Page 1

KOLUMNISTI K KOLUM UM MNISTI AKI RII R RIIHILAHTI: HILAHTI: MITÄ TÄ JOS J S OTAT ITSELLESI ITS SELL LESI AIKAA? AIK IKAA? ?

31

TIIMITYÖ JA VIESTINTÄ OVAT ZENITELIN TYÖHYVINVOINNIN KIVIJALAT.

20

SAKU TUOMINEN: TUKEA YRITYKS YRITYKSILLE K ILLE JOTKA HALUAVAT KAS KASVAA ASVAA JA TYÖLLISTÄÄ

24

“Tuoreissa eläkeläisissä näyttäisi olevan paljon työvoimapotentiaalia, sillä he ovat omasta mielestään hyväkuntoisia ja työkykyisiä.“ – Anne Koivula eläkejohtaja, Ilmarinen s.14

ILMARINEN2/13 8

MISTÄ MINULLE HOITAJAT? Jyllin Kotien Melanie ja Päivi pitävät Aunesta huolta.


Sisältö

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

2/13 15 Yrityksen kasvu onnistuu, kun yrityksen ja pankin välinen luottamus on kunnossa. Tähän uskoo Idea-Puun Aimo Schroderus.

ILMAN KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ OLISIN PULASSA

JAANA KUOKKA, KAHVILA MAJURSKA

4

24 Jaakko Kiander ja Saku Tuominen pohtivat millaista yritystukea Suomeen tarvitaan.

Työhyvinvointi Zenitelin väki uskoo yhteistyöhön. Keilaillat työporukalla parantavat yhteishenkeä.

20

Mikä on superkarttuma? 5 Vaatesuunnittelijat suunnitelmat 7 Miten maksuaikaa TYEL-maksuille? 13 Lyhyesti: eläkkeelle siirtymisessä suuria alueellisia eroja, eläkeiän nosto hyväksytään, asiakkaat tyytyväisiä Ilmarisen sijoitustoimintaan 28

2

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI


Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä.

LOMALLA ON HYVÄ LADATA AKUT

Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Vappu Aura, Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling Palautteet ja juttuvinkit: DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQĺ Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy | Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239050X (painettu), ISSN 23231165 (verkkojulkaisu) Painos: 86 000 Painettu toukokuussa 2013. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: 00018 Ilmarinen Puhelin: 010 284 11 Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000 Asiakastietojen muutokset: YDNXXWXVSDOYHOX#LOPDULQHQĺ Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti.

änään töihin tullessani radiossa soi viime vuoden kesähitti ”lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin”. Minulle tuli heti hyvä mieli. Tämän päivän työrytmi on kiivas, oletpa työntekijä tai yrittäjä. Välillä on hyvä pysähtyä ja ottaa rennommin. Suomalaisten lomanviettoperinteet eivät ole vuosien saatossa paljoa muuttuneet. Suurin osa meistä viettää lomansa kotimaassa ja mökkeily on edelleen suosittua. Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesämökkiä ja noin kolme miljoonaa suomalaista käy mökillä vähintään kerran vuodessa. Kesällä myös saunomme. Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa. Se lienee asukasmäärään nähden eniten maailmassa. Kesään kuuluvat myös harrastukset, luonnossa liikkuminen, sukujuhlat, kesätapahtumat, terassit, auringonotto ja jäätelö. Yleisin puheenaihe kesällä on tietysti sää. Loman ja työn välinen raja kuitenkin hämärtyy jatkuvasti. Monet eivät pysty kokonaan irtaantumaan työstä – olemme nykyteknologian ansiosta jatkuvasti ja kaikkialla saavutettavissa. Yli puolet suomalaisista tekeekin töitä lomansa aikana. Loman tarkoitus on kuitenkin jättää työasiat ja nauttia välillä muista asioista. Yrittäjät panostavat nykyään omaan jaksamiseensa, mutta loma jää silti usein lyhyeksi. Yrittäjän kesäloma on yleensä kaksi viikkoa ja noin kymmenen prosenttia yrittäjistä ei pidä lainkaan kesälomaa. Varsinkin yritystoiminnan alkuvaiheessa voi loma jäädä pitämättä. Vaikka loma jäisikin lyhyeksi, on se oman jaksamisen kannalta tärkeä pitää, sillä yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara. Monelle yritykselle kesä on myös vuoden vilkkainta aikaa ja moni yrittäjä työllistää kesätyöntekijöitä. Etenkin nuorten työntekijöiden palkkaaminen on hienoa. Usein kesätyö on nuoren ensimmäinen todellinen kokemus työelämästä. Työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on tärkeää, sillä juuri he ovat tulevaisuuden yrittäjiä ja työntekijöitä. Vietätpä lomasi miten tahansa, muista nauttia siitä – ihan omalla tavallasi. Minä laitan lomallani kypärän päähän ja ajelen kaksipyöräisellä maalaismaisemassa. Lomalla on hyvä ladata akut, niin sitten taas jaksaa.

T

Jukka Welling yhteysjohtaja, yritysasiakkaat ja kumppaniyhteydet

AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN YHÄ PAREMPAA LEHTEÄ

Lukijoiden mielipide on tärkeä, sillä lehteä halutaan jatkuvasti kehittää lukijoiden työkaluksi heidän omaan arkeensa. Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa. Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita? .HUURQHVÁKNÓSRVWLWVHDVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQĺWDL soita 010 284 2503/Milla Kauppila. Lisäksi soitamme jokaisen lehden ilmestymisen jälkeen muutamille lehden lukijoille ja kysymme palautetta lehdestä. Ole siis valmiina, puhelimesi voi soida!

Löysitkö lehden jutuista hyödyllistä tietoa? Tällä merkillä varustetut artikkelit löydät erillisinä infomateriaaleina osoitteesta www.ilmarinen. ĺDVLDNDVOHKWL Tulosta, lähetä eteenpäin kaverille tai jaa vaikka työpaikan intrassa!

WWW. ILMARINEN .FI


KUKA ULLA YLĂ–NEN

Jaana Kuokka

Innostus

TYYLILLÄ JA TÄYDESTÄ SYDÄMESTÄ Lappeenrantalaisen kahvila Majurskan emäntä Jaana Kuokka pitää asiakaspalvelun aakkoset järjestyksessä.

1

MIKSI PIDĂ„T TYĂ–STĂ„SI?

Tässä yhdistyy niin monta asiaa: historia, kaunis tyÜympäristÜ, ihanat asiakkaat ja toiminta matkailun keskipisteessä. Yrittäjähän minusta tuli sattuman kautta – vai olisiko ollut pikemminkin kohtalon johdatusta.

2

MITEN KESĂ„ EROAA MUISTA VUODENAJOISTA?

Se on ehdottomasti vuoden kiireisin aika. Kesällä meitä on täällä 14, kun talvella pärjäämme kolmen hengen voimin. Oma roolini muuttuu myÜs. Kun muulloin palvelen tiskillä, niin kesällä olen täysipäiväinen organisaattori, johtaja ja kahvilan emäntä. Koetan ehtiä joka päivä salin puolelle seurustelemaan asiakkaitten kanssa.

3 4 5

MIKĂ„ SAA YRITTĂ„JĂ„N JAKSAMAAN KESĂ„SESONKINA?

Tyytyväiset asiakkaat ja se levollinen tunnelma, joka kuuluu tämän paikan henkeen. Pyrin myÜs pitämään vapaata viikonloppuisin. KUINKA TÄRKEITÄ KESÄTYÖNTEKIJÄT OVAT?

Ilman heitä olisin pulassa. Olen onnekas, kun samat tytÜt tulevat mielellään uudestaan ja uudestaan. Parissa kesässä heistä kasvaa rautaisia asiakaspalvelijoita, joista saan olla ylpeä. MITEN REKRYTOINTI ONNISTUU?

Erinomaisesti. Innokkaimmat kandidaatit käyvät kysymässä tÜitä jo marraskuussa. Lehti-ilmoittelua en ole tarvinnut koskaan. Suurin osa kesätyÜntekijÜistäni on näyttänyt kyntensä peruskoulun TET-jaksolla, jonka jälkeen olen pyytänyt heidät tÜihin.

6

MITEN HUOLEHDIT ASIAKASPALVELUN TASOSTA?

Jokainen tulokas tekee keväällä yhden viikonlopun tyÜvuorot, ja sen aikana kyllä selviää, onko hänestä meille. Ennen kesäsesongin alkua pidän koulutuspäivän, jolloin kertaamme yhdessä talon tavat ja asiakaspalvelun aakkoset.

4

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Tarjoaa kahvilassaan vain itse tehtyjä leivonnaisia, alkoholittomia juomia ja virvokkeita; vuosittain }t}DVLDNNDDOOH Haluaa säilyttää Majurskan paikkana, jossa asiakkaat voivat arjen keskellä hetken kokea menneen maailman levollista tunnelmaa. Pitää kahvilan avoinna vuoden jokaisena päivänä jouluaattoa, joulupäivää ja tapaninpäivää lukuun ottamatta. Harrastaa lenkkeilyä, moottoripyÜräilyä aviopuolison kanssa, lukemista ja PXVLLNNLD<KWHLVNXQQDOOLVHWDVLDWtHULW\LVHVWLQDLV\ULWWà M\\VtNLLQQRVWDYDW Kahvila Majurska toimii Lappeenrannan Linnoituksessa 1800-luvun puolivälissä upseeriperheiden asuintaloksi rakennetussa puutalossa. Kahvila on saanut nimensä perustajansa Kati Kaapron mukaan. Hän on majurin vaimo.

MIKKO NIKKINEN

4

Kahvilayrittäjä ja Lappeenrannan tunnetuimman kahvilan omistaja. Osti Majurskan sen perustajalta neljä vuotta sitten, ja jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla linjalla.


WWW. ILMARINEN .FI

MIKĂ&#x201E; ON TYĂ&#x2013;ELĂ&#x201E;KEOTE? Tuore tyĂśeläkeote on jo saatavilla verkossa. Palveluasiantuntija Jarmo Myyrä kertoo, mitä se sisältää ja miksi se kannattaa tarkistaa. .\V\P\V YDVWDXV

TYĂ&#x2013;ELĂ&#x201E;KEOTE LYHYESTI niistä tyĂśsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista kertyy eläkettä. Ote kertoo myĂśs, kuinka paljon sinulle on eläkettä kertynyt. Tuleva eläkkeesi pohjautuu tyĂśeläkeotteen tietoihin. Siksi on tärkeää, että tarkistat niiden oikeellisuuden! Otteen saa jokainen 18â&#x20AC;&#x201C;67-vuotias Suomessa asuva henkilĂś. Otetta eivät saa kokoaikaiset eläkeläiset.

