Business Espoo 2016_Espoon Yrittäjät ja YritysEspoo

KAUPUNGIN YLIMMÄN JOHDON LUPAUKSET ESPOON YRITTÄJILLE

ESPOON

VUODEN YRITTÄJÄ KATJA NOPONEN VISIOI ULKOMAILLE

BUSINESS ESPOO

|

1

YLIVERTAISTA ASIAKASPALVELUA RATKAISUT PIENIIN JA SUURIIN TARPEISIISI OLEMME TÄÄLLÄ SINUA VARTEN

HEI, HAUSKA TUTUSTUA! Olen Päivi Repo, Espoon Yrittäjien uusi puheenjohtaja.

Lue tarinamme osoitteessa www.intrum.fi

O

n ollut ilo ja kunnia esitellä itseään järjestön puheenjohtajana, jolla on jo selkeä jalansija Espoon elinkeinoelämässä ja joka tunnetaan pääkaupunkiseudulla vahvana vaikuttajana. Tästä suuri kiitos edeltäjilleni sekä Espoon Yrittäjien toimiston triolle.

Tämän pohjalta on hyvä jatkaa elinkeinopoliittista edunvalvontaa niin Espoossa kuin myös valtakunnan tasolla.

Espoon kaupungin ja yrittäjäjärjestön välit ovat jo nyt hyvät, mutta aina on vara parantaa ja tehostaa kanssakäymistä.

Olen toiminut 30 vuotta kiinteistönhoitoalan yrittäjänä. Työnantajayrittäjälle nämä vuosikymmenet ovat jättäneet muistikuvia, jotka kaikki eivät ole painokelpoisia. Poukkoileva verotus ja elinkeinopolitiikka sekä jatkuvasti lisääntyvä byrokratia eivät ole aina mahdollistaneet täysipainoiseen liiketoiminnan kehittämiseen.

Tätä kirjoittaessa joulukuun alussa on Suomessa erittäin haastava tilanne. Talouden kääntäminen nousuun, paikallisen sopimisen lisäämistä lainsäädännön kautta, sote-uudistus, yhteiskuntasopimus tässä vain muutamia asioita, jotka nyt pitäisi vauhdilla saada sovittua.

Toivottavasti lehden tullessa painosta asiat ovat paremmalla mallilla – toivon ja uskon niin! Suomessa on ensimmäistä kertaa hallitus, jolla on selkeä tahtotila parantaa yritysten mahdollisuutta työllistää konkreettisten tekojen eikä vain puheiden kautta.

Kolmen lapsen äitinä sekä mummona tuntuu, että paikat joissa tehdään niin

2

|

BUSINESS ESPOO

kunnallisia kuin valtakunnallisia päätöksiä on kuin leikkipuisto, jossa kaikki kinaavat vain omien etujensa puolesta.

Nyt viisaita päätöksiä ennen kuin on liian myöhäistä.

Viime vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajat, espoolaiset “rukkasyrittäjät” Jyri ja Harri Keinänen sekä tämän Espoon vuoden yrittäjä -palkinnon saaja Katja Noponen ovat molemmat loistavia esimerkkejä monipuolisesta espoolaisesta yrittäjyydestä. Täytyy myös huolehtia, etteivät yksinyrittäjien ongelmat jää startup-yrittäjien ja Slush-tapahtuman varjoon.

Yrittäjien jaksamiseen on syytä paneutua tehokkaammin ja entistä varhaisemmassa vaiheessa. Terveydenhuollon ammattilaisten täytyy oppia tunnistamaan yrittäjien ongelmat riittävän varhain. Pyrimmekin järjestämään hyvinvointiin liittyviä tapahtumia säännöllisesti.

Nuoruus on valtti aloittelevalle yrittäjälle. Ilo mikä nuorten yrittäjyydessä näkyy, on häikäisevää. Nuorten mentorointi onkin todella innostavaa. Toivon, että vieläkin useampi nuori yrittäjä löytäisi Espoon Yrittäjistä apua alun hankaluuksiin sekä kohtaisi kokeneita yrittäjiä tapahtumissa.

Tiimiyrittäjyys on yhdessä tekemistä, riskin ja vastuiden jakamista, jolloin kynnys perustaa yritys madaltuu. Tiimissä työskentely on yksinyrittämisen sijaan antoisampaa, ainakin yritystoiminnan alkuvaiheessa. Tiimiyrittäjyyden suosio

on kasvanut etenkin nuorten keskuudessa.

Moni asia on muuttunut vuosikymmenten aikana, hyvä niin. Mutta se mikä on ennallaan, on sama palo yrittäjyyteen, minkä tunnistan itsessäni 30 vuotta sitten ja nyt kohtaamissani nuorissa.

Suomen Yrittäjien uutena toimitusjohtajana aloittaa toukokuussa Mikael Pentikäinen. Odotan mielenkiinnolla järjestön uusia linjauksia.

Espoon Yrittäjien hallitukseen on löytynyt hyviä osaajia eri aloilta. Teemme ahkerasti töitä sekä edunvalvonnan eteen että ideoimalla tapahtumia, joissa yhdistyy huvi ja hyöty. Otan ilolla vastaan ehdotuksia, älä epäröi ottaa yhteyttä.

Toivotan teille kaikille menestyksekästä vuotta 2016.

Päivi Repo Espoon Yrittäjät Puheenjohtaja BUSINESS ESPOO

|

3

SISÄLTÖ 5

8

50 henkeä työllistävä yritys ei todellakaan ole pieni!

Millaista on toteuttaa piha yllätyksenä omistajalleen?

Eva Wuite kertoo.

15

19

20

Aloita sivutoiminen yrittäjyys palkkatyösi rinnalle. Rita Strömmer kertoo, miten.

Strategia 2016-2019: mitä fokuksessa tiimiyrittäjyyden lisäksi?

Loppuun palanut ja sieltä takaisin noussut Anna Jalava kertoo, kuinka vältät sen, minkä hän itse joutui oppimaan kantapään kautta.

Jukka Niemelä päätoimittaja Prepsikka Oy

Deron Fuller journalist, copywriter IMP Communications Oy

22

25

29

Huomaamattomia tykkäyksiä ja sukkasujutusta?

Lue, mistä on kyse!

Esportissa käy vuosittain lähes 3 miljoonaa liikkujaa.

Ari Niskanen AD Luova Ari Niskanen

Marianne Sundblad journalist, översättare Käännöstoimisto Marianne Saari Oy

Marjukka Puolakka toimittaja, sisällöntuottaja KirjaiMin

Nina Mönkkönen valokuvaaja www.ninamonkkonen.com

30

32

34

Vastauksia viiteen tärkeään kysymykseen ja kaupunginjohtajan yllättävät lupaukset.

Haastattelussa pitkän linjan taksiyrittäjä Kai Andersson.

Mitä tapahtuu, kun innokasta työntekijää ei arvosteta? Lue Markon tarina.

Elina Mäkinen sisällöntuottaja, copywriter Creebo

Mikaela Holmberg valokuvaaja Studio Mikaela Löfroth Oy

37

42

Saija Valkonen toimittaja, copywriter Osuuskunta Millio

Reeo Tiiainen tuottaja Reduktio

Nyt tarvitaan isoja muutoksia.

Työhönkuntouttajan suunta on vahvassa kasvussa.

Ville Kormilainen toimittaja, copywriter Treesure Oy

TYÖMYYRÄ PÄRSSINEN PUHISEE

ÄLÄ LUOVU, OTA MOLEMMAT

TENTISSÄ: MÄKELÄ & ANTOLA

|

BUSINESS ESPOO

American Sweetien Jenae Seppälä jakaa kokemuksensa yksinyrittäjänä Suomessa.

UBER EI OLE UHKA ESPOOSSA

TEKIJÄT

ALOITA NÄMÄ VIISI ASIAA TÄNÄÄN

LIIKUNTAA ISOSTI

RENCON OY / VEISTOKONE

Bittipiposta sorvikauppiaaksi.

Mika Järvinen kertoo alanvaihtonsa taustoja.

KEHITÄ TAI KUOLE

VUODEN YRITTÄJÄ KATJA NOPONEN

Espoon Yrittäjät | Tekniikantie 12, 02150 Espoo puhelin 010 422 1400 4

NÄIN PIDÄT MIELESI KIRKKAANA POHJOLAN PIMEYDESSÄ

EY:N HALLITUS UUDISTAA

HYVÄN TYÖN MERKKI

SUOMEN YRITTÄJIEN JUSSI JÄRVENTAUS

12

IHAN[ASTI] PIHALLA

espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi www.espoonyrittajat.fi www.facebook.com/espoonyrittajat

Kustantaja: Painopaikka: Päätoimittaja:

Espoon Yrittäjät ja YritysEspoo Kirjapaino Öhrling Oy Jukka Niemelä BUSINESS ESPOO

|

5

ILMOITUS

Fennia on yrittäjien yhtiö Fennialaiset ovat vahvasti yrittäjähenkistä porukkaa.

Yhtiön ovat aikoinaan perustaneet yrittäjät, ja koska Fennia on asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö, yrittäjäasiakkaat ovat tänä päivänäkin edustettuina Fennian hallintoelimissä.

– Fenniassa keskinäisenä yhtiönä yrittäjät ja sen edustajat näkyvät, kuuluvat ja vaikuttavat. Meillä on pitkä kokemus yhteistyöstä yrittäjien kanssa ja tunnemme hyvin yrittäjyyteen liittyvät murheet ja ilot, Fennian Etelä-Suomen Yrittäjäpalveluiden aluejohtaja Pavel Maksimenko sanoo.

Lakisääteisten vakuutusten lisäksi omaa ja yrityksen vakuutusturvaa on hyvä täydentää vapaaehtoisin vakuutuksin, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä hankalissakin tilanteissa.

Hyvä keino saada mahdollisimman kattava kuva yritystäsi koskevista riskeistä ja vakuuttamistarpeista on Fennian toimintatapoihin kuuluva riskikartoitus. Sen pohjalta yritykset saavat paitsi ehdotuksen yksilöllisestä vakuutusratkaisusta, myös suosituksia riskienhallinta-asioissa.

– Meillä Fenniassa jokaisesta asiakassuhteesta vastaa asiansa osaava yhteyshenkilö. Hän pitää säännöllisesti yhteyttä sinuun ja huolehtii siitä, että kaikki merkittävät riskit on vakuutettu oikein ja että yrittäjätaipaleesi varrelle osuvat muutokset tulevat huomioiduksi oikealla tavalla.

Asiakkaan käytössä on myös koko ajan kehittyvät sähköiset palvelukanavamme.

Suomen Yrittäjien kanssa oleva yhteistyö ja sen tuomat edut Yhteistyö Fennian ja Suomen Yrittäjien ja sen alue- ja toimialajärjestöjen välillä edistää yrittäjyyttä ja tarjoaa edunvalvontaa, neuvontaa ja taloudellista etua järjestäytyneille yrittäjille. Muita yhteistyömuotoja ovat lisäksi seminaarit, koulutuspäivät ja yrittäjien palkitsemiset, kuten vuonna 1968 perustettu Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto.

Suomen Yrittäjien jäsenille tarjoamamme kattavat jäsenedut yrittäjälle, yritykselle ja kodille kannattaa myös hyödyntää. Maksimenko muistuttaa, että niiden avulla on mahdollista säästää merkittäviä summia yrityksen ja perheen vakuutusmaksuissa.

Yrittäjien kannattaa nyt olla erityisen tarkkana, kun tapaturmavakuutuslaki muuttuu vuoden 2016 alussa.

– Yrittäjien kannattaa tarkistaa, että lainsäädännön uudistuessa vuodenvaihteessa yrittäjien tapaturmavakuutus on kunnossa, ja että vakuutukset kattavat työ- ja vapaa-ajan, Maksimenko sanoo.

Asiakkaat suosittelevat Fenniaa Fennia toiminnan yksi kulmakivistä on, että asiakas on aina etusijalla. Tästä Fennia on saanut kiitos myös asiakkailtaan: Fennia sai jo neljäntenä vuonna peräkkäin parhaimmat arviot yritysasiakkaiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Yksityisasiakkaiden tyytyväisyydessä Fennia sijoittui kolmanneksi. Tiedot selviävät vuotuisesta EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksesta.

– Marraskuussa julkaistun tutkimuksen mittareita olivat asiakastyytyväisyyden lisäksi tuote- ja palvelulaatu, hinta-laatusuhde, imago, asiakkaiden odotukset sekä asiakasuskollisuus. Meitä lämmittää erityisesti tieto, että Fennian yritysasiakkaat ovat kaikista tutkimukseen osallistuneista vakuutusyhtiöiden asiakkaista halukkaimpia suosittelemaan omaa vakuutusyhtiötään muille, Maksimenko sanoo.

Tervetuloa asioimaan Fenniaan!

Lisätietoa Fennian tarjoamista jäseneduista Suomen Yrittäjien jäsenille saat osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat. Myös asiantuntijamme palvelevat sinua mielellään. Tavoitat heidät numerosta 010 503 8818 (ma–pe 8–17).

Pavel Maksimenko aluejohtaja, Fennia pavel.maksimenko@fennia.fi p. 040 648 2903 ja 010 503 6045

50 HENKEÄ TYÖLLISTÄVÄ YRITYS ON PIENYRITYS. -Vai pieni? No, ei ole!

T

apasin juuri erään yhteistyökumppanimme. Olimme keskustelleet tunnin verran yrittämisestä ja pienten yritysten innosta tai innottomuudesta palkata uusia työntekijöitä. Pohdittiin yrityksen kasvun hyötyjä ja toisaalta lisätyövoiman palkkaamiseen liittyviä riskejä.

Ja sitten hän sanoi maagiset sanat, jotka saavat aina tällaisen yrittäjien työmyyrän silmät pullistumaan: ”Minäkin tunnen yhden pienyrittäjän, joka työllistää 50 henkilöä…”

Mitä ihmettä, 50 henkilöä työllistävä pienyrittäjäkö? Itse asiassa jokainen yrittäjä joka työllistää itsensä lisäksi vaikkapa vain yhden työntekijän, on tilastollisesti melkoisen suuren yrityksen omistaja.

Vai määritteletkö itsesi pienikokoiseksi, jos sadan henkilön joukossa vain kaksi on sinua pidempää? Luulenpa, että pidät itseäsi pitkänpuoleisena, vaikka ne pari sinua isompaa korstoa olisivatkin Susijengiin kelpaavia torneja.

Yritysten kohdalla pienuuden harha syntyy siitä, että yrityksiä jotka työllistävät 10 – 49 henkilöä nimitetään pienyrityksiksi, keskisuuria ovat 50 – 249 työllistävät ja suuria 250 tai useamman työntekijän yritykset. Alle kymmenen hengen yritykset luokitellaan mikroyrityksiksi.

Tilastojen kautta syntyy kuitenkin perin toisenlainen kuva siitä, mikä on iso, mikä pieni yritys.

Espoossa on noin 12 000 rekisteröityä yritystä. Näistä yhden hengen yrityksiä on 70 prosenttia. Kun lukuun lisätään mikroyritykset, niin ne kattavat 93 prosenttia kaikista yrityksistä. Kun tähän vielä lisätään pienet yritykset, siinä onkin jo yli 98 prosenttia yrityksiä kasassa. Yli 50 hen-

keä työllistäviä keskisuuria ja suuria yrityksiä on siten vähemmän kuin kaksi yritystä sadasta.

Kun työllistää yhden henkilön itsensä lisäksi, kuuluu Espoossakin kookkaiden yritysten kategoriaan, joita on vain alle kolmannes kaikista rekisteröidyistä yrityksistä. Tämä tieto yllättää kerta toisensa jälkeen yrittäjät itsensä puhumattakaan virkamiehistä ja poliittisista päättäjistä.

Usein joku virkamies tai päättäjä yrittää vesittää tilastollista tosiasiaa sillä, että keskisuuret ja suuret yritykset hoitavat kuitenkin työllistämisen. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Reilusti yli puolet työntekijöistä työllistyy mikro- ja pienyrityksissä. Jo vuosikymmenen ajan uudet työpaikatkin ovat syntyneet pääasiassa vain näihin yrityksiin.

Pienet ja mikroyritykset ovat omaa luokkaansa myös Espoon kunnallisverojen tuottamisen tehokkuudessa, koska niiden kulurakenne on vahvasti henkilöstökuluihin painottuva.

Kaikenkokoisia yrityksiä toki tarvitaan. Mutta pienet ovat yhdessä lopulta perin suurta. Se täytyy vain ensin ymmärtää oivaltaa.

Kahdeksan vuotias Paula totesi aikoinaan: ”On se kumma, miten vähän saa aikaan jos vain lakkaa yrittämästä.” Yritetään ja luodaan myös pienestä suurta – yhdessä.

P.S. Business Espoossa haastatellut yritykset ovat Espoon Yrittäjien jäseniä ja YritysEspoon asiakkaita. Espoon Yrittäjät tarjoaa yrittäjille parhaat paikalliset verkostot, neuvontapalvelun, tapahtumat, koulutuksen ja edunvalvonnan. Jos et ole vielä Espoon Yrittäjien jäsen, kannattaa liittyä nyt heti www.espoonyrittajat.fi tai p. 010 4221400.

P.P.S. Kun tarvitset uusia tuulia liiketoimintasi kehittämiseen, kasvuun, rahoitustarpeiden kartoittamiseen, kansainvälistymiseen tai kannattavuuden ongelmiin, YritysEspoo tarjoaa maksutta apua www. yritysespoo.fi tai p. 046 870 1140.

Erkki Pärssinen Yrittäjien ja yrittäjyyden työmyyrä

Espoon Yrittäjien ja YritysEspoon toimitusjohtaja

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Helsinki. Postiosoite: 00017 FENNIA, puh. 010 5031, Y-tunnus 0196826-7 6

|

BUSINESS ESPOO

BUSINESS ESPOO

|

7

EVAN KOLME NEUVOA PALVELUNTUOTTAJILLE: 1. PALVELE LOPPUUN ASTI Kaiken a ja o on asiakkaan aito palvelu.

Jos sattuu niin ylellisesti, että asiakas ottaa yhteyttä sinuun, käytä hyödyksesi tämä mieletön kultakimpale ja mahdollisuus. Asiakkaalle on aina vastattava ja häntä on palveltava loppuun asti. Jos lupaat asiakkaalle jotain, pidä lupauksesi vaikka mikä olisi. Vastaa mieluiten tänään äläkä kolmen viikon päästä. Jotta vältytään väärinkäsityksiltä ja pystytään keskittymään olennaiseen, on kommunikoitava avoimesti ja vahvistettava sovitut asiat. Mikään ei ole niin turhaa kuin väärinkäsitysten ratkominen – se tuhoaa maineen ja vie turhaa aikaa.

2. HINNOITTELE OIKEIN

S

ain puhelun elokuisena maanantaiiltapäivänä. Soittaja oli Eva Wuite, televisiosta tuttu maisemasuunnittelija. Minun oli määrä haastatella häntä parin tunnin päästä. ”Voisimmeko aikaistaa haastattelua? Olen autossa vielä puolisentoista tuntia, ehtisin jutella matkalla”, Eva toivoi. Vastasin olevani syömässä, mutta haastattelu onnistuisi sen jälkeen. ”Älä hotki!” Eva naurahti. Sovimme, että soitan lounaan jälkeen.

Soitin. Eva oli matkalla mökille – nykyään hän viettää jopa kesälomaa. Ei uskoisi. Kesäinen Huvila ja huussi –ohjelma vihjaa, että maisemasuunnittelija on kausityöläinen. ”Suunnittelijana voin jakaa työtä ympäri vuoden helpommin kuin pihan rakentaja. Elän nykyään melko normaalissa rytmissä”, Eva kertoo.

Näin ei ole aina ollut. Eva teki televisioon töitä seitsemän vuotta. Työ oli muutakin kuin suunnittelua: kohdekäyntejä, tavarantoimittajien hankintaa, pihojen piirtämistä, mittauksia, rakennustöiden valvontaa ja lopuksi stailausta. Työ kesti toukokuusta syyskuuhun, päivät venyivät

8

||

BUSINESS ESPOO ESPOO BUSINESS

molemmista päistä ja välillä Eva pääsi nukkumaan vasta seuraavan päivän puolella. ”Halusin, että asiakkaani on 100-prosenttisen tyytyväinen. Päätin lautasliinavalinnatkin itse”, Eva kertoo.

PRIMITIIVIREAKTIOITA JA PIHASUUNNITELMIA Yleensä Eva suunnittelee pihan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Hän selvittää, millaista pihaa asiakas toivoo, kuinka usein ja mitä pihassa tehdään, miksi, kenen kanssa, ja niin edelleen. Vastausten perusteella Eva tarjoaa pihalle ratkaisuja, joista asiakas valitsee mieleisensä. Tämän jälkeen Eva piirtää pihasta luonnoksen ja tarvittaessa korjaa sitä, kunnes asiakas on tyytyväinen.

Pihan teko aloitetaan vasta, kun asiakas on hyväksynyt toteutussuunnitelman.

Televisiossa näin ei tehty. Viihdeohjelma vaati primitiivireaktioita, yllätyksellisyyttä ja aitoja tilanteita. Asiakkaalle ei näytetty suunnitelmia eikä vaihtoehtoja. Eva päätti, mitä toiveista toteutetaan ja miten. Piha oli siis omistajilleen aito

yllätys, kun ohjelmaa kuvattiin. ”Pelkäsin aina, kun omistajat tulivat kotiin. Oli hirveää, kun en tiennyt, pitävätkö he pihastaan vai pettyvätkö siihen”, Eva muistelee.

Eva suunnittelee vuoden aikana 90 pihaa ympäri Suomen ja matkustaa paljon asiakkaiden luo. Tarvittaessa Eva suosittelee pihalle ammattilaista viherrakentajaa tai auttaa käynnistämään muutosprojektia.

Etäisyyksien takia rakentajat ja asiakkaat kuitenkin toteuttavat suunnitelmat usein itse. Eva on myös jättäytynyt pois televisiosta. ”Minulla ei ollut kesälomaa seitsemään vuoteen, joten lopulta sanoin itseni irti. Sain enemmän aikaa perheellenikin”, hän toteaa.

PIHA NELJÄLLE SESONGILLE Eva ei keskity pihasuunnittelussa vain kesän loistoon, vaan huomioi kaikki neljä vuodenaikaa. Tästä kertoo Evan yrityksen nimi: Maisemasuunnittelu ForSeasons. Maamme olosuhteissa vuodenaikojen huomiointi on haastavaa. Valon määrä vaihtelee suuresti: keskellä kesää sitä on

paljon, syksystä kevääseen hyvin vähän.

Pihaan kannattaakin valita Suomessa jalostetut kasvit, ja sijoittaa ne oikeisiin kohtiin. Routa on haaste pihan kestävyydelle, joten perustusten tekoon täytyy satsata. Suomen maaperä on hyvin ravinnotonta ja hapanta, joten kalkkia ja lannoitetta kuluu paljon.

Myös luonnonläheisyys on haaste: luonnon kasvien siemenet leijuvat istutuksiin ja kasvavat rikkaruohoiksi. ”Tähän auttavat tiheämmät istutusalueet ja kasvualueiden peitto maapeitekasvillisuudella tai kuorikkeella. Siemenet eivät voi juurtua, kun multa on piilossa”, Eva selittää.

Suunnittelussa Eva neuvoo luottamaan maalaisjärkeen. Istutuksiin kannattaa valita sekä keväällä että syksyllä kukkivia kasveja. Talvella pihassa täytyy olla tilaa lumelle ja lasten leikeille.

Oleskelutiloista tehdään niin suuret, etteivät vieraat tipu terassilta. Ei kompostia terassin viereen. Polttopuut paikkaan, josta niitä ei tarvitse talvella hakea kinosten läpi. ”Eihän ruokapöytääkään laiteta

kellariin vaan ruuanlaittopaikan lähelle”, naurahtaa Eva.

VÄRILOISTOA JA LUOVIA RATKAISUJA Evan isä asuu Hollannissa, jossa heidän suvullaan on suuri puutarha. Siellä Eva oppi rakastamaan väriloistoa ja erikoisia kasveja. Hän tuokin mielellään Suomeen ideoita Keski-Euroopasta. Kaikki uutuudet eivät sovi luontoomme sellaisinaan, mutta Eva käyttää mielellään luovuuttaan.

