Page 1

TEEMA: YKSILÖN KEHITTÄMINEN 1 • 2012

HUMU-väliraportti valmis

Valmentajakoulutus uudistuu Pelin lukeminen on harjoiteltavissa


ORTON Suomen Valmentajien liikuntalääketieteen asiantuntija

Luota sinäkin asiantuntijaan ORTON on Suomen Valmentajien liikuntalääketieteen asiantuntija. Tarjoamme parasta apua liikkuvan ihmisen tuki- ja liikuntaelinongelmiin. Yhtenäinen hoitoketju saman katon alla. Varaa aika vastaanotollemme.

Tenholantie 10, 00280 Helsinki Vaihde (09) 47481 www.orton.fi

SAIRAALA ORTON

KUNTOUTUS ORTON

Ortopedian erikoislääkärit - polvi- ja urheiluvammat - jalkaterän ja nilkan kirurgia - selkäpoliklinikka - käsi- ja olkakirurgia Ajanvaraus ja tiedustelut ma-to 8-16, pe 9-15 puh. (09) 4748 2705

Fysiatrian poliklinikka Kipuklinikka Ajavaraus ja tiedustelut ma-ke 9-15, to-pe 10-15 puh. (09) 4748 2477

MagneettiORTON Ajanvaraus ma-to 8-17, pe 8-15 puh. (09) 4748 2215 www.sairaalaorton.fi

Fysioterapia Ajavaraus ja tiedustelut ma-to 8-15.30, pe 8-15 puh. (09) 4748 6627 www.kuntoutusorton.fi


Pääkirjoitus

1/2012 • 18. vUoSIKerTa KUSTaNTaJa SUOMEN VALMENTAJAT Ry Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. (09) 3481 3142 toimisto@suomenvalmentajat.fi

ToIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Kristiina Danskanen Puh. +358 43 211 3388 kristiina.danskanen@suomenvalmentajat.fi TOIMITTAJA Henry Järvinen Puh. 050 322 1945 TUOTEPALSTAMATERIAALIT ilmoitus@suomenvalmentajat.fi

IlMoITUSMYYNTI Juha Salonen Puh. 040 708 7989 juha.salonen@suomenvalmentajat.fi

KaNNeN KUva Scandinavian StockPhoto AS Galina Barskaya

UlKoaSU Viestintänetti Oy PL 285 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 375 2022 e-mail: viestintanetti@pp.tnnet.fi

PaINo Forssa Print Oy

ISSN 1238–4283

TaUSTaYHTeISÖT • Suomen Olympiakomitea • Suomen Paralympiakomitea • Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus • SLU sekä valmennuskeskukset: Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti. Valmentaja on myös Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n virallinen tiedotuslehti. Lehden vastuu ilmoitusten poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Mahdolliset huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä.

Yksilöllisyyden monet haasteet

U

rheilijan polku lähtee liikkeelle urheilijan, yksilön tarpeista. Valokeilaan on taas nostettu valmennuksen yksilöllisyys monesta eri näkökulmasta. pohditaan miten taataan yksilöllisyys joukkuelajeissa, joissa on vaikea huomioida eri tasoisia ja erityisesti heikompia yksilöitä. Tutkimukset kertovat karusti, että loppuvuonna syntyneet eivät pärjää läheskään niin hyvin kuin alkuvuonna syntyneet. Syynä lienee se, että fyysisen kehityksen etumatka antaa useammin alkuvuonna syntyneille pelaajille runsaammin positiivista palautetta ja onnistumisen elämyksiä, kuin lähes vuoden nuoremmille joukkuetovereille. Yksilölajeissa puolestaan joukon kuopus ja pienin saattaa saada täysin erityisaseman ryhmässä positiivisessa tai negatiivisessa merkityksessä. Hänestä pidetään erityisen hyvää huolta, kannustetaan ja annetaan palautetta pienemmistäkin onnistumisista tai pahimmassa tapauksessa laitetaan ”pakkopullana” jollekulle treenipariksi ja unohdetaan kaiken palautteen ulkopuolelle. luupäitä lukuun ottamatta siinä moni jättäytyy hyvän tekosyyn varjolla harrastuksesta.

Yksin ei ole hyvä olla Harva urheilija selviää urastaan yksin puurtamalla ilman valmentajan tukea. Jos urheilijanalut ovat tuurin armoilla, niin sama pätee valmentajan polun tallaajaankin. Ilman selkeää valmentajan polkua on melko satunnaista saada hyvää valmentaja-ainesta eteenpäin. Seuratason uusien valmentajien rekrytointi- ja koulutuskulttuuri on tärkein ensimmäiseen valmentajakoulutukseen ohjaava tekijä. Yksilö harvoin itse osaa tai tohtii lähteä ensimmäiselle valmentajakurssilleen. Tässä kokeneemmat ja ammattivalmentajat voivat ottaa vastuuta uusien valmentajien rekrytoimiseksi esimerkiksi seuratoimintaan. Seuraavassa vaiheessa tarvitaan kannustavaa ohjausta uralla, vertaistukea, mentorointia ja mahdollisuus valmentaa turvallisessa ympäristössä mieluummin kokeneemman valmentajan rinnalla. Kukaan ei varmaan usko olevansa täysoppinut valmentaja vuodessa tai edes kahdessa, vaan matka vie useita vuosia. Valmentajan polku apuvalmentajasta ammattivalmentajaksi on pitkä, ja sisältää valintavaiheen ja mahdollisen huippuvaiheen kuten urheilijan polkukin. Suomalaisen urheilijan polun rinnalle tarvitaan suomalaisen valmentajan polku, joka antaa osviittaa seuroille, lajiliitoille ja urheilun kehittäjille siitä, miten hyviksi valmentajiksi tullaan. Rakennetaan valmentajuuden kulttuuria sellaiseksi, että jokainen seura- ja lajiliittotoimija tietää, mitä valmentajaksi ryhtyminen tarkoittaa eri tasoilla ja mitä se vaatii sidosryhmiltä ja tietysti yksilöltä itseltään. Ihanne tulevaisuudessa valmentajaksi ei jouduta vaan päästään! Valmentajan polun tukiverkostossa voivat toimia valmentajien lajiyhteisöt ja Suomen Valmentajat ry erityisesti arvostuksen, viestinnän ja osaamisen lisäämisessä. Kristiina Danskanen päätoimittaja

1 • 2012

3


Huippu-urheilun muutosryhmän väliraportti valmistui

Urheilijan ja valmentajan polut keskiössä Huippu-urheilun muutosryhmä (HUMU) sai marraskuussa väliraporttinsa valmiiksi. Suuria odotuksia herättänyt raportti pitää sisällään konkreettisia tavoitteita niin urheilijan polun kuin valmentajan polun vahvistamiseksi. Keinoista keskeisin on huippu-urheiluyksikön perustaminen johtamaan ja koordinoimaan suomalaista huippu-urheilua. 4  1 • 2012

Teksti Henry Järvinen Kuvat Juha Sorri

T 

yöryhmä on tehnyt perusteellista työtä, jotta tulevasta suomalaisesta huippu-urheiluohjelmasta tulee sellainen, jonka perusta on kunnossa. Itsestäänselvyytenä ei ole otettu mitään, sillä raportti alkaa analyysillä siitä, miksi Suomessa tarvitaan huippu-urheilua. Kun huippu-urheilumenestyksen tietä tasoitetaan, nousee raportissa keskiöön

urheilijan polun vahvistaminen. Urheilijan polku jakautuu kolmeen jaksoon: lapsuusvaiheeseen, nuoruus- ja valintavaiheeseen sekä huippuvaiheeseen. Kaikki huippu-urheilumenestyksen prosessissa olevat toimijat arvioivat omaa toimintaansa suhteessa urheilijan polkuun. Jos muutoksia tarvitaan, niitä tehdään juuri urheilijan polun vahvistamisen ehdoilla.

