Vapauta valinnoilla - valitse kasvisruoka

Vapauta valinnoilla

–valitse kasvisruoka

SYITÄ KASVISSYÖNTIIN ON MONIA.

Valitsemalla kasvisruuan voit edistää esimerkiksi eläinten ja ympäristön hyvinvointia sekä omaa terveyttäsi.

Oli motivaatio eläinkunnantuotteiden korvaamiseen kasviperäisillä mikä tahansa, se on tänä päivänä erittäin helppoa ja herkullista!

Kasvissyöjän ei enää nykyisin tarvitse luopua mistään, vaan kasvisruuan mukana jokainen saa mahdollisuuden koettaa useita uusia ruoka-aineita ja ruokalajeja. Jos pavut sellaisinaan eivät maistu, voi pihvin korvata esimerkiksi seitanpihvillä.

TUOTANTOELÄINTEN ELÄMÄÄ S. 4-5 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET S. 6 KASVISPYRAMIDI S. 7 KASVIKSET EDISTÄVÄT TERVEYTTÄ S. 8 SAAKO KASVISRUUASTA TARPEEKSI… s. 9 RESEPTEJÄ S. 10-17 ELÄINPERÄISTEN TUOTTEIDEN KORVAAMINEN S. 18 VÄITE/VASTAVÄITE S. 19

Tämä esite on laadittu innostamaan ja helpottamaan kasviperäisten tuotteiden kokeilua sekä siirtymistä kasvisruokavalioon. Jos eläintuotteiden kulutus olisi vähäisempää, positiiviset vaikutukset näkyisivät paitsi eläinten olojen paranemisena, myös ihmisten terveyden kohenemisena ja ympäristön kuormituksen vähenemisenä.

Jokainen meistä voi lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää eläinkunnantuotteiden käyttöä. Kuluttajina olemme valinnoillamme vastuussa siitä, miten ruokamme tuotetaan ja minkälaista tuotantoa rahoillamme tuemme.

Tervetuloa tutustumaan kasvissyönnin maailmaan!

Vapauta valinnoilla

valitse kasvisruoka

Naudat Nautoja kasvatetaan sekä maidon- että lihantuotantoa varten. Lypsylehmistä suurin osa elää parsinavetoissa, joissa lehmät ovat kaulastaan paikalleen kytkettyjä. Yleistyvä navettatyyppi on pihattonavetta, jossa lehmät saavat liikkua vapaasti koko navetan alueella. Pihattolehmiä ei tarvitse päästää kesällä laitumelle toisin kuin parsinavetassa eläviä lehmiä.

Runsas maidontuotanto rasittaa lehmän elimistöä ja altistaa lehmät terveys- ja hedelmällisyysongelmille. Liikunnan puute, huonot lattiamateriaalit sekä heikko hygienia lisäävät kivuliaita sorkkasairauksia. Lehmät teurastetaan Suomessa keskimäärin noin 4-vuotiaina.

Salla Tuomivaara

TUOTANTOELÄINTEN ELÄMÄÄ Tuotantoeläinten kasvatus muuttuu jatkuvasti tehokkaammaksi ja teollisemmaksi: eläimet kasvavat entistä nopeammin ja tuottavat yhä enemmän lihaa, munia ja maitoa, jotta kasvava kulutus ja edullisten elintarvikkeiden kysyntä saataisiin tyydytettyä. Valitettavasti tehokkuuden kasvu heikentää lähes aina eläinten hyvinvointia.

Siat Emakot porsivat yleensä kääntymisen estävissä häkeissä, joissa ne voivat ainoastaan seistä tai maata. Pesänteko olisi emakoille hyvin tärkeää, mutta ilman riittäviä kuivikkeita ja häkkiin suljettuna se ei ole mahdollista. Emakoita saa pitää näissä häkeissä 8 viikon ajan porsimisen jälkeen. Emakoiden pitäminen yksittäishäkeissä heikentää niiden hyvinvointia ja altistaa ne mm. jalkasairauksille.

