Page 1

2014 • 2

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Pirauta Pasille

9

Lähteekö SottiisiMoves lapasesta?

19

Vuoden nuorisoseura tanssii

4


ht

e

es as

Sisällysluettelo

SottiisiMoves ö lap ek ta?

Alakerta Pääkirjoitus Vuoden Nuorisoseura 2014 Järjestöuutisia Puheenjohtajalta Pasilla on missio Ohjaajien vuosihuolto Taiteelle löytyi tekijöitä! Luovuutta lapsille Nuorisoseurojen kesätapahtumat SottiisiMoves Valehtelun SM-kisat Vuoden Hermanska Louhikon Nuorisoseuran neljäsosa triathlon 26 Hakkapeliitat nousevat ratsaille 2 3 4 6 8 9 12 13 14 15 19 22 24 25

26 Ei ole kylätie hiljainen 27 Pyrkijä 110 vuotta sitten 28 Lyhyesti 30 Kolumni: Mitä sä sit oikeastaan teet? 32 Tapahtumakalenteri

19

Nuorisotakuu on yhteinen ponnistus

Alakerta

1990- luvun lamasta selviämiseksi Suomessa käytiin läpi voimakas julkisen sektorin leikkausoperaatio. Sen seurauksena syntyi monia sosiaalisia ongelmia, joista pitkävaikutteisin oli rajusti noussut nuorisotyöttömyys. Vaikeudet työnsyrjään pääsemisessä johtivat pysyviin ongelmiin työelämässä ja sen ulkopuolella. 1990-luvun laman seuraukset näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen inhimillisenä ja taloudellisena jälkilaskuna. Nyt tilanne ei ole tulehtunut aivan yhtä pahaksi kuin 1990-luvun alussa. Työsarkaa kuitenkin riittää. Kyse on meidän tulevaisuuden rakentajista. On huolestuttavaa, että Suomessa on tällä hetkellä noin 40 000 alle 30-vuotiasta pelkän perusasteen varassa työn ja koulutuksen ulkopuolella. Noin 1000 nuorta jää mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. On aivan selvää, että yksikin työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytynyt nuori on liikaa. Meillä ei ole käsissämme vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen kestävyysvaje, nuorten syrjäytyminen. 1990-luvun laman suurimmaksi erehdykseksi on usein nimetty nuorten unohtaminen. Historian ei saa antaa tässä suhteessa toistaa itseään. On kansallisten talkoiden paikka. Tästä syystä Suomessa tuli voimaan laaja nuorten yhteiskuntatakuu vuoden 2013 alusta. 2

Koska koulutuksella on erittäin suuri merkitys työllistymisen kannalta, siihen on panostettava lisää. Suomessa halutaan, että jokainen nuori saa koulutusta ja työllistyy sen jälkeen. Osaaminen on yksi suomalaisen järjestelmän keskeinen tekijä. Siksi nykyinen hallitus nosti oppivelvollisuusikää vuodella. Nykyisessä työelämässä ei pärjää ilman toisen asteen koulutusta ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että se taataan kaikille. Pelkän perusasteen varassa olevien 25-50 -vuotiaiden työllisyysaste liikkuu 40% tietämissä, kun toisen asteen suorittaneiden vastaava luku on lähellä 70%:a. Lisäksi perusasteen varaan jäävien nuorten työuran odote on alle 25 vuotta, kun taas toisen asteen suorittaneiden työuran odote on jopa 7 vuotta enemmän eli 32 vuotta. Jotta nuoret pääsisivät työn syrjään kiinni, eivätkä syrjäytyisi yhteiskunnasta, tarvitaan monenlaisia toimia. Myös kolmannen sektorin toimet ovat isossa roolissa. Koulutustakuun, nuorten aikuisten osaamisohjelman, nuorten te-palveluiden ja kuntoutuspalveluiden lisäksi tarvitaan hyvin yksilöllisiä palveluita. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat olleet merkittävässä roolissa. Näiden palveluiden tarkoituksena on hakea nuoret vaikka kotoaan, auttaa arjen hallinnassa, etsiä nuorille omia kiinnostuksen kohteita ja tukea nuoren matkaa kohti työllistymis-

tä. Kyselyissä nuoret ovat toivoneet nimenomaan lisää yksilöllisiä ja räätälöityjä palveluita. Nuorisotakuu perustuu julkisen sektorin eli viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöhön. Saumaton yhteistyö on keskeistä. Tärkeää on, että nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja ovat kiinnostuneita omasta tulevaisuudestaan. Nuorisotakuu tarvitsee tuekseen ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia ja yhteisvastuuta. Parhaat keinot löytyvät usein paikallisesti. Keskeistä on, että me kaikki kannamme vastuuta tästä kansallisesta hankkeesta.

Antti Lindtman Kansanedustaja, Nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja


Pääkirjoitus

Tavataan kesätapahtumissa!

K

evään toimintakausi alkaa olla loppusuoralla. Kevätnäytökset ja seurojen kevätjuhlat ovat takanapäin ja odotuksia täynnä oleva kesä edessä. Nuorisoseuroissa hanskoja ei laiteta naulaan kesälläkään. Kesäkuussa käynnistyy vertaansa vailla oleva kesätapahtumien sarja. Moninaiset juhlat, kesäteatterit, konsertit ja urheilutapahtumat täyttävät kesäisen Suomen. Nuorisoseurojen valtakunnallinen päätapahtuma SottiisiMoves kokoaa kesäkuussa Tampereelle 2500 tanssijaa ja yli 40.000 kävijää. Yhtä merkittäviä ovat kaikki paikallisten seurojen tapahtumat aina Suopellon kesäpäivistä Louhikon triathloniin ja Kisapirtin lavatansseihin. Paikallisten seurojen järjestämiin tilaisuuksiin osallistuu vuosittain lähes 500 000 eri-ikäistä kävijää. Tämä huima luku todistaa osaltaan, että järjestömme on yksi Suomen merkittävimmistä kulttuuritoimijoista. Nuorisoseuroissa järjestetään vuosittain satoja pienempiä tai suurempia tapahtumia ja yleisötilaisuuksia. Harvoin tulee miettineeksi sitä, kuinka suuri merkitys näillä tapahtumilla on. Tutkimuksista on jo pitkään voitu lukea, että tapahtumia kannattaa järjestää. Tapahtumilla on vaikutusta niin paikallisyhteisöön

kuin järjestävien paikkakuntien ulkopuolellekin. Mielikuva positiivisesta ja toimeliaasta tapahtuman järjestäjästä ja paikkakunnasta lisääntyy iloisten kesätapahtumien myötä. Samalla myös taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy. Parhaimmillaan kesätapahtumat tuovat tuloja järjestämispaikkakunnalle, alueen yrittäjille ja myös järjestävälle nuorisoseurallekin. Tapahtumien tärkein vaikutus on kuitenkin tekemisen riemu, ilo, jota koemme suunnitellessamme ja toteuttaessamme tapahtumia yhdessä tai osallistuessamme niihin. Nuorisoseuratapahtumia yhdistää vahva elämyksellisyys ja yhteisöllisyys, jota voi kokea olipa mukana sitten tekijänä, näkijänä tai kokijana. Tapahtumat ovat osa paikalliskulttuuria ja kulttuurisen nuorisotyön näyteikkuna parhaimmillaan. Kiitos nuorisoseuraväelle kuluneen kevätkauden aktiivisuudesta sekä alkavan kesän tapahtumista. Nautitaan kesästä tapahtumissa ja rentoudutaan yhdessä ystävien ja läheisten kanssa. Tapahtumissa tavataan!

Antti Kalliomaa pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurat ry.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa

Puh. (09) 5840 610

Puh. 040 5477 157

info@nuorisoseurat.fi

Toimitussihteeri: Pia Matilainen

Vuosikerran hinta 12 euroa.

Toimituskunta:

Hannu Ala-Sankola, Ulla Konttinen,

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Elina Järvelä, Greetta Lamminen

Aineisto ja ilmestymispäivät v. 2014:

Taitto:

Hehkuva / Minna Wallenius

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A

01300 Vantaa

Nro 3, ilmestyy syys-lokakuussa Nro 4, ilmestyy joulukuussa

Painopaikka:

Painotalo Seiska Oy, Iisalmi

ISSN 1458-6479

Kannen kuva:

Juho Oikari

Aineisto lähetetään osoitteella: nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi

3


TEKSTI Greetta Lamminen KUVAT Pia Hynynen, Markku Ryynänen

tanssin tahtiin

vuoden Nuorisoseura 2014:

Ulmalan Nuorisoseura pyörii 4


Seuran Kikari-ryhmä esiintyi yhdessä kuuluisien Euroviisumummojen kanssa, kun Buranovskajan babushkat esittivät udmurtialaisia kansantansseja Iisalmessa viime kesänä. Markku Ryynänen ja hänen vaimonsa Sveta tanssivat Kikarissa.

Miten käy, jos hurahtaa tanssimiseen? Päätyy nuorisoseuralaiseksi. Lopun iäkseen. Niin kävi Kaisa Silaskivelle ja Mirja Hynyselle. Molemmat vaikuttavat nyt aktiivisesti Vuoden 2014 Nuorisoseurassa, Ulmalan Nuorisoseurassa. – Innostuin lavatansseista niin paljon, että ryhdyin itse ohjaajaksi nuorisoseurassa. Pian minua pyydettiin seuran hallitukseen ja vuoden kuluttua puheenjohtajaksi, kertoo tämän vuoden alusta Ulmalan Nuorisoseuran puheenjohtajana toiminut Kaisa Silaskivi. 113-vuotiaan seuran ydinosaamista on

tanssi ja siitä se parhaiten Ylä-Savossa tunnetaankin. Seuralla on Iisalmen keskustassa oma tanssisali, jossa ryhmät kokoontuvat. Salia vuokrataan myös ulkopuolisten käyttöön. – Parhaiten väkeä tällä hetkellä vetävät zumba- ja lavatanssikurssit, kertoo seuran sihteeri Mirja Hynynen. – Eniten meillä on ryhmiä kansantanssissa. Nyt niitä on neljä ja syksyllä senioreille tulee uusi ryhmä. Lasten kansantanssia meillä ei ole, sen hoitaa Nuori Iisalmi. Lapset aloittavat kansantanssiharrastuksen siellä ja jatkavat sitten aikanaan meillä. Teemme siis sujuvaa yhteistyötä emmekä kilpaile keskenämme, hän sanoo. Muun muassa bailatinoa ja kilpatanssia Ulmalan Nuorisoseurassa voivat harrastaa niin lapset kuin aikuiset.

Palloista pyöriin Seura tarjoaa Iisalmessa ja sen ympäristössä tanssin lisäksi monenmoista muutakin toimintaa kaikenikäisille ihmisille. Vakituisia jäseniä seurassa on kol-

Esimerkillinen seura • Ulmalan Nuorisoseura edustaa esimerkillisellä tavalla nuorisoseuratoiminnan arvoja: osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. • Nuo arvot käyvät toteen seuran järjestäessä yhdessä jäsenten ja muiden toimijoiden kanssa erilaisia tapahtumia ja toimintaa. • Osallistumisen kynnys pidetään alhaisena. • Seura elää vahvasti ajan hermolla ja toiminta on laadukasta ja monipuolista. • Jo vuosien ajan toiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten harrastustoimintaan.

misensataa, heistä aktiiveja vajaa kaksisataa. Vuosittain seura liikuttaa eri harrastuksissa yhteensä satoja. Nuorimmat harrastajat ovat 3-4 –vuotiaita, vanhimmat seitsemänkymppisiä. Seuran vahvaa aluetta ovat myös erilaiset pallopelit, niistä erityisesti salibandy. Naisten joukkue Ulman Naiset on harrastajista ehkä nälkäisin. ULMA on pelannut pitkään Suomen Salibandyliiton alaisessa II divisioonassa Savo-Karjala -lohkossa. Kaksi kertaa se on ollut karsinnoissa, mutta ei vielä ole noussut. Myös jalkapallo-, lentopallo- ja kaukalopallojoukkueet osallistuvat eriasteisiin turnauksiin. Syksyisin järjestettävä polkupyöräkilpailu Kirman kirmaus on vakiinnuttanut paikkansa Ulmalan Nuorisoseuran toiminnassa. Niin ikään vuosittainen Kevätkeikaus on jo käsite, joka vetää Kulttuurikeskuksen salin täyteen. Kevätkeikauksessa kaikki seuran ryhmät esittelevät talvella oppimiaan asioita. Lavalla nähdään tanssia laidasta laitaan: on tangoa, salsaa, jiveä, balettia ja tietenkin kansantanssia.

Lavatanssit vetonaula Ulmalan Nuorisoseura omistaa tanssilavan, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Iisalmen keskustasta aivan Poroveden äärellä. Kyllikinrannan tanssilavalla järjestetään kesäsunnuntaisin hyvin suosittuja tansseja. Muina päivinä Kyllikinranta on varattavissa yksityistilaisuuksiin. –Tanssien järjestäminen on taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Kävijöitä on ollut keskimäärin 450 illassa ja määrä näyttäisi olevan noususuunnassa. Osa tulee kaukaakin, Joensuusta tai Oulusta saakka. Jotkut 5


JATKOA SIVULTA 5

”Jaksan vaan”

Aikuisten kansantanssi elää vahvana Ulmalan Nuorisoseurassa. Nykyisten ryhmien lisäksi ensi syksynä aloittaa uusi senioreiden ryhmä.

tulevat asuntoautoilla ja yöpyvät täällä, Hynynen kertoo. Lavan rakennutti aikoinaan urheiluseura Iisalmen Visa ja avajaisia tanssittiin kesällä 1958. Ulmalan Nuorisoseuran omistukseen lavan rakennukset siirtyivät vuonna 1985, ja seura rupesi elvyttämään hiipunutta la-

vatanssitoimintaa. Vuonna 2005 seura osti myös lavan tontin. Orkesteritarjonnassa seura on panostanut aina laatuun ja Suomen parhaimmistoon, mikä on osoittautunut viisaaksi linjaksi. Seuran talkooväki on pääosin tanssin harrastajia.