Valmentajat mukana Työryhmä haastatteli prosessin aikana 80 eri suomalaista menestynyttä huippu-ur-


heilijaa niin talvi- kuin kesälajeista ja joukkue- ja yksilölajeista. Tämä oli perustyö, josta syntyi tarvittava tietokanta, kun kartoitetaan paitsi menestystekijöitä, myös niitä tekijöitä, jotka suomalaisessa urheilujärjestelmässä ovat olleet menestyksen esteenä tai eivät ainakaan ole edesauttaneet sitä. Suomen Valmentajat ja Suomen Ammattivalmentajat ovat osallistuneet omalla panoksellaan muutosryhmän työhön ja keskusteluiden jälkeen urheilijan polun rinnalle on raportissa otettu myös valmentajan polku, jota tulee kehittää yhdessä urheilijan polun kanssa. Muutosryhmä haastatteli myös 27 suomalaista menestynyttä valmentajaa, jotta valmentajat saadaan muutostyöhön mukaan ja heidän arvokkaat kokemuksensa kirjattua muutostyön rakennuspuiksi. Valmentajien haastatteleminen onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä jokainen urheilija voi kertoa vain yhden tarinan, omansa. Kokenut valmentaja on voinut parhaimmillaan viedä uransa aikana useita urheilijoita huipulle ja nähdä jopa kym-

meniä erilaista urheilijan polkuja, jotka ovat johtaneet erilaisiin lopputuloksiin. Näiden kokemusten analysointi antaa varmasti paljon aineksia perusteltuihin johtopäätöksiin, kun tulevaisuuden suomalaista huippu-urheilujärjestelmää rakennetaan. Muutosryhmän aika on ollut rajallinen ja tehtäväkenttä laaja, mutta idealistisesti voisi toivoa, että mukaan jossain vaiheessa vaikkapa opinnäytetöiden tai muunlaisten tutkimusten kautta voitaisiin kerätä materiaalia myös niistä lukuisista suomalaisista huippulahjakkuuksista eri lajeissa, joista syystä tai toisesta ei koskaan tullut odotetunlaisia menestyjiä lajeissaan. Nämä tarinat voisivat auttaa välttämään mahdollisesti tehtyjä virheitä tulevaisuudessa. Sillä haastateltujen 80 huipulle päässeen suomalaisurheilijan lisäksi paljon suurempi joukko yhtä intohimoisesti lapsuudessaan liikuntaa harrastaneita, yhtä monta tuntia enemmän keskiverto ikätovereitaan harrastukseen uhranneita ja yhtä lahjakkaita urheilijoita

on jäänyt urheilijan polullaan umpikujaan paljon odotettua aiemmin.

Muutos tarvitaan Työryhmä on tullut odotettuun johtopäätökseen: Suomalainen huippu-urheilujärjestelmä tarvitsee muutosta. Kaikki lähtee tavoitteenasettelusta. Vuoteen 2020 ulottuva pitkän tähtäimen suunnittelu tavoittelee kansainvälistä menestystä, huippuosaamista ja arvostusta. Muutos suomalaisessa huippu-urheilussa tarkoittaa sisällöllistä, toimintatavallista ja rakenteellista muutosta sekä resurssimuutosta. Työryhmä esittää, että kaikki ratkaisut ja toimenpiteet johdetaan urheilijan polun tarpeista. Useassa paikassa raporttia korostetaan, että yksin tekemisestä pitää suomalaisessa urheilussa päästä irti. Tämä tarkoittaa myös organisatorisesti keskitettyä johtoa ja resurssointia.

Huippu-urheiluyksikkö Keskeisin rakenteellinen muutos on huippu-urheiluyksikkö. Se johtaa ja 1 • 2012  5


Urheilijan ja valmentajan polut keskiössä

Huippu-urheiluyksikön huippuvaiheen ohjelma vastaa huippu-urheilumenestyksestä yhdessä lajiliittojen kanssa.

koordinoi suomalaista huippu-urheilua. Samalla uusi yksikkö myös vastaa lajiliittojen kanssa huippu-urheilumenestyksestä. Esityksen mukaan yksikkö tulee olemaan oleellinen osa uudistuvaa olympiakomiteaa. Huippu-urheiluyksikkö pitää sisällään kolme ohjelmaa: osaamisohjelman, urheiluakatemiaohjelman ja huippuvaiheen ohjelman. Osaamisohjelmassa keskitytään tutkimus- kehitys- ja koulutustoimintaan. Akatemiaohjelma johtaa valtakunnallista urheiluakatemiaverkostoa ja

6  1 • 2012

huippuvaiheen ohjelma vastaa huippuurheilumenestyksestä yhdessä lajiliittojen kanssa. Aikaa ei ole hukattavaksi ja siksi työryhmän esityksessä jo alkaneen vuoden aikana aloitetaan uuden toimintatavan ja rakenteen toimeenpano. Näin uusi huippu-urheiluyksikkö voisi aloittaa toimintansa 2013 vuoden alusta, eli jo vajaan vuoden kuluttua. Tavoitteena on, että tuossa vaiheessa uudessa yksikössä työskentelee jopa 30 päätoimista työntekijää. Raportti koros-

taa, että nämä työpaikat eivät ole uusia, vaan suuri osa niistä on jo nyt olemassa urheilukentän eri tehtävissä, mutta eivät osana kokonaisuutta. Vielä vuosina 2014 ja 2015 toimintaa täydennetään urheilijan polun eri vaiheissa toimivilla asiantuntijoiden verkolla.

Resurssointi seuraava askel Vaikka huippu-urheilun muutosryhmän väliraportti ei missään vaiheessa ole käsi ojossa vaatimassa lisää rahaa ja resursseja, on väistämättä selvää, että lisärahoitusta tarvitaan jos muutostyö esitetyssä laajuudessa halutaan toteuttaa. Tämä osa suunnitelmassa vaatii vahvoja päätöksiä suomalaisen liikunta- ja urheiluelämän resursseista vastaavilta päättäjiltä. Suunnittelu jatkuu ja toimeenpanovaihe on koko ajan käynnissä siltä osin kuin toimivia malleja ja niissä olevia resursseja voidaan hyödyntää. Kun uusi huippu-urheiluyksikkö ensi vuoden alussa aloittaa, on rahoitus oltava selvä ja siihen aikaa on todella vähän, mutta kaikeksi onneksi ainakaan julkisia soraääniä hankkeen ympärillä ei ole kuultu. Muutostarve suomalaisessa huippuurheilujärjestelmässä on yhteisesti tiedostettu. Ja urheilijan ottaminen koko toiminnan keskiöön tuskin voi kenessäkään herättää vastaväitteitä – kunhan ei unohdeta heidän valmentajiaan. ●


Olympiakomitea moottorina:

Suomalainen valmentajakoulutus uudistuu Suomalaisessa huippu-urheilussa ei levätä laakereillaan ja vain odoteta, mitä huippu- urheilun muutosryhmän työ tuottaa. Olympiakomitea on lähtenyt vahvasti uudistamaan suomalaista valmentajakoulutusta. Teksti Henry Järvinen Kuvat Juha Sorri

K 

yseessä on pitkään jatkunut kehitysprosessi, jonka tuloksia päästään pian toteuttamaan. Taustalla on pitkään yhteisesti työstetty VOKhanke tuloksineen, sekä jo muutaman vuoden jatkunut ammatillisen valmentajakoulutuksen kehitysprosessi.

1 • 2012  7


Suomalainen valmentajakoulutus uudistuu – Ammatillisen valmentajakoulutuksen osalta kolmisen vuotta sitten aloitimme yhteistyön Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja kaikkien valmentajien ammattikoulutusta toteuttavien yksiköiden kesken. Näin luotiin yhteinen pohja ja käytännöt, mutta sitten uudistusta ei enää ollut järkevää viedä oto-periaatteella eteenpäin ja ostimme Jyväskylän yliopiston Vivecasta Pasi Sarkkisen työaikaa, jotta Sarkkinen vie hanketta eteenpäin päätoimisesti, kertoo olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola. Tällä hetkellä ammatillisen valmentajakoulutuksen ja vapaaehtoisvalmennuksen koulutushankkeet ovat yksissä käsissä, kun myös SlU:n valmentaja- ja ohjaajakoulutushanke VOK siirtyi olympiakomitean hallinnoitavaksi. – Tällä hetkellä olemme hakeneet valmentajakoulutuksen projektipäällikön ja

koulutussuunnittelijan paikoille henkilöitä. Nimitykset voidaan toteuttaa heti kun ministeriö myöntää hankkeelle rahat. Ensimmäinen ajatus oli, että kaikki olisi ollut valmista jo tammikuun loppuun mennessä, mutta nyt pientä viivästystä päätöksentekovaiheessa on tullut, mutta uskon vahvasti, että pääsemme hyvin pian liikkeelle, Niemi-Nikkola uskoo.

Koulutussisällöt uudistuvat Uudet työntekijät käytännössä jatkavat VOK-hankkeen työtä ja virtaviivaistavat ammatillista valmentajakoulutuskenttää. Eli tulevaisuudessa on odotettavissa esimerkiksi Jyväskylän yliopiston valmentajakoulutuksen sisältöihin uudistuksia? – Niitä on itse asiassa jo tehty. Samoin lajiliittojen valmentajakoulutussisältöihin voidaan tarpeen mukaan myös tarjota lisäapua. Myös koulutuksen rakenteet

ovat koko ajan kehittelyn alla. Esimerkiksi on tärkeää, että koulutusten sisällöt selkeytyvät ja myös työssä oppiminen otetaan koulutuksissa entistä paremmin huomioon. Näin valmentajakoulutuksen kirjava kenttä saadaan johdettua yhdestä paikasta mikä sopii hyvin ajan henkeen, jossa huippu-urheilun muutosryhmä pohtii ja tekee toimenpide-ehdotuksia koko suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi. – Juuri ajan henki auttoi asioiden loksahtamisessa paikoilleen myös valmentajakoulutushankkeessa, myöntää Niemi-Nikkola ja viittaa periaatteessa sovittuun ministeriön rahoitukseen.

