Page 1

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

1I2011 Kolme ja puoli tuntia palkatonta työtä viikossa

Suomen Ammattivalmentajat osaksi YTYä

YTYLÄISET ITELLAN YRITYSYHDISTYKSEN YTIMESSÄ


Tässä numerossa

4 14

10 18

27

1I2011 4 YTYN JÄSEN TEKEE 150 TUNTIA PALKATONTA TYÖTÄ VUODESSA

18 PALKKATUTKIMUKSISTA SELKÄNOJAA NEUVOTTELUIHIN 20 NOPSYN KYSELYN TULOKSET PÄÄTYIVÄT LEHTIIN

10 JURISTIPALSTA: TYÖNTEKIJÄN IRTISANOMINEN HENKILÖKOHTAISELLA SYYLLÄ

21 YTIMESTÄ: TUKEA YRITYSYHDISTYKSILLE KOLMELLA TAVALLA

13 SUOMEN AMMATTIVALMENTAJAT OSAKSI YTYÄ

22

14 LUOTTAMUSTOIMIA AAMUSEITSEMÄLTÄ RAUDAN KOLINASSA

23 LYHYET

17 SIMOLA: ETANAMAKSU

27 TALVIPÄIVÄ RINTEESSÄ

MAGIAA, LINNANNEITOJA JA PIKKURITAREITA

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

1I2011

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

Kolme ja puoli tuntia palkatonta työtä viikossa

YTYLÄISET ITELLAN YRITYSYHDISTYKSEN YTIMESSÄ

2

YTY 1 I 2011

Kannen kuva: Heli Hirvelä

Suomen Ammattivalmentajat osaksi YTYä

PÄÄTOIMITTAJA

SÄHKÖPOSTI

ULKOASU

Kari Saarinen Puh. (09) 2510 1330

yty@yty.fi

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

KOTISIVUT

PAINOTALO

www.yty.fi

Forssa Print

TOIMITTAJA Leena Vänni

TOIMITUS

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2011

Ratavartijankatu 2 00520 HELSINKI

Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

PAINOSMÄÄRÄ 8 300 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 31.3.2011


Pääkirjoitus

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT YTY ry

POSTIOSOITE Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITE Asemapäällikönkatu 12 b Puhelin (09) 2510 1310 Faksi (09) 2510 1399 sähköposti: yty@yty.fi henkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERI jäsensihteeri Tiina Lappalainen Puh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIAT toimistopäällikkö Kyllikki Kivijärvi Puh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIAT jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen Puh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTA asiamies Ira Laitakari-Svärd Puh. (09) 2510 1345 asiamies Anu Aspiala Puh. (09) 2510 1340

asiamies Pekka Potinkara Puh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski Puh. (09) 2510 1360

TYÖSUHDEASIAT päälakimies Heikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen Puh. (09) 2510 1350 päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00

IAET-kassa Postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs sähköposti: iaet@iaet.fi internet: www.iaet.fi Työttömyyspäiväraha-asiat Puh. (09) 4763 7600 Koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaa Puh. (09) 4763 7620

Uusi vuosi, uudet kujeet? Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee, kuuluu vanha sanonta. Lause ei kauheasti hivele mieltä saatikka sivele silmää. Moni ytyläinen on alkuvuonna painiskellut viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomusten kimpussa. Mennyt vuosi oli ainakin työmarkkinamielessä raskas. Monella alalla työntekijäpuolen neuvottelijat yrittivät nostaa oman työehtosopimuksen palkka-ankkuria ylös todella kivisestä pohjasta. Jotkut siinä hieman onnistuivatkin ja laiva liikkui mutta vain seuraavaan pohjan kohoumaan asti. Kuluttajahinnat kohoavat enemmän, kuin mitä palkansaajan palkkapussi lihoo. Tulevien neuvotteluiden yhtenä vaativimpana tavoitteena on saada aikaiseksi sellaiset palkankorotukset, että palkansaajan ostovoima ei laskisi. Jotta tähän päästäisiin, pitäisi yleiskorotusten olla prosenttipohjaisia ja vähintään arvioidun inflaation suuruisia. Aikaisempina vuosina hätään on voitu kutsua tuloveronalennukset, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vastuullinen valtiotalouden hoitaminen ei sitä mahdollista. Reaaliansioiden eli ostovoiman turvaaminen on kaikkien palkansaajien etu − myös niiden, jotka kokevat pärjäävänsä yksin ilman edunvalvontajärjestöön kuulumista. Kaikkien henkilöiden reaaliansioiden kehittyminen on pohja yksilön oman ansiotason muutokselle. Niiden, jotka omasta mielestään pärjäävät hyvin palkkakilpailussa, palkat kehittyvät suhteellisesti yleiseen palkkakehitykseen nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että jos yleinen palkkakehitys on reaaliansion ylittävä, niin palkkakilpailussa pärjäävien ansiot kehittyvät suhteellisesti enemmän. Ansioiden lisäys on prosentteja yleisestä kehityksestä - ei euroja. Usein kuulee sanottavan, että kyllä minä pärjään ilman liittoa. Arvioni mukaan näistä sanojista neljä viidestä on kuitenkin vakuuttanut itsensä työttömyyden varalle. Miksi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta, jos kerran varmasti pärjää? Liittoon kuuluva viestittää toiminnallaan, että yhteisellä hyvällä jokainen saavuttaa lisäarvoa niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Eihän muuten työnantajien puolelta todettaisi, että parasta järjestäytymistä on pelkkään kassaan liittyminen. Pelkkään työttömyyskassaan liittyvät eivät vaadi mitään parannuksia tai muutoksia työehtoihin, ja sekös työnantajia miellyttää. Esimiehet ja asiantuntijat ovat työelämässä aikaisempiin aikoihin nähden yhä suurempien vaatimusten ja paineiden alaisina. Vaatimuksia tulee niin työntekijöiden kuin työnantajien taholta. Me asiantuntijat ja esimiehet saamme pärjätä yhä enenevässä määrin itsenäisemmin, ilman koulutusta ja ohjeistusta. Peilaan tätä ajatusta oman työelämäni alkuaikoihin. Silloin sain työn puolesta erittäin kattavan ja monipuolisen koulutuksen niin asiantuntijatehtäviini kuin esimiestaitoihin. Nykytrendi tuntuu olevan enemmän pelkkää käskytystä, jossa kehotetaan toimimaan ja tekemään tulosta ilman siihen tarvittavia taloudellisia ja henkisiä tukimekanismeja. Yksilön vaikutusmahdollisuudet tämän trendin muuttamiseen ovat heikot, mutta mahdollisimman laajalla järjestäytymisellä selvästi paremmat. Jaakko Kiiski toiminnanjohtaja YTY 1 I 2011

3


Jäsentutkimus 2010

YTYn jäsen tekee 150 tuntia

PALKATONTA TYÖTÄ VUODESSA Teksti Leena Vänni

4

YTY 1 I 2011

Kuvat Fotolia.com


J

Ylityöt korvataan ytyläisille yleensä vapaina, joita ei ehditä pitää. Keskimääräisesti ytyläiset tekevät viikoittain kolme ja puoli tuntia työtä, mitä ei kirjata työaikakirjanpitoon. Joka kymmenes kokee työajan jatkuvasti liian suureksi.

äsentutkimus tehtiin perinteisesti lokakuussa ja lähetettiin joka toiselle YTYn jäsenelle. Vastaajia tämänvuotisessa jäsentutkimuksessa on 1148. Vastauksista noin 70 % tuli netin kautta. Kaikista vastaajista 44 % on naisia ja 56 % miehiä, mikä vastaa hyvin myös YTYn jäsenkunnan sukupuolijakaumaa. Vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä on 91 % vastaajista. Suurin ikäluokka on

Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2010 koulutuksen mukaan Ylempi korkeakoulututkinto

Muu korkeakoulututkinto

Opistotason tutkinto Ammatillisen oppilaitoksen tutkinto

Ylioppilas

Perus-/ keskikoulu

Muu koulutus

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

Alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2010 koulusalan mukaan Yhteiskunnallinen

Maa-metsätaloudellinen

Kaupallishallinnollinen

Teknillinen

Matemaattisluonnontieteellinen

Muu ala

Humanistinen

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

Alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

YTY 1 I 2011

5


Jäsentutkimus 2010

45−49-vuotiaat niin miehissä kuin naisissakin. Ammattikokemusvuosia vastaajilla on keskimäärin 22 vuotta.

Palkka on viime vuodesta noussut kahdella kolmesta.

ISOSSA YRITYKSESSÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Lähes puolet vastaajista käy töissä pääkaupunkiseudulla. Ytyläisistä 37 % työskentelee isoissa eli 3000 henkilön tai suuremmissa yrityksissä, puolet on vähintään 1000 henkilön kokoisessa yrityksessä. Suurimmalla osalla on työkielenä suomi, mutta miltei neljännes kertoo työkielensä olevan englanti. Vain yhdellä prosentilla työkieli on ruotsi. Vastaajista reilu kolmannes kokee oman tilanteensa työpaikalla vakaaksi ja miltei puolet vähintään melko vakaaksi. Tilanne ei ole muuttunut edellisestä vuodesta. YLEISKOROTUKSET NOSTANEET PALKKAA

Kuukausiansio lokakuussa 2010 oli 4269 euroa. Vuonna 2009 keskipalkka oli 4205 euroa, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkittävä. Kolmen vuoden aikana kes-

kimääräinen kuukausiansio on noussut noin 300 eurolla eli vuodesta 2007 palkat ovat nousseet 7,7 %. Näihin lukuihin on huomioita kuukausiansiot väliltä 1000–10 000 euroa.

Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2010 työtehtävän mukaan Yleishallinnolliset tehtävät

Taloushallinnolliset tehtävät

Henkilöstöhallinnolliset tehtävät

Markkinointitehtävät

Tietojenkäsittelytehtävät Tuotannolliset ja materiaalitaloudelliset tehtävät

Muu työtehtävä

Suunnittelutehtävät

Opetus-, koulutus- ja tutkimustehtävät

VAKUUTUSALALLA PARAS PALKKA

Sihteeri- ja kirjeenvaihtotehtävät 2500

3000

3500

4000

4500

5000

Alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

6

YTY 1 I 2011

Puolet vastaajista tienasi vähintään 4050 euroa kuukaudessa (3970 euroa vuonna 2009) ja kolme neljännestä vähintään 3400 euroa (vuonna 2009 3300 euroa). Neljännes vastaajista tienasi vähintään 4850 euroa kuukaudessa (4800 euroa vuonna 2009). Palkka on noussut kahdella kolmesta. Neljännekselle vastaajista palkka on pysynyt samana ja vain neljällä prosentilla vastaajista palkka on laskenut. Luvut ovat samankaltaiset kuin vuonna 2009. Palkan nousu johtui yleisimmin yleiskorotuksista. Henkilökohtainen korotus oli syynä kolmasosaan palkan nousuista. Syy palkan laskuun oli joko siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen tai muutos liikkuvassa palkanosassa. Naisten keskipalkka oli 3943 euroa ja miesten 4522 euroa eli naiset tienaavat 87 % miesten palkkatasosta. Puolet naisista tienaa vähintään 3800 euroa ja neljännes vähintään 4500 euroa kuukaudessa. Puolet miehistä puolestaan tienaa vähintään 4300 euroa ja neljännes vähintään 5080 euroa kuukaudessa.

5500

6000

6500

Pääkaupunkiseudulla palkat ovat korkeammat kuin muualla Suomessa; keskipalkka on 4524 euroa kun muualla Suomessa se on 4056 euroa. Eniten tie-


Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2010 työnantajan toimialan mukaan Muut palvelut liike-elämälle (esim. lakiasiaintoimistot) Vakuutustoiminta Muu valmistus Muu informaatio- ja viestintäala Rahoitustoiminta Massa, paperi ja paperituotteet Elintarviketeollisuus Muu palvelutoiminta Rakentaminen Tukkukauppa Tietojenkäsittelypalvelu Energia-ala Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Majoitus- ja ravitsemustoiminta Kuljetus ja varastointi ICT-ala (esim. televiestintä, verkon hallinta) Metalli ja metallituotteet Kemikaalien, kem. tuotteiden, kumi- ja muovituott., ... Tietokoneiden, elektr. ja optisten tuotteiden valm. Vähittäiskauppa Muu toiminta (esim. terveys- ja sos.palv., ... Kiinteistöala Julkinen hallinto Arkkitehti- ja insinööripalv. ja niihin liittyvä konsultointi Koulutus Järjestötoiminta 2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

Alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

Tuleeko olla tavoitettavissa säännöllisen työajan ulkopuolella 100 %

Kaksi kolmannesta ytyläisistä saa silloin tällöin töihin liittyviä

90 %

yhteydenottoja lomien aikana.

80 %

Puolet saa toisinaan yhteyden-

70 %

ottoja töistä viikonloppuisin.

60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% iltaisin

öisin

Säännöllisesti

viikonloppuisin

Silloin tällöin

lomien aikana

Ei

nataan vakuutustoiminnan alalla, jossa keskipalkka on 5073 euroa kuukaudessa. Tällä alalla työskentelee vain 3 % vastaajista, joten tilastollisesti tulos ei ole kovin merkittävä. Rahoitustoiminnassa, jossa työskentelee eniten vastaajia (15 %), keskipalkka on 4702 €. Koulutusalalla ei ole vaikutusta palkan suuruuteen. Ylemmällä korkeakoulututkinnolla tienaa eniten (keskipalkka 4630 €), toiseksi eniten tienaavat yliopYTY 1 I 2011

7


Jäsentutkimus 2010

Naisista joka kuudes on

Jäsenten koulutus sukupuolen mukaan

suorittanut ylemmän

Ylempi korkeakoulututkinto (N = 135)

korkeakoulututkinnon, Muu korkeakoulututkinto (N = 159)

miehistä joka kymmenes.

Opistotason tutkinto (N = 528)

Ammatillisen oppilaitoksen tutkinto (N = 106)

Ylioppilas (N = 73)

Perus-/keskikoulu (N = 15)

Muu koulutus (N = 20)

0%

10 %

20 %

30 %

Mies

pilaat (4299 €) ja kolmanneksi eniten tienaavat opintotason tutkinnon suorittaneet (4264 €). Johtotehtävissä tienataan luonnollisesti eniten. Keskipalkka johtoasemassa toimivilla ytyläisillä on 5436 € ja puolet tienaa vähintään 5040 € kuukaudessa. Kolme neljännestä tienaa vähintään 4358 euroa kuukaudessa eli kolme neljäsosaa johtotehtävissä työskentelevistä tienaa enemmän kuin kaikki vastaajat keskimäärin. Keskijohdon keskipalkka on 4483 € ja asiantuntijoiden keskipalkka 3991 €. Kolme neljännestä keskijohdossa toimivista tienaa vähintään 3700 euroa ja asiantuntijoista 3300 euroa. Alle kymmenellä kokemusvuodella tienaa 3693 euroa ja 20 vuoden tai sitä suuremmalla ammattikokemusvuosien määrällä 4479 euroa. Noin puolet vastaajista on tulospalkkauksen piirissä, tulokseen perustuva osa vuoden 2010 vuosiansioista on 10 % palkasta.

40 %

50 %

Nainen

60 %

70 %

80 %

tuntia viikossa. Naiset tekevät työtunteja vähemmän kuin miehet. Naisten todellinen viikoittainen työaika on 40,5 tuntia, kun taas miesten on 41,4 tuntia. Naisista neljännes tekee töitä vähintään 42 tuntia viikossa, miehistä vähintään 44,5 tuntia viikossa. Johtoasemassa olevat vastaajat tekevät eniten töitä. Johdon keskiarvo on 44,5 tuntia, puolet johdossa olevista tekevät vähintään 45 tuntia ja neljännes vähintään 48 tuntia töitä viikossa. Toiseksi eniten töitä, 41,5 tuntia, tekee keskijohto. Asiantuntijat tekevät töitä 40 tuntia viikossa. Ylitöitä tehdään reilu kolme tuntia viikossa. Puolet vastaajista ilmoittaa, että heidän täytyy olla tavoitettavissa sovitun päivittäisen työajan ulkopuolella töiden sujumisen takia. Johtotehtävissä työskentelevissä

PUHELIN ORJUUTTAA

Työaika on pysynyt samana edelliseen vuoteen nähden. Todellinen työaika on 41 tuntia viikossa. Sovittu työaika on keskimäärin 36,5 tuntia viikossa. Ytyläisistä 40 % työskentelee 40−45 8

YTY 1 I 2011

Ytyläisten työaika ei rajoitu toimistotunteihin.


aikaa seurattavan kellokortin tai muun vastaavan järjestelmän avulla.

Jäsenten toimiasema sukupuolen mukaan 80 %

70 %

VAPAITA JÄÄ PITÄMÄTTÄ JOKA TOISELLA

60 %

Ylityöt korvataan useimmiten ilman korotuksia vapaa-aikana. Näin vastasi kolmannes vastaajista. Kolmanneksella ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan kuuluvan palkkaan. Puolet heistä, jotka ilmoittivat saavansa ylityöt vapaana, pystyvät vapaat pitämään. Yli viidenneksellä vapaat jäävät pääsääntöisesti käyttämättä. Tähän vaikuttaa eniten toimiasema. Yli kolmanneksella johdossa työskentelevältä ylitöistä kertyneet vapaat jäävät pitämättä. Asiantuntijoista vain joka kuudennella ja keskijohdossa vajaalla kolmasosalla vapaat jäävät käyttämättä. Keskimäärin ytyläiset tekivät 3,6 tuntia viikossa sellaista työtä, jota ei kirjata työaikakirjanpitoon. Työtuntien määrän liian suureksi koki 44 % vastaajista (vuonna 2009 47 %). Joka kymmenes koki työajan jatkuvasti liian suureksi.

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0% Ylin johto (N = 48)

Johto (N = 77)

Keskijohto (N = 364)

Mies

näin ilmoitti 61 prosenttia. Kolmannes vastaajista kertoi, ettei heidän tarvitse koskaan olla tavoitettavissa työajan ulkopuolella. Noin joka kymmenes ei tee ylitöitä lainkaan. Vuonna 2009 näin vastasi joka viides.

Asiantuntijatehtävät (N = 479)

Nainen

Kaksi kolmannesta ytyläisistä saa silloin tällöin töihin liittyviä yhteydenottoja lomien aikana. Puolet saa toisinaan yhteydenottoja töistä viikonloppuisin. Vastaajista 40 % kertoi, ettei heidän työaikaansa seurata. Kolmannes kertoi työ-

Keskimääräinen todellinen viikoittainen työaika päätoimessa vuonna 2010 45 tuntia

40 tuntia Johto (N = 114)

Keskijohto (N = 352)

Asiantuntijatehtävät (N = 460)

Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2010 toimiaseman mukaan 6 000 €

OPISTOTASON TUTKINTO YLEISIN

Yleisin tutkinto vastaajilla on opistotason tutkinto. Se on koulutuksena puolella vastaajista. Vajaa kolmannes on suorittanut ylemmän tai muun korkeakoulututkinnon ja joka kymmenennellä on ammatillisen oppilaitoksen tutkinto. Naisista joka kuudes on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, miehistä joka kymmenes. Alle 35-vuotiaista yli puolet on suorittanut korkeakoulututkinnon. Yli 40-vuotiailla yli puolella on opistotason tutkinto. KOLMANNEKSELLA ALAISIA

5 000 €

4 000 €

3 000 €

2 000 €

1 000 €

0€ Johto (N = 118)

Keskijohto (N = 360)

Asiantuntijatehtävät (N = 471)

