Turussa on loppusuoralla lääke, joka on tehonnut jopa toivottomiin syöpiin

Uusia tehokkaita syöpälääkkeitä ei synny joka päivä. Sellainen saattaa nyt kuitenkin olla tuloillaan turkulaisen tutkimustyön tuloksena.

Akatemiatutkija ja InFLAMES-ryhmän johtaja Maija Hollmén on ryhmineen kehittänyt Turun yliopistossa bexmarilimab-vasta-aineen – lääkkeen, jolla on jo osoitettu olevan tehoa syövissä, joihin muista hoidoista ei ole apua.

Hollmén tähdentää, että lääke ei ole vielä valmis, vaan yhä testausvaiheessa. Bexmarilimabia on jo ehditty julkisuudessa tituleerata ihmelääkkeeksi, mutta tutkija itse ei tätä termiä käyttäisi. Tosiasia kuitenkin on, että bexmarilimabia on tähän mennessä annettu noin 200 potilaalle eri puolilla maailmaa ja tulokset hoitokokeilusta ovat olleet hyvin lupaavia. Potilailla, jotka ovat olleet mukana kokeissa, on ollut erilaisia pitkälle edenneitä syöpiä, joihin he ovat saaneet jo kaikki muut mahdolliset hoidot.

Akatemiatutkija ja InFLAMES-ryhmän johtaja Maija Hollmén ryhmineen on kehittänyt Turun yliopistossa bexmarilimab-lääkkeen. Hoitokokeiluissa mukana olleilla potilailla on ollut erilaisia pitkälle edenneitä syöpiä, joihin he ovat saaneet jo kaikki muut mahdolliset hoidot.

Joissakin syöpätyypeissä jopa kolmasosa potilaista on saanut apua lääkkeestä. Parhaiten bexmarilimab on näyttänyt toimivan melanoomassa, maksa-, maha- ja rintasyövissä sekä sappitiehyiden syövissä, Hollmén kertoo.

– Joissakin syöpätyypeissä jopa kolmasosa potilaista on saanut apua lääkkeestä. Ja mikä tärkeää, se on ollut myös hyvin siedetty. Parhaiten bexmarilimab on näyttänyt toimivan melanoomassa, maksa-, maha- ja rintasyövissä sekä sappitiehyiden syövissä, Hollmén kertoo. Hän uskoo, että lääke tulee auttamaan ainakin levinnyttä melanoomaan sairastavia potilaita. He eivät välttämättä ole ainoita.

– Viime keväänä aloitettiin BEXMAB-tutkimus, jolla selvitetään, miten bexmarilimab tehoaa verisyöpiin yhdessä nykyisin käytettyjen lääkkeiden kanssa. Tutkimuspotilaita on ollut jo viisi, ja tähän mennessä alustavat tulokset näyttävät jälleen hyvin lupaavilta, Hollmén toteaa.

Lupaava tarkoittaa tässä sitä, että potilaat, jotka eivät alun perin hyötyneet hoitostandardin mukaisesta lääkkeestä saavatkin vasteen, kun se yhdistetään bexmarilimabiin.

Hollmén on itsekin yllättynyt siitä, että bexmarilimab näyttää toimivan syöpälajista riippumatta. Siinä mielessä kyseessä on ihmelääke.

– Käsityksemme on, ettei lääkkeen vaste riipu niinkään syöpälajista vaan siitä, mitä niin sanottua immunologista tyyppiä potilas edustaa. Selvitämme parhaillaan, mitä yhteisiä tekijöitä on niillä potilailla, joilla on ollut lääkkeestä paras vaste.

Lääketutkimukset ovat yllätyksellisiä, mutta jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, potilaiden käyttöön bexmarilimab saadaan 2–4 vuodessa. Minkä syöpätyypin hoitoon se sitten ensimmäisenä tulee, sitä ei vielä voi sanoa. Ainoa, mikä tiedetään varmaksi on se, että lääke hyväksyttäneen ensin käyttöön siihen syöpään, jossa sen teho on todistetusti paras.

Immunologia tutkii puolustusjärjestelmää

Bexmarilimab on – kehittäjänsä ensiluokkaisen osaamisen ohessa – tulosta Turussa pitkään vahvana jatkuneesta immunologisen tutkimuksen perinteestä. Lääketutkimus on myös ollut Turun vahvuuksia, suuri osa suomalasista lääkekeksinnöistä on tehty Turussa.

