Issuu on Google+

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

1I2010 Palkkakehitys jäi taantuman jalkoihin Työttömyyskassan etuuksiin muutoksia Rahoitusalan sopimukseen keskeisiä parannuksia

Tiina Rautiaisen haaveena

VUOROTTELUVAPAA RANSKASSA


Tässä numerossa

4 16 10 14

20

16 VUOROTTELUVAPAALLA PIKKU-EVAN LUOKSE

1I2010

18 JÄSENMAKSUUN KAHDEN EURON KOROTUS

4 TAANTUMA PYSÄYTTI PALKKAKEHITYKSEN 9 TYÖSUHDEILLAT VETÄVÄT VÄKEÄ

19 JÄÄKÖ KUPPIIN KOLO, JOS OTAN SIITÄ LUSIKAN POIS? 20 KILPAILUKIELTOSOPIMUS

10 RAHOITUSALAN YHTEYSHENKILÖJÄRJESTELMÄ LAAJENEE 12 ELINAIKAKERTOIMEN VAIKUTUS ALKAA

22 MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSKASSAN ETUUKSIIN 2010 ALUSTA

13 UUSI HALLITUS ALOITTI

24 LYHYET

14 PUHEENJOHTAJA SIRPA JUKARAINEN: ”KAIKKI MUKAAN JÄSENHANKINTAAN”

27 LASKIAISPULLA KEVENEE MAUKKAIN KONSTEIN

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

1I2010

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

Palkkakehitys jäi taantuman jalkoihin Työttömyyskassan etuuksiin muutoksia

Tiina Rautiaisen haaveena

VUOROTTELUVAPAA RANSKASSA

2

YTY 1 I 2010

Kannen kuva: Timo Syrjänen

Rahoitusalan sopimukseen keskeisiä parannuksia

PÄÄTOIMITTAJA

SÄHKÖPOSTI

ULKOASU

Kari Saarinen Puh. (09) 2510 1330

yty@yty.fi

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

KOTISIVUT

PAINOTALO

www.yty.fi

Forssan Kirjapaino Oy

TOIMITTAJA Anitta Valtonen gsm 0400 601 161

TOIMITUS Ratavartijankatu 2 00520 HELSINKI

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2009 Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

PAINOSMÄÄRÄ 8 100

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 25.3.2010


Pääkirjoitus

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT YTY ry

POSTIOSOITE Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITE Asemapäällikönkatu 12 b Puhelin (09) 2510 1310 Faksi (09) 2510 1399 sähköposti: yty@yty.fi henkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERI jäsensihteeri Tiina Lappalainen Puh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIAT toimistonhoitaja Kyllikki Kivijärvi Puh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIAT jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen Puh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTA asiamies Ira Laitakari-Svärd Puh. (09) 2510 1345 toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski Puh. (09) 2510 1360

asiamies Anu Aspiala (perhevapaalla)

TYÖSUHDEASIAT päälakimies Heikki Meskanen päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00 työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen Puh. (09) 2510 1350

IAET-kassa

POSTIOSOITE Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITE Ratavartijankatu 2 B, 4.krs sähköposti: iaet@iaet.fi internet: www.iaet.fi

Menestyksellistä vuoden jatkoa kaikille ytyläisille!

A

luksi haluan esittää lämpimät kiitokset YTYn jäsenille luottamuksesta tultuani vuosikokouksessa valituksi YTYn puheenjohtajaksi kaudeksi 2010–2011. Kiitokseni myös edelliselle puheenjohtajalle Jukka Heikkilälle ja määrävuotensa hallitustyöskentelyssä päättäneille hallituksen jäsenille hyvästä yhteistyöstä! Vuonna 2009 alkoi suomalaisessakin työelämässä tuntua taantuman joukkovoima. Lomautuksista ja irtisanomisista tuli ilmoituksia viikoittain, eivätkä ytyläisetkään valitettavasti olleet näiden toimenpiteiden ulkopuolella. Lisäksi IAET-kassan ongelmat aiheuttivat lisää harmia työttömyysturvan viipymisen muodossa. YTY reagoi, kuten olemme jo aiemminkin todenneet, ensimmäisenä tähän ongelmaan. Päätimme kriisiluotosta ja usea jäsen käyttikin tätä mahdollisuutta saaden helpotusta arkeensa. Oman leimansa loppuvuoteen antoi rahoitusalan neuvottelut ja kolmen päivän työseisaus pankeissa. Onneksi neuvottelut saatiin kuitenkin päätökseen ja sopu rahoitusalalle. Vuoden 2010 alkupuolella on edelleen tullut yksittäisiä isoja työvoiman irtisanomisilmoituksia eri aloilta. Julkisen sektorin velkaantuminen, viennin arvon romahtaminen ja työttömyyden kasvu ovat kovin huonoja signaaleita alkavalle vuosikymmenelle. Verojen korotuksetkaan eivät paljon auta silloin kun työssäkäyviä on vähemmän. Pieniä toiveikkuuksia talouden noususta on kuitenkin esitetty. Tulevan hallituskauden yhtenä haasteena on taloudenpito. YTYn hallitus esitti syksyn vuosikokoukselle, että YTYn jäsenmaksua ei koroteta kustannuspaineista huolimatta muuten, kuin työttömyyskassan kustannusten nousua kompensoiden. Tästäkin korotuksesta osa katetaan vuonna 2010 yhdistyksen omista varoista. Tämän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan vuonna 2010 kymmeniätuhansia euroja. Paineita jäsenmaksun korotukseen on siten jatkossakin, mutta edelleen YTYn vahva valtti on toiminnan kustannustehokkuus ja se, että jäsenmaksumme on kilpailukykyinen. Panostamme jäsenhankintaan ja kehitämme jäsenpalveluja. Meillä on hyvät edellytykset selviytyä tulevasta vuodesta ja sen haasteista. Haastan myös kaikki ytyläiset uusien jäsenten hankintaan.

Työttömyyspäiväraha-asiat Puhelin (09) 4763 7600

Pakkasterveisin

Koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaa Puhelin (09) 4763 7620

Sirpa Jukarainen YTYn puheenjohtaja YTY 1 I 2010

3


J채sentutkimus 2009 Teksti Leena V채nni

Kuvat Fotolia.com

Taantuma pys채ytti

PALKKAKEHITY

4

YTY 1 I 2010


Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009 Ylempi korkeakoulu

muu korkeakoulu

Koulutus

opistotaso

ammatillinen oppilaitos

ylioppilas

perus-/ keskikoulu

muu koulutus 2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009 (ilman ylityökorvauksia yms.) vähintään 3000 henkilöä

1000 – 2999

500 – 999

Yrityksen koko

KSEN

Y

tyläisten keskimääräinen kuukausiansio lokakuussa 2009 oli 4137 euroa. Vuoteen 2008 verrattuna palkat nousivat vain reilun prosentin. Vuodesta 2007 nousua on kuitenkin melkein kuusi prosenttia. Puolet vastaajista tienaa vähintään 3970 euroa. Kuluneena vuonna aiemmin aina nousujohteinen palkkakehitys siis pysähtyi. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti kuukausittaisen kokonaisansionsa pää-

Taantumasta johtuen palkkakehitys on edelliseen vuoteen verrattuna pysähtynyt paikoilleen. Hyvä uutinen on, että YTneuvottelujen uhkastakin huolimatta suurin osa pitää omaa tilannettaan työpaikalla vakaana.

250 – 499

100 – 249

30 – 99

10 – 29

1 – 9 henkilöä 2750

3000

3250

3500

3750

4000

4250

4500

4750

5000

alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

YTY 1 I 2010

5


Jäsentutkimus 2009 Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009 (ilman ylityökorvauksia yms.)

Ammattikokemus vuosina

40 v. –

30 – 39 v.

20 – 29 v.

10 – 19 v.

alle 10 v.

2750

3000

3250

3500

3750

4000

4250

4500

alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

4750

5000

5250

alla Suomessa. Pääkaupunkiseudulla puolet tienasi vähintään 4200 euroa, kun taas muualla Suomessa puolet tienasi enintään 3700 euroa. Yrityksen koolla sen sijaan ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta palkkaan. Päivärahaan oikeuttavia matkatyöpäiviä kertyi miltei puolelle vastaajista kotimaassa useimmiten 5–4 päivää vuodessa. Viidennes matkusti alle viisi päivää ja viidennes yli 25 päivää. Ulkomaan matkatyöpäiviä kertyi hieman vähemmän ja lyhyempiä aikoja. Silti 15 % ytyläisistä työmatkusti ulkomailla yli 25 päivää. Yleisin suhtautuminen matka-aikaan oli, että sitä ei korvata tai sen katsotaan

Kahden kolmasosan palkka oli noussut edellisestä vuodesta.

Miesten ja naisten välinen palkkaero oli keskiarvolla mitattuna noin

toimessa nousseen edellisestä vuodesta. Neljänneksellä kokonaisansio oli pysynyt samana ja pieni osa vastaajista ilmoitti kokonaisansioidensa päätoimessa laskeneen edellisestä vuodesta. Yleisin syy palkan muutokseen oli yleiskorotus, jonka sai yli kaksi kolmannesta vastaajista. Muita syitä olivat henkilökohtainen korotus, uusi asema tai tehtävä sekä yli yleiskorotuksen menevä yrityskohtainen korotus. Vuonna 2008 vastaajista huomattavasti useampi eli 86 prosenttia ilmoitti palkkansa nousseen edellisen vuoden aikana. Sukupuolten välinen palkkaero oli keskiarvolla mitaten noin 17 prosenttia naisten häviöksi. Tämä luku on kasvanut vuodesta 2008 kolme prosenttiyksikköä. Mediaanipalkka eli luvuista suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka kokopäivätöissä olevilla miehillä on 4 150 euroa ja naisilla 3 650 euroa. Mediaanipalkkaero on pysynyt viimeisen viiden vuoden aikana melko lailla samana ollen tänä vuonna noin 13 prosenttia. Miehistä puolet tienaa siis vähintään 4100 euroa, mutta naisista puolet tienaa enintään 3640 euroa kuukaudessa. Naisista neljännes ylittää 4400 euron kuukausitulot. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TIENAA ENEMMÄN

Pääkaupunkiseudulla asuvat pärjäsivät palkkakilpailussa keskipalkan ollessa reilun kymmenyksen korkeampi kuin muu6

YTY 1 I 2010

17 prosenttia miesten eduksi. Luku on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 2008.


