Teijo Piilonen
FAKTA: Esa Rinne
Loikka olympiakisoihin
Esa Rinne
Esa Rinne liittyi urheiluseuraan vasta 15-vuotiaana.
A
suin lapsuuteni ja nuoruuteni Jousimiehenkadulla, siinä hotelli Hirven takana. Ensin oli Hirven talo, sitten meidän talo ja seuraavana rehtori Paavo Kauton talo. Siellä asuin siihen asti, kunnes lähdin armeijaan Santahaminaan ja opiskelemaan Helsinkiin. Harrastuksiani olivat urheilu ja laiska koulunkäynti. Pidimme omia kisoja, mutta en urheillut missään seurassa. Ei tullut mieleenkään mennä näyttämään taitojaan, ei sen ikäinen ajattele sillä tavalla. Sitä urheiltiin vain ilosta, tavoitteet tulivat vasta myöhemmin. Oltiin kavereiden kanssa hyppäämässä pituutta Äänekosken kentällä, kun Relanderin Erik sattui olemaan paikalla. Olin 15-vuotias ja hyppäsin 558 cm. Relander pisti tulokseni ÄU:n listoille ja houkutteli mukaan seuraan. Systemaattinen harjoittelu alkoi vasta 16-17-vuotiaana. Olin huomannut jo ekaluokkalaisena, että olen nopea. Olin ylivoimainen, kun opettaja pisti meidät riviin ja piti juosta pihan poikki. Joku tyttö oli toinen, se jäi mieleen. Koulunkäynti oli mukavaa. Siihen aikaan sai olla laiska, jos halusi. Nykyään se ei onnistu, heti tulee vaikka mitä tukiopettajia. Bertta Vuorinen oli opettajani kaksi ensimmäistä vuotta, sitten Aino Korhonen. Olen jälkeenpäin arvostanut sitä, miten rohkeita opettajat olivat. Tunneilla laulettiin vähän väliä isänmaallisia lauluja, vaikka Äänekoski oli työläiskaupunki. Neuvostoliitosta puhuttaessa piti olla varovainen. Liikunta ja matematiikka olivat vahvat aineeni. Matikan opettaja Matti Korhonen kehui, että Mauri Akkanen ja minä olemme erityisen lahjakkaita oppilaita. Akkanen oli minua vanhempi, äKs
| 59
· 2 0 13
kova juoksija, jota ihailimme. ÄU:n ja Huiman välillä oli kovaa kilpailua. Itse en pidä siitä, että politiikkaa sekoitetaan urheiluun. Muistan sen, että TUL:n pojat olivat kuitenkin minua kannustamassa kisoissa, ja se tuntui hyvältä. Vaikka olin seurassa, valmentautuminen oli hyvin omatoimista. Treenasin yhdessä Heikki Kuulasmaan, Juha Pajalan ja Timo Laitisen kanssa. Kerran olimme viidensiä pikaviestissä nuorten SM-kisoissa. Tärkein sponsorini oli isäni, urheiluhullu ihminen, vaikka hän opiskeluaikana antoikin palautetta opin-
tojen venymisestä. Kävin oppikoulun Hiskinmäellä siinä vanhassa puurakennuksessa. Uudet rakennukset tulivat vasta loppuaikanamme. Ehdimme harjoitella vasta valmistuneessa maapohjahallissa, mutta kävimme Kuulasmaan kanssa myös Jy-
väskylässä. Innostuin hyppylajeista tosissani, kun menestyin poikaurheilijapäivillä pituudessa ja kolmiloikassa. Pituudessa olin kakkonen – Rainer Stenius yllättäen voitti... Oppikoulun jälkeen menin juuri perustettuihin urheilujoukkoihin Santahaminaan. Samassa ryhmässä olivat Pertti Pousi ja Kai Helminen, joka vei minut Helsingin Kisa-Tovereihin. HKT ei silloin kuulunut TUL:oon. Siellä harjoittelin Helmisen ja Erik Janssonin kanssa. Münchenin olympiakisojen aikaan olin vielä äänekoskelainen, sillä opiskelija ei voinut vaihtaa kirjojaan opiskelupaikkakunnalle. En kuitenkaan edustanut enää ÄU:ta. Münchenin hyppypaikka oli pehmeä kuin suo. Jäin karsintoihin, mutta 15,98 oli kuitenkin 20 senttiä enemmän kuin ME-mies Pedro Pérezin tulos. Minulla ei ole sukulaisia Äänekoskella, sillä äitini on kotoisin Lapualta ja isä Etelä-Suomesta. He olivat tulleet Äänekoskelle opettajiksi. Sisaruksenikaan eivät asu enää siellä. Vanhimman siskoni lapsilla on mökki Koivistonkylällä, ja siellä tulee joskus käytyä. En oikein ole maaseutuihminen, kestän itikoita korkeintaan kaksi päivää. Keskustassahan niitä ei ole Äänekoskellakaan. Olen ollut ÄU:n veteraanitoiminnassa, mutta laiskasti. Äänekoski oli hyvä paikka kasvaa, tiivis yhteisö, jossa kaikki oli lähellä. Nyt Espoon Matinkylä on oma kyläni, täällä ovat tutut ja kaikki muu tarvittava lähellä.
- Syntynyt 3.5.1943 Äänekoskella. Asuu Espoossa. - Kolmiloikkaajana Münchenin olympiakisoissa 1972 ja EMhallikisoissa Rotterdamissa 1973. Olympiakisoissa 17. karsintatuloksellaan 15,98, EMhalleissa 11. tuloksella 15,25. SM-kisoissa kaksi hopeaa (1969 ja 1972) ja neljä pronssia (1968, 1971, 1973 ja 1974). Kolme SM-hallimestaruutta. 14 maaottelua. 1973 kakkonen Euroopan cupin välierissä Celjessä ja kolmas Euroopan cupin finaalissa Edinburghissa. - Ennätykset: kolmiloikka 16,58 (1972), hallissa 16,30 (1973), pituus 731 (1972). - Seurat: Äänekosken Urheilijat (1958-1965), Helsingin Kisa-Toverit (1965-1973), Helsingin Kisa-Veikot (1973-). - Valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1973 ja toimi yli 30 vuotta matemaattisten aineiden opettajana Espoossa. Jäi eläkkeelle 2004. - Toimi pitkään kolmiloikan oto-valmentajana ja muun muassa maaotteluhyppääjä Stefan von Gerichin (16,32) ja EM-edustaja Markku Rokalan (7. Ateenassa 1982, 16,61) valmentajana. - Toimi aktiivisesti Espoon opettajien ja Länsi-Uudenmaan opettajien yhdistyksissä muun muassa taloudenhoitajana. Espoon kaupungin vanhustenneuvoston jäsen 200912.
NOPEAT: Koronabaari vai Iso Omena? - Iso Omena. Koiviston mökki vai Florida? - Florida. Hotelli Hirvi vai hotelli Presidentti? - Ei kumpikaan. HKT vai HKV? - Molemmat hyviä. Länsimetro vai Länsiväylä? - Länsimetro.
19