Page 1

Teema: Lontoon olympialaiset ja paralympialaiset 4 • 2012

Lontoon

tavoitteet täyttyivät


ORTON Suomen Valmentajien liikuntalääketieteen asiantuntija

Luota sinäkin asiantuntijaan ORTON on Suomen Valmentajien liikuntalääketieteen asiantuntija. Tarjoamme parasta apua liikkuvan ihmisen tuki- ja liikuntaelinongelmiin. Yhtenäinen hoitoketju saman katon alla. Varaa aika vastaanotollemme.

Tenholantie 10, 00280 Helsinki Vaihde (09) 47481 www.orton.fi

SAIRAALA ORTON

KUNTOUTUS ORTON

Ortopedian erikoislääkärit - polvi- ja urheiluvammat - jalkaterän ja nilkan kirurgia - selkäpoliklinikka - käsi- ja olkakirurgia Ajanvaraus ja tiedustelut ma-to 8-16, pe 9-15 puh. (09) 4748 2705

Fysiatrian poliklinikka Kipuklinikka Ajavaraus ja tiedustelut ma-ke 9-15, to-pe 10-15 puh. (09) 4748 2477

MagneettiORTON Ajanvaraus ma-to 8-17, pe 8-15 puh. (09) 4748 2215 www.sairaalaorton.fi

Fysioterapia Ajavaraus ja tiedustelut ma-to 8-15.30, pe 8-15 puh. (09) 4748 6627 www.kuntoutusorton.fi


Pääkirjoitus

Urheilijan polut alkavat hahmottua

4/2012 • 18. VUOSIKERTA KUSTANTAJA SUOMEN VALMENTAJAT RY Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. (09) 3481 3142 toimisto@suomenvalmentajat.fi

TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Kristiina Danskanen Puh. +358 43 211 3388 kristiina.danskanen@suomenvalmentajat.fi TOIMITTAJA Henry Järvinen Puh. 050 322 1945 TUOTEPALSTAMATERIAALIT ilmoitus@suomenvalmentajat.fi

ILMESTYMISAIKATAULU 2012 Numero Ilmestyy Aineisto Teema: 1/2012

24.2.

31.1.

Yksilön kehittäminen

2/2012

20.4.

27.3.

Ryhmä, joukkue ja yksilö

3/2012

8.6.

15.5.

Valmentajan osaaminen

4/2012

28.9.

4.9.

5/2012

7.12.

13.11.

Lontoon olympialaiset ja paralympialaiset Lasten ja nuorten valmennus

ILMOITUSMYYNTI Juha Salonen Puh. 040 708 7989 juha.salonen@suomenvalmentajat.fi

KANNEN KUVA Pepe Korteniemi / SPV

ULKOASU Viestintänetti Oy PL 285 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 375 2022 e-mail: viestintanetti@pp.tnnet.fi

PAINO Forssa Print Oy

V

almentajien, seurojen ja tukijoukkojen avuksi on jo useissa lajeissa alkanut hahmottua selkeämpi kuva oman lajin urheilijan urapolusta. Valmennusväki on koostanut hyviä käytännön demoja urheilijan polun eri vaiheissa oleville urheilijoille ja sitä kautta viesti muuttuu vähitellen konkreettisiksi teoiksi harjoitustilanteissa. Valmentajan polku elää samaa prosessia ja hahmottuu selkeämmäksi sekin. Olympiakomitean koulutusfoorumin kolmas tapaaminen, joka keskittyi lapsuusvaiheen käsittelyyn, toi omalta osaltaan lisää tarkennusta valmentajan osaamisvaatimuksiin. Nyt on alkamassa uusi jakso kohti seuraavia olympialaisia ja paralympialaisia. Monissa kesälajien lajiliitoissa tehdään varmasti uusia linjauksia kirkastuneen urheilijan polun ympärille. Haasteena on saada polku viemään alusta perille asti. Polkua ovat tulleet vahvistamaan monet oikeaan suuntaan tehdyt valinnat. Kouluun on tulossa lisää liikuntaa. Seurakentällä viriää yhteistyöhankkeita lasten monipuolisen liikunnan edistämiseksi. Tervetuloa seuraan -kampanjoinnin avulla saadaan lisää vanhempia liikuttamaan lapsia. Urheiluakatemiatoiminta yläkouluissa etenee. Aikuisikäisille ja nuorille tarkoitettu urheiluakatemiatoiminta on nostanut vahvasti profiiliaan useilla paikkakunnilla. Innostus urheilun seuraamiseen paikan päällä virinnee sekin vähitellen. Vai näkeekö sitä vain ympärillään sitä, mitä haluaa nähdä?

Ilo urheilijan polulla? Olympia- ja paralympiahuumassa on ollut yksi esiin noussut teema, johon voisimme seuraavaksi valmentajina vaikuttaa. Urheilemisen ilo. Huipullakin tekeminen saa olla hauskaa ja siitä pitää nauttia. Eräs viisas valmentaja on sanonut, että jokainen harjoitussessio on aloitettava kunnon naurulla. Sitä neuvoa olen yrittänyt noudattaa ja sama pätee toimistotyöhönkin. Samaan suuntaan meitä vievät myös tarinat, joita valmennuksessa käytetään. Ajatukset hetkeksi pois ryppyotsaisesta puurtamisesta mielikuvituksen matkaan tai huumorin hersyville aalloille. Hyvällä valmentajalla on käytössään vuorovaikutustaitoja, joiden avulla voi kerta toisensa jälkeen luoda harjoituksiin hyvän fiiliksen ja iloisen ilmapiiriin, oli tekeminen kuinka vakavaa tahansa. Kristiina Danskanen

ISSN 1238–4283

TAUSTAYHTEISÖT • • • •

Suomen Olympiakomitea Suomen Paralympiakomitea Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus SLU sekä valmennuskeskukset: Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti.

Valmentaja on myös Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n virallinen tiedotuslehti. Lehden vastuu ilmoitusten poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Mahdolliset huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä.

Suomen Valmentajat ry:n

SYYSKOKOUS Aika: 27.11.2012 klo 15:00 Paikka: SLU-talo 2. krs/Kilpa-kabinetti   Radiokatu 20, 00240 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät nettisivuilta www.suomenvalmentajat.fi Tervetuloa Hallitus

4 • 2012

3


Valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola:

Urheilijoita on turha syyllistää

4  4 • 2012

Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola pahoittelee Lontoon olympiakisojen julkisessa keskustelussa sitä, että heikosti menestyneet urheilijat on syyllistetty. Kritiikin alle pitäisi laittaa valintakriteerit.


Teksti Henry Järvinen Kuvat Lauri Karppinen

–  Jokainen urheilija oli aiemmilla suorituksillaan paikkansa kisoissa ansainnut, painottaa Niemi-Nikkola. –  Moni urheilija suoriutui myös itse kisoissa omalle tasolleen, mutta se vaan ei riittänyt mihinkään kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Tässä tilanteessa kuitenkaan urheilijaa ei pidä syyttää, vaan nimenomaan valintakriteereitä. –  Meillä on ollut jo pitkään sellainen järjestelmä, jossa kisoihin valitaan kaikki kiintiöpaikan saavuttaneet urheilijat. Tämä on ollut selkeä ja tasapuolinen tapa

hoitaa valinnat, joka on voitu myös hyvissä ajoin lajiliittojen suuntaan viestittää, Niemi-Nikkola painottaa.

Valintasysteemi purettava Lontoon kisojen jälkeen Kari Niemi-Nikkola luovuttaa organisaatiouudistuksessa viestikapulan seuraajalleen Mika Kojonkoskelle, jolle tulevien valintalinjojen määritteleminen kuuluu yhdessä olympiakomitean hallituksen kanssa. PyydettäLontoon kuuluisimpiin nähtävyyksiin kuuluva Tower Bridge sai olympiarenkaat jo toukokuussa.

essä Niemi-Nikkola kuitenkin esitti oman mielipiteensä pitkän kokemuksensa pohjalta. –  Purkaisin tämän valintajärjestelmän, koska siinä on liian suuria eroja lajiryhmien välillä. Tietyissä lajeissa hyvinkin lähellä maailman huippua olevia urheilijoita jää armotta pois kisakoneesta, kun kyseisen lajin esikarsintajärjestelmä on kova. Sitten taas toisissa lajeissa olympiakisojen osallistumisoikeus heltiää, vaikka urheilija olisi olympiatilastoissa sadan huonommalla puolella.

4 • 2012  5


Lontoon uimastadion ei tuonut suomalaisille menestystä, mutta silti suurin osa suomalaisuimareista ylsi omalle tasolleen kisoissa.

sa on ollut hyvin epäoikeudenmukaista. Uimarit eivät alisuorittaneet lajiryhmänä. Yksinkertainen totuus on se, että tällä hetkellä Suomen uinti on liian kaukana maailman kärjestä, eikä näin suurta uintijoukkuetta olisi pitänyt kisoihin lähettää, jos kriteerinä olisi tullut olla välieriin selviytyminen, Niemi-Nikkola jyrähtää. Mutta edelleen valmennuksen johtaja korostaa, että urheilijat ovat olympianäyttönsä antaneet ja ne ovat riittäneet valitsijoille, joten urheilijoita ei pidä tästä tilanteesta sormella osoittaa.

Rioon pienempi joukkue?

– Vanha valintakriteeri, eli urheilijan tulee omata realistinen mahdollisuus sijoittua 16 parhaan joukkoon, voisi olla hyvä lähtökohta valinnoille. Kun tarkastelee olympiatilastoja kisojen alla, voi helposti päätyä samoille linjoille Niemi-Nikkolan kanssa. Esimerkiksi maratoonareista Jussi Utriainen oli kisojen alla olympiatilaston sijalla 159 ja Leena Puotiniemi 128. Utriainen sijoittui 69:nneksi ja Puotiniemen loppusijoitus oli 87:s. Molemmat siis huomattavasti olympiatilastoaan parempia, mutta silti on aiheellista kysyä onko näillä sijoituksilla urheilevien paikka Suomen olympiajoukkueessa. Esimerkkejä löytyisi muitakin. – Nykyisellä valintasysteemillä näiden urheilijoiden paikka oli kisakoneessa,

mutta kuten edellä sanoin, valintakriteerejä on syytä tarkastella kriittisesti, Niemi-Nikkola kertaa mielipiteensä.

Uimaritkin omalla tasollaan Julkisuus lyttäsi paitsi suuren osan yleisurheilijoista, myös uimarit lajiryhmänä. Viileä tilastoanalyysi kertoo myös uimareiden kohdalla saman, minkä yleisurheilijoiden kohdallakin nähtiin. Uimarit ylsivät jotakuinkin niille sijoille, joihin heidän olympiatilastojen mukaan pitikin. Esimerkiksi Hanna-Maria Seppälä oli olympiatilaston 26:s päämatkallaan ja sijoittui 18:nneksi. Varmasti kovin moni ei kuitenkaan ajatellut Seppälän uinnin jälkeen, että se oli venymissuoritus. – Uimareiden kohtelu julkisuudes-

Melontastadion toi Suomelle kaksi hienoa sijoitusta. Anne Rikala selviytyi finaaliin ja oli 500 metrillä kahdeksas. Jenni Mikkonen voitti B-finaalin ja sai loppusijoituksekseen yhdeksännen sijan.

6

4 • 2012

Jos leikitään ajatuksella, että vain realistiset mahdollisuudet 16 parhaan joukkoon yltäviä urheilijoita valitaan seuraaviin kesäkisoihin Rio de Janeiroon, se karsii joukkueen urheilijamäärää merkittävästi. Rion kohdalla se voi olla hyvinkin perusteltua kalliiden kisamatkojen vuoksi, mutta kriteereiden tulee olla sellaiset, että ne kestävät olympiadista toiseen kisapaikkakunnasta riippumatta. Niemi-Nikkolakaan ei haluaisi paaluttaa mitään yksioikoista valintatapaa, mutta kiintiöpaikan saaminen ei tulevaisuudessa enää saisi olla sama kuin automaattinen kisamatka. Lajikohtainen tarkastelu on kuitenkin tarpeen. – Esimerkiksi jonkun pienen lajin kerran neljässä vuodessa saama näkyvyys olympiaurheilijan tai -urheilijoiden kautta on myös tekijä, jota ei voi noin vain ohittaa. – Valintaprosessi ei ole koskaan helppo, eikä siitä varmasti koskaan saada täysin tasapuolista ja aukotonta, mutta Lontoon kisat osoittivat, että tällä hetkellä lajiryhmien välisissä kriteereissä kansainvälisessä karsinnassa on niin suuria keskinäisiä eroja, että niihin täytyy kansallisessa valinnassa kiinnittää entistä enemmän huomiota. ●


Olympiatavoitteet täyttyivät Olympiakritiikin jälkimainingeissa jäi monelta huomaamatta, että Suomen olympiajoukkue saavutti olympiakomitean hallituksen sille asettaman tavoitteen. Tavoitteena oli 3 mitalisijaa ja niiden lisäksi 6 pistesijaa. Suomen joukkueen tuomisina oli kolme mitalia ja seitsemän pistesijaa. Teksti Henry Järvinen Kuva Lauri Karppinen

J

älkikritiikissä suurimman huomion sai ”kisaturisteiksi” nimetyt urheilijat, jotka jäivät tolkuttoman kauaksi maailman kärjestä. Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola vain naurahtaa julkiselle keskustelulle. – Tavoitteen mukaiseen tulokseen ei tietenkään pidä tyytyä, mutta silti perusilmeen ja palautteen tulisi olla myönteinen. – Ennen kisoja media oli liikuttavan yksimielinen siitä, että suurin ja ainoa suomalainen mitalitoivo on ehdottomasti Sari Multala. Paljon myös keskusteltiin siitä, että olympiakomitean tavoite on ylioptimistinen ja moni arvioi Suomen jäävän kokonaan ilman mitaleita. Jälkikeskustelussa ei ole paljon näkynyt kommentteja tavoitteen täyttymisestä tai Multalan mitaleilta putoamisen kummastelua. Jälkikäteen mieluummin on kommentoitu, kuinka varman päälle taas tavoitteet asetettiin. Huippu-urheilun olemus on juuri tämä. Mikään ei ole varmaa ja yllätyksiä tapahtuu.

Lähtökohtaan nähden tulos oli odotettu – Kisoihin lähdettiin varsin maltillisin odotuksin. Meillä oli noin kymmenen urheilijaa, jotka onnistuessaan kykenisivät taistelemaan mitaleista. Yhtään ns. ”varmaa” mitalistia ei joukkueessa ollut. Heidän lisäkseen ryhmään kuului yli kymmenen pistesijapotentiaalin omaavaa urheilijaa. Historia kertoo, että yleensä noin kolmasosa potentiaalista toteutuu, joten kolme mitalia oli odotusten mukaista ja pistesijoja tuli myös odotusten mukainen määrä, Niemi-Nikkola kertoo lähtökohdista. Teknisesti kisajuna puksutti Suomen osalta hyvin suunniteltuja raiteita pitkin. – Lontoo oli meille hyvä kisapaikka. Siellä on tuttu kulttuuri, etäisyys Suo-

mesta on suhteellisen lyhyt, siellä puhutaan tuttua kieltä ja ilmastolliset olosuhteet ovat hyvin lähellä Suomea. Yllätyksiä ei siis ollut odotettavissa, eikä niitä tullut. Kisavalmistelut oli aloitettu vuonna 2009, jolloin lajiliittojen päävalmentajien kanssa oli kokoonnuttu kartoittamaan tulevia vuosia. Siitä lähtien keskusteluja käytiin yhdessä ja kahdenvälisesti lajien kanssa. Osa kansainvälisestä olympiakarsinnasta alkoi jo 2010, mikä on urheilijoille ja valmentajille jo normaalia elämää kahden vuoden päästä oleviin kisoihin valmistautumista. – Vuoden 2011 keväällä kävimme suorituspaikoilla ja sen jälkeen lajeittain osallistuttiin esikisoihin. Kaikilla oli hyvä kuva siitä, mitä itse kisoissa oli odotettavissa, Niemi-Nikkola muistuttaa.

Kisakaupungin läheisyys oli urheilijoille iso etu Kisapaikan läheisyys oli etu myös viimeistelyharjoittelun kannalta. – Moni urheilija teki viimeistelyharjoittelunsa kotioloissa. Osalla lajeista oli viimeistelyleirit muualla, kuten uimareilla Espanjassa ja purjehtijat olivat luonnollisesti pitempään Weymouthissa, koska kyseessä on täysin olosuhdelaji. – Suomesta urheilijat tulivat kisoihin kaksi-kolme päivää ennen omaa suoritusta. Siinä ajassa ehtii hyvin sopeutua, kun matkustusta ei ole paljon, mutta toisaalta hotellikuolemaa ei pääse lyhyessä ajassa syntymään. Nykyinen KOK:n kisa-akkreditointisysteemi on tullut joustavammaksi ja akkreditointeja voi vaihtaa kisojen aikana. Eli kun joku taustajoukoista saa kisaurakkansa tehtyä, hänen akkreditointinsa voi siirtää myöhemmin kisoihin tulevalle. – Tämän mahdollisuuden hyödynsimme lähes täysimääräisesti. Valmentajien ja fysioterapeuttien, joiden kisaurakka päättyi avausviikkoon, akkreditoinnit siirrettiin toisen kisaviikon kollegoille. Näin saimme kisoihin kattavan määrän asiantuntijoita. Systeemi akkreditoinnin

saamiselle oli jokaiselle lajiryhmälle selvitetty jo hyvissä ajoin ennen kisoja, joten siinä suhteessakaan yllätyksiä ei tullut, kiittelee Niemi-Nikkola. – Purjehdus on lajiryhmänä sellainen, että se vie meiltä paljon akkreditointivolyymia, kun heillä on paljon taustaryhmää mukana ja heidän urakkansa kestää läpi kisojen, mutta tähän olimme myös toki osanneet alun perin varautua.

Nopea sykli leimasi Lontoon kisoja – Kisahenki joukkueessa oli paljon parempi kuin ulkopuoliset arviot antoivat ymmärtää. Toki koko kisajoukkueen yhteistä aikaa ei ollut, sillä suuri osa urheilijoista ei edes nähnyt toisiaan. Osa oli urakkansa jo suorittanut ja kotiutunut ennen kuin toiset edes olivat kisapaikalla. Avajaisiin osallistui noin 20 urheilijaa, saman verran päättäjäisiin, kun joukkueeseen kuitenkin kuului 60 urheilijaa, Kari Niemi-Nikkola kertaa. – Nopea sykli oli kisoille leimaa antavaa. Matkustuseriä oli valtavan paljon enemmän kuin aiemmissa kisoissa. Nyt oli jopa yksilöllisiä matkustussuunnitelmia. Mutta toisaalta joukkueen henki pysyi erinomaisena, kun olympiakylässä oli koko ajan uusia kasvoja, jotka odottivat pian alkavaa omaa suoritustaan. Tunnelma oli sopivan hektinen, mutta kuitenkin riittävän rento. Myös Suomen kisajoukkueen kansainvälisyys oli leimaa-antava piirre. – Kymmenen kisajoukkueen 34 valmentajasta oli ulkomaalaisia. Mielestäni kansainvälisyys on kehittymisen elinehto. Valmentajavaihto molempiin suuntiin tulee jatkossakin olla aktiivinen tavoitteemme, muistuttaa Niemi-Nikkola. Kokonaisuutena joukkue ylsi tavoitteisiinsa, mutta se ei tarkoita, etteikö jälkipuintia käytäisi tarkasti. Tätä kirjoitettaessa lajiliittojen kisaraportteja tipahtelee olympiakomitean postiluukusta ja jälkianalyysien ja -keskusteluiden paikka on loppusyksystä. ● 4 • 2012

7


Tuuli Petäjä säilyi mitalipaineiden keskellä rentona ja tulos oli sen mukainen.

Inhimillisyys on avain voittoon Suomen purjehdusmaajoukkue juhli Lontoon olympialaisissa neljää iloista mitalistia ja kolmea pistesijan saavuttanutta purjehtijaa. Mikä oli unelmajoukkueen salaisuus? Teksti Iina Airio Kuvat Pepe Korteniemi / SPV

P

urjehdus, melonta, ammunta ja soutu kuuluvat lajeihin, joita ei mediassa olympiadin kolmen ensimmäisen vuoden aikana juuri noteerata. Yksittäisistä huippuhetkistä, kuten Sari Multalan maailmanmestaruuksista, on kirjoitettu muutaman päivän ajan, mutta sit-

ten laji on etenkin talviaikaan painunut unholaan. Pitkän olympiadin aikana purjehtijat eivät ole kuitenkaan levähtäneet hetkeksikään. Maailmancupin kilpailut, MMkisat ja EM-mittelöt ovat kuljettaneet niin urheilijoita kuin heidän valmentajiaan ja veneitään ympäri maailman. Matkapäiviä autonratissa ja vuokrahuoneistoissa on kertynyt vuodessa satoja. Luksus on ollut arjesta kaukana. Vaikka olosuhteet eivät ole aina hersyttäneet hymyä, on huumori yksi purjehtijoiden salaisista aseista. Yhteiset illalliset maailmancupkisoissa, löylyt Weymouthin Suomi-talon telttasaunassa ja lauttamatkat samaan hyttiin änkeytyneinä ovat luoneet muistoja, jotka pysyvät mielessä yhtä arvokkaina kuin mitalinhohtoiset hetketkin.

Hiomaton timantti

Huumori ja hyvä joukkuehenki olivat leimalliset piirteet koko purjehdusjoukkueen keskuudessa.

8 4 • 2012

Tuuli Petäjän EM-pronssille helmikuussa 2012 ja olympiahopealle elokuussa valmentanut espanjalainen Curro Manchón kertoo, ettei Suomen joukkueen taloudellisia resursseja voi verrata millään purjehduksen suurmaihin. Ja silti sinivalkoiset tuulettivat Weymouthin ja Portlandin purjehduskeskuksessa kahta mitalia. – Aloitin Tuulin valmentamisen 18 kuukautta ennen olympialaisia. Näin uskomattoman, hiomattoman timantin.


Mutta miten saisin hänen parhaat puolensa esiin niin lyhyessä ajassa ja naurettavalla budjetilla, Curro kertoo pohtineensa. –  Joskus olin valmentamassa lähes ilman korvausta ja tein öisin arkkitehdin töitä, jotta sain rahaa tilille. Mutta meille molemmille unelma oli tärkeämpi kuin raha, vaikka siihen ei meidän lisäksemme moni uskonutkaan.

Rauhoittava halaus Curro pisti arkkitehdin ja insinöörin suunnittelukykynsä koetukselle laatiessaan Tuulin treeni- ja kilpailuohjelmaa. Niin ikään arkkitehdiksi opiskelevan Tuulin älykkyys ja oppimishalu auttoivat suuresti siinä, että kaksikko löysi nopeasti yhteisen kielen. –  Opetin hänelle myös vähän espanjalaista kaaosta, jotta hän ymmärsi, että viiden minuutin myöhästely ei ole aina maailmanloppu, Curro nauraa pedantin

valmennettavansa koulutusta. Se kannatti, sillä olympialaisissa Tuuli oli itse rentous. Hän ei välittänyt upeiden tulosten nostattamista mitalipaineista, vaan hoiti jokaisen päivänsä saman kaavan mukaan. Rauhallinen aamiaishetken jälkeen pyörällä rantaan, lihakset hereille pienellä punttitreenillä ja sitten vesille. –  Alussa tavoitteenamme oli nousta kymmenen parhaan joukkoon olympialaisissa. 10 kuukautta sitten ymmärsin, että top 6 on mahdollinen. Kuukautta ennen olympialaisia tiesimme, että voimme saavuttaa jotain suurta. Tuuli oli edistynyt niin fyysisesti kuin taidollisestikin, ja valmistautumisemme kisoihin meni nappiin. Tuulin rentoudesta huolimatta Curroa jännitti regatan aikana monesti. Silloin avuksi riensivät Suomen joukkueen muut valmentajat ja purjehtijat. –  Raha ei ole se asia, mikä moti-

voi haastavilla hetkillä. Silloin tarvitaan match race -tyttöjen iloisia hymyjä tai toisen valmentajan vilpitöntä halausta. Ystävyyden arvoa ei voi mitata rahassa. Inhimillisyys on avain voittoon. –  Meillä oli myös paras meteorologi, jonka kanssa olen ikinä tehnyt töitä. Hänen ansiostaan tein radalla ratkaisuja, jotka nostivat meidät mitalitaisteluun. Olen todella kiitollinen, että sain tehdä töitä tämän upean joukkueen kanssa, Curro sanoo. Uudet olympialuokat vahvistetaan marraskuussa, minkä jälkeen purjehtijat tekevät vähitellen päätöksiä jatkostaan. Todennäköistä on, että suurin osa Tuulin kultaisesta ikäluokasta jatkaa Rio de Janeiroon. Onko Curro silloin mukana? –  Periaatteessa minun pitäisi keskittyä oikeaan työhöni Espanjassa, mutta jos Tuuli ehdottaa mielenkiintoista projektia, niin saa nähdä… ● 4 • 2012  9


ASKO HÄRKÖNEN Kehityspäällikkö Suomen Olympiakomitea

Olympiatoivo ja -turisti

S

elatessani Lontoon kisojen aikaisia sanomalehtiä, sattui silmiini yllä oleva otsikko erään sanomalehden urheilusivulta. Jutussa arvioitiin kahden erilaisesta asetelmasta kisoihin lähtevän urheilijan mahdollisuuksia menestyä Lontoossa. Tuota ”turisti” -termiä on pakko hiukan pohtia ja miettiä sen mahdollisia vaikutuksia tuleviin urheilijalupauksiin. Kyseistä termiä käytettiin kisojen jälkeen aika monissa yhteyksissä, pääosin kuvaamaan huonosti sijoittunutta tai suorituksessaan epäonnistunutta urheilijaa. Tutkijoille olisi hyvä tutkimuksen aihe selvittää millaisia odotuksia suomalaisilla on olympiakisoihin osallistuville urheilijoille. Mihin odotukset perustuvat? Mikä on median rooli odotuksien ja niiden perusteiden luomisessa? Mielenkiintoista olisi selvittää, miksi epäonnistuneita suorituksia on niin vaikea sietää. Uskotaanko epäonnistuneiden urheilijoiden vaikuttavan negatiivisesti potentiaalisten menestyjäehdokkaiden onnistumismahdollisuuksiin? Olympiaurheilijoiden turistiksi leimaaminen on mielestäni urheilijan aliarvioimista, suorastaan halventavaa. Mielestäni Suomen joukkueessa ei ollut yhtään urheilijaa, joka olisi suhtautunut omaan kisaansa hälläväliä-

en arppin Lauri K Kuva: 

Olympiastadion on Olympiapuiston keskipiste. Sen käyttö jatkossa on vielä auki.