Yrityksen koko vaikuttaa työ-

Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009

määrään mutta ei palkkaan.

markkinointi

sisältyvän peruspalkkaan. Näin tilanne oli melkein puolella vastaajista.

yleishallinto

tietojenkäsittely

PIENISSÄ YRITYKSISSÄ PITEMPÄÄ PÄIVÄÄ

VARMUUS OMASTA TYÖPAIKASTA SÄILYNYT

Noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että työpaikan tilanne lähitulevaisuudessa yleisesti on vakaa tai melko vakaa. Joka kolmas näkee oman tilanteensa työpaikalla vakaana ja kaksi viidesosaa

Työtehtävä

henkilöstöhallinto

muu työtehtävä

koulutus- ja tutkimus

taloushallinto

suunnittelu

tuotanto ja materiaalitalous 3000

3250

3500

3750

4000

4250

4500

4750

5000

5250

alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

Kokonaiskuukausiansio kokopäivätöissä olevilla lokakuussa 2009 (ilman ylityökorvauksia yms.) johto

Toimiasema

Keskimääräinen työaika on vähentynyt viiden vuoden aikana noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2004 keskimääräinen työaika oli noin 42 tuntia viikossa ja vuonna 2009 se oli vajaan tunnin vähemmän. Eniten työtunteja viikossa kertyy johdossa toimiville ytyläisille. Heidän keskiarvonsa viikossa on lähes 45 tuntia. Keskijohto työskentelee viikossa 42 tuntia ja asiantuntijat puolestaan noin 40 tuntia. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti, että ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Vajaa kolmannes saa korvauksen ylitöistä vapaa-aikana ilman korotuksia. Naisten viikoittainen työaika on hieman pienempi kuin miesten. Yrityksen koko vaikuttaa työmäärään, sillä pienemmissä yrityksissä työskennellään enemmän: alle 30 henkilön yrityksissä viikoittainen työaika ylittää 42 tuntia, kun taas suuremmissa yrityksissä työtä tehdään tunti vähemmän. Myös ikäryhmittäin on hieman eroja työtuntien suhteen: 45–49 -vuotiaat työskentelevät tunnin enemmän viikossa kuin alle 45-vuotiaat. Keskimääräisesti ytyläiset työskentelevät viikossa noin kolme ja puoli tuntia enemmän kuin työsopimus määrää. Tulos on sama kuin edellisenä vuonna. Kolme neljäsosaa työskentelee viikossa maksimissaan viisi tuntia enemmän kuin työsopimus määrää. Työmääränsä sopivaksi arvioi 40 prosenttia vastaajista, ajoittain liian suurena työmäärää pitää noin puolet ja jatkuvasti liian suurena noin joka kymmenes vastaajista. Vastaajista kaksi kolmasosaa tekee tunteina enemmän töitä viikossa työsopimukseen verrattuna.

keskijohto

asiantuntijatehtävät 3000

3250

3500

3750

4000

4250

4500

4725

5000

5250

5500

5750

6000

6250

alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

melko vakaana. Näin siitä huolimatta, että useammassa kuin joka toisessa työpaikassa oli käyty yt-neuvotteluja kuluneiden 12 kuukauden aikana. Yt-neuvottelut koskettivat puolia ytyläisistä. Suurin osa irtisanomisista tuli työnantajan puolelta ja vain reilu kolmannes irtisanoutui itse. Viidennes työsuhteen päättäneistä sai irtisanomispaketin. Työllistymisen suhteen toiveikkuus vaihtelee. Vajaa kolmannes on jo saanut uuden työpaikan, joka kymmenes uskoo työllistyvänsä alle kolmen kuukauden aikana ja vajaa kolmannes vuoden sisällä. Kolmanneksen usko työllistymiseensä on heikko, sillä he eivät usko työllistyvänsä uudestaan vuoden sisällä.

Lomautetuista kokoaikaisesti on lomautettu kaksi kolmannesta ja osaaikaisesti kolmannes. Suurin osa lomautuksista kesti alle kolme kuukautta. Kokoaikaisesti lomautuista joka kymmenes oli kuitenkin lomautettuna yli neljä kuukautta. Osa-aikaisesti lomautetut olivat lomautettuna hieman pidempiä aikoja, viidennes vähintään neljä kuukautta. Tässäkin ryhmässä suurin osa eli noin kaksi kolmasosaa oli lomautettuna yhdestä kolmeen kuukautta. Useimmilla työpaikoilla uudelleen organisoitiin toimintoja taloudellisen taantuman vuoksi. Samoin matkustamista on vähennetty ja investointeja lopetettu tai myöhennetty. Monet ovat YTY 1 I 2010

7


Jäsentutkimus 2009 Suurin osa näkee oman

Toimiasema 30 %

tilanteensa työpaikalla vakaana 25

25 %

tai melko vakaana.

20

20 %

16 15 %

14 9 6 1

1

to yr im itt äj ih ä, en am ki lö m at in ha rjo itt aj a

5

4

5%

op et ta ja

10 %

jo ht yl o em pi ke sk ijo ht er al o em it. va pi at ke iv sk at ijo as ht ia o nt u va nt at ija iv te at ht as äv ia ät nt un tij at eh tä as vä ia nt t un tij at eh tä vä t

yl in

jo ht o

0%

Työtehtävä 18 % 16 %

16

16

14 %

13 12

12 %

11

10 % 8%

11

9 7

6%

5

4% 2%

1

myös vaihtaneet lomarahojaan vapaaksi. Lisäksi henkilöstöä on irtisanottu ja rekrytoinnit keskeytetty. Kolmannes vastaajista sanoi työmääränsä kasvaneen. Taantuman koetaan heikentäneen sitoutumista työhön, työssäjaksamista ja urakehitysmahdollisuuksia. TYYPILLINEN YTYLÄINEN

Tämänkertaiseen jäsentutkimukseen vastasi 1271 jäsentä. Kysely lähetettiin joka toiselle työikäiselle ytyläiselle, tänä 8

YTY 1 I 2010

m uu

su un ni tt el u ki rje en va ih to tie to je nk äs itt el y sih te er ija

yl ei sh al lin he no nk lli se ilö t st öh al lin no lli ta se lo t us ha lli n no tu ot lli se an t no lli m se ar tj k ki a no m at in er ti ia op al et ita us lo -, ud ko el ul lis ut et us -j a tu tk im us

0%

vuonna siis 3436 henkilölle. Vastaus saatiin reiluun kolmannekseen lähetetyistä kyselyistä. Verkon kautta vastasi ennätyksellisesti kaksi kolmannesta kaikista vastaajista. Tämä luku kääntyikin iloisesti päälaelleen kun aiemmin kyselyistä noin kolmannes palautui verkon kautta. Vastaajista naisia oli 44 % ja miehiä 56 %, mikä vastaa koko jäsenkunnan sukupuolijakaumaa. Palkkatietoja laskettaessa käytettiin palkan ylärajana 10 000 euron kuukausipalkkaa. Yleisin koulutustausta oli edelleen ylivoimaisesti opistotason tutkinto. Tämä tutkinto oli puolella vastaajista. Toiseksi yleisin koulutustaustat oli ylempi tai alempi korkeakoulututkinto neljänneksellä vastaajista. Yleisin koulutusala puolestaan oli kaupallis-hallinnollinen koulutus noin puolella vastaajista. Toiseksi yleisintä oli teknillinen koulutus, jonka ilmoitti vajaa kolmasosa vastaajista. Nämä kaksi koulutusalaa kattaa siis kolme neljäsosaa ytyläisistä. Seuraavaksi eniten löytyi humanisteja, joita oli vain 7 % vastaajista. Kolmella viidestä naisesta oli koulutus kaupallis-hallinnolliselta alalta, miehistä reilulla kolmanneksella. Miehistä teknilliselle alalle oli suuntautunut vajaa puolet. Kaupallis-hallinnollisella alalla keskimääräinen kuukausiansio


Kuinka paljon enemmän / vähemmän tekee töitä tunteina viikossa työsopimukseen verrattuna? 45 % 41 40 % 35 % 30

30 % 25 %

19

20 % 15 %

9

10 % 5% 1 0% tekee vähemmän töitä

tekee sama verran töitä

tekee korkeintaan 4,5 tuntia ylitöitä

tekee 5 – 9,5 tuntia ylitöitä

tekee vähintään 10 tuntia ylitöitä

on 4171 euroa, teknillisellä alalla 4041 euroa kuukaudessa. Työnantajan toimialoista suurin oli rahoitustoiminta (17 %). Muita yleisiä toimialoja olivat teollisuus, ICT-ala, tietojenkäsittelypalvelu sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Työtehtävistä yleisimpiä olivat yleishallinnolliset, tuotannolliset ja materiaalitaloudelliset, suunnittelu ja tietojenkäsittelytehtävät. Asiantuntijatehtävissä toimii 41 prosenttia ja keskijohdossa 34 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastanneiden määrä kasvoi jo toisena vuonna peräkkäin. Se on erittäin hyvä asia, sillä jäsentutkimuksen avulla saamme tuoretta ja tutkittua tietoa siitä, missä jäsenemme työelämässä menevät. Isommilla vastaajamäärillä tuloksien luotettavuus aina vaan paranee. ●

Teksti ja kuva Leena Vänni

Työsuhdeillat

VETÄVÄT VÄKEÄ

Y

TYn kevään ensimmäinen työsuhdeilta pidettiin Tampereella tammikuun lopussa. Työsuhdeillat ovat uusi jäsenpalvelu, missä YTYn lakimiehet kertovat, mitä työntekijän pitäisi tietää yt-neuvotteluista ja lomautuksista. Tilaisuuden lopuksi on lakiklinikka, jossa lakimiehet antavat henkilökohtaisia neuvoja. Tampereen tilaisuuden puhujat OTM Sofie Nygård ja VT Heikki Meskanen kertoivat työntekijöiden oikeuksista sekä lakipykälin että esimerkein ja antoivat hyviä vinkkejä ja huomioita muun muassa irtisanomisperusteista, takaisinottovelvollisuudesta ja työttömyysturvasta käytännössä. Aikaa oli varattu myös aiheista nousseisiin kysymyksiin, joita syntyi varsinkin irtisanomisperusteista. KOVAT AJAT LISÄÄVÄT KIINNOSTUSTA