TYĂ&#x2013;ELĂ&#x201E;KEOTE ON LUETTELO

MITEN SITĂ&#x201E; LUETAAN? luetko ja tilaatko tyĂśeläkeotteen paperisena vai verkossa. Suosittelemme verkko-otetta â&#x20AC;&#x201C; se on helppo, vaivaton ja aina käytĂśssäsi. Verkko-otteen saat valitsemalla sen verkkopalvelussamme www.ilmarinen.fi/tyoelakeote. Verkko-ote kannattaa valita myĂśs siksi, että paperinen tyĂśeläkeote postitetaan jatkossa alle 60-vuotiaille vain joka kolmas vuosi. Tänä vuonna ote postitetaan loka-marraskuussa kaikille tammi-huhtikuussa syntyneille.

VOIT ITSE VALITA,

MITĂ&#x201E; SE SISĂ&#x201E;LTĂ&#x201E;Ă&#x201E;?

3

TYĂ&#x2013;ELĂ&#x201E;KEOTE SISĂ&#x201E;LTĂ&#x201E;Ă&#x201E; tyĂśansiot tyĂśsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista on kertynyt eläkettä. TyĂśansiot näkyvät sekä tyĂśskentelystä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lisäksi tyĂśeläkeotteessa on tiedot myĂśs palkattomilta ajoilta kuten opiskelusta ja sairauspäiväraha-ajoilta kertyneestä eläkkeestä. TyĂśeläkeotteessa näet laskelman viime vuoden loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestäsi. Eläkearviossa on huomioitu elinaikakertoimen vaikutus. Verkossa www.ilmarinen.fi/tyoelakeote voit kätevästi tarkistaa tyĂśeläkeotteesi ja ilmoittaa mahdollisista puutteista. Palvelussa voit myĂśs arvioida laskurilla vanhuuseläkkeesi määrän.

5 JARMO MYYRĂ&#x201E; SDOYHOXDVLDQWXQWLMD Ilmarinen

ZZZLOPDULQHQĺW\RHODNHRWH Nopea ja helppo tapa tarkistaa eläketietosi. Näet uusimman otteesi joka vuosi jo keväällä. Muistutuspalvelumme huolehtii puolestasi. Saat meiltä viestin, kun uusin ote ilmestyy. SähkÜinen korjauspyyntÜlomake puuttuvien tai virheellisten tietojen selvittämistä varten. Eläkelaskuri tulevan eläkkeen arviointiin. ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

5


WWW. ILMARINEN .FI

6

Tietokulma

SUPERKARTTUMA PALKITSEE YLI 63-VUOTIAANA TYĂ&#x2013;TĂ&#x201E; TEKEVĂ&#x201E;N KUN TYĂ&#x2013;NTEKIJĂ&#x201E; TĂ&#x201E;YTTĂ&#x201E;Ă&#x201E; 63 vuotta,

hänen tyÜansioistaan karttuu eläkettä superkarttuman mukaisesti 4,5 % vuodessa. Jokainen tyÜssäolokuukausi

kasvattaa eläkettä, ja sillä voi korvata myÜs elinaikakertoimen aiheuttamaa eläkkeen vähennystä. Superkarttumaa ei voi saada, jos nostaa tyÜteon rinnalla muuta eläkettä.

Mitä pidempään tyÜssä jaksaa, sitä suurempi on eläke. Oheinen esimerkki näyttää, miten eläkkeen määrä kehittyy 63 ikävuoden jälkeen. Kaksi lisävuotta tyÜelämässä kasvattaa keskituloisen esimerkkihenkilÜn kuukausieläkettä 260 euroa, viisi lisävuotta jopa 660 euroa. Esimerkissä on otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutus. Palkka:

3 000 â&#x201A;Ź/kk Eläkkeelle 68-vuotiaana, eläke:

2 533 â&#x201A;Ź/kk Eläkkeelle 65-vuotiaana, eläke:

2 135 â&#x201A;Ź/kk

Eläkkeelle 63-vuotiaana, eläke:

1 869 â&#x201A;Ź/kk

62-vuotias

63

64

65

66

67

68

Karttumaprosentit 18â&#x20AC;&#x201C;52-vuotiaana 1,5 % vuosityĂśansiosta 53â&#x20AC;&#x201C;62-vuotiaana 1,9 % vuosityĂśansiosta 63â&#x20AC;&#x201C;67-vuotiaana 4,5 % vuosityĂśansioista

Tee arvi eläk o omas k ta VV V HKL eestäsi elak @QHMDM epa lvelu k


Juuri nyt suunnittelen...

7 MIRVA KAKKO/KUVARYHMÄ/SKOY

SARI OKKO

AINA AIKAANSA EDELLÄ Vaatesuunnittelija-muotoilija SamuJussi Kosken työpöydällä on juuri nyt kevät ja kesä 2014. Suunnittelija elää noin vuoden aikaansa edellä. ”Työskentelyni on hyvin intuitiivista”, Marimekonkin taiteellisena johtajana toiminut Samu-Jussi Koski kertoo. Suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle kankaista. ”Matkustan pari kertaa vuodessa etsimään mallistoihin uusia kiinnostavia materiaaleja. Kun materiaalit on valittu, suunnittelutyö alkaa.” Samujilla uskotaan, että tulevaisuuden kuluttajat haluavat tietää yhä enemmän vaatteiden alkuperästä. Jatkuvan muutoksen sijaan ajattomuus on se ”tulevaisuuden juttu”. Samujilaisuus perustuu selkeisiin leikkauksiin, laadukkaisiin materiaaleihin ja viimeisteltyyn ompelutyöhön. Tärkeintä ei ole hinta tai matalimpien aitojen ylitys, vaan kunnianhimoinen, luova, ajatteleva ja ihmistä lähellä oleva filosofia. Ajattelevaan mentaliteettiin liittyy myös vastuullisuus. ”Pyrimme toimimaan aina mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti. Tuotantomme on Suomessa, Italiassa ja Virossa. Tunnemme alihankkijamme henkilökohtaisesti ja pidämme heihin tiiviisti yhteyttä.” Suunnittelijan mukaan Samujin vaatteista kiinnostuvat hyvin monenlaiset ja eri-ikäiset ihmiset. ”Vaatteemme on tarkoitettu pidettäviksi pitkään sesongista toiseen siten, että niistä tulisi omistajiensa luottovaatteita.”

Hyvä vaate on tehty niin täydellisesti kuin mahdollista. Materiaalit ovat laadukkaita ja aikaa kestäviä. SAMU-JUSSI KOSKI


Suomalaisista joka neljäs on ylii 65-vu uotiass 20 030-lu uvulla a. Vanhusttyön tulevvaissuude en haaste on hoitohenkilökunnan saamine en ja laa adukka aan hoidon toteutttaminen n.

Jussin Kodin ilopilleri Pentti Eränen saa hoitajat hyvälle tuulelle. Pentti ja hoitaja Melanie Soukko tapaavat Jussin Kodissa päivittäin.

8

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI


TEKSTI ANNE KARPPINEN KUVAT LAURA VESA

VANHUUDEN HYVÄKSI

Ikaalisissa toimivassa Jyllin Kodissa jokaisella asukkalla on omahoitaja. Hyvä hoito vaatii hyviä työntekijöitä. Heitä työpaikalle saadaan hyvän oppilaitosyhteistyön ja työn kehittämisen avulla. on tänään lounaaksi makaronilaatikkoa. Tuovi Kujanpää on lopettelemassa asukkaiden yhteisessä tupakeittiössä lounastaan. Melanie Soukko avustaa syömisessä ennen kuin saattaa Kujanpään tämän huoneeseen. Jussin Kodissa asuu 15 asukasta, kaikki elämänsä ehtoon puolelle ehtineitä. Ennen paikkaa olisi kutsuttu vanhainkodiksi. Nyt puhutaan senioreiden tehostetusta palveluasumisesta. Jussin Koti on yksi Jyllin Kodin viidestä ryhmäkodista. Paikka on lähihoitajaksi opiskelevalle Melanielle osa hänen tulevaisuuttaan. Kokin ammatti hävisi lähihoitajalle. Melanie sanoo viihtyvänsä. Muut työntekijät ovat ottaneet työssä oppimaan tulleen opiskelijan hyvin vastaan ja työtä on mukavaa tehdä. Ennen kaikkea ala on sellainen, jolla riittää töitä ja joka antaa eväitä omaan elämään ja siihen vääjäämättä kuuluvaan vanhuuteen. Vanhustyössä jaksaminen lähteekin Jyllin Kodin toimitusjohtaja Heikki Lehtosen mukaan työn merkityksestä ja johtamisen käytännöistä. Onnistuminen on aineetonta pääomaa, joka tulee näkyväksi työstä kumpuavana ilona. Jyllin Kodin palvelun perusta on lähimmäisvastuussa. Työssä korostuvat välittämisen, suvaitsevaisuuden ja arvostuksen perusarvot. ”Kaikki lähtee työntekijästä itsestä – jokaisen meistä täytyy arvostaa Jalmari ja Lyyli Jyllin meille uskomaa vanhustyön palvelutehtävää, hyväksyä itsensä ja oma rajallisuutensa”, Heikki Lehtonen sanoo. ”Lähimmäisen vastuun arvot lähtevät suvaitsevaisuudesta”, Lehtonen tiivistää. USSIN KODISSA

J

on perustettu lähes 50 vuotta sitten. Palveluille on tarvetta ja tulevaisuutta silmällä pitäen Jyllin Kodit on laajentumassa. Toukokuussa on aloitettu rakennushanke. Sen myötä Jyllin Kotiin tulee 45 uutta asukaspaikkaa ja 30 uutta työpaikkaa. Heikki Lehtosen mukaan uusien työpaikkojen perustaminen onkin lähes samansuuntainen investointi kuin koko rakennushanke. Uusien työntekijöiden kouluttamiseen myös panostetaan. Uudet työntekijät koulutetaan yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu), Ely-keskuksen, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymällä (LPKKY) ja Jalmari Jyllin Säätiön oman JJS-Traineen kanssa. JJS-Trainee ja siihen liittyvä sähköinen oppimisympäristö on Jyllin Kodissa luotu ohjelma, joka palvelee sekä oman henkilökunnan ammatillista kehittymistä ja sitä kautta työssä jaksamista että koko vanhustenhoidon käytäntöjen kehittämistä.

JYLLIN KODIT

(Tredu) Ikaalisten toimipisteessä opiskeleva Melanie kertoo löytäneensä alan omien isovanhempiensa kautta. Vanhainkotivierailuilla hän huomasi miettivänsä, miten ihanaa olisi auttaa. Eikä pelkästään auttaa vaan myös kerätä tietoa sairauksista, joita omassakin suvussa on. Näin löytyi portti työelämään, jossa on merkitys ja mieli. Jyllin Kodissa haetaan jatkuvasti uusia ratkaisuja mielekkään vanhuuden

TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTON

Ester Hakalan, 97, pöydällä on edesmenneen Erkkipuolison kuva.

