Globalisti 2/2022. Teemana ylikulutus

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto, joka muut taa maailmaa. Kouluttaudumme ja kampanjoimme kehitysmaihin liit tyvistä kysymyksistä. Vaikuttamistoimintamme pääteemoja ovat rauha, talous ja ympäristö. Toimintamme on nuorten itse suunnittele maa ja toteuttamaa.

Toimitus

Eteläranta 8, 00130 Helsinki, toimisto@changemaker.fi www.changemaker.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Terhi Raikas TOIMITUSSIHTEERI: Otto Euro paeus

TOIMITUSKUNTA: Otto Europaeus, Ville Gustafsson, Pyry Mikkonen, Linnea Parkatti, Piek Pietiläinen, Terhi Raikas, Matias Uusisilta, Aino Vihonen

TAITTO: Matias Uusisilta

KANNEN KUVA: Helena Raikas PAINOPAIKKA: Grano, Vantaa Ympäristömerkitty painolaitos 4041 0955

ISSN-L 2323-5128

ISSN 2323-5128 (painettu) ISSN 2323-5136 (verkkojulkaisu)

PARANNETAAN MAAILMAA

Nykyään mietitään jo ihan ministeritasolla, mitä voidaan tehdä, kun maailma uhkaa luontokadolla, miten voidaan vaikka auttaa Afrikkaa jottei koko maanosa pääse kuivumaan.

Tässä kaikessa on hyvä kuitenkin muistaa, ettei kehityksestä ja ihmisoikeuksista kannata luistaa, edes silloin, kun ollaan sotatilassa, jottei meidän kaikkien tulevaisuus ole kohta ihan pilalla.

Avainsana tässä kaikessa on itsekkyys, ihmiset puhuu kauniita, mut’ silti kaikes henkii tekopyhyys. Me ei vaan voida enää kuluttaa niin paljon luonnonvaroja, sillä tulevaisuudessa kukaan ei aja bensa-autolla.

Kasvisruokakin on somes kirosana, kun vegaanimakkara on joittenkin silmis maailman pahin asia, mut’ onneks maailmassa on paljon fiksui nuoria, jotka toimii, et’ tämä maailma säilyy tulevaisuudeskin edes melkein yhtä kauniina.

Jokaisen meistä kannattaa jättää hyllyyn kaikki turha tavara, sillä yksikin päätös parantaa tätä meidän kaikkien maailmaa. Tuskin kukaan haluaa, et’ tää luonnon kauneus jonain päivänä katoaa. Liity siis sinäkin tähän meidän kaikkien kamppailuun jotta maailman tulevaisuus alkais edes vähän parantuun.

MILJÖMÄRKT

PÄÄTOIMITTAJA TERHI RAIKAS

YLIKULUTUKSEN VASTAISTA KAMPANJOINTIA JA UUTTA PAIKALLISTA TOIMINTAACHANGEMAKERIN AJANKOHTAISIA KUULUMISIA

Verkosto on panostanut tänä vuonna Ei kestä! -ylikulutuskampanjan jalkauttamiseen sekä uusien paikallisryhmien aktivoimiseen. Toimintaa on tänä vuonna useammalla paikkakunnalla kuin aikohin.

Ylikulutuksen vastainen Ei kestä! -kampanja oli näkyvästi esillä kesän 2022 suurtapahtumissa

Changemakerin Ei kestä! -kam panja startattiin toukokuun lopussa Maailma kylässä -festivaaleilla. Helsingin kampanjastartin lisäksi

kampanjaa pidettiin esillä myös Joensuun Herättäjäjuhlilla ja Suomen Partion Kajo-suur leirillä.

Kampanjastartissa Maailma kylässä -fes tivaaleilla Changemaker jakoi ihmisille ide oita aineettomista lahjoista, joita he voivat antaa läheisilleen tavaran sijaan. Pisteellä kävi tiuhaan väkeä pyörittämässä onnenpyörää, josta lahjaideoita sai, sekä kuulemassa yliku

lutuksesta. Vaikka festivaaliväelle jaettiinkin aineettomia lahjoja, heitä muistutettiin myös siitä, että kyseessä on ennen kaikkea raken teellinen ongelma, jota ei saada ratkaistua ilman rakenteellisia muutoksia.

Changemaker näkyi myös Maailma kylässä -festivaalin puheohjelmistossa. Festivaa lilauantain keskustelutilaisuudessa Viljel len ja varjellen – kirkko, tiede ja politiikka

TEKSTI: MATIAS UUSISILTA, KUVAT: CHANGEMAKER

ilmaston asialla Changemakerin viestintä vastaava Aino Vihonen muistutti nuorten äänen kuulemisesta. Mukana keskustelussa olivat myös Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja Suomen Lähetysseuran vaikutta mistyön asiantuntija ja ympäristöpolitiikan dosentti Niko Humalisto

Maailma kylässä -festivaalien lisäksi Ei kestä! -kampanja on kesän aikana näkynyt Joensuun Herättäjäjuhlilla sekä Suomen par tion Kajo-suurleirillä. Herättäjäjuhlilla Chan gemaker keräsi allekirjoituksia kampanja vetoomukseen ja jakeli juhlien osallistujille ideoita aineettomista lahjoista. Tempauksen ideana oli herätellä ihmisiä ajattelemaan vaih toehtoja tavaralahjoille ja tempaus herätti kin paljon keskustelua ja iloa juhlakansassa.

Kajo-suurleirille osallistui heinäkuun lop pupuolella yli 13 000 partiolaista ja mukana oli myös Changemakerin vapaaehtoisia. Ver kosto oli mukana Kajon Kumppanuuskylässä

kahden päivän ajan, jolloin Changemakerin vapaaehtoiset keräsivät nimiä kampanjave toomukseen ja opettivat leiriläisiä jonglöö raamaan. Jonglöörausvälineinä käytettiin vapaaehtoisten maapalloiksi maalaamia tennispalloja, jotka symboloivat maapallon resurssien rajallisuutta. Jos kaikki maailmassa kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin yli kolmen maapallon verran luonnonresursseja.

Ei kestä -kampanjallaan Changemaker haluaakin nostaa ylikulutuksen esiin nimen omaan rakenteellisena ongelmana ja vaatii toimia siksi ensisijaisesti päättäjiltä, eikä yksilöiltä. Changemakerin vaatimuksiin sisäl tyvät muun muassa lain säätämien mini mitakuiden pidentämiseksi, haitallisista tai huonolaatuisista materiaaleista valmistet tujen tuotteiden verotuksen nostaminen ja korjauspalveluiden verotuksen laskeminen, yritystukien muuttaminen kestäviksi ja fos siilisten polttoaineiden tuista luopuminen.

Lisätietoa kampanjasta ja kampanjan vaatimuksista voit lukea kampanjan etusi vulta changemaker.fi/eikesta.

TULE MUKAAN VAIKUTTAMIS TOIMINTAAN!

Haluaisitko vaikuttaa oikeudenmukai semman maailman puolesta?

Jos vastasit kyllä, tule mukaan – nuorisoverkosto Changemaker on olemassa sinua varten. Changemake rissä pääset vaikuttamaan juuri sinulle tärkeiden asioiden puolesta. Mukaan tullaksesi et tarvitse ennakkotietoja tai osaamista vaikuttamisesta!

Lisätietoja osoitteesta www.changemaker.fi

Changemakerin tiimin viestintävastaava Aino Vihonen osallistui Maailma kylässä festivaalien puheohjelmaan. KUVA: MATIAS UUSISILTA

Changemaker-viikonloppu rantautuu lokakuussa Kuopioon ja kevällä Ouluun

Syksyn paras koulutusviikonloppu järjestetään lokakuun 7.-9. päivä Kuopiossa Poukaman leirikeskuksessä. Changemaker-viikonloppu kutsuu perinteisesti Changemakerit ympäri Suomen rennon yhdessäolon, yhdessäoppi misen ja maailman muuttamisesta innos tumisen äärelle.

Changemaker-viikonloppuja järjestetään kahdesti vuodessa kiertävällä systeemillä eri puolilla Suomea. Syksyllä järjestettävä vii konloppu pidetään Kuopiossa ja keväällä 2023 Changemaker-viikonloppu rantautuu

KORJAUS:

Globalistin 1/2022 artikkelissa ”Länsi mainen vapauskäsitys horjuu, kun hui veihin kajotaan” toiseksi kirjoittajaksi nimettiin Hanna Walsch. Kirjoittajan oikea nimi on Hanna Walsh.

Kainuun Paltamoon 14.-16. huhtikuuta. Pistä viikonloput jo nyt kalenteriisi!

Changemaker-viikonloppu on tarkoitettu 13–35-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka haluavat oppia lisää yhteiskunnalli sesta vaikuttamisesta ja kehityskysymyk sistä. Koulutusviikonloppu on erinomainen tapa tutustua paremmin Changemakerin toimintaan sekä nuoriin eri puolelta Suomea. Viikonloppuun voit osallistua, vaikka sinulla ei olisi ennakkotietoja verkostosta tai käsi teltävistä aiheista. Mukaan ovat tervetulleita sekä vanhat aktiivit että uudet toiminnasta kiinnostuneet!

Changemaker mukana Justice is Everybody’s Business -kampanjassa

Vuonna 2019 Changemaker kampanjoi kansallisen yritysvastuulain puolesta osal listumalla yritysten, järjestöjen ja ay-liik keen yhteiseen #Ykkösketjuun-kampan

jaan. Kampanja vaati vuoden 2019 keväällä valittua hallitusta kirjaamaan hallitusohjel maan tavoitteen kansallisen yritysvastuulain edistämisestä. Tässä tavoitteessa kampanja onnistuikin ja hallitusohjelmaan kirjattiin, että hallituskauden aikana tehdään selvitys kansallisen yritysvastuulain asettamisesta.

