Issuu on Google+

Teema: Huippu-urheilu 1 • 2013

Urheilija on keskiössä huippu-urheiluyksikön ajatusmaailmassa Juha Flinck on Suomen Valmentajat ry:n vuoden valmentaja Kysely kertoo: Urheilijat luottavat valmentajiinsa


Urheilussa voi ottaa riskejä, terveydessä ei. Siksi Diacor. • Urheiluvammat • Sairaudet • Terveystarkastukset Parasta osaamista urheilijoille ja liikunnan harrastajille Huippu-urheilijat ovat saaneet sairaalastamme avun jo vuosikymmenien ajan. Tämä takaa hyvät hoitotulokset myös kuntoilijoille. Fysioterapeuteiltamme saat tukea urheiluvammojen jälkeiseen hoitoon ja kuntouttamiseen, ja kohta olet taas radalla.

KYSY SEURA- JA LIITTOYHTEISTYÖSTÄ esko.heikkinen@diacor.fi

Varaa aika urheilulääkärille numerosta 09 775 0800 tai netistä www.diacor.fi.

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Diacorin maksamilla osingoilla se tuottaa hyvinvointia ja rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.


Pääkirjoitus

1/2013 • 19. vuosikerta Kustantaja SUOMEN VALMENTAJAT RY Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. (09) 3481 3142 toimisto@suomenvalmentajat.fi

Toimitus Päätoimittaja Kristiina Danskanen Puh. +358 43 211 3388 kristiina.danskanen@suomenvalmentajat.fi TOIMITTAJA Henry Järvinen Puh. 050 322 1945 Tuotepalstamateriaalit ilmoitus@suomenvalmentajat.fi

Ilmestymisaikataulu 2013 Numero Ilmestyy Aineisto Teema: 1/2013 14.2. 22.1. Huippu-urheilu 2/2013 25.4. 4.4.

Ryhmä, joukkue ja yksilö

3/2013 20.6. 30.5. Valmentajan osaaminen 4/2013 26.9. 5.9. Lääketieteellinen teemanumero 5/2013 12.12. 21.11. Lasten ja nuorten valmennus

Ilmoitusmyynti Juha Salonen Puh. 040 708 7989 juha.salonen@suomenvalmentajat.fi

Kannen kuva Sari Niskanen

Ulkoasu Viestintänetti Oy PL 285 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 375 2022 e-mail: viestintanetti@pp.tnnet.fi

Paino Forssa Print Oy

ISSN 1238–4283

Taustayhteisöt • Suomen Olympiakomitea • Suomen Paralympiakomitea • Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus • Valo ry sekä valmennuskeskukset: Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti. Valmentaja on myös Suo­me­n Am­mat­tivalmentajat SAVAL ry:n vi­ral­linen tiedotuslehti.

Valmentajuus

V 

almentajuus sanana saa tekstinkäsittelyohjelmassa edelleen punaisen viivan alleen. Tätä sanaa ei siis olisi olemassa suomenkielessä. Sanalta puuttuu määritelmä. Eräs kollegani on verrannut sanaa opinnäytetyössään sanaan ”opettajuus”, joka siis on olemassa. Opettajuudessa on opettajan työkaluna koko persoona. Sama pätee varmasti myös valmentajuuteen. Molemmissa tehtävissä kasvatuksellinen vastuu nousee korkealle valmentajan tai opettajan persoonaa arvosteltaessa. Valmentajan polulle ajautuva tai tietoisesti siirtyvä henkilö tuskin osaa edes aavistaa tehtävänsä kautta aukeavaa vastuuta. Viime päivinä on lööpeissä ja uutisissa ollut jälleen esillä tapauksia, joissa tämä kasvatuksellinen vastuu on päässyt unohtumaan niin rehtorilta kuin valmentajaltakin! Palkkaustilanteessa voi vaatia rikosrekisteriä ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä, mutta miten toimia vapaaehtoistoimijan ollessa kyseessä? Itse uskon, että arvostamalla valmentajan työtä, palkallista tai vapaaehtoista, pystymme vaikuttamaan myös valmentajien vastuuajatteluun. Valveutunut ympäristö tekee luottamuksen väärinkäytön entistä vaikeammaksi. Vapaaehtoisuus ei päästä valmentajaa vastuusta. Valmentajien työn alla oleva oma eettinen ohjeistus on saatava kattamaan vapaaehtoiset valmentajat. Valmentajan toimintaympäristö on useimmiten seura. Suomen Valmentajat ry haluaa päästä konkreettisempaan yhteistyöhön seurakentän kanssa ruohonjuuritason valmentajien tavoittamiseksi. Mitä tiiviimpi yhteisöllisyys saadaan seuran eri osapuolten välille syntymään, sitä paremmin voimme ajaa kaikkien etua seurassa: valmentajan, urheilijoiden, joukkueen johtajien ja muiden vapaaehtoistekijöiden etua. Yhteisöjäsenyys on ollut Suomen Valmentajien säännöissä alusta alkaen, mutta emme ole sitä tähän mennessä vielä hyödyntäneet. Nyt on yhteisöllisyyden kehittämisen vuosi 2013!

Kristiina Danskanen

Lehden vastuu ilmoitusten poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Mahdolliset huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä.

1 • 2013  3


16

18

36

1 • 2013 6

S i S Ä l lYS l u e T T e l O 3 Pääkirjoitus 6 Tutkimus kertoo: Valmentajiin ollaan tyytyväisiä 10 Olympiakomitean huippuurheiluyksikkö aloitti toimintansa 13 Kolumni: Marko Malvela 14 Olympiakomitean palsta: Asko Härkönen 16 Henrik Dettmann on koripallon maailmankansalainen 18 Tutkittua tietoa: Nuorten urheilijoiden erikoistuminen 23 Kuntoutuksen suunnittelu on moniammatillista yhteistyötä. 26 Vuokatti urheiluakatemia esittäytyy

26

32

28 SAVAL jäsensivut 32 Lumilautailijoita kaverikoutsataan 34 Puheenjohtajan palsta 36 Juha Flinck on Suomen Valmentajat ry:n vuoden valmentaja 38 Amerikan valmennuskeskukset kokoontuivat Torontossa 40 Terve Urheilija -seminaari puhui infektioista, allergiasta ja astmasta 42 Squashvalmentajille kansainvälistä oppia 44 Suomen Valmentajat ja ADT yhteistyössä 45 Kehityspäällikön palsta 46 Jäsenedut

4

1 • 2013


KIRJA ILmESTYY KEVÄÄLLÄ

2013.

LIHASKUNTOHARJOITTELU JA VENYTTELY Frèdèric Delavier Kirjassa käsitellään ihmiskehon lihaksiston ja luuston toimintaa sekä koostumusta upeina ja havainnollisina toiminnallisen anatomian nelivärikuvina.

Yli 2 miljoona a myytyä kirja a ympäri maailmaa!

Kirja käy läpi lähes 150 lihaskuntoharjoitetta ja 20 venytysliikettä käsivarsille, hartioille, rinnalle, selälle, jaloille, pakaroille ja vatsalle. Jokaisen liikkeen osalta käydään läpi pääsuorittajalihakset sekä avustavat lihakset ja kehon alueittain myös luuston anatomia. Kirja käy läpi oikeat suoritustekniikat ja varoittaa vaikeimpien liikkeiden osalta virhetekniikoista sekä niihin liittyvistä vammoista. Yli 600 upeaa toiminnallisen anatomian nelivärikuvaa tekevät kirjasta luettavuudeltaan selkeän ja havainnollisen.

ISBN-978-951-9147-67-3

Kirja sopii kaikille omasta kehosta ja sen kunnon hoitamisesta kiinnostuneille sekä liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaisille ja opiskelijoille upeaksi oppi- ja oheismateriaaliksi.

Lihaskuntoharjoittelu ja venyttely-kirja on erinomainen työkalu kaikille liikunta-alan ammattilaisille, jotka tekevät ohjaus- ja valmennustyötä kuntoilijoiden tai kilpaurheilijoiden parissa. Kirja antaa monipuolisen tiedon lihaskuntoharjoittelusta, venyttelystä ja kehon toiminnasta eri harjoitusliikkeissä. Kirja on erittäin havainnollinen ja soveltuu myös hyvin jokaiselle omasta lihaskunnostaan huolehtivalle liikunnanharrastajalle.

4

UUDISTETTU . PAINOS

Kirjan liitetekstit selkeine kuvineen avaavat lihaskuntoharjoittelulle ja venyttelylle uuden ulottuvuuden perustuen ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan.

• 48 lisäsivua • 12 uutta lihaskuntoharjoitus liikettä • 20 uutta venytysliikettä • lisää tietoa oikeista suoritus tekniikoista, virhetekniikoista ja vammojen ennaltaehkäisystä

VK-Kustannus Oy Paasikivenkatu 2 a 15110 LAHTI

Loistava kirja - Suosittelen lämpimästi! Erik Piispa Kehityspäällikkö Suomen Valmentajat ry

Tilauspalvelu Puh. (03) 468 9100 Fax (03) 468 9123

Kirjan hinta on 49 e tilaus@vk-kustannus.com www.vk-kustannus.com

Maksaa voit kätevästi kertamaksulla tai 20 € kuukaudessa korottomasti Toimitus ilman posti- ja lähetyskuluja.


Valmentajille kiitosta tuoreessa tutkimuk

6

1 • 2013


sessa Kansainvälisen SpliSS-tutkimuksen kansallisessa kyselytutkimuksessa suomalaisten huippu-urheilijoiden käsitykset omien valmentajien ammattitaidosta ovat varsin hyvät. peräti 70 % urheilijoista arvioi valmentajien tiedot, tekniset valmennustaidot ja ihmissuhdetaidot korkeiksi tai erittäin korkeiksi. teksti Henry Järvinen

S

kuvat sari niskanen ja Mila Kajas

uomi on mukana yhteensä 14 maan joukossa tutkimuksessa, jossa vertaillaan maiden huippu-urheilujärjestelmien toimivuutta. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuoden 2011 aikana ja kansainvälisiä vertailutuloksia on odotettavissa vuoden 2013 loppupuolella,

1 • 2013

7


raha ja valmennus avaintekijät Vastauksissa korostuivat huippu-urheilun taloudellisen tuen ja valmennuksen kehittämisen merkitykset. Nämä koettiin vastaajien joukossa keskeisiksi huippu-urheilun menestystekijöiksi. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että huippu-urheilun saama taloudellinen tuki on Suomessa pientä. Kyselyn tyly viesti niin urheilijoilta, valmentajilta kuin lajiliittojohtajilta on se, että nykyinen taloudellinen tuki ei mahdollista huippu-urheilun kehittymistä maassamme.

tulokset

Pilari 5. Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen

Pilari 8. Kv. + kans. kilpailutoiminta Pilari 7. Valmennus & valmennuksen kehittäminen

Prosessit

Pilari 9. Tutkimus

Panostus

Pilari 4. Lahjakkuuksien identifiointi & kehittäminen

Pilari 6. Harjoitteluolosuhteet

urheilijan polku

Huippu-urheilun arvostus: media & sponsorointi

lajiliitot

mutta kyselytutkimus suomalaisen huippuurheilujärjestelmän tehokkuudesta valmistui vastikään. Kansainvälinen tutkimus pyrkii selvittämään miksi toiset maat menestyvät huippu-urheilussa paremmin kuin toiset ja kuinka eri järjestelmiä voidaan verrata niin, että parhaat huippu-urheilukäytännöt saataisiin esiin. Kyselytutkimus kartoitti suomalaisten huippu-urheilijoiden, heidän valmentajiensa ja huippu-urheilujohtajien näkemyksiä yhdeksästä osa-alueesta, jotka on tunnistettu oleellisiksi tekijöiksi tehokkaan huippu-urheilujärjestelmän rakentamisessa (kuvio 1).

Pilari 3. Perusta & osallistuminen Pilari 1. Taloudellinen tuki

Panostus

Pilari 2.

Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi: integroitu ohjelmapolitiikka

kuvio 1. yhdeksän urheilun ohjelmapolitiikan pilaria, jotka vaikuttavat huippuurheilumenestykseen. (muokattu lähteestä De Bosscher et al. 2006)

75 % huippu-urheilijoista kertoo käyttävänsä myös omaa rahaa urheilusta aiheutuviin kustannuksiin.

Kyselyn käsittelemät osa-alueet olivat taloudellinen tuki, urheiluohjelmien rakenne ja organisointi, urheiluun osallistuminen, lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen, urheilijan tukipalvelut uralla ja uran jälkeen, harjoitteluolosuhteet, valmennus- ja valmennuksen kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta ja tieteellinen tutkimus. Näistä merkityksellisemmiksi kohosivat taloudellinen tuki sekä valmennus ja valmennuksen kehittäminen. Samalla ne olivat osa-alueet, jotka vastaajien mukaan kaipaavat eniten parannusta Suomessa. Kyselyyn vastanneista huippu-urheilijoista vain 40 % kertoi saamansa taloudellisen tuen mahdollistavan kokoaikaisena huippu-urheilijana toimimiseen. 75 % huippu-urheilijoista kertoo käyttävänsä myös omaa rahaa urheilusta aiheutuviin kustannuksiin. Huippu-urheilujohtajat olivat liki yksimielisiä siitä, että huippu-urheilun julkinen rahoitus ei mahdollista lajiliittojen huippu-urheilutoiminnan kehittämistä.

Valmennuksen tasoon ollaan tyytyväisiä

Valmentajien ammattitaito saa suomalaisilta huippuurheilijoilta kiitosta.

8

1 • 2013

Sen sijaan valmennuksen taso näyttäisi suomalaisessa huippu-urheilussa olevan hyvällä mallilla. Urheilijoista peräti 70 % arvioi valmentajien tiedot, tekniset valmennustaidot ja ihmissuhdetaidot korkeiksi tai erittäin korkeiksi. Tämä tulos koskee siis jo huipulla olevia urheilijoita ja heidän valmentajiaan. Ongelmia suomalaisessa järjestelmässä kyselyn perusteella on lahjakkuuksien


tunnistamisessa ja kehittämisessä. Urheilujohtajat pitävät pääsääntöisesti suomalaista mallia tässä suhteessa heikompana kuin muissa maissa. Varsinkin lahjakkuuksien tunnistamisessa on johdon mielestä parannettavaa. Valtaosassa lajiliittoja lahjakkuuksien tunnistaminen ei perustu tieteelliselle tiedolle, eikä tunnistamiseen liittyvää tietoa systemaattisesti kerätä. Valmentajien koulutukseen on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota ja se näkyy myös tässä tutkimuksessa. Valmentajat kokivat pääsääntöisesti omat kehittymismahdollisuutensa hyvinä valmentajan työssään, isoimmat ongelmat kohdattiin valmentajan työn arvostuksessa. Yhtä mieltä oltiin siitä, että lahjakkuuden tunnistamis- ja kehittämisvaiheessa oleville urheilijoille ei löydy riittävästi ammattitaitoisia valmentajia. Kyselyyn osallistuneista 17 lajiliitosta peräti 13:ssa oltiin sitä mieltä, että urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheessa ei ole riittävästi valmentajia lahjakkaille nuorille urheilijoille. Osaavien valmentajien löytäminen koetaan lajiliitoissa isoimmaksi ongelmaksi lahjakkuuksien tunnistamisessa ja kehittämisessä.

Valmennuksen kehittäminen yhdessä taloudellisen tuen kanssa muodostavat tärkeimmät huippu-urheilun menestyselementit kyselyn mukaan.

Valmentajilla toiveita viestinnän kehittämisessä Viestintä on kaikissa organisaatioissa tärkeää ja mitä suuremmasta ryhmästä ja mitä enemmän hajallaan viestinnän kohteet toisistaan ovat, sitä merkittäävmmäksi viestinnän suunnittelu ja toteutus muodostuvat. Tässä kyselyssä haluttiin vastauksia myös siihen, kuinka suomalaisessa urheilussa eri toimijat saavat mielestään tietoa asioista. Enemmistö kyselyyn vastanneista valmentajista on saanut tietoa antidopingista (90 % vastaajista saanut tietoa), urheilijoiden valintakriteereistä edustustehtäviin (86 %) ja urheilun toimintapoliittisista päätöksistä ja muutoksista (63 %).

Kyselyn tyly viesti niin urheilijoilta, valmentajilta kuin lajiliittojohtajilta on se, että nykyinen taloudellinen tuki ei mahdollista huippuurheilun kehittymistä maassamme. Noin puolet valmentajista ilmoitti tiedonvälityksen kohdistuneen myös harjoittelumenetelmien kehitykseen, tieteellisen tutkimuksen kehitysaskeliin ja oman lajin kansainväliseen kehitykseen. Valmentajat kokivat kommunikoinnin olevan parhaalla tasolla oman urheiluseu-

ran, lajiliiton ja olympiakomitean kanssa. Sen sijaan enemmistö vastaajista arvioi kommunikaation Opetus- ja kulttuuriministeriön ja SLU:N (nykyisin Valo ry) kanssa heikoiksi. Keskeinen viesti oli, että valmentajat kokevat, ettei heillä ole riittäviä vaikutusmahdollisuuksia kansallisen huippuurheilun toimintapolitiikan kehittämiseen ja arviointiin. Lisäksi lähes 80 % valmentajista oli sitä mieltä, että päättäjät eivät riittävässä määrin konsultoi valmentajia heidän tarpeistaan.

Tärkeiksi koetut seikat tunnistettiin Kyselyn moni osa-alue jäi edellä mainittujen tärkeimmiksi huippu-urheilumenestyksen tekijöiksi tunnistettujen tekijöiden varjoon. Tieteellinen tutkimus, kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta, urheilijan tukipalvelut, urheilukulttuuri ja urheiluohjelmien rakenne koettiin vähemmän merkityksellisiksi huippuurheilumenestyksen mahdollistajina. Tässä kyselytutkimuksessa saatiin siis suomalaisilta huippu-urheilijoilta, valmentajilta ja urheilujohtajilta näkemyksiä huippu-urheiluilmapiiristä. Vasta kansainvälisen tutkimuksen valmistuttua voidaan tehdä kansainvälisiä vertailuja ja johtopää-

töksiä siitä missä suomalainen huippuurheilu tutkituissa alueissa kulkee.

Heiltä kysyttiin SPLISS tulee sanoista Sports Policy Factors Leading to International Sporting Success. Kansallinen kysely lähetettiin olympialajien urheilijoille, jotka on sijoitettu lajinsa 16 parhaan joukkoon maailmassa tai 12 parhaan joukkoon Euroopassa. Myös suoraa taloudellista tukea aikuisten kansainvälisissä kilpailuissa menestymistä varten saavat urheilijat, jotka eivät täyttäneet em. kriteerejä kuuluivat tutkimuksen piiriin. Sen sijaan vammaisurheilijat eivät ole mukana tutkimuksessa. Suomessa kysely lähetettiin 170 huippu-urheilijalle. Vastauksia saatiin 78 (46 %). Valmentajista kysely lähetettiin edellä mainittujen urheilijoiden henkilökohtaisille valmentajille, nuorten olympiavalmentajille ja joukkuelajeissa maajoukkuevalmentajille. Kysely lähetettiin yhteensä 126 valmentajalle, joista 71 (56 %) vastasi. Lajiliitoista vastausta pyydettiin huippu-urheilusta vastaavalta johtajalta. 35:sta lajiliiton huippu-urheilujohtajasta 17 (49 %) vastasi. ● lue koko kansallinen tutkimus täältä: http://www.kihu.fi/tuotostiedot/ julkinen/ 2012_kar_spliss_ii_sel21_11949.pdf

1 • 2013

9


Suomalaisen huippu-urheilun rakenteiden on tulevaisuudessa palveltava entistäkin paremmin urheilijan tarpeita.

Olympiakomitean huippuurheiluyksikön toiminnassa urheilija on keskiössä Kolme strategista ohjelmaa uuden toimintatavan työkaluina Teksti Mika Noronen

S

Kuvat Suomen Olympiakomitea

uomalaisen huippu-urheilun kehittämisestä vastaa jatkossa Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö yhdessä huippuurheiluverkoston kanssa. Vuoden 2013 alussa käynnistynyt Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi huippu-urheiluverkoston toimintaa mukaan lukien vammaishuippuurheilu ja vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. Lisäksi se vastaa talous-, osaamis-, ja olosuhderesurssien ohjaamisesta verkoston käyttöön ja vahvistaa yhteistyöhön ohjaavan toimintatavan kehittymistä. 10  1 • 2013

Mika Kojonkoski

Huippu-urheiluyksikköä johtavan Mika Kojonkosken mukaan työkaluna  huippu-urheilun uuden toimintatavan toteuttamisessa kolme strategista ohjelmaa: Huippuvaiheen ohjelma, Osaamisohjelma ja Urheiluakatemiaohjelma. Niiden avulla vahvistetaan koko urheilijan polkua. Ohjelmat vastaavat omien verkostojensa johtamisesta ja yhteistyön kehittämisestä.   Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö toimii mahdollisimman lähellä urheilijan arkea. Lajit, urheilijat ja valmentajat saavat tuekseen lajiryhmävastaavia sekä kehittyvän asiantuntijajoukon. Näin urheilija huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Muutoksen avain on lisääntyvä kanssakäyminen, joka johtaa jatkuvaan osaamisen kasvuun. Yksikkö toimii moottorina, mutta vain yhdessä tekemällä


voimme kehittää huippu-urheiluverkoston yhteistyötä ja sitä kautta koko suomalaista huippu-urheilukulttuuria ja osaamisen ja yhteisöllisyyden kasvua, Kojonkoski sanoo.

Huippu-urheilun uusi toimintatapa: Rakenteista ihmiseen Huippu-urheiluyksikön toiminnan johtava ajatus on asettaa urheilija keskiöön. Kojonkosken mukaan tämän uuden toimintatavan tulee ulottua kaikkialle, suomalaisen urheilun rakenteista ja resursseista aina seuraihmisten toimintaan saakka. Suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän ja rakenteiden on tuettava ihmiskeskeistä ajattelua ja toimintaa – ei päinvastoin. ”Urheilija keskiössä” on ajattelumalli, jossa kaikkia toimijoita Urheilijan polulla haastetaan päivittäin tarkastelemaan oman toimintansa vaikuttavuutta urheilijan ja valmentajan arkeen, Kojonkoski linjaa. Kojonkosken mukaan huippu-urheiluyksikön kolme ohjelmaa on rakennettu siten, että ne muodostavat kattavan kokonaisuuden urheilijan polulle. Lapsuudesta huipulle kulkeva urheilija on siis keskiössä koko urheilijan polkunsa ajan.

Huippuvaiheen ohjelma lisää yhteistyötä, osaamista ja palvelutarjontaa Huippuvaiheen ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun välitöntä menestystä yhdessä lajien ja huippu-urheilijoiden kanssa, sekä pitkällä tähtäimellä vahvistaa huippu-urheilukulttuuria. Ohjelma kokoaa, kehittää ja jakaa uudella tavalla huipputason osaamista ja talousresursseja huipulla olevien urheilijoiden valmentautumisen tueksi. Samalla ohjelmassa rakennetaan lajien ja

ja vastaa yhdessä Kimmo Mustosen kanssa mm. Huippu-urheiluyksikön jakamien vuoden 2013 valmennustukien valmistelusta. Huippu-urheiluyksikön osa-aikaisena vastuulääkärinä on aloittanut Harri Hakkarainen, jonka tehtävänä on kehittää terveydenhuoltojärjestelmää entistä tehokkaammaksi, urheilijoita ja kenttätyötä palvelevaksi sekä huippuasiantuntemukseen perustuvaksi tukijärjestelmäksi. –  Olympiakomiteassa on tehty pitkäjänteistä työtä suomalaisten huippuurheilijoiden terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi, ja tätä työtä tullaan jatkamaan edelleen nyt uudella kokoon-

”Suomalaisen huippu-urheilu-järjestelmän ja rakenteiden on tuettava ihmiskeskeistä ajattelua ja toimintaa – ei päinvastoin.” asiantuntijaverkostojen välistä johdettua yhteistyötä suomalaisen huippu-urheilun tieto-taidon kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Huippuvaiheen ohjelman päävastuu on Mika Kojonkoskella. Lajiryhmävastaavina ovat aloittaneet Olli-Pekka Kärkkäinen, Mika Lehtimäki, Pasi Sarkkinen ja Kimmo Yli-Jaskari. Lisäksi Kimmo Mustonen, Asko Härkönen ja Kojonkoski osallistuvat lajiryhmätyöskentelyyn. Joukkuepalloilulajien osalta lajiryhmätoimintaa valmistellaan parhaillaan yhdessä lajien kanssa ja siitä kerrotaan myöhemmin. Lisäksi Leena Paavolainen toimii huippuvaiheen ohjelman asiantuntijana

panolla. Lähitulevaisuuden tärkeimpiä haasteitamme ja tehtäviämme ovat lääketieteellisen huippuosaamisen jalkauttaminen lähemmäksi kenttätyötä, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon korostaminen, huippu-urheilijan vakuutusturvan rakentaminen lähelle suomalaista työterveyshuollon kaltaista vakuuttamista, ja entistä nopeampi sekä tehokkaampi huippuosaajan tavoittaminen vamman tai sairauden sattuessa. Hakkaraisen työn tukena on laaja-alaisen osaamis- ja terveyspalveluverkoston ohella lääketieteen asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Heikki Tikkanen. Työryhmän tavoitteena on

mm. vahvistaa liikuntalääketieteen keskusten roolia urheilijan terveydenhuollon konseptin kehittämisessä ja sen jakamisessa. Huippu-urheiluyksikkö tekee myös merkittävää yhteistyötä kuuden valtakunnallisen valmennuskeskuksen kanssa. Keskukset ovat Eerikkilä, Kuortane, Pajulahti, Rovaniemi, Vierumäki ja Vuokatti. Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi valtakunnallisten valmennuskeskusten keskinäistä yhteistyötä, roolitusta, osaamisen ja olosuhteiden kehittämistä ja lajiyhteistyötä. Valmennuskeskukset osallistuvat yhteistyölajiensa valmennuksen ja koulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on strateginen kumppanuus. Jokaisella valmennuskeskuksella tulee lisäksi olemaan erityinen valtakunnallinen osaamisen kehittämistehtävä ja valmennuskeskusten osaaminen ja asiantuntemus on urheilijoiden ja lajien käytössä yhdessä sovittavalla tavalla.