9


Vas.yläkuvassa Hanni Oinonen kysyy Elsa Aaltoselta minkä kirjan hän haluaisi luettavakseen. Isommassa kuvassa Senja Wallin pitää hoitajille musiikkiterapiakoulutusta. Musiikki on keskeinen viestinnän väline, kun muisti alkaa pettää. Jyllin Kotien toimitusjohtaja Heikki Lehtonen perää arvostusta vanhustyölle.

toteutumiseen ja siitä huolehtivien ihmisten jaksamiseen. Työn ilon peruspilarit ovat nimenomaan tutkittu tieto, hyväksi koetut käytännöt ja riittävä näyttö. Melanie aloittaa syksyllä Jyllin Kodilla laajennetun työssä oppimisen jakson vanhustyöstä, sairaanhoidosta ja huolenpidosta. Itsestään hän pitää huolta urheilemalla. Jyllin Kodit haluaa olla malliorganisaatio. Siksi yhteisön toiminnan ydin on hyvin määritelty ja sen periaatteet ovat sellaisia, joihin jokainen kodeissa työskentelevä uskoo. Lisäksi yhteisö ruokkii oppimista, mikä vaatii organisaatiolta aitoa toimivuutta.

Ikaalisissa lähihoitajiksi opiskelevat 16–19-vuotiaat ovat tervetulleita porukkaan. 10

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

”Arvot kasvavat ja vahvistuvat ajan myötä. Kun työntekijät voivat hyvin, voivat Jyllin Kodin asukkaat hyvin, ja pystymme toteuttamaan palvelutehtäväämme vanhuuden hyväksi”, Heikki Lehtonen sanoo. Toimitusjohtaja kantaa huolta yleisestä vanhustyön heikosta arvostuksesta. Hän kertoo huomanneensa, että vanhukset nähdään yhteiskunnallisena rasitteena, vaikka eliniän pidentymistä tulee pitää kansanterveyden suurena saavutuksena. ”Startup-yritysten mediaihannointi on vienyt vanhustyön merkittävien investointien ja innovaatioiden ansaitseman huomion. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sosiaali- ja terveysalan yhden prosentin tuottavuuden kasvu vähentäisi Suomen julkisen talouden kestävyysvajetta neljä prosenttiyksikköä. Miksi ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että panostamalla vanhustyöhön voidaan saavuttaa suhteellisesti merkittävämpää tuottavuuden kasvua kuin kovalla teknologialla”, Lehtonen pohtii. 87, suunnittelee pyykille ryhtymistä. Ulkona paistaa sama keväinen aurinko kuin hetkeä aikaisemmin, kun hän ja naapurinsa ovat toisiaan avustaen käyneet aamupäiväkävelyllä. Lautasalo naurahtaa, että lääkäri jo asettelee sanansa hänelle niin mukavasti; oli sanonut, ”kun sinulla vielä tuota näkökykyä on tallella”.

AUNE LAUTASALO,


Jyllin Kodin palvelun perusta on lähimmäisvastuussa. Työssä korostuvat välittämisen, suvaitsevaisuuden ja arvostuksen perusarvot.

Emmi Ronumäki on yksi Jussin Kodin 15 asukkaasta. Emmin aviomies Taave asui myös Jyllin Kodilla yhdessä vaimonsa kanssa.

Elämän realiteetit ovat vahvasti läsnä. Hän sanoo olevansa kova kyselemään ja kehuu, miten Jussin Kodin sairaanhoitaja Päivi Kangasniemikin jaksaa aina pysähtyä kysymysten äärelle. Toki se kuuluu perhe-elämän luonteeseen, mutta on siinä mukana myös ammattiin liittyvää ajatusta. Lautasalo on elänyt Jyllin Kodissa jo 12 vuotta. Eläminen tarkoittaa kotia ja se on paljon enemmän kuin vain asumista. Tällä ajatuksella Päivikin tulee päivittäin töihin, toiseen kotiinsa. Yhdeksän vuoden aikana hänen kolme lastaan ovat tottuneet, että äiti joustaa vaikka vapailta. He tietävät, missä äiti on ja miksi. 15 vuotta terveyskeskuksessa – vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa ja laboratoriossa – olivat antoisia nekin, mutta tänne hän tulee ilman kiirettä, vaikka tekemistä riittää aina. JYLLIN KODISSA KUOLEMA ON LÄSNÄ. Kotien henkilökunta tekee työtä sellaisten ikäihmisten parissa, jotka eivät selviydy enää kotonaan edes kotihoidon avulla. Tehostettu palveluasuminen takaa kuitenkin kodinomaisen asumisen ja huolenpidon elämän loppuun saakka. Päivi tietää olevansa oikeassa paikassa. Lapsesta saakka hänelle on ollut selvää, että hänen kutsumuksensa on vanhusten auttamisessa. Saattohoitokin voi olla lohdullista. ”Hoitajan ei pidä siihen koskaan tottua, mutta toisaalta on hienoa, kun tutun ihmisen voi saattaa elämänsä päähän

tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten keskellä”, Päivi miettii. Melanie on Päiville lupaus alan tulevaisuudesta. Ikaalisissa lähihoitajaksi opiskelevat 16–19-vuotiaat ovat tervetulleita porukkaan; ihania ohjattavia, kuten Päivi sen ilmaisee. Sanottuun sisältyy ajatus, että kun nuori pääsee hyvään ohjaukseen heti alusta alkaen, hänestä tulee hyvä työntekijä, hoitaja. Jyllin Kodissa halutaan kehittää sekä henkilöstöä että koko alaa. Tämän vuoksi Jalmari Jyllin Säätiö onkin perustanut tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksikön nimeltä JJS-Trainee. Projektipäällikkö Niina Koskela sanoo oppimisympäristön toimivan myös tietopankkina, jonne tallennetaan viimeisin tieto esimerkiksi psykogeriatriasta ja alkoholidementiaan liittyvästä aineistosta. Tieto on kaikkien jyllinkotilaisten saatavilla ja palvelee koulutusta, arkista työtä, johtamista kuin myös asukkaiden omaisten huomioimista ja tarpeita. Avoimesta tiedonkulusta Jyllin Kodissa huolehtii Outi Kangaslampi. Hän korostaa, että avoimuus on avain palkitsevaan ja tulokselliseen toimintaan. Tieto- ja aineettoman pääoman kartuttamiseksi Jyllin Kotien harjoittama laajapohjainen yhteistyö on vähintään kullan arvoista.

11


Ei tule semmoista oloa, että minä nyt olen siinä se tehtävä. AUNE LAUTASALO

Päivi Kangasniemen kanssa keskusteleva Aune lautasalo on hyväkuntoisimpia Jyllin Kodin asukkaita. Lähes kaikki muut asukkaat ovat monisairaita ja invalideja, jotka vaativat ympärivuorokautista, tehostettua palveluasumista.

Jaana Välimäki (takana), Satu Mäkinen ja Tarja Mattila käyvät läpi töitään ennen työvuoron alkua.

on jo painostanut äitiään luopumaan liiasta touhuamisesta. Hieman hän on periksi antanutkin; siivouksen tekee kaksi kertaa kuukaudessa joku muu. Hän haluaa itse tehdä niin kauan kuin jaksaa. Apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Aune Lautasaloa naurattaa, että välillä hän tarvitsee Päiviä mittaamaan neuletta tai poimimaan pudonneet silmukat takaisin puikolle. Onhan se toista kuin sairaan hoitaminen, jota sitäkin tarvitaan. ”Hyvänen aika! Olihan hyvä, että olin täällä silloinkin, kun se tulehdus iski”, Lautasalo huudahtaa. Päivi oli silloin sanomassa, että nyt on lähdettävä päivystykseen. Ensin oli otettu asiaan kuuluvat kokeet Jussin Kodilla, minkä jälkeen kovassa kuumeessa ollut Lautasalo oli viety päivystykseen, sieltä Tampereelle Acutaan ja edelleen sairaalaan. Kun pahin oli ohi, paluu kotiin oli helppoa, koska siellä oli hoitaja huolehtimassa antibioottikuurin annostelusta. Elämäntäyteinen vanhustyö sopii Päiville ja kaunein kiitos siitä lienee Lautasalon sanat ”ei tule semmoista oloa, että minä nyt olen siinä se tehtävä”.

AUNE LAUTASALON TYTÄR

JYLLIN KODIT

Ikaalisissa sijaitseva asumis- ja palvelukeskus Jyllin Kodit tarjoaa laitoshoitoa, kuntoutusta sekä elinikäistä ja tehostettua palveluasumista. Jyllin Kodissa on viisi YhteisöKotia, ravintola ja seniorikeskus. YhteisöKodeissa asuu 62 monisairasta vanhusta ja invalidia. Toukokuussa 2014 valmistuu kolme uutta yhteisökotia 45 uudelle asukkaalle. Työntekijöitä on 75. Palvelutoiminnan laajetessa Jyllin Kodit palkkaa 30 uutta työntekijää seuraavan kolmen vuoden sisällä.

12

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Toimintaa ylläpitää Jalmari Jyllin Säätiö. Se on perustettu Jalmari ja Lyyli Jyllin testamentin perusteella vuonna 1965. Säätiön vanhainkoti aloitti toimintansa 1967. Yleishyödyllisen säätiön tehtävä on toimia vanhuuden hyväksi. Tämä periaate toteutuu muun muassa alaa kehittävänä tiiviinä yhteistyönä oppilaitosten, korkeakoulujen ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.


TARVITSEN MAKSUAIKAA TYEL-MAKSUILLE. MITEN TOIMIN? jossa on kymmenkunta työntekijää. Taantuma-aikaan töitä on ollut vähemmän tarjolla eikä niitä ole päässyt valikoimaan. Nyt käynnissä olevasta urakasta saan rahat urakan päätyttyä. Ongelmana on, että TyEL-vakuutusmaksu erääntyy kuun 20. päivä eli kolme viikkoa ennen urakasta saatavan palkkion maksamista yhtiön tilille. Miten saan laskulle lisää maksuaikaa?

MINULLA ON OMA RAKENNUSALAN YRITYS,

Ilmarisen ratkaisu LASKUILLE LISÄAIKAA

WWW. ILMARINEN .FI

RATKAISU Voit itse järjestää maksuaikaa TyEL- tai YELmaksuillesi. Ilmarisen verkkopalvelussa asia hoituu vaivattomasti parilla klikkauksella. Maksusopimuksen voit tehdä, jos olet muuten hoitanut laskusi ajallaan.

TyEL-maksulle myönnämme pidennettyä maksuaikaa kaksi kuukautta, YEL-laskulle kolme kuukautta. Maksuajan pidennyksestä perimme viivästyskoron.

TEE NÄIN: 1 2 3

Kirjaudu WWW.ILMARINEN.FI/ VAKUUTUSPALVELU.