10

4 • 2012

tyyliin. Oli epäonnistumisia, huonoja valmistautumisia, mutta ei yhtään tahallisesti turistiasenteella tehtyä suoritusta. Jokainen urheilija jännitti omaa kilpailuaan ja epäonnistuneet urheilijat olivat todella pettyneitä. Heti kilpailun jälkeen medialle annetut lausunnot olivat usein täysin jäsentymättömiä ja saattoivat antaa kuulijalle vaikutelman, että urheilija ei ollut tosissaan tekemässä suoritustaan, tai että häntä ei harmittanut epäonnistuminen. Eniten turistiksi nimittäminen puhutteli, kun Lontoosta palatessani muutama lajinsa nuorten arvokisoissa jo menestynyt urheilija kysyi mielipidettäni termistä turisti. He pohdiskelivat, että kannattaako tähdätä olympialaisiin, mikäli on iso riski leimautua luuseriksi, turistiksi.

Nuoret urheilijat tarvitsevat isojen kisojen kokemusta Tuuli Petäjä oli Pekingissä 16. ja Silja Lehtinen 11. Tuskin kovin moni voi väittää tienneessä, että Tuuli oli etukäteen vahva Lontoon mitaliehdokas. Todennäköisesti molemmat hyötyivät aikaisemmasta olympiakisakokemuksestaan. Lontoosta he joka tapauksessa mitalit pokkasivat. Jotta nuoret lahjakkuudet motivoituisivat panostamaan huippu-urheilijan vaativaan uraan, pitää heillä olla innostava näkymä tulevasta uras-


taan. Olympiakisat itsessään ovat sellainen tavoite. Nuoret urheilijat joutuvat tekemään isoja päätöksiä. Elääkö elämäänsä urheilun ehdoilla, vai suunnatako siviilielämän haasteisiin. Useimpien olympialajien urheilijoiden arki on taloudellisesti tiukkaa ja vaatii opiskelujen pitkittämistä kauas tulevaisuuteen. Perheen perustamista voi joutua lykkäämään jne. Pelkään, että negatiivinen suhtautuminen muihin kuin menestyneisiin urheilijoihin karsii monia potentiaalisia tulevaisuuden menestyjiä. Kukapa luuseriksi haluaisi leimautua. Päädytäänpä tulevaisuudessa mihin tahansa valintalinjaan, on siitä käytävä perusteellinen keskustelu ja päätökset on tehtävä hyvissä ajoin ennen kisoja. Päätösten takana on seisottava, myös heikkoina hetkinä. Rion kisoja ajatellen valintalinjaukset on syytä tehdä jo ensi vuonna, jotta urheilijat tietävät hyvissä ajoin, mikä on kisoihin pääsemisen vaatimustaso. Varmuuden vuoksi muistutettakoon, että olympiakisoihin liittyen kustannukset/urheilija eivät ole Suomen Olympiakomitealle merkittävä menoerä. Vain varustepaketti ja osa matkakuluista. Enemmän maksaa urheilijoiden tukeminen pidemmällä aikavälillä. Ketä sitten tuetaan tulevaisuudessa, siihen löytynee viisaus uuden huippu-urheiluyksikön myötä.

Urheilija keskiössä Lontoosta jäi mieleen huippuhieno urheiluyleisö, joka raivoisasti kannusti kaikkia omiaan, mutta myös muiden maiden urheilijoita, myös niitä huonoimpia. Ehkä siinä on hiukan opittavaa. Huippu-urheilun muutostyössä on korostettu urheilun ja urheilijan arvostusta. Urheilijan halutaan olevan keskiössä. Valintoja tehtäessä täytyy pitää mielessä muutostyön tavoitteet. Epäonnistumisten hetkellä mitataan todellinen urheilijoiden arvostus. Huipulle tähtäävä urheilu on tinkimätöntä, päämäärätietoista ja kovaa työtä. Uskon vahvasti, että positiivisessa ja innostuneessa, arvostuksen ilmapiirissä syntyy parempaa tulosta, kuin pelon ja epävarmuuden ilmapiirissä. Mainittakoon, että otsikon olympiatoivo päätyi sijalle seitsemän ja turisti sijalle 19. Aika hyviä sijoituksia molemmat. ●

4 • 2012

11


Amanda Kotaja kelasi 100 metrillä komeasti neljänneksi SE-ajalla Lontoon paralympiakisoissa.

Kelaten maailman huipuksi Synnynnäinen liikuntavamma ei ole koskaan estänyt Amanda Kotajaa harrastamasta liikuntaa. Lontoon paralympialaisissa 17-vuotias pyörätuolikelaaja kelasi itsensä urheilumaailman huipulle. Teksti Johanna Autio Kuva Maiju Torvinen

P

yörätuolikelaus on kuulunut paralympialaisten ohjelmaan alusta alkaen vuodesta 1960. Lajia harrastetaan kaikkialla maailmassa ja harrastajamäärät ovat suuria, mikä näkyy myös kovana kilpailuna lajin huipulla. Pyörätuolikelauksessa kilpaillaan 100, 200, 400, 800, 1500, 5000 ja 10 000 metrin matkoilla sekä maratonilla. Pyörätuolikelaus jaetaan neljään luokkaan vamman mukaan. Tetraluokissa T51 12

4 • 2012

ja T52 kilpailevien urheilijoiden kädet ja vatsalihakset eivät toimi normaalisti kun taas paraluokkiin T53 ja T54 kuuluvien urheilijoiden kädet toimivat normaalisti, vatsalihakset toimivat normaalisti tai melko normaalisti ja heidän tasapainonsa on hyvä. Suomalainen, maailmalla erinomaisesti menestynyt nuori vammaisurheilija Amanda Kotaja kilpailee luokassa T54. Koko ikänsä liikuntaa aktiivisesti harrastanut Kotaja aloitti kelauksen 12-vuotiaana. Tähän mennessä nuoren naisen suurimmat saavutukset ovat kolme hopeaa vuoden 2011 IWAS:in World Junior Games -kilpailuista Dubaista, kultaa Hollannin tämän vuoden EM-kisojen 100 ja 400 metriltä, pronssi1500 metriltä sekä 400 metrin kuudes ja 100 metrin neljäs sija Lontoon paralympialaisista. – Hallussani ovat myös Suomen ennätykset 100, 200 ja 400 metriltä, Kotaja kertoo. 100 metrillä naisten ennätysaika, jo-

ka syntyi Lontoon paralympialaisissa, on 16,29, 200 metrillä 30,66 ja 400 metrillä 57,35. Parhaimmillaan pyörätuoli kulkee juoksijaa nopeammin, ja yli 400 metrin matkoilla mieskelaajien maailmanennätykset alittavat kirkkaasti juoksijoiden ajat.

Oma tuoli mittojen mukaan Pyörätuolikelaajalta vaaditaan voiman, nopeuden ja kestävyyden lisäksi myös tekniikan hallintaa. – Menestyminen vaatii kovaa harjoittelua ja urheilu vie paljon aikaa. Vampulan urheilijoita edustavaa, Mäkelänrinteen urheilulukiossa opiskelevaa Kotajaa valmentaa Rauno Saunavaara. Viikkoa rytmittävät kolmet kelausharjoitukset ja 3 – 4 kertaa viikossa tehtävät voima- tai yleiskuntoharjoitukset. – Kelaustreeneissä harjoitellaan aina vähän eri asioita riippuen siitä, missä kohtaa kautta mennään. Kotajan uusin kolmipyöräinen kelaus-


pyörätuoli on valmistettu mittojen mukaan Isossa-Britanniassa. Alumiinitai hiilikuiturunkoisia kelauspyörätuoleja valmistetaan myös muun muassa Saksassa, Australiassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Kelaustuoli painaa renkaineen 7– 10 kg ja sen pituus riippuu kelaajan omista mitoista. Vakiovarusteita ovat nopeusmittari, käsijarru sekä pitkillä matkoilla juomapulloteline. Tuolin keveyden ja kelaajan mittoihin sopivuuden lisäksi rengaspaineilla on merkitystä. Mitä kovemmalla alustalla kilpaillaan, sitä enemmän renkaisiin laitetaan painetta, jotta kelaustuoli rullaa mahdollisimman hyvin. Kelauksessa käytetään myös kelaushanskoja, joiden materiaalina käytetään kumia, nahkaa tai klarinoa. Osa kelaajista valmistaa itse hanskansa, Kotajan hanskat on tilattu Yhdysvalloista.

KIMMO MUSTONEN Valmennuspäällikkö Suomen Paralympiakomitea

Lontoo 2012 – huikea urheilujuhla

L

ontoon olympialaisten ja paralympialaisten järjestäjät onnistuivat työssään erinomaisesti ja tekivät kisoista uskomattoman urheilujuhlan. Paralympialaisten kilpailutapahtumia seurasi paikan päällä ennätysyleisöt ja tunnelma oli ennen kokematon. Suomessa kilpailuja seuraavat penkkiurheilijat ovat hiljalleen löytämässä myös vammaishuippu-urheilun. Suomen joukkueen virallinen seitsemän mitalin tavoite on hiljalleen täyttymässä. Tätä kirjoittaessani kuusi mitalia on jo varmaa ja mahdollisia mitalilajeja on vielä edessä, joten uskon vakaasti tavoitteen saavuttamiseen. Lopullinen analyysi on paikallaan kisojen päätyttyä ja niistä kirjoitan seuraavan lehden artikkelissani. Jo tässä vaiheessa voi todeta, että kisajärjestäjät ovat onnistuneet työssään erinomaisesti. Alkuun oli pieniä käynnistysongelmia, kun joukkueita saapui kisakylään mutta kun varsinaiset kisat avattiin, kaikki sujui hyvin. Stratfordissa, olympia- ja paralympiapuiston vieressä sijaitseva kisakylä osoittautui toimivaksi myös esteettömyyden kannalta ja Suomen joukkueen osalta etäisyydet pääruokalaan ja kuljetuskeskukseen olivat lyhyet. Lontoon paralympialaiset nousivat huikeaan suosioon Britanniassa. Eri viestimissä paralympialaiset huomioitiin laajasti ja penkkiurheilijat valloittivat kisakatsomot. Jokaisena kilpailupäivänä ihmismassat vyöryivät olympia- ja paralympiapuistoon, missä suomalaislajeista kilpailtiin yleisurheilussa, maalipallossa ja uinnissa. Jotain kuvaa antaa se, että yhteenlaskettu puiston kävijämäärä olympiakisojen aikana ja paralympialaisten puoliväliin mennessä oli kolme miljoonaa! Myös Suomessa paralympialaista luettiin, kuultiin ja nähtiin laajemmin kuin koskaan tätä aikaisemmin. Esimerkiksi lähes suorana televisioitua Leo-Pekka Tähden 100 metrin finaalia seurasi 318 000 silmäparia. Lontoon jälkeen katseet suunnataan Rion 2016 kisoihin. Suomen osalta tilanne näyttää erittäin hyvältä, kun suurin osa Lontoossa mukana olleista urheilijoista jatkaa uraansa ja toisaalta lopettavien urheilijoiden tilalle löytyy uusia urheilijoita. Yksi haaste on lisätä joukkuelajien määrää esimerkiksi naisten istumalentopallon, pyörätuolirygbyn tai miesten pyörätuolikoripallon kautta. ●

Lihashuolto tärkeää

Lontoon paralympialaisten avajaiset 29.8.2012. Suomen paralympiajoukkue, lipunkantajana Leo-Pekka Tähti.

Kuva: Maiju Torvinen

Kelauksessa kädet ja selkä joutuvat koville. Amanda Kotaja käy kerran viikossa fysioterapiassa, mikä on tärkeää toki valmennuksen, mutta myös arjen sujumisen kannalta. Jatkuva istuminen ja pyörätuolilla liikkuminen rasittavat koko vartaloa. – Pyörätuolissa istuttaessa selkä, pakarat ja alaraajat altistuvat helposti staattiselle kuormitukselle. Kelattaessa taas yläraajat ja niska-hartia alue joutuvat koville. Tämän vuoksi lihasten aktivoiminen ja venyttely sekä nivelten liikeharjoitukset ovat tärkeitä. Istuma-asentoon tulee myös kiinnittää huomiota, niin paikallaan ollessa kuin kelattaessa, sanoo fysioterapeutti Marja Koponen Kuntoutus Ortonista. Tavoitteet ovat korkealla ja niiden saavuttamisen eteen tehdään päivittäistä työtä. Lajitreenaamisen lisäksi Kotajan rutiineihin kuuluu paljon omatoimista lihashuoltoa ja perus hyvinvoinnista huolehtimista. Tämän kauden päätavoite oli luonnollisesti Lontoon paralympialaiset. Valmistautuminen sujui hyvin ja toukokuussa urheilija pääsi testaamaan kuntoa olympiastadionilla pidetyissä London Test Event-kisoissa. – Lontoon todellisiin koitoksiin valmistautuminen sujui loppukesän ajan erittäin hyvin, ja olin kovassa kunnossa. Kaiken kaikkiaan paralympia-kokemus oli aivan mahtava, ja oli mieletöntä päästä kelaamaan täydelle stadionille. Kotiin tuomisina olivat pistesijat 100 ja 400 metriltä. Upean kauden kruunanneet kilpailut jättivät kuitenkin vielä voitonnälkää. – Tulevaisuuden tavoitteena on olla lajin maailman kärjessä ja voittaa paralympialaisissa, Kotaja suunnittelee. ●

4 • 2012

13


Lontoosta

Lontoon olympiakisat ovat takana ja seuraava olympiadi valmistaa urheilijat uuteen kokemukseen neljän vuoden kuluttua. Rio de Janeiro kaupunkina ja isäntämaa Brasilia ovat ensimmäiset olympiakisojoen järjestäjät Etelä-Amerikassa.

Rio de Janeiroon Teksti ja kuva Jukka Lahtinen

H

anke on järjestäjille jättiläismäinen kaikin tavoin. Kisat pidetään yhdessä maailman hienoimmista paikoista ja kontrasti Lontoon jälkeen on suuri. Haasteet, joista suurimmat kohdistuvat puutteelliseen infrastruktuuriin, ovat kuitenkin voitettaviksi tarkoitettuja ja elokuussa 2016 Rio on uskoakseni valmis.

Iso maa ja iso kaupunki Brasilia on maailman viidenneksi suurin maa, niin pinta-alaltaan kuin väkimäärältään. Maassa on noin 205 miljoonaa asukasta. Väestö on nuorta ja hyvin monikulttuurista. Ylipaino-ongelmaa ei juuri ole ja eri rotutaustojen vuoksi urheilija-ainesta on kaikkiin lajeihin. Maan ta-

Rion olympiapuiston kisapaikoista vain uintikeskus on valmiina.

14

4 • 2012

lous kasvaa lähes Kiinan tahtiin ja maa vaurastuu pikkuhiljaa. Ennusteet kertovat maan voivan olla vuonna 2020 yksi maailman kuudesta merkittävimmistä talouksista. Finnvera on tehnyt hyvää selvitystyötä suomalaisille Brasilian kehittymisestä. Koko maan suurimpia ongelmia on puutteellinen infrastruktuuri ja valtava kaupunkien ja maaseudun välinen elintasoero. Kaupungit ovat joko meren tai jokien varsilla poislukien muutama sisämaan kaupunki, kuten Belo Horizonte kuuluisana kaivoskaupunkina, joilla ei ole vesiyhteyttä. Lentoyhteydet ovat hyvät, vaikka kentät eivät vastaa eurooppalaista tasoa. Isossa maassa on isot etäisyydet ja

etelän kuivempien vuoristoseujen lisäksi maasta suurin osa on subtrooppista ja ylin keskiosa tropiikkia, jota tyypillisimmillään edustaa Amazonas.

Liikenne on iso haaste Rio on noin 12 miljoonan asukkaan kokonaisuus lähiseudut mukaan lukien. Kaupunki on laaja tai enemminkin pitkä taajamien sarja rannalla. Kaupungin keskellä olevat vuoret jakavat kaupungin kahtia. Liikenne on ympäri vuorokauden jatkuva virta, ja hyvin haasteellinen ruuhka-aikoina. Metro on kaupungin koko huomioiden vaatimaton, vaikka koko ajan rakennetaan uusia metrolinjoja vuoden 2014 Jalkapallon MM-kisoja


Haasteita riittää

Kisoissa tulee olemaan neljä suorituspaikkojen keskusta.

silmällä pitäen. Sää Riossa on koko vuoden lämmin ja olympiakisat järjestetään maan keskitalvella, jolloin sadetta on vähemmän, mutta lämpötila noin 25 – 30 astetta iltapäivisin. Kosteus on keskimäärin 70 % eli korkea.

suurempi uhka on kuitenkin denguekuume, jota on erityisesti Rion alueella ja siihen ei ole ennaltaehkäisevää rokotetta.

Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija

Kisavalmistelut ja harjoittelupaikat Olympiakisat järjestetään neljässä eri paikassa Riossa. Olympic Park kattaa suurimman osan lajeista, Copacabanalla pidetään beachvolley, triatlon ja kilpakävelyt, Maracanalla jalkapallo ja yleisurheilu sekä Deodorossa mm. ratsastukset, ammunnat ja koskimelonta. Melonta ja soutu järjestetään La Lagoalla Copacabanan vieressä. Suorituspaikkojen rakentaminen Olympiapuistossa on vasta aloitettu ja vain vuoden 2007 Pan Amerikan kisojen uintikeskus Maria Lenk on valmis. Maracana on jalkapallon MM-kisojen vuoksi vielä remontissa ja Copacabanan suorituspaikat tulevat olemaan kertakäyttöiset. Deodero on kaikkein parhaiten varusteltu jo nyt. Kaikki suurimmat maat ja Brasilia ovat varanneet jo kaikki Riossa olevat harjoittelupaikat, myös ainakin Ruotsi. Maan suoranainen monilajisten suorituspaikkojen puute, vaikka niitä koko ajan rakennetaankin, on johtanut nopeat syövät hitaat -tapaukseen. Seuraavaksi on etsittävä harjoittelupaikkoja Sao Paulosta, joka on jättimetropoli. Purjehdus, soutu ja melonta ovat parhaassa tilanteessa, koska kaikki suorituspaikat ovat jo olemassa. Merkittäviä kaupunkeja olympiakisoihin valmistautumisessa ovat kaikki eteläisen Brasilian kaupungit, Buenos Aires Argentiinassa ja Montevideo Uruguaissa. Brasilian Rioa pohjoisemmat seudut ovat tropiikkia ja kosteus on vielä kisakaupunkia korkeampi, samoin lämpötila. Samoin malariariski kasvaa pohjoiseen mentäessä. Malariaa

Liikenne, turvallisuus, suorituspaikkojen saatavuus valmistautumisleiritykseen, terveysriskit ja hygienia ovat suurimmat haasteet. Myös matka Suomesta on pitkä, noin 12 000 km, ja matka lyhyimmillään kestää noin 20 tuntia kaikkineen. Eli hyvä valmistautuminen on tarpeen ja mahdollisimman nopea paikallisiin olosuhteisiin ja logistiikkaan tutustuminen. BOC eli Brasilian Olympiakomitea ja Rio2016 järjestelytoimikunta tarjoavat kuitenkin apua kaikille valmistautumisessa monin eri tavoin. Olympiakomitean noin 220 ja järjestelytoimikunnan noin 1000 työntekijää varmistavat, että kaikki tarvittava apu on saatavilla. Heidän työntekijöidensä kielitaito on yleisesti hyvä ja poikkeuksetta kaikki osaavat hyvää englantia. Eli portugalin osaamista ei tarvita kuin kadulla ja kaupoissa. ●

TERVE URHEILIJA

– tietoa ja taitoja käytännön valmennukseen

IlTasemInaarI

sairaudet ja vammat urheilussa Teemana yleisimmät sairaudet, erityisesti infektiot, allergiat ja astma. aika ma 5.11. klo 18–21 Paikka UKK-instituutti, Tampere Hinta 40 € Kouluttajina liikuntalääketieteen ammattilaisia Lue lisää ja ilmoittaudu www.terveurheilija.fi

4 • 2012

15


VIERASKOLUMNI

Kuva: Vasemmistoliiton arkisto

Paavo Arhinmäki

16

4 • 2012


Resurssit

hallinnosta

kentälle MINUN ”URHEILIJAURANI” olisi voinut tyssätä heti alkuunsa. Lähdin innokkaana pelaamaan jääkiekkoa, pari vuotta joukkuekavereitani myöhemmin. Siksi olin jäljessä erityisesti luistelutaidossa. Joukkueeni valmentaja ei antanut eritystukea luistelutaidon kehittämiseen, päinvastoin. Alle kymmenenvuotiaana sain osallistua harjoituksissa vain joka toiseen luisteluharjoitukseen, jotta en olisi vienyt ”lahjakkaammilta” aikaa. ONNEKSI JALKAPALLOSSA oli valmentajia, jotka kannustivat ja tukivat kaikkia. Sain elinikäisen harrastuksen ja liikunnallisen elämäntavan. Minulla on ollut toistakymmentä valmentajaa pelivuosinani. Parhaat valmentajat ovat olleet niitä, jotka ovat osanneet perustella miksi asioita tehdään. Siihen on tarvittu valmentajakoulutusta ja oikeanlaista psykologista silmää. Jälkimmäistä taitaa usein tulla oman urheilutaustan ja kokemuksen myötä. SUOMALAISEN URHEILUN valtiolta saama rahoitus on kasvanut koko 2000-luvun Veikkauksen kasvaneiden tuottojen ansiosta. Erityisen paljon ovat kasvaneet huippu-urheilun saamat avustukset. On kuitenkin syytä kysyä, onko paperilla huippu-urheiluun laitettu summa hyödyttänyt riittävästi itse urheilua? Kuinka paljon raha on näkynyt urheilijan ja hänen valmentajansa arjessa? ALOITTAESSANI URHEILUMINISTERINÄ tein heti selväksi, että rahan on mentävä mahdollisimman suoraan kentälle itse urheiluun, sen sijaan, että se hukkuu

hallintoon. Tätä ohjenuoraa olemme noudattaneet päivittäisessä työssämme. Isot muutokset eivät kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla. SLU:n, Nuoren Suomen ja Kuntoliikuntaliiton yhdistyminen, sekä huippu-urheilun muutostyö mahdollistavat hyvin toteutettuna urheilijalähtöisen toimintatavan. Ministerinä haluan tukea ja tarvittaessa myös ohjata urheiluliikettä uudistamaan toimintatapoja järkevällä tavalla. Pahimmillaan vain luodaan uutta hallintoa vanhan päälle. AIVAN ERITYISTÄ potentiaalia näen urheiluakatemioissa. Huipulla tai sinne nousemassa olevat urheilijat tarvitsevat osaavaa valmennusta. Suurimmat puutteet ovat kuitenkin usein nuorten valmennuksessa, jonne tarvitaan ammattimaisia tekijöitä. Se taas vaatii meiltä paitsi lisää rahaa, myös valmentajien koulutusta. JULKISEN RAHAN ensisijainen tehtävä liikunnassa on kuitenkin mahdollistaa massoille liikunnallinen elämäntapa ja estää etenkin lasten ja nuorten syrjäytyminen urheilusta. Urheilun harrastaminen on liian kallista yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Haluamme kohdentaa julkista tukea siten, että se osaltaan alentaa kustannuksia. Sitä tavoitetta varten tulemme nostamaan ja muokkaamaan seuratukea määrätietoisesti. HUIPPU-URHEILU tarvitsee Suomessa paitsi julkisten resurssien uudelleenkohdentamista, myös nykyistä enemmän yksityistä tukea. Erot muihin Pohjoismaihin eivät nimittäin synny muita pienemmästä julkisesta, vaan ennen muuta yksityisestä rahoituksesta. ● Kirjoittaja on Suomen hallituksen kulttuuri- ja urheiluministeri

4 • 2012

17


TUTKITTUA TIETOA

Juoksunopeutta kehittävien harjoitusmenetelmien vertailua Juoksunopeus koostuu kahdesta elementistä: askelpituudesta ja askelfrekvenssistä. Juoksunopeuden kehittäminen kohdistuu jompaan kumpaan tai molempiin näistä. Urheilijan tulee myös nopeasti saavuttaa huippunopeus tehokkaalla kiihdyttämisellä. Teksti Sami Kalaja Kuvat Juha Sorri

N

opeusharjoittelun tarkoituksena on kehittää juoksunopeuden kannalta oleellisia fyysisiä, aineenvaihdunnallisia ja hermostollisia komponentteja. Juoksunopeuden kehittämismenetelmät voidaan jaotella askelfrekvenssiä ja askelpituutta kehittäviin. Ylinopeusjuoksu juoksumatolla, kuminauhaveto ja alamäkijuoksu ovat esimerkkejä harjoittelusta, jolla pyritään parantamaan askeltiheyttä. Askelpituutta kehittäviä menetelmiä ovat esim. vastuskelkan vetäminen, painoliivit, ylämäkijuoksut, voimaharjoittelu ja plyometria. Verrattuna muihin suorituskyvyn osatekijöihin, nopeus on vaikeimmin kehitettävissä oleva ominaisuus. Tästä huolimatta nopeusharjoitteluun panostaminen kannattaa. Urheilijan nopeuteen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten lahjakkuus, ketteryys, voima, teho ja henkinen lujuus. Tämän artikkelin tarkoituksena on keskit-

18 4 • 2012


tyä nopeutta parantaviin harjoitusmenetelmiin. Tarkastelun kohteena olevat menetelmät on jaoteltu kahteen ryhmään; avustetut ja vastustetut sprintit.