Rytminvaihdoksen paikka toteutua Kari Niemi-Nikkola haluaa valmentajakoulutukseen ison rytminvaihdoksen.

Miten yksilökeskeisyys saadaan OlEMME TOTTUNEET monissa eri yhteyksissä korostamaan urheilun suurta joukkovoimaa. Kansallinen liikuntatutkimus on antanut liikunnan auguurien rintaäänelle syvyyttä, kun he ovat voineet perustaa osallistujamassojen kasvun alati nousevaa käyrää kyselytutkimuksessa saatuihin tuloksiin, jonka mukaan liikuntakulttuurimme ydin perustuu 1,1 miljoonaan liikuntaseuroissa harrastavan ihmiseen ja joista lähes puolet on lapsia ja nuoria. KUN NäITä harrastajamääriä vertaa vaikkapa eri lajeissa olevien kilpa- ja huippu-urheilijoiden määrään, herää välittömästi kysymys siitä, ovatko luvut pelkkää optista harhaa? Vai onko todellakin niin, että urheilijan polku jopa kansalliselle huipulle on lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa? Tämä kysymys on herännyt itselleni, kun olen päässyt läheltä seuramaan nyt reilun kymmenen vuoden ajan liikunnan kansalaistoiminnan kehittämistä ja kehittymistä. Yhteiskunnallista perustelua liikunnalle määritettäessä näkökulmaa näppärästi vaihtamalla saadaan kuulijaystävällinen viesti. Vähemmälle huomiolle on

8 1 • 2012


–  Meillä aina puhutaan olevan paljon valmennusosaamista ja varmasti niin onkin. Ensin tarvitaan kuitenkin valmennuskulttuuri, josta niitä timantteja hioutuu. Koulutusinstituutioita on meillä paljon, niiden toimintaan tulee saada selkeys ja tavoitteena on valmentajan ammatin juurruttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan hyväksyttynä, arvostettuna ja tavoittelemisen arvoisena uramahdollisuutena. –  Samalla saamme synnytettyä suomalaisen valmennusfilosofian polun. Meillä täytyy olla erilaisia tapoja edetä valmentajan polulla ja myös erilaisia tapoja mitata valmentajakoulutusten onnistumista. Nyt polkuja on paljon ja niiden risteyskohtia paljon. Näiden polkujen kulkemiseen tarvitaan logiikka, jota nyt rakennetaan. Kun tässä onnistutaan, syntyy samalla tarve osaamiselle. lajiliitto tai seura hakee näitä osaajia toteuttamaan omia tavoitteitaan. ●

Huippuvalmentajat tarvitsevat ympärilleen valmennuskulttuurin.

näkyviin liikuntapolitiikassa? jäänyt toiminnan sisällöllinen kehittäminen ja rakenteiden uudistaminen vastaamaan yhteiskunnan muuttumista.

lisäksi jossain muussa lajissa. Hiihtäjistä vielä 65 % ja yleisurheilijoista 70 % kilpaili muussakin kuin päälajissaan.

Urheilussa lajit on historiallisin perustein totuttu jakamaan kategorisesti joukkue- ja yksilölajeihin. Erottelu tehdään sen kummemmin pohtimatta toiminnan sisältöä. Varmemmaksi vakuudeksi urheilu on paitsi siilouttanut paikallisen toiminnan lajien erikoisseuroihin, pitänyt myös huolen siitä, että lajien valmennusosaaminen on pitkälti vain ja ainoastaan yhden lajin sisäistä evoluutiota. Varsin harvoin saamme kuulla tai nähdä Suomessa osaajien vaihtavan lajista toiseen. Tästä myös seuraa usein se, että nämä lajiinsa erikoistuneet osaajat edellyttävät jo liian varhaisessa vaiheessa nuorilta urheilijoita sitoutumista ainoastaan yhteen lajiin. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen juuri valmistuneen monitieteisen tutkimuksen mukaan yläkouluiässä päälajinsa oli valinnut 95 % joukkueurheilijoista ja 81,5 % yksilölajien urheilijoista. Yksilölajeissa 13 – 15-vuotiaista taitoluistelijoista vain 11 % ja telinevoimistelijoista 17 % kilpaili päälajinsa

Olemme tilanteessa, jossa meiltä eri lajeissa löytyy huikea määrä yhden lajin erityisosaamista ja -osaajia. Kokonaisuuden hallinta kuitenkin puuttuu. Tämä on valmennukselle suuri haaste. Yksilökeskeisyyden esiin nostaminen liikuntapolitiikassa on vaikeaa. Se kun viimekädessä perustuu suurten käyttäjäryhmien pohjalta tapahtuvaan poliittiseen päätöksentekoon. Vastuu yksilökeskeisyyden toteuttamista ja toteutumisesta on liikunnassa seuroilla ja lajiliitoilla. Toki voimme luoda edellytyksiä tarkentamalla muun muassa avustuskriteereitä toiminnan laatua painottamalla ja tukemalla erityisratkaisuin liikuntaolosuhteita eri lajien huippuyksilöt huomioon ottaen. Tai, kuten viimeksi teimme, asettamalla asiantuntijaryhmän miettimään toimintojen kehittämistä.

kohdaksi asetettiin se, että lasten ja nuorten tulee liikkua paljon ja monipuolisesti siten, että huippu-urheilu koetaan mielekkääksi valinnaksi. Suomalaisen huippu-urheilun osaaminen on koottava, kehitettävä ja ajettava systemaattisesti, kunnianhimoisesti ja tehokkaasti niin, että saamme synnytettyä lajien välistä cross talkia lajiosaamista väheksymättä. Tästä syntyy kuva osaavasta ja modernista toiminnasta, jota arvostetaan ja jota myös halutaan tukea taloudellisesti sekä yhteiskunnan että yritysten toimesta. Tämänsisältöinen tehtäväksianto annettiin urheiluliikkeelle toteutettavaksi. Lähikuukaudet näyttävät millaisen toimintamallin ja sisällön urheilun kansanliike saa tehtyä. Vastuu uskottavan ja läpinäkyvän toimintarakenteen tekemisestä, johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet, on nyt täysin urheiluliikkeellä itsellään. Tuloksia odotellessa! Hannu Tolonen

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa Risto Niemisen työryhmässä arvioitiin suomalaisen huippu-urheilun nykytilaa ja visioitiin tulevaa. Peruslähtö-

Kirjoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön ylitarkastaja

1 • 2012  9


Metacafessa puhutaan valmennuksesta Valmentajakohtaamisten tarpeesta on puhuttu iät ja ajat. Jyväskylässä paikallinen valmentajakunta otti härkää sarvista ja ryhtyi pitämään keskiviikkoaamuisia valmentajatapaamisia, jotka saivat hohdokkaan metacafe nimen. Teksti Henry Järvinen Kuva Juha Sorri

–  Idea lähti Ahtiaisen Juhalta, joka työskentelee yliopiston liikuntabiologian laitoksella, muistelee tapahtuman alkua uintivalmentaja Marko Malvela. –  Ideana oli, että valmennuksesta kes-

10  1 • 2012

kusteltaisiin vapaamuotoisesti jonkun alustuksen pohjalta. Valmentajat voisivat koota kysymyksiä, jotka ovat omassa valmennustyössä nousseet esiin ja niitä voitaisiin käydä kollegoiden kanssa läpi. –  Metacafe nimi juontuu meta-analyysistä, eli voisimme koota ajatuksia kaikesta mitä ympärillämme valmennuksessa tapahtuu aamukahvien parissa, naurahtaa Malvela komealta kalskahtavalle nimelle.

