Globalisti 1/2023: Teemana ympäristönsuojelu

TEEMA:

YMPÄRISTÖNSUOJELU

12 ON VAARALLISTA

OLLA AKTIVISTI

26 INDIVIDENS

LEVNADSVILLKOR INOM

KRISHANTERINGEN

2 TÄSSÄ NUMEROSSA

23 KOKEMUKSIA SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ KENIASSA

26 Individens levnadsvillkor behöver mera uppmärksamhet inom krishanteringen

28 Promoting mental health awareness in Cambodia

31 Arvostelut

08 YK:N COP27-

ILMASTOKOKOUS JA

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto, joka muuttaa maailmaa. Kouluttaudumme ja kampanjoimme kehitysmaihin liittyvistä kysymyksistä. Vaikuttamistoimintamme pääteemoja ovat rauha, talous ja ympäristö. Toimintamme on nuorten itse suunnittelemaa ja toteuttamaa.

Toimitus

Eteläranta 8, 00130 Helsinki, toimisto@changemaker.fi www.changemaker.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Terhi Raikas

TOIMITUSSIHTEERI: Otto Europaeus

TOIMITUSKUNTA: Otto Europaeus, Pihla Hankamäki, Antti Hovi, Linnea Parkatti, Nuppu Pääkkönen, Terhi Raikas, Akseli Rouvari Matias Uusisilta.

TAITTO: Matias Uusisilta

KANNEN KUVA: Matias Uusisilta

PAINOPAIKKA: Grano, Vantaa Ympäristömerkitty painolaitos

4041 0955

ISSN-L 2323-5128

ISSN 2323-5128 (painettu)

ISSN 2323-5136 (verkkojulkaisu)

PUHTAAMPI TULEVAISUUS

Jonain päivänä on tääl ehk’ ihmiskunta yksinään, kun vuosikymmenet me otetaan hiilijalanjälkiä yksi toisensa perään ja sitten kohta todetaan, ettei maailmassa ehk’ pärjätä enää.

Aina paljon puhutaan medias’ ympäristön suojelusta, mut silti ehkä koskaan ei ihmisistä kaikki tee parannusta. Silti me kaikki voidaan vaikuttaa ja tehdä tästä ympäristöstä edes vähän puhtaampaa.

Siks’ päätetään nyt hei, et oteta me ei hiilijalanjälkiä maailmanloppuun vaan lähdetään me kohti tuot’ vihreet’ siirtymää. Aletaan me siis, jottei kukaan kohta pohdi kuinka me voitais tätä ilmastoa viilentää.

Jos ihmiset tekee kaikki päätökset huolella, voidaan me ehkä kenties tätä maailmaa viel’ suojella. Siks’ olkaamme me tästä lähin puhtaamman tulevaisuuden puolella.

4 AJANKOHTAISTA

KEVÄÄLLÄ 2023

CHANGEMAKER KESKITTYY VAALEIHIN

Changemakerin kevätkauden täyttää vuonna 2023 eduskuntavaaleihin liittyvä vaikuttaminen sekä monipuolinen paikallistoiminta eri puolilla Suomea.

Keväällä 2023 Ei kestä! -kampanja keskittyy eduskuntavaaleihin ja eduskuntapuolueiden kanssa käytävään keskusteluun. Verkoston tavoitteena on kohdata eri puolueiden edustajia ja keskustella heidän kanssaan ylikulutuksesta ja rakenteellisista ratkaisuista, joilla suomalaisten ylikulutusta saataisiin pienennettyä.

Lisäksi kevääseen mahtuu tietysti myös vireää paikallistoimintaa muun muassa Oulussa ja Jyväskylässä, sekä tietenkin perinteinen Changemaker-viikonloppu, jota vietetään tällä kertaa Kainuun opistolla Paltamossa.

Black Friday -tempaus

herätti ohikulkijat

miettimään kuluttamista

Ei kestä -kampanja huipentui syksyn 2022 osalta Black Fridayna eli marraskuun 26. päivä järjestettyihin kampanjatempauksiin Helsingissä ja Jyväskylässä. Tempausten aikana Changemakerin vapaaehtoiset keräsivät nimiä päättäjille luovutettavaan vetoomukseen, jolla vaaditaan konkreettisia tekoja suomalaisten kulutuksen pienentämiseksi. Lisäksi ohikulkijoita kutsuttiin pyörittämään onnenpyörää, josta voitti aineettomia lahjoja.

Kortteina jaettavien aineettomien lahjojen on tarkoitus innostaa ohikulkijoita keksimään läheisilleen muita muistamisen muotoja

kuin tavaroiden ostamista. Kevyestä lumipyrystä ja viileästä ilmasta huolimatta, Changemakerin teltalla Hel-

TEKSTI: MATIAS UUSISILTA, KUVAT: CHANGEMAKER

Changemakerin paikallisaktiivit kutsuivat ohikulkijoita pyörittämään onnenpyörää Helsingissä Black Fridayna järjestetyssä kampanjatempauksessa. KUVA: MATIAS UUSISILTA

singissä kävi tiuhaan väkeä, toisinaan jopa jonoksi asti. Aineettomien lahjojen saaminen herätti onnenpyörää pyöräyttäneissä hilpeyttä ja monet kertoivat tykkäävänsä ideasta. Lisäksi pisteellä oli mahdollisuus osallistua arvontaa, jossa voi voittaa 50 euron lahjakortin Helsingin kaupunginteatteriin. Jyväskylässä onnenpyörän sijaan changemakerit herättivät ohikulkijoiden huomiota pukeutumalla itse lahjapaketeiksi.

Keväällä 2023 Ei kestä! -kampanja keskittyy vaalivaikuttamiseen eduskuntapuolueiden tapaamiseen. Changemaker on jo tammikuussa lähestynyt eduskuntapuolueita ja sopinut puoluetoimistojen kanssa tapaamisia keskustelulle ylikulutuksesta ja Ei kestä! -kampanjasta. Päättäjätapaamisten lisäksi verkoston kampanja-aktiivit aikovat jalkautua vaaliteltoille keskustelemaan ehdokkaiden kanssa sekä haastatella ehdokkaita sosiaaliseen mediaan heidän näkemyksistään ylikulutuksesta.

Lisäksi kampanjassa tehdään paljon informaatiovaikuttamista julkaisemalla useita podcast-jaksoja, joissa keskustelemassa on mm. ylikulutukseen erikoistunut tutkija sekä nuori eduskuntavaaliehdokas. Myös kampanjasitoomuksen vaatimuksia avataan blogikirjoituksilla ja sosiaalisen median postauksilla. Lisäksi 16.3. järjestetään ylikulutusteemainen vaalipaneeli Helsingin Keskustakirjasto Oodissa, johon on kutsuttu nuoria eduskuntavaaliehdokkaita.

Changemaker vaatii

Oikeudenmukaista siirtymää osana suurta järjestökoalitiota.

Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! -kampanja esittelee järjestöjen ja ev.lut. kirkon yhteistyössä laatimat oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet. Kampanja kutsuu kansanedustajaehdokkaita mukaan sitoutumaan periaatteisiin.

“Olemme tienneet jo vuosikymmeniä, että nykyinen ylikulutukseen ja fossiilienergiaan nojaava elämäntapamme ei ole kestävällä pohjalla. Siksi Changemaker-verkosto vaatii tulevilta päättäjiltä päättäväisiä ja kunnianhimoisia toimia oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi”, sanoo Changemakerin puheenjohtaja Pirjo Mäkelä

Paikallistoimintaa Oulussa ja Jyväskylässä

Tänäkin keväänä Changemakerin toimintaan on mahdollista osallistua usealla eri paikkakunnalla. Espoon paikallisryhmä kokoontuu, joka toinen viikko Sodella, ja Oulun sekä Jyväskylän paikallisryhmät useasti tulevan kevään aikana. Ajankohtaisimman tiedon paikallisryhmien kokoontumisista löydät Changemakerin nettisivujen tapahtumakalenterista!

TULE MUKAAN VAIKUTTAMISTOIMINTAAN!

Haluaisitko vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta?

Jos vastasit kyllä, tule mukaan –nuorisoverkosto Changemaker on olemassa sinua varten.

Lisätietoja osoitteesta www.changemaker.fi

Changemakerin tiimin puheenjohtaja Pirjo Mäkelä sekä vaikuttamistoiminnan vastaava Mirka Utukka tapasivat Keskustan poliittisen asiantuntijan Ilkka Miettisen sekä Keskustanuorten puheenjohtajan Eemeli Vallin Keskustan puoluetoimistolla helmikuussa 2023. KUVA: MATIAS UUSISILTA

Lisätietoa kampanjasta löytyy kampanjan nettisivuilta oikeudenmukainensiirtyma.fi

KUVA: OIKEUDENMUKAINEN SIIRTYMÄ NYT!

ON VAARALLISTA OLLA AKTIVISTI

Suomessa olemme saaneet tottua siihen, että jokainen saa ottaa osaa mielenosoituksiin, kuulua järjestöihin ja ilmaista poliittisen mielipiteensä.

Maailmalla tilanne ei ole näin, vaan monissa valtioissa mielenosoitukset ja muut tavat tuoda poikkeavat mielipiteensä esille eivät tule kyseeseen.