Hynynen on Ulmalan Nuorisoseuran konkareita, mukaan hän tuli yli 40 vuotta sitten tanhuamaan itse ja ohjaamaan lapsia. Nyt 68-vuotiaana hän ohjaa yhtä kansantanssiryhmää ja tanssii kahdessa ryhmässä. Omiin aktiviteetteihin kuuluvat myös pilates ja asahi. – Aloitin kansantanssin 12-vuotiaana Jumis-Paloisten Nuorisoseurassa Varpaisjärvellä äitini ohjauksessa. Omista lapsistani poikani Markku seurasi esimerkkiäni ja kouluttautui kansantanssin opettajaksi. Tämä taitaa olla meillä vähän niin kuin sukurasite, Hynynen nauraa. Hänelle seura ja siinä toimiminen ei ole ollut rasite, päinvastoin. Joka paikan höyläksi itseään kutsuva Mirja nauttii kerätessään talkoolaisia, siivotessaan tanssisalia ja järjestäessään koti- ja ulkomaan esiintymisreissuja. – En minä mitenkään komentooraa, sitä tehdään, mitä porukka haluaa. Mennään vaikka Meksikoon, kuten muutama vuosi sitten.

Lasten kanssa työskentelevien vapaaehtoistyöntekijöiden rikostaustan saa selvittää

§

§

To u k o k u u n alussa astui voimaan laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoistyöntekijöiden rikostaustan selvittämisestä. Lain mukaan vapaaehtoistyöntekijöiden rikostaustaotteen hakeminen on mahdollista silloin, kun vapaaehtoinen hoitaa tehtäviä, joihin kuuluu olennaisesti ja säännöllisesti yhdessäoloa alaikäisen kanssa henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa. Rikostaustaotteen hakeminen ei ole kuitenkaan pakollista, vaan toiminnan järjestäjän harkinnassa. Lailla pyritään estämään sellaisten henkilöiden toimiminen lasten parissa vapaaehtoisena, jotka ovat aiemmin syyllistyneet lasten turvallisuutta vaarantaviin seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikoksiin. Laissa on pyritty parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan, ettei yhdistysten vapaaehtoistoiminta vaikeudu kohtuuttomasti. Nuoriso-, liikunta- ja sosiaali- ja terveys-

6

alan kattojärjestöt Allianssi, Valo ja SOSTE sekä kulttuurialan toimijoita edustava Taiteen edistämiskeskus Taike julkaisivat toukokuun alussa toimintaohjeen uuden lain soveltamisesta. Toimintaohje on kaikkien lapsille ja nuorille vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen vapaasti hyödynnettävissä sellaisenaan tai omien ohjeiden pohjana. Toimintaohjeen laatineilla organisaatioilla on runsaasti vapaaehtoisvoimin järjestettäviä kerhoja, leirejä ja urheiluseuroja lapsille ja nuorille. Järjestöt ovat jo pitkään kehittäneet lasten ja nuorten turvallisuutta takaavia käytäntöjä ja tehneet omia ohjeitaan. Hiljattain valmistunut toimintaohje avaa tuoreeltaan uuden lain sisältöä. Sekä uudessa laissa että toimintaohjeessa korostetaan, että lasten turvallisuus varmistetaan parhaiten luomalla selvät käytännöt alaikäisten turvallisuutta koskevissa asioissa. Toimintaohjeessa esitellään monipuolisesti tietoa ongelmia ehkäisevistä toimintatavoista. Ennaltaehkäisevien toimintatapojen lisäksi ohje kertoo, miten toimia, jos häirintää tai hyväksikäyttöä epäillään tai sitä esiintyy. Ohjeessa käsitellään lasten ja nuorten turvallisuuskasvatusta, sillä heidän on tär-

keä tuntea oikeutensa. Toimintaohje listaa myös käytännössä, miten rikosrekisteriotetta haetaan ja miten sitä järjestössä käsitellään. Asiaa työstetään lähitulevaisuudessa myös nuorisoseurojen eri toiminnan tasoilla. Toimintaohjeet löytyvät osoitteesta www.alli.fi

Young Art Laboratorio –hanke Suomen Nuorisoseurat toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Young Art Laboratorio – kulttuurisen nuorisotyön kehittämisverkosto –hankkeen. Kesän aikana käynnistyvän hankkeen tavoitteena on vahvistaa kulttuurista nuorisotyötä, kehittää alan toimintaedellytyksiä sekä edistää toimialan osaamista ja toimijoiden verkottumista. Hanke jatkuu kesään 2015 asti. Hankesuunnitelma on luettavissa osoitteessa http://www.nuorisoseurat.fi/


Syyskuun lehti kaikkiin jäsentalouksiin Syyskuussa ilmestyvä Nuorisoseurat-lehden numero 3/2014 lähetetään kaikkiin jäsentalouksiin. Osoitelähteenä käytetään nuorisoseurarekisteriä ja siksi onkin tärkeää, että seurat pitävät rekisterin ajan tasalla jäsenten ja heidän osoitteidensa osalta. Lehteä varten osoitteet poimitaan siten, että kuhunkin osoitteeseen tulee vain yksi lehti, vaikka samassa osoitteessa olisikin useampia jäseniä. Jäsenrekisterin ja jäsenluettelon pitää olla ajan tasalla tämän lehden jakelun osalta elokuun 2014 loppuun mennessä.

en a

Tuoma

a Elin

velä on saanut ensikosketuksensa järjestöön Vesilahden nuorisoseuran näyttämöllä. Elinan tapaa vapaa-ajalla lenkkipolulla, kuntosalilla tai potkunyrkkeilykehässä. Tanssin harrastusalasta vastaamaan valittiin restonomi (AMK) Joonas Pokkinen (27). Pokkinen on tullut nuorisoseuralaisille tutuksi muun muassa Saimaan Nuorisoseurojen puheenjohtajana ja Kalevan Nuorten Liiton hallituksen jäsenenä. Joonas on monenlaisten kulttuuripalveluiden kuluttaja ja harrastaa kansantanssia itsekin. Suunnittelijoiden tehtävänä on teatterin ja tanssin palvelukonseptien sekä taidealakohtaisten osaamiskeskusten kehittäminen. Tuoreimman nuorisoseurojen hankkeen, Young Art Laboratorion projektipäälliköksi hyppää kesän korvalla Tuomas Tirkkonen (26). Ammatiltaan Tirkkonen on teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK). Työkseen hän on ohjannut nuorisoryhmiä, toiminut draamakasvatuksen tuntiopettajana ja

Joo

s

s na

Kuluneen kevään aikana on järjestön työntekijäjoukkoon saatu uusia osaajia. Maaliskuussa Nuorisoseurat kerrytti kulttuurisen nuorisotyön osaamista koordinaattori Pasi Saarisella (32). Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi (AMK) valmistunut Saarinen on työskennellyt viime vuodet nuorten kulttuurin läänintaiteilijana Keski-Suomessa. Pasi Saarisesta voit lukea lisää lehden sivuilta 9-11. Taiteelle tekijöitä 2014– 2015 -hankkeessa aloitti helmikuussa näyttämötaiteen suunnittelijana ohjaustoiminnan artenomi (AMK) Elina Järvelä (25). Kulttuurituottajana aiemmin työskennellyt Jär-

Le

Uusia kasvoja Suomen Nuorisoseurojen riveissä

läänintaiteilijan assistenttina. Tuomas harrastaa musiikkia, kirjoittamista ja sirkusta. Young Art Laboratorio -hankkeen tavoitteena on kehittää kulttuurisen nuorisotyön toimintaedellytyksiä sekä edistää toimialan osaamista ja toimijoiden verkostoitumista. Pohjois- ja Ylä-Savossa kevättalvella käynnistyneen Leipää ja kulttuuria -hankkeen projektipäällikkönä Kuopiossa toimii Leena Mannonen (33). Mannonen on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (AMK) ja työskennellyt nuoriso- ja hanketyön parissa muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tervon osastossa. Harrastuksiin kuuluu perheen kanssa luonnossa liikkuminen ja mökkeily. Leipää ja kulttuuria -hankkeen tavoite on työllistää palkkatuella järjestökentälle vuosittain yli 60 henkilöä.

Mobiilijäsenkortti tulossa Nuorisoseurojen jäsenrekisterissä olevat jäsenet saavat ensi vuoden alusta mobiilijäsenkortit. Jotta tämä on mahdollista, pitää nuorisoseuran jäsenrekisterin tiedot olla ajan tasalla. Kortit toimitetaan rekisterin perusteella henkilöille, joilla on voimassa oleva jäsenyys jossakin nuorisoseurassa ja puhelinnumero, johon latauslinkki toimitetaan. Näiden tietojen lisäämiseen, tarkastamiseen ja päivittämiseen on siis loppuvuosi aikaa. Mo-

biilikortin käyttöönotto edellyttää siis matkapuhelimen ja liittymän omistamista. Mobiilijäsenkortti toimii normaalin jäsenkortin tapaan jäsenyyden tunnistamisen välineenä. Lisäksi siinä on erilaisia viestintäominaisuuksia, joilla voidaan viestiä asioita suoraan jäsenille. Jäsenkortin myötä neuvotellaan myös valtakunnallisia jäsenetuja. Ensimmäiset edut on jo neuvoteltu ja niistä kerrotaan lisää myöhemmin.

7


Nuorisoseurojen juhlaseminaarissa huippualustajia Juhlaseminaarissa alustivat:

S

uomen Nuorisoseurat ry:n juhlaseminaari järjestettiin 14.4.2014 Helsingissä Hannes Gebhardin ja Santeri Alkion 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Juhlaseminaarin aiheena oli Suomen talous ja tulevaisuus. Seminaari oli liitolle onnistunut avaus uudenlaisesta toimintatavasta,

jossa yhdistyvät viestintä, varainhankinta ja yhteiskuntasuhteet. Seminaarin osallistujat saivat ajankohtaista informaatiota yhteiskuntamme huipulta ja toisaalta osallistujat haastoivat alustajia kysymyksillään, kommenteillaan ja evästyksillään.

• Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma: Suomalaisen parlamentarismin kehitys ja tila • Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen: Nuoret yritysten jatkajina • Pellervo-seura ry:n hallituksen puheenjohtaja, metsäneuvos Martti Asunta: Osuustoiminta luo kestävää kasvua Suomessa • Kansanedustaja, talousvaliokunnan pj. Mauri Pekkarinen: Suomen teollisuuden ja talouden tulevaisuus • PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm: Talouden näkymät Suomessa ja maailmalla • Professori Sixten Korkman: Kulttuuri ja talous • Varman toimitusjohtaja Risto Murto: Yritykset ja Suomen kasvu eläkesijoittajan näkökulmasta • Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä: Suomen menestyksen avaintekijät

Puheenjohtajalta

Järjestörajat ylittävää yhteistyötä Nuorisoseurapäivänä, maaliskuun lopulla, olin Joensuussa Nuorisoseura Motoran Postikortteja Pohjois-Karjalasta -konsertissa jakamassa Vuoden Nuorisoseura -tunnustusta iisalmelaiselle Ulmalan Nuorisoseuralle. Motora oli hienosti päivittänyt valtakunnallisen juhlan nykypäivään ja tehnyt siitä oman näköisensä. Vuoden Nuorisoseuran julkaiseminen tapahtui tällä kertaa perinteisen puheen sijaan haastattelutilanteessa, jossa pääsihteeri kysyi minulta muun muassa, millainen on hyvä nuorisoseura. Hyviä nuorisoseuroja on mielestäni monenlaisia, mutta yksi yhdistävä tekijä niissä on osaavat ja koulutetut ohjaajat. Ohjaajat ovat seuroissa toimijoita, jotka ovat avainasemassa mahdollistamassa harrastajien toimintaa. Osa ohjaamisen oppimisesta tapahtuu omilta ohjaajilta mallioppimalla ja ryhmien kanssa kokeilemalla, mutta tärkeä osa osaavaksi ohjaajaksi kehittymistä ovat erilaiset koulutukset. Mielestäni liittona meidän tärkeä tehtävä on tarjota monipuolista ohjaajakoulutusta ympäri Suomea. 8

Järjestössämme on olemassa hyvä ja toimiva perusohjaajakoulutus KNoppi, jota on kehitetty eteenpäin ja toteutettu melko säännöllisesti eri puolilla Suomea. Itselleni tutuimman lajin, kansantanssin, ohjaajakoulutuksen osalta eri järjestöt järjestävät yhteistä ohjaajakoulutusta, mikä on hedelmällistä kansantanssikentän kannalta. Tästä koulutuksesta perusopintojen pakollisia kursseja on järjestynyt hyvin, mutta koulutuksen syventäviä opintoja ei ole toteutunut juurikaan. Uusien ohjaajien koulutus kansantanssin osalta siis toimii hyvin, mutta jatkokoulutuksessa on kehitettävää. Käsittääkseni myös muiden harrastusalojen koulutuksissa on kehitettävää. Tähän kehittämishaasteeseen vastaamaan on tämän vuoden alussa perustettu järjestöömme luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koostuva koulutustoimikunta. Tehtävänämme on ohjaajakoulutuksen ja ohjaajahuollon kehittäminen ja koordinointi sekä erilaisten ohjaajakoulutusten ja koulutuspakettien ja ohjaajahuollon yhteensovittaminen sekä ohjaajan koulutuspolun muok-

kaaminen. Tärkeää on mielestäni paikallisissa seuroissa muistaa, että ohjaajat saavat koulutuksista paljon annettavaa ohjattavilleen. Lisäksi koulutukset voivat olla myös ohjaajahuoltoa, sillä niissä on useimmiten erittäin mukavaa, ja samalla pääsee näkemään muita ohjaajia ja vaihtamaan heidän kanssa ajatuksia.