Karjuporsaat kastroidaan alle viikon ikäisinä. Suurin osa porsaista saa toimenpiteen yhteydessä kipulääkityksen, mutta ei puudutusta. Porsaat vieroitetaan emostaan noin 4-5 viikon iässä.

Lihasiat kasvavat ryhmäkarsinoissa, joissa sikaa kohden on tilaa alle neliömetri. Karsinoissa ei yleensä käytetä kuivikkeita, vaikka kärsällä tonkiminen ja tutkiminen ovat sialle tärkeitä lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Ahtaus ja virikkeettömyys aiheuttavat eläinten turhautumista, mikä purkautuu usein lajitovereiden saparoiden ja karsinarakenteiden puremisena. Siat teurastetaan noin 5-6 kuukauden ikäisinä.

4

Vapauta valinnoilla

Jotta lehmä tuottaisi maitoa, sen on synnytettävä vasikka kerran vuodessa. Vain osalle vasikoista on käyttöä maidontuotannossa, joten lähes kaikki sonnivasikat ja osa hiehovasikoista kasvatetaan lihantuotantoa varten. Vasikat siirretään kasvamaan lihantuotantotiloille ja ne teurastetaan noin 1,5-vuotiaina. Lihanaudat eivät yleensä pääse ulos lainkaan.

Naudanlihaa tuotetaan myös niin sanotuilla emolehmätiloilla. Emolehmät ovat liharotuisia nautoja, joita ei lypsetä. Emolehmiä ja niiden jälkeläisiä pidetään yleensä vapaana pihatoissa ja niillä on usein ulkoilumahdollisuus myös talviaikaan. Kesäisin karja laiduntaa. Vasikat teurastetaan 1-2-vuotiaina, ja ne saatetaan kuitenkin loppukasvattaa tavallisilla lihakarjatiloilla.

Siipikarja Kananmunantuotantoon käytettävät kanat sekä lihaksi kasvatettavat broilerit ovat kaksi erillistä eläintyyppiä. Luontaisesti kanat eläisivät noin 30 linnun parvissa ja viettäisivät aikansa ravinnon etsintäpuuhissa maata kuopsutellen ja yöt puiden oksilla leväten.

Suomalaisista kananmunista yli 60 % tuotetaan häkkikanaloissa. Nykyisin kanoilla on käytössä varustellut häkit, mutta edelleenkin kanaa kohden on tilaa vain A4arkin verran. Kanat elävät yhden munintakauden ajan eli hieman yli vuoden ikäisiksi. Koska kukkopojilla ei ole käyttöä, tapetaan ne muutaman päivän ikäisinä.

Broilerit on jalostettu nopeakasvuisiksi ja raskasrakenteisiksi kanoiksi lihantuotantoa varten. Broilerit saavuttavat teuraspainon vain reilussa kuukaudessa. Nopea kasvu rasittaa lintujen sisäelimiä ja luustoa. Ennenaikaiset kuolemat ja jalkaviat ovat broilereilla yleisiä. Lisäksi ahtaus aiheuttaa linnuille hyvinvointiongelmia: linnut kasvatetaan halleissa, joissa on tuhansia eläimiä ja yli 20 lintua neliömetriä kohden. Kalkkunoiden kasvatukseen liittyy vastaavia eläinten hyvinvointiongelmia kuin broilerintuotantoon.

valitse kasvisruoka

5

ympäristövaikutukset

Kasvispyramidi

Sillä, mitä laitat suuhusi, on merkitystä myös ympäristön kannalta. Ruuantuotannosta aiheutuu ympäristövaikutuksia, joista merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos ja rehevöityminen. Ruokailu haukkaa kolmanneksen suomalaisten ympäristökuormituksesta ja eläinperäiset tuotteet muodostavat siitä huomattavan osan.