Valitettavasti yritysvastuulaki on koh dannut myös paljon vastakampanjointia elinkeinoelämän puolelta ja hallitusohjel man kirjauksesta huolimatta, kansallista yri tysvastuulakia ei olla Suomen tasolla tällä hetkellä edistämässä. Suomi on jäämässä tässä jälkeen, sillä Ranskassa yritysvastuu laki on jo voimassa ja Saksassa ja Norjassa laki on jo säädetty.

Kampanjointia jatketaan vastoinkäy misistä huolimatta ja katseet on nyt myös EU:ssa, sillä järjestöt ovat vuosia lobanneet myös koko unionin kattavan yritysvastuulain puolesta. Kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen yhteinen kansainvälinen Justice Is Everybo dy’s Business -kampanja kunnianhimoisen EU-tason yritysvastuulain puolesta lansee

Changemaker keräsi kampanjavetoomuksia Joensuun Herättäjäjuhlilla heinäkuun alussa. KUVA: MATIAS UUSISILTA

rattiin syyskuussa 2022. Kyseessä on yli sadan toimijan yhteisponnistus, jossa myös Changemaker oli vaatimassa EU-päättäjiltä vahvaa yritysvastuulakia. Kampanja-ak tiivit pystyttivät syyskuussa noin 3 metriä korkean ‘oikeuden vaa’an’ Justus Lipsius -rakennuksen eteen samalla kun neuvoston yhtiöoikeustyöryhmä kokoontui keskustele maan komission esityksestä. Sosiaalisessa mediassa kampanjan kannattajat ja yhteis työkumppanit poseerasivat #HoldBizAc countable -kylttien kanssa.

Changemakerin paikallista toimintaa

Changemaker on kansallinen nuorisojär jestö ja toimintaa löytyy monilta eri paik kakunnilta. Espoossa Changemakerin pai kallisryhmä kokoontuu kokoontuu Sodessa (osoitteessa Soukantie 13, 02360 Espoo) joka toinen torstai klo 17.30-19.00. Jyväsky län paikallisryhmä kokoontuu kansalaistoi minnankeskus Mataralla joka toinen tiistai. Näiden lisäksi paikallista toimintaa on tarkoi

tus järjestää syksyllä 2022 myös Oulussa ja Vaasassa. Ajankohtaisimman tiedon paikal lisryhmien kokoontumisista löydät Change makerin tapahtumakalenterista osoitteesta changemaker.fi. Nettisivuilta löydät myös paikallistoiminnan yhteyshenkilöiden yhte ystiedot, mikäli haluat olla heihin suoraan yhteydessä kysyäksesi Changemakerin toi minnasta omalla paikkakunnallasi.

KATSOMUSMATKA USKONTOJEN VÄLISEEN DIALOGIIN

Teksti: Aino Vihonen, Kuva: @Katsomusmatka

12. helmikuuta Changemaker, Nuorten muslimien foorumi ja Al Amana -keskus järjestivät yhteistyössä ensimmäisen Kat somusmatka-tapaamisen.

Katsomusmatka on tiensä alussa oleva sarja tapahtumia, jonka tarkoituksena on luoda yhteisymmärrystä ja ystävyyssuh teita tuomalla yhteen eritaustaisia nuoria ympäri Suomea.

Tapahtumassa oli vieraana vaikuttaja ja kulttuurituottaja Gurmann Saini esitte

lemässä uskontojen välisen dialogin perus teita ja perusteluja. Sainin mukaan tär kein perustelu dialogille on se, kuinka me olemme kaikki erilaisia ja voimme aina halu tessamme löytää syitä vihata toisiamme. Dialogin avulla voimme kuitenkin murtaa ennakkoluuloja ja luoda pohjaa kestävälle yhteistyölle.

Katsomusmatka tarkastelee uskonto jen välistä dialogia myös erilaista teemoista. Näitä ovat esimerkiksi muoti, sosiaalinen media ja ilmastonmuutos. Löydät Katsomusmatkan instagramista @katsomusmatka.

Changemakerin tiimiläiset osallistuivat somekampanjaan, jossa vaadittiin EU:n kattavaa yrirysvastuulakia.

HELMI SAKSHOLM

KULUTAN, SIIS OLEN?

TEKSTI: AINO VIHONEN, KUVA: JANKO FERLIC/ UNSPLASH

Yhä vain kiihtyvä materiaalin kulutus elämysten ja identiteetin etsimiseksi kuluttaa epäoikeudenmukaisesti ympäristöämme ja eri ihmisryhmiä. Mikä saa ihmisen antamaan kulutukselle eksistentiaalisen merkityksen? Entä millainen vaikutus kasvavalla kulutuksella on eettisyyteen?

Yksi ostos lisää, ja elämän merki tyksettömyyden luoma tyhjyys on paikattu jälleen hetkeksi.

Kuluttaminen on tottumus, tapa, jota ilman jo itsessään ei selviä. Kulut tamisen uskonnon ydinopit huutavat: ”ollak sesi olemassa, sinun tulee olla joukosta erottuva yksilö!”

Sisustuselementit, trendit ja muoti tuo vat elämään sisällön, jonka kautta kuluttaja, ihminen, voi olla olemassa. Ja kaiken kes kellä eri mainokset yllyttävät tähän suun nattomaan kulutukseen – onhan se niiden tehtävänä.

Kautta aikojen uskonnot ovat vastan neet elämän merkityksellisiin kysymyksiin ja luoneet yhteisöllisyyden tunnetta. Teologian tohtori Ilkka Pyysiäisen mukaan uskontoa määrittelevät oppijärjestelmät, käyttäyty mistaipumukset ja kokemukset.

Myös itse uskonnoissa käsitellään kulutuk sen, materialismin ja olemassaolon suhteita. Esimerkiksi taolaisuudessa yhtenä perusaja tuksena on, että yhteiskunta arvostaa tiettyjä materiaalisia asioita ja arvoja. Tämän vuoksi myös yksilöt tavoittelevat niitä, vaikka eivät itse niistä välittäisikään. Kun yksilö sitten lopulta saavuttaa näitä asioita, hän ei koe kaan sitä onnea mitä hänen pitäisi kokea.

Kuluttaminen koukuttaa. Pettymyksen kokemuksista huolimatta käyttäytymis taipumukset ja merkityksellisyyden haku ajavat kuluttamaan lisää, toivoen onnen ja

itsensä löytämistä.

Yhteiskunnan arvot ohjaavat yksilöi den elämää. Kun kuluttamista tarkastelee uskontona, se ei ole vain jotain, mitä ihmi set tekevät. Kathryn Lofton esittää teok sessaan ConsumingReligion (2017), kuinka markkinalogiikan hallitsemassa maailmassa

syyden edelle, ja näin kuluttamisen uskonto viljelee ympärilleen syrjintää ja alistusta.

Esimerkiksi Eetti tuotti viime joulukuussa julkaisun Ränkkää brändi 2021, joka vertasi suomalaisten vaatebrändien eettisyyttä. Huonoimmin menestyneitä merkkejä yhdisti niiden tuotanto, joka tapahtui vähintään lähes kokonaan riskimaissa. Riskimaissa lain säädäntö ja valvonta eivät riitä takaamaan ihmisoikeuksien toteutumista tai ympäris tön kannalta kestävää tuotantoa.

Kuluttamiseen vaikuttavat tavat ja arvot. Ekoajattelu on onnistunut vähentämään kulu tusta ja lisännyt esimerkiksi kasvipohjaisten tuotteiden määrää kaupoissa. Samalla kui tenkin tuotteiden viherpesu, eli pinnallinen ympäristöystävällisyys, on yleistynyt.

Eetin julkaisussa korostetaan, kuinka konkreettiset suunnitelmat ovat ilmastoystä vällisyyden saavuttamisen kannalta tärkeitä. Myös yritysten tuotantoketjujen läpinäkyvyys on merkittävä osa eettisyyden edistämistä ja varmentamista.

kuluttamiskulttuuri viittaa vallitseviin tapoi hin orientoitua kohti olemassaoloa itseään. Juuri tämä tekee kuluttamisesta eksistenti aalisesti merkittävää.

Kulutukseen perustuvan hyvinvoinnin keskellä herää myös kysymys: onko kulu tusta mahdollista ylläpitää ilman, että se revitään toisen selkänahasta? Halvimmat mahdolliset tuotantoketjut liukuvat eetti

LÄHTEET:

Kathryn Lofton, Consuming

(2017) Eetti, Ränkkää brändi

”

Kuluttaminen koukut taa. Pettymyksen koke muksista huolimatta käyttäytymistaipumuk set ja merkityksellisyy den haku ajavat kulut tamaan lisää, toivoen onnen ja itsensä löytä mistä.

Onko kulutusta mah dollista ylläpitää ilman, että se revitään toisen selkänahasta?

VIHELIÄISET SYSTEEMIT

Ylikulutus. Ilmastonmuutos. Luon tokato.

