Tekoja 2 2014

Page 1

2

2014

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

Onnekas

La La Me pääsi perheensä ainoana lapsena pakolaisleirin kouluun

Keski-Afrikan konflikti syvenee


Pääkirjoitus

Opettajankoulutuksesta uusi huipputuote Koulu nousee lahjoitustontille kyläläisten talkootyönä. Lapsia ohjaa opintielle vapaaehtoinen työntekijä, jolta puuttuu opettajankoulutus. Suomalaista koulutustodellisuutta – ei niin kovin kauan sitten. Maamme historian upeimpia saavutuksia on koulutuksessa toteutunut kehitys. Suomi on ponnistanut kehitysmaan lähtökohdista kouluIlman päteviä tuksen huippumaaksi, jossa laadukasta opetusta opettajia menetämme saa jokainen lapsi, taustastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Suomalaisopettajien koulutköyhyydelle yhä taminen yliopistossa on kansainvälisestikin uusia sukupolvia. tarkasteltuna yhä harvinaista. Suomella olisi edellytyksiä kehittää laadukkaasta opettajakoulutuksesta uusi huipputuote kehitysyhteistyöhön. Kirkon Ulkomaanavun käynnistämä Opettajat ilman rajoja -verkosto tähtää juuri tähän. Onnistuaksemme tarvitsemme opettajien, koululaisten, vanhempien ja kaikkien tukijoittemme tuen. Edessä on paljon työtä: kehitysmaihin tarvitaan välittömästi yli viisi miljoonaa koulutettua opettajaa lisää, jotta lapset ja nuoret saavat hyvää opetusta – ja myös oppivat. Ilman päteviä opettajia koulurakennuksista tai koulupuvuista ei ole hyötyä – eikä lopulta siitäkään, että jokainen tyttö saataisiin vihdoin kouluun. Ilman päteviä opettajia menetämme köyhyydelle yhä uusia sukupolvia. Tämä on katastrofi, jonka pystymme lopettamaan. Tule mukaan muuttamaan maailmaa. Tehdään muutos kouluttamalla yksi uusi opettaja kerrallaan. Yhdessä teemme muutoksen, jonka vaikutus ulottuu koko kylään ja kantaa sukupolvien yli. Antti Pentikäinen toiminnanjohtaja

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki

Nro 2 Toukokuu 2014

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Myamarilainen La La Me,10, on perheen kolmestatoista lapsesta ainoa, joka pääsi kouluun. Hän aloitti koulunkäynnin pakolaisleirissä. Kuva Meeri Koutaniemi. KIRJAPAINO Fram / 5.2014 / 36 000 kpl ISSN 1797-7207

PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Katja Hedberg TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo

AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Veera Hämäläinen, Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi


Tässä ajassa

Keski-Afrikan tasavalta vaarassa repeytyä kahtia ovat perinteisesti hallinneet kaupankäyntiä Keski-Afrikan tasavallassa, ja ovat usein muuta väestöä rikkaampia. Valtio ei ole pystynyt puuttumaan kristittyjen tekemiin ryöstöihin ja murhiin. Muslimeita on noin kymmenen prosenttia maan 4,6 miljoonasta asukkaasta.

Kouluun pääseminen antaa toivoa Kirkon Ulkomaanapu aloitti työnsä Keski-Afrikan tasavallassa viime syksynä. Ulkomaanapu on pystyttänyt yhdessä italialaisen kumppanijärjestön kanssa Nicolas Barren telttakoulun katolisten nunnien johtaman yksityiskoulun pihaan. Opetusta on arkisin kello 7.30–12 lähialueiden pakolaisleirien lapsille. Banguista kouluun kulkeva 13-vuotias Jerry Gánafei, on käynyt Nicolas Barressa tammikuusta lähtien. Tuolloin omaan kouluun meneminen kävi väkivaltaisuuksien takia mahdottomaksi. ”Koulunkäynti on tärkeää, siten voin päästä aikuisena lääkäriksi. Haluaisin

Zoumoro, 49, toi viisi lastaan turvaan pakolaisleirille.

oppia sitä varten lisää matematiikkaa”, Gánafei sanoo. Ulkomaanapu korjaa ja varustaa useita kouluja eri puolilla Keski-Afrikan tasavaltaa sekä tekee uskonnollisten johtajien kanssa rauhantyötä. ”On olemassa todellinen uhka, että maa muuttuu ääriliikkeiden taistelualueeksi ja kansainvälisen jihadimisin kasvualustaksi. Sen jälkeen konfliktia on entistä vaikeampi pysäyttää”, varoittaa Aaro Rytkönen. Satu Helin, Sofia Itämäki

Kuvat: Catianne Tijerina.

”Keski-Afrikan tasavallassa on käynnissä etninen puhdistus”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen. Kuukausia jatkuneissa väkivaltaisuuksissa maan kristityn etelän muslimit on joko tapettu tai pakotettu eristetyille alueille. Paenneiden muslimien kodeista on viety jopa rakennustiilet ja pohjahiekat. Toisilla alueilla kristityt ovat joutuneet muslimien väkivallan kohteiksi. Viiden lapsen yksinhuoltajaisä Zoumoro, 49, on ollut Fatebin pakolaisleirillä joulukuusta lähtien. Hän työskenteli apulaispastorina muslimialueen kirkossa Banguissa. Konfliktin kärjistyttyä työpaikalle ei enää ollut turvallista mennä. ”Tulin leirille, koska pelkäsin lasteni puolesta. Jos minulle tapahtuu jotain, ainakin lapset ovat turvassa”, hän sanoo. Konfliktin taustalla eivät ole uskonnolliset syyt, vaan yhteiskunnan rakenteiden romahtaminen. Muslimit

Nicolas Barren koulua käyvä Jerry Gánafei, 13, haluaa isona lääkäriksi.

Tekoja ihmisarvon puolesta

3


Tässä ajassa

Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen valittiin Naisten Pankin uudeksi ohjausryhmän puheenjohtajaksi 19. maaliskuuta. Meriläisen innostus kehitysmaa-asioihin syntyi varhain nuoruudessa. ”Olen ikihippi ja ikuinen optimisti. Mutta olen myös realisti, joka ajattelee konkreettista toimeenpanoa”, sanoo Meriläinen. Hänen ohjaamanaan Naisten Pankki menee sinne, missä auttajia on vähän. Samalla mietitään Suomessakin tutun osuuskuntamallin laajentamista kehitysmaihin. Apu yksittäiselle naiselle johtaa usein laajempaan hyvän ketjuun – iloa perheelle ja koko yhteisölle. ”Olen huomannut, että nopeat naiset hyödyntävät vauhdilla mahdollisuuksia. Osuuskunta voisi auttaa esimerkiksi tuotteiden kuljetuksissa.”

Kuva: Antti Reenpää

Reetta Meriläinen uskoo lujasti Naisten Pankin asiaan

Reetta Meriläinen (vas.) vieraili tammikuussa Liberiassa ja tutustui Bensonvillen äitiklubin jäseneen Esther Zarwoloon. Naisten Pankin matkalla oli mukana myös Satu Mehtälä.

Seitsemää miljoonaa ihmistä uhkaa ruokapula

65 %

Etelä-Sudanin väestöstä on naisia, ia. mutta opettajista vain 10 prosentt i. rool eä tärk isen erity on Naisopettajilla , luun kou jä tyttö at elev kutt He hou toimivat roolimalleina ja lisäävät tyttölasten turvallisuutta koulupäivien aikana.