Avustetut sprintit Avustettujen sprinttien tarkoituksena on saavuttaa suurempia nopeuksia kuin mihin urheilija kykenee ilman avustusta ja näin harjoittaa hermo-lihasjärjestelmää. Näitä ovat muun muassa kuminauhaveto, alamäkijuoksu ja ylinopeusharjoittelu juoksumatolla. Vaikka päätavoitteena on kasvattaa askeltiheyttä, tämänkaltainen harjoittelu pakottaa urheilijan ottamaan sekä nopeampia että pitempiä askeleita. Tutkimus on osoittanut, että askeltiheyteen vaikuttavaa harjoittelua kannattaa tehdä, sillä ilman erikoisharjoittelua askelpituus saavuttaa jossain vaiheessa tason, josta se ei enää kehity. Säännöllisellä ylinopeusharjoittelulla voidaan edistää neuromuskulaarisia adaptaatioita ja näin parantaa askelfrekvenssiä.Ylinopeusympäristössä hermolihasjärjestelmän venytys-lyhenemissyklin kautta voidaan kehittää alustakontaktivaiheen tehokkuutta. Näin lihakset kestävät suurempia kuormituksia ja mahdollisesti varastoivat eksentrisessä vaiheessa enemmän elastista energiaa lisääntyneen jäykkyyden myötä.

Kuminauhavedot Kuminauhavedoissa urheilija ei keskity pidentämään askeltaan, vaan hän yrittää tihentää askelfrekvenssiään. Vetäjänä voi toimia yksi tai kaksi ihmistä. Kuminauhavedoilla on mahdollista saavuttaa suurempi juoksunopeus kuin ilman avustusta. Vetämisen tarkoituksena on juosta nopeammin ilman juoksutekniikan muuttumista. Suorituksen aikana urheilija ei saa antaa kuminauhan tehdä töitä, vaan hänen tulee ottaa nopeampia askeleita. Juoksumatkat eivät saisi olla 30 – 40 metriä pidempiä. Kuminauhavedoissa on vaikea kontrolloida juoksun tekniikkaa, joten urheilijan juoksunopeus ei saisi ylittää 106 – 110 % hänen maksiminopeudestaan. Valmentajan on tärkeää tarkkailla urheilijan juoksutekniikkaa vetojen aikana.

Ylinopeusharjoittelu juoksumatolla Tämä avustetun juoksemisen muoto edellyttää juoksumattoa, jonka nopeuden voi säätää nopeammaksi kuin juoksijan maksiminopeus. Juoksun kinematiikka on hyvin lähellä tasamaalla juoksua. Kun nopeus kasvaa niin askeltiheys nousee ja askeleen tukivaihe lyhenee. Ylinopeusjuoksussa ylämäkeen adaptaatiot askelfrekvenssissä aikaansaadaan alaraajojen lihasaktivaation lisäämisellä – mikä myös aiheuttaa suuremman mekaanisen

”Tutkimus on osoittanut, että askeltiheyteen vaikuttavaa harjoittelua kannattaa tehdä, sillä ilman erikoisharjoittelua askelpituus saavuttaa jossain vaiheessa tason, josta se ei enää kehity.” kuormituksen takareisille, sekä nivelten kulmanopeuksien kasvulla. Juoksumattoharjoittelun on todettu aiheuttavan suurempia voimia lantion ojentajiin ja polven koukistajiin. Lisääntynyt lantion ojentajien voima voi johtaa askeleen pidentymiseen. Korkeanopeuksinen juoksumattoharjoittelu ei kuitenkaan ole täydellinen menetelmä. On vaikeaa säätää laitteeseen samankaltainen sulava kiihdytys kuin radalla juostessa. Pyörivä matto ja se, että urheilijan ei tarvitse kallistua eteenpäin voi aiheuttaa muutoksia juoksun kinematiikassa. Kineettinen energia, jota juoksumaton ylinopeusharjoittelussa tuotetaan saattaa mahdollisesti olla vähäisempi kuin normaalissa juoksussa.

Alamäkijuoksu Alamäkijuoksu on suosituin, tehokas ja taloudellinen avustetun juoksun muoto. Tarkoituksena on kehittää askelfrekvenssiä ja urheilija käyttää kehonsa massaa, painovoiman aiheuttamaa kiihtyvyyttä ja mäen kaltevuutta saavuttaakseen normaalijuoksua suuremman nopeuden. Suositukset optimaaliselle alamäen jyrkkyydelle vaihtelevat. Yhden suosituksen mukaan alamäki ei saisi olla 2 – 3 % jyrkempi, että juoksun mekaniikka ei häiriintyisi. Eräässä toisessa tutkimuksessa havaittiin, että 5,8 % mäki oli nopeampi kuin 2,1, 3,3 ja 4,7 % mäet, jotka puolestaan olivat nopeampia kuin tasamaa ja 6,9 % mäki. Dintiman & Ward suosittelevat alamäen jyrkkyydeksi 1 – 2,5 % jarrutusefektin välttämiseksi. Klinzing suosittelee 5 % mäkeä ja Plisk pitää optimaalisena vaihtelevia alamäkiä jyrkkyydeltään 3 – 7 %. Vaikka alamäkijuoksu onkin suosituin askeltiheyden kehittämismenetelmä, siinäkin on ongelmia. Yli 3 % laskut saattavat johtaa ylipitkiin askeliin ilman askeltiheyden parantumista sekä lisääntyneeseen jarruttamiseen. Kuten edellä ilmenee, suositukset alamäen optimaaliselle jyrkkyydelle ovat ristiriitaisia.

Suositukset avustetuille sprinteille Tässä artikkelissa esitellyistä avustusmenetelmistä paras metodi on kuminauhaveto. Alamäkijuoksu on halpaa, mutta

siinä on lukuisia ongelmia; oikean mäen löytäminen, jarrutusefekti sekä ristiriitaisuudet oikeasta mäkiprofiilista. Korkeanopeuksinen juoksumatto on mahdollinen vaihtoehto, mutta menetelmä on liian kallis useille urheilijoille. Kuminauhaveto on paras menetelmä, koska se on urheiluspesifi. Kuminauhavedossa urheilija kokee kiihdytysvaiheen ja siirtymisen maksiminopeuden vaiheeseen. Juoksumatolla kiihdytysvaihetta on vaikea saavuttaa ja tämän vaiheen kontrollointi on vaikeaa alamäessä mäen kallistuksen vuoksi.

Vastustetut sprintit Vastustetut sprintit on suunniteltu lisäämään lonkan seudun ojentajien voimakkuutta ja juoksunopeutta ilman juoksutekniikan muutoksia. On tavallista sisällyttää vastusvetoja harjoitusohjelmaan kiihdytyskyvyn parantamiseksi ja maksiminopeuden edistämiseksi. Oletetaan, että vastusjuoksujen avulla useammat lihassolut rekrytoituvat suuremman hermostollisen aktivaation myötä ja seurauksena on askelpituuden kasvaminen. Esimerkkejä vastusjuoksuharjoittelusta ovat vastusvetoharjoittelu, painoliiviharjoittelu, ylämäkisprintit ja juoksut hiekalla tai vedessä.

Vastusvetojuoksu Vastusvetojuoksu on yksi suosituimmista vastusharjoittelumuodoista. Vedettävänä vastuksena voi olla rengas, kelkka tai mikä tahansa etenemistä vastustava esine. Painokelkan vetäminen saattaa olla tehokkain juoksunopeuden harjoittelumuoto, koska vedettävää painoa voidaan helposti vaihtaa. Vastuksen veto lisää lihasten voimantuottoa lonkassa, polvessa ja nilkassa ja johtaa askelpituuden kasvamiseen, joka voi aikaansaada parannusta kiihdytyksen mekaniikassa. Tämän tyyppistä harjoittelua voidaan pitää lajispesifinä, koska se kehittää juoksussa tarvittavia lihaksia ja oikeita painoja käytettäessä kinematiikka on sama kuin juoksussa ilman vastusta. Oikean vastuksen löytäminen jokaiselle urheilijalle on välttämätöntä, että saataisiin sopiva harjoitusärsyke ilman juoksutekniikan häiriintymistä. Vedettävän painon suuruudelle on useita suosituksia, koska liian kevyt vastus ei tuota harjoitusärsykettä ja liian suuri vastus saattaa muuttaa juoksun mekaniikkaa (maakontaktin piteneminen ja askelpituuden lyheneminen). Suositukset vedettävän vastuksen suuruudelle vaihtelevat välillä 10 – 13 % urheilijan omasta kehon painosta. Urheilijan maksiminopeus ei saisi pudota 10 % enempää, eli urheilijan horisontaalinopeus ei saisi las4 • 2012  19


kea alle 90 % hänen maksimitasostaan. Kelkan vetämisellä saattaa olla suurempi vaikutus kiihdytysvaiheeseen kuin maksiminopeuteen. Eräässä rugbyn pelaajille toteutetussa tutkimuksessa saavutettiin parannusta kiihdytysvaiheessa, mutta ei maksiminopeusvaiheessa. Tosin useissa urheilulajeissa, kuten esimerkiksi jalkapallossa, pelaajat kiihdyttävät, mutta eivät koskaan saavuta juoksun maksiminopeusvaihetta. Valmentajien on syytä olla tietoisia muutamista vastusvetoharjoitteluun liittyvistä seikoista, jotka saattavat vaikuttaa juoksutekniikkaan. On oletettu, että vastuksen raahaaminen eliminoi takareisien vetotoimintaa. Hyvää juoksutekniikkaa tulee korostaa ja mikäli urheilija ei kykene ylläpitämään hyvää tekniikkaa, vedettävä vastus on liian painava. Vastuksen kiinnityskohta urheilijassa on tärkeä. Vastus tulisi kiinnittää vyötäröön. Mitä korkeammalla vastus on lantion yläpuolella, sitä suurempi on eteenpäin kallistus, joka puolestaan vaikuttaa negatiivisesti juoksuun kasvattamalla polven ja nilkan välistä kulmaa tukijalassa. Tätä voi korjata kehottamalla urheilijaa keskittymään ponnistavan jalan eteen tuontiin ja askelpituuteen sen sijaan että hän keskittyisi askelfrekvenssiin.

Ylämäkijuoksu Ylämäkijuoksu on suosituin ja edullisin vastusharjoittelun eri muodoista. Sitä käytetään vahvistamaan lonkan ojentajia. Tutkimus on osoittanut, että ylämäkijuoksussa askeleen eksentrinen vaihe lyhenee ja konsentrinen työntövaihe pite-

Lantion ojentajat tuottavat suurimmat voimat juoksun aikana ja ne ovat aktiivisia heti lähdöstä alkaen.

20

4 • 2012

nee. Ylämäkijuoksun on osoitettu parantavan maksiminopeutta, askelpituutta ja kontaktiaikaa. Ihanteelliselle ylämäen jyrkkyydelle on useita suosituksia. Lähtöä ja kiihdytystä varten mm. Dintiman & Ward suosittelevat 8 % jyrkkyyttä ja nopeuden ja nopeuskestävyyden lisäämistä varten 1, 2.5 ja 3 % mäkiä. Lonkan ojentajien vahvistamiseen tarvitaan yli 3 % mäkiä. Ylämäkijuoksulla on myös haittapuolensa. Mikäli mäki on liian loiva, harjoittelu jää tehottomaksi. Oikean mäen löytäminen saattaa olla vaikeata. Mäkijuoksu saattaa myös vaikuttaa negatiivisesti tasamaan juoksun tekniikkaan.

Voimaharjoittelu Voimaharjoittelun tarkoituksena on kasvattaa lihassyiden kokoa ja urheilijan lihasvoimaa, joka parantaa hänen kykyään tuottaa tehoa. Uusien tutkimusten myötä urheilijoita voidaan harjoituttaa aikaisempaa tehokkaammin ja harjoitusohjelmat osataan kohdentaa lajispesifin nopeuden kannalta oikeisiin lihasryhmiin. Ollakseen tehokas, harjoitteessa tulee olla samoja tunnusmerkkejä kuin lajisuorituksessa. Biomekaanisesti ajateltuna valmentajan tulee tietää mitkä ovat lajisuorituksen kannalta tärkeimmät lihakset. Juokseminen tapahtuu yhdessä tasossa ja yleensä horisontaalisuunnassa. Esimerkiksi maakontaktivaiheessa yksi jalka työntää kehon massaa eteenpäin ja toinen jalka heilahtaa eteenpäin valmistautuen maakontaktiin. Spesifisyysperiaatteen mukaisesti juoksijat tarvitsevat yhden tason horison-

taaliharjoitteita. Jalkakyykyt ja yhden jalan kyykyt kehittävät lyhyitä pyrähdyksiä ja lähtöominaisuuksia, kun taas ylävartalon kohotukset selkäpenkissä ja maastavedot, jotka aktivoivat voimakkaasti pakara- ja takareisilihaksia, ovat spesifimpiä juoksun maksiminopeudelle. Biomekaaninen tutkimus olettaa, että lantion seudun lihaksistolla on suurempi merkitys juoksulle kuin polven seudun lihaksistolla. Lantion seudun lihasten tuottama voima toimii kineettisen ketjun tavoin. Lonkan koukistajat avustavat tuomaan jalkaa eteen – nopeampi jalan palautus mahdollistaa suuremman askelfrekvenssin. Lantion ojentajat (pakara ja takareisi) vievät kehoa eteenpäin ja ne suorittavat konsentrisia ja eksentrisiä supistuksia kontaktivaiheen aikana. Eliittisprinttereillä on havaittu suurempia lonkan ojennusnopeuksia kuin subeliittisprinttereillä. Kun voima kasvaa, kasvaa myös juoksunopeus. Lantion ojentajat tuottavat suurimmat voimat juoksun aikana ja ne ovat aktiivisia heti lähdöstä alkaen ja niiden aktiivisuus lisääntyy kun juoksunopeus kasvaa. Vaikka takareisillä onkin tärkeämpi rooli kuin pakaroilla, ovat ne silti monen juoksijan heikoin lenkki. Koska takareidet saattavat olla juoksunopeutta rajoittava tekijä, niille tulee kohdentaa erityishuomio harjoittelussa. Takareidet ovat herkkiä loukkaantumisille, suurimpien voimavaikutusten tapahtuessa jalan heilahduksen eksentrisessä vaiheessa. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä takareisiä vahvistavia harjoitteita, kuten esimerkiksi takareisipenkkiä ja takareisidippejä (=liike, jossa parin tukiessa kantapäistä urheilijat laskeutuu polviseisonnasta alas siten, että nivelkulmat muuttuvat ainoastaan polvissa). Reisipenkki voidaan tehdä joko siten, että liikettä jarrutetaan ja täten pidennetään eksentristä vaihetta tai nopeasti, jolloin jäljitellään juoksun liikenopeuksia. Juoksun komponenttien, voimat ja nopeudet, ymmärtäminen on tärkeää harjoitusohjelmia laadittaessa. Kiihdytysvaiheessa urheilija tuottaa voimaa voittaakseen massan hitauden (inertia). Kiihdytysvaihe voi kestää aina kuuteen sekuntiin asti, jonka jälkeen urheilija saavuttaa maksiminopeutensa ja liikkeet muuttuvat korkeanopeuksisiksi liikkeiksi. Vaikka juoksun voimat ja nopeudet ymmärretäänkin, ei silti ole yksimielisyyttä siitä, mitkä kuormat olisivat parhaita vastusharjoittelussa. Nopeuden ja jalkojen maksimivoiman välinen korrelaatio näyttäisi olevan merkityksetön, koska kyykkysuorituksen nopeus/kiihdytysprofiili on erilainen kuin juoksun. Teho on työ jaettuna


”Yhtä parasta harjoitusmenetelmää ei ole olemassa. Eri menetelmien yhdistelmällä on aikaansaatu 7–  8 % parannus juoksunopeudessa, kun vastaava arvo pelkällä juoksuharjoittelulla on 4 – 5 %. Koska useimmat lajit kilpaillaan tasaisella alustalla, ovat vastuskelkan veto ja kuminauha avustettu juoksu lajispesifimpejä menetelmiä juoksunopeuden kehittämiseksi.” siihen käytetyllä ajalla. Monet sprintterit harjoittelevat pienillä kuormilla ja suurilla liikenopeuksilla ja he pyrkivät optimaaliseen tehotasoon, joka on noin 30 % maksimaalisesta tahdonalaisesti tuotetusta tehosta. Myös suuret kuormat – matalat nopeudet ja pienet kuormat – suuret nopeudet -yhdistelmän on havaittu kehittävän nopeutta. Eräässä tutkimuksessa matalan nopeuden harjoitteet, kuten jalkakyykky ja lantion ojennus ja koukistus kehittivät kiihdytysnopeutta 2,9 % ja korkeanopeuksiset harjoitteet kehittivät kiihdytysnopeutta 4,3 %. Kyykyillä on kuitenkin lihaksiin ja hormonituotantoon liittyviä hyötytekijöitä, joten ne muodostavat vankan perustan voimaharjoittelulle. Kyykkyjen liikenopeus on kuitenkin liian hidas jäljittelemään juoksun liikenopeuksia. Jalkakyykyssä voimaa tuotetaan 1 – 2 sekunnin ajan koko jalkapohjalle, kun taas juoksussa voiman suuruus on 3 – 4 kertaa kehon painoa ja se kohdistuu sekunnin murto-osassa päkiöille. Korkeaintensiteettiset, hitaasti suoritetut liikkeet, voivat kehittää juoksunopeutta, mutta eivät siinä määrin kuin nopeat liikkeet voivat. Valmentajien tulee löytää juoksun profiiliin sopivat voimaharjoitteluliikkeet. Voimaharjoittelulla on pystytty parantamaan 10 metrin matkalla juoksunopeutta 5.19 m/s:sta 5.38 m/s:iin. Hyppykyykkyjen ja juoksunopeuden väliltä on löydetty yhteys (Pearsonin korrelaatio r = -0.56 –  -0.66) 5, 10 ja 30 metrin matkoilla. Oikeiden harjoitteiden valinnalla ja kiinnittämällä huomiota liikenopeuksiin, juoksunopeutta voidaan parantaa. Myös oheisharjoitteilla voidaan kehittää juoksunopeutta. Esimerkiksi askelkyykyssä on osia, jotka ovat lähellä juoksua. Tämä liike vahvistaa reisilihasta, pakaraa ja takareittä. Lisäksi harjoitusohjelman tulee sisältää lantion ojennusta ja koukistusta vahvistavia harjoitteita. Vaikka pääpaino onkin alavartalon lihaksissa, tulee urheilijan olla valmennettu siten, että hänellä ei ole kehossaan heikkouksia. Ohjelman pitää sisältää myös keski- ja ylävartalon liikkeitä.

Plyometria Plyometria ilmestyi mukaan harjoitusohjelmiin 1960-luvulla. Juri Verkokhansky esitti, että yksilöt voivat parantaa merkit-

tävästi hyppy- ja juoksukykyään progressiivisten hyppytekniikoiden avulla. Olympiavoittaja Valeri Borzov osoitti nämä oletukset todeksi voittamalla 1972 Olympialaisissa 100 ja 200 metrin juoksut. Plyometriaharjoitteita käytetään tuottamaan maksimimäärä voimaa lyhyessä ajassa harjoittamalla ventys-lyhenemissykliä. Eksentrisen supistuksen aikana syntyy elastista energiaa, joka varastoituu konsentrista vaihetta varten. Elastinen energia hyödynnetään konsentrisen vaiheen aikana. Mitä nopeampi eksentrinen lataus, sitä voimakkaampi konsentrinen supistus. Plyometrisen harjoittelun tarkoituksena on aikaansaada maksimaalinen eksentrinen lihassupistus, joka lataa lihaksen ja sitten nopeasti vaihtaa konsentriseen supistukseen. Plyometrian avulla parannetaan ponnistusvoimaa ja kehitetään askelpituutta. Tutkimus osoittaa, että yhdistämällä plyometrinen harjoittelu voimaharjoitteluun saadaan parempia tuloksia kuin painoharjoittelulla yksinään. Harjoittelun spesifisyys pätee myös plyometriaan. Suurin siirtovaikutus on plyometriaharjoitteilla, jotka painottavat eteenpäin liikettä ja joissa on minimaalisen vähän vertikaaliliikettä. Vuoroloikat, tasahypyt, kinkat, aitahypyt ja hypyt hiekkakasaan ovat liikkeitä, joilla on suuri siirtovaikutus juoksuun. Plyometria kuormittaa kehoa suuresti ja usein toteutettu harjoittelu voi ajaa kehon sen kestokyvyn ulkopuolelle. Siksi suositellaankin painoharjoittelua ennen plyometriaharjoittelun aloittamista. Suositellaan, että urheilijan pitää nostaa jalkaprässissä 2 – 2.5 ja kyykyssä 1.5 kertaa oman kehon paino ennen alavartaloplyometrian aloittamista. Ennen ylävartaloplyometriaharjoittelua urheilijan pitää pystyä tekemään viisi läpäytyspunnerrusta tai punnertamaan penkistä oma kehon paino.

Harjoittelusuositukset Vastusjuoksua käytetään kehittämään askelpituutta ja avustettua juoksua käytetään kehittämään askeltiheyttä. Paino- ja plyometriaharjoittelulla voidaan lisätä voimaa, joka on välttämätöntä kiihdyttämiselle ja askelpituuden kehittämiselle. Yhtä parasta harjoitusmenetelmää ei ole olemassa. Eri menetelmien yhdistelmällä on aikaansaatu 7– 8 % parannus

juoksunopeudessa, kun vastaava arvo pelkällä juoksuharjoittelulla on 4 – 5 %. Koska useimmat lajit kilpaillaan tasaisella alustalla, ovat vastuskelkan veto ja kuminauha avustettu juoksu lajispesifimpejä menetelmiä juoksunopeuden kehittämiseksi. Nopeuden kehittämisessä voimaharjoitteluun liittyen lantion seudun ja takareisien lihaksisto ovat tärkeimmät. Korkeammat voimatasot mahdollistavat suuremman voimantuoton. Myös räjähtävät painonnostosuoritukset, joissa on suuri kuorma ja suuri liikenopeus, lisäävät juoksunopeutta. Standardivastusmenetelmillä luodaan voimaperusta ja painonnostoilla aikaansaadaan juoksussa ja lähdöissä tarvittavaa tehoa. Myös pieni kuorma-suuri liikenopeus -menetelmällä harjoitetaan tehoa, joka siirtyy lajisuoritukseen. Urheilija voi kehittää voimaja teho-ominaisuuksiaan tekemällä takakyykkyä hankkiakseen voimaa, raakatempauksia hankkiakseen tehoja ja hyppyjä lisäpainoilla tehon ja nopeuden vuoksi. Myös takareisiä tulee harjoittaa, tämän vuoksi harjoitusohjelmaan tulee sisällyttää takareisiliikkeitä, kuten erilaiset maastavedot ja vartalon ojennukset. Plyometriaharjoitteiden on havaittu kehittävän juoksunopeutta, etenkin juoksun kiihdytysvaihetta. Käytettävien plyometriaharjoitteiden tulee olla spesifejä ja niissä pitää olla horisontaalisuunnan tehoja kehittäviä elementtejä. Plyometria yhdistettynä voima- ja tehoharjoitteluun voi tuottaa parhaan lopputuloksen.

Johtopäätökset Kehittääkseen juoksunopeutta mahdollisimman hyvin, valmentajien tulisi käyttää variaatioita kaikista tässä artikkelissa kuvatuista menetelmistä. Monien harjoitusmenetelmien on osoitettu parantavan juoksunopeutta. Tutkimuksen ja teknologian kehittyessä luodaan uusia harjoittelumenetelmiä ja urheilijat kehittyvät yhä nopeammiksi, ja tulemme havaitsemaan ennennäkemättömiä nopeuksia.  ●

Lähde: Behrens, M. & Simonson, S. A Comparison of the Various Methods Used to Enhance Sprint Speed. Strength and Conditioning Journal 33 (2), Huhtikuu 2011, ss. 64 – 71. 4 • 2012  21


Turun seudulla kuntayhteistyö toimii urheiluakatemiassa

Yhdeksän kunnan

yhteinen akatemia Turun seudulla on paljon opiskelijoita ja siksi myös useimmat seudun urheilijat ovat opiskelijoita. Turun Seudun Urheiluakatemia on toimiva yhdeksän kunnan yhteistyön tuloksena syntynyt kilpailukykyinen malli, joka palvelee seutukunnan urheilijoita. Teksti Markus Kalmari, Mika Korpela ja

Janne Salmi

Kuvat Turun Seudun Urheiluakatemia

U

rheilijan ajankäytön on oltava tehokasta ja siirtymiset paikasta toiseen tulee sujua nopeasti. Turun alue on kansallisessakin vertailussa poikkeuksellisen kompakti ja ihanteellinen uskottavaan opiskelun ja huippu-urheilun yhdistämiseen.