Anni Kelkka Suomen Nuorisoseurat ry:n hallituksen varapuheenjohtaja


TEKSTI Greetta Lamminen KUVAT Samuli Timonen, Mari Lehto ja Pasi Saarinen

Pasilla on missio Nuorisoseurojen uuden kulttuurisen nuorisotyön koordinaattorin Pasi Saarisen silmistä paistaa innostus. Hänellä on missio. Pasi haluaa parantaa nuorten omaehtoisen taiteellisen toiminnan edellytyksiä. 9


Pasilla on missio Nuorisoseurojen uuden kulttuurisen nuorisotyön koordinaattorin Pasi Saarisen silmistä paistaa innostus. Hänellä on missio. Pasi haluaa parantaa nuorten omaehtoisen taiteellisen toiminnan edellytyksiä. - Se tapahtuu rakentamalla uudenlaisia yhteistyömalleja eri toimijoiden välille, hän tiivistää. Näitä toimijoita ovat koulut, kunnat, seurat ja yhdistykset. - Suomessa tehdään nyt paikoittain erittäin hienoa kulttuurista nuorisotyötä. Sen mahdollistavat monet tahot kuten Suomen lasten ja nuorten säätiön nykyään hallinnoima Myrsky-hanke, Nuori Kulttuuri -säätiö tapahtumineen sekä kuntien ja yhdistysten taiteen perusopetukset. Erittäin tärkeitä toimijoita ovat nuorisoseurat ympäri Suomea. Ne ovat lähes kaikkien ulottuvilla ja mikä tärkeintä, helposti. - Tarvitaan kuitenkin lisää yhteistyötä, tiedon ja koulutuksen jakamista. Tarvitaan 10

myös konkreettista faktaa nuorten taideharrastuksen kiistattomasta merkityksestä yhteiskunnallisena voimavarana, hän painottaa.

Vahva tausta Näkemystä ja kokemusta kulttuurisen nuorisotyön yhteistyökuvioiden uudelleen järjestämisestä Pasilla on. Koulutukseltaan hän on teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK. Ennen Nuorisoseuroihin tuloaan hän työskenteli Keski-Suomessa kolme vuotta nuorten kulttuurin läänintaiteilijana. Ensimmäisenä ja ainoana Suomessa. - Ennen läänintaiteilijakautta työskentelin kolme vuotta Suomen kulttuurirahaston Myrsky-hankkeen rahoittamassa Juuretprojektissa, jossa nuoret pääsivät ammattitaiteilijoiden ohjauksessa tekemään taidetta omista lähtökohdistaan käsin. Tuo konk-

reettisesti nuoria ohjatessa vietetty aika on perusta kaikelle kehitystyölleni. Läänintaiteilijana työskentelin ennen kaikkea tällaisen toiminnan mahdollistajana ja esimerkiksi kuntayhteistyön kehittäjänä. Myrsky-hankkeen lähtökohtana oli ajatus taiteen voimaannuttavasta vaikutuksesta nuorten elämässä. - Nuorten kanssa työskennellessäni moni asia loksahti päässäni paikalleen. Suurin innostuksen lähde olivat jatkuvasti uutta janoavat nuoret. Hankevetäjänä ja läänintaiteilijana näin yhä uudelleen, miten nuoret suorastaan kasvoivat silmissä päästessään kertomaan taiteen keinoin omia tarinoitaan, Pasi kuvailee. - Tehtäväni oli antaa tuolle kasvulle mahdollisuus ja helpottaa nuorten omien polkujen löytymistä. Välillä tarvittiin pientä töytäisyä, välillä pitempää rinnalla kulkemista.


Luovuutta ja liikuntaa luvassa

Pasin suurimpia intohimoja on teatteri. Kaksi vuotta sitten Pasi kiersi kaikki Keski-Suomen kesäteatterit polkupyörällä.

Pirauta Pasille 13-vuotiasta Pasia teatterikärpänen puraisi Saarijärvellä ja nappasikin sen verran syvältä, että hän päätyi käymään Kallion ilmaisutaidon lukiota Helsinkiin. Myös ammattiopintonsa hän suoritti Helsingissä. Valmistuttuaan hän lähti Keski-Suomeen aikeenaan ohjata yksi harrastajateatteriesitys. Muutamaksi kuukaudeksi kaavailtu oleskelu venähti kuitenkin erilaisten projektien takia. Nyt aika on venähtänyt vuosiksi. Työ läänintaiteilijana ja perhe pitivät hänet tiukasti KeskiSuomessa. Myös nykyistä koordinaattorin työtään Pasi hoitaa Jyväskylässä Nuorisoseurojen Keski-Suomen toimistolla.

- Tämä on hyvä paikka; täältä on sopiva matka-aika joka puolelle Suomea, hän naurahtaa. Ja reissun päällä hän aikoo ollakin niin paljon kuin vain ehtii. - Näen, että kaiken perusta uudessa työssäni ovat yksittäiset nuorisoseurat ja niiden perustoimintojen kehittäminen. Haluan kiertää eri paikoissa, tutustua ihmisiin ja tekemisiin paikan päällä. Otan mielelläni vierailukutsuja vastaan. - Olen palveluammatissa, seurojen käytettävissä! - Mitä aktiivisemmin minua lähestytään, sitä enemmän apua minulta voi saada, hän vinkkaa.

Pasi harrastaa intohimoisesti paitsi metsästystä myös liikuntaa ja raveja. Parasta on, kun eri harrastukset voi luovasti yhdistää. No, ei nyt sentään jänismetsälle pellepuvussa… Mutta koska taidetta voi edistää urheillen, läänintaiteilija hoksasi viime kesänä järjestää Taiteen edistämismaratonin. Saarijärven maisemissa puolimaratonia taitettiin miten taidettiin. Kuka hölkäten, kuka kävellen, kuka pyöräillen. Mopoillakin sai, pääasia oli osallistuminen. Mukana olikin lähes 50 innostunutta kulttuurivaikuttajaa, kulttuurituottajaa ja teatterintekijää eri puolilta Suomea. Tarkoitus oli tutustuttaa taiteen tekijöitä toisiinsa liikunnan avulla. Ajatuksena oli, että tapahtumaa voi verrata residenssitaiteilijoihin. Ei heiltäkään odoteta lyhyen residenssikauden aikana mitään valmista, vaan vasta sen jälkeen. Tarina ei kerro, millaisia tuloksia tapahtumasta oli. Vai jäivätkö kenties puolitiehen? Toinen Pasin luova ajatus oli yhdistää pyöräily ja kesäteatterit suvena 2012. Kierränpä polkupyörällä katsomassa Keski-Suomen kaikkien harrastajateattereiden esitykset! Se oli helpommin sanottu kuin tehty. Urakka uuvutti ja rehellisyyden nimissä välillä vähän kaduttikin. Mutta Pasi polki teatterin toisensa jälkeen. Seitsemässä viikossa kilometrejä kertyi 1630. Nähtyjen esitysten määrä oli 36. Mutta kunto pysyi korkealla ja mieli lepäsi. Läänintaiteilija Pasi Saarisen mielestä parhaimmat kulttuuri-ideat syttyvät juuri hikisen liikuntasuorituksen aikana, joten kulttuurivaikuttajat tihkuivat intoa ja ideoita puolimaratonin innostamina Saarijärven suvessa. Saarinen on pyrkinyt muutenkin yhdistämään työssään urheilun ja kulttuurin. Se on loksahtanut hyvin uomiinsa.

11


ä v i ä p ilta a t n i m i o t

TANSSI

ri e t t a e t

Hyvääkin kannattaa huoltaa - siksi:

Ohjaajien vuosihuolto 2014 Kaipaatko ohjaamiseen uusia virikkeitä? Tuntuuko uuden kauden aloittaminen työläältä? Puhkutko intoa, jota voisit jakaa muillekin? Tuntuuko että kilometrit alkaa olla lopussa tai ainakin turbo piiputtaa? Olit missä kohtaa ohjaamistaivaltasi tahansa, nyt on oiva tilaisuus tulla tuulettumaan ohjaajapäiville. Luvassa on mukavaa yhdessäoloa ja konkreettista työkalupakin päivittämistä. Ohjaaminen on varsin usein yksinäistä puuhaa. Parhaimmillaan se on myös maailmoja syleilevää ja mitä energisoivinta tekemistä.

Se on suunnittelua ja valintoja suoraan lennosta, kuuntelemista ja opastamista, kaikkien aistien käyttämistä. Ohjaajien vuosihuollossa saat viritettyä kaikkia aistejasi. Ammattilaisten vetämät työpajat vahvistavat juuri sinun ominaispiirteitäsi ohjaajana. Samalla pääset tutustumaan ohjaajakollegoihin ympäri Suomea. Hyväkin kone vaatii välillä huoltoa. Silloin siitä saa kaikki tehot irti. Nähdään Korpilahdella elokuun lopulla!

JIEN A A J H O TULE VUOSIHUOLTOON! AIKA 29.8. – 31.8.2014 PAIKKA Alkio-opisto, Korpilahti Ohjaajina muun muassa PIA KOPONEN JA HELENA RATINEN Teemme vuosikatsastuksen ja määräaikaishuollon. Luvassa muun muassa: - Ajotietokoneen skannaus: Shindoa - Korin kunnon testaus: Ulkoilua ja liikunnallista toimintaa - Öljynvaihto: Vertaistukea, uusia virikkeitä ohjaamiseen - Iskunvaimentimien ja jäähdytinnesteiden tarkastus: Kuinka käsittelet haastavia tilanteita? - Päästömittaukset ja taloudellinen ajo: Miten paljon aikaa ohjaajana toimiminen vie sinulta?

12

Taloudellisen ajon kulmakivet: Ohjaajana jaksaminen, voimia ja voimavaroja. Kitkat vai nastat? Löydä itsellesi sopivat ja oikeanlaiset ohjaustavat erilaisiin toimintaympäristöihin Mutkaan täysillä vai ennakoiden? Havainnointi, ryhmässä tapahtuvat muutokset ja ryhmäläisten yksilöllinen huomiointi. KATSASTUS JA MÄÄRÄAIKAISHUOLTO YHTEISHINTAAN 180 € (sis. majoittumisen ja täysihoidon) Lisätietoja: Pasi Saarinen, p. 0504080366 pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi Ilmoittautumiset 15.8.2014 mennessä: http://194.100.78.93/tilaisuus_ilmoittaudu. aspx?TAPId=381


Taiteelle löytyi tekijöitä! teksti Elina Järvelä kuvitus Petri Kivinen Suomen Nuorisoseurat ry käynnisti vuoden alussa kehittämishankkeen, joka työllistää nuoria taiteilijoita näyttämötaiteen ja tanssin osaamiskeskusten suunnittelutehtäviin. Osaamiskeskusten äärellä työskentelee kolme eri alan ammattilaista. Taiteelle tekijöitä 2014– 2015 -hankkeen ensimmäisenä työntekijänä näyttämötaiteen maailmaan sukelsi Elina Järvelä ja kevään korvalla hankkeen kyytiin hyppäsi tanssin suunnittelija Joonas Pokkinen. Suomen Nuorisoseurojen Taiteelle tekijöitä 2014–2015 -hankkeessa aloitti helmikuussa uusi työntekijä Elina Järvelä. Elina on koulutukseltaan kulttuuristen menetelmien ohjaamiseen ja suunnitteluun valmistunut Ohjaustoiminnan Artenomi (AMK). Taiteelle tekijöitä 2014–2015 -hankkeessa hän suunnittelee ja konseptoi Teatterin osaamiskeskusmallia. Suunnittelutyö tapahtuu pääosin Suomen Nuorisoseurojen liiton toimistolla Vantaan Tikkurilassa. Elinan aisapariksi hankkeeseen valittiin tanssin suunnittelija Joonas Pokkinen. Kehittämistiimi täydentyy syksyllä 2014 vielä viestinnän ja markkinoinnin osaajalla.

Uusia taideharrastuksia ja osaamisverkoston kytkentää Tuhansia lapsia ja nuoria kokoontuu rakkaiden harrastusten pariin nuorisoseuroihin joka viikko. Taiteelle tekijöitä 2014–2015 -hankkeessa aiotaan tehostaa uusien harrastusmahdollisuuksien luomista. Hankkeessa pilotoidaan lasten ja nuorten harrastustoiminnan tueksi ohjaajapalvelukonsepti, jonka avulla laadukasta ja ammattilaisten ohjaamaa taide- ja kulttuuriharrastusta voidaan käynnistää sellaisilla alueilla, joissa sitä ei vielä ole. Uusien harrastusmahdollisuuksien lisäksi hanke kehittää ja uudistaa harrastusalojaan. Suurimpana näyttönä siitä suunnittelijat työstävät Nuorisoseurojen Tanssin sekä Teatterin osaamiskeskuksia. Osaamiskeskusten ensisijainen tehtävä on harrastusalansa tukemi-

nen, kehittäminen ja uudistaminen. Osaamiskeskus verkostoituu harrastajakentän tueksi ja jäsenkentän tarpeita hyödyntäen räätälöi harrastuksen mielekkyyttä lisäävää koulutusta ja alueellista yhteistyötä.