Osaamisohjelmasta laatua valmentautumisen tueksi Osaamisohjelman tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa paras ja viimeisin tieto, osaaminen ja tuki urheilijoille, valmentajille, lajeille ja muille huippuurheilutoimijoille. Tämä mahdollistetaan rakentamalla huippu-urheilun osaamisverkostoa, jonka toimijoiden yhteistyö, asiantuntemus ja urheilun ymmärtämys lisääntyy. Osana uutta toimintatapaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 1 • 2013  11


on ottanut vastuulleen huippu-urheiluyksikön osaamisohjelman toteutumisen johtaja Jukka Viitasalon johdolla. KIHUn asiantuntijoiden lisäksi osaamisohjelmassa työskentelevät Leena Paavolainen osaamisverkostoa rakentavana asiantuntijana ja Kirsi Hämäläinen valmennusosaamisen ja koulutuksen kehittämisen asiantuntijana. Urheilija-, laji- ja lajiryhmäkohtaisten asiantuntijaverkostojen toimintaa koordinoidaan lajiryhmävastaavien toimesta.

”Lähitulevaisuuden tärkeimpiä haasteitamme ja tehtäviämme ovat lääketieteellisen huippuosaamisen jalkauttaminen lähemmäksi kenttätyötä.”

Huippu-urheiluyksikön tiimi 1.1.2013 Huippu-urheiluyksikön johtaja.................................Mika Kojonkoski Huippu-urheiluyksikön asiantuntija........................Leena Paavolainen Paralympiakomitea valmennuspäällikkö...............Kimmo Mustonen Palvelupäällikkö.........................................................Heli Katajamäki Assistentti....................................................................Ella Jyrkinen (31.3.2013 asti) Vastaava lääkäri..........................................................Harri Hakkarainen Urheiluakatemiaohjelman johtaja...........................Markus Kalmari Valmennuspäällikkö...................................................Asko Härkönen Urasuunnittelun asiantuntija....................................Jari Savolainen Paralympiakomitea kehittämispäällikkö................Katja Saarinen Kisavalmistelut Peter Brüll............................................................... 050 530 6052 Pirjo Puskala............................................................ 040 530 5566 Osaamisohjelman johtaja.........................................Jukka Viitasalo Valmentajakoulutuksen asiantuntija.......................Kirsi Hämäläinen KIHUn asiantuntijat löydät osoitteesta:....................www.kihu.fi

Lajiryhmävastaavat:

KIHUn asiantuntijuutta tullaan kanavoimaan nykyistä enemmän urheiluvalmennuksen käytännön kenttätyöhön, ja tutkimus- ja kehitystoimintaa toteuttamaan yhdessä osaamisverkoston kanssa urheilijan polulta nousevien tarpeiden pohjalta. Uusista vastuistamme osaamisverkostojen ja yhteistyön rakentaminen suomalaisen huippu-urheilun tueksi, valmennusosaamisen kehittäminen ja valmentajakoulutuksen kansallinen koordinointi, sekä huippu-urheilun seuranta- ja arviointijärjestelmien kehittäminen tulevat olemaan lähivuosien keskeisiä tehtäviä, Jukka Viitasalo linjaa. Viitasalon mukaan Suomessa on paljon huippuosaamista ja jatkossa on tärkeää saada sitä entistä vahvemmin myös huippu-urheilun tueksi. Huomioimalla koko urheilijan polun, voidaan Suomessa olla kansainvälisesti edelläkävijöitä tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla. Kaikkea ei tietenkään tarvitse tutkia itse, joten seuraamme myös tiiviisti muiden tekemää kansainvälistä tutkimusta ja pyrimme tuomaan uutta ja viimeisintä tietoa maailmalta suomalaisen huippuurheiluvalmennuksen tueksi, Viitasalo sanoo.

Urheiluakatemia on huippuurheilun kehittyvä alueverkosto Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun laatua vahvistavan akatemiaverkoston kehittämisestä. Urheiluakatemiaverkosto on huippu-urheilun alueellinen verkosto ja koko Urheilijan polun perustukiratkaisu, joka toimii kehittyvänä osaamisen ja olosuhteiden mahdollistajana Urheilijan polun kaikissa vaiheissa. Tärkeimpänä tavoitteena urhei12  1 • 2013

Olli-Pekka Kärkkäinen, kestävyyslaji (ampumahiihto – hiihto – melonta – pyöräily – soutu – suunnistus - uinti – yleisurheilu: kestävyysjuoksu ja kävely) Mika Lehtimäki, nopeus / teholajit (pikaluistelu – taitoluistelu – voimistelu – yleisurheilu: heitot hypyt, ottelut, pikajuoksut ja kelaus) Pasi Sarkkinen, kamppailulajit (judo – karate – miekkailu – nyrkkeily – paini – painonnosto – taekwondo) Kimmo Yli-Jaskari, tarkkuuslajit (ammunta – curling – golf – jousiammunta – keilailu) Kimmo Mustonen (alppilajit – freestyle – lumilautailu – pöytätennis – ratsastus – vammaisjoukkuelajit) Mika Kojonkoski, taito / teho / voima (mäkihyppy – purjehdus – yhdistetty) Asko Härkönen (beachvolley – squash – sulkapallo – tennis) Joukkuepalloilulajien lajiryhmän järjestelyt ovat edelleen valmisteluvaiheessa yhdessä lajien kanssa ja asiasta tiedotetaan myöhemmin, vastuuhenkilö Mika Kojonkoski.

Lajiryhmävastaavien toimenkuvat • vastaavat yhdessä lajiliittojen kanssa lajiryhmänsä huippu-urheilutuloksesta ja edistävät tehokkaan valmennuksen toteutumista lajiryhmänsä lajeissa • edistävät lajien välistä yhteistyötä • toimivat kiinteässä yhteistyössä muiden lajiryhmävastaavien ja huippu urheiluyksikön muun henkilökunnan kanssa (huomioiden kaikki ohjelmat) • toimivat omien lajiensa verkostojohtajana ja vastaavat huippu-urheilukulttuurin kehittämisestä Urheilijan polulla • kehittävät lajiensa valmennuksen tukijärjestelmää, jossa lajin työtä vahvistetaan talous-, osaamis- ja olosuhderesurssien keinoin • valmistelevat urheilija-apurahaesitykset • seuraavat ja analysoivat lajiryhmänsä lajien valmennuksen etenemistä, tukevat lajien valmennuksen johtajien ja valmentajien työtä, sekä johtavat asiantuntijatyötä lajiryhmässään


luakatemioissa on mahdollistaa urheilun ja opiskelun joustava yhdistäminen, antaa urheilijoille osaavaa ja määrällisesti riittävää valmennusta sekä valmennuksen asiantuntijapalveluita toimivissa ja hyvin saatavilla olevissa olosuhteissa. Toimintatapa on osaamista lisäävä ja yhteistyöhön ohjaava. Urheilijan ja valmentajan polulle urheiluakatemiaverkosto tarjoaa monitasoisen kehittymisalustan. Urheiluakatemiaohjelman johtajana toimii markus Kalmari. Ohjelmassa työskentelevät myös Asko Härkönen, Katja Saarinen ja Jari Savolainen. Ohjelma tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien huippuurheiluyksikön ohjelmien ja asiantuntijaverkoston kanssa. Markus Kalmari kertoo jo ensimmäisen konkreettisen ohjelmatyökalun valmistuneen: Urheiluakatemioille on laadittu ohjeisto, joka ohjaa akatemioiden kehittämistä seuraavat vuodet. Ohjeistoa ovat olleet laatimassa myös lajiliitot ja sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tiivistää lajiliittojen ja urheiluakatemioiden yhteistyötä. Kalmari kiittelee myös Valtion asennetta Urheiluakatemiatoimintaa kohtaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuonna 2013 paikallisesti toimivien urheiluakatemioiden toimintaa 800 000 eurolla. Avustus korvaa aiemman, Suomen Olympiakomitealle edelleen jaettavaksi annetun 260 000 euron tuen. Määrärahalla Opetus- ja kulttuuriministeriö osaltaan tukee Huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman toteuttamista, ja avustuksen suuruus kertoo valtionhallinnon vahvasta uskosta akatemiaohjelmaan huippu-urheilumenestyksen tärkeänä perustana, Kalmari sanoo. Samalla Kalmari painottaa seuratyön merkitystä koko suomalaisen urheilujärjestelmän kivijalkana. Seurojen tekemä työ on kaiken toiminnan peruselementti. Urheiluakatemiaohjelman keskeinen tarkoitus on tarjota paikallistason seuratoimintaa entistä parempia ja myös uudenlaisia palveluita ja vaikuttamiskanavia, jotta seurat eivät jäisi yksin arjen haasteidensa kanssa. Kokonaisuudessaan Huippu-urheiluyksikön toiminnan alkumetrit ovat olleet vauhdikasta lentoa. Mika Kojonkoski muistuttaa, että vauhdin huumassa on pidettävä ajatukset kirkkaina ja annettava arvoa yhteistyölle. Ilo, innostus ja intohimo olivat huippu-urheilun muutosryhmän työssä voimavaroja, jotka haluan jalkauttaa myös kaikkeen suomalaiseen huippu-urheilutoimintaan. Vain vahvalla yhteistyöllä yllämme tavoitteeseemme, parhaaksi Pohjoismaaksi 2020, Kojonkoski summaa. ●

Kolumni marko malvela

Hyvän valmennusohjelman peruspilari TASAPAINOINEN, jatkuvasti kehittyvä valmennusohjelma sisältää (ainakin) neljä peruselementtiä. Nämä elementit ovat vision, kontrollin, kehittymisen sekä kuulumisen elementit. Kun valmennusohjelmasta on tunnistettavissa toiminnan visioita, unelmia ja sellaista ”suurempaa kuvaa”, on tuloskin pikku hiljaa kääntyvä tätä visiota kohti. Omalta valmennusuraltani löydän kausia, jolloin visio ja tavoitteet ovat olleet vahvasti läsnä. Ja näin jälkikäteen tarkasteltuna voi todeta, että noina kausina tulokseen joko päästiin, tai missattiin sitten piirun verran. Esimerkiksi vuonna 2002 Jere Hård voitti maanosamestaruuden ylivoimaiseen näytöstyylin. Tuolla kaudella koko tekeminen kilpailuja ja harjoittelua myöten tähtäsi tuota kilpailua varten. Koko kausi oli kuin kirjailijan luomisprosessi, jossa kilpailuhetkellä vain painettiin ”print”- nappulaa valmiin kirjan tulostamiseksi. Visio eli siis jo jokaisena harjoituspäivänä. KONTROLLIN elementillä tarkoitan sitä, että tunnemme olevamme oman laivamme ruorissa. Voimme päättää mihin laivan ohjaamme. Tiedämme, miten laiva käyttäytyy. Arvaamista ja epäröintiä on mahdollisimman vähän. Jokaisen muotivillityksen perässä ei lennetä. Aikaisemmin kontrolloin valmennusta perinteisesti kausisuunnitelman kautta. Hyvä suunnitelma takasi sen, että pystyin nukkumaan yöni levollisin mielin. Teimmehän oikeita asioita oikeaan aikaan. Kontrollin elementti on edelleen läsnä valmennuksessani samalla voimalla. Nyt ajattelen kontrollia ennemminkin kilpailun kautta. Uinti ei ole harjoittelulaji, se on kilpailulaji. Näin ollen jokaisen harjoituksen täytyy realisoitua jollakin linkillä itse kilpailua varten. KEHITTYMISEN elementti on tärkeä, mutta paradoksaalinen. Aikuisurheilija ui, heittää ja juoksee tuloksensa nuorena aikuisena. Mutta tämän jälkeen hän saattaa mennä eteenpäin ominaisuuksissa, mutta ei enää absoluuttisessa tuloksessa. Missä kehittyminen silloin mitataan? Amerikkalainen tapa on mielestäni toimiva: riittää, kun koettaa parantaa kauden parastaan. Ja jos onnistuu pääkilpailuissa parantamaan sitä paljon, voi tulokseen olla tyytyväinen. Näin kehittyminen ei ole välttämättä negatiivisviritteinen vertailu, jossa verrataan aina siihen parhaaseen tulokseen. KUULUMINEN on melkein keskeisin urheiluvalmennuksen elementti. Ainakin uinnin kaltaisessa lajissa. Kuulumisella tarkoitan sitä tunnetta, että kuulut johonkin porukkaan, lajiin, seuraan tai seutukuntaan. Mitä vahvempi kuuluvuuden tunne, sitä vahvempi voi visiokin olla – miksi tämän jutun tekeminen on tärkeää? Ja loppuun vähän asian vierestä. Olin viikonloppuna puhumassa Urheilijasta Valmentajaksi – koulutuksessa valmennusfilosofiaa. Sanoin siellä ottavani puheeksi ja haastavani yksilö- ja joukkuelajiurheilijat yhdistyksissään myöskin valmentajien asialle. Näppituntumani työnohjauksessa on, että aika iso osa valmentajakunnasta tekee valmennusta liian pirstaleisella toimenkuvalla, liian pitkällä työajalla sekä liian pienillä resursseilla. Suomen Valmentajat sekä ammatti- ja yhdistyspuolella ajavat etujamme. Mutta vahva tuki urheilijoilta olisi myös tervetullutta. Urheilijoiden on saatava hyvää valmennusta. Se on perusoikeutenne. Hyvä valmennus voi toteutua vain, jos valmentaja pystyy toimimaan myös yllä mainitsemieni elementtien suuntaisesti: hän tietää miksi tätä tehdään, hänellä on pystyvyyden ja kontrollin tunnetta omaan työhönsä, hän tuntuu kehittyvänsä koko ajan osana omaa lajiaan. Kun urheilijat pitävät huolta omista oikeuksistaan, uskon niiden olevan samansuuntaisia valmentajien toiveiden kanssa. ● 1 • 2013

13


asko härkönen Kehityspäällikkö Suomen Olympiakomitea

Vuoden valmentaja

U

rheiluvuoden 2012 gaala oli upea tapahtuma, jossa jaettiin hienolla tavalla palkintoja ansioituneille urheilijoille ja urheilutoimijoille. Valinnat aiheuttavat aina luonnollisesti parran pärinää. Tänä vuonna eniten puhuttivat tietysti vuoden urheilijavalinta, mutta myös vuoden valmentajavalinta. Hyvän sytykkeen tämän jutun kirjoittami-

Kuva: Ralph Larmann

selle antoi menestyneen huippu-urheilijan, hienon ihmisen ja toistaiseksi lyhyen, mutta menestyksekkään uran valmentajana tehneen Sami Hyypiän valinta vuoden valmentajaksi. Se kirvoitti monissa pöydissä ja käytävillä keskustelun valintaperusteista ja samalla myös pohdinnan siitä, että millainen käsitys urheilutoimittajilla, -johtajilla ja suurella yleisöllä on valmentajan työn vaativuudesta ja siitä, kuinka tullaan huippuvalmentajaksi. Muitakin menestyneitä ja pidemmän uran tehneitä valmentajia olisi ollut tarjolla.

Valmentajan työn vaativuus Kuinka vaativaa valmentajan työ oikeastaan on ja millainen on tie osaavaksi valmentajaksi. Millainen koulutus huippuvalmentajilla yleensä on? Kuinka pitkäaikainen valmennuskokemus tarvitaan, jotta valmentaja on kyvykäs valmentamaan menestyksekkäästi? Entä pitääkö huippuvalmentajalla olla huippu-urheilijan ura takanaan? Millä itse asiassa mitataan valmentajan osaamista? Tuloksilla tietenkin, mutta onko joskus myös niin, että hyvät urheilijat tekevät hyvän valmentajan? On paljon valmentajia, jotka tekevät puutteellisissa olosuhteissa, puutteellisilla resursseilla ja ehkä ei aivan huippulahjakkailla urheilijoilla hyvää tulosta. Urheiluhistoriassa on esimerkkejä monenlaisista poluista huippuvalmentajaksi. Yhteistä huippuvalmentajan työlle on kuitenkin työn vaativuus. Valmentajan tulee vaatia itsellään vähintään yhtä paljon kuin urheilijoiltaan. Huipputasolla valmentajien työ sisältää kovia menestysodotuksia. Valmentajalla pitää olla hyvä stressinsietokyky. Työn kuormittavuutta lisäävät iso matkavuorokausien määrä ja epäsäännölliset työajat, jotka ajoittuvat paljon iltoihin ja viikonloppuihin. Joissakin lajeissa huipputason valmentajat voivat saada hyvän korvauksen työstään, mutta potkut työstä voivat tulla ilman sen kummempaa varoitusta. Ammattivalmentajien keskipalkka Suomessa on kuitenkin vain noin 2700 euroa / kuukausi. Harvoilla valmentajilla palkka sisältää ilta-, viikonloppu- tai ylityökorvauksia. Joissakin lajeissa voi saada tulosbonusta, mutta sekään ei ole kovin yleistä.

14

1 • 2013


Huipputasolla valmentajan on syytä varautua myös julkisuuteen, joka on menestyksen hetkellä miellyttävää, mutta toisaalta epäonnistumisten kohdatessa hyvinkin rankkaa ja epäasiallista.

Osaaminen ja työn arvostus Tämän päivän paljon käytetty termi on osaaminen. Kuinka tuo osaaminen hankitaan? Suomessa arvostetaan koulutusta lähes kaikilla työelämän aloilla. Toisaalta ilman kokemusta hyväkään koulutuksen kautta hankittu osaaminen ei tuota huipputulosta. Tarvitaan sekä kokemusta, että koulutusta. Molempien hankkiminen vaatii valmentajalta hyvää motivaatiota, paljon pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja toimimista mukavuusalueen ulkopuolella. Huippu-urheilun muutostyön myötä urheilija on nostettu vahvasti keskiöön. Hyvä niin. Sen lisäksi kaipaisin paljon keskustelua valmentajan roolista urheilijan tukena. Valmentajien kouluttautumismahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä pitää edelleen parantaa. Valmentajien työsopimusten tekoa pitää edelleen kehittää niin, että palkka, työterveyshuolto, vapaapäivät ja lomat ovat samalla tasolla kuin muissakin perinteissä ja arvostetuissa ammateissa. Tavoitteena tulee olla valmentajien ammatin nouseminen palkkauksen, toimintaedellytysten ja arvostuksen suhteen samaan tasoon opettajien ammatin kanssa. Näin erityisesti lasten ja nuorten valmennuksen osalta. Huippuvaiheen valmennus lienee selvemmin rinnastettavissa yrittäjän työhön, jossa on tulosvastuu kovine menestyspaineineen ja sen myötä myös paremmat korvaukset. Hyvä osoitus valmentajan työn arvostuksesta tuli fiksulta, vuoden urheilijaksi valitulta Tuuli petäjä-Sireniltä, kun hän kiitospuheessaan lämpimästi muisti hienoja valmentajiaan, lajivalmentaja Curro manchonia ja fysiikkavalmentaja mika Saarta.

Vielä valinnasta Sami Hyypiä ehdotti itselleen ”Vuoden läpimurtovalmentajan titteliä” ja totesi, että Suomessa on useita pitkän ja menestyksekkään uran tehneitä valmentajia, jotka olisivat hänen mielestään ansainneet vuoden valmentajatittelin. Valmentajan ammatin arvostamisen kannalta vuoden valmentaja valinnassa pitäisi arvioida paitsi kyseisen vuoden saavutuksia, niin myös näyttöjä pidemmältä ajalta. Lopuksi täytyy ilolla todeta, että Vuoden taustavoima –palkinto meni mielestäni oikeaan osoitteeseen. leo pusan urheilijat ovat saavuttaneet ainutlaatuista huippu-urheilumenestystä ja toisaalta hän on tehnyt hienoa nuorten urheilijoiden kasvatustyötä keihäskoulunsa puitteissa. ●

1 • 2013

15


Koripallon maailmankansalainen Henrik Dettmann on perustellusti yksi kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista joukkuepalloiluvalmentajista, jos ei menestynein. Koripallon MM-kisojen pronssi Saksan päävalmentajana nostaa Dettmannin yhdeksi suurimmista Suomessa. Teksti Jukka Lahtinen Kuva Suomen Koripalloliitto

L 

ähtö Saksaan oli pitkän harkinnan tulos, Dettmann oli jo pitkään miettinyt lähtevänsä ulkomaille valmentamaan. –  Haaveesta alkoi tulla totta, kun vuoden 1995 EMkisojen jälkeen sain tarjouksen Saksan lii16  1 • 2013

tolta. Sopimus tuli valmiiksi vuoden 1996 aikana, mutta se julkistettiin vasta keväällä 1997. Neuvotteluprosessi itse oli helpohko, koska molemmat halusivat päästä sopimukseen. Saksan koripallo oli 1997 lähes urheilullisessa selvitystilassa. Maan Euroopan ranking oli vasta 12:s. Uuden päävalmentajan vastuulla olivat A-maajoukkueen valmennus ja valmennuspäällikön tehtä-

vät. Näiden lisäksi hän toimi valmentajakoulutuksen neuvonantajana. Dettmann vaati ja sai huippuolosuhteet työlleen ja se antoi toimintaedellytykset. –  Motiivini lähtemiselle Saksaan oli iso haaste ja uuden oppiminen. Samalla se oli irtiottoa Suomesta, jossa valmentajia ei arvostettu mielestäni riittävällä tavalla. Siirtyminen Saksaan tapahtui Henrik Dettmannin mielestä hyvin. Liitto avusti uuden kodin etsinnässä, mutta lopulta valmentaja etsi itse mieleisensä kodin. Liitto hoiti kuitenkin muuton kokonaan Suomesta Saksaan. Aluksi paikka oli Hagen ja myöhemmin Köln.


–  Minulle jäi hyvin aikaa järjestellä lähtöni Suomesta ja liitosta, jossa olin ollut vuodesta 1992. Saksassa työnantaja auttoi käytännön järjestelyissä. Asunto oli ainoa asia, joka lopulta jäi itseni varaan.

Sopeutuminen helppoa Henrik Dettmann toteaa, että ensimmäisenä ulkomaalaiset tutustuvat muihin ulkomaalaisiin, joita Saksan koripallossa erityisesti entisestä Jugoslaviasta riitti. –  Matkapäiviä minulla oli vuodessa noin 150, joten oli helppo tavata ihmisiä työn ohessa ja samalla oma verkosto kasvoi luonnollisesti. Kielen oppiminen helpotti tietenkin edelleen asiaa. Kielen oppimiseen meni noin kaksi ja puoli vuotta kaiken kaikkiaan. Aluksi puhuin englantia ja muut saksaa. Myöhemmin se sitten muuttui lähes kokonaan saksaksi. Sopeutumista Saksassa helpottivat saksalaisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus. Henrik Dettmann toteaakin, että saksalaiset ovat sivistyneitä ja ulkomaalaismyönteisiä sekä osaamista arvostavia. Ainoa epäilys valmentajalla kävi mielessä ennen ensimmäisiä pelejä maajoukkueen kanssa. –  Mietin kotoa peliin lähtiessäni, että tarvitseekohan Suomesta tulleita muuttolaatikoita avatakaan, jos pelit menisivät todella huonosti. Dettmannin mielestä kansalaisuuden merkitys hälvenee huippu-urheilussa tulos ratkaisee.

Valmennus ja sen johtaminen –  Itselläni ei ollut juuri minkäänlaista kulttuurishokkia, mutta luulen, että saksalaisilla valmennusfilosofisesti oli. Muuten kulttuuri on hyvin samanlainen kuin Suomessa. Saksassa valmennusresurssit olivat hyvät ja työrauha taattiin, samoin oma tila ja kaikki toimintaedellytykset. Saksassa maajoukkueella ei ollut omaa kotipesää leirityksille, vaan leireily tapahtui eri puolilla Saksaa. –  Harjoitusoloista piti joskus taistella, mutta aina kuitenkin kaikki tarvittava

saatiin. Maajoukkkueella oli enemmän leirejä kuin meillä Suomessa. Leiritystä auttoi haastajamaajoukkue. Aluksi pelaajat piti houkutella, mutta ajan kanssa siitä päästiin eroon ja kieltäytymisiä ei ollut ja sitoutuminen oli korkeaa luokkaa. –  Harjoittelun laatu oli korkea, koska pelaaja-aines oli riittävä ja hyvä, hän sanoo. Vuonna 2000 joukkueen kehityssuunta näytti alaspäin ja harjoituspelit menivät huonosti. Se aiheutti paineita päävalmentajalle ja tekemisen kyseenalaistamista. Henrik Dettmann aloitti joukkueen nuorentamisen, jonka seurauksena tulokset alkoivat parantua. Nuorentaminen entisestään paransi pelaajien sitoutumista ja joukkue saavuttikin vuoden 2001 EM-kisoissa välieräpaikan ja pääsi vuoden 2002 MM-kisoihin Yhdysvaltoihin. MM-kisoissa joukkue eteni pronssiotteluun, jossa se voitti Uuden-Seelannin. Seurauksena oli Henrik Dettmannin valinta Saksan vuoden koripallovalmentajaksi ja Suomessa vuoden valmentajaksi. Henrikillä oli joukkueessa yksi NBA-pelaaja, Dirk Nowitzki, jonka rooli joukkueessa oli erittäin tärkeä. –  Dirkin merkitys oli joukkueelle suuri, mutta mielestäni pelasimme 2002–2003 parasta peliämme MM-kisojen jälkeen ilman hänen mukanaoloaan. Joukkue oli siis hitsautunut vahvaksi ja voittavaksi, vaikka tähti ei aina mukana ollutkaan. –  Johtamistavasta on pakko sanoa, että on parasta olla oma itsensä joka tilanteessa. Se tuo parhaan tuloksen ja luo luottamusta.