Siinäpä sanoja, joita on jo vuo sia kuultu eri medioissa lähes päivittäin, jopa turtumiseen saakka. Kuten monet muutkin asiat jotka toistuvat usein, nämäkin ovat alkaneet muuttua osaksi todellisuuden taustakohinaa monelle, joi den elämässä tapahtuu paljon heille itsel leen kiireellisempiä asioita; perhe, ura, ruo kaa pöytään. Näihin termeihin on varmasti niin monta näkökulmaa ja mahdollisuutta vaikuttaa kuin on ihmisiäkin. Kaikilla ei ole kiinnostusta vaikuttaa, osalla ei ole mahdol lisuutta. On myös niitä, joilla ei ole kumpaa kaan ja niitä, joilla on molempia.

On myös eriäviä näkemyksiä siitä, kuinka nämä ongelmat pitäisi ratkaista. Osa uskoo markkinoiden voimaan, vihreään siirtymään ja teknologian kehitykseen ratkaisuina. Tois ten mielestä kansainvälinen ja kansallinen

Yhden viheliäisen osaongelman ratkaisu usein pahentaa tilan netta toisaalla Yhden viheliäisen osaongelman ratkaisu usein pahentaa tilannetta toisaalla.

lainsäädäntö tulisi olla rajoittavampaa ja ohjaavampaa; verotusta ja tukia tulisi käyt tää voimakkaasti. Yhtäältä on “Joku”, jonka pitäisi korjata asiat ja toisaalta jokaisen pitäisi tarkkailla kulutustaan ja tehdä voitavansa. Yhtäältä halutaan muutosta, toisaalta ei haluta luopua esimerkiksi kulutuksesta, ruo kavaliosta tai mahdollisuuksista kannatta

vaan yrittämiseen. Usein pitää valita joko ympäristö tai elinkeinot.

Joka tapauksessa muutokset niin ilmas tossa kuin taloudessa tulevat olemaan mer kittäviä tulevina vuosikymmeninä ja kauan niiden jälkeenkin. World Wildlife Fundin mukaan Suomalaisten ylikulutuspäivä oli 10 päivä huhtikuuta vuonna 2021. Maailman ylikulutuspäivä taas on vaihdellut heinä-elo kuussa viime vuodet. Suomalaisten kulutus tavoilla maailman väestö tarvitsisi yli kolme maapallollista luonnon antimia ja maailman keskiarvollakin yli puolitoista, jotta kulutus olisi ekologisesti kestävää. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole edes näin yksinkertai nen. Ei edes vaikka jostain sopivan läheltä löytyisikin puolikas lisäplaneetta. Luon nonvarat muodostavat toiminnan kehikon, mutta lisäksi tulee huomioida taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet.

Systeemiajattelu on tärkeää kestävässä kehityksessä

Muiden tehtäviensä ohella muun muassa suomalaisen kehitystyön kattojärjestö Fin gon kestävän kehityksen johtaja ja Euroo pan kehitystyöjärjestöjen kattojärjestö CON CORDin puheenjohtaja Rilli Lappalainen hahmottelee systeemiajattelun olemusta ja kestävää kehitystä, ymmärrettäväksi ruoan kautta. Hän oli myös Maailma kylässä festi vaalilla puhumassa Toukokuun 29. päivänä aiheenaan “Systeemisyys ostoskorissa”.

Esimerkiksi Lappalainen valitsee kaikille tutun ruoka-aineen perunan, mutta ajatusta voi laajentaa muihinkin ruoka- ja raaka-ainei siin, sekä systeemiajatteluun yleisemminkin. Perunaan kytkeytyy paitsi biologisia systee mejä (energiaa ja ravintoa ihmiselle, kasva minen/kasvattaminen, lannoitteet, kastelu/ vesi, maaperä), niin myös yhteiskunnallisia

ja sosiaalisia systeemejä mm. maanomis tuksen, työnteon, elinkeinojen, kuljettamisen, jälleenmyynnin ja kuluttamisen muodoissa.

Erilaiset asiat kytkeytyvät systeemeihin, jotka limittyvät ja vuorovaikuttavat toisten systeemien kanssa. Tällä tavalla ajateltaessa

Usein pitää valita joko ympäristö tai elinkeinot.

voidaan tarkastella erilaisia kokonaisuuk sia ja niiden osia, sekä niiden välisiä vuo rovaikutuksia kattavasti ja monipuolisesti ja hahmottaa niitä tekijöitä - syitä ja seu rauksia - jotka seisovat esimerkiksi kestävän kehityksen tiellä.

Tässä kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kestävyyden pääulottuvuudetluonto, talous, ihmiset - ovat kytköksissä toisiinsa sellaisilla tavoilla, että muutokset yhdessä ulottuvuudessa vaikuttavat toisiin kin ulottuvuuksiin ja siten koko systeemin dynamiikkaan. Puhutaan kompleksisuudesta ja viheliäisistä ongelmista siksi, että yhden osaongelman ratkaisu usein pahentaa tilan netta muualla. Esimerkiksi jos lopetamme fossiilisen energian käytön tänään, talous, elinkeinot ja mm. ruoan saanti kärsivät kes tämättömällä tavalla. Tämän tyyppiset tasa painoilutilanteet ovat osa monenlaista pää töksentekoa. Näissä tilanteissa joudutaankin usein valitsemaan kahden tai useamman epätäydellisen tai jopa huonon vaihtoehdon välillä. Päätöksenteossa vaikuttavat muun muassa arvot, maailmankuvat, taloudellinen todellisuus ja järjestelmän mahdollisuudet.

TEKSTI: VILLE GUSTAFSSON KUVA, DEVA DARSHAN, KELLY SIKKEMA/ UNSPLASH

Kulutuksella ja kulutustuotteilla on moniulotteiset vaikutukset elinkeinoihin, yhteiskuntiin ja ympäristöön. Systeemiajattelu auttaa näiden moniulotteisten ongelmien ja niiden mahdollisten ratkaisujen hahmottamisessa.

”

”

Mikä ratkaisuksi viheliäisiin ongelmiin?

Lappalainen sanoo, että kulutukseen liit tyvien ja muiden viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi tulee käyttää useita vipuja. Yksilön, perheiden, kotitalouksien, tuttavien ja ystävien piireissä painetta kestävyysajat telun suuntaan voi lisätä keskustelun ja toi minnan keinoin tavoilla, jotka muuttavat ajattelu- ja lähestymistapoja kuluttamiseen. Tällä tavoin paine muutokseen päätyy myös päättäjien agendalle ennen pitkää. Toisaalta painetta ja kannustusta (niitä kuuluisia kep pejä ja porkkanoita) kestävään kulutukseen ja elämäntapaan tulee yhteiskunnassa jaella myös “ylhäältä alas”.

Kun puhutaan (yli)kulutuksen hillitse misestä, puhutaan siis erittäin laajamittai sista asioista. Kulutus on olennainen osa talous-ulottuvuutta ja sitä, kuinka yhteis kunta toimii ja pitää itseään yllä. Kulutuksen muutosten myötä syntyy mm. maailman

laajuisesti elinkeinoja. Nämä elinkeinot ovat sidoksissa planeetan materiaaliseen todel lisuuteen, eli luonnonvaroihin ja ilmastoon. Huonot sadot yhtäällä voivat johtaa paikal listen viljelijöiden sekä tuotantoketjujen var rella elantonsa tekevien ihmisten elämien huomattavaan vaikeutumiseen. Tämä taas voi vaikuttaa muun muassa kansantalouk sien tilaan ja hyödykkeiden saatavuuteen. Toisaalta, kun yhdessä paikassa viljely vai keutuu ja tarjonta vähenee, hinnat kallistu vat ja toisella puolella maailmaa kysyntä lisääntyy. Näin on käynyt esimerkiksi kah vin tuotannossa: kun Brasiliassa on huono kahvivuosi, Papua-Uuden Guinean viljeli jöillä on hyvän sadon sattuessa mahdolli suus tehdä paljon keskimääräistä enemmän rahaa. Vaikka kulutus ei juuri vähentyisikään, raha- ja materiaalivirrat muuttavat intensi teettiään ja painopisteitään. Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta kahvi saattaa hie man kallistua, mutta samalla Brasiliassa vil jelijät joutuvat miettimään muita elinkeinoja.

Talous- ja yhteiskuntajärjestelmät ovat siis väistämättä uudistuksen alla ja edessä. Pakotetaanko vanhat palikat uusiin koloi hin, vai pitäisikö koko palikkalaatikko lait taa uusiksi? Joka tapauksessa kasvukipuja on tiedossa.

LÄHTEET:

Kari Enqvistin kolumni: Joku Muu hoitaa vihreän siirtymän

WWF, 2021. Ylikulutus. Luettavissa: https:// wwf.fi/uhat/ylikulutus/

Sitran blogi viheliäiset ongelmat ja sys teemiajattelu

Bäckstrand, K., & Lövbrand, E., 2019. The Road to Paris: Contending Climate Gover nance Discourses in the Post­Copenhagen Era. Journal of Environmental Policy & Planning.

”

Pakotetaanko van hat palikat uusiin koloi hin, vai pitäisikö koko palikkalaatikko laittaa uusiksi?

Kuinka tarpeellista on energian polttaminen virtuaaliseen valuuttaan, josta kukaan ei oikein osaa ottaa vielä selvää?

Tutustuin viime vuonna Turkissa korkeakouluharjoitteluni aikana ikäiseeni mieheen, joka oli koro napandemian alettua saanut elan tonsa ostamalla ja myymällä bitcoinia. Hän sai minutkin kiinnostumaan kryptovaluutto jen mahdollisuuksista, mutta tutustuttuani asiaan tarkemmin minulle selvisi myös niiden usein näkymättömät ympäristövaikutukset.

