__MAIN_TEXT__

Page 1

6 KESKINEN & TOIVONEN:

Kumppanuus Paperinkeräyksen kanssa jatkuu sukupolvenvaihdoksen yli.

“Kierrätystä on yksinkertaisesti tehtävä, muuta vaihtoehtoa ei ole.” - Seppo Tokola, Tokmanni

8 2 / 14 Paperinkeräys Oy:n asiakaslehti

UUDISTUNUT TUNUT T LEHTI, OLE HYVÄ!

YHTEISTYÖLLÄ IHMEISIIN 12

10

Sitä mukaa kuin Tokmanni kasvaa, kierrätys senkuin lisääntyy.

JÄTEHUOLTO JO RAKENNUSSUUNNITTELUUN

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.” - Jaana Viik, Technopolis

“Kiertotalous ous ymmär15 retään Suomessa omessa yhä helposti pelkkänä elkkänä jätehuoltokysymyksenä.” ymyksenä.” - Pasi Rinne, Gaia

OPTIMOINTIA

Kokonaiskustannus ratkaisee.


“JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISYÄ PARHAIMMILLAAN.” Julkaisija: Paperinkeräys Oy, PL 143, Porkkalankatu 20 a A, 00180 Helsinki, www.paperinkerays.fi, asiakaspalvelu@paperinkerays.fi Päätoimittaja: Kyösti Pöyry Toimitusneuvosto: Paperinkeräys: Karel Nieminen, Jaana Jäppinen, Kari Lehtinen, Harri Lehtonen. Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Toimitus ja ulkoasu: Zeeland Kannen kuva: Heidi-Hanna Karhu Repro: Aste Helsinki Oy Paino: SP-Paino Oy Painosmäärä: 20 800 kpl Paperi: G-Print 130 g ISSN 1798-1607 (painettu), ISSN 1798-1700 (verkkojulkaisu). Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.paperinkerays.fi, asiakaspalvelu@paperinkerays.fi tai 09 228 191 Kierrossa ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2015. Aikakauslehtien liiton jäsen. Valmistettu paperista, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki, rek.nro FI/11/001

CASE 6 TYÖ SIIRTYY ISÄLTÄ POJALLE

Tamperelaiset keräysyhtiöt ovat sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä.

K

uormalava kehitettiin aikoinaan armeijan logistiikkaongelmien ratkaisuksi. Toisen maailmansodan jälkeen ylijäämämateriaalit piti saada tehokkaasti siviilikäyttöön ja jälleenrakentamiseen. Siinä oli oiva paikka uudelle tuotteelle.

KUORMALAVAN NYKYMUOTO on

lähes sama kuin aikoinaan. Valmistusmateriaalit vaihtelevat eri puulajeista teräkseen, alumiiniin, muoviin, pahviin ja näiden erilaisiin yhdistelmiin. Yleisimmät ja “90 % KUORMALAtunnetuimmat ovat EUR- ja VOISTA UUDELLEENFIN-lavoja. Kuormalava on KÄYTETÄÄN JA VAIN lujuudeltaan huippuluokkaa ja kestää jopa tonnin painolastin. KYMMENESOSA PÄÄLavat ovat useimmiten korjatTYY ENERGIAKSI.” tavissa ja palautuvat uudelleenkäyttöön useita kymmeniä kertoja elinkaarensa aikana. Teollisuuden ja kaupan toivomuksesta logistiikassa ovat yleistyneet myös vuokrattavat kuormalavat. Niiden käyttökunnosta ja kierrätyksestä vastaa kannan omistava taho. Vuokralavojen kierto on nopeaa, ja vuokraaja pystyy tarjoamaan aina riittävän määrän lavoja pakkaajille.

INFOGRAFIIKKA 8 KUORMALAVOJEN KIERRÄTYS JA VUOKRAUS

EI KULJETUSTA VAAN LOGISTIIKKAA

ovat esimerkillinen tapa välttää jätteen syntymistä. Suomessa kierrätetään vuosittain noin 13 miljoonaa kuormalavaa. Se vastaa noin 320 000:ta tonnia pakkausjätettä. Koko lavamäärästä uudelleenkäytetään noin 75 prosenttia, korjattuna kierrätetään 15 prosenttia ja loppu päätyy energiaksi.

Paperinkeräys säästää kustannuksia ja ympäristöä optimoinnilla. CASE 10 JÄTEHUOLTO RAKENNUSSUUNNITTELUUN

ENCORE KUORMALAVAPALVELU kierrättää kymmenesosan koko maan lavakannasta. Kuormalavakeskuksemme Nurmijärven Klaukkalassa on merkittävästi tehostanut toimintaansa ja nostanut toimitusvarmuuttamme pakkausmateriaalitoimittajana. Olemme uusien valtakunnallisten asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa parantaneet standardi- ja vuokralavojen kiertonopeuksia ja logistiikkaa. Tämä näkyy kilpailukykyisinä toimitusehtoina.

Paperinkeräys on mukana Technopoliksen laajennuksessa alusta asti.

CASE 12 TOKMANNI KASVAA, KIERRÄTYS LISÄÄNTYY

HYVÄÄ LOPPUVUOTTA!

Tokmannilla tehokas kierrätys nähdään ainoana vaihtoehtona.

KYÖSTI PÖYRY

päätoimittaja, toimitusjohtaja, Paperinkeräys Oy

PÄÄKIRJOITUS 2


Sensoreiden avulla voidaan mitata keräyssäiliöiden täyttöastetta. Optimaalinen tyhjennysväli määritellään langattomasti.

Varmista, että keräyspalvelua hankkiessasi saat tarjouksen täysien astioiden tyhjentämisestä, et turhista tyhjennyskäynneistä.

ÄLÄ MAKSA TYHJÄSTÄ! JÄTEHUOLTOA VOIDAAN OPTIMOIDA SENSORIEN AVULLA LUE Kyösti Pöyryn blogista, miltä näyttää tulevaisuuden jätehuolto: paperinkerays .fi

KATSO myös infografiikka tiedolla johdetusta jätehuollosta sivuilta 8–9!