Maajoukkueesta seuratasolle Henrik Dettmannin maajoukkuevalmennus päättyi vuoteen 2003. Vuodet 20042006 hän valmensi seuratasolla Saksassa, ensin Bundesliigassa pelannutta Mitteldeutscheria ja myöhemmin BS/Energy Braunschweigia. Mitteldeutscher voitti vuonna 2004 FIBA EuroCupin. Samaan

”Johtamistavasta on pakko sanoa, että on parasta olla oma itsensä joka tilanteessa. Se tuo parhaan tuloksen ja luo luottamusta.” aikaan Dettmann valittiin Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi uudelleen vuonna 2004. Vuoden 2010 aikana hän valmensi lyhyen ajan Ranskan pääsarjassa JDA Dijon -joukkuetta. Itse valmennustyön lisäksi Henrik Dettmann on toiminut vuosia FIBA:n kouluttajana. Häntä rekrytoitiin vuonna 2005 FIBA:n päätoimiseksi kouluttajaksi, mutta viime hetkillä Henrik päätti olla ottamatta vakanssia, koska hän halusi valmentaa. –  Kouluttaminen on motivoivaa, koska aina voi oppia itsekin uutta ja vedän mielelläni ei-perinteisten teemojen koulutuksia. Nykyisin koulutan vähemmän, koska ne järjestetään kesäisin ja oma aikani menee silloin maajoukkueen kanssa. Henrik Dettmann suosittelee kaikille valmentajille ulkomaankokemusten hankkimista. Hänen mielestää sinne jopa pitää mennä. Mutta ulkomaille on mentävä ilman ennakkoehtoja ja nöyränä. –  Ehdoton edellytys on kielitaito. Koripallossa pärjää pitkälle englannilla. Ulkomailla oppii ymmärtämään, että maailmat ja kulttuurit ovat erilaisia. Iso Suomessa on pientä maailmalla. Samalla näkee ja oppii sen, mikä on olennaista. Oppii pelkistämään ja näkemään ison kuvan. –  Nuoren valmentajan kannattaa liimautua kokeneen valmentajan viereen ja imeä osaamista ja kasvaa itse valmentajana. Samalla matkalla oppii arvostamaan inmateriaalisia arvoja, ei pelkästään rahaa. Ja kaiken kaikkiaan oppii, miten selvitä jokapäiväisestä elämästä. Se antaa itseluottamusta.  ●

1 • 2013  17


TUTKITTUA TIETOA

Nuorten urheilijoiden erikoistuminen Näyttöön perustuvia suosituksia Nuorten urheilu on kehittynyt lapsilähtöisestä, vapaasta ja viihtymiseen tähtäävästä leikistä aikuisjohtoiseen, strukturoituun ja päämäärähakuiseen urheiluspesifien taitojen kehittämiseen. 18

1 • 2013

teksti Sami Kalaja kuvat Jussi Salminen / Uimaliitto

T

ämä kehitys saattaa aiheutua yhteiskunnan lisääntyneestä ar vostuksesta menestyneitä urheilijoita kohtaan. Menestyvät urheilijat nauttivat paitsi arvostuksesta myös taloudellisista etuuksista.


Tämän vuoksi lukuiset urheilevat lapset ja nuoret pyrkivät eliittitasolle. Huipulle tarvittavan harjoittelun määrästä on keskusteltu pitkään. Ericsson ym. määrittelivät musiikin huipputasolle yltämisen edellyttävän 10 000 tuntia harjoittelua kymmenen vuoden aikana. Harjoittelu on todennäköisesti tehokkaampaa, jos se aloitetaan jo varhain. Toisaalta eräät tahot uskovat eliittitason olevan saavutettavissa vähäisemmälläkin harjoittelulla ja että intensiivinen harjoittelu on tehokkaampaa myöhäisempinä kehitysvuosina. Eliittitason nuorten urheilijoiden tarkastelu osoitti vanhempien olevan merkittävin vaikuttaja urheilemisen aloittamiselle, kun taas valmentajat olivat voimakkain vaikuttaja intensiivisen harjoittelun suhteen. Vastaavasti 153 yliopistovalmentajalle tehty tutkimus osoitti valmentajien olevan suurin vaikuttaja yksittäiseen urheilulajiin erikoistumiselle. Tämä saattaa aiheuttaa katkoksen; vanhempi ohjaa lapsen lajin pariin, seurauksena on menestystä ja valmentaja rohkaisee erikoistuneeseen harjoitteluun paremman menestyksen saavuttamiseksi. Vanhempi saattaa arvostaa ja kannustaa lisääntyvään harjoitteluun, eikä tahdo häiritä lapsi-valmentaja -suhdetta ja olettaa, että tämä polku on menestymisen kannalta tarpeellinen.

Lajiin erikoistumisen määrittelystä Lajiin erikoistuminen on määritelty intensiiviseksi ympärivuotiseksi yhden lajin harjoitteluksi ilman muita lajeja. Tästä määrittelystä on variaatioita. On olemassa näkemyseroja siitä, kuinka suurta harjoittelumäärää intensiivinen tarkoittaa ja onko ympärivuotisuus tai muiden lajien poisjättäminen välttämätöntä erikoistumisen luokittelulle. On puhuttu sen puolesta, että määritelmän tulisi sisältää minimiharjoittelumäärä, kun toisaalta on esitetty, että erikoistuminen on yksinkertaisesti ympärivuotista yhden lajin harjoittelua riippumatta harjoittelun määrästä. Ericsson ym. esittivät kolme vaihetta matkalla erityisosaajaksi; 1) aloittaminen nuorella iällä, 2) erikoistuminen ja osallistumisen lisääminen, ja 3) omistautunut täysipäiväinen sitoutuminen. Cote ym. luonnehtivat intensiivisen harjoittelun tavoitteeksi suorituksen paranemisen (deliberate practise), joka on vastakohta aktiivisuudesta nauttimiselle (deliberate play). Soberlak ja Cote erottivat eliittikiekkoilijoilla seuraavat vaiheet kokeileminen (ikävuodet 6 –12), erikoistuminen (ikävuodet 13 –15) ja panostaminen (ikävuodet 16 eteenpäin).

Eliittitason nuorten urheilijoiden osalta valmentajat olivat voimakkain vaikuttaja intensiivisen harjoittelun suhteen.

Nämä määritelmät eivät huomioi urheilijoita, jotka harjoittelevat intensiivisesti ja paljon yhtä lajia koko vuoden, mutta silti kilpailevat muissa lajeissa samanaikaisesti, eivätkä niitä urheilijoita, jotka harjoittelevat intensiivisesti tietyt ajat vuodesta. Lopputuloksena voidaan todeta, että urheilulajiin erikoistuminen on syytä määritellä jatkumon avulla. Meneillään olevassa tutkimuksessa selvitellään nuorten urheilijoiden (8 –18 v.) erikoistumisastetta urheiluun osallistumiskyselyn perusteella. Alustava aineisto kertoo, että relevantein kysymys on ovatko urheilijat lopettaneet muita lajeja keskittyäkseen yhteen lajiin. Tämä faktori selitti 38 % varianssista urheiluun erikoistumisasteikolla. Seuraavaksi relevantein kysymys oli (selitysaste 32 %), että onko lapsi viettänyt enemmän kuin kolme neljäsosaa harjoitteluajastaan yhden lajin parissa. Myös ympärivuotisuus ja oman alueen ulkopuolella kilpaileminen olivat hyviä erikoistumisen määrittäjiä.

Urheilulajiin erikoistumisen trendejä Yhdysvalloissa organisoituun urheilutoimintaan osallistuminen kuusivuotiailla ja sitä nuoremmilla on lisääntynyt 9 %:sta 12 %:iin aikavälillä 1997 –2008. Enemmistö (77,7 %) lukiovalmentajista raportoi yhteen lajiin erikoistumistrendin kasvavan. Lisätodiste varhaisen erikoistumisen yleistymisestä on 7–8 -vuotiaiden matkustamista edellyttävien pelisarjojen määrän lisääntyminen sekä nuorten olympiaurheilijoiden määrän kasvu. Yhteen lajiin erikoistuminen näyttää lisääntyvät iän myötä. 519 USAn Tennis-

liiton junioria käsittänyt tutkimus osoitti, että 70 % pelaajista oli tehnyt päätöksensä erikoistua tennikseen keskimäärin 10,4 vuoden iässä. Erikoistumisaste lisääntyi asteittain 14 ikävuoden jälkeen; 18-vuotiaista 95 % oli erikoistunut tennikseen. Kuitenkin viihtyvyys ja tyytyväisyyslukemat laskivat yli 14-vuotiailla pelaajilla (p < 0.01). Tosiasia on se, että vain harvat saavuttavat eliitti- tai ammattilaistason. Alle 1 % 6 –17 -vuotiaista nuorista urheilijoista pääsee eliittitasolle koripallossa, jalkapallossa, baseballissa, sofballissa tai amerikkalaisessa jalkapallossa. Aineistot ovat samanlaiset myös Saksassa ja Australiassa. On yleisesti hyväksytty näkökanta, että määrätietoisen harjoittelun määrä korreloi positiivisesti saavutustasoon sekä yksilö- että joukkueurheilussa. Keskustelunaihe on, että pitääkö tämän harjoittelun alkaa jo varhaislapsuudessa ja pitääkö muut lajit jättää pois. Näille teorioille on varsin vähän tutkimuksellista tukea.

Varhainen vs. myöhäinen intensiiviharjoittelu Parhaat muusikot harjoittelivat yksin 10 000 tuntia, kun heidän vähemmän menestyneet kanssakumppaninsa saivat kasaan vain 7000 tuntia tai vähemmän. Samaan aikaan heidän biologisessa ja kognitiivisessa kehityksessä oli kriittisiä ajanjaksoja. Muusikot aloittivat harjoittelun noin viiden vuoden iässä. Ne, jotka aloittivat myöhemmin, eivät saanet kurottua eroa umpeen. Urheilun parissa tehty tutkimus ei ole osoittanut varhaisen intensiiviharjoittelun olevan välttämätöntä eliittitason saavuttamiseksi kaikissa lajeissa (Taulukko 1.) 1 • 2013   19


taulukko 1. evidenssiä eliittitasoon tähtäävän varhaisen erikoistumisen puolesta ja vastaan

erikoistuminen 12 vuoden jälkeen

alku

erikoistuminen

alku

moniPuolinen laPsuus

tutkimus

urheilulaji

urheilijat

Hume et al  

rytminen voimistelu  

106 eri tasoilta 

Law et al    

rytminen voimistelu   

6 eliitti  6 subeliitti 

   

   

   

   

Helsen et al     

miesten jalkapallo   miesten maahockey   

33 kansainvälistä,  39 valtakunnallista,  52 alueellista 

     

     

     

     

Hodges & Starkes   

paini   

21 eliitti,   21 seurataso 

   

   

   

   

Soberlak & Cote 

miesten jääkiekko 

4 eliitti,  

Carlson   

miesten ja naisten  tennis 

10 eliitti,  10 lähes eliitti 

   

   

   

   

Lidor & Lavyan 

eri lajeja,  miehet ja naiset

63 eliitti,  78 lähes-eliitti

Gullich & Emrich     

olympialajit     

1558 saksalaista  urheilijaa olympia-  ohjelmasta 

     

     

     

     

Moesch et al   

urheilulajit, joissa  mitataan cm,g, s 

148 eliitti,   95 lähes-eliitti 

   

   

   

   

Baker et al   

miesten ja naisten  maahockey,  miesten koripallo, naisten verkkopallo

15 eliitti,   13 lähes-eliitti 

   

   

   

   

Barynina & Vaitsekhovski

miesten ja naisten uinti

Venäläiset eliittiuimarit

Wall & Cote       

poikien jääkiekko       

     

     

     

     

8 junioriliigan  pelaajan vanhemmat  (keski-ikä 13,9 v)  ja 4 ex junioriliiga pelaajaa (keski-ikä 14,5 v)

Näiden tutkimusten aineisto on rajallinen, koska tutkittuja lajeja oli vähän, otokset olivat pieniä ja tutkimusasetelma oli retrospektiivinen. Vain harvoissa tutkimuksissa intensiiviharjoittelu oltiin aloitettu ennen 12. ikävuotta. Kahdessa tutkimuksessa osoitettiin, että eliittitason urheilijat olivat aloittaneet intensiivisen harjoittelun jo varhain; molemmat tutkimukset käsittelivät rytmistä voimistelua. Voimistelussa urheilu-uran huippuvaihe toteutuu ennen kehon täydellistä kypsymistä, minkä vuoksi tarvitaan intensiivistä harjoittelua jo ennen murrosikää. Kontrastina edelliselle, muiden lajien urheilijoista eliittitason urheilijat aloittivat todennäköisemmin intensiivisen harjoittelun myöhemmin kuin ne urheilijat, 20

erikoistuminen ennen 12 vuotta

1 • 2013

jotka eivät yltäneet huipulle. Maailmanluokan urheilijat myös aloittivat kilpailemisen myöhemmin, kilpailivat myös muissa lajeissa ja tulivat tyypillisesti valituiksi liittojen ohjelmiin vanhempina kuin kansallisen tason urheilijat. Hiljattain tehtiin Tanskassa tutkimus, jossa koehenkilöinä oli 148 eliittiurheilijaa ja 95 lähes eliittiurheilijaa (keski-ikä 24,5 v; yleisurheilu, painonnosto, pyöräily, soutu, uinti, hiihto). Eliittiryhmä aloitti intensiiviharjoittelun myöhäisemmällä iällä ja harjoitteli omaa lajiaan vähemmän ennen 15:ttä ikävuotta lähes eliittiryhmään verrattuna. 18 vuoden iässä molemmille ryhmille oli kertynyt sama määrä harjoittelua, mutta 21 vuoden iässä eliittiryhmä oli harjoitellut enemmän. Muihin lajeihin osallistu-

misessa ei ollut eroja, eikä muihin lajeihin osallistuminen ennustanut menestystä. Kyseessä olleet lajit edellyttävät suurta fyysistä ja aerobista kapasiteettiä ja niissä on vähemmän teknisiä ja taktisia vaatimuksia kuin palloiluissa tai taitolajeissa (voimistelu ja taitoluistelu). Vaikka aerobinen harjoittelu aikaansaakin joitain vasteita lapsuudessa, ovat nämä adaptaatiot vähäisempiä kuin adaptaatiot nuoruusiässä.

Varhainen vs. myöhäinen erikoistuminen Useimmissa lajeissa monipuolinen lapsuus johtaa todennäköisesti menestykseen. Kysely 376 naispuoliselle urhei-


Nuorten urheilijoiden erikoistuminen

Tutkimuksen johtopäätökset

Voimisteluharjoittelun määrä vaikutta menestykseen. Kaikki voimistelijat harrastivat muitakin lajeja, ei eroja eliitin ja subeliitin välillä. Viihtyminen voimistelussa oli vahva menestyksen ennustaja. Eliitti ja subeliitti aloittivat intensiiviharjoittelun samanikäisinä, mutta eliitti harrasti muita lajeja vähemmän ikävuosina 4 –16 ja harjoittelua oli 16-ikävuoteen mennessä kertynyt enemmän Jalkapalloilijat aloittivat 5 vuotiaana, maahockeypelaajat 9 vuotiaana. Eri tasoisten urheilijoiden harjoitusmäärät samat 12 ikävuoteen asti. 12 ikävuoden jälkeen kv tason pelaajat harjoittelivat kansallisen tason pelaajia enemmän, ja kansallisen tason pelaajat enemmän kuin aluetason pelaajat. Eliittipainijat harjoittelivat seuratason painijoita enemmän 16 ikävuoden jälkeen. Koska kaikki aloittivat intensiiviharjoittelun 13,2 vuoden iässä, aikaisen intensiiviharjoittelun vertaaminen ei ollut mahdollista. Eliittipelaajat lisäsivät harjoittelun intensiteettiä nuoruusiässä ja harrastivat muita lajeja kehitysvuosinaan. Eliittipelaajat aloittivat intensiiviharjoittelun ja erikoistuivat myöhemmin (13 –15 ikävuoden jälkeen) kuin lähes-eliittipelaajat (11 v). Eliittiurheilijat aloittivat intensiiviharjoittelun 12 ikävuoden jälkeen todennäköisemmin kuin lähes-eliittiurheilijat. Eliittiurheilijat olivat harrastaneet useampaa kuin yhtä lajia kehitysvuosinaan. Eliittiurheilijat aloittivat intensiiviharjoittelun ja kilpailemisen myöhemmin kuin läheseliitti (11,4 vs 10,2 v ja 13,1 vs 12,0 v). Eliittiurheilijoista useampi osallistui <1 lajiin 11 vuotiaasta alkaen (64 %) kuin lähes eliitti (50 %). Eliittiurheilijat aloittivat intensiiviharjoittelun myöhemmin kuin lähes-eliitti. Lähes-eliitti harjoitteli enemmän ikävuosina 9, 12 ja 15, kun taas 21 ikävuoteen mennessä eliitti oli harjoittelut enemmän. Eliitti harjoitteli enemmän lajispesifiä harjoittelua 12 ikävuodesta eteenpäin. Molemmat ryhmät aloittivat intensiiviharjoittelun 12 vuoden iässä, joten varhaisen intensiiviharjoittelun vertailu ei ollut mahdollinen. Eliitti harjoitteli useampia lajeja koko uransa ajan kuin lähes-eliitti. Uimarit, jotka erikoistuivat ennen ikävuotta 11, olivat vähemmän aikaa maajoukkueessa ja lopettivat aikaisemmin kuin myöhään erikoistuneet. Pudokkaat aloittivat jään ulkopuolisen oheisharjoittelun aikaisemmin (11,75 vs 13,8 v) ja viettivät enemmän aikaa oheisharjoittelussa (107 vs 68 tuntia vuodessa). Molemmat ryhmät harrastivat yhtä paljon muita lajeja (4,75) ikävuosina 6 –13.

• = tutkimusnäyttöä hyödyistä, alku = intensiivisen harjoittelun aloittaminen lijalle osoitti enemmistön hankkineen ensikokemuksensa organisoidusta urheilusta muussa kuin omassa lajissaan. Vain 17% oli aloittanut nykyisessä lajissaan, valtaosa osallistui samanaikaisesti yksilölajeihin (uinti, yleisurheilu, uimahypyt, tennis ja golf). Huipputason koripalloilijoilla, verkkopalloilijoilla ja maahockeyn pelaajilla havaittiin, että mitä useammassa lajissa urheilija oli ollut mukana kehitysvuosinaan (ikävuodet 0 –12), sitä vähemmän tarvittiin lajispesifiä harjoittelua eksperttitason saavuttamiseen heidän omassa lajissaan. Tämä selittyy taitojen siirtovaikutuksella lajista toiseen, etenkin osallistumisen alkuvaiheissa. Aikainen monipuolisuus, jota seuraa erikoistuminen

saattaa johtaa parempaan viihtymiseen, vähempiin loukkaantumisiin ja pitempään lajin parissa pysymiseen sekä on yhteydessä menestymismahdollisuuksiin.

Muita menestystä tukevia tekijöitä Kun verrattiin ammattilaistasolle yltäneitä eliittijalkapalloilijoita palloilijoihin, jotka eivät tälle tasolle yltäneet, havaittiin huipulle päässeiden osallistuneen muita pelaajia enemmän organisoimattomaan jalkapallopelailuun ikävuosina 6 –12. Jalkapalloharjoituksissa, -kilpailuissa tai muihin lajeihin osallistumisessa ei havaittu eroja edellä mainittujen ryhmien välillä. Tämä antaa olettaa, että eliitti hakeutui strukturoimattoman jalkapallo-

pelailun pariin vapaa-ajallaan. Tätä tukee data, jonka mukaan urheilussa viihtyminen ja sisäinen motivaatio ennustavat menestymistä. Menestyneillä tennispelaajilla on usein pitkäaikainen valmennussuhde saman valmentajan kanssa ja vähemmän yleisiä vaatimuksia menestymiselle kuin samanikäisillä muilla pelaajilla. Yhden lajin intensiivisen harjoittelun riskeihin kuuluvat haitallinen psyykkinen stressi ja ennenaikainen kilpaurheilusta poisvetäytyminen. Olemassa olevan datan mukaan intensiivinen harjoittelu ja erikoistuminen saattavat olla itsenäisiä riskitekijöitä.

Loukkaantumiset Nuorten huippu-urheilijoiden riski loukkaantua intensiivisessä harjoittelussa Iso-Britanniassa oli suhteellisen matala (loukkaantumisia < 1 / 1000 harjoittelutuntia) ja vakavia vammoja oli vain muutama. Harjoittelumäärät olivat tavallisesti alle 16 tuntia viikossa, mikä on vähemmän kuin intensiivisesti harjoittelevilla urheilijoilla yleensä. Kymmenen vuoden seuranta osoittaa, että loukkaantumisriski on merkitsevästi korkeampi kansainvälisen tason urheilijoilla (87,5 %) ja kansallisen tason urheilijoilla (64,0 %) kuin paikallisen tason urheilijoilla (16,7 %) tai harrastelijoilla (47,1 %). Suuremmat harjoitusmäärät voivat lisätä loukkaantumisriskiä useissa lajeissa. 2721:n high-school –urheilijan joukossa merkittävin riskitekijä loukkaantumisille oli lisääntynyt harjoittelu. Harjoittelun määrän ja loukkaantumisriskin välillä vallitsi lineaarinen yhteys, jossa loukkaantumisriski lisääntyy merkitsevästi, kun harjoitellaan yli 16 tuntia viikossa. Kilpailujen kumuloituminen sisältää myös merkittävän riskin; lääketieteellisistä syistä kilpailuista poisjäännit lisääntyivät kansallisen tason tennispelaajilla, kun he pelasivat enemmän kuin viisi peliä vuodessa nk. supernationalturnauksissa. Niillä pelaajilla, jotka erikoistuivat ainoastaan tennikseen, loukkaantumisriski oli 1,5 -kertainen. Kymmenen vuoden seurantatutkimuksessa 481 nuorella (9 –14 v.) baseballpelaajalla havaittiin, että niillä syöttäjillä jotka syöttivät yli 100 vuoroparia vuodessa, loukkaantumisriski oli 3,5 -kertainen. Toisissa tutkimuksissa on havaittu merkitsevästi kohonnut riski joutua olkapää- tai kyynärpääleikkaukseen, mikäli syöttämistä oli yli kahdeksan kuukautta vuodessa. Intensiivisen harjoittelun ja erikoistumisen aiheuttamat loukkaantumisriskit saattavat riippua iästä, tasosta jolla kilpaillaan, kasvunopeudesta ja kehon kypsy1 • 2013  21


Nuorten urheilijoiden erikoistuminen

Useissa lajeissa on kuitenkin tarkoituksenmukaista myöhästyttää yhteen lajiin keskittynyttä intensiiviharjoittelua nuoruusiän loppuun.

misen vaiheesta. Korkeampia loukkaantumislukuja löydettiin yli 13-vuotiailta urheilijoilta korkeammilla kilpailutasoilla. Murrosikäiset voimistelijat ovat erityisen loukkaantumisherkkiä nopean pituuskasvun vaiheessa. Murtumien riski on suurinta kasvupyrähdyksen aikaan.

Stressi ja urheilun lopettaminen Varhainen erikoistuminen saattaa johtaa loppuun palamiseen ja urheilemisen lopettamiseen. Aikaisin erikoistuneet uimarit olivat lyhyemmän ajan maajoukkueessa ja lopettivat uinnin aikaisemmin kuin uimarit, jotka erikoistuivat myöhemmin. Junioriliigan poikajääkiekkoilijat, jotka lopettivat pelaamisen, olivat aloittaneet jään ulkopuolisen oheisharjoittelun aikaisemmin ja tekivät oheisharjoittelua enemmän kuin pelaajat, joiden ura jatkui. Retrospektiivisessä kymmenen vuoden katsauksessa yksi viidestä eliittitason kilpaurheilijasta ilmoitti lopettamisensa syyksi loukkaantumisen. Rytmisessä voimistelussa varhain erikoistuneet ja enemmän ikävuosien 4 –16 välillä harjoitelleet voimistelijat arvioivat terveytensä heikommaksi ja kokivat vähemmän 22  1 • 2013

viihtymistä. Junioritennispelaajat, jotka paloivat loppuun aikaisin, panostivat vähemmän harjoitteluunsa ja saivat vanhemmiltaan kritiikkiä ja odotuksia. Eliittitason venäläiset uimarit, jotka lopettivat uinnin, kertoivat pääsyiksi lopettamiselle psyykkisen väsymisen, yleisen terveydentilan ja vaikean kuormittuneisuuden.