Voimaa, taitoa ja trendejä Syksyllä käynnistynyt tapahtuma on ollut innostava kokemus mukana oleville. Kuten tiedetään, Jyväskylässä on maamme ainoa yliopistotasoista valmen-

nuskoulutusta tarjoava tiedekunta, joten opiskelijoita on ollut alusta asti kiitettävästi mukana kuulemassa valmennuksen parissa jo työskenteleviä. –  Ensimmäiset kerrat keskustelimme Juha Ahtiaisen alustusten pohjalta voimaharjoittelusta. Niitä oli kolme kertaa, koska emme halua venyttää tilaisuuksia liian pitkiksi. Arkiaamuna moni pystyy irrottautumaan tunniksi keskustelemaan, mutta ei kovin paljon pidemmäksi ajaksi. Seuraavat pari kertaa Sami Kalaja alusti taitovalmennuksesta. Kun Valmentaja-lehti oli paikalla, alustuksen piti KIHUn urheilubiomekaniikan tutkija Tapani Keränen, jolla on pitkä tutkijakokemus, mutta myös käytännön


valmennustyö on Keräselle tuttua. Keränen alusti valmennuksen trendeistä ja kuulijajoukko täytti sopivasti Jyväskylän monitoimitalon kahvilan yläkerran kokoushuoneen. Mukaan tulleet osallistuivat tapahtuman luonteen mukaisesti aktiivisesti keskusteluun kysymyksin, omien kokemusten jakamisen ja kommenttien kautta. Vaikka Jyväskylä varmasti on yksi otollisimmista maaperistä tällaisten tapaamisten järjestämiseksi, malli toimii varmasti myös muilla riittävän isoilla

Tapani Keränen johdatteli metacafekeskustelua valmentajuuden trendeihin.

paikkakunnilla, joissa löytyy tarpeeksi aktiivisia eri lajien parissa työskenteleviä valmentajia.

esittää kovin pitkää luetteloa valmentamistaan huippu-urheilijoista.

Huippuvalmentajan ominaisuudet

Menestysvalmentajilla on runsaasti kokemusta takanaan. Usein myös monen lajin valmentamisesta, vaikka joukkue- ja taitolajeissa valmentajat useimmin ovat omalajikeskeisiä. Silmiinpistävän usein oma urheilu-ura on ollut keskinkertainen tai vaatimaton. Yksi huippuvalmentajan tunnusmerkki on se, että urheilijoita houkuttaa liittyä tällaisen valmentajan valmennukseen. Esimerkiksi joukkuepelaaja seuraa valitessaan yhtenä kriteerinä katsoo valmennuksen tason seurassa. Huippuvalmentajat eivät ole rakentaneet Keräsen mukaan omaa valmennusfilosofiaa. –  Ensin pitää tuntea valmennukseen liittyvät lainalaisuudet ennen kuin yrittää rikkoa niitä. Usein huippuvalmentajat ovatkin konservatiivisia ja pidättäytyvät lähtemästä uusiin virtauksiin ja nopeisiin muutoksiin mukaan. Näillä valmentajilla on myös taito tunnistaa marginaalit, joiden sisällä urheilijaa on kehitettävä.

Keränen oli koonnut alustukseensa omien kokemusten pohjalta huippuvalmentajan ominaisuuksia, jotka yhdistävät eri lajien parissa menestyneitä valmentajia. Huippuvalmentajaksi Keränen määritteli valmentajan, joka on ollut usean arvokisamitalistin valmentaja, jolla on ollut urheilijoita säännöllisesti arvokisoissa tai kovien sarjojen huippuseuroissa. Yksi yhteinen nimittäjä on valmentajan ikä. –  Meritoituneimmat valmentajat ovat yleensä iäkkäitä miehiä, yli 60-vuotiaita ammattivalmentajia, joiden valmennus perustuu puheeseen ja ohjeeseen, ei omiin mallinäyttöihin, tiivisti Keränen. –   S e u r a ava s s a a a l l o s s a t u l evat 40 – 50-vuotiaat miehet, joilla ensimmäisten valmennettavien urheilijoiden ura on jo takana, mutta harvalla on vielä

Reilusti kokemusta

Heterogeeninen koulutuspohja Vaikka valmentajakoulutus on erittäin tärkeää, on huippuvalmentajilla takanaan hyvin heterogeeninen pohjakoulutus. Laji- ja valmennustaitoa nämä henkilöt ovat hankkineet hyvin eri tavoin ja heillä on usein asiantuntijoiden ja luotettujen henkilöiden verkko, johon valmentajat pitävät jatkuvaa yhteyttä ja mielipiteenvaihtoa. Lopuksi Keränen muistutti, että valmennuksessakaan mikään ei ole pysyvää. –  Monikansalliset valmennusryhmät ovat jo tätä päivää junioriurheilussakin ja se vaatii luonnollisesti monipuolista osaamista itse valmennuksen ydinosaamisen lisäksi. Myös yksilölajeissa mennään kohti valmennustiimejä, eli joukkueurheilusapluunaa kohti. Keräsen mukaan ammattiurheilun huippuvalmennus voi hyvin, mutta entä amatöörilajien osalta? Keskustelua herätti myös Keräsen huoli valmentavan valmentajan urapolusta: Missä urapolulla itsensä kehittämiselle löytyy aikaa ja energiaa? Kuten jokainen valmentaja varmasti arvaa, tällaisen alustuksen pohjalta jokaisella kuulijalla on omia kokemuksia ja mielipiteitä, joiden esilletulo onkin Jyväskylän metacafen yksi tärkeimmistä ajatuksista. Metacafe kokoontuu noin kolmen viikon välein keskiviikkoaamuisin, joten liiallisella määrällä ei haluta myöskään hyvin alkanutta toimintaa tukahduttaa. ● 1 • 2012  11


aSKo HÄrKÖNeN Kehityspäällikkö Suomen Olympiakomitea

Urheiluakatemiat osana suomalaista huippu-urheilujärjestelmää, osa III Koska huippu-urheilun muutosryhmä on visiossaan nostanut urheilu-akatemiat keskeiseksi osaksi suomalaista huippu-urheilun perusrakennetta, on aika palauttaa mieliin urheiluakatemioiden aikaisempia vaiheita, arvioida nykytilaa ja pohtia tulevaisuuden näkymiä. läHIHISTORIA: Ensimmäinen urheiluakatemia Ouluun 2001, olympiakomitealle valtakunnallinen koordinointivastuu 2007, urheiluakatemioiden auditoinnit 2008-2009 ja urheiluakatemioiden valtakunnallinen kehittämisohjelma 2010. KEHITTäMISOHJElMASSA määriteltiin kaksi päätavoitetta: 1) Urheiluakatemioiden identiteetin ja aseman vahvistaminen paikallisesti ja 2) urheiluakatemioiden valtakunnallisen verkoston kehittäminen osana suomalaista huippu-urheilujärjestelmä. Kehitystyön johtoajatukseksi kirjattiin urheilijalähtöisyys. OpERATIIVISESTI urheiluakatemiatoiminta on keskittynyt pitkälti opiskelun ja urheilun yhdistämiseen toisella ja korkea-asteella. Myös yläkoulujen urheilu-

12

1 • 2012

luokkatoimintaa on viime vuosina kehitetty. lisäksi päivittäisvalmennusta on pyritty tehostamaan lisäämällä päätoimisten valmentajien määrää mm. nuorten olympiavalmentajien palkkaamisella. Valmennuksen tukipalveluita on kehitetty paikallisesti ja valmentautumisolosuhteita on saatu paremmin akatemiaurheilijoiden käyttöön yhteistyössä paikallisten liikuntaviranomaisten kanssa. Monilla paikkakunnilla akatemia ja paikalliset urheiluseurat tekevät tiivistä yhteistyötä, paikoin taas seurat ovat kokeneet akatemiatoiminnan etäiseksi. lajiliitot ovat kiinnittyneet akatemioiden toimintaan toivottua hitaammin, tosin poikkeuksiakin on. MARRASKUUSSA 2011 valmistuneessa Huippu-urheilun muutosryhmän välira-

portissa visioidaan urheiluakatemioille keskeinen rooli suomalaisen huippuurheilujärjestelmän verkostomaiseksi tukirakenteeksi. Tämä on merkittävä muutos aikaisempaan rooliin, sillä esimerkiksi vuonna 2004 valmistuneessa ja suomalaisen huippu-urheilun strategiana toimineessa Kivistön työryhmän raportissa urheiluakatemioista oli vain hyvin lyhyt maininta. Muutosryhmän väliraportissa urheiluakatemioiden yleistavoitteiksi on kirjattu urheilun ja opiskelun yhdistäminen, osaava ja määrällisesti riittävä valmennus, toimivissa ja hyvin saatavilla olevissa olosuhteissa sekä osaamista lisäävä ja yhteistyöhön ohjaava toimintatapa. MERKITTäVIN lISäYS käynnissä olleeseen kehitykseen on urheilijan polun alkupään ottaminen mukaan urheiluakatemiatoimintaan. Käytännössä se tarkoittaa toimenpiteitä alakouluikäisten lasten urheilutoiminnan laadun ja määrän kehittämiseksi. Urheiluseurat, koulut sekä ”uutena” myös kodit halutaan entistä tiiviimmin mukaan toimintaan. Vahvasti tulee esiin myös pyrkimys ammattivalmentajien määrän huomattavaan lisäämiseen. Urheilija on toiminnan keskiössä. Urheiluakatemiatoiminnalla ei voida ainakaan toistaiseksi todistaa olleen merkittävästi suoraa vaikutusta suomalaiseen huippu-urheilumenestykseen. Akatemiatoiminta on kuitenkin luonut urheilijan kokonaisvaltaiseen tukemiseen rakenteen, jota on nyt hyvä edelleen kehittää. Urheilijat tarvitsevat arkeensa entistäkin konkreettisempia tukitoimia valmennuksen, terveydenhuollon, asumisen, ruokailun ja edelleen myös joustavien opiskelujärjestelmien kehittämisessä. Kehittämistoimenpiteissä painopistettä tulee siirtää valmennuksen suuntaan. Näistä akatemiapalveluista pitää myös pystyä viestimään nykyistä paremmin.