ESPOOLAINEN CLEANTECH-YHTIÖ ENEVO toimii yhteistyössä muun muassa Paperinkeräyksen kanssa. Enevon kehittämä jätehuollon logistiikan optimointipalvelu perustuu älykkäisiin sensoreihin. Ne mittaavat erilaisten keräyssäiliöiden täyttöastetta ja lähettävät langattomasti tietoa Enevon palvelimelle. Tiedon perusteella pystytään määrittämään kullekin keräyssäiliölle kustannusten ja ympäristön kannalta optimaalinen tyhjennysväli. Optimointiin kuuluu myös keräysautojen kuljetusreittien suunnittelu.

suunnattu erityisesti jäte- ja kierrätysyrityksille, kunnille ja kaupungeille. Enevolla on asiakkaita 25 maassa, ja sen sensoreita on asennettu jo tuhansia. PAPERINKERÄYKSELLÄ ON OLLUT ENSIVAIHEESSA käytössään 128 sensoria, pääosin itäisellä Uudellamaalla. Sensorien käytön myötä aluekeräyspisteet ovat pysyneet siistimpinä, koska keräysastioiden tyhjennystarpeet ovat aiempaa paremmin ennakoitavissa. Hyvien ensikokemusten perusteella Paperinkeräys on hankkinut tänä syksynä lisää sensoreita. Nyt niiden lukumäärä on yhteensä lähes 500 kappaletta.

takaa sen, että keräysastioita ei tyhjennetä turhaan. Keräysauto ajaa pihaan vain täysien säiliöiden takia. Palvelu on

TARVEPOHJAINEN KERÄYS

3 12


1/5

Vain viidennes vanhoista tietokoneista päätyy uudelle käyttäjälle

24/7

Suomessa vanhenee vuosittain yli puoli miljoonaa tietokonetta. Valtaosa koneista menee suoraan elektroniikkaromuksi, mutta noin viidesosa päätyy käytettyjä koneita välittävien yritysten kautta uudelleen käyttöön. Yritysten käytössä olleissa koneissa on usein vielä paljon käyttöikää jäljellä.

Aika on rahaa. Siksi Vantaan Viinikkalan tuotantoyksikköön on Paperinkeräyksen luottokuljettajilla pääsy ympäri vuorokauden, viikon jokaisena päivänä.

Lähde: Satakunnan Kansa 21.7.

Asetus biohajoavan jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle astuu voimaan 1.1.2016. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä.

10 %

Suomalaiset kierrättävät vain murto-osan vanhoista kännyköistään.

LAATIKOISSAMME LOJUU JOPA 10 MILJOONAA KÄNNYKKÄÄ Suomalaiskotien laatikoiden uumeniin on jäänyt jopa yli kymmenen miljoonaa käytettyä matkapuhelinta. SER-tuottajayhteisö ry arvioi, että suomalaiset kierrättävät alle 15 prosenttia vanhoista kännyköistään. Ostamme vuosittain yli 1,5 miljoonaa matkapuhelinta, joten virallisen kierrätysverkon kautta kierrätykseen päätyy vain runsaat 200 000 kapulaa. Lähde: HS ja SER-tuottajayhteisö 18.9.

Ilman ja veden saastuminen, kemikaalien vaikutukset terveyteen sekä jätemäärän lisääntyminen ovat EUkansalaisten suurimpia ympäristöön liittyviä huolenaiheita, kertoo syksyn Eurobarometri.

Kuva: Volkswagen

Kuva: Shutterstock

Lähes kolme neljästä EU-kansalaisesta lajittelee jätteensä

Talouskriisi ei näytä vaikuttaneen ympäristöasenteisiin kielteisesti. Kyselyn mukaan 95 % eurooppalaisista pitää ympäristönsuojelua tärkeänä. 85 % ajattelee, että hänellä itsellään voi olla rooli ympäristönsuojelussa. Lähes kolme neljästä lajittelee jätteensä, ja yli puolet on vähentänyt energiankulutustaan. Kolme neljäsosaa oli myös valmiita maksamaan ympäristöystävällisistä tuotteista enemmän, ja lähes yhtä moni uskoi, että ympäristönsuojelu voi kohentaa talouskasvua. Suomalaiset olivat huolestuneimpia ilmansaasteista. Lähes 90 % suomalaisista olisi valmis maksamaan ympäristöystävällisistä tuotteista enemmän. Vajaat kolme neljäsosaa uskoi pystyvänsä vaikuttamaan ympäristönsuojeluun, mikä on EU:n keskitasoa alhaisempi osuus. Eurobarometrit ovat Euroopan komission kyselytutkimuksia. Lähde: Eurobarometri 2014, 17.9. 4 12

VTT ennustaa sähköautojen läpimurtoa Suomessa vuodeksi 2020.

VTT haluaa Suomen kestävän liikenteen mallimaaksi 2020 mennessä Vuonna 2020 teillämme kulkee uusiutuvaa energiaa, sähköä ja vetyä sekä kestäviä biopolttoaineita käyttäviä vähäpäästöisiä ajoneuvoja, näkee VTT TransSmart-visiossaan. Tehokkuutta heijastavassa liikenteessä yhdistyvät kestävät energialähteet, kehittynyt teknologia, turvallisuus, korkea palvelutaso, liikkumisen vaihtoehdot ja uudet toimintatavat. Lähde: Kauppalehti 17.6.


TYYNIMERI ON MAAILMAN SUURIN KAATOPAIKKA Valtamerien muoviroskista kärsii yli 100 eläinlajia, Suomen ympäristökeskus Syken meritutkija Outi Setälä kertoo. Suurinta haittaa roskista on linnuille ja merikilpikonnille, jotka erehtyvät luulemaan muovijätettä ruuaksi. Valtameriin päätyy joka vuosi miljoonia tonneja muovijätettä. Tyynenmeren jätepyörrettä pidetään suurimpana, ja sen on arvioitu olevan kooltaan kaksi kertaa Suomen kokoinen.

Kuva: Shutterstock

Lähde: Savon Sanomat 4.8.

”Jätehuolto on avainasemassa rakennettaessa kiertotaloutta, jossa yhden hylkäämä tavara on toisen raaka-aine.”