Osaamiskeskuksen osoitetiedot vaikea löytää Osaamiskeskus terminä voi hieman askarruttaa ja herättää hämmennystä. Millaisia palveluita sieltä saa ja minkälaisissa ongelmatilanteissa keskukseen voi soittaa? Tavallisesta konttorista nimikyltti oven vieressä ja sälekaihtimet ikkunassa ei ole kysymys. – Osaamiskeskus on ennen kaikkea osaamisverkosto. Se sisältää runsaasti tietoa siitä, mistä alan osaamista on mahdollista saada. Osaamiskeskus vetää piuhoja eri toimijoiden ja alueiden ja jopa taiteenalojen välille. Se etsii ongelmakohtia ja ratkoo niitä, tuo tullessaan jotain uutta ja jättää ajattelun aihetta” summaa näyttämötaiteen suunnittelija Elina Järvelä. Näyttämötaide on lipunut likelle suunnittelijan sydäntä jo lapsuudessa, sillä ensimmäisen roolityön hän teki ollessaan 6-vuotias. Teatteriharrastus Vesilahden Nuorisoseurassa oli tiivistä aina ilmaisutaidonlukion loppumetreille asti, mutta harrastus sai jäädä kotikaupungin vaihtuessa opiskeluiden vuoksi. Sittemmin Elina onkin nauttinut kulttuuriharrastusten mahdollistamisesta muille ja hän on työskennellyt muun muassa kulttuurituottajana Hämeenlinnan Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa. Osaamiskeskuksesta hän haluaa konkreettisen, käyttäjäystävällisen ja käytännönläheisen. – Tärkeintä on, että palvelut tulevat oikeasti jäsenkentän tarpeeseen. Osaamiskeskusten ja harrastustoiminnan ohjaajapalvelun konseptointi jatkuu kesään 2015 saakka. 13


Riku Mäkelän ja Anna Huotarin mielestä leiri on turvallinen tapa tutustua esittäviin taiteisiin.

TEKSTI JA KUVAT: Katariina Ruuska

Luovuutta lapsille! Luova lava lapsille -kesäleirit valloittavat Jyväskylän alueen kesäkuun alussa. Leirit ovat esittävien taiteiden leirejä, joissa keskitytään musiikkiin, tanssiin ja teatteriin. Ne ovat avoimia kaikille 8-12-vuotiaille lapsille. Järjestäjänä on Suomen Nuorisoseurat ry viiden muun kulttuuriyhdistyksen kanssa. Leiri-idean takana ovat jyväskyläläiset nuoret kulttuuriaktiivit, mm. Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulississa vaikuttaneet Riku Mäkelä, Anna Huotari ja Annika Yli-Urpo. – Yksi aamu Riku soitti minulle ja sanoi, että mitä jos ei tänä kesänä hakisikaan kaupan kassalta kesätöitä, vaan itse työllistäisikin itsensä kivalla tavalla. Minä tartuin ideaan ja tein viime kesän leirit Humakin kouluprojektina, Anna Huotari kertoo. Hän veti kesällä 2013 kaksi lasten kulttuurileiriä Annika Yli-Urpon kanssa. Rikun ja Annan mielestä leiri on hyvä paikka tutustua esittäviin taiteisiin. Leireillä painotetaan lasten omaa luovuutta: suunnittelemaan, luomaan ja tekemään pääsee ihan itse. – Leiri on turvallinen lähtökohta tutustua kulttuuriin. Siihen ei tarvitse sitoutua koko vuodeksi, kuten monissa harrastuksissa. Leireillä on monesti myös hyvä henki, joten uusia kavereita saa äkkiä, Anna pohtii. Leirien loppuhuipennus on Jyväskylän Kesässä, Mäki-Matin perhepuistossa 10.7. esitettävä yhteisesitys, jonka kaikkien leirien leiriläiset suunnittelevat ja harjoittelevat yhdessä. Suunnitteilla on myös yhteisesitys ja loppujuhla leiriläisille Palokan Pelimannitalolla 11.7.

14

Leipää ja kulttuuria nuorille! Lasten kulttuuritarjonnan lisäksi leirien tarkoitus on työllistää nuoria aikuisia kulttuurialalla. Suomen Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa II –hankkeen projektipäällikkö Riina Kylmälahti ja projektikoordinaattori Aimo Walamies ovat olleet mukana Luova lava lapsille –projektin suunnittelussa alusta asti. - Kulttuurileirejä on Keski-Suomen alueella järjestetty ennenkin, mutta nyt halusimme järjestää suunnitelmallisemmin kulttuurialan kesätöitä nuorille, Riina kertoo. Luova lava lapsille –leirit työllistävät lähes 10 nuorta aikuista kesäleirin ohjaajiksi. Lisäksi Riku Mäkelä on ollut projektin tuotantoassistenttina työvoimatoimiston työkokeilijana helmikuun alusta saakka. - Projektin ei ole tarkoitus päättyä heinäkuussa, vaan toivomme, että leirit tuovat lisää harrastajia ja sitä kautta ohjaajille ja kerhonvetäjille töitä paikallisissa nuorisoseuroissa ja yhdistyksissä, Riina pohtii. Luova lava lapsille –projektissa ovat mukana Suomen Nuorisoseurojen lisäksi ISOn tanhuujat ry, Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistys ry, Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry, Keljon nuorisoseura ry sekä Kulttuuriyhdistys Karkee ry. Lue lisää: www.luovalava.net


OT AL IIT ET ALT EEN !

KUVA Reijo Korhonen

Nuorisoseurojen kesätapahtumat Etelä-Häme

oma joukkue tai tule aistimaan MM-kisojen tunnelmaa!

Aro, 0500-268605 jorma.aro@netikka.fi, facebook.com/EtelapohjalaisetSpelit

Lisätietoja: www.mm-molkky.fi

16.8. KURIKKA

30.8. ASIKKALA

Matti Viitala Soitot XIV Lämminhenkinen kansanpelimanni tapahtuma idyllisessä nuorisoseurantalon piirissä. Kaksi pääkonserttia klo 13 ja 18. Pihassa nonstop teltta sekä puskasoittoja pitkin päivää.

28.6.-2.8. ONKINIEMI Kesätanssit Onkiniemen Nuorisoseura ry. järjestää kesällä 2014 kolmet tanssit. - La 28.6. klo 17-11 Kesätanssit, solistina Satu-Maarit - La 12.7. klo 17-11 Heinätanssit, Antti Aronen&Risto Juhani - La 2.8. klo 17-11 Karaoketanssit, Nikon karaoke Tapahtumapaikka on Onkiniemen Nuorisoseurantalo Rientola, Onkiniementie 341, 19230 Onkiniemi. Kaikissa tansseissa on Puffetti, grillimakkaran paistoa ja arvontaa. Lisätietoja: teija.nuorteva@luukku.com, p. 0400-611476, www. onkiniemennuorisoseura.omasivu.fi 5.7. ASIKKALA Herkkulounas Pörskälässä Kalkkisten Kyläpäivänä 5.7. noutopöytälounas NS-talolla Pörskälässä klo 11-14.

Kalkkisten 10 Kuntoilutapahtuma ’Kalkkisten 10’ Lomameijerillä. Ravintolapalvelut hoitaa Kalkkisten Nuorisoseura. Lisätietoja: www.kalkkinen.fi

Etelä-Pohjanmaa 14.6-13.7.2014, 30.7.2014 TEUVA Kesäteatteri: Kurvikkaat konsultit Farssi on Seppojuhani Ruotsalaisen käsikirjoittama, Tero Heinämäen ohjaama ja lavastama. Esityksestä voit nauttia katetussa katsomossa, idyllisessä maisemassa. Lisätietoja: p.041-4708361, suupohjanteatteriharrastajat@gmail.com 28.6.-16.7. ALAHÄRMÄ, KAUHAVA

Lisätietoja: www.kalkkinen.fi 26.7. ASIKKALA

Kesäteatteri: Asennetta, virkamies, asennetta - Viimeisen päälle poliisi

Lisätietoja: www.viitalanns.net. tai Kari Syväoja p. 040-588 4503

Häme 8.6. VALKEAKOSKEN SÄÄKSMÄKI Ritvalan helkajuhla Ritvalan helkajuhla on Suomen vanhin kansanperinnejuhla. Juhla alkaa kalevalamittaisia helkavirsiä laulavalla neitojen kulkueella ja jatkuu ulkoilmajuhlana Seurantalonmäellä. Kulkue lähtee Ritvalan Raittinristiltä klo 14.00. Ohjelmassa on kansantanssia ja musiikkia, mm. Kuusikkoyhtye, Tanhurentut ja Ritvalan kööri. Juhlapuheen pitää toiminnanjohtaja Maria Laukka. Liput juhlaan 10 euroa. Lisätietoja: www.ritvalannuorisoseura.fi ja p. 040-8279665

Suovolan Kesäpäivä klo 8-15. Suovolan Nuorisoseurantalo Hasalantie 10, Asikkala. Poniratsastusta, kotieläimiä. Myynnissä lettuja, grillimakkaraa, munkkeja ja virvokkeita. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) esittely.

Kesäteatterikomedian on käsikirjoittanut Rauno Juhannusvuori ja ohjannut Mikko Timonen. Lavan valtaavat Härmänkylän Nuorisoseuran näyttelijät.

Lisätietoja: www.suovola.fi, Taru Lyhelä 040-7230286, lyhela.taru@luukku.com

18.-20.7. ILMAJOKI, ETELÄ-POHJANMAAN OPISTO

16.-17.8. KISAPUISTO, LAHTI

Kansanlauluspelit Eteläpohjalaiset Spelit kansanmusiikkitapahtuma - kansanlaulukilpailu, Jukka Kuop- Lisätietoja: www.nuorisoseura.fi, p. 0400 pamäen vetämä yhteislaulukonsertti - valta- 749 986 kunnallinen murrekisa Slangi meets Kranni - pelimannikonsertteja, kansantanssia. 26.6.-15.7. URJALA

MM-Mölkky 2014 Kilpailu Mölkyn maailmanmestaruudesta käydään Lahdessa 16.–17.8, jolloin yli 1000 pelaajaa ulkomailta ja Suomesta kerääntyy Kisapuistoon mittelemään perinteikkään heittopelin maailmanmestaruudesta. Kerää

25.6.-20.7. LEMPÄÄLÄ Kesäteatteri: Ulvova mylläri

Lisätietoja: www.onnelankesäteatteri.fi

Lisätietoja: Eteläpohjalaiset Spelit ry Jorma

Kirj. Arto Paasilinna, dram. Panu Raipia, ohj. Anne Helminen. Ulvova mylläri on draamakomedia, jossa paasilinnalaiseen tyyliin tehdään hirtehistä komediaa yhteisön jäsenistä.

Kesäteatteri: Kahen akan loukussa 15


• Näyttämö Lutakko: Monitaideleiri Veijo Hurmalaisen avioliiton alkutaipaleet. • Normaalikoulun alakoulu: Äidin Bertta Hurmalaisen on vaikea luovutMonitaideleiri(Norssin oppilaille) taa poikaansa avioliittoon ja hyväksyä mini- • Keljon Tapiola: Monitaideleiri äänsä, kommelluksia ja väärinkäsityksiä. *Normaalikoululla tapahtuvat leirit ovat aiLisätietoja: www.kesäteatterit.fi, p. 044 033 noastaan Jyväskylän Normaalikoulun ala9343 tai 046 586 4901 koulun oppilaille. **Monitaideleireillä toimitaan kaikkien kolmen – musiikin, tanssin ja teatterin – taiteenalan piirissä. Hinta: 125€ / leiri / osallistuja, sisaralen29.6.-6.7. PYHÄJÄRVI nus -25€. Lisäleiriviikko 100€ / osallistuja, sisaralennus -25€. Sisältää tapaturmavaKesäteatteri: Kunnan tappi kuutuksen sekä yhden lämpimän ruoan ja Teatteri KesäHeinä esittää kepeän kesäko- välipalan päivittäin. Ilmoittautuminen leimedian upeissa Pyhäjärven rantamaisemis- reille osoitteessa www.luovalava.net Lisätietoja: Riku Mäkelä, tuotantoassistentti, sa. luovalava@nuorisoseurat.fi, p. 050 449 1502 Lisätietoja: www.kesaheina.fi, p.0400 654 2.-19.6. JYVÄSKYLÄ 426, kesaheina.teatteri@pp.inet.fi

Keski-Pohjanmaa

5.7. KAUSTINEN Entisten Nuorten Tanssit Perinteiset tanssit Kaustisen Nuorisoseuran Kalliopaviljongilla. Esiintymässä Tero Kuorikoski & Caravan sekä Tanssiyhtye Menox. Soveltuu myös nykynuorille! Paikka Kalliopaviljonki, klo 21.00 alkaen. Lisätietoja: www.facebook.com/kaustisennuorisoseura, 040-5832714

Norssin Kesäjälkkäri Kesäjälkkäri on 6-12 –vuotiaille suunnattua kesätoimintaa. Ohjelmassa mm. liikuntaa, pelejä, askartelua sekä monenlaista muuta mukavaa puuhaa. Jälkkäriin voi osallistua koko ajaksi tai yksittäisinä päivinä. Ilmoittautumiset: www.nuorisoseurat.fi/ keski-suomi, p. 040-7721648 3.6. - 5.8. JYVÄSKYLÄ

27.6.-10.8. JYVÄSKYLÄ Kesäteatteri: Oliver!-musikaali Lionel Bartin kirjoittama ja säveltämä musikaali perustuu Charles Dickensin romaaniin Oliver Twist. Musikaalin ohjaavat Jani Ahonen, Riku Suonio ja Anumaaria Tulla. Orkesterinohjaajana toimii Touko Raatikainen, laulunohjaajana Noora Määttä ja koreografina edellisvuosien tapaan Anne Joutsimäki. Lisätietoja ja lipunvaraus: www.kulissi.fi, p. 044 550 5353 6.7. SAARIJÄRVEN MAHLU Mahlu open Kesäinen mölkkyturnaus Keski-Suomalaisissa maisemissa Saarijärven Mahlulla. Lisätiedot: Jouko Moilanen, p. 0407588258 8.7.-29.7. JYVÄSKYLÄ Kesäteatteri: Lumikki - lasten musiikkinäytelmä Esitys on uusi, noin tunnin mittainen dramatisointi tutun Grimmin sadun pohjalta. Ohjaus ja dramatisointi 19-vuotias esikoisohjaaja Elisa Leppänen. Näytelmässä kuultava musiikki pohjautuu Jussi Siukolan lauluihin. Koreografina toimii Maija Lehtoranta ja musiikin ohjaa Laura Tuunanen.

