@",*6% 0,
Seppo Närhi
Teksti Teijo Piilonen
Syntynyt 2.9.1949 Äänekoskella. Asuu Helsingissä. Ensimmäinen levytys Kalmar Unionin kanssa 1973. Soololevy ”Närhi” ilmestyi 1975. Prinsessa 65 nousi suureen suosioon. Muita hittejä myöhemmin olivat mm. Kuukoira, Minä ja toi kuu, Vieraat huoneet, Takki pois, Riita halki ja voita väliin. Soolouransa jälkeen soittanut mm. Kari Tapion ja Kari Vepsän bändeissä 1970-luvun taustayhtye Kurimus koottiin uudelleen 2008. Bändi tekee keikkoja itselleen sopivaan tahtiin. Katso www.sepponarhi.net.
Seppo Närhi kotistudiossaan Helsingissä.
Korona-baarin kasvatit Seppo Närhi ei innostunut koripallosta, vaan musiikista.
A
suin lapsuuteni Sammonkadulla, jonka varrella oli silloin vielä omakotitaloja. Vuorisen Tuomo oli samalla luokalla, kuten myös Kauppisen Pertti ja Salinmäen Jarmo. Pepen isä Kauppisen Antti oli Äänekosken tunnetuin muusikko, hyvin arvostettu, soitteli jazz-bändeissä ja tunnettiin hyvin Helsingissäkin. Oli kumma säkä, että samalla luokalla sattui olemaan niin monta musiikista kiinnostunutta. Koripallo ja hiihtäminen eivät kiinnostaneet meitä. Sokoksen Korona-baari oli tärkein paikka kylällä, siellä vietin aikaani paljon vuosien aikana, kuten moni muukin. Olin 15, kun pistimme pystyyn Five Fellowsin. Ensimmäinen keikka oli vanhan yhteiskoulun konvissa. Ensimmäinen harjoituspaikkamme oli Koskelassa, jossa myös esiinnyimme joskus. Keikkoja oli myös tehtaan kerholla, VPK:n talolla ja tietenkin Työskillä. Vuorisen Tuomo järjesti meille Lapin kiertueen. Olimme 15-16-vuotiaita, joten koulusta piti saada lomaa. Rehtori Paavo Kautto ymmärsi soittoharrastustamme ja antoi lomaa. Kävi vielä niin, että saimme paluumatkalle toiset keikat Ouluun ja Iihin, joten tarvitsimme pari päivää lisää lomaa. Tuomo kirjoitti reksille kirjeen että myöhästymme vähän. Muistan että tulimme reissulta pikkubussilla suoraan koulun pihaan, oltiin niin kovia tähtiä! Meillä oli Tikanderin Lammo kuskina ja Tourusen Rauno valvojana. Saimme harjoittelupaikan yhteiskoululta ja saimme jopa omat avaimet sinne, ei varmaan nykyään onnistuisi. Rehtori luotti, että emme menneet pitämään sinne bileitä. Paavo Kautto oli todella hieno mies. Pari vuotta myöhemmin soitimme pari keikkaa Irwin Good-
20
manin taustabändinä. Pepe oli täyttänyt 18 ja sen Trabantilla mentiin viisi ukkoa Jämsään. Pidemmäksi aikaa ei voitu Irwinin kanssa lähteä, sillä olimme vielä koulussa. Hetken saimme kuitenkin maistaa isompia ympyröitä. Vähän ehdimme treenata ennen keikkaa. Irwin ei harjoitellut, se otti kitaran, pani sen helvetin lujalle ja sanoi että tulkaa perässä. Kyllä se mielessä oli jo silloin, että musiikista voisi tulla ammatti. Sitten kävi niin, että Tuomo lähti opiskelemaan opettajaksi, Pepe Vaasaan kauppaopistoon ja Jarppa opiskelemaan rakennusmestariksi. Irwinin keikat järjestänyt Lehtisen Esa soitti minulle, että huomisesta lähtien olisi tarjolla kuukauden pesti tanssibändiin Lappeenrantaan, lähdetkö. Kysyin vanhemmiltani luvan ja lähdin. Siinä bändissä olin lopulta vuoden. Sitten olin vuoden-pari Marja Kosken kvartetissa, kunnes menin Kalmar Unioniin 1972. Äänekosken aikaisten muusikkokaverien kanssa ei sittemmin enää soiteltu. Siinä porukassa olisi kyllä taidollisesti ollut edellytyksiä vaikka mihin. Olin Äänekoskella kirjoilla vielä kymmenen vuotta sen jälkeen kun olin jo lähtenyt pois sieltä. Asuin hotelleissa, mutta lähetin kaikki kuitit isälle, joka teki veroilmoitukseni. Hän oli töissä verotoimistossa. Vanhempani kuolivat reilu vuosi sitten puolen vuoden välein. Nyt kun ei ole sellaista kiinnekohtaa kaupunkiin, tulee siellä käytyä lähinnä kesäaikaan. Meillä on veljien kanssa yhteinen kesämökki Kalaniemellä. On ollut hienoa, että minua on Äänekoskella pidetty oman kylän poikana. Kaikki ovat suhtautuneet hyvin ja tulleet juttelemaan, sellaisetkin joita en tunne. En ole kokenut mitään kyräilyä, joten sinne on aina kiva mennä uudestaan.
Sepon neljästä lapsesta kaikki ovat tavalla tai toisella musiikin kanssa tekemisissä. Tytär Laura tuli tunnetuksi Kemopetrol-yhtyeestä. Hän teki viime vuonna suosioon nousseen sooloalbumin Suuri sydän.
Nopeat Ravintola- vai tanssilavakeikka? - Tätänykyä ravintola-, tai oikeastaan pubikeikka, on kaikkein paras. Siellä ihmiset istuvat kuin kotonaan olutta siemaillen, on vähän kuin pienoiskonsertti. Vinyyli vai mp3? - Minä olen tarkka soundien perään - siis vinyylikiekko soi parhaiten. Irwin vai Kari Tapio? - Kari Tapio oli ennen kaikkea suomalainen kantrilaulaja, mitä minäkin yritän olla. Palokuntajuhlat vai Keitelejazz? - Palokuntajuhlat olivat Keitelejazzienkin alku ja juuri, äänekoskelaiset ovat aina pitäneet musiikillisista juhlista. Minun äitini isä Jonne Salmelin soitti Äänekosken Työväen Soittokunnassa vetopasuunaa ja oli aina esimerkkinä Palokuntajuhlien tärkeydestä. Ne juhlat olivat hieno kesän päätös Hiskinmäen kentällä. Äänekoski vai Helsinki? - Nyt kun tullut kypsään ikään, ei Äänekoski ole mikään poissuljettu vaihtoehto, mutta lapsillakin on tähän sanottavansa. Yksi meni naimisiin viime syksyllä ja on poikalapsen äiti. Toinen menee avioon tulevan kesän kynnyksellä. Ja minä teen vielä pari keikkaa kuukaudessa, siis katsotaan muutama vuosi. 2 · 2011
| Ä KS