Seudun kunnat vahvasti mukana Turun seudun kunnat näkevät seudullisen urheiluakatemian mahdollisuutena. Tämän mahdollisuuden pohjalta on syntynyt yhdeksän kunnan yhteinen tahtotila siitä, että Turun seudulla täytyy pystyä uskottavasti panostamaan huippu-urheiluun ja samanaikaiseen suunnitelmallisesti etenevään opiskeluun. Seudullisen lisärahoituksen avulla urheiluakatemia tarjoaa kumppanuutta suomalaiselle huippu-urheilulle tuomalla erinomaisten valmentautumisolosuhteiden ja opiskelumahdollisuuksien rinnalle rahoitusta ammattivalmentajien yhteispalkkaukseen lajiSeiväshyppääjä Minna Nikkanen on yksi nimekkäistä Turun Seudun Urheiluakatemian akatemiaurheilijoista.

22  4 • 2012

liittojen ja olympiakomitean kanssa, sekä asiantuntijapalveluiden hyödyntämiseen Turun seudulla. Ammattivalmentajat sijoittuvat Turun Seudun Urheiluakatemiaan ja heidän tehtävänään on valmentaa seudun omia lahjakkuuksia yli seurarajojen, sekä seudulle kauempaa muuttaneita huippu-urheilijoita. Lähitulevaisuuden tavoitteena on trimmata urheiluakatemian toiminta vuoden 2013 aikana laadukkaan monilajisen valmennuskeskuksen tasolle. Urheiluakatemiaa hallinnoidaan Turun kaupungin yksikkönä ja se toimii valtakunnallisen urheiluakatemiaohjelman mukaisesti palvellen suomalaista tulevaisuuden huippu-urheilua.

Urheilijat ja oppilaitokset Turun Seudun Urheiluakatemiassa urheilee tällä hetkellä noin 600 urheilijaa perusasteelta korkea-asteen oppilaitoksiin, 25 urheilijaa täyttää olympiakomitean asettaman 1. tasoluokituksen ja noin 200 urheilijaa on oman ikäluokkansa SM-mitalisti tai maajoukkueedustaja. Urheiluakatemian rungon muodostavat Turussa toimivat toisen asteen urheiluoppilaitokset, perusasteella toimii lisäksi kolme liikuntapainotteista yläkoulua. Turussa kaikki korkea-asteen oppilaitokset ovat sitoutuneet toiminaan osallistumalla mm. koordinaattorin palkkakuluihin. Jokaisessa oppilaitoksessa on urheiluakatemian yhteyshenkilöt, jotka ovat sitoutuneet auttamaan urheilijaa oppilaitoksesta käsin mahdollisissa solmukohdissa. Korkea-asteella opiskelevien urheilijoiden kohdalla urheiluakatemialla on alueellinen huippu-urheilutehtävä läpi lajirajojen. Urheiluakatemian koordinaattorit tapaavat urheilijoita säännöllisesti. Tapaamisten pääaiheena ovat arjen hallinta ja


yksilöllisen kehittymisen suunnitelmallisuus. Tapaamisissa tarkastellaan urheilun ja opiskelun tilannetta kunkin urheilijan kohdalla ja mitoitetaan tulevia tavoitteita, haasteita ja ratkaisuja. Urheilijoilta edellytetään sitoutumista TSUAn toimintamalliin, eli valmennuksen ja asiantuntijapalvelujen käyttöön. Turun Seudun Urheiluakatemia ei ole vain palveluntarjoaja vaan vaatii myös urheilijoilta ammattimaisuutta - lahjakkaita urheilijoita pyritään täten aktiivisesti pitämään huipulle johtavalla tiellä.

Valmentajien päätoimisuus lisääntyy Turun Seudun Urheiluakatemian valmennuksesta vastaa yli 20 lajivalmentajaa. Osa valmentajista on seurojen palkkaamia, suurin osa (13) osapäivätoimisia ja viisi valmentajaa toimii kokopäivätoimisesti TSUAn palkkaamina. TSUAn avainlajeiksi ovat olosuhteiden ja alueen liikuntahistorian myötä valikoituneet jääkiekko, jalkapallo, koripallo, yleisurheilu, uinti ja suunnistus. Näissä lajeissa TSUAn tarjoama valmennus on kokonaisvaltaista ja valmentajat ovat päätoimisia. Yleisurheilussa ja jalkapallossa val-

TSUA:n valmentajakaartia vasemmalta Markus Lindeqvist, Antti Kauhanen, Pertti Sahlberg, Kimmo Vyyryläinen, Janne Salmi, Mika Korpela, Kalle Sahlstedt, ja Markus Kalmari.

mentajat toimivat pääosin seurojen valmennustehtävissä, muiden lajien valmentajat ovat Turun Seudun Urheiluakatemian palkkalistoilla. Syksyn aikana pyritään täyttämään vielä ns. ”fysiikkavalmentajan” pesti yhden tai kahden valmentajan voimin. Valmennuksen koordinaattoreina Tu-

russa toimivat Mika Korpela ja Janne Salmi. Suurin osa työstä tehdään tiiviissä yhteistyössä, urheilijoiden ja oppilaitosten ollessa kuitenkin painotetusti Korpelan vastuulla. Salmen vastuualueena on erityisesti valmennuksen ja asiantuntijapalvelujen sekä lajien välisen yhteistyön kehittäminen.  ●

Tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta

T 

urussa harjoittelupaikat, oppilaitokset ja asiantuntijapalvelut sijaitsevat lähellä toisiaan. Tämä mahdollistaa tiiviin päivittäisen vuorovaikutuksen urheilijoiden, valmentajien ja asiantuntijoiden välillä.

Asiantuntijapalvelut korkeatasoisia TSUAssa viettiin vuosina 2010 – 2011 läpi olympiakomitean pilottihanke urheilijoiden terveydenhoitopalvelujen kehittämiseksi ja toimintaa on jatkettu omalla rahoituksella sen jälkeen. Paavo Nurmi -keskuksen kautta lääkäripalvelut ovat saatavilla 24 tunnin varoitusajalla akatemian huippuryhmän urheilijoille ja kaikille urheilijoille on käytössä maksuton sähköinen omalääkäripalvelu. Myös testauspalvelut on hoidettua Paavo Nurmi -keskuksen kautta. Asiantuntijapalvelut ovat vuoden 2012 laajentuneet kattamaan edellä mainittujen lisäksi fysioterapian, ravitsemusvalmennuksen ja urheilupsykologin palvelut. Tulevan lukuvuoden aikana asiantuntijoiden ja valmentajien yhteistoimintaa tullaan tiivistämään, tavoitteena kummankin osapuolen taitojen karttuminen ja tukipalvelujen käytön siirtyminen osaksi urheilijan arkipäivää. Psyykkisen valmennuksen tueksi TSUA on ottanut käyttöönsä uuden Internet-pohjaisen TrainingFocus -palvelun.

Coaching-room mahdollistaa yhdessä kehittymisen Erityisvahvuutena TSUAssa on Aurajoen urheilulukiossa sijaitseva valmentajien yhteinen työhuone, jossa kaikki päätoimiset valmentajat työskentelevät päivittäin. Tämä mahdollistaa jatkuvan ja mutkattoman vuorovaikutuksen ja ajatustenvaihdon. Viikoittaisissa valmentajapalavereissa käydään läpi ajankohtaisia asioita, kuunnellaan kunkin valmentajan vuorollaan pitämiä alustuksia ja tuodaan säännöllisesti esiin valmennuksellisia erityiskysymyksiä asiantuntijoiden kautta. Näin valmentajat sekä oppivat toisiltaan, että antavat toisilleen vertaistukea työssään.

Athlete to Athlete -urheilijaverkosto Turun Seudun Urheiluakatemiassa käynnistyy syksyllä 2012 uudenlainen urheilijoiden yhteistyöhanke, jonka perusajatuksena on verkostoituminen ja yhteisöllisyys. Verkostossa eri lajien urheilijat saavat mahdollisuuden jakaa tietoa ja tutustua toisiinsa. Athlete to Athlete -hankkeessa urheilijoille järjestetään kerran kuukaudessa (10 krt / vuosi) tilaisuus, jossa käsitellään ennalta sovittua teemaa. Jokaisen kokoontumisen aloittaa urheiluun liittyvän osa-alueen huippuosaaja.  ●

4 • 2012  23


Kirkko mukaan

urheiluakatemiatyöhön

Urheiluväki on saanut Kuortaneen liikuntapappitoiminnasta runsaasti hyviä kokemuksia. HUMU haluaakin kirkon aktiivisesti mukaan urheiluakatemiatyöhön.

Eeva-Liisa Helle toimii Kuortaneella liikuntapappina.

Liikuntapapin toimenkuva kasvoi

Teksti Juhana Unkuri Kuvat Kuortaneen Urheiluopisto

S

uomen evankelis-luterilainen kirkko on ollut pitkään mukana niin huippu-urheilutoiminnassa kuin paikallistason urheiluyhteistyössä. Kisapappitoiminta alkoi 1970-luvun alussa ja urheilu- tai liikuntapainotteisia rippikouluja on järjestetty 1990-luvulta lähtien. Seurakunnat ovat jo pitkään järjestäneet myös liikuntapainotteisia kerhoja ja leirejä, jotka ovat osaltaan tukeneet urheiluseurojen työtä. Lisäksi Kuortaneen Urheiluopistolla on työskennellyt vuodesta 2006 lähtien liikuntapappi, joka on toiminut rippikoululaisten, opiskelijoiden ja valmentajien parissa. Syksyllä 2011 Huippu urheilun muutostyöryhmä (HUMU) ehdotti Tapio Korjuksen johdolla, että kirkko voisi pohtia uudenlaisia väyliä, joilla se voisi tukea nuorta urheilijaa ja olla läsnä ur-

24

4 • 2012

moilta on kehitetty hankkeita Tampereen, Turun seudun ja Joensuun Urheiluakatemioissa. Niissä on nimetyt yhdyshenkilöt sekä seurakunnan että urheiluakatemian puolelta.

heilijan polun eri vaiheissa. Eräänä hyvänä väylänä nähtiin yhteistyö kirkon ja urheiluakatemioiden välillä. Nyt asian tiiUrheilu- ja liikuntapainotteisia rippikouluja on järjestetty jo 1990-luvulta lähtien.

Kuortaneen valmennuskeskuksen johtajalla, tällä hetkellä HUMU:ssa työskentelevällä Tapio Korjuksella on liikuntapappi-toiminnasta myönteisiä kokemuksia. – Alun perin liikuntapapin ensisijaisena tehtävänä oli urheilurippikoulujen vetäminen. Hänen roolinsa kasvoi kuitenkin nopeasti. Liikuntapapin osaamista on hyödynnetty laajasti Kuortaneen Urheiluopiston, urheilulukion ja urheiluakatemian ympäristöissä. Liikuntapappi on ollut monipuolisesti mukana nuorten urheilijoiden arjessa ja kasvun tukena. Korjus muistuttaa, että urheilijan kasvuun ja kehittymiseen liittyy paljon muutakin kuin valmennukseen ja fysiikkaan kuuluvia asioita. – Urheilijalla on monenlaisia kysymyksiä, jotka liittyvät elämäntilanteeseen, vuorovaikutukseen perheen tai ystävien kanssa tai ylipäätään sosiaalisiin kontak-


teihin. Liikuntapapista urheilijat voivat hakea keskustelukumppanin esimerkiksi asioissa, joista on vaikea puhua valmentajien, opettajien tai opiskelukavereiden kanssa. Monet urheilijat kokevat myös hengelliset asiat tärkeinä ja läheisinä. Näistäkin asioista on luonnollisesti kätevä puhua liikuntapapin kanssa.

Tukea urheilijoille ja valmentajille Kuortaneen liikuntapappi Eeva-Liisa Helle toimii koordinaattorina hankkeessa, jossa kehitetään kirkon ja urheiluakatemioiden välistä yhteistyötä. – Kirkon työntekijöinä tunnemme suurta kiitollisuutta siitä, että meidät kutsuttiin tekemään yhteistyötä urheiluakatemioiden kanssa. Kirkko haluaa lähteä työhön innolla mukaan. Liikuntapappi on saanut paljon hyvää palautetta Kuortaneen työstään. – Moni on ihmetellyt, miksei liikuntapappeja ole enemmän. Itsekin olen huomannut, että urheiluseuroissa ja muualla tälle työlle on paljon kysyntää. Akatemiayhteistyössä haluamme mallintaa Kuortaneella löydettyjä hyviä toimintamuotoja ja viedä niitä sellaisenaan tai sovellettuina akatemioihin. – Nuoret urheilijat pohtivat monenlaisia elämänkysymyksiä. Miksi olemme täällä? Mihin olemme menossa? Miten ihminen on hyvä toiselle ihmiselle? Mikä on oikein ja mikä väärin? Valmentaja ei ole kasvattamassa nuorta vain hyväksi urheilijaksi vaan myös hyväksi ihmiseksi. Toivomme, että voimme olla tukemassa ja rohkaisemassa valmentajia ja tuoda heille uusia ideoita. Tähän mennessä hanke on virinnyt pisimmälle Tampereen Urheiluakatemiassa. Toiminnan tarkemmat muodot hahmottuvat vähitellen akatemioiden toiveiden mukaisesti. Helteen mukaan tavoitteena on saada tulevaisuudessa Suomen jokaiseen 19 urheiluakatemiaan yhteistyötä kirkon kanssa.

Kolumni MARKO MALVELA

Metaforan kuolema NARRATIIVISEN TERAPIAN KEHITTÄJÄ Michael White käsitteli eräässä esityksessään aihetta metafora ja sen kuolema. Alustus meni kutakuinkin näin: Meillä jokaisella on psykologisia tarpeita. Mutta onko näin todella? Vai olisiko niin, että käsite ”psykologiset tarpeet” on vain idea ja metafora kuvaamaan niitä prosesseja joita ihmisessä näyttäisi tapahtuvan. Ja että metafora on vertauskuva ihmisen fysiologiasta (fyysisistä tarpeista kuten lämpö, neste, ravinto), joka sopi kuvaamaan myös psyykettä. Kun vertauksen isä (Freud) pisti sen aluille, syntyi tarve tutkia, määrittää ja selvittää metaforaa lisää. Löytää sille tarkempia määrityksiä. Ymmärtää tarvemetaforaa paremmin. KUN AIKAA KULUI joitakin vuosia ja vuosikymmeniä, unohdettiin että kyseessä oli mukiin menevä vertauskuva. Metafora, joka auttoi käsittämään psyyken toimintaa. Metafora kuoli, ja tilalle synty fakta. Nyt psyykkisiä tarpeita pidetään yhtä todellisina kuin kipua, jonka vasaralla sormeen lyöminen aiheuttaa. On syntynyt tiedettä, joka tutkii tarpeita ja tarpeiden hierarkioita. WHITE EI OTTANUT kantaa psyykkisten tarpeiden olemassaoloon tai todenmukaisuutteen. Hän valaisi vain sitä, millä tavalla totuus saattaa muodostua useissa eri konteksteissa eri tavoilla. Minut hän herätti havaitsemaan metaforia, jotka meillä ovat aikojen saatossa muodostuneet tosiksi. Oletko koskaan pohtinut superkompensaation historiaa? Mistä se on syntynyt? Kuka sen on synnyttänyt? Ja kuinka totta se on? Superkompensaatio on selvästi metafora. Se on syntynyt muistaakseni vuonna 1968 Jakolejevin toimesta.

40 vuotta kisapappitoimintaa

KUN TEEMME AIKAMATKAN 1960-luvun lopun Neuvostoliittoon, on helppo ymmärtää sanan ”superkompensaatio” syntyperää. Sanana se aukeaa supervallasta joka kilpailee ydinpelotteella lännen kanssa, tavoittelee avaruuden valloitusta ja teknistä ylivoimaa, laatii viisivuotissuunnitelmia maatalouteen ja ylistää kulttuurissa ja urheilussa neuvostokansalaisen ylivertaisuutta kapitalisteihin verrattuna. Taustalta voi myös löytää henkäyksiä kommunistisesta manifestista, sillä onhan metaforan henki selkeä. Kun teet töitä, saat siitä lisäarvoa, ja tuon lisäarvon saat omaan käyttöösi parantuneena suorituskykynä (kompensaatio tehdystä työstä). Minkälaisissa olosuhteissa Jakolejev teoriansa kehitti? Piirsikö hän sen tupakkiaskin kanteen kaskipellolla? Todennäköisesti ei. Vai istuiko hän tutkijajoukon kanssa laboratoriossa odottaen tuloksia, jotka vahvistivat käyrän olemassa olon? Tuskin näinkään.

Göran Hellberg aloitti osa-aikaisen kisapappityönsä vuoden 1972 kesäolympialaisissa. Hänen tehtäviään on jatkanut Leena Huovinen. Paralympian puolella kisapappitoimintaa on ollut vuodesta 1996, jolloin Mauri Vihko oli mukana kesäparalympialaisissa. Olli-Pekka Silfverhuth on toiminut osa-aikaisena kisapappina vuodesta 2004 lähtien. Kisapapit ovat olleet mukana erityisesti olympialaisissa sekä yleisurheilun ja hiihdon arvokisoissa. He ovat olleet mahdollisuuksien mukaan myös urheilijoiden leireillä. ●

MUTTA YKSI ASIA on varmaa. Jakolejevin kuvailemaa superkompensaatiota esiintyy urheilussa. Jopa niin paljon, että idea on säilyttänyt elinvoimaisuutensa. Ehdottomasti superkompensaation menestystarina vetää vertoja muille neuvostoajan keksinnöille helikopterille ja kalashnikoville. Superkompensaatio saa palstatilaa nykyisissä valmennuskirjoissa yhtälailla kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Kävikö superkompensaatiolle samalla tavalla kuin psyykkisille tarpeille? Tappoiko määrittely ja asian tutkiminen vertauskuvan? Muuttuiko superkompensaatio faktaksi? Michael Whiten tavoin en kiistä etteikö superkompensaatio voisi olla täysin totta. Mutta kysyn, mitä mahdollisuuksia avautuisi, jos palauttaisimme sen metaforana henkiin? Voisiko löytyä rikkaampaa ja täsmällisempää metaforaa kuvaamaan harjoituksissa kehittymistä? ● 4 • 2012

25


SAVALille omat jäsensivut SAVALin toimisto Avoinna: klo 8.30 – 16.00 Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 12 b, (5. krs) Puhelin: (09) 2510 1370 Sähköposti: toimisto@saval.fi  •  Internet: www.saval.fi SAVALin toiminnanjohtaja Pekka Potinkara, puh. (09) 2510 1375, pekka.potinkara@saval.fi • Urheilualan edunvalvonta • Akavan aluetoiminta Jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen, puh. (09) 2510 1330, kari.saarinen@yty.fi • Jäsenmaksuasiat • Työttömyysturvaneuvonta • Palkkaneuvonta Toimistopäällikkö Kyllikki Kivijärvi, puh. (09) 2510 1320, kyllikki.kivijarvi@yty.fi • Toimistopalvelut • Jäsenedut ja mökkivaraukset • Jäsenhankinta Jäsensihteeri Tiina Lappalainen, puh.(09) 2510 1370, tiina.lappalainen@yty.fi • Jäsentietojen muutokset • Jäsenmaksualennukset • Oppaiden ja kalentereiden tilaukset Viestintävastaava Leena Vänni, puh. (09) 2510 1335, leena.vanni@yty.fi • Tiedotus ja tutkimus Lakimiehet Työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen Päälakimies Heikki Meskanen Puh (09) 2510 1350 (klo 8.30 – 13) • Työsuhdeneuvonta • Irtisanomiskysymykset • Työttömyyseläke ja ns. pakettiratkaisut

IAET-kassa Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (4. krs) Puhelinpalvelu puh. (09) 4763 7600 (ma - to klo 10 – 15, pe 10 – 13) Tarkista palveluajat kassan sivuilta www.iaet.fi

Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa AYT Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (1. krs) Puhelin (09) 2535 3100 Maksuton palvelunumero 0800 - 9 - 0888 (ma - to klo 9 – 16, pe 9 – 13) asiakaspalvelu@ayt.fi  •  www.ayt.fi

26  4 • 2012

SAVALin jäsenpalvelu laajennettiin tapahtumaan kellon ympäri, sillä muun neuvonnan tueksi SAVAL sai vain jäsenille tarkoitetut sivut. Jäsensivuilta pääset helpoimmin hyödyntämään jäsenetujasi, kuten tekemään varauksia loma-asuntoihin, tilaamaan lehtiä jäsenetuhintaan tai ilmoittautumaan jäsentilaisuuksiin ja koulutuksiin. Sivuilta löytyy paljon tietoa monelta työuran osa-alueelta ja sisältöä uudistetaan jatkuvasti. Jos etsit jotain tiettyä asiaa, löydät sen nopeasti käyttämällä oikean yläkulman hakutoimintoa. Kirjoita hakukenttään jokin asiasana, kuten ulkomaantyö ja paina Hae-nappia tai enteriä. www.savalintra.fi

Syksyn tapahtumakalenteri 13.10

Viestintä ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, Helsinki

29.9. Työnhakupäivä, Salo 7.11. Jäsenilta jääkiekon parissa, Turku (ilmoittautuminen alkaa myöhemmin) 22.11. YTYn syyskokous, Järvenpää 29.11. SAVALin syyskokous, Helsinki Lue lisää ja ilmoittaudu koulutuksiin jäsensivujen kautta.

Tilaa taskukalenteri SAVAL-taskukalenterit ovat nyt tilattavissa. Pohjana on Akavan kalenteri, johon on lisätty SAVALin toimittamia sivuja. Kalenterissa on kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna pöydällä. Jäsenet voivat tilata yhden kalenterin maksutta niin kauan kuin niitä riittää. Tilaukset jäsensivujen kautta etusivun pikalinkistä.

Mökkivaraukset YTYn (siis myös SAVALin käytössä oleviin) loma-asuntoihin on vielä tänä syksynä runsaasti vapaita viikkoja. Varaustilanne on nähtävissä jäsensivujen kautta. Tavallisesti lomaviikot arvotaan arvontapäivinä, mutta arvontapäivän jälkeen kauden vapaat ajat ovat varattavissa suoraan varauskalenterista. Levillä sijaitsevan Villa Hillan viikot ajalle 5.1.– 27.4.2013 arvotaan 1.10. Villa Hillan vuokrahinnat vaihtelevat sesongin mukaan 300 – 900 euroa / viikko. Talvikaudella vuokraan sisältyy kaksi hissilippua. Lisää loma-asunnoista ja varauskalenteri www.savalintra.fi/loma-asunnot S AVA L


Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n

SYYSKOKOUS Aika: Paikka:

29.11.2011 klo 14.30 Urheilumuseo Olympiastadion, 00250 Helsinki

Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät jäsensivuilta osoitteesta www.savalintra.fi/saannot Tervetuloa Hallitus

Osaaminen näkyväksi työtodistukseen On erilaisia tilanteita, joissa työntekijä joutuu pohtimaan osaamistaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työnhakutilanne, koulutukseen hakeutuminen ja jo olemassa olevan osaamisen hyväksi lukemistilanne opintoja käynnistettäessä. Osaamista pohditaan myös kehityskeskustelussa tai palkkauksen arviointikeskustelussa, koska niissä puhutaan siitä, miten työntekijä työstään suoriutuu. Osaamisen tunnistaminen liittyy myös työpaikalla tehtävään urasuunnitteluun, joka edeltää tehtäväkierron, sijaisuusjärjestelyjen tai uusita hankkeista sopimisen suunnittelua. Uusi opas, TJS työelämäjulkaisujen Osaaminen näkyväksi työtodistukseen on tilattavissa maksutta jäsensivujen kautta www.savalintra.fi/oppaat

Akava-päivät kuntavaaliteemalla Akava järjestää viidellä paikkakunnalla paneelikeskustelun, jossa paikalliset poliitikot esittävät näkemyksiään ajankohtaisista kunta-aiheista. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esittelee tilaisuuksien alussa Akavan kuntavaalitavoitteet. Tilaisuudet: 24.9. Oulussa, 25.9. Helsingissä, 2.10 Jyväskylässä, 11.10 Kuopiossa ja 25.10 Tampereella. www.akava.fi

Perehdyttäminen on tärkeä osa ennakoivaa työsuojelua Olipa sitten kyse uusista työntekijöistä tai töiden uudelleen järjestelystä, on perehdyttämisellä tärkeä rooli osana työsuojelua. Työturvallisuuslain 14§:n mukaan työnantajan on annettava työntekijälle riittävä perehdytys. Työnantajan tulee lisäksi varmistua, että opastettava on omaksunut opastuksen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja kokemus huomioon ottaen työntekijä perehdytetään riittävästi •  •  •  •  • 

työhön työpaikan olosuhteisiin työ- ja tuotantomenetelmiin työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön turvallisiin työtapoihin

Pelkkä työssä käytettävien ohjelmistojen ja järjestelmien tai työtehtävien läpikäynti ei siis riitä, vaan työnantajan on huolehdittava, että työntekijä tietää ja tuntee myös työpaikan käytännöt ja toimintatavat. S AVA L

SAVAL on YTYn jäsenyhdistys, joten jokainen SAVALin jäsen on myös YTYn jäsen.