Nyt uusinta uutta on hollantilainen grilliseinä, jonka Eva toivoo yleistyvän Suomessakin.

Värit ja kasvit ovat Evan sydäntä lähellä myös vapaa-ajalla. ”Olin ihan hurmiossa Borneon sademetsässä, jossa vaelsin mieheni ja oppaan kanssa runsaan viikon.

Nukuimme luonnossa. Kosteutta oli yli 90 % ja lämpöä yli 30 astetta. Mittarimadot olivat 20-senttisiä, perhoset isoja ja iilimatoja tarttui kasvillisuudesta!” hän hihkuu. Vaikka työpäivä on ohi, Eva on edelleen mieluiten ihan(asti) pihalla.

Hinnoittele palvelusi oikein, ei liian alhaiselle tasolle. Jos pyydät kilpailijaa korkeamman hinnan, pistä itsesi likoon ja toimita vähintään se mitä asiakas vaatii. Toimita vähintäänkin ajoissa, älä koskaan myöhässä. Jos tuotteen ja asiakaspalvelun laatu ja täsmällisyys on kohdallaan, voit myös pyytää isompaa hintaa.

3. PIDÄ ITSESTÄSI HUOLTA Muista pitää omasta jaksamisestasi huolta. Jaksat paremmin kohdata asiakkaat ja etsiä uusia ratkaisuja, kun et ole täysin uuvuksissa. Tehosta työntekoasi ja karsi turhat asiat pois, aikatauluta työsi ja pidä aikatauluista kiinni. Kun tehdään töitä, tehdään tehokkaasti. Sitten kun lopetetaan, lopetetaan. Jos on liikaa töitä, ota harjoittelijoita tai alihankkijoita avuksesi.

Unohda kyylääminen ja kateus – yhdessä ollaan vahvempia! www.forseasons.fi BUSINESS ESPOO

|

9

UNELMAT ELOSSA. Unelmista voi tehdä totta vain käärimällä hihat ja tekemällä työtä. Me Elossa rakennamme omalla panoksellamme hyvinvoivaa Suomea.

Tuemme yrittäjien ja työyhteisöjen kasvua ja työhyvinvointia sekä vastaamme noin 710 000 suomalaisen työeläkkeistä.

Tervetuloa Eloon, Suomen suosituimpaan työeläkeyhtiöön.

Todennäköisesti maksat työntekijäsi poissaolosta mieluummin tuhansia euroja vähemmän.

Työkykypalvelumme alentaa pysyvästi poissaolojen kustannuksia. Nopeutamme hoitoon pääsyä ja töihin paluuta, vähennämme poissaolojen määrää ennaltaehkäisemällä ja parannamme työtyytyväisyy ttä.

Ero nykymenoon voi olla yllättävän suuri. Keskimääräinen hoitoketju, jossa tutkimukset hoidetaan yksityisellä ja leikkaus julkisella sektorilla, kestää 210 päivää ja maksaa 73 500 euroa.

Yksityisellä puolella vastaavat luvut ovat 40 päivää ja 14 000 euroa. Kysymys kuuluukin, onko sinulla varaa olla parantamatta tulosta tavalla, joka on myös työntekijöittesi mieleen?

Lue lisää: lahitapiola.fi/viivanalle »

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

www.elo.fi 10

|

BUSINESS ESPOO

Palvelemme espoolaisia yrittäjiä ja yrityksiä Tapiolassa, Iso Omenassa, Sellossa sekä Espoontorilla.

BUSINESS ESPOO Tervetuloa tapaamiseen! Varaa aika numerosta 09 453 9604 ma-pe kello 8-18.

|

11

suudessaan sellainen, johon asiakas rakastuu ja jonka hän muistaa”, kakkutaiteilija kuvailee.

American Sweetien kakut ovat todella koristeellisia ja upeita. Jenae painottaa, että syötäväksi ne on kuitenkin tehty.

Kakkujen ainutlaatuisuus tulee esiin niin ulkonäössä kuin maussa, joten olisi sääli, jos niitä ei raaskisi syödä.

Teksti: Saija Valkonen Kuva: Mikaela Holmberg

NÄIN PIDÄT MIELESI KIRKKAANA POHJOLAN PIMEYDESSÄ

LAATU ENNEN MÄÄRÄÄ American Sweetien toiminta sujuu erinomaisesti. Jenae on haastatteluhetkellä vielä yksinyrittäjä, mutta haaveilee bisneksensä kasvattamisesta. Kakkutaiteilija on kohdannut jokaiselle yksinyrittäjälle tutun haasteen: viikossa on rajattu määrä tunteja. Vaikka kysyntää olisi enemmän, kakkutaiteilijalla on tietty määrä, jonka hän pystyy yksin toteuttamaan. ”Olen vakaasti sitä mieltä, että laatu ennen määrää”, hän sanoo päättäväisenä.

Jenae haluaisi laajentaa toimintaansa avaamalla American Sweetielle oman toimipisteen sekä palkkaamalla lisää kakkutaiteilijoita. ”Yhdessä pystyisimme tekemään niin paljon enemmän!” hän haaveilee. Mutta hän on kuitenkin laskenut, että pienen yrityksen laajentaminen tulisi äkkiä todella kalliiksi. Ainakin toistaiseksi kasvattaminen on vielä vain haaveissa.

o puhelinkeskustelun aikana voi aistia elämänilon, joka huokuu Jenae Seppälän äänestä. Kuinka hän sen tekee? Jenae on yksinyrittävä kakkutaiteilija American Sweetiessä. Hän valmistaa yksilöllisiä leivonnaisia kotonaan. Kuinka Jenae on niin iloinen vaikka on tullut tänne kolkkoon pohjolaan maasta, jossa unelmat toteutuvat ja kaikki on suurempaa?

Mikä on hänen salaisuutensa?

SUOMESTA UUSI KOTI Jenae kertoo harrastaneensa nuorempana jalkapalloa. Valmistuttuaan kalifornialaisesta yliopistosta markkinoinnin kandidaatiksi, hän halusi kokea elämää toisenlaisessa kulttuurissa ja jatkaa samalla jalkapalloharrastustaan. Kun tälle nuorelle urheilijalupaukselle tarjoutui mahdollisuus päästä pelaamaan Suomeen, hän tarttui siihen välittömästi.

Oltuaan Suomessa vain kaksi viikkoa, Jenae tapasi tulevan aviomiehensä, joka oli katsomassa hänen silloisen seurajoukkueensa peliä. Long story short: Suomesta tuli kalifornialaisneidon uusi koti. ”Aviomieheni on paras asia Suomessa”, hän 12

|

BUSINESS ESPOO

hehkuttaa ja kehuu myös seurajoukkueensa olleen tukena vieraaseen kulttuuriin sopeutumisessa alkuaikoina.

RATKAISU KOTI-IKÄVÄÄN Jenae kertoo leipomisen olleen perinne hänen sukunsa naisten keskuudessa. Tuntiessaan kovaa koti-ikävää, hän leipoi: ”Se sai oloni tuntumaan kotoisammalta”.

Jenae tarjosi tekemiään leivonnaisia joukkuekavereilleen sekä muille ystävilleen.

Pian he alkoivat tarjota rahaa ostaakseen leivonnaisia omiin juhliinsa. ”He nauttivat hauskoista ja ainutlaatuisista amerikkalaistyylisistä leivonnaisista”, kakkutaiteili-

MIELI PYSYY KIRKKAANA

ja muistelee. Näin syntyi idea American Sweetie –liiketoiminnalle. ”Pyyntöjä koristelluista kakuista tuli jatkuvasti”, Jenae kertaa. Nuori kalifornialainen epäröi aluksi, sillä koki olevansa urheilija eikä kakkutaiteilija. Hän ei ollut aiemmin tehnyt vastaavaa. ”Kun kokeilin kakkujen koristelua kerran, huomasin, että rakastan sitä!”, kakkutaiteilija riemuitsee.

Jenae nauttii työstään, sillä se on yhtä aikaa sekä haastavaa että luovaa. Hän huomauttaa kuitenkin, ettei yrittäjyys sovi herkkähermoisille. Se on paljon stressaavampaa kuin voisi ikinä kuvitella. Jenae on oppinut seuraamaan omaa unelmaansa,

eikä siksi luovuta. ”Olisi paljon helpompaa heittää pyyhe kehään ja mennä palkkatöihin jollekin toiselle, mutta se ei ole unelmani”, nainen sanoo varmasti.

AINUTLAATUINEN LUOMUS SUORAAN ASIAKKAALLE American Sweetien ei ole tarkoitus kilpailla jo olemassa olevien leipomoiden kanssa.

Jenae painottaa asiakaskuntaansa olevan enemmän ihmiset, jotka haluavat yksilöllisyyttä ja muistettavuutta juhliinsa persoonallisten kakkujen avulla. ”Kuuntele asiakkaitasi”, Jenae opastaa.

Hän on huomannut, kuinka innoissaan

ihmiset ovat, kun heitä kuunnellaan ja heidän tarpeisiinsa vastataan henkilökohtaisesti. Siksi American Sweetien liiketoiminta perustuu yksilöllisten kakkujen luomiseen. Kaikki kakut ovat käsintehtyjä, kakkualustoja myöten.

Kakkutaiteilijan tavoite jokaisen kakun kohdalla on ymmärtää mitä, asiakas todella haluaa. Ja löytää tapa sen toteuttamiseksi niin ulkonäön kuin maun puolesta. ”Jokaisen kakun kauneus heijastuu kaikista pienistä yksityiskohdista, joita niissä on”, Jenae tiivistää. Jokainen kakku on ainutlaatuinen luomus suoraan asiakkaalle.

Ei ole väliä, mistä juhlasta on kysymys. ”Tärkeintä on tehdä kakusta kokonai-

Vaikka me suomalaiset jaksamme masentua pohjolan pimeyteen, nuoren kalifornialaisen mieli pysyy kirkkaana. Selvitäkseen kylmistä ja pimeistä talvista Jenae matkustaa miehensä kanssa kotiseudulleen San Diegoon.

Yksinyrittäjänä ei voi aina olla reissussa, mutta Jenaen mieli pysyy silti positiivisena.

Hän paljastaa, että jo pelkkä haaveilu kauniista Kalifornian auringosta ja matkoista kotiin auttaa säilyttämään positiivisen asenteen ympäri vuoden.

Niinkö yksinkertaista se on? Haaveilemalla saa mielen pysymään positiivisena.

Näin ainakin Jenae vakuuttaa. Ja miksi en uskoisi, kun elämänilo paistaa läpi hänen kertomuksistaan. Uskon, että meillä jokaisella suomalaisella on paljon opittavaa Jenaen positiivisesta yksinyrittäjän elämänasenteesta. www.americansweetie.fi BUSINESS ESPOO

|

13

ÄLÄ LUOVU,

OTA MOLEMMAT UUSI LEXUS RX 450h Hybrid

LEXUS NX 300h Hybrid

Kaikin puolin erottuvat uudet crossoverit, Lexus NX 300h Hybrid sekä tammikuussa Suomeen saapunut uusi Lexus RX 450h Hybrid asettavat uuden vertailukohdan premiumautoilulle.

Lexus RX on aina ollut vallankumouksellinen, ja sen terävälinjainen sulava ulkomuoto kertoo jo kaukaa, että luvassa on jälleen jotain ennenkokematonta. Nyt voit tuntea sen ensimmäisten joukossa.

Ainutlaatuisen ajotuntuman täydellistää täysin portaaton automaattivaihteisto, älykäs neliveto sekä ehdottoman ylellinen varustelu.

SOITA 010 851 8200 JA TILAA AINUTLAATUINEN LEXUS HOME DELIVERY –KOEAJO. Tuomme Lexus NX 300h Hybrid- tai Lexus RX 450h Hybrid -mallin koeajettavaksesi minne tahansa pääkaupunkiseudulla.

TUTUSTU KOKO LEXUS HYBRID -MALLISTOOMME OSOITTEESSA LEXUS.FI TAI TULE KÄYMÄÄN. Malli

Autoveroton hinta (alv 24 %)

NX 300h Hybrid -mallisto alkaen 43 800 € || -mallisto BUSINESS ESPOO 14 Hybrid BUSINESS XX RX 450h alkaenESPOO 68 350 €

Arvioitu autovero

Toimituskulut

9 400,76 € 600 € 15 784,53 € 600 €

Arvioitu kokonaishinta

EU-yhdistetty kulutus

CO2-päästöt

Teho kW/hv

Vapaa autoetu/ Käyttöetu

53 800,76 € 84 734,53 €

5,1 l/100 km 5,3 l/100 km

117 g/km 122 g/km

145/197 230/313

985/805 €/kk 1 425/1 245 €/kk

Lexus Kaivoksela

Vanha Kaarelantie 31, Vantaa.

Avoinna ark. klo 9-17, la klo 10-14. www.lexuskaivoksela.fi

BUSINESS ESPOO

|

15

”Toiminimen perustaminen on aika yksinkertaista ja edullista”, Rita huomaut16

|

BUSINESS ESPOO

Rita huomauttaa ettei taloudellisia tappioita kannata murehtia etukäteen. Varsinkin kun aloittaa vaatimattomasti ja pitää järjen mukana. Jos puolestaan lähtee tavoittelemaan menestystä yhdessä yössä, voi olla varma, että joutuu pettymään. ”Turha pelätä etukäteen, jos lähtee tolkulla liikkeelle”, Rita lohduttelee.

Omasta tulevaisuudestaan mahdollisena täysipäiväisenä yrittäjänä yrittäjänä Rita ei ota turhia paineita. Hän huomauttaa, ettei elämää kannata lyödä lukkoon etukäteen. ”Eihän sitä tiedä, mihin suuntaan maailma vie”, hän toteaa. Ja muistuttaa, että kaikki mahdollisuudet on hyvä pitää auki. Koskaan ei kannata sulkea kaikkia ovia takanaan. John Barrymoorekin on todennut onnen usein hiippailevan sisään ovesta, jota et tiennyt jättäneesi auki. Pidä siis mahdollisuudet avoinna.

• la a

an

to

ti •

JOKAISELLA ON 24 TUNTIA SEITSEMÄNÄ PÄIVÄNÄ VIIKOSSA

”HAPPINESS OFTEN SNEAKS IN THROUGH A DOOR YOU DIDN’T KNOW YOU LEFT OPEN.”

MIKSET ALOITTAISI JO TÄNÄÄN? Rita opastaa yrityksen perustamisesta haaveilevaa miettimään ensiksi tuotteensa selkeäksi. Mitä myyt? Millä erotut massasta?

Kun osaat määritellä itsellesi yrityksesi tarkoituksen, on sitä paljon helpompi lähteä myymään muille.

Toiseksi Rita kehottaa pohtimaan sopivaa yritysmuodon valintaa. Toiminimi on sivutoimiselle yrittäjälle helppo ja edullinen valinta. Mutta jos tulevaisuuden suunnitelmissa on isoja visioita, kannattaisiko saman tien harkita esimerkiksi osakeyhtiön perustamista? Myös muihin yritysmuotoihin on hyvä tutustua etukäteen. Yritysmuotoa voi toki muuttaa jälkikäteenkin, maksusta. Kun teet kotiläksysi ennakkoon, säästät rahaa.

Kolmanneksi ja viimeiseksi Rita painottaa oman intohimon ja innostuksen tärkeyttä. Kukaan yrittäjäksi lähtevä ei ajattele oman tuotteensa tai palvelunsa olevan huonompi tai vähäpätöisempi kuin muiden. He ovat innoissaan omasta jutustaan ja ylpeitä siitä, mitä tekevät.

Mikäli sivutoiminen yrittäjyys kiinnostaa, unohda suomalainen vähättelevä mentaliteetti ja ryhdy ylpeänä töihin!

Vaikka tuotteesi ei olisi maailman paras ja hyödyllisin, tärkeintä on, että uskot siihen itse. Siten saat muutkin vakuutettua.

Sivutoiminen yrittäjyys on helppo ja edullinen tapa toteuttaa unelmiaan. Mikset aloittaisi jo tänään?

at

INNOSTAVA JA KIINNOSTAVA LISÄ Rita kertoo toimineensa alun perin yrittäjänä 10 vuoden ajan kiertäen uutistapahtumia. Media-alalla yrittäjyys on yleistä, myös sivutoiminen yrittäjyys. ”Monet yritykset asioivat mieluiten yrityksen kanssa”, hän huomauttaa.

Rita työskentelee MTV:llä vakituisena ulkomaantoimittajana. Vapaapäivinään hän tekee oman yrityksensä kautta muun muassa juontokeikkoja erilaisissa tapahtumissa. Rita painottaa pitävänsä nämä kaksi visusti erillään. ”Yrittäjänä tekemäni työt ovat sen verran epäsäännöllisiä, että ne eivät vaikuta varsinaiseen työhöni ulkomaantoimittajana. Ne ovat innostava ja kiinnostava lisä”, hän kommentoi. Ja lisää oman uuden yrityksensä olevan sen verran tuore, ettei sen kautta tehtäviä töitä ole paljoa. ”Katsotaan, mihin tämä johtaa”, moniosaaja tuumaa.

Vaikka Ritan elämä kuulostaa työntäyteiseltä, on hänellä aikaa myös teini-ikäiselle pojalleen. Kyse on aikataulun järjestelystä. Rita todistaa, ettei tarvitse olla ihmenainen tai –mies toimiakseen sivutoimisena yrittäjänä. Pitää vain olla halu tehdä.

taa. Toisin kuin joskus luullaan, ei tarvitse olla varakas tai hakea isoa lainaa, jotta voisi aloittaa yrittäjänä. Tärkein resurssi, jota sivutoiminen yrittäjä tarvitsee, on aika. Jokaisella on 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Silti yksi tuntuu saavan aikaan paljon toista enemmän. Päiviin ei voi saada tunteja lisää. Se on ikävä fakta.

Hyvä asia kuitenkin on, että voit itse päättää, kuinka käytät oman aikasi. Katsotko televisiota iltaisin vai käytätkö tuon ajan bisneksesi kehittämiseen? Saat valita joka kerta.

Rita on onnistunut järjestämään aikansa niin, että palkka juoksee, oma yritys pyörii ja perhe on tyytyväinen. Hän kannustaa yrittämään, jos on idea, jota myydä tai asia, jota haluaisi tehdä aina silloin tällöin. ”Aina kannattaa yrittää”, Rita rohkaisee. Ja muistuttaa, ettei voi tietää kuinka käy, jos ei edes yritä.

sertifika

fin

a

T

ampereelta lähtöisin oleva mediaalan moniosaaja listaa työnkuvakseen ulkomaantoimittaja, video-journalisti, mobiilijournalisti ja juontaja. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana hän on ehtinyt kiertää maailmaa ja onkin vieraillut yli sadassa maassa.

Heikompaa alkaa hirvittää kun lukee Ritan työhistoriasta. Tämän kaiken lisäksi nainen on sivutoiminen yrittäjä. Kuinka hän pystyy hoitamaan kaiken tuon?

Tärkein painamisen työkalusi on tässä.

gra

”Minulla on vakituinen työpaikka, säännöllinen palkka ja hyvät edut. Yrittäjyys kuitenkin hieman polttelisi.

Pitäisiköhän minun perustaa oma yritys? Mutta toisaalta, miksi riskeerata?” Kuulostaako tutulta? Liian moni jää ansaan turvallisen työpaikan ja palavan intohimonsa väliin. He ajattelevat ettei yrittäjyyttä ja vakituista työpaikkaa voi yhdistää. Kyllä voi. On olemassa eläviä esimerkkejä siitä, kuinka työntekijä perustaa sivutoimisen yrityksen palkkatyönsä rinnalle. Monelle tuttu MTV:n uutiskasvo Rita Strömmer on yksi heistä.

tu

en tuo

t

Samuli Rautio Kirjapaino Öhrling Oy Mannerheimintie 44 A, 3krs 00260 Helsinki Hatanpään valtatie 34 G, 33100 Tampere

Teksti: Saija Valkonen Kuva: Nina Mönkkönen

Digipaino Offsetpaino Suurkuva

BUSINESS ESPOO

|

17

Kun ideasi kantaa Olet saanut kipinän yrityksen perustamiseen. Olet valmis luotsaamaan yrityksesi kasvuun ja kansainvälisille markkinoille.

Olet löytänyt yrityksen, jonka haluat ostaa.

Kun sinulla on suunnitelma ja haluat näyttää maailmalle, ota yhteyttä meihin. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera..

Kun ideasi kantaa – hae rahoitusta meiltä.

Helsinki, Eteläesplanadi 8 18

|

BUSINESS ESPOO

Takarivi ● Jani Pitkänen Netitys Verkkoratkaisut ja IT-konsultointi ● Juhani HopsuTalousjuristit Oy Yritysjuridiikka ● Anna Jalava MuWe Music for Wellbeing Musiikki, koulutus ● Markku Sahi MarkBrook Oy Ab Liikkeenjohdon konsultointi Eturivi ● Leea Mellin Tilitoimisto Melco Oy ● Taloushallinnon palvelut ● Päivi Repo Paveco Oy Sijoitustoiminta ● Antti Stenbäck Dividend Oy Taloushallinnon palvelut ● Pirkko Huhta Innoras Oy Muutosvalmennus, konsultointi Kuvasta puuttuu Jukka Niemelä, Prepsikka Oy.

Espoon Yrittäjät uudistuu ja uudistaa

V

uosikokouksessa 2015 Espoon Yrittäjien hallituksen kokoa pienennettiin. Jäseniä on puheenjohtajan lisäksi nyt kahdeksan. Loppuvuodesta 2015 työstetty strategia vuosille 2016-2019 asettaa painopisteitä erityisesti tiimiyrittäjyyteen ja työllistämiseen. Yhtenä mittarina toiminnan onnistumisesta on pysyä Suomen suurimpana paikallisyhdistyksenä, tavoitteena 3 000 jäsentä.

Nykyisiä, hyväksi havaittuja toimintatapoja vahvistetaan entisestään, ja ajas-

taan jälkeen jääneitä karsitaan ja uudistetaan. Espoon Yrittäjät toimii aktiivisesti eri kanavien kautta kaikkiin yrittäjyyteen vaikuttaviin päätöksentekijöihin: esimerkiksi suoraan kaupungin johtoon, sekä Pääkaupunkiseudun Yrittäjien kautta Suomen Yrittäjiin ja sen eri valiokuntiin.

Tuttuja tapahtumia uudistetaan ja markkinoidaan aktiivisesti: vattukarnevaalit, Yrittäjämessut, Teematiistait ja Syystreffit. Uusia tapahtumia otetaan mukaan, jos niiden toteuttaminen tukee

strategiaa. Näiden ja kaikkien muidenkin toimenpiteiden takana on yksi kirkas visio: tukea yrittäjiä ja yrityksiä menestymään ja kasvamaan Espoossa, Suomessa ja kansainvälisesti – yhdessä.

Osallistu tapahtumiin ja tule juttusille – hallitus on juuri sinun edunvalvontaasi varten!

www.espoonyrittajat.fi BUSINESS ESPOO

|

19

ALOITA

NÄMÄ VIISI

ASIAA TÄNÄÄN

Loppuunpalaminen alkaa salakavalasti. Se hiipii hermostoon huomaamattasi ja väsyttää ruumiisi. Ennen kuin tajuat tilanteen vakavuutta olet jo sairaslomalla vaikket vieläkään ymmärrä, miksi. ”Mähän oon vaan vähän väsynyt”, totesi myös Musaamon perustaja ja toimitusjohtaja Anna Jalava, kun viimein hakeutui lääkärin vastaanotolle. Lääkäri määräsi hänelle aluksi kahden viikon sairasloman. Se tuntui tälle nuorelle yrittäjälle ikuisuudelta, mutta olikin vasta alkua. Sairasloma kesti kokonaisuudessaan yli vuoden. Loppuun palanut ja sieltä takaisin noussut yrittäjä kertoo oman tarinansa kautta viisi vinkkiä. Kuinka vältät sen, minkä hän itse joutui oppimaan kantapään kautta.