Tampereen tilaisuuteen osallistui 23 ytyläistä. Paikan päällä palaute sisällöstä oli hyvää ja lakiklinikalle oli tilaisuuden lopuksi pienimuotoista jonoakin. – Luottamusmiehet ovat tietoa hyvin saaneetkin, mutta

Heikki Meskanen ja Sofie Nygård saivat Tampereella paljon kysymyksiä vastattavaksi.

tällaiset tilaisuudet ovat erinomaista palvelua muillekin jäsenille. Asiasisältö oli hyvin laadittu, Tauno Salonen kiitteli tilaisuutta. – Jos tällaisia tilaisuuksia tulee lisää, täsmäpaketti oikeuksista työelämässä kiinnostaisi myös, Salonen ehdotti. – Puhujat olivat erittäin hyviä. Ainoa mikä vähän harmitti, oli että asiaa olisi riittänyt pidempäänkin tilaisuuteen. Aihekohtaisia kysymyksiä olisi ollut varmasti enemmänkin, Eero Kumanto totesi. Vastaava tilaisuus Helsingissä helmikuun alussa on jo täynnä. Tilaisuuksien suosio kertoo, että tällaisina aikoina tieto omista oikeuksista ja työnantajan velvoitteista on haluttua. ● YTY 1 I 2010

9


Teksti Eeva Riittinen-Saarno

Kuvat Fotolia.com ja Jouni Valkeeniemi

Rahoitusalan yhteyshenkilöjärjestelmä

LAAJENEE Ylemmät Toimihenkilöt YTN sai rahoitusalan uuden työehtosopimuksen teksteihin keskeisiä parannuksia, joista tärkeimpiä ovat yhteyshenkilöjärjestelmän laajeneminen ja palkallinen isyysvapaa. 10

YTY 1 I 2010

P

itkiksi venyneiden sopimusneuvottelujen tärkeimpänä lopputuloksena YTN:n rahoitusalan pääneuvottelija, YTYn toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski pitää kuitenkin sitä, että ylemmillä toimihenkilöillä on jatkossakin edustus rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluissa. – Ylemmät toimihenkilöt tarvitsevat omat edustajansa työmarkkinaneuvotteluihin ja työpaikan arkipäivään puolus-

tamaan oikeuksiaan ja etujaan. He tekevät haasteellista työtä asiantuntijoina ja esimiehinä. Käydyn neuvotteluprosessin aikana kävi erityisen selväksi, että YTN on ainoa järjestö, joka ajaa ylempien toimihenkilöiden etuja ja pitää huolta heidän oikeuksistaan, Kiiski muistuttaa. Rahoitusalan työehtosopimusneuvottelut aloitettiin helmikuussa 2009 ja saatiin päätökseen 18. joulukuuta, jolloin Ylemmät Toimihenkilöt YTN hyväksyi alalle saavutetun neuvottelutuloksen.


Ylemmille toimihenkilöille on tärkeää, että rahoitusalalle lopulta kymmenen kuukauden neuvottelujen jälkeen saatiin sopu ja työrauha.

Viime vuoden joulukuun lehdessämme kerroimme rahoitusalan neuvottelujen hitaasta etenemisestä.

Myös Ammattiliitto Suora ja työnantajapuolta edustava Finanssialan Keskusliitto hyväksyivät esityksen. Uusi työehtosopimus tuli voimaan välittömästi. Neuvottelujen vauhdittamiseksi palkansaajaosapuolet käyttivät laillista oikeuttaan ja ryhtyivät painostustoimenpiteisiin. Ylityökielto ja vapaa-ajalla matkustuskielto tulivat voimaan 30. marraskuuta. Kolmen päivän työnseisaus sulki useimmat pankkikonttorit 14.–16. joulukuuta. Kiiskin mukaan onnistuneet painostustoimenpiteet osoittavat, että rahoitusalan ylemmät toimihenkilöt ovat tarvittaessa valmiita puolustamaan oikeuksiaan. MALTILLINEN PALKKARATKAISU – KESKEISIÄ PARANNUKSIA KIRJATTIIN TEKSTEIHIN

Sopimuksen mukainen palkankorotus oli maltillinen, mutta kuitenkin parempi kuin alun perin tarjottu. – Ylemmille toimihenkilöille on tärkeää, että rahoitusalalle lopulta kymmenen kuukauden neuvottelujen jälkeen saatiin sopu ja työrauha, Kiiski arvioi neuvottelujen lopputulosta. Rahoitusalan työehtosopimuksen piirissä oleville maksettiin yleiskorotuksena 1.1.2010 alkaen 0,65 prosenttia niin, että korotus on kuitenJaakko Kiiskin mukaan onnistuneet painostustoimenpiteet osoittavat, että rahoitusalan ylemmät toimihenkilöt ovat tarvittaessa valmiita puolustamaan oikeuksiaan.

kin vähintään 18,50 euroa. Kesäkuun alussa 2010 maksettavan palkkakeskusteluerän suuruus on 0,95 prosenttia. Kiiski olisi toivonut puhdasta prosenttilinjaa, mutta toteaa, että saavutetun palkkaratkaisun kanssa voi elää. Yhteyshenkilöjärjestelmän laajeneminen on YTN-liittojen jäsenille merkittävä parannus. – Meillä on nyt oikeus valita yhteyshenkilö, kun työpaikalla on kymmenen YTN-liittojen jäsentä. Yhteyshenkilön tiedonsaantioikeudet laajenivat samalla ja hänellä on oikeus saada samat tiedot kuin pääluottamusmiehellä. Esimerkiksi palkkakeskustelumallin oikeudenmukainen toteutuminen edellyttää, että ylempiä toimihenkilöitä edustaa oma yhteyshenkilö. Uutena etuutena työehtosopimukseen saatiin 6 päivän palkallinen isyysvapaa. Erityisesti ylemmille toimihenkilöille on merkityksellistä, että päivärahamääräyksistä poistui kuntaraja. Lisäksi tarkennettiin palkkakeskustelupotin määräytymistä ja palkkakeskustelun yhteydessä työnantajalta saatavia tilastoja. Työehtosopimukseen ei kirjattu työnantajan tavoittelemaa kriisilausetta, mitä YTN pitää merkittävänä saavutuksena.

– Kriisilauseke olisi antavat työnantajalle mahdollisuuden alentaa palkkoja. Sitä YTN-liittojen jäsenet eivät olisi voineet hyväksyä , Kiiski painottaa. Myöskään työehtosopimukseen ei kirjattu muun muassa rahoitus- ja korttipalveluiden laajenemisen seurauksen varallaolovelvollisuutta. Rahoitusalan työehtosopimus tuli voimaan 18.12.2009 ja on voimassa 30.9.2011 saakka. Vuosien 2010–2011 palkankorotuksista neuvotellaan syksyllä 2010. TYÖEHTOSOPIMUKSELLA KEHITETÄÄN PALKKAUSTA JA PARANNETAAN TYÖOLOJA

Työehtosopimuksen kirjauksilla kehitetään palkkausta ja työoloja lainsäädäntöä paremmaksi. – Lainsäädännöllä ei esimerkiksi sovita palkankotuksista, eikä palkallisista äitiys- tai isyysvapaista. Vain työehtosopimuksella voidaan varmistaa, että kaikki ylemmät toimihenkilöt saavat ainakin yleiskorotukset, Kiiski muistuttaa. Työehtosopimuksiin on neuvoteltu monia muitakin tärkeitä etuisuuksia, joista ei lainsäädännöllä määrätä. Näitä ovat ylimääräiset lomapäivät ja oikeus jäädä palkallisesti hoitamaan sairasta lasta sekä työntekijän kannalta paremmat irtisanomisajat. Käytännössä jo lyhyellä aikavälillä työehtosopimuksen ulkopuolelle jäämisellä olisi jäsenille myös rahallista merkitystä, ja pitkällä aikavälillä taloudelliset vaikutukset lisääntyvät. Tilastot osoittavat, että aloilla joilla ylemmillä toimihenkilöillä on työehtosopimus, palkkakehitys on ollut selvästi parempaa kuin ilman tessiä olevilla toimialoilla. – Jatkossa haluamme kehittää luottamuksellisia sopimussuhteita työnantajan kanssa ja rakentaa yhteistyössä kannustavaa palkka- ja henkilöstöpolitiikkaa. Ylemmät toimihenkilöt itse toteuttavat ja kehittävät esimiehinä ja johtotehtävissä sekä palkkausjärjestelmiä että henkilöstöpolitiikkaa, Kiiski sanoo. ● YTY 1 I 2010

11


Teksti Eläketurvakeskus

Kuva Fotolia.com

ELINAIKAKERTOIMEN VAIKUTUS ALKAA

yt vahvistettu elinaikakerroin koskee vuonna 1948 syntyneiden vanhuuseläkkeitä. Samoin se koskee henkilöitä, joiden työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010. Kansaneläkkeisiin ja tapaturma- sekä liikennevakuutuslain mukaan maksettaviin eläkkeisiin elinaikakerroin ei vaikuta.

Jos esimerkiksi vuonna 1948 syntyneen työeläke ilman elinaikakerrointa olisi1 600 euroa, niin elinaikakertoimella tarkistamisen jälkeen se on noin 1587 euroa. Eläkkeen pienentymisen voi välttää jatkamalla työssä pitempään. Jos esimerkiksi vuonna 1948 syntynyt jatkaa työssä kuukauden verran pitempään, niin hän saa eläkettä 1 600 euroa kuukaudessa. Työeläketurvan nettisivulla www.tyoelake.fi on laskuri, joka havainnollistaa elinaikakertoimen vaikutuksen. Kaikki eivät pysty pidentämään työssäoloaikaansa, ja joillekin se on mahdotonta. Elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeissä vain eläkkeen ansaittuun osaan. Kerroin on myös lievempi kuin se olisi työkyvyttömän oman syntymävuoden mukaan laskettuna eläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.

MITEN ELINAIKAKERROIN VAIKUTTAA?

OSA PITENEVÄSTÄ ELINIÄSTÄ TYÖHÖN

Elinaikakerroin lasketaan joka vuosi erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Kerroin määritellään viiden edeltäneen vuoden kuolevuustilastojen perusteella.