Viimeisimpien vuosien aikana fossiilis ten polttoaineiden, maatalouden ja tehdas tuotannon ympäristöpäästöjen rinnalle ovat nousseet kryptovaluutat. Kryptovaluuttoja on noin 5000 erilaista, joista tunnetuin on bitcoin: suurinta osaa näistä tuotetaan ”lou himalla”, eli erityisillä algoritmeja ratkovilla tietokoneilla, jotka vaativat valtavasti sähköä. Samalla suurimmalle osalle kryptovaluutoista on asetettu kiinteä raja sen suhteen, kuinka monta kolikkoa on mahdollista painaa.

Idean taustalla on ajatus siitä, ettei kukaan yksittäinen taho voisi haalia itselleen suu rinta summaa potista. Samalla asetelma on kuitenkin luonut noidankehän, missä tehok kaimman tietokoneen omaavalla taholla on parhaimmat mahdollisuudet louhia uusia kolikoita. Ja mitä enemmän kryptovaluuttaa on jo painettu, sitä energiaintensiivisempää

uusien kolikoiden painaminen on. Muun muassa Cambridgen yliopisto on arvioinut, että pelkästään bitcoinin louhinta käyttää enemmän energiaa vuodessa kuin koko Alankomaiden valtio. Tämän ohella bit coinien kauppaaminen polttaa paljon ener giaa, niinkin paljon, että Turkissa tapaamani miehen jokainen siirto markkinoilla olisi voi nut kattaa hänen asuntonsa energiakustan nukset muutamaksi kuukaudeksi.

”

Turkissa tapaamani miehen jokainen siirto markkinoilla olisi voinut kattaa hänen asuntonsa energiakustannukset muutamaksi kuukau deksi.

Tämä herättää väistämättäkin kysymyk sen siitä, kuinka tarpeellista tai järkevää kryp tovaluuttojen louhinta edes on. Keskeisessä roolissa on kryptovaluuttojen hyväksyminen

uusiksi maksuvälineiksi perinteisempien käteis- ja korttimaksujen ohelle. Esimerkiksi Ruotsi ja Venäjä ovat pohtineet kansallisten kryptovaluuttojen käyttöönottoa, kun taas El Salvador otti bitcoinin viralliseksi valuu takseen vuoden 2021 loppupuolella. Sen sijaan Intia ilmoitti kieltävänsä kryptovaluu tat kokonaan, mutta on sittemmin perään tynyt kannastaan.

Valtiontason pohdinnan ohella kryptova luuttojen epävarmaa tulevaisuutta ovat hei jastelleet alusta alkaen niiden heilahtelevat kurssit, jotka eivät ole antaneet luottamusta pitkän tähtäimen markkinatasapainon löy tymisestä. Jos lähivuosina kurssit romah tavat, syy louhia uusia kolikoita katoaa, ja jos kurssit löytävät tasapainopisteensä tai nousevat entisestään, niiden louhinta tulee vain yleistymään. Kryptovaluuttojen louhin nassa tuntuukin olevan ennen kaikkea kyse yksittäisten henkilöiden haaveista äkkirikas tumisesta, joko louhimalla eniten seuraavaa kuumaa kryptovaluuttaa tai seuraamalla kryp tovaluuttojen kursseja parhaimpien osto- ja myyntihetkien löytämiseksi. Jälkimmäinen ainakin päti Turkissa tapaamaani mieheen hänen kertomansa perusteella.

DONITSITALOUS

Yksilön rasitusta maapallolle voi mitata useammalla konstilla. Sitran elämäntapatesti kertoo helpossa paketissa oman hiili jalanjäljen, SYKE:n ilmastodieetti tarjoaa syväluotaavamman ja tarkemman tuloksen, Sitoumus2050:n avulla voi jopa puolittaa oman jalanjälkensä ja Carbon Donut tar joaa muiden mukana konkreettisia keinoja henkilökohtaisen jalanjäljen pienentämiseksi. Global Footprint Networkin palvelu puoles taan tarjoaa eri maiden mukaiset ekologisen jalanjäljen mittarit.

Mutta miten mitata ja visualisoida koko maapallon kuormitusta? Ja toisaalta, miten skaalata tämä yksilön ja kansallisen tason välille kunta- ja kaupunkitasolle, jossa myös monet päätökset tulevaisuudestamme tehdään maailmanlaajuisesti?

Donitsitaloustiede, tai Suomessa tuttavallisemmin käytetty “donitsitalous” pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Se

on ajattelutapa, joka kokoaa yhteen ole massa olevia tieteellisen tutkimuksen mitta reita ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG:t) kokonaisvaltaiseksi malliksi. Oxfordin ja Cambridgen yliopistoissa työskentelevä Kate Raworth on luonut donitsitalouden käsitteen näkökulmaksi muun taloustieteen rinnalle.

Donitsi on visuaalinen työkalu, joka antaa kuvan maailman tai yksittäisten maailmankolkkien tilanteesta. Ulkoreunalla donitsi kuvaa planetaarisia rajoja: tieteilijöi den teettämien tutkimusten mukana tuomaa yhdeksää mittaria, joiden avulla mitataan maapallon ekologista kantokykyä. Suomessa näistä ainoastaan makean veden käyttö ei ylity, kun taas esimerkiksi Somaliassa ei ole tarpeeksi tietoa samasta mittarista ja ainoa ylittyvä mittari on maankäytön mittari, joka mittaa metsien määrää.

Sisäreunalla taasen on SDG:eistä johdettu sosiaalinen kantokyky – mittarit,

joiden avulla mitataan ihmisten elinolojen tasa-arvon toteutumista globaalisti. Suo messa ainoa hitusen ylittyvä mittari näistä on työllisyys, joka Somaliassakin ylittyy vain hieman. Somaliassa tasa-arvo on mittarei den mukaan kohdillaan, mutta ravinto, ener gian ja sanitaation saatavuus ovat huonolla tolalla. Lopuista mittareista Somaliassa ei ole tarpeeksi tietoa.

Donitsi mukautuu

Donitsista tekee erityisen sen mukautuvuus. Donitsilla voidaan kuvata koko maapalloa, mutta sillä voidaan kuvata myös yksittäisten alueiden tai kaupunkien tilannetta. Donitsi talouden mallia on otettu lähinnä käyttöön globaalissa pohjoisessa, kuten Amsterdamissa, Melbournessa, Yhdistyneessä Kuningaskun nassa, Kanadassa. Amsterdam on raken tanut koko kaupunkistrategiansa donitsin

MIKKONEN

KUVA: ERIK MCLEAN, ELISA KERSCHBAUMER/ UNSPLASH

Kuinka kääntää kasvuajattelu kukoistusajatteluksi, jonka avulla globaalit ympäristölliset ja sosiaaliset ongelmat ratkaistaan.

Leedsin

donitsimalleja.

Somalian donitsit

ympärille ja pyrkii ratkaisemaan sen, miten kukoistaa kasvun sijaan ja kuinka ottaa koko maailman ihmiset huomioon kaupunkisuun nittelussaan. Erityisesti strategiassa nousee esille kiertotalous, jossa jätteen vähentä misen lisäksi hyödynnetään pois heitettyjä materiaaleja. Donitsia ja erityisesti sen City Portrait -mallia ja sen soveltuvuutta pyri tään kuitenkin ottamaan käyttöön myös globaalissa etelässä.

Suomessakaan ei olla vältytty donit sitalouden sanomalta. Raworth teki viime kesänä etävierailun Jyväskylään, jonka jälkeen syksyllä järjestettiin työpajoja Jyväskylässä. Janne S. Kotiaho Jyväskylän yliopistolta sanoi donitsitaloustyöpajan yhteydessä järjeste tyssä luennossaan, että “Asteittainen muutos kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta ei

enää riitä saattamaan ihmiskuntaa kestävän kehityksen mukaiselle polulle.” Tarvitaan siis pikaista ja kokonaisvaltaista muutosta. Pirkanmaalla on pidempään edis tetty donitsitaloutta tutkimuksen ja kevään työpajojen merkeissä. Yhdessä Pirkanmaa ja Jyväskylä ovat muodostaneet Suomen Donitsitaloushankkeen, jonka tiimoilta Suo meen on perustettu oma Doughnut Econo mics Action Lab (DEAL). Donitsitaloustiede on ennen kaikkea keskustelunavaus, jonka avulla saada pyörät pyörimään myös paikallistason päättäjien keskuudessa. Timo Järvensivu, kestävän ja verkostoituneen talouden tutkija kaavaili Tampereen työväenopiston järjestämässä luennossaan myös kasvuagnostismia, jopa talouskasvun vastaista talouslaskua.

Järvensivun kasvuajattelu tukee Raworthin näkemystä. Siinä vihreä talous ja vihreä kasvu olisi erotettava toisistaan. Vihreän talouden tie on vielä mahdollinen, mutta prioriteettien tulisi muuttua päälael leen, ympäristöpolitiikan tulisi tulla tärkeim mäksi poliittiseksi tavoitteeksi ja talous( kasvu)politiikan tulisi olla vasta kolmantena tavoitteena sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan jälkeen. Järvensivun näkemyksen mukaan markkinoiden lisäksi myös valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan tulisi toimia globaa listi, jotta tuo pikainen ja kokonaisvaltainen muutos olisi mahdollinen. Myös tuhoavasta työstä maksaminen tulisi lopettaa ja arvoa luovasta työstä maksaa enemmän.

