Teijo Piilonen
FAKTA
Painonnostajan sielu Matti Törmän ei tarvinnut punttisalilla olla pankinjohtaja. Olen kotoisin Huittisista, Satakunnasta. Olin jo siellä mennyt mukaan painonnostotoimintaan Lauttakylän Lujassa ja olin siellä järjestelemässä muun muassa Suomi-Puola-maaottelua. Olin töissä Säästöpankissa. Siirryin Jalasjärven Säästöpankin palvelukseen ja rupesin heti pistämään paikkakunnalla painonnostotoimintaa pystyyn. Jalasjärven salilta jäi painonnostokaveri, vieläkin kyläillään siellä joka juhannus. Vuonna 1978 siirryin Sumiaisiin Säästöpankin johtajaksi ja olin siellä 13 vuotta, vuoteen 1992 asti. Sumiaisten Kunnolla oli jo painonnostotoimintaa, joten sinne oli helppo mennä mukaan. Harjulan seurantalon sali oli todella vaatimaton ja talvisin kylmä. Lämmittelimme tankoa öljykamiinan päällä. Joskus rautakiekot putosivat lattian läpi. Seuraavana vuonna Sumiaisiin rakennettiin uusi liikuntahalli, ja painonnostajat saivat sinne oman salin. Teimme sinne talkoilla painonnostolavan, 4x4 metriä. Lepänjuuren Risto hommasi Repolalta ilmaiset vanerit ja seuran painonnostoihmiset rakensivat lavan talkoilla. Kunto lahjoitti salille vanhat punttivälineet, ja kunta osti lisää punttitankoja, kumikiekkoja ja muutamia välineitä. Tämä kilpailulava on kiertänyt lainassa ympäri Keski-Suomea ja on edelleen käytössä Äänekosken Liikuntatalolla. Viimeksi Kunto on järjestänyt Äänekoskella muun muassa piiriottelun ja veteraanien SM-kisat. Pelasin Sumiaisissa myös lentopalloa, joka sopi hyvin painonnostajalle. Ponnistusvoima oli kohtalaisen hyvä. Pelasin puulaakipalloa yrittäjien ja punttimiesten joukkueissa. Paras saavutus on Säästöpankkien SM-pronssi. Olen myös innokas yleisurheiluihminen, vaikka sielultani olen painonnostaja. Sumiaisissa oli porukka joka veti joka vuosi
10-ottelun läpi ja minutkin hyväksyttiin mukaan. Yllättäen aidat ja seiväs olivat pikajuoksun ja kuulan ohella parhaita lajejani.
Jossain vaiheessa seuran painonnosto- ja yleisurheilujaosto yhdistettiin. Samat vetäjät pyörivät kummassakin lajissa. Meillä oli jopa yhteinen nuorten leiri Kuortaneella. Mielestäni eri lajeilla on muutenkin paljon opittavaa toisiltaan. Uudella salilla oli hyvä järjestää kilpailuja. Siellä kävi kilpailemassa muun muassa olympiakävijät Ojalehdon Arvo, Kinnusen Tapio, Niemen Pekka. Kunnanjohtaja Santalan Eskokin kaapattiin mukaan nostamaan kisoihin. Punttisalilla kaikki ovat samanarvoisia, olit sitten kunnanjohtaja, pankinjohtaja tai mikä tahansa. Siellä on voimakas sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne. Salilla voimakkaita kunnioitetaan ja innokkaita vetäjiä arvostetaan. Itse en ole koskaan ollut mikään huippu, mutta olen pitänyt itseni kunnossa monipuolisella ja säännöllisellä liikunnalla. Urheilutohtori Helmer Kvist sanoi minulle nuorena, että selkäni on sen verran huonosti rakennettu, että vyötä olisi hyvä käyttää. Tottelin sen verran, että raskaissa työntönostoissa olen vyö-