Noin puolet vastaajista toimii asiantuntijatehtävissä ja reilu kolmannes keskijohdossa. Johtotehtävissä on 12 % vastaajista. Naisista vain joka kymmenes työskentelee johdossa, kun taas miehistä johtoasemassa on 14 %. Reilulla kolmanneksella ytyläisistä on alaisia. Niillä, keillä alaisia on, on keskimäärin 12 välitöntä alaista ja alaisia yhteensä 68. Kahdella kolmanneksella on alle 10 välitöntä alaista ja vain joka kymmenennellä on enemmän kuin 20 välitöntä alaista. Naisten ja miesten välillä ei ole eroja alaisten lukumäärässä. ● YTY 1 I 2011

9


Juristipalsta Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350 Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

TYÖNTEKIJÄN IRTISANOMINEN HENKILÖKOHTAISELLA SYYLLÄ

Tekstit Heikki Meskanen, varatuomari Kuva

Fotolia.com

Edellisessä YTY-lehdessä oli alkua irtisanomisesta henkilökohtaisin perustein. Työsopimuslaki sisältää lukuisia määräyksiä irtisanomismenettelyyn liittyen. Nyt tarkastelemme nimenomaan henkilöperusteista irtisanomista. Valtaosaa näitäkin säännöksistä voidaan soveltaa koskemaan tuotannollistaloudellisilla perusteilla irtisanottaessa. 10

YTY 1 I 2011

H

enkilöön liittyvä irtisanomisperuste liittyy esimerkiksi rikkomukseen tai laiminlyöntiin. Tällaisessa tapauksessa työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa saatuaan tiedon päättämisperusteesta. Lain perusteluissa todetaan, että työnantajalla tulisi olla vähintään muutaman viikon aika harkita, onko irtisanomiselle riittävät perusteet. Toisaalta todetaan myös, että työntekijän kannalta ei ole kohtuullista vedota kuukausia aiemmin

työnantajan tietoon tulleisiin seikkoihin. Korkein oikeus on ennakkotapauksessa katsonut, että 1,5 kuukautta oli liian pitkä aika irtisanomisen toteuttamiseen, ja irtisanominen katsottiin laittomaksi. Hovioikeuskäytännössä on hyväksytty myös hivenen pidempiä aikoja. Jos irtisanomisperusteena on yksittäinen teko tai laiminlyönti, lasketaan kohtuullinen aika siitä, kun tieto tästä tuli työnantajalle. Jos irtisanomisperuste muodostuu useasta seikasta tai syy on jatkuva, lasketaan kohtuullinen aika siitä, kun peruste viimeksi tuli työnantajan tietoon.


TYÖNTEKIJÄN KUULEMINEN

Ennen työntekijän irtisanomista henkilöön liittyvällä perusteella työnantajan on varattava työntekijälle oikeus tulla kuulluksi asiasta. Työntekijälle varataan näin mahdollisuus saada selvitys irtisanomisen perusteesta sekä mahdollisuus esittää oma näkemyksensä asiasta. Työntekijällä on kuulemistilaisuudessa oikeus käyttää avustajaa. Avustajana voi toimia esimerkiksi luottamusmies, luottamusvaltuutettu, oman ammattiliiton asiamies, lakimies tai työtoveri. Täsmällistä määräaikaa kuulemistilaisuuteen kutsu-

miselle ei ole säädetty, mutta lain perusteluissa edellytetään työntekijälle annettavan kohtuullinen valmistautumisaika, jotta hän voi esittää perustellun näkemyksensä asiasta ja halutessaan hankkia itselleen avustajan. PAREMMIN SOVELTUVAAN TYÖHÖN

Työnantajan on työntekijää kuultuaan selvitettävä ennen irtisanomista, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Tämä tulee selvittää mm. silloin, kun kyse on työntekijän taitamattomuudesta, osaamat-

tomuudesta ja puutteista työkyvyissä. Kyse voisi olla esimerkiksi asiakaspalvelutehtäviin sopimattoman henkilön siirtäminen tukitoimintoihin. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei uudelleensijoitusvelvoitetta tarvitse noudattaa. IRTISANOMISEN TOIMITTAMINEN – TEKSTIVIESTI EI KÄY

Työnantajan tulee toimittaa irtisanominen ensi sijassa henkilökohtaisesti. Päättämisilmoituksen muotoa ei ole määYTY 1 I 2011

11


Juristipalsta rätty, eli sen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Työnantajalla on kuitenkin erimielisyystapauksissa näyttövelvollisuus ilmoituksen toimittamisesta. Kaikissa tapauksissa ilmoituksen tekeminen henkilökohtaisesti ei ole mahdollista. Tällöin päättämisilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Ilmoittamisen toimittamisella sähköisesti tarkoitetaan sähköistä lomaketta, sähköpostia tai muuta luotettavaa, sähköiseen tekniikkaan perustuvaa menetelmää. Tekstiviestillä päättämisilmoitusta ei saa toimittaa, koska viesti saatetaan poistaa teleoperaattorin sanomanvälityskeskuksesta ennen kuin vastaanottaja on sen lukenut. MONINAISIA POIKKEUKSIA

Kirjeitse tai sähköisesti toimitetun ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Kirjettä käytettäessä määräaika lasketaan siitä, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi. Sähköisesti lähe-

tetyistä ilmoituksista tiedot tallentuvat automaattisen tietojenkäsittelyn ja teleliikenteen järjestelmiin. Ratkaisevaa päättämisilmoituksen tiedoksi antamisessa ajankohta, jolloin vastaanottaja on tosiasiallisesti saanut ilmoituksen. Useimmiten viesti menee perille lain määräaikaa nopeammin, mutta tähän vedotessaan lähettäjän tulee näyttää, että ilmoitus on vastaanotettu ennen määräajan päättymistä. Poikkeuksena työsopimuksen purkaminen koeajan perusteella, joka katsotaan toimitetuksi, kun ilmoitus on jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti. Mikäli työntekijä on vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti toimitetun päättämisilmoituksen tulleen toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä. Tämä poikkeussäännös ei koske muista syistä johtuvaa poissaoloa töistä. Mikäli päättämisilmoitus on toimitettu kyseisten vapaiden aikana henkilökohtaisesti, sen

Ennen työntekijän irtisanomista henkilöön liittyvällä perusteella työnantajan on varattava työntekijälle oikeus tulla kuulluksi asiasta.

katsotaan tulevan työntekijän tietoon välittömästi. IRTISANOMISEN SYYT SELVITETTÄVÄ

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä irtisanomisen syyt. Selvitys on tarpeen varsinkin silloin, kun työsuhteen päättäminen on tehty suullisesti. Selvitystä saattaa tarvita myös kirjallisen irtisanomisilmoituksen yhteydessä, mikäli ilmoituksesta ei ilmene esimerkiksi työsuhteen päättymispäivä tai irtisanomisen tosiasialliset perusteet. ●

Katso Kuntoremonttikohteet ja hae lomalle

www.a-lomat.fi

Kunnon talvilomalle Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Talvella ja keväällä 2011 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös teemakuntoremonttilomia. :: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikuntaja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin. :: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan onnistuiko Kuntoremontti. :: Kuntoremontille voidaan myöntää lomatukea 340 euroa ja terveystreffien tuki on 150 euroa. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

12

YTY 1 I 2011


SAVAL

SUOMEN AMMATTIVALMENTAJAT OSAKSI YTYÄ Teksti Leena Vänni

Kuva Ralf Åström

Pekka Potinkarasta SAVALin toiminnanjohtaja Suomen Ammattivalmentajat SAVAL on liittynyt YTYyn. Aiemmin SAVAL kuului Akavaan YTY & Valmentajat -nimisen kattoliiton kautta. Vuoden 2011 alusta SAVAL liittyi suoraan YTYyn jäsenyhdistykseksi tuoden mukanaan 650 ammattivalmentajaa. Valmentajien asioita hoitaa YTYssä mm. Pekka Potinkara, joka toimi aiemmin Suomen Valmentajien toiminnanjohtajana.

P

otinkara aloitti 1.2. valmentajien ammattijärjestön SAVALin toiminnanjohtajana sekä YTYn asiamiehenä tehtäväalueenaan liikuntatoimiala. Potinkara tiivistää yhdistymisen tavoitteeksi, että YTY on jatkossa entistäkin vahvempi pelaaja järjestökentässä. Valmentajien mukaan liittyminen tulee näkymään ainakin YTYn tulevissa jäsenilloissa, missä on tarkoitus hyödyntää ammattivalmentajien kokemuksia, osaamista ja näkymyksiä. – Valmentajilla on varsin usein mie-

lenkiintoisia näkökulmia kenen tahansa ytyläisen arkeen, Potinkara toteaa. Hän jatkaa, että esimiesten ja asiantuntijoiden ammattijärjestö sopii ammattivalmentajille, koska he ovat valmennuksen asiantuntijoita. Usein valmentaja on myös selkeässä esimiesasemassa valmentamiinsa urheilijoihin nähden. Ammattivalmentajissa on paljon myös valmennuksen johtotehtävissä olevia, joilla on alaisia apunaan. Tällaisia ovat esimerkiksi päävalmentajat, valmennuksen johtajat ja valmennuspäälliköt. ●

SAVAL lyhyesti

SAVALin hallitus 2010 – 2011

• Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry on perustettu vuonna 2002 • Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Erkka Westerlund, 2002 – 2006 • Vuodesta 2007 on SAVALia johtanut Anuliisa Uotila • Jäseniä tällä hetkellä noin 650 • Jäsenyyskriteerit: - Palkansaajana tai yrittäjänä toimiva urheiluvalmentaja, -ohjaaja, -kouluttaja tai vastaavissa valmennus- ja koulutustehtävissä toimiva henkilö - Valmennusalan tehtäviin valmistavassa oppilaitoksessa opiskeleva henkilö

Anuliisa Uotila (pj), taitoluisteluvalmentaja Mika Lehtimäki (vpj), yleisurheilutaustainen yrittäjä Pirkko Haapala, voimisteluvalmentaja Matti Heikkilä, terveysliikuntavaikuttaja Jukka Jalonen, jääkiekkovalmentaja Mika Kekäläinen, uintivalmentaja Jukka Vakkila, jalkapallovalmentaja

YTY 1 I 2011

13


14

YTY 1 I 2011


Jäsen

Teksti Leena Vänni

Kuvat Heli Hirvelä

Luottamustoimia aamuseitsemältä

RAUDAN KOLINASSA Posti kulkee ja jos ei Kusti, niin ainakin Itellan Ylempien Toimihenkilöiden puuhamiehet polkevat - lähinnä kuntopyörää. Janne Virtala ja Ari Nieminen ovat ottaneet tavaksi hoitaa ylempien toimihenkilöiden asioita yhteisten aamutreenien aikana kolmesti viikossa. Näin asiat tulee käytyä läpi säännöllisesti, ja kuntokin pysyy hyvänä.