Kuva: Pirkanmaan Jätehuolto Oy

KLAUKKALASSA TOIMIVASSA KUORMALAVAKESKUKSESSA KÄSITELLÄÄN YLI MILJOONA LAVAA VUODESSA.

ORAS TYNKKYNEN

hallituksen puheenjohtaja Pirkanmaan Jätehuolto Oy

YRITYKSET SÄÄSTÄISIVÄT MILJARDEJA TOISTENSA JÄTTEITÄ HYÖDYNTÄMÄLLÄ Valtio etsii teollisuusyrityksiä, jotka voisivat säästää symbioosilla suuriakin summia. Motiva ja Sitra tekevät yhteistyötä saattaakseen yhteen sivutuotteet tai jätteet ja toisaalta yritykset, jotka voivat hyödyntää niitä. Hyötyjiä ovat Motivan mukaan sekä ympäristö että yritykset, jotka säästävät rahaa. Uutta liiketoimintaakin on tarkoitus löytää. Lähde: Yle 26.9.

Syväkeräyssäiliön tyhjennys meneillään.

Pirkanmaan Jätehuolto 20 v. Pirkanmaan Jätehuolto Oy juhli 20-vuotista taivaltaan elokuussa. Yhtiön omistavat 17 lähiseudun osakaskuntaa. Historiansa aikana Pirkanmaan Jätehuolto on kehittynyt paljon. ”Teemme töitä sen eteen, että yhtiö kehittyy 20 seuraavan vuoden aikana vielä enemmän. Jätehuolto on avainasemassa rakennettaessa kiertotaloutta, jossa yhden hylkäämä tavara on toisen raaka-aine. Pirkanmaan Jätehuollon pitää olla etujoukoissa kehitettäessä kestävän jätehuollon ratkaisuja ihmisten ja ympäristön parhaaksi”, kiteytti juhlaseminaarissa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Oras Tynkkynen. 5 12

”Myymme ja ostamme sekä uusia että käytettyjä FIN-, EUR- ja kertakuormalavoja. Otimme lokakuun alussa käyttöön uuden kuormalavojen lajittelu- ja korjauslinjaston ja lavojen koneellisesti tapahtuva käsittely lähes tuplaantui. Samalla standardilavojen korjauskapasiteetti kasvoi kolmanneksen. Pystymme nyt käsittelemään pelkästään eurolavoja noin miljoona kappaletta vuodessa, joten investointi antaa mahdollisuuden jatkaa liiketoiminnan reipasta kasvua”, sanoo liiketoimintapäällikkö Petteri Paananen Paperinkeräykseltä. Kaikki vastaanotetut kuormalavat tarkastetaan. Rikkinäiset EUR ja FIN lavat korjataan standardin mukaisesti ja korjauskelvottomat lavat murskataan ja toimitetaan energiahyödynnettäväksi polttolaitoksille. ”Vuokralavapalvelua kehitämme aktiivisesti. Lähiaikoina markkinoille on tulossa muun muassa uusia lavatyyppejä”, Paananen kertoo.


TYÖ SIIRTYY ISÄLTÄ POJALLE Tamperelaiset keräysyhtiöt ovat monen kanssatoimijan tapaan sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä. Pitkäaikainen kumppanuus Paperinkeräyksen kanssa kuitenkin jatkuu. CASE 1 6

Tuo Keskinen on kyllä varsinainen paperinkeräyksen pioneeri näillä seuduilla.” KARI TOIVONEN

teksti PÄIVI STENROOS kuvat ARI MÄKELÄ

Keräyspaperi Kari Toivonen Oy

T

reffit on sovittu Tampereen Hankkioon Paperinkeräyksen tuotantoyksikköön. Ensin pihaan kaartaa Keskisen kuljetus ja keräys Oy:n auto, pian sen viereen pysäköi Keräyspaperi Kari Toivonen Oy – molemmat aamupäivän työrupeaman jälkeen ja sovitussa aikataulussa. Hetken kuluttua pihalla jo vaihdetaan tiiviisti työkuulumisia, sillä vaikka yritysten autot pyörähtävät säännöllisesti laitoksella tuomassa kuormiaan, harvemmin sinne osuvat samaan aikaan sekä isät että pojat kummastakin perheestä. Kuvaaja kaivaa kameransa esille. ”Ota noista nuoremmista kuvia, ovat nääs fiksumpia!” komentaa isä-Toivonen. PITKÄ YHTEINEN HISTORIA. Paperinkeräys

Oy:n kumppaniverkostossa on paljon kuljetusyrityksiä, joiden kanssa on tehty yhteistyötä pitkään, jopa niin kauan, että työ on siirtymässä yrityksissä isältä pojalle. Pirkanmaalaiset Keskisen ja Toivosen yritykset ovat juuri tällaisia. Kari Toivonen ja Pertti Keskinen, isät

siis, muistelevat tavanneensa toisensa paperinkeräyksen tiimoilta ensi kerran vuonna 1983. ”Silloin itse aloitin nämä hommat, tosin kuorma-autoa olin jo ajanut siihenkin saakka. Mutta tuo Keskisen Pertti on kyllä varsinainen paperinkeräyksen pioneeri näillä seuduilla”, Kari Toivonen kertoo. ”Niin. Ensin ajettiin vuodesta 1969 alkaen muutaman vuoden ajan paperia suoraan Näsijärvi Oy:n tehtaalle, siitä se lähti”, Pertti Keskinen muistelee. Pertti Keskisellä paperinkuljetus takasi aikanaan ainakin pysymisen paremmilla teillä. Ennen armeijaa Keskisellä oli halkoliike, ja sen asioilla piti ajella lähes tiettömien taipaleiden taakse. ”Näissä hommissa pääsee ainakin kotiin yöksi”, hän naurahtaa. Toivosilla kuljetusala on kulkenut suvussa jo 80 vuotta. ”Isä aloitti autoilun vuonna 1934, ja sen jälkeen liikenneluvat ovat menneet eteenpäin eri nimillä tähän päivään saakka”, Kari Toivonen kertoo.


