Page 43

< Suomen keihäskolmikko Lontoon olympiakisoissa ei joutunut turvautumaan ulkoisiin selitysmalleihin. Kisat menivät kokonaisuutena heidän osaltaan hyvin.

kia aktiivisen ja myönteisen otteen ylläpitäminen myös vaikeissa tilanteissa olisi tärkeää. Lisäksi on pyrittävä keskittymään niihin tekijöihin, jotka ovat omassa kontrollissa.

lanteisiin, kuten huonoon pelin aloitukseen tai tappiolle jäämiseen. Yleinen ongelma urheilijoilla voi olla se, että he uskovat epäonnistumisten, kuten virhesyöttöjen tai epäoikeudenmukaisen tuomarin olevan pääsyynä siihen, että peli ei kulje tai on hermostunutta. Tarkemmin asiaa tarkasteltaessa huomaa, että näin ei ole. Urheilijat eivät siis pelaa huonosti epäonnistuneen rankkarin tai huonon ensimmäisen puoliajan tai muun selityksen takia. Heidän huono pelaaminen on seurausta siitä, miten he reagoivat ja ajattelevat epäonnistumisesta. Tämän ta-

Epäonnistumiseen liittyvät tekijät kannattaa käydä läpi Monesti tuntuu suurten urheilukilpailujen jälkeen, että urheiluväki haluasi kuulla urheilijoilta suorempaa puhetta kuin ainaiset ”ei ollut minun päivä” tai ”sääolosuhteet olivat vaikeat”. Epäonnistumisten jälkeen kuitenkin ulkoisten tekijöiden kautta selittäminen on strategiana urheilijan itsetunnon kannalta parempi vaihtoehto kuin sanoa, että vika oli itsessä. Urheilijan voi sanoa käyttävän ulkoisiin tekijöihin vetoamista itsetuntoa tukevana strategiana. On kuitenkin muistetta-

”Tapa, miten urheilija selittää urheilumenestystään, vaikuttaa vahvasti urheilijan motivaatioon, tavoitteenasetteluun ja panostukseen. Esimerkiksi urheilija, joka ajattelee onnistumisten johtuvan ulkoisista tekijöistä, kuten hyvästä tuurista tai vastustajan huonoudesta, ei jaksa panostaa niin paljon taitojen kehittämiseen.”

va, että vaikka itsetunto olisi säilynyt strategian ansiosta hyvällä tasolla, niin tunnekuohun laannuttua on erityisen tärkeää, että epäonnistumiseen liittyvät tekijät käydään tarkasti läpi. Mikäli näin ei käy vaan urheilija pysyy ulkoisessa selitysmallissa, oppimista ja sen myötä kehitystä tuleviin kilpailuihin ei tapahdu. Urheilijan ajattelutapaa voi hyvin lähteä selvittämään seuraamalla, miten hän selittää oman menestyksensä tai epäonnistumisensa peleissä ja harjoitustilanteissa. Esimerkiksi ennen keskustelua mietitään valmiiksi yleisimpiä harjoitteita ja pelitilanteita. Sen jälkeen käydään läpi, mitä urheilija ajatteli, tunsi, teki tai mihin hän keskittyi kyseisissä tilanteissa. Näin voi saada tietoa siitä, mitkä ajattelu- ja toimintatavat sekä tunnetilat johtavat myönteisiin ja mitkä negatiivisiin tuloksiin. Selitysmalleista keskustelu onkin hyvä ja toimiva alku esimerkiksi tavoitteenasetteluprosessille. Silloin esille on jo tullut paljon asioita, joille voi tehdä jotain, ja mihin urheilijan olisi jatkossa keskityttävä niin harjoituksissa kuin kilpailutilanteissa, päästäkseen optimaalisiin suorituksiin. ●

Jokainen kohtaaminen on psyykkistä valmennusta Urheilupsykologian perusteet (toimittaneet Leena Matikka & Martina Roos-Salmi) on 24 alan asiantuntijan kirjoittama perusteos. Teos auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla.

Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169, 363 sivua, 2012. Hinnat: 60 € (norm. hinta), 50 € (LTS:n jäsen -hinta), 40 € (opisk.hinta)

Urheilupsykologian perusteet on hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille. Jokaisen on hyvä ymmärtää mitä reittejä kulkien urheilussa voi päästä huippusuorituksiin ja miten liikunta vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään. Tilaukset: www.lts.fi

p. 010 778 6601 • tuula.valli@lts.fi .fi

Valmentaja_4_2012  

valmentajalehti 4/2012

Valmentaja_4_2012  

valmentajalehti 4/2012

Advertisement