Kutsu YTYn vuoden 2012 syyskokoukseen SAVALin jäsenille Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 22.11.2012 klo 17.00. Paikkana on Järvenpäätalon Venny-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää. Ilmoittautuminen ja mahdollisten valtakirjojen tarkastus alkaa klo 16.30. Valtakirjojen tarkastus koskee vain niitä jäseniä, jotka edustavat itsensä lisäksi myös toista kokoukseen ilmoittautunutta YTYn jäsentä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 § mukaisten asioiden lisäksi YTYn strategia vuosille 2013 – 2018, sääntömuutosasia ja kunniajäsenohjesääntö. SAVALin henkilöjäsenen henkilöjäsenen tulee ilmoittaa osallistumisestaan kokoukseen viimeistään torstaina 15.11.2012 klo 16 mennessä YTYn jäsensivujen www.savalintra.fi kautta, puhelimitse (09) 2510 1310 tai postiosoitteeseen YTY ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Kokouksen jälkeen pidetään jäsenilta ja buffetruokailu sekä kello 19.00 alkaen Evita-musikaali. Näytökseen varataan 80 lippua. Tervetuloa! Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry hallitus

4 • 2012

27


SAVALin jä

sen

vu

si

tp

a lv e levat kell on y

ri at osa palveluam

me. Sivut ovat os

Rekisteröidy käyttäjäksi ja tilaa salasana 1.

Rekisteröidy jäsensivuille antamalla jäsennumerosi, joka löytyy jäsenkortista ja jäsenmaksulaskusta.

2.

Tilaa salasana joko sähköpostiisi tai tekstiviestinä kännykkään. Jos sähköpostiosoite tai gsm-numerosi ei ole sama kuin jäsenrekisterissämme, et voi tilata saasanaa. Ota silloin yhteys jäsensihteeriimme puh. (09) 2510 1370 tai toimisto@saval.fi.

3.

Kirjaudu sivuille jäsennumerollasi ja saamallasi salasanalla. Voit halutessasi muuttaa salasanan itsellesi sopivaksi.

4. Jos jatkossa unohdat salasanasi, pystyt tilaamaan uuden samalla tavoin kuin rekisteröityessä.

w w w.s av al in tr a.

fi

oitteessa www.s

m p ä

Jäsensivumme ov

avalintra.fi

Omien jäsentietojen päivitys Sivujen oikean yläkulman Omat tiedot -välilehdeltä voit kätevästi päivittää muuttuneet jäsentietosi, kuten osoitteen, sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron ja työnantajatiedot. Tietojen ajantasaisena pitäminen auttaa sinua saamaan juuri sinun työpaikallesi suunnatut viestit ja pystymme näin palvelemaan sinua paremmin.

Jäsenetuja, työsuhdeneuvoja, ladattavia oppaita… Jäsensivuilta pääset helpoiten hyödyntämään jäsenetujasi, kuten tekemään varauksia loma-asuntoihin, tilaamaan lehtiä jäsenetuhintaan tai ilmoittautumaan koulutukseen. Sivuilta löytyy paljon tietoa monelta työuran osa-alueelta ja sisältöä uudistetaan jatkuvasti. Jos etsit jotain tiettyä asiaa, löydät sen nopeasti käyttämällä oikean yläkulman hakutoimintoa. Kirjoita hakukenttään jokin asiasana, kuten ylityö tai ulkomaantyö ja paina hae-nappia tai enteriä.


Suomalaisten valmentajayhdistysten toiminnalle on vientiä Valmentajiemme organisoituminen ja sen merkitys suomalaisessa urheilussa herättää kiinnostusta laajalti Euroopassa.Valmentajayhdistystemme toiminta ja yhteistyö kelpaa myös mallinnettavaksi. Teksti Pekka Potinkara

E

uroopan valmentajayhdistysten CoachNet-hankekokous pidettiin Helsingissä kesäkuussa Suomen Ammattivalmentajat SAVALin isännöimänä. Osallistujia oli 17, kymmenestä eri maasta. Suomalaisista paikalla olivat puheenjohtaja Anuliisa Uotila ja Pekka Potinkara SAVALista, Suomen Valmentajista Kristiina Danskanen ja Olympiakomiteasta Kirsi Hämäläinen. Yksi hankkeen päätavoitteista on valmentajien äänen kuuluvuuden lisääminen urheilun päätöksenteossa. Siihen liittyen hankkeessa on muun muassa kar-

toitettu valmentajien organisoitumista Euroopan eri maissa. Suomen malli, jossa kaikkien lajien valmentajia yhdistää Suomen Valmentajat, ammatillista etua ajaa SAVAL ja lajikohtaisia valmentajayhdistyksiä on yli 20, on herättänyt paljon mielenkiintoa muissa maissa. Yhdistysten omat tavoitteet ja hyvä yhteistyö kelpaa malliksi johon pyrkiä. Organisoitumisen hyvät käytännöt ja mallintaminen on yksi hankkeen lopputuotoksista. Vaikka juuri suomalainen osaaminen on hankkeessa tunnustettu korkealle, Suomelle on saatavaa ja opittavaa esimerkiksi Saksan ja Ranskan kokemuksista ammattivalmentajien työpaikkojen synnyttämisessä. – Hankkeessa mukana olevien maiden tilanteet tunnetaan hyvin, mutta se on vasta alkua, sanoo José Curado Portugalin valmentajayhdistyksestä. Curado vastaa kartoitukseen ja organisoitumisen mallinnukseen liittyvästä hankepaketista. Tarkoituksena on Curadon mukaan saada hankemaiden lisäksi useita muita

Kirjaudu palveluun luun ja hyödyn palve nä du etusi! etu ja hyödynnä jau s r Ki

i!

Euroopan maita mukaan selvitykseen. – Laajan kartoituksen tulokset lisäävät selvityksen luotettavuutta. Mutta hienoa on jo pelkästään se, että selvityksen kautta saatava kontaktiverkosto on itsessään eurooppalaisten valmentajien vuorovaikutusta edistävä asia. – Tiedetään ainakin keneen jatkossa olla yhteydessä nykyistä paremmin. Jo nyt on selvää, että eri maiden valmentajayhdistysten välinen yhteistyö jatkuu myös hankkeen jälkeen. Tekemistä riittää monella saralla, vaikkapa siinä kuinka valmentaminen ammattina Euroopassa kehittyy. Hankkeen seuraava kokoontuminen on marraskuussa Varsovassa. ● CoachNet -hanke tähtää urheiluvalmennuksen rakenteen kehittämiseen Euroopassa. Hanke on saanut EU:n tukea, ja se on tunnustettu yhdeksi Euroopan Komission Urheiluyksikön prioriteeteista osana urheilun alueen valmistelutyötä. www.coachnet.eu

EasyFit-kuntosalit Tikkurila, Seinäjoki ja Kivenlahti Aloitusmaksu 9,90 € (norm. 29,90 €). Kuukausimaksu 29,90 €, irtisanomisaika 1 kuukausi. Katso myös muut kuntosalitarjoukset. Kisakallion Urheiluopisto, Lohja Perhekursseista 10 %:n alennus. Nurmijärven Golfkeskus, Nurmijärvi Kaksi yhden hinnalla ma-pe ennen klo 14.00. Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Golfloma 1 vrk 2 hh 71,10 €/hlö/vrk (norm. 79 €) Superior-huoneessa 80,10 €/hlö/vrk (norm. 89 €). Sisältää majoituksen, pelilipun ja tiipussin. Katso myös kylpylätarjoukset!

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista:

uusimpia jäsenetuja: Oman liiton etujen lisäksi Muita käytettävisFashionstoren säsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat verkkokaupasta –10 % Lentolupakirja –10 % jäsenedut. Tässä muutamiaTT-Aviationilta esimerkkejä PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun Kristina Cruises www. -lomaristeilyistä –10 % Hotelli Ylläs Saagan jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot majoituksesta –20 % Viking Line tarjouksista ja pääset hyödyntämään net-risteilyjä jäsenetuhintaan Jämerä-talon ostajalle (arvo 1500 €) tikauppojen kautta tulevatsisustussuunnittelupaketti edut. Tarkista Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 % ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsenetujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa? Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnostavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Sokos Hotel Puijonsarvi, Kuopio Pe-su 2hh 80 € (norm. 99 €) sekä majoituksen yhteydessä 15 %:n alennuslipuke hotellin ravintoloihin. Voimassa 31.12.2012 saakka. Katso myös muut hotellit. Naantalin Kylpylä Paratiisiloma kahdelle su-pe 130 €/2 hlöä/vrk (norm. alk. 182€), la 170 €/hlö/vrk (norm. alk. 210 €). Hinnat sisältävät majoituksen StandardDeluxe -tason huoneessa Sviittihotellissa tai Sunborn Yachdilla. Varaustunnus SYKSY/Jäsenedut.fi, voimassa 30.11.2012 saakka. Design Talo Talopaketin tai huvilapaketin ostajalle rosterikodinkoneet tavallisten hinnalla, etusi jopa 2800 €. Ruissalon Kylpylä Kylpyläloma kahdelle 90 €/huone/vrk/2hh Standard Plus -tason huoneessa (norm. alk. 120 €). Minisviitissä 100 €/huone/vrk (norm. alk. 148 €). Varaustunnus SYKSY/Jäsenedut, voimassa joka päivä 30.11.2012 saakka. AinaRaikasKoti.fi Ilmanvaihtokoneen suodattimet vuosisopimuksella, alennus 10 % vuosimaksun hinnasta alennuskoodilla JE2012. Sibeliustalo, Lahti Dinner&Show -paketit, Eva Dahlgren 5.10.2012, Buena Vista Social Club, Omara Portuendo 4.11.2012, The Manhattan Transfer 11.11.2012 ja Tango Pasión 20th Anniversary Tour 18.11.2012. Katso tarkemmat tiedot palvelusta. Apollomatkat, Detur ja Matkapojat Katso jäsenetuhintaiset matkat palvelusta. Scandia Rent Autovuokraamo 10 %:n alennus kotimaan vuokrauksista ja 5 %:n jälkihyvite ulkomaan vuokrauksista. Tilauslinkki ja tarkemmat ohjeet jäsenedut.fi -palvelussa. Hertz Autovuokraamo Jäsenetutarjous: jopa 15 %:n alennus edullisimmasta julkaistusta jäsenetuhinnasta (Member Benefit -hinnasta) kotimaassa ja ulkomailla. Tilauslinkki jäsenedut.fi -palvelussa.

S AVA L

4 • 2012

29


Koko kansan valmentaja Kuten monet muut tuolloin, myös Matti Heikkilä oli pikkupoikana mukana urheiluseuran toiminnassa. Aitoon Urheilijat oli seura ja kentällä oltiin aina kun päästiin. Kutsumus vei jo varhain muiden ohjaamisen pariin. Jatkossa urheilusta tuli työ, josta 27 vuotta kului Vierumäellä eri tehtävissä. Teksti Pekka Potinkara Kuva Jarmo Katila

–  Muistan kuulleeni radiosta jutun valmentajana toimimisesta. Innostuin siitä aivan valtavasti ja ilmoitin siltä seisomalta seurassa olevani halukas ohjaamaan nuorempia, muistelee Heikkilä. Polku jatkui 1960-luvun lopulla Vierumäelle opiskelemaan ja tutkinnon jälkeen liikunnanohjaajaksi Padasjoelle, jossa varsinainen valmentajan homma alkoi. –  Aloitin nuorten yleisurheiluvalmentajana, ja joitakin vuosia myöhemmin Padasjoen Yritys taisteli tasapäisesti Lahden piirin isojen seurojen joukossa. EteläSuomen Sanomien viestikarnevaaleissa voittokilpi Padasjoelle oli kova juttu!

Eväät koulutuksesta, kokemus työstä Hyvä tekijä tunnistettiin, ja kutsu kävi tulla oman toimen ohella mukaan Urheiluliiton koulutus- ja valmennustehtäviin sekä eteläisen alueen aluepäälliköksi. Tekemistä riitti, sillä piirileirit pyörivät Vierumäellä lähes joka viikonloppu. Mukana leirityksessä oli yli sata nuorta ja kymmeniä henkilökohtaisia valmentajia jokaisesta piiristä. Lisäksi Vierumäellä järjestettiin nuorten maajoukkueleirit ja valmentajakoulut. –  Sain silloin Urheiluliiton Jouko Kärpäsen rinnalla melkoisen tulikasteen ja kokemuksen sekä kouluttajana että tapahtumien suunnittelijana. Niistä on ollut ehdottomasti hyötyä koko uran ajan. Työkokemuksen lisäksi Heikkilä painottaa kouluttautumisen tärkeyttä. –  Jossakin vaiheessa huomasin myös itse, että omat eväät alkavat loppua. Hakeuduin KVT-tutkinnolle (Kansallinen 30  4 • 2012

Valmentajatutkinto) numero yksi, yhdessä monen suomalaisen nykyisen huippuvalmentajan kanssa. Sen jälkeen valmennusura jatkui Nesteen Soutajissa, ja sittemmin Vierumäellä, jossa tein 27 vuoden työrupeaman yhteensä viidessä eri tehtävässä suomalaisen urheilun keskiössä Suomen Urheilugaalassa vuonna 2011 vuoden taustavoima-palkinnon saanut Heikkilä on nykyisin eläkkeellä, mutta tekemistä riittää. Hän on Suomen Ammattivalmentajat SAVALin hallituksessa ja toimii oman yrityksen parissa yhdessä ex-triathlonistin ja nykyisen ammattivalmentajan Magnus Lönnqvistin kanssa. – Valmennamme yritysten johtoryhmiä ja henkilöstöä huolehtimaan itsestään sekä autamme yrityksiä rakentamaan omat hyvinvointistrategiansa mittareineen ja sisältöineen. Prosessi on samanlainen kuin tavoitteellisessa urheiluvalmennuksessa. Tavoitteet asetetaan kohderyhmän mukaan, nykyisten valmennettavieni tavoitteet ovat erilaiset kuin kilpaurheilijoiden tavoitteet. Muuten toimintaa voi verrata kilpaurheiluvalmennukseen. Heikkilän mukaan ainutlaatuinen urheiluopistoverkostomme olisi tehokas myös terveysliikunnan alueella, jos vain todellista halukkuutta olisi. –  Tarvittaisiin opistojen välistä todellista yhteistyötä ja yhteisen tekemisen uudelleen arviointia. Opistojen osaamisella ja resursseilla pystyttäisiin kyllä tarjoamaan huikea alusta terveysliikunnalle.

Nykytilassa katastrofin ainekset Liikunnan ja urheilun nykytila vetää Heikkilän hiljaiseksi. Työssään Vierumäellä Heikkilä sai näköalapaikalta seurata S AVA L


<  Urheiluvalmennus imaisi Matti Heikkilän jo nuorena mukaansa. Lopulta muiden ohjaamisesta tuli elämäntyö.

suomalaisen liikunnan kokonaistilaa, sen kehitystä ja muutosta. Nykyään monista lajeista puuttuu lähes täysin maakunnissa perustyötä tekevät valmentajat ja kouluttajat, ja lajin markkinointi tätä kautta on olematonta. Vain pieni joukko suomalaisista yksilöurheilijoista yltää nykyään olympiakisoissa loppukilpailuihin saati sitten mitaleille. Koko huippu-urheilumme on kovan haasteen edessä. Sama koskee Heikkilän mukaan myös koko kansan liikuntaa. Arkiliikunta on vähentynyt ja ihmisten peruskunto on heikentynyt. Samalla työn henkinen kuormitus on lisääntynyt, mutta useimmissa työtehtävissä fyysinen rasitus on lähes olematonta. Vielä kun tähän lisätään heikko osaaminen arjen hallinnassa, on epäsuotuisa yhtälö valmis. –  Sekä huippu-urheilusta että kuntoliikunnasta puuttuu fokus. Ei tiedetä mitä tehdään ja kuinka toimitaan, tekeminen näyttää suurelta osin puuhastelulta. Ellei pian tehdä muutoksia, vaarana on ammattimaisuuden katoaminen. Isot kysymykset ovat: Ketkä muutoksen tekevät ja mitkä ovat tähän päivään ja tulevaisuuteen sopivat toimintatavat? Heikkilä odottaa huippu-urheilun muutosryhmän loppuraportista vastauksia kysymyksiin. Hän sekä toivoo sydämestään että luottaa Mika Kojonkosken johdolla aloittavan huippu-urheiluyksikön pystyvän muutokseen. Yksi asia ei Heikkilän mukaan kuitenkaan edellytä muutosta. –  Tänäkään päivänä huipulle ei päästä ilman raakaa harjoittelua eikä täydellistä sitoutumista urheiluun.

Lääkärin lähetteellä valmennukseen –  Elämäntyöni missio on viedä liikunta osaksi ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kenttää. Tänä päivänä meillä hoidetaan lähes pelkästään niitä jotka ovat jo sairastuneet. Liikunta on hyväksyttävä julkisesti ja virallisesti sairauksia ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Tähän tarvitaan ohjelma, joka on selkäranka toiminnan kehittämiselle. –  Korviini kuulostaa hyvältä, kun joskus tulevaisuudessa terveyskeskuslääkäri antaa lähetteen mennä ammattivalmentajan pakeilla hakemaan valmennusapua liikuntaan, unelmoi Heikkilä lopuksi. ● S AVA L

4 • 2012  31


Koulu on

merkittävä tekijä urheilumenestyksessä Suomen Valmentajat ry:n hallituksen jäsen ja taitovalmentajakouluttaja Sami Kalaja väitteli elokuussa tohtoriksi liikuntapedagogiikan alueelta. Kalaja tutki väitöskirjatyössään yläkouluikäisten motorisia perustaitoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Teksti Henry Järvinen Kuva Juha Sorri

K

alajan tutkimuksessa ilmeni, että koululaisten liikuntataitoja saadaan parannettua liikuntatuntien pienillä sisältömuutoksilla. Parantuneet liikuntataidot saattavat myös estää fyysisen aktiivisuuden laskua nuoruusiässä. Kalaja analysoi muutoksia peruskoulun 7. luokkalaisten motorisissa perustaidoissa, fyysisessä aktiivisuudessa ja koululiikuntaa kohtaan koetussa motivaatiossa yhden lukuvuoden mittaisessa interventiossa. Oppilaiden liikuntataidot arvioitiin käytännön testeillä ja motivaatiotekijät ja fyysinen aktiivisuus kyselyillä. Interventiokoulun oppilaat tekivät jokaisen liikuntatunnin aluksi perusliikuntataitojen parantamiseen tähtäävän yleismotoriikkaa kehittävän alkulämmittelyn. Kontrollikoulujen oppilaat toteuttivat perinteistä suomalaista liikuntalajeihin pohjautuvaa opetussuunnitelmaa. – Interventiokoulun oppilaiden tasapaino- ja liikuntataidot paranivat kontrollikoulujen oppilaita enemmän. Lisäksi heidän fyysinen aktiivisuutensa jopa kohentui, kun kontrolliryhmällä se väheni. Taitojen painottaminen sen sijaan ei alentanut oppilaiden motivaatiota koululiikuntaa kohtaan, Kalaja summaa.

Oma kehittyminen tärkeintä Tulokset osoittivat myös, että ainoa merkitsevä fyysisen aktiivisuuden ennustaja oli koettu liikuntapätevyys. Sitä ja sisäistä liikuntamotivaatiota ennusti vahvasti liikuntatuntien psyykkinen ilmapiiri, joka oli suuntautunut oppilaiden henkilökohtaiseen kehittymiseen keskinäisen vertailun sijaan. 32

4 • 2012

Koululaisista löydettiin kolme ryhmää: 1) koululaiset, joilla on heikot taidot ja matala motivaatio, 2) koululaiset, joilla on hyvät taidot ja matala motivaatio, sekä 3) koululaiset, joilla on hyvät taidot ja korkea motivaatio. Viimeksi mainittu ryhmä oli merkitsevästi fyysisesti aktiivisempi kuin muut ryhmät. Tuloksia voidaan soveltaa liikunnanopetuksen opetussuunnitelmien laadinnassa sekä urheiluvalmennuksessa. Tutkimus osoittaa, että liikunnanopetuksessa olisi tarvetta painottaa oppilaiden motoristen perustaitojen opetusta.

Koulu tärkeä urheilijan polulla Siviilityönään Sami Kalaja on Jyväskylän Kilpisen yläkoulun rehtori. Kilpinen on yksi edistyksellisimmistä suomalaisista liikuntapainotteisista yläkouluista. Ei siis ihme, että Kalaja kantaa huolta koulun ja urheiluseurojen sekä lajiliittojen välisestä yhteistyöstä urheilijan urapolkua suunniteltaessa. – En tunne yhtään menestyvää urheilumaata, jossa koulu ei olisi mukana urheilumenestystä rakennettaessa. Suomessa on vain yksittäisiä viritelmiä tähän suuntaan. Urheilulukio tulee liian myöhään huippu-urheiluvalmennuksen kannalta. Soisin urheiluväen ja koulujen löytävän tulevaisuudessa toisensa paremmin. – Toinen ongelma urheilulukioissa on se, että jos nuori urheilija vasta tuossa vaiheessa alkaa harjoitella kahdesti päivässä, muutos tulee liian äkkiä ja pahimmillaan urheilijan kehitys tukehtuu. Alakouluihin tulisi saada yleistä fyysistä aktiivisuutta enemmän, joka jalostuisi yläkouluissa tavoitteellisen urheiluvalmennuksen suuntaan niin laadultaan kuin määrältään. Kilpaurheilutavoitteiden

rinnalla pitäisi kouluissa olla harrastamisen mahdollisuus ilman kilpaurheilusuuntautumista. – Tällä hetkellä karrikoituna tilanne on se, että lapset liikkuvat liian vähän ja urheilijat harjoittelevat liian vähän. Nämä huolet tulisi yhdistää ja etsiä yhteistyöstä konkreettiset ratkaisut, Kalaja summaa. ● Sami Kalaja muistuttaa, että kaikissa johtavissa urheilumaissa koulujen ja urheiluorganisaatioiden yhteistyö on avainasemassa. Suomessa tähän on vielä matkaa.


Monipuolinen valmennusura

V

aikka Sami Kalaja on varmasti monelle tuttu kouluttaja, hänen valmentajauransa ei ehkä niinkään. Kalaja  aloitteli  valmentajanuraansa  Jyväskylän Tennisseuran juniorivalmentajana  1979.  Kun  liikunnanopiskelussa Jyväskylän yliopistossa ei ollut mahdollista valita  valmennuksen  lajeiksi  tennissquash yhdistelmää, otti Kalaja  telinevoimistelun päälajikseen ja  sivulajiksi uimahypyt. Telinevoimistelu vei miehen  mukanaan  Erkki Tervon  houkuttelemana. Aluksi Kalaja valmensi juniorivoimistelijoita vuodesta 1980 alkaen ja päätyi miesten maajoukkueen päävalmentajaksi, jossa pestissä viihtyi kahdeksan vuotta. Kalajan telinevoimisteluvalmentajan uran saldona oli 400 SMmitalia, yhtenä vuonna kaikki mitalit kaikilta telineiltä niin miesten  kuin junioreiden puolelta tulivat  Kalajan valmennettaville. Joukkueurheilupuolella  Kalaja on toiminut niin naisten kuin miesten pesäpallon pääsarjajoukkueiden  fyysisenä valmentajana  (Kirittäret ja miehissä  Kiri, Pattijoki, Oulu).  Koripallon  puolella  sama pesti oli HoNsU:n  mestaruussarjakausilla. Vaimonsa Merja Kalajan kautta Sami ajautui  aerobicin pariin ja 1995  Sami Kalaja huomasi olevansa aerobicissa maajoukkueen  päävalmentajana.  Joukkue, Tuuli Matinsalo ja  Sahlbergit Mari ja Pertti parikisassa toivat MM- ja EM-mitaleita lajin kovina nousuvuosina  Kalajan valmennuksessa. Yksilöurheilijoista Kalajan fyysisen valmennuksen osaamisesta  ovat päässeet nauttimaan mm.  jääkiekon olympiapronssimitalisti  Kirsi Hänninen sekä uimarit Jere Hård ja Tero Välimaa. Tällä hetkellä Kalaja on JPS:n jääpallon  pääsarjajoukkueen kuntovalmentaja kolmatta vuotta.  ●

4 • 2012

33


Terveydenhuolto Lontoon olympialaisissa Lontoon olympialaisten terveydenhuollon suunnittelu alkoi noin vuosi ennen kisoja. Kisoihin lähtevien lajien oli määrä ehdottaa olympiakomitealle terveydenhuoltoon osallistuvien henkilöitä, joista kisoihin lähtevä terveydenhuoltotiimi valittaisiin. Ehdokkaiden yhteinen tilaisuus järjestettiin syksyllä 2011, jolloin sovittiin yhteiset periaatteet ehkäisevän terveydenhuollon toimintoihin ennen olympialaisia.

Uimari Ari-Pekka Liukkonen fysioterapeutin ohjaamassa venyttelytuokiossa Lontoon olympiakisoissa.

Teksti Seppo Pehkonen Kuvat Juha Koistinen

K 

evään aikana alkoi myös terveydenhuollon vastaanottotilojen suunnittelu kisakylään. Tiloihin tarvittavien varusteiden ja tarvikkeiden toimittajien yhteistyökumppanuus oli jo tehty Vancouverin olympiakisoihin. Olympiakisoihin lähtevä terveydenhuoltohenkilöstö valittiin heinäkuun alussa. Terveydenhuoltotiimi koostui neljästä lääkäristä johtajanaan olympiakomitean ylilääkäri Tommi Vasankari ja seitsemästä fysioterapeutista sekä yhdestä hierojasta. Lontoon olympiakisat olivat terveydenhuollon toimintojen kannalta ideaaliset, myös terveydenhuollon henkilöstöä voitiin vaihtaa kisojen aikana. Lajien mukana tuli oma hoitohenkilökunta, jolloin huolto oli tuttu ja turvallinen.