”

Donitsitaloustiede on ennen kaikkea keskus telunavaus, jonka avulla saada pyörät pyörimään myös paikallistason päättäjien keskuudessa.

ENNEN MUINOIN AFRIKASSA

TEKSTI: TERHI RAIKAS, KUVA: IRJA REPO

Ajat ovat muuttuneet Ambomaalla ja kehitystä on tapahtunut hurjasti. Eläköitynyt sairaanhoitaja ja lähetystyöntekijä Irja Repo muistelee menneitä, mutta tuntee myös nykyajan Angomaan.

Monilla meistä nuorista on suvus saan vanhempia ihmisiä; mum moja ja vaareja, isotätejä ja -setiä jne. Niin kauan kuin näillä iäk käämmillä läheisillämme on muisti tallella, kannattaa heitä jututtaa, sillä heillä saattaa olla menneestä elämästä sellaista tietoa, jota emme enää muualta saa. Niinpä olenkin tei ni-iästä lähtien piristänyt sekä omiani että nyt 96-vuotiaan isotätini Irja Revon viikon loppuiltapäiviä soittelemalla hänen kanssaan

ja kuuntelemalla tarinoita Afrikasta.

Ihminen saattaa löytää kohtalonsa mitä merkillisimmistä paikoista. Itse tunnen suurta noloutta joka kerta, kun juristipiireissä joudun tunnustamaan löytäneeni kutsumusammat tini katsomalla teini-iässä vähän liikaa Kovaa lakia. Irja sen sijaan löysi kutsumuksensa läh teä lähetystyöhön Afrikkaan lukemalla noin kuuden vuoden iässä Suomen Lähetysseu ran lehteä, jossa oli kuva Afrikassa käytössä olleista härkävankkureista. Kuva herätti Irjassa

kiinnostuksen lähetystyöhön ja lähetystyön sanomaan. Hän on niitä onnellisia, jotka ovat saaneet elämässä toteuttaa haaveensa: Irja nimittäin vietti vuodet 1955–1968 Afrikassa lähetystyössä sairaanhoitajana.

Härkien lisäksi Irja pääsi kokeilemaan Afrikassa ollessaan myös muita afrikkalaisia kulkuneuvoja. Ambomaalla, jossa hän työs kenteli, oli vain vähän hevosia, mutta auton hajottua Irja joutui pyytämään hevosta lai naksi lähtiessään rokotusmatkalle. Nykypäi

vän rokotusdenialistit kauhistuisivat ajatusta, että isotätini rokotti tuon päivän aikana peräti 420 lasta. Totuus kuitenkin on, että hänen ja muiden Ambomaalla työskennelleiden sairaanhoitajien antamat rokotukset lap sille, mm. kurkkumätää, isorokkoa, tuber kuloosia ja poliota vastaan, takasivat sen, että kyseisten tautien esiintyminen lasten joukossa väheni.

”

Miksi sitten noiden vuosikymmenten Ambomaalla vierasmaalaisten annettiin rokottaa lapsia, vaikka koulutus ja tieto oli vähäistä, kun taas nykypäivän koulutetussa Suomessa yhä enenevässä määrin ihmiset jättävät rokotuttamatta itsensä ja lapsensa? Vastaus löytyy pelosta. Lähetteihin luotettiin: pelot hälvenivät, kun oppiminen lisääntyi. Isotätini muistaa ambolaiset työstä innos tuneina ja hyvinä oppimaan. Oppiminen ja koulutus ovatkin lähetystyön merkityk sellinen elementti: jo vuonna 1908 saapui Irjan kertoman mukaan Suomesta Afrikkaan ensimmäinen naispuolinen lähetyslääkäri, jonka avustajaksi palkattiin ambolaisia. Pian ambolaisille pystytettiin sairaanhoito-op pilaitos, jota seurasivat myöhemmin sekä tyttö- ja poikakoulut että nais- ja miesse minaarit opettajaopiskelijoille. Irjan muis tikuvan mukaan lähetystyöntekijät eivät sen sijaan erityisemmin olleet tekemisissä maan oikeusjärjestelmän kanssa. Hän osasi kertoa minulle senkin, että hänen aikanaan harjoitettiin vielä jonkin verran noitaoikeu denkäyntejä, mutta pääasiassa oikeuden käytöstä vastasivat heimopäälliköt. Murhien ja muiden vakavien asioiden kyseen ollen mukana oikeudenkäytössä oli kuitenkin hal litus viranomaisineen.

Koska isotätini teki työnsä Afrikassa sai raanhoitajana, ei hänellä ole myöskään pal joa tietoa siitä, miten alueella suhtauduttiin

tuolloin aiheisiin, joista puhumme nykypäi vänä ihmisoikeuksina. Selvää kuitenkin on, millainen näkemys lähetystyöntekijöillä oli ihmisoikeuksista, sillä onhan evankeliumin mukaan ihminen Jumalan luoma. Tärkeää Irjan mukaan kuitenkin oli, Ambomaalla kan san keskuudessa tunnettiin apartheid, vaikka lähetystyöntekijät eivät sitä noudattaneet. Alue oli tosin reservaatti, jossa valkoihoi set eivät saaneet omistaa pysyvästi maata. Namibian ns. poliisialueella sen sijaan oli vallalla apartheid: menneisyyden Yhdys valtoihin ja Rosa Parksin bussitapaukseen onkin hyvin verrattavissa se, kuinka Nami bian poliisialueella tummaihoiset joutuivat matkustamaan junien kolmosluokassa, ja isot kuormurit, joilla ihmisiä kuljetettiin, oli jaettu siten, että tumma- ja valkoihoisten välissä oli lauta-aita. Ambomaalla oli puolestaan määrätty etukäteen, minkä suuruista palk kaa ambolaisille saatiin maksaa. Irja kuiten kin totesi minulle tästä osuvasti, että sään nöt ovat sitä varten, että ne voidaan ohittaa.

Juristina minun ei kenties tätä näkemystä tulisi erityisemmin arvostaa, mutta ihmi senä arvostan sitä varsin korkealle.

Irja kertoo seuranneensa aktiivisesti maan nykyoloja ja korostaa, että toiminta maassa on vireää, ja siellä etsitään jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Ammattijakauma on nykyisin alueella huomattavasti moni puolisempi, Onandjokwen sairaala, jossa isotätini oli mukana, on nykyisin yliopisto sairaala, ja yhteiskunnallinen kehitys on ollut muutenkin monipuolista. Kirkko on toimin nassaan vilkas ja perustanut maahan paljon lastenkerhoja ja päiväkoteja. Työtä tehdään sen puolesta, että tulevaisuus Namibiassa olisi valoisampi, vaikka maassa ei olekaan mineraaleja, ja ilmastonmuutos tulee jat kossa vaikeuttamaan tämän kuivan maan viljelymahdollisuuksia entisestään. Kato vuodet kohtasivat kansaa jo niinä vuosina, jolloin isotätini oli Afrikassa. Namibialaiset ovat kuitenkin Irjan mukaan ahkeria ja val miita oppimaan.

Irje Repo 95 vuotispäivänään kesäkuussa 2022 KUVA: TERHI RAIKAS

Ambomaalla kansan keskuudessa tunnettiin apartheid, vaikka lähe tystyöntekijät eivät sitä noudattaneet.

1. Koska lukijamme ovat nuoria, olisi mielenkiintoista kuulla, oletko itse nuorempana ollut mukana hyväntekeväisyystai muussa järjestötoiminnassa? Jos olit, niin millaisessa?

Olen ollut nuoresta asti aktiivisesti mukana järjestötyössä. Vanhempani olivat aktiivisia järjestötyössä kotimaassa ja kansainvälisesti, isäni kansanedustajana v. 1980-2015 ja äitini mm. Punaisen Ristin työssä. Hyväntekeväi syystyötä olen tehnyt erityisesti lasten ja nuor ten sekä harrastustoiminnan edistämiseksi.

Asuin opiskeluaikana ei puolilla maail maa Euroopassa ja Aasiassa ja silloin pää sin näkemään läheltä kehittyvien maiden tarpeita ystäväpiirin kautta. Se on auttanut ymmärtämään ja toimimaan ministerinä. Samoin pitkä kokemus kaupasta ja vien nistä. Nyt kehityspolitiikka on monella tavalla uuden edessä. Haasteet ovat niin valtavat.

2. Miten kuvailisit ympäristökysymys ten huomiointia nykyisessä kehitysyhteistyössä?

Ympäristökysymykset huomioidaan läpi leikkaavasti, erityistoimin ja valtavirtaista malla: Suomi rahoittaa erityisesti ympäristö kysymyksiin keskittyviä hankkeita, rahastoja ja järjestöjä. Suomi varmistaa ympäristöky symysten tulevan huomioiduksi kaikessa kehitysyhteistyössä eli varmistetaan, ettei hankkeilla tai toiminnalla ole kielteisiä vai kutuksia ympäristöön ja toisaalta edistetään ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja ratkaisuja.

3. Suomen ilmastopolitiikkaa nimite tään usein maailman kunnianhimoisim maksi. Pyritäänkö kehitysyhteistyön turvin tietoisuutta ilmastoaiheista levittämään kehittyviin maihin?

Suomen kunnianhimoinen ilmastota voite itsessään on herättänyt hyvin paljon mielenkiintoa maailmalla ja toiminut inspi raationa myös monelle kehittyvälle maalle. Olemme aktiivisesti pyrkineet jakamaan Suomen esimerkkejä ja ratkaisuja sovellet tavaksi myös kehittyvissä maissa. Suomen edustustot maailmalla ovat järjestäneet lukuisia ilmastoaiheisia tapahtumia ja etsi neet yhdessä kehittyvien maiden kanssa

niille sopivia ratkaisuja.