Alakoulun oppilaita per opettaja Oppilaita

150 141 113

100 81

50

50

50 48

48 47

42 37

48 31

27

30

28

27

26

26

0

Keski-Afrikan Etelä-Sudan Uganda Kambodža Kongon El Salvador tasavalta demok. tasavalta

Oppilasta per koulutettu opettaja

4

Tekoja ihmisarvon puolesta

Oppilasta per opettaja

Nepal Liberia

Palestiinalais- alueet

14 Suomi

Lähde: EFA Global Monitoring Report 2013/4, Unesco 2014.

Etelä-Sudania uhkaa Afrikan pahin ruokakriisi sitten 1980-luvun, arvioi Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Viime vuoden joulukuun puolivälissä alkaneet ja edelleen jatkuvat väkivaltaisuudet ovat ajaneet yli miljoona ihmistä kodeistaan sekä estäneet maanviljelyn ja kylvötyöt. FAO:n mukaan jopa seitsemää miljoonaa eteläsudanilaista uhkaa vakava ruokapula. Elintarvikkeiden ilmakuljetukset vaikeimmille alueille maan pohjoisosissa on aloitettu. Ne ovat kuitenkin riittämättömiä tarpeeseen nähden. Maan sisäiset pakolaiset ovat monin paikoin eläneet jo pitkään keittämällä juuria ja syömällä ruohoa ja lehtiä.


Tässä ajassa

Opettajien heikko motivaatio vaivaa Sambiaa Sambian yliopistossa kasvatustieteen tiedekunnassa opiskeleva Harriet Chebe ei muista omilta ala- tai yläkouluajoiltaan yhtään hyvää opettajaa. ”Osasyy siihen että haluan opettajaksi, on juuri se, että omani olivat niin huonoja. En halua muille maaseudun nuorille vastaavia kokemuksia.” Cheben mukaan hyvän opettajan tärkein ominaisuus on kyky ymmärtää, kuinka toinen ihminen ajattelee ja muodostaa käsityksensä maailmasta. Sambian maaseutukouluissa oppilaat saavat kuitenkin olla tyytyväisiä siihen, jos opettaja yleensä saapuu paikalle. Opettajien motivaatiota vähentävät vaikeat kulkuyhteydet, usein puutteelliset opetusvälineet, huonossa kunnossa olevat koulut sekä liian suuret luokat. Chebe haluaa osaltaan olla purkamassa tätä heikkotasoisten opettajien kierrettä. ”Aion pyrkiä töihin Choman kylään tai maaseudulle sen lähelle. Lusakassa on jo tarpeeksi opettajia”, hän sanoo. Edes heikko palkkaennuste ei saa ensi vuonna valmistuvaa Chebeä harkitsemaan alan vaihtoa. ”Rakastan opettamista, rakastan todella. Siksi haluan tehdä juuri sitä.”

Kuvat: Ville Palola

Satu Helin

Kenneth Hachizibe on toiminut opettajana 16 vuotta. ”Saan motivaationi siitä, että kun oppilaat ovat lähteneet koulusta, he muistavat minut.”

Pelkkä opettajien määrän lisääminen ei ole ratkaisu ”Sambian opettajista korkeintaan 40 prosenttia on hyviä. Loput suhtautuvat työhön kielteisesti: he tulevat töihin myöhässä tai eivät ollenkaan. Monilla ei ole lainkaan koulutusta. He ovat päätyneet opettajiksi, kun ovat esimerkiksi pudonneet pois yliopistosta”, arvioi Sambian yliopistossa opettajaopiskelijoille matematiikkaa opettava Kenneth Hachizibe, 43, Lusakassa sijaitseva yliopisto on Sambian suurin opettajien kouluttaja. Noin kolmannes yliopiston 10 000 opiskelijasta on kirjoilla kasvatustieteen tiedekunnassa. Suuret opiskelijamäärät johtuvat osaltaan siitä, että opettajapulan takia laitoksen pääsyvaatimuksia on löysätty. Hachiziben mukaan kouluopetuksen laatua ei voi parantaa pelkästään lisäämällä opettajien määrää. ”Luokkakokoja pitäisi pienentää erityisesti maalla. Nyt luokassa voi olla 70 lasta. Lisäksi voi joutua opettamaan useita aineita yhtä aikaa. Olen onnekas, koska saan nykyään keskittyä pelkkään matematiikkaan.” Harriet Cheba valmistuu vuoden kuluttua opettajaksi. Hän toivoo pääsevänsä yläkoulun opettajaksi maaseudulle.

Satu Helin

Tekoja ihmisarvon puolesta

5


Myo Min Lat, 10, pitää eläimistä, etenkin kanoista.

Adulami, 12, on oppinut myanmaria ja englantia.

Teksti: Lea Pakkanen Kuvat: Meeri Koutaniemi

Oppi, ilon tuoja Lähes 140 000 ihmistä on paennut kodeistaan Myanmarissa sen jälkeen, kun jännitteet rohinga-muslimien ja Rakhinen buddhalaisten yhteisöjen välillä puhkesivat vuonna 2012. Kirkon Ulkomaanavun tukemat pakolaisleirien koulut tuovat iloa syrjitylle kansalle, jolle opiskelu oli aiemmin lähes mahdotonta. Koulut tarjoavat elinkeinon myös kymmenille opettajille, jotka on valittu pakolaisten keskuudesta. Matka Sittwestä kaupungin laidalla sijaitsevalle Ohn Taw Gyin pakolaisleirille ei ole pitkä, mutta kestää kauan. Pakettiauto pomppii kuoppaisella tiellä ja juuttuu välillä mutaan. Hieman ennen leiriä Myanmarin armeijan aseistautuneet miehet tarkistavat kulkuluvat. Leirin erottaa kaukaa. Identtisten bambutalojen rivit leviävät silmänkantamattomiin, ulkokäymälät reunustavat kapeiden kujien jaksottamia

6

Tekoja ihmisarvon puolesta

asuinalueita. Naiset kantavat vettä kaivoilta, miehet kuljettavat riksapolkupyörillä ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen. Alastomat pikkulapset leikkivät tomuisessa maassa. Erästä taloryhmää ympäröi erityinen tunnelma. Auton ovien avautuessa vastaan tulvii moniäänisen lapsikuoron rytmikäs laulu, jota maustavat hilpeät kiljahdukset. Tämä on koulu, jossa sadat pakolaisleirin lapset opiskelevat.

Koulun sisällä on miellyttävän viileää. Valo siivilöityy bambuseinien välistä, kymmenet pienet thanakakasvomaalilla värjätyt kasvot kurkistelevat matalien koulupöytien äärestä. Oikeus koulutukseen on perusihmisoikeus. Lokakuussa pystytetty koulu on myös pakolaisleirin valopilkku ja hyvän mielen tuoja.


Opettajamme Pan Nu Phyu on ihana! Hän on kaikkein kaunein,â€? kertoo Mi Na Ra, 9.

Tekoja ihmisarvon puolesta

7


Dow Khin Khin Thein.