Omanlaisensa vapaus tässä työssä tuntuu hyvältä. Aikataulun mukaan mennään, mutta itsenäisesti.” PERTTI KESKINEN

Keskisen keräys ja kuljetus Oy

INFO

› B\jb`j\eb\i€pjaXblca\kljFp# Pca€im`% › B\i€pjgXg\i`BXi`Kf`mfe\eFp# KXdg\i\% › GXg\i`eb\i€pjFp1eg`kb€X`bX`j`X bldggXe`pi`kpbj`€% › Kf`d`ekX$Xcl\\eXG`ibXedXX% › ?f`kXmXkp_k\\ej€ef`e*''' b\i€pjXjk`XeaXef`e.'' jpm€b\i€pjj€`c`ekp_a\eepbj\k% › Blca\kkXmXkb\i€pj$aX kf`d`jkfgXg\i`Xj\b€gX_m`X%

HOMMA MENEE VERISSÄ. Ammattiautoilu jatkuu molemmissa perheissä tulevaisuudessakin. Toivosilla sukupolvenvaihdosta on jo keskustelujen tasolla valmisteltu ja ajankohtaakin mietitty: ensi vuoden puolella kenties. Keskisillä aiheesta on puhuttu, mutta vielä virallinen vaihdos ei ole ajankohtainen. ”Joka tapauksessa molemmat isät aikovat jatkaa töitä sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin. Välillä tuntuu, että heillä on vielä enemmän virtaa kuin meillä nuoremmilla”, Kai Toivonen toteaa. ”Kun eläkeikä lähenee, entistä enemmän tekee mieli hommiin. Meillä on Pertin kanssa se etuoikeus, että saamme jatkaa tässä sen verran kuin jaksamme”, Kari Toivonen tuumii. Molemmissa perheissä nuorempi sukupolvi myös omistaa jo osin yhtiöitä ja käytännön työ on tullut vuosien saatossa tutuksi. Keskisen Petri on ollut isänsä rinnalla töissä koko työuransa ajan, 16-vuotiaasta

alkaen. Kai Toivonen ajoi kortin saatuaan paperia pari vuotta, siirtyi sen jälkeen pitkäksi aikaa muihin töihin ja palasi vuosi sitten takaisin. ”Nähtävästi tämä homma menee verissä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tämä on alkanut kiinnostaa”, Kai Toivonen sanoo. ”Olisiko se tämä omanlaisensa vapaus, joka tässä työssä tuntuu hyvältä. Aikataulujen mukaan tietysti mennään, mutta itsenäisesti”, Petri Keskinen jatkaa.

lakimiesten tehtäväksi, jotta kaikki menee kerralla kohdalleen ja pykälien mukaan. Sen sijaan yritystoimintaan liittyvän tiedon siirtäminen on isien ja poikien omalla kontolla. Tiedettävää kertyy yllättävän paljon, kun työtä lähtee kerimään auki hankinnoista ja autojen huollosta keräyspisteiden sijainteihin ja reittien tehokkaaseen suunnitteluun. ”Kuorma-autoa osaa ajaa kuka hyvänsä, mutta kaikki keräystoimintaan liittyvä on pitemmän kautta opittavaa asiaa”, Kari Toivonen toteaa. ”Esimerkiksi astioiden täyttymisnopeutta oppii arvioimaan hyvin, kun on jonkin aikaa liikkunut reiteillä”, Petri Keskinen kertoo. Kuljetuskustannukset pysyvät kurissa, kun ajoreitit on suunniteltu tarkasti ja turhia ajokilometrejä välttäen. Yrityksissä siirrytään ennen pitkää käyttämään ajohallintajärjestelmää, joka osaltaan auttaa ajon optimoinnissa. Navigaattorista on paljon hyötyä jo nyt, koska keräysauto ehtii päivän aikana käydä noin 150 eri kiinteistössä. Tekniikka ei silti korvaa pitkäaikaista paikallistuntemusta. ”Kyllä sitä on vuosien varrella monenlaisia osoitteita etsitty. ’Mäkelästä vasemmalle ja siinä, missä se

hirvi ammuttiin.’ Sekin löydettiin”, Pertti Keskinen kertoo. Myös kumppanuus Paperinkeräyksen kanssa jatkuu sukupolvenvaihdoksen yli. Kari Toivonen arvioi, että yhteistyö on helpottanut yrittäjien arkea. Ennen kuljetusyritykset markkinoivat itse itseään, KATSO VIDEO nyt sen hoitaa Paperinkeräys. Tai kuten JUTTUKEIKALTA! Lataa puhelimeesi ilmainen isä-Toivonen asian järeitten keräysauQR-koodien lukusovellus ja tojen keskellä ilmaisee: ”Paperinkeräys skannaa koodi puhelimellasi. hoitaa sen, missä vaaditaan järkeä, meille jää sitten tämä voima.” Iltapäivä on jo pitkällä, kun Toivoset ja Keskiset kiipeävät takaisin autoihinsa. Kuormat on kuvausten SUKUPOLVI VAIHTUU, OSAAMINEN SÄILYY. Sukulomassa tyhjennetty tuotantoyksikköön, nyt suunpolvenvaihdos voi siis sujua käytännön töiden nataan kotiin. Huomenna on uusi päivä, ja paperi kannalta vähin muutoksin. Vaihdoksen paperityöt kulkee taas. Se onkin koko homman ydin, siitä kaikki aiotaan molemmissa perheissä antaa suosiolla neljä ovat yhtä mieltä. 7


INFOGRAFIIKKA

YRITYSTEN JÄTEHUOL ON TIEDOLLA JOHTAM Paperinkeräykselle kaikki jakeet ovat arvokasta raaka-ainetta. infografiikka TERO HARSUNEN

OPASTUS Dokumentaatio ja ohjeet

As

Välineiden vuokraus ja myynti Jätehuoltosuunnitelma

SYNTYPAIKKALAJITTELU

Kerr os

n o u to

J ä te a s e m a

Syntypaikalla lajitellaan eri keräyssäiliöihin muun muassa luottamuksellinen, tuhottavaksi tarkoitettu paperi sekä lehdet ja mainokset.