P

uheliaat yritysyhdistysaktiivit Janne Virtala ja Ari Nieminen ovat molemmat tehneet Itellassa pitkään töitä. Nykyinen kehityspäällikkö Virtala tutustui talon toimintaan ensimmäistä kertaa opintojen aikana Turussa sanomalehden jakelun kautta ja päätyi pääkonttoriin valmistuttuaan kasvatustieteiden maisteriksi, ensin henkilöstöhallinnan puolelle ja sieltä tuotantoon. Muualle ei ole tarvinnut lähteä, sillä Itellasta on löytynyt aina uutta ja haastavampaa työtä. Suunnittelupäällikkö Niemisen ura Itellassa - tai oikeastaan Posti- ja lennätinlaitoksella - alkoi 1988 kuljetuspalveluissa autonkuljettajana. Tehtävä on vaihtunut parin vuoden välein, ja lisäksi hän on opiskellut työn ohessa useammankin tutkinnon. Kuten molempien urapolku todistaa, isona talona Itella tarjoaa

melkoisen monipuoliset mahdollisuudet liikkua työstä toiseen aina kulloisenkin elämäntilanteen ja osaamisen mukaan. – Kun tietotaito, varmuus ja osaaminen on kasvanut, niin Itellalla on ollut tarjota seuraava paikka näyttää osaamistaan, Nieminen tiivistää. YLEMMILTÄ PUUTTUI YHDISTYS

Ari Nieminen päätyi luottamusmieheksi jo varsin aikaisessa vaiheessa toimiessaan autonkuljettajana Itellassa. Hän kävi tuolloin SAK:n luottamusmieskoulutuksen. – Luottamusmiehenä toimiminen ajoittui silloin varsin haastavaan murrosaikaan, jolloin Postin virkasuhteet muuttuivat työsuhteiksi. Työntekijät pelkäsivät paikkojensa puolesta, paljon väkeä lähti pois ja luottamusmiehen olo oli aika avuton. Nieminen jätti ammattiin liittyvät luottamustoimet päädyttyään esimieheksi ja keskittyi luottamustehtäviin juniorijääkiekon parissa. Kymmenen vuoden tauon jälkeen paluu työpaikan luottamustoimiin tuli ajankohtaiseksi, kun Itellaan suunniteltiin henkilöstörahastoa. Henkilöstörahaston edustuksessa piti olla kattava läpileikkaus henkilöstöstä. Silloin konkretisoitui, että ylemmät toimihenkilöt ovat ilman omaa edustajaa. Vuonna 2005 päätettiin perustaa Itellan Ylemmät Toimihenkilöt ry ja Niemistä kysyttiin ehdolle valtuutetuksi. Ensin hän edusti ylempiä toimihenkilöitä henkilöstörahastossa, mutta koki hankalaksi olla mukana vain osassa kokonaisuutta. Niinpä mukaan tuli myös yritysyhdistystoiminta. Janne Virtala tuli mukaan toimintaan Niemisen pyynnöstä. – Aloin kiinnostua asioista keskustellessani asioista epävirallisesti Arin ja parin muunkin kanssa. Osittain mukaan lähtöön liittyivät sen hetken yleiset talousnäkymät eli taantuma YTY 1 I 2011

15


Jäsen

painoi päälle. Kun näki paljon ikäviä juttuja tapahtuvan kollegoille ja esimiehille, niin kiinnostus edunvalvontaan lisääntyi. Samaan aikaan yritysyhdistyksessä oli vajausta toimijoista, joten tuli lähdettyä mukaan, Virtala kertoo. IRTISANOMISET AHDISTAVAT MUTTA YHDISTÄVÄT

Itellassa on yritysyhdistyksen toiminta-aikana tapahtunut useita suuria muutoksia. Muutosten seurauksena irtisanomisia on kohdistunut myös ylempiin toimihenkilöihin. – Olemme jakaneet toimialueet kolmeen eri alueeseen eri luottamusmiesten välillä. Minun ja Jannen alue, viestinvälitys, on säästynyt pahimmilta leikkauksilta. Mutta onhan se leikkuri meillekin osunut. Irtisanomisesta ei voi todeta muuta, kuin että niissä ei ole mitään kivaa. Positiivisena puolena voi nähdä, että ahdinko vahvistaa yritysyhdistystä ja yhdistää työntekijöitä, mutta se ei silti tee irtisanomisista positiivisia, Nieminen toteaa. – Edunvalvonta kiinnostaa vähiten silloin, kun linnut laulaa, pasaatituulet puhaltaa ja palkka tulee ajallaan. Kun ajat ovat vaikeammat, tulee uusia jäseniä, haetaan apua ja vuoropuhelu lisääntyy. Yritysyhdistyksen haaste niin Itellassa kuin muuallakin on siinä, että ylemmät toimihenkilöt edustavat työnantajaa, jolloin omien etujen ajaminen tuntuu ristiriitaiselta. Nämä asiat pystyy kuitenkin pitämään erillään, Virtala toteaa. PALJON SE ANTAA, VÄHÄN SE LOPPUPELEISSÄ OTTAA

Yritysyhdistystoiminta vie jonkin verran aikaa. Molemmat miehet toteavat kuitenkin, että enemmän se antaa kuin ottaa. – Mitään ei saa, jos ei myös anna. Yritysyhdistyksessä saa uusia näkökulmia ja kuulee erilaisia mielipiteitä. Me käymme

YRY-toimijoiden kanssa porukalla Itellan kuntosalilla ja käymme asiat läpi treenaamisen ohessa. Lisäksi asioita hoidetaan lounaiden yhteydessä, Nieminen kuvailee. – Yhdistystoiminta vie tietysti aikaa juuri niin paljon kun siihen laittaa, mutta minimitaso on loppujen lopuksi aika pieni – vaalit ja sääntömääräiset kokoukset. Kuitenkin esimerkiksi luottamusmiehille suunnatuista koulutuksista saa paljon irti, huomauttaa Virtala. LAJITELLAAN POSTIA ITELLASSA

Lopuksi on pakko kysäistä asiaa, joka oli puheenaihe Postin muuttuessa Itellaksi. Mitä tunteita Itella nimenä herättää ja mikä siinä nimessä kuvaa postia? – Firman sisällä nimi on positiivinen, koska Itella ei pelkästään jaa postia suomalaisiin kotitalouksiin, vaan toimii monella muullakin alalla. Kotimarkkinoiden ulkopuolella Itella kuvastaa juuri sitä, että se ei ole vain yksi posteista, vaan erottuu joukosta. Tarvitsee muistaa, että Itellan liikevaihdosta vain puolet tulee perinteisistä postitoiminnoista. Perinteinen paperiposti on vähenemässä ja painopiste siirtyy muihin toimintoihin. Silti Itella on edelleen maan ainoa kattava jakelupalvelu, joka hoitaa kirjeet perille kaikkiin kolkkiin joka arkipäivä, Virtala toteaa. ●

Ari Niemisen ja Janne Virtalan työpaikka, Itellan pääkonttori, sijaitsee Helsingin Ilmalassa. Samassa yhteydessä olevaan lajittelukeskukseen juuri investoidut 150 miljoonaa euroa todennäköisesti pitänevät Itellan Ilmalassa jonkin aikaa.

16

YTY 1 I 2011


Seppo Simola

ETANAMAKSU Kuinkahan monta kertaa hyvää tarkoittanut uudistus kääntyy tosielämässä käyttäjiään – vai sanoisinko kohteitaan – vastaan? Nörtit sanovat nykyään perinteistä paperipostia etanapostiksi, mutta korttimaksut ne vasta etanaa ovatkin!

H

assuinta asiassa on se, että mitä pienempi maksu on kyseessä, niin sitä varmemmin käytetään korttia. Ja mitä nuorempi ihminen jonossa edessäsi seisoo, niin sitä varmemmin hän kaivaa rahan sijasta kortin taskustaan. Olet varmaan ollut joskus kioskijonossa kiireisenä ja edessäsi on joku Y vai X vai minkä ikinä sukupolven edustaja maksamassa 50 sentin purkkapakettia? Ja se sitten osaa kestää! Ensin odotetaan että kone varmentaa. Ja siihen ruuhka-aikana menee aikaa. Sitten tulostellaan kuittia ja allekirjoitellaan. Tämän odottelu- ja seiniinkatseluprojektin aikana olisi jo kolme - neljä vanhanaikaista ihmistä maksanut ostoksensa vaivattomasti muutamalla kolikolla. Entäpä sitten pubissa? Olen ymmärtänyt, että yrittäjien tavoitteena on maksimoida myynti eli saada mahdollisimman monta myyntitapahtumaa läpi per aikayksikkö. Eikö se sitten mene niin? Ei! Menepä vaikka johonkin nuoremman väen suosimaan olutravintolaan perjantai-iltana