Opettajat leirin asukkaiden joukosta Viime vuoden lokakuussa pakolaisleirin asukkaista valittiin 36 vapaaehtoista opettajaa, jotka saivat kuuden päivän pikakoulutuksen myanmarin kielen, matematiikan ja englannin aakkosten opettamiseen. Naisopettajien kouluttamiseen satsattiin: uusista opettajista naisia on reilu kolmannes. ”Pakolaisleirin opettajan pitää ymmärtää lasten elämäntilanne ja vanhempien tausta. Hänen on tiedostettava vaikeudet ja osattava kääntää ne voitoksi,” U Khin Maung, 55, tietää, mistä puhuu. 35 vuotta opettajana ja rehtorina työskennellyt mies toimii pakolaisleirille maansa lainanneen Thakkaypyin kylän koulun rehtorina. Hän vastasi myös pakolaisleirin opettajien koulutuksesta. ”Pakolaisleirin koulussa ei ole sijaa ylpeydelle, U Khin Maung sanoo. ”Olkaa samalla tasolla lasten ja vanhempien kanssa”, se on neuvoni uusille opettajille. Puhuessaan hän katsoo vakavasti silmiin ja hymyilee sitten niin, että betel-pähkinän punaisiksi värjäämät takahampaatkin näkyvät.

8

Tekoja ihmisarvon puolesta

Pan Nu Phyu.

Leirin koulussa opetetaan myanmarin kieltä ja matematiikkaa. Kokeita ei pidetä. Lapset opiskelevat kaksi tuntia päivässä, minkä jälkeen alkaa seuraavien opiskeluvuoro. Ja sitä seuraavien. Koulua käydään kolmessa vuorossa. Oh Taw Gyin pakolaisleirien ihmisten lähimenneisyys on raskas. Lapset ovat todistaneet väkivaltaisuuksia ja paenneet vanhempiensa mukana jättäen taakseen kaiken tutun: kodin, koulun ja koulukaverit.

Miksi opetan? ”Parasta on, kun opetan lapsille jotakin ja he muistavat sen seuraavana päivänä. Heidän kehityksensä seuraaminen on mahtavaa, nuori nainen kertoo. ”Alussa lapset eivät osanneet edes aakkosia. Nyt he lausuvat runoja!” ”Toisinaan työ on raskasta,” Ma Shwe Shwe Naing sanoo ja vilkaisee koulurakennusta. ”Luokassa on paljon eri-ikäisiä lapsia opetettavana, eivätkä pienimmät osaa edes aakkosia.” Leirin koulu antaa rohingalapsille mahdollisuuden integroitua myanmarilaiseen yhteiskuntaan. ”Täällä lapset oppivat maan kieltä, myanmaria. Ko-

Ma Shwe Shwe Naing.

Haluan kouluttaa nuorimmat lapseni. Se on elämäni suurin tavoite tikylässämme puhuttiin rohingaa, nyt lapset oppivat myanmaria asteittain,” Ma Shwe Shwe Naing sanoo. ”Haluan tehdä lasten elämästä kaunista,” naisopettaja Pan Nu Phyu, 23, vastaa kysymykseen, miksi hän ryhtyi opettajaksi. Naisen katse seuraa pölyistä pihaa, jossa oppilaat leikkivät, hyppivät ja kiljuvat välitunnin villitseminä. ”Jos ihminen on koulutettu, hän osaa erottaa oikean väärästä. Tämän opettaminen on koulun tehtävä,” Nu Phyu sanoo.

Koulu tuo toivoa koteihin Pakolaisleirille asettuneet perheet ovat menettäneet entisestä elämästään kaiken. Useimpien koko omaisuus on tuhoutunut poltettujen kotien mukana.


”Pakolaisleirin koulussa ei ole sijaa ylpeydelle”, neuvoo kyläkoulun rehtori U Khin Maung, 55, uusia opettajia.

Kuuden lapsen äiti Dow Khin Khin Thein, 45, pakeni kylänsä tuhopolttoa mereen. ”Piileskelin pinnan alla veteen ammuttuja luoteja,” hän kertoo. ”Lapset juoksivat kuka minnekin. Lopulta päädyimme tänne.” Haaste arjessa on myös, ettei leirillä voi harjoittaa omaa vanhaa elinkeinoa. Elämä on avustusten varassa. ”Kotona meillä oli ruokakauppa, jolla elätimme perheemme. Nyt yritän myydä jotakin kotoa, hän kertoo. Kuistille on pinottu tupakansytyttimiä, sipuleita ja pieniä sokeripusseja. ”Vanhempani olivat köyhiä, enkä päässyt kouluun,” nainen kertoo. ”Haluan omien lasteni kouluttautuvan. Toivoni on nuorimmassa tyttäressäni. Hän on fiksu, käy neljättä luokkaa.” Rohingojen koulutie on Myanmarissa perinteisesti tyssännyt lyhyeen. Rakhine on Myanmarin toiseksi köyhin osavaltio ja rohingat sen köyhin väestöryhmä. Useilla ei ole varaa lasten koulutukseen. Rohingoihin kohdistetut kulkurajoitukset taas estivät varakkaitakin matkustamaan osavaltion ulkopuolisiin yliopistoihin. ”Kävin koulua vain neljänteen luokkaan saakka. Nyt vaimoni opettaa minua lukemaan ja kirjoittamaan”, kolmen pojan isä Aung Min, 28, kertoo bambumajansa eteisessä. Hänen takanaan riippuu avustusjärjestöjen antamista riisisäkeistä ommeltu väliverho. ”Haluan, että omat lapseni käyvät koulun loppuun ja saavat hyvät ammatit.” ”Ne pari tuntia päivässä, kun lapset käyvät koulua, minulla ja vaimollani on aikaa hoitaa omia asioitamme,” mies kertoo. Vanhin poika on nukahtanut hänen syliinsä. Isä toivoo hänestä opettajaa.

• Kesäkuussa 2012 alkaneet väkivaltaisuudet Myanmarin buddhalaisten ja islaminuskoisen rohingavähemmistön välillä ovat ajaneet pakolaisiksi yli 140 000 ihmistä. Kokonaisia kyliä, yhteensä lähes 5 000 taloa, on poltettu. • 95 prosenttia pakolaisista on rohinga-muslimeja. He ovat asuneet Myanmarissa vuosikymmeniä ilman kansalaisoikeuksia. • Rohingojen liikkumista, avioitumista, lasten lukumäärää, ammatinvalintaa ja kouluttautumista pyritään rajoittamaan. • Konfliktissa kuolleiden lukumäärästä ei ole varmaa tietoa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat löytäneet alueelta rohingojen joukkohautoja. • Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan konflikti täyttää rohingojen etnisen puhdistuksen tunnusmerkit. Myanmarin hallitusta syytetään osallisuudesta rohingojen vainoon.