Kesämuskarit Tiistaisin, Keljon Tapiolassa klo 9.30 - 10 (30 min) Vauvat (3kk-11kk) Lisätietoja ja lipunvaraus: www.kulissi.fi, p. klo 10-10.30 (30 min) 1-vuotiaat 044 550 5353 2.6.-19.6. JYVÄSKYLÄN ALUE klo 10.30-11.15 (45 min) 2-3-vuotiaat klo 11.15 - 12 (45 min) 4-6-vuotiaat. 10.-11.7. JYVÄSKYLÄ Luova lava lapsille -kulttuurileirit Luova lava lapsille -kulttuurileirit ovat vii- kon mittaisia päiväleirejä. Leirit ovat avoin- Avoimet kesämuskarit Keljon Tapiolassa Luova lava lapsille - Hetki taiteilijana na klo 7.45-16.15, ohjattua ohjelmaa on Kesämuskarit ovat kaikille avoimia musiikki- Luova lava lapsille –kulttuurileirien klo 9-15. Ohjaajat ovat ammattitaitoisia tuokioita. Pienimmät lapset osallistuvat toi- 8-12-vuotiaat osallistujat suunnittelevat ja innostavia nuoria teatterin, musiikin ja mintaan yhdessä vanhemman kanssa. Mus- nuorten ohjaajien johdolla yhteisesityksen tanssin alalta. Leirit ovat avoimia kaikille karimaksu on 3 €/kerta tai 25 €/10 kertaa. ”Hetki taiteilijana”, joka sisältää musiikkia, 8-12-vuotiaille lapsille, eikä aiempaa koketanssia ja teatteria. musta tarvita – innostus riittää! Lisätietoja: www.keljonnuorisoseura.fi, Hetki taiteilijana -esitykset: puh. 040 765 5006 10.7. Mäki-Matin perhepuisto Leirien ajat, paikat ja teemat: 11.7. Palokan pelimannitalo” 20.6 - 27.7. HANKASALMI VIIKKO 23 – 2.-6.6. • Palokan Pelimannitalo: Musiikkileiri Kesäteatteri: Katri Helena, Eli Kuu Järven Lisätietoja: www.luovalava.net, www. fa• Näyttämö Lutakko: Tanssileiri Yllä cebook.com/luovalava, p. 050 449 1502, Venekosken Kesäteatterin 60 v - juhlavuo- luovalava@nuorisoseurat.fi • Normaalikoulun alakoulu: Teatterileiri (Norssin oppilaille*) den näytelmä. Kirjoittanut Ilpo Tuomarila. Sovitus ja ohjaus Emma Paju-Torvalds. Mu- 19.-20.7. MUURAME • Keljon Tapiola: Teatterileiri siikkinäytelmä koko kansan Katrista. • Korpilahden Tikkala: Monitaideleiri** Antiikki- ja perinnemarkkinat • Kuohun kylätalo: Monitaideleiri Lisätietoja: www.venekoskenkesateatteri.fi, Muuramen antiikki- ja perinnemarkkinat järjestetään Muuramen NuorisoseurantaVIIKKO 24 - 9.-13.6. puh: 0400-841 874 • Palokan Pelimannitalo: Monitaideleiri lolla, Mikkolantie 6, Muurame, la klo 10 - 17,

Keski-Suomi

16


su klo 11 - 17. Tarjolla antiikkia, huonekaluja, keräilytavaraa, koruja, hopeaa, rahoja, postimerkkejä, kirjoja, neuvontaa, arviointia, kädentaitajien töitä sekä markkinaohjelmaa. Pääsymaksu 5€.

Lisätietoja: p. 040 7721 609, www.nuorisoseurat.fi

Pohjois-Pohjanmaa

ha (Kotipolku 1, Imatra). Lisätiedot: p. 044 916 5637, www.vunsry.net 4.6.-13.8. KISAPIRTTI, SÄRKISALMI

Lisätietoja: Katja Hämäläinen p. 040 5892926 ja Anja Pailio p. 050 361 5801 27.7.-5.8. JYVÄSKYLÄ, PUTKILAHTI Zurück auf das Land - Kansainvälinen nuorisovaihtoleiri Keski-Suomen Nuorisoseurat leirin Jyväskylän Putkilahden kylässä. Leirille osallistuu ryhmä suomalaisia ja saksalaisia nuoria. Suomalaisten ryhmässä on vielä tilaa! Leirin hinta: 200€ (sis. majoituksen ja ruokailut). Lisätiedot ja ilmoittautumiset: keski-suomi@nuorisoseurat.fi, p. 0400-207769

7.–18.6. OULU Kesäteatteri: OWLA – tanssiseikkailu Elena Penttilän käsikirjoittama Owla – tanssiseikkailu on valloittava yhdistelmä sadun taikaa ja Oulun paikallishistoriaa. Koko perheelle suunnatussa tanssiseikkailussa esiintyy yli 60 oululaista ammattitanssijaa ja pitkälle edennyttä kansantanssiharrastajaa. Erja Mesimäen raikkaita sävellyksiä kuullaan livebändin soittamana. Esitykset Kulttuuritalo Valveen Valvesalissa (Hallituskatu 7, Oulu). Lisätietoja: www.owlatanssiseikkailu.fi, owlatanssiseikkailu@gmail.com tai Hanna Poikela p. 040 778 6358

Kisapirtin Tunnelmalliset Lavatanssit keskiviikkoisin klo 20.00 - 00.30. Pääsyliput 12.00€ • • • • • • • • • • •

4.6. Finlanders 11.6. Pekkaniskan Pojat 20.6. Timo Forsmanin Yhtye 25.6. Hurma 2.7. Charles Plogman & Pientä Unelmaa 9.7. Heikki Koskelo & Taivaankaari 16.7. Marko Maunuksela & Fantasia 23.7. Tangokuningas 2014 Yhtyeineen 30.7. Tangokuningatar 2014 Yhtyeineen 6.8. Helminauha 13.8. Arto Nuotio & Sunset

9.8. SAARIJÄRVEN MAHLU Sikamölkky Tapahtuma-alue K-18. Joukkueessa tulee olla nimettynä 3 henkilöä. Otteluissa vähintään 2 henkilöä heittää kerrallaan. Osallistumismaksu on 60 €/joukkue, mikäli ilmoittautuu 5.7.2014 mennessä. Tämän jälkeen maksu on 75 €/joukkue. Maksu sisältää ruokailun joukkueen 3 jäsenelle Ravintola Emakossa. Sitova ilmoittautuminen 26.7.2014 mennessä: joko kirsisiikamaki(at) gmail.com tai 050-344 1880 Kirsi / 040-416 8879 Jaana

Pohjois-Savo

Lisätiedot: Paula Huikko, p. 050 5413787 6.- 26.6. HAKAMÄKI, SAVITAIPALE

26.-29.6. HIRVILAHTI, KUOPIO Hirvilahden musiikkileiri Monipuolinen kurssitarjonta, soitinvaihtoehtoina mm. kitara, kantele, rummut, laulu, piano, haitari, basso ja jouhikko. Kaiken ikäisille löytyy tekemistä. Myös tanssikursseja ja kanteleen intensiivikurssi. Tänä vuonna ohjelmassa on kotailta, opettajien konsertti, leirihartaus ja loppukonsertti. Leirille ilmoittaudutaan toukokuun aikana.

Kesäteatteri: Kuin tuhka tuuleen Rauli Jokelinin ja Panu Raipian kirjoittama jännitysnäytelmä. Näytelmän ohjaa Johanna Juslin. Jännitysnäytelmä kahdessa näytöksessä. Hakamäki (Paimensaarentie 10, Savitaipale). Liput 15/8€. Lisätiedot: p. 046 897 4096 (lippuvaraukset joka päivä klo 15 - 17), www.ekarjala.fi/kylat/valijoki

Lisätietoja: www.sikamölkky.fi Lisätietoja: www.hirvilahti.fi/musiikkileiri/ 16-17.8. JYVÄSKYLÄ, KELJON TAPIOLA 27.6.- 25.7. KUOPION VEHMÄSMÄKI Vauvasirkus virikekurssi Virikekurssilla tutustutaan vauvasirkustoimintaan, menetelmiin ja harjoituksiin 4kk2,5v kanssa toimittaessa. Suurin osa harjoituksista soveltuu myös 3-5-vuotiaille. Kouluttajana sirkusopettaja Katja RantaPenttilä. Lisätietoja: www.keljonnuorisoseura.fi, puh.040 765 5006 23.8. HARJULINNA, MUURASJÄRVI

Kesäteatteri: Jo vain herra ministeri Näytelmän ohjauksesta vastaa teatteri-ilmaisun ohjaaja Jukka Kolehmainen, puvustuksesta Kirsi Savinoff ja musiikista Taina Räsänen & työryhmä. Lippujen hinnat: Aikuiset 16€, Lapset 5€, Eläkeläiset 14€, Ryhmät (vähintään 20 henkeä) 14€. Lisätietoja: p. 0400 676 878, teatteri@kesateatteritammenranta.fi, www.kesateatteritammenranta.fi

Saimaa

Kylä- ja seurantalopäivä Koulutuspäivä tiloja, kiinteistöjä ja muita kokoontumispaikkoja ylläpitäville yhdistyk- 4.-15.6. HILJAN PIHA, IMATRA sille. Aiheena mm. seurantalojen ylläpito, korjaukset, vakuutukset sekä toiminnan ke- Kesäteatteri: Pyykkärit hittäminen. Teatteriesitys ja työpaja, liput 5 €. Hiljan pi-

29.6.-1.7. PERTUNMAAN NUORISOTALO, PERTUNMAA Kesäteatteri: Akattoman kylän onni Käsikirjoitus Simo Perämäki, ohjaus Auli Eskola. Liput 12/6 €. Pertunmaan nuorisotalo (Juhlakuja 1, Pertunmaa). Lisätiedot: p. 0400 244 979, facebook: https://www.facebook.com/pages/Pertunmaan-Nuorisoseura/461521630641630

1.-13.7. KOIRAKIVEN KESÄTEATTERI, MÄNTYHARJU Musiikkinäytelmä: Teuvo ja paperitaivas Kirjoittanut Marianne Tikkanen, ohjannut Auli Eskola, Leevi and The Leavings - musiikki Kulman kundit. Liput 20/18/13 €, Ennakkomyynti www.nettilippu.fi. Koirakiven kesäteatteri (Koirakiventie 524, Koirakivi, 17


Lisätiedot: p. 040 718 0176, www.koirakivi.net

Huuhkajanvuoren kesäteatterissa Astrid Lindgrenin kirjoittaman näytelmän Ronja ryövärintytär. Yhteensä 7 esityskertaa, joista kaksi on yönäytöksiä.

6.-17.7. AHOLAN KESÄTEATTERI, LAPPEENRANTA

Lisätietoja: www.laviannuorisoseura.com, p. 0407338978

Mäntyharju)

Kesäteatteri: Terttu Käsikirjoitus Kaisa ja Lauri Jänis, Ohjaus Johanna Juslin. Raikas uusi musiikillinen komedia paluumuuttaja Tertusta, jonka haaveet maalaisidyllistä rapisevat tuota pikaa... Liput 15 € (ensi-ilta 12 €) Lisätiedot: 040 180 5202, arkisin klo 16.0018.00, www.aholannuorisoseura.fi 10.-26.7. ASEMAPAIKAN KESÄTEATTERI, IMATRA Kesäteatteri: Prinsessa Ruusunen Käsikirjoitus Z. Topelius, ohjaus Jorma Piispanen, Liput 15/13/10€. Asemapaikan kesäteatteri (Virtakuja 4, Imatra).