Johtopäätökset Urheilulajiin erikoistuminen on jossain määrin tarpeen eliittitasolle pääsemiseksi. Useissa lajeissa on kuitenkin tarkoituksenmukaista myöhästyttää yhteen lajiin keskittynyttä intensiiviharjoittelua nuoruusiän loppuun, että optimoidaan menestyminen samalla kun minimoidaan loukkaantumisriski ja psyykkinen stressi. Suositukset: 1. Yhden lajin intensiivinen harjoittelu on tarpeen eliittitasolle kehittymisen kannalta. Useimmissa lajeissa tämän tehoharjoittelun tulee alkaa myöhäisessä nuoruusiässä menestymisen optimoimiseksi. 2. Intensiivistä yhden lajin erikois harjoittelun alkamista tulisi viivästyttää nuoruusiän loppuun, jotta pienennetään loukkaantumis riskiä ja haitallista psyykkistä stressiä.

Pohdinta Suomalainen urheilujärjestelmä rakentuu urheiluseurojen varaan. Nykyaikana yhä useammat seurat ovat erikoisseuroja, jotka keskittyvät yhteen tai muutamaan urheilulajiin. Koululaitos puolestaan on neuvolatoiminnan ohella ainoa instituutio, joka tavoittaa käytännössä koko ikäluokan. Toimivalla urheiluluokkajärjestelmällä on mahdollista luoda asetelma, jossa urheiluseura vastaa lajiharjoittelusta ja koulu tarjoaa tarvittavan monipuolisuuden ja tasapainoista fyysistä ja psyykkistä kasvua tukevan ympäristön. Kaikille menestyville urheilumaille on yhteistä koululaitoksen voimakas mukanaolo urheilutoiminnassa. Etenkin yläkouluiässä Suomessa on iso aukko tässä kohdassa. Sekä menestymisen että terveysnäkökulmien vuoksi koululaitoksen selkeästi nykyistä suurempi rooli nuorten valmentautumisessa olisi enemmän kuin toivottavaa. ●

Muokattu alkuperäislähteestä: Jayanthi,N., Pinkham, C., Dugas, L., Patrick, B. & LaBella, C. (2012). Sports Specialization in Young Athletes: Evidence-Based Recommendations. Sports Heath. October 25.2012, doi: 10.1177/1941738112464626.


välin pelejä, puhumattakaan 1980-luvun pelejä, ne näyttävät todella hitailta, lähinnä seisomiselta. Siksipä kuntoutuksen tähtäin on tulevaisuuden haasteissa. Näihin haasteisiin pyrin omassa työssäni vastaamaan jo nyt, Koivisto kertoo.

Jokereiden kuntoutusvastaava Jarmo Koivisto hakee lisätehoja kuntoutukseen Method Putkisto Huippuliikkuja menetelmästä.

liikkuvuuden ja tasapainon parantamista

peli kovenee pehmeällä metodilla Huippu-urheilussa kuntoutuksen suunnittelu on moniammatillista yhteistyötä. Tiimiin kuuluu lääkäri, fysioterapeutti ja hieroja. teksti Annette Lindahl kuva

Kai Sairanen

– Kovan pelin tueksi olen löytänyt toimivan, pehmeän metodin, Method Putkisto Huippuliikkujan. Se kulkee mukanani jääkiekon oheisharjoitteluna, kertoo Jarmo ”pire” Koivisto, Jokereiden kuntoutusvastaava. MP:n huippuliikkujamenetelmän tulokset ovat mitattavia, siksi se sopivat hyvin urheilijalle Kehonkäytön vaatimukset ovat jääkiekossa korkealla. Jääkiekkoilija pelaa nykyään kymmenen, viisitoistakin vuotta ammattilaistasolla, mikä on paljon pidempään kuin vielä kymmenisen vuotta sitten. – Kehon pitää kestää hyväkuntoisena, vaikka peli vaatii keholta nyt paljon enemmän kuin 90-luvun puolessa välissä. – Väite, että peli nopeutuu vielä nykyisestä saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta kun tänään katsoo -90-luvun puoli-

valmennuksen uusi työkalu Method Putkisto huippuliikkujaohjaajat ovat liikkeenrakentamisen valmentajia ja liikeanalyysin asiantuntijoita ja sijoittuvat taitolajien/urheiluvalmentajien rinnalle ja tueksi. Method Putkiston kehittäjä on suomalainen marja Putkisto. Menetelmä tavoittelee oman kehon optimitasapainoa (eroaa lajin vaatimuksista) ja liikkumisen perusteiden hallintaa. Se opettaa korjaamaan, tukemaan ja hallitsemaan selkärangan liikkeitä, myös vauhdissa. Se harjoittaa kehon ydintuesta vahvan ja dynaamisen kaikkien fyysisten suoritusten perustaksi ja tueksi vapauttaen kehon liikumaan. Method Putkisto & MP Huippuliikkuja – ohjaajakoulutuksen 2013  HAKU on käynnissä. lisätiedot/kirja: www.methodputkisto.com

– Tutustuin eri vaihtoehtoihin ja peilasin niitä omaan osaamiseeni. On erilaisia ohjelmia kehon hallintaan, on joogaa, on pilatesta ja sitten tämä Method Putkisto. MP osoittautui sopivaksi näille huippuurheilijoille sekä kuntoutukseen, että kehonhallinnan taidon lisäämiseen, Koivisto kertoo. MP harjoitusohjelmien tärkein tavoite on parantaa kehon liikkuvuutta, tasapainoa ja sen hallintaa. Jääkiekkoilijoiden kropan kunnon lähtötaso on luonnollisesti korkea ja psyykkinen motivaatio kuntoutumiseen huipussaan. Varmaa on, että mitä paremmin pelaaja tuntee oman kehonsa, sen parempi. Tähän sijoittuu Method Putkiston ydin, se opettaa uuden tavan käyttää kehoa - myös huippu-urheilijoille. Koivisto käyttää kuntoutuksissa Method Putkisto Huippuliikkuja menetelmää. – Se on nyt opiskelun myötä jatkuvasti läsnä työssäni – kuin myös omassa liikkumisessani. Ohjaan pelaajia MP:n ajattelumallin kautta. Kyseessä on siis enemmänkin tapa lähestyä liikettä kokonaisvaltaisesti kuin joku irrallinen liikuntamenetelmä. – Laitan ensin urheilijan liikkumaan, jolloin näen millä tasolla ajatus liikkeessä on ja lähden sitten ohjailemaan liikettä. Oivalluksen pitää tulla urheilijalle itselleen. Hänen pitää oppia uusia tapoja tuntea omaa kehoaan ja tehdä kehollaan uusia juttua, Koivisto summaa.

Tiimityöskentelyä yksilön hyväksi Tunnusomaista huippu-urheilulle tänään on tiimityöskentely, joka kuitenkin lähtee yksilön kehityksestä. – Kun kuntoutuksessa huomioidaan yksilölliset haasteet ja mahdollisuudet, joukkueesta tulee vahva. Panostan ja rajaan oman työni tähän joukkueeseen ja sen jokaisen jäsenen hyvinvointiin. On tärkeää ennalta ehkäistä rasitusvammat ja tukea pelaajien fyysistä kehitystä. Kaiken mitä me täällä teemme pitää näkyä positiivisina tuloksina jäällä. Kuntoutustapauksissa puhutaan yleensä muutaman viikon tai parin kuukauden jutuista koko kauden kestäviin projekteihin asti. Kun urheilija huomaa, että kuntoutuksesta on hyötyä, hän motivoituu osallistumaan prosessiin aktiivisesti ja alkaa oppia uutta, Jarmo Koivisto kiteyttää. ● 1 • 2013

23


itsensä kehittämistä ja ja voimavarojen säätelyä Valmentaja-lehdessä 5/2012 kerrottiin Cotén & Gilbertin (2009) valmennusosaamisen mallista, jota mukaellen on kehitteillä myös suomalaisen valmennusosaamisen malli. teksti Paula Arajärvi ja Terhi Lehtoviita kuvat Mäkelänrinteen urheilulukio

V

almentajan osaaminen jaetaan mallissa kolmeen alueeseen, jotka ovat urheiluosaaminen, ihmissuhdeosaaminen sekä valmentajan itsensä kehittämisen taidot. Näistä valmentajan itsensä kehittämisen taidot toimivat pohjana kaikelle osaamiselle ja oppimiselle. Lisäksi valmentajan henkiset voimavarat on erittäin merkittävänä valmennusosaamisen tekijänä nostettu ehdolle kokonaan omaksi osaksi mallia. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa aloitettiin yhteistyössä allekirjoittaneiden kanssa viime syksynä kaksi valmentajan itsensä kehittämisen taitoja kartuttavaa koulutusohjelmaa, jotka jatkuvat

edelleen kevään puolella. Toinen ohjelmista käsittelee lajivalmentajan taitavuuden kehittymistä psyykkisen valmennuksen toteuttajana, ja toinen valmentajan työhyvinvointia ja henkisten voimavarojen taitavaa hallintaa. Ohjelmien avulla kehitetään rakenteita ja malleja urheiluakatemian valmentajien jatkuvaan kouluttautumiseen. – Rakennamme valmentajille työyhteisöä, joka tukee valmentajien ammatillista identiteettiä, kehittymistä ja työssä jaksamista. Koulutusohjelmat tarjoavat valmentajalle luonnollisen foorumin tavata muiden lajien valmentajia. Lähellä arjen työtä olevat toimintatavat vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteisön merkityksellisyyttä. Toimiva työyhteisö on työn tuottavuuden näkökulmasta keskeistä, sillä osaava, hyvinvoiva ja innostunut valmentaja on urheiluorganisaatiossa keskeinen

menestystekijä, summaa pääkaupunkiseudun urheiluakatemian toiminnanjohtaja Simo Tarvonen.

lajivalmentaja psyykkisenä valmentajana Psyykkisen valmennuksen ohjelmassa on mukana kymmenen pääkaupunkiseudun urheiluakatemian valmentajaa kahdeksasta eri lajista. Ohjelman materiaalina käytetään psyykkisen valmennuksen työkalupakkia, TrainingFocusta. Se on tietoja materiaalipankki verkossa, jonka avulla lajivalmentaja voi tuoda hyvin käytännönläheisesti psyykkisen taitavuuden kehittämisen osaksi urheilijan laadukasta arkivalmennusta ja kilpailemista. Akatemian ohjelmaan osallistuva valmentaja saa käyttöönsä kahdeksan urheilijan psyykkisiin ominaisuuksiin ja taitoihin liittyvää teemaa harjoituksineen. Harjoitteet jakautuvat eri tasoille valmiuksien kehittämisestä lajin kansainvälisen huippusuorituskyvyn ja suoritusvarmuuden hiomiseen. Valmentaja tutustuu materiaaliin, valitsee kiinnostavan ja sopivan teeman, kuten itseluottamuksen, motivaation tai kilpailemisen kehittämisen, ja lähtee toteuttamaan harjoitteita omille urheilijoilleen. Materiaali tarjoaa harjoitteiden toteuttamiseen tarkat ohjeet. Valmentajat oppivat myös soveltamaan harjoitteita ja luomaan itse uusia toimivia tapoja saavuttaa samoja tavoitteita.

monipuoliset työskentelymallit

Mäkelänrinteen koripallon valmennusasioita käyvät läpi valmentajat Juha Dahlström, Anton Mirolybov sekä fysiikkavalmentaja Jukka Aho.

24

1 • 2013

Ohjelmassa hyödynnetään erilaisia työskentelymalleja, joista olennaisimmat ovat olleet harjoitustapaamiset sekä ryhmätapaamiset. Ohjelmaan osallistuneet valmentajat ovat olleet tyytyväisiä ryhmässä työskentelyyn – Ryhmätapaamiset ovat loistavia tilaisuuksia oppia asioita, joita ei oppikirjoista löydy. Ne ovat ohjelman paras anti – on todella tarpeellista jakaa osaamista toisten lajien valmentajien kesken, kuuluivat valmentajien kommentit. Harjoitteiden toteuttaminen urheilijoille johtaa suoraan harjoiteltavien taitojen kehittymiseen. Sen lisäksi harjoittelu johtaa luonnollisilla tavoilla valmentajien ja urheilijoiden itsetuntemuksen


sekä vuorovaikutuksen lisääntymiseen ja monipuolistumiseen. Asiantuntijoiksi lajien psyykkisten vaatimusten hallinnassa nousevat valmentajat itse, jotka tekevät projektissa itsenäistä työtä. –  Psyykkisen valmennuksen asiat ovat entistä enemmän mielessä, kun suunnittelen ja arvioin omaa tekemistä. Tunne asian tärkeydestä on vahvistunut entisestään, valmentajat kertovat.

Arki on kiireinen Huippuvalmentajan kehittymisprosessi vaatii ajallista ja henkistä panostamista. Ratkaisevaa on valmentajan oma halukkuus. Huippuvalmentajan ominaisuus on jatkuva kehittymisen halu, jonka rinnalla tulee kyky hyväksyä oma riittämättömyys ja kyky olla myös tyytyväinen omaan toimintaansa. Ajan löytäminen uudenlaisen työskentelyn lisäämiseksi omaan valmennuskokonaisuuteen ei aina ole helppoa. Motoksemme on harjoitteiden toteuttamisessa muodostunut lause: Vähemmän on enemmän – kehittymisprosessi kestää koko valmentajan uran ajan ja kiirettä ei ole. Toistaminen on tärkeää ja sitä kautta tulevat tulokset varmasti näkyviin.

”Ryhmätapaamiset ovat loistavia tilaisuuksia oppia asioita, joita ei oppikirjoista löydy. Ne ovat ohjelman paras anti – on todella tarpeellista jakaa osaamista toisten lajien valmentajien kesken.” Ohjelman lopullisena tavoitteena on, että kokonaisuus johtaa vähitellen rutiininomaisiin tapoihin psyykkisen valmentautumisen toteuttamisessa. Tämä puolestaan johtaa näkyviin tuloksiin urheilijan suorituskyvyssä. Valmentajat osaavat taitavan arvioinnin ja luovan ajattelun myötä soveltaa osaamistaan lajinomaisesti ja yksilöllisesti. Urheilijat saavat työskentelyn myötä käyttöönsä myös työkaluja, jotka helpottavat mahdollisten haasteiden kohtaamista tulevaisuudessa.

Työhyvinvointiohjelmasta tasapainoa Työhyvinvointiohjelma käynnistyi kaikille pääkaupunkiseudun urheiluakatemian valmentajille suunnatulla työhyvinvointikyselyllä. Kyselyn tuloksien pohjalta rakennettiin urheiluakatemian työhyvinvointiohjelma. Syksyn ohjelmaan osallistui kah-

Mirka Dettmann ”koutsaa”.

deksan valmentajaa kuudesta eri lajista. Ohjelman tavoitteena oli tutkia ammattivalmentajan työn voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä niiden hallintaa. Lisäksi pyrittiin kehittämään valmentajien yhteisöllisyyttä ja lajien ylitse tapahtuvaa vuorovaikutusta. Pilottiohjelmasta haettiin kokemuksia huippuvalmentajuuden pysyvään kehittämiseen osana urheiluakatemiarakenteita. Työhyvinvointiohjelma tarjoaa valmentajille foorumin, jossa pysähdytään tarkastelemaan, mitä valmentajan arkeen kuuluu. Työhyvinvointiteemoja tarkastellaan omasta kokemusmaailmasta käsin teoreettisiin viitekehyksiin peilaten. Tapaamiskerroilla päästään pureutumaan konkreettisesti siihen, mitä ammattivalmentajan työ on tänä päivänä. Syksyn ohjelmaan osallistunut valmentaja kommentoi: –  Opin konkreettisesti tarkastelemaan,

mikä vie energiaa ja mikä tuo energiaa. Työhyvinvointiteema on laaja, ja sen voi rajata vaikkapa sisäisiin tekijöihin, eli asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Tällaisiksi teemoiksi nousevat esimerkiksi ajankäytön hallinta, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen sekä perustehtävän kirkastaminen ja työnimu. Työnimun ollessa hallittua, se tuo elinvoimaa ja tuloksia, mutta hallitsemattomana se voi polttaa ihmisen loppuun. Akatemian ohjelmassa valmentajan tärkeiksi havaitsemia teemoja harjoitellaan käytännön työkaluilla kotitehtävinä. Yhtenä peruskysymyksenä pohdimme syksyn aikana, miten jaksamme valmentaa intohimoisesti eläkepäiviin asti. Valmentajan oma hyvinvointi heijastelee urheilijan tekemisessä. Pysähtymiseen, oman ajankäytön suunnitteluun ja fokuksen kirkastamiseen on hyvä varata aika kalenterista.  ● 1 • 2013   25


Kainuussa urheilijalle on tarjolla kattava polku Kainuulaisella urheiluoppilaitostoiminnalla on pitkä historia. Liikuntalukion ja urheilulukion kautta se on kehittynyt akatemiatoiminnaksi. Teksti Janne Vuorinen Kuvat Vuokatti Urheiluakatemia

V 

uonna 1976 Sotkamon lukiossa aloittivat ensimmäiset lumilajien liikuntalukion oppilaat. 1994 Sotkamon lukiosta tuli yksi ensimmäisistä virallisista urheilulukioista. Sotkamon urheilulukion suorittaneita nykyisiä huippuurheilijoita ovat mm. Kaisa Mäkäräinen, Mari Laukkanen, Krista Lähteenmäki, Kerttu Niskanen, Enni Rukajärvi, Peetu Piiroinen ja Markus Malin. Eri vaiheiden jälkeen seuraava suurempi harppaus tapahtui vuonna 2010, kun urheiluoppilaitostoiminta laajentui akatemiatoiminnaksi ja valmennuksen piiriin tulivat mukaan Sotkamon Tenetin yläkoulu, Vuokatin urheiluopisto, Kainuun ammattiopisto, Kajaanin lukio, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun Prikaati.

26  1 • 2013

Nykyisiä akatemialaisia ovat mm. uimari Jenna Laukkanen, maastohiihtäjä Iivo Niskanen, tuore kaksinkertainen lumilautailun maailmanmestari Roope Tonteri ja mäkihyppääjä Jarkko Määttä. Oma lukunsa on myös Sotkamon Jymy, jonka lähes kaikki pesäpalloilijat ovat akatemian valmennussysteemin käyneitä.

Urheilijoita ympäri Suomea Tällä hetkellä Vuokatti Urheiluakatemiassa on kaikkiaan 390 urheilijaa. Akatemian keihäänkärkilajit ovat maastohiihto, ampumahiihto, mäki-yh, lumilautailu ja pesäpallo. Toimintaympäristö on poikkeava, koska urheilijoista 80 – 90 prosenttia hakeutuu akatemiaan Kainuun ulkopuolelta, noin 70 eri paikkakunnalta. Tämän valtakunnallisen tehtävän lisäksi akatemiassa on aktiivisesti rakennettu Sotkamossa ja Kajaanissa toisen asteen oppi-

laitosten, Kainuun Prikaatin ja seurojen kanssa toimintamallia, jolla voidaan tukea varsinkin joukkuelajien toimintaa alueellisesti. Nuorten urheilijoiden tullessa ympäri Suomea toimintamallin rakentaminen vaa-


tii erityistä huomiota, jotta nuori urheilija kykenisi menestyksekkäästi yhdistämään opiskelun ja kansainväliselle huipulle tähtäävän kilpaurheilun. Jotta akatemia voi olla nuoren ja hänen taustajoukkojensa luottamuksen arvoinen, ammattimaisen valmennuksen ja opetuksen ohella täytyy olla jatkuva prosessi kehittää turvaverkkoa urheilevan nuoren ympärille. Asumisen, terveydenhuollon, asiantuntijapalveluiden ja ensiluokkaisten harjoitusolosuhteiden vaaliminen vaatii jatkuvaa uusiutumista kaikilta alueen toimijoilta, ennen kaikkea akatemiavalmentajilta. Haasteita toki on, mutta vahvasti etukenossa ja ’urheilija keskiössä’ -teemalla edetään. Onneksi Sotkamo ja Vuokatti hengittävät urheilua.

Väki vaihtuu viikoittain Vuokatissa akatemiatoiminta jalkautuu urheilijan poluksi alakoulun 5 – 6 luokkien leirikokeilussa, jossa teemana on ”päivä urheilijana”. Yläkoulussa Sotkamossa ryhmä nuoria on mukana urheiluvalmennuksessa, jota tarjotaan kolmena aamuna viikossa. Johtava ajatuksena on yleisvalmennus. Lisäksi Tenetin yläkoulussa vaihtuu väki viikoittain, kun eri lajien nuoret urheilijalupaukset saapuvat leireilemään Vuokattiin. Lajiliitoissa tämä ’pioneerileiritysmalli’ on herättänyt suurta kiinnostusta. Ihmetellä täytyy, että useimmilta lajiliitoilta puuttuu systemaattinen valmennusjärjestelmä yläkouluikäisille nuorille.

Nuorten urheilijoiden tullessa ympäri Suomea toimintamallin rakentaminen vaatii erityistä huomiota, jotta nuori urheilija kykenisi menestyksekkäästi yhdistämään opiskelun ja kansainväliselle huipulle tähtäävän kilpaurheilun. Kouluvuoden aikana nuori / lajiryhmä leireilee 3 – 6 kertaa vuodessa, viikko kerrallaan, ja harjoittelee Vuokatin urheiluopiston huippuolosuhteissa. Samalla opiskelu hoidetaan Tenetissä yhdysopettajan johdolla. Toisella asteella toiminnan keskiössä on Sotkamon urheilulukio. Lukujärjestysrakenteilla ja päätoimisten ammattivalmentajien avulla akatemia pystyy tarjoamaan kattavan päivittäisvalmennuspaketin kärkilajien urheilijoille. Ohjattuja harjoituksia on vähintään 5 – 8 kertaa viikossa ja ne sisältävät yleisvalmennusta eri muodoissaan. Oleellista on akatemian koordinointivastuu urheilijan arjen kokonaisuudessa. Lisäksi käytännön harjoittelua tuetaan mm. valmennusopin opinnoilla. Kajaanissa on järjestetty valmennusta niin lukiossa kuin ammatillisella puolella jääkiekossa, jalkapallossa ja salibandyssä.

Akatemia on luonteva jatko Toisen asteen jälkeen Vuokatti Urheiluakatemia organisoi akatemiavalmennusta Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun prikaatin yhteisissä valmennusryhmissä. Kokemukset ovat olleet erinomaisia ja toiminta on hyvin luonteva jatko

urheilijan polussa. Uuden piristysruiskeen alueen urheilutoimintaan tuo Kainuun Prikaatissa 2014 lumilajien osalta aloittava puolustusvoimien urheilukoulu. Nuorelle urheilijalle pystytään tällä hetkellä tarjoamaan kokonaisuus, joka mahdollistaa kehittymisen kansainväliselle huipulle. Avainasemassa on ollut päätoimisten ammattivalmentajien palkkaaminen. Valmentajapoolin kirjoilla on 21 valmentajaa, joista yhteispalkkausmallissa toimii 16 valmentajaa päätoimisena. Kokonaisuudessaan Vuokatti Urheiluakatemian toimintabudjetti on noin miljoona euroa. Päätoimisten valmentajien määrän lisääminen ja valmentajuuden kehittäminen ovat tulevaisuuden keskeisiä tavoitteita. Vuokatti Urheiluakatemia, Vuokatin urheiluopisto, Kainuun Prikaati, Jyväskylän yliopiston Snowpoliksen yksikkö ja alueen oppilaitokset ovat tekijöitä, joiden ympärille on mahdollisuus kehittää entistä vahvempi huippu-urheilun osaamiskeskus, varsinkin talvilajeissa. Yhteisenä tavoitteena on kehittää Vuokatista entistä merkittävämpi huippuurheilun osaamiskeskittymä ja samalla luoda ensiluokkainen ympäristö urheilijoille.  ● 1 • 2013  27


SAVALin toimisto Avoinna: klo 8.30 – 16.00 Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 12 b, (5. krs) Puhelin: (09) 2510 1370 Sähköposti: toimisto@saval.fi  •  Internet: www.saval.fi SAVALin toiminnanjohtaja Pekka Potinkara, puh. (09) 2510 1375, pekka.potinkara@saval.fi • Urheilualan edunvalvonta • Akavan aluetoiminta Jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen, puh. (09) 2510 1330, kari.saarinen@yty.fi • Jäsenmaksuasiat • Työttömyysturvaneuvonta • Palkkaneuvonta Toimistopäällikkö Kyllikki Kivijärvi, puh. (09) 2510 1320, kyllikki.kivijarvi@yty.fi • Toimistopalvelut • Jäsenedut ja mökkivaraukset • Jäsenhankinta Jäsensihteeri Tiina Lappalainen, puh.(09) 2510 1370, tiina.lappalainen@yty.fi • Jäsentietojen muutokset • Jäsenmaksualennukset • Oppaiden ja kalentereiden tilaukset Viestintävastaava Leena Vänni, puh. (09) 2510 1335, leena.vanni@yty.fi • Tiedotus ja tutkimus Lakimiehet Työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen Päälakimies Heikki Meskanen Puh (09) 2510 1350 (klo 8.30 – 13) • Työsuhdeneuvonta • Irtisanomiskysymykset • Työttömyyseläke ja ns. pakettiratkaisut

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n

KEVÄTKOKOUS Aika: 23.4.2013 klo 16.00 Paikka: Valo-talo, 2. krs / Sisu-kabinetti Radiokatu 20, 00240 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät jäsensivuilta www.savalintra.fi Tervetuloa H a ll i t u s

Tulevia tapahtumia • Asiantuntijasta esimieheksi -koulutuskokonaisuus 27.2, 13.3, 20.3. Helsinki

IAET-kassa

• Aslak-kuntoutuskurssi YTYn ja SAVALin jäsenille,

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (4. krs) Puhelinpalvelu puh. (09) 4763 7600 (ma - to klo 10 – 15, pe 10 – 13) Tarkista palveluajat kassan sivuilta www.iaet.fi

lyhyt kurssi aloituspäivä 12.3. Oulu

Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa AYT Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (1. krs) Puhelin (09) 2535 3100 Maksuton palvelunumero 0800 - 9 - 0888 (ma - to klo 9 – 16, pe 9 – 13) asiakaspalvelu@ayt.fi  • www.ayt.fi

28  1 • 2013

• YTYn kevätkokous 18.4. Jyväskylä • SAVALin kevätkokous 23.4. Helsinki • Aslak-kuntoutuskurssi YTYn ja SAVALin jäsenille, pitkä kurssi aloituspäivä 13.5. Oulu • Työsuhdeilta aiheena tuotannollistaloudellinen irtisanominen 21.5. Helsinki Lisätietoja ja ilmoittautuminen jäsensivujen kautta.