Tekoja ihmisarvon puolesta

9


Teksti: Elisa Vepsäläinen Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Koulutus kriisissä Monet viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että koulutus on kriisissä. Maailman 650 miljoonasta peruskouluikäisestä lapsesta 120 miljoonaa ei käy edes neljää vuotta koulua. 130 miljoonaa lasta käy koulua, mutta jää vaille perustaitoja. Syitä koulutuksen katastrofiin ovat opettajapula ja opetuksen heikko laatu. Ensin hyvät uutiset: yhä useampi lapsi aloittaa nykyään koulun kehitysmaissa. Peruskoulutuksen ulkopuolelle jäävien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57 miljoonaan. Huono uutinen on se, että koulutuksen määrällinen lisääntyminen ei ole tuonut mukanaan oppimistulosten merkittävää paranemista. Niinpä takana olevien kouluvuosien määrä ei vielä kerro mitään siitä, mitä lapsi on koulussa oppinut ja miten hyvin. Kun yhä suurempi osa lapsista aloittaa koulun, luokkakoot ovat mo-

10

Tekoja ihmisarvon puolesta

nissa maissa kasvaneet valtavasti. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa peruskoulun aloitti vuonna 2000 vain 21 prosenttia lapsista, mutta vuonna 2009 luku oli jo 72 prosenttia. Yhdessä alakoulussa opiskelee keskimäärin 429 lasta, joita opettaa kahdeksan opettajaa vain kolmessa luokkahuoneessa. Suuri luokkakoko aiheuttaa paljon erilaisia ongelmia, joihin ei taitavallakaan opetuksella pystytä puuttumaan. Sadan oppilaan luokkahuoneessa kaikkien on vaikea kuulla opetusta tai nähdä taululle. Suuressa luokassa on myös entistä suurempi riski, että opetus ta-

pahtuu muulla kuin lapsen omalla äidinkielellä, esimerkiksi ranskaksi tai englanniksi. Jotta kaikkien lasten oikeus koulutukseen toteutuisi, tarvittaisiin jopa 1,6 miljoonaa uutta perusasteen opettajaa, joista miljoona yksin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Kun toisenkin asteen opettajat lasketaan mukaan, maailmasta puuttuu yhteensä 5,2 miljoonaa opettajaa.

Määrä ei korvaa laatua Kasvavaan oppilasmäärään on vastattu palkkaamalla nopealla tahdilla lisää opettajia. Tästä syystä miljoonat kouluissa toimivat opettajat ovat epäpäteviä. Joissakin kouluissa opettajia ei ole, koska heitä ei ole varaa palkata. Jos perustaidot jäävät ensimmäisillä luokilla hankkimatta, lapsen on vaikea suoriutua myöhemmistä opinnoista ja oppia työelämässä tarvittavia taitoja.


Uusimpien tutkimusten valossa nuorten lukutaidottomuus on maailmassa suurempaa kuin aiemmin on uskottu. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 40 prosenttia nuorista on lukutaidottomia. Oppimistulosten heikkoutta ei kuitenkaan missään nimessä voi vierittää vain opettajien syyksi.

lapsille ylimääräisiä oppitunteja, vaatia rahaa paremmista koetuloksista tai lähteä paremmin palkatun työn perään. Huonon palkkatason vuoksi pätevimmät opettajat toimivat usein yksityis- ja yläkouluissa, vaikka heidän ammattitaitoaan tarvittaisiin kaikkein eniten juuri suurissa luokissa ja monien eritaustaisten lasten parissa.

Opettajan koulutuksessa valtavia puutteita

Koulutettu opettaja on paras sijoitus lapsen tulevaisuuteen

Opettajien määrällinen lisääminen ei edes teoriassa riitä koulutuksenkatastrofin ratkaisuun. Erityisen tärkeää olisi puuttua opettajankoulutuksen tasoon. Monissa maissa opettajan koulutukseksi saattaa riittää, että opettaja itse on suorittanut alakoulun ja kuukauden mittaisen opetuskurssin. Esimerkiksi Tansaniassa opettajapula johti siihen, että opettajankoulutusta lyhennettiin kahdesta vuodesta yhteen. Opettajan työ on vaativaa, mutta palkka on usein äärimmäisen huono, eikä sitäkään aina makseta ajallaan. Kun palkka ei riitä elämiseen, opettaja saattaa antaa rikkaiden vanhempien

On muistettava, että koulunkäynnin myönteiset vaikutukset eivät ole automaattinen seuraus kouluvuosista, vaan koulussa opituista tiedoista ja taidoista. Pelkkä päättötodistus on hyödytön, jos oppilas ei osaa soveltaa oppimaansa tai hyödyntää uutta teknologiaa. Siksi jokaisella lapsella tulisi olla oikeus koulutettuun opettajaan. Opettaja on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä lapsen oppimisen ja koulumenestyksen takana. Hyvä opettaja pystyy paitsi opettamaan hyvin, myös pitämään kuria ilman väkivaltaa, ottamaan erilaiset lapset huomioon, lisäämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tukemaan tyttöjen

osallistumista luokassa. Myös koulutetut opettajat tarvitsevat mahdollisuuden ammatilliseen kehitykseen, puhumattakaan niistä opettajista, jotka toimivat opetustehtävissä kokonaan ilman pohjakoulutusta. Hyvin koulutettu opettaja pystyy ottamaan erilaiset taustat huomioon ja madaltamaan sellaisia raja-aitoja, jotka pitävät yhä tyttöjä tai vähemmistöjä oppimisen ulkopuolella. Opettajan koulutuksessa ja opettajien rekrytoinneissa tulisi myös ottaa huomioon naisopettajien merkitys. Naisopettajat houkuttelevat tyttöjä kouluun, toimivat hyödyllisinä roolimalleina koko yhteisöilleen ja tutkitusti lisäävät tyttölasten turvallisuutta koulupäivien aikana. Kirkon Ulkomaanavun kampanjan tavoite on antaa Opettajat Ilman Rajoja -verkoston, opettajankoulutushankkeiden ja katastrofitilanteisiin integroidun opettajankoulutuksen avulla 10 000:lle kehitysmaan opettajalle parempi ammattitaito.

Tekoja ihmisarvon puolesta

11


Jari Kivelä

Lapsi ja oikeus hyvään opetukseen Haitilainen, yhdeksänvuotias Pierre Ducasse on onnekas alakoululainen. Hänen luokassaan oppia jakaa Jeans Britus, taitava ja koulutettu opettaja. Pierre katsoo tulevaisuuteen totisena, mutta luottavaisena. Ehkä hänen haaveensa toteutuu: isona Pierre haluaa ryhtyä autonkuljettajaksi. Kaikki maailman lapset eivät ole yhtä etuoikeutettuja kuin Pierre. Tänäänkin kouluissa eri puolilla maailmaa työskentelee miljoonia opettajia, joilta puuttuu tarvittava ammattitaito. Opetuksen heikko laatu kehitysmaissa on vakava ongelma. Jotta jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen koulutukseen toteutuisi, maailmaan tarvittaisiin heti 1,6 miljoonaa uutta alakoulun opettajaa. Koulutettu opettaja on merkittävä sijoitus lapsen ja koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.

12

Tekoja ihmisarvon puolesta


Tekoja ihmisarvon puolesta

13


Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

46

viljelijäperhettä Liberiassa Monrovian lähialueella osallistui viljelykoulutukseen ja sai paremman sadon muun muassa käyttämällä kompostia ja eläinten lantaa peltomaan parantamiseen.

Auringonkukat yhdistävät Burundissa “Meillä on nyt yhteinen idea ja tavoite. Meistä on tullut todellinen yhteisö”, iloitsee Gervais Ngendabarika, 21. Hän on yksi 45 nuoresta, jotka ovat alkaneet viljellä yhteisiä auringonkukkapeltoja Cankuzon maakunnassa Burundissa. Idea sai alkunsa Kirkon Ulkomaanavun kumppanijärjestön antamasta viljelykoulutuksesta. Järjestö auttoi siementen ja lannoitteiden hankinnassa sekä neuvoi maatilkun hakemisessa. Paikallisneuvosto myönsi nuorille kahden hehtaarin peltoalueen. Täysikasvuisista auringonkukista puristetaan erinomaista öljyä. Lisäksi niiden siemeniä kerätään myyntiin. Yhteistyön lisäksi auringonkukkaviljely on opettanut paljon maatalou­ desta. “Käytän oppimaani riviviljelytaitoa myös kotona. Olen jo alkanut käyttää tekniikkaa papujen, maissin ja jopa kassavan viljelyyn”, sanoo Clavière Mvuyekure, 21. Teksti: Satu Helin Kuva: LML/Burundi

14

Tekoja ihmisarvon puolesta

Burundilaisnuoret auringonkukkapeltonsa laidalla Cankuzossa.