Suomen tukemat kansalaisjärjestöt levit tävät tietoisuutta ilmastonmuutoksesta kehittyvissä maissa ympäri maailmaa ja yhteiskuntien eri tasoilla. Järjestöt tavoit tavat viesteillään myös syrjäisillä alueilla eläviä ja muun viestinnän katveeseen jää viä kohderyhmiä. Moni järjestö kouluttaa ja tiedottaa ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä, esimerkiksi Suomen Punainen Risti lisää tietoisuutta luonnonkatastrofei hin varautumisesta.

Suomen Somalia-verkosto lisää ilmas totietoisuutta yhteisöissä, kouluissa, yli opistoissa ja paikallishallinnossa. Taksvärkin ohjelmassa puolestaan koulutetaan nuoria ja opettajia, jotka levittävät tietoa ilmaston muutoksesta edelleen kouluissa ja yhteisöissä. Siemenpuu-säätiön hankkeissa vahviste taan kansalaisten tietämystä ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä oikeuksistaan sekä kykyä vaatia niitä. KIOS vahvistaa ihmisoi keuspuolustajien ilmasto-osaamista, kun taas Vikes kumppaneineen tekee kansain välistä ilmastojournalismia.

4. Ohjataanko kehitysyhteistyön resursseja enemmän ”palkinnoksi” niille, jotka ottavat ympäristön huomioon, vai tueksi niille, jotka eivät vielä ota ympäristöä huomioon ja voisivat kehitysyhteistyövaroin niin tehdä?

Hyvä kysymys, mutta ei kuitenkaan kum mallakaan näistä tavoista. Suomi toimii hal litusohjelman ja kehityspoliittisen selonteon mukaisesti Suomelle tärkeillä painopistealu eilla, joista yksi on ”ilmastonmuutos, luon non monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö”. Suomi tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja suurin osa Suomen rahoituksesta kanavoituu ns. yleistukena monenkeskisten rahastojen, YK- ja muiden kansainvälisten järjestöjen sekä kehityspank kien kautta. Kahdenvälisiä hankkeita toteu tetaan kumppanimaiden kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta valituilla sektoreilla. Lisäksi on kysyntäperusteista rahoitusta, esimerkiksi kansalaisjärjestöille ja yrityksille; nämä voivat hakea rahoitusta itse määrit telemilleen sektoreille. Kaikessa kehitysyh teistyössä pitää huomioida ympäristönäkö kulmat vähintäänkin niin, ettei ympäristölle

aiheudu haittaa.

5. Millaisia ympäristökysymyksiä suomalaisella kehitysyhteistyöllä nykypäivänä edistetään?

Ilmansaasteet ovat merkittävä ongelma. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan jopa 99 % maailman väestöstä hengittää ilmaa, joka ei vastaa WHO:n ilmanlaadulle asettamia raja-arvoja. Yli 4 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti johtuen ulkoilman saastuneisuudesta ja noin 3,8 miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti liesien ja polttoaineiden sisätiloissa aiheut taman savun johdosta. Suomen kehitysyh teistyörahoituksella on parhaillaan käynnissä hankkeita, joissa Ilmatieteen laitos auttaa maita parantamaan ilmanlaadun mittausta ja seurantaa esimerkiksi Vietnamissa, Ruan

dassa, Keniassa ja Tansaniassa, Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa.

Meteorologiaan keskittyviä hankkeita toteutetaan kaikissa edellä mainituissa maissa sekä lisäksi Sudanissa, Etiopiassa, Nepalissa ja Uzbekistanissa. Suomalainen huipputeknologia on tällä saralla maail man kärkeä ja etenkin Vaisala Oyj:n rooli on keskeinen.

Veden laatuun liittyviä kehitysyhteistyö hankkeita toteutetaan Suomen ympäristö keskuksen asiantuntemuksella parhaillaan esimerkiksi Kolumbiassa, Kirgisiassa ja Tadz hikistanissa. Geologian Tutkimuskeskuksen asiantuntemuksella tuetaan luonnonvarojen kestävän hallinnan kehittämistä geoinforma tiikan avulla Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa.

Kahdenvälisestä yhteistyöstä voidaan mainita esimerkkinä Tansanian metsähank keet, joissa laaditaan myös kestävän maan

käytön suunnitelmia. Monissa Suomen rahoittamissa vesihankkeissa, esimerkiksi Nepalissa, edistetään myös valuma-alueiden ja vesivarantojen kestävää käyttöä, vaikka niiden pääasiallinen tavoite on vesi- ja sani taatioratkaisut.

Monet kansalaisjärjestöt tekevät arvo kasta työtä ruohonjuuritasolla luonnon moni muotoisuuden suojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi.

Monenkeskisessä ympäristöön liitty vässä kehitysyhteistyössä Suomi tukee mm. Maailman ympäristörahastoa (Global Envi ronment Facility, GEF). GEF:n tarkoituksena on saavuttaa globaaleja ympäristöhyötyjä tukemalla kehitysmaiden ympäristötoimia. GEF toimii viidellä temaattisella pääalueella: luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti), ilmastonmuutoksen hillintä, kansainväliset vedet, kemikaalit ja jätteet sekä maaperän

köyhtyminen. GEF toimii virallisena rahoi tusmekanismina mm. biologisen monimuo toisuuden yleissopimukselle (Convention on Biological Diversity), Tukholman sopimuk selle, aavikoitumissopimukselle (UNCCD) sekä elohopeasopimukselle (Minamata).

Myös YK:n ympäristöohjelma UNEP sekä Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ovat Suomelle tärkeitä yhteistyökumppa neita, joille Suomi kanavoi yleistukea.

6. Millä tavoin ympäristöön liittyvissä kehitysyhteistyöprojekteissa valitaan, mitä kohteita lähdetään kehittämään?

Kaikessa kehitysyhteistyössä lähtökoh tana ovat kumppanimaiden omat suunni telmat ja tarpeet sekä hankkeiden tuloksel lisuus, avoimuus ja vastuullisuus.

Kirkon Ulkomaanavun työtä tehdään paljolti Suomen valtion kehitysyhteistyörahoituksella. Tällä mahdollistetaan monille lapsille mahdollisuus koulun käyntiin mm. Myanmarissa. Kuvassa oppilaita oppitunnilla Yangonissa 2020. KUVA: SAARA MANSIKKAMÄKI

7. Tekeekö Suomi esim. pohjoismaiden kanssa yhteistyötä, jotta suuremmissa kehitysyhteistyöhankkeissa saadaan resurssit kasaan hankkeen aloittamiseksi tai lop puun saattamiseksi?

Suuri osa Suomen kehitysyhteistyö rahoituksesta kanavoituu ns. yleistukena monenkeskisten rahastojen, YK- ja muiden kansainvälisten järjestöjen sekä kehityspank kien kautta. Näitä rahoittavat myös muut pohjoismaat. Pohjoismailla on myös oma yhteinen kehitysrahastonsa Nordic Develop ment Fund, joka toiminta keskittyy ilmaston muutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tukemiseen kehittyvissä maissa.

Lisäksi teemme laajasti yhteistyötä myös Suomen tukemissa hankkeissa syntyneiden

hyvien käytänteiden, innovaatioiden jne. skaalaamiseksi laajemmalle, sekä jo alun perin liittymällä suurempiin useamman avu nantajan kokonaisuuksiin vaikuttavuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi Nepalissa Suomen suurin kahdenvälinen vesivarainhoitohanke on päättymässä tänä vuonna. Hankkeen tulosten kestävyyden ja toiminnan turvaa miseksi hankkeen puitteissa aloitettujen arvoketjujen edistämistä jatketaan Saksan toteuttamassa hankkeessa, jota myös Suomi ja EU rahoittavat.

8. Missä määrin kehitysyhteistyössä tehdään yhteistyötä ympäristö­ ja ilmastotieteilijöiden kanssa?

Hyvä esimerkki on institutionaalisen

yhteistyön instrumentti, jossa suomalai set valtion virastot vahvistavat kumppani maiden vastaavien virastojen kapasiteettia koulutuksen ja teknisen avun kautta. Tällai sia hankkeita toteuttavat esimerkiksi Ilma tieteen laitoksen (IL), Suomen ympäristö keskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) asiantuntijat.

Kehitysyhteistyövaroin tuetaan myös yliopistojen tutkimus- ja opetusyhteistyötä kehitysmaiden kanssa Suomen Akatemian toteuttamien hakujen kautta. Mukana on myös ympäristö- ja ilmastokysymyksiin liittyviä tutkimushankkeita esimerkiksi Hel singin yliopiston, Aalto yliopiston, Turun yli opiston sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Gita Devi Sarki on yksi Kirkon Ulkomaanavun avunsaajista. Hän pystyi Kirkon Ulkomaanavun tuella aloittamaan miehensä kanssa oman vihannesfarmin. KUVA: KIRKON ULKOMAANAPU/

9. Onko jokin Suomen kehitysyhteistyökohteista sellainen, josta tunnet erityistä tyytyväisyyttä? Jos on, niin mikä?

Työpaikkojen luominen nuorille kehitys maihin ja ammatillisen koulutuksen sekä osaamisen kehittäminen on ollut minulle kaikkein tärkeintä koska se luo pohjaa yhteis kuntien kestävälle kehitykselle.