Elinaikakerroin ei vähennä työeläkkeen kokonaismäärää, mutta pienentämällä kuukausimäärää saadaan eläke jakautumaan yhä pidentyvälle elinajalle. Joustavan vanhuuseläkeiän saavuttanut 63-vuotias suomalainen elää nyt keskimäärin 21 vuotta, mutta Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 jo 25 vuotta. Elinajan pidentymisen vuoksi vanhuuseläkkeellä olevia on paljon suurten ikäluokkien jälkeenkin. Elinaikakertoimella pyritään ohjaamaan osa pidentyvästä elinajasta työntekoon. Työeläkkeen tasoa voi parantaa työskentelemällä pidempään. ●

Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeisiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ensi vuoden kertoimeksi 0,99170. Kerroin vaikuttaa alkavan työeläkkeen määrään.

N

Fakta: Elinaikakerroin pähkinänkuoressa

• • • • • 12

YTY 1 I 2010

Elinaikakerroin alkaa vuodesta 2010 sopeuttaa eläkkeitä pidentyvään elinaikaan Elinaikakertoimesta päätettiin vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä Ensimmäinen eläkkeen tasoon vaikuttava elinaikakerroin on 0,99170 Eläkettä voi kartuttaa lisää tekemällä työtä pidempään Eläkkeen pienentymistä voi kompensoida jatkamalla työssä pidempään


UUSI HALLITUS ALOITTI

Kuva Jouni Valkeeniemi

YTYlle valittiin uusi hallitus marraskuun lopulla. Kahden vuoden toimikausi on aloitettu. Hallitus on pitänyt ensimmäisen pitkän perehtymiskokouksen, jonka jälkeen on aloitettu normaalityöskentely

YTYn hallitus 2010 – 2011 Aira Sundqvist jäsen

Hanna Saarinen jäsen

Juha Harjunen varapuheenjohtaja

Sirpa Jukarainen puheenjohtaja

Anja Lönnroos jäsen

TURKU

VANTAA

HELSINKI

MIKKELI

NURMIJÄRVI

Jarmo Pynnönen jäsen

Sinikka Malmiaho 1. varajäsen

Markku Remes 3. varajäsen

Risto Lehtilahti jäsen

JÄMSÄ

VANTAA

MÄNTSÄLÄ

HAUKIPUDAS

Aarne Palin 2. varajäsen

Irene Aintio 4. varajäsen

ESPOO

HELSINKI

Kuvasta puuttuvat:

YTY 1 I 2010

13


Teksti Anitta Valtonen

Kuva Timo Syrjänen

Puheenjohtaja Sirpa Jukarainen:

”KAIKKI MUKAAN JÄSENHANKINTAAN”

S

uomen Lähikauppa Oy:n aluepäällikkö Sirpa Jukarainen on juuri tullut kokouksesta ja kohta alkaa toinen yrityksen pääkonttorissa Helsingissä. Kokousten välillä hän istuu rauhalliseen soppeen, jossa voi kertoa työstään, harrastuksistaan sekä kokemuksistaan YTYn varapuheenjohtajana ja tavoitteistaan uudessa pestissä YTYn puheenjohtajana. – Työnkuvaani kuuluvat kuukausipalaverit alaisten kanssa. Se tarkoittaa autolla ajamista kelissä kuin kelissä toimialueen Siwoissa Etelä-Savossa, silloin tällöin kokouksia on myös Helsingissä. Työ on mielenkiintoista eivätkä päivät taatusti ole samanlaisia. Saman työnantajan palveluksessa olen ollut 34 vuotta ja nykyisessä tehtävässäni vuodesta 1988. YHDESSÄ JÄSENTEN HYVÄKSI

Kaksi vuotta sitten tehdyssä YTY-lehden haastattelussa Jukarainen rohkaisi jäseniä ottamaan yhteyttä ja antamaan palautetta. Onko yhteydenottoja tullut? – Jonkin verran, lähinnä kaupan alalta, jota itsekin edustan. On haluttu varmistusta johonkin tes-asiaan, tai kyselty saamatta jääneistä palkankorotuksista. YTYstä ja YTYn uusilta nettisivuilta olen saanut tarvittaessa hyviä neuvoja. Näitä sivuja suosittelen kaikille jäsenille. Nettisivuilla voi tehdä oman suosikkini-kansion tärkeiksi katsomistaan aihealueista ja tieto löytyy nopeasti ja luotettavasti. Sirpa Jukarainen on Suomen Lähikauppa Oyn ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtaja ja luottamusmies. Yhdistyksessä on luotu yhteishenkeä ylempien välille. – Meillä on tänään yritysyhdistyksen hallituksen kokous, jossa valmistelemme kevään vuosikokousta. Toimintakertomus- ja tilinpäätösasioiden ohella mietimme myös ensi syksyn matkakohdettamme. Syksyjen matkakohteitamme ovat olleet muun muassa Krakova, Istanbul, Praha, Budapest ja Vilna. Noin 220:sta jäsenestämme matkoille on osallistunut yleensä 50–60 henkeä, ja uutta matkaa odotetaan aina innolla. Ensi syksynä menemme todennäköisesti Bratislavaan jaWieniin. YTYn puheenjohtajana Sirpa Jukarainen painottaa, että yhdistys on jäseniään varten. – Jäsenten etujen ajaminen on ykkösasiamme. Meidän kaikkien hallituksen jäsenten on uutta kaksivuotiskautta aloittaessamme hyvä pitää mielessä toiminnan pitkäjänteisyys, läpinäkyvyys sekä yhteistyö. Hyvä taloudenSirpa Jukarainen on vilkas ja aikaansaava savolainen, jonka ahvenpannua pitäisi päästä maistamaan.

14

YTY 1 I 2010

pito on arvo sinällään. Uusien jäsenten hankintaan haastan kaikki mukaan! KÄTEEN SOPIVAT NEULE, KIRJA JA KALA

Vapaa-aikanaankaan Sirpa Jukarainen ei ole toimettomana. – Talvisin neulominen on mukavaa ajankulua, samoin ristikoiden täyttäminen ja lukeminen. Lehtiä tulee luettua todella paljon ja niiden lisäksi dekkareita. Suosikkikirjailijoita ovat Henning Mankell, John Grisham ja Patricia Cornwell. Aina kun on tilaisuus Jukarainen ajaa 65 kilometriä talviasuttavalle mökilleen Puumalaan. Kookas tontti Saimaan rannalla on täynnä mahdollisuuksia. Kasvihuoneessa tämä


innokas kotikokki kasvattaa vihanneksia, metsäistä tonttia hän kaunistaa perennoilla, ”joka kesä pitää joku uusi penkki laittaa”, hän sanoo. Savolaisessa maassa lapio karahtaa tuon tuosta kiveen, joten kivistä on kätevää tehdä kukkapenkkien reunukset. Kymmenissä kesäkukkaruukuissa kasvaa markettoja, miljoonakelloja ja samettikukkia. Ja mikä parasta: järvestä saa kalaa! Kuhaa, ahventa, haukea, muikkua, siikaa ja järvitaimenta. Jukaraisen ahvenpannu on saanut runsaasti kiitosta, kelpaisi kuulemma Kämpin herkkusuillekin. – Nahattomat ja ruodottomat ahvenfileet maustetaan suolalla ja sitruunapippurilla ja paistetaan pannulla. Siirretään fileet kasariin. Lisätään joukkoon raastettu punasipuli, valkoviiniä, kermaa ja tilliä. Pyöritellään vielä hetki kasarissa. Fileiden ohella tarjotaan uusia perunoita ja salaattia. Taivaallista! ●

Hallituksen varapuheenjohtaja on tuttu näky myös YTYn toimistolla.

Juha Harjunen varapuheenjohtaja Jos Juha Harjuselle tulee työpäivän aikana mieleen jokin YTYn hallitustehtäviin liittyvä pulma, hän heittää takin niskaansa ja kävelee naapuritaloon YTYn toimistoon. Matkaan menee minuutti, jos hissi osuu kohdalle. Harjunen on ollut YTYn hallituksen jäsen kaksi vuotta. Sinä aikana sekä toimiston väki että hallitus ovat tulleet tutuiksi ja asiat ovat hoituneet kasvokkain. Se sopii tälle sosiaaliselle toimen miehelle. – YTY on hyvissä kantimissa. Se on osoittautunut virkeäksi ja jäseniään hyvin palvelevaksi järjestöksi. Hallitustyöskentelyssä on ryhtiä, hän iloitsee. Seuraavat kaksi vuotta Harjunen on liiton varapuheenjohtaja ja haluaa liiton keskittyvän tiedottamiseen. – Jäsenille on havainnollisesti kerrottava tilanteista työmarkkinoilla. YTN:n muille liitoille on puolestaan kerrottava YTYn tavoitteista ja sen jäsenistöstä, sillä YTY on 7.600 jäsenensä voimin tärkeä osa ylempiä toimihenkilöitä. Yllätyksiäkin kahden vuoden hallitustyöskentelyssä on tullut esille. – Rajanveto toimihenkilöjärjestöjen kesken on hämmästyttänyt. Rajariidat ovat hankalia ja häiritsevät työmarkkinoiden kehittämistä. Työnantajakin voi käyttää niitä hyväkseen. Työntekijäpuolen etu olisi, jos se olisi yhtenäinen. Harjunen on itse sitoutumaton, joten kyse ei ole hänen poliittisista sympatioistaan puoleen tai toiseen. Hän ajattelee kokonaisuutta. 40 vuotta työelämässä – josta muutama vuosi yrittäjänä – tuo perspektiiviä. Hän työskentelee Elisa Oyj:n ratkaisuasiantuntija yritysasiakkaat-yksikössä. Hänen tarjoaa asiakkaille monipuolisia palveluja ja kalkyloi niiden hintoja. Palvelupaletissa on runsas tuotevalikoima suurista ratkaisuista pienempiin mobiilisovelluksiin. Työkenttänä ovat pääkaupunkiseutu ja Itä-Suomi, joten reissaamista riittää. Osan töistään hän pystyy tekemään kotitoimistossaan, mikä tuo rauhaa tekemiseen. Harjusella on luottamustehtäviä myös työpaikallaan. Hän on Elisan ylempien toimihenkilöiden hallituksen varajäsen ja työpaikkansa luottamusmies. Siinä tehtävässä tutuksi ovat tulleet raadolliset yt-neuvottelut, jotka mielellään pumpuloidaan kapulasuomeksi. – Puhutaan muutoksensuunnittelutilanteista, kun joku ylimääräiseksi koettu halutaan sanoa irti, hän huokaa. Vapaa-aikansa hän viettää mielellään vaimonsa kanssa mökillään Liljendalissa. Siellä hän viihtyy ja siellä hänen suomenkielensä vaihtuu kotoisaksi ruotsia sisältäväksi sekakieleksi. ● YTY 1 I 2010

15


Jäsen

Vuorotteluvapaalla

PIKKU-EVAN LUOKSE Teksti Anitta Valtonen Kuva

Timo Syrjänen

Terveystalo Ruoholahden palvelupäällikkö Tiina Rautiainen haaveilee vuorotteluvapaasta. Jos haave toteutuu, hän muuttaa vapaan ajaksi Ranskaan hoitamaan tyttärentytärtään ja opiskelee ranskan kieltä.