Täällä maailman onnellisimmassa valtiossa voimme tutustua aktivistien kokemaan vainoon ja muiden maiden todellisuuteen perehtymällä esimerkiksi Sami Sillanpään teokseen Kiinalainenrakkaustarina,joka valottaa koskettavalla tavalla kiinalaisen toisinajattelija Hu Jian ja tämän vaimon kohtaloa. Viime aikoina huomiota on herättänyt myös nykyisin Yhdysvalloissa asuva Nury Turkelin elämäkerta Ei pakotietä. Turkel on uiguuritaustainen lakimies, joka syntyi

uudelleenkoulutusleirillä ja on tunnettu niin nykyisessä kotimaassaan kuin Kiinassakin uiguurien oikeuksien puolustajana. Kiina on pistänyt vankilaan myös tiibetiläisen soturinunna Ani Panchenin, joka toimi vapaustaistelijana ja kapinallisten komentajana ja johti joukkonsa kiinalaisia valloittajia vastaan. Panchenin ja lukuisten muiden aktivistien ja toisinajattelijoiden kohtaloihin voi uppoutua Maria Petterssonin vuodelta 2020 olevassa teoksessa Historian jännät naiset Aktivistinaisten ja -miesten kohtalot ovat

usein nimenomaisesti jänniä, sillä vaikka he joutuisivat elämään elämänsä kotiarestissa, kuten Hu Jian vaimo Zeng Jinyan, ovat he osaltaan tehneet jotain sellaista, että ovat herättäneet yhteiskunnan kiinnostuksen ja jääneet osaksi historiaa.

Esimerkit vainotuista aktivisteista eivät kuitenkaan rajoitu vain Kiinaan ja ihmisoikeuspuolustajiin, sillä aktivisteja tapetaan maailmalla kaksi kertaa enemmän kuin toimittajia. Samalla, kun globaalilla tasolla keskustellaan ympäristönsuojelun tärkeydestä,

TEKSTI: TERHI RAIKAS, KUVA: LAURI LEIVO, TERHI RAIKAS

ei ympäristönsuojelun arvostus monestikaan näy aktivistien käytännön työssä. Surullinen esimerkki tästä on hondurasilainen ympäristöaktivisti ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolustaja Berta Cáreres, joka murhattiin maaliskuussa 2016. Monia ympäristön puolustajia on murhattu viime vuosina, ja useat heistä ovat kuuluneet alkuperäiskansoihin. Pelkästään Wikipedia listaa englanninkielisillä sivuilla peräti 29 ympäristöaktivistin väkivaltaista kuolemantapausta, siis tapauksia, joissa aktivistit ovat menettäneet henkensä toimiessaan ympäristön puolestapuhujina ja täten ajaessaan yhteistä etuamme. Ympäristöaktivisteja ja muita aktivisteja kohtaan tapahtuvaa väkivaltaa ei pysäyttänyt edes koronapandemia: ensimmäisenä koronavuonna 2020 tapettiin tilastojen perusteella peräti 227 aktivistia, joista pelkästään Kolumbiassa tapettuja ympäristöaktivisteja oli 65. Kolumbian lisäksi vaarallisimpia maita aktivisteille ovat Meksiko ja Filippiinit. Syyt aktivistien vainolle ovat moninaisia. Kolumbiassa tilanne on sidoksissa vuonna 2016 alkaneen sisällissodan heikentämään ihmisoikeustilanteeseen, Kiinassa taasen uiguurien ja uiguuriaktivistien vaino on sidoksissa uskontovastaiseen poliittiseen järjestelmään, jonka turvaamiseksi uiguurien ja uiguurien ihmisoikeuksien puolesta puhujat halutaan vaientaa. Vainon syitä – ja muotoja – onkin varsin moninaisia. Hu Jian ja tämän vaimon elämäkerrassa kerrotaan karuja tarinoita siitä, kuinka pieni, vakavasti sairas mies laitetaan tarvitsemansa sairaanhoidon sijaan rankkoihin oloihin kidutettavaksi, koska hän kunnioittaa ihmisoikeuksia, puolustaa niitä ja on esim. työskennellyt Aids-järjestössä, vaikka Kiina ei virallisesti olekaan tunnustanut HIV-epidemiaansa. Hu Jian kohtalo on kuitenkin sikäli onnekas, että hän selviää kohtelustaan hengissä. Kaikille aktivisteille ei ole käynyt yhtä hyvin: esimerkiksi nigerialainen ympäristöaktivisti ja korruptoituneen sotilashallituksen vastustaja Ken Saro-Wiwa hirtettiin sotilashallituksen toimesta vuonna 1995. Hänen kohtaloonsa voi suomeksi tutustua esimerkiksi teoksesta Vankilapäiväkirja.

Tarinoita aktivistien karuista kohtaloista on luettavissa maailmalta lukuisia. Näitä elämänkohtaloita lukiessa ei Suomessa voi olla miettimättä, mitä täältä kaukaa pohjoisesta käsin voisi tehdä, jotta ihmiset voisivat tuoda

paremmin ääneensä kuuluviin. Puhuttelin aikoinaan Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä lukuisia, jotka olivat joutuneet pakenemaan kodeistaan poliittisista syistä,

yhteiskunnan rakennetta.

Aktivistien hiljentäminen ei ole ratkaisu.

LÄHTEET:

Kanninen, Jaana 27.4.2016. Ympäristöaktivistin ura on maailman vaarallisimpia – aktivisteja tapetaan kaksi kertaa enemmän kuin toimittajia. Julkaistu: https://yle.fi/uutiset/3-8839962.

Laakso, Teija 13.9.2021. Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia. Julkaistu: https://www.maailma.net/uutiset/koronavuosi-ei-pysayttanyt-ympariston-puolustajiin-kohdistuvia-hyokkayksia-tuoreen-raportin

mutta totuus on, että vihaa ja katkeruutta ei ratkaista sillä, että valtaosan kanssa eri mieltä olevat joutuvat pakenemaan. Ongelmat ratkaistaan ajan kanssa koulutuksella ja suvaitsevaisuudella. Tutkimukset ovat osoittaneet suurimman osan aktivistien vainosta tapahtuvan yhteiskunnissa, joissa yhteiskunnallispoliittinen tilanne on muutenkin heikko. Niinpä voidaankin sanoa, että ainoa pitkäkestoinen ratkaisu, jolla tällaisten maitten aktivistit pääsevät ongelmista eroon, on se, että maissa vahvistetaan ihmisoikeuksia ja

Pettersson, Maria 2020. Historian jännät naiset –Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja. Atena. Keuruu.

Saro-Wiwa, Ken 1995. Vankilapäiväkirja. Like. Helsinki.

Sillanpää, Sami 2013. Kiinalainen rakkaustarina –Kahden toisinajattelijan elämä salaisen poliisin varjossa. WSOY.

Turkel, Nury 2022. Ei pakotietä – Uiguurin tarina. Bazar Kustannus.

Kuvassa tekstin lähteinä käytettyjä teoksia. KUVA: TERHI RAIKAS

Ympäristöaktivisteja ja muita aktivisteja kohtaan tapahtuvaa väkivaltaa ei pysäyttänyt edes koronapandemia.

YK:N COP27ILMASTOKOKOUS JA KANSAINVÄLISEN ILMASTOPOLITIIKAN TRENDIT

Ilmaston lämpeneminen kiihtyy, 1,5 asteen tavoite on menetetty ja biodiversiteettikriisi laajenee. YK:n vuosittainen ilmastokokous järjestettiin Egyptin Sharm el-Sheikhissä 6.-18.11.2022. Osallistuin kokoukseen Suomen delegaatiossa.

Olemme matkalla kohti ilmastohelvettiä, jalka edelleen kaasupolkimella.”

YK:n pääsihteeri António Guterreksen kieli ilmastokokouksen avauspuheessa oli rajua.

Retoriikka on koventunut samaa tahtia, kun uudet tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat paljastaneet yhä karumpaa tietoa maailman tilasta. Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n tänä vuonna julkaistut osaraportit ovat olleet korutonta luettavaa.

“Tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen vaatii välittömiä ja radikaaleja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla.”

”Jos viivyttelemme enää yhtään, menetämme lyhyen ja erittäin nopeasti sulkeutuvan ikkunan, jolla voidaan turvata ihmiskunnan tulevaisuus.”

Egyptin ilmastokokouksen teemaksi oli siis syystä valittu teot — Pariisin ilmasto-

sopimuksen tavoitteiden implementointi.

Odotukset Egyptin kokousta kohtaan olivat matalat – tuloksia saatiin sitäkin vähemmän

Suurin kysymys ennalta oli, miten kokouksessa kohdataan fakta siitä, että tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen on jo käytännössä menetetty.

Puheiden tasolla kohdattiin, käytännössä ei.

Glasgow’n vuoden 2021 menestyksekkääseen COP26-kokoukseen nähden Sharm el-Sheikhissä sovitut ratkaisut eivät tarjonneet riemunkiljahduksia. Kokouksen tärkeimmässä paperissa, eli kaikkien valtioiden allekirjoittamassa päätöslauselmassa, otettiin osin takapakkia Glasgow’n kokoukseen nähden.

Glasgow’ssa velvoitettiin maailman

valtioita päivittämään päästösitoumuksiaan. Egyptin COP27-kokouksessa uusista sitoumuksista ilmoittivat lähinnä Turkki, Meksiko ja EU.

Hiekka valuu tiimalasissa, mutta merkittäviä ratkaisuja uusien kunnianhimoisten päästövähennysten edistämisestä, fossiilisen energian alasajosta tai globaalin ilmastorahoituksen kasvattamisesta ei löydetty.

Vahingot ja menestykset

Merkittävimpänä uutena päätöksenä kokouksessa tehtiin ratkaisu kansainvälisen vahinkojen ja menetysten rahaston perustamisesta

Rahastossa kyse on haavoittuvien valtioiden kohtaamien ilmaston lämpenemisestä johtuvien tuhojen korvaamisesta taloudellisesti.

Esimerkiksi pelkästään Pakistanin tul -

TEKSTI: AKSELI ROUVARI, KUVAT: LAURI VOIONMAA, AKSELI ROUVARI

vat aiheuttivat vuonna 2022 arviolta 30-40 miljardin dollarin arvosta tuhoja ja taloudellisia menetyksiä.