Lontoo ja Ateena vertailukelpoisia Suomalaiset urheilijat käyttivät terveydenhuoltopalveluja edellisiä kesäolympiakisoja vähemmän. Olemme tilastoineet hoidot ja palvelujen käytön Sydneyn olympiakisoista lähtien. Sydney ja Peking ovat keskenään samankaltaiset johtuen aikaerosta ja ilmaston erilaisuudesta. Ateenan ja Lontoon kisoihin tultiin lähempänä kisatapahtumaa, jolloin näiden kahden olympiakisojen hoitomäärien vertailu keskenään toimii paremmin. Suomen joukkueen urheilijat hyödynsivät fysioterapiapalveluja Lontoon ja Weymonthin kisakylässä sekä kilpailupaikoilla 253 kertaa ja hierontapalveluja 195 kertaa. Erityyppisiä hoitotapahtumia oli yhteensä 514 kappaletta. Purjehduskisat käytiin Englannin etelärannikolla Weymounthin rannikkokau34  4 • 2012

Olympiakomitean ylilääkäri Tommi Vasankari johti kisojen suomalaista lääkintähenkilöstöä.

pungissa, jossa oli oma purjehtijoiden kisakylä. Suomen purjehdusjoukkueella oli kaksi taloa majoitusta varten. Fysioterapiatilana oli yksi huone, jossa fysioterapeutti Pia Wikstedt huolehti purjehtijoiden terveydenhuollosta. Hän on toiminut jo usean vuoden ajan purjehtijoiden fysioterapeuttina, joten tutut urheilijat ja heidän tarpeensa olivat Pialla tiedossa jo ennakkoon. Aktivoivat toimenpiteet ennen harjoituksia ja kilpailuja sekä palauttavat hoidot Pia teki terapiatilassaan. Molemmissa kisakylissä oli käytössä myös kuntosali, jossa voitiin tehdä ohjausta ja kuntouttavia toimenpiteitä tarvittaessa. 

Olympiakylän poliklinikka oli tasokas Lontoon olympiakylän poliklinikka oli hyvin varustettu. Sieltä sai oman lääkärin lähetteellä tutkimuksia kuten röntgen-, ultraääni- ja magneettikuvantamista. Erikoislääkärin vastaanotot oli myös

järjestetty. Poliklinikalla oli täydellinen fysioterapiaosasto, jossa parin kymmenen fysioterapeutin palvelut olivat käytettävissä. Ensimmäistä kertaa kesäolympialaisissa poliklinikalla oli myös kiropraktikon vastaanotto. Myös hierojien vastaanotto löytyi poliklinikalta ja joiltakin isoimmilta suoritusareenoilta. Saadun palautteen perusteella lääkärien, fysioterapeuttien ja hierojien rooli on kisojen yhteydessä tärkeä, mutta entistä tärkeämpää menestymisen kannalta on pystyä hyödyntämään tehokkaammin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kuten urheilijan tuki- ja liikuntaelimistön kartoituksen perusteella suunniteltuja yksilöllisiä tukiharjoitusohjelmia. Jotta tukiharjoitusohjelmat ottaisivat entistä paremmin huomioon lajispesifiset vaatimukset, tulisi fysioterapeuttien ja valmentajien välistä vuorovaikutusta pyrkiä tiivistämään muun muassa resursointia taloudellisesti mahdollistamalla.  ●


Pia Wickstedt rakensi purjehtijoille oman jumppahuoneen, joka toimi myös fysioterapiahuoneena.

Fysioterapeutti Pia Wickstedt:

Purjehduspaikalla hyvä yhteishenki Olympiakylä Portlandissa oli pieni ja kompakti, mikä teki liikkumisen paikasta toiseen helpoksi. Alunperin fysiohuoneen ei pitänyt olla kylässä, mutta ylimääräinen huone toisessa taloistamme mahdollisti sen. Teksti Pia Wickstedt Kuva Juha Koistinen

S

e toimi samalla makuuhuoneenani. Kaikki tarvittava oli mukana, fysiopöytä, teipit, kylmäpakkaukset, omat Grastonvälineet, lämpötyyny, ultraääni, Bemer, kuminauhat, pallot ja rullat. Halusin tehdä huoneesta “ jumppahuoneen”, johon kuka tahansa voi tulla venyttelemään, jumppaamaan itsenäisesti. Tämä toimi erittäin hyvin ja yhteensä huoneessa taisi samanaikaisesti olla kolme henkilöä, yksi hoidossa ja kaksi jumppaamassa (hyvä yhteishenki ja se että kaikki ovat hyviä ystäviä keskenään mahdollisti sen). Osa kävi aamuisin tekemässä herättelevän aamujumpan, suurin osa tuli illalla palauttavan treenin jälkeen venyttelemään. Hankin huoneeseen myös

television, jotta voimme seurata muidenkin suorituksia.

Kaikki tuntemukset tarkistettiin Urheilijoiden terveydentila oli ennen kilpailuja hyvä. Kahdella urheilijalla oli vanha pitkäaikainen vamma, yhdellä hieman tuoreempi vaiva. Ensimmäinen viikko ennen kilpailujen alkua tuntui aikaisempiin reissuihin verrattuna kiireisemmältä. Jännitys ja herkkyys oman kehon kuuntelemiselle selvästi vaikutti siihen, ettei kukaan jättänyt pientäkään tuntemusta tarkistamatta. Tämä oli täysin ymmärrettävää ja olen iloinen että he toimivat näin. Yhdellä urheilijalla tuli kaksi päivää ennen ensimmäistä lähtöä kilpailemista merkittävästi haittaava vaiva, joka saatiin usealla hoitokerralla ja lääkityksellä kisaaamuun mennessä oireettomaksi.

Kilpailujen aikana vaivat olivat enimmäkseen lihasjännityksiä ja kiristelyitä. Vakavia loukkaantumisia ei onneksi sattunut. Osalla vanhat vammat oireilivat hieman, mutta olivat hallinnassa, eikä yllätyksiä niiden suhteen tullut. Ennen kilpailuja juttelin valmentajien kanssa ja päädyimme siihen, että en ole vesillä mukana kumiveneessä. Käytössäni ei ollut ylimääräistä kumivenettä, joten olisin ollut yhden valmentajan mukana vain yhdellä rata-alueella. Lisäksi osa koki sen, että veneessä olisi joku ylimääräinen liian erilaiseksi tilanteeksi näin tärkeässä kilpailussa. Aikaisemmin olen ollut muutaman valmentajista mukana vesillä. Sovimme, että mikäli jollain urheilijoista tulee sellainen vaiva, jolle voi veneessä tehdä jotain, menen silloin tietenkin mukaan. Annoin kaikille valmentajille teippiä ja varmistin että kaikilta löytyy ensiapupakkaus. Vesillä oli myös ensiapuvene järjestäjien puolesta. Vesillä ei onneksi kenellekään sattunut haavereita tai loukkaantumisia. Olin usein rannassa urheilijoita vastassa, mutta koska he tulivat niin eri aikoihin, en voinut päivystää siellä pitkään. Vanhan rutiinin mukaan urheilijat soittivat ajan heti kun pääsivät rantaan, tekivät palauttavaa ja tulivat sen jälkeen hoitoon. Tämä toimi nytkin ilman ongelmia. Olin myös lähes kaikissa doping-testeissä mukana. Osaan en päässyt koska työt olivat kylässä kesken.

Urheilijoiden tuttuus auttoi Urheilijoiden omaan panokseen olen erittäin tyytyväinen. Olemme tunteneet toisemme vähintään kaksi vuotta ja olemme lähes kaikkien kanssa tiiviissä yhteistyössä kotonakin. Mielestäni on erittäin tärkeää luoda urheilijoiden kanssa hyvä ja mutkaton yhteys ja pysyä ajan tasalla heidän tilanteistaan. Ensimmäiset olympialaiset olivat minulle tähän mennessä hienoin kokemus urallani. Olen ollut myös muissa arvokilpailuissa mukana, mutta tämä erottui joukosta toki suuremman panoksen vuoksi, mutta etenkin vielä entistäkin paremman ryhmähengen vuoksi. Suurin osa urheilijoista asui kisakylässä ja olivat toistensa kanssa paljon tekemisissä, mikä ylläpiti hyvää yhteisfiilistä koko kisojen ajan. Kun urheilijoilla oli välipäivä, olivat he katsomossa kannustamassa muita ison Suomi-porukan mukana. Paikka oli purjehduksen kannalta hienoin, mitä missään on aikaisemmin ollut, katsomo kun tässä lajissa on melko harvinainen. Saimme kokea uskomattoman hienoja ja jännittäviä hetkiä katsomossa huutaen nauraen ja välillä itkienkin. ● 4 • 2012  35


Nimilista menestyksentekijöistä, jotka tulevat Lapin urheiluopiston ulkopuolelta, on varmasti kaikille tuttu:

Lapin Urheiluopiston taitovalmentaja Olli Cajan keskustelee Suomen Kumparemaajoukkueen päävalmentaja Sami Mustosen kanssa joukkueen taitovalmennuksesta.

Menestyksen tekijät Rovaniemellä Kun halutaan lisätä osaamisen pääomaa ja on satsattu asiaan voimakkaasti viimeiset vuodet päätoimisten henkilöiden palkkaamisen kautta, niin tulee aika, jolloin kehitystä on haettava uusilla keinoilla. Teksti Reijo Jylhä Kuva Lapin Urheiluopisto

L 

apin Urheiluopiston strategia on ollut runsaan viiden viime vuoden aikana edellä mainituilla keinoilla lisätä tekijöiden määrään; henkilökunnan vakinaisessa työsuhteessa olevien määrä on kohonnut vajaasta 30:sta yli 90:ään ja valmennuskeskuksessa tuo määrä on noussut vajaasta kymmenestä yli 30:een. Näiltä pohjilta lähti liikkeelle Heikki Keskitalon ja Jarmon Riskin aivoituksena työstäminen siitä, kuinka voisimme tässä olemassa olevassa tilanteessa edelleen lisätä Lapin Urheiluopistolla käytössä ole36  4 • 2012

vaa ja samalla omaa osaamisen pääomaa. Tämän työskentelyn tuloksena syntyivät menestyksen tekijät resepti. Nyt resepti on kaikkien halukkaiden saatavilla. Mukana menestyksen tekijöinä on yksittäisiä huippuvalmentajia, nykyisiä ja entisiä kansainvälisen tason urheilijoita, nykyisiä urheiluvaikuttajia ja huippu-urheilun tutkimukseen kiinnittyneitä osaajia. Kaikki nämä konseptin tekijät kiinnittyvät jollain tavoin Rovaniemelle, joko entisinä tekijöinä tai hengeltään sopivina. Konseptin tavoitteena on kohdata neljä kertaa vuodessa Rovaniemellä kolme eri kohderyhmää: yritysmaailmassa menestystä tavoittelevat, oppilaitosten kouluttajat ja opiskelijat sekä ennen kaikkea urheilijat ja heidän valmentajansa. Osallistujat voivat poimia parhaat palat ainutlaatuisten tähtisparraajien annista. Sparrauspäivien mentoroinnista saa monipuolisia työkaluja menestymisen vaatimuksiin. Ohjelmaan kuuluu yhteisiä ja yksilöityjä treenejä, lajikohtaisia valmennusklinikoita, sekä eri teemojen mukaisia asiantuntijaluentoja.  ●

Jarmo Riski (mm. Virpi Sarasvuon, Aino-Kaisa Saarisen ja Teemu Kattilakosken valmentaja), Seppo Immonen (mm. Valentin Konosen valmentaja), Ismo Hämäläinen (mm. Jukka Keskisalon ja Aino-Kaisa Saarisen valmentaja), Antti Paananen (lentopallo), Jorma Manninen (mm. Hannu Mannisen, Pirjo Murasen, Mona-Liisa Malvalehdon valmentaja), Kari Ylianttila (mm. mäkihypyn Suomen, USA:n ja Japanin päävalmentaja), Tommy Österberg (mm. jääpallomaajoukkueen päävalmentaja), Jukka Ikäläinen (mm. jalkapallon ex-päävalmentaja), Hannu Manninen (mm. ex-huippuurheilija yhdistetty), Sami Jauhojärvi (mm. huippuhiihtäjä) ja Virpi Sarasvuo (mm. ex-huippuhiihtäjä)

Lapin Urheiluopiston valmennuskeskuksen oma nimilista on myös täynnä tuttuja valmentajanimiä: Eero Hietanen (maastohiihto), Janne Hyyppä (maastohiihto), Mikko Seppänen (maastohiihto), Reijo Jylhä (maastohiihto), Jukka Ylipulli (yhdistetty), Juuso Toivola (jääkiekko), Petri Tuomikoski (alppihiihto), Jarno Pirinen (alppihiihto), Virpi Tuokko (lentopallo), Susanna Parkkisenniemi (kestävyysjuoksu), Jari Lempinen (jääkiekko), Olli Cajan (taitovalmennus/telinevoimistelu), Tuomas Virtanen (mäkihyppy), Esa Valaja (pikajuoksu), Mika Uramo (jääkiekko), Saana Lindman (taitoluistelu), Vesa Tauriainen (jalkapallo) ja Mervi Kumpuniemi (telinevoimistelu). Kiinnostu ja katso ohjelma ja aikataulut: www.santasport.fi/ menestyksentekijat


LIHASHARJOITTELU vetreyttä, voimaa, kestävyyttä vai taitoa? 4.—5.10.2012 Invalidisäätiö ORTON, auditorio Tervetuloa Invalidisäätiö ORTONin, Kuntoutus ORTONin, Respectan ja Suomen Valmentajat ry:n yhteistyössä järjestämään seminaariin! Kohderyhmät

Fysioterapeutit, valmentajat, lääkärit ja apuvälineteknikot

Kurssin tavoite

Tavoitteena on välittää osallistujille uusinta tietoa lihasharjoittelusta.

Ohjelmassa mm. seuraavia luentoja: • Uinti - Jani Sievinen • Maastohiihto - Huippu-urheilukoordinaattori Reijo Jylhä • Soutu - Soudun valmennuspäällikkö Ilona Hiltunen • Toiminnallisuus ja taito voimaharjoittelussa - Kouluttaja Mika Saari, Suomen Valmentajat Lisäksi useita lääketieteen ja liikunnan huippuammattilaisia Tarkempi sisältö osoitteesta: www.orton.fi - koulutuskalenteri Ilmottautuminen 21.9.2012 mennessä www.orton.fi - koulutuskalenteri Seminaarin hinta on 250 €/2 pv (sisältää luentomateriaalin, lounaat ja kahvit). Laskutus vahvistuksen yhteydessä. Minimiosallistujamäärä 20. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan erikoislääkäritoimikunta on hyväksynyt seminaarin teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi Fysiatrian (12) ja Liikuntalääketieteen (12) aloille. (HY12/232).


Verkoston asiantuntijat kokoontuivat Kalkkisten Lomameijerissä koulutuksen ja hanke-esittelyiden merkeissä. Ohjelmaan mahtui myös olympialaisia, melontaa ja saunomista.

Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto toimii Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkoston jäsenet ovat kehittäneet kuluneen vuoden aikana uusia ideoita ja toimintatapoja urheiluravitsemuksen ohjaukseen. Näiden ankkeiden tarkoituksena on pilotoida, käynnistää ja tehostaa urheiluravitsemustoimintaa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.

Teksti Anna Ojala Kuva Jan Verho

V

erkoston kaikki jäsenet ovat voineet osallistua hankkeiden suunnittelutyöhön oman kiinnostuksensa mukaisesti. Tarkoituksena on, että hankkeiden tuotokset hyödyttävät kaikkia urheiluravitsemuksen parissa toimivia asiantuntijoita ja kaikkia urheiluakatemioita. Valmiit toimintamallit ja sisällöt tullaan jakamaan kaikille verkoston jäsenille. Hankkeiden ravitsemusohjauksen toimintamallit tullaan jalkauttamaan myös verkoston nettisivujen kautta www.urheiluravitsemus.fi.

Ravitsemusohjaus osaksi urheilijan arkea Asiantuntijaryhmä kokoontui Kalkkisten lomameijerillä elokuussa. Hankkeiden vastuuhenkilöt esittelivät pilottihank38 4 • 2012

keidensa tilannetta ja etenemistä. Ensi vuoden toiminnassa keskeisenä teemana on tapojen ja menetelmien kehittäminen, jotta ravitsemusohjaus saadaan osaksi urheilijan arkea ja päivittäisvalmennusta. Pohdimme yhdessä vastauksia kysymyksiin: ”Mitä valmentajan tulee osata urheilijan eri ikä-vaiheissa?” sekä ”Miten urheiluravitsemusasiat saadaan vietyä urheilijan polun mukaisesti päivittäisvalmennukseen?” Syksyn seuraavassa tapaamisessa ja ohjausryhmässä suunnitellaan toteutustapoja saatujen vastausten pohjalta.

Urheiluravitsemuksen seminaari Tampereella Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto ja Varalan Urheiluopisto yhteistyössä UKK-Instituutin ja Valion kanssa järjestävät urheiluravitsemuksen seminaarin Tampereella 26 – 27.10. Seminaari on tarkoitettu liikunta- ja ravitsemusalojen

opiskelijoille ja ammattilaisille sekä valmentajille. Mukana on asiantuntijoita, valmentajia sekä urheilijoita kotimaasta ja ulkomailta. Ilmoittautumiset Varalan ilmoittautumisjärjestelmän kautta www.varala.fi. Paikkoja on rajoitettu määrä, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Seminaarin hinta on 100 € /1 päivä tai 150 € /2 päivää sisältäen ruokailut ja kahvitukset.

Asiantuntijaverkoston nettisivut Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto löytyy osoitteesta www.urheiluravitsemus.fi. Sivusto sisältää kaikkien urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkoston jäsenten yhteystiedot, hankkeen taustatiedot, ravitsemusohjauksen toimintamallit urheilijan polun eri vaiheissa sekä ravitsemusohjauksen toimintamallien esittelyä mm. meneillään olevista paikallishankkeista. ●


A

OK A L

A ALK

URHEILURAVITSEMUSSEMINAARIN OHJELMA PERJANTAI 26.10.2012 (seminaarikieli pääosin englanti) 10.00 – 10.15 Seminaarin avaus:   Asko Härkönen, Suomen Olympiakomitea   Rehtori Kimmo Sirainen, Varala Urheiluopisto

012 A 2

SS KUU

VALMENNUKSEN JA HARJOITTELUN SPARRAUSPÄIVÄT

MENESTYKSEN

10.15 – 12.00 Sessio 1   Pj. ETM, Olli Ilander    

Timing and quality of carbohydrates before exercise Emeritus Professor Ron Maughan, Loughborough University, UK

Milk based proteins in athletes performance Dr. Jacob Wilson, The University of Tampa, USA 

Urheilijan kommenttipuheenvuoro meloja Jenni Mikkonen

12.00 – 13.30 Lounas 13.30 – 15.00 Session 2   pj. Director, Dr. Tommi Vasankari, UKK-Instituutti  

Kokemuksia ravitsemusvalmennuksesta Valmentaja, lääkäri Harri Hakkarainen 

   

Hydrationstrategies for atheletes Emeritus Professor Ron Maughan, Loughborough University, UK 

15.00 – 15.30 Kahvitauko 15.30 – 17.30 Session 3: Sports Nutrition Strategies  

in other countries pj. PhD, Marika Laaksonen, Valio Oy

A Team Approach: The Roles of Sports Nutrition Specialists M.Sc Nutrition Stephanie Wilson, USA

Sports nutrition for olympic athletes; the Norwegian model Sports Nutrition specialist Anu Koivisto, Norway

LAUANTAI 27.10.2012 (seminaarikieli pääosin suomi)  9.00 – 10.15    

Sessio 4: Ravitsemusvalmennus urheilijan polulla pj. LiT Leena Paavolainen, Huippu-urheilun muutostyöryhmä

Päivän avaus ja urheilijan polun esittely

   

Ravitsemusvalmennus urheilijan polun eri vaiheissa ja urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto ETM, ravitsemusasiantuntija Anna Ojala, UKK-instituutti ja Varalan Urheiluopisto

   

Urheiluakatemia ravitsemusvalmennuksen käytännön toteuttajana Koordinaattori LtM Hannele Hiilloskorpi, Tampereen Urheiluakatemia 

10.15 – 10.45 Kahvitauko 10.45 – 12.15 Sessio 5: Urheilijan paino ja kehon koostumus   pj. liikunnanopettaja Pekka Rindell,   Varalan Urheiluopisto  

Voiko urheilija olla liian lihava? Professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto 

     

Paneelikeskustelu urheilijan painonhallinnasta ja painoluokan valinnasta Mukana mm. valmennuspäällikkö Anna Kirjavainen (voimistelu), päävalmentaja Ilona Hiltunen (soutu), olympiaurheilija Nina Luukkainen (judo)

12.15 – 13.45 Lounas 13.45 – 15.00 Sessio 6: Nuorenurheilijanravinto   pj. Professori Mikael Fogelholm  

Fuel to perform: Sports nutrition for youth and collegiate athletes M.Sc Nutrition Stephanie Wilson, USA

Ruokailu urheilijan arjessa Urheilija Karin Storbacka 

15.00 – 15.30 Kahvitauko 15.30 – 17.30 Sessio 7: Ravintolisät urheilussa   pj. ETM, ravitsemusasiantuntija Patrik Borg  

Amino acids and their metabolites for skeletal muscle recovery and hypertrophy Dr. Jacob Wilson, The University of Tampa, USA 

   

Vitamiini- ja antioksidanttilisät urheilussa Fil. tohtori, laillistettu ravitsemusterapeutti,  tutkija Jaakko Mursu, Itä-Suomen Yliopisto

Dietary supplement use and risk of ingesting banned substances; the Norwegian model Sports Nutrition specialist Anu Koivisto, Norway 

1. jaksolla mukana mm. Jarmo Riski, Seppo Immonen, Jukka Ikäläinen, Antti Paananen, Hannu Manninen, Pirjo Muranen ja Ismo Hämäläinen.

Tule kehittämään omaa osaamistasi kohti urheilemisen ja valmentamisen Huippua! Santasport Lapin Urheiluopisto tarjoaa menestyksen tekijöiden reseptit nyt myös Sinun saatavillesi! Poimi parhaat palat ainutlaatuisten tähtisparraajiemme annista ja tähtää kohti huippua urheilijana tai valmentajana. Sparrauspäivien mentoroinnista saat työkaluja menestymisen vaatimuksiin. Ohjelmaan kuuluu yhteisiä ja yksilöityjä treenejä, lajikohtaisia valmennusklinikoita, sekä eri teemojen mukaisia asiantuntijaluentoja.

Sparrauspäivien ajankohdat 1. Jakso 2. Jakso 3. Jakso

12. - 14.10.2012 23. - 25.11.2012 Tammi - helmikuu 2013

Ilmoittaudu mukaan 14vrk ennen ajankohtaa!

Katso ohjelma ja aikataulut: santasport.fi/menestyksentekijat Hinta: 200 EUR / jakso / henkilö

550 EUR / 3 jaksoa / henkilö

Hintoihin sisältyy täysihoitoruokailut, ohjelman mukaiset harjoitteet, lajikohtaiset valmennusklinikat, sparrausluennot sekä valmennustilojen käyttö. Hinta sisältää myös mahdollisuuden majoittua Urheiluopistolla 2-4 hengen huoneissa. Huoneita rajoitettu määrä.

Ilmoittautuminen ja majoitusvaraukset myyntipalveluun: sales@santasport.fi tai puh. 020 798 4222 Tiedustelut: Eero Hietanen puh. 0207 984 240, Reijo Jylhä puh. 0207 984 241

Lapin Urheiluopisto Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 Rovaniemi


Kilpatasolla urheilleilla on havaittu kasvanut ennenaikaisen nivelrikon riski.

Urheilijan lonkkaoireet ja nivuskivut Lonkan tietämillä tuntuvalle kivulle voi olla monia syitä. Maallikon ensiarvaus ei välttämättä osu oikeaan, sillä särky voi heijastella lonkkanivelestä, nivustyrästä tai alaselästä. Lääkärin vastaanotolle on suunnistettava, jos vaiva pitkittyy ja haittaa arkea, liikkumista tai harjoittelua – iästä ja urheilutaustasta riippumatta. Teksti Leila Timonen Kuvat Nina Kaverinen

P

itkittyneisiin lonkkaongelmiin kannattaa suhtautua vakavasti ja kertoa hoitavalle lääkärille. Jos urheilijan lonkkasärky ei johdu lihasvammoista tai lihasten kiinnityskohdan kiputiloista, selitystä on etsittävä nivelestä. Jo hyvinkin nuorilla urheilijoilla voi olla esimerkiksi väärästä suoritustekniikasta johtuvia kulumia, 40

4 • 2012

jotka ovat valitettavasti peruuttamattomia. – Pahat kulumat rustopinnoissa ovat harvinaisia, mutta eivät mahdottomia. Silloin urheilua voi jatkaa vain kivun sallimissa rajoissa, ortopedian erikoislääkäri Jari Syrjänen Sairaala Ortonista toteaa. – Sen sijaan jos lonkkakivun syynä on niin kutsuttu ahdas lonkka, pinnetilaa voidaan helpottaa lonkkanivelen tähystyksessä. Pinnetilan aiheuttaa reisiluun päähän muodostuva luukyhmy. Se on pitkän ajan

kuluessa syntyvä, ilmeisesti rasitusperäinen sairaus, jonka tunnistaminen vaatii perehtyneisyyttä lonkkasairauksien diagnosointiin. – Hoitamattomana luukyhmy voi aiheuttaa ennenaikaisen nivelrikon, jolloin tähystysleikkauksesta ei enää ole hyötyä, Syrjänen huomauttaa.