K

irpeänä tammikuun puolivälin päivänä on vielä epävarmaa, onnistuuko sairaanhoitaja Tiina Rautiainen pääsemään vuorotteluvapaalle ensi syksynä. Lupaavia merkkejä on ilmassa, mutta vielä ei ole esimiehen nimeä paperissa.

SYY EI OLE VÄSYMYS...

Tiina Rautiaisen vuorotteluvapaatapaus ei ole se tavallinen. Hän ei ole väsynyt eikä kyllästynyt työhönsä. Hän iloitsee Ruoholahdessa sijaitsevan Terveystalon pienimuotoisuudesta ja lämminhenkisyydestä, sillä hänellä on kokemusta isommasta ja hektisemmästä. Ruoholahden 50 hengen työterveysasema on inhimillisen kokoinen ja työtahti sopiva. Tiina vastaa asiakaspalvelusta, siitä että yksiköllä on riittävästi lääkäriresursseja ja siitä että asiakaspalvelu toimii ja siellä on tarvittava määrä henkilökuntaa. Hän toimii esimiehenä vastaanottohoitajille, sairaanhoitajalle ja vastaavalle laboratoriohoitajalle, eli ns. asiakaspalvelutiimille. Hän vastaa tilojen organisoinnista ja mahdollisista remonteista sekä tiedottaa esimerkiksi poikkeuksellisista aukioloajoista, vastaa laite- ja tarviketilauksista, siivouksesta ja vaatehuollosta. Hän on toimistoreetta, jonka puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Hän tietää ja tiedottaa. Kun on rokotuskiireitä, hän rokottaa. Hän viihtyy. ...EIKÄ RANSKAROMANTIIKKA,...

Rautiainen ei myöskään ole romanttisen Ranskainnostuksen sokaisema. Nizza on tietysti hurmaava paikka, kun sitä katsoo turistin silmin, mutta sen Tiina on jo tyttäreltään kuullut, ettei ranskalaisessa byrokratiassa ole mitään romanttista. Tytär manaa monia ranskalaisia käytäntöjä. Äitiyslomakaan ei ole Suomen tasoa; palkallisena sitä saa vain neljä kuukautta. Mutta onhan eteläistä Ranskaa hauska ajatella väliaikai16

YTY 1 I 2010

sena asuinpaikkana. Onhan siellä mukava ilmasto, hyvää ruokaa ja puheliaita ihmisiä – jos vielä oppisi heidän kanssaan puhumaankin. ... VAAN EVA-VAUVA

Tiina Rautiainen haluaa vuorotteluvapaalle ennen kaikkea siksi, että hän on hurahtanut ensimmäiseen lapsenlapseensa, viime lokakuussa syntyneeseen Evaan, jonka vauvaikää hän haluaisi seurata läheltä. Hänen tyttärensä on asunut ranskalaisen miehensä kanssa jo reilut viisi vuotta Nizzassa ja sinne Tiinakin haluaisi nyt mennä. Kylläkin omaan vuokra-asuntoon, hän toteaa. – Evan hoitamisen ohella voisin käydä joillakin ranskan kursseilla. – Kolme lastani ovat aikuisia ja työelämää minulla on niin paljon takana, että nyt olisi hienoa irrottautua joksikin aikaa. Olen aina ollut hyvin työsuuntautunut, mutta ajattelen yhä useammin, ettei työ voi olla kaikki. Ei ole mielekästä käydä kotona vain nukkumassa ja välillä vähän harrastaa jotakin. Vuorotteluvapaan aikana voi syntyä ajatuksia siitä, mitä mahdollisesti teen myöhemmin. Minulla on vielä noin 15 vuotta työelämää jäljellä. MONI ASIA MIETITTÄVÄ

Ennen Terveystaloon tuloaan Tiina Rautiainen työskenteli 17 vuotta Diacorilla. Siellä hän suositteli vuorotteluvapaata työkaverilleen, joka opiskeli työn ohessa ja lopulta väsähti. Vuorotteluvapaa auttoi; opinnot etenivät hyvin ja vapaan jälkeen työ tuntui taas hyvältä. Tiinasta sitä oli rohkaisevaa katsoa. Hänen oma vapaansa on vielä vaiheessa. Työpaikalla on mietittävä, mihin tehtävään palkataan työtön ja kuka hoitaa Rautiaisen tehtäviä hänen vapaansa aikana. Suuri kysymys on myös arkikuvioihin tottuneen aviomie-


Tiina Rautiaisen mielestä ihmisen hyvä olo näkyy myös läheisille. Siksi sitä kannattaa tavoitella.

YTY 1 I 2010

17


Jäsen Olen aina ollut hyvin työsuuntautunut, mutta ajattelen yhä useammin, ettei työ voi olla kaikki. hen kiinnostuksen herättäminen vastaavalle vapaalle, muodossa tai toisessa. Yksi täky on se, että moottoripyöräilyä harrastava mies saisi Ranskassa ajella monta kuukautta enemmän vuodessa kuin Suomessa. Ennen vapaata on ratkaistava muitakin asioita. Miten tapaa-

miset iäkkään, kotonaan Imatralla viihtyvän anopin kanssa järjestyvät? Miten selvitä taloudellisesti vuorotteluvapaan aikana? Missä voi säästää? Kannattaisiko Suomen asunto vuokrata vapaan ajaksi, jos mies innostuu lähtemään mukaan Ranskaan? Tiina Rautiainen on realisti, joka ei hötkyile ratkaisujensa kanssa, mutta jo vaihtoehtojen kartoittaminen virkistää eli kuten laulussa sanotaan: ”Odotus antaa jo onnen tunteen, sydäntäni lämmittää.” ●

Valitse e-lasku E-laskulla maksaminen on helppoa kuin heinänteko.

Kuva: Fotolia.com

E-lasku on uusi ja helppo tapa hoitaa YTYn jäsenmaksut. Se on sekä jäsenen että YTYn kannalta usealla tavalla taloudellinen vaihtoehto.

Jäsenmaksut 2010

Jäsenmaksuun

KAHDEN EURON KOROTUS Maksu on keskimäärin 0,48 % palkasta.

Vuoden 2010 eräpäivät:

S

yyskokous päätti korottaa YTYn jäsenmaksua kahdella eurolla, 20 euroon. YTYn jäsenmaksutaso on ollut varsin vakaa, verrattuna esimerkiksi sellaisten liittojen maksuihin, joilla maksu on määritelty prosentti palkasta. Nyt maksettava 20 euroa on keskimääräisestä ytyläisen palkasta 0,48%. Prosenttiperusteisten liittojen jäsenmaksut ovat lähtökohtaisesti yli yhden prosentin. Huom: joidenkin yritysyhdistysten jäsenmaksu peritään YTYn maksun hteydessä, joten veloitus on tällaisissa tapauksissa enemmän kuin 20 euroa kuukaudessa. 18

YTY 1 I 2010

• •

kuukausittain maksettaessa (e-laskut tai suoraveloitus) – kuukauden 15. päivä (20 € / erä) kolmen kuukauden erissä: 18. päivä helmi-, touko-, elo- ja lokakuussa (60 € / erä) yhdessä erässä: 18.2. (240 € / erä)

Työnantajan periessä maksun palkasta, peritään maksu kuukausittain. Palkanlaskija hoitaa tilityksen sekä selvitystiedot YTYlle oman aikataulunsa mukaisesti. JÄSENMAKSUT VEROTUKSESSA

YTYn jäsenmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen, Ilmoitamme kaikki maksetut jäsenmaksut suoraan verottajalle.

Verkkopankissa olevaan laskuun ei tarvitse näppäillä tilitai viitenumeroa, lomake tulee maksuvalmiina verkkopankkiisi. Sinun tarvitsee vain tarkistaa ja hyväksyä lasku. Säästät aikaa ja vaivaa ja vältyt virheiltä.

• • • • •

nopea ja helppo ei viite- eikä tilinumeroiden syöttöä karsii näppäilyvirheitä laskun voi laittaa automaattisesti maksettavaksi voit muuttaa laskun summaa ja eräpäivää

Vaihda YTYn jäsenmaksusi maksutapa e-laskuksi 31.3.2010 mennessä ja olet mukana kolmen 50 euron arvoisen superlahjakortin arvonnassa!

Muistakaa tarkistaa saadessanne keväällä esitäytetyn veroilmoituksen, että siellä näkyvät kalenterivuonna 2009 maksetut maksut. ●


Ytimestä

Jääkö kuppiin kolo,

JOS OTAN SIITÄ LUSIKAN POIS? Kukaan meistä ei ole korvaamaton. Miksi sitten teemme yhä enemmän töitä ajallisesti, vaikka todellisuudessa haluamme enemmän vapaa-aikaa?