Rasvat

Ilmastonmuutos on aikakautemme vakavin ympäristöuhka. Se aiheutuu hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvusta ilmakehässä. On laskettu, että jopa yli puolet vuosittaisista kasvihuonepäästöistä aiheutuu suoraan tai välillisesti tuotantoeläintenpidosta. Ilmastonmuutosta voi kuitenkin omalta osaltaan hidastaa kulutusvalinnoillaan.

-välttämättömien rasvahappojen lähteitä -suosi juoksevia rasvoja

Oleellista on kiinnittää huomioita siihen mitä viljellään ja kuka kasvit syö. Eläinperäisiä elintarvikkeita tuotettaessa kasviproteiinia sisältävät viljat ja palkokasvit syötetään eläimille, jolloin tuotetaan vähemmän proteiinia kuin oli kasveissa. Ravinteiden kierrättäminen tuotantoeläinten kautta ihmisravinnoksi onkin energiataloudellisesti tehotonta ja se vaatii suuret tuotantopanokset ja paljon peltoalaa. Lihantuotanto kuluttaa myös runsaasti vettä ja toisaalta tuottaa suuret määrät rehevöittävää jätevettä.

Maatalouden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi siirtymällä lihansyönnistä kasviperäisen proteiinin kulutukseen.

Marjat ja hedelmät -hyviä antioksidanttien ja vesiliukoisten vitamiinien lähteitä

Eläinperäiset tuotteet rasittavat ympäristöä

Kasvikset

Naudanlihan ilmastovaikutus vastaa noin 15 kg:n hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina), kun vastaavasti soijan ilmastopäästö on vain noin 1 kg CO2/soijapapukilo.

-hyviä vitamiinien, kalsiumin, kuidun ja hiilihydraattien lähteitä

Suomalaisten lihankulutus on noin 200 grammaa päivässä (yhteensä 74,6 kg vuonna 2014) ja sitä tulisi vähentää 0-90 grammaan päivässä, jotta ilmastonmuutokseen vaikuttavat päästöt pysyisivät hallinnassa.

Palkokasvit, pähkinät, siemenet

Palkokasvikilon tuottaminen vie energiaa 0,86 kWh, naudanlihakilon 12,8 kWh. Soijasadosta 80 % käytetään eläinten rehuksi. Suhde on sama myös Suomeen tuodun soijan kohdalla.

-hyviä proteiinien, kivennäisaineiden ja B-vitamiinien lähteitä

Tuotantoeläintalous vie maailman maapinta-alasta lähes puolet ja kaventaa siten luonnon monimuotoisuutta.

Täysjyvävilja -hyviä hiilihydraattien, proteiinien, raudan, sinkin ja seleenin lähteitä Animalia, Ella Karttunen, Stock.XCHNG

6

Vapauta valinnoilla

valitse kasvisruoka

7

Saako kasvisruuasta tarpeeksi… …proteiineja Kasvissyöjien on hyvä kiinnittää huomiota ravinnostaan saamansa proteiinin laatuun.

Syömällä monipuolisesti erilaisia palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä ja täysjyväviljaa on proteiinin tarve kuitenkin helppo tyydyttää. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin.

…kalsiumia ja D-vitamiinia Kasvikunnan tuotteista tofu- ja muut soijatuotteet, vihreät lehtivihannekset, palkokasvit, siemenet sekä pähkinät sisältävät kalsiumia. Jotta kalsium imeytyisi kunnolla, on riittävästä D-vitamiinin saannista huolehdittava. Elimistö valmistaa D-vitamiinia auringon valosta, mutta talviaikaan elimistön D-vitamiinivarastoja on syytä täydentää D-vitamiinivalmisteilla. Myös metsäsienet sisältävät D-vitamiinia.

…B12-vitamiinia Elina Innanen

Kasvikset edistävät terveyttä

Vegaaneille suositellaan B12–vitamiinilisää, sillä B12 on ainoa vitamiini, jota ei voi lainkaan saada kasvikunnan tuotteista. Moniin vegaaneille tarkoitettuihin tuotteisiin, kuten soijamaitoon ja levitteisiin, lisätään B12-vitamiinia. Vitamiinin puutostilat ovat harvinaisia, mutta vitamiinin matala taso voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä sikiön neurologisia vaurioita.