Egyptin kokous oli ensimmäinen Euroopan mantereen ulkopuolella järjestetty ilmastokokous sitten Marokon kokouksen 2016. Ilmastokeskusteluissa kehittyneiden valtioiden paitsioon jääneille Afrikan maille ja globaalille etelälle kokous oli tästä johtuen symbolisesti merkittävä.

Vahinkojen ja menetysten korvaus on tärkeä asia, jota on perusteltua kannattaa. Kyseessä on kuitenkin ilmastokriisin oireen hoito, ei juurisyyn. Mitä enemmän ilmasto

lämpenee, sitä enemmän myös hallitsemattomia tuhoja ja menetyksiä nähdään.

Ilmastokriisin torjuminen on maraton, ei sprintti

Kokouksen jäädessä tuloksiltaan pettymykseksi on perusteltua kysyä, onko kansainvälinen diplomatia epäonnistunut? Onko meillä enää toivoa?

Ilmastokriisin pysäyttämisessä on muistettava, että kyseessä on maraton, ei sprintti.

Vaikka faktat puhuvat karua kieltään

ja kiire on kova, isossa kuvassa yksittäisiä kokouksia, vuosia tai energiakriisiäkin tärkeämpää ovat pidemmän aikavälin näkymät.

Ja ilmastokriisin torjunnassa tapahtuu juuri nyt paljon hyvää.

Epäonnistumisista huolimatta jokaisessa ilmastokokouksessa saadaan sovittua kulisseissa lukematon määrä pienempiä asioita. Jokainen sopimusteksteihin painettu pienikin edistys, johon kaikki maailman valtiot sitoutuvat, kertautuu vaikutuksiltaan.

Lisäksi sopimustekstien takana tapahtuu paljon konkretiaa. Tällaisia olivat Egyptissä esimerkiksi useat kehittyvien maiden

Nuoret olivat vahvasti läsnä ilmastokokouksessa

ilmastotoimien auttamiseksi julkistetut rahoitukset, globaalien yritysten sopimat yhteistyösopimukset, sekä tiedeyhteisön ratkaisujen ja eri teknologisten innovaatioiden lanseeraaminen.

Suomen kaltaisia kunnianhimoisia edelläkävijöitä tarvitaan. Saavuttamalla maailman ensimmäisten valtioiden joukossa hiilineutraalisuuden asetamme kaikki muut vastaamaan kysymykseen, miksi te ette voisi pystyä samaan.

Lisäksi Suomella on osaamista ja teknologiaa, jota kehittyviin valtioihin viemällä ja lahjoittamalla voimme olla maailmalla kokoamme suurempia.

Lähes kaikki ilmakehässä olevat nykypäästöt ovat vauraiden länsimaiden aiheuttamia. Meillä on moraalinen vastuu tehdä

hyvää ja kestävää ilmastopolitiikkaa.

Ja taloudellisesti se on meille mahdollisuus, ei uhka.

Isossa kuvassa on toivoa

Jos verrataan esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, on ilmastotietoisuus ja -toiminta popularisoitunut maailmassa merkittävällä tavalla. Suoranaista ilmastodenialismia tai tiedottomuutta on vähemmän kuin aikaisemmin.

Kaikilla uskottavilla poliittisilla toimijoilla ja yrityksillä on oltava omat ratkaisut. Vakavasti otettavista suomalaisista puolueista kukaan ei ole peruuttelemassa 2035 hiilineutraalisuustavoitteesta, Perussuomalai -

sia lukuun ottamatta.

Paras tiede ja tieto on ottanut niskalenkkiä keskustelusta. Arvokas ilmastoaktivismi on kantanut hedelmää.

Vihreä siirtymä ja energiamurros etenee nopeasti ja väistämättömästi. Energiakriisistä ja fossiilisten tekohengittämisestä huolimatta puhtaaseen energiaan investoidaan – ja paljon.

Suomessa investoinneista tuulivoimaan on tullut äärimmäisen kannattavia. Ruotsi rakentaa ydinvoimaa, Brasilia luottaa vesivoimaan, Intia investoi halpaan aurinkoenergiaan. EU:lla on kunnianhimoinen vihreän siirtymän suunnitelma ja Yhdysvalloissa historiallinen 550 miljardin dollarin puhtaan energian investointipaketti.

Tuuli-, aurinko- ja ydinvoima saavuttivat

Ilmastokokouksessa oli mahdollisuus tavata myös Suomen päättäjiä

Kiinassa hiljattain tuotantoennätyksensä, investointien ollessa vuonna 2021 yli 226 miljardin dollarin suuruisia. Osuus on 35% koko maailman energiainvestoinneista.

Kaikissa näissä näkyy se fakta, että ilmastonmuutoksen torjumisesta on tullut hyvää bisnestä. Markkinamekanismit laahaavat usein perässä ja valtioiden ilmastohaitallinen politiikka kestämättömine tukimekanismeineen hidastaa muutosvauhtia. Väistämätöntä muutosta ne eivät voi kuitenkaan pysäyttää.

Järjestöt ovat olleet ilmastotavoitteiden edelläkävijöitä aina. Nyt myös elinkeinoelämä ja yritykset ovat jatkuvasti mukana yhä sitoutuneempina.

Yhteinen tavoite ilmastotoimien vaatimisessa, 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisessa ja biodiversiteettikriisin pysäyttämisessä on kahdella EK:lla: Elinkeinoelämän Keskusliitolla ja Elokapinalla.

Kaikki työkalut ilmastonmuutoksen torjumiseen ovat olemassa

Ilmastonmuutoksen torjumiseen on oikeastaan olemassa jo kaikki vaadittavat työkalut. Tietoisuus, teknologia, markkinat ja tiede. Ainoastaan poliittinen tahto puuttuu.

Siksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on mahdollista.

Tällä hetkellä olemme matkalla noin 2,8 asteen lämpenemiseen. Sillä olisi tuhoisat seuraukset.

Emme kuitenkaan puhu enää 4 asteen lämpenemisestä, mihin IPCC:n mukaan olimme matkalla vielä vuonna 2015, ennen Pariisin ilmastosopimuksen myötä saavutettua läpimurtoa.

Suurin kysymys tällä hetkellä onkin se, onko muutos riittävän nopea, ennen kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset saavuttavat vielä suurempia, massiivisia ja peruuttamattomia tuhoja.

Poliittisen tahdon löytäminen on haasteista huolimatta helpompaa, kuin talousjärjestelmän mullistaminen, tieteellisten läpimurtojen tekeminen, tai uusien teknologioiden kehittäminen tyhjästä.

Niin kauan kun on tekoja, on myös toivoa. Ja niitä me kaikki voimme olla mukana luomassa.

Paras tiede ja tieto on ottanut niskalenkkiä keskustelusta. Arvokas ilmastoaktivismi on kantanut hedelmää.

Nuoret vaativat saada äänensä kuuluviin myös kokousten ulkopuolella.

HAASTATTELU: KIRJAILIJA EMMI ITÄRANTA

Emmi Itäranta on kuuluisa suomalainen nuortenkirjailija, jonka teoksesta

Teemestarin kirja julkaistiin elokuva syksyllä 2022. Teemestarin kirja on dystooppinen tarina, joka sijoittuu tulevaisuuteen, jossa ihmisillä ei ole puhdasta vettä, ja käsittelee täten vesikriisiä fiktion keinoin.

Mitä ympäristöön liittyvät aiheet sinulle merkitsevät?

Mielestäni ympäristötematiikkaan liittyy paljon erittäin ajankohtaisia kysymyksiä. Uskon, että olemme keskellä suurta murroskautta, jolloin ihmisten on heitettävä romukoppaan vanhentunut ajatus siitä, että olemme jotenkin luonnosta erillisiä tai sen yläpuolella. Olemme määrittelemässä uudelleen suhdettamme muihin elollisiin ja koko elonkehään. Tähän liittyy välttämättömyys kohdata oma vastuumme ympäristöstä. Ympäristökriisi on alkanut näkyä voimakkaasti kaikissa taiteissa, koska taiteella on tapana reagoida ympäröi-

vään todellisuuteen.

Näkyvätkö ympäristönsuojeluaiheet jotenkin myös omassa elämässäsi?

Pyrin tekemään arjessani valintoja, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. En esimerkiksi omista autoa, syön kasvispainotteisesti ja huollan ja korjaan vaatteitani sen sijaan, että hankkisin usein uusia.

Miten sait innoituksen ympäristöön liittyvien teemojen käsittelyyn kirjoissasi?

Kun aloin kirjoittaa Teemestarin kirjaa vuonna

2008, ilmastonmuutos näkyi kaunokirjallisuudessa huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Ympäristökriisi herätti minussa jo silloin huolta, ja yksi motivaatioistani tarinan kirjoittamiselle oli halu käsitellä ekologisia teemoja fiktion kautta. Tematiikka ei ole kymmenen vuoden mittaan muuttunut ainakaan vähemmän ajankohtaiseksi, joten huomaan palaavani siihen yhä uudelleen.

Koetko, että fiktiokirjallisuuden keinoin voi vaikuttaa asioihin?

Fiktio ei ole olemassa jossakin irrallisessa tyhjiössä todellisuuden ulkopuolella, vaan

TEKSTI: TERHI RAIKAS KUVA: LIISA TAKALA

se on todellisuuden laajentuma, kiinteä osa todellisuutta. Siksi uskon, että sillä on vaikutusta siihen, miten ymmärrämme, kuvittelemme ja havainnoimme maailmaa. Ajatukset ja mielikuvitus voivat myös johtaa tekoihin. Toisaalta en tiedä, voiko fiktio kääntää kenenkään päätä, jos ihminen on jo vaikkapa päättänyt uskoa, ettei ilmastonmuutosta ole olemassa. Uskon fiktion vaikutusmahdollisuuksiin, mutta pidän niitä rajallisina.