Vakuutuspalvelun valikosta vaihtoehdon Maksut. Saat näytölle Maksuluettelon, josta näet kuluvan vuoden maksusi.

4

SYÖTÄ haluamasi maksupäivä. Samalla näet maksun summan, johon on lisätty uuteen maksupäivään saakka laskettu viivästyskorko.

VALITSE

Maksun oikealla puolella näkyy TEE jos kyseiselle maksulle on mahdollista tehdä maksusopimus. Klikkaamalla linkkiä näet, mikä on myöhäisin päivämäärä, johon maksusopimuksen voi tehdä. MAKSUSOPIMUS -LINKKI,

Sitova maksusopimus astuu voimaan klikattuasi VAHVISTA MAKSUSOPIMUSpainiketta.

/LVÁWLHWRDVDDWYHUNRVWDZZZLOPDULQHQĺ Mikäli sinulla ei ole tunnuksia Vakuutuspalveluun tai tunnukset ovat hukassa, ota yhteyttä asiakaspalveluumme 010 195 000 tunnusten saamiseksi.

13 0 2 U U K Ä S KE

13


14 ELÄKELÄISIÄ HUOLETTAVAT RAHA JA TERVEYS Puheenvuoro

viime syksynä kyselytutkimuksella tuoreiden eläkeläisten odotuksia ja huolenaiheita tulevista eläkepäivistä. Lisäksi kysyttiin tuntemuksia ja käsityksiä omasta kunnosta.

ILMARINEN KARTOITTI

suomalaiset kokevat ansainneensa eläkkeensä ja suhtautuvat eläkkeelle jäämiseen positiivisesti. Lähes kaikilla vastaajilla oli positiivisia odotuksia tulevaisuudelleen. Huolenaiheista yleisimpiä olivat rahan riittävyys, sosiaalisen elämän vähentyminen sekä oma terveydentila. Toisaalta löytyi myös huolettomia: joka neljäs ei ollut huolissaan mistään.

ELÄKKEELLE JÄÄVÄT

ANNE KOIVULA eläkejohtaja Ilmarinen

RAHA-ASIAT HUOLESTUTTIVAT pienituloisten lisäksi myös monia hyvin toimeentulevia. Vaikka Suomessa on kansainvälisesti vertaillen hyvä, noin 60 prosentin eläkkeen taso, toki eläkkeelle siirtyminen vaatii jokaiselta toimeentulon sopeuttamista. Eläke on kuitenkin aina palkkaa pienempi.

Suomalaiset kokevat ansainneensa eläkkeensä ja suhtautuvat eläkkeelle jäämiseen positiivisesti.

jääneiltä kysyttiin, millaisena he näkevät elämänsä 15 vuoden kuluttua, huolenaiheita oli jo melkein jokaisella. Eniten huolta kannettiin omasta kunnosta ja jaksamisesta sekä terveyspalveluiden riittävyydestä. Reilu puolet murehti myös hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä. Huolenaiheissa oli eroja vastaajaryhmien välillä. Esimerkiksi hyvin toimeentulevat eivät olleet yhtä huolissaan omasta kunnostaan ja jaksamisestaan kuin alempiin tuloluokkiin kuuluvat. Huoli rahan riittävyydestä väistyi kaikissa vastaajaryhmissä kunnon ja jaksamisen taustalle.

KUN JUURI ELÄKKEELLE

näyttäisi olevan paljon työvoimapotentiaalia, sillä he ovat omasta mielestään hyväkuntoisia ja työkykyisiä. Kaksi kolmesta vastaajista koki, että jaksaisi fyysisen kuntonsa puolesta hyvin tehdä ansiotyötä, ja yli 70 prosenttia jaksaisi töissä henkisten voimavarojensa puolesta. Parhaimmaksi kuntonsa kokivat toimihenkilönä tai yrittäjänä työskennelleet. TUOREISSA ELÄKELÄISISSÄ

VASTAUKSISTA KÄVI ILMI, että eläkkeelle jäävillä on isoja odotuksia hyvinvointiyhteiskunnalta. Yli puolet oli sitä mieltä, että suurin vastuu eläkeläisten hyvinvoinnista on valtiolla ja kunnilla. Kolmannes oli sitä mieltä, että yksilö itse vastaa hyvinvoinnistaan. Vastauksista näkyy, että nyt eläkkeelle siirtyvät ovat hyvinvointiyhteiskunnan kasvatteja. On ymmärrettävää, että myös eläkkeellä yhteiskunnalta odotetaan huolenpitoa.


TEKSTI TEIJA LAAKSO KUVAT MIKKO KÄKELÄ

Idea-Puun Aimo Schroderus (vas.) ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin Juhani Kumpulainen (oik.) pitävät luottamusta ensiarvoisen tärkeänä.

HYVINÄ JA HUONOINA AIKOINA Idea-Puu Oy ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki ovat kulkeneet yhtä matkaa jo kolmekymmentä vuotta. Seuraavana haasteena on jatkajan löytäminen Ideapuun yritystoiminnalle.

ELEVISIOSSA OLLAAN harva se päivä, kuvaa Aimo Schroderus perustamansa yrityksen, Idea-Puu Oy:n näkyvyyttä. Idea-Puun kätten jälkeä on näkyvissä esimerkiksi Mäntyniemessä, Oopperatalossa, Helsingin oikeuslaitoksissa, samoin Eteläranta 10:ssä. Yrityksenä Idea-Puu ei ole ihan yhtä tunnettu. Se on erikoistunut puulla sisustamiseen. Idea-Puu täytti helmikuussa 30 vuotta. Vuonna 1982 perustettu yritys muutti heti alkuvuosina Vihtiin. Olemassaolonsa aikana se on työllistänyt noin kymmenkunta ihmistä. Nykyisin vain samalla porukalla tehdään isompia ja haastavampia töitä, ja yritys on laajentanut viiteen - kuuteen otteeseen. Miten se on onnistunut? Schroderus kehuu hyvää henkilökuntaansa. ”Osaaminen ja ammattitaito on tämän takana. Ollaan pystytty vastaamaan asiakkaiden ongelmiin.” Kaikki muuttui käytännössä Oopperatalon myötä, siitä Idea-Puu sai 1990-luvun alussa isot kaupat. Heti sen perään tuli työtehtävä Mäntyniemestä. Niillä selvittiin yli

T

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

15


lamasta, ja päästiin pysyvästi isompien ja vaativampien töiden pariin. Onnistuneet työt ovat puhuneet puolestaan. ”Kohta 27 vuotta ollaan voitu tehdä tätä työtä niin, ettei olla aktiivisesti myyty mitään, vastattu vain tarjouspyyntöihin”, Schroderus kehaisee. AINA EI OLE OLLUT NIIN. Aimo Schroderus muistaa hyvin, kuinka hän yrittäjyyden alussa aloitti rahoitusneuvottelut erään pankin kanssa. Sieltä ei rahoituspäätöstä herunut puoleen vuoteen, ”juoksuttivat vain yrittäjää eri papereiden kanssa”. Silloin Schroderus marssi tien toiselle puolelle, LänsiUudenmaan Osuuspankkiin, silloisen johtajan Jorma Nissin pakeille. ”Kysyin että onko tämä pankki, onko teillä minulle rahaa? Nissi lupasi palata asiaan kahden viikon päästä, palasi ja sanoi: On meillä sinulle rahaa.” ”Sen jälkeen olen heiltä saanut, mitä olen tarvinnut.” Tapaus kertoo, että IdeaPuun ja sen rahoitusta hoitavan Länsi-Uudenmaan Osuuspankin välinen luottamus on kunnossa, on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta. Idea-Puun kasvun vaatimien investointien rahoitukset on Schroderuksen mukaan hoidettu pankissa hyvin, samoin aallonpohjat. Esimerkiksi vuoden 1991 devalvaatio osui samaan saumaan yrityksen laajennuksen kanssa. Siinä tarvittiin pankinjohtajalta henkistäkin tukea, ettei yrittäjä lannistunut ja lopettanut. 1990-luvulla Idea-Puu laajensi Pohjois-Suomeen, mutta tehdasta ei saatu siellä menestymään. Yhdessä nykyisinkin yhteistyötä hoitavan Juhani Kumpulaisen

kanssa tehtaan lopettaminen käytiin hoitamassa asiallisesti. Samalla yhteispelillä ovat hoituneet kansainväliset kaupat. Työaikaiset vakuudet ovat Idea-Puun kokoiselle yrityksen toiminnalle olennaisessa roolissa. ”Pienet yritykset eivät pysty isoja töitä tarjoamaan, jos ei ole vakuuksia”, Schroderus sanoo. Oopperatalon projektissa oli kyse puolen miljoonan tarjouksesta, kun koko Idea-Puun liikevaihto oli siihen aikaan 300 000 euroa. Pienelle yritykselle isojen tarjouksien tekeminen on aina riski. ”Kun tarjous hyväksyttiin ja pyydettiin allekirjoittamaan sopimus, tuli kylmä hiki yrittäjän otsalle: mitäköhän olen laskenut väärin!” Mutta hyvien tähtien alla oltiin silloinkin. ”Yleensä olen käynyt pankille kertomassa, mitä olen seuraavaksi tekemässä, ja kysynyt, saanko rahaa vai en. Toki olen toimittanut heille kustannusarviot ja tekemäni tarjoukset, mutta koen päässeeni vähällä – luottamus auttaa. Juhani Kumpulainen, joka vastaa Länsi-Uudenmaan Osuuspankin yritysasiakkuuksista, kehuu yhteistyötä. ”Idea-Puu on elinvoimainen yritys, jossa tapahtuu paljon koko ajan, niin varmaan jatkossakin”, Kumpulainen sanoo. Hän kehuu myös Schroderuksen persoonaa. ”Yrittäjänä hän ei tyydy standardiratkaisuihin, eikä hyväksy niitä meiltäkään, vaan haluaa yrityskohtaista räätälöintiä.”

ESIMERKIKSI

Pienelle yritykselle isojen tarjouksien tekeminen on aina riski.

Hyvä henkilöstö on onnistumisen takana.

AIMO SCHRODERUS

16

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

IDEA-PUU OY ON MEKAANISEEN PUUNTYÖSTÖÖN ERIKOISTUNUT PUUSEPÄNTEHDAS.


