ARA-tuotannolle on nyt suuri tarve

Tilastokeskuksen tuoreimmat asuntovuokratilastot julkaistiin helmikuun alussa. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita korosti julkistamistilaisuudessa ARA-tuotannon yhteiskuntavastuuta vuokran määrän merkitystä asukkaille. – ARA-tuotannon avulla pieni- ja keskituloisilla on Suomessa turvalliset ja terveelliset asunnot. Kukkarolle sopiva asumiskulu vähentää myös tarvetta verovaroin maksettaville asumistuille. ARA-asuntojen tuottajat ovat myös voitonjakorajoitteisia yhtiöitä, joten ne palvelevat toiminnallaan koko yhteiskuntaa, ei pelkästään yksittäisiä omistajatahoja, totesi Viita. Viita muistutti, että erityisesti Helsingin seudulla asukkaat joutuvat maksamaan vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa kohtuuttomia vuokria. Tuoreiden tilastojen mukaan Helsingissä ARA-asuntojen vuokrat ovat kymmenen euroa halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat.

– Tuo ero kertoo siitä, miten tuottavia vapaarahoitteiset asunnot ovat omistajilleen. Siitä syystä myös ulkomaiset sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia suomalaisista asunnoista, toteaa Viita.

Tilastojen mukaan vuokrat ovat nousseet maltillisemmin vuoden 2015 jälkeen.

– On kuitenkin muistettava, että jo vuonna 2015 vuokrat olivat kohtuuttomalla tasolla. Maltillisempi vuokrakehitys on siis enemmän kuin suotavaa, toteaa Viita. ARA-tuotannon merkitys nousee Vuokralaiset ry:n mukaan esiin juuri tällaisessa suhdannetilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto hiipuu. Asuntomarkkinat eivät kestä asuntorakentamisen hidastumista. Asukkaille kyse on asumisen kustannuksista.

ARA-asuntojen määrä vähentynyt – Samaan aikaan, kun vapaarahoitteisten asuntojen määrä on tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvanut, ARA-asuntojen määrä on vähentynyt. Se tarkoittaa sitä, että yhä harvempi saa käyttöönsä kohtuuhintaisen asunnon, vaikka tilanteen pitäisi olla asukkaiden näkökulmasta katsottuna päinvastoin. Siksi ARA-asuntoja tarvitaan enemmän, korostaa Viita ja jatkaa:

– Jos ARA-tuotantoon tulee esimerkiksi MAL-sopimusten puuttumisen vuoksi hidasteita, asumisen kustannukset voivat nousta entisestään. Siitä kärsii asukkaiden lisäksi elinkeinoelämä työvoimapulan myötä ja koko yhteiskunta kasvavien asumistukimenojen kautta.

Vuokralaiset ry korostaa erityisesti käynnistysavustusten merkitystä ARA-tuotannossa. Käynnistysavustukset madaltavat vuokraa noin kaksi euroa neliöltä kuukaudessa. Omakustannusperiaatteen vuoksi siitä hyötyvät suoraan asukkaat.

Tuotantotuki on läpinäkyvää tukea – Paljon puhutaan tukien läpinäkyvyydestä. Omakustannusperiaatteen vuoksi myös tuotantotuki on mielestämme läpinäkyvä järjestelmä, jota myös asukkaat valvovat yhteishallintolain mukaisesti. ARA-asuntoja pitäisi vain olla enemmän, jotta mahdollisimman moni voisi valita kohtuuhintaisen asumisen, korostaa Viita.

Viita korosti esityksessään myös ARA-tuotannon työllistämisvaikutuksia rakennusalan heikossa suhdannetilanteessa. Samoin hän painotti kaupunkien vastuuta alueiden kehittämiseksi pitkäjänteisen asuntopoliittisen ohjelman kautta.

Sijoittajien mielestä asuntoja on riittävästi Tilastojen julkistamistilaisuudessa käytiin jälleen keskustelua erityisesti asuntosijoittamisen näkökulmasta. Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola totesi, että vuokra-asuntoja on nyt riittävästi kysyntään nähden ja totesi asuntopulan olevan ohi. Muistutettaessa että kohtuuhintaisista asunnoista on yhä pula, Metsola täsmensi tarkoittaneen, että asuntoja sentään löytyy vuokrattavaksi, eikä siis ottanut kantaa hintaan.

Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Hughes puolestaan oli sitä mieltä, että ARAtuotantoa ei pitäisi tehdä lisää ja korosti asumistuen edullisuutta asumisen tukemisessa.

– On selvä asia, että sijoittajille ARA-tuotanto näyttäytyy uhkana, koska asukkaat haluavat mieluummin kohtuuhintaisen asunnon, jos voivat valita. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta lienee tärkeintä, että kaikenlaista asuntotuotantoa saadaan lisää, kommentoi Viita keskustelua.

Vuokra-asuntojen määrä markkinoilla on lisääntynyt vuosina 2015–2020 noin 150 000 asunnolla. Kyse on nimenomaan kalliimman vuokran vapaarahoitteisista asunnoista.

PARAS HYÖTYSUHDE ARAASUNNOILLA ON HELSINGISSÄ Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliöhinnat ovat Helsingissä jo 10 euroa neliöltä ARA-neliöitä kalliimpia.

– Paras kustannusefekti ARA-asunnoilla olisi Helsingissä eli jos ARA-asuntoja halutaan tehdä, niitä kannattaisi tehdä nimenomaan Helsinkiin, totesi Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen ja selvensi keskusteluissa, ettei ottanut asiassa kantaa asuntopolitiikkaan, vaan nosti esiin tilastojen tuoman asian.

Hyöty yhteiskunnalle tulee muun muassa siitä, että asukas ei joudu käyttämään asumiseensa asumistukea samassa määrin kuin vapaarahoitteiseen asumiseen. Viime vuosina verovaroin rahoitettuja asumistukia on maksettu yli 2 miljardia euroa vuodessa. Kohtuuhintaisuus tuo puolestaan asukkaalle enemmän rahaa elämiseen.

”V uokratilastojen julkistamistilaisuudessa nousi jälleen kerran selkeästi esiin, kuinka keskustelu asuntomarkkinoilla käydään vahvasti sijoittajavetoisesti.

Vuokralaiset ry:n edustajana nostin luonnollisesti esiin asukasnäkökulman asioihin, mutta esimerkiksi median uutisointi tilaisuudesta tapahtui lähinnä sijoittajanäkökulman kautta.

Sama ilmiö on nähtävissä myös alalla käytävässä keskustelussa asumistuesta ja tuotantotuesta. Sijoittajat haluavat asumista tuettavan asumistuen kautta, koska hyöty tulee silloin heille. On kuitenkin tutkittu asia, että vapaarahoitteisen asunnon vuokran maksamisen jälkeen asukkaalle jää ARA-vuokraan verrattuna vähemmän käteen vaikka hän saisi asumistukeakin.

Asukkaat hyötyvät siis tuotantotuesta enemmän kuin asumistuesta. Molempia tukimuotoja totta kai tarvitaan, mutta nostan asian esiin, jotta myös tämä asukasnäkökulma tulee julki.

Vuokralaiset ry jatkaa tulevaisuudessakin keskustelua kohtuuhintaisen asuntotuotannon puolesta nimenomaan asukkaan näkökulmasta katsottuna. Kohtuuhintainen asuntotuotanto voi olla toki vapaarahoitteistakin, mutta tähän saakka kohtuuhintaisia asuntoja on saatu aikaan vain omakustannusperiaatteella vuokransa määrittelevän ARA-tuotannon kautta.”

ANNE VIITA