Vaihtamalla lihan monipuolisiin kasviksiin edistät tehokkaasti omaa terveyttäsi. Monet yleiset, terveyttä heikentävät sairaudet, kuten korkea verenpaine ja 2. tyypin diabetes, ovat kasvissyöjillä selvästi harvinaisempia kuin runsaasti lihaa syövillä ihmisillä.

Kasvissyöjät saavat ruuastaan lihansyöjiä vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia, mutta enemmän kuituja. Kasvissyöjillä useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on runsaampaa. Kasvissyöjät saavatkin ruokavaliostaan enemmän C- ja E-vitamiineja, magnesiumia ja kaliumia sekä useita terveyttä edistäviä biokemiallisia yhdisteitä kuten flavonoideja ja karoteeneja.

Runsas lihansyönti altistaa tutkimusten mukaan mm. sydän- ja verisuonitaudeille, diabetekselle, aivohalvauksille, syövälle ja ennenaikaiselle kuolemalle

8

Vapauta valinnoilla

Ella Karttunen

valitse kasvisruoka

9

RESEPTEJÄ

Okonomiyaki Okonomiyaki on japanilainen pannulla paistettava pannukakun tai munakkaan tapainen, johon voi laittaa perinteisten täytteiden lisäksi lähes mitä vain nopeasti kypsyviä kasviksia tai sieniä. Perinteisesti okonomiyaki syödään runsaan majoneesin ja tonkatsu-kastikkeen kera. Tonkatsun tilalle voi laittaa hapanimelää grillikastiketta.

Annoksesta tulee suuren paistinpannun kokoinen okonomiyaki. Paista taikina kahdessa erässä, jos teet pienemmällä pannulla.

Lauri Ellilä

Sitruuna-marenkipiiras Pohja 200 g kaurakeksejä murskattuna 100 g sulatettua margariinia Sekoita ja painele piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Sitruunatäyte

0,5 pkt (135 g) kiinteää tofua 4 dl vettä 4 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 2 tl leivinjauhetta 1 hienoimmalla terällä raastettu peruna kourallinen hyvin ohueksi silputtua kaalia kourallinen suikaloitua purjoa öljyä paistamiseen Soseuta tofu sauvasekoittimella, lisää tarvittaessa 1 dl vettä.

Lisää loput vedet, jauhot, suola ja leivinjauhe ja vispaa tasaiseksi. Sekoita joukkoon täytteet.

2 dl sokeria 0,7 dl maizenaa 1/4 tl agar agar –jauhetta 1/4 tl suolaa 2 dl kookosmaitoa 1,75 dl vettä 1,2 dl sitruunamehua 1 sitruunan kuoret raastettuna Sekoita kaikki täytteen ainekset kattilassa, vispaa sekaisin. Kiehauta ja keitä 5 min. samalla koko ajan sekoittaen. Anna jäähtyä.

Kumoa sitruunatäyte piiraspohjan päälle. Laita jääkaappiin marengin valmistamisen ajaksi.

Kuumenna öljy paistinpannulla, kumoa taikina pannulle ja paista minuutti-pari reilulla lämmöllä. Pienennä lämpöä puoleen ja paista viitisen minuuttia. Käännä lastan avulla ja paista vielä toiselta puolelta viitisen minuuttia.

Marenki 1 dl kikherneiden lientä 1 dl tomusokeria Vatkaa ensin kikherneiden liemi kovaksi vaahdoksi. Vatkaa sitten sekaan sokeri. Levitä piiraan päälle.

Minna Hjort

Paista 100 asteisessa uunissa keskitasolla 1 h. Nosta lopuksi lämpötilaa 150 asteeseen ja paista, kunnes marenki on saanut vähän väriä, eli muutaman minuut. Tarjoa hyvin jäähtyneenä.