Teksti: Saija Valkonen Kuvat: Mikaela Holmberg

1. ETSI OMA JAKSAMISEN TASAPAINOSI Anna kertoo voivansa yli vuoden tauon jälkeen vähitellen paremmin. ”Olen täynnä uusia ideoita, ajatuksia ja suunnitelmia”, hän hehkuttaa. Vain reilua vuotta aiemmin Anna romahti täysin ja masentui vakavasti. Noustakseen pohjalta, hän joutui miettimään uudelleen oman jaksamisensa ja hyvinvointinsa perusteet. Anna on etsinyt, kokeillut ja harjoitellut asioita, joista saa hyvää oloa ja voimaa. ”Monesti olen tässä etsinnässä yllättänyt itseni ja löytänyt paljon tapoja ja asioita, joihin en ole aiemmin kiinnittänyt mitään huomiota”, hän hämmästelee. ”Olemme erilaisia”, Anna toteaa.

Yhdellä ei ole mitään ongelmaa työskennellä seitsemänä päivänä viikossa, toinen 20

|

BUSINESS ESPOO

tarvitsee säännölliset viikonloppuvapaat.

Yksi lataa akkujaan treenatessaan triathlonia varten, toinen joogaamalla. Anna kehottaa jokaista haastamaan omia tottumuksiaan ja etsimään itselleen sopivan tasapainon.

Anna opastaa, että työn, vapaa-ajan, levon, liikunnan ja ravinnon osista pitää rakentaa palapeli, joka pitää elämän tasapainossa. ”On myös hyväksyttävä, että välillä tasapaino voi horjua”, hän huomauttaa. Jos joku palapelin osista jää pitkäksi aikaa paitsioon, jaksaminen on koetuksella. Anna kertoo tehneensä kovasti töitä löytääkseen itselleen sopivat palaset: ”Kaikki ei toimi kaikille, mutta kokeilemalla ei häviä mitään”.

Tärkeintä Annan elämässä ovat tällä hetkellä hyvinvointi ja läheiset. ”Vaati

näin rankan kokemuksen ymmärtää, että jos ei itse jaksa, ei pysty antamaan itsestään muillekaan”, Anna huokaisee. Hän miettii nyt kaikissa päätöksissään omaa jaksamistaan.

Jokainen on vastuussa omasta jaksamisestaan. Anna huomauttaa monen yrittäjän lähtevän helposti mukaan kaikkeen, vaikka aika tai voimat eivät riittäisikään.

Hän muistuttaa, ettei kukaan meistä ole superihminen, vaikka miten uskottelisimme itsellemme niin. Kun tiedät, mikä on oman jaksamisen tasapainosi kannalta tärkeintä tiedät, mihin kannattaa lähteä mukaan ja mihin ei.

raan: ”Uskalla sanoa, jos menee huonosti tai et meinaa jaksaa”. Löydät varmasti ihmisiä, jotka voivat tukea sinua eteenpäin. ”Uskalla sanoa myös, kun menee hyvin!” Omien voiman lähteiden paljastaminen voi auttaa jotakuta toista jaksamaan.

Anna puhui omasta uupumuksestaan hyvin avoimesti alusta asti. Hän yllättyi, kuinka moni yrittäjäystävä kertoi hänelle omista vastaavista kokemuksistaan. Asiasta ei kuitenkaan puhuttu ääneen. Anna aloitti oman blogin kirjoittamisen jakaakseen omia tuntemuksiaan. Hän on saanut kirjoituksiinsa paljon kommentteja, joissa ihmiset ovat jakaneet hänelle omia tarinoitaan. Annan blogin löydät osoitteesta: sopivanihana.wordpress.com

3. MIETI, MITÄ HALUAT

5. OTA HYVINVOINTISI VAKAVASTI

Anna toteaa, ettei ole tavannut montaa yrittäjää, joka ei edes joskus leikillään olisi heittänyt luopuvansa yrittäjyydestä ja hakeutuvansa palkkatyöhön. ”Kyllä se itselläkin kävi mielessä moneen kertaan”, hän myöntää. Mutta lisää kuitenkin heti perään olevansa niin henkeen ja vereen yrittäjä, ettei haluaisi tehdä muuta.

Yrittäjä on usein sikäli siinä mielin onnellisessa asemassa, että saa tehdä sitä, mitä rakastaa. Flow vie helposti mukanaan. Anna huomauttaa, että samalla saattaa kuitenkin urautua tekemään asioita, jotka kuluttavat enemmän kuin antavat. ”Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä omassa elämässään haluaa”, hän muistuttaa.

Kysy itseltäsi aina silloin tällöin: ”Mikä minua motivoi? Mikä minua innostaa?

Mistä saan voimaa? Voisinko luopua jostain? Voisinko aloittaa jotain uutta?”

Hyvinvoinnista on paljon puhetta joka puolella. Kun asiaa toistetaan liikaa, se menettää merkityksensä. Hyvinvointi on kuitenkin aihe, joka kannattaa ottaa vakavasti. Anna neuvoo pohtimaan miten, pysyt elinvoimaisena, terveenä ja onnellisena vuosikymmenien ajan, sen sijaan että miettisit miten selviät tästä viikosta. Loppujen lopuksi pienet valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

Annan vuoteen mahtui paljon vastoinkäymisiä. Toipuminen jatkuu edelleen, mutta hän on silti jälleen täynnä virtaa, elämäniloa ja uusia ideoita. Anna on parhaillaan aloittelemassa uuden yrityksen toimintaa: MuWe Music for Wellbeing.

Idea yritykselle tuli naisen oman uupumuksen kautta. MuWe:n tarkoituksena on luoda työhyvinvointia musiikillisen tekemisen keinoin. Haasteena Annalla on työskennellä itselleen sopivalla tahdilla ja innolla, unohtamatta omaa hyvinvointiaan.

2. OPETTELE SANOMAAN EI

4. PUHU, PUHU, PUHU JA PUHU Läheisten vaikutusta ei voi yliarvioida.

Anna kertoo lasten pitäneen hänet kiinni rutiineissa ja elämänsä tarkoituksessa. Aviomies piti henkisiä palasia kasassa.

Lisäksi ystävät tukivat ja kuuntelivat. ”Yrittäjä voi töidensä kanssa olla yksin, mutta ajatusten ja kokemusten kanssa ei tarvitse olla yksin”, Anna tiivistää. Hän kehottaa verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. Ja rohkaisee puhumaan suo-

JOSKUS TARVITSEMME KOVAN ISKUN, ENNEN KUIN YMMÄRRÄMME PYSÄHTYÄ.

AIKAMME ON KUITENKIN RAJALLINEN. ALOITA SINÄ ITSESTÄSI HUOLEHTIMINEN JO TÄNÄÄN. PYSÄHDY. NAUTI. ELÄ.

BUSINESS ESPOO

|

21

HUOMAAMATTOMUUS

lijansa suuremmalla määrällä työntekomenetelmiä. He konsultoivat asiakkaitaan siitä, kuinka työ kannattaa tehdä. ”Sitten etsimme toimittajat materiaaleille ja kehitämme asennuslaitteet. Uusi asennuskalusto maksaa noin puoli miljoonaa euroa ja kestää reilut kymmenen vuotta käytössä.

Meillä kuluu noin 300 000 tuhatta euroa uusien tuotteiden lanseerauksiin ja asennuslaitteiden kehitykseen vuodessa”, Pauli kertoo.

ON MERKKI HYVÄSTÄ TYÖSTÄ

I

stun neuvottelupöydän ääreen kahville. Haastattelen miestä, jonka yritys työllistää 135 henkilöä ja tahkoaa liikevaihtoa yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikki Suomen kunnat ja kaupungit ovat sen asiakkaita. Haastateltavallani kuluu puolet vuodesta matkustellessa ympäri Suomen ja Euroopan. Hän tekee toimistotöitä, työnjohtohommia, ja likaa kätensä fyysisessä työssä. Tunnin haastattelun aikana hänen puhelimensa soi viisi kertaa. Silti hänen yrityksensä työ jää useimmilta huomaamatta. Miltä se mahtaa tuntua? ”Hyvältä tuntuu! Jos kukaan ei huomaa työtämme, olemme tehneet sen kunnolla”, haastateltavani toteaa. Vieroksun ajatusta kovan työn huomaamattomuudesta. Kysyn huolestuneena, kiittääkö heitä kukaan. ”Kyllä kiittää! Suullinen kiitos on paras, mutta saamme palautetta myös nettilomakkeen kautta. Hoidimme esimerkiksi Turussa akuutin tukoksen ja saimme kiitokset kotisivuillemme”, hän jatkaa.

Kanssani kahvia hörppii Putkistosaneeraus Eerola Oy -konsernin toimitusjohtaja Pauli Eerola. Hänen yrityksensä tarjoaa viemäri- ja vesijohtojen saneerausta sekä viemärihuoltoa Suomeen ja jonkin verran Eestiin ja Latviaan. Paulin vaimo, tytär ja poika ovat myös yrityksen palveluksessa. Eerola-yhtiöt Oy on oma konserninsa, jota johtavat Paulin veljet.

Kyseessä on siis perheyritys sanan varsinaisessa merkityksessä.

NORSU SUJUTTAA SUKKAA Eerola-yhtiöiden autoja koristaa pitkäkärsäinen norsu. Paulin vaimo ideoi logon ja hänen lapsuudenkaverinsa suunnitteli sen.

Pitkä kärsä kuvastaa pesuautojen letkuja, joilla puhdistetaan vanhoja viemäröintejä. Logo viittaa myös pitkiin putkistoihin, joita Paulin yritys saneeraa. Yhdellä 22

|

BUSINESS ESPOO

KATSO VEROTTAJAA SILMIIN

kertaa voi korjata jopa 250 metriä putkistoa, kunhan linja on suora. Perinteinen korjaustapa on asentaa vanhan putken sisään uusi. Putkistosaneeraus Eerolalla on kuitenkin käytössään edistyneempääkin tekniikkaa. Se tunnetaan nimellä sukkasujutus.

Maallikkona vertaisin sukkaa pitkään ja järeään jätesäkkirullaan. Sukkaa tosin säilytetään siivouskaapin sijaan rekan perävaunussa, eikä siinä ole katkaisukohtia. Sukka on tehty lasikuidusta. Se vedetään löysänä putkilinjan sisään, paineistetaan putken seinämille ja kovetetaan

UV-valolla. Kovetuttuaan sukka korjaa putken sisäpinnan syöpymät, halkeamat ja muut vauriot. Putkesta tulee tiivis ja saumaton. Sujutusta on myös niin sanottu hattuprofiilitekniikka, jolla voi korjata putkiston haarakohdat ilman kaivuita.

Tämä ei perinteisillä menetelmillä onnistuisi.

TYKKÄYKSIÄ VIEMÄRIPUTKESSA Viemärien huolto-, pesu- ja korjaustöitä tehdään ympäri vuoden, jopa 30 asteen pakkasilla. Vain vesijohdot jätetään talvi-

sin rauhaan. Talven haasteita ovat suuren kaluston parkkeeraus lumisille kaduille ja kaivojen etsintä kinosten alta. Viemäreissä on 5-7 asteen lämpötila ympäri vuoden, pakkanen ei siellä tunnu.

Työnteko on fyysisesti rankkaa ja vaatii pitkää pinnaa. Työntekijät tsemppaavat toisiaan, ja välillä huumori voi olla hyvin härskiäkin. Tiimihengestä kertoo hauska valokuva ilmoitustaululla: seitsemän raavasta miestä istuu viemäriputken sisällä kylki kyljessä viettämässä kahvitaukoa. He kaikki näyttävät kameralle peukkua.

Putkistosaneeraus Eerola taklaa kilpai-

Verottaja pitää tämänkin yrittäjän mielen virkeänä. Vuonna 2014 astui voimaan ilmoitusvelvollisuuskäytäntö, joka poistaa harmaata taloutta. Jokaiselta työmaalta täytyy ilmoittaa työtunnit, urakkasumma ja aliurakoitsijat kerran kuussa. ”Yritimme kuuden kuukauden ajan kirjata näitä manuaalisesti, mutta siitä ei tullut mitään. Meillä on tälläkin hetkellä 40 työmaata käynnissä. Voit kuvitella, mikä työmäärä kirjauksiin liittyy”, Pauli sanoo hymyillen.

Eräs rakennusliikkeen omistaja keksi ratkaisun ongelmaan. Hänen yrityksensä työmaalla liikkui ihmisiä, joita hän ei tuntenut. Asia vaivasi häntä niin, että hän kehitti tuttavansa kanssa järjestelmän tietojen ilmoittamista varten. ”Nyt meidänkin työmiehemme voivat kirjautua järjestelmän kautta työmaille, ja tiedot menevät automaattisesti verottajalle. Myös aliurakoitsijamme käyttävät samaa järjestelmää”, Pauli kehuu.

Haasteita tuo myös kilpailutuskäytäntö.

Koska halvin tarjous usein voittaa työkeikan, hinnat täytyy pitää kilpailukykyisinä.

Toimintaa täytyy jatkuvasti tehostaa, jotta pienemmällä rahalla saa enemmän aikaan.

Pauli kokee haasteeksi myös hyvien työntekijöiden palkkaamisen. ”Kahden kuukauden koeaika on liian lyhyt. Vasta ensimmäisen vuoden aikana näkee, onko työntekijästä työhön vai ei”, hän toteaa. Pauli suositteleekin kuuntelemaan nykyisten työntekijöiden suosituksia.

Myös kokemus tuo varmuutta rekrytoinnissa. ”Jos kaveri ei pysty katsomaan silmiin, hänellä on takuulla jotain salattavaa”, Pauli paljastaa.

Teksti: Elina Mäkinen Kuvat: Nina Mönkkönen

SELVIYTYMISKEINOA YRITTÄJILLE OMIIN KOKEMUKSIIN PERUSTUEN? 1. PITKÄJÄNTEISYYS JA OSAAMINEN Tee työtä pitkäjänteisesti, älä ole vuoden tai kahden tuulenlento. Älä valitse alaa, jossa et viihdy. Hanki ammattitaito omaan työhösi ja ole luonteeltasi tekevä ihminen.

2. YHTEISTYÖ Luo hyvät yhteistyökanavat, muista verkostoitua. Ole rehellinen yhteistyökumppaneillesi. Sopikaa reunaehdot ja luokaa yhteinen visio yhteistyölle.

www.eerolayhtiot.fi BUSINESS ESPOO

|

23

Kaikki mitä kaupantekoon tarvitset Kauppiaan paketti sisältää Elisa Kassa -sovelluksen, maksupäätteen, tabletin ja mobiiliyhteyden. Saat sen käyttöösi yhdellä iskulla ilman raskaita kassaremontteja – ja mikä parasta – kevyesti kuukausimaksulla.

Katso lisää osoitteesta elisa.fi/kassa Tilaa elisa.fi/kassa Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

24

|

BUSINESS ESPOO

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus

Teksti: Marjukka Puolakka Kuva: Mikaela Holmberg

LIIKUNTAA ISOJEN LUKUJEN LAEILLA Kaikki alkoi neljästä ulkotenniskentästä vuonna 1981. Tänään Esport on Pohjoismaiden suurin sisäliikuntakeskus, jonka kävijämäärä lähentelee vuosittain kolmea miljoonaa. Kaiken takana on Färid Ainetdin, 77-vuotias yrittäjä ja urheilun monitoimimies.

BUSINESS ESPOO

|

25

E

sportiin kuuluvat Tapiolan urheilupuistossa sijaitsevat Esport Center ja Esport ratiopharm Arena sekä Esport Fitness –kuntosalit Espoossa ja Helsingissä. Lisäksi yhtiö vastaa jalkapalloseura Esport Hongasta ja salibandyseura Esport Oilersista.

Se, mikä alkoi tennisvuorojen vuokrauksesta, on laajentunut hyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja eri-ikäisten espoolaisten liikuttamiseen. Esport Centerissä on yli 50 mailapeli- ja monitoimikenttää. Vuonna 2005 valmistunut Esport ratiopharm Arena on kansainvälisen tason monitoimihalli, jossa on muun muassa 800 metrin juoksurata, täysimittainen jalkapallokenttä, kuntosali sekä kamppailukeskus. Esport Fitnessin kuntosaleilla liikutaan nykyään jo noin 10 000 neliömetrin tiloissa.

Kaikki perustuu isojen lukujen lakiin.

Jos yhdellä kuuden kentän tennishallilla on tietyt kustannukset henkilökunta-, pukuhuone- ja sosiaalitilakuluineen, niin Esportilla on kuuden tyypillisen tennishallin palvelut ja tilat, mutta vain kahden tennishallin kulut. Esportin avaintekijä on monipuolinen toiminta ja se, että toimintaa on voitu laajentaa niin, että keskimääräiset yksikkökulut ovat edullisemmat.

Y

ksi toiminnan ja kiinteistöjen hallitun laajentamisen avaintekijöistä on se, että Esport on kantanut päävastuun kaikissa rakennushankkeissaan. Itsenäisenä rakennuttajana se on kilpailuttanut osahankintoja tarvittaessa aina mutteritasolle asti. Näin hankkeet on saatu toteutettua jopa 30-40 prosenttia edullisemmin verrattuna siihen, että päävastuun olisi kantanut avaimet käteen -periaatteella toimiva ulkopuolinen urakoitsija. ”Rahoituksessa oleellisia ovat pitkäaikaiset rahoittajat. Asiat on myös hoidettu aina aikataulussa. On sanottu, että kun tulee lainanlyhennysaika, niin Färid on minuutilleen kassalla”, kertoo Ainetdin.

Esport ei jämähdä tulevaisuudessakaan paikoilleen. Syksyllä 2016 aloittavan Länsimetron Urheilupuiston asema tuo alueelle vipinää. Espoon kaupungin suunnalta on syntynyt kova paine Tapiolan urheilupuiston toimintojen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. ”Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän 26

|

BUSINESS ESPOO

näkemys on se, että metron asemien läheisyyteen pitää rakentaa toimintaa ja tiivistä pöhinää. Tapiolan urheilupuistosta tulee liikunnan ja vapaa-ajan wellness-city, jossa on uuden ajan urheilu- ja kaupallista toimintaa sekä niihin liittyvää kehitys- ja tutkimustyötä. Siinä Esport on mukana yhtenä isoista toimijoista.”

A

inetdin uskoo, että yritykselle henkilöstön liikuttaminen on HR-politiikkaa parhaimmillaan. Kun työntekijät ovat kunnossa ja voivat hyvin, näkyy se suoraan yrityksen tuloksentekokyvyssä. Esport järjestää yrityksille erilaista tyky-toimintaa ja tarjoaa asiakasyrityksille räätälöityjä liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Paremmassa kunnossa olevat ihmiset ovat tuottavampia ja tyytyväisempiä ja heillä on vähemmän sairauspoissaoloja. Siitä on myös tieteellistä tutkimusnäyttöä. Liikunta auttaa yrittäjää itseäänkin jaksamaan paremmin.

Myös urheiluseuratoiminta on lähellä Ainetdinin sydäntä. Esport hallinnoi salibandyseura Esport Oilersia ja vastaa sen Salibandyliigassa pelaavan edustusjoukkueen toiminnasta. ”Seurassa pelaa hieman yli tuhat juni-

FÄRID AINETDIN • 77-vuotias yrittäjä ja urheilumies • Esport-yhteisöjen hallitusten puheenjohtaja • Esportin palveluksessa yli 200 työntekijää, joista 30 kokopäiväisiä • Liikuntatilat: Esports Center, Esport ratiopharm Arena, Esport Fitness, Esport Bristol, Esport Express • Urheiluseuratoiminta: Esport Honka ja Esport Oilers • Espoon Vuoden Yrittäjä 1994 • Tavoitteena kehittää Tapiolan urheilupuiston toimintaa ja nostaa Esport Honka Veikkausliigaan

oria ja teemme kovasti töitä junioritoiminnan eteen. Olemme jalkautuneet myös kouluihin ja kylille, jotta lapset ja nuoret saadaan mukaan. Liikunta on yhtä arvokasta myös harrastustasolla, vaikkei olekaan siellä niin kilpailullista.”

E

sportin vastuulla on myös jalkapallojoukkue Esport Honka. FC Hongan edustusjoukkueesta vastasi aiemmin Pallohonka Oy, joka joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Niistä johtuen joukkue menetti Veikkausliiga-paikkansa ja pelasi viime kauden Esportin hallinnassa 2-divisioonassa. ”Lähdimme vuosi sitten terveeltä pohjalta luomaan omaa jalkapallotarinaa. Ensimmäisen pelikauden hoidimme omillamme, emmekä vanhan rasitteen takia lähteneet edes hamuamaan isoja sponsoreita mukaan. Totta kai oli pettymys, ettei Esport Honka noussut erinomaisen perussarjan jälkeen ykkösdivariin, mutta ensi kaudella on tavoitteena saada yrityksiä mukaan ja tehdä nousu.”

Ainetdin toivoo, että espoolaiset yrittäjät olisivat myötäelämässä kaupungin edustusurheilun kehittämisessä.

Jalkapallosta Ainetdin puhuisi pidempäänkin, sillä se on ollut hänen oma lajinsa jo pienestä pitäen. Vaasasta kotoisin olevan miehen sydän sykkii edelleen oman kaupungin joukkueelle. ”Olen VPS:n armoitettu kannattaja, siitä en pääse eroon, se on jo äidinmaidossa imetty. Nyt ei ehkä hetkeen tarvitse VPS:n ja Esport Hongan pelata samassa sarjassa, ja minulle ei tule ongelmia siitä, kumpaa kannatan.”

S

ekä urheilussa että yrittäjyydessä tarvitaan kipinää, jotta homma toimii. Sen lisäksi pitää olla taloudellista järkeä. Ainetdinin mukaan jalat pitää olla maassa, mutta seistä puukeppien varassa, jotta näkee kauas. Yrittäjän tulee olla itse sisällä toimintansa kaikista asioista, nyrkit savessa. ”Ei pysty sparraamaan ja rikastamaan yrityksen toimintaa ja organisaatiota, jos ei hallitse sen koko kenttää ja markkinoita. Sydän, terve harkinta ja realismi ovat myös hyvä työkalupakki.”

OTANIEMEN

PARHAAT TOIMITILAT > Toimitiloja alkaen 11 m²² > Yli 300 yritystä >

3 500 työntekijää

> 35 kokoustilaa > 3 ravintolaa

> 2 videoneuvottelutilaa > 2 kuntosalia

> 2000+ pysäköintipaikkaa

> 300m Otaniemen metroasemalle (2016)

Technopolis Otaniemi on pääkaupunkiseudun suurin ja tunnetuin kampus, joka pitää sisällään useita menestystarinoita. Sijainti aivan Aalto-yliopiston naapurissa tarjoaa kytkökset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yliopiston aktiviteetteihin.

> Ota yhteyttä: Nina Koskinen 040 532 9787 nina.koskinen@technopolis.fi www.toimitilat.technopolis.fi www.technopolis.fi/kokoustilat

www.esport.fi BUSINESS ESPOO

|

27

Kävelen sateisena marraskuisena päivänä sisään Veistokoneen showroomiin Espoon Nihtisillassa.

Naapurikiinteistöissä on astetta väkevämpää perintätoimintaa; Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto ja Espoon käräjäoikeus. Ne on niitä kuuluisia Kilon poliiseja. Siistissä näyttelytilassa koneiden välistä puikkelehtii iloinen yrittäjä, Mika Järvinen.

Teksti: Jukka Niemelä Kuvat: Nina Mönkkönen

IT-ALA SAI JÄÄDÄ TAAKSE, OSAAMINEN EI Vielä kymmenen vuotta aiemmin Järvinen oli tiukasti IT-leivän syrjässä kiinni. Viisitoista vuotta bittien rouskutusta alkoi pikkuhiljaa riittää, ja vuonna 2005 Järvinen aloitti sivutoimisena yrittäjänä. Pari vuotta myöhemmin yrittäjyys vei hänet koko28

|

BUSINESS ESPOO

naan mukanaan, ja Rencon Oy näki päivänvalon Patentti- ja rekisterihallituksen arkistoissa. ”Piti kokeilla jotain muutakin.