S AVA L


Kuva: Sakari Röyskö / Suomen Urheilugaala

SAVAL on kymmenvuotias Valmentajien ammatillisen järjestäytymisen ensimmäistä vuosikymmentä juhlistettiin Urheilumuseolla marraskuussa syyskokouksen jälkeen järjestetyssä tilaisuudessa. Paikalla oli kolmekymmentä yhdistyksen toimintaan sen alkutaipaleella vaikuttanutta ja nykyisin toiminnan ytimessä mukana olevaa henkilöä. Juhlakilistelyjen lomassa käytiin keskusteluja edunvalvonnan saavutuksista aina ammattivalmentajien asemaan ja arvostukseen saakka. Pohdittavaa riitti myös suomalaisen valmennuksen tulevaisuuden näkymistä urheilumme muutoksessa. SAVAL perustettiin kymmenen vuotta sitten valmentajakunnasta lähteneestä tarpeesta. Yhdessä oli helppo todeta, että vaikka vuosien varrella paljon on ehtinyt tapahtua, tekemistä riittää vielä. Kiitos kaikille mukana olleille, tästä on hyvä jatkaa seuraavalle vuosikymmenelle.  ●

Valmentajien valmentaja Kallu Tuominen haastoi kaksi Mikaa, Lehtimäen ja Kojonkosken, keskusteluun valmennuksemme tulevaisuudesta.

Uotila jatkaa SAVALin puheenjohtajana SAVALin syyskokous valitsi Anuliisa Uotilan jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden. Uotila on johtanut ammattivalmentajia vuodesta 2007 alkaen. Erovuorossa olevista hallituksen jäsenistä Mika Lehtimäki ja Matti Heikkilä valittiin uudelleen hallitukseen. Toimikautensa toisen vuoden hallituksessa jatkavat Pirkko Haapala, Jukka Vakkila ja Antti Koskelainen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin voimisteluvalmentaja Mika Holopainen Jyväskylästä. –  Olen ollut SAVALin jäsen lähes sen perustamisesta lähtien ja kokenut valmentajien ammatillisen edunvalvonnan itselleni tärkeäksi asiaksi. Haluan olla mukana edistämässä valmentajien asioiden edistämisestä omalla panoksellani, toteaa Holopainen.  ●

Työehtosopimuksen mukainen palkankorotus huhtikuussa Urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen mukainen seuraava palkantarkistusten ajankohta on 1.4.2013, josta lukien peruspalkkoja korotetaan 0,8 %. Lisäksi työehtosopimuksessa on kirjaus paikallisesti neuvoteltavasta 1,1 %:n järjestelyerästä. Mikäli järjestelyerästä ei työpaikoilla paikallisesti neuvotella, tulee palkkoja 1.4.2013 lukien korottaa 1,9 %. TES-kausi on voimassa 31.3.2014 saakka.

S AVA L

Korotukset koskevat niitä ammattivalmentajia, joiden työnantaja on valtakunnallinen tai alueellinen urheilujärjestö, työnantaja on muutoin järjestäytynyt Palvelualojen Työnantajat PALTAan tai joiden työsopimus on erillisellä kirjauksella liitetty työehtosopimukseen. TES löytyy kokonaisuudessaan SAVALin jäsensivuilta www.savalintra.fi > Edunvalvonta > Työehtosopimukset.

1 • 2013   29


urheilijarahaston tulot eivät yleensä vaikuta valmentajan työttömyysturvaan teksti Pekka Potinkara ja Leena Vänni kuva

Fotolia.com

S

uomen Ammattivalmentajien neuvontaan on tullut tänä syksynä puheluita liittyen urheilijarahaston ja ulkomaisten rahastojen vaikutuksesta ansiopäivärahaan. Koska rahastoja on monenlaisia, ne vaikuttavat työttömyyspäivärahaan eri tavoin. Karkeasti jaotellen urheilijauran aikana itse säästetyt varat urheilijarahastoon vastaavat yksilöllistä eläkevakuutusta. Nämä eivät vaikuta työttömyysturvaan. Jos taas työnantaja järjestää lisäeläkkeen, se vaikuttaa vähentävästi työttömyysturvaan. Jokainen tapaus tutkitaan työttömyyskassassa erikseen, koska eläkkeitä ja tuloja on monenlaisia. – Eri rahastojen nimikkeet eivät kerro koko totuutta ja asioiden selvittäminen kassassa jälkikäteen vuosien

30

1 • 2013

takaa saattaa viedä paljon aikaa ja viivästyttää päivärahahakemusten käsittelyä. Lisääntynyt ulkomailla työskentely tuo tullessaan entistä monimutkaisempia työttömyysturvaratkaisuja. Siksi olisi toivottavaa, että ihmiset säilyttäisivät kaikki rahastoihin liittyvät dokumentit, IAET-kassan lakimies elina Johansson sanoo. Esimerkkitapauksina neuvonnassamme on ollut ulkomailta tapaturmaeläkettä saava valmentaja sekä ulkomaisesta urheilijarahastosta tuloja nostava valmentaja. Ensimmäisessä tapauksessa työnantajan maksaman tapaturmaeläkkeen korvaus vähentää työttömyyskorvausta, kuten kaikki muutkin maksettavat eläkkeet. Tällöin työttömyyskassajäsenyyden hyöty riippuu eläkkeen määrästä. Jälkimmäisessä tapauksessa urheilijarahaston tulot eivät vaikuttaneet työttömyysturvaan. Vaikka urheilijaeläke ei koskisi sinua valmentajana henkilökohtaisesti, asia saattaa olla hyvinkin ajankohtainen urheilijoillesi. ●

S AVA L


palkansaajalla on jälkisuoja yritystoiminnan alussa Kun palkansaajakassan jäsen ryhtyy yrittäjäksi, tulee eteen kysymys työttömyysturvan jatkumisesta. Näitä tilanteita varten on säädetty niin sanotusta jälkisuojasta, jonka turvin välittömästi yritystoiminnan alkaessa yrittäjäkassaan siirtyvälle ei tule katkoa työttömyysturvaan.

välillä menettää aiemmin kertyneen työssäoloehdon, joka on yksi päivärahan saamisedellytyksistä. – Ota yhteyttä AYT-kassan maksuttomaan palvelunumeroon 0800-9-0888, niin varmistetaan yhdessä paras hyöty mukaan palkansaajakassasta, Aapro ohjeistaa yrittäjäksi ryhtyvää.

aapro ayt-kassan kassanjohtajaksi

teksti Pekka Potinkara

Y

ritystoiminta voi alkaa tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan aloittamisesta, yrityksen rekisteröintitoimista tai esimerkiksi jo toimitilojen vuokrasopimuksen tekemisestä lähtien. – Yrittäjä on ansioturvan piirissä, kun kassajäsenyys AYT-kassassa varmistetaan riittävän ajoissa. Kassajäsenyyden vaihtamisen kanssa viivyttelevä voi joutua pahimmillaan ansioturvan ulkopuolelle 1,5 vuodeksi, kertoo Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan kassanjohtaja Sami aapro. Jälkisuojan toteutumisen edellytyksenä on se, että palkansaajakassan jäsenmaksu on maksettu yrittäjäkassaan liittymiseen saakka. Jälkisuoja-aikana voi uudelleen palkkatyöhön siirtyvä yrittäjä myös palata takaisin palkansaajakassan jäseneksi jatkuvan päivärahaoikeutensa säilyttäen. Yli kuukauden katkoksella kassajäsenyyksien

OTK sami aapro nimitettiin Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan (AYT) kassanjohtajaksi 1.1.2013  alkaen. Aiempi kassanjohtaja antero tala siirtyi viettämään ansaittuja eläkepäiviä helmikuun alusta lähtien. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut Aapro toimi aiemmin Työttömyyskassa Nomitin kassanjohtajana sekä IAET-kassan palveluksessa mm. kassan lakimiehenä ja kehitysvastaavana. AYT-kassa on vuodesta 1995 lähtien toiminnassa ollut yrittäjille tarkoitettu työttömyyskassa, joka maksaa työttömäksi jääneille jäsenilleen ansiopäivärahaa. Yrittäjien työttömyysaste on viime vuosina ollut 3 – 4 %. ●

Palkansaajakassan jäsenenä työssäoloehto täyttynyt

yrittäjyys alkaa Jatkaa palkansaajakassan jäsenenä

Ero palkansaajakassasta ja liittyminen AYTkassaan

Oikeus palkansaajan päivärahaan 18 kk:n ajalta, jos jää työttömäksi

18 kk:n katko työttömyysturvaan. Oikeus päivärahaan vasta 18 kk kuluttua, kun yrittäjän työssäoloehto täyttyy.

Liittyy heti AYT-kassan jäseneksi

Ensimmäiset 12 kk oikeus palkansaajan päivärahaan. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy 12 kk kuluttua, jolloin syntyy oikeus yrittäjän päivärahaan. Palkansaajakassan jäsenenä jatkaa x kk

Jos x >1 kk, oikeus palkansaajan päivärahaan, kunnes yrittäjyyttä on kestänyt 18 kuukautta.

S AVA L

yrittäjyyttä 18 kk

Ei katkoa työttömyysturvaan. Oikeus yrittäjänpäivärahaan jatkuu.

Liittyy AYT-kassan jäseneksi x kk:n jälkeen

Katko työttömyysturvassa, kunnes AYT-kassan jäsenyyttä 18 kuukautta. Oikeus päivärahaan vasta kun 18 kuukautta AYT-kassan jäsenenä.

muista nämä asiat Tärkeimmät muistisäännöt palkansaajan jälkisuojasta yritystoiminnan alkaessa ovat: 1. Ota yhteyttä AYT-kassaan viimeistään yritystoimintasi alkaessa 2. Myös AYT-kassan jäsenenä olet oikeutettu palkansaajan päivärahaan jälkisuoja-aikana 3. Mikäli liityt AYT-kassaan kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta, voit saada yrittäjän 18 kuukauden työssäoloehtoon 6 kuukauden hyvityksen, jolloin yrittäjän työssäoloehtosi täyttyy jo 12 kuukaudessa. Palkansaajakassan jäsenellä, joka aloittaa yritystoiminnan on käytännössä seuraavat vaihtoehdot käytettävissään: 1. Aloittava yrittäjä liittyy AYT-kassaan yritystoiminnan alettua • Kuukauden sisällä: Ensimmäiset 12 kuukautta päivärahaa maksetaan palkansaajan tulojen mukaan ja tämän jälkeen yrittäjätuloon perustuen. • Yli kuukauden kuluttua: Ensimmäiset 18 kuukautta päivärahaa maksetaan palkansaajan tulojen mukaan. Tämän jälkeen tulee katko työttömyysturvaan, kunnes AYT-kassan jäsenyyttä on 18 kuukautta. 2. Aloittava yrittäjä jää jäseneksi palkansaajakassaan Ensimmäiset 18 kuukautta päivärahaa maksetaan palkansaajan tulojen mukaan. Tämän jälkeen palkansaajakassasta on erottava.Tulee katko työttömyysturvaan kunnes liittyy AYT-kassaan ja on jäsenenä 18 kuukautta. Kun yrittäjä liittyy AYT-kassaan, hän valitsee itse työttömyysturvansa tason ja jäsenmaksunsa suuruuden. Jäsenmaksu on riippuvainen eläkevakuutuksen tasosta. Esimerkiksi 20 000 euron vuotuisella työtulolla jäsenmaksu on vain 22,49 euroa kuukaudessa (vuosijäsenmaksu 269,80 euroa). – Tällä jäsenmaksulla saa työttömyystilanteessa päivärahaa 52,74 euroa päivässä ja jäsenmaksu maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti, toteaa Aapro. ●

Suosittelemme, että uusi yrittäjä liittyy AYT-kassaan heti yritystoiminnan käynnistyessä, kuukauden kuluessa. Tällöin yrittäjän työssäoloehto täyttyy jälkisuoja-aikana eikä ansioturvaan tule katkosta. ●

1 • 2013

31


Päävalmentaja sivuroolissa

Lumilautamaajoukkueen päävalmentaja Pekka Koskela luottaa monipuoliseen urheilutaustaan, omaehtoiseen tekemiseen ja kaverikoutsaukseen. Teksti Leena Vänni Kuvat Patrick Forsblom

L 

umilautailu on lajina vielä suhteellisen nuori, Sotšissa se esiintyy olympialajina vasta viidettä kertaa. Lajissa on edelleen nähtävissä vaikutteita surffauksesta sekä rullalautailusta ja yleinen kuva lumilautailusta onkin rento laji, jossa laskijat halu-

avat ennen kaikkea pitää hauskaa yhdessä. Suomalaisia on löytynyt lajin huipulta alusta asti ja vuosien varrella lumilautailusta on tullut huippu-urheilua siinä kuin perinteisemmistäkin lajeista. Lumilautamaajoukkueen päävalmentajana Pekka Koskela vastaa huippu-urheilutoiminnasta ja freestylevalmennuksesta. Valmentamisessa lajin nuoruus näkyy vielä siinä, että harvalla lumilau-

tailijalla on henkilökohtaista valmentajaa. – Valmennus lumilautailussa on lähtenyt vertaisvalmennuksesta, ”buddy coachingista”, kun kaverit ovat katsoneet ja kommentoineet toistensa suorituksia. Buddy coaching on edelleen vahvasti kuvioissa ja iso voimavara, siinä valmennus tulee huomaamatta ja vie molempia laskijoita eteenpäin, Koskela kertoo.

Valmentajan tarve vaihtelee Nykyisillä junioreilla on ollut valmentajat nuoresta saakka, mutta vanhemmille laskijoille kaverit mäessä edelleen usein korvaavat valmentajan. –  Valmentajan tarve riippuu laskijasta. Jotkut laskijat eivät mielestään tarvitse valmentajaa ollenkaan, jotkut tukeutuvat valmentajaan tosi paljon. Suurin osa laskijoista on jotain siltä väliltä. Vaikka valmentajan kanssa voi ja on hyvä tsekata tiettyjä juttuja, niin huipuksi kehitytään ajalla, joka vietetään ns. virallisten harjoitusten ulkopuolella. Lumilautailussa oma harjoittelu on sitä, kun lasketaan kavereiden kanssa. Paras yhdistelmä on seuratreenit muutaman kerran viikossa, jolloin katsotaan tekniikkajuttuja, ja muuten vapaata laskemista.

Vanhaa olympiahenkeä Lumilautailussa on Koskelan mukaan jäljellä vielä vanhaa olympiahenkeä. Yhteishenki on hyvää niin kansainvälisesti kuin erityisesti suomalaisten laskijoiden kesken. –  Vaikka laskijat ovat kilpailuhenkisiä ja numerolappu rinnassa varmasti haluavat voittaa, toivotaan omaa onnistumista eikä toisten epäonnistumista. Laskijat kannustavat myös muita onnistumaan, mutta tietysti toivovat, että onnistuvat itse vielä paremmin, Koskela toteaa. Valokuvat ja videot ovat rullalautailun perintönä aina olleet vahvasti läsnä lumilautailussa. Laskuleffoja ja videoklippejä tehdään, ja laskijoiden arvostus sekä taloudellinen pärjääminen eivät ole kiinni kisamenestyksestä. Osa laskijoista keskittyy mieluummin kuvaamiseen kuin kisaamiseen. 32   1 • 2013

S AVA L


– Suurimman osan tie kuvauspuolelle on kuitenkin kulkenut kisojen kautta. Esimerkiksi kuvauspuolella kova nimi eero ettala on ollut aikanaan junnumaajoukkueessa, mutta keskittynyt viime vuosina kuvaamiseen. Paluusta maajoukkueeseenkin on puhuttu.

Valmentajan kanssa hiotaan tekniikkaa, mutta Koskelan mukaan huipuksi kehitytään muulla rinteessä vietetyllä ajalla.

Fysiikkaa ja tekniikkaa Lumilautailu ei valmentamisen suhteen poikkea muista lajeista. – Katsotaan suorituksia ja annetaan teknisiä vinkkejä. Paippilaskussa perustekniikan pitää olla kunnossa, jotta pääsee ilmaan. Myös slopestylessä ponnistustekniikka tuo hyppyihin näyttävyyttä. Asioita ei kannata tuputtaa, vaan kylvää siemen oikeaan aikaan ja saada laskijat ajattelemaan, että idea on oma. Vanhemmilla laskijoilla saattaa olla vahvat omat mielipiteet, joita ei pidä jyrätä. Valmentajan pitää pystyä lukemaan, millä tavoin hän saa asiat läpi kenellekin, eikä valmentajakaan ole aina oikeassa. Omaa työtäni helpottaa pitkä historia monen laskijan kanssa, Koskela kertoo. Lumilautaliitto on pyrkinyt tehostamaan fysiikkavalmennusta ja liitolla on nyt vuoden verran ollut yhdistetty fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja. – Laskijat löytävät oman, henkilökohtaisen tavan harjoitella, mutta apua saa fysiikkavalmentaja Ville rapelilta ja tietysti minultakin. Kesäharjoittelu sisältää fyysisen kunnon ylläpitoa. – Kaikki maajoukkuelaskijat ovat aktiivisia liikkujia, viime vuosina joukkueen sisällä suosituin kesälaji on ollut tennis. Vanhemmilla laskijoilla loma lumilautailusta tulee tarpeeseen, kun takana on laskemista elokuusta toukokuuhun. Kesällä on pari kertaa viikossa fysiikkatreenit, joihin laskijat saavat halutessaan mennä. Nuoremmille laskijoille laskeminen kesälläkin muun treenaamisen ohella yleensä kuuluu ohjelmaan.

aikaisemmin valmennukseen Lumilautailussa huipulla useasti ollaan parikymppisenä. Jos kunnon valmennus alkaa vasta lukioiässä, ollaan myöhässä liikkeellä. Viime vuonna alkoivat yläkoululeirit, joilla lupaavat laskijat yhdistävät koulunkäynnin harjoitteluleireihin Vuokatissa. – Yläkoululeireistä on saatu hyvää palautetta. Siirtymä urheilulukioon on helpompi, kun on leireillä käydessään tottunut harjoitteluun ja oloon Vuokatissa. Tällä hetkellä useimmilla huippulaskijoilla on taustalla joku toinen laji, jossa he ovat tottuneet harjoitteluun. Ne laskijat, jotka ovat vain lumilautailleet, eivät ole tottuneet harjoittelemaan muuten. Silloin S AVA L

urheilulukio, jossa harjoittelua viikossa on aika paljon, voi olla melko kova shokki, Koskela sanoo. Valmentaja on pienessä organisaatiossa monesti ainoa tukihenkilö reissussa mukana. Työnkuvaan kuuluu matkasuunnittelu sekä valmentajana ja joukkueenjohtajana olo, toisinaan myös autokuskin, voitelijan, ja hierojan työt. Matkoilla ollaan puolet vuodesta. Suomen harjoitteluolosuhteisiin parannusta toi viime vuonna valmistunut Rukan superpaippi. Myös Vuokattiin saadaan kisamittainen superpaippi tänä talvena. Isot, maailmanluokan hyppyrit slopestylen ja big airin harjoittelua varten puuttuvat edelleen. – Hyppyreitä Suomessa on paljon, mutta ne ovat jääneet ajasta jälkeen. Viitisen vuotta sitten Suomen hyppyrit olivat ihan hyvän kokoisia, mutta vaatimukset ovat kasvaneet ja ykköslaskijoille riittävän kokoisia harjoittelupaikkoja ei ole, Koskela harmittelee. Big air ja slopestyle ovat lähivuosina tuoneet menestyksen lumilautailussa. Paippien loistaessa poissaolollaan Suomen keskuksista hyppyreitä oli joka törmässä, ja junioreilla onkin hyvä pohja hyppimiseen. Ihan maailman kärjessä pärjäämiseen tarvitaan kuitenkin myös kotimaahan isompia hyppyreitä.

Suunta selvillä Koskela itse aloitti lumilautailun -80 – 90 -lukujen taitteessa Hyvinkäällä ja kiersi Suomen kisoja. Myöhemmin hän oli mukana perustamassa kotikeskukseensa

Hyvinkään Sveitsiin lumilautaseura Sputnikkia. Liikunta-ala kiinnosti liikunnanopettajavanhempien poikaa, joten opiskelu liikunnanohjaajaksi Vierumäellä oli luonteva välietappi kohti ammattivalmentajan uraa. Opiskelujen ohessa Koskela pestattiin juniorimaajoukkueen valmentajaksi ja valmistumisen aikoihin Sotkamon lukioon perustettiin lumilautalinja. Päävalmentaja Koskelasta tuli 2006. – Kun itse aloitin liiton hommissa, Suomessa oli lisäkseni kaksi lumilautailun ammattivalmentajaa, nyt ammattivalmentajia on viisi. Kuten muissakin lajeissa, seuratoiminnalla ja vapaaehtoisilla on valmentamisessa iso rooli. Aktiivisia seuroja on ainakin Hyvinkään Sputnik, Tampereen Tatra, Helsingin Pakastin ja Melon, Rovaniemen Mountain Club Ounasvaara ja Suomen Naislautailijat, Koskela listaa. Omista laskutaidoista on valmentajan työssä hyötyä, sillä laskijat luottavat valmentajaan, joka osaa itsekin laskea. – Ei tarvitse olla huippulaskija ollakseen huippuvalmentaja, tämä pätee varmasti joka lajiin. Hyvä esimerkki on ilkka laari, ilkka-eemeli laarin isä. Hänellä ei ole laskutaustaa mutta poikaansa valmentava isä on ollut innokas oppimaan, käynyt koulutukset ja hänellä on erittäin hyvä tietämys lajista. Kuten usein harrastuksen vaihtuessa työksi, myös Koskela rentoutuu muiden harrastusten kuin lumilautailun parissa. – Olosuhteiden pitää olla tosi priimat, että vapaapäivänä tulee lähdettyä rinteeseen. ● 1 • 2013

33


Puheenjohtajan palsta www.saval.fi

Valinnat ja keskustelua Urheilugaalatapahtuma oli taas kerran antoisa eikä vähiten siksi, että siellä palkittiin vuoden 2012 urheilutekoja ja -tekijöitä.

I

llan aikana kohtasimme tuttuja ja verkostoiduimme. Puhuimme monista mielenkiintoisista asioista, kuten huippu-urheilun arvostuksesta, urheilussa syrjäytymisestä, urheilija- ja valmentajavalinnoista sekä urheilun eriarvoisuudesta. Keskustelun taso ja sävy vaihtelivat riippuen siitä paljonko kello oli. Yhtä kaikki meno Urheilugaalassa oli mahtavaa. Poissa oli se urheilussa niin usein esiintyvä jurotus. Keskustelut vilahtelivat kiihkeinä, myös osin provosoivina, mutta ne olivat tärkeitä, mielenkiintoisia ja hauskoja. Jokainen sai vapaasti lausua mielipiteensä, pohtia yhdessä ratkaisuja ja testata omia ajatuksiaan.

Vaikea vertailu Avauksissa törmäsimme aina samoihin vaikeisiin asioihin: urheilun laajaan kirjoon, moniportaisuuteen, ihmismielen yksilöllisen elämän kokemuksen tuomaan taustaan ja vaihteleviin kokemuksiin urheilusta. Mitä suppeampi kokemus urheilusta henkilöllä on, sitä

suppeampi on näkemys ja uhkaksi nousevat omat värilliset silmälasit. Oma laji nousee ylivertaiseksi kaikkien muiden lajien yläpuolelle. Usein saattaa olla vaikea hyväksyä tosiasiaa, että muissakin lajeissa tehdään hurjasti töitä. Tässä oman lajin arvostuksen nostamisessa ovat omaa luokkaansa urheilutoimittajat. Hyvin usein he erikoistuvat ja seuraavat yhtä tai korkeintaan kahta lajia, joista sitten kirjoittavat. Ja näin heistä tulee asiantuntijoita, joita ainakin amatööripäättäjät lajien kehitysryhmissä ja hallituksissa kuuntelevat usein enemmän kuin lajiasiantuntijoita ja valmentajia. Ääriesimerkki on Ruotsista, jossa eräässä lehdessä toimittajan ainoa tehtävä on kirjoittaa vain jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovicista. Vaikka meillä ei olla aivan näin pitkällä, niin kyllä hiihto- ja jääkiekkotoimittajat alkavat joskus lähentyä samaa idealismia. Yhtä lajia seuraavalla toimittajalla on suuri vaara pitää kyseisen lajin urheilijoita, ilmiöitä ja tekoja ylivertaisina.