10

Vapauta valinnoilla

valitse kasvisruoka

11

Metsäpirtin pannari 1 l soija- tai kauramaitoa 6 dl vehnäjauhoja 1 dl sokeria 1 tl suolaa 2 tl leivinjauhetta 2 ½ dl maustamatonta soijajukurttia pannulle: 2 rkl margariinia Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Sekoita ainekset keskenään. Anna taikinan turvota kylmässä puolisen tuntia.

Laita margariininokareet syvälle uunipellille ja laita pannu uuniin hetkeksi, jotta margariinit sulavat. Levitä margariinit ja kaada taikina pannulle.

Paista 225 asteessa uunin keskitasolla noin 45 minuuttia. Tarjoa pannari hyvin jäähtyneenä.

Tofupiirakka 2 rkl öljyä 2 tl savupaprikajauhetta 1 tl curryjauhetta 1 kylmäsavustettu tai marinoitu tofu 2 sipulia pala purjoa 1 punainen paprika 2 dl kaura- tai soijakermaa 0,5 paketti soijajuustoa suolaa mustapippuria 2 pkt valmista pakastepiirakkataikinaa (à 400 g)

Minna Hjort

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pilko sipuli ja paprika pieneksi, viipaloi purjo. Kuutioi tofu. Raasta soijajuusto.

Kuullota sipuli öljyssä mausteiden kanssa. Lisää tofu, paprika ja purjo. Paista hetki ja lisää kerma. Lisää juustoraaste ja sekoita, kunnes juusto on sulanut.

Minna Hjort

12

Vapauta valinnoilla

Kauli taikinalevyt noin 20 x 30 cm kokoisiksi. Nosta toinen taikinalevy uunivuokaan niin, että taikina ylettyy reunojen yli. Levitä täyte taikinan päälle ja peitä toisella levyllä. Nipistä taikinalevyt kiinni toisiinsa ja pistele haarukalla muutamia reikiä kansitaikinaan. Paista 175 asteessa uunin keskitasolla noin 25-35 minuuttia.

valitse kasvisruoka

13

Kookos-suklaabrownie

Maapähkinävoi-suklaakeksi 4,5 dl vehnäjauhoja 1 tl ruokasoodaa 350 g maapähkinävoita 200 g vegaanista margariinia 2,5 dl fariinisokeria 2 dl sokeria 260 g tummaa suklaata rouhittuna isohkoiksi paloiksi

4,5 dl vehnäjauhoja 2,5 dl sokeria 2,5 dl fariinisokeria 1,5 dl kaakaojauhetta 1 dl kookoshiutaleita 150 g tummaa suklaata rouhittuna isoiksi paloiksi 1 tl suolaa 0,5 tl leivinjauhetta 2,5 dl kookosmaitoa 2 dl vegaanista margariinia sulatettuna 1 tl vanilja-aromia

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Sekoita keskenään jauhot ja ruokasooda, laita sivuun.

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Sekoita jauhot, sokerit, kaakao, kookoshiutaleet, suklaapalaset, suola ja leivinjauhe isossa kulhossa. Kaada sekaan kookosmaito, sula margariini ja vanilja-aromi. Sekoita, kunnes kaikki ainekset ovat kunnolla sekaisin. Kaada seos suorakaiteen muotoiseen uunivuokaan, kooltaan n. 20x30 cm.

Kypsennä n. 30-40 minuuttia esilämmitetyssä uunissa keskitasolla. Ajan pituus riippuu siitä, haluatko kiinteitä palasia vai ihanan pehmeitä, lusikoitavia herkkupläjäyksiä.

Vatkaa isossa kulhossa maapähkinävoi, margariini ja sokerit, kunnes seos on vaaleaa ja kuohkeaa. Varovasti sekoittaen lisää jauhot. Lopuksi lisää suklaapalaset. Sekoita.

Annostele leivinpellille n. ruokalusikallisen kokoisia taikinapalloja 5 cm päähän toisistaan. Tasoita kevyesti painaen.