Kumpulainen korostaa pankin roolia paitsi takaajana ja rahan lainaajana, myös sen hoitajana. Tätäkin puolta Länsi-Uudenmaan Osuuspankki on hoitanut Idea-Puun tarpeiden mukaan. ”Pankki on hoitanut hyvin sijoitukset ja osakkeet. On mennyt siltäkin osin aktiivisemmaksi: nykyään heillä on omat miehet, jotka ammattimaisesti hoitavat nämäkin asiat”, Schroderus kehuu. KEHITYSTOIVEITA Schroderus löytää oikeastaan vain vakuuskäytännöstä. ”Yrittäjä joutuu ottamaan henkilökohtaisia vakuuksia vähän liiankin kanssa – pankki ei kanna riskiä, jos huonosti menee, mutta yrittäjä joutuu omasta mökistä pois. Riskinottaminen saisi olla vähän enemmän molemminpuolista. Neuvotteluissa yrittäjällä voisi olla vähän enemmän sananvaltaa tässä.” Ideapuu on rahoituksen osalta kuitenkin ollut A+++ -luokassa yli 20 vuotta. ”Saan olla siitä ylpeä ja kiitollinen”, Schroderus sanoo. Ideoistakin, kuten vielä toteuttamista odottavasta puisesta lavuaarista, vastaa pääosin isäntä itse. Se on pienyritykselle riski, varsinkin, kun ideoita ei juuri ole patentoitu. Yrittämisessä aina riskinsä, varsinkin kun isäntä itse on ylittänyt jo virallisen eläkeiän. Aimo Schroderus alkaakin olla valmis myymään elämäntyönsä pois. Olisi omien harrastusten aika. Puuveneiden teko on lähellä hänen sydäntään. 9-vuotiaan lapsenlapsen kanssa onkin jo yhteisen, hytillisen puuveneen teko suunnitteilla… Se on yrittäjälle taas iso paikka: mistä löytää hyvä jatkaja yritykselleen? Luvassa on Idea-Puun ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin pitkälle suhteelle taas uusi, jännittävä askel. OP-Pohjola-ryhmä on Ilmarisen yhteistyökumppani.

VINKKI

PANKIN TARJOAMAT PERUSRAHOITUSTAVAT PK-YRITYKSILLE 1 2

3

4

Tarkoitettu yrityksen perustoiminnan pyörittämiseen ja muihin lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiin.

LUOTOLLISET SHEKKITILIT

Isompiin investointeihin. Joko pankki hoitaa koko rahoituksen, tai jos kyseessä isompi hanke tai yrittäjän omat vakuudet eivät riitä, käytetään esimerkiksi Finnveraa riskin jakajana. Erilaisia takaisinmaksuvaihtoehtoja. VELKAKIRJALAINAT

ULKOMAANKAUPAN RAHOITUS Ratkaisut viennin ja tuonnin rahoituksiin. Esimerkiksi taataan, että raha on ulkomaisessa pankissa, kun tavaraa ollaan toimittamassa, tai yrityksesi tietää maksuhetkellä, että kauppatavara on saapunut. Myös erilaiset korko- ja valuuttasuojaukset. PANKKITAKAUS Esimerkiksi vuokratakaukset, kaupalliset takaukset, ulkomaankaupan takaukset. Osa yrittäjän arkipäivää rahoituksen ohella.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

17


18 Prosessi

KESÄ TULEE! HUOLEHDI KAUSITYÖ ELÄKETURVASTA Kesätyöntekijät ovat jälleen rynnistämässä työmarkkinoille ja ansioiden ilmoittaminen eläkeyhtiöön on ajankohtaista. Voit helposti vakuuttaa kausityöntekijäsi Ilmarisen verkkopalvelussa.

NÄIN VAKUUTAT KAUSI- TAI MUUN TILAPÄISEN TYÖNTEKIJÄN

Älä unohda vakuuttaa myös muuta tilapäistyötä! Työntekijät vakuutetaan, jos työntekijä on 18–67-vuotias ja ansio samasta työsuhteesta on vähintään 55,59 euroa kuukaudessa.


TARVITSETKO APUA? Apua, neuvoja, tunnukset hukassa? Asiakaspalvelumme neuvoo ja auttaa tarvittaessa.

O ĹŽĹŽ

Ă&#x2013;NTEKIJĂ&#x201E;N Ilmoita myĂśs kesä- ja muiden tilapäisten tyĂśntekijĂśittesi henkilĂś- ja ansiotiedot verkkopalvelussamme VVV HKL@QHMDM kU@JTTSTRO@KUDKT.

MINULLA ON JO TYELVAKUUTUS

Jos ilmoitat henkilÜ- ja ansiotiedot kuukausittain... Tee näin myÜs kesätyÜntekijÜiden osalta. Ilmoita siis tiedot palkanmaksun jälkeen seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.

Jos vakuutuksesi ilmoitustapa on vuosi-ilmoittaminen...

MINULLA EI OLE TYELVAKUUTUSTA

Toimi kesätyÜntekijÜiden osalta näin: ilmoita tyÜntekijÜiden henkilÜ- ja ansiotiedot Vakuutuspalvelussa heidän aloittaessaan tyÜt. Ilmoita samalla vakuutuksesi uusi ennakkopalkkasumma. Tee tyÜsuhteen päättymisilmoitus tyÜsuhteen päätyttyä.

Hoidat vakuuttamisen helpoiten... 7LODSĂ LVHQW\Ă&#x201C;QDQWDMDQYDNXXWXVSDOYHOXVVDZZZLOPDULQHQÄş tilapainentyonantaja. Palvelussa ilmoitat tyĂśntekijĂśiden henkilĂś- ja ansiotiedot sekä maksat vakuutusmaksun heti omilla verkkopankkitunnuksillasi. Tee ilmoitus ja maksa vakuutusmaksu mieluiten jo palkanmaksun yhteydessä, viimeistään kuitenkin seuraavan kuukauden 20. päivä.

TILITOIMISTO HOITAA Jos tilitoimistosi hoitaa palkanmaksuun ja ilmoittamiseen liittyvät asiat... Tilitoimisto voi hoitaa kausityÜntekijÜiden vakuuttamisen tyÜnantajan puolesta Ilmarisen verkkopalvelussa. Jos tilitoimistolla on tunnukset Ilmarisen Vakuutuspalveluun, samoilla tunnuksilla voi kirjautua myÜs Tilapäisen tyÜnantajan vakuutuspalveluun.


Zenitelin väki on arkisin kentällä asiakkaiden luona. Jotta työkaverit oppisi tuntemaan, yrityksen on silloin tällöin hyvä järjestää tilaisuuksia, jossa voidaan olla yhdessä koko porukalla.

ZENITELIN TYÖHYVINVOINTIA TEHDÄÄN YHTEISTYÖLLÄ Työhyvinvointi ei ole vain isojen yritysten ja organisaatioiden asia. Pk-yrityksessäkin voidaan tehdä töitä yhteisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Zenitelin työhyvinvointi perustuu tiimityöhön ja avoimeen viestintään. Tänä vuonna jQL@RR@OHRSDSĔĔMLXŅR kuntokäyrät nousuun. 20

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

spoossa sijaitseva Zenitel Finland tarjoaa turvallisuuteen liittyviä päätelaitteita ja järjestelmiä. Suomen Zenitelin toimitusjohtaja Juha Uskali kertoo, että he käyttävät itse tarjoamistaan palveluista nimitystä turvaviestintä. Zenitelin tarjoamat turvaviestintäratkaisut ovat nykyään useimmiten IP-pohjaisia eli ne toimivat verkon välityksellä ja niihin on helppoa liittää mukaan kamerat, kulunvalvonta-, hälytys- yms. järjestelmät. Zenitelin tavoitteena on lähivuosina kolminkertaistaa yrityksen liikevaihto. Kun yrityksellä on tavoitteena voimakas kasvu, on syytä pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista kasvutavoitteisiin pyrittäessä.

E

PERJANTAISIN YRITYKSEN VÄKI kokoontuu yhteiseen palaveriin päivittämään tiedot. Zenitelissä työskentelee kaksitoista ihmistä, joista useat liikkuvat kentällä tapaamassa asiakkaita.


TEKSTI SAMI KELHÄ

”Haluamme välttää turhia palaveria ja noudattaa hyviä kokouskäytäntöjä. Mielestäni meidän kokoisessa firmassa on kuitenkin hyvä saada ihmiset kerran viikossa yhteisen pöydän ääreen käymään yrityksen asiat ja henkilökohtaiset työtilanteet läpi. Yhteinen viikkopalaveri edistää viestien kulkemista ja lisää avoimuutta”, Juha Uskali sanoo. Zenitelillä käydään myös säännöllisesti tulos- ja tavoitekeskusteluja. Lisäksi tiimeissä käydään toimenkuvien kehittämiskeskusteluja. Konsernitasolla järjestetään kahden vuoden välein henkilöstö- ja asiakaskysely. Juha Uskalin mukaan työhyvinvoinnilla on iso merkitys Zenitelille. ”Jos ei ole työhyvinvointia, ei ole hyvää työtäkään. Hyvinvoiva ihminen tekee hyvää työtä. En oikeastaan edes puhuisi työhyvinvoinnista vaan kokonaishyvinvoinnista, joka sisältää työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin. Yritys huolehtii työntekijöistään, mutta jokainen on myös itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan”, hän painottaa.

KUVAT MATTI IMMONEN

”Meillä hyvinvointi lähtee hyvin organisoidusta työn tekemisestä. Teemme työtä matalassa organisaatiossa pienissä tiimeissä”, täydentää markkinointikoordinaattori ja kontrolleri Merja Hohtovirta. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISTÄ Zenitel on viime vuosina suunnitellut ja toteuttanut yhteistyössä Mercuri Internationalin kanssa. Kehittämisohjelmaan on kuulunut yhteisiä tilaisuuksia sekä jokaiselle räätälöity henkilökohtainen valmennusohjelma. ”Halusimme tarkastella jokaisen zeniteliläisen omaa tilannetta ja miettiä, minkälainen valmennus hyödyttäisi heitä henkilökohtaisesti ja ammatillisesti eniten”, kertoo Merja Hohtovirta. Kehittämisohjelmaan mietitään aina vuosittain oma teema. Vuoden 2012 teema oli myynnin tehostamiseen tähtäävä ”Kohti myynnin huippua”. Tänä vuonna myyntikunnon lisäksi teemana on fyysistä kuntoa korostava ”Kunnon vuosi”. Kunnon vuosi starttasi tammikuussa koko firmalle tehdyllä kuntotestillä.

21


Meidän täytyy ottaa huomioon eri elämäntilanteet ja ikäjakaumamme, joka on alta kolmekymppisestä vähän päälle kuusikymppiseen. VINKKI

VIISI TYÖHYVINVOINTIVINKKIÄ PK-YRITYKSELLE: 1

Varmista, että jokainen ymmärtää työpanoksensa merkityksen kokonaisuudessa. Tunnista onnistumiset.

2

Muista, että luottamus, tasapuolisuus ja avoin vuorovaikutus toimivat hyvän työhyvinvoinnin tekijöinä.

3

Tunnista ja varmista henkilöstön tulevaisuuden osaaminen – panostat samalla työhyvinvointiin.

4

Arvosta työkaveriasi, johda arvostavasti.

