6
KAUPUNKIUUTISET
28.2.2013
Linssileikkauksella kaihi, ikänäkö sekä liki-, kauko- ja hajataitteisuus kerralla kuntoon Janica Rantanen
SENIORIT. Mitä enemmän elinvuosia kertyy, sitä todennäköisemmin näkö alkaa temppuilla – meillä kaikilla. Nykytekniikalla pystytään poistamaan yhden leikkauksen avulla kaihi, ikänäkö sekä liki-, kauko- ja hajataitteisuus. Harmaakaihi on yleinen silmäsairaus, jonka edetessä silmän linssi samenee ja näkö huononee. Kaihileikkaus on teknisesti sama kuin linssileikkaus: Silmien omat linssit eli mykiöt korvataan muovilinsseillä. Jos korjataan pelkästään kaihi, mykiöiden tilalle laitetaan yksiteholinssit, jos taas halutaan samalla muita korjauksia, mykiöiden tilalle laitetaan moniteholinssit. Moniteholinssillä pystyy korjaamaan kaiken saman kuin silmälasienkin moniteholinsseillä. Monille leikkaus avaa aivan uuden visuaalisen maailman. Eniten Suomessa linssileikkauksia tehdään Medilaserissa. – Linssileikkauksia tehdään pääosin yli 50-vuotiaille, joiden ikänäkö on jo edennyt. Leikkauksen myötä silmästä poistuu ikänäköä aiheuttavat tekijät, joten näkö ei enää huonone leikkauksen jälkeen, muistuttaa Turun Medilaserin toimi-
Turun Medilaserin toimipisteen vastaava Merja Nurmilehto vastaanotossa. Tiskille on jäänyt jo monen asiakkaan silmälasit.
pisteen vastaava Merja Nurmilehto. Linssileikkauksen myötä riippuvaisuus silmälaseista vähenee tai niitä ei tarvita enää lainkaan. Leikkauksia suositellaan varsinkin niille, joille silmälasien käyttäminen on hankalaa tai sopivia laseja ei löydy. Jos on elänyt ikänäön kehittymiseen saakka ilman laseja, voi laseihin tottuminen olla hankalaa. Varsinkin miehet turvautuvat helposti leikkaukseen, jotta säästyvät lasien käytön opettelulta, Nurmilehto sanoo. Laserleikkaus vapauttaa ikänäköisen yleensä kaukolasien käytöstä, mutta toimenpiteen jälkeen asiakas saattaa tarvita vielä lähilasit tai erilliset näyttöpäätelasit. Nuoruuden näköä ei leikkauksellakaan pystytä takaamaan. Lisäksi leikkauksen jälkeen hämäränäkö saattaa muuttua niin, että valojen ympärille tulee pieniä heijastuksia. Linssieikkaus tapahtuu paikallispuudutuksessa ja kestää noin 30 minuuttia. Kotiin pääsee noin tunnin kuluttua leikkauksesta. Sairaslomaa kirjoitetaan tavallisesti yksi viikko ja silmiä hoidetaan kuukauden ajan antibioottitipoilla. Näkö palautuu
mänpohjan rappeuma, ei linssileikkaus auta, toteaa Medilaserin silmätautien erikoislääkäri Kimmo Koskela. – Kaihi leikataan keskimäärin 70-vuotiailta. Jos kaihi on perinnöllinen se voi tulla jo aiemmin. Muita nuoremman iän kaihin aiheuttajia ovat mm. diabetes ja kortisoni-lääkitys. Jos kaihi on todettu lääkärissä, leikkauksesta saa kelakorvauksen. Kelakorvaus on sama myös linssileikkauksessa, jos samalla poistetaan kaihi, mutta silloin omavastuuosuus jää suuremmaksi, selventää Koskela.
normaaliksi parin päivän kuluessa. Ensimmäinen silmälääkärin kontrollikäynti on kuukauden kuluttua leikkauksesta ja sen jälkeen silmät tarkistetaan
Eläkeläiset jäävät usein suun ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ulkopuolelle
Erikoishammasteknikkoliiton toiminnanjohtaja Tuula Mohtaschemin mukaan tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän ennaltaehkäisevää hoitoa kiinteiden hammasproteesien hoidossa.