Paikal

TÄYSIEN SÄILIÖIDEN TYHJENNYS

Encore Jätehuoltopalveluun voidaan liittää

Keräysastioihin asen

Encore Tietoturvapalvelu, Encore Kuormalavapalvelu

mitata keräyssäiliöid

sekä Encore Materiaalin käsittelypalvelu.

tyhjennysväli määrit


LTO MISTA ALKUKARTOITUS

liset jätehuoltomääräykset

paperinkerays.fi

KIE R RÄ

S TY

TTÖ KÄY HYÖTY

LOPPUSIJOITUS

PA P E R

MUOV

I

Jätelaki ja asetukset

ALKUKARTOITUS HALTUUN KERRALLA! Tutustu Koosteselvitykseemme lähemmin:

I

iakkaan ympäristöohjelma

LASI

M

PUU

H

ER

GI

den täyttöastetta. Optimaalinen

A

tellään langattomasti.

9

Ö

K

EN

nnettujen sensoreiden avulla voidaan

EN

ER

GI

A


HYVIN SUUNNITELTU ON FIKSUMMIN TEHTY

T

teksti IRMA CAPITEN kuvat LAURA VESA

Tampereen keskustaan nousee 10 000 neliömetriä uutta liiketilaa yrityksille. Tämän Leed-sertifioidun energiaystävällisen kokonaisuuden rakennuttaja ja omistaja on Technopolis Oyj, jolla on Tampereella neljä yrityskeskusta.

10

CASE 2

KATSO vinkit jätehuoneen suunnitteluun! paperinkerays .fi

echnopoliksen tarina alkoi Oulussa vanhassa meijerissä yli 30 vuotta sitten. Nyt mittakaava on toinen. Pörssiin listautuneella Technopoliksella on yli kaksikymmentä yrityskeskusta Suomessa, Norjassa, Venäjällä ja Baltiassa. Se tarjoaa yrityksille toimitiloja sekä palveluita ravintoloista kuntosaleihin, printtipalveluihin ja jätehuoltoon. ”Tiloissamme on noin 1 700 yritystä, mikrokokoisista suuriin. Pienet yritykset saavat luonamme suurten yritysten edut kuten yhteiset aulapalvelut ja neuvotteluhuoneet. Tilan ohella palveluihimme kuuluu kaikki huonekaluista siivoukseen ja tietoliikenteeseen. Meille tullessaan asiakkaalla ei tarvitse olla mukanaan muuta kuin oma liikeideansa”, kertoo Tampereen Technopoliksen kiinteistöpäällikkö Jaana Viik. Yritysten, jotka vuokraavat tilat ja palvelut Technopolikselta, täytyy pystyä luottamaan niiden toimivuuteen 24/7. Technopoliksen puolestaan täytyy pystyä luottamaan omiin yhteistyökumppaneihinsa oman, asiakkaidensa ja asiakkaidensa asiakkaiden bisneksen turvaamiseksi. ”Me omistamme tilat ja vuokraamme ja hallinnoimme niitä, mutta palvelut hankimme osittain ulkopuolisilta. Yksi tärkeistä yhteistyökumppaneistamme on ollut jo vuosien ajan Paperinkeräys, jolta ostamme monenlaisia palveluita sekä Tampereella että muualla maassa.” PONTITUS KÄYNTIIN. Technopolis investoi voimakkaasti Tampereelle, joka on Taloustutkimuksen muuttohalukkuuskyselyn mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunki. Jaana Viik vastaa kiinteistöpäällikkönä neljästä eri tavoin profiloituneesta yrityskeskuksesta Tampereella. ”Mediapoliksen 32 000 neliötä ovat median, ICT:n ja peliteollisuuden käytössä muun muassa Ylellä ja oppilaitoksilla. Hermian 39 000 neliön tiloissamme toimii lähinnä ICT-alan yrityksiä. Finnmedi on mielenkiintoinen 14 000 neliön kombinaatio terveys- ja hyvinvointiteknologiaa. Rakennuksessa on toimistotilaa, sairaalapalveluita ja hotelli. Esimerkiksi syöpähoitopotilaat ja heidän läheisensä voivat kätevästi yöpyä hotellin puolella.” Tampereen neljäs yrityskeskus on yliopiston lähellä keskustassa sijaitseva Technopolis Yliopistonrinne, jossa on jo valmiina A- ja B-rakennukset, yhteensä 18 000 neliötä.


”Tämä hissi– trukkiyhteys on toiminut hyvin, joten sitä sovelletaan myös uusiin rakennuksiimme.” JAANA VIIK

kiinteistöpäällikkö KXdg\i\\eK\Z_efgfc`j

”Alueelle rakennetaan nyt C- ja D-taloja, 10 000 neliötä kahdeksaan kerrokseen. Pontitus on menossa eli perustuksia tehdään ja valmista on suunnitelmien mukaan vajaan kahden vuoden päästä.” VARHAIN SUUNNITTELUPÖYDÄN ÄÄREEN. Technopolis

ja Paperinkeräys kohtasivat suunnittelupöydän ääressä jo ennen perustustöiden aloittamista. Jätehuollon ennakkosuunnittelu on ensiarvoisen tärkeää ja säästää monelta hankalasti korjattavalta käytännön kömmähdykseltä. ”Käytännöllisintä on ottaa jätehuolto mahdollisimman hyvin huomioon jo piirustusvaiheessa”, Viik tietää kokemuksesta. Paperinkeräys on ollut mukana asiantuntijana rakennusten suunnitteluvaiheesta lähtien, sillä jätehuollossa on monta osa-aluetta tarkasteltavana aina siivoojan työstä keräysauton kuljettajan työsarkaan ja kerättävän materiaalin loppusijoituspaikkaan asti. Kaikkien osien on loksahdettava paikoilleen, jotta toiminnasta saadaan kustannustehokasta.