Kuva: Fotolia.com

viiden maissa työnjälkeisoluelle. Tiskillä toistuu kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja kortin kaivelu, varmennuksen odottelu ja kuitin siirtely edestakaisin. Jos tuoppi maksaa vitosen, niin miksi ihmeessä sitä vitosta ei voi olla kädessä valmiina? Ihme, etteivät yrittäjät ole vielä hoksanneet tätä. Muistatko aikaa, kun lähimyymälässä oli pikakassa? Sinne saattoi mennä maksamaan, jos ostoksia oli viisi tai vähemmän. Jos minä olisin yrittäjä, niin minä perustaisin oitis käteisellä maksaville oman kassan ja levittäisin heille vielä punaisen maton sen kunniaksi, että voisin vaikkapa triplata myyntini ruuhka-aikana. Nyt joku sanoo, että käteisen käsittely maksaa. Antaa maksaa vaan, jos kiireajan myynti moninkertaistuu ja asiakastyytyväisyys paranee! Ajattelepa jos lähikioskillasi tai työpaikan viereisessä pubissa olisi kaksi kassakonetta. Sillä välin, kun myyjä odottelee juniorikansalaisen korttivarmennusta, niin kolme tällaista seniorikansalaista voisi sillä välin maksaa iltapäivälehtensä tai tuopposensa käteisellä. Asiakkaan jonotuttaminen ärsyttää minua niin paljon, että valitsen jopa ostopaikkani sen mukaan, missä asiakkaita ei jonotuteta. Ennen sanottiin, että rahaa ei kannata seisottaa jonossa. En ymmärrä, miksi siitä nykyään on tullut kannattavaa. Sanotaan, että käteisen vähenevä määrä hillitsee liikeryöstöjä. Varmasti näin käy pidemmällä tähtäyksellä ja rahojen suojaamisella – kuten pankeissa on tehty – voidaan ryöstöalttiuteen tehokkaasti vaikuttaa. Ryöstöriskiä ei missään nimessä pidä vähätellä, mutta meillä kolumnisteilla on taipumus ajatella vanhanaikaisesti ja ennen muuta ruohonjuuritasolta katsoen. Annan lopuksi vielä yhden hyvän vinkin jonossa seisomisen välttämiseksi. Suurissa marketeissa asioidessasi valitse aina sellainen jono, jossa ihmisillä ei ole vaatteita ostoksinaan. Aina ja poikkeuksetta käy niin, että jossakin vaatteessa ei olekaan viivakoodia. Sitten jonotellaan kun kassaneiti luuri korvallaan yrittää epätoivoissaan saada ihmistä kiinni vaateosastolta. Ja taas kestää… Nyt ei auta edes se, että vaatteenostaja lopulta ymmärtäisi maksaa käteisellä. ●

YTY 1 I 2011

17


YTN

Teksti Marketta Harinen

Kuvat Fotolia.com ja Marketta Harinen

PALKKATUTKIMUKSISTA SELKÄNOJAA NEUVOTTELUIHIN Palkkatutkimuksista saa kunnon tietoa neuvottelupöytiin ja pohjaa omiin palkkaneuvotteluihin. Liittojen lisäksi palkkatutkimuksia tekevät monet yritysyhdistykset.

U

seimmille ylemmille toimihenkilöille lienevät tuttuja omien ammattiliittojen vuosittaiset palkkatutkimukset. Ylemmät Toimihenkilöt YTN kokoaa jäsenliittojensa keräämistä tiedoista tietopakettia, josta selviävät eri alojen keski- ja mediaanipalkat, tehtyjen ylitöiden määrä, matkustuspäivät ja muut työelämän kuviot. Tutkittu tieto tarjoaa selkärankaa YTN:n neuvottelijoille, kun he istuvat neuvottelupöytään vääntämään kättä yleisistä palkankorotuksista ja työsuhteen muista ehdoista. YTN:n yli sadasta yritysyhdistyksestä moni tekee myös omia palkkatutkimuksia paikallisten neuvottelujen tueksi. Nii-

18

YTY 1 I 2011

Metson ylempien yritysyhdistys MYTin Janne Seppälä.


Katso Perhelomakohteet

Palkkatutkimuksista näkee, mitä töitä arvostetaan

ja hae lomalle

ja miten palkkaus on kehittynyt vuosien varrella.

www.a-lomat.fi

den tuloksia käytetään hyväksi, kun palkkoja pyritään kehittämään paikallisesti. Useimmat yritysyhdistykset toteuttavat kyselyjään parin vuoden välein ja likimain samoin kysymyksin, jotta vertailu onnistuisi. YTN:n tutkijat auttavat yritysyhdistyksiä asiantuntijoina, jos apua tarvitaan. He esimerkiksi tarkistavat kysymyspatteriston, jotta bugeja ei pääsisi syntymään. TÄRKEÄÄ PAIKALLISTA TIETOA

Outokummun Tornion ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys tekee palkkatutkimuksia noin puolentoista vuoden välein. Pari viimeistä kyselyä on työstetty yhdessä Raahen Rautaruukin yritysyhdistyksen kanssa. – Palkkatutkimuksista näkee, mitä töitä arvostetaan ja miten palkkaus on kehittynyt vuosien varrella. Yhteistyö Raahen kanssa on hyödyllistä, koska palkkoja päästään vertailemaan saman alan yritykseen täällä pohjoisessa. Olosuhteet ovat meillä ja Raahen Ruukilla lähes samat, kertoo Tornion ylempien luottamusmies Hannele Aikio. Aikion mukaan kyselyistä on joskus paljastunut hyvin alhaisia palkkoja. Ne poikkeamat selvitetään ja asia yritetään korjata. Omasta tutkimuksesta on apua palkkaneuvotteluissa. – Niistä saa kuvan meidän omasta tilanteesta, jota voi sitten verrata YTN:n tietoihin ja muihin teknologiateollisuuden palkkatilastoihin. Myös työilmapiiriä, matkustuskorvauksia, ylitöitä ja vaikkapa työehtosopimustavoitteita kartoittavat kysymykset antavat hyvää tietoa paikallisista oloista. Tornion väestä noin puolet vastaa kyselyihin ja tulokset kiinnostavat. Työnantajakaan ei ole tutkimuksen tekoa kavahtanut. Lupa kyselyn tekemiseen on tullut helposti Aikion mielestä yritysyhdistyksen palkkatutkimukset ovat tärkeä toimintamuoto. Samaa mieltä on Metson ylempien yritysyhdistys MYTin Janne Seppälä. PALKKAEROJA HAARUKOIDAAN

MYT on tehnytkin palkkatutkimuksia jo lähes 20 vuoden ajan. Viimeisin oli järjestyksessään kymmenes. Seppälän mukaan kyselyjen tuloksilla on saatu haarukoitua palkkaeroja eri yksiköiden välillä ja sisällä. – Palkkatutkimusten suurin hyöty on mielestäni ollut palkkatietoisuuden lisääminen. Tutkimustuloksia on pystytty jonkin verran hyödyntämään pohjana paikallisissa neuvotteluissa. Työnantaja on suhtautunut kyselyjen tutkimuksiin vaihtelevasti, mutta kun tulokset ovat olleet suhteellisen tarkkoja, tuloksia ei ole pystynyt tyrmäämäänkään, Seppälä kertoo. Metsolaisista ylemmistä toimihenkilöistä reilusti yli kolmasosa vastaa yleensä tutkimuksiin. – Mitä paremmin ihmiset tiedostavat palkkansa suhteessa muihin, sitä paremmin palkoista pystyy puhumaan. Tutkimukset ainakin vähentävät mutu-pohjaisiin oletuksiin perustuvaa palkkatietämystä puolin ja toisin, Seppälä toteaa. ●

Perheen kanssa kesälomalle A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat kesän lomaviikot ovat 22–34. Hakuaika päättyy 15.4.2011. Perhelomiin saa lomatukea :: Perhe- ja virkistyslomat: 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/ aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

YTY 1 I 2011

19


YTN

NOPSYn kyselyn tulokset

Teksti Marketta Harinen

Kuva Antonin Halas

PÄÄTYIVÄT LEHTIIN

N

okia Siemens Networksin (NSN) pääkaupunkiseudun ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys Nopsyn viime vuoden palkkakysely toi uutta tietoa NSN:n palkoista: reaaliansiot laskivat, eri yksiköiden keskipalkoissa oli jopa satojen erojen eroja ja työntekijät kokivat työn vaativuuden mittarit epäreiluiksi. Työhyvinvointia ja työn imua kuvaavat tulokset olivat linjassa TEKin työmarkkinatutkimuksen kanssa. NSN:llä voidaan huonosti, sillä usko omaan tulevaisuuteen yrityksessä horjuu ja työpaikkojen pelätään siirtyvän Kiinaan tai Intiaan. Nopsyn kyselyn tuloksista raportoitiin useissa lehdissä, muun muassa Helsingin Sanomissa ja Taloussanomissa – yritysjohdon harmiksi. – Kysely oli tarkoitettu yritysyhdistyksen omaan käyttöön, mutta jostain tiedot päätyivät julkisuuteen, Nopsyn Tuula Aaltola pahoittelee. Pahoittelut eivät riittäneet NSN:lle, joka arvosteli julkisuudessa Nopsyn palkkatutkimusta. – NSN:n ulostulosta jäi vaikutelma, etteivät he olleet perehtyneet asiaan. Onneksi liitotkin puuttuivat asiaan. Puheenjohtajana jouduin asiasta kovan paikan eteen, muun muassa työnantajan puhutteluun, Nopsyn puheenjohtaja ja luottamusmies Jari Ruokolainen kertoo. ARVOKASTA TIETOA SAATIIN

Viime vuoden kysely oli Nopsyn historian toinen. Myös vuonna 2009 kartoitettiin NSN:n palkkoja, palkkakehitystä ja työtyytyväisyyttä pääkaupunkiseudulla. NSN:n väki vastasi puoli tuntia vieneeseen kyselyyn hyvin. Vastausprosentti nousi 25:een eli vastaajia oli noin tuhat. Tulokset ovat siis yleistettävissä. – Palkkatietojen lisäksi Nopsy sai kyselystä arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, koetaanko palkkarakenteiden perusteiden olevan kohdallaan, millaiseksi työkuorma koetaan eri organisaatioissa ja miten yleisesti työntekijät kokevat ikäsyrjintää, Nopsyn puheenjohtaja Ruokolainen selittää. Aaltola huokaa urakan jälkeen, sillä kyselyn tulosten yhteenveto ja analysointi oli vaativa rupeama. Työtä tehtiin seitsemän luottamusmiehen voimin useita viikkoja, viikonloppuisinkin. Paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa ei tarvitse enää tyytyä arvailemaan, kun on tutkittua tietoa tarjolla. 20