kerran vuodessa. – Ennen toimenpidettä teemme aina perusteellisen esitutkimuksen. Silmien taittoarvot sekä rakenteet tutkitaan ja
tarvittavien linssien voimakkuudet määritetään. Ikääntyneillä tutkitaan myös mahdolliset silmäsairaudet. Jos asiakkaalla on esimerkiksi sil-
SENIORIT. Terveys 2000 -tutkimus antoi karua tietoa Suomen väestön suun terveydestä. Se herätti suun terveydenhuollon toimijat miettimään terveydenedistämisen merkitystä ihmisen koko elinkaaren aikana. Viimeisimmässä THL:n ”Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011” - raportissa todetaan, että myönteistä muutosta on tapahtunut. – Vaikka ennalta ehkäisevässä ja oma hoidon opastuksessa on saatu hyviä tuloksia, on vielä paljon tehtävää, sillä palvelut eivät kohtaa niitä eniten tarvitsevia väestöryhmiä. Suun terveydenhuolto onkin yksi suuremmista palvelurakenteen haasteista, toteaa erikoishammasteknikkoliiton toiminnanjohtaja Tuula Mohtaschemi.
taa. Väestöryhmistä ne jotka kuuluvat ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon,kuten neuvolan, päiväkodin, koulun, armeijan tai työpaikan puolesta, saavat suun terveydenhuollon palvelut suhteellisen hyvin. Työttömät, pitkäaikaissairaat, eläkeläiset ja vammaiset jäävät kuitenkin usein suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevän hoidon ulkopuolelle, harmittelee Mohtaschemi.
Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii parhaillaan selvitystyöryhmä, joka valmistelee kehittämisehdotuksia suun terveydenhuollossa osa-alueittain. Rakenteellisten asioiden lisäksi työryhmä arvio suun terveydenhuollon palvelurakenteeseen liittyviä ehdotuksia ja ehkäisevän hoidon linjauksia myös ikäihmisten kannalta. Koska eläkeläisistä lähes puolella on yhden tai molemman leuan hampaattomuutta, on työryhmässä mukana erityisasiantuntijana myös erikoishammasteknikkoliitosta edustus. – Tulevaisuudessa suunterveydenhuollon pitäisi olla potilaslähtöistä ja palvelun saatavuutta pitäisi helpot-
Hänen mukaansa onkin rakennettava palvelurakenne, jossa jokaisella yhteiskuntaluokalla on järjestelmä, joka takaa mahdollisuuden säännölliseen suun tarkastukseen terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. – Hampaattomuuden väheneminen on lisännyt hoidon tarvetta aikuisilla ja yhä useammalla ikääntyneellä on suussa omia hampaita, jolloin puuttuvat hampaat voidaan korvata osaproteesilla. Terveyskeskusten jonojen ja hoitojen venyminen pitkiksi kertoo, että julkisella sektorilla resurssit eivät riitä ja yksityisellä työ on kallista, joten usein osaproteesia tarvitsevat potilaat jätetään hoitamatta. Hoidon eettiseltä kannalta potilaalla on oikeus ehjään hammasrivistöön, jolla on suuri merkitys terveyden lisäksi myös sosiaaliseen kanssakäymiseen, Mohtaschemi toteaa. Vaikka kiinteän protetiikan osuus (implantit, kruunut ja sillat) tulevat lisääntymään teknologian kehityksen myö-
Ikäihmisille tehdään Medilaserilla myös silmäluomien leikkauksia. Vanhetessa luomet saattavat alkaa roikkua ja siten yläluomen iho alkaa painaa ripsiä, mikä taas voi aiheuttaa silmien väsymistä, päänsärkyä, haavaumia, silmäripsien hankausta tai näkökentän kaventumista. Tällä plastikkakirurgialla on siis kattavat terveysvaikutukset. Janica Rantanen
tä, on irrotettava hammasproteesi useassa tapauksessa toimivampi ratkaisu. Syynä eivät ole ainoastaan kustannukset, vaan myös potilaan terveydelliset lähtökohdat. Tällä hetkellä irrotettavia hammasproteeseja käyttää yli 800 000 suomalaista. – Tulevaisuudessa tullaankin tarvitsemaan hyvää ennaltaehkäisevää hoitoa kiinteiden hammasproteesien hoidossa, sillä ikääntyvien potilaiden suun omahoito ei toimi enää terveyden heiketessä. Tähän tarvitaan suuhygienistien ja potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten resursseja. Hampaattomien potilaiden tarkastuksia pitäisi siirtää myös julkisella puolella erikoishammasteknikoille, sillä laillistettuna terveydenhuollon palveluntuottajana heillä on siihen oikeus. Näin palvelun saanti olisi joustavampaa. Laitoksissa ja kotihoidossa tulee olemaan yhä enemmän suun terveydenhuoltoa tarvitsevia potilaita, arvioi Mohtaschemi. Mohtaschemin mukaan erikoishammasteknikon toimenkuvaa voisii laajentaa niin, että he voisivat kokoproteesien lisäksi valmistaa itsenäisesti myös osaprotetiikkaa, kun hammaslääkäri on hoitanut hampaat ja katsoo osaproteesin olevan oikea ratkaisu. Tällöin säästyisi noin viisi hammaslääkärikäyntiä. Kai Saarto