10. Onko kehitysyhteistyössä alettu ottaa huomioon tulevaa ilmastopakolai suutta? Jos on, niin millä tavoin?

Kehityspolitiikka ja -yhteistyö ovat ulkoja turvallisuuspolitiikan välineitä, joilla voi daan vaikuttaa monipuolisesti ja kokonais valtaisesti muuttoliikkeen perimmäisiin syihin

sekä tukea alueellista vakautta ja kehitystä olosuhteiden pakosta aiheutuvan muutto liikkeen vähentämiseksi. Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden kato aiheuttavat kehit tyville maille suuria ongelmia ja koettelevat niiden kantokykyä. Ilmastonmuutos ja luon non monimuotoisuuden kato rapauttavat taloudellisen toiminnan perustaa ja niillä on merkittävä vaikutus monien maiden ruokaja ravitsemusturvaan sekä veden ja energian saantiin. Nämä tekijät lisäävät pakolaisuutta, muuttoliikettä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa sekä konflikteja ja myös riskiä eläinvälittei sille pandemioille.

Tukemalla kehittyvien maiden demo kraattisten instituutioiden ja oikeusvaltion vahvistamista, taloustilanteen ja työllisyy den kohentamista sekä kestävän kehityk sen edistämistä vahvistamme monin tavoin kehittyvien maiden ja niiden lähialueiden kantokykyä ja turvallisuutta, ja siten ihmis ten mahdollisuuksia elää ja työskennellä kotimaissaan.

Hyvä esimerkki ilmastopakolaisuuteen vaikuttavasta ennaltaehkäisevästä toimin nasta on kehittyvien maiden sää- ja ennak kovaroituspalveluiden vahvistaminen. Suo men kehitysyhteistyö meteorologian alalla on maailman huippua. Suomen rahoituk sella ja Suomen Ilmatieteen laitoksen (IL) asiantuntemuksella yli 50 kehittyvän maan hydrometeorologian laitokset ovat kehittä neet sää- ja ilmastopalvelujaan sekä ennak kovaroitusjärjestelmiään.

Suomen antamalla humanitaarisella avulla tarjotaan kodeistaan pakenemaan joutuneille ihmisille tarpeellista suojaa, suo jelua ja muuta hätäapua.

Monet kansalaisjärjestöt tekevät myös ilmastopakolaisuuden parissa töitä, joko vahvistaen paikallisia elinkeinoja ja ilmas tonmuutokseen sopeutumista, jotta pako laisiksi ei tarvitsisi lähteä, tai tekemällä työtä ilmastopakolaisten aseman ja toimeentulon parantamiseksi.

Suomen kehitysyhteistyö pyrkii siis vas taamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mm. ilmastonmuutokseen sopeutumistoi miin suunnatulla yhteistyöllä ja rahoituk sella. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi sopeutumistoimet ovat keskeinen osa nii den maiden ja yhteisöjen auttamista, jotka

ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksien osalta haavoittuvassa asemassa. Monenkeskisen kehitysyhteistyön saralla Suomi tukee mm. Maailman ympäristörahaston alaisuudessa olevaa vähiten kehittyneiden maiden rahas toa, jonka tehtävänä on tukea sopeutumis hankkeita vähiten kehittyneissä maissa.

11. Ilmastonmuutoksen seurauksena maailmaa uhkaa ruokapula. Voidaanko kehitysyhteistyöllä vaikuttaa siihen, että kehittyvien maiden ruoantuotanto saadaan mukautettua niin, että ruokapulaa voidaan vähentää?

On tärkeää varmistaa, että kehittyvien maiden ruuantuotanto pystyy sopeutumaan ilmas tonmuutokseen. Tähän tarvitaan maatalo usneuvonnan ja -investointien sekä viljelijä järjestöjen tukemista, jotta viljelijät siirtyvät käyttämään ilmastoviisaita viljelymenetelmiä. Nämä lisäävät kestävästi satoja ja ilmaston muutokseen sopeutumista, mutta myös vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Tär keää on myös kehittää maataloustuotteiden arvoketjuja ja ruuan jalostusta, jotta ruokaa saadaan sujuvasti markkinoille ja vältetään samalla ruokahävikkiä.

12. Onko Suomelle tulossa lähitulevaisuudessa jotain uusia ympäristöön liittyviä kehitysyhteistyöhankkeita?

Suomi tekee kehitysyhteistyötä kumppanei densa kanssa pitkäjänteisesti. Vuotta 2022 on kutsuttu ympäristön ”supervuodeksi”, sillä tänä vuonna järjestetään YK:n ympäristöko kous, biodiversiteettisopimuksen osapuoli kokous sekä ilmastohuippukokous COP-27 Egyptissä. Itse isännöin taannoin Lahdessa kansainvälisen ministerikokouksen ilmasto rahoituksesta. Suomi on vuonna 2022 vah vistamassa ympäristöyhteistyöhön suun nattua tukeaan.

13. Mitä pitäisit itse tärkeimpänä ja millaisiin ympäristökysymyksiin haluaisit itse panostettavan eniten kehitysyhteistyössä?

Energia-alan kestävät ratkaisut on tehtävä nyt eikä myöhemmin. Samoin luonnon monimuotoisuus.

ULKOMAANAPU/ UMA BISTA

SNÄRJIGA SYSTEM

TEXT: VILLE GUSTAFSSON, ÖVERSÄTTNING: LINNEA PARKATTI, BILD: DEVA DARSHAN/ UNSPLASH

Överkonsumtion. Klimatförän dring. Biodiversitetsminskning.

Ord som vi hört i medierna nästan dagligen, så ofta att deras betydelse blivit avtrubbad och fallit i under medveten glömska ur vägen för mera bråd skande vardagliga saker som familj, karriär och att få mat på bordet. Till dessa termer finns säkerligen lika många synvinklar och sätt att påverka som det finns människor. Alla har inte intresse att påverka och en del har inte möjlighet. Det finns också de som inte har någondera och de som har båda.

Det finns också olika uppfattningar om hur dessa problem ska lösas. En del tror att lösningen kommer att vara den gröna oms tällningen, andra tror att marknadskrafterna eller teknologin kommer att lösa proble men. Många tycker att den internationella och nationella lagstiftningen borde vara mera begränsande och styrande; beskat tning och stöd borde användas för att på ett effektivt sätt stödja den gröna omställ ningen. Å ena sidan finns det “Någon” som borde fixa allting och å andra sidan borde varenda en fundera på sitt konsumerande och göra vad hen kan. Å ena sidan vill man ha förändring, å andra sidan vill man inte avstå från sitt konsumerande, sin diet eller sina möjligheter till ett lönsamt företagande. Ofta måste man välja antingen miljön eller sin försörjning.

Oberoende kommer förändringarna inom så klimatet som inom ekonomin att vara drastiska under de kommande årtiondena och ännu långt efter det. Enligt World Wildlife Fund var finländarnas överkonsumtionsdag den tionde april år 2021. Världens överkon sumtionsdag har ägt rum i juli-augusti de senaste åren. Finländarnas konsumtions

vanor skulle med andra ord kräva över tre jordglobars resurser och världens över en och en halv glob för att konsumtionen skulle vara ekologiskt hållbar. I verkligheten är dock lösningen inte så enkel. Inte fastän vi skulle hitta en halv jordglob till någonstans ifrån. Naturresurserna sätter gränserna men de ekonomiska och sociala aspekterna måste

åtanke kan man studera olika helheter och deras delar, liksom också deras växelver kan med varandra på ett mångsidigt och komplett sätt, och således uppfatta vilka faktorer - orsaker och konsekvenser - som står i vägen för t.ex. hållbar utveckling.

också beaktas.

Vid sidan av sina andra uppgifter visu aliserar bland annat Rilli Lappalainen, chef för hållbar utveckling vid utvecklingsarbetets takorganisation Fingo och ordförande inom Europas utvecklingsarbetets takorganisa tion CONCORD, systemtänkande och håll bar utveckling via mat. Han var på Maailma kylässä festivalen den tjugonionde maj och talade om “Systematik i varukorgen”.

Lappalainen väljer den välkända växten potatis som exempel men tanken kunde tillämpas på vilket livsmedel som helst. Till potatisen hör förutom biologiska system (energi och näring till människorna, växande, gödsel, bevattning, jordmån) också samhäl leliga och sociala system t.ex. jordägande, arbete, försörjning, transport, detaljhandel och konsumtion.

Olika aspekter bygger upp system som växelverkar med andra system. Med detta i

I det här systemet påverkar allting allting. Hållbarhetens huvuddimensioner - natur, ekonomi, människan - är alla kopplade till varandra på så sätt att förändringar i en dimension påverkar de andra dimensio nerna och således dynamiken i hela syste met. Detta kallas komplexitet och snärjiga problem (fi viheliäiset ongelmat) då en lös ning i en dimension ofta leder till förvärrade problem i andra dimensioner. Till exempel skulle ett snabbt avskaffande av fossila bränslen få katastrofala följder inom eko nomin och tryggandet av mat. Dessa typer av balansgång är en del av ett mångdimen sionellt beslutsfattande. Ofta måste man välja mellan två eller flera operfekta lösnin gar eller till och med mellan dåliga alterna tiv. I beslutsfattandet påverkar bland annat värderingar, ens egen världsbild och de eko nomiska möjligheterna.