Yliopistonrinne sijaitsee keskustan muiden rakennusten ja junaradan kupeessa. Sijainti on jätehuollon osalta haastava, sillä sisäpiha on ahdas huoltoliikenteelle. Tähän on keksitty toimiva ratkaisu. B-osan ja nyt rakennettavien C- ja D-rakennusten keräyspisteet ovat kellarikerroksessa, jotta arvokkaat katutason neliöt säästyvät yrityskäyttöön, mutta kellarisijainti palvelee myös jätehuollon logistiikkaa. ”Siivoojat tyhjentävät jäteastioita monta kertaa päivässä, joten heidän työnsä on oltava sujuvaa. He pääsevät hyvän suunnittelun ansiosta hurauttamaan oikein mitoitetulla hissillä jäteastioineen suoraan maan alle B-talon parkkitiloissa sijaitsevaan Yliopistonrinteen jätehuoneeseen.” Jäteauto puolestaan pysäköidään sisäpihalle, ja tässä tulee jännittävä, omaperäinen toimintaosuus: jätehuoneen vieressä on parkissa trukki, jolla keräysauton kuljettaja kuskaa säiliöt kellaritiloista pysäköintihallin ramppia pitkin maan pinnalle keräysautoonsa. ”Tämä hissi–trukkiyhteys on toiminut hyvin, joten sitä sovelletaan myös uusiin rakennuksiimme”, Viik kertoo. Missä on jätehuoneen paikka, minkä kokoisia hissien tulee olla, miten TECHNOPOLIS OYJ vältetään jumit käytävillä tai miten eri jäteastiat tulee mitoittaa yritysten › B\_`kk€€#fd`jkXXaX_Xcc`eef`)(1k€ pi`kpjb\jb`kkpd€€aXkXiafXXk`cfaX tyypin ja määrän mukaan? Paperinkej\b€gXcm\cl`kX(.''pi`kpbj\cc\aX räyksellä on vuosikymmenten kokemus +''''kpek\b`a€cc\% jätehuollon kokonaisvaltaisesta suun› GXcm\clbj\jjXkpjb\ek\c\\ nittelusta kaikenlaisiin ja -kokoisiin jlfiXXeef`e)''_\eb\€% rakennuksiin erilaisissa ympäristöissä, › Kf`d``Jlfd\ec`j€bj`M\e€a€cc€# joten sen asiantuntijoilta eivät lopu EfiaXjjXaX9Xck`XjjX% niksit kesken. Suunnittelu on paras › C``b\mX`_kf()-#*d`ca%õm%)'(* % tehdä hyvissä ajoin. Kun 10 000 neliötä on pystyssä koko komeudes› G\iljk\kklm%(0/)FlcljjX saan, rakenteet eivät niin vain hievahda mXe_XXed\`a\i``e% eikä hissikuiluja muokkailla käytännöl› C`jkXkkl?\cj`e^`egijj``e% lisempään kokoon. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 11


Mäntsälän logistiikkakeskus on ympäristövastaava Seppo Tokolan ylpeyden aihe. Kaikkialla on silmiinpistävän siistiä, eikä lähes seitsemän hehtaarin hallista tule käytännössä lainkaan sekajätettä.

12

YHTEISTYÖLLÄ IHMEISIIN teksti AIJA SALOVAARA kuvat HEIDI-HANNA KARHU

CASE 3

Kasvavalla Tokmannilla on myymälöitä ympäri Suomea ja uusia putkahtelee tämän tästä. Kun liikevaihto ja yritys kasvavat, myös jätettä syntyy entistä enemmän. Tokmannilla kierrätystä on kuitenkin tehostettu koko ajan ja kaatopaikalle päätyy materiaalista enää murtoosa. Miten ihmeessä tässä on onnistuttu? ”Yhteistyöllä”, tietää Seppo Tokola.


”Täysiä pakkausmuovisäkkejä menee yhteen paalulliseen 75–80 kappaletta.” SAMI UUSITALO

GXg\i`eb\i€pj

T

äällä riittää katseltavaa”, turvallisuus- ja kiinteistöosaston päällikkö Seppo Tokola sanoo ylpeyttä äänessään ja avaa valtavaan halliin johtavan oven. Tokmannin Mäntsälän logistiikkakeskuksessa käy vilske kuin hallitussa muurahaispesässä. Jättimäisessä tilassa on 60 000 lattianeliötä ja kerrospintaalaa 78 000 neliötä. Työtekijöitä hallissa touhuaa 250, ja tavaraa singahtelee myyntiin Tokmannin liikkeisiin ympäri maata. “Logistiikka keskitettiin tänne vuonna 2008. Sijainti on hyvä. Eipähän tarvitse rekkojen ajella ylimääräisiä kilometrejä”, Tokola kertoo. Tokmannilla on 147 myymälää ympäri Suomea, ja lukumäärä on nousussa. Yritys kasvaa ja samalla kasvaa myös jätteen määrä, mutta Tokmannilla siitä päätyy kaatopaikalle vain pieni osa. “Me kierrätimme vapaaehtoisesti jo ennen kuin se tuli lakisääteiseksi ja tehostamme jätehuoltoa koko ajan.” Tokola tietää, mistä puhuu, sillä hän hoitaa Tokmannilla myös ympäristövastaavan tehtäviä. Pari päivää viikossa Tokola työskentelee Mäntsälässä, ja loppuajan hän kulkee kentällä. “Ei sitä tulosta oman pöydän ääressä istumalla tehdä, vaan tapaamalla henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita kasvotusten”, Tokola toteaa. Tokmannin Mäntsälän kompleksia tehokkaammin ei juuri voisi kierrättää, sillä sekajätettä ei toimipisteestä tule käytännössä lainkaan. Koko konsernin tasollakin vain 13 prosenttia materiaalista päätyy kaatopaikalle. Tokola on tilanteeseen tyytyväinen – ja syystä. Jotta tähän on päästy, on pitänyt tehdä tarkkoja suunnitelmia yhdessä juuri oikeiden asiantuntijoiden kanssa. “Tämä hieno kierrätyssysteemi on suunniteltu yhteistyössä Paperinkeräyksen kanssa. Heillä on se tarvittava tietotaito, ja ilman heitä näin tehokasta jätehuoltoa olisi ollut vaikea rakentaa.” Tiiviillä vuorovaikutuksella yrityksen eri osastojen kanssa on toki samaten valtava merkitys. “Ostopuoli on meillä tehnyt loistavaa työtä siinä, että he ovat alkaneet vaatia tavarantoimittajilta lavoja, jotka kelpaavat uusiokäyttöön. Olem-

1.GXg\i`eb\i€pbj\ekpek\b`a€k _lfc\_k`mXkKfbdXee`ccXj``k€#\kk€ a€k\_lfckfg\cXX% 2. GXcafeblcb\\KfbdXee`ccX gXbbXljkXaXgXb\kk`X% 3. GXg\i`eb\i€pbj\eJXd`Llj`kXcf gXXcXXgXbbXljdlfm`j€bb\a€%

mekin onnistuneet vähentämään puujätteen määrää kymmeniä prosentteja”, Tokola sanoo ja osoittaa kattoon saakka nousevia puulavapinoja hallin seinustalla. “Kun täällä käsitellään 2 000 puulavaa vuorokaudessa, on selvää, että usean kymmenen prosentin säästö on merkittävä.”