www.noc.fi KOSKA KOKO urheilijan polun ”haltuun ottaminen” on valtava haaste, on tärkeää tehdä järkevä aikataulutus kehittämistoimenpiteille. Itse pitäisin lähitulevaisuudessa painopisteen edelleen valintavaiheen ja huippuvaiheen urheilijoiden tukemisessa. lasten toiminnan kehittäminen vaatii laajaa yhteistyötä monien muidenkin kuin huippu-urheilutoimijoiden kanssa. Esimerkiksi opetusviranomaiset ovat tärkeä kumppani lasten urheilusta ja liikunnasta puhuttaessa.

Urheiluakatemiamessut ovat keränneet paljon aiheesta kiinnostuneita kuulijoita.

URHEIlUAKATEMIATOIMINNAN siirtyminen seuraavalle portaalle riippuu lajiliitto- ja seurayhteistyön kehittymisestä, valtakunnallisen ja paikallisen resursoinnin määrästä sekä erityisesti nykyisten akatemiatoimijoiden ja heidän yhteistyökumppaneidensa jaksamisesta ja innosta. Ja lopulta tietysti siitä, saavatko urheilijat huippu-urheilutoiminnan vaatimaa konkreettista hyötyä urheiluakatemioista. ● osat I ja II Valmentajalehdissä 3/2007 ja 1/2009.

Koulutuksessamme huomioidaan kokonaisvaltainen valmennusnäkökulma, joukkue- ja yksilölajit sekä ravintovalmennus. Erityisvahvuutemme on monipuolinen ja kokenut kouluttajaverkostomme fysiologian, kokonaisvaltaisen valmennuksen ja harjoittelun ohjelmoinnin osalta.

www.santasport.fi

ättyy Haku pä 2 29.2.201

Tutkinto koostuu kolmesta tutkinnon osasta: valmentaminen lajivalmentaminen kilpaileminen ja toimintaympäristö

Valmentajan ammattitutkinto

Tule päivittämään tieto-taitotasosi vastaamaan huippu-urheiluvalmennuksen kokonaisvaltaisiin haasteisiin. Lapin Urheiluopisto järjestää Valmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Seuraava koulutus käynnistyy 2.4.2012. Vuodenmittainen koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna koostuen lähiopetusjaksoista, etäopiskelusta ja käytännön valmennustyöstä.

Lisätietoja: Opintosihteeri Kirsti Kärhä puh. 020 798 4235 Kouluttaja Juuso Toivola puh. 020 798 4260 etunimi.sukunimi@santasport.fi

Lapin Urheiluopisto

Haku käynnissä 29.2.2012 asti Hakeminen sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa: www.santasport.fi/hakeutuminen

ään Tule evniiOhuntasyvmaaralle!

Rovaniem


KIMMo MUSToNeN Valmennuspäällikkö Suomen Paralympiakomitea

Yksilön kehittäminen vammaishuippu-urheilussa Kehittyminen huippu-urheilijaksi on pitkä prosessi, mikä vaatii tuhansia toistoja ja intohimoista suhtautumista omaan urheilulajiin.Vammaisurheilu ei poikkea näistä yleisistä toteamuksista millään tavalla.

YKSIlöN KEHITTäMISEN kannalta synnynnäinen vamma suhteessa myöhemmin tapahtuneeseen vammautumiseen voi olla erittäin ratkaisevaa jo pelkästään perusliikuntataitojen oppimisessa. VAMMAISURHEIlUSSA YlEENSä ensimmäinen este huippu-urheilijaksi kasvamisessa on tiedon puute. Vammaisten lasten vanhemmat, opettajat, kuntouttajat ja muut mahdolliset tukihenkilöt eivät vielä tiedä riittävän hyvin sitä, millaisia mahdollisuuksia vammaisella lapsella on harrastaa eri urheilumuotoja ja edetä sitä kautta aina huippu-urheilijaksi saakka. Toki viime vuosien aikana tietoisuuden lisäämisessä on menty paljon eteenpäin mutta työtä tällä saralla vielä riittää. Toisaalta voidaan aiheellisesti kysyä onko kysymyksessä myös rohkeuden puute? Vanhemmilla on taipumusta ylisuojella vammaista lastaan, minkä vuoksi liikunnan ja urheilun harrastaminen voidaan nähdä negatiivisenakin asiana.

ll Kuva: Satu Be

lIIKUNTAAN JA URHEIlUUN tutustuminen vammaisilla lapsilla ja nuorilla tapahtuu yleensä erilaisten kokeilutapahtumien tai kuntoutuksen yhteydessä. Osassa lajeista, kuten esimerkiksi uinnissa, vammainen henkilö voi mennä suoraan paikalliseen uimaseuraan ja aloittaa harrastuksen ammattitaitoisten ohjaajien ja valmentajien alaisuudessa. Kaikissa edellä mainituissa tilan-

14

1 • 2012

teissa positiivinen ensivaikutelma innostaa urheilijaa tulemaan mukaan myös seuraavalla kerralla. Suoraan seuratoiminnan kautta aloitettu urheiluharrastus on kaukainen tavoite kaikissa vammaisurheilulajeissa, joissa integrointi lajiliittoon ja sen alaiseen seuraan on mahdollista. Tähän yksi ratkaisuavain on tulevaisuuden akatemiaverkosto, joka vahvistaa myös ruohonjuuritason seuratoimintaa ja palvelee yhtälailla niin vammaisia kuin vammattomiakin urheilijan alkuja. Osalle toiminta on liikunnan harrastamista mutta osa heistä päätyy myös huippu-urheilijan polulle. YKSIlöN KEHITTäMINEN vammaisurheilussa lähtee liikkeelle henkilön toimintakyvyn, fyysisen tason ja liikuntataitojen selvittämisellä suhteessa harrastettavaan lajiin. Vammaisurheilussa jo pelkkä vamma rajoittaa sitä, mitä urheilulajia voidaan harrastaa aina huipulle asti. Uinti, yleisurheilu ja pyöräily ovat esimerkkejä lajeista, joita voivat harrastaa näkö- ja erilaiset liikuntavammaiset henkilöt ja edetä aina paralympiatasolle saakka. Vammaspesifejä lajeja ovat esimerkiksi maalipallo, joka on näkövammaisille henkilöille kehitetty joukkuepalloilulaji ja pyörätuolitennis, joka toimii puolestaan paralympialajina pyörätuolia käyttäville selkäydinvammaisille. Vammaisurheilijat luokitellaan vamman haittaasteen mukaisesti eri kilpailuluokkiin, mikä tarkoittaa sitä, ettei Leo-Pekka Tähti paraplegikkona kilpaile samassa luokassa kuin Toni Piispanen, jonka vamma on tasoltaan tetraplegia. Vammaisurheilun luokittelua voidaan verratta painoluokkalajeihin, kuten paini


www.paralympia.fi ja judo, missä urheilijan paino määrittelee kunkin kilpailuluokan. Luokittelu on toisaalta myös rajaamassa tiettyjä vammaryhmiä, kuten vaikeasti kehitysvammaiset, kokonaan pois paralympiatoiminnasta mutta eri lajien harrastamista se ei tietenkään estä. Yksilön kehittämiseen liittyen asetetaan seuraavaksi tavoitteet ja selvitetään yksilöllinen polku tavoitteiden saavuttamiseksi. Vammaisurheilussa yksilöllisyys on korostuneena alusta lähtien. Henkilöt, jotka ovat ennen vammautumistaan harrastaneet tai jopa kilpailleet jossain urheilumuodossa, mihin voi tulla takaisin vammautumisen jälkeen, mahdollistuu nopeakin reitti vammaishuippu-urheilumenestykseen. Kokonaan uuden lajin valinta vammautumisen jälkeen tarkoittaa jo selvästi pidempää prosessia kehittymisen kannalta, eikä se välttämättä johda aivan huipulle asti. Synnynnäisen vamman kohdalla kehittyminen urheilijan polulla ei parhaimmassa tapauksessa eroa mitenkään vammattomista urheilijoista tai toi-

Kuva: Lehtikuva /Antti Aimo-Koivisto

sessa ääripäässä jopa perusliikuntataitojen oppiminen vie normaalia enemmän aikaa. Vammaishuippu-urheilussa yksilön kehittämisen jarruina voivat olla esimerkiksi esteelliset harjoittelupaikat, liikkumiseen liittyvät ongelmat kodin ja harjoituspaikkojen välillä sekä erilaisiin välineisiin liittyvät kustannukset.