J

äsentutkimuksemme mukaan jäsenemme tekevät viija työssä jaksamista. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi työpaikkossa keskimäärin kolme ja puoli tuntia enemmän kasi henkilöstön edustajilta. työtä kuin työsopimuksessa on määrätty. UseimmiNäin vuoden alussa on aika pysähtyä pohtimaan asiaa ten tätä ylimääräistä työtä ei korvata mitenkään, ei omalta kannalta ja jos korjattavaa löytyy, päätä tehdä asialle itse edes yksinkertaisella palkalla. Mikä saa meidät sitjotain. Vastuu on viimekädessä meillä itsellämme. Hyvä väline ten tekemään niin? Teemme niin, koska olemme niin velvolon vähintäänkin oma työaikakirjanpito. Sen avulla totuus siitä, lisuudentuntoisia, että työ tehdään vaikka sille annettu aika mihin aikamme käytämme, paljastuu myös itsellemme. ei riitä. Mitä hyötyä tästä kaikesta ylimääräisen ajan käytöstä sitten Ytimestä on? No tietysti se, että meitä arvostetaan luotettavina työntekiIra Laitakari-Svärd jöinä ja säästymme mahdollisilta irtisanomisilta tai lomautukYTYn asiamies silta, koska ”meihin voi luottaa”. Näin saattaakin olla, mutta ira.laitakari-svard@yty.fi todellisuudessa sillä ei ole todellista vaikutusta. Todellisuudessa osoitamme luotettavuuden siinä tilanteessa, jossa teemme työmme hyvin. Jos sille varattu aika ei riitä, otamme asian esiin työnantajan kanssa ja etsimme siihen yhdessä ratkaisua. Jatkuvasta työajan ylittämisestä Jos kulutamme ei ole kenellekään hyötyä. Työnantyöhön jatkuvasti taja voi myös ajatella, että työntekijä enemmän aikaa kun ei ole tarpeeksi tehokas tai pätevä, koska hän ei tee työtä siihen varatoikeastaan pitäisi, on sillä tuna aikana. myös ne vakavammat Toisaalta podemme jatkuvaa huoseuraukset eli työssä noa omatuntoa siitä, ettei meillä jää uupuminen. aikaa harrastuksille tai perheelle. Jos kulutamme työhön jatkuvasti enemmän aikaa kun oikeastaan pitäisi, on sillä myös ne vakavammat seuraukset eli työssä uupuminen. Se voi koskettaa meistä jokaista ja kärsijöitä olemme pääasiassa vain me itse. Työpaikoilla on ehkä keskusteltu siitä, miten työnantaja tukee työntekijöidensä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista

YTY 1 I 2010

19


Juristipalsta Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350 Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Teksti Heikki Meskanen Kuva

Fotolia.com

KILPAILUKIELTOSOPIMUS Työsopimuslaki määrää rajat kilpailukieltosopimuksiin. Harkitsemattomasti allekirjoitetusta sopimuksesta saattaa silti koitua suuria vaikeuksia.

T

yösopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana solmia kilpailukieltosopimus. Kilpailukiellolla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä työsuhteen päätyttyä aiemman työnantajan kanssa kilpailevan yrityksen palvelukseen tai perustaa oma kilpaileva yritys. Koska kilpailukieltoehto rajoittaa erittäin merkittävästi työntekijän oikeuksia työsuhteen päättymisen jälkeen, työsopimuslaki asettaa kilpailukieltosopimuksen solmimiselle ja sen sisällölle huomattavia rajoittavia ehtoja. Erityisen painavan syyn arvioinnissa tarkastellaan muun muassa työnantajan toiminnan laatua ja sellaisen suojan tarvetta, joka johtuu todellisen ja perustellun liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälleen järjestämästä erityiskoulutuksesta. Työ20

YTY 1 I 2010

sopimuslain perustelujen mukaan myös asiakaskunnan säilyttämisintressi voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle. Niin ikään työntekijän asemalla ja tehtävillä on arvioinnissa merkitystä. Pelkkä työnantajan pyrkimys rajoittaa kilpailua tai rajoittaa työntekijää käyttämästä osaamistaan ja ammattitaitoaan ei ole työsopimuslain tarkoittama erityisen painava syy sopimukselle. Kilpailukieltosopimus, jonka tekemiselle ei ole erityisen painavaa syytä, on mitätön. Kilpailukieltosopimuksella saadaan pääsääntöisesti rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattiaan enintään kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Yli kuuden kuukauden ajaksi tehty sopimus on mitätön yli kuuden kuukauden osalta. Poikkeuksellisesti kilpailukielto voi olla 12 kuukautta, jos työntekijä saa erikseen kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta Kilpailukieltosopimuksen tekemiselle

Pääsääntöisesti kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta seuraa vahingonkorvaus. ei ole asetettu erityisiä muotomääräyksiä. Se voidaan tehdä joko työsopimuksen osana tai erillisenä sopimuksena. Kilpailukieltoa koskeva työsopimusehto voidaan sopia sekä toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin että määräaikaisiin työsopimuksiin. Myös osa-aikaisten työntekijöiden kanssa kilpailukieltolausekkeen sopiminen on sinänsä mahdollista. KANNATTAA HARKITA ENNEN ALLEKIRJOITUSTA

Mikäli kilpailukieltosopimuksen tekemisen edellytykset ovat olemassa, on ehdottoman tärkeää, että sopimuksen työntekijälle aiheuttamat rajoitukset sekä määritellään että kirjataan sopimukseen mahdollisimman täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Kilpailukieltosopimuksia liitetään


mansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Tämä soveltamisrajauksen sanamuoto vastaa voimassa olevan työaikalain soveltamisalamääritelmää. Ylemmät toimihenkilöt kuuluvat pääsääntöisesti työaikalain soveltamisen piiriin - vain yrityksen ylin johto jää työaikalain ulkopuolelle. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISSYYN MERKITYS

nykyisin varsin yleisesti solmittaviin työsopimuksiin. Niitä käytetään myös sellaisissa työsuhteissa, joissa työsuhteen laatu ei tosiasiassa edellytä kilpailukieltosopimuksen tekemistä. Ennen kilpailukieltosopimuksen tekemistä kannattaa miettiä tarkkaan, onko valmis sitoutumaan sopimuksen edellyttämiin velvollisuuksiin. Harkitsemattomasti tehdystä kilpailukieltosopimuksesta saattaa aiheutua suuriakin vaikeuksia siinä vaiheessa, kun uusi ja mielenkiintoisempi työpaikka olisi avautumassa muualla. SOPIMUSSANKTIOT

Pääsääntöisesti kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta seuraa vahingonkorvaus, jolloin työnantajan on näytettävä toteen syntyneen vahingon määrä. Usein

Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen työntekijän henkilöstä johtuvasta syystä, kilpailukieltoehto jää voimaan.

kuitenkin sovitaan vahingonkorvauksen sijasta maksettavasta sopimussakosta. Tällöin sopimussakon määrä ei yleensä saa ylittää työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana maksettua palkkaa. Mikäli on käytetty sopimussakkoehtoa, ei työnantajan tarvitse näyttää toteen, että vahinkoa on aiheutunut. Näin ollen vahingonkorvausehto on työntekijälle sopimussakkoa järkevämpi. Työsopimuslain mukaan vahingonkorvaus ja sopimussakko ovat toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja eli molempia kilpailukieltosopimuksen rikkomisseuraamuksia ei voida käyttää yhtä aikaa. Ei voida myöskään sopia siitä, että sopimussakon ylittävältä vahingon osalta työntekijä olisi velvollinen suorittamaan vahingonkorvausta. JOHTAVASSA ASEMASSA OLEVAT

Kilpailukieltoajan ja sopimussakon enimmäismäärään rajoitukset eivät koske työntekijöitä, joiden tehtäviensä ja ase-

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimus ei siis ole voimassa, jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä eikä silloin, kun työntekijä on purkanut työsopimuksen työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen takia. Jos sen sijaan työnantaja irtisanoo työsopimuksen (laillisesti) työntekijän henkilöstä johtuvasta syystä, kilpailukieltoehto jää voimaan. Työntekijän lomautustilanteessa ainoastaan ns. päävelvoitteet (työnteko- ja palkanmaksuvelvollisuus) lepäävät. Koska kilpailukieltosopimus sitoo vasta työsuhteen päättymistilanteessa, lomautus ei vaikuta tämän ehdon voimassaoloon. Lomautuksen aikana työntekijä voi turvautua käytettävissä olevaan mahdollisuuteensa irtisanoa työsopimus lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää (ns. roikkolomautus). Tällöin työntekijän työsuhteen katsotaan päättyneen työnantajasta johtuvasta syystä eikä kilpailunrajoituslauseke tule siten sovellettavaksi. Työsopimuksen päättyminen koeajan perusteella voi johtua joko työnantajasta tai työntekijästä. Jos työntekijän purkaa työsuhteen koeajalla esim. työnantajan antamien väärien toimenkuva- tai ansiolupausten johdosta, on kyseessä työnantajasta johtuva syy. Jos taas purku perustuu esimerkiksi työntekijän sopimattomaan käyttäytymiseen, päättymisen syy johtuu työntekijästä. Jos koeaikapurulle ei ilmoiteta mitään syytä edes työntekijän sitä pyytäessä (perusteena vain koeaika), kohtuullinen ratkaisu olisi se, että kilpailukieltosopimus ei sido. ● YTY 1 I 2010

21


Teksti Kari Saarinen

Kuva Fotolia.com

MUUTOKSIA työttömyyskassan etuuksiin 2010 alusta

V

uodenvaihteessa tuli useita lakimuutoksia, jotka koskivat mm. työttömyyden ajalta maksettavia etuuksia. Lisäksi vuorotteluvapaalaki hyväksyttiin pysyväksi. Vuorottelun ajalta kertyy eläkettä vähemmän kuin ennen, muuten ehdot pysyivät samoina. Eläkeasiat kannattaa aina varmistaa omasta eläkeyhtiöstä tai Eläketurvakeskukselta. VUOROTTELUVAPAA

Palkansaajien oikeus vuorotteluvapaan pitämiseen muuttui pysyväksi. Laki on aiemmin ollut voimassa määräaikaisena. Työssä olevat voivat jatkossakin jäädä vuorotteluvapaalle korkeintaan vuoden ajaksi. Vuorottelukorvauksen suuruus määritellään työttömyyspäivärahasta, johon ei sisälly työttömyyspäivärahaan maksettavia korotuksia. OSA-AIKALOMAUTUKSESSA EDUT PARANIVAT

Henkilön ollessa lomautettuna lyhennetylle työviikolle voidaan 4.1.2010 alkaen maksaa täyttä päivärahaa kokonaan työttömiltä päiviltä ilman sovittelua. Myös niissä tilanteissa, joissa lomautetaan vain yhdeksi päiväksi viikossa, voidaan siten maksaa täyttä päivärahaa tältä yhdeltä päivältä. Työajan tulee näissä tilanteissa olla korkeintaan 80 %:a kokoaikaisen työntekijän työajasta kalenteriviikon aikana. Laki on määräaikainen, ja sitä sovelletaan lomautuksiin, jotka toteutuvat 4.1.2010 – 2.1.2011 välisenä aikana. Laki koskee vain lyhennettyjä työviikkoja, ei muita vajaata työaikaa tekeviä, jotka säilyvät sovitellun päivärahan piirissä. Lain tärkeimpänä tavoitteena on yksinkertaistaa maksatusta. 22