Urheilijan nivelrikkoriskit Urheilijoilla on jonkin verran kohonnut riski sairastua ennenaikaiseen polven tai lonkan nivelrikkoon. Suomalaistutkimuksessa on selvitetty kestävyysurheilussa, palloilu- ja kenttälajeissa sekä voimailulajeissa kilpailleiden leikkaushoitoa vaatineita nivelrikkotapauksia. – Nivelrikko on tyypillinen iäkkäiden vaiva, mutta myös kilpatasolla urheilleilla on havaittu kasvanut ennenaikaisen nivelrikon riski. Voimalajeissa se on jopa yli kaksinkertainen ja palloilulajeissakin lähes kaksinkertainen väestön tavanomaiseen nivelrikkoriskiin, Jari Syrjänen sanoo. Käytännössä näillä urheilijoilla nivelrikon oireet – nivelsärkyä levossa, liikkuessa tai sen jälkeen – saattavat ilmaantua jopa varhaisessa keski-iässä. Jalkapalloilijoilla riskiä lisäävät lajille tyypilliset urheiluvammat: polven nyrjähdykset ja kierukkavammat. Painonnostajilla puolestaan lonkan nivelrikkoa näyttäisi ennakoivan alkujaankin korkea painoindeksi, vaikka Syrjäsen mukaan lonkan ja ylipainon välistä yhteyttä ei ole aukotta todennettu. Sen sijaan kestävyyslajeissa, maasto-


Puheenjohtajan palsta www.saval.fi

Onnellisia harjoituksia

U Ortopedi, LL Jari Syrjänen työskentelee Sairaala Ortonissa ja on perehtynyt etenkin lonkan nivelvaivojen tutkimiseen, hoitoon ja tekonivelleikkauksiin. Työnsä ohella Syrjänen on toiminut mm. Suomen olympiajoukkueen lääkärinä.

hiihdossa ja juoksussa, nivelrikon yhteys näyttäisi olevan pienempi, vaikkakaan ei olematon. Tavallisesti kevytrakenteisilla kestävyysurheilijoilla nivelrikko näyttää ilmenevän vasta selvästi myöhemmällä iällä. Heillä vaivojen hoito on kuitenkin vaatinut hieman tavanomaista pidemmän sairaalahoidon. Nivelrikkoa ei voida parantaa, mutta sen oireita voidaan vähentää kipulääkkeillä ja niveleen kohdistuvaa rasitusta vähentämällä. Jos elämäntapa on muuten edelleen liikkuva ja aktiivinen, kivut pysäyttävät ja heikentävät elämänlaatua selvästi. Silloin on ajankohtaista miettiä tekonivelleikkausta, joka palauttaa kivuttoman liikunnan ilon. – Myös lonkan tekonivelleikkauksissa on vaihtoehtoja erilaisille potilaille. Aktiivisille ihmisille ja urheilijoille sopii usein pinnoitetekonivel, joka on omaa luuta säästävämpi kuin kokotekonivel. Periaatteessa lähes kaikki tavanomaiseen elämään liittyvä liikunta on sallittua pinnoiteproteesin kanssa – ehkä sentään ei aivan maratonjuoksua suositella, ortopedi Syrjänen toteaa. Jari Syrjänen on asentanut myös uusia sementittömiä pinnoiteproteeseja. – Sementitön malli soveltuu myös kuluneempiin ja huonokuntoisempiin lonkkiin. Kokemusten mukaan sementittömän kokotekonivelen varsi pysyy paremmin paikoillaan kuin sementillinen, ja tähän perustuu myös sementittömän pinnoiteproteesin ajatus. ●

rheilumaailmassa ei koskaan eletä seesteisiä välikausia. Olympiakisojen ja niitä seuranneiden paralympialaisten huikeista tunnelmista selvinneenä useampi kuin moni meistä puurtaa jo arjen askareissa uusine tavoitteineen. Päivittäisen työn laatu on ratkaiseva tekijä lopputuloksessa. Jokaisen suunnitelmallisen valmennus- ja harjoitusjakson todellinen arvo riippuu vain ja ainoastaan yksityiskohtien täydellisestä toteutumisesta. Missään ei saa olla suuripiirteinen. Työn tekeminen ja harjoittelu ei kuitenkaan saa tuntua voimia vievältä, vaan päinvastoin, sen tulisi voimistaa ja virkistää. Kuinka on mahdollista antaa kaikkensa ilman uupumusta?    Kreikkalainen Epikuros on kirjoittanut: ”Koskaan ei ole liian nuori eikä liian vanha voidakseen kokea onnea. Joka iässä on yhtä hyvä omistautua sielun hyvinvoinnille”. Urheilussa menestyneet ja huipputulokseen yltäneet välittävät usein haastatteluissa samaa viestiä toisaalta siitä kuinka yllätyksellisen kevyesti tulos syntyi ja siitä kuinka helpolta se tuntui. Pikamatkojen juoksijat näyttävät onnellisilta hidastuskuvissa jo useita metrejä ennen maaliviivaa ja maalintekijä yltyy aina hillittömiin koreografioihin täysosuman jälkeen. Suorituksen keveys ja helppous on osoitus onnellisista ja intohimoisista harjoitushetkistä.    Filosofi Bertrand Russel julkaisi vuonna 1930 kirjan nimeltä The Conquest of Happiness, eli Onnen valloittaminen. Mielenkiintoista kyllä, Russel painotti erityisesti rakkautta ja työtä hyvän elämän edellytyksiksi. Nuorten ja lasten lajivalmennuksessa on onnellisen oppimisilmaston varmistaminen yksi vaativimmista asioista toteuttaa. Kuinka onnellista onkaan omaehtoinen harjoittelu omassa tempossa itse valittuna ajankohtana, mutta vaatii jo asennetta valmistautua ammattiurheilijana työrupeamaan nimeltä hyvä harjoitus. Ei riitä, että yksittäinen urheilija itse huolehtii omasta onnellisuudestaan työssään. On valtava apu jos onnistumme lataamaan sellaista suomalaista itsetuntoa nostavaa ja urheilijaa kannustavaa arvomaailmaa, jonka tukemana kaikki urheilussa mukana olevat ja työtä tekevät voivat onnellisina ja taitavina toimia. Anuliisa Uotila

4 • 2012

41


”Ei ollut minun päivä”

Selitysmallit urheilussa

Urheilijat selittävät monella tapaa onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan kilpailujen jälkeen. Epäonnistumisten jälkeen vastustaja on ollut parempi, suoritus ei luistanut tai ei vaan saanut itsestään parasta irti, kun taas onnistumisten jälkeen ”teimme työtä joukkueena”, tai ”oli meidän päivä”. Teksti Sebastian Björkstrand Kuva Kristiina Danskanen

Y

hteistä sekä epäonnistumisen että onnistumisen jälkeisille selityksille on, että ne selitetään joko internaalisilla tai externaalisilla tekijöillä. Internaaliset eli itsessä olevat tekijät ovat esimerkiksi sitä, että urheilija selittää on42

4 • 2012

nistumisen/epäonnistumisen henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan kuten ”olen loistava urheilija”. Myös se, että urheilija sanoo asioiden johtuvan yrityksestä (annoin kaikkeni) tai omista kyvyistä (nopeuteni riitti tänään), on internaalinen syyselitys. Externaaliset eli ulkoiset syyselitykset sen sijaan ovat toisiin urheilijoihin (vastustaja oli parempi), itse urheilutilanteeseen tai sattumaan liittyviä (kävi tuuri).

Tapa selittää epäonnistumisia vaikuttaa panostukseen Tapa, miten urheilija selittää urheilumenestystään, vaikuttaa vahvasti urheilijan motivaatioon, tavoitteenasetteluun ja panostukseen. Esimerkiksi urheilija, joka

ajattelee onnistumisten johtuvan ulkoisista tekijöistä, kuten hyvästä tuurista tai vastustajan huonoudesta, ei jaksa panostaa niin paljon taitojen kehittämiseen, koska hänelle ei ole tunnetta, että omat tekemiset vaikuttaisivat lopputulokseen. Onnistumisten jälkeen olisi hyvä pystyä näkemään ne itsessä olevat tekijät, jotka vaikuttivat haluttuun tulokseen, koska ne tekijät, jotka ovat omassa kontrollissa, luovat eniten uskoa urheilijalle omaan menestymiseen. Esimerkiksi yhdessä valmentajansa kanssa urheilija pystyy vaikuttamaan omaan valmistautumiseensa, taktiikkaansa ja harjoitusmetodeihinsa. Lisäksi hän pystyy miettimään erilaisia toimintatapoja yleisimpiin oman lajin ongelmati-


< Suomen keihäskolmikko Lontoon olympiakisoissa ei joutunut turvautumaan ulkoisiin selitysmalleihin. Kisat menivät kokonaisuutena heidän osaltaan hyvin.

kia aktiivisen ja myönteisen otteen ylläpitäminen myös vaikeissa tilanteissa olisi tärkeää. Lisäksi on pyrittävä keskittymään niihin tekijöihin, jotka ovat omassa kontrollissa.

lanteisiin, kuten huonoon pelin aloitukseen tai tappiolle jäämiseen. Yleinen ongelma urheilijoilla voi olla se, että he uskovat epäonnistumisten, kuten virhesyöttöjen tai epäoikeudenmukaisen tuomarin olevan pääsyynä siihen, että peli ei kulje tai on hermostunutta. Tarkemmin asiaa tarkasteltaessa huomaa, että näin ei ole. Urheilijat eivät siis pelaa huonosti epäonnistuneen rankkarin tai huonon ensimmäisen puoliajan tai muun selityksen takia. Heidän huono pelaaminen on seurausta siitä, miten he reagoivat ja ajattelevat epäonnistumisesta. Tämän ta-

Epäonnistumiseen liittyvät tekijät kannattaa käydä läpi Monesti tuntuu suurten urheilukilpailujen jälkeen, että urheiluväki haluasi kuulla urheilijoilta suorempaa puhetta kuin ainaiset ”ei ollut minun päivä” tai ”sääolosuhteet olivat vaikeat”. Epäonnistumisten jälkeen kuitenkin ulkoisten tekijöiden kautta selittäminen on strategiana urheilijan itsetunnon kannalta parempi vaihtoehto kuin sanoa, että vika oli itsessä. Urheilijan voi sanoa käyttävän ulkoisiin tekijöihin vetoamista itsetuntoa tukevana strategiana. On kuitenkin muistetta-

”Tapa, miten urheilija selittää urheilumenestystään, vaikuttaa vahvasti urheilijan motivaatioon, tavoitteenasetteluun ja panostukseen. Esimerkiksi urheilija, joka ajattelee onnistumisten johtuvan ulkoisista tekijöistä, kuten hyvästä tuurista tai vastustajan huonoudesta, ei jaksa panostaa niin paljon taitojen kehittämiseen.”

va, että vaikka itsetunto olisi säilynyt strategian ansiosta hyvällä tasolla, niin tunnekuohun laannuttua on erityisen tärkeää, että epäonnistumiseen liittyvät tekijät käydään tarkasti läpi. Mikäli näin ei käy vaan urheilija pysyy ulkoisessa selitysmallissa, oppimista ja sen myötä kehitystä tuleviin kilpailuihin ei tapahdu. Urheilijan ajattelutapaa voi hyvin lähteä selvittämään seuraamalla, miten hän selittää oman menestyksensä tai epäonnistumisensa peleissä ja harjoitustilanteissa. Esimerkiksi ennen keskustelua mietitään valmiiksi yleisimpiä harjoitteita ja pelitilanteita. Sen jälkeen käydään läpi, mitä urheilija ajatteli, tunsi, teki tai mihin hän keskittyi kyseisissä tilanteissa. Näin voi saada tietoa siitä, mitkä ajattelu- ja toimintatavat sekä tunnetilat johtavat myönteisiin ja mitkä negatiivisiin tuloksiin. Selitysmalleista keskustelu onkin hyvä ja toimiva alku esimerkiksi tavoitteenasetteluprosessille. Silloin esille on jo tullut paljon asioita, joille voi tehdä jotain, ja mihin urheilijan olisi jatkossa keskityttävä niin harjoituksissa kuin kilpailutilanteissa, päästäkseen optimaalisiin suorituksiin. ●

Jokainen kohtaaminen on psyykkistä valmennusta Urheilupsykologian perusteet (toimittaneet Leena Matikka & Martina Roos-Salmi) on 24 alan asiantuntijan kirjoittama perusteos. Teos auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla.

Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169, 363 sivua, 2012. Hinnat: 60 € (norm. hinta), 50 € (LTS:n jäsen -hinta), 40 € (opisk.hinta)

Urheilupsykologian perusteet on hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille. Jokaisen on hyvä ymmärtää mitä reittejä kulkien urheilussa voi päästä huippusuorituksiin ja miten liikunta vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään. Tilaukset: www.lts.fi

p. 010 778 6601 • tuula.valli@lts.fi .fi


Mika Kekäläinen lähti Norjaan kehittymään:

Osaamista, vastauksia ja ratkaisuja Pitkän linjan uintivalmentaja, Mika Kekäläinen, kaikki Suomen altaat kolunneena, lähti valmentajaksi Norjaan vuonna 2010 katsomaan, miten voisi ammattilaisena kehittyä. Teksti Jukka Lahtinen Kuva Uimaliiton arkisto

M

ikalla on pitkä kokemus suomalaisesta seuravalmennuksesta eri ikäisten ja tasoisten uimareiden vastuuvalmentajana. Valmentajan erikoisammattitutkinnon hän suoritti työn ohessa reilut 10 vuotta sitten. Viimeiset Suomen vuotensa hän toimi Suomen Uimaliiton Helsingin valmennuskeskuksen päävalmentajana ja vastasi yksikön toiminnasta ja pääosin keskuksessa harjoitelleiden maajoukkueuimareiden päivittäisestä valmennuksesta. –  Minulla oli ollut jo pitkään haave lähteä valmentamaan ulkomaille. Halusin kehittää itseäni sekä nähdä ja kokea uutta, Mika toteaa. – Vähitellen aloin katsella netistä eri vaihtoehtoja ja jo pian totesin, että Norjassa seuratasolla on kiinnostava päävalmentajan paikka auki. Haave ulkomaista ja toisaalta epävarmuus Helsingin valmennuskeskuksen toiminnan jatkumisesta kannustivat minua eteenpäin. Suurin motiivi ulkomaille lähtemiselle oli kuitenkin oma uudistumishalu.

Sopimus syntyi helposti Sopimuksien tekeminen on joka maassa omanlaistaan. Norjassa yhteiskunta ei juuri poikkea Suomesta ja Mikankin kohdalla sopimus lopulta syntyi erittäin nopeasti ensimmäisen seuran, bergeniläisen Vestkantsvømmernen kanssa. Prosessi toimi lähettämällä ansioluettelo ja tiivis työhakemus seuralle. Pian järjestyi tapaaminen ja haastattelu Bergenissä - ja jo seuraavana päivänä sopimus oli käytännössä valmis. Siirtyminen paikan päälle oli helppo, sillä muuton ja alkuvaiheen seura hoiti hyvin. –  Seuran odotukset työnkuvasta eivät olleet aivan kristallinkirkkaina mielessäni ennen saapumistani Berge44  4 • 2012

niin. Samaan aikaan alkoivat uinnin EMkisat ja koska uimarit olivat kisoissa, alku oli rauhallinen. Asunnon etsiminen nopeasti, mutta ilman kiirettä, oli mahdollista. –  Käytännön työ oli valmennusta ja sopimus piti. Mutta kun seuran johtokunta vaihtui, seuran taloudelliset tappiot alkoivat ja johtivat kestämättömään tilanteeseen. Sopimus meni poikki ja oli aika etsiä uusi seura. Norjassa suomalaisella valmentajalla on samat oikeudet kuin Suomessa jos hänellä on norjalainen henkilötunnus. Ilman sitä ei saa pankista tiliä eikä verotus- ja eläkejärjestelmä toimi. Oman työsuhdeturvahistoriansa suomalaisvalmentaja voi viedä Norjaan sitä tarvittaessa. SAVAL:n jäsenenä siihen on myös asiantuntijapalvelu käytettävissä Suomessa. Terveydenhuoltojärjestelmä on erityisen korkeatasoinen ja luo omalta osaltaan turvaa valmentajalle.

Työ on sama kaikkialla –  En kokenut kulttuurishokkia, kun aloitin. Uinti lajina on samanlainen kaikkialla. Välit uimareiden kanssa ovat mutkattomat, he osaavat hyvin englantia, mutta käytännön työkielekseni on muodostunut skandinaviska, Mika Kekäläinen sanoo. –  Ikä ja kokemus auttaa paljon ja erityisesti se, että olin Suomessa valmentanut olympiatasonkin uimareita. Viidellä renkaalla on iso statusarvo Norjassa. Norjassa valmentajat tekevät työn enemmän työnä, vähemmän suomalaisvalmentajien tapaan sydämestään. Työaikoja kunnioitetaan tarkemmin kuin Suomessa

ammattivalmentajakulttuurin vuoksi. Loma-aikoina uimarit lähtevät lomille perheidensä kanssa eivätkä aina leireille. Norja on perinteinen kestävyyslajien maa. Perinteet ohjaavat ja vaikuttavat vahvasti maan urheilukulttuurissa. Uinnissa harjoitellaan enemmän määräpainotteisesti. –  Seurojen tulonmuodostus perustuu uimakouluihin, joilla toiminta rahoitetaan. Seurat ovat palveluntuottajia ja kulttuuri on erilainen kuin Suomessa. Eli asiakkuus ja palveluntarjonta ovat selkeämmät, Mika toteaa. Norjassa on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä – myös valmennuksen alalla. Yksi maailman vauraimmaista maista tarjoaa loistavan mahdollisuuden työskentelyyn lähellä Suomea, hyvin samantyyppisessä kulttuurissa myös suomalaisvalmentajille. Kieliongelmatkaan eivät ole ratkaisemattomia. Ulkomaalaisia osaajia arvostetaan ja osaamiskulttuuri korostuu.

Olympiatoppen avainasemassa Tiedon jakaminen on tärkeää. Se näkyy parhaimmillaan, kun uimari saavutta Olympiatoppenin kriteerit ja pääsee sen ohjelmien mukaan. Yhtä uimaria kohden onkin yhtäkkiä useita asiantuntijoita tukemassa valmennusprosessia, Mika sanoo. Olympiatoppenin merkittävin rooli Norjassa kaikissa lajeissa on osaamisesta, vastauksista ja ratkaisuista huolehtiminen koskien huippu-urheilijaa. Päätuki on tarjota urheilija-valmentaja -parille osaamista. Vasta aivan kirkkaimmalla huipulla oleville urheilijoille Olympiatoppen antaa myös suoraan taloudellista tukea eri muodoissa. –  Olen valmentanut jo kolmessa eri seurassa Norjassa, Vestkantsvømmernessa, Skjetten Svømmingissa ja nyt Stavanger Svømme Clubissa. Mielestäni ulkomaille kannattaa lähteä nuorten ja kokeneempienkin valmentajien. Aina voi oppia uutta ja kehittyä. ●


Tomi Tuuha on kulkenut voimistelijan polkua aina arvokisamenestyjäksi yhdessä valmentajansa Timo Holopaisen kanssa.

– Meillä on muutostyön aikana yli 40 lajia muodostanut itselleen käsityksen siitä, mitä maailman huipulle pääseminen vaatii. Voimisteluliitto on tehnyt sen poikkeuksellisen kokonaisvaltaisesti ja konkreettisesti, ylistää huippu-urheilun muutosryhmän jäsen Leena Paavolainen. Myös pääkaupunkiseudun urheiluakatemian toiminnanjohtaja Simo Tarvonen oli vaikuttunut seminaarin annista. – Päivä oli erinomainen voimannäyttö Voimisteluliitolta ja Kisakallion Urheiluopistolta. Eri voimistelulajien valmentajien ja asiantuntijoiden tuominen yhteen luo uskottavuutta ja innostusta seuroissa toimiville voimistelijoille ja valmentajille.

Tärkeä työkalu Voimistelun polut ovat valmistuneet rytmiseen voimisteluun, joukkuevoimisteluun sekä miesten ja naisten telinevoimisteluun. Tavoitteena on luoda niistä työkalu niin yksittäisille voimistelijoille, valmentajille kuin seuroillekin. – Polut luovat perustan suomalaiselle voimisteluvalmennukselle ja valmentajakoulutukselle, mutta tukevat myös voimistelijaa ja valmentajaa yksilöllisten tavoitteidensa saavuttamisessa, sanoo Kirjavainen. Telinevoimistelun EM-kultamitalisti Tomi Tuuhan valmentaja Timo Holopainen on tyytyväinen työhön. – Miesten telinevoimistelun puolella polku on hyvä työkalu seuratoiminnan kehittämiseen. Urapolku tullaan jalkauttamaan pääseuroihin seurakäynneillä. Kehittämisen kohteita voivat olla esimerkiksi valmentajien ammattitaidon lisääminen, olosuhteiden kuntoon laittaminen tai tukitoiminen parantaminen.

Tähtäimessä menestys

Voimistelijan polku valmis kuljettavaksi Voimisteluliiton rakentama voimistelijan polku on vaatinut eri voimistelulajien hyvää yhteistyötä, ja tulokset ovat lupaavia. Teksti Anna Kirjavainen Kuva Julia Meltoranta

V

oimisteluliitto esitteli aikaansaannoksiaan urapolkuseminaarissa Kisakallion Urheiluopistolla syyskuun alussa. Seminaarissa oli paikalla lähes 300 voimisteluvalmentajaa, asiantuntijaa ja kutsuvierasta näkemässä ja kuule-

massa, mitä voimistelijanpolku käytännössä tarkoittaa. Päivän aikana kuljettiin polku pienestä jumppakoululaisesta mahdolliseksi arvokisamenestyjäksi. Polkujen tekeminen on vaatinut eri voimistelulajien huippuosaajien yhteistyötä. – On ollut upeaa, että kaikki parhaat valmentajat eri voimistelulajeista ovat olleet mukana avoimesti jakamassa omaa osaamistaan. Yhteishenki on ollut hyvä, sanoo Voimisteluliiton valmennuspäällikkö Anna Kirjavainen. Voimisteluliiton tekemä iso työ on huomioitu myös huippu-urheilun muutostyöryhmässä.

Voimistelijan polku on laaja kokonaisuus, jossa on huomioitu urheilijan ominaisuuksien, lajitaitojen kehittämisen ja valmentamisen lisäksi myös kodin, koulun, seuran ja liiton rooli urheilijan elämässä. Polun alussa korostetaan monipuolisuutta ja positiivisia kokemuksia, mutta 12 ikävuoden jälkeen harjoitustunteja pitäisi kertyä jo parikymmentä viikossa. – Voimistelu on kova laji, koska kansainvälistä huippua tavoitellessa jo alakouluiässä pitää harjoitella paljon. Viimeistään yläkouluiässä pitäisi koulupäivän aikanakin päästä treenaamaan, kuvailee Holopainen Huippu-urheilun muutostyöryhmässä on huomattu Voimisteluliiton menestystavoitteet. – Voimisteluliitto on ennakkoluulottomasti luonut itselleen kunnianhimoiset huippu-urheilutavoitteet ja lähtenyt myös panostamaan niihin, toteaa Leena Paavolainen. ● 4 • 2012

45


Tuotepalsta Tuotepalstamateriaalit: ilmoitus@suomenvalmentajat.fi

Valmentavalla johtamisella selvitään A-rajasta? Teksti Leena Matikka Kuva Docendo

M

enestystä on saavuttaa taso, jolta voidaan toistuvasti yltää huippusuorituksiin. Hyvä johtaminen herättää menestymisen halun ja saa ihmiset toimimaan oman ja yhteisönsä menestyksen eteen. Periaatteessa mikä tahansa työyhteisö voidaan virittää menestykseen valmentavan johtamisen otteella. Jukka Jalosen ja Ilkka Lammen kirja Menestyksen pelikirja haastaa lukijan arvioimaan näiden väitteiden paikkansa pitävyyttä. Soveltuuko valmentavan johtamisen malli todella kaikkiin organisaatioihin niin urheilussa, liike-elämässä kuin julkisella sektorilla? Jos näin olisi, pitäi-

si ihmetellä, miksi valmentava johtamismalli ei ole laajemmin käytössä. Verkostuneiden yksilöiden johtaminen organisoidusti on suuri haaste nykyisille johtamisjärjestelmille. Tämän haasteen kanssa painiskelevat monet vanhojen johtamisoppien kannattajat. Joka tapauksessa hyvä johtaminen nähdään yhtenä joukkueen tärkeimmistä menestystekijöistä. Teoksen tekijät ovat kokeneita ja arvostettuja oman alansa osaajia. Eräänlaisen vuoropuhelun mallilla toteutettu teos virittää ja ylläpitää lukijan mielenkiinnon loppuun asti. Läpileikkaus yritysjohtamisen ja jääkiekossa menestymisen opeista on kunnioitettavan kattava. Arvoihin perustuva tinkimättömyys ja johtajan oman esimerkin voima koko joukkueen yhdessä tekemisen perustana

Jukka Jalonen ja Ilkka Lampi: MENESTYKSEN PELIKIRJA. Docendo 2012, 230 s.

tuodaan esiin psyykkisen energian lähteenä, jonka varaan menestyminen on helppo ankkuroida. Kannattaa ehdottomasti lukea. ●

TrainingFocus - psyykkisen valmennuksen työkalupakki ja harjoitekirjasto

T

rainingFocus on suomalainen verkkopalvelu, joka on suunniteltu valmentajien ja urheilijoiden käyttöön. TrainingFocus tarjoaa valmentajalle käytännön työkaluja psyykkisen valmennuksen liittämiseksi jokapäiväisen fyysisen harjoittelun yhteyteen. TrainingFocus tukee tehokkaasti urheilijan kokonaisvaltaista kehittymistä.

Käytännönläheinen, tehokas ja laadukas TrainingFocus on asiantuntijoiden kehittämä palvelu, jota ovat testanneet suomalaiset huippu-urheilijat ja -valmentajat. Kehitystyön punaisena lankana ovat olleet käytännönläheisyys, tehokkuus ja laatu. TrainingFocus sisältää eritasoisia harjoitteita valmiuksien kehittämisestä huipputasolle useaan psyykkisen valmennuksen teemaan liittyen, kuten itseluottamus, motivaatio, keskittyminen, kilpaileminen sekä tavoitteenasettelu. Jokaisen harjoitteen yhteydessä on selkeät ohjeet harjoitteen toteuttamiseksi sekä lista harjoitteen vaatimasta ajasta, tilasta ja toistojen määrästä.