Entä mitä ajattelet Teemestarin kirjasta tekeillä olevasta elokuvasta? Onko sen avulla mielestäsi mahdollista herättää keskustelua?

Elokuvan maailma tuntuu tällä hetkellä liiankin todelta, ja toivoisin, että se saisi ihmiset myös keskustelemaan. Kun dystooppiseksi ajateltu fiktiokuvasto alkaa näyttää peiliku-

valta jokapäiväisistä uutiskuvista, on epäilemättä syytä kysyä, mitä voisi tehdä toisin ja minkä pitäisi muuttua, jotta suunta saataisiin käännettyä. Toisaalta maailman dystooppisuuden keskellä ihmiset saattavat kaivata enemmän eskapismia kuin peiliä todellisuudelle.

Mitä sinulle merkitsee se, jos teoksesi herättää nuorten keskuudessa ajatuksia ja keskustelua ympäristöasioista?

Pidän sitä valtavan hienona asiana. En välttämättä kirjoita luodakseni tiedostavaa keskustelua, mutta jos sellaista syntyy fiktion lukemisen sivutuotteena, koen kirjan täyttävän kaunokirjallisuuden potentiaalia usealla tasolla. Fiktio pystyy moniin asioihin, ja ne kaikki ovat arvokkaita.

Onko teoksissasi muita teemoja ympäristön lisäksi, joita nuorten olisi hyvä pohtia lukiessasi kirjojasi?

Olen pyrkinyt sisällyttämään kaikkiin kirjoihini myös pohdintoja yhteiskunnassa vaikuttavista näkymättömistä valtarakenteista ja kuvaamaan maailman moninaisena, sillä sellaisena sen itse näen ja koen. Näihin kaikkiin teemoihin liittyy voimakkaasti toivo: yhdenvertaisemmasta maailmasta, kestävämmästä maailmasta, moninaisuutta kunnioittavasta ja sen itsestäänselvyytenä ymmärtävästä maailmasta. Ajassa, jossa autoritäärisyys pyrkii lisäämään valtaansa, pidän näitä asioita elintärkeinä. Erityisesti toivo on minulle voima, joka ajaa tarinoitani eteenpäin, sillä mielestäni se on selviytymiselle välttämätön ihmisyyteen kuuluva ominaisuus. Onko maailmassa koskaan mikään muuttunut paremmaksi vailla toivoa paremmasta?

Miten olet suhtautunut Teemestarin kirjan saamaan maineeseen?

Teemestarin kirjan vastaanotto on mahdollistanut sen, että pystyn nykyisin työskentelemään vapaana kirjailijana. Olen siitä onnellinen, sillä tämä on unelmatyöni. En kuitenkaan osaa ajatella itseäni erityisen menestyneenä tai kuuluisana; työtäni leimaa yhä epävarmuus tulevasta, ja maine

on varsin suhteellinen asia.

Oletko tietoinen, onko Teemestarin kirjan vastaanotto poikennut mitenkään eri maissa?

Joistakin maista ei ole kuulunut mitään kirjan ilmestyttyä, mutta joitakin kulttuurisia eroja olen havainnut. Euroopassa ja Aasian maissa kirjan lopetusta ei yleensä kyseenalaisteta, vaan se hyväksytään sellaisenaan. Yhdysvalloissa minulta on kysytty monta kertaa, miksi en kirjoittanut kirjaan onnellisempaa loppua. Siellä kulttuurinen odotus onnellisista lopuista näyttää olevan selvästi vahvempi kuin muualla.

Orwell-fanina on pakko kysyä lopuksi, luetko itse dystopiakirjallisuutta? Onko sinulla mitään omaa lempiteosta?

Olen lukenut paljon dystopioita, mutta jossakin vaiheessa koin jonkinlaisen dystopiaväsymyksen ja nykyisin luen niitä vähemmän. Klassikoista erityisesti Margaret Atwoodin Orjattaresi on ollut minulle tärkeä. Uudemmista dystopioista haluaisin nostaa esille N.K. Jemisinin vaikuttavan Murtunut maailma -fantasiatrilogian, jonka romaanit Viides vuodenaika, Obeliskiportti ja Kivinen taivas on äskettäin suomennettu.

Aika ajoin kritisoidaan, etteivät nuoret lue tarpeeksi. Mitä haluaisit sanoa nuorille lukemisharrastuksesta?

Rakastuin lukemiseen viisivuotiaana, ja minun on mahdotonta kuvitella elämää ilman sitä. Minusta ei olisi tullut kirjailijaa, jos en olisi ensin ollut lukija. Ilman lukemista olisin kokonaan eri ihminen. Kirjallisuuden tärkeimmät rakennusaineet eli sanat ja mielikuvitus ovat lähin taikuuteen verrattava asia, jonka keksin. Lukemisessa ei ole kyse toisten odotusten täyttämisestä, vaan se on itseä varten, jotakin jokaisen kokonaan omaa. Lukeminen on oman tilan haltuun ottamista ja ovien avaamista rajattomiin maailmoihin. Siksi toivoisin, että jokainen löytäisi itselleen juuri sen tarinan, joka tuon oven avaa. Ilman sitä elämä jää kapeammaksi.

AINA ON HYVÄ HETKI TANSSIA

Emmi Itärannan teokseen Teemestarinkirjaperustuva elokuva Veden vartijasai ensi-iltansa aikana, jolloin Suomi on juuri toipumassa ns. Jauhojengi-kohusta, jossa media – ja varsinkin sosiaalinen media – on ollut kauhuissaan siitä, että pääministeri, joka on vieläpä nuori nainen, voi juhlia ja tanssia, kun yhteiskuntamme kärsii pandemian jälkiseuraamuksista ja Ukrainan sodan aiheuttamasta energiakriisistä. Tanssi on myös aiemmin ollut jotain niin pahaa ja häpeällistä, ettei sitä saisi tehdä yhteiskunnan ollessa kriisissä: olihan kaikista II maailmansotaan osallistuneista maista Suomessa ainoana voimassa tanssikielto sotien aikana vuosina 1939–1944.

Ei siis ihmekään, että myös Veden vartijan ilmestyessä kritiikkiä on herättänyt kohtaus, jossa elokuvan ja kirjan päähenkilö Noria menee juhliin. Eiväthän janoon kuolemassa olevat voi, hyvänen aika, tanssia, juhlia ja nauttia elämästä! Totuus kuitenkin on, että elokuvan juhlintakohtausta voi pitää symbolina kaikelle sille, mitä elokuva edustaa: toivoa. Kohu Sanna Marinin ympärillä on osoittanut, että tanssia ja juhlimista pidetään jonain sellaisena, ettei sitä voisi mitenkään harrastaa, jos yhteiskunta kärsii. Olipa kyse sitten nykypäivän Suomesta tai tulevaisuuden dystopisesta Skandinavian Unionista, on tanssi pieni häivähdys toivosta. Jotain sellaista, joka edustaa yhteiskuntaa, jossa kaikki on hyvin ja elämä huoletonta. Veden vartijan kantavana voimana on nimenomaan toivo. Elokuva onkin mieleeni paitsi siksi, että ympäristöaktivistina dystopiakirjallisuusfanina olen elokuvalle mitä ihanteellisinta katsojakuntaa, niin myös siksi, että elokuvassa hehkuu toivon kipinä

vielä Sanjan tyttären kuoleman ja Norian murhan jälkeen. Sotilasdiktatuurissa, jonka historiaa värittävät vesisodat ja arkipäivää varjostaa veden raju säännöstely ja vesirikollisuus, luo häivähdyksen paremmasta se, kun Noria saa selville, että ns. menetetyillä mailla on jäljellä puhdasta vettä. Kysymys on mielenkiintoinen aikana, jolloin ihmiskuntamme on juuri elänyt pitkän kuuman – ja kuivan – kesän, jollaisia saamme myös tulevaisuudessa ja jotka todellakin mullistavat maailmamme. Norian tekemä löytö tulisi väistämättä edesauttamaan tarinan dystopiaa edustavan poliisidiktatuurin murtumista, kun taas nykypäivän todellisuuden ihmisten tulee löytää keino sille, ettei vedestä tulevaisuudessa tule vallan väline.

Niin Veden vartijassa kuin tosielämässäkin kannattaa katse suunnata tanssia syväl-

lisempiin kysymyksiin. Jos aiomme elää myös tulevaisuuden pitkät kuumat kesät, ovat kysymykset puhtaasta vedestä, sen riittävyydestä ja suojelusta ennen pitkää ensiarvoisen tärkeitä. Jonain päivänä meitä voi kohdata yhtä raju vesikriisi kuin millaista odotamme tulevan talven energiakriisistä. Niin vesi kuin erilaiset energiamuodot ovat luonnonvaroja, joita ilman emme voi elää. Luonnonvarojen suojelu tilanteessa, jossa valtio on menettänyt demokratian, olipa kyseessä sitten Skandinavian Unioni tai nykypäivän Venäjä, ei kuitenkaan saa estää nauttimasta elämästä ja uskomasta parempaan.

Aina on hyvä hetki pienelle tanssille.

TEKSTI: TERHI RAIKAS KUVA: HELENA RAIKAS

KULTTUURIIDENTITEETIN JA ILMASTONMUUTOKSEN PURISTUKSESSA

Pohjoisen napapiirin alue lämpenee muuta maailmaa keskimäärin

kaksi kertaa nopeammin, ja alueen noin 4 miljoonaa asukasta kokevat

ilmastonmuutoksen vaikutukset muuta maailmaa voimakkaammin.

Asukkaista noin yksi kymmenestä pitää itseänsä alkuperäisasukkaana, ja heille ilmastonmuutoksen vaikutukset kulttuuriin, perinteisiin elinkeinoihin ja elämäntapoihin ovat valtavat.