Huippu-urheilun arvostus Urheilun, eri lajien ja yksittäisten urheilijoiden arvostuksesta puhuttaessa on kyse siitä, mihin itse asetamme rajan huippu-urheilun ja perusurheilun välille. Kyse on myös siitä minkälaisen arvon tuo raja sisällämme saa.

Kuva: Ralph Larmann

34  1 • 2013


Method Putkisto - ja Method Putkisto Huippuliikkuja -ohjaajakoulutus Raja asettuu eri lajeissa eri tasoille ja koska jokaisen omat arvot määrittävät tämän, niin yhteismitallista tai absoluuttista valintaa ei voi tehdä. Kyseessä on mahdoton tehtävä. Mutta erilaiset valinnat itsessään ovat tärkeitä. Arvojen ja sisäisten kokemustaustojen lisäksi arvostusta määrittelevät julkisuus, kansalliset perinteet, lajin kehittyneisyys ja ikä, ammattilaisuus tai ammattimaisuus sekä harrastuksen laajuus kansainvälisesti ja kansallisesti.

Erotteleeko ammattilaisuus Onko ammattilaistuminen kehittyneisyyttä? Nostaako se lajin toisen edelle ja onko sen puuttuminen lajista vähempiarvoista urheilussa? Kyse on aina viime kädessä urheilijan ja valmentajan työn tasosta ja sen arvostamisesta. Ammattiin ja ammattilaisuuteen kuuluu myös raha. Taloudellinen menestys ei voi olla valmennusprosessin päämäärä, vaan hyvä palkka on seurausta hyvin tehdystä työstä. Valmennuksessa hyvin tehdyn työn mittari on kehittyminen, joka on valmennuksen keskeinen tavoite. Tuloksiin ja tavoitteisiin päästään vain riittävän määrällisen, pitkäjänteisen ja määrätietoisen harjoittelun avulla. Jos nämä edellä esitetyt faktat harjoittelun tuottavuudesta hyväksytään tarkastelun lähtökohdaksi, niin sillä ei ole merkitystä saako urheilija harjoittelusta korvausta vai ei. Lähimenneisyyskin osoittaa kuinka monella eri tavalla otollisissa olosuhteissa tehdään kansainvälisen tason urheilijoita ilman, että puhutaan ammattiurheilusta. Tarvitaan vain kaksi innostunutta: urheilija ja valmentaja.

Koulutuksen suoritettuasi olet: • Liikeanalyysin asiantuntija • Liikkeen rakentamisen valmentaja • Kehonhallinnan ammattilainen

Liikkumisen hallintaa, taitoa ja vapautta - sisältä ulospäin!

Pääkouluttajana Method Putkiston kehittäjä Marja Putkisto

Saavuta oman kehosi optimi ja paranna mahdollisuuksiasi huipputuloksiin myös eri lajeissa.

KOULUTUS ALKAA

30.10.2013

Laadukasta, luotettavaa ja tuloksellista kehonhallintaa yli 20 vuotta!

www.methodputkisto.com Tiedustelut ja haku 050 359 7959

Kunnioitusta menestyjille Todellisuudessa jokainen urheilija, joka harjoittelee tavoitteellisesti, pitkäjänteisesti ja saavuttaakseen asettamansa realistisen tavoitteen, on oman tasonsa huippu-urheilija. Jokainen taitava osaaja ansaitsee saada toisten urheilijoiden, yleisön ja lehdistön kunnioituksen. Näin tulisi tapahtua lajiin, sukupuoleen, vammaan tai vammattomuuteen huomiota kiinnittämättä. Kun kansa äänestää sykähdyttävintä urheiluhetkeä, pitäisikö sen olla sama kuin vuoden urheilijan valinta? Ainakin se olisi reiluinta vuoden valmentajan valinnassa. Valituksi tullut tulevaisuuden valmentaja, hieno ihminen ja urheilija Sami Hyypiä totesi asian niin kuin se on. ”Olen vasta tieni alussa. Tämän palkinnon olisi ennen minua ansainnut moni muu tässä salissa.” Erilaisten kategorioiden kirjo on positiivinen asia, jolla on vaikutusta urheiluseuratoimintaan. Televisioinnilla on vaikutusta koko urheilun arvostukseen. Urheilugaalassa on kyse isosta asiasta, ei vain palkittujen osalta, vaan koko urheilun arvostuksen osalta. Siksi ehdokasasettelun on oltava vastuullista ja hyvin perusteltua sekä riittävän laajaalaista. Se työ vaatii osaamista ja todellista koko urheilun asiantuntijuutta. Jaetuilla tunnustuksilla on pitkäkantoiset vaikutukset ja toki toivomme, että vain positiivisia vaikutuksia.

VALMENTAJAN AMMATTITUTKINTO 15.4.2013 - 12.3.2014

Yksilö- ja joukkuelajien kansallisen tason kilpa- ja huippuurheiluvalmentajille suunnattu koulutus, joka suoritetaan monimuoto-opiskeluna oman työn ohessa. 10 lähijaksoa Tanhuvaaran Urheiluopistolla. Hinta 2300 € Sisältää valmistavan koulutuksen, näyttötutkinnon suorittamisen ja täysihoidon lähijaksojen aikana sekä opetushallituksen näyttötutkintomaksun 58 €. Lisätiedot: Valmennuskeskusjohtaja Sami Piisilä 044 745 6443, sami.piisila@tanhuvaara.fi Haku 22.3.2013 saakka. www.tanhuvaara.fi

Anuliisa Uotila Antero Kujala SAVALin puheenjohtaja Suomen Valmentajat ry:n kunniajäsen www.tanhuvaara.fi 1 • 2013   35


Juha Flinck

Vuoden Valmentaja

Suomen Valmentajat ry:n vuoden valmentajan 2012 tittelin sai pitkän linjan yleisurheiluvalmentaja Juha Flinck. 36

1 • 2013


Leo-Pekka Tähti on ollut Juha Flinckin valmennuksessa jo vuosia.

Hänen henkilökohtainen valmennettavansa on Leo-Pekka Tähti, moninkertainen paralympia- ja MM-mitalisti pyörätuolikelauksen 100 metrillä.

Valinta yllätti Juha Flinckille valinta tuli täytenä yllätyksenä. –  Arvostan tämän valmentajakollegoiden taholta saadun tunnustuksen 33-vuotisen valmentajaurani ehdottomaksi huipennukseksi, mikä ei toki olisi ollut mahdollista ilman viimeisen kymmenen vuoden Tähti-hetkiä. Vastaanotan tämän täydellisenä yllätyksenä tulleen vuoden valmentajapalkinnon myös kaikkien otovalmentajien puolesta, joille valmentaminen on aina ollut intohimoinen harrastus. Valmennuksesta Flinck kiinnostui jo nuorena. Hän on ehtinyt valmentaa urheilijoita Lahden, Kymenlaakson, Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan piireistä.

”Erityistä hyvän olon tunnetta on antanut menestyksen saavuttaminen niiden urheilijoiden kanssa, joiden kotiovella ei ennen minua ole ollut halukkaita valmentajakandidaatteja ainakaan jonoksi asti.”

Teksti Kristiina Danskanen Kuva VAU / Nina Jakonen

S

uomen Valmentajat on vuodesta 1978 lähtien valinnut Vuoden Valmentajan. Aina vuoteen 2010 saakka on valittu erikseen joukkue- ja yksilölajien valmentajat sekä muiden kategorioiden parhaita valmentajia. Vuodesta 2011 alkaen Suomen Valmentajat on valinnut ainoastaan yhden Vuoden Valmentajan. Vuoden 2012 Valmentajaksi valittiin Kuhmoisten Kumusta lähtöisin oleva yleisurheiluvalmentaja Juha Flinck.

–  Muistan lukeneeni -70-luvun alussa sen aikaisia yleisurheilun valmennusoppaita: yleisurheilurakettia ja yleisurheiluohjaajan opasta, joiden pohjalta laadin jo 12–13-vuotiaana juoksuharjoitusohjelmia itselleni ja serkuilleni, muisteli Flinck uransa alkuaikoja. Ensimmäiset valmennuskurssinsa hän kävi jo lukioiässä. Alkuun hän valmensi nuoria yleisurheilijoita kotiseurassaan Kuhmoisten Kumussa. Flinckin innostus valmentamiseen huomattiin ja -80-luvun alussa hänet kutsuttiin kestävyysjuoksukouluttajaksi Lahden piirileiritykseen. Kouluttajan ura jatkui tästä neljä vuotta yleisurheilun Lahden piirikouluttajana sekä Eteläisen alueen moniottelujen lajikouluttajana.

Parhaita hetkiä Urheilijoita on Juha Flinckin valmennuksessa ollut paljon. – Vähintään Kalevan Kisojen mitalitason urheilijoista valmennuksessani ovat olleet moniottelijat Sari Hynninen, Reijo Bottas, Pekka Lahtinen, Piia Peltosaari ja Tiia Hautala. Pikajuoksijoista/hyppää-

jistä Johanna Halkoaho ja Jenna Jokela sekä parayleisurheilijoista Leo-Pekka Tähti. Mieleen painuneita menestyksen hetkiä ovat olleet kaikki urheilijoiden kanssa koetut onnistumiset, on sitten kyseessä ollut piirinmestaruus, Suomen mestaruus, maaotteluvoitto tai paralympiakulta. –  Erityistä hyvän olon tunnetta on antanut menestyksen saavuttaminen niiden urheilijoiden kanssa, joiden kotiovella ei ennen minua ole ollut halukkaita valmentajakandidaatteja ainakaan jonoksi asti, vastaa Juha Flinck kysymykseen parhaista hetkistään valmennuksen parissa.

Valmennettavana Leo-Pekka Tähti –  Olen alusta lähtien valmentanut nimenomaan urheilija Leo-Pekka Tähteä, aivan kuten muitakin valmennettaviani. Välillemme on vuosien kuluessa muodostunut hiljainen molemminpuolinen kunnioitus. Vaikka olemme tehneet yhteistyötä jo yli kymmenen vuoden ajan, on meillä mielestäni säilynyt poikkeuksellisen hyvin selkeä työnjako: valmentaja valmentaa ja urheilija urheilee. –  Kun aloitin Lepen valmennuksen, tein harjoitusohjelmat varsin autoritäärisesti. Nykyisin keskustelemme usein eri vaihtoehdoista varsinkin arvokisoja lähestyttäessä. Aloittaessani vammaisurheiluvalmennuksen, oli ainakin yksilölajien paravalmennuskulttuuri varsin ohuella pohjalla. Kymmenen vuoden kuluessa on sekä vammaishuippu-urheilun uskottavuus että myös vammaisurheiluvalmentajien arvostus ja toimintaedellytykset parantuneet. Meille on kyetty luomaan ainakin lähestulkoon tasapuoliset valmentautumisedellytykset kuin huippuurheilumaissa. Tällä hetkellä Juha Flinck valmentaa urheilijoitaan Teneriffalla, Las Americasin kansainvälisessä harjoituskeskuksessa. Valmennuksessa tällä hetkellä olevista urheilijoista Leo-Pekka Tähden tavoitteena on menestyä ensi kesän MM-kisoissa Ranskan Lyonissa. Pikajuoksija Jenna Jokelan kanssa tavoitteena on tehdä ensi kesänä paluu naisten pikajuoksumaajoukkueeseen kahden akillesoperaation jälkeen. – Valmentaminen perustuu päivittäiseen yhteistyöhön urheilijan kanssa. Kun valmentaja on läsnä, hän aistii harjoituksen kulun ja urheilijan tuntemukset. Silloin hän osaa, ja ennen kaikkea uskaltaa, tehdä päätöksiä jotka valmentajalle kuuluvat. Kun valmentajalla on ”homma hanskassa” ja itseluottamus kohdallaan, se heijastuu myös urheilijaan. Edesmennyt valmentajaguru Jouko Kärpänen tapasi sanoa: – Yhden täytyy palaa, jotta muut syttyvät. Meidän valmentajien tärkein tehtävä on sen kipinän sytyttäminen.  ● 1 • 2013  37


Amerikan valmennuskeskukset kokoontuivat Torontossa Association of Sport Performance Centers, eli ASPC, on huippuurheilun valmennuskeskusten maailmanjärjestö ja parittomina vuosina sen mantereet järjestävät omia kongressejaan. Lokakuussa järjestettiin toinen Continental Forum for Americas -kongressissa Torontossa. Teksti ja kuvat  Jukka Lahtinen

P

ääosa osanottajista oli Kanadasta ja Yhdysvalloista, mutta mukana oli myös suuri määrä Väli- ja Etelä-Amerikan maiden edustajia sekä muutama eurooppalainen. Tapahtuman järjestäjänä toimi Canadian Sport Institute Ontario, jonka päämaja on myös Torontossa. Kanadan muut valmennuskeskukset olivat tiiviisti mukana järjestelyissä. Toronto oli myös luontainen paikka järjestää tapahtuma, koska se on yksi kolmesta Sport Institute -keskuksesta. Lisäksi Toronto järjestää vuonna 2015 Pan Amerikan -kisat ja tämä tapahtuma oli hyvää kisojen markkinointia. Idyllinen ja vanha Hart House -raken-

nus Toronton keskustasta oli valittu kongressin pitopaikaksi.

Valmennuskeskusjärjestelmä alkoi 1994 Calgarysta Kanadan valmennuskeskusjärjestelmä sai alkunsa vuonna 1994, kun Calgary valit-

tiin ensimmäiseksi keskukseksi. Nykyisin verkostossa on seitsemän keskusta eli Vancouver, Calgary, Saskatchewan, Manitoba, Toronto, Montreal ja Atlantic Canada. Kanadan keskusten toiminta on pitkälti paikallisten resurssien koordinointia. Yksiköiden omat resurssit, niin henkilöstön kuin fyysisten puitteiden osalta, ovat vähäisiä. Keskuksien rikkaus on tiivis yhteistyö paikallisten suorituspaikkojen, yliopistojen, majoitusliikkeiden ja oppilaitosten kanssa. Siten se muistuttaa Suomen urheiluakatemiajärjestelmää. Keskusten rahoitus tulee useista lähteistä kuten Sport Canadalta, olympiakomitealta, provinssien hallituksilta ja paikallisilta organisaatioilta. Vuoden 2010 Vancouverin olympiakisoihin valmistautumisessa keskuksilla ja niiden yhteistyökumppaneilla oli aivan ratkaiseva rooli.

Johtaminen huippu-urheilussa Kongressin ohjelma oli jaettu kahdelle päivälle. Tapahtuman teemana oli urheilujohtaminen kansainvälisen tason valmennuskeskuksissa. Tavoitteena on kehittää nykyisiä ja tulevia valmennuskeskusjohtajia ja varustaa heitä olemaan vielä parempia johtajia. 38  1 • 2013


Ensimmäinen päivä keskittyi johtamisen teemaan huippu-urheilussa. Päivän keynote -puhuja oli pitkän urheilujohtajakokemksen omaava professori Ernie Stretton St. Lawrence yliopistosta New Yorkista. Hän käsitteli teemaa yleisestä näkökulmasta vaikka se on täysin sovellettavissa urheilujohtamiseen: • Kunnioitus. Ihmiset luonnol lisesti seuraavat johtajia, jotka ovat vahvempia kuin he ja jotka kunnioittavat muita. • Intuitio, sisäinen näkemys. Johtajat arvioivat kaikkea johtamisen näkökulmasta. Johtajalla ei koskaan ole kaikkea informaatiota – hänen täytyy käyttää sisäistä näkemystään päätöksenteossa. • Vahvistaminen. Vain varmat johtajat antavat voimaa muille. • Voittaminen. Johtajat löytävät tavan, jolla joukkue voittaa. Huippujohtajilla ei ole suunnitelmaa B. • Lähipiiri. Johtajan vahvuus tulee heistä, jotka ovat häntä lähinnä. Kukaan ei tee mitään suurta yksin. • Uhrautuminen. Johtajan täytyy välillä antaa periksi päästäkseen ylös. Keskusteluissa tuli voimakkaasti esiin johtajan asema ja johtajan tehtävään valmistautuminen.

John Underwood, American Athlete Instituten johtaja, puhui valmentajan roolista urheilijan päivässä. Hän keskittyi teemaan siitä näkökulmasta kuinka vähän valmentaja ehtii olla vastuussa urheilijan 24 tunnin vuorokaudesta ja vaikuttaa tavoitteiden mukaisella tavalla urheilijan kokonaisvaltaiseen kehittymiseen ja elämänhallintaan. Hänen instituuttinsa päätavoite on kouluttaa urheilijoita, opettajia, vanhempia ja valmentajia ymmärtämään urheilijan elämänhallinnan tärkeys ja suojella urheilijoita päihteiltä ja hyväksikäytöltä

Rio on aikataulussa Toinen päivä alkoi Marcus Vinius Freiren, Brasilian olympiakomitean valmennuksen johtajan esityksellä ASPC:n vuoden 2013 kansainvälisen kongressin tilanteesta. Hän kävi tiiviisti läpi Rio de Janeiron 2016 olympiakisojen valmistelua ja pääviestinään totesi, että viimeisenkin suuren suorituspaikka-alueen rakennustyöt ovat alkaneet ja, että kisajärjestelyt ovat suunnitellussa aikataulussa. Glen Werner-Roseboom Yhdysvaltain olympiakomiteasta kertoi heidän koulutusohjelmastaan nuorille tai tule-

Keskuksien rikkaus on tiivis yhteistyö paikallisten suorituspaikkojen, yliopistojen, majoitusliikeiden ja oppilaitosten kanssa.

ville valmennuskeskusten johtotehtäviin aikoville. USOC teki neljän vuoden ajan yhteistyötä Alabaman yliopiston kanssa rakentaen samalla neljän vuoden koulutusohjelman tuleville johtajille. Se perustui olemassa olevien kolmen olympiavalmennuskeskuksen analysointiin ja siitä johdettuihin kehittämisohjelmiin. Ohjelma oli hyvin kattava johtamistaitojen osalta ja erityisen yksityiskohtainen fyysisten puitteiden hallinnan, henkilöstöresurssien, logistiikan, palveluiden, prosessijohtamisen ja taloushallinnon osalta. Koulutusohjelma kuulosti erinomaiselta, ja on varmaankin ainutlaatuinen maailmassa. USOC yhdessä ison yliopiston kanssa on ollut kykenevä koulutusohjelman rakentamiseen ja toteuttamiseen. Ohjelman seurauksena opiskelijoiden opinnot edistyivät, yliopisto sai loppututkintoja ja USOC sai neljän vuoden mittaisen ulkoisen arvioinnin, jota kuitenkin omalta osaltaan ohjasivat USOC:n keskusjohtajat. Tämä on erinomainen esimerkki toimivasta yhteistyöstä kahden partnerin välillä. Kongressin ehkä paras esitys itse johtamisesta oli Kanadan Own The Podium (OTP) -ohjelman johtajan Anne Merklingerin esitys teemasta ”Erinomaisuuden avainelementit”. Anne Merklinger näkee neljä keskeistä elementtiä: ihmiset, suhteet, mahdollisuudet ja toiminnan. Ilman ihmisiä muut kolme elementtiä eivät voi toteutua. Miten vahvistaa ihmissuhteita? Merklingerin mielestä olemalla rehellisiä, kunnioittavia, luottamalla ja osoittamalla avoimuutta sekä työskentelemällä yhdessä. Samoin hyväksymällä yhteiset tavoitteet ja tietäen kuka on vastuussa mistäkin. Sillä ei ole merkitystä kuka saa meriitit toiminnasta. Toiminta perustuu luottamukseen. Luottamuksen avulla syntyvät luottamukselliset keskustelut, jotka johtavat winwin -tilanteisiin. Myös tavoitteiden ja riman nostaminen on tärkeää. Hän kiteyttääkin erinomaisuuden avainelementit: • Yhteisesti hyväksytyt tavoitteet • Jokaisen panos on tärkeä ja pitää oppia yhteisesti virheistä • Näkymä yhteistyöhön kilpailun sijaan • Ajattele ennemmin ”me” kuin ”minä” • Sillä ei ole merkitystä kenelle meriitit annetaan • Kun teet virheen, myönnä se ja opi siitä Merklinger lainasi Leo Tolstoita esityksensä päätteeksi: On vain yksi tärkeä hetki – nyt!  ● 1 • 2013   39


Infektiot, allergiat ja astma urheilussa Auditoriollinen urheiluväkeä kokoontui Terve Urheilija -iltaseminaariin Tampereelle kuulemaan urheilijoiden astmasta, allergioista ja infektioista, joista erityisesti käsiteltiin mykoplasmaa. Teksti Tanja Komulainen Kuvat Shutterstock

Y 

lilääkäri Jari Parkkari kertoi, että allergiat ja astma ovat yleistymässä. Noin neljännes lapsista ja nuorista oireilee siitepölyaikana ja astmaan sairastuu 5 %. Tyypillisten oireiden (hengenahdistus, hengityksen vinkuna, yskä ja hengitysteiden limaisuus) lisäksi astma voi ilmetä toistuvina ja pitkittyneinä hengitystieinfektioina.

Urheilijalla oireita voi olla vain rasituksessa, jolloin puhutaan rasitusastmasta. Koska astman diagnisoinnissa puhallukset tehdään levossa, niillä ei läheskään aina pystytä diagnosoimaan rasitusastmaa. Urheilijalle rasitusspirometria on usein tarkempi tutkimus, jolla saadaan laajempi käsitys hengityksen toiminnasta rasituksen jälkeen. Rasitusastman hoidossa tärkeimpiä lääkkeitä ovat astmaattista tulehdusta hillitsevät hengitettävät kortikosteroidit ja tablettimuotoiset leukotrieenisalpaajat. Hengitysteitä avaavia lääkkeitä ote-

taan tarvittaessa ennen rasitusta ja niiden tavoite on estää hengitysteiden supistusreaktiota, jos hoitavat lääkkeet yksinään eivät riitä. Valmisteita on monia ja lääkehoito tulee räätälöidä lääkärin kanssa yksilöllisesti oireet ja lajin vaatimukset huomioiden. Nykyään suurin osa astmalääkkeistä on sallittuja lääkärin määrääminä ja niistä riittää yleensä käyttöilmoitus ADAMS-järjestelmään tai dopingtestin yhteydessä testipöytäkirjaan. Säädökset kuitenkin vaihtelevat vuosittain ja urheilijan tulee aina tarkistaa tilanne ADT:lta ja lajiliiton antidoping-vastaavalta. Lastenallergologi Rudiger Schultz puhui seminaarissa siedätyshoidon mahdollisuuksista urheilijoilla. Siedätyshoidossa keho totutetaan allergeeneihin antamalla niitä pääasiassa pistoksina ihon alle 6 – 8 viikon välein kolmen vuoden aikana. Siedätyshoidon teho on yksilöllistä, mutta voi nuorilla parhaillaan pitää oireet poissa usean vuoden ajan, estää allergioiden kehittymistä astmaksi ja estää myös astman pahenemista.

Kovasta harjoittelusta flunssan kaltaisia oireita Infektiolääkäri Matti Karppelin kertoi hengitystieinfektioista urheilijoilla. Mielenkiintoa herätti tieto, että kova harjoittelu voi aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita harjoituksen jälkeen aktivoimalla immuunijärjestelmää osittain samalla tavalla kuin mikrobit. Normaalina sairasteluna pidetään 2 – 4 hengitystieinfektiota vuodessa. Kurkkukipu, yleisoireet (kuume, lihas- ja nivelkivut sekä päänsärky) ja rintakipu ovat oireita, joihin liittyy suurempi vakavien komplikaatioiden, kuten sydänlihastulehduksen riski.

40  1 • 2013


Kova harjoittelu voi aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita harjoituksen jälkeen aktivoimalla immuunijärjestelmää osittain samalla tavalla kuin mikrobit. joiden luotettavuus ja tulkinta ovat lääkärillekin haastavia. Mykoplasma poikkeaa muista bakteereista kooltaan ja rakenteeltaan, ja siksi puolustusjärjestelmä ei aina tunnista sitä. Mykoplasman hoitoon käytetyt antibiootit eivät sen poikkeavan rakenteen takia pysty tuhoamaan pöpöä vaan ainoastaan estämään sen lisääntymisen. On tärkeää, että urheilija malttaa levätä infektion aikana ja keventää harjoittelua riittävän pitkään infektion jälkeen, jotta puolustusjärjestelmä voi tuhota tunkeilijan lopullisesti. Jos näin ei käy, infektio voi jyllätä elimistössä matala-asteisena ja aiheuttaa urheilijalle ns. immunologisen alipalautumistilan. Oireina ovat huonontuneen palautumisen lisäksi mm. suorituskyvyn lasku, syketasojen kohoaminen, väsymys, lihasten hapottaminen ja räjähtävyyden puute sekä itse infektiosta johtuvat elinkohtaiset oireet.