Paista esilämmitetyssä uunissa kymmenisen minuuttia, kunnes keksit ovat saaneet vähän väriä. Jäähdytä ensin pellillä pari minuuttia ja siirrä sitten ritilälle jäähtymään.

Jäähdytä ritilällä ennen paloittelua. Tarjoile esimerkiksi vaniljakaurajäätelön kanssa.

Ranskattaren paahtoleipä 1 iso paketti paahtoleipää 5 dl soijamaitoa 1 dl gram- eli kikhernejauhoja 3,5 rkl perunajauhoja 1 rkl vanilja-aromia 1,5 tl kanelia vegaanista margariinia paistamiseen Tarjolle marjoja, vaahterasiirappia, sinistä keijua, fariinisokeria ja/tai hilloa Sekoita paahtoleipää lukuun ottamatta kaikki ainekset laakeassa astiassa.

Kuumenna paistinpannulla nokare margariinia. Kasta paahtoleipäpalanen soijamaitoseoksessa molemmin puolin (valuta ylimääräinen neste pois) ja paista pannulla molemmin puolin kauniin väriseksi. Tarjoa heti.

Minna Hjort

14

Vapauta valinnoilla

valitse kasvisruoka

15

Soseuta puolet pavuista majoneesin, korppujauhojen, jeeran, suolan, oreganon ja cayennepippurin kanssa esim. sauvasekoittimella. Lisää seokseen loput pavut ja korianteri. Sekoita, mutta älä soseuta.

Mustapapupihvi 8 dl keitettyjä mustapapuja 4 rkl vegaanista majoneesia 1 dl korppujauhoja 2 tl jeeraa 1 tl suolaa 1 tl kuivattua oreganoa 0,25 tl cayennepippuria 0,5 dl tuoretta korianteria, suht tiiviisti pakattuna rypsiöljyä paistamiseen

Muotoile taikinasta isoja pihvejä.

Paista pihvit keskikuumalla pannulla öljyssä, kunnes pinnasta tulee rapea ja pihvit ovat saaneet vähän väriä. Paista samoin toiselta puolelta.

Tarjoa esim. hampurilaissämpylöiden, salaatin ja muiden perinteisten hampurilaislisukkeiden kanssa.

Mausteinen porkkana-sipulikeitto cashewkermalla 500 g porkkanoita, kuorittuna ja paloiteltuna 500 g sipulia kuorittuna ja silputtuna 1 rkl öljyä 1 l vettä 2 kasvisliemikuutiota 1 tl sokeria 1 tl jeeraa 0,25 tl chiliä 0,25 tl curryä pippuria ja suolaa 1,5 dl cashewkermaa (ohje alla) Paista porkkanaa ja sipulia noin viisi minuuttia kuumassa öljyssä isossa kattilassa, koko ajan sekoittaen. Lisää vesi ja kasvisliemikuutiot.

Keitä miedolla lämmöllä n. tunti. Lisää sokeri ja mausteet.

Soseuta keitto, lisää cashewkerma ja sekoita. Voidaan tarjota jäähdytettynä tai kuumana.

Cashewkerma Liota 2 dl cashewpähkinöitä runsaassa vedessä yön yli. Kaada vesi aamulla pois.

Minna Hjort

16

Vapauta valinnoilla

Tehosekoita pähkinät lisäten samalla vettä, kunnes seos mukavan notkeaa, mutta silti paksuhkoa ja kermamaisen pehmeää. Lisää halutessasi tilkka sitruunamehua ja ripaus suolaa

valitse kasvisruoka

17

Eläinperäisten tuotteiden korvaaminen

Väite/Vastaväite

Kasvissyöntiä aloittaessa voi olla helpointa turvautua tuotteisiin, jotka muistuttavat eläinperäisiä. Monenlaisia vaihtoehtoja löytyy niin liha- kuin maitotuotteillekin.

Kasvisruoka on mautonta!