Enligt Lappalainen behöver det dras i många olika spakar för att lösa problemen. I individers, familjers, hushålls, bekantas och vänners kretsar kan man försöka främja hållbarhetstänket genom att diskutera och föregå med gott exempel. Då folket blir mera medvetet kommer beslutsfattarna också inom kort att måsta agera. Å andra sidan måste uppmuntran och press (de kända käpparna och morötterna) för att främja en hållbar livsstil också komma “uppifrån ner”.

För att minska (över)konsumtionen krävs ytterst omfattande åtgärder. Konsumtionen är en mycket viktig del av ekonomin och påverkar

Konsumtion och konsumtionsprodukter har mångfacetterad påverkan på försörjning, samhälle och miljö. Systemtänkande hjälper att uppfatta dessa mångdimensionella problem och deras möjliga lösningar.

”

“En lösning i en dimen sion leder ofta till för värrade problem i andra dimensioner”

hur samhället fungerar och uppehålls. Kon sumtionsförändringar påverkar försörjningen världen över som i sin tur är hårt anknuten till den materiella verkligheten det vill säga naturresurser och klimatet. Dåliga skördar leder lokalt till att livet försämras märkbart för jordbrukarna och resten av människorna som får sitt bröd från produktionskedjan. Å andra sidan leder det minskade utbudet och de höjda priserna på ett håll i världen till att

efterfrågan stiger på produkter på ett annat håll i världen. Detta leder till att priserna där höjs och förbättrar livsvillkoren där. Detta syns tydligt när det kommer till kaffe, Bra siliens dåliga skördar gynnar befolkningen på Papua-Guinea. Trots att konsumtionen inte skulle minska märkbart kan pengar och material färdas olika vägar. De finska kon sumenterna kanske märker att kaffet blivit aningen dyrare medan brasilianarna måste komma på andra sätt att försörja sig.

Ekonomi- och samhällssystemen är ound vikligen på väg att förändras. Ska de gamla klossarna tvingas in i de nya hålen, eller ska hela klosslådan förnyas? Det enda vi med säkerhet vet är att växtverk är att väntas.

KÄLLOR:

Karl Enqvists kolumn ­ Joku Muu hoitaa vihreän siirtymän

WWF, 2021, överkonsumtion: https://wwf. fi/uhat/ylikulutus/

Bäckstrand, K., & Lövbrand, E., 2019. The road to Paris: Contending Climate Gover nance Discourses in the Post Copenha gen Era. Journal of Environmental Policy & Planning.

OPINION: ORDINARY RUSSIANS ARE NOT TO BLAME FOR THE WAR IN UKRAINE

On the 24th of February 2022 Russia began a full scale inv asion on Ukraine, starting one of the largest conflicts in Europe in decades. The invasion is a continuation of the conflict that started in 2014 when Russia occupied Crimea. This shook Europe, but also made it more united than before as various countries have expressed their support and taken in refugees from Ukraine in addition to imposing sanctions on Russia.

It is important to remember though that ordinary Russian people are not to blame for this and they also suffer from this situation. Several protests have taken place in Russia, whilst the government is trying to silence any opposition.

How can we help?

These can be very stressful times and you might feel like you cannot help, howe ver there are ways in which you could help the Ukranians in need, for example simply

giving money to trustworthy charities, such as the Red Cross, Kirkon Ulkomaanapu or Unicef. The most important thing is to make sure that the charity is trustworthy and the money is actually used to help the people in need. There is also the possibility to help via material help through Ukrainian Asso ciation of Finland (Ukrainalaisten Yhdis tys Suomessa). They have specific lists of useful items that are desired for donations. These lists also help to avoid the donation of unnecessary items.

Effects of the war

The war obviously affects the whole of Europe as well as many people on a very personal level, whether someone has rela tives in Ukraine or Russia or just otherwise has been affected by the war. As a person who has lived in Russia and still has friends who either have relatives or still live there I can tell you about some effects the war has had on ordinary Russians. Many of my

mother’s old colleagues have felt like they have lost everything they have ever wor ked for. Not only has money lost its value, but Russia has also become more isolated and the little freedom of speech they have had previously has been stripped away. Families have also been broken due to the government’s politics as older people only get their news from government approved TV. This has led to situations where rather than believing their own family who live in Finland, the elderly believe the government propaganda. These are some of the expe riences I have heard from people I know. What we need to remember is that there is no room for hate for ordinary Russians who live in Finland. Vladimir Putin and his circle of people near to him are the ones solely behind this aggression.

Lastly it is important in these dark times to be kind, united and help one another and not to lose hope even if things seem bad, with help from as many people as possible. If we all work together, times can and will get better.

”

“Ofta måste man välja antingen miljön eller sin försörjning.”

MAAILMAN YMPÄRI 50 VUODESSA

Saigonista Kiovaan: Rauli Virtanen 1972 2022, Tampere­talo

Toimittamisesta, eri kulttuureista, poliittisesta historiasta ja konflik teista kiinnostuneena Rauli Virta nen on ollut julkisuuden henkilöistä ehdoton idolini jo vuosia. Niinpä suuntasin vanhempieni kanssa helteisenä heinäkuun päivänä Hollolasta Tampereelle katsomaan Tampere-taloon heinäkuun alusta elokuun puoliväliin siellä olevaa näyttelyä Saigonista Kiovaan: Rauli Virtanen 1972–2022. Olimme sikäli onnekkaita, että tuona päivänä Virta nen oli itse kertomassa näyttelystään – ja elämästään.

Jo pelkästään se fakta, että Virtanen on käynyt jokaisessa maailman itsenäisessä maassa, kiehtoo. Ostin Tampere-talosta Virtasen teoksen Reissukirja saadakseni siihen Virtasen nimmarin ja syventyäkseni paremmin tämän mielenkiintoisen miehen tarinaan. Tällainen maalaiskylässä kasvanut harrastelijatoimittaja lumoutui kuullessaan, kuinka Virtanen on lähtöisin hyvin läheltä kylää, jossa olen itse viettänyt lapsuuteni. Tavallinen nuorukainen lähti 60-luvun lopulla

laivamatkalle Etelä-Amerikkaan, ja tämän maailmaa avartavan seikkailun myötä hän lopulta kasvoi koko Suomen tuntemaksi ulkomaankirjeenvaihtajaksi, jonka kokemuk sia Tampere-talon näyttely havainnollisti hätkähdyttävästi. Seinillä oli kuvia niin ete läsudanilaisista kodinturvajoukoista, afrik kalaisista lapsisotilaista kuin korkean tason poliitikoistakin.

niin lähimmäistään kuin ventovierastakin. Kuvat Ukrainasta muistuttavat, että pahuus ei koskaan poistu maan päältä, mutta jokai sen Virtasen kuviin ja tarinoihin tutustuvan pitää muistaa, että sama pätee hyvyyteen.

Ei voi kuin todeta, että tämä nykyajan Phileas Fogg on nähnyt elämässä paljon. Sekä näyttelyssä että Virtasen kirjassa tule vat koskettavalla tavalla esiin ihmiskunnan hyvyyden ja pahuuden ääripäät. Yhtäältä poliittinen historia on täynnä julmia diktaat toreita, jotka pakottavat lapset sotimaan ja pukevat naiset burkiin, mutta samalla tavalli nen ihminen jakaa vähästäänkin auttaakseen

Näyttelyn ehdottomasti koskettavin kuva onkin kuva, jossa on koottu ihmisiä ympäri maailmaa. Tavalliset ihmiset vau vasta vaariin ympäri maailmaa eri kulttuu reista osoittavat, kuinka me kaikki lopulta olemme vain ihmisiä. Myös ennen näyt telyä käymäni keskustelu Virtasen kanssa osoitti mielenkiintoisen seikan siitä, kuinka ihmiset eri kulttuureista voivat elää rauhassa ja auttaa toisiaan sotimisen sijaan, jos vain haluavat: tässä lehdessä on 12 vuotta lähe tystyössä olleen Irja Revon haastattelu, ja kävi ilmi, että Virtanen on ollut eteläafrikka laisia sissejä piilossa sairaalassa Engelassa, joka sijaitsee lähellä Angolan rajaa nykyisen Namibian puolella. Sairaalassa, jonka alkuvai heissa Irja Repo oli vahvasti mukana. Virtasen elämäntarina osoittaakin, kuinka maailma on loppupeleissä varsin pieni paikka, mutta jos suhtautuu siihen avoimesti, sieltä löytää aina jotain uutta. Virtasen elämänasenne tekikin sekä näyttelystä että Reissukirjasta tutustumisen arvoisen.

”

Jo pelkästään se fakta, että Virtanen on käynyt jokaisessa maailman itsenäisessä maassa, kiehtoo.

Tampere talon näyttelyssä oli paljon kuvia Rauli Virtasen mat koilta. Yhtenä vaikuttavimmista kuvakollaasi aivan tavallisista ihmisistä ympäri maialman. KUVA:TERHI RAIKAS

Haluaisitko

et tiedä mistä aloittaa?

ovat mitä parhain tapa

kiinnostuneisiin nuoriin!

järjestetään Paltamossa Kainuun opis

Changemaker-viikonloppu

tarkoitettu

nuorille ja nuorille aikui sille, jotka haluavat

lisää yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kehityskysy myksistä. Viikonloppuun voit osallistua, vaikka sinulla ei olisi ennakkotietoja ver kostosta tai käsiteltävistä aiheista. Mukaan ovat tervetulleita sekä vanhat aktiivit että uudet toiminnasta

SEURAA CHANGEMAKERIA

Kaikista

verkoston toiminnasta löydät changemakerin nettisivuilta osoitteesta

Nettisivujen lisäksi löydät meidät Face bookista,

sekä TikTokista!