Valmentajat ovat usein varauksellisia vammaisurheilijan valmennukseen liittyen mutta ennen pitkää huomaavat, että sama valmennuksellinen oppi on hyödynnettävissä myös vammaiseen henkilöön. Tämän jälkeen ratkaisevaa on, miten valmentaja pystyy yhteistyössä urheilijan kanssa kehittämään lajin huippusuorituksessa vaadittavia fyysisiä, psyykkisiä ja teknisiä ominaisuuksia. ●


Jukka Jalonen palkittiin niin urheilutoimittajien kuin valmentajakollegoiden äänestyksessä vuoden parhaaksi.

Jukka Jalosesta vuoden valmentaja kahdessa eri valinnassa Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen valittiin vuoden valmentajaksi sekä Suomen Valmentajat ry:n että Urheilutoimittajain liiton äänestyksissä. Kyseessä on kaksi erillistä palkintoa. Teksti Leena Vänni Kuvat Juha Sorri ja Leena Vänni

– Molemmat palkinnot tuntuvat tietysti hyviltä. Kollegoiden antamaa tunnustuspalkintoa arvostan hieman eri tavalla, sillä muut valmentajat tietävät, millaista työtä tässä tehdään. Toimittajien antama palkinto on enemmän tunnustus koko joukkueelle hyvästä suorituksesta kuluneena vuonna. päävalmentaja henkilöityy muuta valmennustiimiä enemmän sekä hyvässä että pahassa, Jukka Jalonen kuvailee tunnelmia palkintojen julkistamisen jälkeen.

Pitkä ura takana Vuoden valmentaja -valinnassa Suomen Valmentajat huomioi urheilulajin merkityksen ja tason maailmalla. Merkittävin tekijä Jalosen valintaan oli tietenkin joukkueen luotsaaminen jääkiekon maailmanmestaruuteen. – Uskoisin, että palkinnossa on kuluneen kauden menestyksen lisäksi arvioitu myös pidempää valmennusrupeamaa ja nähty se, miten olen kasvanut valmentajana. Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu niin hyviä kuin huonojakin jaksoja, Jalonen sanoo. 16

1 • 2012

– Valmentamisen A ja O on nälkä mennä eteenpäin. Valmentajana tarvitsee haluta kehittyä valmennuskokemuksen määrästä riippumatta, muuten muut menevät ohi oikealta ja vasemmalta. Nöyryys tarvitsee säilyttää vaikka samalla luottaakin omiin kykyihin ja pitää kiinni omasta valmennustyylistään.

Kunniaa juniorivalmentajille Valmentajien julkinen palkitseminen on Jalosen mielestä hyvä keino tuoda esille valmentajan työn tärkeyttä. Hänen mielestään palkitseminen huipputasolla on kuitenkin vähemmän tärkeää kuin palkitseminen juniorityön parissa, sillä huipputasolla valmentajat saavat näkyvyyttä joka tapauksessa. – Jääkiekkovalmentajakerhon kautta palkitsemme vuosittain junioreiden ja myös aikuisten valmentajia. Moni valmentaja tekee työtä vapaaehtoistyönä ja he ovat otettuja saamastaan tunnustuksesta, Jalonen kertoo.

Julkisuus erottaa muista lajeista Suomessa jääkiekkovalmennus antaa kasvot valmentajien ammattikunnalle. – Suomalaista valmennusta seurataan

ja mitataan pitkälti jääkiekkovalmentajien kautta, sillä jääkiekko on paljon esillä, siinä liikkuu rahaa ja valmentaminen on ammattimaista. laadukasta valmentamista on Suomessa muissa lajeissa yhtälailla – lentopallossa, koripallossa, salibandyssä ja yksilölajeissa on huippuvalmentajia, mutta me jääkiekkovalmentajat olemme usein paljon enemmän esillä. Julkisuus tekee eron muihin lajeihin, Jalonen kuvailee. Jukka Jalonen edistää aktiivisesti valmentajien asioita Suomen Ammattivalmentajat SAVAl ry:n hallituksessa. – Valmennuksen saralla on Suomessa paljon työtä. Isojen lajien pääsarjojen valmentajat ovat jo nyt huippuja, mutta varsinkin junioripuolella on työmaata, jossa SAVAlia tarvitaan. Ilman vapaaehtoistyötä valmennus ei onnistu, mutta sitä tarvitsee pystyä tekemään myös ammattina. Suomen Valmentajat ry on palkinnut ansioituneimpia valmentajia vuodesta 1978. Vuoden valmentajaksi valittiin tänä vuonna ainoastaan yksi henkilö. Aiempina vuosina. on palkittu erikseen joukkue- ja yksilölajien parhaat valmentajat, ja vuosien varrella kategorioita on vaihtelevasti ollut muitakin. ●


Mitä on yksilön valmentaminen -seminaari

Vähemmän on enemmän Suomen Valmentajat ja SAVAL järjestivät viime vuoden lopulla seminaarin ”Mitä on yksilön valmentaminen”.  Seminaariin kokoontui noin 160 valmentajaa yli 20 eri lajista.  Toimintatapa oli interaktiivinen keskustelu, jossa alustusten jälkeen keskustelu siirtyi pöytäkapteenien johdolla pöytiin.

Teksti Kristiina Danskanen Kuva Taru Alanko

S

eminaarin rakenteesta pidettiin ja pienryhmätyöskentely sai kiitosta, tosin monissa arvioinneissa valiteltiin keskusteluille jääneen liian vähän aikaa. Pöytäkapteenien ja juontajien roolit olivat merkittäviä. Ilman asialleen omistautuneita 20 pöytäkapteenia olisi seminaari voinut jäädä anniltaan huomattavasti köykäisemmäksi. Toimintatapa tarjosi mahdollisuuden joukkue- ja yksilölajien ja eri ikäisten valmentajien kohtaamiselle.

Valmentajien keskinäinen arvostus korostui palautteissa. Ratkaistavaksi jäi mm. miten palata takaisin mielenkiintoiseen aiheeseen, joka pöytäkeskusteluissa on jäänyt puolitiehen. Olemmeko päässeet valmentajuuden ytimeen, kun palautteissa sanottiin, että ”tieto lisää tuskaa” ja toisaalta halutaan mennä vielä enemmän mukavuusalueen ulkopuolelle? Sisältöihin kaivattiin vielä enemmän konkreettisuutta ja rohkeutta tuoda keskusteluihin uusia ideoita tai ajatuksia. Tämänkaltainen seminaari on valmentajayhteisön kannalta kuin suvijuhlat ja toimii todellisena hengenpuhallustilaisuutena, yhteisöllisyyden rakentajana.

Pöytäkeskusteluissa tuli esiin myös yhteinen syvällinen valmennuksen tuntemus ja näkemys. –  Mielestäni seuraavissa seminaareissa voitaisiin peilata lajien kehittymistä vertaillen entisiä ja nykyisiä menetelmiä, kiteytti Immo Kuutsa. Olarin voimistelun päävalmentaja ja joukkuevoimistelun nuorten olympiavalmentaja Anneli Laine-Näätänen kertoi seminaarin olleen hyvä herätys. –  Aina jää jotain käteen, kun saa itsensä irrotettua tämänkaltaisiin koulutustilaisuuksiin irti arjen valmennuksista. Parasta antia on vuorovaikutus muiden ammattilaisten kanssa. ● 1 • 2012  17


Mitä on yksilön valmentaminen -seminaari

Yksilön valmentaminen joukkueen jäsenenä Teksti Kristiina Danskanen Kuvat Taru Alanko

