2 minute read

10+1 NÄKÖKULMAA KUA:N ILMASTOTYÖSTÄ

Sään ääri-ilmiöt, kuten Afrikan sarven epätavallinen kuivuus, ovat ilmastonmuutoksen ilmeisiä seurauksia. Ilmastokriisi vie toimeentulon miljoonilta, vaikeuttaa lasten kouluun pääsyä ja lisää luonnonvaroja koskevia konflikteja. Autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä sopeutumaan ja rakentamaan uutta.

JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/kuan-ilmastoteot

Advertisement

LÄS PÅ SVENSKA: Skanna QR-koden eller gå till adressen: kua.fi/tekoja/kuh-klimatarbete

1. TARKASTELEMME YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSIA. Mikä on oman toimintamme hiilijalanjälki? Miten hankkeemme rasittavat ympäristöä ja paikallisia yhteisöjä? Ovatko käyttämämme resurssit ja hankintaketjut kestäviä? Pyrimme tunnistamaan tapoja, joiden avulla pystymme käyttämään luonnonvaroja ja muita resursseja kestävillä tavoilla. Olemme sisällyttäneet ympäristövaikutusten tarkkailun osaksi hankesuunnitteluamme ja etsimme koko ajan uusia tapoja sopeutua ilmastokriisiin. KUA:lle jo vuonna 2008 myönnetty WWF:n Green Office -sertifiointi velvoittaa. Huomioimme hiilijalanjälkemme aina tulostettavan paperin määrän vähentämisestä pakollisten työmatkalentojen kompensointiin.

+1 Salainen ase ilmastokriisiä vastaan: KOULUTUS

LAADUKAS KOULUTUS on työkalu, jonka avulla voimme pienentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja luoda kestävämpiä yhteiskuntia. Tarjoamme välineet, tukemme ja tekniikkaa, mutta lopulta yhteisöt itse saavat muutoksen aikaan.

2.

HARKITTUA RESURSSIEN- JA MAANKÄYTTÖÄ. KUA tukee ihmisten koulutusta ja toimeentuloa. On tärkeää, ettei ihmisten auttamiseen keskittyvä avustustyömme kuten maanviljelyelinkeinon tukeminen vaaranna luonnon monimuotoisuutta ja paikallisia ekosysteemejä. Vanhojen koulujen korjaaminen on kestävämpää kuin uusien rakentaminen. Uutta rakentaessa laskemme ja analysoimme tarkkaan, minkälaisia vaikutuksia suunnitelmalla ja materiaaleilla on ympäristöön. Pyrimme käyttämään jo olemassa olevia rakenteita ja ehkäisemään päästöjä.

90 prosenttia on paikallisia ammattilaisia, jotka ymmärtävät paikallisia tarpeita. Idai-myrskyn jälkeen vuonna 2019 jälleenrakensimme kouluja Mosambikissa. Työssä ratkaisevan tärkeiksi nousivat paikalliset tavat varautua esimerkiksi rakennusmateriaalien saatavuuden avulla. Paikalliset pystyivät hyödyntämään koulujen korjauksessa käytettyä tekniikkaa ja materiaaleja myös kotiensa jälleenrakentamisessa.

3.

KIERTOTALOUS KUNNIAAN. Kiertotaloushankkeemme osoittavat, ettei taloudellinen kasvu riipu uusiutumattomista luonnonvaroista. Myös jäte kelpaa tuotantomateriaaliksi. Naisten Pankin kanssa olemme innovoineet Nepalissa hankkeen, jossa naiset tuottavat mustasotilaskärpäsen toukista biopolttoainetta, kompostimultaa ja rehua kotieläimille. Toukat ruokitaan koti- ja maatalousjätteellä.