46

4 • 2012

TrainingFocukseen on valikoitu sellaiset harjoitteet, joiden on käytännössä havaittu toimivan tehokkaasti. Näin harjoitteiden parissa vietetystä ajasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty. TrainingFocus on suomalaisten asiantuntijoiden, Paula Arajärven ja Terhi Lehtoviidan kehittämä. Sen sisältämiä harjoitteita on toteutettu käytännössä menestyksekkäästi jo vuosien ajan. Laadun varmistamiseksi SportFocus Oy tarjoaa TrainingFocuksen käyttöönottokoulutusta ja konsultointia.

Kohderyhmät TrainingFocuksen harjoitteet on suunniteltu yksilöiden, joukkueiden sekä lasten päivittäiseen valmennukseen. Yksityisasiakkaat voivat tilata TrainingFocus -harjoitteita SportFocuksen verkkosivuilta: www.sportfocus.fi. Muille kohderyhmille, kuten seuroille, lajiliitoille ja urheiluakatemioille TrainingFocusta myydään vuoden käyttölisenssinä. Tiedustelut: taru.akela@sportfocus.fi


Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus Antti Mero - Arja Uusitalo - Hannele Hiiloskorpi - Ari Nummela - Keijo Häkkinen

UUTUUSKirja, joka keskittyy tyttöjen ja naisten harjoittelun sekä valmennuksen erityispiirteisiin. Kirja tarjoaa käytännönläheistä ja tutkittua tietoa ja sen pääteemana on urheilijan polku lapsuudesta huipulle, harjoittelun ja valmentamisen sisällöt sekä niiden toteutus.

Kirjan pääsisältö • • • • • • • • • • • • • •

Tyttö ja nainen urheilijana Elimistön kasvu ja kehitys Tyttölahjakkuuksien tunnistaminen urheilussa Urheilijan polulle - yksin yrittämisestä yhdessä onnistumiseen Tytön ja naisen fyysisen kapasiteetin harjoittaminen Tytöstä naiseksi - ravitsemus osana hyvää harjoittelua Palautuminen ja ylikuormitus tytöllä ja naisella Terveydenhuolto naisurheilijalla Urheilijan ja valmentajan välinen ihmissuhde Tytön ja naisen psyykkiset ominaisuudet valmentautumisessa Eettisyys urheilussa Naisvalmennus olympiakomitean näkökulmasta Tyttöjen ja naisten harjoittelun ja valmennuksen erityiskysymyksiä Käytännön kokemuksia naisurheilijan valmennuksesta

Eri lukujen tarkemmat sisällöt kotisivuiltamme www.vk-kustannus.com

ISBN 978-951-9147-66-6

Kirjan sisältö on laaja ja sitä on ollut tekemässä yli 50 suomalaista urheiluvalmennuksen ja liikuntalääketieteen huippuasiantuntijaa. Omista kokemuksistaan kirjassa kertovat useat menestyneet naishuippu-urheilijat ja valmentajat. Kirja on tarkoitettu eri lajien tyttöjen ja naisten ohjaajille ja valmentajille, urheilijoille, liikuntaa harrastavien lasten vanhemmille, liikunta-alan opiskelijoille, liikunnanohjaajille ja opettajille, personal trainereille, ravintovalmentajille, testaajille, urheilulääkäreille, hierojille, fysioterapeuteille ja kuntoutusalan opiskelijoille.

VK-Kustannus Oy Paasikivenkatu 2 a 15110 LAHTI

K on irjassa 3 ja n 50 sivu e a kuv liväriitus !

Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus - kirja antaa eväät ymmärtää ja kehittää entistä paremmin urheilijan polun eri vaiheissa olevia tyttöjä ja naisia. Suomen Valmentajat ry suosittelee kirjaa kaikille tyttöjen ja naisten urheilun valmennustoimissa mukana oleville ohjaajille, valmentajille ja urheilevien lasten vanhemmille. Sen toivoisi myös kuuluvan SLU:n lajiliittojen valmentajakoulutuksen perusteoksiin”.

Tilauspalvelu Puh. (03) 468 9100 tilaus@vk-kustannus.com www.vk-kustannus.com

Suomen Valmentajat ry

Kirjan hinta on 45 e

Maksaa voit kätevästi kertamaksulla tai 20 e kuukaudessa korottomasti. Toimitus postikuluitta.


Pentti Kettunen ansaituille eläkepäiville VK-Kustannus Oy:n perustaja Pentti Kettunen, sydänjuuria myöten urheilumies, vetäytyy ansaitulle eläkkeelle 40 vuoden urheilukirjojen kustannustyön jälkeen. Teksti Antero Kujala, Kristiina Danskanen Kuvat Antero Kujala ja Pekka Potinkara

R

akkaus urheiluun vaikutti Pentti Kettusen myöhempään uravalintaansa urheilukirjojen kustantajana. 40 vuotta kestäneen uransa hän aloitti Skandiakirjat Oy:n osakkaana. Siellä hän ideoi Urheilumme kasvot -kirjasarjan ja osallistui vahvasti kahdeksan ensimmäisen osan tekemiseen. Kalevi ”Kallu” Tuomisen aloitteesta Kettunen lähti tuottamaan valmentajille suunnattua kirjallisuutta. Vuonna 1978 hän aloitti Valmennuslehden julkaisemisen, mutta pian huomattiin huutava tarve tuottaa myös valmennuskirjallisuutta. Kustannettavaa on riittänyt jo yli 30 vuoden ajan ja useimmat suomalai48 4 • 2012

set urheilun ja liikunta-alan asiantuntijat löytyvät juuri VK-kustannuksen kustantamista kirjoista.

Asiantuntijat kertovat minkälaisia kirjoja tarvitaan VK-kustannuksen toimintamalli on ollut sama ja toimiva jo kolmen vuosikymmenen ajan. – Koulutuksista vastaavat alan asiantuntijat kertovat, mitä kirjallisuutta tarvitaan opiskelijoita varten. Sen jälkeen me joko käännätämme tai kustannamme kotimaisten kirjoittajien kirjoja tähän tarpeeseen, tiivistää Kettunen toimintaperiaatteet. Seuraavia julkaisuja on lyöty lukkoon pariksi vuodeksi eteenpäin valmiiksi Kettusen jatkajalle VK-kustannuksen johdossa. Seuraajaa ei ole vielä löytynyt, vaan ei ole tosissaan etsittykään. Muutama vuosi sitten olisi jo eläkeikäkin täyttynyt, mutta omasta lempilapsesta luopuminen ei ole helppoa, kun intoakin on riittänyt. – Nyt on kuitenkin aika kiertää golf-

Vuonna 2008 Pentti Kettuselle ojennettiin Opetusministeriön Liikunta- ja urheilukulttuurin hopeinen ansioristi.


kierrokset ilman aikapaineita. Annetaan nuoremmille tilaa, naurahtaa Pentti Kettunen.

Läheinen suhde Suomen Valmentajat ry:n kanssa Pentti Kettunen perusti aikanaan Valmentaja-lehden edeltäjän Valmennuslehden. Hänen omistamansa Valmennuskirjat oy toimi Valmentaja-lehden ensimmäisenä kustantajana. Kalevi ”Kallu” Tuomisen ja Erkki Oikarisen kanssa kehitelty idea Valmennuslehden perustamisesta toteutettiin vuonna 1978. Lehti on ollut perustamisestaan lähtien myös Suomen Valmentajat ry:n virallinen jäsenlehti. Kiitokseksi lehden perustamisesta Suomen Valmentajat ry hakemuksesta opetusministeriö myönsi Kettuselle vuonna 2008 Liikuntakulttuurin ja urheilun hopeisen ansioristin. ●

MYYTÄVÄNÄ VK-KUSTANNUS OY:n liiketoiminta Valmennuksen, liikunnan ja kuntoutuksen erikoiskirjojen kustantaja vuodesta 1978. www.vk-kustannus.com Toimipiste: Paasikivenkatu 2a, 15110 Lahti Tiedustelut: Pentti Kettunen, +358 500 492 874

S EPPO L IITSOLA

IN MEMORIAM

Kuva: Jääkiekkoliiton arkisto

Pentti Koskinen aikoo kiertää golfkierrokset tulevaisuudessa ilman aikapaineita!

Suomen Valmentajat ry:n kunniajäsen

Seppo Liitsola 1933 -2012. VALMENTAJAKUNTA SAI HEINÄKUUSSA suruviestin, Seppo Liitsola oli poistunut keskuudestamme 79 vuoden iässä. Liitsola syntyi Tampereella 7.2.1933 ja ammensi luisteluoppinsa Tammelan kentältä. Jääkiekon lisäksi urheilullisesti lahjakkaan nuorukaisen lajivalikoimiin kuuluivat muun muassa jalkapallo ja muut palloilulajit. Lopulta omaksi lajiksi valikoitui jääkiekko. SM-sarjauransa Liitsola pelasi TBK:ssa ja Tapparassa. Hän voitti kuusi Suomen mestaruutta (TBK 1953 – 55, Tappara 1959, 1961 ja 1964). Vuosina 1953-1964 hän voitti ennätykselliset 12 peräkkäistä SM-mitalia (6 kultaa, 3 hopeaa, 3 pronssia). A-maaotteluita Liitsolalle kertyi yhteensä 14 kappaletta. Hän edusti Suomea vuoden 1955 MM-kisoissa. Valmennustehtäviin ”Kimi” hakeutui jo pelaajauransa aikana. Ensimmäinen virallinen valmentajapesti löytyi pelaajauran päättymisen jälkeen Lahdesta Upon Pallon joukkueesta. Lahdessa näytöt olivat niin kovat, että seuraavat työnantajat olivat HIFK ja A-maajoukkue. Leijonien päävalmentajana Liitsola toimi vuosina 1970 – 72 ja 1974 – 76. Leijonat pelasi Liitsolan valmennuksessa viisi MMturnausta ja kahdet olympialaiset, yhteensä 149 ottelua. Vuonna 1974 Liitsola valmensi HIFK:n Suomen mestariksi. Suomen Jääkiekkoliiton tehtävissä Liitsola toimi kuudella vuosikymmenellä, päävalmentajapestin jälkeen mm. valmennuspäällikkönä, koulutuspäällikkönä ja liittohallituksen jäsenenä. Hän teki myös merkittävän työn jäähalliverkoston kehittäjänä. Ainutlaatuinen ura päättyi pronssijuhliin naisten maajoukkueen johtoryhmän jäsenenä vuoden 1998 olympialaisissa Naganossa. Valmentajana Kimi oli edelläkävijä ja hyvin vaativa. Jääkiekkoliiton valmennuspäällikkönä ja lajipäällikkönä työskennellessään hänellä oli suuri merkitys valmennuksen ja pelin kehittämisessä sekä kenttäkouluttajana. Hänet tunnettiin henkilönä, joka sanoi asiat suoraan. Suomen Valmentajat ry:n hallituksessa Liitsola toimi vuosina 1976 – 80. Kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 2001. Hänelle myönnettiin Suomen Valmentajat ry:n anomana Suomen urheilu- ja liikuntakulttuurin kultainen ansioristi vuonna 2005. Koulutukseltaan Liitsola oli voimistelunopettaja. ●

4 • 2012

49


KEHITYSPÄÄLLIKÖN PALSTA

Suomen Valmentajien toimisto

Erik Piispa

Suomen Valmentajat ry Radiokatu 20, 00240 Helsinki

www.suomenvalmentajat.fi

Avoinna: klo 08:30 – 16:00 Sähköposti: toimisto@suomenvalmentajat.fi

Kohti uusia haasteita

K

esä on tämän vuoden osalta valitettavasti ohi ja nyt on aika tarttua syksyn haasteisiin. Haasteita urheilun saralla riittää. Minkälaisia muutoksia huippu-urheilun rakenteisiin ja toimintaan syntyy Humu-työryhmän valmistelutyön päättyessä vuoden loppuun mennessä? Sitä odottaa varmasti moni. Olympialaisissa saavutettuja tuloksia arvioidaan niin ikään huolellisesti monissa kesälajeissa ja mietitään miten toimintaa kehitetään edelleen matkalla kohti Rion kisoja. Yhtä kaikki, töitä riittää meille kaikille kilpa- ja huippu-urheilun parissa työskenteleville varmasti vuosiksi eteenpäin. Positiivista ja myönteistä asennetta ja vahvaa uskoa tarvitaan, jotta suomalainen urheilu kehittyy.

Syksyn koulutustarjonnasta Loppuvuoden koulutus- ja seminaaritarjonta on erittäin runsasta. Toivottavasti väkeä riittää kaikkiin tapahtumiin. Tässä joitain poimintoja syksyn seminaaritarjonnasta: Lihasharjoittelu, vetreyttä, voimaa, kestävyyttä vai taitoa 4.– 5.10. Invalidisäätiö Orton, Helsinki Luennoitsijoina kotimaisia alan asiantuntijoita. Lisätietoja: www.orton.fi Ravitsemusvalmennus urheilijan polulla 26.– 27.10. Varala Luennoitsijoita Yhdysvalloista, IsostaBritanniasta, Norjasta ja Suomesta. Lisätietoja: www.varala.fi International Congress on Enhancement of Physical Activity and Motor Skills, ICEPA 2012 1.– 3.11. Jyväskylä Luennoitsijoita Australiasta, Kanadasta, Norjasta, Hollannista, Ranskasta, Saksasta, Sveitsistä, Yhdysvalloista, Italiasta ja Suomesta. Lisätietoja: www.icepa.fi 50

4 • 2012

Voimavalmennusseminaari 9.– 11.11. Kuortane Ulkomaisia ja kotimaisia luennoitsijoita. Lisätietoja: www.kuortane.com Kestävyysseminaari 16.– 18.11. Pajulahti Ulkomaisia ja kotimaisia luennoitsijoita. Lisätietoja: www.pajulahti.com

Suomen Valmentajien koulutukset Alkuvuoden tapaan Suomen Valmentajien koulutustoiminta on vilkasta myös loppuvuonna. Tarjolla on kotimaisin voimin vedettyjä koulutuksia, mutta myös kansainvälisiä tapahtumia. Valmentajaklinikoita järjestetään syksyllä peräti kolme. Teemana on edelleen taidon, toiminnallisuuden ja kehonhallinnan merkitys urheilussa. Kouluttajina toimivat taidon oppimisen ja opettamisen asiantuntija Sami Kalaja, olympiahopeamitalisti Tuuli Petäjän fysiikkavalmentaja Mika Saari ja allekirjoittanut. Koulutusten paikkakunnat ja ajankohdat: Tanhuvaaran Urheiluopisto 7.10. klo 10.00 – 18.00. Imatra 24.11. klo 10.00 – 18.00. Kotka 15.12. klo 10.00 – 18.00. Lisätiedot ja ilmoittautumiset valmentajaklinikkaan Suomen Valmentajien nettisivuilla www.suomenvalmentajat.fi

Fyysisen valmennuksen teemakoulutukset Martin Rooney, joka on Suomessa saanut lempinimen Mr. SISU, tulee jälleen Suomeen. Martin pitää vierailunsa aikana kaksi kolmen tunnin teemakoulutusta sekä yhden viikonloppukoulutuksen. Kolmen tunnin koulutukset järjestetään seuraavasti: 14.11. Varalan Urheiluopisto, Tampere klo 18.00 – 21.00 sekä 15.11. Mäkelänrinteen uintikeskus ja lukio, Helsinki klo 18.00 – 21.00. Kolmen tunnin teemakoulutusten

Internet: www.suomenvalmentajat.fi

Suomen Valmentajien henkilöstö Toiminnanjohtaja Kristiina Danskanen GSM 043 211 3388 kristiina.danskanen@ suomenvalmentajat.fi Kehityspäällikkö Erik Piispa GSM 045 638 4772 erik.piispa@suomenvalmentajat.fi Palvelupäällikkö Taru Alanko Puh. (09) 3481 3142 GSM 045 638 4771 taru.alanko@suomenvalmentajat.fi

sisältö perustuu Martinin uusimpaan kirjaan, jonka aiheena on Cardio Training. Tarjolla on takuuvarmasti energinen ja laadukas koulutustapahtuma. Kannattaa osallistua. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.suomenvalmentajat.fi

SISU Work Shop Martin Rooneyn SISU Work shop viikonloppukoulutus järjestetään 16. – 18.11. Pajulahden Urheiluopistolla. Tästä koulutuksesta mainitsin alkuvuonna Valmentaja-lehdessä omalla palstallani ja sain sen jälkeen liudan ilmoittautumisia, jotka lähestulkoon täyttivät koulutuksen. Koulutukseen otetaan mukaan korkeintaan 20 henkilöä ja tätä artikkelia kirjoittaessani vapaita paikkoja on parin peruutuksen ansiosta jäljellä 3 kpl. Lehden ilmestyessä kannattaa olla heti yhteydessä ja tiedustella jos vapaita paikkoja vielä on jäljellä. Viikonloppukoulutuksen hinta on 650 €, sisältäen majoituksen täysihoidolla. Lisätietoja tästä koulutuksesta saat allekirjoittaneelta sähköpostilla erik.piispa@suomenvalmentajat.fi. Voimaa, nopeutta ja kestävyyttä syksyn haasteisiin !


FYYSISEN HARJOITTELUN TEEMAKOULUTUS 14.11.2012 Varalan Urheiluopisto, Tampere 15.11.2012 Mäkelänrinteen lukio ja uintikeskus, Helsinki (Vain Suomen Valmentajat ry:n jäsenille.) Fyysisen harjoittelun asiantuntija Martin Rooney tulee jälleen Suomen Valmentajien vieraaksi ja nyt ensi kertaa myös Tampereelle. New Jerseyssä Yhdysvalloissa, Parisi Speed Schoolissa toimivan Martin Rooneyn erikoisosaamista on erityisesti voiman ja nopeuden kehittäminen. Rooney on arvostettu huippukouluttaja, joka kiertää säännöllisesti eri puolilla maailmaa kouluttamassa eri lajien valmentajia.

Tällä kertaa teemakoulutuksen sisältö pohjautuu Martinin Rooneyn uuteen kirjaan: Cardio Training

Luvassa on mielenkiintoisia ja tehokkaita harjoitteita ja liikkeitä mm. alkulämmittelyyn sekä lihaskunnon ja kestävyyden kehittämiseksi.

AIKATAULU: klo 18 – 19 Luento Klo 19 – 21 Käytännön harjoitus

KOHDERYHMÄT: Koulutus on tarkoitettu eri lajien valmentajajille ja fysiikkavalmentajille.

KOULUTUSHINNAT: Ilmoittautuminen 31.10.2012 mennessä

55 € Ei jäsenet 75 €

Jäsenet

Ilmoittautuminen 31.10.2012 jälkeen

Jäsenet Ei jäsenet

70 € 90 €

Koulutuksen hinta sisältää opetuksen ja koulutusmateriaalin.

ILMOITTAUTUMISET: Ilmoittautumiset mennessä Suomen Valmentajien nettisivujen kautta osoitteessa www.suomenvalmentajat.fi Lisätietoja koulutuksesta erik.piispa@suomenvalmentajat.fi HUOM. Koulutukseen otetaan mukaan max 120 henkilöä

PERUUTUSEHDOT: ILMOITTAUTUMINEN ON SITOVA. PERUUTUS ON TEHTÄVÄ VIIMEISTÄÄN KAKSI VIIKKOA ENNEN KOULUTUSTA. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme puolet koulutuksen hinnasta. Peruuttamatta jätetyistä ilmoittautumisista veloitamme koko koulutusmaksun. Eräpäivään mennessä maksamattomat koulutuspaikat luovutetaan jonottajille Suomen Valmentajat ry Radiokatu 20, 00240 Helsinki Puh. (09) 3481 3142 toimisto@suomenvalmentajat.fi • www.suomenvalmentajat.fi


vALmENNUKsEN TUEKsI LEvYTANKOHARJOITTELU Jaakko Kailajärven, KIHUn, Olympiakomitean ja Suomen Valmentajat ry:n toteuttama Levytankoharjoittelu on päivitetty versio alkuperäisestä, vuonna 2003 tehdystä versiosta. Tälle CD:lle on koottu painonnoston ME-miehen ja monien lajien voimavalmentajana toimineen Jaakko Kailajärven  tietämys ja kokemukset turvallisesta ja tehokkaasta levytankoharjoittelusta, ja ennen kaikkea oikeiden nostotekniikoiden opettamisesta. Liikepankki sisältää perusnostoliikkeiden lisäksi apu-, jalka-, levy- ja käsipaino- sekä yhdistelmäliikkeet. Päivitettyyn versioon on kuvattu noin 50 uutta havainnollista videota käsi- ja levypaino harjotteista. CD:n tekninen toteutus tukee nyt kaikkia uusimpia käyttöjärjestelmiä. Sisältö: •  Biomekaniikka      •  Välineet      •  Liikepankki      •  Harjoitusohjeet JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN vOImAHARJOITTELU Jaakko Kailajärven, KIHUn ja Suomen Valmentat ry:n kanssa yhteistyönä toteutettu Nuorten Voimaharjoittelu tarjoaa ajantasaista tietoa nuorten urheilijoiden voimaharjoittelusta. CD sisältää laajan tietopaketin nuorten voimaharjoittelun fysiologisista perusteista, eri harjoitusmenetelmistä sekä oikeasta suoritustekniikasta. Sisältö: •  Perusteet nuorten voimaharjoitteluun      •  Harjoitusmenetelmät      •  Oikea nostotekniikka - virheiden korjaus   •  Huoltava harjoittelu JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

LAJIvOImAHARJOITTELU Lajivoimaharjoittelu eri lajeissa on jatkoa Voimaharjoittelu-CD sarjalle. Pääteemana on lajivoimaharjoittelu, johon syvennytään yhdeksän eri urheilulajin kautta. Ensin kerrotaan voimaharjoitteluperusteista sekä lajianalyysin merkityksestä. Lajikohtainen sisältö rakentuu yhdeksän eri lajin tunnetun valmentaja-urheilija -parin haastattelujen ja harjoittelun pohjalle. Haastattelujen ja muun materiaalin kautta käsitellään lajivoimaharjoittelun toteutusta, ohjelmointia sekä huoltavan harjoittelun merkitystä kussakin lajissa. Lajivoimaharjoitteet on lisäksi koottu jokaisen lajin omaan liikepankkiin, joissa on yhteensä yli 300 videotiedostoa. Sisältö: •  Voimaharjoittelu eri ikävaiheissa      •  Lajissa vaadittavat ominaisuudet      •  Tukilihaksisto ja liikkuvuus   •  Lajianalyysi voimaharjoittelun tiennäyttäjänä      •  Perusvoimataso  JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU Nuorten Liiketaito CD on Suomen Valmentajat ry:n omaa tuotantoa ja jatkaa sarjaa, jossa aikaisemmin on ilmestynyt mm. Nuorten Voimaharjoittelu CD. Tilaa siis heti itsellesi tai lahjaksi nuorten liiketaitoihin keskittyvä. Liiketaitoharjoitteluohjelman kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat nuoret. Liiketaitoharjoittelu-ohjelma on tehty yhteistyössä Yhdysvalloissa fysiikkavalmentajana työskentelevän Tommi Paavolan sekä kotimaisten asiantuntijoiden kanssa. Tommi Paavolan asiantuntemus toiminnallisesta harjoittelusta ja käytännön kokemus liikunnallisten perustaitojen harjoittamisesta nuorten urheilijoiden kanssa on ollut perustana liiketaitoharjoitteluohjelman sisältöä tehtäessä. Sisältö: •  Liiketaitomanuaalin käyttöohjeet      •  Liiketaitojen opetusvinkkejä valmentajille      •  Liiketaitoharjoitteet   •  Liiketaitovalmennuksen teoriaa ja perusteita JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 2 Nuorten Liiketaitoharjoitteluohjelma on täydentynyt jatko-osalla. Siinä keskitytään kolmen eri fyysisen ominaisuuden: kehonhallinta, voima, nopeus harjoittamiseen liiketaitoharjoitteiden avulla. DVD:ltä löytyy yhteensä 72 harjoitetta. DVD:n mukana on manuaali, josta löytyy kaikki harjoitteet sekä niiden kuvaukset ja malli harjoituskokonaisuuksien rakentamiseksi. Nuorten Liiketaitoharjoittelu osa 2 on tehty yhteistyössä Discover Movementin asiantuntijoiden Tommi Paavolan ja Alex Chemerovin kanssa. Sisältö: •  Johdatus liiketaitoihin      •  Liiketaitojen kertausta      •  Kehonhallinta      •  Perusvoima      •  Nopeus JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3 - Kokonaisliike ja koordinaatio

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 3 - Kokonaisliike ja koordinaatio Nuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan keskeisenä osatekijänä on koordinaatio. Nuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan materiaali on koottu kokonaisliikemalleista kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on myös käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalon liikehallintaa ja askelkontaktin laatua.

Suomen Valmentajat ry

Sisältö: •  Intro      •  Johdatus sisältöön      •  8-kuvio      •  Aktivoiva lämmittely      •  Suora linja      • Ympyräkuvio    • Yhdistelmät      •  Vastusvariaatiot  JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

Tilaa omasi Suomen Valmentajat ry:n sivuilta osoitteesta: www.suomenvalmentajat.fi / koulutus / koulutusmateriaaleja

Lisätietoja: Suomen Valmentajat ry Radiokatu 20, 00240 Helsinki, Puhelin (09) 3481 3142

Valmentaja_4_2012  

valmentajalehti 4/2012

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you