Uusimaa 23.-25.5. OHKOLAN NUORISOSEURA Sirkus Siriuksen kevätnäytökset Sirkuskoulun oppilaat kirpuista norsuihin esittävät kevätnäytöksen sirkusteltassa Ohkolan koulun pihalla, Ohkolantie 391. Nuorisosirkus ’Viidakkoseikkailu’ pe 23.5. klo 19 ja su 25.5. klo 13 ja 16. Pienten sirkus ’ Ötökän vilinää’ la 24.5. klo 13 ja 16. Lisätietoja: Sirkus Sirius, p. 040-1534075, sirkus@ohkolannuorisoseura.fi

26.-29.6. IISALMI Ylä-Savon maakuntajuhlat Konsertteja, jameja, kansantanssi- ja musiikkiesityksiä, juhlapuhe Mikael Pentikäinen, Pohjois-Savon Lastenlaulukilpailu, Seniorivalssaaja laulukilpailu, muurinpohjalettujen paistokilpailu, juhlajumalanpalvelus, seppeleenlasku sankarivainajien haudalle, juhlamarssi ja pääjuhla. Lisätietoja: p. 0440-186 977, www.yla-savo. nuorisoseurat.fi 10.7. KARTTULA H-Killan kesäretki Ylä-Savon H-Kilta tekee kesäretken Eevan talolle Karttulan Syväniemelle 10.7. jossa katsotaan kesäteatteriesitys ja ruokaillaan. Lisätiedot ja ennakkoilmoittautumiset: 1.7. mennessä, p. 0440-186 977, kyosti.marin@ nuorisoseurat.fi

6.-27.6. PORNAINEN, HALKIA 13.7. ALAPITKÄ

Lisätiedot: p. 044 916 5637, www.vunsry.net

Kesäteatteri: Kekseliäs Kettu Koskenniskan kesäteatterissa Halkiassa nähdään Roald Dahlin tarina Kekseliäs kettu. Dramatisointi David Wood, ohjaus Kalle 13.7.-3.8. LINNANKORVA, MIKKELI Tahkolahti. Ikäsuositus +5v. Puffetti palvelee väliajalla. Koskenniskan kesäteatteri sijaitKesäteatteri: Miehen tuoksu Käsikirjoitus Tanja Puustinen-Kiljunen, oh- see osoitteessa Halkiantie 24, 07190 Halkia. jaus Ari Wirta, musiikki Arto Kivekäs, puvus- Liput 12e/hlö, Perhelippu 45e (sis. 4 lippua). tus Tytti Puhakka. Maalaiskomedia. Liput 15/5€. Linnankorva (Linnantie 3, Ristiina, Lisätietoja: www.ppns.net, p. 0400 300294, Mikkeli) eija@ppns.net Lisätiedot: p. 044 552 3479, www.tuuvateatteri.net 18.-20.7. SUOMENNIEMEN NUORISOSEURAN TALO, MIKKELI Kesäteatteri: Pieni raha Käsikirjoitus Sirkku Peltola, ohjaus Sami Sivonen. Liput 12 €. Suomenniemen Nuorisoseuran talo (Kirkonkyläntie 15, Suomenniemi, Mikkeli)

24.7-14.8 SIPOO Kesäteatteri: Älä pukeudu päivälliselle Käsikirjoitus: Marc Camoletti, suomennos: Mikko Viherjuuri, ohjaus: Jarmo Hämeranta Lisätietoja: www.sipoonteatteri.fi

Ylä-Savo

Kesäteatteri: Jätkät Ensi-ilta 13.7. klo13 Alapitkän nuorisoseurantalolla, katettu katsomo. Liput: 15€, eläkeläiset ja ryhmät 13€ (väh. 20 henkilöä). Lisätiedot ja varaukset: p. 0400-181 376, www.alapitkanns.fi 20.7. SALAHMI NS-Jalkapalloturnaus Pelataan Salahmin viheriöllä kahdella vierekkäisellä kentällä. Kentällä kerrallaan 6 pelaajaa ja maalivahti, ”lentävät” vaihdot. Peliaika 2 x 20min. Osanottomaksu on 45€/ joukkue. Ilmoittautumiset 14.7. mennessä. Lisätiedot ja ennakkoilmoittautumiset: p. 0440-186 977, kyosti.marin@nuorisoseurat.fi 16.8. PÖRSÄNMÄKI

3.-6.6. PÖRSÄNMÄKI Lisätiedot: p. 0400 405 280, https://www.facebook.com/ events/430002713813315/

Satakunta 10.-25.7. LAVIA Kesäteatteri: Ronja Ryövärintytär

18

Lasten kesäleiri Lasten Kesäleiri pidetään Pörsänmäen nuorisoseurantalolla ja tarkoitettu 7-13-vuotiaille. Majoittuminen teltassa ja seurantalolla. Osanottomaksu on 65€/henkilö, sis. ruokailut, leirimateriaalin, majoituksen ja vakuutuksen leiriajalta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi, p. 0440-186 977, www.yla-savo.nuorisoseurat.fi

Kesälentisturnaus Pelataan ulkokentillä. Osanottomaksu on 40€, harrastussarjat. Ennakkoilmoittautumiset 8.8. mennessä. Lisätiedot: Jaana Korhonen, p. 0400-913 227, jaana.korhonen@ppf.inet.fi


Tampereella

Kesän huikein tapahtuma 11.-15.6. Lähteekö SottiisiMoves lapasesta? Muutaman viikon päästä tämän lehden ilmestymisestä nähdään, miten pohjoismaiden suurin tanssitaidetapahtuma lähtee niin sanotusti lapasesta. Kansainvälinen kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi ja valtakunnallinen Nuori Kulttuuri Moves-tanssikatselmus yhdistyvät nyt SottiisiMovesissa, ja tuloksen voi vain arvata. Luvassa on tapahtumaviikko, joka tarjoaa 10 000 täyteläistä minuuttia iloa ja elämyksiä. Festivaalille osallistuu noin 2500 eri-ikäistä tanssijaa ja sinne odotetaan 40 000 kävijää.

Mistä on SottiisiMoves tehty? SottiisiMoves on tehty varmasti lorun mukaisesti sokerista, kukkasista ja koiranhännän tupsukoista, mutta myös tanssin riemusta, taituruudesta, vaihtuvista tunnelmista ja erilaisista tyyleistä. SottiisiMoves tarjoaa konsertteja, koulutusta, tanssipartyja, työpajoja, yötansseja, klubi-iltoja, kulkueita ja karnevaaliriehaa. SottiisiMoves on tehty yhteisöllisyydestä, energiasta, uusista ystävistä, tuunatuista tanssikengistä ja ennennäkemättömistä askelkuvioista. Olette sydämellisesti tervetulleita. www.sottiisimoves.fi

19


Pääjuhla 15.6. SottiisiMovesin pääjuhlaan Pyynikin urheilukentälle huipentuu koko vuoden omissa seuroissa ja ryhmissä harjoiteltu kansantanssijoiden yhteisohjelma Hetken aikaa – Tanssin taikaa, jossa uppoudutaan elämän hetkellisyyteen. Juhlaohjelmassa tanssii yli 2000 lasta, nuorta ja aikuista yhdessä ja erikseen. Tansseissa riennetään pitkin jokea, metsäpolkuja, pellon laitaa, ja tunnelmissa heit20

täydytään ilosta kaipuuseen ja kohtaamisista jäähyväisiin. Kansainväliset vieraat - Intiasta, Puolasta, Unkarista, Venäjältä, Virosta - tuovat omat tanssilliset tervehdyksensä juhlaan.


Juhlaohjelmassa tanssii yli

2000

lasta, nuorta ja aikuista

Suomalaisessa mielenmaisemassa kuuset huojuvat Ilona Riihimäen, Rosaliina Rauhalan ja Tia Holmbergin teos ”Huojuvat kuuset” voitti SottiisiMoves koreografiakilpailun. Musiikin kilpailuun sävelsi Olli Kari. Tyttöjen voittajatyö on saanut innoituksensa luonnosta ja lumisesta maisemasta, jossa kuuset liikkuvat kylmässä metsässä. Hauska ja energinen työ käyttää mielenkiintoisella tavalla lapasia osana koreografiaa. Länsi-Uudenmaan tanssiopiston Hurja piruetti -ryhmässä tanssivat tytöt valit-

tiin myös valtakunnalliseen Moves-katselmukseen Tampereelle. Nyt Ilonan, Rosaliinan ja Tian ”kuuset huojuvat” niin SottiisiMovesin avajaisriehassa Tampereen keskustorilla 13.6. kuin päätösjuhlan finaalissakin Pyynikin urheilukentällä 15.6. Moves-aluetapahtumista valtakunnalliseen SottiisiMoves tapahtumaan pääsi 124 ryhmää. Kaikki ryhmät löytyvät täältä: http://sottiisimoves.fi/ohjelma/moves-esiintyjat/

Jättilapaset johdattelevat karnevaalitunnelmaan Koreografiakilpailun voittoteoksessa rekvisiittana käytetyt lapaset alkoivat elämään omaa elämäänsä. Ideoinnin tuloksena opiskelija Tiina Manninen lähti kehittelemään kokovartalolapasia, jotka olisivat SottiisiMoves tapahtuman tanssivia ja liikkuvia maskotteja. Sympaattisia, inhimillisiä ja helposti lähestyttäviä. Työn alla on prototyyppi ja viisi erilaista eri tanssityylien (kansantanssi, baletti, nykytanssi, hip hop jne.) mukaan varioitua kokovartalolapasta. Sen lisäksi, että lapasten täytyy liikkua (mielellään tanssien) heidän tehtävänsä on innostaa ihmisiä osallistumaan aktiivisesti festivaaliviikon tapahtumiin. Lapanen on olennaisessa osassa muun muassa SottiisiMovesin avajaisriehassa ja loppukulkueessa. Se on mukana myös tapahtuma- ja konserttipaikkojen koristelussa. Symbolinen lapanen on nyt osana tapahtuman tarinaa. Perjantaina 13.6. jättilapaset johdattelevat tanssivat ja laulavat ryhmät eri puolilta kaupunkia Tampereen keskustorille, jossa pärähtää käyntiin kaikkien aikojen Avajaisrieha klo 16.30 yhteisellä ”Huojuvat kuuset” -tanssilla. Luvassa on ilonpitoa ja tanssiryhmien esityksiä. Avajaisia isännöivät taiteelliset johtajat Marko Keränen ja Petri Kauppinen sekä Puhti Duo.

21


valehtelun sm-kilpailut

Teksti ja Kuvat: Joonas Autio

Valheella on pitkät jäljet! Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuralla on järjestetty Valehtelun suomenmestaruuskisoja jo vuodesta 1995 lähtien. 29.3.2014 nuorisoseuran talolla oli vain yksi jakkara, jolla ei ollut istujaa. Kaikki muut paikat oli myyty.

ta kanadalaisia sanomalehtiä. Erään lehden kannessa oli juttu murheen murtamasta kalastajasta. Mies oli ollut joella saalistamassa kaikkien aikojen saalista, kun karhu nappasi lohen hampaisiinsa ja laukkasi metsään. Juttua oli luettu useampaan kertaan ja todettu tarinan olevan oikea emävale. Siitä se ajatus sitten lähti. Seuraavan vuoden aprillipäivänä järjestettiin Valehtelun piirimestaruuskilpailut. Vuonna 1996 kisat olivat ensimmäistä kertaa suomenmestaruuskisat.

Talkootyö on pohjanmaalla kökkää Kaikki alkoi vuonna 1994. Nuorisoseuralla pohdittiin samaa, mitä lukuisilla muillakin nuorisoseuroilla on vuosien varrella mietitty: mistä saataisiin rahaa? Pöydälle oli jäänyt näytelmäharjoituksis-

22

Vaikka valekisat on järjestetty jo kahden vuosikymmenen ajan, ei tapahtuma valmistu itsestään. Joka vuosi kisoihin tarvitaan kyläläisten apua.

- Kylässä on tekemisen meininki: kisojen järjestelyt vaatii vuodesta toiseen lähes viidenkymmenen ihmisen kökkäapua, kertoo nuorisoseuran puheenjohtaja Joonas Autio. Moni kyläläinen on ollut mukana jo toista vuosikymmentä. Tapahtuma on samalla käyntikortti koko kylälle: Ylikylää on alettu tituleeraamaan Valehtelijoiden kyläksi. - Eikä se ole huono asia. Valehtelun SMkisat perustuu tarinankerrontaperinteen ylläpitämiseen. Samalla se on tapahtuma, johon kokoontuu ihmisiä ympäröivästä maakunnasta ja myös ympäri Suomea.

Valehtele ja sinut huomataan Yksi tapahtuman menestystekijöistä on lehdistö. Aution mukaan nuorisoseura on alus-


“Totta puhuakseni sinne ei olisi mahtunutkaan enää yhtään katsojaa.”

Tapahtuma kerää vuosi toisensa jälkeen Ylikylän nuorisoseuran talon tungoksiin asti väkeä. Yleisöllä on nauru herkässä ja vatsalihakset tiukilla. Valehtelun Suomen mestarit Impi ja Auvo eli Tuula Kuoppala ja Simo Tyni keskellä. Vasemmalla kolmanneksi sijoittunut Antti Hiipakka ja toiseksi tullut Puksu eli Maija-Liisa Isosomppi Auvon kainalossa.

hallitseva Valehtelun Suomen mestari Kauno Luoma vieraili mm. Yle Puheen ja Radio Novan lähetyksissä mainostamassa tapahtumaa. ta lähtien huolehtinut Valehtelun SM-kisojen kautta mediasuhteistaan. - Joskus pienenä poikasena sain ajaa kisojen valoja. Pienessä valokopissa oli myös ”lehdistökeskus”, josta toimittajat ja kuvaajat lähettivät materiaalia wap-yhteyden kautta toimituksiinsa. Tästäkin on tultu muutama askel eteenpäin: tänä vuonna lehdistölle tarjottiin nuorisoseuran puolesta langaton internet-yhteys. Valekisoista on kirjoitettu lukuisissa sanoma- ja aikakausilehdissä. Viime vuonna

Juhlavuosi Kuinka siis meni Valehtelun SM-kisojen 20-vuotisjuhlakisa? -Täyrellisesti, täräyttää Autio. Lippuja myytiin yli 350 kappaletta. Paljoa enempää ei taloon saa ihmisiä edes ottaa sisälle, eikä totta puhuakseni sinne olisi mahtunutkaan enää yhtään katsojaa. Nuorisoseuran salissa tunnelma on tiivis, kun sinne ahtautuu ihmisiä vieri viereen seuraamaan kisoja. Yleisöä palvellaan

myös salin ulkopuolella, kun televisioruudut lähettävät talon sisäisen verkon kautta kuvaa lavalta ympäri taloa. Äänentoistosta huolehtii mies, joka on tottunut suurempiin areenoihin: Nightwishin keikkamiksaaja Kimmo Ahola kuitenkin saapuu vuodesta toiseen mielellään Ylikylään. - Showtime on minulle juuri sopiva. Kisat loppuvat viimeistään puoli kymmeneltä ja roudaamiseen menee kymmenisen minuuttia. Illaksi pääsee kotiin katsomaan vielä telkkaria, Ahola virnistää. Yksi vakiopalaute tulee jokaisten kisojen jälkeen: ettekö te voisi siirtää näitä kisoja suurempiin tiloihin. - Emme voi! Kisat on järjestetty nyt kahden vuosikymmenen ajan Ylikylän Nuorisoseuralla, ja osa kisojen tunnelmaa liittyy väenpaljouteen ja jonottamiseen. Kuitenkin kaikille lipunostaneille löytyy tilaa sen verran, että saa istahdettua alas ja treenata vatsalihaksia naurutreenillä, Autio kertoo.