400

syyrialaisnuorelle tarjotaan lukutaito- ja IT-opetusta sekä englannin tunteja kahdella pakolaisleirillä Jordaniassa. Jalkapallon, sirkusharlla joittelun ja shakkiturnauksien avu si kek het n daa saa nuorten ajatukset a. sist pois sodan julmuuk Kritiikki ei ole lannistanut. Albertina Chup Ba jatkaa työtään nuorten hyväksi.

Albertina CHUP BA puolustaa kylän nuoria

Parturina pakolaisleirillä

Ahmad Rezeq Qamber on 17-vuotias koululainen, Syyrian pakolainen – ja parturi. Qamber on onnekas, sillä hänellä on erikoistaito, jolla voi tienata rahaa. Hän suoritti kolmen kuukauden parturiharjoittelun ja pyörittää nyt toisen parturin kanssa pientä liikettä Kirkon Ulkomaanavun parakissa King Abdullah Parkin pakolaisleirissä, Pohjois-Jordaniassa. Hän työskentelee parturina kolmena aamupäivänä viikossa ja tienaa euron tai kaksi päivässä. Asiakkaalle parturikäynti maksaa puoli euroa. ”Annan rahat äidille. Säästän rahaa parturitarvikkeita varten”, hän kertoo ja jatkaa: ”Kun menen takaisin Syyriaan, avaan oman parturiliikkeen.” Iltapäivisin Qamber käy koulua. Kuten niin monet muutkin syyrialaislapset, Qamberin toiveammatti on opettaja. Hän haluaisi opettaa lapsille arabiaa. Teksti: Terhi Kinnunen Kuva: Ville Asikainen

Ahmad Rezeq Qamber parturoi Samer Sawalehia King Abdullah Parkin pakolaisleirillä.

Ennen Albertina Chup Ba ei välittänyt seurustella muiden nuorten kanssa. ”En ujoudeltani uskaltanut puhua. Ajattelin, että muut vain pilailevat kustannuksellani,” kertoo nuori mayanainen. ”Nyt olen oppinut ilmaisemaan itseäni julkisesti, enää en välitä muiden puheista”, hän jatkaa. Chup Ba osallistui muutama vuosi sitten Kirkon Ulkomaanavun tukemaan kansalaiskoulutukseen Alta Verapazissa Guatemalassa. Koulutus antaa perustiedot kansalaisoikeuksista ja yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista. Chup Ba on saanut osakseen myös epäluottamusta, koska on nuori ja nainen. Hän vetää 10–18-vuotiaiden nuorten ryhmää, jossa hän kertoo nuorten oikeuksista. “Useasti vanhemmat ovat sanoneet, etten onnistu, en muka osaa kouluttaa niin kuin miehet”, Chup Ba kertoo. ”Mutta sanon heille, että nainen osaa opettaa yhtä hyvin kuin mies. Ihmisten mieliä täytyy avata”, hän jatkaa. Kritiikki ei ole lannistanut. Albertina Chup Ba kannustaa sisaruksiaan ja muita yhteisön nuoria jatkamaan opintojaan ja saavuttamaan unelmansa. Guatemalan alkuperäiskansojen parissa tehtävää työtä tuetaan tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä. Teksti: Minna Elo Kuva: Ville Asikainen

751

n naista liittyi 13 uuteen kyläpankkii . nna vuo Kambodžassa viime a Kyläpankista naiset saavat edullist lainaa yritystoiminnan aloittamiseen.

Tekoja ihmisarvon puolesta

15


Kuva: Ville Asikainen

Pakolaisleirin opettaja pitää tytöt oppimassa

Nisreen Al-Monsourin mukaan hyvä opettaja on kärsivällinen ja välittää aidosti oppilaistaan.

Opettaja Nisreen Al-Monsour, 33, opettaa lukutaitoa ja matematiikan alkeita teinitytöille Za’atrin pakolaisleirillä Pohjois-Jordaniassa Lukutaitokurssin tytöt, iältään viidestätoista ylöspäin, eivät ole käyneet koulua Syyriassa eivätkä osaa lukea tai kirjoittaa. Neljän kuukauden kurssi valmistaa heitä koulunkäyntiin – osa tytöistä jatkaa kurssin käytyään oppimista jossakin pakolaisleirin kolmesta koulusta. Nisreen Al-Monosur, itsekin pakolainen, haluaa tyttöjen käyvän koulua. Mahdollisimman monen ja mahdollisimman pitkään. ”Jos tyttö ei ole koulussa, hän tekee kotitöitä, laittaa ruokaa ja hakee vettä. Jopa 9-10-vuotiaat tytöt ovat vastuussa kotitöistä ja pikkusisa-

ruksista, ja se on liian iso vastuu sen ikäiselle lapselle”, Nisreen Al-Monsour sanoo. ”Kaikkein tärkeintä on kouluttaa äitejä”, Al-Monsour sanoo. Koulutettu äiti haluaa kouluttaa lapsensakin. Al-Monsour on pidetty ja arvostettu opettaja, jota vanhemmat tulevat kiittämään kurssin jälkeen. Oppilailleen hän on roolimalli ja uskottu. Jos tytöillä on ongelmia, he kertovat niistä opettajalle. Nisreen Al-Monsour myös saa tytöt pidettyä oppimassa. Yhtä tämänkin kurssin tytöistä on käyty kosimassa neljä kertaa kurssin aikana ja Al-Monsour on joka kerran saanut tytön vanhemmat kieltämään naimisiinmenon.

Yksi tytöistä käy kuiskaamassa jotakin Al-Monsourin korvaan. ”Tytöt haluaisivat, että kurssiaikaa pidennettäisiin kahdesta tunnista neljään tuntiin päivässä”, hän sanoo hymyillen. Lahjoita ja anna lapsille riittävä koulutus pätevän opettajan avulla. Esimerkiksi 20 eurolla opettajaksi opiskeleva saa puolen vuoden koulutusmateriaalit. Lähetä tekstiviesti OPETTAJA numeroon 16499 (20 €) tai lahjoita tilisiirtona: IBAN FI33 1572 3000 5005 04, viesti: Opettaja.

Suvi-lintu kerää varoja koulutukseen Linnunlaulu on merkki uudesta alusta, mahdollisuudesta uuteen elämään. Kirkon Ulkomaanapu kerää vuoden 2014 Suvi-linnun laulukirjan avulla varoja kehitysmaiden lasten ja nuorten koulutuksen hyväksi. Koulutus ei tarkoita vain koulurakennuksia, kirjoja ja kyniä, vaan myös laadukasta opetusta. Pätevän opettajan ammattitaito antaa uudelle sukupolvelle mahdollisuuden parempaan elämään ja toimeentuloon.

16

Tekoja ihmisarvon puolesta

Yhdessä laulamalla voimme muuttaa maailmaa. Suvivirsi- tapahtumissa kerätään varoja kehitysmaiden lasten koulutuksen parantamiseksi. Lisätietoa paikallisista tapahtumista, laulujen sanat ja muuta materiaalia facebook.com/suvivirsi.