J

alkapallon A-maajoukkueen päävalmentaja Mixu Paatelainen alusti seminaariväkeä aiheesta yksilön valmentaminen joukkueen jäsenenä. Muodostelmaluistelun maailmanmestarijoukkueen valmentaja Kaisa Nieminen kommentoi teemaa omasta näkökulmastaan tehden rajanvetoa joukkueen edun ja yksilön edun välillä valmentajan ajan rajallisuuden kautta. Pöytäkeskusteluissa nousivat teemat yksilöllisen pelipaikkasidonnaisen valmennuksen aloitusajankohta, roolitus ja yksilövalmennus joukkuelajeissa. Miten painotetaan yleistaitavuutta ja tietyn paikan pelaamista? Kokonaisvaltaisessa valmennuksessa tuli esiin resurssikysymys, riittääkö yhden valmentajan aika huolehtimaan kaikesta ja miten muodostaa tästä näkökulmasta toimiva tiimi, joka tuottaa terveitä ja hyvinvoivia urheilijoita. Joukkuelajeissa valitaan edustusjoukkue ja se voi olla ristiriidassa yksilöllisten ominaisuuksien kehittämisen kanssa. Henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittäminen painottuu taitoon ja fyysisiin ominaisuuksiin ja niihin onkin enemmän valmentajaresursseja, mutta keskit-

Eri sukupolvia edustavat valmentajat Immo Kuutsa ja Anneli Laine-Näätänen keskustelivat valmennuksesta.

tyykö valmennus tuolloin yksilön vahvuuksiin vai heikkouksiin? Joukkuelajeissa pelaajalla on rooli, mutta monipuolisuus kehittää huippuyksilöitä. Keskustelussa korostettiin tämän vastakkainasettelun kriittistä arviointia valmennuksessa ja uskallusta toteuttaa

Pöytäkunnat työstivät annetuista keskustelunaiheista omat tiivistelmänsä.

yksilön kehittymistä edistäviä valintoja esimerkiksi peluuttamalla pelaajia eri rooleissa. Pienemmissä organisaatioissa uskottiin tämän olevan helpompaa. Joukkueeseen valitaan sopivat yksilöt mutta on tärkeää, että urheilija tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Palautteen pohjalta ominaisuusharjoittelua on yksilöllistettävä rohkeasti.

Pelaamisen merkitys yksilön oppimiselle Eräässä pöytäkeskustelussa pohdittiin milloin yksilö on valmis ymmärtämään roolinsa ja sen vaatimukset sekä kehittämään itseään roolin suunnassa ja sitoutumaan siihen? Siinä tarvitaan suvaitsevaista ilmapiiriä ja eriyttämisen taitoja. Uhkana nähtiin liika valmentaminen. Pitäisi valmentaa vähemmän, jotta pelaajien luovuus säilyisi. Pelaaminen itsessään on oppimistapahtuma ja on myös opittava voittamaan pelejä. Valmennuksellisesti ei saa painottaa tulosta liikaa vaan pelaajan on päästävä pelaamaan omalla taitotasollaan. Virhekeskeisyydestä voisi siirtyä onnistumisiin ja sitä kautta positiiviseen oppimiseen.

18   1 • 2012


Ensin on tunnistettava yksilön fyysiset ja henkiset ominaisuudet. Seuraavaksi harjoitus jaksotetaan siten, että siinä toteutuvat yksilöharjoitukset ja joukkueen harjoitukset. Edellisten pohjalta harjoitteet on eriytetty yksilön tarpeita vastaaviksi. Pöytäkunta uskoi vahvasti, että hyvin toimiessaan yksilöt ovat ryhmässä enemmän kuin yksilöiden summa. Sama pätee valmentajiin. Luovuuden ylläpitäminen on myös tapa saavuttaa yksilöllisyyttä harjoitteluun. Valmentaja haastaa urheilijan ajattelemaan ja avittaa vain tarpeen vaatiessa. Ei anneta urheilijalle liian valmiita vastauksia vaan houkutellaan urheilijaa oppimaan ja huomioidaan urheilijoiden erilaiset oppimistavat.

Mixu Paatelainen toi näkemyksiä jalkapalloilun parista.

Yksilön valmentautuminen ryhmässä Lumilautailuvalmentaja Pekka Koskela toi alustuksessaan keskusteluun vertaisvalmennuksen, jossa urheilijat keskenään toimivat toistensa valmentajina. Tärkeinä työkaluina ovat itsereflektio, palautteen antaminen ja saaminen. Ihannetilanteessa urheilija tulee itse johtopäätöksiin omaa valmentautumistaan koskevissa asioissa. Toimivan kaveri- tai vertaisvalmennuksen edellytyksenä on luottamus, yksilön tuntemus ja uskottavuus. Toinen urheilija voi olla uskottavampi kuin valmentaja. Urheilijan on luotettava toisen sanomaan tai hän voi poimia siitä vain sen mitä haluaa. Tietty rentous ja lapsenmielisyys voivat olla oppimista edistäviä asioita. Tämänkaltainen puoliohjattu mallioppiminen sallii enemmän vapauksia yksilölle ja edistää yhteisöllisyyttä. Norjassa on vertaisvalmennusta mallinnettu siten, että yksilöurheilijoista on tehty huippujoukkue. Sen periaatteena on saada tukea ja motivaatiota huipuilta huipuille ja samalla valmentajilta valmentajille. Vertaisvalmennukseen kuuluu mukaan esikuva-analyysi ja oman suorituksen vertailu esikuviin ja toisten toimintaan. Laajemmin katsottuna vertaisvalmennusta ja mallioppimista ovat toisten lajien harjoitusmuodoista omaan lajiin soveltuvien harjoitusten kopioiminen. Vertaisvalmennusta voi soveltaa kaikkiin lajeihin ja nykyteknologia tarjoaa paljon välineitä vertaisvalmennuksen avuksi.

Pihapeleissä on vertaisvalmentautuminen aidoimmillaan Pihapelikulttuuri herätti erityisen paljon keskustelua. Pihapeli kehittää vertaisvalmentautumisen kykyjä ja pihapelien hauskuus johtaa huomaamatta treenaamiseen. Pihapeleissä toiminnallisuuden

Mika Kekäläinen kertoi ryhmän vaikutuksesta yksilöön.

aste on korkea ja niissä ei pelätä runsasta tekemistä. Lajisuoritus itsessään antaa palautetta ja opettamalla kaverille oppii itsekin. Joukkuelajeissa vertaisvalmennusta voisi toteuttaa pihapelikulttuurin kautta. Pienryhmän, vaikkapa lätkäviisikon, kehittämä oma tehtäväratkaisu johtaa korkeampaan sitoutumiseen, kun he ovat itse keksineet ratkaisun. Vertaisvalmennuksessa ryhmän jäsenet motivoivat toisiaan. Ihanteellinen ryhmä on riittävän samantasoinen, jolloin treenaajista on hyötyä toisilleen ja yksilöt onnistuvat osallistamaan toisiaan. Parhaat treenaavat eniten pihapelikulttuurissakin. Aikuisten luoma maailma on liian suojattua ja estää omaa ajattelua. Oman oppimisen kautta syntyy motivaatio. Vertaisvalmennuksessa nähtiin mahdollisuuksia rakentaa harjoittelusta sellaista, ettei sitä edes mielletä harjoitte-

luksi. Omatoimisuus lisääntyy ja toistomäärät kasvavat. Taitolajeissa vertaisvalmennus on myös keino uusien taitojen opettamisessa.

Ryhmän voimaa yksilölle Uintivalmentaja Mika Kekäläinen kertoi ryhmän vaikutuksesta yksilöön ja harjoituskulttuurin merkityksestä kokonaisuuden ja jatkuvuuden kannalta Ryhmän heterogeenisuus on ennemmin vahvuus kuin heikkous. Kun ryhmässä kasvatetaan vahvuuksia, vahvistuu samalla koko ryhmän taso. Hyvillä yksilöillä on ryhmässä valtaa. Tosin ryhmä voi opettaa myös huonoja tapoja, joihin valmentajan on puututtava. Salibandyvalmentaja ja tutkija Kati Pasanen alusti aiheesta biologisten erojen huomioiminen harjoittelussa. Pienellä osaamisen lisäämisellä päästään vammojen kuntouttamisesta ennaltaehkäisyyn. On tehtävä oikeita asioita, oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan. Harjoituskulttuurit vaihtelevat, mutta tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltainen kehittyminen. Valmentajilla on oltava tietoa harjoittelun rasittavuudesta, testauksesta ja testituloksien hyödyntämisestä yleisominaisuuksien ja mm. kehonhallinnan kehittämisessä. Monipuolisuuden salliminen loukkaantumisriskistä huolimatta on suotavaa jo yleiskoordinaation ylläpitämiseksi. Lajianalyysin pohjalta määritellään viisi yleisintä vammatyyppiä ja mietitään, miten niitä vältetään. Valmentaja luo kulttuurin, jossa urheilija oppii kuuntelemaan kehonsa viestejä ja kertomaan mahdollisista oireista. Kehonhallintaan ja taitovalmennukseen toivottiin valmennusapua vaikkapa yhteispalkkausratkaisuina. ● 1 • 2012  19


Talvilajien ”Mekka” - Rovaniemen Urheiluakatemia Urheiluakatemiat ovat Suomessa hyvin erilaisia ja eri tavoin syntyneitä yhteistyöverkostoja, joilla kaikilla on yhteisenä tavoitteena edistää yksittäisen urheilijan laadukasta valmentautumista. Tähän sisältyy olennaisesti mahdollisuus opiskeluun ja urheilijalle tärkeiden tukipalveluiden saatavuus. Usein kyseessä on urheilijakohtaisesti räätälöity paketti. Teksti ja kuvat  Kristiina Danskanen

S

uomessa on tällä hetkellä 19 urheiluakatemiaa, joista Suomen Olympiakomitea on nimennyt kymmenkunta huippu-urheiluakatemioiksi. Olympiakomitea vastaa myös akatemioiden kehittämisestä ja auditoinnista. Akatemiat tulevat olemaan myös olennainen osa olympiakomitean huippu-urheilun muutosprosessissa vahvistettaessa huippu-urheilijoiden päivittäisharjoittelumahdollisuuksia.