UUSI ILME, YHÄ TEHOKKAAMPAA KIERRÄ-

Ensi vuonna Tokmanni toteuttaa hiljattain käynnistetyn, mittavan brändiuudistuksen. Vuoden 2015 loppuun mennessä konsernin kaikkien myymälöiden ilme ja nimi yhtenäistetään. Siten esimerkiksi Tarjoustalojen ja Robinhood-liikkeiden nimi on jatkossa Tokmanni. Tokola kertoo, että samalla aiotaan kehittää myymälöiden laatua. “Käytävät tehdään leveämmiksi ja tuotteiden asettelu toimivammaksi, jotta asiointi myymälöissä olisi asiakkaalle mahdollisimman miellyttävää. Myymälöissä muutetaan kiertosuunnat ja vaihdetaan hyllyt, kyltit ja tarrat”, Tokola selittää. Kun liikkeiden layout muuttuu, samalla muun muassa siivous- ja valvontajärjestelmät on suunniteltava uudelleen. Uudistumisprosessi tarjoaa myös mahdollisuuden tarkistaa, miten kierrättämistä voisi entisestään tehostaa. “Mietimme jokaisen toimipisteen kohdalla, mitä voisi tehdä paremmin. Onko vaikkapa tyhjennysrytmissä parannettavaa tai astioissa puutteita”, Tokola kertoo. >>>

TYSTÄ.

13 12

TOKMANNI

› KfbdXee`$bfej\ie`feJlfd\ejlli`e _XcgXbXlgXekf`d`aX% › Bfej\ie``ebllcllp_k\\ej€ (+.dppd€c€€j\liXXm`\e dppd€c€b\kala\eXccX1KfbdXee`# KXiafljkXcf#IfY`e_ff[#DXo`$ DXbXj``e`aXDXo`$Bf[`eklbbl% › MlfeeX)'(*bfej\ie`ec``b\mX`_kffc` .((d`caffeXX\lifX% › KfbdXee`$bfej\ie`kpcc`jk€€k€cc€ _\kb\cc€ef`e*'''_\eb`c€%


Onnistunut kierrättäminen koostuu monesta osasta, joista jokainen on punnittava tarkkaan. Esimerkiksi matka, joka kustakin myymälästä on kuljettava vaikkapa energiajakeen tyhjennykseen, on otettava huomioon. “Paperinkeräys osaa optimoida matkat ja Europress, joka toimittaa meille jätepuristimet, neuvoo, minkälainen laite palvelee kunkin myymälän tarpeita parhaiten”, Tokola kertoo. Vanhat, uuden ilmeen myötä SEPPO TOKOLA poistuvat Turvallisuus- ja kalusteet kiinteistöosaston pyritään päällikkö kierrätTokmanni tämään mahdollisimman pitkälle konsernin sisällä, ja uudistustöistä syntyvät metalli, lasi ja puu kierrätetään. Vanhojen nimikylttien ja merkkien poistamisesta huolehtii sähköfirma. “Samalla, kun sähköfirman kaverit tuovat uudet kyltit, he vievät vanhat pois ja toimittavat sitten meille todistuksen, että ne on asianmukaisesti hävitetty. Olemme tällaisissa asioissa tarkkoja ja pidämme kyllä huolen siitä, että näin tapahtuu.”

“Kierrätys on viitsimiskysymys. Sitä on yksinkertaisesti tehtävä, vaihtoehtoa ei ole.”

TÄYDELLISYYTTÄ HIPOEN. Tokmannin tiloissa työskentelee Paperinkeräyksen työntekijöitä, jotka huolehtivat siitä, että jäteastiat tyhjennetään ajallaan ja jätehuolto pyörii sujuvasti. Lisäksi Paperinkeräys seuraa ja raportoi. Sen ansiosta Tokmannilla tiedetään tarkkaan, paljonko ja mitä jätettä kustakin toimipisteestä tulee. Tuloksia analysoidaan sitten yhdessä. “Meillä on Paperinkeräyksen kanssa yhteinen seurantaryhmä, joka tapaa kolmen kuukauden välein ja käy läpi kierrätyksen tilannetta. Jos jossakin ilmenee puutteita, pystymme reagoimaan välittömästi.” Vaikka Tokmannilla jätehuolto pelaa mallikkaasti, parannettavaa löytyy aina. Tavoitteena onkin vähentää kaatopaikkajätteen määrää vielä kaksi prosenttia, 11 prosenttiin. Tokola uskoo, että toivottu tulos saavutetaan muun muassa opastamalla henkilökuntaa, jotta kierrätyksen kanssa oltaisiin entistä tarkempia. “Kierrättäminen on viitsimiskysymys. Homma hoituu, kun asianmukainen laitteisto on kunnossa, suunnitelmat tarkat ja henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen”, Tokola sanoo. “Meidän henkilökuntamme on kyllä kaiken kaikkiaan oikein tiedostavaa ja ympäristökysymyksiin sitoutunutta”, hän lisää. “Kierrätystä on yksinkertaisesti tehtävä, muuta vaihtoehtoa ei ole. Tämä maapallo ei saa kärsiä yhtään enempää ainakaan meidän takiamme.”