Sinä voit auttaa Ryhdy kuukausilahjoittajaksi

Ulkomaanavun koulutuksen lähettiläs Jesse Kaikuranta tutustui opettajiin nuorten koulutuskeskuksessa Sierra Leonen Bo:ssa.

Auta lasta saamaan riittävä koulutus – osallistu keräykseen! Tänäänkin miljoonien lasten tulevaisuus on uhattuna vain sen tähden, etteivät he saa riittävää perusopetusta. Perustin Kirkon Ulkomaanavun kanssa oman keräyskampanjan, jotta yhä useampi lapsi oppisi lukemaan ja kirjoittamaan pätevän opettajan avulla. Lahjoituksellasi autat lasta parempaan tulevaisuuteen. Omakampanja.fi Jesse Kaikuranta

Jo pienelläkin summalla muutat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää pysyvästi joka kuukausi. Sinulle pieni raha on suuri raha äärimmäisessä köyhyydessä eläville ihmisille kehitysmaissa. Esimerkiksi jo 20 eurolla opettajaksi opiskeleva nuori saa puolen vuoden koulutusmateriaalit. kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus

Jaa iloa merkkipäivänäsi Voit ohjata merkkipäivän muistamiset todelliseen tarpeeseen ja auttaa lapsia kouluun, naisia saamaan ammatin tai katastrofin koettelemia ihmisiä selviytymään. Perusta merkkipäiväkeräys kotisivuillamme ja pyydä lahjojen ja kukkien sijaan läheisiäsi muistamaan köyhimpiä perheitä kehitysmaissa. kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivakerays

Muista äitiä lahjalla, joka kestää läpi elämän! Ilahtuisiko äitisi, lastesi äiti, miniäsi tai mummisi eettisestä äitienpäivälahjasta, joka auttaa naista kehitysmaissa saavuttamaan paremman tulevaisuuden itselleen ja lapsilleen? Uusilla Naisten Pankin Toisenlaisilla Lahjoilla voit tukea naisten yrittäjyyskoulutusta oman yrityksen perustamista varten tai lasten päivähoitoa ammattikoulujen yhteydessä, jotta vähävarainen nainen pääsee päivisin opiskelemaan. Opettaja lapselle -lahja taas antaa lapselle kehitysmaissa mahdollisuuden hyvään koulutukseen pätevän opettajan avulla. Koulutus on tehokkain keino päästä köyhyydestä. Anna lahja, jonka vaikutus kestää. toisenlainenlahja.fi | toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi | 020 787 1201

Kuva: Jari Kivelä

Testamenttilahjoittaja - unelmien toteuttaja Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin testamenttilahjoituksella toteutuu monen lapsen ja aikuisen unelma riittävästä ruoasta, koulutuksesta ja turvallisesta elämästä. kirkonulkomaanapu.fi/ testamenttilahjoitus

Lahjoittajapalvelumme auttaa mielellään: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi tai 020 787 1201 kirkonulkomaanapu.fi

Tekoja ihmisarvon puolesta

17


Kohtauspaikka Kuva: Antti Reenpää

Grindilän luomukanalasta Porvoosta oppia Länsi-Afrikkaan

Aktivistit Toivo ja Rauha seikkailevat kevään kampanjassa ”Katastrofin ainekset”. Improvisaatioteatteri Kolinan näyttelijät keksivät erilaisia tempauksia sekä kiertävät kouluissa ja seurakunnissa aiheenaan opettajapula ja koulutuksen laatu kehitysmaissa. Heihin voit törmätä myös osoitteessa facebook.com/kirkonulkomaanapu.

Kuva: Minna Elo

Kirkon Ulkomaanavun projektikoordinaattorit, Sierra Leonesta saapunut Joseph Bash-Kamara (vas.) ja liberialainen Emmanuel Sandi, tutustuivat huhtikuussa Vanhan Grindilän luomukanalaan Porvoossa. Oppia ja intoa tarttui mukaan Ulkomaanavun tukemien kanalahankkeiden kehittämiseen Afrikassa. Keskellä Jussi Laurikainen Ulkomaanavun Länsi-Afrikan toimistosta Liberiasta. Mukana oli myös Kofi Ayisa Etelä-Sudanin toimistostamme.

Naisten Pankin perustajanaiset palasivat tammikuussa seitsemän vuoden jälkeen Länsi-Afrikkaan. Ulkomaanavun alue-edustaja Leena Lindqvist ja ex-puolustusministeri Elisabeth Rehn jakoivat tammikuussa 2014 päättötodistuksia FAWEn ammatillisessa koulutuskeskuksessa Sierra Leonessa. Ammattiin valmistuvat saivat myös starttipaketit pienyrityksen perustamista helpottamaan.

Opettajat ilman rajoja -verkosto alkaa tukea Liberian opettajakoulutusta Opettajat ilman rajoja -verkoston ohjausryhmä tutustui tammikuussa Kirkon Ulkomaanavun koulutushankkeisiin ja Bahnin pakolaisleirin opettajien tilanteeseen Liberiassa. Ohjausryhmä tapasi presidentti Ellen Johnson-Sirleafin ja neuvotteli maan opetusministeri Etmonia David-Tarpehin kanssa. Verkosto alkaa tukea Liberian opettajien täydennyskoulutusta pienin askelin. Kaksi kolmasosaa Liberian opettajista on epäpäteviä, joten yhteistyö alkaa työssä olevien opettajien täydennyskoulutuksella Kirkon Ulkomaanavun kautta. Lisäksi yhteistyötä suunnitellaan e-oppimisessa, oppimateriaalien tuotannon tukemisessa sekä opettajavaihdossa. Opettajat ilman rajoja on verkosto opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille, joka tarjoaa suomalaisille opettajille mahdollisuuden kehittää ja käyttää omaa osaamistaan maailmalla ja tukea paikallisten opettajien osaamista kehitysmaissa. Lisäksi verkosto tukee globaalikasvatusta suomalaisissa kouluissa. Lisätietoa: www.opettajatilmanrajoja.fi

18

Tekoja ihmisarvon puolesta

Opettajat ilman rajoja -verkoston ohjausryhmä tutustui Miahin kouluun ja Ulkomaanavun koulutushankkeisiin Nimban maakunnassa Liberiassa tammikuussa 2014. Kuvassa vas. Urias Vakona, Minna Törrönen, Jyri Komulainen, Hannele Cantell, Ritva Semi, Heidi Hautala, Gregory T. Blamoh, Päivi Lipponen, Veera Hämäläinen, Heikki Luminen, opettaja Felix Meayen, Jussi Karakoski sekä rehtori James K. Klagruah.


------ GALLUP ------

Tavataan tapahtumissa Kale-klubi ja Kirkon Ulkomaanapu 15.5.2014 Jukka Leppilampi Lauttasaaren kirkolla 14.6.2014 Jesse Kaikuranta Lauttasaaren Kasinonrantakahvilassa https://www.facebook.com/ KaleKlubi?fref=ts Maailma Kylässä 24.–25.5. Kaisaniemen puisto, Helsinki

Turku Acoustic ja Kirkon Ulkomaanapu Katastrofin ainekset -hyväntekeväisyyskonsertti la 28.6.2014 klo 19–22 http://turkuacoustic.info/ Herättäjäjuhlat Lapualla 4.–6.7.2014 SuomiAreena 16.7.2014 klo 12:15–13:30, Eetunaukio, Pori

Putiikki

Kaunis luukoru Sambiasta Tämän tyylikkään luusta valmistetun riipuksen kaulanauha on koristeltu helmin. Korut on valmistanut käsityönä sambialainen Tigwilizane-naisryhmä. Jokainen koru on yksilöllinen taideteos. Riipuksen koko on noin 4 cm x 6 cm, ja nauhan pituus noin 45 cm. Hinta: 24,90 € Tilaukset: verkkokaupasta sacrum.fi tai Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.