5

Johtaja, pidä huolta omasta jaksamisestasi. Toimi esimerkkinä. Anu Suutela-Vuorinen työhyvinvointipäällikkö, Ilmarinen

22

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

”Personal trainer teki meille kuntotestin, jonka tulokset pääsivät vähän yllättämään. Moni meistä on ainakin omasta mielestään aktiivinen ja innokas liikunnan harrastaja. Testien perusteella emme kuitenkaan olleet niin hyvässä kunnossa kuin useat meistä olivat ajatelleet”, Juha Uskali muistelee. Kuntotestin perusteella jokainen sai raportin kunnostaan sekä henkilökohtaisen kuntosuunnitelman. Zenitelin väki on myös miettinyt yhteisiä liikkumisen muotoja, joihin koko porukka voisi osallistua. ”Vanha yhteinen harrastuksemme on ollut keilaus. Sitä jatkamme. Keilaaminen sopii hyvin kaikille ikään, kuntoon ja sukupuoleen katsomatta. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus miettiä vähän liikunnallisempaa yhteistä tekemistä, kuten patikointia, melontaa, kyykkää tai kuntosaliharjoittelua. Käytössämme ovat myös liikuntasetelit”, Merja Hohtovirta kertoo. Kunnon vuoteen kuuluu kuntotestin uusiminen joulukuussa. ”Meidän täytyy ottaa huomioon eri elämäntilanteet ja ikäjakaumamme, joka on alta kolmekymppisestä vähän päälle kuusikymppiseen. Kaikki eivät pysty ihan samalla aktiivisuudella ottamaan osaa kampanjaan, vaikka haluaisivatkin. Kannustamme kuitenkin kaikkia kohti terveellisempiä elämäntapoja”, Juha Uskali vakuuttaa. Kesäkuussa Zenitel järjestää yhdessä Humapin kanssa valmennuksen teemalla ”priorisoinnin ja valintojen tekemisen taito”. Valmennuksessa mietitään ajanhallintaa ja työn organisointia niin, että työ sujuu eikä aiheuta turhaa stressiä. Myös työterveyskumppani tukee Zenitelin Kunnon vuotta: he tulevat antamaan vinkkejä työergonomian ja terveellisen ruokavalion suhteen ja kannustamaan tupakoinnin lopettamiseen.


Pitkät työsuhteemme kertovat siitä, että olemme tehneet oikeita asioita. ZENITEL ANTAA TURVALLISUUDELLE ÄÄNEN Zenitel Finland kuuluu belgialaiseen Zenitel-konserniin. Zenitelin asiakkaita ovat muun muassa viranomaiset, teollisuuslaitokset, sairaalat, hoitolaitokset, laivat, satamat, rautatiet, koulut ja kauppakeskukset. Yrityksen asiakas voi esimerkiksi valvoa kameroilla oman alueen turvallisuutta ja välittää ääntä ja kuvaa muualla sijaitsevaan valvomoon. Zenitelin juuret johtavat Suomessa vuoteen 1962, jolloin se perustettiin itsenäisenä maahantuontiyrityksenä. Yritys on ollut osa belgialaista Zeniteliä vuodesta 2001. Toiminnan alussa yritys toimi lähinnä tuotteiden edustajana, mutta nykyisin Zenitel tarjoaa asiakkaiden ongelmatilanteisiin kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Jos ei ole työhyvinvointia, ei ole hyvää työtä. Tähän uskoo toimitusjohtaja Juha Uskali.

Yrityksen matala organisaatio ja tiimityö ovat Zenitelin työhyvinvoinnin avaimia. Porukalla hoidetaan myös inventointipäivät.

Kunnon vuoden aikana. Toiset zeniteliläiset ottavat Kunnon vuoden vähän vakavammin: sykemittarit ovat käytössä, treeninmäärät kirjataan muistiin ja pientä kilpailuakin on ilmassa. ”Työkaverin esimerkki antaa lisää virtaa harjoitteluun. Nykyään saa myös älypuhelimeen käteviä sovelluksia, kuten Sports Tracker ja HeiaHeia, joiden avulla on helppo seurata omia treenimääriä ja aikoja”, Juha Uskali kertoo. ”Olen asettanut itselleni tavoitteeksi neljä tunnin liikuntakertaa viikossa. Minun Sports Trackerini tosin antoi taannoin Lapin reissulla aika hurjia tuloksia hiihtovauhdin suhteen, kun unohdin sammuttaa sen ennen hiihtobussiin siirtymistä”, Merja Hohtovirta nauraa. Juha Uskali ja Merja Hohtovirta painottavat kumpikin ennakoivan kuntohuollon merkitystä.

TYÖKAVERIT TUKEVAT TOSIAAN

”Vaikka nyt tuntuu, että paikat kestävät ja kunto on hyvä, niin tilanne ei välttämättä pysy samana vuosien kuluessa. Ihminen on myös kokonaisuus, joten huomiota täytyy kiinnittää myös esimerkiksi syömiseen ja ergonomiaan. Toivottavasti Kunnon vuodesta jää meille myös pysyviä käytäntöjä”, Juha Uskali ja Merja Hohtovirta miettivät. Loppujen lopuksi Zenitelin työhyvinvointi tiivistyy pienen yrityksen matalaan organisaatioon, tiimityöhön ja avoimeen tiedonkulkuun. ”Pitkät työsuhteemme kertovat siitä, että olemme tehneet oikeita asioita. Hyvä fiilis syntyy yhdessä tehden. Usein keilailun tai muun yhteisen tapahtuman jälkeen mietin, että hitsi, miksi me ei useammin tehdä tätä”, Merja Hohtovirta miettii.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

23


TEKSTI SARI OKKO KUVITUS HANS EISKONEN KUVAT OLLI URPELA

24

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI


PITÄÄKÖ YRITTÄMISTÄ(KIN) TUKEA? Millaista yrittäjyyttä Suomessa pitäisi tukea – vai pitäisikö ollenkaan? Ja jos pitää, niin mihin suuntaan tukia tulisi kehittää? Entä kenen vastuulla tukeminen on?

Debatissa keskustelemassa Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen ja Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander.

RITYSTOIMINTAAN

saatavilla olevat tuet ovat valtaosin aluepoliittisia. Tukimuodoista on moneksi: investointituista ja pk-yritysten kehittämistuista kansainvälistymistukiin ja energiatukiin. Tänä keväänä yritystukien leikkaaminen on noussut jälleen kuumaksi puheenaiheeksi. ”Kun Suomessa puhutaan yritysten tukemisesta, keskustelussa menevät helposti sekaisin kulttuurin tukeminen ja yritystoiminnan tukeminen. Nämä pitäisi erottaa toisistaan”, Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen sanoo.

Y

”On yrityksiä, jotka haluavat kasvaa sekä olla parhaita maailman mittakaavassa. Tällaisia yrityksiä voidaan tukea tietyin ehdoin, jos nyt mitään yritystoimintaa pitää tukea. Yritystuki pitäisi kuitenkin viedä pois yrityksistä, jotka haluavat olla pieniä ja kotimaisia eivätkä esimerkiksi työllistää.” Talousjohtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta on sitä mieltä, ettei yrityksiä pitäisi lähtökohtaisesti tukea lainkaan. ”Markkinatalouden ideahan on se, että yritys tuottaa voittoa ja on itsessään kannattava. Ideaalitilanteessa julkinen sektori luo yrityksille mahdollisimman hyvän toimintaympäristön vakaan ja kohtuullisen verotuksen ja toimivan oikeusjärjestelmän muodossa.” ”Globaaleille markkinoille loikkaa yrittävät yrittäjät, jotka ovat sijoittaneet merkit-

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

25


tävällä tavalla omaa rahaansa tai saaneet merkittävällä tavalla rahoitusta vapailta markkinoilta, muodostavat poikkeuksen. Ei kuitenkaan ole valtion tehtävä tukea yrittäjiä, jotka eivät halua ottaa minkäänlaisia riskejä”, Tuominen lisää. on kuitenkin erinäisiä syitä. ”Euroopan unioni kieltää yritystuet, mutta sallii tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemisen. Vaikka tuen vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, voidaan sanoa, että keskimäärin tuki vauhdittaa innovaatiotoimintaa”, Kiander sanoo. ”Kansainvälistymistä ja vientiä tulee Suomessa tukea, niin kuin tekevät muutkin maat. Emme voi olla tälläkään sektorilla huonompia kuin kilpailijamme. Suomi on pieni ja syrjäinen maa, jossa yritysten maailmalle menoa on hyvä tukea esimerkiksi Finpron kaltaisten organisaatioiden kautta.”

YRITYSTEN TUKEMISEEN

Tuomisen mukaan suurimmat ongelmat eivät ole tuen vähyydessä. ”En usko sellaiseen kansainvälisyyteen, jossa mennään pariksi päiväksi messuille jakamaan esitteitä. Meidän pitää olla maailmalla viikko toisensa jälkeen tapaamassa oikeita ihmisiä, olemalla läsnä, luomassa mainetta, verkostoitumassa ja seuraamassa kilpailijoiden tekemisiä. Kysymys on enemmän asenteesta kuin siitä, että toiminta syntyisi tuella.” ”Suomalaisten pullonkaula ei ole se, etteikö meillä syntyisi ideoita. Pullonkauloja ovat tuotteistaminen ja markkinointi. Näitä asioita on vaikeaa millään valtion tukiohjelmilla ratkaista. Kyse on inhimillisistä tekijöistä. Suomalaisille hankalat asiat näyttävät olevan helppoja esimerkiksi ruotsalaisille ja amerikkalaisille ja sujuvan suurella itseluottamuksella ilman turhaa vaatimattomuutta”, Kiander toteaa. ”Ideoita on, mutta tuotteistaminen kompastelee, kun taas Ruotsissa tuotteistaminen on innovaatioprosessi. Suomessa tarvitaan nyt ideoita tekemiseen, sillä meidän pitäisi olla innovaatiojohtajia monissa asioissa. Suomalaiset ovat aina menossa maailmalle, mutta ruotsalaiset ovat siellä jo”, Tuominen lataa. muutakin kuin taloudellista. ”Menestys ei synny sitä kautta, että yrittäjä tekee monimutkaisen hakemuksen jollekin virastolle, ja saa TUKI VOI OLLA

Riskinotto ei kuulu valtiolle vaan yrittäjälle. Vielä parempi, jos hän saa puhuttua sijoittajat mukaan markkinaehtoisesti. JAAKKO KIANDER, ILMARINEN