YTY 1 I 2010

O

Kuntoutus OMAVASTUUAIKA

Omavastuuaika kuluu myös työllistymistä edistävien palvelujen aikana etuuden maksuaikana. Pyrkimyksenä on kannustaa aktiivisuuteen ja yksinkertaistaa toimeenpanoa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan siis etuutta omavastuuajan estämättä. LISÄPÄIVÄOIKEUS HEIKKENEE

Työaika

Ansiopäivärahan korotuksen johdosta luovuttiin lisäpäiviltä maksettavasta korotetusta ansio-osasta. Samalla työurien pidentämiseksi lisäpäiväoikeuden alkamisikää nostetaan 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee työnhakijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Tämän osion vaikutus alkaa täysitehoisesti tulevina vuosina. Ikärajan noston vuoksi kuntien velvoitetta työllistää ikääntyneitä työntekijöitä laajennetaan koskemaan niitä työttömiä, jotka lainmuutoksen vuoksi eivät enää olisi lisäpäiviin oikeutettuja. Samalla palkanmäärittelyä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että velvoitteen perusteella järjestetty työ ei alenna työn päätyttyä maksettavaa työttömyyspäivärahaa. TYÖSSÄOLOEHTO

Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavien työssäoloehto lyheni 43 viikosta 34 viikkoon, mikäli vähintään yksi työssäoloehdon täyttävä työviikko sijoittuu vuoden 2010 puolella. Työssäoloehdon tarkastelujakso pitenee 28 kuukauteen asteittain.

P


IAET-kassa Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, www.iaet.fi

• •

Työttömyysturva (klo 13 –15) Puh. (09) 4763 7600 e-mail: iaet@iaet.fi Koulutustuki (klo 13 –15) Puh. (09) 4763 7620 e-mail: koulutus-vuorottelu @iaet.fi

Opiskelu

Päiväraha Tarkastelujaksoa voidaan pidentää, jos henkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt olemaan työmarkkinoiden käytettävissä. Hyväksyttäviä syitä ovat mm. sairaus, asevelvollisuus, päätoiminen opiskelu, vuorotteluvapaa ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta. Uutena pidentävänä jaksona on osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston määräämiin työllistymistä edistäviin palveluihin, joita ovat: työvoimapoliittinen aikuiskoulutus omaehtoinen opiskelu työkokeilu, työelämävalmennus ja työharjoittelu työ- ja koulutuskokeilu maahanmuuttajan kotouttamistoimenpide kuntouttava työtoiminta

• • • • • •

PÄIVÄRAHAN SUURUUS

Työttömyyspäivärahan tasoa korotettiin muuttamalla ansiopäivärahan ja korotusosien laskentakaavaa. Taitekohdaksi tuli 105-kertainen perusosa (aikaisemmin 90-kertainen), ja etuustasoja tulee ole-

maan kolme. Päivärahan määrää voi tarkastella IAET-kassan sivuilla olevalla laskimella www.iaet.fi > Päivärahalaskuri. Pitkän työuran perusteella maksettava korotettu ansio-osa lyhennetään 150 päivästä 100 päivään. Myöntöperusteet säilyvät samoina. Perusteina ovat muun muassa 5 vuoden jäsenyys, 20 vuoden työhistoria, työsuhde päättynyt tuotannollisista ja taloudellista syistä. Kaikkien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan maksaa enintään 200 päivältä korotettua ansio-osaa. Myös muutosturvan ansio-osan (entinen työllistymisohjelmalisä) enimmäismaksuaikaa pidennetään 185 päivästä 200 päivään. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voi saada vain joko muutosturvan ansio-osaa tai työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa Korotetut ansio-osat maksetaan seuraavassa järjestyksessä: Työllistymistä edistävät palvelut Työttömyyden alkaessa Pitkän työuran päättyessä

• • •

Muuta: Korotettu ansio-osa lisäpäiviltä poistui. Omatoimisen työnhaun ajalta maksettava työllistymislisä 20 päivältä poistui. Työssäoloehtoon ei lueta aikaa, jolta on maksettu alennettua sairausajan palkkaa. Päivärahan laskennassa palkoista tehtävä ”työeläkevähennys” vuonna 2010 on 3,5 %. (4,5 % vuonna 2009) Uuden prosenttilain mukaisesti vähennys on 60 % työntekijämaksujen yhteismäärästä.

• • • •

Vuorottelukorvaus lasketaan ansio-osan perustasosta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavaa ylläpitokorvausta korotettiin kahdeksasta yhdeksään euroon päivässä, ja työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävien toimenpiteiden ja opiskelun ajalta maksettavaa korotettua ylläpitokorvausta 16:sta 18 euroon päivässä.

OMAEHTOINEN OPISKELU

Työttömyysaikaiset koulutusetuudet eli työvoimapoliittinen aikuiskoulutustuki ja koulutuspäiväraha yhdistettiin yhdeksi etuudeksi. Työtön henkilö saa samansuuruista etuutta siitä riippumatta, osallistuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaan koulutukseen vai itse hankkimaansa koulutukseen. Samalla omaehtoiseen opiskeluun osallistumisen ehtona olevasta 10 vuoden työhistoriavaatimuksesta luovutaan. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, työelämävalmennuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta maksetaan työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta, ja maksettava tuki lasketaan mukaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan. Omaehtoisen opiskelun ehdot ovat pääpiirteissään: Vähintään 25 vuoden ikä Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi opiskelun tarkoituksenmukaiseksi. Opiskelu olennaisesti parantaa mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Opiskelusta sovitaan työnhakusuunnitelmassa / työllistymissuunnitelmassa Koulutusvaihtoehdot koulutuspäivärahaa laajemmat Opiskelua tuetaan enintään 24 kuukautta Ylläpitokorvaus

• • • • • • •

Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii omaehtoisen opiskelun ehtojen täyttymisen ja antaa asiasta kassaa sitovan lausunnon. ● YTY 1 I 2010

23


Lyhyet TYÖNHAKUPÄIVÄ 27.3.2010 SOKOS HOTEL PRESIDENTTI, HELSINKI Järjestämme työnhakuvalmennuspäivän YTYn jäsenille lauantaina 27.3.2010 klo 9–17. Valmentajina toimivat kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki ja psykologi Taija Stoat. YTYstä mukana ovat päälakimies Heikki Meskanen ja asiamies Ira Laitakari-Svärd. Teemoina ovat mm. työhakemuksen laatiminen, työn etsiminen, haastatteluihin ja testeihin valmistautuminen sekä työsopimuksen laatiminen. Tarkempi ohjelma löytyy YTYn jäsensivuilta. Tilaisuus on vain jäsenille ja hinta on 30 euroa. Ilmoittaudu YTYn nettisivuilta 10.3.2010 mennessä. ●

VEROVAPAAT KORVAUKSET Verovapaat matkakustannusten korvaukset ja luontoisetujen laskentaperusteet muuttuivat vuoden 2010 alussa. Verohallinto säätää verottomuuden edellytyksistä.

JÄSENOPAS 2010

Maksuvelvollisuus määräytyy työsopimuksen, työehtosopimuksen tai vakiintuneen käytännön mukaisesti.

YTYn jäsenopas 2010 on postitettu

Veroton kotimaan kokopäiväraha on nyt enintään 36 euroa (35 euroa

kaikille jäsenille. Oppaaseen on

vuonna 2009), osapäiväraha pysyi 16 eurossa, ateriakorvaus 9,00 euroa (8,75)

kerätty melko kattavasti YTYn

Kilometrikorvaus 45 senttiä / km (ei muutosta viime vuoteen).

tarjoamat jäsenpalvelut ja –edut.

Ne on esitelty lyhyesti, koska

LOUNASETU

oppaasta ei haluttu raskasta

Ruoan arvonlisäverotus muuttuu heinäkuun alussa ja se vaikuttaa myös

hakuteosta.

verotusarvoihin. Alla ovat suluissa heinäkuusta lukien noudatettavat määrät. Lisää tietoja on nettisivuillamme •

Enintään 9,50 (8,80) euron arvoisen työpaikkaruuan verotusarvo on 5,70 (5,30)

www.yty.fi tai niistä voi kysellä

euroa. Sama koskee sopimusruokailulipukkeita. Enintään 9,50 (8,80) euron

toimistostamme (09) 2510 1310.

arvoisen lounassetelin verotusarvo on 75 % lounassetelin arvosta.

Opas kannattaa säilyttää tulevia

Ylärajalla siis 7,12 (6,60) euroa. ●

tarpeita varten.

Kuva: YTY

TEBOIL - HIIHTOLOMAKAMPANJA Oy Teboil Ab tarjoaa YTYn jäsenille kahden kuukauden mittaisen hiihtolomakampanjan, joka alkaa 1.2. ja päättyy 31.3.2010.

FM Leena Vänni työskentelee YTYssä kevään ajan. Leenan tehtävänä on kehittää YTYn verkkoviestintää sekä erityisesti suunnitella sosiaalisten medioiden käyttöä.

24

YTY 1 I 2010

Kampanjan aikana YTYn jäsenkorttialennus bensiinistä ja dieselöljystä on 2,2 senttiä / litra, voiteluaineista alennus on 10 % (ei yli 10 litran astiat). Uutena etuna tulee pesualennus 10 %, jota voi käyttää rajattomasti kampanjan ajan ilman kuponkeja. Pesualennus ei koske sarjakortteja. Polttoainealennukset saa kaikilta Teboil huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta nettohintaisia Teboil Express-automaattiasemia. Alennukset saa myös maksettaessa Plussamaksukortilla. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. ●


Lyhyet Kuva: Fotolia.com

KEVÄTKOKOUS JA ALUETAPAHTUMA TAMPEREELLA Järjestämme sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydessä aluetapahtuman Tampereella 22.4.2010. Kokouspaikkana on Cumulus Koskikatu ja aluetapahtuma Tampereen Teatterissa, jossa katsomme Arto Paasilinnan seikkailukomedian Sotahevonen.

Ilmoittautuminen kevätkokoukseen ja aluetapahtumaan Ilmoittaudu tilaisuuteen nettilomakkeella, joka löytyy YTYn jäsensivuilta iYTY > Tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Voit ilmoittautua myös puhelimitse (09) 2510 1310. Muista ilmoittaa tuletko yksin vai seuralaisen kanssa ja mahdollinen erikoisruokavaliosi.