Alipalautuminen on iso kokonaisuus

Tällöin harjoitteluun paluussa kannattaa olla erityisen maltillinen ja pitää muistaa, että sairaana harjoittelu ei ole kehittävää, vaan heikentää suoritus- ja palautumiskykyä, saattaa pitkittää toipumista ja altistaa jälkitaudeille. Urheilulääkäri ja valmentaja Harri Hakkarainen piti esityksensä mykoplasmasta ja alipalautumisesta. Venäläisurheilijoilla tehdyissä tutkimuksissa osalla urheilijoista immuunijärjestelmän toiminta heikkeni jopa 40 % kovan harjoitusjakson jälkeen, jolloin mikrobit, kuten mykoplasma, pääsevät helpommin tunkeutumaan elimistöön. Mykoplasma on löydetty jo yli sata vuotta sitten, mutta vasta viimeisellä vuosikymmenellä sitä on opittu etsimään laboratoriokokeilla,

Terve Urheilija -koulutuksen Power Point -esitykset löytyvät Terve Urheilija -verkkosivuilta www.terveurheilija.fi. Vuonna 2013 järjestetään kaksi Terve Urheilija -iltaseminaaria; 5.3.2013 aiheena on urheilijan sydän ja 20.11.2013 ylikuormitus.

Alipalautumistila vastaa osittain ylikuormitustilaa, mutta Harri Hakkarainen suositteli alipalautumis-termin käyttämistä, koska se kuvaa paremmin sitä, mistä asiassa on kyse. Alipalautuminen on kokonaisuus, jossa tulee sairauksien lisäksi huomioida myös harjoittelun, ravinnon, levon ja unen sekä muiden elimistöä kuormittavien tekijöiden vaikutus ja korjata mahdolliset puutteet niissä. Normaaliin harjoitteluun palaaminen tapahtuu Hakkaraisen mallin mukaan asteittain useamman viikon aikana lähtien matalatehoisista ”pitää pystyä puhumaan” -harjoituksista. Hoitona mykoplasma-infektioissa ovat antibiootit, leukotrieenisalpaajat ja limaa irrottavat lääkkeet sekä tietyt immuunijärjestelmää tukevat ravintolisät (mm. C-vitamiini, sinkki ja probiootit). Mykoplasma voi aiheuttaa monimuotoisen taudinkuvan lievistä flunssaoireista keuhkokuumeeseen, sydänlihastulehdukseen ja aivokalvontulehdukseen. Suurin osa sairastuu lievästi ja toipuu mykoplasmasta muutamassa päivässä tai viikossa, mutta alipalautumistilasta toipuminen voi kestää pahimmillaan yli vuoden.  ● 1 • 2013  41


Suomalaiset valmentajakouluttajat Euroopan Squashliiton kurssilla Suomalaisilla squashvalmentajilla oli mahdollisuus osallistua Euroopan Squashliiton järjestämälle ensimmäiselle ykköstason valmentajien kouluttajakoulutukseen Wienissä. Teksti ja kuvat  Markku Hyrske ja Toni Wallin

E

uroopan Squashliiton (ESF) squashin valmentajakoulutus alkoi 2000-luvulla, kun laji oli levinnyt itsenäistyneisiin itäblokin valtioihin. Osassa niissä on ollut kasvukehitys, joka vaati ESF:ää kouluttamaan kiireesti valmentajia tasoille 1– 3. Vanhemmissa squashmaissa, edelläkävijänä Englanti, koulutusta on järjestetty paljon aiemmin ja Suomessakin jo 1980-luvulta alkaen tasoilla 1– 4. Euroopassa koulutuskysyntä on kasvanut edelleen ja ESF järjesti historian ensimmäisen tason 1 valmentajien kouluttajakoulutuksen Wienissä. Kyse oli pilottitapahtumasta, jossa 11 kurssilaista tulivat kuudesta maasta (Venäjä, Ukraina, Tsekki, Slovenia, Puola ja Suomi). Pääkouluttajaguruna toimi Peter Hirst Englannista, apukouluttajina Michael Khan Itävallasta ja Colin White Irlannista. Kurssin pääjärjestäjä ESF:n puolesta oli Khan, joka vastaa myös ESF:n koulutusohjelman kehittämisestä.

Pilottikoulutus kiinnosti Osallistumisemme yksi motiivi oli, että voimme olla osaltamme kehittämässä

Apukouluttajat Michael Khan Itävallasta ja Colin White Irlannista tarjosivat hyvän paketin pääkouluttaja Peter Hirstin rakentamaan kokonaisuuteen.

eurooppalaista yhtenäistä valmentajakoulutusta. Tapahtuman pilottimaisuus antoi erityiskiinnostavuutta ja asia sekä vetäjät olivat hyviä. Valitettavasti kurssin valmistelu ja organisointi oli heikko. Esimerkiksi kurssin etenemisestä ei ollut runkoa paperilla, eikä esimerkiksi ruokailuja ollut

varattu. Eipä menisi Suomessa läpi. Kouluttajakoulutus järjestettiin kaksiosaisena, joista ensimmäinen oli teoriapainotteinen osuus Wienissä. Toinen osa on käytäntöpainotteinen viikonlopun mittainen testikoulutus Suomessa, jossa meitä kahta kouluttajaa arvioi ESF:n tutor.

Wienissä järjestetyn valmentajakoulutuksen osallistujia.

42  1 • 2013


Player Level

Player Emphasis

Player Needs

Coaching Style ESF Coach Education

Duration

PSA / WISPA

Training to Win

Sum of Below

Empower

Level 4?

n.a.

National Juniors Training to Compete

Tactics /Apply Pressure

Direct

Level 3

7 days

Intermediate Players

Learning to Train

Skill /Accuracy

Coach

Level 2

4 days

Early Learners

Learning to Play

Simple Rallies

Teach

Level 1

3 – 4 days

Matriisi, jossa yhdistyvät: pelaajan taso, tähtäin ja tarpeet sekä valmentajan rooli, koulutustaso, kurssin kesto.

Näin saamme itsemme sertifioiduksi ESF:n valmentajakouluttajiksi ja voimme kouluttaa ESF tason 1 valmentajia. Tämä on alku sille, että uusilla suomalaisilla squashvalmentajilla on entistä paremmat mahdollisuudet laajentaa reviiriään Eurooppaan.

Kurssin antia Me suomalaiset emme olleet osallistuneet ESF:n aiempiin valmentajakoulutuksiin, koska oma systeemimme ja muut kansainväliset seminaarit ovat tarjonneet aikaa sitten pidemmälle ja syvemmälle menevää sisältöä. Tästä syystä törmäsimme kiinnostavaan ilmiöön, kouluttajien sisäpiirin englanninkieliseen koulutusslangiin, joka aiheutti hiukan hämminkiä ja meiltä tukun kysymyksiä. Termit eivät liittyneet mitenkään squash-terminologiaan, vaan niiden tarkoitus oli kielikuvina iskeä ja tarttua kouluttajien ja valmentajienkin mieliin, mitä ne kyllä tekivätkin. Kävi ilmi, että slangi kumpusi lähinnä Peter Hirstin verbaliikasta ja vuosien kouluttajatyöstä mm. Englannin squashliitossa. Kävi ilmi, että Peter, Michael ja Colin ovat keskenään istuneet ja pähkäilleet kyseisiä ilmaisuja sekä niiden käyttöä. Näiden pohjalta kouluttajat ovat luoneet yhdeksän kultaista sääntöä eli ’ohjeita ja työkaluja’ valmennustyöhön. Tässä muutama mieleenpainuva kultainen sääntö: ”Sally Sunflower”. Sääntö muistuttaa urheilijan/pelaajan kasvusta askel kerrallaan. Seuraamme urheilijan/pelaajan kasvua, kuten kasvattaisimme puutarhaa. Kastele ja ruoki sopivasti – anna aikaa imeä ravinto ja kasvaa. Älä tukahduta informaatioon ja virikkeisiin – annostele oikein. Jatkoideana totesimme, että on syytä pitää kukkien määrä kohtuullisena ja vaihtelevana eli sellaisena, että työ pysyy kiintoisana, mahdollistaa laadun ja ryhmässä olevat voivat tukea toisiaan. ”Coaching Scale 1– 100” muistuttaa, että valmennuksessa olevat pelaajat ovat eri tasoilla. Tässä aloittelija on skaalassa 1 ja huippuammattilainen 100. Meidän val-

mentajien pitää muistaa, että työtavat ja sisältö on mitoitettava eri tavoin eri skaalan kohdassa olevien urheilijoiden/pelaajien mukaan, vaikka kaikki lyövät kämmentä ja rystyä. Valmennus-skaalaa 1– 100 saatiin tukemaan matriisi, jossa yhdistyvät pelaajan taso, tähtäin ja tarpeet sekä valmentajan rooli, koulutustaso ja kurssin kesto. ”Effective Communication” - kuinka kommunikoida valmennettavan kanssa. –  Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, käyttäkäämme niitä samassa suhteessa, Peter Hirst totesi useasti. Samoin esille nostettiin erilaiset kommunikointityylit ja niiden käyttö eri tilanteissa. Näytä, puhu, kysy - löydä yhteinen kieli - näytä ja testaa. Muistutus vuorovaikutuksesta - kysy ja kuuntele. What, Why, When and How ’WWWH’ eli Mitä, Miksi, Milloin ja Kuinka ’MMMK’. Mitä tehdään? Miksi tehdään? Milloin tehdään? Kuinka tehdään? Tämä tuntui tärkeimmältä työkalulta. Kysymyspatteristo saattaa tuntua raskaalta, mutta varsinaisessa opetus-/koulutushetkessä etukäteen mietityt perusajatukset ja vastaukset tuovat selkeyttä ja motivoituneisuutta tekemiseen pelaajan tai koulutettavan valmentajan kannalta. Samalla moni ristiriitatilanne jää pois ja toiminta on laadukkaampaa ja tehokkaampaa.

Avoimuuden lisäännyttävä Yhtenäinen ESF:n valmentajakoulutusjärjestelmä on alkuvaiheessa ja päävetäjät tuntuivat olevan mustasukkaisia reviiristään. Toiminta on hiljalleen avautumassa. Siitä huolimatta esimerkiksi Pohjoismaiden on yhteisesti pantava ESF:n virallisissa instansseissa vauhtia järjestelmän edelleen kehittämiseen ja avautumiseen. Eri tasojen koulutusten rungot ja sisällöt on saatava jäsenliittojen käyttöön. Näin ei tällä hetkellä ole. Oli hienoa huomata kuinka kurssilaiset olivat avoimia toistensa ideoille ja heittäytyminen toimintaan oli merkille pantavaa. Kurssilaisten kanssa loimme mutkattoman kontaktin, ja heidän kotimaahansa on nyt helppo mennä eri tehtävissä. Osanottajia

”Kastele ja ruoki sopivasti – anna aikaa imeä ravinto ja kasvaa. Älä tukahduta informaatioon ja virikkeisiin – annostele oikein.” yhdisti kova halu kehittää itseään, oman maansa squashvalmentajakoulutusta sekä toimia pioneerina Euroopan laajuisessa valmentajien kouluttajakoulutuksessa. Kurssilla osanottajissa oli sellaisia, jotka eivät pärjänneet englannin kielellä. Suomalaisten valmentajien kielitaito on useimmiten hyvää ja mahdollistaa kansainvälisen vuorovaikutuksen, mikä on ensiarvoista kehityksessä mukana olemiseksi. Sama koskee pelaajiamme. He voivat mennä lähes minne tahansa leireille ja kisoihin ja saada niissä irti paljon, kun ymmärtää sanotun ja voi keskustella, olla yhdessä sekä viihtyä.

Tilanne Suomessa Suomen squashissa valmentajakoulutukseen tulevien määrä on nousemassa ja seuratyön määrä kasvussa. Päävalmentajamme Mike Harris (Englanti) on tuonut lisää keskustelua ja iloisuutta toimintaamme eri tasoilla. Hänen ja toiminnanjohtaja Hannu Mäkisen vierailut pieniinkin seuroihin ovat tärkeitä ja viestivät siitä, että yhteisöömme ovat kaikki tervetulleita. Harrisin esimiehenä on ollut Englannin Squashliitossa Peter Hirst, joten kanavat ovat auki tiedon ’alkulähteille’. Pieneksi maaksi olemme järjestäneet paljon arvokisoja ja pelaajamme ovat menestyneet hienosti. Meidän on oltava kuitenkin vielä enemmän hereillä ja pidettävä huolta siitä, että liittotason valmentajat ja kouluttajat ovat jatkossakin maan seurojen sytyttäjiä sekä kansainvälisesti aktiivisia valmennuksen tieto-taidon foorumeilla. On osallistuttava ulkomailla eri koulutuksiin ja voimme myös isännöidä kansainvälisiä koulutuksia ja leirejä. Lisäksi on syytä olla mukana kotimaan eri lajien valmentajien kohtaamisissa.  ● 1 • 2013  43


Valmentaja tunnistaa vastuunsa antidopingasioissa Suomen Valmentajat ry tiivistää yhteistyötään antidopingtoimikunta aDT ry:n kanssa.

arkipäivän toiminnassa niin urheilijoiden, vanhempien kuin mediankin kanssa toimimiseen.

Vastuu dopingin käytöstä teksti Kristiina Danskanen kuva

Antidopingtoimikunta

J

atkossa jäsenhuoneessa on tarjolla valmentajille suunnattua antidopingtietoa helpottamaan valmentajan päivittäistä toimintaa. Valmentajan rooli antidopingtyössä on erityisen tärkeä ja alkaa jo asennekasvatuksena lasten ja nuorten kanssa. Valmentaja tukee puhdasta urheilua eikä hyväksy ”kaikki käyttää kuitenkin” -asennetta. Osoitteesta www.antidoping.fi löytyvä Puhtaasti paras -antidopingopas on jokaiselle valmentajalle erinomainen apu 44

1 • 2013

Vastuu dopingin käytöstä on lopulta aina urheilijalla. Valmentaja voi kuitenkin muistuttaa urheilijaansa antidopingasioista ja esimerkiksi mahdollisen erivapauden uusimisesta. Kansainvälisiin kisoihin lähdettäessä on myös syytä selvittää kansainvälisen lajiliiton erivapausohjeet, jotka saattavat poiketa suomalaisista käytännöistä. Tavoitteena valmentajalla on ohjata urheilijaa ottamaan vastuu itselleen.

erkka-erivapauskone Antidoping sivuille on uutena apuvälineenä valmentajalle ja urheilijalle avattu Erkka-erivapauskone, jonka avulla voi

helposti selvittää, pitääkö urheilijalle hakea erivapautta ja mistä se haetaan. Lehden liitteenä on vuosittain uusiutuva julkaisu ”Kielletyistä aineista ja menetelmistä 2013”. Valmentaja voi tarpeen mukaan tilata kirjasia lisää lajiliitostaan tai suoraan antidopingtoimikunnasta. Luettelot ovat nähtävissä myös ADT:n internetsivuilla. ●

Suomen Valmentajat haastaa yhdessä antidopingtoimikunnan kanssa kaikki jäsenet ottamaan julkisesti kantaa puhtaan ja reilun urheilun puolesta osoitteessa www.puhtaastiparas.fi / portal / fi / puhtaasti_paras


KEHiTYSPääLLiKÖN PALSTA Erik Piispa

Vuoden 2013 koulutusuutisia

www.suomenvalmentajat.fi

Yhteistyötä tarvitaan Viime vuosi oli kilpa- ja huippu-urheilun kannalta monilta osin käänteentekevä vuosi. Huippu-urheilun muutosryhmä sai oman työnsä päätökseen ja uudet suuntaviivat suomalaiselle huippu-urheilulle on määritelty. Henkilömuutoksia on jo tullut ja tulee jatkossakin, kun urheilun eri organisaatioissa pistetään tehtäviä ja vakansseja uuteen jakoon. Yksi asia on varma. Työtä meillä kaikilla kilpa- ja huippu-urheilun parissa työskentelevillä riittää ja sitä on paljon. Asetetut tavoitteet ovat haasteellisia, kuten pitääkin. Positiivista asennetta ja palavaa intohimoa työhön tarvitaan kaikissa organisaatioissa, mutta ilman todellista yhteistyötä emme pääse asetettuihin tavoitteisiin. Kaikkia tarvitaan. Yksin ei kukaan selviä tästä voittajana. ●

Valmentajaklinikkakoulutus Valmentajaklinikkakoulutukseen tulee uusi teema. Sisältö täsmentyy lähiviikkoina, mutta teema liittyy mekaniikkaan valmennuksessa. Kouluttajina toimivat mm. harri hakkarainen ja sami kalaja. Kolmas kouluttaja nimetään, kun sisältö tarkentuu. Luvassa on jälleen mielenkiintoinen ja toiminnallinen kokonaisuus. Alkuvuoden ainoa uuden teeman Valmentajaklinikka järjestetään Lapin Urheiluopistolla, Rovaniemellä 8.6.  Ilmoittautuminen käynnistyy helmikuun aikana. Syksyn klinikoista yksi on varmuudella Helsingissä. ●

2012 oli Suomen Valmentajien  koulutustoiminnassa ennätyksellisen vilkas. Tämä luo ison haasteen, kun tavoittelemme tästä vuodesta yhtä menestyksekästä. Koulutusvaliokunnan ja osaavan asiantuntijaverkoston kanssa tulemme tekemään parhaamme, että Suomen Valmentajien koulutustoiminta kehittyy edelleen. Uusia koulutussisältöjä on tulossa ja koulutusten toimintatapoja kehitetään vastaamaan entistä paremmin valmennuksen haasteisiin. ●

Valmentajaklinikka special Kevääksi suunniteltu Valmentajaklinikka special joudutaan siirtämään syksylle, sillä kouluttajaksi sovitun Tommi paavolan työkiireet estävät hänen tulonsa Suomeen. Päivämäärä löytyy Suomen Valmentajien nettisivuilta heti kun se on Tommin kanssa sovittu. Ne, ketkä Valmentaja-lehden lukijoista eivät Tommia tunne, voivat käydä tutustumassa Tommin nettisivuihin ja blogiin osoitteessa www.discovermovement.com. Tommi on tehnyt jo usean vuoden ajan ansiokasta valmennustyötä Yhdysvalloissa erityisesti nuorten urheilijoiden parissa. Tällä hetkellä hän toimii Fitness ja Performance coordinatorin vakanssilla Immaculate Heart Academyssa, tyttöjen High schoolissa, New Jerseyssä. Lisäksi hänellä on ollut merkittävä panos Suomen Valmentajien koulutussisältöjen kehittämisessä. ●

Teemakoulutuksista Suomen Valmentajien kolmen tunnin teemakoulutuksiin ei kevään aikana tule uusia sisältöjä, mutta syksyllä aloitamme nuorten liiketaitoharjoittelu osa 4:n työstämisen. Sen valmistuminen menee vuoden 2013 loppuun tai 2014 alkupuolelle. Mikäli sinulla on ideoita ja ajatuksia Suomen Valmentajien jatko- ja täydennyskoulutustarjonnan kehittämiseksi, ole ystävällinen ja lähetä minulle sähköpostia osoitteella erik.piispa@suomenvalmentajat.fi Koulutustarjontamme löytyy kokonaisuudessaan nettisivuiltamme www.suomenvalmentajat.fi Kaikki teemakoulutukset ovat tilattavissa urheiluseuran tai lajiliiton valmentajille. Mikäli tarvitset lisätietoja koulutuksista, ole ystävällinen ja ole yhteydessä allekirjoittaneeseen. Menestystä valmennuksen haasteisiin vuodelle 2013 !

1 • 2013

45


kokosi Taru Alanko

Henkilöjäsenedut vuodelle 2013 >> Valmentaja-lehti Valmentaja-lehti on yhdistyksen omistama julkaisu ja ollut jäsenlehtenä ilmestymisestään lähtien. Valmentajalehti on kilpa- ja huippu-urheiluvalmentajien erikoislehti. Se käsittelee valmennusta eri tasoilla nuorista aikuisiin. Lehti ei niinkään kerro senteistä ja sekunneista, vaan harjoittelusta ja valmentautumisesta - siis tärkeimmästä. Valmentaja-lehdessä valmentajat itse kertovat kokemuksistaan, ratkaisumalleistaan, iloista ja suruista sekä tuloksen tekemisen taustoista. Lehden lukijat ovat aina ajan tasalla. Valmentaja-lehti lähetetään jokaiselle jäsenmaksunsa maksaneelle.

>> e-Valmentaja e-Valmentaja on yhdistyksen sähköinen uutiskirje. Sen sisältöjä ovat ajankohtaiset artikkelit, seminaariraportit, uutiset, tulevien tapahtumien esittely sekä tärkeät jäsenille tiedotettavat asiat. e-Valmentaja lähetetään automaattisesti kaikille sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille Valmentaja-lehden tilaajille ja Suomen Valmentajien jäsenille sekä yhteistyössä mukana oleville.

>> Valmentajahinnasto urheiluopistoilla Jo vuosia monet urheiluopistot ovat solmineet yhteistyösopimuksen Suomen Valmentajien kanssa. Yhteistyösopimukseen on sisältynyt erityiset valmentajahinnat valmentajien vapaa-aikana tapahtuvaan majoitukseen. Yhteistyössä olevien opistojen tarjoamat alennukset tai erikoishintaiset palvelut ovat eriteltyinä jäsenhuoneessa. Tämän vuoden alennukset vaihtelevat 10 – 15 % normaalihinnoista.

>> uudet jäsenpalvelut Verkkosivuillemme on avattu tämän vuoden alusta pelkästään jäsenille tarkoitettu palvelu – jäsenhuone. Jäsenhuoneessa on tietoa valmentajan sopimusta tehtäessä tärkeistä kysymyksistä, jotka kannattaa ottaa esille ja kirjata ne

46

1 • 2013

sopimukseen. Sieltä voit tulostaa Suomen Valmentajat ry:n ja SAVAL:in suosittaman sopimusmallin. Jäsenhuoneen etusivulla on keskustelupalsta. Siellä on muutama aihe, johon kaipaamme palautetta. Toivottavaa on, että valmentajat keskustelevat keskenään. Siellä voit avata aiheen ja tiedustella muiden ajatuksia. Jäsenhuoneessa ovat nykyään kaikki avoimet työpaikat, jotka meille ilmoitetaan. Ilmoittaminen on täysin ilmaista ja toivomme, että rohkaiset omaa seuraasi ilmoittamaan avoimista työpaikoista meille, me laitamme ne tiedoksi valmentajakunnallemme. Jäsenhuoneessa on kaikki tiedot jäseneduista ja niiden käytöstä. Niitä neuvotellaan koko ajan lisää ja ensimmäisenä ne kirjataan jäsenhuoneeseen, mutta toki niitä tiedotetaan Valmentajalehdessä ja e-Valmentajassakin. Jos sinulla on jotain, jota haluat ilmoittaa muille valmentajille, se onnistuu jäsenhuoneen ilmoitustaululla. Jäsenhuoneeseen pääsee osoitteessa www.suomenvalmentajat.fi oikeassa yläkulmassa olevan linkin kautta. Järjestelmä kysyy sinulta silloin käyttäjätunnusta ja salasanaa, jotka sinun pitää tilata osoitteesta tunnukset@suomenvalmentajat.fi. Tässä yhteydessä jäsenyys tarkastetaan. Jäsenhuoneen sisältöä kehitetään koko ajan ja kaikki toiveet sekä palaute otetaan mielellään vastaan. Niitä voi lähettää sähköpostitse osoitteella toimisto@suomenvalmentajat.fi

>> Koulutustuki Suomen Valmentajat ry:n tehtävänä on edistää valmennustietouden ajanmukaisuutta maassamme ja kannustaa yhdistyksen jäseniä tekemään työtä nykyaikaisen ja ulkomaisen tietouden saamiseksi suomalaisen urheiluelämän käyttöön. Tätä tarkoitusta varten Suomen Valmentajat ry myöntää hakemuksesta koulutustukia sääntöjen mukaisesti budjettiin varattujen määrärahojen puitteissa. Verottajan päätöksen jälkeen, jonka

mukaan stipendi on saajalleen rahanarvoista tuloa ja näin ollen verotettavaa ansiota, Suomen Valmentajat on muuttanut käytäntöään valmentajille myönnettävien tukien suhteen. Stipendi on nyt nimeltään koulutustuki. Edelleenkin vuoden jäsenenä oltuaan jäsenellä on oikeus anoa tukea kansainväliseen valmentajakoulutustapahtumaan ja tuki myönnetään raporttia ja kulukorvauksia vastaan. Vuosittain talousarvioon varataan 4000 – 8000 euroa avustuksiin. Haku tapahtuu tarkoitusta varten suunnitellulla lomakkeella. Koulutustukisäännöt, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta www.suomenvalmentajat.fi / jäsenhuone.

>> Coach Collection Uudistimme syksyllä 2012 kokonaisuuden lähes kokonaan ja jatkossa sitä uudistetaan sesonkien mukaan. Kokonaisuuteen tuodaan uutuustuotteita sitä mukaa, kun ne soveltuvat valmentajien käyttöön. Coach Collection -tuotteiden tilausmahdollisuus on verkkosivuilla jäsenhuoneessa, sillä vain jäsenillä on oikeus käyttää Coach Collection -asuja. Tuotteet toimittaa edelleenkin monivuotinen yhteistyökumppanimme JRCMarkkinointi Oy Lohjalla.

VK-Kustannus Oy

>> Valmennuskirjallisuus Suomen Valmentajat ja VK-kustannus Oy ovat tehneet yhteistyötä jo vuosikymmenten ajan. Suomen Valmentajat on osaomistajana yrityksessä ja siten vaikuttamassa siihen, että suomalainen urheiluvalmennus saa jatkossakin ammattikirjallisuutta suomen kielellä. Suomen Valmentajien jäsenet ovat oikeutettuja saamaan VK-kustannuksen julkaisemia valmennuskirjoja kantaasiakashintaan. Tilaukset osoitteessa www.vk-kustannus.com


tettu Nordea Pankin Avainasiakasetuihin, kyseiset hintaedut eivät tuo lisäarvoa jäsenelle.