tä käyttänyt. Parhaan tulokseni tein Petäjävedellä vuonna 1987 sarjassa 82,5 kiloa: 102,5 + 127,5 kiloa. Sen jälkeen paino on tasaisesti pudonnut 69 kg:n sarjaan, vaikka olen koko ajan treenannut. Suurin osa vapaa-ajasta Sumiaisissa meni urheilun parissa. Työn lisäksi olin paikallisessa Lions Clubissa, joka oli myös hyvää vastapainoa. Muutama puolue kyseli minua kunnallisvaaleihinkin, mutta en halunnut lähteä. Olin sitä mieltä, että pankinjohtajan ei kannata leimautua, kun on asiakkaitakin eri puolueista, enkä muutenkaan ole mikään politiikko. Myöhemmin Painonnostoliiton hommissakin korostin sitä, että ei ole väliä minkä lipun alla nostaa, kun vain rauta nousee. Pyrin liitossa palvelemaan kaikkia nostajia ja seuroja tasapuolisesti. Keski-Suomessa olin mukana vahvasti painonnoston piiritoiminnassa, kiersimme Kinnulat ja Multiat. Toimin myös valmentajana ja vähän kaikessa. Hain sitten liiton toiminnanjohtajan paikkaa kun kehotettiin. Yllättäen minut valittiin. Ehdin jo peruakin sen, mutta lopulta otin homman vastaan. Sellainen järjestötyö ei ollut kuitenkaan minua varten, mieluummin toimin suoraanurheilijoiden kanssa. Meillä on vielä mökki Sumiaisissa, ja siitä ei henno luopua. Viimeksi kesällä kävin urheilukentällä ja osa samoista kavereista siellä oli treenaamassa kuin silloin aikoinaankin. Sumiaisista jäi kaveriporukka, jonka kanssa on käyty katsomassa Kalevan Kisoja jo parinkymmenen vuoden ajan: Sorrin Reijo, Hännisen Antti ja Pietiläisen Matti. Tänäkin vuonna oltiin Lahdessa kolme päivää.
Matti Törmä - Syntynyt 10.5.1951 Huittisissa. - Pankinjohtajana Sumiaisissa Säästöpankissa 1978-91. - Painonnostoliiton toiminnanjohtaja 1992-93. Toiminut aktiivisesti lajin parissa valmentajana, huoltajana, tuomarina ja toimitsijana sekä seuroissa että piirissä. - Pyörittää nykyisin omaa isännöintitoimistoa Vantaan Pähkinärinteessä, jossa myös asuu avovaimonsa kanssa. - Innokas kuntoilija: ”Tavaksi tullut, että jokaisen punttitreenin jälkeen käyn lähipubissa juomassa pienen oluen palkinnoksi. Kerrostalon lenkkisaunapäivänä juodaan iso olut. Olen varmasti ainoa, joka siinä paikassa juo vain yhden oluen.”
NOPEAT Kaarlo Kangasniemi vai Jorma Kinnunen? - Kovia kumpikin. Molemmat tunnen ja seurasin tarkasti heidän uraansa. Harva tietää, että Kalle teki 55-vuotiaana 85-kiloisissa kovan veteraanien ME-tuloksen (110 + 136 kg). Vasili Aleksejev vai Naim Suleimanoglu? - Ehkä Suleimanoglu, mahdoton pikkumies. Aleksejevin kanssa olen ollut saunassa Vierumäellä, oli se mahtavan kokoinen mies. Vesijuoksu vai sauvakävely? - Vesijuoksu. Olen kokeillut ja tiedän että se on terveellistä nivelille, mutta oma laiskuus vie voiton tässä lajissa. Sumiainen vai Pähkinärinne? - En ole koskaan täysin kotiutunut pääkaupunkiseudulle. Huittinen ja Sumiainen ovat minulle enemmän kotipaikkoja, vaikka kyllä Vantaallakin on ihan hyvä asua. Pankkitoiminta vai isännöinti? - Suurin piirtein sama asia, palveluammatteja molemmat. Pankkitoiminta on muuttunut paljon. Oma isännöintitoiminta on mielenkiintoista ja monipuolista.