ETÄTYÖ KASVAA HITAASTI Tšekeistä 15 prosenttia teki vuonna 2005 etätyötä vähintään neljäsosan työajastaan. Yli puolet heistä teki sitä

Jäsenille maksuton

lähes koko työaikansa. Tšekeissä etä-

Jäsenille tilaisuus on maksuton, seuralaisen iltapalasta ja näyttelylipusta veloitamme 20 euroa, joka maksetaan käteisellä tilaisuuden yhteydessä. ●

työ on lisääntynyt vauhdilla, sillä vuosituhannen alussa etätyötä tekeviä oli vain kolmisen prosenttia. Tanskassa ja Belgiassakin etätyötä tekeviä oli melkein yhtä paljon, mutta heistä vain vajaa viidesosa kummassakin maassa teki sitä lähes koko ajan. Suomessa etätyö on lisääntynyt hitaasti, sillä vuodesta 2000 vuoteen 2005 vähintään neljäsosan työajastaan etänä tekevien osuus kasvoi vain kahdeksasta kymmeneen prosenttiin. (Lähde: EIRO)

VUODEN 2009 ALENNUKSET HAETTAVISSA Myönnämme 50 % alennuksen normaalista jäsenmaksusta niille jäsenille, jotka ovat ilman palkkatuloja tai palkaksi luettavaa kertakorvausta esimerkiksi työttömyyden, äitiys- tai hoitovapaan, vuorotteluvapaan, opiskelun tai pitkäaikaisen sairauden takia. Lyhin alennukseen oikeuttava aika on kolme täyttä kalenterikuukautta. Jäsenen on haettava alennusta kirjallisesti joka vuosi erikseen. Hakemuksen voi tehdä vapaamuotoisena tai käyttää tätä varten tehtyä lomaketta. Lomake on YTYn nettisivuilla. Se voidaan pyynnöstä lähettää jäsenelle. Hakemuksesta tulee käydä ilmi ajanjakso, jolta alennusta haetaan ja liitteeksi on laitettava asiakirja (kopio) alennukseen oikeuttavasta syystä. Alennuksen voi hakea myös sähköpostilla, jos vaadittavat liitteet ovat sähköisessä muodossa. Liikaa maksetut jäsenmaksut huomioimme tulevissa laskuissa. Vuoden 2009 alennukset on haettava viimeistään tulevan maaliskuun loppuun mennessä. ●

YTY 1 I 2010

25


Lyhyet Lomamökit VILLA HILLAN JA PUTTI TORPAN ARVONNAT YTY omistaa kaksi laadukasta loma-asuntoa, jotka ovat jäsenten vuokrattavissa ympärivuotisesti. Villa Hilla sijaitsee Kittilän Levillä koillisrinteen ja golf-kentän läheisyydessä. Putti Torppa sijaitsee Jämsässä Keski-Himoksen mökkialueella. Molempiin mökkeihin voi jättää ennakkovarauksia jäsensivuiltamme löytyvällä varauslomakkeella. Viikot arvotaan kolme kertaa vuodessa. Arvonnan jälkeen vapaaksi jääneet viikot ovat nähtävissä ja varattavissa varauskalenterissa. Villa Hillan kesän viikot 1.5.– 28.8.2010 arvotaan 1.3.2010

Putti Torpan viikot 2.5.– 24.9.2010 arvotaan 31.3.2010

Arvonta suoritetaan arvontapäivää edeltäneeseen päivään klo 24 mennessä tulleiden varausten kesken. Etusijalla ovat ne varaajat, jotka eivät ole aiemmin saaneet viikkoa arvonnoissa. Ennakkovarauksia voi jättää yhdelle tai useammalle viikolle. Varauskalenterin ja –lomakkeen sekä lisätietoja mökeistä löydät jäsensivuiltamme www.ytyintra.fi > Jäsenedut > Mökit.

TASKUKALENTERI 2010 Tilasimme loppuvuodesta lisäpainok-

Uusi jäsenetu

sen YTY-taskukalentereita, joten niitä on taas saatavissa. Kalenterin pohjana

YHTYNEIDEN LEHTIIN 30%:n ALENNUS

on Akavan kalenteri. Siihen on lisätty YTYn toimittamia sivuja. Toteutuksesta

Yhtyneet Kuvalehdet Oy tarjoaa YTYn jäsenille 30 %:n erikoisalennuksen kotimaan lehtitilauksista.

vastaa Ajasto-kalenterit. Kalenterissa on kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy

Tilaukset ovat 12 kk:n tilauksia ja niiden

Tilauslomake on YTY nettisivuilla

avattuna pöydällä. Jäsenet voivat tilata

hinta on 30 %:lla alennettu normaalista

www.yty.fi > ”kirjaudu jäsensivuille” >

YTY-kalenterin maksutta.

12 kk:n määräaikaistilauksesta.

”Jäsenedut” > ”Lehdet” > Yhtyneet

Tilaukset laskutetaan yhdessä erässä.

Kuvalehdet; ”tilauslomake”

Lehtiä voi tilata itselle tai lahjaksi.

Tilauksen voi tehdä myös puhelimella

Tilaus jatkuu automaattisesti YTYn

tilaajapalvelusta (09) 156 665 (klo 8 –17)

erikoishinnalla 12 kk:n jaksoissa. Nämä

tai sähköpostilla asiakaspalvelu@

tilaukset eivät sisällä tilaajaetuja.

kuvalehdet.fi

Tilaukset osoitteella yty@yty.fi tai puhelimella (09) 2510 1310, Tiina Lappalainen.

Kuva: Fotolia.com

YTYN GOLF-KILPAILU Perinteinen YTYn jäsenten välinen golf-kilpailu pelataan sunnuntaina 13. kesäkuuta. Kilpailu järjestetään pääkaupunkiseudulla olevalla kentällä. Laita päivä kalenteriisi. Tarkemmin tilaisuudesta tiedotetaan seuraavassa lehdessä sekä nettisivuillamme. Kisamme on ollut hyvin mukavahenkinen, joten kaikki pelaajat rohkeasti mukaan. ●

26

YTY 1 I 2010


Laskiaisen ykkösherkku

Laskiaispulla kevenee

MAUKKAIN KONSTEIN Teksti Elina Lukka Kuvat Elina Lukka ja Myllyn Paras

K

unnon laskiaispullassa kuuluu olla maukasta täytettä: kermavaahtoa ja marjaista hilloa, mantelimassaklassikkoa unohtamatta. Jos pullasta haluaa nauttia vähemmin kalorein, kermavaahdon asemesta voi käyttää vaahtoutuvaa vaniljakastiketta, joka on kermaa kevyempää. Ja sitä voi keventää entisestään lähes rasvattomalla rahkalla. Marjahillolle hyvänä vaihtoehtona voi käyttää raikkaita, survottuja pakastemarjoja. Mantelimassasta ei kyllä kevyttä saa – mutta laskiainen on vain kerran vuodessa. Mainiot laskiaispullat (20 –30 kpl) 5 dl maitoa 50 g hiivaa 1–2 tl suolaa 2 dl sokeria 1 rkl kardemummaa 1 muna n.15 dl puolikarkeita vehnäjauhoja n.150 g voita tai margariinia raesokeria koristeeksi Hillokermarahkatäyte: 2 dl kuohukermaa tai vaahtoutuvaa vaniljakastiketta reilu 1 ⁄ 2 dl sokeria 1 rkl vaniljasokeria 2 dl rahkaa n. 2 dl mansikkahilloa tai survottuja pakastemarjoja Mantelitäyte: n.1 ⁄ 2 pötkö mantelimassaa pullansisustaa 1–2rkl maitoa 2 dl kuohukermaa

Tarinaa laskiaispullan synnystä Laskiainen tarkoittaa paastoon laskeutumista vaikka nykypäivän Suomessa useimmille se onkin kevään odotuksen lähtölaukaus. Katolisella keskiajalla suomalaisetkin aloittivat laskiaisen jälkeen paaston, joka kesti neljäkymmentä päivää. Paaston edellä nautittiin rasvaisia ruokia. Pullan alkuperämaan arvioidaan olevan Saksa: 1600-luvun Saksassa pulla ruskistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla sekä korinteilla. Sen sijaan ruotsalaisen legendan mukaan laskiaispulla syntyi pelokkaan, ruotsalaisen leipurioppilaan kehittämänä. Leipurimestari lupasi säästää oppilaansa raipaniskuilta, jos tämä keksisi maailman parhaimman pullan. Tarina kertoo, että oppilas täytti ison, pyöreän pullan mantelimassalla. Mestaria tulos miellytti kovin, ja oppilas säästyi raipaniskuilta. ●

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää joukkoon suola, sokeri, kardemumma ja muna. Jauhot kannattaa lisätä vähitellen, aluksi vatkaten. Alusta taikina hyvin vaivaten. Pehmeä rasva lisätään alustamisen loppupuolella. Kohota taikina kaksinkertaiseksi vedottomassa, lämpimässä paikassa liinalla peiteltynä. Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Ja leivo siitä paksu pötkö ja jaa se 20–30 osaan. Pyörittele paloista pullia. Kohota pullat kaksinkertaisiksi, voitele ne munalla ja koristele raesokerilla ennen paistamista. Paista pullat n. 225-asteissa uunissa, keskitasolla noin 5–10 min. KERMAVAAHTOTÄYTE KEVENEE RAHKALLA

Halkaise hieman jäähtyneet pullat keskeltä kahtia ja laita niiden väliin mansikkahilloa sekä kermarahkaa tai vaahdotetun vaniljakastikkeen sekä rahkan yhdistelmää. Kevyemmän ja raikkaamman version saat korvaamalla hillon pakastemarjasurvoksella. Mantelitäytettä varten voit kovertaa jokaisesta pullasta vähän sisustaa lusikalla. Raasta sekaan mantelimassaa ja sekoita joukkoon maitoa niin, että saat sopivan seoksen ja täytä kolot. Manteliseoksen päälle vielä hieman kermavaahtoa ja pullan päällysosa, ja herkullinen laskiaispulla on valmis nautittavaksi. ● YTY 1 I 2010

27


Muista miten muistat...

-2,2

snt/l polttoaineesta

...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. Alennukset ovat voimassa 1.2.-31.3.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta. www.teboil.fi/liitto

-10 % autopesusta


YTY 1/2010