YTY 1 I 2011

Nopsy järjesti kyselyn tuloksista ylemmille toimihenkilöille neljä tiedotustilaisuutta, joista yksi oli englanniksi. Tutkimus on ollut suosittua luettavaa myös Nopsyn sisäisillä verkkosivuilla, ja kiitosta on tullut runsaasti. Yritysyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi taas. – Firma kutistuu, mutta me kasvamme, Ruokolainen toteaa. YHDESSÄ RAKENTAEN

Kyselyn toteuttaneet luottamusmiehet ja yrityksen johto kävivät läpi tutkimuksen tuloksia yhdessä. – Tutkimuksestamme myös yritys saa sellaista tietoa, jota sillä ei ole ennestään. Siitä on hyötyä sekä henkilöstölle että yritykselle. Me pystyimme esimerkiksi kertomaan, millaisista asioista työhyvinvoinnin huonot tulokset koostuvat, Aaltola kertoo. Vaikka NSN:ssä elo on ollut edunvalvonnallisesti ajoittain hyvin hankalaa, valoa on nyt näkyvissä. – Varovaisen optimistia olemme, jotain toivoa on yhteistyön paranemisesta. Tavoitteemme on, että asioita voitaisiin miettiä rakentavasti yhdessä, Aaltola sanoo. Sitä paitsi ei kaikki ihan surkeaa ole. Esimerkiksi naisten ja miesten välinen palkkaero näyttäisi olevan NSN:ssä pienempi kuin samantapaisissa töissä keskimäärin. ●

Luottamusmies Tuula Aaltolan mukaan NSN:n henkilöstöhallintokin toivoo Nopsyn jatkavan palkkatutkimuksiaan. Niistä on hyötyä sekä henkilöstölle että yritykselle.


Ytimestä

Tukea yritysyhdistyksille

KOLMELLA TAVALLA Ylemmät Toimihenkilöt YTN tukee yritysyhdistyksiä, sillä toiminnan tehokkuus ja järjestäytymisasteen nosto ovat YTN:lle tärkeitä. Yritysyhdistykset ehdottivat tuen kehittämistä yhdenvertaisemmaksi kaikkien YTN-liittojen jäsenille ja näin ollen tukeen tehtiin tänä vuonna muutoksia.

T

ukea annetaan kolmella eri tavalla. Perustamistuki on tarkoitettu uudelle yritysyhdistykselle, kun taas jäsentukea saa vuosittain jäsenmäärän mukaan. Lisäksi jaetaan projektitukea yksittäisille tapahtumille tai tilaisuuksille. PERUSTAMISTUELLA TOIMINTA KÄYNTIIN

Perustettavalle yritysyhdistykselle maksetaan tuhannen euron kertaluonteinen perustamistuki. Tuen tarkoitus on turvata aloittavan yhdistyksen toiminta ja kattaa perustamiskulut. Tuki mahdollistaa jäsenhankinnan aloittamisen ja kohtuullisen toiminnan ensimmäisen vuoden ajan. Tuen saamisen yhtenä edellytyksenä on, että yhdistyksellä oma tili. JÄSENTUKEA VUOSITTAIN

Jäsentukea maksetaan sellaisista yritysyhdistyksen jäsenistä, jotka ovat jonkin YTN-liiton jäsenenä. Jäsentuki vuodelle 2011 tulee hakea helmikuun loppuun mennessä. Tukea maksetaan kahdella eri tavalla.

Ira Laitakari-Svärd asiamies ira.laitakari-svard@yty.fi

Jos yritysyhdistys ei peri jäsenmaksua, yritysyhdistykselle maksetaan vuosittain jäsenmäärään perustuvaa jäsentukea kaksi euroa per yhdistyksen jäsen. Tuen minimimäärä on kuitenkin vähintään 300 euroa. Esimerkki: Yritysyhdistyksessä on 40 YTN:n jäsenliittoihin kuuluvaa jäsentä. Jäsentuki olisi vuosittain 40 x 2 euroa = 80 euroa. Yritysyhdistykselle maksetaan 300 euroa. Esimerkki: Yritysyhdistyksessä on 270 YTN:n jäsenliittoihin kuuluvaa jäsentä. Yritysyhdistykselle maksetaan vuosittain jäsentukea 270 x 2 euroa = 540 euroa. Jos yritysyhdistys perii jäsenmaksua, yhdistykselle maksetaan yhdistyksen vuosikokouksen määräämä jäsenmaksu, suuruudeltaan kuitenkin enintään 10 euroa/jäsen. Esimerkki: Yhdistyksen vuosikokous päättää kantaa jäseneltään 30 euroa jäsenmaksua vuodessa. Yhdistys kantaa jäseneltään jäsenmaksuna 20 euroa ja YTN maksaa yhdistykselle 10 euroa/ kannettu jäsenmaksu (YTN-liittoihin kuuluvien jäsenten osalta). Esimerkki: Yhdistyksen vuosikokous päättää kantaa jäseneltään 8 euroa jäsenmaksua vuodessa. Yhdistyksen jäseneltä ei peritä jäsenmaksua lainkaan, vaan YTN maksaa yhdistykselle 8 euroa/jäsen (YTNliittoihin kuuluvien jäsenten osalta). Jäsentukien ehtona on, että yhdistys tekee yhdistyslain velvoittamat toimenpiteet, kuten pitää sääntömääräiset

kokoukset ja päivittää yhdistyksen hallituksen tiedot on YTN:n yritysyhdistysrekisteriin. TILAISUUKSIIN PROJEKTITUKEA

Perustukien lisäksi yritysyhdistykset voivat anoa projektitukea. Projektitukea jaetaan harkinnan mukaan, kuitenkin enintään 1000 euroa hakemusta kohden. Tuen tarkoitus on yksittäisen projektin, tapahtuman tai tilaisuuden kulujen kattaminen. Tilaisuuksien järjestämisessä on hyvä olla etukäteen yhteydessä omaan kummiasiamieheen. Tuen ehtona on riittävä selvitys toteuttamisesta, kokonaiskuluista ja anotun tuen käyttämisestä. Projektin pitää olla yhdistyksen ja YTN:n toiminnan ja tehtävän mukainen. Yhdistyksellä tulisi pääsääntöisesti olla projektiin omarahoitusosuus. Projektituki myönnetään ainoastaan sellaisiin tilaisuuksiin, jotka ovat koko jäsenistölle avoimia sekä tilaisuuksiin, jotka edistävät jäsenpitoa ja jäsenhankintaa. Jos yritysyhdistyksen jäsenrekisteri ei vastaa YTN:n jäsenrekisterin tietoja, voidaan tuki evätä joko osittain tai kokonaisuudessaan. Yritysyhdistysten toiminta on myös yhteistoimintaa. Hyviä käytäntöjä, sopimuksia ja toimintamalleja halutaan jakaa yhdistysten ja YTN:n välillä. Kokemuksia yritysyhdistysten välillä vaihdetaan mm. kahdesti vuodessa pidettävillä YRYpäivillä sekä puheenjohtaja- ja luottamusmiespäivillä. Jokaisella yritysyhdistyksellä on YTN:ssä lisäksi oma kummiasiamiehensä, jonka kautta tiedonkulku YTN:n ja työpaikan välillä on vaivatonta. Tämän kanavan kautta YTN jakaa tietoa yritykseen jäsenistölle ja kerää tietoa yritysten tilanteista. Kerättyä tietoa käytetään hyväksi, kun neuvotellaan alalle työehtosopimusta. ● YTY 1 I 2011

21


MAGIAA, LINNANNEITOJA JA PIKKURITAREITA Tervetuloa Turun linnaan 14.4.2011 koko perheen tapahtumailtaan Järjestämme YTYn kevätkokouksen yhteydessä koko perheen tapahtumaillan Turun linnassa 14.4.2011. Voit ottaa mukaan niin puolisosi kuin lapset ja lapsenlapsetkin. Kevätkokouksen aikana lapsia ja seuralaisia viihdyttää taikuri Marcus Alexander. Turun linnan historiaan pääsemme tutustumaan pikkuritari- ja keskiaikakierroksilla. Illan päätteeksi tarjolla on maittavaa purtavaa buffet-pöydästä. Aika: torstai 14.4.2011 klo 16.30 – 20.00 Paikka: Turun linna, Bryggman-sali, Linnankatu 80, 20100 Turku OHJELMA 16.30 – 17.00

Ilmoittautuminen Bryggman-sali - kahvi/tee/mehu ja suolainen kahvileipä

17.00 – 17.30

YTYn kevätkokous jäsenille

17.00 – 17.30

Lapsille ja seuralaisille taikuriesitys - taikuri Marcus Alexander

17.45 – 18.45

Opastettu Ritari- ja Keskiaikakierros

18.45 – 20.00

Buffet-pöydän antimia

Eteläinen Sali

Hinta Tilaisuus on YTYn jäsenille maksuton. Jäsenen mukana osallistuville aikuisille tilaisuus maksaa 10 € ja lapsille 5 €. Seuralaisten osallistumismaksu maksetaan käteisellä paikanpäällä ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittaudu tilaisuuteen Ilmoittaudu tilaisuuteen netissä olevalla ilmoittautumislomakkeella. Löydät linkin jäsensivuiltamme www.ytyintra.fi > iYTY > Tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Voit myös ilmoittautua puhelimitse jäsensihteeri Tiina Lappalaiselle puh. (09) 2510 1310.