4. OIKEUS YMPÄRISTÖÖN ON IHMISOIKEUS. Ilmastoteot ovat tekoja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Keniassa työskentelemme yhdessä Taka Taka Solutions -jätteenkäsittely-yrityksen kanssa. Naisia jätteenkäsittelyalalle työllistävässä Naisten Pankin hankkeessa on onnistuttu vähentämään kaatopaikkajätettä, ja kuukauden kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet 100 tonnia. Se vastaa puolta koko Uudenmaan jätteiden käsittelyn päästöistä vuonna 2021. Kaatopaikat ovat edelleen suurin lähde metaanille, joka on 23-kertaisesti hiilidioksidia voimakkaampi myrkyllinen kasvihuonekaasu. Yrityksen pitkän ajan tavoite on vaihtaa aurinkoenergiaan.

5. LUONTOKATO ON PERUUTTAMATON. Ilmastokriisin yhteydessä ei voi unohtaa muita ympäristöön liittyviä huolia kuten saastumista, luontokatoa ja typpikasaumaa. Pystymme sopeutumaan, mutta ympäristön tuhoutuminen, merien happamoituminen ja lajikato ovat peruuttamattomia kehityskulkuja. Seuraukset voivat olla katastrofaalisia. Siksi hankkeidemme ympäristölle aiheuttamaa painetta on tarkasteltava kaikista näkökulmista.

6. PAIKALLINEN ASIANTUNTIJUUS ON KULLANARVOISTA. Kestävyys tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, mutta se voi olla myös erilaista eri paikoissa. Hankkeidemme kehitysvaiheessa kuulemme paikallisia yhteisöjä. KUA:n maatoimistojen henkilöstöstä

7. TUOMME PAIKALLISTA ÄÄNTÄ ESIIN. Liian moni maailman heikoimmassa asemassa jo valmiiksi olevista ihmisistä joutuu elämään ilmastokriisin vaikutusten kanssa. Samat ihmiset ovat vaikuttaneet kaikkein vähiten ilmastokriisin syntyyn ja kiihtymiseen. Heillä on parasta ensikäden kokemusta ja tietoa, joiden pitäisi ohjata ilmastopolitiikkaa ja meidän muiden tekoja. Pahin kuivuus vuosikymmeniin on tuhonnut miljoonien ihmisten elämän ja toimeentulon Keniassa ja Somaliassa. Kuivuutta kutsutaan monesti luonnonkatastrofiksi, mutta sen taustalla ovat ihmisen ilmastokriisiä kiihdyttävät toimet.

8. AVUSTUSTYÖTÄ OHJAA MYÖS REALISMI. Hätätilanteessa nopeus säästää ihmishenkiä. Jos meille esimerkiksi kriisin keskellä tarjotaan jaettavaksi muovisia vesipulloja, otamme ne vastaan, koska sekä vedelle että pulloille on käyttöä ihmisten auttamisessa. Samalla pyrimme pohtimaan, kuinka pystymme parantamaan toimintaamme ja muokkaamaan hätäaputyötämme siihen suuntaan, että se hyödyttää sekä ihmisiä että ympäristöä.

9.

VARAUTUMISTA JA VAIHTOEHTOJA. Katastrofit opettavat varautumaan paremmin. Asiantuntijakielellä puhutaan resilienssin eli sopeutumiskyvyn kasvattamisesta. Emme vain jää odottamaan päälle vyöryvää katastrofia vaan pystymme aktiivisesti estämään sen omilla toimillamme. Vaihtoehtoisesti voimme kehittää uusia tapoja elää niin, että katastrofeilla on vähemmän vaikutuksia. Tuemme ihmisiä löytämään monipuolisempia toimeentulon lähteitä ja kehittämään joustavia tapoja koulutukseen.

10. KATSOMME TULEVAAN. Seuraavien vuosien aikana näemme entistä useammin ilmastokriisin vaikutuksia, ja ne vauhdittavat siirtolaisuutta, inflaatiota ja ruokapulaa. KUA:n ilmastostrategia elää tilanteen mukaan. Toimimme ilmastokriisin torjumiseksi nyt ja suuntaamme katseen tulevaan varautuaksemme huomiseen.

Piinapenkki

JAA JUTTU: lue kaikki väitteet ja vastaukset verkosta: kua.fi/tekoja/kysymyksia-somaliasta