Tuntui siltä, että se on nyt nähty”, kuittaa Järvinen. Aivan perusnörtistä sorvikauppiaaksi ei Järvinen kuitenkaan siirtynyt. Jo 80-luvulla hän työskenteli konepajoissa, ja hänellä on myös alan koulu-

tusta. ”En lähtenyt tämän alan yrittäjäksi siksi, että nämä koneet jotenkin erityisesti kiinnostaisivat. Halusin yhdistää IT-taitojani johonkin muuhun”, Järvinen jatkaa ja kehaisee, että yrityksen sivut ja toiminnanohjausjärjestelmät ovat omaa tuotantoa.

BUSINESS ESPOO

|

29

VAKIOKYSYMYS: MIKÄ ON PARASTA YRITTÄJYYDESSÄ?

En malta olla kysymättä, mikä Järvisen mielestä on parasta yrittäjyydessä. Jokaisella yrittäjällä on omat motiivinsa hypätä pois oravanpyörästä tai kotisohvalta, hankkia y-tunnus, oma elanto ja oma leipä.

Entä Järvinen? ”Parasta tässä hommassa on ihan pienet onnistumiset. Että huomaa, että tällä omalla työllä saa jotain sellaista aikaan, että asiakas on tyytyväinen ja kauppa käy.” Yritän kiskoa hohtimilla miehestä irti jonkin yksityiskohtaisemman tarinan, mutta tuloksetta. Sen sijaan Järvinen kertoo jotain, jonka huomaan olevan merkittävässä osassa omaa yrittäjyyttäni: ”Välillä huomaa, kuinka paljon sattumalla on merkitystä yrittäjätoiminnassa. Että satut vain jonain päivänä lähettämään sähköpostin tai ottamaan yhteyttä johonkin ihan muissa merkeissä, ja asiat vain lähtevät menemään eteenpäin.”

KUN HALLITUS HÖYLÄÄ, HÖYLÄÄVÄTKÖ ASIAKKAAT? Haluan tietää, kuinka jo vuosia jatkunut lama näkyy Veistokoneen toiminnassa.

Yrityksellä kuitenkin komeilee AAA-luottoluokitussertifikaatti verkkosivuillaan, ja se ei tule kuin Manulle illallinen. Järvinen kertoo, että asiakkaat ovat siirtäneet investointejaan, ja moni ostaa pienempiä koneita kuin ehkä olisi tarpeen. ”Isompi kone olisi kuitenkin sopinut paremmin heidän tarpeisiinsa”, toteaa Järvinen.

VERKKOKAUPAN KAUTTA KUUSAMOSTA ESPOOSEEN Veistokoneen asiakkaita tulee käymään pitkienkin matkojen päästä. Juuri ennen kuin marssin sisään näyttelytilaan, Järvinen oli toivottanut hyvää matkaa savonlinnalaiselle pariskunnalle, joka oli tullut varta vasten paikan päälle hieromaan kauppaa. ”On täällä käynyt päivän reissulla asiakas Kuusamosta asti, lentokoneella.

Jotenkin se vielä löysi tiensä lentokentältä tänne liikkeeseen”, Järvinen naurahtaa.

Mutta miksi työkaluja käydään katsomassa lentokoneella? Eikö niitä voisi ostaa Veistokoneen hienosta verkkokaupasta? ”Isommat koneet ja useampien koneiden kaupat tehdään kasvotusten”, kertoo Järvinen ja toteaa, että ilman verkkokauppaa

esimerkiksi juuri ne kuusamolaiset asiakkaat tuskin löytäisivät Veistokonetta.

Verkkokauppa on Veistokoneelle erinomainen ja elintärkeä markkinointikone.

RAHA SOITTAA, HAASTATTELU PÄÄTTYY Järvisen Samsung pärähtää soimaan hänen pöydällään. Hermostunut vilkuilu kertoo minulle, että raha soittaa, ja silloin kannattaa vastata. Kuuntelen hetken Järvisen teknohepreaa: ”Joo, siinä kompensoidaan se sähköinen jännite ja jaksoluku, että se pysyisi sitten… joo, eli sitten jos se on asynkroninen niin…” Näytän Järviselle peukkua, että materiaalia on riittävästi ja poistun häiriköimästä rahantekoa.

3D-INNOVAATIO –

TUOTESUUNNITTELUUN, -MUOTOILUUN, TULOSTUKSEEN JA TUOTANTOON

Kuinka saadaan nopea prototyyppaus osaksi tuotekehityksen ketteriä menetelmiä? Miten 3D –tulostusta voi käyttää asiakaslähtöisessä tuotekehityksessä? Entä miten 3D -tulostusta voidaan hyödyntää teollisuusrobotiikassa? Miten nopeuttaa tuotekehityssykliä ja parantaa yrityksen tuottavuutta?

Osallistu pääkaupunkiseudulla huhtikuussa 2016 käynnistyvään 3D–tuotekehityskoulutukseen.

Koulutuksen kulmakivenä on yrityksen oma kehittämis-, muotoilu- tai tuotantoidea, jota osallistuja vie eteenpäin koulutuksen aikana. Kehittämisen kohteena voivat olla tuotteet ja prosessit. 3D-tulostuksen mahdollisuuksien tunteminen on tärkeää suunnittelutoimistoille sekä tuotanto- ja teollisuusyritysten johdolle. Näiden lisäksi koulutus on tarkoitettu tuotekehityksestä vastaaville esimiehille ja sekä tuotekehitystehtävissä toimiville asiantuntijoille. Koulutus valmistaa suorittamaan Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon, josta saa virallisen tutkintotodistuksen.

ÖS MUIHIN TUTUSTU MUYLUTUKSIIMME: YRITTÄJÄKO OULUTUS

R.FI/Y WWW.RASTO

www.veistokone.fi

RITTAJAK

Kaupungin johdon yllättävät lupaukset Espoon Yrittäjille Sain audienssin marraskuun 2015 lopulle mennä tapaamaan Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää sekä elinkeinojohtaja Tuula Antolaa. Marssin hyvin valmistautuneena tuottaja Reeo Tiiaisen kanssa johtajien pakeille, aikomuksenani laittaa kaupungin johto tiukille vastikään julkaistun yrittäjäbarometrin tulosten vuoksi. Kaivoin mielestäni viisi tiukkaa kysymystä, joihin kaupungin pitäisi meidän yrittäjien mielestä tehdä korjausliike.

myöten. Haastattelu meni erinomaisesti, ja kaupungin johto ilmaisi selkeästi halunsa tiivistää yhteistyötä meidän yrittäjien kanssa. Mikä parasta, molemmat johtajat antoivat videolla oman panoksensa meille Espoon Yrittäjien jäsenille ja yhteiselle tulevaisuudellemme.

Jos minä olin valmistautunut, niin olivat myöskin Mäkelä ja Antola aina tarjoiluja

1. Kaupungin johto Espoon Yrittäjien tentattavana.

30

|

BUSINESS ESPOO

Varaa vartti aikaasi ja naputtele selaimeesi osoite www.businessespoo.fi. Sieltä löydät kolme videota:

2. Jukka Mäkelän lupaus: vuosittaiset tapaamiset ja yrittäjävaltuuskunta 3. Ex-yrittäjä Tuula Antola kehottaa: lähde mukaan Espoon Yrittäjien toimintaan Jaa videoita vapaasti verkostossasi. Yhdessä vahvistamme yhteistyötä kaupungin ja Espoon Yrittäjien välillä Jukka Niemelä päätoimittaja varapuheenjohtaja, Espoon Yrittäjät

Kysy lisää!

Tuomo Talvitie p. 040 669 4148 tuomo.talvitie@rastor.fi

Timo Raittinen p. 0400 431 726 timo.raittinen@rastor.fi

OMISTAUTUNUT SINULLE BUSINESS ESPOO

|

31

ESPOON KIHLAKUNNAN TAKSEISSA EI HUOLESTUTA HARMAASTA TALOUDESTA Kai Andersson päätyi taksiyrittäjäksi ystävänsä kehotuksesta. Ensimmäinen tuurausvuoro venyi yhdeksäksi vuodeksi ja vei mukanaan muun muassa Taksiliiton hallitukseen. Pitkän linjan taksiyrittäjä ei pidä Uberia uhkana.

Teksti: Ville Kormilainen Kuvat: Nina Mönkkönen

K

ai Andersson päätyi ensimmäisen kerran taksin rattiin kesällä 1977.

Ensimmäinen tuurausvuoro kesti yhdeksän vuotta, jonka jälkeen hän anoi omia taksilupia. Kymmenen vuoden yrittäjyyden jälkeen mies päätyi edunvalvontapuolelle. Ensin Kirkkonummen taksi ry:ssä mukana, Espoon Kihlakunnan taksien hallituksessa 11 vuotta, Taksiliitossa, Uudenmaan taksiyrittäjien puheenjohtajana ja nyt edelleen Taksiliiton toisena puheenjohtajana.

Espooseen yrittäjä-Anderssonin sitoo oma yritys sekä Espoon Kihlakunnan Taksit Oy. Kihlakunnan taksit omistaa yhdistyksestä osake-enemmistön, loput ovat taksiyrittäjien hallussa.

– "Syy yrityksen perustamiseen oli " aikoinaan se, että kunta ja kaupunki halusivat jonkin selkeän sopimuskumppanin näille koulukuljetuksille ja muille. Pääasiassa ollaan siis mukana julkisen puolen kilpailutuksissa. Ja sitten tuotetaan jonkinlaisia palveluita meidän jäsenautoilijoille.

Perustajaosakas ja hallituksen entinen jäsen tarkkailee nykyisin Espoon kihlakunnan Taksit Oy:n toimintaa rivijäsenenä ja saa yrityksen kautta tiettyjä palveluja.

Yhteensä firmassa on yrittäjäosakkaita 314 kappaletta, valtaosa alueen noin 400 yrittäjästä.

NOKIAN ROMAHDUS NÄKYY TAKSEISSAKIN Espoon ominaispiirteisiin taksipuolella kuuluu suuri määrä yrityskyytejä. Espoo on käytännössä auki aamukuudesta ilta32

|

BUSINESS ESPOO

kuuteen, jonka jälkeen kaupunki hiljenee.

Yöliikenne on erittäin pientä toimintaa muuhun nähden. Anderssonin mukaan omat ongelmansa tuottaa se, kun leipä pitää hankkia arkipäivän ajan ja kumminkin hoitaa päivystys silloin kun on hiljaista. Pääkaupunkiseudun yöelämä kun on kuitenkin pääasiassa Helsingissä. ”Suurin työllistäjä ovat ehdottomasti lentokenttäkyydit, mutta ne ovat aamupäivällä ja iltapäivällä ja me jäämme käytännössä paitsi yön paluuliikenteestä”, Andersson toteaa ja jatkaa: ”Vantaalla se sitten ehkä jakaantuu tasaisemmin ympäri vuorokauden.

Meillä ei käytännössä ole arki-iltaliikennettä.”

Espoolaisten taksiyrittäjien arjessa näkyy luonnollisesti Nokian luhistuminen kännykkäjätistä huomattavasti pienemmäksi yhtiöksi. Andersson kertoo, että huippuvuodet olivat 2007 ja 2008 ja lähti siitä sitten laskuun. ”Vuosikymmenen vaihteessa oli pieni korotus, mutta siitä lähtien ollaan tultu aika tasaisesti alas-

päin”, Andersson sanoo. Hänen mukaansa pudotus kohdistuu ennen kaikkea Otaniemen yritysalueeseen ja Karamalmin alueeseen. Se näkyy, että toimeliaisuus yrityspuolella on vähentynyt. ”Uskaltaisin 90-luvun lamankin perusteella sanoa, että taksin käytössä ei säästetä, vaan tarve sen käyttöön vähenee”, Andersson summaa.

UBER EI NÄY ESPOOSSA Taksialan viime vuosien kohutuin aihepiiri on ollut mobiilisovelluksen ympärillä toimiva Uber-palvelu, jossa kuka tahansa voi halutessaan ryhtyä taksinkuljettajaksi.

Kai Anderssonilta ei heru sympatiaa harmaaseen talouteen. ”Siltä osin kun ne käyttävät luvattomia autoja, homma on käytännössä harmaata taloutta. Meillä on säännelty järjestelmä eli vaaditaan taksilupa. Jos Uber olisi tavallinen tilausvälitysyhtiö ja täyttäisi vaadittavat kriteerit, sittenhän luvalliset autot voisivat liittyä sinne”, hän jyrähtää.

Uber herättää kuitenkin keskustelua taksiyrittäjien parissa. Yhteiskunnassa täytyy käydä perustavaa laatua oleva keskustelu siitä, miten uusiin applikaatioihin tai uusiin palveluihin, kuten Uberiin suhtaudutaan. ”Kuka kerää verorahat sitten, jos me kaikki ruvetaan ajamaan omilla autoilla. On selvää, että jos ajan omalla autolla ihmisiä tuolla ja jätän kaikki muut velvoitteet hoitamatta, niin minulle tulee siitä kilpailuetu. Mutta jos minä hoidan kaikki vakuutukset ja lakisääteiset menot niin ei se sitten enää olekaan järkevää”, summaa Andersson.

UBER EI OLE UHKA ESPOOSSA BUSINESS ESPOO

|

33

Kehittäjä henkeen ja vereen

TEET LIIKAA TÖITÄ, MARKO. SAAT MUUT NÄYTTÄMÄÄN HUONOILTA.

Teksti: Elina Mäkinen Kuva: Mikaela Holmberg

M

arko Parkkinen kuuli tämän kommentin 24-vuotiaana silloisen työnantajansa pääluottamusmieheltä. Kommentti oli lähtölaukaus Markon sarjayrittäjyydelle. Kun työinto ei kelvannut työnantajalle, hän perusti oman firman. Kantavana ajatuksena oli tehdä asiat paremmin. Esimerkiksi ison organisaation päätöksenteko oli kärsimättömälle Markolle liian hidasta. Viikkokausien odottelun sijaan hän halusi tehdä päätökset nopeasti ja ryhtyä töihin. Näin hän toimii edelleen.

Sittemmin Marko myi ensimmäisen yrityksensä pois. Tähän päivään mennessä hän on ollut perustamassa kaiken kaikkiaan 25:ttä yritystä. Tarjontaan on kuulunut asiantuntijapalveluita, digitaalisia palveluita sekä elintarviketeollisuutta.

TOIMISTOLLINEN RATKAISUJA Markon nykyinen yritys on Ratkaisutoimisto Seedi. Nimensä mukaisesti se ratkoo suomalaisten yritysten ongelmia. Seediläiset kiihdyttävät asiakkaidensa kehitystä ja kasvua fiksumman markkinoinnin, digitaalisuuden, tuote- ja palvelukehityksen sekä johtamisen avulla. ”Mitä jos parantamalla tuotteita ja palveluita, kommunikaatiota ja luottamusta meidän ei tarvitsisi vähentää palkoista, vaan voi34

|

BUSINESS ESPOO

simme maksaa enemmän? Jos pystyisimmekin lyhentämään työaikoja emmekä pidentäisi niitä?”, Marko kyseenalaistaa.

Markon mukaan asioissa pääsee parhaiten eteenpäin, kun on mukavaa. Seedin motto onkin ”Liiketoiminnan kasvua työn ilosta”. Ei silti pidä sekoittaa työn iloa ”iloisuuteen töissä”: joku voi olla iloinen päästessään työkoneelta Facebookiin, mutta tämä ei kehitä yritystä oikeaan suuntaan. Kun ihmiset ovat tyytyväisiä yhdessä tekemiseen, yritys kehittyy oikealla tavalla.

Vaikka Seedin motto korostaa työn iloa, Marko muistuttaa myös perusasioista. Arjen rutiinit täytyy kuvata prosesseiksi ja automatisoida, jotta tekeminen on mahdollisimman tehokasta. Käytössä oleviin toimintatapoihin ei kuitenkaan saa jämähtää. Työtä tekevien täytyy uskal-

taa kyseenalaistaa toimintaa. Jokaisella täytyy myös olla oikeus kehittää työtään. ”Rutiinit ovat tärkeitä, mutta johtamisella on suurin rooli. Kun ihminen pääsee vaikuttamaan oman toimensa kehittämiseen, työn ilo kasvaa kohisten”, Marko selittää.

SAMA ONGELMA ERI PAKETISSA Seedin asiakkaat toimivat hyvin erilaisilla aloilla, mutta usein perusongelmat ovat samanlaisia. Yritykset eivät osaa tunnistaa ongelmaansa tai kehityskohtaansa. Ehkä yritys ei pärjää toimialan kilpailussa, ei ole kasvanut tai sen tehokkuus on huonontunut. Kenties yrityksellä menee nyt hyvin, mutta se ei ymmärrä kehittyä, jotta huomennakin menisi hyvin. ”Loppujen lopuksi liiketoiminnassa ei voi olla kuin kahdenlaisia ongelmia: liiketoiminta ei ole

kannattavaa tai se ei kasva. Nimenomaan suhteellinen kasvu on tärkeää. Vaikka liikevaihto putoaisi, se voi suhteessa kasvaa, jos koko toimiala on laskusuuntainen”, Marko selventää.

Yhteistä Seedin asiakkaille on, ettei yrityksistä löydy ammattitaitoa selvittää ongelmia, tai niitä ei hyväksytä kehityskohteiksi. Yksilöiden ja johtamisen tärkeys korostuu tässäkin. ”Jos yrityksessäsi on ihminen, joka osaa selvittää ongelman, anna hänelle valtuudet ratkoa ja kehittää tilannetta. Kun osaavalla ihmisellä on vapaus kehittää, mikään ongelma ei ole liian suuri ratkaistavaksi”, Marko lupaa.

KOKEILE, OPI, KEHITÄ Seediläisten tehtävänä on kokeilla asioita, ottaa nopeasti opiksi ja kehittää toimintaa

sen mukaan. Yrittäminen pitääkin Markon mielestä nähdä oppimiskokemuksena, jossa sekä onnistuminen että epäonnistuminen on ruodittava läpi. Onnistumisesta pitää iloita, mutta kunniaa tuoneet toimintatavat on myös kaivettava esiin. Näin niitä voi hyödyntää jatkossakin. Epäonnistumiset on hyväksyttävä osaksi elämää ja niistäkin kannattaa puhua.

Mutta osaammeko me? Esimerkiksi Talvivaaran kohtalo ahdistaa Markoa.

Hänestä on kamalaa, että uuden teknologian kehitys on mennyt pieleen ja lopputulos on tämä. ”Kuka tuo uuden kaivosteknologian Suomeen seuraavaksi – ei kukaan!” Marko tuhahtaa. Hankkeen kehittäjät yrittivät uutta toimintatapaa yhteiskunnan edun nimissä, eikä projekti ole tarkoituksella mennyt pieleen. Epäonnistumisissakin asenne ratkaisee, kuten Marko kommentillaan osoittaa. ”Harmi, etteivät Seedillä tapahtuvat epäonnistumiset ole yhtä vakavia! Olisi hienoa kehittää jotain noin suurta!” Marko hihkuu.

Hän pyytääkin suomalaisia katsomaan peiliin. Nykytilanteesta valittamisen sijaan pitäisi rohkeammin kehittää asioita. ”Suomessa on maailman työssään vastuullisimmat ihmiset. Olemme fiksuja ja osaavia – on vaikea ymmärtää, miksi Suomen talous on näin huonossa jamassa”, hän huokaa. Markon mielestä yrittäjähenkisyys on parasta lääkettä. ”Voit yhtä hyvin olla töissä isossa yrityksessä tai yrittäjänä. Kunhan pidät kiinni siitä, että haluat kehittää ja olet mukana parantamassa asioita koko ajan. Niin saamme talouden nousuun”, Marko rohkaisee.

SELVIYTYMISKEINOA YRITTÄJILLE OMIIN KOKEMUKSIIN PERUSTUEN? 1. TUNNE ROOLISI Mieti myös omistajan näkökulmasta, mitä teet. Yrittäjyydessä johtaminen ja omistaminen yhdistyvät saumattomasti – mieti, kuinka paljon omistajana on riskiä kiinni, mitä omistaja sanoisi päätöksiisi ja mitä omistaja yritykseltä haluaa. Määrittele ”omistajatahto” systemaattisesti: millaisilla toimenpiteillä tai strategioilla tämä toteutuisi tehokkaimmin. Sitten mieti, miten omistajana suhtautuisit tekemiseen.

2. KEHITÄ TOIMINTAASI Muista koko ajan kehittää omaa toimintaasi. Kun kehität, katso toimintaa asiakkaan näkökulmasta, älä omastasi.

3. KUUNTELE ASIAKKAITASI Kysy asiakkaalta, mitä pitää kehittää. Tällä pääset tavoitteeseen, jonka omistaja sinulle antaa.

www.seedi.fi BUSINESS ESPOO

|

35

ILMOITUS

YRITTÄJIEN TOIMITUSJOHTAJA

YRITTÄJÄN HYVINVOINNIN PEILINÄ ASIAKKAAT Palveluhenki ja positiivinen asiakaskokemus ovat yritykselle menestymisen edellytyksiä.

Sisäinen motivaatio ja kokemus oman työhyvinvoinnin tilasta välittyvät suoraan palveluhenkeen ja asiakaskokemukseen. Suurella osalla yrittäjistä sisäinen motivaatio, palo, yrittää tai tehdä oman yrityksensä kautta syväosaajana työtä on voimakas. Myös palo kantaa vastuuta on kova. Palo ja intohimo tekemiseen kuitenkin välillä ajavat omasta hyvinvoinnista ja työhyvinvoinnista huolehtimisen yli. Useissa yrittäjätutkimuksissa yrittäjät ovatkin tunnistaneet tämän ja nimenneet keskeisimmäksi liiketoimintariskikseen uhan terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemisestä. He ovat myös nimenneet oman hyvinvoinnin asiaksi, johon olisivat erityisen halukkaita panostamaan. ”Mistä tila, aika, paikka ja suunta omaan hyvinvointiin panostamiseen”, kysyy yrittäjä.

Yhteistyössä eläkevakuutusyhtiöiden kanssa järjestämissämme yrittäjävalmennuksissa

yrittäjät ovat pohtineet, miten hyvinvointi tukee tai haastaa heidän liiketoimintaansa ja millaisessa roolissa terveys ja hyvinvointi ovat heidän tulevaisuuden liiketoimintatarinassaan. Yrittäjät ovat kuin huippu-urheilijoita, ”jos terveys prakaa, menee kausi pilalle”. Yrittäjällä voi mennä montakin kautta pilalle, jos asiakkaat siirtyvät muualle. Erityisesti yrittäjillä on ollut tarve sparrata tulevaisuuden lii-

ketoimintaprioriteettejaan, niiden mukaista ajanhallintaa, resursointia ja johtamista. Palautumisen keinot ja tuki arjen valintoihin ovat olleet yrittäjien mukaan myös keskeisiä anteja.

Olemme Diacorissa aidosti kiinnostuneita yrittäjistä, tunnemme hyvin yrittäjien arkea ja työstämme uudenlaisia konsepteja yhteistyössä heidän kanssaan. Työterveystiimimme, valmentajamme sekä omavalmentajamme auttavat yrittäjiä menestymään ja tekemään yrityksistä terveitä työn, johtamisen, työyhteisön ja työntekijän näkökulmasta.

JUSSI JÄRVENTAUKSEN VIESTI HALLITUKSELLE ”Nyt tarvitaan isoja muutoksia”

Tule joukkoomme, rakennetaan yhdessä Terve Yritys!

SUSAN KALLIO

henkilöstöjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

PIENYRITYKSET

YRITTÄJÄSOPIMUS

-50 %

-20 %

YLEISMAKSUSTA*

VUOSIMAKSUSTA**

* Tarjoamme uusille asiakkaillemme, jotka ovat Espoon Yrittäjien jäseniä yleismaksun puoleen hintaan 18,50 €/työntekijä (norm.hinta 37 €/työntekijä) Tarjous on voimassa 30.6.2016 saakka sopimuksen tekeville ja alennus on voimassa 12 kk sopimuksen alkamisesta. ** Tarjoamme uusille asiakkaillemme, jotka ovat Espoon Yrittäjien jäseniä vuosimaksun -20 % hintaan 136,40 €/yrittäjä (norm.hinta 170,50 €/ yrittäjä) Tarjous on voimassa 30.6.2016 saakka sopimuksen tekeville yrityksille. Alennus on voimassa 12 kk sopimuksen alkamisesta.