23


H-Kilta Vasemmalta: Antti Kalliomaa, Kalevi Viitanen, Anne Jalonen, Ulla Virtanen, Sinikka Haapanen, Hannele Litjo. Takarivissö vasemmalla: Maisa Selimäki, Jorma Aro, Maija Ilmen, Matti Yli-Tepsa, Pekka Närvänen ja Lasse Heino.

Ulla Virtanen Vuoden ”Hermanska” on

Kiikalasta

”Hieman vielä epäuskoiselta tuntuu, olenko se minä, vuoden Hermanni”, vastaa Ulla Virtanen klassiseen kysymykseen miltä nyt tuntuu. Hän on ollut vuodesta 1960 alkaen mukana nuorisotyössä ja liittynyt Kiikalan Nuorisoseuraan jo 16-vuotiaana. Hänen isänsä oli tällöin seuran rahastonhoitaja. Vuodesta 1998 Ulla on ollut Varsinais-Suomen kiltaneuvoston ja vuodesta 2004 valtakunnallisen H-kiltaneuvoston jäsen. Kiltaneuvoston myöntämä vuoden Hermannin arvonimi on valtakunnallinen tunnustus. Perusteluissa mainitaan Ullan aktiivisuus Varsinais-Suomen Hermanni-kiltatoiminnan ylläpitäjänä. Hän on harrastanut itse kansantanssia, toiminut Kalevan nuorten ohjaajana ja hoitanut lukuisat teatterimatkat ja kokoukset

24

omalla taatulla taidollaan. Ullan toiminnan kautta myös nuorisoseura-aate on siirtynyt nuoremmille polville. Toiminnan motiivin voi tiivistää Ullan kommenttiin: ”Ehkä se, kun yksi ovi on sulkeutunut, on ollut uusi ovi avoinna jatkamaan tämän järjestön piirissä. Kuka sitä nyt kotoansa pois lähtisi. Kalevan nuoret ovat aina olleet mulle tärkeitä ja heidän kanssaan on ollut ilo olla leireillä ja tapahtumissa”. Yksi huolikin Ullalla on. ”Tällä hetkellä toivoisin Soihtulassa palavan salissa ja puffetissa valot iltaisin merkiksi siitä, että seuralla ja kylällä tapahtuu. Kerhojen vetäjiä on ollut viime vuosina harvassa, vaikka 1982 omaksi ostettu talo on hyvässä kunnossa.” OPM:n seuratalojen korjausavustuksista on saatu rahaa, jolla on uusittu keittiö, vessat ja hankittu rappujen viereen luiska. Kerholehtikilpailussa voitettu pokaali Soihtulan kaapissa velvoittaa, että toimintaa olisi jatkossakin.

Teksti: Maarit Saarelainen, Kuvat: Valo Aatrokoski


Louhikon QT – 10 000 kilometriä triathlonia lähes kymmenessä vuodessa Louhikon Triathlonin matkat Uinti Pyöräily Juoksu

O

Sprintti 750m 20km 5km

Olympiamatka 1500m 40km 10km

n aikainen aamu Lahden urheilukeskuksen jykevissä maisemissa heinäkuun lopulla vuonna 2006. Raikas ilma ja kirkkaat auringonsäteet karkottavat viimeisetkin unenrippeet yhdeksän, uima-asuihin sonnustautuneen uskalikon silmistä. Tunnelma on odottava ja jännittynyt, mutta samalla innokas ja hyväntuulinen. Edessä on 1500m uintia, 40 kilometriä pyöräilyä ja 10 kilometriä juoksua. Louhikon Nuorisoseuran ensimmäinen triathlon on alkamaisillaan. Tuona aamuna yhdeksän rohkeaa aloitti tarinan, joka on jatkunut jo kahdeksan vuoden ajan. Yli sata eritasoista ja –taitoista liikkujaa on hypännyt Lahden maauimalan altaaseen, polkenut Hollolan kirkolle ja takaisin, sekä kiertänyt juoksemalla pikkuvesijärveä ympäri. Joukkoon on mahtunut niin pisarakypäräisiä tuhansien eurojen pyörällä kiitäviä ammattimenijöitä, kuin Oivalla polkevia ensimmäistä kertaa elämässään kestävyyslajin kanssa te-

kemisissä olevia kolmenkympin kriisiläisiäkin. Louhikon rykäisyssä ei ole yhtenäkään vuonna ollut yli neljääkymmentä osallistujaa. Kahdeksan vuoden aikana on noin sata eri arjen sankaria saanut nimensä lähtölistoille. Kaksi henkilöä on ollut mukana joka kerta. Tavoitteena Louhikon triathlonissa ei ole taloudellinen voitto tai suuret osallistujamäärät. Pieni on kaunista, ja samalla myös järkevää tekijöiden kannalta. Pienen seuran aktiiveilla ei ole ollut intoa, aikaa tai jaksamista avata tapahtumaa suurelle yleisölle. Kun osallistujia on sopiva määrä, on voitu keskittyä laatuun ja toiminnan tasoon. Heinäkuun 26. päivä starttaa yhdeksäs Louhikon Quarten Triathlon liikkeelle. Yksi perinteistä on, että Louhikossa liikutaan aina viikko Joroisten kisan jälkeen. Tervetuloa mukaan kannustamaan matkan varrelle! teksti ja kuvat Jorma Mäkipää

25


Ei ole kylätie hiljainen

S Hakkapeliitat nousevat ratsaille jo 36. kerran 2.-3.8.2014 Yli satavuotias Tammelan Nuorisoseura Aura järjestää vuosittain Hakkapeliittatapahtuman, jossa vieraili viime vuonna yli 11 000 kävijää. Mustialan historiallinen kuninkaankartano ja tunnelmallinen 1600-luvun tyyliin rakennettu tori houkuttelevat paikalle yleisöä ympäri Suomen. Auran puheenjohtaja Mari Rauhaniemi jännittää ennen tapahtumaa eniten sääennustetta. Itse tapahtuman aikana hän sanoo olevansa joka paikan höylä ”Olen neuvontapisteessä. Esittelen tapahtumaa ja katson, että kaikki toimii, autan jos joku tarvitsee apua jossakin”. Mari vakuuttaa ennättävänsä nauttia myös upeasta tunnelmasta.

Aktiivisuus on sukuvika Tekeminen kulkee suvussa. Mari on ollut Tammelan Nuorisoseurassa koko ikänsä. Isä Jukka on ollut nuorisoseu26

ran aktiivijäsen nuoruudestaan lähtien, ja äiti Leila puolestaan keksi koko idean Hakkapeliittatapahtumasta vuonna 1977. Pieteetillä suunnitellun tapahtuman jokainen osa-alue on mietitty ja toteutetaan antaumuksella 150 talkoolaisen kanssa. Kaikki myynnissä olevat leivonnaiset ja käsityöt on tehty perinteisesti ja hämäläinen pitopöytä notkuu kotitekoisia herkkuja. Hakkapeliittatapahtuman työnäytöksissä voi perehtyä mm. saippuan keiton ja raudan taonnan saloihin. Lisäksi päivien aikana voi nähdä historiallisia hovitansseja ja kuulla soittoesityksiä. Muistoksi voi lähettää itselle tai ystävälle kirjurin 1600-luvun kirjoitustyylillä laatiman kirjeen erikoisleimalla.

teksti Maarit Saarelainen

uomen Nuorisoseurojen Palvelutuuli-hankkeen taival päättyi tämän vuoden helmikuussa. Projektin aikana järjestettiin uudelleen maaseudun palveluja yhteistyössä kunnan, yhdistysten, yritysten, seurakunnan kolmannen sektorin kanssa. Hanke sai rahoituksen Keski-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Keski-Suomessa toteutetun hankkeen tuloksia voi käydä lukemassa nettisivuilta www.nuorisoseurat.fi/palvelutuuli. ”Ei ole kylätie hiljainen” on Pihlajaveden ja Muurasjärven kyliltä koostetun sosiaalisen tilinpidon julkaisun nimi, napattu suoraan kyläläisen kommentista. Lausahdus kuvaa hyvin sitä päämäärää, matkaa ja lopputulosta, mikä Palvelutuuli-hankkeessa kyläläisten määrittämänä haluttiin tehdä - ja tehtiin. Sosiaalinen tilinpito tekee näkyväksi toiminnan arvon silloin, kun se ei ole rahassa mitattavissa tai taloustermit ja numerot eivät siihen yksin riitä. Tilinpäätöksessä 2012-2013 käy ilmi yhdessä tekemisen arvo kylälle, lähiympäris-


teksti Päivi Kaski ja Reena Laukkanen-Abbey kuva Päivi Kaski

110 vuotta sitten

tölle ja välillisesti koko kunnalle. Tulokset - jotka siis kyläläiset itse asettivat - saavutettiin molemmilla kylillä hienosti. Pihlajavedellä 19 tavoitteesta täyttyi 16, ja absoluuttinen 100 % saavutettiin neljässä pihlajavetisille tärkeässä asiassa: todellisten tarpeiden esille nostamisessa, yhteisöllisyyden lisäämisessä, vaikuttamisessa monipalvelupiste Kauppalan syntymiseen ja ”vipinän” lisääntymiseen kylällä. Muurasjärveläisten tyytyväisyyttä mitattiin 19 tavoitteella, joista 18 täyttyi. Kehitettävää olisi kuntalaisten ja virkamiesten välisessä tiedonkulussa. Suurin osa tavoitteista täyttyi sadan prosentin tyytyväisyydellä. Kaikki vastanneet olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että lapsiin ja nuoriin on saatu vipinää ja yhteiset talkoot sekä tapahtumat ovat lisänneet koko kylän aktiivisuutta. Molemmissa kylissä paikalliset nuorisoseuratoimijat saivat hankkeen avulla uusia tuulia toimintaansa sekä vahvistusta yhteistyön tekemiselle. Pihlajavedellä onkin tarkoitus kunnostaa nuorisoseurantalo talvilämpimäksi, jotta se toimisi koko kylän sisäliikuntapaikkana ja tapahtuma- sekä kokoontumistilana ympäri vuoden. Muurasjärvellä hanke antoi varmuutta nuorisoseuran pyörittämiseen ja sitä kautta uusia ideoita yhdistyksen pyörittämiseen koko kylän hyvinvoinniksi.

Palvelutuuli-hankkeen päättäjäisissä Särkisalossa oli mukana väkeä kaikista pilottikylistä.

27


Kipehneillä mieletön meininki luokitteluissa TEKSTI JA KUVA: Anu Kokkonen

L

Lyhyesti

asten ja nuorten kansantanssiryhmien luokitteluun on ilmoittautunut yhteensä 36 ryhmää, joista jo 11 esitteli taitojaan Rovaniemellä maaliskuun 30. järjestetyssä luokittelussa. Kultasarjaan luokiteltu Saarenkylän Nuorisoseuran Siepakoitten Kipehnet-ryhmä valloitti raatilaisten sydämet. Lasten vuorovaikutus ja ilmaisu lavalla oli iloista ja läsnä olevaa sekä teoksen koreografinen sommittelu huikeaa. Luokittelut toimivat suurelle osalle ryhmistä yhtenä toimintakauden pääetappina. Luokitteluihin valmistaudutaan koko lukuvuoden ajan ja esitettävä ohjelma kannustetaan kokoamaan ryhmän tavoitteita edistävistä harjoitteista ja tansseista. Luokitteluiden tarkoituksena on kehitystä tukevan palautteen avulla tukea ohjaajan kasvatustyötä, tanssijoiden kasvua harrastajina ja ryhmänä sekä aktivoida ryhmiä kehittämään esitystoimintaansa.

Kaikki saivat näyttää kyntensä ripaskassa Kipehneitten esityksessä.

Rovaniemen tulokset ja raadin yleispalaute ovat osoitteessa nuorisoseurat.fi/lastenluokittelut.

Täysi-ikäinen Ramppikuume valloitti Kankaanpäässä Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät eli Ramppikuume teatterikatselmus keräsi huhtikuun viimeisenä viikonloppuna lähes kaksisataaviisikymmentä nuorta teatterintekijää Kankaanpäähän. Tapahtuma järjestettiin jo 18. kertaa, joten täysi-ikäisyyden rajapyykki on nyt saavutettu. Katselmuksen kahteen sarjaan osallistui yhteensä yksitoista esiraadin valitsemaa esitystä ympäri Suomea. Lisäksi kutsuvierasesityksenä nähtiin italialaisen ryhmän esitys Kuinka äkäpussi kesytetään. Oululainen nuorisoteatteriryhmä Perikuva voitti opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun suojelemassa tapahtumassa esityksellään ”Hänen inha sydämensä” sekä ramppi-sarjan, että koko Ramppikuumeen pääpalkinnon. Pääpalkintona ryhmä pääsee tutustumaan irlantilaiseen nuorisoteatteritoimintaan. Tulevana kesänä toteutettavan matkan kustannuksista vastaa Pohjois-Satakunnan Leader-ohjelma. 28

Tuomaristo luonnehti Perikuvan esitystä ehjäksi ja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi, jossa hallittiin teatterin eri osa-alueet kokonaisvaltaisesti. Erityisesti tuomaristo nosti esiin teoksen visuaalisen kauneuden ja musiikin hienon käytön vastanäyttelijänä. Leimu-sarjan pääpalkinnon, Leimahduksen, voitti turkulainen ryhmä Oleva Kettu esityksellään Siiveniskuja. Ryhmä voitti myös vuosittaisen nuoren teatterintekijän palkinnon, joka tänä vuonna jaettiin poikkeuksellisesti ryhmälle yksilön sijaan. Ramppi-sarjan raadissa palautetta jakoivat ohjaaja-näyttelijä Miika Muranen, näyttelijä-kirjailija Reidar Palmgren ja teatteriohjaaja Leena Koivula. Raati kuvaili Ramppi-sarjaa yleisellä tasolla näin: ”Esitysten ja esiintyjäryhmien taso oli vaihtelevaa. Varsinaisia huippuja oli vähän, mutta niitäkin löytyi. Tämän vuoden esitykset olivat pitkälti teksti- ja puhelähtöisiä. Jatkossa olisikin tilaa enemmän fyysiseen ilmaisuun

painottuvalle teatterille.” Leimu-sarjan raatilaisina toimivat näyttelijä TeM Eero Järvinen, Teakin näyttelijäopiskelija Anna Valpuri Kankila sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Pasi Saarinen. ”Yhteisenä nimittäjänä nuorten esityksissä oli oman identiteetin ja maailman tutkiminen teatterin keinoin. Nuorten vahvuuksia on rohkeus tutkia maailmaa itsensä kautta ja tuoda se lavalle. Paljaus, tosissaan oleminen, uskallus tehdä itsensä kautta jo nuorena, ovat kannustamisen arvoista asioita.” raati kuvaili näkemäänsä. Pääpalkintojen lisäksi raadit jakoivat kolmetoista kunniakirjaa ja sipendiä yksittäisistä kannustuksen arvoisista teoista. Ramppikuumeen tuottivat Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ry, Kankaanpään kaupunki, Kankaanpään Nuorisoseura ry, Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja Taiteen edistämiskeskus, Porin sivutoimipiste.