TEKSTI: OTTO EUROPAEUS KUVAT: AGUSTIN LAUTARO, ALESSIO SOGGETTI/ UNSPLASH

16 YMPÄRISTÖNSUOJELU

Pohjoisen napa-alueen ilmasto on säilynyt melko muuttumattomana viimeisimmän jääkauden päätyttyä noin 10 000 vuotta sitten, vaikka alueen sääolosuhteet ja pinnanmuodot ovat aina vaihdelleet suuresti vuodenajasta ja vuodesta riippuen. Näin ollen jatkuva mukautuminen vaihteleviin olosuhteisiin on rakentunut osaksi pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansojen elämää. Tänä päivänä pohjoinen napa-alue ja sen asukkaat kohtaavat kuitenkin ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset, mitkä kattavat niin merijään vähenemisen, ikiroudan sulamisen kuin kasvillisuus- ja eläinkantojen muuttumisen.

Kulttuuri ja perinteiset elinkeinot muuttuvassa

maailmassa

Pohjoisen napa-alueen valtioiden suhtautuminen alueillansa eläviin alkuperäiskansoihin vaihtelee merkittävästi. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi ja Kanada ovat viime vuosina pyrkineet sovittelemaan alueidensa alkuperäiskansojen kanssa historian tulehtunutta painolastia. Suomessa saamelaisia elää noin 9000, heistä noin puolet Lapin maakunnan perinteisillä saamelaisalueilla. Valtio on turvannut saamelaisille itsehallinnon kieltään ja kulttuuria koskevissa asioissa, mutta esimerkiksi poronkasvatus nostattaa vielä runsaasti kysymyksiä. Tämä osittainen itsemääräämisoikeus on antanut saamelaisille mahdollisuuksia turvata omaa kulttuuri-identiteettiänsä. Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Venäjällä suhtautuminen alkuperäiskansojen kohtaamiin ongelmiin ja heidän itsemääräämisoikeuksiinsa on ollut paljon viileämpää, kun valtioita ovat kiinnostaneet enemmän ikiroudan kohmeesta vapautuvat mineraalivarat ja kansainväliset kauppareitit Pohjoisella Jäämerellä.

Syrjäisten asuinseutujen ja ankarien luonnonolosuhteiden vuoksi omavaraisuus on aina ollut keskeisessä roolissa pohjoisen napapiirin alkuperäiskansojen elämää, ja vielä tänäkin päivänä alkuperäiskansat luottavat ennen kaikkea itseensä. Keskeistä menestymiselle näillä alueilla on ruokaturva. Samalla perinteisten elinkeinojen harjoittamisessa ei ole kyse vain riittävän ruoan saamisesta, vaan myös mahdollisuudesta ilmaista omaa

kulttuuria, identiteettiä ja perinteitä. Muun muassa poronkasvatuksella on saamelaisille valtava kulttuuri-identiteettiin sidonnainen merkitys poroista saadun lihan ja muiden hyödykkeiden ohella. Perinteisten elinkeinojen merkitys jokapäiväisessä elämässä kuitenkin vaihtelee suuresti eri alkuperäisasukasyhteisöjen kesken. Jotkut, kuten Grönlannin inuiitit ja Siperian Tšuktšit, luottavat pitkälti vanhoihin perinteisiinsä kalastuksen parissa taatakseen ruoan riittävyyden, kun taas toisilla yhteisöillä, kuten Alaskan alkuperäiskansoilla, on mahdollisuus ostaa ruokaa nykyaikaisista supermarketeista.

Itsemääräämisoikeuden tärkeys

Pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansat omaavat työkalut ja tietotaidon arvioidakseen kotiseutujensa muuttuvaa ilmastoa paremmin kuin ketkään muut, ovathan he aina kutsuneet näitä seutuja kodikseen. Tämän toteutumisen ehtona on kuitenkin se, että alkuperäiskansoille taataan oikeus itsehallintoon omilla alueillansa, niin kulttuuria, perinteisiä elinkeinoja ja elämäntapoja koskevissa kysymyksissä. Heille täytyy antaa myös mahdollisuuksia vaikuttaa laajemmin politiikkaa, jotta alkuperäiskansat eivät marginalisoidu ulos omien kotivaltioidensa politiikasta. Vastavuoroisesti pohjoisen napa-alueen valtiot voivat auttaa alkuperäiskansoja säilyttämään omaa perinnetietoaan esimerkiksi integroimalla sen osaksi alueellisten koulujen opetusohjelmaa, sekä auttamaan alkuperäiskansoja laajempien ilmastonmuutoksen johtuvien haasteiden kanssa, kuten tieinfrastruktuurin ylläpitämisessä.

Ruokaturvan ohella myös taloudellisilla aktiviteeteilla on merkitystä pohjoisen napapiirin alkuperäiskansojen elämään tämän päivän globaalissa maailmassa. Nämä rajoittuvat alueella lähinnä kalateollisuuteen, kaivostoimintaan ja turismiin. Kalateollisuus tarjoaa alkuperäiskansoille erinomaisia mahdollisuuksia toteuttaa paitsi perinteisiä elinkeinojaan että soveltaa tietämystänsä kalastuksesta kestävällä tavalla teollisuuden toimintaan. Kaivostoiminta ja turismi painottuvat sen sijaan puhtaasti rahan tahkoamiseen, vaikka turismisektori tarjoaakin alkuperäiskansoille myös mahdollisuuksia opettaa vierailijoille omasta kulttuuristaan ja kotialueensa luonnosta. Palkkatyö voi joko latistaa yhteisön mielenkiintoa perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen, tai päinvastoin mahdollistaa sen, kun yhteisöillä on varaa metsästysvälineisiin, aseisiin ja polttoaineeseen. Esimerkiksi Alaskan ja Kanadan monissa alkuperäisasukasyhteisöissä, jotka saavat pääsiallisen toimeentulonsa palkkatyöstä öljynjalostamisen parissa, ruoan ostaminen supermarketeista on yleistä ja kiinnostus perinteisiä elinkeinoja kohtaan vähäistä.

Pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus on tärkeää, jotta vuosituhansien aikana karttunut perimätieto arktisesta luonnosta ei katoa, vaan siirtyy jälkipolville. Ilmastonmuutoksen tuoma nopea muutos haastaa ikivanhan perimätiedon paikkansapitävyyttä, ja yksi ainoa puuttuva sukupolvi voi katkaista koko ketjun ja johtaa tiedon menettämiseen. Mitä enemmän pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansoilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, sitä paremmin he voivat mukautua ilmastonmuutoksen vääjäämättömiin vaikutuksiin.

LÄHTEET:

https://www.arcticwwf.org/the-circle/stories/indigenous-peoples-have-the-knowledge-and-practices-to-support-climate-resilience/

https://gjia.georgetown.edu/2021/02/23/indigenous-peoples-and-climate-justice-in-the-arctic/ https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuutos-ja-suomen-saamelaiset

https://www.rferl.org/a/russia-arctic-indigenous-peoples-losing-traditional-way-life-climate-change/30973726.html

Adaptation Actions for a Changing Arctic: Perspectives from the Bering-Chukchi-Beaufort Region, 2017

”

Jatkuva mukautuminen vaihteleviin olosuhteisiin on rakentunut osaksi pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansojen elämää.

”

Pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansat omaavat työkalut ja tietotaidon arvioidakseen kotiseutujensa muuttuvaa ilmastoa paremmin kuin ketkään muut.

VIERASLAJIT VAATIVAT TORJUNTAOHJELMIA

Kirjoittaja on biologi ja tarkastelee vieraslajeja seuraavassa lähinnä kasvien osalta. Hän on osallistunut kasvilajiston kartoitukseen Lahden seudulla keräten aineistoa, jonka pohjalta on voitu laatia torjuntaohjelmia haitallisten vieraslajien torjumiseksi.

Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka eivät kuulu alkuperäiseen luontoomme, vaan ovat saapuneet luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihmisen mukana. Vieraslajeista on lainsäädännössä erotettu erikseen haitalliset vieraslajit EU:n tasolla ja kansallisella tasolla. Haitallisiksi vieraslajeiksi on nimetty mm. jättipalsami, jättiputki, komealupiini, kurtturuusu, japanintatar ja jättitatar, etelänruttojuuri, terttuselja ja karhunköynnös (isokierto). Niiden viljely ja levittäminen on kielletty ja maanomistajalla on velvoite niiden tuhoamiseen maaltaan. Maisemaa muuttava ja maata siirtävä toiminta (tie ja kiinteistörakentaminen, hakkuut, kaapelilinjat, maanotto) aiheuttaa usein riskin vieraslajien leviämiselle. Kunnat ovat laatineet niiden osalta toimintasuunnitelmia, koulutusta ja talkoita sekä tehostaneet tiedotusta, valvontaa ja torjuntaa.

Esim. Lahdessa on toiminut vieraslajien torjuntaohjelma 2018-2021, jota jatkaa

ohjelma 2022-2029. Ohjelman jättiputkien noin 200 esiintymän tuhoamista jatketaan, mutta esim. komealupiinia torjutaan vain arvokkaimmilta alueilta.

Haitallisiksi todettujen vieraslajien lisäksi on kymmenittäin lajeja, joiden tilannetta seurataan ja voi olla pelättävissä tietyn lajin muuttuminen haitalliseksi ajan kuluessa. Sopeutuminen uuden elinpaikkansa ympäristöoloihin tapahtuu usein hitaasti ja huomaamattomasti, mutta sitten ihmisen mielestä yhtäkkiä ja yllättäen todetaankin aiemmin harmittoman lajin muuttuminen haitalliseksi ja lajin alkaneen levitä vauhdilla uusille kasvupaikoille luontoon. Tällaisesta hyvä esimerkki on jättipalsami.

