Ihmisten vuoksi Aivosairauksien selättäminen on kontaktilaji, tietää fyysikoksi opiskellut neurotieteen professori Matti Hämäläinen, jolle ovat tuttuja sekä Aallon että Harvardin laboratoriot. Teksti Minna Hölttä Kuva Aino Huovio
T
AVALLAAN kaikki alkoi tikunvedosta.
Oli kesä 1981 ja Otaniemen Kylmälabora toriossa pieni ongelma: neljän kesäteekkarin porukka halusi työskennellä uudessa projektissa, jossa kehitettiin ensimmäisiä aivojen magneetti kenttien mittaamiseen tarkoitettuja MEG-laitteita. ”Perusfysiikan työt eivät ensisijaisesti kiinnosta neet meistä ketään, joten päädyimme vetämään pitkää tikkua sillä varauksella, että jos valinta menisi pieleen, voisimme vaihtaa hommia”, Matti Hämäläinen virnistää. Nyt, 34 vuotta myöhemmin, hän työskentelee samalla kampuksella neurotieteen professorina, vetää neurotieteen ja -teknologian keskusta Aalto Brain Centeriä ja toimii osa-aikaisena radiologian profes sorina Harvard Medical Schoolissa. Tikku osui siis oikeaan? ”Sanon aina opiskelijoilleni, ettei pidä niin murehtia sitä, miksi ryhtyy isona. Kannatan yhdysvaltalaista ajattelutapaa, jonka mukaan tutkinto ei määrittele sinua vaan se, mitä teet ja saat urallasi aikaan.”
Ei vain rahasta
Euroopassa aivosairauksista koituvat kustannuk set ovat lähes 800 miljardia euroa vuodessa. Summa on valtava – mutta siitä nipistämisen ei pitäisi olla pääasia. ”Korvaani särähtää, kun sairauksista puhuttaessa kauhistellaan lähinnä niiden kalleutta. Eihän tutki muksen ja sen mahdollistaman diagnoosimenetel mien ja hoidon parantamisen ykkösmotiivi ole rahan säästäminen vaan potilaan ja tämän läheisten jopa vuosikymmeniä kestävän tuskan estäminen”, Matti Hämäläinen korostaa. Inhimilliset luvut ovatkin pysäyttäviä. Maailmassa arviolta 150 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta dep ressiosta. Epilepsiaa sairastaa 40 miljoonaa ja skitsofreniaa 25 miljoonaa. Niiden ja muiden aivosairauk sien hoidossa on toki menty kolmessa vuosikymme 16 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 14
nessä eteenpäin. Magneettikuvaukset ovat arki päiväistyneet, ja Otaniemessä pitkälti kehitettyä ja sittemmin kaupallistettua monikanavaista MEG:tä käytetään jo ympäri maailmaa paremmin kohdistet tujen ja turvallisempien aivokasvain- ja epilepsia leikkausten apuna. Lisäksi MEG:llä on saatu mielen kiintoista tietoa esimerkiksi autismin ja skitsofrenian perusmekanismeista.
Avoimen koodin puolesta
Monen sairauden syntymekanismit ovat yhä tunte mattomia. Syiden löytämiseen tarvitaan parempien laitteiden lisäksi toimivia sovelluksia ja tehokkaita analyysimenetelmiä, joiden kehittämiselle Matti Hämäläinen on omistautunut viimeisen kolmenkym menen vuoden ajan. Hämäläinen on avoimen koodin innokas puolestapuhuja. ”Softan avoimuudesta on pelkkää hyötyä. Luotet tavuus lisääntyy ja toistettavuus paranee, kun kaikki voivat tietää, mitä analyysissä tapahtuu, eikä vain olla mystisen mustan laatikon armoilla”, hän painottaa. Avoimuuden lisäksi Hämäläinen puhuu laadukkaan ja pitkäjänteisen perustutkimuksen puolesta. ”Yhdysvalloissa yliopistot panostavat voimak kaasti juuri sairauksien syvälliseen ymmärtämiseen ja jättävät appien kehittämisen yrityksille. Yliopis tojen tärkein tehtävä on uuden tiedon luominen, ja siitä sitten seuraa muuta hyvää, kuten sovelluksia ja yrityksiä. Niinhän Kylmälaboratoriossakin kävi 80- ja 90-luvuilla: tehtiin tiede edellä kiinnostavia juttuja, joista muutkin innostuivat.” Toinen piirre, jota Hämäläinen yhdysvaltalai sessa tiedemaailmassa arvostaa, on yhteistyön arvon ymmärtäminen. Aivosairauksien kaltaisia haasteita kun ei kukaan ratko yksinään. ”Siihen tarvitaan useamman tutkijan ja eri alojen yhteistyötä. Enkä tarkoita mitään paperilla päätettyä konsortiota, vaan ihan oikeaa yhdessä tekemistä ja siitä seuraavaa innostusta,”, Hämäläinen tarkentaa.