Elämänsä maanviljelijänä työskennellyt Katakpah kertoo ylpeänä: ”Kävin yhden vuoden opettajakoulutuksen ja toimin nyt Yarwarleen kyläkoulun opettajana.” Lisäksi hän opettaa kolme kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan kylän aikuisille naisille laskemista ja oman nimen kirjoittamista. Yhdeksän kuukauden aikana 25 naista saa nimenkirjoitustaidon kautta itsekunnioituksen. ”Jotkut oppivat nopeasti, mutta monien on vaikea pitää edes kynää kädessään. Silloin oppiminen vie kauemmin.” Jean Bélo Britus, 27, opettaa väliaikaiskoulussa Gressierissä, Haitissa. ”Olen saanut neljän vuoden opettajakoulutuksen. Haitin opettajista vain yksi viidesosaa on päteviä tehtäväänsä. Haluaisin saada pedagogista koulutusta esimerkiksi siitä, kuinka pitää kuria luokassa ja selittää asiat lapsille niin, että kaikki ymmärtävät opetuksen. Haluan tulla paremmaksi opettajaksi. Parasta työssäni on, kun saan jakaa osaamistani muille ja saan lapsilta kiitosta. Opettajia kunnioitetaan.” Piia Korkama, 40, opettaa Koivusaaren koulussa Järvenpäässä kotitaloutta yläkoululaisille.

Kuva: Minna Törrönen

Äänestä tämän lehden paras juttu verkossa kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti tai postikortilla: Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 185, 00161 Helsinki. Äänestäneiden kesken arvomme Reilun kaupan tuotepaketin.

Herethay K. Katakpah, 49, Liberia

Kuva: Jari Kivelä

Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi äänestettiin ”Maydan maailma”. Arvonnan voitti Merja Hildén Haminasta. Kiitos kaikille äänestäjille!

Millaisen opettajankoulutuksen olet saanut?

Kuva: Minna Elo

Aurinkoista kevättä sinulle lukijamme! Kiitos tuestasi työllemme.

”Olen opiskellut puolet elämästäni, 21 vuotta! Ensin peruskoulu ja lukio, sitten ammattikorkeakoulu ja lopuksi viiden vuoden kotitalousopettajan koulutus yliopistossa. Parasta opettamisessa on nuorten kohtaaminen ja se, että tuntee tekevänsä arvokasta työtä.”

Tekoja ihmisarvon puolesta

19


Svenska sidor

Lärarutbildningen kunde bli en ny topprodukt Skolan reser sig med talkokraft på en donerad tomt. Barnen leds in på lärostigen av en frivillig arbetare som saknar lärarutbildning. Detta var verklighet i Finland – för inte så länge sedan. Utbildningens utveckling är något av det bästa man åstadkommit i vårt land. Från ett u-landslikt utgångsläge har Finland tagit sig upp till en toppnivå när det gäller skola och utbildning. Varje barn får undervisning av god kvalitet, oberoende av sin bakgrund eller förmögenhet. Att vi utbildar våra lärare vid

universitet, är fortfarande sällsynt ur ett internationellt perspektiv. Finland skulle ha förutsättningar att av sin goda lärarutbildning utveckla en ny topprodukt för utvecklingssamarbetet. Nätverket Lärare utan gränser vilket Kyrkans Utlandshjälp grundat, strävar just till det. För att lyckas behöver vi lärarnas, elevernas, föräldrarnas och alla våra understödjares stöd. Vi har mycket arbete framför oss: Det skulle behövas över fem miljoner lärare till utvecklingsländerna omedelbart för att barnen skulle få god under-

Centralafrikanska republiken hotas att splittras ”Det pågår etnisk utrensning i Centralafrikanska republiken” säger Aaro Rytkönen. Han är chef för påverkansarbetet vid Kyrkans Utlandshjälp. I våldsamheterna som pågått flera månader, har muslimerna i den kristna södern blivit dödade eller tvingats bosätta sig på isolerade områden. Deras hem är plundrade både på sitt innehåll och konstruktionsmaterialet. På annat håll har kristna råkat ut för muslimernas våld. Konflikten är dock inte en religiös konflikt i första hand. Den beror främst på att staten inte förmår upprätthålla ordningen. Muslimerna som utgör endast tio procent av befolkningen, har långa traditioner inom handeln och är ofta förmögnare än andra. Därför blir de särskilt utsatta för rån och mord.

Kyrkans Utlandshjälp inledde sitt arbete i Centralafrikanska republiken förra hösten. Utlandshjälpen har tillsammans med sin italienske samarbetspartner rest en tältskola på en annan skolas skolgård. Tältskolan är uppkallad efter den katolske prästen Nicolas Barre. ”Det är viktigt att gå i skolan för jag vill bli läkare. Jag skulle vilja lära mig mera matematik”, säger 13-årige Jerry Gánafei som inte kunnat gå i sin egen skola på grund av våldsamheterna men nu fått en plats i Nicolas Barre-skolan. Satu Helin

Skulle din mamma, dina barns mor , din farmor eller mormor bli glad över en etisk gåva som bidrar till en bättre framtid för en u-landskvinna och hennes barn? Med Kvinnobankens nya Annorlunda Gåvor kan du stödja företagarutbildningen för kvinnor och barndagvården som gör det möjligt för fattiga unga mödrar att studera. Med Gåvan Lärare till barnen, utbildas lärare så att barnen kan få god undervisning. Skolan är en effektiv väg ut ur fattigdomen. Ge en gåva som påverkar ett helt liv.

20

annorlundagava@kyrkansutlandshjalp.fi

Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

Antti Pentikäinen

Skola inför framtiden

Uppvakta mamma på morsdagen med en gåva som håller ett helt liv!

annorlundagava.fi

visning. Utan behöriga lärare är skolbyggnaderna och skoluniformerna till ingen nytta – liksom det om man slutligen skulle få varje flicka till skolan. Utan behöriga lärare förlorar vi fortfarande nya generationer till fattigdomen. Det är en katastrof som vi kan stoppa. Kom med och förändra världen. Vi utbildar en lärare i sänder och åstadkommer förändringen. Tillsammans åstadkommer vi sådan förändring som påverkar hela byn och sträcker sig över generationerna.

Jerry Gánafei.


Svenska sidor

Det finns inte många möjligheter att förtjäna pengar i King Abdullah’s flyktingsläger i Jordanien.

Ett hem i två baracker För Nidal Mustafa Al-Madrood känns tillvaron på flyktinglägret som om han vore död. I Syrien var han elmontör och kunde ta hand om sin familj. Nu är situationen en annan. Ännu för drygt ett år sedan, bodde Nidal, 36, hans hustru Zaka’a, 30, och deras sex barn i Syrien. De bodde i ett hus med fyra sovrum. Nu bor de i två container-baracker i flyktinglägret i King Abdullah´s Park i norra Jordanien. Familjen flydde till Jordanien när deras hemby Al-Jawlan i landskapet Daraan i södra Syrien, utsattes för flygangrepp. ”Vi var tvungna att tänka på barnen och skydda dem från flyganfallen”, konstaterar Nidal och berättar att beslutet att fly till grannlandet var svårt men nödvändigt.