Osan vieraslajeista katsotaan kotiutuneen niin vakiintuneesti luontoon, että niistä on hyvin vaikea päästä kokonaan eroon. Tällaisia hyvin haitallisia lajeja on mm. komealupiini ja paimenmatara; melko haitallisia terttuselja ja tuomipihlaja. Jos tulokaslaji on etelämpänä olevalla vyöhykkeellä alkuperäinen ja

nyt pyrkimässä meillä vastaaville kasvupaikoille, voidaan ajatella kyseessä olevan lajin luontainen leviäminen jääkausien välissä laajemmalle, ilmastonmuutoksen nykyisin vaikuttaessa kohti pohjoista, tällaisia lajeja on mm. maahumala ja puistolemmikki, mitkä Keski-Euroopassa ovat alkuperäisiä lehtolajeja ja meilläkin leviämässä lehtoihin.

Yleisenä huomiona voidaan pitää puutarhajätteen kippaamista oman tontin ulkopuolelle hyvin haitallisena tekona ja vieraslajeja luonnossa lisäävänä, samoin ylijäämämaan ajoa muualle kuin rajatuille maankaatopaikoille. Omakotitalojen puutarhoista katujen varsille omin voimin siirtyviä koristekasveja voidaan toisaalta usein pitää asutuksen läheistä luontoa rikastuttavana ja lähinnä poikkeustapauksissa haitallisten vieraslajien leviämisenä.

Käytännössä suhtautumisessa vieraslajeihin tulee eroja. Kurtturuusu on aiheuttanut merenrannoilla niin suurta tuhoa muille kasveille, että ruusu on määrätty hävitettäväksi

TEKSTI: ANTTI HOVI KUVA: HELENA RAIKAS

sisämaastakin, koska linnut levittävät sen siemeniä satoja kilometrejä ja pieni juurenpalakin saa sen palaamaan suurella vaivalla kaivurein puhdistetulle rannalle. Toisaalta lupiini on katsottu niin laajalle levinneeksi, että sitä vaaditaan torjuttavaksi vain edustavien ketolaikkujen päältä teiden varsilta. Jättiputki (3 lajia) sen sijaan on päätetty tuhota kaikilta kasvupaikoiltaan, koska tilanne voidaan vielä hallita ja laji on ihmiselle vaarallinen palovamman kaltaisia jälkiä tuottaen.

Vieraslajien vaarallisuuden ja levinneisyyden valvonta vaatii jatkuvaa seurantaa ja hereillä oloa. Muissa Pohjoismaissa tapahtunut lajien muuttuminen haitallisiksi on pyrittävä ennakoimaan ajoissa. Torjuntatoimet puolestaan vaativat vastuunjaon

selkeyttämistä ja päättäväisiä ja nopeita toimenpiteitä.

Piharatamo levisi aikoinaan Pohjois-Amerikan itärannikolta karavaanien mukana länsirannikolle ja alkuperäiskansat kutsuivat sitä ”valkoisen miehen jalanjäljeksi”. Vastaavasti koko maapallolla on levinnyt esim. eteläamerikkalainen karvarusokki (Bidens pilosa). Sitä kasvaa kaikenlaisilla joutomailla ja teiden varsilla sekä laitumilla.

Kehittyvissä maissa ja varsinkin turismikohteissa vieraslajit ovat usein aiheuttaneet suurta tuhoa alkuperäisille lajeille. Australian eristyneissä oloissa jokainen vieras eläin- tai kasvilaji on aiheuttanut suuren riskin. Turistikohteista Kanarian saarilla ja Madeirallakin vieraat kasvilajit ovat vallanneet teidenvarsia

ja alkuperäisiä metsiä. Kaikkialla peltojen ja puutarhojen rikkakasvit ovat riskitekijä. Kymmeniin rikkakasveihin paikallinen maanviljely on ehtinyt sopeutua, mutta yhä pitää varoa uusien vieraslajien ilmaantumista.

Esimerkiksi idänukonpalko (Bunias orientalis) on toistaiseksi Lahdessa pysynyt muutamilla esiintymispaikoillaan leviämättä ympäristöön. Näkymät Tukholman seudun teiden varsilta kertovat lajin leviävän jo holtittomasti ja tiedot kertovat saman alkaneen Lappeenrannassa historiallisen linnoitusalueen rinteillä. Ukonpalon ja muiden vastaavien lajien torjuntaan on siksi syytä varautua jo muuallakin Suomessa.

Jättipalsamit nököttivät vaarattoman oloisesti tuhansien kotipuutarhojen kukkapenkeissä vuosikymmeniä, kunnes ne yhtäkkiä alkoivat aggressiivisesti levitä ympäristöönsä muuttuen haitallisiksi vieraslajeiksi. KUVA: HELENA RAIKAS

YKSILÖN ELINEHDOT KRIISINHALLINNAN KESKIÖÖN

TEKSTI: PIHLA HANKAMÄKI KUVA: CLAUDIO SCHWARZ / UNSPLASH

Venäjän hyökkäyssodan kiihdyttämien globaalien energia- ja ruokakriisien vaikutukset osuvat kipeimmin kehittyvien maiden köyhiin ja marginalisoituihin väestöryhmiin, mikä voi eskaloida olemassa olevia sotilaallisia konflikteja ja sytyttää uusia. Moninaiset kriisit vaativat nyt kansainvälisen yhteisön oikea-aikaista puuttumista, jotta tilanteiden kärjistyminen ja konfliktien kasautuminen vältettäisiin.

”Maailma on nyt kriisiytyneempi kuin vuosikymmeniin, sillä käynnissä ilmastokriisin ja sodan lisäksi ovat edelleen myös pandemia ja terveydenhoidon kriisi, köyhyys, talous- ja inflaatiokriisi, elinehtojen saatavuuden kriisit kuten vesi-, ruoka- ja energiakriisit sekä humanitaarinen kriisi Afrikan sarvessa”, sanoo kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija Antti Häikiö

Ruoan hinnan nousun vaikutukset osuvat kaikkein kipeimmin kehittyviin talouksiin, joissa ihmiset käyttävät valtaosan tuloistaan ruokaan. Nousevien hintojen vuoksi 71 miljoonaa ihmistä ajautui köyhyyteen pelkästään kevään 2022 aikana. Köyhyys uhkaa erityisesti alhaisen tulotason kotitalouksia Balkanilla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Kaspianmeren ympäristössä.

YK:n ja Maailmanpankin Pathways for Peace-raportin mukaan monet nykypäivän konfliktit syntyvät osattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteista, joita poliittiset johtajat ruokkivat ja käyttävät hyväkseen ihmisten mobilisoimiseksi väkivaltaan. Strategia on toimiva, erityisesti jos ihmiset kokevat, että heillä ei ole mitään menetettävää.

Esimerkiksi Sahelin alueen pitkään jatkuneissa konflikteissa taustalla ovat ilmastonmuutoksesta aiheutuva kuivuus ja sen pahentama niukkuus ruoasta ja vedestä, sekä useiden etnisten ryhmien syrjäyttäminen poliittisesta päätöksenteosta. EU:lla on ollut Sahelin alueella useita kriisinhallin-

taoperaatioita, joissa on painotettu terrorismin ja rikollisuuden torjuntaa, jolloin alueen kokonaisvaltaisempi kehitys on jäänyt toissijaiseksi teemaksi.

Häikiön mukaan kansainvälisen yhteisön operaatioissa toistuvat usein samat piirteet, jotka heikentävät operaatioiden onnistumismahdollisuuksia. Sotilaalliset toimijat johtavat prosessia liian pitkään, eikä ihmisten elämän edellytyksiin - koulutukseen, infrastruktuurin kehitykseen ja terveydenhuoltoon - panosteta riittävästi. Tällöin valtio

Onko kriisinhallinta todella kriisin hallintaa vai juoksemmeko me kriisien perässä yrittäen ratkoa niitä parhaiden kykyjemme mukaan?

pysyy hauraassa ja riskialttiissa tilassa, jossa sotilaallista voimaa käyttävät määrittävät politiikan suunnan.

Häikiö korostaa ennaltaehkäisyä kriisien ratkomisessa: ”Onko kriisinhallinta todella kriisin hallintaa vai juoksemmeko me kriisien perässä yrittäen ratkoa niitä parhaiden kykyjemme mukaan?”

Kun väkivallan kierre kerran alkaa, sitä on vaikea saada loppumaan. Sotilaallisiin konflikteihin asti eskaloituneet tilanteet vaativat valtavasti resursseja rauhan palauttamiseksi, yhteiskunnan ja yhteisöjen jälleenrakentamiseksi, sekä aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä. Pahimmillaan sodat pyyhkivät pois viikoissa yhteiskunnallisen kehityksen, jonka rakentamiseen on kulunut vuosikymmeniä. Siksi huomion pitäisi olla kriisien ennaltaehkäisyssä.

Häikiö varoittaa konfliktien ja kriisien kasautumisesta, sillä esimerkiksi 1990-luvun sodat Afrikassa ja Länsi-Balkanilla sitovat edelleen resursseja konfliktien jälkihoitoon samanaikaisesti, kun uudet ja vielä pahemmat kriisit haastavat kansainvälistä yhteisöä.

Lähteet:

Antti Häikiön haastattelu Rauhanliiton Rauhacast-podcastissa 28.9.2022 jaksossa: ”Miten globaali kokonaisturvallisuus pysyy agendalla militarisoituvassa Euroopassa?”