Eteläinen Sali

YTYn kevätkokouskutsu Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n kevätkokous pidetään torstaina 14.4.2011 kello 17.00 osoitteessa Turun Linna, Bryggman-sali, Linnankatu 80, 20100 Turku. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus sekä kahvitarjoilu alkavat klo 16.30. Valtakirjojen tarkastus koskee vain niitä jäseniä, jotka edustavat itsensä lisäksi myös toista kokoukseen ilmoittautunutta YTYn jäsentä. Kokouksen esityslistalla on yhdistyksen sääntöjen 8 § mukaiset asiat. Lisäksi kevätkokouksessa hyväksytään vaalitoimikunnan ohje, valitaan vaalitoimikunnan jäsenet valmistelemaan uuden hallituksen valintaa sekä päätetään hallituksen esittämän ylimääräisen talousarvion hyväksymisestä. YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen tulee ilmoittaa yhdistyksen sääntöjen 7§ mukaan yhdistykselle osallistumisestaan kokoukseen viimeistään torstaina 7.4.2011 kello 16 mennessä YTYn jäsensivujen kautta tai puhelimitse (09) 2510 1310. Tervetuloa! Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry Hallitus 22

YTY 1 I 2011


Lyhyet UUSI JÄSENKORTTI TULOSSA

- tarkistathan jäsentietosi Saat uuden jäsenkortin helmikuun aikana. Kortti on voimassa huhtikuulle 2013 asti. Kortti kannattaa pitää lomapakossa mukana, sillä sitä näyttämällä voit hyödyntää monia jäsenetuja ja lomamatkoilla se toimii vakuutuskorttina. Kortista löydät myös jäsennumerosi, jota tarvitset jäsensivuille kirjautumiseen.

Kortin mukana on jäsenrekisteriote. Tarkistathan, että rekisterissämme olevat tietosi ovat ajan tasalla. Voit tehdä muutoksia tietoihisi jäsensivuillamme www.ytyintra.fi kohdassa Omat tiedot. ●

/ € 1 2 kk JÄSENMAKSUT 2011 YTYn normaalihintainen jäsenmaksu on 21 € / kk (252 € / vuosi). Eräpäivät ovat neljässä erässä maksettaessa 18.2., 18.5., 18.8. ja 18.10. Maksutavat ovat e-lasku, suoraveloitus, tilisiirto ja työnantajaperintä. Jos jäsenmaksu peritään suoraan palkastasi, tarkistathan palkkakuitistasi, että peritty summa on oikein.

JÄSENMAKSUALENNUKSET

JÄSENOPAS JA JÄSENMAKSUT 2011 Saat jäsenkortin mukana Jäsenoppaan ja Jäsenmaksut-esitteen vuodelle 2011. Jäsenoppaasta löydät tiedot jäsenetujemme hyödyntämiseen. Jäsenmaksutesitteessä on esitelty vaihtoehtoiset jäsenmaksutavat sekä annettu ohjeet mm. alennuksen hakemiseksi. ●

VIRON KRUUNUT VIROON Viro liittyi euroalueeseen tammikuun alussa, ja samalla Viron kruunut vaihtuivat euroksi. Suomen Pankki ottaa vastaan Viron kruunuseteleitä maksutta vain helmikuun loppuun asti. Vaihdon yläraja on 1.000 euroa. Setelit vaihdetaan kiinteään muuntokurssiin (1 euro = 15,6466 Viron kruunua). Virossa käteispalveluja tarjoavat pankit vaihtavat kruunuseteleitä ja -kolikoita 30.6.2011 asti, ja osassa konttoreissa vaihtopalvelua jatketaan 31.12.2011 asti. Viron keskuspankissa kruunuja voi vaihtaa euroiksi rajoituksetta. ●

Myönnämme hakemuksesta 50 % alennuksen normaalista jäsenmaksusta niille jäsenille, jotka ovat ilman palkkatuloja tai palkaksi luettavaa kertakorvausta esimerkiksi työttömyyden, vanhempainvapaan, vuorotteluvapaan, opiskelun tai pitkäaikaisen sairauden takia. Lyhin alennukseen oikeuttava aika on kolme täyttä palkatonta kalenterikuukautta. Ohjeet alennuksen hakemiseksi löydät Jäsenoppaasta tai netistä jäsensivuiltamme. Vuoden 2010 alennukset on haettava 31.3.2011 mennessä.

SENIORIJÄSENYYS Pysyvästi pois työelämästä mm. työttömyys- ja vanhuuseläkkeelle siirtyneillä on mahdollisuus jäädä YTYyn seniorijäseneksi. Seniorijäsenmaksu on 69 €/ vuosi. Seniorijäseneksi voit siirtyä vapaamuotoisella hakemuksella kirjeitse tai sähköpostilla yty@yty.fi. Mainitse hakemuksessasi, että eroat IAETkassasta siitä päivästä lähtien, kun seniorijäsenyytesi alkaa. ●

YTY 1 I 2011

23


Lyhyet

TASKUKALENTERI 2011 VIELÄ EHDIT MUKAAN 5 000 EURON ARVOISEN MATKALAHJAKORTIN ARVONTAAN YTYn vuodenvaihteen jäsenhankintakampanja on täydessä vauhdissa. Olemme tällä kertaa valinneet mediaksi suorapostituksen. YTYn mainoskirjeitä on lähetetty kohdennetulla osoitteistolla yli 13 000 kappaletta. Kampanjasivumme sijaitsevat osoitteessa www.ytytarjous.fi. YTYÄ YSTÄVÄLLE!

Nyt on hyvä aika suositella YTYä ystäville ja työkavereille, jotka eivät vielä ole löytäneet itselleen sopivaa liittoa. YTYyn voivat liittyä henkilöt, jotka työskentelevät yksityissektorilla esimies- tai asiantuntijatehtävissä. Jäsentemme koulutustausta vaihtelee keskikoulusta ylemmän korkeakoulun tutkintoihin, esim. yo-merkonomi, datanomi, teknikko ja FM ovat yleisiä tutkintoja ytyläisten keskuudessa. Ekonomit, insinöörit, tradenomit ja lakimiehet järjestäytyvät omiin koulutuspohjaisiin liittoihinsa. SUOSITTELEMINEN ON HELPPOA!

YTYä on helppo suositella. Etusivullamme www.yty.fi on Kaverille kanssa-painike, josta pääset sähköiseen suosittelukorttiin. Suositteluviesti lähtee sinun nimissäsi ja vastaanottaja saa viestissä automaattisesti tiedon kampanjastamme ja mahdollisuudesta voittaa 5 000 euron arvoinen matkalahjakortti. Suosittelija pääsee kampanjasivustolle ja osallistumaan arvontaan kortin lähetyksen jälkeen. Täytä kampanjasivuilla oleva lomake (En liity, mutta osallistun arvontaan). Saat lisäksi jokaisesta suosittelemastasi jäsenestä, joka liittyy 3 kuukauden sisällä suosittelusta, 30 euron arvoisen superlahjakortin. ● 5 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonta suoritetaan 1.3.2011. Voittajan nimi julkaistaan nettisivuillamme ja YTY-lehden numerossa 3/2011.

24

YTY 1 I 2011

Olemme perinteiseen tapaan tilanneet YTY-taskukalentereita. Pohjana on Akavan kalenteri, johon on lisätty YTYn toimittamia sivuja. Toteutuksesta vastaa CC Kalenteripalvelu Oy. Kalenterissa on kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna pöydällä. Teetämme kalenterit kahdella vaihtoehtoisella kannella, perinteisen muovikannen rinnalle on tullut ekologinen pahvikansi. Tilauksia on tullut jo runsaasti, mutta vielä on kumpaankin vaihtoehtoa jäljellä. Jäsenet voivat tilata yhden oman YTY-kalenterin maksutta, niin kauan kuin niitä riittää. Ilmoita tilatessasi kumman kannen haluat. Tilauslinkki löytyy www.yty.fi Ajankohtaista palstalta. Jos Sinulla ei ole mahdollisuutta tilata kalenteria netin kautta, voit tehdä tilauksen puhelimitse numerosta (09) 2510 1310.


Lyhyet YTYN LOMAMÖKKIEN KESÄVIIKOT ARVOTAAN PIAN YTY omistaa kaksi laadukasta loma-asuntoa, jotka ovat jäsenten vuokrattavissa ympärivuotisesti. Villa Hilla sijaitsee Kittilän Levillä koillisrinteen ja golf-kentän läheisyydessä. Putti Torppa sijaitsee Jämsässä Keski-Himoksen mökkialueella. Molemmissa kohteissa on runsaasti tarjolla kesäaktiviteetteja.

• •

Villa Hillan viikot 7.5. – 27.8.2011 arvotaan 1.3.2011 Putti Torpan viikot 17.6 – 30.9.2011 arvotaan 31.3.2011.

Viikkohinnat kesäkaudella ovat 220 – 380 euroa.