>> Tryg-Vakuutusetu Suomen Valmentajien ja Trygin välinen yhteistyösopimus koskee yksityishenkilöiden vakuutuksia. Jäsenetuun ovat oikeutettuja kaikki yhdistyksen jäsenet, työntekijät ja toimihenkilöt. Tryg tarjoaa sinulle seuraavat vakuutukset: koti- ja huvilavakuutus, liikenneja autovakuutus, tapaturma- ja sairauskuluvakuutus, matkavakuutus sekä YoungLiving -vakuutus, joka on vakuutuspaketti 15 – 28-vuotiaille.

Yhdistyksen jäsenille myönnettävät alennukset: Koti- ja Huvilavakuutus, alennus 15 % Täysarvovakuutus – kohde on aina vakuutettu oikeasta arvosta, lisäksi huoneistossa tehdyt muutostyöt (kiinteä sisustus) sisältyvät koti-irtaimistoon 50 000 euroon saakka. matkavakuutus, alennus 15 % On voimassa kaikkialla maailmassa aina 80 ikävuoteen saakka. Vakuutettuina ovat myös mukana matkustavat alle 18-vuotiaat lapset ja lastenlapset. Vakuutus sisältää mm. evakuointiturvan sekä korvauksen matkan odottamisesta. Tapaturmavakuutus, alennus 15 % Vakuutus on voimassa ympäri vuorokauden, tapaturman aiheuttamat hoitokulut valintasi mukaan, joko 10.000 € tai 20.000 € / tapaturma Sairauskuluvakuutukseen omavastuualennus: omavastuu 100 euroa / hakukerta / vakuutettu (norm. 150 €) autovakuutus, alennus 9 % Laajakaskoon kuuluu aina lisämaksutta Lasiturva ja Rahoitusturva, lisämaksusta voit valita myös Keskeytysturvan ja Lunastusturvan. Lisäksi saat 15 % keskittämisedun vapaaehtoisista vahinkovakuutuksista, kun sinulla on voimassa vähintään kaksi eri lajin yksityishenkilön vahinkovakuutusta (esim. kotivakuutus ja matkavakuutus). Jäsenille myönnettävät erityisalennukset koskevat yllä mainittuja tuotteita. Keskittämisalennuksen (15 %) ja maksutapa-alennuksen (2,5 %) osalta sovelletaan Trygin yleisiä hinnoitteluperusteita. HuOm! Mikäli jäsen on oikeu-

Lisätietoja vakuutuksista saat osoitteesta www.tryg.fi tai nordea.fi / tryg Voit myös soittaa asiakaspalveluun numeroon 0200 72020 (pvm / mpm)  arkisin klo 9 – 17. Lähetä sana ETU  tekstiviestillä (oman liittymäsi tekstiviestin hinta) numeroon 12537 ja  otamme sinuun yhteyttä. Shellin tavaramerkkien käyttö perustuu Shell Brands International AG:n myöntämään lisenssiin St1:lle

jelma liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille. PTStudio on dynaaminen ohjelma jonka sisältämiin harjoitteisiin voit itse vaikuttaa. Harjoitekanta kasvaa automaattisesti ilman lisäkustannuksia. Suomen Valmentajat ry:n jäsen saa yhden 12 kuukauden käyttöoikeuden ohjelmaan. Seuraavat käyttöoikeudet ovat maksullisia. Ohjeet käyttöoikeuden saamiseksi tulevat valmentajakortin mukana.

uuDeT JÄSeNeDuT

>> St1 -polttoaine-etu Suomen Valmentajat ry:n valmentajakortti toimii myös polttoainealennuskorttina. Kortilla saa alennusta polttoaineesta heti ja saman tien Suomessa kaikilta St1-asemilta sekä miehitetyiltä Shell-asemilta, kun maksaa tankkauksen käteisellä, pankkikortilla, debitillä tai Visa Electronilla. Asemia on kaikkiaan yli 500. Asemilla on laadukkaiden polttoaineiden lisäksi mm. pesupalvelut ja pesupassit. Konseptoiduilla pesuasemilla on käytössä pesupassit: Shellpuolella kolmannen pesun jälkeen maksuton lasinpesuneste ja kuudennen pesun jälkeen maksuton autopesu ja St1-puolella jossa konseptoitu autopesu joka 6. pesu maksuton. Kassoilta voi pyytää pesupasseja. Shell HelmiSimpukka ravintoloissa saa tietyistä annoksista alennusta käteisalennuskortilla eli myös Valmentajakortilla. Nämä annokset on merkitty listaan. Palvelutankkauskonsepti eli palvelumestari mm. tankkaa autosi, tarkistaa öljyt, lisää lasinpesunestettä. Se löytyy 60 asemalta. Nämä asemat löytyvät huoltamohausta tai omalta nettisivulta palvelutankkaus.fi Kaikki vastaukset mm. missä lähin asema, mikä 24h asema, löytyvät netistä www.st1.fi ja etusivulta ”Hae asemia” ja älypuhelimella m.st1.fi. Lisäksi uudella Valmentajakortilla saa alennusta lämmitysöljystä, ohjeet tulevat jäsenille valmentajakortin mukana.

>> pTStudio -lisenssi PTStudio on harjoitusohjelmien laadintaan tarkoitettu selainpohjainen oh-

>> Kinesioteipit Suomen Valmentajat aloitti vuonna 2012 yhteistyön Fysiostore Oy:n kanssa. Yritys tuo maahan kinesioteippejä ja järjestää teippauskoulutusta. Nyt Suomen Valmentajien jäsenillä on mahdollisuus tilata kinesioteippejä edulliseen hintaan.

>> eduFocus -koulutukset SportFocus Oy tuottaa monipuolisia urheilupsykologisia ja psyykkisen valmennuksen palveluja ammattitaidolla ja kokemuksella. Suomen Valmentajat solmi yhteistyösopimuksen SportFocuksen kanssa viime syksynä. Yritys tuottaa urheilijoille ja valmentajille ainutlaatuisia psyykkisen valmennuksen harjoitteita toteutettavaksi lajiharjoittelun yhteydessä. Asiantuntijoiden laatimien, testattujen harjoitteiden avulla psyykkinen valmennus toteutuu monipuolisesti ja tuloksellisesti. Trainingfocus -harjoitteiden nimellä kutsuttaviin palveluihin voit tutustua yrityksen verkkosivuilla osoitteessa www.sportfocus.fi. Suomen Valmentajien jäsenet saavat SportFocus Oy:n järjestämistä EduFocus -koulutuksista 15 % alennuksen.

>> Scandic -hotellihinnasto Suomen Valmentajien jäsenet saavat Scandic -hotelleista kotimaassa alennusta majoittuessaan ja maksaessaan itse majoituksensa. Tarkemmat alennukset ja ohjeet alennuksen saamiseksi löytyvät jäsenhuoneesta. ●

1 • 2013

47


Suomen Valmentajien toimisto Suomen Valmentajat ry Radiokatu 20, 00240 Helsinki Puhelin: (09) 3481 3142 Avoinna: klo 08:30 – 16:00 Sähköposti: toimisto@suomenvalmentajat.fi Internet: www.suomenvalmentajat.fi

Suomen Valmentajien henkilöstö Toiminnanjohtaja Kristiina Danskanen GSM 043 211 3388 kristiina.danskanen@ suomenvalmentajat.fi Kehityspäällikkö Erik Piispa GSM 045 638 4772 erik.piispa@suomenvalmentajat.fi Palvelupäällikkö Taru Alanko Puh. (09) 3481 3142 GSM 045 638 4771 taru.alanko@suomenvalmentajat.fi

Suomen Valmentajat ry:n kevätkokous

KEVÄTKOKOUS torstaina 25.4.2013 Paikka: Valo-talo 2 krs, Radiokatu 20, 00240 HELSINKI Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät verkkosivuilta osoitteesta www.suomenvalmentajat.fi Tervetuloa H a ll i t u s

Uusi hallitus Suomen Valmentajat ry uusi hallitus on aloittanut toimintansa. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kari NiemiNikkola, vanhoina jäseninä jatkavat Simo Tarvonen (vpj.), Antti Koskelainen, Pekka Rindell, Pulmu Puonti ja uusina jäseninä Kirsi Hämäläinen, Janne Hänninen sekä Jorma Kemppainen.

Valiokunnat vuodelle 2013 Työvaliokunta: Kari Niemi-Nikkola, pj Simo Tarvonen, varapj Kristiina Danskanen, tj

Arvostustoimikunta: Kalevi Tuominen, pj Kari Niemi-Nikkola Kristiina Danskanen Anuliisa Uotila, SAVAL Pekka Potinkara, SAVAL 48  1 • 2013

Koulutusvaliokunta Pulmu Puonti, pj Kirsi Hämäläinen Pekka Rindell Janne Hänninen Erik Piispa

Markkinointi- ja viestintävaliokunta Kristiina Danskanen, pj Simo Tarvonen Pekka Potinkara Antti Koskelainen Taru Alanko

Valmentaja-lehden toimituskunta Jorma Kemppainen, pj Kristiina Danskanen Henry Järvinen Pekka Potinkara Taru Alanko

Avainasiakastoimikunta Taru Alanko, pj Kristiina Danskanen Laura Tast Kristian Törnqvist Tuomas Mikkola Jukka Pelkonen


Seura - tervetuloa Suomen Valmentajat ry:n jäseneksi teksti Taru Alanko

S

eura on sekä urheilijan että valmentajan kannalta laadukkaan valmennuksen ydin. Valmentajan osaaminen ja hyvinvointi ovat keskeiset tekijät kohti urheilijan turvallista, terveellistä ja monipuolista tuloksiin johtavaa harjoittelua. Mitä enemmän valmennustietoutta

seura tarjoaa valmentamiseen, sitä monipuolisemmin se huolehtii urheilijan ilosta ja onnistumisesta. Osaava valmentaja ja onnistunut urheilija koituvat seuran parhaaksi, kaikki voittavat ja voivat hyvin. Suomen Valmentajat ry:n säännöissä on sen perustamisesta lähtien ollut mahdollisuus myös yhteisöjäsenyyteen. Syyskokous 2012 teki päätöksen, että yhdistys ottaa käyttöön myös yhteisöjäsenyyden.

>> Vuoden 2013 yhteisöjäsenmaksun suuruus on 80 euroa ja se sisältää seuraavat voimassa olevat jäsenedut: • Tukea ja välineitä seuran valmentajien koulutussuunnitelman toteuttamisessa • Työkaluja valmentajahuoltoon vapaaehtois- ja ammattilaispuolella • Mahdollisuus verkottumiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen • Sopimusneuvontaa siitä, mistä asioista seuran ja valmentajan välillä tulee sopia • Jäsenhintaisia täydennyskoulutuksia palvelemaan seuran omia tavoitteita • Viimeisin valmennustietous seuran tietoon viestinnän kautta • Mahdollisuus osallistua Suomen Valmentajien toiminnan kehittämiseen • Pääsy jäsenhuoneeseen – avoin vain jäsenille • Osallistumisoikeus seurajoukkueena kisatapahtumiin mm. Valmentajagolf • Valmentaja-lehti (5 numeroa vuodessa) • e-Valmentaja (sähköinen uutiskirje 9 – 11 numeroa vuodessa) • Jäsenkirjeet sähköisesti tai postitse (2 kertaa vuodessa) • Jäsenhintaiset koulutusmateriaalit (säästö 10 euroa per tuote) • ST1 asemakohtainen polttoaine-etu • Suomen Valmentajien yhteistyökumppaneiden palvelut

>> esimerkki koulutuksesta lasten ja nuorten Hyvä Harjoittelu (jäsenhinta 350 euroa, muille 450 euroa) • Liikkuuko ja harjoitteleeko suomalainen urheileva lapsi ja nuori paljon vai vähän? • Onko harjoittelu yksipuolista vai monipuolista? • Kuinka harjoittelua tulisi kehittää tulevaisuudessa? Koulutuksessa annetaan konkreettisia työkaluja eri lajien valmentajille niillä fyysis-motorisen harjoittelun osa-alueilla, joilla Olympiakomitean, Nuoren Suomen ja Suomen Valmentajien tekemän selvityksen mukaan havaittiin eniten puutteita lasten ja nuorten harjoittelussa. Koulutus koostuu yhden tunnin teorialuennosta ja kahden tunnin käytännön harjoituksesta. Teorialuennolla esitellään tiivistetysti selvitysraportin ydinkohdat sekä käydään läpi juniorivalmentajan roolia ja tehtäviä. Käytännön harjoituksessa käydään läpi 20 minuutin harjoituskokonaisuuksia alkulämmittelystä, nopeusharjoittelusta, aistiharjoittelusta, lihaskuntoharjoittelusta sekä loppujäähdyttelystä.

>> mitä muuta jäsenseura voit tarjota valmentajalle • Yksittäiselle valmentajalle jäsenyyden, jolloin seura maksajana saa joka kuudennen valmentajan veloituksetta – henkilöjäsenhinta 57 euroa • Suomen Valmentajat ry:n yksittäisen koulutuksen esim. Valmentajaklinikan valmentajilleen maksajana seura saa joka kuudennen osallistujan veloituksetta ●

arvonta jäseneksi liittyville yhteisöille Kaikki maaliskuun 2013 loppuun mennessä jäseneksi liittyneet seurat ja yhteisöt osallistuvat arvontaan, jossa arvotaan kolme Lasten ja nuorten Hyvä Harjoittelu -koulutusta. SUOSiTTELiJAKiLPAiLU JäSENiSTÖLLE: Suosittele Suomen Valmentajia ja osallistut arvontaan, jossa suosittelijoiden kesken arvotaan vuoden 2014 Urheilugaalan illalliskortti Suomen Valmentajien pöydässä. Jäseneksi liittyvä mainitsee suosittelijan nimen liittymislomakkeessa kohdassa ”mistä kuulit”. Jokainen suosittelu osallistuu arvontaan. Mitä useampi suosittelu, sitä paremmat mahdollisuudet voittaa. Suosittelijan on oltava Suomen Valmentajien jäsen. Kampanja päättyy 31.3.2013. Jäseneksi voi liittyä osoitteessa www.suomenvalmentajat.fi / jäsenyydet / yhteisöjäseneksi liittymislomake.

1 • 2013

49


Tuotepalsta Tuotepalstamateriaalit: ilmoitus@suomenvalmentajat.fi

method putkistoa formulatiimin kuntoutukseen

R

edbull F1-tiimin kuntoutuksen päävastaava James De mountfort on koulutettu Method Putkisto-ohjaaja. Nyt De Mountford on asetettu määrittelemään niitä tekijöitä, joita ajajat tarvitsevat saavuttaakseen fyysisen huippuvireen ja sitä kautta F1-ajoissa parhaat mahdolliset tulokset. Vastaukseksi hän on valinnut Method Putkisto Huippuliikkujamenetelmän. James De Mountfort on paraikaa Suomessa ja syventämässä Method Putkistoosaamistaan menetelmän kehittäjän, Marja Putkiston asettaman MP tiimin ohjauksessa. De Mountfort kerää oppinsa Klaukkalasta Tanja Kaaviselta ja pia Kurkelalta, Turussa arto ahtolalta ja Kuopiossa Saku

Kalliselta. Hän päättää Suomen vierailunsa Jokereiden kuntoutusvastaavan Jarmo Koiviston luona.

Valmennuksen uusi työkalu Uusi liikunnan ammattikunta Method Putkisto Huippuliikkuja -valmentajat ovat liikkeenrakentamisen valmentajia ja liikeanalyysin asiantuntijoita. Mm. Helsingin Jokereiden liigajoukkue otti keväällä 2012 harjoitusohjelmaansa Method Putkisto Huippuliikkuja -ohjelman. MP Huippuliikkuja -valmentajat sijoittuvat valmentajien rinnalle ja tueksi ja tarjoavat osaamistaan kaikille liikkeen hallinnasta kiinnostuneille.

Method Putkiston kehittäjä on suomalainen marja putkisto. Menetelmä tavoittelee oman kehon optimitasapainoa ja liikkumisen perusteiden hallintaa. Se opettaa korjaamaan, tukemaan ja hallitsemaan selkärangan liikkeitä, myös vauhdissa. Se harjoittaa kehon ydintuesta vahvan ja dynaamisen kaikkien fyysisten suoritusten perustaksi ja tueksi - vapauttaen kehon liikkumaan. Method Putkisto & MP Huippuliikkuja – ohjaajakoulutuksen 2013 haku on käynnissä. lisätiedot/kirja: www.methodputkisto.com

urheilijoille ja kuntoilijoille sekä liikeyritysten henkilöstöille on tarjolla: Käytössäsi on Suomen Valmentajat ry:n jäsenenä uusi liikuntaportaali www.trainit.fi, jolla valmennuksen suunnittelu ja toteutuksen seuranta on kokonaisvaltaisesti nyt ensi kertaa mahdollista: • Laatia urheilijoillesi yksilölliset valmennusohjelmat ja helposti räätälöidä näistä useita eri versioita eri urheilijoille ja eri lajeihin • Välittää urheilijan älypuhelimelle valmennusohjelmat ja myös saada toteutuksesta täydellinen palaute älypuhelimellesi • Laatia maksullisia valmennuksen tuotteita ja palveluja myyntiin ja toteuttaa vaivattomasti ammattivalmentajan työtä. Liikuntaportaali sisältää myös maksuliikennepalvelut • Luoda omat liikuntaryhmät ja tapahtumat liikuntakavereiden ja urheiluseuran jäsenten kesken

50

1 • 2013

• Harjoitus ja ruokapäiväkirjat sekä painonpudotustavoitteiden asettaminen • Laatia työpaikkaliikuntaohjelmia ja tapahtumia sekä seurata ja palkita työpaikan aktiivisimmat, eniten edistyneet ja virkeimmät liikkujat • Luoda oma virtuaalinen liikuntakeskus personal trainer toimintaasi varten • Voit seurata kavereiden harjoittelua ja saada omat harjoitusohjelmat puhelimeesi Saat jäsenetusi käyttöön luomalla www.trainit.fi sivustolla oman käyttäjätunnuksen ja lähettämällä viestiä osoitteeseen support@trainit.fi. Pyydä viestissäsi valmennuslisenssiä käyttöösi. Lataa myös Android puhelimeesi Trainit mobile Google Play’stä ja ota käyttöön uusin valmennus- ja urheiluteknologia. ●


tavoittelijat, tervetuloa!

Terveystalo

SPORT

Mika Ojala, FC Inter

– urheiluterveyttä huipuista harrastajiin Terveystalo Sport tukee urheilijoita ja liikkujia ainutlaatuisella palvelumallilla, jonka perustana on yli 150 Terveystalon tarjoama valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Terveystalo Sport auttaa urheilijoita ennaltaehkäisemään vammoja ja saavuttamaan yhä parempia tuloksia. Urheilulääkärit, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit ja muut Terveystalon asiantuntijat ovat kaikkien liikkujien saatavilla. Noin sata urheiluseuraa ympäri Suomen luottaa Terveystaloon jäsentensä hyvinvoinnin takaajana. Näille urheiluseuroille avainpelaajana toimii urheiluseurakoordinaattori, urheilijoiden henkilökohtainen yhteyshenkilö. Tutustu palveluihin osoitteessa www.terveystalo.com/sport

Jussi Huttunen, urheiluseurakoordinaattori, fysioterapeutti

Carita Alander, Turun Riento

VARAA AIKA terveystalo.com p. 030 6000*

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset

TERVEYSTALO SPORT: Urheilulääkäripalvelut • Urheilijan Terveystarkastus • Liikkujan Ravitsemuspalvelu • Luento- ja koulutuspalvelut

*Ajanvaraus avoinna ma–pe 7–21, la–su ja arkipyhät 9–20. Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min

Kaikki tuloksen


vALmENNUKsEN TUEKsI LEvYTANKOHARJOITTELU Jaakko Kailajärven, KIHUn, Olympiakomitean ja Suomen Valmentajat ry:n toteuttama Levytankoharjoittelu on päivitetty versio alkuperäisestä, vuonna 2003 tehdystä versiosta. Tälle CD:lle on koottu painonnoston ME-miehen ja monien lajien voimavalmentajana toimineen Jaakko Kailajärven  tietämys ja kokemukset turvallisesta ja tehokkaasta levytankoharjoittelusta, ja ennen kaikkea oikeiden nostotekniikoiden opettamisesta. Liikepankki sisältää perusnostoliikkeiden lisäksi apu-, jalka-, levy- ja käsipaino- sekä yhdistelmäliikkeet. Päivitettyyn versioon on kuvattu noin 50 uutta havainnollista videota käsi- ja levypaino harjotteista. CD:n tekninen toteutus tukee nyt kaikkia uusimpia käyttöjärjestelmiä. Sisältö: •  Biomekaniikka      •  Välineet      •  Liikepankki      •  Harjoitusohjeet JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN vOImAHARJOITTELU Jaakko Kailajärven, KIHUn ja Suomen Valmentat ry:n kanssa yhteistyönä toteutettu Nuorten Voimaharjoittelu tarjoaa ajantasaista tietoa nuorten urheilijoiden voimaharjoittelusta. CD sisältää laajan tietopaketin nuorten voimaharjoittelun fysiologisista perusteista, eri harjoitusmenetelmistä sekä oikeasta suoritustekniikasta. Sisältö: •  Perusteet nuorten voimaharjoitteluun      •  Harjoitusmenetelmät      •  Oikea nostotekniikka - virheiden korjaus   •  Huoltava harjoittelu JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

LAJIvOImAHARJOITTELU Lajivoimaharjoittelu eri lajeissa on jatkoa Voimaharjoittelu-CD sarjalle. Pääteemana on lajivoimaharjoittelu, johon syvennytään yhdeksän eri urheilulajin kautta. Ensin kerrotaan voimaharjoitteluperusteista sekä lajianalyysin merkityksestä. Lajikohtainen sisältö rakentuu yhdeksän eri lajin tunnetun valmentaja-urheilija -parin haastattelujen ja harjoittelun pohjalle. Haastattelujen ja muun materiaalin kautta käsitellään lajivoimaharjoittelun toteutusta, ohjelmointia sekä huoltavan harjoittelun merkitystä kussakin lajissa. Lajivoimaharjoitteet on lisäksi koottu jokaisen lajin omaan liikepankkiin, joissa on yhteensä yli 300 videotiedostoa. Sisältö: •  Voimaharjoittelu eri ikävaiheissa      •  Lajissa vaadittavat ominaisuudet      •  Tukilihaksisto ja liikkuvuus   •  Lajianalyysi voimaharjoittelun tiennäyttäjänä      •  Perusvoimataso  JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU Nuorten Liiketaito CD on Suomen Valmentajat ry:n omaa tuotantoa ja jatkaa sarjaa, jossa aikaisemmin on ilmestynyt mm. Nuorten Voimaharjoittelu CD. Tilaa siis heti itsellesi tai lahjaksi nuorten liiketaitoihin keskittyvä. Liiketaitoharjoitteluohjelman kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat nuoret. Liiketaitoharjoittelu-ohjelma on tehty yhteistyössä Yhdysvalloissa fysiikkavalmentajana työskentelevän Tommi Paavolan sekä kotimaisten asiantuntijoiden kanssa. Tommi Paavolan asiantuntemus toiminnallisesta harjoittelusta ja käytännön kokemus liikunnallisten perustaitojen harjoittamisesta nuorten urheilijoiden kanssa on ollut perustana liiketaitoharjoitteluohjelman sisältöä tehtäessä. Sisältö: •  Liiketaitomanuaalin käyttöohjeet      •  Liiketaitojen opetusvinkkejä valmentajille      •  Liiketaitoharjoitteet   •  Liiketaitovalmennuksen teoriaa ja perusteita JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 2 Nuorten Liiketaitoharjoitteluohjelma on täydentynyt jatko-osalla. Siinä keskitytään kolmen eri fyysisen ominaisuuden: kehonhallinta, voima, nopeus harjoittamiseen liiketaitoharjoitteiden avulla. DVD:ltä löytyy yhteensä 72 harjoitetta. DVD:n mukana on manuaali, josta löytyy kaikki harjoitteet sekä niiden kuvaukset ja malli harjoituskokonaisuuksien rakentamiseksi. Nuorten Liiketaitoharjoittelu osa 2 on tehty yhteistyössä Discover Movementin asiantuntijoiden Tommi Paavolan ja Alex Chemerovin kanssa. Sisältö: •  Johdatus liiketaitoihin      •  Liiketaitojen kertausta      •  Kehonhallinta      •  Perusvoima      •  Nopeus JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3 - Kokonaisliike ja koordinaatio

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 3 - Kokonaisliike ja koordinaatio Nuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan keskeisenä osatekijänä on koordinaatio. Nuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan materiaali on koottu kokonaisliikemalleista kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on myös käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalon liikehallintaa ja askelkontaktin laatua.

Suomen Valmentajat ry

Sisältö: •  Intro      •  Johdatus sisältöön      •  8-kuvio      •  Aktivoiva lämmittely      •  Suora linja      • Ympyräkuvio    • Yhdistelmät      •  Vastusvariaatiot  JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

Tilaa omasi Suomen Valmentajat ry:n sivuilta osoitteesta: www.suomenvalmentajat.fi / koulutus / koulutusmateriaaleja

Lisätietoja: Suomen Valmentajat ry Radiokatu 20, 00240 Helsinki, Puhelin (09) 3481 3142


Valmentaja 1/2013