Yli 90-vuotias Verner Paananen asuu edelleen kotona Sumiaisissa. Hän on yksi Menumaatin kokeilijoista.
Menumat on vaihtoehtoinen ateriapalvelu ikääntyneille kotihoidossa. Kaupungin pilottihanke alkoi tänä syksynä. Perusturvalautakunta päätti alkukesästä, että Äänekoskella aloitetaan syyskuussa Menumat-ruokapalvelun pilottijakso. Menumat on uusi tapa saada ruoka vanhuksille ilman turhia matkoja lämmityksen ja ruokailun välillä. – Pilottijaksoon päätymisen taustalla oli tieto siitä, että pitkien etäisyyksien vuoksi kotiin kuljetettujen aterioiden lämpötila ehtii laskea liian alas, kertoo kaupungin perusturvajohtaja Raija Kolehmainen. – Menumat-palvelun avulla asiakas voi myös itse valita, mitä ja milloin hän syö. Päivän kulkua ei tarvitse suunnitella ateriakuljetuksen mukaan. Ajatus kuulostaa hieman futuristiselta: Menumat Oy on nimittäin tuonut markkinoille ateria-automaatin, jossa on sekä pakastin että kiertoilmauuni. Pakasti-
messa on valmiiksi pakattuja ruokia, jotka laitetaan yhdellä napin painauksella lämpiävään uuniin. Monotonisella äänellään kone ilmoittaa, kuinka kauan ruoka lämpiää ja koska se on valmista syötäväksi. Listalta löytyy yli 70 ruokavaihtoehtoja, joista ikääntynyt voi itse valita mieliruokansa. Täyttöauto käy kahden viikon välein lisäämässä asiakkaan valitsemia ateriapaketteja. Omia ruokia Menumat ei suostu lämmittämään. Menumat Oy:n tarjoama palvelu on tällä hetkellä halvempi vaihtoehto kuin ateriapalvelu. Yhtiö laskuttaa Äänekosken kaupunkia ja kaupunki taas laskuttaa asiakkaita pelkästään tilattujen ruokien määrän mukaan. Yksi annos maksaa 5,90 euroa ja ruoat valmistetaan Helsingissä Menumat Oy:n toimesta.
Mutta eikös tässä nyt häviä ikääntyneen vähäinenkin ihmiskontakti, jos kotihoidon väen sijasta vieressä on vain monotonisesti puhuva laite? – Menumatin tarkoituksena ei ole vähentää kontakteja, vaan lisätä ikääntyneen toiminnallisuutta, kotihoidon palvelujohtaja Saara Paananen vastaa. – Ja toisaalta ateriakuljetuksessa jakajan tahti on hyvin ripeä, eikä silloinkaan suurta keskustelumahdollisuutta ole, Raija Kolehmainen perustelee. Pakkoa palvelun käyttöön ei ole, jos asiakas kokee ateriapalvelun itselleen sopivammaksi. Paananen kertoo, että kun ateriaautomaatti tuli käyttöön, pitivät asiakkaat aterioita maukkaina mutta pieninä. Moni oli aluksi hermostunut, mutta ennakkoluulot alkavat kadota. – Sumiaisissa pilottijakso on otettu
kaikkien asiakkaiden käyttöön, Äänekoskella ikääntyneet eivät ole ottaneet yhtä hyvin vastaan, Paananen kertoo. Tavoitteena on saada 30 asiakasta pilottijaksolle, jonka päätyttyä loppuvuodesta, asiakkaiden kokemuksia kerätään kasaan puitavaksi. Reippaasti yli 90-vuotias sumialainen Verner Paananen on yksi pilottijakson aloittaneista. Tuntemukset vaihtuvat laidasta laitaan. – Harmi, ettei koneen kanssa voi keskustella. Ja aterioiden pakkausjäte jää kahdeksi viikoksi talolle haisemaan. Mutta onhan se mukavaa päästä syömään niitä ruokia, joita itse tahtoo syödä, Paananen jatkaa. Piia Hakkarainen, Tilda Hopia
Teollisuuskadun toinen kierros – Kun minä vuonna 1979 aloitin kaupungin palveluksessa, niin Teollisuuskatu oli jo varsin pitkälle rakennettu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, kaupungin johtava rakennustarkastaja Mikko Jokelainen kertaa kadun historiaa. Ensimmäisiä yrityksiä alueella oli maansiirtoyritys Patrakka, jonka kaarihalli kohosi kadulle. Pian lähialueella rakennettiin uusia halleja ja paikallisia pienyrityksiä keskittyi Teollisuuskadun suoralle. Jokelainen kertoo, että alue on aina ollut pienten yritysten hallitsemaa. Esiin joukosta nousi vuonna 1974 Äänekoskella aloittanut valtion omistava Televa, joka siirtyi myöhemmin kokonaan Nokian omistukseen. Puhelintehtaalle rakennettiin aikanaan suuri halli aivan kadun alkuun. Nykyään tuossa entisessä Nokian hallissa toimii Mämmen koulu ja päiväkoti. Toisella puolen tietä on Jehovan todistajien äKs
| 68
· 2 0 13
valtakunnansali ja hieman pidemmältä löytyy Äänekosken Katulähetyksen ylläpitämä lounaskahvila Sininen Pannu. – Ennen Painotalon ostoa nykyisen Jakotecin hallissa oli kaupungin kulttuuripuolen tilat. Siellä näytettiin muun muassa elokuvia, Jokelainen muistelee. Näitä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Teollisuuskadun molemmat puolet ovat täynnä yrityshalleja. – Viimeisten viiden vuoden aikana vanhoja kaarihalleja on purettu ja tilalle on rakennettu nykyaikaisia halleja. Teollisuuskadulla on menossa nyt toinen kierros, Jokelainen toteaa. Uusia rakennuksia ei parin kilometrin mittaiselle kadulle enää mahdu eikä yksikään nykyinen halli ole tyhjillään. Teollisuusalue onkin viime vuosien aikana alkanut laajentua voimakkaasti Nelostien toiselle puolelle Koukkuniemeen ja siitä läheiselle Yrittäjänkadulle. – Teollisuuskadun molemmin puolin
rakennuttaja tiloja omistaa yhteensä 40 yrittäjää, mutta vuokralla olevia yrityksiä voi olla paljon enemmänkin. Pääsääntöisesti alueella on nimenomaan pieniä yksityisyrityksiä, Jokelainen jatkaa. Alueelta löytyy muun muassa autoalanyrityksiä rengas- ja varaosaliikkeis-
tä autokorjaamoon ja -purkamoon asti, rakennus- ja remonttiyrityksiä, painotoimintaa sekä niin kodinkalustemyyntiä kuin mattohuoltoakin. Taija Kolehmainen
13