Loimaan nuorisoseuran joukkue voitti jo 3. kerran peräkkäin miesten Akilpasarjan ja saivat YläSavon Nuorisoseurojen Liiton lahjoittaman kiertopalkinnon omakseen. Joukkueessa pelasivat: Jussi Uusitalo, Mikko Lintula, Taneli Nieminen, Kalle Utula, Jukka Vehvilainen, Vesa Mäkilä, Jani Lehtonen ja Henry Kartano.

Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus 26.-27.4.2014 Iisalmessa TULOKSET (YHT. 31 JOUKKUETTA): Naiset C-Harrastussarja: (6) 1) Vieremän-Niemisten Ns 2) Jumis-Paloisten Ns 3) Sonkakosken Ns 4) Pukkilan Ns 5) Ylämäen Ns 6) Ulmalan Ns • Fair play pelaaja: Roosa Lähdekorpi Ylämäen Ns Voittajajoukkueessa pelasivat: Eija Metsälä, Johanna Autio, Sari Lähteinen, Noora Lankinen, Lea Kumpulainen, Aija Kervinen ja Paula Rajamäki Miehet C-Harrastussarja: (8) 1) Ylämäen Ns 2) Säviän Ns 3) Katajamäen Ns 4) Kihniön Ns 5) Vieremän-Niemisten Ns 6) Perttula-Uotilan Ns 7) Salahmin Ns 8) Pukkilan Ns • Fair play pelaaja: Juha Suhonen Ylämäen Ns ja tsemppipelaaja Hannu Koivistoinen Säviän Ns Voittajajoukkueessa pelasivat: JuhaPekka Suhonen, Jalal Golparian, Tero Kamppari, Jorma Seppänen, Juha Järvinen, Pasi Jokisalo ja Mika Kivimäki

Miehet D-sarja: (5) 1) Nerkoon Ns 2) Auran Ns 3) Kiuruveden Ns 4) Heinämäen Ns 5) Vänninmäen Ns • Fair play pelaaja: Kauko Marjasto Auran Ns Voittajajoukkueessa pelasivat: Juha Hämäläinen, Esko Soininen, Ari Nissinen, Timo Säisä, Mikko Ruotsalainen, Esa Lähdesmäki ja Jukka Ikäheimonen Sekasarja: (3) 1) Sonkakosken Ns 2) Nuorisoseura Liekki 3) Kiuruveden Ns • Fair play pelaajat: Reetta Haukkavuori Nuorisoseura Liekki ja Jarkko Rajavaara Sonkakosken Ns Voittajajoukkueessa pelasivat: Markku Niiranen, Ilpo Partanen, Jarkko Rajavaara, Pentti Kauppinen, Sirpa Kainulainen, Ulla Ikonen, Sanna Marin-Kainulainen ja Antti Luukkonen Miehet A-Kilpasarja: (3) 1) Loimaan Ns 2) Vieremän-Niemisten Ns 3) Kiuruveden Ns • Fair play pelaaja: Kimmo Kekäläinen

Vieremän-Niemisten Ns Voittajajoukkueessa pelasivat: Jussi Uusitalo, Kalle Utula, Taneli Nieminen, Vesa Mäkilä, Henry Kartano, Mikko Lintula, Mikko Taberman ja Jukka Vehviläinen Miehet B-kilpasarja (5) 1) Kiuruveden Ns 2) Pyhäntä-Kamulan Ns 3) Nerkoon Ns 4) Valkeisten Ns 5) Sonkakosken Ns • Fair play pelaaja: Juha Hämäläinen Nerkoon Ns Voittajajoukkueessa pelasivat: Mika Nevalainen, Jani Laukkanen, Marko Huttunen, Tuomo Kärkkäinen, Hannu Niskanen, Saku Myllynen, Jyri Vikokki, Unto Remes, Antti Remes, Matti Kananen ja Jouna Knuutinen Naiset B-Kilpasarja (1) 1) Vänninmäen Ns • Fair play pelaaja: Hanna Nissinen Voittajajoukkueessa pelasivat: Hanna Nissinen, Eeva Saarenpää, Maarit Pääkkönen, Ninni Niskanen, Emmi Hukkanen ja Sini Huuskonen Turnauksen järjestelyistä vastasivat YläSavon Nuorisoseurojen Liitto ja Ylä-Savon Lentopallotuomarit. Ensi keväänä nuorisoseurojen SM-Lentopalloturnaus pidetään Iisalmessa 18.-19.4.2015.

29


Kolumni

Mitä sä sit oikeestaan teet? Olin opiskeluaikana aktiivinen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ja paikallisyhdistysten puuhanainen. Neljässä ja puolessa vuodessa ehdin kokeilla monenlaisia vastuupestejä kampuksen tutor-opiskelijatoiminnan pyörittämisestä aina varapuheenjohtajan penkille asti. Työssäkäyvälle opiskelijalle ei aina ollut helppoa yhteen sovittaa opiskelua, kaupan kassavuoroja ja harrasteita, kuten juuri aikaa vievää opiskelija-aktiivisuutta. Joskus iltapäivän kokouksia jäi odottamaan opiskelupäivän päätteeksi vähän nuristen, mutta pääasiassa iloisin mielin (kampukselle pystyi tilaamaan pitsaa). Kurjinta vapaaehtoishommissa ei ikinä ollut nuo monet jo pimeän tullen loppuneet hallituksen kokoukset ja bilepalaverit(!), vaan usein opiskelijakollegoilta kuultu kysymys ”mitä te sit oikeestaan teette?”. Kysyjä ei tarkoittanut aliarvioida kykyämme vaikuttaa opiskelijoiden oloihin, vaan hän ei nähnyt toimintamme jälkeä arjessaan. Se tuntui pitkien asialistojen ja toimenpiteiden suunnittelun jälkeen turhauttavalta. Muistan halunneeni tarjota kysyjälle jotain konkreettista tietoa, jonka hän voisi havaita ja ymmärtää. Niinpä kerroin muun hallituksen kanssa miettiväni, miten ihmisten olisi mukavampi opiskella ja järjestäväni bileitä toukokuussa Rocktowniin. Tätä monta tuntia joka viikko! Vaikuttavaa, eikö? Jälkeenpäin ajatellen olisin voinut palvella kysyjää vähän enemmän ja kertoa,

mitä Hämeenlinnan hyvinvointialan opiskelijat Hässi ry (nimi ei-keksitty) oikeasti teki: edustimme kampuksemme opiskelijoita kaikkia opiskelijoita koskevissa edunvalvontatilanteissa. Tarkastelimme koulun toimintaa kriittisesti. Paransimme opiskelijoiden oloja aktiivisesti. Välitimme opiskelijoiden tarpeista nousseita viestejä opiskelijakuntaan, joka tarvittaessa vei sanan Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liittoon asti. Ei ole helppoa tehdä jotain, jonka jälki ei näy välittömästi. Nyt istun jälleen yhdistystoiminnan äärellä – vaikkakin tällä kertaa palkollisena. Olen esitellyt lähipiirilleni uutta työtehtävääni suunnittelijana Suomen Nuorisoseurojen liitolla ja huomaan taas olevani tutun kysymyksen äärellä ”mitä sä sit oikeestaan teet?”. Hässi ry:n kioskitoimintavastaava minussa (titteli ei-keksitty) alkaa kertoa Teatterin osaamiskeskuksesta ja huomaa kuulijan kasvoilta pakenevan ymmärryksen viimeistään sanaparin ”toimintamallien konseptointi” jälkeen. Niinpä kerron miettiväni, miten ihmisten olisi mukavampi harrastaa teatteria ja järjestäväni kehittämispäiviä toukokuussa Hanasaareen. Tätä monta tuntia joka päivä! Vaikuttavaa, eikö? Ei ihme jos joku ajattelee, ovatko palkkarahani tarkoituksenmukaiset. Konkreettiset toimenpiteet ovat usein helpoin tie osoittaa, mitä saamme aikaan. Ne ovat kuitenkin vain esimerkkejä, läpileikkauksia, jäävuoren

huippuja ja ”muun muassa” tehtyjä asioita. Ne ovat tärkeitä osoituksia siitä mitä teen, mutta ne eivät avaa sitä, miksi sitä teen. Se juuri on järjestötyön ydin: työskentelen edistääkseni tärkeäksi katsomaani asiaa. Kerron nyt sinua säälimättä, että teen kulttuurista nuorisotyötä. Pohdin kulttuurin yhteiskunnallista asemaa ja sen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Mietin teatteriharrastajakentän etuja ja toimenpiteitä sen tukemiseksi. Edesautan uusien taideharrastusten luomista seuduille, joissa niitä ei vielä ole. Mietin, mitä uutta kulttuuri voisi tuoda sinun alueellesi. Edustan nuorisoseuralaisia teatteriharrastusta koskevissa edunvalvontatilanteissa. Tarkastelen toimintaa kriittisesti. Parannan teatteriharrastajien oloja aktiivisesti. Teen tätä kaikkea ihan konkreettisesti ja oikeasti, vaikka et sitä havaitsekaan. Vai havaitsetko?

Elina Järvelä kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen Taiteelle tekijöitä –hankkeen suunnittelija

Ota yhteyttä Suomen Nuorisoseurat Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 610 www.nuorisoseurat.fi info@nuorisoseurat.fi etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteys­tiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi

www.nuorisoseurat.fi 30

uorisoseurat.fi

Sivistysliitto ja Opintokeskus Kansalaisfoorumi Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 6250 www.kansalaisfoorumi info@kansalaisfoorumi etunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi

Paukkula Suomen Nuoriso-opisto Paukkulantie 22 50170 Mikkeli Puh.040 357 7735 www.paukkula.fi Lisätietoja koulutustarjonnasta ja henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.paukkula.fi

facebook.com/ nuorisoseurat


Klikkaa itsesi osoitteeseen:

nuorisoseurat.fi/puoti

Puoti on Nuorisoseurojen verkkokauppa, josta voit tilata tuotteita niin harrastusryhmällesi, itsellesi tai lahjaksi. Puodissa asioidessasi tuet Nuorisoseurojen tekemää kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä. Juomapullo Lasi Muki Tuubihuivi

10 € tai 10 € tai 10 € tai 6 € tai

6 kpl 50€ 12 kpl 60 € 12 kpl 60€ 12 kpl 50€

Katso myös uudet tekstiilit ja treenivaatteet! Harrastusryhmille tilattaviin tekstiileihin saat halutessasi myös oman ryhmäsi tai seurasi logon.

a u m e i r n e s Tekemi nuorisoseurat.fi/puoti

31


Tekemisen riemua Tapahtumakalenteri TOUKOKUU 24.5. 24.5.

Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kevätkokous, Helsinki Nuorisoseuraölympialaiset, Lemi

KESÄKUU 2.-3.6. 6.-7.6. 11.-15.6. 11.-13.6. 30.6.-5.7.

Leiriohjaajakoulutus, Naumin leirikeskus, Sysmä Nuorisoseuraristeily, Helsinki-Tallinna SottiisiMoves, Tampere Lasten kansantanssiryhmien luokittelu, Tampere Siilifolk 2014, Siilinjärven tori ja sen ympäristö

HEINÄKUU

9.-13.7. Barnlek 2014, Islanti 27.7.-5.8. Kansainvälinen nuorisovaihtoleiri Keski-Suomessa

ELOKUU

15.-17.8. 29.-31.8. 29.-31.8.

MM-Mölkky 2014, Kisapuisto Lahti Tanssitaloviikonloppu, Kempeleen Nuorisoseurantalo Ohjaajapäivät, Alkio-opisto, Korpilahti

SYYSKUU

1.-5.9. 5.-6.9. 9.-12.9. 13.9. 20.-21.9. 27.-28.9. 27.-28.9.

RIEMU Lasten kulttuurikiertue, Pohjois-Karjala Valtakunnallinen tanssiohjaajien tapaaminen, Tampere Nuorisoseurajärjestön työntekijäpäivät Täpinää tassuihin -kurssi, Lappeenranta Valtakunnallinen kansantanssin ohjelmistokurssi, Lahti Kansantanssin ohjaajakoulutus 1. jakso, Oulu Vauvasirkusvirikekurssi, Munkkivuoren Nuorisotalo, Helsinki

Lisätietoja tapahtumista ja lisää tapahtumia osoitteessa: www.nuorisoseurat.fi, tiedustelut info@nuorisoseurat.fi


Nuorisoseuralehti 2/2014  
Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you