OTA YHTEYTTÄ MYYNTI@DIACOR.FI 36

|

BUSINESS ESPOO

BUSINESS ESPOO

||

37

uomen Yrittäjien kulmahuoneen mukavassa nojatuolissa istuu levollinen mies.

Jussi Järventaus, 64, on edellispäivänä ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle vuoden 2016 aikana. Järventaus jättää seuraajalleen hyvässä kunnossa olevan yrittäjäjärjestön, joka on kolminkertaistanut jäsenmääränsä 20 vuodessa.

Ennustaja Järventaus Elokuu 2015 MISSÄ MENNÄÄN TAMMIKUUSSA 2016?

kuljettu loppuun. Hänen mukaansa tupo jäykistää kehitystä, on muutosvastarintainen ja kovin hidas elementti, joka ei ole tuonut kilpailukykyä parantavia toimia aikoihin.

– Tupolla ei ole saavutettu sellaisia rakennemuutoksia, joita Suomi tarvitsisi.

Tunnustuksen voi tosin antaa eläkejärjestelmän osalta, siinä on päästy eteenpäin, mutta siihen on omat perusteensa. Tavallaan missään vertailukelpoisessa maassa ei ole poliittista valtaa näin vahvasti työmarkkinaosapuolella kuin Suomessa. Seuraus on ollut se, että kun siellä ei ole pystytty sopimaan rakennemuutoksista, Suomi on jämähtänyt. Tämän yhteiskuntasopimuksen riski oli siinä, että jos olisi syntynyt jotakin, mutta ei riittävää, niin olisi jymähtäneisyys saattanut jatkua. Pääministeri teki linjakkaasti ja vihelsi pelin poikki, kun havaitsi, että ei ole riittävän pitkiä askelia saavutettavissa.

J

os vuotta 2015 haluaa muistella yrittäjäpolitiikan kannalta, jää kenties päällimmäisenä mieleen kariutunut yhteiskuntasopimus, jonka neuvottelupöydästä yrittäjät jätettiin pois jo toisen kierroksen alussa. Vaikka Järventaus on aiheesta paasannut loputtomiin, herättää sopimuksen kaatuminen yhä edelleen intohimoja.

– Se, että yritettiin tällaista laajaa yhteisymmärrystä nopeavaikutteisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi, oli kansakunnan kannalta hyvä. Työmarkkinapöydässähän saavutettujen etujen vähäiseenkään tinkimiseen ei olla koskaan päästy. Aina on tullut työnantajan näkökulmasta lisää velvoitteita.

Kaatuneesta yhteiskuntasopimuksesta huolimatta Järventauksen mukaan iso muutos on jo käynnissä ja tupojen tie on 38

|

BUSINESS ESPOO

SUOMI TARVITSEE UUTTA PÄÄTÖKSENTEKOA Haastattelua tehdään alkusyksystä 2015 ja Järventaus on optimistinen ennustuksessaan.

– Hallitus on nyt ottamassa sitä vastuuta myös Suomessa, mikä hallitukselle ja eduskunnalle kuuluu. Tähän voi sanoa, että on järkevää kuulla järjestöjä, kuten meitä. On hyvä, että järjestöt ovat mukana valmisteluissa, mutta siihen ei voida mennä, että järjestöillä on veto-oikeuksia. Meidän pitää luottaa ihmisiin, jotka Arkadianmäelle on valittu. Jos he eivät hoida työtään hyvin, niin vaihdetaan. Me olemme sitä mieltä, että vastuu pitää kohdentaa niille, joille vastuu on vaaleissa annettu.

Nyt tässä olisi sellainen mahdollisuus, että vastuunkanto tapahtuu.

Järventauksen mukaan onnistuessaan hallitusohjelma vahvistaa yrittäjyyttä ja

tukee myös Suomen kilpailukyvyn palautumismahdollisuuksia. Hallitusohjelmassa on Järventauksen mukaan sisällä ne elementit, joita yhteiskuntasopimuksella haettiin. Nyt Jussi Järventaus perää hallitukselta rohkeutta.

– Ne asiat eivät ole ihan yksinkertaisia toteutettaviksi. Tarvitaan isoja muutoksia, joista tärkein on varsin iso työmarkkinareformi, jossa isoin asia on paikallisen sopimisen mahdollisuuden lisääminen lainsäädäntöä kehittämällä. Malli voisi olla sellainen, että luotetaan siihen, mitä paikallisesti yrittäjät ja työntekijät yhdessä sopivat työpaikalla. Haetaan parhaat käytännöt tuottavuuden, kustannusten ja kilpailukyvyn kannalta. Tietysti myös sellaisia, jotka ottavat huomioon työntekijän näkökulman. Ylityökorvaukset, lomarahat, tehtävämäärittelyt - näissäkaikissa pitäisi antaa mahdollisuus terveen järjen käyttöön. Työpaikkatasollahan parhaiten tiedetään, mitä pitää tehdä. Systeemien pitää olla sellaisia, että se on reilua sopimista, ei sanelua.

PAIKALLISESSA SOPIMISESSA ON ISO MAHDOLLISUUS Sosiaalisessa mediassa on viimeisen vuoden aikana tullut vastaan paljon protesteja pienyrittäjiltä. Siis sellaisilta yhden, kahden naisen tai miehen yrityksiltä, joilla olisi kasvuhaluja, mutta ei uskallusta palkata. Palkkaamisen esteenä on byrokratian lisäksi myös sopimusvapauden vähäisyys.

Paikallisen sopimisen lisääminen saattaisi olla ratkaisu avaamaan oikeita, järkeviä ratkaisuja?

– Juuri näin ja se on todella iso juttu.

Kysymys ei ole työntekijöiden etujen polkemisesta, vaan mahdollisuuksien antamisesta. Tämä koko ajatusmalli, että nyt otetaan työntekijöiden selkänahasta on sillä tavoin väärä, että nyt luodaan mah-

dollisuuksia työpaikkojen säilyttämiseen ja niiden lisäämiseen.

Useimmiten pienissä yrityksissä mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat myös hyvät. Kun pomo on lähellä, moraali on korkealla ja tällöin työehtosopimus on perälautana ja kärjessä on vapaa sopiminen työpaikalla.

– Tätähän on myös tutkittu. Vuosittain mitataan Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri, joka on työntekijöille suunnattu kysely työntekijöiden työolojen kehityksestä yrityksissä. Mitä pienempi yritys sitä paremmat työolot. Tieto kulkee, voi vaikuttaa tehtäviinsä, luottamukselliset välit työnantajan kanssa, tasa-arvoinen kohtelu. Ei syrjintää eikä suosikkeja. Juuri tästä syystä, että yrittäjä on lähellä työntekijöitä. Totta kai on yrittäjienkin joukossa huonoja työnantajia ja myös huonoja työntekijöitä. Iso linja on kunnossa ja vähemmistön ehdoillahan ei pidä lainsäädäntöä tehdä. Paikallisen sopimisen juna on nyt menossa ja se ei käänny takaisin,

ELÄKKEELLE HYVILLÄ MIELIN Jussi Järventaukselle tulee tänä vuonna täyteen 20 vuotta yrittäjäjärjestön johdossa. Nyt on 64-vuotiaan Järventauksen aika siirtyä takavasemmalle ja tehdä tilaa pian aloittavalle seuraajalle. Lopullisesti toimelias mies ei kuitenkaan aio riippumattoon siirtyä.

– Onhan tuohon eläkeläinen sanaan vähän vaikea orientoitua. Aina kun siitä puhuu, tuntuu, että joku työntäisi jotain tikkua kylkien väliin, Järventaus nauraa.

– En ole eläkeikää lähemmin suunnitellut. Kyllähän näitä erilaisia tehtäviä voi tulla. Vähän onkin sellaisia suunnitelmia, joita voi jäädä pohtimaan, yritysmaailmaankin liittyviä. Myös kirjoitushommia ja sellaisia on suunnitteilla. Mutta

onhan tämä homma Suomen Yrittäjissä ollut kutsumusta. En pysty ajattelemaan, että irrottautuisin ihan vain olemaan.

Olkoonkin, että harrastuksia kyllä on, joita mielellään tekee.

Jussi Järventaus oli pioneerina luomassa Suomen yrittäjiä Pienteollisuuden Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien keskusliiton yhdistyessä uudeksi järjestöksi. Alkuvaiheessa jäseniä oli 32 000, nyt Suomen yrittäjissä on 90 000 jäsentä.

– Kun Suomen yrittäjät aloitti, teimme selkeän linjauksen ammattimaisesta yhteiskuntavaikuttamisesta. Keskeinen asia oli argumentoiva uskottava tyyli sen sijaan, että mahdollisesti olisimme ikään kuin ampuneet alas kaiken. Silloin oli tietysti vähän kyse siitä, kuinka jäsenet, yrittäjät, reagoivat tähän tyylimuutokseen.

Jonkun mielestä saattoi vaikuttaa vähän hampaattomalta. Jäsenkehitys on vastaus tähän. Yrittäjät ovat arvostaneet sitä, että olemme vahvistaneet vaikutusvaltaamme, jotta tulee lopulta tuloksia, jotka vaikuttavat siihen pienempäänkin jäseneen.

Järventaus uskoo yrittäjyyteen ja yrittäjyyden uuteen kasvuun myös jatkossakin, vaikeiden aikojen keskellä.

– Yrittäjyys sinänsä on kovassa kurssissa.

Taloustilanne tietysti vaikuttaa. Yrittäjien määrä ei ole kehittynyt nyt ihan niin hyvin viime aikoina kuin aikaisemmin.

Yhteiskunnan rakennusmuutos suosii yrittäjyyttä, globaali talous suosii yrittäjyyttä. Uskon, että Suomi on siirtymässä yrittämisen yhteiskunnaksi. Olemme nyt jo pitkällä siinä vaiheessa.

Teksti: Ville Kormilainen Kuvat: Nina Mönkkönen

”Vuoden alkupuolella uuden työlain valmistelut ovat meneillään ja ne ovat todennäköisesti kolmikantavalmisteluita, joista ei ole syntynyt muutoksia yleensä. Sitten siinä käy sillä tavalla, että kun on riitainen lopputulema, mitä vähän ennustan ja näissä helposti tulee.

Hallitus siinä vaiheessa tekee oman esityksensä. Me emme silloin vuoden alussa varmaan vielä tiedä kootusti, millaisia ne esitykset ovat. Ihan selvästi on pääministeri ilmoittanut, että veto-oikeuksia ei ole.

Suomi on pelastettava ja vahvaa sitoutumista näihin toteuttamisiin on.

Kristallipalloni on siinä vaiheessa, että uskon näiden toteutuvan. On lohduttava asia, että Suomi voi omin päätöksin kuitenkin selviytyä. Meillä kuitenkin kokonaistuotannon taso on edelleen alempi kuin 2007.

Tämä on historiallisen huono tilanne.

Ei vielä ehkä näy ihmisten arjessa sillä tavalla, kuin se rupeaa näkymään jos muutosta ei tule. Näkyyhän se työttömyysluvuissa jo, harmillista kyllä.”

TILANNE TAMMIKUUSSA 2016 "Pääpiirteissään ennustus osui oikeaan.

Useimmat työlakien muutokset ovat edelleen valmistelussa, ja on todennäköistä, että työryhmien ehdotuksiin jätetään eriäviä mielipiteitä.

Yksi asia on kuitenkin edennyt eduskuntaan saakka: lomasairastamiseen ollaan palauttamassa omavastuu, eli parin vuoden takainen työnantajavelvoitteen oleellinen lisäys on pian pääosin korjattu.

Isoin asia kuitenkin on muuttaa lakia niin, että yrityksessä työntekijät ja työnantaja voisivat yhdessä sopia työehdoista työehtosopimuksesta poikkeavasti.

Tässä asiassa työryhmän mietinnön on määrä valmistua maaliskuun puoliväliin mennessä."

BUSINESS ESPOO

|

39

Kehity, uudistu ja kehitä työyhteisösi osaamista.

Hanki osaamista ja osaajia oppisopimuksella.

Täydennä ja päivitä osaamistasi.

YRITTÄJÄN OMNIA Haluatko virittää tuotekehitysprosessiasi?

Onko työntekijöiden ammattitaidossa päivitettävää? Kiinnostaako sinua olla osa vireää yrittäjäyhteisöä?

Yrittäjät kohtaavat Omniassa. Monipuoliset yrittäjyysvalmennukset, yrittäjille kohdennetut kurssit, Luoviva-yritysviritin ja sen joustavat tilaratkaisut ovat tukenasi yrittäjyyden eri vaiheissa – olitpa sitten yrittäjyyden alkutaipaleella tai jo pidempään toiminut yrittäjänä.

Laurea-ammattikorkeakoulu espoolaisten yritysten palveluksessa

Saat käyttöösi osaamisemme ja laajat verkostomme, joiden avulla kehityt yrittäjänä ja kehität yritystäsi.

Kampukset Espoossa Leppävaarassa ja Otaniemessä

Katso lisää yrittäjävalmennuksistamme, henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista, oppisopimuksesta sekä Luovivayritysvirittimestä osoitteessa www.omnia.fi.

Opinnäytetyöt

Harjoittelijat

Työelämää tukevat kehittämishankkeet

Aluepalveluorganisaatio helpottaa asiointia – ota yhteyttä aluepalvelupäällikkö Pia Kiviharjuun, 0400 816 612, pia.kiviharju@laurea.fi

AIKUISLUKIO | AIKUISOPISTO | AMMATTIOPISTO | NUORTEN TYÖPAJAT | OPPISOPIMUS | TYÖVÄENOPISTO

40

|

BUSINESS ESPOO

omnia.fi

BUSINESS ESPOO

|

41

Vuoden espoolainen yrittäjä Katja Noponen vaihtoi kauppakorkean terveydenhoitoalaan

täjyyshaave sitten 26-vuotiaana toteutui. ”Perustin siis yrityksen elokuussa 2002 ja muutaman kuukauden kuluttua minulla oli jo viisi työntekijää. Sen jälkeen olemme kasvaneet melko tasaisesti, poikkeuksena ehkä yksi vuosi, jolloin tapahtui 70 prosentin nousu liikevaihdossa”, hän muistelee.

Noponen kuvailee itse yrittäjäluonnettaan aktiivisesti uutta etsiväksi. Yrityksen nykyiset palvelut ovatkin muotoutuneet vuosien myötä Katjan tutustuttua alan toimintakenttään ja markkinoihin.

Noponen kertoo, että varsinaisia isoja haasteita ei ole ollut, mutta ehkä merkittävin asia on ollut palvelutarjooman muuttaminen. Hänen yrityksensä palvelut ovat innovatiivisesti mukautuneet kysynnän ja markkinoiden mukaan. Toiminta alkoi julkishallinnolle myytävillä koulutuspalveluilla, mutta nykyään yrityksen liikevaihdosta tämä toiminta on hyvin pieni osa. ”Tällä hetkellä meidän päätuotteemme on auttaa työnantajia selviytymään paljon sairauslomia omaavien tai työkykyriskihenkilöiden kanssa sijoittamalla heitä uusiin tehtäviin”, Noponen kertoo.

Toiminnan kannattavuus ja palveluiden laatu ovat säilyneet erittäin hyvällä tasolla kasvusta ja palvelutarjooman muuttumisesta huolimatta. ”Olen varsin määrätietoinen ihminen, tiedän mihin tähtään ja mitä haluan saavuttaa. Luonteeni on sellainen, että aina voi tehdä vähän paremmin ja enemmän.”

TYÖHÖNKUNTOUTTAJAN SUUNTA ON VAHVASSA KASVUSSA Vuoden espoolaisen yrittäjän, Katja Noposen tituleeraaminen pelkästään paikalliseksi yrittäjäksi olisi rankkaa vähättelyä. Noposen nimeä kantava yritys toimii, valmentaa ja kuntouttaa nimittäin 30 paikkakunnalla.

MENESTYSTEKIJÄNÄ OIKEANLAISET PALVELUT Teksti: Ville Kormilainen Kuvat: Nina Mönkkönen

K

atja Noponen Oy on valtakunnallinen valmennus- ja koulutusalan yritys. Mistään pienestä nappikaupasta ei ole kysymys, sillä yrityksen palveluksessa on yli 50 alan asiantuntijaa ja yritys toimii noin 30 paikkakunnalla. Yrityksen toimialaan kuuluvat muun muassa työhönkuntoutumiseen, työhönpaluuseen ja työllistämiseen liittyvät toi-

42

|

BUSINESS ESPOO

menpiteet. Itse asiassa Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja, jonka palveluja tilaavat muun muassa vakuutusyhtiöt, suurtyönantajat, työeläkevakuutusyhtiöt sekä julkishallinnon organisaatiot.

Katja Noposen päätyminen yrittäjäksi on oikeastaan melkoinen sattuma. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Katja työskenteli

johtavana kouluttajana pienessä koulutusalan yrityksessä.

Silloinen toimitusjohtaja sairastui, Noponen perusti oman yrityksen ja osti mukaansa kaksi koulutussopimusta. Kaikki tämä tapahtui vuonna 2002 vain yhdessä viikossa, vaikka Noponen oli toki haaveillut yrittäjäksi ryhtymisestä jo 16-vuotiaasta lähtien. Meni kymmenen vuotta, että yrit-

Jotain Noponen on yrittäjäurallaan tehnyt oikein, sillä yrityksen kasvu ja tulos ovat olleet erittäin mukavalla tasolla. Vuonna 2010 liikevaihto oli 1,6 miljoonan euron luokkaa ja tulos 155 000 euroa. Viime vuonna liikevaihto oli liki 3,3 miljoonaa euroa ja tulos huimat 664 000 euroa, nettotulos vähän yli 20 prosenttia liikevaihdosta.

Noposen mukaan yksi tärkeä menestystekijä on ollut oikeanlaisten palvelujen kehittäminen. ”Palveluita täytyy jatkuvasti kehittää sekä muuttuviin asiakastarpeisiin vastaamiseksi, että kilpailijoista erottautumiseksi.

Vähintään yhtä tärkeää kuin oikeiden palveluiden löytäminen on niiden tuottaminen laadukkaasti.” Hän kertoo, että Suomi on niin pieni markkina, ettei täällä ole varaa menettää vanhoja asiakkaita huonon laadun takia. "Korkean laadun tuottaminen kaikissa palveluissamme on meille todella tärkeää."

Yrityksen menestys on myös noteerattu ennen Vuoden espoolainen yrittäjä -palkintoakin. ”Olemme saaneet paljon palkintoja, ja yksi pysäyttävä hetki oli, kun esimerkiksi Kauppalehti kertoi yritykseni olevan yksi parhaiten menestyneimpiä yrityksiä, jossa ylimmässä johdossa on nainen”, Noponen iloitsee. Hän kertoo, että menestyksen eteen on tehty paljon töitä. ”Arvostan suuresti saamiani palkintoja, ne ovat jokainen osaltaan vieneet yritystoimintaani eteenpäin. Suuri kiitos palkinnoista kuuluu kanssani yritystä johtaville esimiehille ja kaikille yritykseni työntekijöille”, Noponen hehkuttaa.

TERVEYDENHUOLTOALALTA YRITTÄJÄKSI Noposen tie vei lukiosta opiskelemaan sairaanhoitajaksi Lappeenrannan englanninkieliseen koulutusohjelmaan. Mielessä oli tosin ensin aivan muunlainen alavaihtoehto. ”Olin lukemassa kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin ja näin lehdessä englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen mainoksen ja hain kouluun ja pääsin sisään. En ollut koskaan ajatellut työskenteleväni varsinaisesti sillä alalla, mutta sairaanhoidon opettajan työ oli kiinnostava tavoite silloin”, muistelee Noponen.

Kunnianhimoisen naisen opiskeluinto ei laantunut myöhemminkään, vaan hän opiskeli työn ohessa psykoterapeutiksi.

Koulun penkiltä tie vei suoraan pieneen koulutusalan yritykseen, josta tie vei sittemmin yrittäjäksi.

Katjan vei terveydenhuoltoalalle verenperintö, sillä perheessä kaikki ovat olleet terveydenhuoltoalalla. Lähin yrittäjä lähipiirissä on jo Noposen poismennyt mummo, joka oli kauppias. Noponen on kuitenkin pienestä pitäen pitänyt itselleen

yrittäjyyttä todennäköisenä työllistymisvaihtoehtona. ”Minua on aina kiinnostanut työ, jossa omalla työpanoksella on iso merkitys. Olen myös maalta kotoisin ja minua on jo kotikasvatuksessa kannustettu tekemään aina paljon töitä. Yrittäjäopintoja minulla ei ole, kaikki siihen liittyvät asiat on opiskeltu käytännön kautta”, hän kertoo. Noposen mies työskentelee taloushallinnon johtotehtävissä ja sieltä Noponen onkin saanut sille puolelle tarvittaessa apuja.

OMAN ALANSA MARKKINAJOHTAJA TÄHYÄÄ ULKOMAILLE Tuore Vuoden espoolainen yrittäjä näkee kotikaupunkinsa hyvänä paikkana yrittää. ”Täällä on osaavaa työvoimaa hyvin tarjolla, hyvät liikenneyhteydet, hyvät toimitilat, kaikki perusasiat ovat kunnossa. Toki meidän toiminnasta suuri osa on muualla kuin Espoossa, mutta täältä käsin on hyvä johtaa koko Suomen toimintojamme”, kehuu Noponen Katja Noponen Oy on nykyisin oman alansa markkinajohtaja. Tulevaisuudenhaaveet liittyvät markkinajohtajuuden säilyttämiseen, tasaiseen kasvuun ja hyvään tuloksentekoon. Hän uskoo, että heidän palveluillaan on jatkossakin suuri merkitys niin yhteiskunnalle, kuin yksilölle ja elinkeinoelämälle. Palveluiden kautta työllistyy tuhansia henkilöitä, ja lisäksi satoja aloittaa ammatillisen koulutuksen, perustaa yrityksen tai sijoittuu muuhun työelämään johtavaan toimintaan. ”Korkean laadun ylläpitäminen palveluissamme on minulle myös todella tärkeää. On mahdollista, että jossain vaiheessa palveluitamme tullaan tarjoamaan myös Suomen rajojen ulkopuolelle”, visioi Noponen ja jatkaa: ”Tällä hetkellä ei ole vielä konkreettisia suunnitelmia kansainvälistymisen suhteen, mutta tavoitteena on aloittaa asian selvittelyt todennäköisesti viimeistään ensi vuoden aikana.”

www.katjanoponen.fi BUSINESS ESPOO

|

43

BUSINESS ESPOO

|

1

Tiesitkö tämän

SISÄLTÖ 3

4

5

Vältä sudenkuopat ja tutustu yrittäjän eläkelain vaatimaan vakuutukseen.

Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio kertoo yhteistyöstä.

Aide Tonts on aidosti kiinnostunut tuotteistaan ja vastuussa yli sadan naisen työstä.

8

10

12

Leppävaaran Ompelimo has Iraqi roots.

Digitaalisuuden edelläkävijä Matti Djateu tekee uhkasta mahdollisuuden.

Kiipeilytausta sysäsi Kalle Särelän yrittäjän tielle.

16

18

Autohuollossa paras kilpailuvaltti on olla asiakkaan luottamuksen arvoinen.

Från mikrobiolog till möbeltapetserare. Läs hur Jenny Langenskiöld förverkligade sin dröm och blev företagare.

22

23

TIESITKO TÄMÄN YEL-VAKUUTUKSESTASI?

FRIDAY THE 13TH

14

KOOKOSMAITOJÄÄTELÖÄ, LUOMUOLUTTA – JA MUITA EEPPISIÄ SEIKKAILUTARINOITA

Cool Surf Club; tarina intohimoisesta yrittämisestä ja sen tuomista opeista.

20

SHOWCASE CLUB

Tähtäimessä ulkomaat YritysEspoon vauhdittamana.

24

PÄTÄKKÄÄ, MASSIA

Mistä rahaa yritystoiminnan käynnistämiseen?

KIRKKONUMMELTA KAJAHTAA

SULAA MARKKINOINTIA

MENESTYKSEN AVAIMET

NÄIN MEILLÄ ESPOOSSA

YritysEspoon toiminnan tunnusluvut pähkinänkuoressa.