Norman Sempijja & Ekeminiabasi Eyita-Okon (2022) Examining the effectiveness of the EU security-development strategy in tackling instability in the Sahel: The case for an alternative strategy?, South African Journal of International Affairs

YK:n julkaisu (2018): Pathways for Peace - Inclusive Approaches to Preventing Violent Conflict

KOKEMUKSIA SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ KENIASSA

Itä-Afrikan köyhyys on pahentunut viime aikoina kuivuuden myötä, ja alueilla asuvat ihmiset ovat avun tarpeessa. Kuinka tehokasta loppujen lopuksi on rikkaan Suomen kehitysyhteistyö alueella, ja kuinka ulkoministeriö ja Kirkon Ulkomaanapu lähestyvät asiaa?

Kehitysyhteistyö voidaan määritellä julkisista varoista annettavaksi tueksi köyhemmille maille, mikä edistää maiden taloudellista sekä sosiaalista kehittymistä. Suomi on korkean tulotason maa, jolla on velvollisuus auttaa niitä, jotka kamppailevat kehitysongelmien kanssa. Kenia on yksi Suomen kehitysyhteistyön pääkohteista, vaikka maa onkin Suomen ulkoministeriön mukaan yksi Afrikan vakaimmista demokratioista. Siitä huolimatta suurin piirtein kolmasosa Kenian väestöstä elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella, eikä maalla ole oikeita resursseja tai poliittista vakautta selvittämään ongelmaa. Maailman terveysjärjestö WHO sanoo, että Itä-Afrikka, Kenia mukaan lukien, on lähiaikoina kokenut yhden viime vuosikymmenien pahimmista kuivuusjaksoista. Terrorismi ja etniset

konfliktit uhkaavat pitkäkestoista vakautta Keniassa, ja hallituksen korruptio vie suuren osan julkisista varoista. Esimerkiksi juuri tapahtuneet kansalliset vaalit Keniassa tuottivat suuren määrän levottomuutta kansassa. Näistä syistä Suomi on toiminut kehitysyh-

teistyön toimittajana Keniaan 1960-luvulta lähtien. Kuulemme eri näkökulmista, mitä maamme kehitysyhteistyö sisältää ja kuinka tehokasta se loppujen lopuksi on.

Ulkoministeriön näkökulma

Haastattelin Suomen Nairobin suurlähetystön kehitysyhteistyön erityisasiantuntijaa Anu Ala-Rantalaa ulkoministeriön kehitysyhteistyön toimenpiteistä Keniassa. Ala-Rantala vetää ulkoministeriön kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, joka sisältää monia hankkeita kohdistuen naisten oikeuksiin sekä nuorten taitoihin. Tämän lisäksi ulkoministeriöstä rahoitetaan myös monen suomalaistoimijoiden hankkeita eri sektoreilla. Hankkeet eroavat muun muassa budjettien

TEKSTI: NUPPU PÄÄKKÖNEN KUVA: JARI KIVELÄ, VILLE NYKÄNEN /KIRKON ULKOMAANAPU

” Terrorismi ja etniset konfliktit uhkaavat pitkäkestoista vakautta Keniassa, ja hallituksen korruptio vie suuren osan julkisista varoista.

koissa, ja rahoitus näihin tulee vaihtelevista tahoista, mutta kaikki hankkeet tapahtuvat joka tapauksessa itse Keniassa. Ulkoministeriö on tehnyt yhteistyötä muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien sekä Kenian Punaisen Ristin kanssa. Ulkoministeriön kahdenvälisen kehitysyhteistyön pääpaino näyttää keskittyvän naisiin ja nuoriin. Kuivuus ja ruokaturva ovat akuutteja haasteita monissa Kenian maakunnissa, ja heijastavat suurta eriarvoisuutta, joka leimaa Kenian yhteiskuntaa. Ala-Rantala väittää, että koulutuksen sekä toimeentulon eteen täytyy tehdä paljon enemmän, mitkä hänen mukaansa ovat kehityksen kynnyskysymyksiä, eli tarvittavia rakenneosia kehityksen edistämisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Ulkoministeriö on suunnittelemassa yhteistyötä ammattikoulutuksen saralla suurentaakseen ihmis-

ten määrää, jotka saavat korkeamman tason koulutuksen. Ala-Rantala mainitsee, kuinka ulkoministeriön täytyy keskittyä myös kes-

tävien työpaikkojen lisäämiseen työmarkkinoille, jotta Kenian suuri tuloero pienentyisi, ja nuorille olisi tarjolla työpaikkoja.

Kirkon Ulkomaanavun näkökulma

Moniulotteisemman johtopäätöksen tekemiseksi Suomen toimittamasta kehitysavusta Keniaan haastattelin myös Kirkon Ulkomaanavun työntekijää Paula Tarvaista. Tarvainen työskentelee vanhempana neuvonantajana tukien maatoimistojen rauhanhankkeita järjestön kohdemaissa, kuten Keniassa. Hän vastaa globaalista teeman kehittämisestä ja tuesta KUA:n kahdelletoista maatoimistolle. Tarvaisen mukaan Kenian ohjelmapaketti koostuu kolmesta osasta: rauhasta, koulutuksesta ja toimeentulosta. KUA:n hankkeilla

Vaikka ulkoministeriöllä ja KUA:lla ei ole suoranaista yhteistä hanketta, heidän yhteistyönsä asiassa osoittaa Suomen tahdon sekä tehokkuuden auttaa köyhempiä maita.

on eri rahoittajia, joiden kanssa hankkeiden budjetit määritellään, ja Kenian rauhantyön päärahoitus tulee Suomen ulkoministeriöltä, jonka kanssa KUA on tehnyt paljon yhteistyötä kehitysyhteistyön toimittamiseksi. KUA:n kehitysyhteistyöohjelmat keskittyvät monipuolisiin alueisiin, joista Tarvainen antaa esimerkiksi Pohjois-Kenian yhteisöjen väliset pitkäkestoiset konfliktit, jotka aiheuttavat turhaa väkivaltaa alueelle ja häiritsevät rauhan tavoittelua. Nämä kulttuurilliset konfliktit kohdistuvat luonnon resurssien jakoon sekä karjan laiduntamiseen. Tarvaisen mukaan KUA:n työ keskittyy “miten voidaan tukea luonnon varojen jakamista ja käyttöä eri ryhmien välillä, että saadaan rauhanomainen sopimus luonnonvarojen jakamiseen”. Tarvainen kertoo myös, kuinka KUA vahvistaa naisten läsnäoloa yhteisöissä ja viranomaisasemoissa. KUA muun muassa tukee lobbaus- ja rauhantyötä tekeviä naistenryhmiä, esimerkiksi aseistariisuntakampanjoita joilla hallinto yrittää rauhoittaa aluetta. Järjestö koettaa myös vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esimerkiksi radiokampanjoiden kautta, joissa naiset sekä miehet puhuvat yhdessä osoittaen, että se ei ole pelkkä naisten asia.

Tekijöiden yhtäläisyydet

Kun arvioimme Suomen kehitysyhteistyötä

Keniassa ulkoministeriön ja Kirkon Ulkomaanavun näkökulmien pohjalta, näemme, että maamme kehitysyhteistyö koostuu eri kohdealueista. Siinä missä ulkoministeriö keskittyy enemmän naisten oikeuksien ja nuorten koulutuksen parantamiseen, KUA keskittyy rauhan ylläpitoon, korkeakoulutuksen takaamiseen sekä taloudellisen turvan varmistamiseen. Edellä mainittujen tekijöiden kohdealueet yhtyvät siitä huolimatta, kun ulkoministeriö ja KUA toimivat yhteistyössä toimittaakseen kehitysyhteistyötä Keniaan koko Suomen puolesta. Vaikka ulkoministeriöllä ja KUA:lla ei ole suoranaista yhteistä hanketta, heidän yhteistyönsä asiassa osoittaa Suomen tahdon sekä tehokkuuden auttaa köyhempiä maita.

Siinä missä ulkoministeriö sekä KUA onnistuvat kehitysyhteistyön toimittamisessa Keniaan, he voisivat myös laajentaa

tavoitealueitaan koskemaan ilmastonmuutosta sekä ympäristövaaroja kuten kuivuuskausia, sekä niiden seuraamuksia, kuten akuuttia nälkää ja pitkäaikaista köyhyyttä. Nämä ovat lyhyen aikavälin ongelmia, ja Suomi keskittyy enemmän pitkäaikaisten ratkaisujen toimittamiseen. Molemmat ovat

tarpeellisia sekä tehokkaita, ja Suomi tekee aktiivista työtä kehitysyhteistyön toimittamiseksi Keniaan. Muut maat voivat ottaa oppia Suomen kehitysyhteistyöstä siinä missä Suomi voi varmasti oppia muidenkin maiden toiminnasta.

INDIVIDENS LEVNADSVILLKOR BEHÖVER MERA UPPMÄRKSAMHET INOM KRISHANTERINGEN

Mat- och energikrisen som Rysslands anfallskrig gett upphov till har värst effekt på de redan fattiga och marginaliserade beolkningsgrupperna i utvecklingsländerna. Som resultat av detta eskalerar de väpnade konflikter som områdena är utsatta för och nya konflikter bildas. De många kriserna kräver nu internationell uppmärksamhet och agerande innan de hinner eskalera ytterligare och urarta.

Världen har inte sett så många kriser som nu på årtionden”, berättar Antti Häikiö som är expert inom internationell krishantering. ”Förutom klimatkris och krig är pandemin och hälsovårdskrisen ännu fakta och därtill har vi ekonomi- och inflationskris, kriser på grund av brist på vatten, mat och energi samt den humana krisen i Afrikas horn”. De höga matpriserna orsakar mest bekymmer i hushåll i utvecklingsländerna där största delen av inkomsterna används

till mat. Under våren 2022 halkade 71 miljoner människor under gränsen för fattigdom på grund av de stigande priserna. Områden som drabbats värst är Balkan, Afrika söder om Sahara och omgivningarna runtomkring Kaspiska havet. Enligt FN:s och Världsbankens rapport Pathways for peace orsakas många av dagens konflikter av att människor känner sig orättvist behandlade och åsidosatta, något som politiska ledare utnyttjar för att mobilisera människor till våldsdåd.