Maten tar ibland slut och gasen räcker inte alltid till uppvärmingen. ”Eftersom vi nu är fattiga var jag tvungen att pantsätta min hustrus örhängen och vigselring”, suckar han. Familjefadern som i Syrien var elmontör och arbetade varje dag, spenderar nu dagarna med att bära vatten och hämta förnödenheter från biståndsorganisationerna. Om kvällarna spelar Nidal kort med sina grannar. Det finns inte många möjligheter att förtjäna pengar i lägret. De få jobb som finns är satta i system så att de cirkulerar. Man kan få jobb för två veckor var tredje månad. Man jobbar t.ex. som väktare eller städare åt någon av organisationerna. Nidal är bedrövad. ”Jag har alltid tänkt på hur jag kunde göra livet bättre för mina barn. Nu är det som om jag vore död eftersom jag inte kan försörja min familj”.

Pantsatte smycken och vigselring

Kurser i schackspel I maj förra året flyttade familjen Al- och hårklippning Madrood från flyktinglägret Za´atri dit de först anlänt, till flyktinglägret i King Abdullah´s Park 40 kilometer längre bort. Zaka’as bror bodde redan där. Nidal är tacksam för att han och tusentals andra, fått komma till tryggheten i Jordanien. Han medger att det varit svårt att vänja sig vid livet i flyktinglägret.

Även barnen och de unga lider av sysslolösheten. Skoldagen räcker endast fyra timmar, eftersom den är uppdelad i två skift. På förmiddagen går de jordanska barnen i skolan och på eftermiddagen de syriska. Alla barnen i familjen Al-Madrood, utom det yngsta, går i skolan i Ramtha

Nidal Mustafa Al-Madroods familj har nu bott ett år på flyktingsklägret i Jordanien.

utanför lägret. Barnen får skolskjuts med buss till och från skolan. Efter skolan kan de yngsta barnen leka i lägrets lilla lekpark. För tonåringarna och de unga vuxna, har Kyrkans Utlandshjälp anordnat kurser i bl.a. engelska, hårklippning, schackspel och handarbete. Två av döttrarna i familjen Al-Madrood har deltagit i Utlandshjälpens kurser. Nidal blev mycket besviken när syrien-förhandlingarna i Geneve inte ledde till något. De ägde run i januari. Man har inte avtalat om att fortsätta förhandlingarna. För tillfället verkar familjen Al-Madroods hemresa inte kunna bli av ännu på flera år. Text: Terhi Kinnunen Bilder: Ville Asikainen, Terhi Kinnunen

Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta

21


Lasten koulunkäynti on Bililiesille sydämen asia Alexia Bililies on omassa elementissään, kun hänen ympärillään on lapsia, jotka haluavat käydä koulua. Tämä alkoi selvitä Bililiesille kymmenen vuotta sitten, kun hän piti opinnoissaan välivuoden ja matkusti puoleksi vuodeksi Costa Ricaan orpokotiin opettamaan englantia. Nyt hän on Kirkon Ulkomaanavun Itä- ja eteläisen Afrikan alueen koulutuskoordinaattori, vielä tämän kevään. ”Olen kasvanut kodissa ja ilmapiirissä, missä toisten ihmisten auttaminen on aina ollut luonnollista”, Bililies kertoo taustastaan ja kodistaan Bostonissa, Yhdysvalloissa ja nauraa silmillään. Opinnot ja työtehtävät ovatkin sitten tähdänneet tähän päämäärään. Kirkon Ulkomaanavun eri tehtävissä hän on kolmen vuoden aikana kasvattanut osaamistaan siitä, miten mahdollisuus käydä koulua säilytetään luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien jälkeenkin. ”Olipa kyseessä sota tai maanjäristys, on tärkeää, että tauko koulunkäynnissä jää mahdollisimman lyhyeksi. Mitä kauemmin lapsi on poissa koulus-

ta, sitä todennäköisempää on, ettei hän palaa kouluun”, Bililies selvittää.

Tärkein on opettaja

Itä- ja eteläinen Afrikka on näyttänyt Bililiesille monenlaiset kasvonsa. Viimeisimmässä asemapaikassa EteläSudanissa puhkesi väkivaltaisuuksia joulukuussa, eikä tämä maailman tuorein valtio ole vieläkään rauhoittunut. Mikä sitten on tärkeintä, kun voimavarat koululle ja opetukselle ovat tuhoutuneet? Tätä vastausta ei Bililiesin tarvitse miettiä. ”Tärkein on hyvä opettaja! Jos ei ole koulurakennusta, voidaan käydä koulua vaikka puun varjossa. Jos ei ole opetusvälineitä, voidaan piirtää hiekkaan. Mutta opettajaa ei korvaa mikään”, hän sanoo. ”Usein ajatellaan, että kehitysmaissa vanhemmat eivät päästä lapsia kouluun tai lapset eivät halua tulla kouluun. Näin eivät asiat useinkaan ole. Vanhemmat haluavat ja lapset haluavat, mutta tiellä on monenlaisia esteitä: lapset voivat olla aliravittuja eivätkä siksi jaksa tulla kouluun. Lasten työpa-

Vaikka luonnonkatastrofi tai sota veisi koulutalon, on tärkeää, ettei koulunkäynti katkea pitkäksi ajaksi, Alexia Bililies kertoo.

nosta tarvitaan kotona. Matka kouluun on pitkä ja vaarallinen”, kertoo Bililies. ”Avustusjärjestöt voivat auttaa opettajia, lapsia ja vanhempia ymmärtämään koulunkäynnin tärkeyden vaikeissakin olosuhteissa.” Teksti: Hilkka Hyrkkö Kuva: Oskari Rantala

Alexia Bililies on omimmillaan lasten keskellä ja joskus hän jopa ehtii leikkiä ja pelata koululaisten kanssa.

22

Tekoja ihmisarvon puolesta


Kuva: Jari Kivelä

Kiertävä hattu Kotoa koululle on monen tunnin patikka. Siksi minua aina jännittää, millainen päivä on edessä. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi: sellainen, että opettaja tulee, ja sellainen, että opettaja ei tule. Meitä voi olla satakin samassa luokassa odottamassa opettajaa. Toivomme, ettemme olisi kävelleet koululle turhaan. Ei sillä, etteikö meillä olisi siellä kivaa keskenämmekin. Mutta jos emme opi lukemaan ja kirjoittamaan, emme pääse yläkouluun emmekä töihin. Jouduin heräämään niin aikaisin, että nukun pienet päiväunet ennen kuin lähden kotimatkalle. Pane, hyvä ystävä, sillä aikaa hattu kiertämään. Jos meidän opettaja ei saa meidän opettamisesta tarpeeksi rahaa, hänen pitää mennä kaupunkiin siivoamaan. Teitä näyttää olevan monta siellä. Nukun ihan rauhassa, kun tiedän, että näette minut täällä. Kaisa Raittila Tekoja ihmisarvon puolesta

23


Katastrofin ainekset

132 MILJOONAA LASTA MAAILMASSA JOUTUU TURVAUTUMAAN MIELIKUVITUSOPETTAJAAN.

Lahjoita 20 €. Autat yhtä lasta saamaan mahdollisuuden koulutukseen.

Lähetä tekstiviesti OPETTAJA numeroon 16499