Immunologia on ihmisen puolustusjärjestelmää kartoittava lääketieteen alue, jossa ihmisen sairauksien perussyynä pidetään yksilön luontaisen puolustusjärjestelmän pettämistä. Jos puolustusjärjestelmä ei toimi riittävän tehokkaasti, sairastumme syöpään tai virustauteihin. Jos taas puolustusjärjestelmä harhautuu ja toimii liian ärhäkkäästi, käsillä on diabeteksen tai reuman kaltainen autoimmuunisairaus.

Syöpätautien ”menestyksen” syy on se, että syöpäsolut osaavat kaikilla mahdollisilla keinoilla huijata ja käyttää hyväkseen immuunijärjestelmäämme. Mutta mitä syvällisemmin puolustusjärjestelmä on opittu tuntemaan, sitä paremmin on alettu myös ymmärtämään syövän kavalia toimintatapoja ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Immuno-onkologiasta tai immunoterapiasta on siksi nyttemmin tullut syövänhoidon kivijalka perinteisen leikkaus- ja lääkehoitojen lisäksi.

Puolustajasta syövän apuri

Maija Hollménin ratkaiseva, bexmarilimabiin johtanut havainto koski elimistön puolustajasoluja, makrofageja. Makrofagit ovat syöjäsoluja, roska-autoja, joka siivoavat elimistöstä pois mikrobeja, vierasaineita ja muun muassa kuolleita soluja. Niiden pitäisi aina myös olla syöpää tuhoavia, ei sitä suosivia. Hollmén näki, että näin ei aina ole.

– Valmistellessani väitöskirjaa havahduin yhtäkkiä siihen, että syövät eivät koostu vain syöpäsoluista, vaan siellä on hirveän paljon myös terveitä soluja, jotka kommunikoivat syövän kanssa koko ajan. Esimerkiksi rintasyöpäkasvaimen massasta noin puolet voi olla makrofageja.

Näytti, että makrofagit olivat tehottomia tai jopa auttoivat syöpää.

– Halusin tietää, miksi ja miten makrogafit auttavat syöpää kasvamaan. Kävi ilmi, että syöpä osaa koulia kilteistä makrofageista itselleen edullisia, pahoja makrofageja.

Hollménin seuraava kysymys oli, kuinka makrofagit voitaisiin muuttaa takaisin kilteiksi, syöpää tuhoaviksi syöjäsoluiksi. Olennaiseksi osoittautui yksi molekyyli, Clever-1, jonka akateemikko Sirpa Jalkanen oli keksinyt 1990-luvulla. Sirpa on Maijan äiti. Äitiä oli kiinnostanut, miten Clever-1 säätelee kudoksissa valkosoluliikennettä, tytär keskittyi Cleverin tutkimiseen syöjäsoluissa.

– Tärkeä havainto työssäni oli, että syöpä ei enää kasvanut, kun poistimme Clever-molekyylin makrofageista, Hollmén kertoo.

Monien eri vaiheiden jälkeen syntyi bexmarilimab-vasta-aine. Se palauttaa makrofagit niiden alkuperäiseen tehtäväänsä ja aktivoi sitä kautta koko puolustusjärjestelmän tuhoamaan syöpää.

Bexmarilimab on hyvä esimerkki immuno-onkologisista hoidoista, mutta se todistaa jälleen oikeaksi myös sen, että lääkekehitys vie aikaa. Hollmén laskee, että alkuperäisestä Clever-1-havainnosta bexmarilimab-lääkkeeseen on kulunut 20 vuotta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että maali häämöttää. Viimeiset vuodet lääkettä on viety eteenpäin yhdessä Faron Pharmaceuticals -lääkeyrityksen kanssa, ja valmiste on jo patentoitu Yhdysvalloissa ja Japanissa. Myös Euroopassa patenttihakemuksia on vireillä.

Mikä on InFLAMES?

InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.

Ja Yritysten Pankki

Tunnemme perin pohjin tämän seudun ja sen mahdollisuudet. Asiakkaanamme voit luottaa siihen, että saat meiltä parasta, henkilökohtaista palvelua kaikissa talouden asioissa. saastopankki.fi/liedonsp

Tervetuloa keskustelemaan!