Kasvisruuasta saa maistuvaa ja vaihtelevaa, kun opettelee käyttämään mausteita oikein. Esimerkiksi tofu itsessään ei maistu juuri miltään, mutta kun tofun marinoi hyvin, saa siitä erinomaista ruokaa. Marinadia ja mausteita vaihtelemalla ruuasta saa myös vaihtelevaa.

Liha

Valmiit seitan- ja soijatuotteet, kuten seitan- ja soijapihvit, -pyörykät ja -suikaleet, soijarouhe, tofu sekä tempeh

Makkara

Soija- ja seitanmakkarat. Tartex-tahnoista osa muistuttaa maksamakkaraa.

Leipominen ilman kananmunaa onnistuu helposti. Useissa resepteissä kananmunaa ei tarvitse korvata lainkaan.

Voi

Maidoton margariini (leivän päälle, leivontaan ja ruuanlaittoon), kasviöljyt (paistamiseen ja ruuanlaittoon)

Kasvisruuasta ei saa tarpeeksi proteiineja!

Jäätelö

Soija-, kaura- ja riisijäätelö, osa sorbeteista

Kasvisruuasta saa riittävästi proteiineja, kunhan syö monipuolisesti. Erilaiset palkokasvit, siemenet, pähkinät ja täysjyväviljat kuuluvat kasvissyöjän lautaselle.

Maito

Soija-, kaura-, riisi- ja pähkinämaidot, ruuanlaittoon myös kookosmaito

Juusto

Soijajuustot, tofu

Jugurtti

Soija- ja kaurajugurtti, pehmeä tofu (ruuanlaitossa)

Majoneesi

Munaton ja maidoton majoneesi

Kaviaari

Merilevästä tehty ”kaviaari”

Kerma

Soijasta tai kaurasta tehdyt ruoka- ja vispikermat

Kananmuna

Reseptistä ja käyttötarpeesta riippuen mm. valmis kananmunankorvike, banaani, soijajauho, leivinjauhe, tofu, kikhernejauho, soijajugurtti

Liivate

agar agar -jauhe

Muista!

Tofua myydään monessa eri muodossa, esimerkiksi maustamattomana, eri tavoin maustettuna tai savustettuna. Koostumukseltaan tofu voi olla pehmeää tai kiinteää. Ruuanlaittoon soveltuu yleensä parhaiten kiinteä tofu, joka kannattaa marinoida tai maustaa hyvin ( jos se on maustamatonta) sekä paistaa. Maustamaton tofu on hyvin mautonta ja lähes suolatonta, mutta on marinadit ja mausteet tarttuvat siihen hyvin.

18

Vapauta valinnoilla

Leipominen ilman kananmunaa ei onnistu!

Minna Hjort

valitse kasvisruoka

19

Tue toimintaamme!

Animalia on eläinten oikeuksia edistävä asiantuntijaja kansalaisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1961.

Animalian päätoimintakohteita ovat maatalouden eläimet, turkiseläimet sekä koe-eläimet. Mahdollisuuksien mukaan toimimme myös muiden eläinten käyttöön liittyvien kysymysten parissa.

Eläimet itse eivät voi puhua puolestaan: ne tarvitsevat äänitorvekseen eläinten hyvinvoinnista välittävien ihmisten järjestön. Tukemalla Animalian työtä autat pitkäjänteisessä ja määrätietoisessa työssä eläinten olojen parantamiseksi.

Voit tehdä lahjoituksen Animalian työn tukemiseksi tilille IBAN: FI24 1011 3000 260629, SWIFT / BIC: NDEAFIHH. Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 1012.

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 5.11.2014. Toimeenpanoaika on 1.1.2015–31.12.2016 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Päätöksen numero POL-2014-10096.

Suvilahdenkatu 4, Helsinki p. 09 720 6590 animalia@animalia.fi www.animalia.fi Lisätietoja eläineettisestä kuluttamisesta ja kasvissyönnistä sekä reseptejä, ravintoloiden kasvisannosten arvosteluja ja muuta tietoa löydät Animalian verkkosivuilta!

Kannen kuva: Stock.XCHNG