25

NÄIN VÄLTÄT OSAKKAIDEN VÄLISET RIIDAT

AKG:n asiantuntija kertoo kuinka laadit oikeaoppisen osakassopimuksen.

INTOHIMONA KORUT

PÄÄTÄ EI HUIMAA KORKEALLAKAAN

-vakuutuksestasi?

SOFFAN

YRITYSESPOO ON JOKAISEN YRITTÄJÄN PARAS KAVERI

Yrittäjä, tiesitkö näistä YritysEspoon tarjoamista palveluista ja etuuksista?

Y

rittäjän eläkelain eli YEL:n mukaisesti Suomessa asuvan ja toimivan yrittäjän on vakuutettava itsensä vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. LähiTapiolan myyntijohtaja Annika Norrgård opastaa, että jokaisen 18 – 67 –vuotiaan yrittäjän on otettava yrittäjän eläkevakuutus, mikäli yritystoiminta jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja työtulo on vähintään 7 557,18 euroa vuonna 2016. Myös sivutoiminen yrittäjä voi ottaa yrittäjän eläkevakuutuksen.

Yrittäjän eläkevakuutus on lakisääteinen, eikä sitä voi korvata vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla, Norrgård huomauttaa. Vakuutus tulee ottaa kuuden kuukauden kuluessa yrittäjän eläkelain alaisen toiminnan aloittamisesta. Vakuutus on merkittävä voimaan toiminnan alkamispäivästä lähtien, vaikka sen ottaisikin vasta myöhemmin.

taisiin yhtä ammattitaitoinen työntekijä, Norrgård ohjeistaa. Työtuloa ei siis suoraan verrata yrittäjänä saamiisi ansio- tai pääomatuloihisi.

Yrittäjän eläkevakuutuksen työtulo kannattaa pitää todellista työskentelyn arvoa vastaavalla tasolla, sillä sen perusteella määräytyvät yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvasi. Jos yritystoiminnassasi tai työpanoksessasi tapahtuu muutoksia, työtuloa kannattaa muuttaa. Työtulon muutos tulee tehdä mahdollisimman pian tapahtuneen muutoksen jälkeen. Sitä ei voi muuttaa takautuvasti, Norrgård muistuttaa.

Yrittäjän eläkevakuutuksen maksujouston avulla voit halutessasi kerryttää itsellesi parempaa eläkettä hyvinä vuosina maksamalla lisää yrittäjän eläkevakuutusmaksua. Vastaavasti huonompina vuosina voit tilapäisesti alentaa yrittäjän eläkevakuutusmaksuasi yhden kalenterivuoden kerrallaan.

SINÄ PÄÄTÄT MAKSUSI SUURUUDEN

ALOITTAVA YRITTÄJÄ, HYÖDYNNÄ ETUSI!

Yrittäjänä määrität itse yrittäjän eläkevakuutuksesi perusteeksi määritellyn työtulon suuruuden. Työtulon on kuitenkin vastattava sellaista palkkaa, joka olisi kohtuudella maksettava, jos tilallesi palkat2

|

BUSINESS ESPOO

täjäjaksoon. Jos toimintasi päättyy ensimmäisen vuoden jälkeen, saat vielä toiseen yrittäjäjaksoon jäljellä olevan alennuksen, mikäli aloitat yritystoiminnan myöhemmin uudelleen. Aloittavana yrittäjänä saat alennuksen mistä tahansa eläkevakuutusyhtiöstä.

Yrittäjän eläkevakuutuksia tarjoaa muun muassa työeläkevakuutusyhtiö Elo, joka vakuuttaa yli 40 prosenttia suomalaisista yrittäjistä, Norrgård kertoo. Elo tarjoaa sähköisiä palveluita helpottamaan yrittäjän vakuutusasioiden hoitamista.

Lisätietoa Elon yrittäjän eläkevakuutuksesta löytyy Elon sivuilta: www.elo.fi/yrittaja/yel-vakuutus.

Ensimmäisen kerran yritystoimintaa aloittavana saat 22 prosentin alennuksen ensimmäisten 48 kuukauden ajalta. Alennuksen voit halutessasi jakaa kahteen yritBUSINESS ESPOO

|

3

Kirkkonummi ja yrittäjät – tillsammans!

K

irkkonummen kunta uudisti strategiansa syksyllä 2015.

Visioksemme muodostui ”monipuolista asumista ja elämistä sujuvassa arjessa - tillsammans”. Yksinkertaisuudessaan se kuvastaa niitä vahvuuksia, joita kuntamme asukkaat ja täällä toimivat yritykset arvostavat: välittömyyttä ja välittämistä arjen sujuvuuteen vaikuttavissa asioissa. Asukkaille ja yrityksille tehdyt kyselyt vahvistavat kunnan myös onnistuneen tässä - ja nimenomaan yhdessä heidän kanssaan.

Kirkkonummen sijainti osana Helsingin seutua ja Espoon länsinaapurina suosii kuntaamme. Koulutettu ja ostovoimainen väestö, hyvät liikenneyhteydet sekä toimiva joukkoliikenne tarjoavat kilpailukykyiset houkuttimet sijoittumispaikkaansa pohtivalle yritykselle. Kirkkonummelle rekisteröidäänkin kuukausittain yli 20 uutta yritystä. Aivo- ja tavaravienti ei tänä päivänä pysähdy kuntien hallinnollisiin rajoihin; espoolaisten ja kirkkonummelaisten yritysten välillä on monia alihankintaja muita yhteistoimintaketjuja, jotka hyödyttävät koko aluetta.

H

elsingin seudulla pendelöinti on voimakasta ja ihmiset ovat tottuneet liikkumaan työn perässä. Myös opiskelevat nuoret ovat alueemme voimavara. Sekä ammatillista että akateemista koulutusta tarjoavat oppilaitokset suorastaan kilpailevat heistä osaamisellaan ja kontakteillaan - mikä mahdollistaa niin opiskelijoille kuin yri-

4

|

BUSINESS ESPOO

tyksillekin uusia urapolkuja. Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskittymä Espoon Otaniemessä palvelee myös kirkkonummelaisia edelläkävijäyrityksiä.

Kirkkonummen puolella sijaitsevassa Jorvas Hitech Centeristä löytyy osaamiseltaan maailmanluokan ICT-alan yrityksiä, joille kansainvälisyys ja vienti on liiketoiminnan arkea. Alueemme yritysten toimintaympäristö onkin syytä pitää kilpailukykyisenä esimerkiksi tavoiteltaessa ulkomaisia investointeja. Hyvä imago ja toimivat yrityspalvelut ovat markkinoinnissa merkittävä etu.

Kirkkonummelaisia yrityksiä kannustetaan hyödyntämään jo olemassa olevia pääkaupunkiseudun elinkeinopalveluja, joista merkittävä osa löytyy nimenomaan Espoosta. YritysEspoolta ostamamme neuvontapalvelut ovat saaneet myös yrittäjiksi aikovilta ja toimivilta yrittäjiltä kiitosta. Yritysneuvoja on säännöllisesti tavoitettavissa myös Kirkkonummen kunnantalolta. Muissa yrityksen sijoittautumiseen, lupa-asioihin tai kehittämishankkeisiin liittyvissä asioissa löytyy osaamista kunnasta.

Y

hteistyön yleisenä tavoitteena on saavuttaa asioita nopeammin, paremmin tai tehokkaammin yhdessä. Tätä tavoitellaan myös Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien joulukuussa 2015 hyväksymässä ns. EKKV -yhteistyösopimuksessa, jossa elinkeinopolitiikan toimenpiteet nähdään

Äiti, miksei me olla Instagramissa?

kaikkia em. kuntia yhdistävinä ja niiden yritysympäristöä vahvistavina tekijöinä.

Esim. matkailumarkkinointia on luonteva toteuttaa laajalla ja monipuolisella tarjonnalla.

Kirkkonummi on Helsingin seudun liikenteen jäsen- ja perustajakunta. Joukkoliikenteen kattavuus ja toimivuus mainitaan yrityksissä usein merkittäväksi työvoiman rekrytointieduksi. Tähän olemme pyrkineet kuntana vastaamaan ja turvaamaan edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle osana Helsingin seudun työssäkäyntialuetta. Aluettamme halkovat pari moottoritietä ja junarata tarjoavat hyvät logistiset yhteydet niin ihmisille kuin tavaroillekin.

H

yvä alueella jo toimiva tai tänne sijoittumista harkitseva yrittäjä tai yritysjohtaja; Kirkkonummi tarjoaa yritysympäristön, jossa kaikki on lähellä ja saavutettavissa – myös rakkaat naapurimme!

Tarmo Aarnio Kirkkonummen kunnanjohtaja BUSINESS ESPOO

|

5

Koruja, intohimoa ja isoa bisnestä Aide Tontsin silmissä on paloa. Koruyrittäjän myyntiverkostossa on yli sata naista, eivätkä Suomen rajat ole kasvun esteenä. Alkutaipaleelle auttoi yritysneuvonta ja kotona omat neuvojat pitävät äidin some-kartalla.

Teksti: Marjukka Puolakka Kuva: Nina Mönkkönen

A

ide Tontsilla on yli 15 vuoden kokemus suoramyynnistä isojen kansainvälisten yhtiöiden johtotehtävissä. Suomeen virolainen yksinhuoltaja saapui kahden lapsensa kanssa vuonna 2007. Palkkatyö suuryrityksen myyntijohtajana sai jäädä, kun aika oli otollinen omalle yritykselle. Vuonna 2013 syntyi korujen suoramyynnin perheyritys T’Aide Living. ”Idea syntyi kiertäessäni maailman messuja ja keskustellessani lukuisten ihmisten kanssa. Rakensin tuoteidean ja suoramyyntikonseptin, joka on Euroopassa ainutlaatuinen”, Tonts kertoo.

Oman tuotteen tuli olla näppärä ja kätevän kokoinen, jotta sitä on helppo kuljettaa ja esitellä. Kaikki lähti liikkeelle medaljongista. Sen ympärille syntyi T’Aide Living –korusarja, jossa asiakas kokoaa yksilöidyn korunsa amuleteista, ketjuista ja riipuksista. ”Isossa ja pitkään samoilla tavoin toimineessa yrityksessä laivan kurssin kääntäminen on vaikeaa. Uudella yrittäjällä taas on ketteryyttä ja mahdollisuus nykypäiväisten työkalujen ja toimitapojen välittö6

|

BUSINESS ESPOO

mään käyttöönottoon. Valitsin eri tahoilla parhaiten toimivat osat ja kehitin niistä oman juttuni.”

Y

ritysEspoosta saatu tuki yrityksen alkumetreillä oli korvaamaton.

Vaikka oma konsepti oli valmis ja osaamista löytyi, tarvitsi yritysidea kirkastamista ja toimintasuunnitelma konkretisoimista. Oma innostus on tärkeää, mutta asiat pitää osata esittää loogisesti myös paperilla.

Ulkopuolinen out-of-the-box –ajattelu oli ehdottoman tarpeellista. ”Ei riitä, että idea on omassa päässäsi, se pitää myös osata esitellä muille. YritysEspoon Päivi Kuusivaara ei paijaillut päätä ja sanonut, että tee vain noin. Kun itseltäni tuli ympäripyöreää konseptia, niin Päivi

haastoi minut kysymyksillään tuomaan yritysidean loogisessa järjestyksessä ja ytimekkäästi ilmi. Ulkopuolinen out-of-thebox –ajattelu oli ehdottoman tarpeellista.”

Käynnit YritysEspoossa ja liikeidean sparraus yritysneuvojan kanssa antoivat uudelle yrittäjälle runsaasti uskoa ja voimavaroja. Asiantuntijat näkevät useita yritysideoita kuukaudessa ja heiltä saa toivottua apua yritysidean eteenpäin viemiseksi.

Yksin ei asian kanssa tarvitse jäädä.

Tonts on aidosti kiinnostunut tuotteistaan ja kertoo suhtautuvansa korusarjaansa intohimolla. ”Olisi tosi vaikea myydä tuotetta, joka ei sinua itseäsi kiinnosta, silloin silmissä ei olisi sitä paloa.”

T

’Aide Livingin myyntiorganisaatiossa on tänään yli sata myyjää, joista monelle korujen myynti on päätyö. Myynti tehdään koruesittelyissä kotona, työpaikoilla, tapahtumissa - siellä missä naiset kohtaavat.

Myyjä tilaa tuotteet omasta nettikaupastaan, tapahtui myynti sitten kutsuilla

Oulussa tai lentokoneessa matkalla Lontooseen. Tavarat lähtevät Espoon varastosta koko EU:n alueelle sekä Norjaan, ja posti tuo tilaukset perille muutamassa päivässä. Asiakkaita on Suomen lisäksi Englannissa ja Norjassa. ”Satakunnassa ei varmaankaan ole yhtään kätilöä, jolla ei ole meidän koruja kaulassa, niin hyvät myyjät meillä siellä on!”

T

onts etsii parhaat tavarantoimittajat messuilta, kansainvälisen verkostonsa avulla sekä testaamalla korutehtaita pienten koe-erien avulla. Valmistajat ovat Aasiassa. ”Monesti ajatellaan suppeasti, että Suomi nousee vain, kun ostamme Suomessa tehtyjä tuotteita. Ajatus pitäisi kääntää niin, että Suomi nousee myös jos löydämme maailmalta tuotteen, tuomme sen Suomeen ja viemme täältä jalostettuna eteenpäin. Siksi on tärkeää tukea täällä perustettuja firmoja.”

T’Aide Livingin myynti kasvoi kuluneen vuoden aikana kaksinkertaiseksi

edellisvuoteen verrattuna. Vaikka syytä hymyyn onkin, iskee yrittäjän arki myös ajoittain kasvoille. Vaikeinta oli yrityksen toinen vuosi, kun starttirahat oli käytetty. ”Oikein vaikeina hetkinä herään ajattelemaan, että tämä ei ole vain harrastus, jossa leikin yritystä. Olen vastuussa yli sadan ihmisen työstä. Jos neljän lapsen äiti tekee myyntiä kokopäivätyönä, niin miten sanon hänelle, ettei tuotteita enää tule, vaikka olet myynyt niitä hyvin. En voi tehdä sitä. Uskon, että näiden motivoituneiden naisten voimilla minäkin jaksan eteenpäin.”

Y

ritysneuvojia Tontsilta löytyy myös kotoa, jossa 13-vuotias tytär ja 20-vuotias poika pitävät äidin kartalla maailman menosta. Kun tytär kysyy ’Äiti, miksei me olla Instagramissa?’ tai kun poika puhuu Snapchatista, on äidin pakko ottaa asioista selvää ja ryhtyä toimeen. ”Yritykselle on tänä päivänä elintärkeää olla somessa. Omat lapseni ovat linkki sukupolvien väliin. Asiakkaiden ikähaa-

rukka on 13-100 vuotta. Minun on tiedettävä, mihin suuntaan maailma menee, ja mistä myös nuoret tykkäävät.”

Yritykselle on tänä päivänä elintärkeää olla somessa.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat Aide Tontsille selvät. ”Haluan kasvattaa T’Aide Livingistä ison kansainvälisen yrityksen. Toivon saavani olla edelleen naisten kanssa tekemisissä, kouluttamassa, auttamassa ja tukemassa. Unelmani ja tavoitteeni on, että T’Aide Living työllistää kymmenen vuoden kuluttua ainakin sata naista, jotka tienaavat yritykseni kautta yhtä paljon kuin itse tienasin ison yhtiön myyntijohtajana.”

www.taideliving.com BUSINESS ESPOO

|

7

Opening Day:

FRIDAY THE 13th E

Friday the 13th seems an unlikely date to open a business. Cheman Khurshid, however, thought Friday the 13th of November 2015 was the perfect day to open her seamstress shop, Leppävaaran Ompelimo.

Text by: Deron Fuller Photo by: Nina Mönkkönen

ver since she was a small girl, she has enjoyed sewing. In her hometown of Kirkuk in Iraqi Kurdistan, her aunt owned a seamstress shop and Ms. Khurshid enjoyed watching her make beautiful dresses. She hoped that one day she too could find just the right material, colors and fit to make other people’s dreams come true. Unfortunately, there was no time to train a young girl to be a professional seamstress.

could do the same with her hobby. While she was at home with her third child, the time was finally right in 2015.

When she decided to start her business, she knew she had some significant advantages. First, her entire family was behind her. “My father has pushed me for many years and he promised to help,” says Ms. Khurshid. The family’s experience in setting up business meant that she always had someone close by for advice.

the Employment and Economic Development Office. The start-up grant helps her to meet daily expenses and allows her to focus on building her business.

And so, she opened the doors to Leppävaaran Ompelimo in Leppävaaran Galleria. She specializes in ladies' and children’s clothing as well as home decorations such as curtains. She is very much looking forward to making the elaborate dresses for Kurdish festivals.

I

S

I

n 1999, her road to becoming an entrepreneur began. Her family moved to Finland as a part of a Red Cross refugee program. They settled in Kokkola, where she quickly enrolled in a sewing course. She was finally getting the training that would start her on the road to Leppävaaran Ompelimo. In 2002, she continued her professional training in Espoo when she was accepted into the dressmaking program at Omnia vocational school.

She was well on her way to turning her hobby into a business.

But not yet. She got married and raised two children. She continued to enjoy sewing as a hobby and continued to improve her skill at Omnia’s workshop.

She watched others in her family - father, brothers, husband - as they successfully built businesses in various fields. She thought long and hard about how she 8

|

BUSINESS ESPOO

econd, she had a wide network of people who had been there before.

Through her family’s businesses, she could call on trusted bookkeepers and other essential support. She found a mentor who had already been through the process of opening a seamstress business in Finland. She was also able to count on professional support from her former teachers at Omnia.

And third, Ms. Khurshid knew that Espoo - and Finland in general - offered a great deal of support to entrepreneurs.

Her studies at Omnia were the first step in the journey towards running her business.

As her plans became concrete, she visited YritysEspoo (EnterpriseEspoo). She was able to talk over her idea and she received advice, especially on developing her business plan. The business plan was crucial in securing a start-up grant through

n the first days, she has already had customers. She is confident Leppävaara is an ideal place for her to set up. She expects her customers to come from the growing local community as well as the local Kurdish community. As Leppävaara is a key transportation hub in Espoo, she hopes to attract business from people passing through on the way to work, school and hobbies.

When asked her impressions of opening a business in Espoo, she replied, “It’s easy!” Her confidence is well-placed. For Cheman Khurshid, Friday the 13th was not an unlucky day at all; instead, it was the day that she became an entrepreneur.

www.facebook.com/Lepuskiompelimo/ BUSINESS ESPOO

|

9

Teksti: Elina Mäkinen Kuva: Nina Mönkkönen

Matti perusti Peuple Bavardin vuonna 2014. Hän on asioinut YritysEspoon neuvonnassa ja toiminut myös sen asiantuntijajäsenenä.

mieti omaa käyttäytymistäsi: tarkkaile 24 tuntia, miten usein käyt verkko-ostoksilla, julkaiset ja luet some-päivityksiä tai käytät puhelimesi sovelluksia. Saat hyvän kuvan siitä, kuinka riippuvainen olet digipalveluista”, vihjaa Matti.

Kymmenessä vuodessa on onneksi kehitytty. Nykyään mietitään, miten kuluttajien käyttäytymistä digitaalisissa ympäristöissä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Haastavinta digiaikakauden markkinoinnissa on, että sovellutukset ja tekniikka muuttuvat koko ajan. ”Muistele 2000-luvun alkua, kun ensimmäiset videosisällöt jaettiin netin välityksellä. Katsominen oli tuskaista, kun yhteydet eivät toimineet. Nykyään saman sisällön voi ladata puhelimella nanosekunneissa”, Matti toteaa. Digitaalisuuden kärjessä pysyminen vaatii jatkuvaa uteliaisuutta ja tietotaidon ylläpitoa. Siksi monet yritykset kehittävätkin liiketoimintaansa digialan ammattilaisten avulla.

YDINLIIKETOIMINTA, VERSIO 5.0

Googlaa ”Espoo+digimarkkinointi”. Mitä löydät? Tuskin näet hakutuloksissasi Peuple Bavardia. Se on espoolainen digitaalista markkinointia ja liiketoimintaa kehittävä asiantuntijayritys. Voisi kuvitella, että se haluaa löytyä tällä haulla. Peuple Bavardin yrittäjä, Matti Djateu, on kuitenkin päättänyt lähestyä asiaa toisin. Miksi?

S

aan noin 90 % keikoista suosittelujen kautta. Työskentelen yksin, joten viikoittainen työaikani rajoittuu 24 tunnin ja 7 päivän sisään – projektien määrä täytyy pitää hallussa!” hän naurahtaa.

Sitä paitsi sana ”digimarkkinointi” aiheuttaa Matille näppyjä. ”Digimark-

10

|

BUSINESS ESPOO

kinoinnin sijaan meidän pitäisi puhua markkinoinnista digikaudella. Se on markkinointia siinä missä muukin”, selkeyttää Matti. Digitaalisuus luo kuitenkin uudenlaista kärsimättömyyttä – jos asiakas joutuu odottamaan vastausta, hänen käsityksensä yrityksestä heikkenee. Yrityksiltä vaaditaan huomattavasti nopeampaa

reagointikykyä kuin aiemmin.

EPÄLUULOSTA MAHDOLLISUUDEKSI Vielä 10 vuotta sitten Matti tapasi johtajia, jotka eivät uskoneet liiketoiminnan kehittämiseen digitaalisin keinoin. Jopa läsnäolo internetissä kyseenalaistettiin. ”Jos et vieläkään usko digitaalisuuteen,

Yksi suurimpia liiketoiminnan digitalisoitumiseen liittyviä muutoksia on tarve organisoitua uudelleen. Tätä Matti suunnittelee yhdessä asiakkaidensa kanssa. Ei riitä, että digistrategiaa mietitään alisteisessa roolissa esimerkiksi keskijohdossa.

Jotta koko yritys siirtyy digiaikaan, osaaminen on varmistettava johtoryhmätasolla. Parhaimmillaan digitaalisuus luo uusia liiketoimintamalleja ja sitä kautta lisää rahavirtoja yritykselle.

Esimerkiksi BestBuy-elektroniikkaketju keksi, että ammattitaitoinen henkilökunta voisi auttaa asiakkaita myös kivijalkaliikkeiden ulkopuolella. Niinpä ketju perusti Twitter-tilin, jolta kuka tahansa sai kysyä mitä vain kodinelektroniikkaan liittyvää. Koko henkilökunta oli valtuutettu vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin omilla laitteillaan. BestBuy:sta tuli Twitter-helpdeskin avulla toimialansa johtava asiantuntija. Liiketoiminnan digitalisointi ei siis välttämättä tarkoita uuden laitteen tai ratkaisun keksimistä. Olemassa olevilla kanavillakin voi päästä huipputuloksiin.

Matti muistuttaa, että digistrategiaan kuuluu paljon muutakin kuin sosiaalinen media. Sen täytyy ottaa kantaa kaikkeen viestintään ja palvelukehitykseen. On hyvä ymmärtää myös, että viiden vuoden strategia voi olla jo kuuden kuukauden päästä vanhentunut. Kehittyvä liiketoimintaympäristö synnyttää jatkuvasti uusia tarpeita, mutta myös mahdollisuuksia.

DIGI SOPII SUURILLE JA PIENILLE Suurten ja pienten yritysten digistrategioiden välillä ei ole suuria eroja. Kanavat ja mahdollisuudet ovat samanlaisia, mutta resursointi ja markkinoiden suuruus vaihtelevat. Digiä tekevien henkilöiden tittelit voivat olla hyvin erilaiset suurissa ja pienissä yrityksissä – molemmissa tekijöitä kuitenkin tarvitaan. Matti nostaa esille harhaluulon ilmaisesta näkyvyydestä: ”Digitaalinen media ei ole ilmaista mediaa. Sisällöillä voi kyllä luoda ilmaista näkyvyyttä, mutta sisällöntuotanto ja silmäparien hankinta vaativat investointeja”, hän toteaa.