Strategin är effektiv, i synnerhet om människorna känner att de inte har något att förlora. Bakgrunden till till exempel Sahelområdets konflikter ligger i att klimatförändringen har orskat torka som försämrar tillgången på vatten och livsmedel, och på att flera etniska grupper har förbisetts i beslutsfattandet. I de krishanteringsoperationer som EU tagit initiativ till på området har fokuset varit på att motverka terrorism och annan kriminalitet, med den bieffekten att en bredare satsning

TEXT: TERHI RAIKAS ÖVERSÄTTNING: LINNEA PARKATTI BILD: HUMPHREY MULEBA/ UNSPLASH

på områdets utveckling inte har förverkligats. Häikiö känner igen ett visst mönster i operationerna vars vissa aspekter lätt försvårar dem. Då väpnade styrkor innehar makten och för processen vidare under för lång tid blir satsningarna på utbildning, infrastruktur och hälsovård - grundstenarna i människornas liv, otillräckliga. I dessa förhållanden förblir staten fragil och nya konflikter hotar att ta fart då militärmakter bestämmer politikens riktning. Häikiö poängterar förebyggandets roll i krishanteringen. När en våldspiral en gång tagit fart är den näst intill omöjlig att

bryta. Att lösa en beväpnad konflikt kräver otroligt mycket resurser, för att inte tala om det humana lidandet som konflikten ger

”

upphov till och det mödosamma återuppbyggandet. I värsta fall förstör ett krig på några veckor den samhälleliga utveckling som det tagit årtionden att bygga upp. Därför måste fokuset ligga på förebyggandet av kriserna. Häikiö varnar också för ansamlandet och hopningen av kriser. Till exempel krigen på Afrika och Västbalkan på 1990-talet binder ännu också resurser på samma gång som nya och ännu värre kriser uppkommer.

Om de internationella operationerna överdriver det militära hamnar rotproblemen

PROMOTING MENTAL HEALTH AWARENESS IN CAMBODIA

In addition to the pandemic which affected all lives globally, Cambodian youths are inevitably suffering from this global phenomenal and the residual of this crisis both physically and mentally. It is time to bring forward the actions to tackle the problems by creating a supportive learning environment, along with a platform for connection and sharing, as well as the collaboration with professional in order to break the silence surrounding mental health, promote inclusion, address stigmas, improve mental health literacy, and ensure young people and people with lived experience to have a voice.

Who are we?

Chumhor is a four-month project implementation (April - August 2022) funded by Finn Church Aid. The project is led by a youth-led initiative consisting of eight members using social media channels named “Komlang” and “Noted Thought” for outreach and intervention. The key beneficiaries of this project are Cambodian youths of all backgrounds, aged between 15-35 years old, who are struggling with emotional and mental health in their daily life. “Chumhor”, as a name, represents a foundation that everyone can rely on when encountering struggles. Our vision is to witness Cambodian youths live harmoniously in good mental health conditions. Our mission is to ensure Cambodian youths are able to openly discuss mental health issues in the society and to seek support and solutions to their mental health problems. We value equality, the culture of sharing, integrity, and respect. We believe Cambodian youths of all backgrounds and statuses are able to receive support on mental health concerns

and be treated with respect.

launching, a local language website (http:// chumhor.com), a 7-day social media campaign featuring quotes from high school students of their views on how schools could contribute to students’ mental health and wellbeing for the celebration of global Mental Health Awareness Month.

How Can We Help and Support?

Our objective is to strengthen mental health awareness among Cambodian youths through an accessible and inclusive digital platform, and social media content creations and to promote an open dialogue on mental health and wellbeing through online social media campaigns, group meditation, and art therapy session. Throughout the implementation period, we had highlighted our activities monthly in which during the month of May, we had our mental health digital resources

For the month of June, a webinar was conducted in collaboration with Cambodian Youth 4 Research (CY4R) to touch upon a basic understanding of what mental health is, the issues concerning, social media addictions, and what could be done in school contexts to promote mental health and wellbeing.

As for July, we aimed to embrace the uniqueness of our humanity, where pride is for everyone, covering the LGBTQI+ community topic by publicly articulating discussion surrounding mental and emotional struggle of the LGBTIQ+ individuals with the featured topic “Mental Health & LGBTIQ+”. The panel discussion was conducted to broaden awareness on the LGBTQI+ community correlating with their common mental health struggles such as social bullying and harassment through their gender decision, family

Certain issues like social stigmas and stereotypes around mental health still exist, mental problems in Cambodia are still being overlooked and access to reliable resources in local language are very limited. “Chumhor” represents a foundation where Cambodian youths can rely on when encountering struggles.

”

The panel discussion was conducted to broaden awareness on the LGBTQI+ community.

rejection, and the cultural norms, what could be done to support, and eliminate discrimination toward the community.

In August, we engaged youths in mindfulness activities focusing on self-awareness and reflection, uplifting their inner strength and aspiration in their life, an in-person Workshop themed “Mental Health Begins with Me” with 14 participants coming from diverse backgrounds, including university students, Counseling and Public Health, Civil Society, Research, Private sector, young professionals and academia. The workshop introduced participants to practical wellness exercises, including both art therapy, and meditation sessions, where participants were encouraged to take home the knowledge, and practices in their daily life.

Aside from all the mentioned activities, we also provided mental educational con-

tents weekly in local language on our social media channels as a part of the outreach for the audiences to have a deeper understanding of the definition, what could be done to lessen the problems and struggles in an empathetic approach.

A message we want to spread

Often time we get trapped in our own thoughts unknowingly. They are detrimental and sometimes unexplainable to other people. Those thoughts might also bring many uninvited problems to our lives. We ignore the sensation, thinking that is all just in our head and everything will work out just fine until one day when it builts up inside and everything becomes overwhelming to the point where it is even hard just breathe.

We want to encourage everyone to seek help either from the professional or the community that you can trust. We hope you are reminded that taking care of your mental and emotion well-being, is just as important as the physical health and mental health matters.

”

We want to encourage everyone to seek help either from the professional or the community that you could trust.

Chumhor organized a panel discussion events for LGBTQI+ youth in Cambodia

TERRA NIL

Konsoli- ja tietokonepeli, 2023, GENRE: strategia, KEHITTÄJÄ: Gree Lives, JULKAISIJA: Devolver Digital

Terra Nil -strategiapeli käsittelee videopeleissä harvoin nähtyä kestävää kehitystä. Jokaisen yksittäisen pelin alussa pelaaja kohtaa sattumanvaraisesti luodun, harmaan ja kuolleen autiomaan, joka täytyy palauttaa entiseen luonnonmukaiseen tilaansa. Ilman aikarajoituksia tai muita painostavia elementtejä pelaaja voi edetä omaa tahtiaan tämän saavuttamiseksi.

Videopeli painottaa visuaalista hahmotuskykyä ja syy-seuraussuhteiden ymmär-

tämistä. Jokainen kartan muokkaamiseen tarkoitettu rakennus kuluttaa jaettua resurssia, ja jotkut rakennukset antavat sitä sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat karttaan. Muutamat rakennukset puolestaan tuhoavat karttaa ja jo palautettua luontoa, kuten hallitun tulipalon sytyttävä rakennus tai jokia kaivava rakennus, mutta nämä ovat oleellisia metsä- ja kosteikkobiomien luomiseksi. Pelin voikin hävitä vain jos rakentamiseen tarvittava resurssi loppuu kesken.

Jokaisen yksittäisen pelin tavoitteena on luoda ekosysteemi, missä eri biomit ovat tasapainossa keskenään. Tavoitteen täytyttyä pelaajan täytyy vielä kierrättää kaikki

rakentamansa rakennukset jokia pitkin kulkevan robotin avulla. Pelin suurin haaste muodostuu pelaajan toiminnan rajaamisesta mahdollisimman pienelle alueelle, jotta hänen toiminnastansa aiheutuneiden jälkien poistaminen olisi lopussa mahdollisimman helppoa.

Arvostelu on kirjoitettu videopelistä kirjoitushetkellä saatavilla olleen ilmaisen ja suppealta tuntuvan demon pohjalta. Vuoden 2023 alkupuolella julkaistavassa valmiissa pelissä tulee kuitenkin olemaan huomattavasti enemmän sisältöä ja vaihtelua.

KEVÄÄN 2023 CHANGEMAKER-VIIKONLOPPU

PALTAMOSSA 14.-16.4.2023

Haluaisitko mukaan Changemakerin toimintaan, mutta et tiedä mistä aloittaa? Kahdesti vuodessa järjestettävät Changemaker-viikonloput ovat mitä parhain tapa tutustua verkostoon ja muihin maailman muuttamisesta kiinnostuneisiin nuoriin! Kevään 2023 Changemaker-viikonloppu järjestetään Paltamossa Kainuun opistolla 14.-16. huhtikuuta.

Changemaker-viikonloppu on tarkoitettu 13–35-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka haluavat oppia lisää yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kehityskysymyksistä. Viikonloppuun voit osallistua, vaikka sinulla ei olisi ennakkotietoja verkostosta tai käsiteltävistä aiheista. Mukaan ovat tervetulleita sekä vanhat aktiivit että uudet toiminnasta kiinnostuneet!

Ilmoittautuminen viikonloppuun aukeaa maaliskuussa 2023.

PYYDÄ CHANGEMAKER VIERAILULLE!

Changemakerin vapaaehtoiset tekevät mielellään vierailuja kouluihin ja seurakuntiin. Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä verkostoa kertomaan toiminnastaan tai vetämään työpajaa! Yhteystiedot löydät Changmakerin nettisivuilta osoitteesta changemaker.fi.