NÄIN OSALLISTUT ARVONTAAN

Mökkivarauksia voit tehdä jäsensivuillamme, jonne kirjaudutaan jäsennumerolla ja henkilökohtaisella salasanalla. Jos et ole aiemmin käynyt jäsensivuilla, joudut ensin rekisteröitymään ja tilaamaan salasanan. Saat tarkemmat ohjeet jäsensivuston etusivulla www.ytyintra.fi. Villa Hillan ja Putti Torpan varauskalenterit, joiden kautta varaukset tehdään, löytyvät kohdasta Jäsenedut > Mökit > Varaukset mökkeihin. Klikkaa kalenterista haluamasi viikko

ja tallenna varaus. Näet varausta tehdessäsi myös, montako muuta ennakkovarausta kyseiselle viikolle on tehty. Tallennuksen jälkeen ennakkovarauksesi näkyy kalenterissa oranssin värisenä. Arvonta suoritetaan arvontapäivää edeltäneeseen päivään klo 24 mennessä tulleiden ennakkovarausten kesken. Etusijalla ovat ne varaajat, jotka eivät ole aiemmin saaneet viikkoa arvonnoissa. Ennakkovarauksia voi jättää yhdelle tai useammalle viikolle. Arvonnan jälkeen ilmoitamme sähköpostilla kaikille osallistuneille arvonnan tulokset. Vahvistetut varaukset näkyvät varauskalenterissa sinisenä. ● Lisätietoja antaa toimistopäällikkö Kyllikki Kivijärvi, puh. (09) 2510 1320, kyllikki.kivijarvi@yty.fi

Putti Torppaan uusi sisustus Himoksen Putti Torppa on ollut YTYn jäsenten ahkerassa vuokrakäytössä jo lähes 10 vuotta. Tulemme uusimaan valtaosan mökin kalusteista ja tekstiileistä touko-kesäkuussa. Samalla tehdään mökin kunnostustöitä niin sisällä kuin ulkonakin. Putti Torppa ei siten ole vuokrattavissa ajalla 13.5.–17.6.2011. ●

YTY 1 I 2011

25


Lyhyet VEROVAPAAT KORVAUKSET 2011 Verovapaat matkakustannusten korvaukset ja luontoisetujen laskentaperusteet muuttuivat vuoden alusta. Verottomuuden edellytyksistä säätää verohallinto. Työnantajan tosiasiallisesti maksamat määrät sen sijaan määräytyvät muun muassa työ- ja virkaehtosopimusten perusteella. Verohallituksen päätöksen määrät ja edellytykset voivat erota työehtosopimusten määristä ja edellytyksistä. •

Veroton kotimaan kokopäiväraha on nyt enintään 34 € (36 € vuonna 2010) osapäiväraha on edelleen 16 €. Myös ateriakorvaus laski hieman ja on nyt 8,50 € (9,00 € vuonna 2010). Oman auton käytöstä työmatkoihin maksettava kilometrikorvaus on 46 senttiä / km (45 senttiä / km 2010) sekä käyttöetuautosta maksettava korvaus edelleen 11 senttiä kilometriltä. Kilometrikorvausten lisäksi maksetaan korvauksia esim. perävaunun kuljettamisesta. Ravintoedun arvo on 5,40 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,40 € ja enintään 9,00 €. ●

HETEMÄEN TYÖRYHMÄN KANTA TULOVEROIHIN ON OIKEA Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän keskeisin linjaus vastaa hyvin Akavan näkemystä. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta muuhun verotukseen. – Nykyisen verojärjestelmän keskeinen ongelma on ankara työtulojen verotus. Yhdessä korkeiden rajaveroasteiden kanssa se on ristiriidassa osaamiselle rakentuvan talouskasvun ja työllisyyden vaatimusten kanssa, Akavan tutkimuspäällikkö Eugen Koev sanoo. Hän kuitenkin arvioi, että vallitsevissa olosuhteissa ei ole realistista tavoitella yleistä verotason keventämistä, vaikka kokonaisverorasitus Suomessa onkin hyvin kireä. Akava ei kelpuuta kaikkia veroryhmän ehdotuksia. Etenkin esitys merkittävästä yhteisöveron alentamisesta on askel väärään suuntaan. – Suomen ei pidä omilla toimillaan

kiihdyttää verokilpailua EU-maissa. Talouskriisin keskellä olisi mahdollista vaikuttaa toiseen suuntaan, eli vähentää haitallista verokilpailua. Suomi tarjoaa yritystoiminnalle erinomaisen toimintaympäristön. Siksi on perusteltua, että yritykset myös maksavat veroja Suomessa, painottaa Koev. Akava julkistaa kantansa erilaisten verovähennysten karsimiseen helmikuussa 2011. Lähtökohta on kuitenkin selvä: – Tavoittelemme työn verotuksen alentamista EU-maiden keskitasolle kaikissa tuloluokissa. Korkein työtulojen rajaveroaste pitää alentaa 50 prosenttiin. Tämän vastapainona Akava hyväksyy muiden verojen korottamisen siten, että kokonaisvaikutus julkisen talouden rahoitukseen pysyy ennallaan, Koev toteaa. ●

TIKLI ON NYT PALTA ICT-alan neuvotteluissa työnantajapuolta edustanut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on yhdistynyt kolmen muun työnantajaliiton kanssa. TIKLI sekä Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Liikenneja Erityisalojen Työnantajat ry ja Palvelualojen Toimialaliitto ry yhdistyivät 1.1.2011 Palvelualojen työnantajat PALTA ry:ksi, joka on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto. Uuden liiton jäsenmäärä on toiminnan alkaessa noin 1700 yritystä ja yhteisöä, joiden palveluksessa työskentelee noin 140.000 henkilöä. Jäsenten henkilöstömäärällä mitattuna liitto on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Liiton suurimpia työnantajia ovat mm. TeliaSonera Finland ja Elisa. Työehtosopimuksia PALTAlla on yhteensä 140. Toiminta on jaettu päätoimialaryhmiin, joita ovat tässä vaiheessa logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. PALTAn toimitusjohtajana aloittaa 1.3.2011 Riitta Varpe. Varatoimitusjohtajaksi, työmarkkinajohtajaksi ja toimitusjohtajan varahenkilöksi on nimitetty TIKLIssä toimitusjohtajan tehtäviä hoitanut Harri Hietala. Lisätietoja: www.palta.fi

26

YTY 1 I 2011


TALVIPÄIVÄ RINTEESSÄ

Teksti ja kuvat Leena Vänni

Päivän laskettelurinteessä saa kulumaan monin eri tavoin. Poimi näistä hiihdonopettajan vinkeistä itsellesi mieluisimmat.

V

alitsitpa lajin kuin lajin, hyvät varusteet lisäävät liikuntanautintoa huomattavasti. Välineiden ei tarvitse olla juuri tämän kauden väreissä, mutta kaksimetriset suorat lankkusukset eivät ole nykypäivää laskettelurinteessä. Syy ei ole estetiikassa, vaan siinä, että vanha, suora suksi on äärettömän raskas kääntää. Ikivanha mono puolestaan ei salli nykysuksien vaatimaa hieman etupainoista laskuasentoa. Harrastajan kannattaa hankkia omalle taitotasolle suunnatut välineet. Kokeneiden laskijoiden välineet eivät toimi aloittelijalla −jäykkä suksi tai lumilauta on miellyttävä laskettava ainoastaan kovassa vauhdissa ja vaatii toimiakseen hyvää laskutekniikkaa. Lapsille ei kannata ostaa liikaa kasvuvaraa, sillä liian pitkät välineet ovat rinteessä raskaita käsitellä. Nykyään myös kypärä on perusva-

ruste mäkeen. Vaikka luottaisit omaan laskutaitoosi, et voi ennakoida muiden tekemisiä. Lisää fiilistä laskupäivään saat huoltamalla välineet. Luistovoitelun tarpeen näkee välineiden pohjasta selvästi, harmaaksi mennyt pohja kaipaa jo kipeästi voidetta. Jos pohja ei ole päässyt täysin kuivaksi, nopean helpotuksen saa pikavoiteilla. Pikavoiteet eivät kuitenkaan pysy pohjassa päivää kauempaa. NELJÄÄN KANTTIIN LUOTTAEN

Suksilla laskeminen on edelleen suosituin tapa tulla rinnettä alas. Laskettelun voi aloittaa fyysisestä kehityksestä riippuen noin nelivuotiaana tai myöhemmin vaikka eläkeiässä. Nykyaikaiset sukset ovat keveitä kääntää ja kantti puree kovempaankin rinteeseen. Laskettelun opettelu lumeen tottuneelle suomalaiselle on melko helppoa. Hiihtokoulusta kokenutkin laskija saa tekniikkavinkkejä ja harrastus saa uutta virtaa, kun huomaa, ettei opittava lopu kesken.

jalat ovat kiinni samassa lankussa. Lumilautailun aloittaminen on selvästi laskettelua haasteellisempaa, mutta alkukynnyksen ylitettyä se ei ole suksimista juurikaan vaikeampaa. Koska laudalla ollaan vain yhden kantin varassa, täytyy asennoitua siihen, että muksahduksia molempiin suuntiin harjoittelun aikana tulee. Mitäpä muutama mustelma on siihen riemuun verrattuna, miltä uuden lajin oppiminen tuntuu. Kunnon loukkaantumisia tässäkin lajissa sattuu aloittaessa suhteellisen vähän. VAPAUTA KANTAPÄÄT

Telemark on rankempi versio laskettelusta. Jos haluat vapauttaa kantapäät, tarvitset pohjalle hyvää tasapainoa ja jonkin verran jytyä reisiin. Telemark on hyvä laji, jos Suomen rinteet tuntuvat liian lyhyiltä, sillä telemark-asentoon kyykätessä lyhyemmätkin pätkät riittävät alkuun. Pidemmillä rinteillä lajissa voi kuitenkin tarvittaessa huijata ja lasketella perinteiseen alppityyliin. ● Kirjoittaja on toiminut lumilautailun- ja hiihdonopettajana Ylläksellä, Oloksella, Talmassa ja Uuden-Seelannin The Remarkables -hiihtokeskuksessa.

LUMILAUTAILUSTA HAASTETTA

Lumilautailusta laskettelua hankalampaa tekee se, että siinä liikutaan sivuttain ja molemmat YTY 1 I 2011

27


Nämä yritykset tarjoavat jäsenetuja juuri Sinulle. Lisää yrityksiä liittyy mukaan jatkuvasti, joten tarkista etusi aina ensin jäsenedut.fi -palvelusta.

Arvomme 3 kpl 149,00 € lahjakortteja Ikaalisten Kylpylään helmikuun loppuun mennessä palveluun rekisteröityneiden kesken. Arvonta 1.3. 2011.

WWW.K1KATSASTAJAT.FI

Klubi

HAKUS

Sandstone

Haluatko yrityksesi mukaan jäsenetuihin? Soita 040-4103636

Klikkaa edut itsellesi

Yhteistyössä

YTYlehti 1/2011  
YTYlehti 1/2011  

YTY-lehti 1/2011

Advertisement