Pienet organisaatiot tekevät itse töitä esimerkiksi hakukonemarkkinoinnin ja some-näkyvyyden eteen, kun suuret yritykset voivat investoida työkaluihin ja yhteistyökumppaneihin. Usein suuret yritykset toimivat useammalla markkina-alueella, jolloin sisällöntuotanto vaatii myös enemmän resursseja. Työkalujen hinnat ovat samat isoille ja pienille yrityksille, jolloin pienet jäävät alakynteen. ”Mutta esimerkiksi sähköiset kyselyt onnistuvat 10 eurolla kuussa. Tämä on yhtä relevantti ja kustannustehokas työkalu molemmille”, Matti huomauttaa.

Peuple Bavardin nettisivut ovat hyvä esimerkki työkalujen käytöstä. Artikkelin kirjoitushetkellä Matti testasi sivuillaan uutta liidinkeruutapaa, jonka hän loi kolmessa minuutissa. ”Suuret yritykset käyttävät kalliita järjestelmiä tehdäkseen sivuilleen kontaktilomakkeita. Pienet hyödyntävät valmiita pohjia, joilla saman saa aikaan hetkessä – miksi suuretkin yritykset eivät tekisi näin?” Matti haastaa.

SELVIYTYMISKEINOA YRITTÄJILLE OMIIN KOKEMUKSIIN PERUSTUEN? 1. OLE ROHKEA, OTA RISKEJÄ Ota enemmän riskejä! Lähtökohtaisesti Suomessa ollaan todella varovaisia kansainvälisiin markkinoihin verrattuna.

Ne, jotka ovat Suomessa rohkeita, näyttäytyvät erittäin menestyksekkäinä.

2. PYSY MUUTOSTEN MUKANA Ole suunnitelmallinen, tee valikoituja päätöksiä, mutta ole valmis myös muuttamaan suunnitelmiasi nopeasti.

Usko intohimoosi alaa kohtaan, usko mielenkiintoisiin asiakkuuksiin ja kehity muuttuvan maailman mukana.

3. ÄLÄ LUOVUTA Älä luovuta – jos et onnistu ensimmäisellä tai toisella kerralla, älä lannistu.

Yrittäminen on liiketoiminnan lisäksi riskinottoa.

www.peuplebavard.fi BUSINESS ESPOO

|

11

Yrittäjä kiipeää katolle Kalle Särelän päätä ei huimaa korkeillakaan katoilla. Kiipeilytausta antoi alkusykäyksen kiinteistöpalveluyritykselle, jolta hoituu niin remonttityöt, ikkunanpesut kuin huopakattojen asennuksetkin.

N

uorena poikana yrittäjyys ei millään muotoa kuulunut Kalle Särelän, 31, suunnitelmiin.

Yrittäjäisän insinööritoimisto sinnitteli läpi 1990-luvun laman, mutta työn raskaus ei jäänyt pojalta huomaamatta. Särelä valmistui liikennelentäjäksi vuonna 2011. Ilmailualan työtilanne oli tuolloin huono, eivätkä ennen Ilmailuopistoa aloitetut rakennustekniikan opinnot Teknillisessä korkeakoulussa houkutelleet, sillä elätettävänä oli nelihenkinen perhe. Särelästä tuli kuin tulikin yrittäjä. ”Jotain vikaa meidän geeneissä varmasti on, kun nyt olen tässä. Remonttihommia olen tehnyt koko ikäni ja tekninen osaaminen on koulusta. Koko homma lähti lopulta liikkeelle siitä, kun omat vanhemmat etsivät Espoossa olevan omakotitalonsa tiilikatolle pesijää. Yrittäjien hinnat olivat poskettomia. Totesin, että kyllähän minä tuon pystyn tekemään. Ei siinä mennyt kuin pari tuntia. Siitä se lähti.”

Keväällä 2015 perustettu Kiinteistöpalvelu Mesikämmen hoitaa remonttityöt, kattopesut sekä talonmiespalvelut.

Korkeat paikat eivät Särelää pelota, sillä hän on harrastanut kiipeilyä 13-vuotiaasta asti. Köysitekniikka on hallussa, samoin välineet ja taito. Niinpä työnteko sujuu jopa parikymmentä metriä korkealla kattotyömaalla. ”Köysien avulla pystyn tekemään haasteellisiakin töitä suhteellisen edullisesti, sillä minun ei tarvitse rakentaa telineitä. Välillä huimaa, mutta pieni jännitys tekee ihan hyvää.”

Y

ritysEspoosta Särelä sai sekä hyödyllisiä kontakteja että vihreää valoa yrityssuunnitelmilleen. ”Itsellä oli jonkinlainen ajatus siitä, mitä 12

|

BUSINESS ESPOO

tekisin ja millä kustannuksilla. Yritysneuvojan konkreettiset neuvot tulivat tarpeeseen. Kirjanpitäjän kanssa täytimme papereita kädestä pitäen ja jo siinä säästin pitkän pennin. YritysEspoon infotilaisuudesta taas sain kullanarvoisia neuvoja niin tili- kuin lakiasioihinkin.”

Takana on jo niin aidan ja terassin rakentamista, sisäremonttia, huopakaton asennusta kuin nurmikon leikkuutakin. ”Yhdelle rouvalle kävin pesemässä ikkunat. Ideani on, etten sylje keikkakuppiin. Joka keikka poikii aina uusia kontakteja. Isoin toimeksiantoni sai alkunsa juuri ikkunanpesusta ja laajeni huopakaton asennukseen. Tärkeintä on saada se ensimmäinen kontakti asiakkaaseen.”

U

usien asiakkaiden hankinnassa tärkeintä on ihmisen kohtaaminen. Myös yrityksen nimellä Särelä haluaa viestiä olevansa lempeä ja luotettava, sellainen joka hoitaa hommat hyvin. Myös pienet keikat hoidetaan kunnialla läpi. Hyvä sana leviää yhdelle ja huono kymmenelle.

Mainonnassa Särelä uskoo postiluukkuun, vaikka tuttavat kehottavat käyttämään sosiaalista mediaa. ”Internetin järjettömässä tarjonnassa remonttimies Espoosta hukkuu joukkoon. Vanhanaikainen kodin postiluukkuun tuotu mainos kertoo jo siitä, että olen tehnyt valinnan asiakkaalle valmiiksi.

Esite on toiminut hyvin. Yhdellä iltalenkillä jakaa jo tuhat mainosta.”

Y

rittäjän vapauksiin kuuluu vastuu omista aikatauluista. Kun viikonloppuna on tytön syntymäpäivät, tekee isä perjantaina vain pari tuntia töitä, jotta ehtii kotiin kakun ja koristeiden

tekoon. Vastaavasti on päiviä, jolloin hoidettavana on 3-4 työkeikkaa eri kohteissa. ”Tämä työ on ihan älyttömän kivaa!

Käsillä tekeminen on työntekoa puhtaimmillaan. Jos työpäivän aikana on sekä kylmä, kuuma, sattuu ja pelottaa, niin onhan se elämän makuista. Tunnin punttisali kahdeksan tunnin istumisen jälkeen ei ole verrattavissakaan siihen liikuntaan, jonka saan työpäivän aikana. Eikä minun tarvitse sietää mänttiä pomoa tai odottaa päivää pelastavia kahvitaukoja. Olen aiemmin ollut it-firmassa softaa testaamassa ja voi armoton kun oli tylsää, vilkuilin koko ajan kelloa.”

K

aiken hyvän vastapainona ovat unettomat yöt ja yrittäjän stressi toimeentulosta. Perjantaina ei välttämättä tiedä mitä tekee seuraavana keskiviikkona. Tähän mennessä töitä on kuitenkin riittänyt ja usko huomiseen on luja. ”Missään muussa työssä en ole saanut näin konkreettista palautetta työni jäljestä päivittäin. Parhaalta tuntuu saada puhelinsoitto, jossa tuntematon sanoo tuttavansa suositelleen minua. Kaverille ei kehtaa suositella huonoa.”

Yhtenä arvona Särelä näkee sen, että voisi tulevaisuudessa työllistää itsensä lisäksi myös muita. Ajatus siitä, että pystyisi oman perheensä lisäksi turvaamaan myös jonkun toiseen perheen toimeentulon, on yrittäjälle tavoittelemisen arvoinen.

www.kpmesikammen.fi BUSINESS ESPOO

|

13

Kookosmaitojäätelöä, luomuolutta – ja muita eeppisiä seikkailutarinoita

Jos kysyisit kadulla vastaantulevilta ihmisiltä mikä, on Cool Surf Club, lyön vetoa, että suurin osa vastauksista viittaisi surffaajien kerhoon. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa surffikerho. Cool Surf Club on Jukka Peltolan ja Lauri Konttorin perustama pelialan yritys. Monelle yritys on vielä tuntematon.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yrityksen tulevaisuus näyttäisi lupaavalta.

EI MIKÄÄN TAVALLINEN SURFFIKERHO Miksi pelialan yrityksen nimi viittaa surffaukseen? ”Yrityksen nimen piti alkujaan olla aivan eri”, Jukka paljastaa. Kun pojat olivat viemässä yrityksen perustuspapereita eteenpäin alkuperäisellä nimellä, Meksikossa julkaistiin juuri samanniminen peli. He eivät lannistuneet takaiskusta vaan keksivät nopeasti uuden nimen. ”Juuri loppumetreillä PRH:stä kerrottiin, 14

|

BUSINESS ESPOO

että kyseinen nimi on rekisteröity Euroopassa päivää ennen”, Jukka kertaa toisen nimiajatuksen äkkikuolemaa. ”Tunnissa sitten saimme tämän uuden nimi-idean, mikä tuli siitä, että toimistomme seinää koristaa jättimäinen aalto”, hän kertoo. Yrityksen nimi kuvastaa Peltolan mukaan hyvin heidän elämän filosofiaansa. ”Me tehdään supersiistejä projekteja ilon kautta. Meitä ei kiinnosta voittojen maksimointi- tai kilpailukulttuuri-

mentaliteetti vaan me mieluummin keskitytään omaan juttuun ja yhteistyöhön hyvien tyyppien kanssa”, hän tiivistää.

LUONNOLLINEN VALINTA Jukka toteaa olleensa aina onnekas työpaikkojen suhteen; ”Olen saanut tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä”. Hän kertoo rakastavansa luovia projekteja ja onkin vaikuttanut pääsääntöisesti luovalla alalla.

”Viimeiset neljä vuotta olen puuhaillut omissa yrityksissäni luomusuklaan, kookosmaitojäätelön ja luomuoluen parissa”, hän kertaa.

Molempien surffikerholaisten työhistoriasta löytyy suomalaisten ylpeydenaihe Rovio, jossa Jukka tuotti kymmenkunta peliä ja Lauri toimi luovana johtajana. Lauri on lisäksi ollut aikanaan perustamassa animaatiostudio Komboa, jonka Rovio lopulta osti. Jukalta puolestaan löytyy kokemusta omasta mediayhtiöstä, jonka kautta hän kumppaneineen tuotti muun muassa tv-sarjan ja useita eri mainoksia. ”Hauskaa ja opettavaista oli. Kokemuksellisesti rikasta aikaa ja taloudellisesti taas päinvastoin”, Jukka muistelee. Palattuaan palkolliseksi pelialalle, hän ajatteli, ettei ollutkaan tarpeeksi yrittäjähenkinen. ”Huonostipa tunsin itseäni, sillä nyt mulla on neljä yritystä”, hän naurahtaa.

Kuten työhistoriastakin huomaa, kokeilunhalua tällä monitoimiyrittäjällä riittää. Jukkaa ovat aina kiehtoneet suuret seikkailut sekä mielenkiintoiset tarinat.

Siksi peliala on ollut hänelle luonnollinen valinta. Hän lisää vielä, että on jo vuosien ajan työstänyt omalla ajallaan eeppistä seikkailutarinaa yhdessä nykyisen yhtiökumppaninsa kanssa. ”Nyt oli loistava ajankohta lähteä viemään omia tarinoita eteenpäin”, Jukka viittaa viime kevääseen, jolloin Cool Surf Club syntyi Yritys Espoon avustuksella.

LYHYT OPPIKIRJA YRITTÄJYYDESTÄ Matka Cool Surf Clubilla on Jukan mukaan ollut erittäin mielenkiintoista, ja

lisää on luvassa. Haastatteluhetkellä pojat työstävät kovaa vauhtia omaa peliprojektiaan. He eivät halunneet lähteä ”ravaamaan lakki kourassa”. Vaan päättivät tuoda ensin jotain ulos, jonka jälkeen voisivat tarpeen vaatiessa hakea ulkopuolista rahoitusta. ”Palkkoja ei itse nostella, eli perus start-up –hengessä edetään”, hän tiivistää.

Yrittäjyys on antanut ja opettanut Jukalle monia asioita. “Jos nyt pitäisi vinkkejä tai ajatuksia jakaa yrittäjyydestä niin näin äkkiseltään mieleen tulee ensimmäisenä nämä kolme asiaa”, hän listaa.

1.RAKKAUS Jukka kertoo oppineensa iän myötä kuinka tärkeää on kokea työnsä merkitykselliseksi. ”Kun tekee mitä rakastaa niin ei tarvitse tehdä töitä enää päivääkään”, hän rohkaisee. Mutta jakaa myös huomionsa kuinka moni ihminen elää pelosta käsin: ”Aina löytyy perusteluita ’mutku’ tai ’sitku”. Jukan mielestä menestys seuraa onnea eikä päinvastoin.

3. POSITIIVISUUS Viimeisenä listalle Jukka tiivistää asenteen. Se on kaikki kaikessa. Jokaisella on mahdollisuus valita miten suhtautuu eri tilanteisiin. ”Matkalla tulee aina haasteita ja vastoinkäymisiä, mutta nämä ovat juuri niitä parhaita opettajia ja kasvunpaikkoja.

Tämän kun oivaltaa niin turha energiankäyttö voivotteluun lakkaa ja voimavarat saa valjastettua oikeasti rakentavaan tekemiseen”, Jukka opastaa.

ENSIMMÄISTEN PELIEN MENESTYS MÄÄRITTELEE JATKON Vaikka Cool Surf Club saattaa kuulostaa epämääräiseltä surffikerholta, se on kaikkea muuta. Jukka alleviivaa vision olevan selkeänä, vaikkei sitä sen kummemmin vielä lähdekään paljastamaan.

Ensimmäisten pelien menestys määrittelee toiminnan jatkon: voivatko he rahoittaa itse tulevat projektinsa vai lähtevätkö tapaamaan rahoittajia. Aika näyttää kuinka viileiden surffikerholaisten käy.

Kenties heidät tullaan jatkossa tunnistamaan kadulla nimensä perusteella.

2. ROHKEUS ”Edellä mainittu kohta voi jäädä vain särkyneeksi unelmaksi ellei ole tarpeeksi rohkeutta hypätä tuntemattomaan”, Jukka huomauttaa. Hän kertoo monen ystävänsä ihmetelleen päätöstään oman yrityksen perustamisesta. Mutta toteaa itse miettineensä, että on parempi elää täysillä ja ottaa riskejä kuin katkeroitua vanhempana ja synkistellä kaikkia niitä samoamatta jääneitä polkuja.

www.coolsurfclub.com

Teksti: Saija Valkonen Kuvat: Mikaela Holmberg BUSINESS ESPOO

|

15

Vaikeudet luovat menestyjän

YRITYSESPOON ASIAKAS

Mitä sinulle tuo mieleen sana ”oppimisvaikeus”? Minun mieleeni palaavat kouluajoilta kielten tunnit, joissa luokkatoverini ei ollut mukana. Hän tarvitsi tukiopetusta, ja joutui opiskelemaan muista erillään. Entä mitä ajattelet sanasta ”keskittymishäiriö”? Ajatteletko luokkanne häirikköä, joka tylsistyi helposti ja kikkaili takapulpetissa? Mitä tahansa mielessäsi liikkuukin, todennäköisesti et ajattele yrittäjyyttä.

ANTTI HAAPASALO

Teksti: Elina Mäkinen Kuva: Mikaela Holmberg

E

hkä tästä lähtien ajattelet toisin.

Ehkä ajattelet yrittäjää, AH-Auton Antti Haapasaloa. Et siksi, että oppimisvaikeus määrittäisi hänen elämäänsä - vaan siksi, että hän loi menestyvän yrityksen oppimisvaikeuksistaan huolimatta. Hän on voittanut vaikeudet ja näyttää esimerkkiä muille.

KÄYTÄNNÖN MIES Antti vaikuttaa hyvin itsevarmalta ja tyytyväiseltä elämäänsä. Omien sanojensa mukaan hän ei myötäile, eivätkä häntä stressaa muiden mielipiteet. Vaikka kouluaikaan hän ei pärjännyt lukuaineissa yhtä hyvin kuin muut, hän ei antanut sen masentaa. Anttia harmittaa lähinnä, ettei hän osaa englantia niin hyvin kuin haluaisi. Tulevaisuus ei stressannut, sillä Antti tiesi aina ryhtyvänsä yrittäjäksi.

Käytännön tekeminen on Antille lukutoukkailua mielekkäämpää. Peruskoulusta hän jatkoi ammattikouluun ja kouluttautui autoasentajaksi. Hän teki jonkin aikaa töitä palkollisena, mutta koki olevansa hyvin erilainen työntekijä.

Kun muut odottivat kellon lyövän neljä, Antti teki työt loppuun riippumatta työajan päättymisestä. Hän kantoi vastuun, kuten kunnon yrittäjän kuuluu. Niinpä Antti päätti perustaa oman autohuoltoyrityksen vuonna 2009. Hän oli tuolloin vasta 20-vuotias.

Vakituisia työntekijöitä on tällä hetkellä Antin lisäksi 11, kesäisin ja renkaanvaihtosesonkien aikaan enemmän. Välillä itse yrittäjäkin tekee asentajan töitä. Antti on ylpeä saavutuksistaan. ”Ryhdyin yrittä16 16

|

BUSINESS ESPOO

jäksi todella nuorena, enkä ole aina osannut tehdä järkeviä päätöksiä. Joskus meitä oli töissä liikaa ja tekijät olivat huonompia. Nyt on hyvä tilanne joka suhteessa”, Antti kertoo.

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA Jotkut AH-Auton asiakkaista etsivät nopeaa palvelua. Heille huolto saa maksaa melkeinpä mitä vain. Toiset taas metsästävät halvinta hintaa. ”Yleensä halvan hinnan etsijät eivät ole tyytyväisiä, vaikka korjaisimme auton päällämme seisten.

Ihmisillä on väärä käsitys hinnoista – ei tätä alaa kultakaivokseksi voi luonnehtia”, Antti naurahtaa. ”Emme ole halvin emmekä kallein huoltamo. Pyrimme aina arvioimaan asiakkaille maksimihinnan – jos lopullinen hinta jää halvemmaksi niin sitten jää”, hän toteaa.

Asiakastyytyväisyyttä Antti luo olemalla luottamuksen arvoinen. Suurin osa asiakkaista palaa AH-Autolle itse tai suosittelee liikettä kavereilleen. Seuraavaksi eniten asiakkaita tulee Google-mainonnan kautta. Paikalliset radiomainoksetkin on kokeiltu ja hyviksi havaittu. Antti kuitenkin harkitsee tarkoin, mihin ja kuinka paljon mainosrahaa laittaa. ”Välillä on tosi kiire ja välillä rauhallista. Nyt rahaa kuluu sopivasti, ja työmääräkin on hyvä”, Antti toteaa.

AH-Auto on ollut pari vuotta itsenäinen huoltoyritys. Antti erosi huoltoketjusta, koska ei kokenut siitä olevan hyötyä. ”Enemmän ketjut tuovat etuja varaosatukkureille. Huoltoketjut kuuluvat heille – jos sitoudun yhteen, varaosien hinnat

SELVIYTYMISKEINOA YRITTÄJILLE OMIIN KOKEMUKSIIN PERUSTUEN?

nousevat hyvin äkkiä. Itsenäisenä ostan varaosat mistä haluan ja voin kilpailuttaa hintoja”, kertoo Antti. RengasCenterin jäsenenä Antti sen sijaan on viihtynyt. ”RengasCenter ei ole voittoa tavoitteleva taho. Se on kauppiaiden oma yhteisö, joka hakee renkaista hintaetua yhteisostoilla”, Antti selittää. Rengasliikeketjuun kuuluu 55 yritystä, joista noin puolet omistaa ketjusta osuuden. Renkaiden parempien ostoehtojen lisäksi AH-Auto hyötyy saamalla näkyvyyttä leasing-yhtiöiden ja valtakunnallisen verkoston kautta.

1. HANKI HYVÄ KIRJANPITÄJÄ Järkevä kirjanpito on tärkeä asia. Kirjanpito täytyy tehdä oikein ja sen täytyy olla ajan tasalla, ettei jälkeenpäin tule maksettavaa.

2. KEHITÄ TOIMINTAASI Yrittäjähenkisyyttä kannattaa vaalia. Et saa tuudittautua nykyhetkeen, vaan omaa liiketoimintaa täytyy jaksaa kehittää.

OSAAMINEN KARTTUU JAKAMALLA TIETOA Kehityksen kärjessä pysyminen on Antin mukaan enimmäkseen uusien teknologioiden ja työkalujen hankkimista. Uudet autot vaativat kalliita järjestelmiä ja testausvälineitä, muutoin perustaidoilla pärjää pitkälle. Jos koulutusta tarvitaan, usein yksi käy oppimassa uuden taidon ja kouluttaa sitten muita. Käytäntö opettaa Antin mielestä paremmin kuin mikään kurssi.

Antti ei haaveile maineesta ja mammonasta, vaan keskittyy nykyisen liiketoimintansa kehittämiseen. Tällä hetkellä hän säästää rahaa, jotta voisi rakentaa yrityksensä käyttöön sopivat tilat ja muuttaa pois vuokrakiinteistöstä. Vaikka Antti ei tykkää tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia, yksi asia on ainakin varma: ”En tiedä, olenko autoalalla ikuisesti, mutta yrittäjänä aion pysyä”, hän vakuuttaa.

3. KOKEILE ROHKEASTI UUTTA Ole valmis kokeilemaan muutoksia. Vaikka tilanne menisi hetkellisesti huonoon suuntaan, voit tehdä muutoksen myös takaisin vanhaan. Useimmiten muutoksilla saa aikaan positiivista kehitystä.

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät valitsivat Antin Vuoden nuoreksi yrittäjäksi

2015 www.ah-auto.fi BUSINESS ESPOO

|

17

SOFFAN –

möbeltapetsering enligt kundens önskemål Dagens arbetsliv är ofta väldigt krävande. I synnerhet många småbarnsmammor drömmer om att kunna arbeta hemma och på så sätt vara mera med barnen. Man drömmer om ett liv utan jobbiga morgnar, problem med eftermiddagsvården eller en evig känsla av otillräcklighet. Soffans ägare Jenny Langenskiöld förverkligade sin dröm efter tredje barnet.

Text Marianne Sundblad Fotograf: Nina Mönkkönen

FRÅN MIKROBIOLOG TILL MÖBELTAPETSERARE Innan Jenny i januari 2012 grundade Soffan verhoomo-möbeltapetsering arbetade hon på Valio och Helsingfors Universitet som mikrobiolog. På många arbetsplatser kan man nuförtiden delvis fjärrjobba och på det sättet kombinera arbetslivet och familjen, men en mikrobiolog behöver ett laboratorium för sitt arbete. Och till exempel bakterier som odlas väntar inte på att barnen blir friska igen.

Redan 2009 funderade Jenny på att starta eget, men projektet uppsköts en aning när familjens tredje barn meddelade att hon var på väg. Redan då var Jenny 18

|

BUSINESS ESPOO

dock i kontakt med FöretagsEsbo.

Jenny sade att hon kände sig behöva hjälp med i synnerhet ekonomiska frågor, och hon var tacksam att hon fick betjäning på svenska. Många saker i anknytning till grundandet av ett företag kan vara väldigt komplicerade, och då är det lättare att diskutera dem på sitt modersmål.

HJÄLP FRÅN FÖRETAGSESBO Utöver ekonomiska frågor såsom företagsform, bokföring m.m. fick Jenny värdefulla råd om vem hon skulle tala med, hurdana ansökningar man borde lämna in och var,

hur man ansöker om startpeng osv. Jenny deltog också i en kurs i företagande, som ordnades av Cimson.