14

PAPERINKERÄYS OY:N ASIAKASPÄÄLLIKKÖ MARKO ROUHIAINEN pitää Tokmannin tilannetta erityisen hyvänä. “Tokmanni on iso, hieno kokonaisuus. Se, että Mäntsälästä ei tule sekajätettä käytännössä lainkaan, on aika poikkeuksellista”, Rouhiainen kertoo. Rouhiaisen mukaan tekniikan kehittyessä kierrättäminen on koko ajan helpompaa, mutta alueelliset erot aiheuttavat omat haasteensa. “Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei ole energiajakeen vastaanottolaitosta ja siten se vaikuttaa Tokmannillakin koko konsernin kierrätystulokseen. Toisaalta Vantaalle avattiin syyskuun alussa jätteenpolttolaitos, mikä helpottaa tilannetta Etelä-Suomessa”, hän selittää. Tokolan tavoin Rouhiainen uskoo, että vaikka Tokmannilla kierrätys sujuu kuin tanssi, aina voi nipistää vielä vähän lisää. Kun Tokmanni uudistuu, Paperinkeräys kulkee muutoksessa mukana, kehittämässä kierrätystä edelleen. “Tämä puuha vaatii tarkkaa suunnittelua ja yhdessä tekemistä. Se on vaivan väärti, sillä tuloksena on tilanne, josta hyötyvät kaikki”, Rouhiainen muistuttaa.


RAHA RATKAISEE KIERTOTALOUDESSAKIN

Kello tikittää. Valuvatko Suomen mahdollisuudet kiertotalousbisneksessä vastakkainasetteluun? Gaia Groupin hallituksen puheenjohtaja PASI RINNE patistaa julkisia ja yksityisiä toimijoita pois poteroistaan. Ja pian. ”Meillä vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että Suomi on ainutlaatuisessa asemassa lyödä rahoiksi kiertotalouden alalla. Paljon biomassaa, kova koulutustaso, ymmärrystä, innovaatioita ja perinteisesti myös kyky tehdä päätöksiä”, luettelee kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaia Groupin Pasi Rinne. Mikä tärkeintä: kiertotalouden ydin – taito tuottaa vähemmästä enemmän – on osa suomalaisten dna:ta. Paine vähentää riippuvuutta kemikaaleista, fossiilisista polttoaineista sekä harvinaisista tai haitallisista materiaaleista haastaa kehittämään vanhoja tuotteita ja kokonaan toisenlaisia palveluratkaisuja. Näillä ratkaisuilla on kasvavaa kysyntää kaikkialla maailmassa. Mutta mikä mättää? EI MÄÄRÄ VAAN TULOS

”Kiertotalous ymmärretään Suomessa yhä helposti pelkkänä jätehuoltokysymyksenä. Aihe kilpistyy ja konfliktoituu, ennen kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa on päästy edes alkuun”, toteaa Rinne yli 20 vuoden kokemuksella. Gaian puheenjohtaja alleviivaa, että kiertotalous on paljon jätehuoltoa ja kierrätystä kokonaisvaltaisempaa. Bio- ja kiertotalouden pitäisi mahtua samaan lauseeseen materiaalitehokkuuden ja jätehuoltoratkaisujen kanssa. Toisen jäte on toisen raaka-aine. Rinne ottaa esimerkiksi kemikaaliliisauksen. Siinä peltolannoitteita valmistava yritys ei myy tuotetta vaan lannoituspalvelua maanviljelijälle. Sen sijaan, että yhtiö pyrkisi myymään mahdollisimman paljon, se huolehtii pellon lannoittamisesta optimaalisella tavalla. Tuloksena on lisäarvoa maanviljelijälle, asiakkaille, luonnolle – koko yhteiskunnalle. ”Kilpailu kiristyy. Suomalaisten on itsekkäästi kysyttävä, mihin kannattaa keskittyä? Missä voimme olla edelläkävijöitä? Mistä me löydämme bisnestä?” Rinne rohkaisee.

Mutta moni organisaatio yrittää vain puolustaa vanhaa. Rinne on huolissaan vastakkainasettelusta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Juopa on paha juuri jätekysymyksissä. Yhteisen tietopohjan heikkous on iso ongelma. Muun muassa jäte- ja sivutuotevirtojen määristä ja laadusta pitää olla sama näkemys. ”Julkinen valta voisi tuottaa dataa yhteiseen käyttöön. Kaikilla on oltava käytössään sama tietopohja, jotta järkevä keskustelu on mahdollista. Avoin yhteistyö on välttämätöntä, jotta pääsemme eteenpäin”, Rinne painottaa. VAUHTIA KIERTOTALOUTEEN

Julkiset investoinnit on Rinteen mukaan tehtävä Suomessa samalla pieteetillä kuin yksityissektorilla. Esimerkiksi jäteratkaisuista päätettäessä tulisi arvioida investointien vaikutukset alueen kokonaistalouteen – työpaikkoihin, palveluihin, verotuloihin ja toimintaketjuihin. Rinne muistuttaa, että kiertotalouden voima piilee kerrannaisvaikutuksissa: ratkaisut auttavat asiakkaan asiakastakin menestymään. Julkisten hankintojen kriteerien olisi oltava tämän ajattelutavan mukaisia. Niillä luodaan kiertotaloudelle markkinoita. Alan yritykset tarvitsevat vahvan signaalin uskaltaakseen tehdä investointeja ja kehittää liiketoimintaansa. Näin syntyisi myös niitä kaikkien huutamia yksityissektorin työpaikkoja. ”Ennen kaikkea yritykset saisivat kipeästi kaipaamiaan kotimarkkinareferenssejä. Näyteikkunahankkeita, joilla luoda brändiä. Siten syntyy vientimarkkinabisnestä, työpaikkoja sekä vaurautta”, Rinne kiteyttää.

ASIANTUNTIJA

15

PASI RINNE

Ajattelu uusiksi. ”Eivät ihmiset halua omistaa taskulamppua, vaan nähdä pimeässä. Turha siis kehittää entistä parempaa taskulamppua, vaan silmälaseihin valovahvistinta”, herättelee Gaian Pasi Rinne.

teksti HELI SATULI kuvat JUNNU LUSA

# KOMMENTOI artikkelia #poteroistapois


LOPPUIKO LUETTAVA? EI HÄTÄÄ. LISÄÄ JA PALJON MUUTAKIN LÖYDÄT UUDESTA VERKKOPALVELUSTAMME PAPERINKERAYS.FI

Profile for Avidly Agency

Kierrossa 2/2014  

Paperinkeräys Oy:n asiakaslehti

Kierrossa 2/2014  

Paperinkeräys Oy:n asiakaslehti