26

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI


sieltä rahaa. Kyse on rahallisen tuen sijaan enemmänkin taitojen kehittämisestä, koulutuksesta ja osaamisesta. Meidän pitäisi kehittää bisnesosaamista”, Kiander sanoo. ”Onko meillä aidosti maailman mittakaavassa tarpeeksi hyvää tekemistä?” Tuominen kysyy. ”Teemme moitteettomasti toimivia paperikoneita ja jäänsärkijöitä, mutta niitäkään ei välttämättä ole paketoitu kunnolla. Eikä tekemällä hyvin tarkoita sitä, että laitteeseen tuodaan vielä yksi ominaisuus lisää.” Kiander on samoilla linjoilla. ”Esimerkiksi mekaanisessa puuteollisuudessa voitaisiin bulkkitavaran sijaan keskittyä yhä enemmän siihen, että tehdään pidemmälle jalostettuja, hyvälaatuisia ja asiakaslähtöisiä tuotteita maailmalle. Aina ei tarvitse keksiä uutta teknologiaa, vaan tehdä paremmin.” Tuominen korostaa jälleen kansainvälisyyttä. ”Meidän pitäisi saada moninkertainen määrä korkean tason uskottavia kontakteja. Meidän pitäisi tuntea maailman ihmisiä, ja maailman ihmisten pitäisi tuntea meitä. Meidän pitäisi myös tuntea paremmin kansainvälisiä markkinoita ja vaatimustasoa.” ”Tuotteemme eivät ole aina edes perusidealtaan riittävän hyviä. Onneksi on olemassa positiivisiakin poikkeuksia, kuten peliteollisuus. Jos esimerkiksi Rovion Peter Vesterbacka haluaa kontaktin Bill Gatesin kanssa, hän saa sen. Me tarvitsemme satoja uusia Vesterbackoja. Joskus tuntuu, että yritysten on helpompaa valittaa valtion tuen puutteesta kuin ryhtyä tekemään oikeita asioita.” Kiander pitää yhtenä tukimuotona suomalaista koulutusta. ”Jos halutaan mennä tästä vielä pidemmälle, yliopistokaupunkien ympärille voitaisiin kehittää pieniä suomalaisia piilaaksoja, mikä taas edellyttää sitä, että koko alueen ekosysteemi luotaisiin houkuttelevaksi yrityksille.” sitten Suomessa pitäisi tukea? ”Yrityksillä on suuri riskirahan tarve, kun lähdetään hakemaan kasvupolkuja. Ensisijaisesti tuen pitäisi olla aina yksityistä eikä valtion rahaa. Yksityisellä sijoittajalla on ihan toisenlainen asenne tukemiseen kuin julkista tukea jakavalla byrokraatilla. Yksityinen riskisijoittaja ei katsele muodollisesti oikein täytettyjä lomakkeita, vaan on kiinnostunut siitä, mitä yrityksessä tehdään”, Kiander sanoo. ”Meidän pitäisikin miettiä, miten saisimme Suomeen enemmän riskisijoittajia ja onko meillä esimerkiksi verotuksellisia tai muita esteitä, jotka jarruttavat tätä.” Tuomisen mukaan Suomessa ollaan ”vähän sitä mieltä, että jos kahdella tapaamisella ei tule rahaa, niin

MITEN YRITYKSIÄ

Onneksi nyt on kasvamassa sellainen ajattelutapa, että yrittäminen on vaativaa, mutta myös hienoa. SAKU TUOMINEN

pistetään hanskat tiskiin tai aletaan syyttää järjestelmää. Silicon Valleyssa parhaiten menestyneet firmat ovat tehneet rahoituskierroksilla 40–70 tapaamista. Turhaan Suomessa myös valitetaan kauheasta byrokratiasta. Perspektiiviä voi hakea vaikkapa Venäjältä tai Italiasta.” ”Rohkeaa olisi se, että jos yrittäjä hoitaa maailmalta x euroa rahaa Suomeen, yritystä voitaisiin lähteä tukemaan esimerkiksi matalakorkoisella lainalla.” ”Verotus ei tietenkään saa olla haitta yrityksen toiminnalle esimerkiksi siten, että riskisijoituksia verotettaisiin ankarammin kuin muita. Listautumiskynnys on myös jonkinasteinen ongelma, sillä monen yrityksen kannattaa pysyä listautumattomana ja välttää liiallista kasvua”, Kiander lisää. myös riskinotosta. ”Jos halutaan perustaa yritys, mutta ei ottaa minkäänlaista riskiä, polku on vaikea. Yrittäjä ei voi ulkoistaa riskiä valtiolle”, Tuominen toteaa. ”Yksittäisen yrityksen kannalta on toki aina kivaa, jos ainakin osan riskistä voi siirtää muiden kannettavaksi ja kilpailua on vähän”, Kiander hymyilee. Tuomisella on yrittämisestä henkilökohtaista kokemusta: ”Olen aloittanut yrittämisen 22-vuotiaana, jolloin kävimme kollegan kanssa hakemassa SYPistä 250 000 markkaa rahaa. Siitä se lähti enkä varmaan nukkunut kuukauteen, kun jännitti niin pirusti. Mutta ei minulle toisaalta koskaan tullut mieleenkään, että valtion pitäisi maksaa yrittämisemme.” ”Yrittäjyys kaipaa nykyistä kovempaa asennetasoa. Kukaan ei osannut muutama vuosi sitten kaivata esimerkiksi peliteollisuutta, ja harva olisi veikannut, että menestys tulee ritsalla ampuvista linnuista.”

NYT ON PUHUTTAVA

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

27


28

T Ä EV

K Lyhyesti Lyhyesti Lyhyest

KESÄ Muista vakuuttaa kesätyöntekijät! lue ohjeet sivulta 18

TALV I SYK SY

Rentoudu, nauti kesästä ja yritä pitää kesälomaa. 1

tarkasta ennakkopalkkasumma 2

tarkasta työtulo

Lisää asiakkaita Ilmariseen jatkaa kasvuaan. Tammi-maaliskuussa Ilmariseen siirtyi jälleen asiakkuuksia muista työeläkeyhtiöistä niin, että siirtotulos jäi tuntuvasti plussalle – jo seitsemättä kertaa peräkkäin. Maksutulo kasvoi vuoden ensimmäisen kvartaalin seurauksena reilut 6,2 miljoonaa euroa.

ILMARISEN ASIAKASKANTA

TEKEEKÖ SINUN YRITYKSESI VUODEN VANHUSTEON? Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto hakevat ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2013 -palkinnon saajiksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. Ilmoita ideasi 20. kesäkuuta mennessä. Lisätietoja: VVV U@MGTRSXNMJDRJTRKHHSSN k

SIJOITUSVUOSI HYVIN KÄYNTIIN

Suomi on hyvä maa jäädä eläkkeelle Suomalaisten eläkeläisten kelpaa – eivätkä eläkeläisten asiat ole hullummin muuallakaan Pohjoismaissa. Yhdysvaltalainen Natixis Global Retirement -indeksi selvitti, missä eläkeläinen voi odottaa viettävänsä hyviä eläkepäiviä. Suomi sijoittui vertailussa sijalle 6. Ykköstilan vei Norja, ja kaikki kärkikymmenikön maat ovat LänsiEuroopassa. Indeksi ottaa huomioon 20 erilaista muuttujaa, jotka kiteytyvät neljään pääkohtaan: terveys, yksilön taloudellinen hyvinvointi, elämänlaatu eläkkeellä ja yleinen taloustilanne.

Ilmarisen sijoitussalkun tuotto vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oli 2 prosenttia eli noin 600 miljoonaa euroa. Ilmarisen sijoitusten markkinaarvo nousi ensimmäisen kerran yli 30 miljardin euron ollen maaliskuun lopussa yhteensä 30,4 miljardia euroa. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan sijoitustuottojen hyvän kehityksen taustalla on etenkin globaalien osakemarkkinoiden myönteinen kehitys. Myös Ilmarisen pitkän aikavälin sijoitustuotto säilyi hyvällä tasolla. Reaalinen sijoitustuotto vuodesta 1997 oli 3,7 prosenttia. Ilmarisen vakavaraisuus parani vuoden takaisesta ja oli hyvällä tasolla.


ELÄKKEELLE SIIRTYMISESSÄ SUURIA ALUEELLISIA EROJA ELÄKKEELLE SIIRTYMISIKÄ vaihtelee maakunnittain, ja myös miesten ja naisten välillä on eroja. Tiedot Ilmarisen asiakaskunnasta viime vuonna eläkkeelle jääneistä kertovat, että eläkkeelle jäätiin keskimäärin noin 60 vuoden iässä. Eteläisessä ja läntisessä Suomessa keskimääräinen eläkkeellejäänti-ikä oli kuitenkin selvästi yli 60 vuotta. Korkeimmat luvut olivat Ahvenanmaalla (61,8), Pohjanmaalla (60,7) ja Satakunnassa (60,6), mutta yli 60 vuoden keski-iän päästiin myös Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Alhaisin eläkkeellejäänti-ikä oli PohjoisPohjanmaalla (58,3), Kainuussa (58,7) ja Keski-Pohjanmaalla (59,0). Korkeimpien ja matalimpien keskiarvojen ero oli yli 2 vuotta. Miesten ja naisten välillä ei ollut merkittäviä eroja. Viime vuonna Ilmarisessa vakuutetuista jäi eläkkeelle yli 18 000 henkilöä. Kaiken kaikkiaan Ilmarinen maksaa työeläkettä yli 300 000 henkilölle.

Joka toinen suomalainen hyväksyy eläkeiän noston Puolet suomalaisista hyväksyy eläkeiän noston vähintään kahdella vuodella. Tulos selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta Kadonneen kasvun metsästäjät. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suhtautumista talouskasvun vahvistamiseen tähtääviin rakennemuutoksin. Aiemmin eläkeiän nostoon on suhtautunut myönteisesti pienempi osuus suomalaisista, joten EVA:n analyysin mukaan suomalaisten mielipiteet eläkeasiassa saattavat olla hitaasti muuttumassa. Tutkimuksen mukaan kysymys kuitenkin jakaa väestöryhmiä selvästi. Mitä koulutetumpi ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa ihminen on, sitä myönteisemmin hän suhtautuu eläkeiän nostoon. SAK:n jäsenistä kaksi kolmasosaa vastustaisi eläkeiän nostoa, mutta STTK:n jäsenistä joka toinen ja akavalaisista jo kuusi kymmenestä hyväksyisi sen.

29

Lyhyesti Lyhyesti

ILMARINEN SIJOITTAA KAUPPAKESKUKSEEN LAPPEENRANNASSA ILMARINEN JA CITYCON ovat päättäneet Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan laajentamisesta ja uudistamisesta. IsoKristiinan vuokrattava pinta-ala on tällä hetkellä 19 800 neliömetriä. Laajennuksessa kauppakeskuksen vuokrattava ala kasvaa 34 000 neliömetriin. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa huhtikuun alussa, ja tavoitteena on avata kolme neljäsosaa uudistetusta ja laajennetusta kauppakeskuksesta toukokuussa 2015 ja loput saman vuoden lokakuussa. ”Lappeenrannan kasvava väestöpohja ja venäläisten ostosmatkailijoiden tuoma huomattava lisäys lähialueen ostovoimaan tekevät kauppakeskus IsoKristiinasta kiinnostavan sijoituskohteen”, sanoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen.

työelämästä, taloudesta ja paremmasta elämästä

Työn iloa ja naurua suomalaisille työpaikoille on tarjolla Ilmarisen selkääntaputtelu-talkoissa Facebookissa. Kannattaa siis ryhtyä työpaikkanaurajaksi ja ottaa osaa talkoisiin.