DOWNSHIFTING – DAGENS TREND? När man läser damtidningar, verkar s.k. downshifting vara dagens trend. Att lämna det hetsiga arbetslivet och livnära sig med det man tycker om. I Jennys fall var den största orsaken till karriärbyte dock viljan att vara mera med barnen, inte det att hon inte skulle ha trivts med sitt arbete som mikrobiolog.

Men från mikrobiologi till möbeltapetsering – hur valde Jenny sitt blivande yrke? Jenny säger att hon alltid har tyckt om handarbete, och möbeltapetsering verkade intressant. Jenny började med att delta i en kurs i möbeltapetsering på Arbis, och tyckte att detta kunde vara hennes grej.

Efter det sökte hon sig till möbeltapetserarutbildning, först en kvällskurs i Karis, men pendlandet var för jobbigt med småbarn hemma. Därefter inledde hon egentliga yrkesstudier på heltid på Keskuspuiston ammattiopisto, där hon blev möbeltapetserare.

tag som kunder, eftersom det skulle ge mera stabilitet till verksamheten. Det är dock inte lätt att få offentliga, återkommande kunder, när konkurrensen är hård.

Privata kunder använder Jennys tjänster oftast bara en gång, men enligt Jenny finns det till all lycka människor som är villiga att betala för att ta tillvara gamla saker. De vill ha personliga möbler som ingen annan har – möbler som har en historia. Här spelar också ekologiska värden en roll. I stället för att slänga bort gammalt, vill många ge ett nytt liv åt en möbel, som kanske länge varit i familjen. ”När man klär om en möbel, får man precis en sådan unik möbel som man önskar sej”, står det på Soffans webbsajt.

MARKNADSFÖRING Hur har Jenny byggt upp sin marknad? I dagens läge är hemsidor och andra sociala medier av central betydelse. Soffan har en Facebook-sida, där Jenny postar t.ex. bilder på möbler hon har klätt om, före och efter-bilder intresserar alltid kunderna.

Soffan är också mycket aktiv på Instagram. Dessutom har Jenny återkommande annonser i lokaltidningen.

STARTPENG OCH ETT NYTT YRKE

NÖJD MED BESLUTET

Jenny är väldigt tacksam för att hon i början av företagarkarriären fick startpeng. Det tar tid att bygga upp en kundkrets, och också under den tiden måste man leva. Till all lycka behövde Jenny inte hyra lokaler utan hon arbetar i det egna garaget. Men en möbeltapetserare behöver utrustning, tyg och framför allt en symaskin, som inte är billig. Jenny är glad att hon ändå klarade sig utan att behöva ta lån. Och an efter har hon kunnat skaffa mera material, t.ex. tygprover, när antalet uppdrag har ökat.

Det tar tid att etablera sig på marknaden, att få nya kunder och framför allt att få ett kassaflöde som gör det möjligt att ha hyggliga inkomster. Men som forskare levde Jenny på stipendier, och hon säger att hon klarar sig lika bra på företagandet som på stipendierna. Och det primära syftet med företagandet, det som Jenny ville från början, har blivit verklighet: hon kan göra någonting hon tycker om samtidigt som hon kan vara hemma när barnen, som nu är mellan 5 och 10 år gamla, kommer hem från skolan och dagis.

När jag åker från det gamla hemtrevliga egnahemshuset, där företaget finns i garaget, med en entusiastisk och nöjd företagare, nyss från skolan hemkomna barn och en liten ivrig hund, är jag övertygad om att Jenny fattade rätt beslut.

Genom att göra vackra och unika möbler för kunderna kan hon samtidigt förverkliga både sin egen och sina kunders dröm.

KUNDKRETSEN Trots att Jenny gick på företagarkurs, säger hon att det svåraste kanske har varit att sälja sig själv. Men å andra sidan är ”djungeltrumman” ofta det bästa marknadsföringssättet i den här branschen – såsom i många andra. Nöjda kunder leder till nya kontakter.

Jennys kunder är för närvarande för det mesta privatpersoner, men Jenny skulle gärna också få offentliga aktörer och före-

www.soffan.fi BUSINESS ESPOO

|

19

SHOWCASE CLUBIN verkkokauppa tähtää ulkomaille YritysEspoon saattelemana Espoolainen Showcase Club -verkkokauppa tarjoaa vaihtoehdon massatuotteille ja auttaa kuluttajia löytämään ainutlaatuisia tavaroita.

Christel Isbergin ja Jonna Hyvärisen yrittäjäpolulla apuna olivat myös YritysEspoon palvelut.

Teksti:Ville Kormilainen Kuva: Mikaela Holmberg

saan oman firmansa kanssa YritysEspoon tarjoamassa yhteistyötilassa. Samassa tilassa myös tuleva yhtiökumppani Hyvärinen tuli tutuksi.

Isberg ja Hyvärinen kävivät yritysneuvojalla pitkin kevättä keskustelemassa ja kirkastamassa ajatuksiaan, ja päättivät lopulta kohdentaa toimintaansa luoville aloille. ”Saimme yritysneuvojalta myös vinkin Kasvu Open -kilpailusta, johon haimme ja pääsimme mukaan yhtenä yrityksenä kymmenestä pk-seudun osakilpailuun.

Kilpailun ansiosta saimme vahvistusta liikeideallemme ja yhteistyökumppaneita myös jatkoon”, kertoo Isberg.

Isbergille jäi erittäin positiiviset kokemukset YritysEspoon palveluista. Varsinkin palvelujen henkilökohtaisuudesta oli erinomaisen paljon hyötyä. Henkilökohtainen yritysneuvonta oli erittäin konkreettinen ja hyödyllinen. He olivat kuitenkin luomassa vähän erilaista konseptia, joten valmista mallia ei ollut. He saivat yritysneuvojalta paljon kontakteja ja käytännön neuvoja.

TAVOITTEENA ULKOMAAT

C

hristel Isberg perusti ensimmäisen oman yrityksensä vuonna 2011. Omassa firmassaan hän toimi ura- ja rekrytointikonsulttina. Yrittäjätiellä oli myös Jonna Hyvärinen, joka tarjosi firmansa kautta vuodesta 2012 lähtien assistenttipalveluja yrityksille ja yksityisille henkilöille. Yrityspuolella Christelin ja Jonnan tiet kohtasivat keväällä 2015 Espoossa, kun he päättivät perustaa yhteisen firman, jonka missiona oli tuoda taide ja design lähemmäksi jokaista kuluttajaa.

Syntyi Showcase Club Oy, jonka verkkokauppa Showcase Room tarjoaa vaihtoehdon massatuotteille ja auttaa kuluttajia löytämään ainutlaatuisia tauluja, asusteita, koruja ja huonekaluja joko itselleen tai lahjaksi. ”Samalla autamme paikallisia lahjakkuuksia saamaan näkyvyyttä. Autamme heitä oman osaamisensa myymisessä ja markkinoinnissa. Huomasin jo vuonna 2012, ettei netin kautta löydy tietoa, miten opiskelijatöitä voisi ostaa. Itseäni ei ole ikinä kiinnostanut peruskauppojen 20

|

BUSINESS ESPOO

huonekalut tai taulut ja minulle on aina ollut vaikeaa löytää itselleni sopivia vaatteita kaupasta”, Isberg valaisee. Hän tutustui Hyvärisen kanssa 2013 yrittäjäverkoston kautta, ja tuolloin he tekivät yhteistyötä omien firmojensa kautta. Alussa he jakoivat huoneen InnoOmniassa, ennen kuin Isberg siirtyi Innopoliin. Siinä vaiheessa molemmat olivat jo havainneet, että kaikilla yksinyrittäjillä on sama ongelma. Itsensä myyminen ei ole tehokasta. ”Jonnalla oli jo omaa yritystä perustaessaan ajatus, että hän voisi joskus perustaa verkkokaupan. Minä puolestani olin urakonsulttina toivonut voivani auttaa asiakkaitani konkreettisemmin. Päätimme tammikuussa 2015 yhdistää voimamme ja niin Showcase Club Oy syntyi.

Virallisesti perustimme yrityksen kesäkuussa 2015”, Isberg kertoo.

YRITYSESPOO APUNA YritysEspoon palvelut tulivat konkreettisesti varsin tutuiksi Isbergille hänen istues-

Showcase Roomin verkkokauppa on ollut auki syyskuun lopusta 2015 alkaen. Vaikka kohdemarkkina onkin aluksi Suomessa, tavoitteena ovat myös ulkomaan markkinat. ”Haluamme määrätietoisesti laajentua ulkomaille. Tietysti verkkokauppahan on jo lähtökohtaisesti globaali. Verkkokaupankäynti kasvaa. Useimmat suomalaiset ostavat tällä hetkellä ulkomaisista verkkokaupoista, mutta näemme, että uudella suomalaisella konseptilla on ehdottomasti kysyntää”, Isberg sanoo innoissaan.

Kansainvälistyvä yritys on kuitenkin lähtökohtaisesti espoolainen. Verkkokaupan takaa löytyvät Hyvärinen ja Isberg kantavatkin ylpeänä espoolaisuutta mukanaan. Isberg toteaa, että Espoo on tuttavallinen ja helposti lähestyttävä. Vaikka heidän kauppansa toimii verkossa, he haluavat myös Showcase Clubissa olla kasvollisia toimijoita. ”Espoolla on selkeästi samanlainen ote”, Isberg summaa. www.showcaseroom.fi BUSINESS ESPOO

|

21

YritysEspoo on jokaisen yrittäjän paras kaveri YritysEspoo palveluksessasi: Nopeasti luottamukselliseen ja maksuttomaan neuvontaan Asiantuntijaverkosto käytössäsi Infotilaisuuksia yrittäjyyttä harkitseville Yritysklinikoita toimille yrityksille Tapaamisia myös Kirkkonummen kunnantalolla 1 900 asiakaskäyntiä vuodessa 19 % maahanmuuttajia 500 uutta yritystä perustettu viime vuonna

”Uudet yritykset ovat Suomen paras pelastus”, kirjoittaa Suomen Uusyrityskeskukset ry nettisivuillaan. Suomen Uusyrityskeskukset ry on yksityisen ja julkisen sektorin yhteinen järjestö, joka on toiminut jo vuodesta 1989. Uusyrityskeskusverkosto tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yritystoimintaa suunnittelevalle ja aloittavalle yrittäjälle.

Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry, joka tunnetaan paremmin nimellä YritysEspoo, on ollut yrittäjien apuna vuodesta 1993. YritysEspoon päätoimialueeseen kuuluvat Espoon lisäksi myös Kirkkonummi ja Kauniainen, mutta neuvontaan ovat tervetulleita myös muiden paikkakuntien asukkaat. YritysEspoon hallituksen puheenjohtaja ja yrittäjänä toimiva asianajaja Kirsi Åkerlund kertoo YritysEspoon saavan loistavaa palautetta toiminnastaan.

Teksti: Saija Valkonen

VAHVAT YRITYKSET TULEVAT MEILTÄ.

KAIKKIEN YRITTÄJIEN TUKENA

EnterpriseEspoo at your service: Free and confidential advice also in English, Swedish, Russian and German Network of expert members at your service Information sessions in Finnish, English and Russian Find out more at: www.enterpriseespoo.fi 1,900 customer visits per year 19% immigrants 500 new companies established last year Strong companies come from us.

Tilaa uutiskirje: www.yritysespoo.fi @YritysEspoo facebook.com/yritysespoo

22

|

BUSINESS ESPOO

YritysEspoon toiminta oli alun perin kohdistettu vain aloitteleville yrittäjille, mutta nykyään palveluita tarjotaan myös jo toimiville yrityksille. Kirsi toivoo sanan tästä leviävän, jottei yritystoimintaa pyörittävän tarvitsisi jäädä yksin haasteidensa kanssa.

Yritystoimintaa aloittelevalle YritysEspoo tarjoaa sparrausta ja perustamisneuvontaa. Heidän kotisivuilta löytyy työkalupakki, jonka sisältö on suunniteltu yrityksen perustamisen tueksi. Tarjolla on lisäksi infotilaisuuksia yrittäjyydestä kiinnostuneille myös englanniksi ja venäjäksi sekä klinikoita ja tapahtumia toimiville yrityksille.

Toimivia yrityksiä autetaan muun muassa kansainvälistymisessä sekä muissa muutostilanteissa. Lisäksi käytössä on laaja asiantuntijaverkosto, josta löytyy apua niin aloittelevalle kuin kokeneellekin yrittäjälle.

Kaikki YritysEspoon palvelut ovat maksuttomia, mutta laatu on vertaansa vailla. ”Monelle on ollut yllätys, että tällaista palvelua on tarjolla – ja maksutta”, Kirsi toteaa. Hän kertoo palvelun tason

olevan asiakastyytyväisyysmittauksien perusteella kouluarvosanoin jatkuvasti yli yhdeksän.

YRITYSTEN LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ LÄHES 180 MILJOONAA EUROA YritysEspoon asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Se näkyy myös tuloksissa: YritysEspoon avulla on vuosina 2009 – 2013 perustettu 2 103 yritystä. Näistä 1 599 yritystä eli 76 % on edelleen toiminnassa. Kirsi kertoo vastaavan luvun ilman YritysEspoon apua olevan noin 50 %:n luokkaa. ”YritysEspoon vaikuttavuus on erinomainen, kun sitä kautta saadaan vähintään 25 % enemmän perustetuista yrityksistä pysymään toiminnassa”, hän iloitsee.

Edelleen toiminnassa olevat 1 599 yritystä työllistävät yhteensä 3 180 henkilöä. Keskiarvoltaan siis kaksi henkilöä per yritys. Toimintavuoden 2012 – 2013 liikevaihdollinen keskiarvo oli 112 321 €, yhteensä lähes 180 miljoonaa euroa. Voidaan puhua huomattavasta taloudellisesta merkityksestä yhteiskunnalle.

ALOITTAVA YRITTÄJÄ, ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Kirsi kehottaa aloittavaa yrittäjää panostamaan alkuvaiheessa liikeidean perusteelliseen pohtimiseen. ”Kuka ostaa tuotteitasi ja palveluitasi sekä miten niitä saadaan kaupaksi”, hän tiivistää. Kokenut yrittäjä opastaa yritystoimintaa aloittelevaa kehittämään toimintaansa koko ajan. ”Maailma muuttuu jatkuvasti, eikä paikalleen voi jäädä”, hän huomauttaa. Kirsi lisää vielä, ettei yrittäjän kannata jäädä pohtimaan yksin ongelmatilanteita vaan pyytää rohkeasti apua. Tällaista ulkopuolista apua ja sparrausta voi hakea esimerkiksi YritysEspoosta.

Luvut perustuvat professori Vesa Routamaan tekemään valtakunnalliseen raporttiin uusyrityskeskusten taloudellisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksen on toteuttanut Shop`In Research Oy.

www.yritysespoo.fi BUSINESS ESPOO

|

23

NÄIN vältät osakkaiden väliset riidat

Pätäkkää, massia, hilloa…mistä rahaa yritystoiminnan käynnistämiseen?

Yritystä perustettaessa on hyvä sopia tulevista pelisäännöistä, ja parhaiten se onnistuu osakassopimuksen avulla. Asianajotoimisto AKG:lla yli 15 vuotta työskennellyt asianajaja ja start-up -neuvoja sekä Espoon Seudun Uusyrityskeskuksen hallituksen jäsen Pasi Kainulainen kuvailee osakassopimusta yritystoiminnan käsikirjaksi. Hän painottaa, että yrittäjän kannattaa tehdä osakassopimus välttyäkseen ikäviltä yllätyksiltä niin matkan varrella kuin teiden erkanemistilanteissa. Sopimuksen tarkoitus on helpottaa osakkaiden arkea.

YritysEspoon asiakkuuspäällikkö Päivi Kuusivaara ja yritysneuvoja Päivi Lahtelin-Laine

A

lkavan yrittäjän rahoitustarve vaihtelee toimialan mukaan: toinen pääsee matkaan pienin kustannuksin, toinen taas tarvitsee suuret alkuinvestoinnit. Mistä rahaa sitten voisi saada?

Useimmiten alkuvaiheessa suunnataan joko pankkiin tai Finnveraan. Pankit suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti yrityslainaan ja korotkin ovat olleet kohtuullisia. Pankki tulee kyseeseen silloin, kun yrittäjäksi ryhtyvällä on antaa pankkiin vaadittavat takaukset. Jos omat takaukset eivät riitä, takausta voi kysyä myös Finnveralta. Finnveran alkutakaus sopii hyvin hankkeisiin, jossa taattavan lainan määrä on maksimissaan 100 000 euroa.

T

oimialasta riippuen suoraa lainaa voi tiedustella myös Finnveralta. Finnveran lainaa voi hakea sähköisesti heidän webbisivujensa kautta.

Haettavan lainan minimi on 5 000 euroa ja maksimi 50 000 euroa. Lainatarjous tulee muutamassa viikossa hakemuksen jättämisestä. Finnveran lainat ovat niin sanottuja vakuudettomia lainoja, eli Finn-

24

|

BUSINESS ESPOO

vera ei esimerkiksi ota yrittäjän tai hänen perheensä käytössä olevaa asuntoa lainan vakuudeksi. Finnveran myöntämissä lainoissa edellytetään sen sijaan omavelkaista takausta eli yrittäjä takaa yritykselle otettavan lainan henkilökohtaisesti.

Jos ei halua lainaa täysin ulkopuoliselta taholta, perinteinen kolmen F:n malli Friends, Fools and Family tarkoittaa sitä, että raha kerätään ystäviltä, tutuilta ja perheeltä. Siinäkin on tärkeää kirjoittaa osapuolten välille asianmukainen velkakirja.

Kasvuyritysten myötä markkinoille on tullut uusia rahoitusinstrumentteja kuten joukkorahoitus. Joukkorahoituksessa ideana on kerätä sijoituksia suurelta määrältä ihmisiä siten, että isoimmatkin hankkeet on mahdollista toteuttaa yhteisrahoituksella. Joukkorahoitusta säätelee vahvasti Suomen laki. Tunnetuimpia joukkorahoittajia ovat esimerkiksi Invesdor ja FundedByMe.

K

asvuyritysten rahoittamiseen osallistuu myös Tekes, joiden rahoitushankkeista voit lukea lisää heidän kotisivuiltaan (www.tekes. fi). Tekes-rahoitukseen hakeutuva täyttää

K ensin heidän sivuillaan olevan tunnustelulomakkeen ja sitä kautta pääsee eteenpäin ja mahdollisesti asiakkaaksi.

Tekes-rahoituksesta osa voi olla julkista tukea ja osa lainaa.

Rahoituksen saamista auttaa, jos olet laatinut oivallisen hyvän liiketoimintasuunnitelman laskelmineen. On tärkeää laskea tarvittavan rahan määrä oikein, koska sekä alirahoitetut hankkeet että ylimittaiset hankkeet hidastavat lainan saantia ja saattavat tuottaa helpommin kielteisen päätöksen. Laskelmien suhteen on tärkeämpää olla melkein oikeassa kuin kokonaan väärässä.

E

rilaisia yritystukia – joita ei siis makseta takaisin jälkeenpäin - ei tänä päivänä ole helppo löytää.

Tunnetuin lienee starttiraha, joka on tarkoitettu yrittäjän omaan toimeentuloon.

ELY-keskuksista voi tiedustella kehittämisavustusta ja esimerkiksi Pro Agria -maaseututukea, joka sopii soveltuvin osin Espooseen ja Kirkkonummelle. ELY-keskuksilta voi myös tiedustella erilaisia konsulttipalveluja kilpailutettuun hintaan.

uinka sitten teet tällaisen käsikirjan ja mitä siinä sovitaan?

Osakassopimus solmitaan yhtiön sekä osakkaiden välille. Se astuu voimaan heti, kun kaikki sopimusosapuolet ovat hyväksyneet sen. ”Osakassopimus on osakkaiden välinen sopimus yhtiön hallinnosta, voitonjaosta, työskentelyvelvoitteen eri asteista, osakkeiden myynnistä ja lunastamisesta”, Kainulainen opastaa.

Vaikka osakassopimuksessa sovitaan tärkeistä aiheista, laki ei velvoita sen tekemiseen. Kainulaisen mielestä kuitenkin kaikkien, jotka lähtevät yrittäjiksi, kannattaa tehdä osakassopimus heti alussa vapaaehtoisuudesta huolimatta.

ASIOISTA ON HELPOINTA SOPIA, KUN EI OLE VELKAA TAI OMAISUUTTA Osakassopimuksen voi laatia vasta toiminnan aloittamisen jälkeen, mutta tällöin on kasvanut riski, ettei joku osakkaista halua enää mukaan. ”Osakkeet voivat päätyä esimerkiksi kilpailijan haltuun työskentelyn lopettamistilanteissa”, Kainulainen kuittaa. Hän muistuttaa samalla, että osakassopimuksen asioista on helpointa sopia, kun yhtiöllä ei ole velkaa tai omaisuutta. ”Nämä yritystoimintaan kuuluvat seikat muuttavat usein ihmisen ajatusmallin”, hän kertoo kokemuksen tuomilla opeilla.

Kainulainen muistaa tapauksia, joissa osakassopimus on syystä tai toisesta jätetty tekemättä, eikä lopputulos ole ollut kovin ruusuinen. ”Osakkeita on päätynyt kilpailijalle, on perustettu omia kilpailevia yrityksiä, lopetettu työnteko kriittisessä vai-

heessa ja nautittu muiden tekemän työn tuloksista”, hän listaa. Kaikki edellä mainitut tapaukset olisi voitu välttää osakassopimuksessa sovituilla yhteisillä pelisäännöillä.

TEE SOPIMUS JA VÄLTÄ RIIDAT Yrittäjän näkökulmasta osakassopimuksen tekeminen saattaa vaikuttaa raskaalta ja aikaa vievältä. Sen tekemiseen kuitenkin voi – ja kannattaa – ottaa avuksi asianajaja, jonka avustuksella sopimuksesta saa kerralla tehtyä kattavan. Huolella tehdyn sopimuksen laatimiseen kuluu aikaa. Mutta myöhemmin se maksaa vaivan, kun vältytään osakkaiden välisiltä riidoilta.

Kainulainen ei itse lähtisi osakkaaksi yritykseen, joka ei tee osakassopimusta. ”Liian paljon hävittävää suhteessa pieneen alkuinvestointiin”, hän toteaa.

SOVI EDES NÄISTÄ Kainulainen listasi osakassopimuksen viisi tärkeintä kohtaa.

Jos sopimuksen tarpeellisuus mietityttää, sovi edes näistä: 1. Osakkeiden myynti työsuhteen tai muun sovitun velvoitteen loppuessa

JOS ET OLE VALMIS HYVÄKSYMÄÄN OSAKASSOPIMUSTA, ONKO YHDESSÄ YRITTÄMINEN JATKOSSAKAAN HELPPOA? Vaikka osakassopimusta ei ole pakko tehdä, Kainulainen kannustaa siihen jokaista yrittäjäksi aikovaa. Jos tulevassa yhtiössä on joku, joka ei halua sitoutua osakassopimukseen, kannattaa Kainulaisen mukaan miettiä, miksi henkilö on lähdössä toimintaan mukaan. ”Osakassopimukset ovat hyvin yleisluontoisia sopimuksia”, hän muistuttaa. Tällaisessa tilanteessa Kainulainen haastaakin tulevia osakkaita pohtimaan, onko kieltäytyjän kieltäytymisen taustoissa jotain sellaista, josta olisi hyvä vielä puhua tai neuvotella.

URHEILIJAT ENNAKOIVAT, MIKSET SINÄKIN? Huippu-urheilijatkin tietävät, että ennakoimalla voi säästää itseään monilta vammoilta. Monet heistä tietävät myös, että ennakointi olisi ollut helpompaa kuin itse vaurion korjaaminen. Miksi yrittäjänkään tarvitsisi odottaa loukkaantumista, kun sen ennaltaehkäiseminen on mahdollista? Yrittämisessä on kuitenkin aina omat riskinsä. Jos voit välttää ylimääräiset ja turhat riidat osakkaiden kesken näinkin yksinkertaisella toimenpiteellä kuin osakassopimus, miksi jättäisit sen tekemättä?

2. Kilpailukielto 3. Immateriaalioikeudet 4. Sopimuksen rikkominen 5. Yhtiön hallinnointi

www.akg.fi BUSINESS ESPOO

|

25