Ilmarinen avasi uuden Parempaa elämää -blogin osoitteessa www.parempaaelamaa.org. Ryhdy blogin seuraajaksi!

facebook.com/ työpaikkanaurajat

BLOGI


30

Lyhyesti Lyhyesti

(+, 1(2$- 54.2(*$13.,42 .-5$1*.22 m TEEMANA HYVÄ TYÖELÄMÄ Ilmarisen vuoden 2012 vuosikertomus löytyy osoitteesta UTNRHJDQSNLTR HKL@QHMDM k Vastuuraportin muotoon koottu verkkojulkaisu sisältää tiedot Ilmarisen sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun toteutumisesta. Tämänvuotinen teema Hyvä työelämä sisältää myös tarinoita motivoivasta, innostavasta ja merkityksellisestä työstä, jonka edistämisessä Ilmarinen on vahvasti mukana. Kertomus on luettavissa sujuvasti myös mobiili- ja tablettilaitteilla. Sivuston kautta voi antaa myös palautetta kertomuksen sisällöstä ja toiveita sen parantamisesta. Hyvä johtaminen pitää tavoittee t kirkkaina

PAREMPI TYÖKYKY ON KAIKKIEN ETU

KESTÄVÄ KEHITYS ANTAA TYÖLLE MERKITYKSEN

+4*() *82$+8 $5Á23($3$$-/Á(Ilmarinen-lehden lukijakyselyyn vastasi lähes 330 lukijaa – kiitos vastaajille! Antamanne palaute on arvokasta ja auttaa meitä lehdentekijöitä rakentamaan entistä paremmin tietä lukijoita palvelevaa lehteä. Saimme kyselyssä myös kymmeniä osuvia juttuideoita, joita lähdemme nyt toteuttamaan. Tästä numerosta löydät jutun muun muassa kausityöntekijän vakuuttamisesta, joka oli sekin toivomienne juttujen listalla. Kysyimme teiltä myös maaliskuun lehden mielenkiintoisinta juttua. Jokainen juttu sai ääniä, mutta eniten niitä keräsivät: Koti työmaalla työ ulkomailla (19 % äänistä) Kun työn rasitus on liikaa (14 %) Läsnätyössä tyyli on vapaa (14 %) Lukijakyselyyn vastaajien kesken arvottiin iPad Mini. Onnetar suosi Airi Marjakangasta Haminasta. Onnea!

;)

Asiakkaat tyytyväisiä Ilmariseen vastuullisena sijoittajana KYSELY

ILMARISEN YRITYSASIAKKAISTA 65 prosenttia on tyytyväisiä Ilmarisen toimintaan vastuullisena sijoittajana. Vain yksi prosentti ilmoitti olevansa tyytymätön. Tiedot ilmenevät kyselystä, jonka Ilmarinen teki asiakasyritystensä päättäjille loppuvuodesta 2012. ”Vastuullisuus on yhä tärkeämpi teema yhteiskunnassa ja puhuttaa usein myös julkisuudessa. Kyselyllä halusimme saada tietoa siitä, mitä yritysasiakkaamme ajattelevat sijoitustoimintamme vastuullisuudesta. On ilahduttavaa, että kyselyn mukaan he näyttäisivät olevan tyytyväisiä”, sanoo Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio. ILMARISEN TOIMINTATAVAT NOUDATTAVAT ASIAKKAIDEN ODOTUKSIA

Kartoituksessa asiakkailta tiedusteltiin, mitkä kolme asiaa ovat heidän mielestään tärkeimpiä vastuullisessa sijoitustoiminnassa. Tärkeimpänä vastaajat pitivät riskienhallintaa, jonka mainitsi 76 prosenttia vastaajista. Tuotto nousi toiseksi tärkeimmäksi; sen mainitsi kaksi kolmesta vastaajasta. Lähes yhtä tärkeänä vastaajat pitivät avoimuutta ja läpinäkyvyyttä eläkesijoitusten raportoinnissa. 61 prosenttia Ilmarisen asiakkaista piti lisäksi keskeisenä sitä, että sijoituskohde noudattaa lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. ”Lain mukaan työeläkeyhtiön on sijoitettava eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti, mikä kiinnostavasti heijastuu myös asiakkaiden näkemyksiin eläkesijoittamisen vastuullisuudesta. Avoimuudessa olemme pyrkineet olemaan alalla edelläkävijöitä ja on hyvä asia, että avoimuus on myös asiakkaidemme mielestä olennaista”, Ritakallio sanoo. Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, miten Ilmarisen olisi toimittava, jos sijoituskohteen toiminnassa ilmenee epäselvyyksiä. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että ensisijaisesti olisi pyrittävä vaikuttamaan sijoituskohteen toimintatapoihin ja vasta toissijaisesti luopua omistuksesta. ”Vaikuttaminen toimintatapoihin on nimenomaan se tapa, jolla Ilmarinen toteuttaa vastuullista sijoituspolitiikkaansa”, Ritakallio sanoo. Kyselyyn vastasi 222 Ilmarisen asiakasyrityksen päättäjää.

442(38ò$+Á*$.33$$2( .-).5$1*.22 ũ Työeläkeotteessa näet laskelman viime vuoden loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestäsi. Tarkista otteeseen merkityt työsuhteet ja ansiot ja tee tarvittaessa korjauspyyntö. Kirjaudu omilla verkkopankkitunnuksilla osoitteessa ZZZLOPDULQHQðW\RHODNHRWH


Aki Riihilahti

31

Mitä jos? ello soi liian aikaisin. Se sika on tehnyt sen ennenkin. Olo on kuin pimeä syysaamu sohvalla yön pikkutunneilla nautitun keksipaketin ja viinilasin tuntuessa kropassa. Jos ei ole töihin lähtiessä paita sileä, niin ei ole mieskään. Ainoa mitä odottaa, on aamupalaverin kahvi. Rederan tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kokee elävänsä korkeintaan keskinkertaisella energia- ja jaksamistasolla. Eurokriisiä ja pankkikriisiä yhtä huolestuttava onkin hyvinvointikriisi. Urheiluopistoilla tehtyjen kuntotestien perusteella suomalaiset ovat fyysisesti keskimäärin 5–6 tunnin päivittäisessä työkunnossa.

K

työkuvan muuttuessa, ja kun odotukset ja tavoitteet ovat epäselviä, epärealistisia ja ylhäältä annettuja. Jokainen tietää mitä eläköityminen ja sairaspäivät maksavat. Inhimillisestä hinnasta puhumattakaan. Hälyttävää on se, ettei menneisyyden kahleista osata päästää irti, vaikka työnteon ja johtamisen pelisäännöt ovat muuttuneet. Yksinkertaisesti enää ei ole yhtä johtamistapaa, osaamista, työpaikkaa tai toimialaa, jolla selviäisi koko uran. Siksi pitäisi pystyä pelaamaan lyhyttä ja pitkää peliä samaan aikaan. Hoitaa tehtävänsä tässä ja nyt. Mutta myös katsoa, minne maailma on menossa ja olla valmiina siihen. On parannettava osaamista, jatkuvaa oppimista ja ennaltaehkäiseviä palveluita. Tästä tuskin kukaan on eri mieltä. Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Ainakin joitain ratkaisuja löytyy sekä työyhteisöstä, johtamisesta että henkilökohtaisesta vastuusta. Kyse on monella tapaa ilmapiirin muutoksesta. Leikitäänpä ajatuksilla.

STRESSI ON SUURIMMILLAAN

AKI RIIHILAHTI

Kirjoittaja on Sonera Stadiumin toimitusjohtaja ja entinen ammattilaisjalkapalloilija

KUVA X

MITÄ JOS YRITYKSESI henkilöstötoiminnot otetaan osaksi yrityksen koko strategiaa? Jos kerran kaikki mitä lasket, alkaa kasvaa, niin mitä jos mietit yhdessä ammattilaisten kanssa, mitkä ovat hyvinvoinnin oikeat mittarit yrityksellesi? Mitä jos kuuntelet ennen kuin kerrot? Mitä jos otat itsellesi aikaa liikkua, syödä ja levätä oikein, jotta sinun ei tarvitse ottaa aikaa sairastaa myöhemmin? Mitä jos työn organisoinnissa ja roolituksessa otetaan koko henkilöstö ja jokaisen vahvuusalueet huomioon? Mitä jos työtä rytmitetään muulla tavalla kuin loputtomalla palaveri- ja emailviidakolla? Mitä jos ikävätkin asiat otetaan esille ja kommunikoidaan proaktiivisesti? Nämä eivät käytännössä maksa muuta kuin tahtoa. Apua ja palveluita saa tarvittaessa asiantuntijoilta. Ennen kaikkea jokainen ihminen voi koska tahansa päättää olevansa työkaveri, joka tuo energiaa muille. Mitä siis jos nukutkin 8 tuntia ensi yönä, syöt terveellisen aamiaisen ja kävelet töihin?

Urheiluopistolla tehtyjen kuntotestien perusteella suomalaiset ovat fyysisesti keskimäärin 5–6 tunnin päivittäisessä työkunnossa.


TULE KEHITTYMÄÄN Tilaisuudet

Syksyn seminaaritarjonnassa on mukana kestosuosikkeja ja ajankohtaisia työhyvinvoinnin uutuuksia. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet!

TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISELLA TULOSTA

AJATTELUN JOHTAMINEN JA SEN MAHDOLLISTAMINEN

Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt, Pauli Juuti 19.9. Kuopio 26.11. Helsinki

Arto Miekkavaara ja Mikael Sallinen 1.10. Helsinki 26.11. Turku

VARHAISTA VÄLITTÄMISTÄ 2.0

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA TYÖHYVINVOINTIIN

Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt, Stella Polaris 12.9. Oulu 15.10. Helsinki 14.11. Mikkeli

Juha Wiskari 19.9. Turku 10.10. Oulu 17.10. Joensuu

IHMISTEN JOHTAMISEN PERUSTEET

ERINOMAISUUTTA ERILAISUUDEN JOHTAMISELLA

Pekka Järvinen 10.9. Tampere 17.10 Lahti 5.11. Helsinki 28.11. Kokkola

Matti Ylikoski 17.9. Helsinki 24.9. Vaasa (på svenska) 8.10. Jyväskylä 19.11 Pori UUTEEN AIKAAN – TYÖELÄMÄN JA SEN RAKENTEIDEN SUURI MUUTOS

Esko Kilpi 15.10. Turku 12.11. Tampere 28.11. Jyväskylä

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU MUKAAN OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET

Ilmarinen 2/2013  

Ilmarisen asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you