Rovaniemen huippuurheilukatemian alkutaival Rovaniemen urheiluakatemiaa koordinoidaan Rovaniemen urheiluopistolta. Akatemia aloitti toimintansa vuonna 2003 ESR-projektirahoituksen avulla ja jatkoi toimintaansa oppilasmäärään perustuvan rahoituksen turvin. Lajiliitto- ja seurayhteistyö ovat tuoneet vuosien varrella toimintaan lisäresursseja. Rovaniemen urheiluakatemia sai huippu-urheiluakatemian statuksen vuonna 2008. Uusin sopimuskausi alkoi vuonna 2011 ja on voimassa toistaiseksi. Huippu-urheiluakatemian statuksen myötä olympiakomitea lähti tukemaan 20  1 • 2012

myös olympiavalmentajien ja akatemiakoordinaattorin palkkaamista akatemiaan. Tällä hetkellä akatemiassa on 19 koko- tai osa-aikaista akatemiavalmentajaa. Urheilijoita on yli 280, joista 206 on toisen tai korkea-asteen opiskelijoita. Loput ovat yläkoulupilotin oppilaita. Rovaniemen urheiluakatemian välittömässä vaikutuspiirissä on n. 50 000 asukasta. Jos lasketaan Kittilän, Sodankylän, Ranuan ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän vaikutuspiiri, tavoitetaan jo 70 000 asukasta. Tavoitteena on saada akatemiatoimintaa alakoulusta korkeakouluihin. Koulukuntayhtymän kautta akatemia kattaa Lapin urheiluopiston, matkailuopiston ja ammattiopiston sekä korkeakouluasteelta Lapin yliopiston ja Lapin lennoston. Rovaniemellä on ilmatorjuntarykmentti, jossa on mahdollista suorittaa varusmiespalvelus.

Yhteistyökyky on tärkeä voimavara akatemiatoiminnassa Painopistelajeina Rovaniemellä ovat alppihiihto, mäkihyppy, yhdistetty, maastohiihto ja lentopallo. Lisäksi omia akatemiavalmentajia löytyy jalkapallossa, jääkiekossa, yleisurheilussa ja uinnissa. Akatemialajeissa on vähintään 6 tuntia viikossa valmennusta. Kärkilajeissa val-

mennusta on 10 tuntia viikossa. Osa valmennustunneista toteutetaan yhteistoimintana seurojen kanssa. Urheiluakatemian koordinaattorina toimii erityisesti hiihtoväelle tuttu Reijo Jylhä. Häneltä Rovaniemen yhteisö saa korkean arvosanan yhteistyökyvykkyydestä. –  Ala- ja yläkoulujen saaminen mukaan tähän akatemiatoimintaan on ennen kaikkea yhteistyöhalukkuudesta kiinni ja sitä tämän alueen rehtoreilta löytyy, pohtii Reijo Jylhä. Akatemian kärkilajeilla on myös yhteistyösopimuksia lajiliittojen, lajiseurojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskeisten koulujen rehtorit ovat todella urheilumyönteisiä ja se on edellytys asioiden toteutumiselle.

Haku akatemiaan Urheilijat hakevat akatemiaan toiselle asteelle pääsykoetestien kautta huhtikuun viimeisellä viikolla. Korkeakouluasteella


Uimari Aleksanteri Järvinen purkaa kamerapalautetta yhdessä valmentaja Gerd Büttnerin kanssa.

akatemiapaikat jaetaan puhtaasti menestyksen kautta. Urheilijat jaetaan viiteen eri tasoryhmään ja sitä kautta viiteen eri valmentautumispalvelutasoon. Urheiluakatemian palvelutarjontaan kuuluvat urheiluvalmennus, tukipalvelut ja opinto-ohjaus. Kaikki ovat oikeutettuja hankkimaan akatemiakortin, jolla voi ostaa olosuhteet. Tasoryhmästä riippuen osa urheilijoista saa ilmaiseksi olosuhteet ja osalle järjestetään myös valmennusta. Korkea-asteen opiskelijoilla on useimmiten tarjolla vain olosuhteet omatoimista harjoittelua varten.

Akatemia ja seurat Seurat hyödyntävät opiston tiloja, akatemialle seurat taas ovat keskeinen yhteistyökumppani. Toteuttajat siis toimivat niin, että urheilija ei edes välttämättä huomaa milloin on kyseessä seuravalmennus tai akatemiavalmennus. Akatemian lajikoordinaattorin toivoisi olevan siinä asemassa, että hän voisi koordinoida koko valmennuksen linjaamisen lajinsa urheilijoille. Akatemia järjestää laji-iltoja, jonne on kutsuttu valmentajia ja urheilijoita, vanhempia sekä tukihenkilöitä. Heidän kanssaan käydään läpi erilaisia valmentautumiseen liittyviä asioita. Akatemia on silta, neutraali osapuoli vaikkapa seurojen väliselle yhteistyölle. Huippu-urheilukoordinaattorina on tehtävä tuottaa huippu-urheilijoita, silloin on nähtävä myös huippu-urheilun vaatimukset, esimerkkinä vaikkapa tasojoukkueet jalkapallossa. Valmennuksen Valmentaja Jukka Shemeikka kerää reaaliaikaista palautetta allaskameran avulla.

opetussuunnitelmasta on tulossa laatutyökalu akatemialle.

Kaikki tahot ajattelemaan samaan suuntaan Erityisesti ylä- ja alakoulutoiminnassa seurayhteistyö on tärkeää. palvelua on siis saatavissa heti uran alkuvaiheesta alkaen niille, jotka haluavat urheiluun satsata. – parhaassa tapauksessa yhteistyö on niin saumatonta, ettei urheilija aina tiedä onko harjoitus akatemia- vai seuraharjoitus, kuvailee Reijo Jylhä valmennusyhteistyötä. – Olemme vasta 20 – 30 %:ssa siitä, mihin haluamme päästä. Vielä on paljon tekemistä, että saadaan tämä viulu soimaan täydellisesti, täydentää Rovaniemen Urheiluopiston toimitusjohtaja Heikki Keskitalo.

Tulevaisuudessa opiston ammattikorkeakoulun liikuntaneuvojaopiskelijat ovat mukana liikuntatoiminnassa ohjaamassa ja opettamassa mm. alakouluikäisiä. Alakouluihin päivittäisen liikunnan saaminen on jo mahdollista muutamissa kouluissa. Sitä on vain osattava tarjota ja haluta. Se vaatii kerhotuntien hyödyntämistä ja koulun tuntisuunnitelman rukkaamista. Alakouluissa on nyt 1200 oppilasta mukana kokeilussa. pilottivaiheessa opiskelijat toteuttavat alakoulujen liikuntatoimintaa koulutusohjelmaan kuuluvana, mutta tulevaisuudessa se tulee olemaan osa akatemiatoimintaa. Reijo Jylhän mukaan on saatava kaikki ajattelemaan samaan suuntaan. Siinä ollaan jo melko pitkällä Rovaniemellä. Esimerkiksi voisi ottaa ”liikuttajat” -yhteisön, jonka kokoonkutsujana on toiminut yläkoulun rehtori Kari Ollila. Siellä käydään yhdessä läpi liikunta-asioita ja pyritään ratkomaan ajankohtaisia liikunta-alan asioita yhteiseksi parhaaksi. – Meidän liikuntaihmisten on edettävä tässä varovasti kiiruhtaen, jotta saamme myös koulumaailman mukaan, muistuttaa Reijo Jylhä.

Akatemian erikoisosaaminen Akatemiat ovat kaikki omanlaisiansa. Vaikka Rovaniemi onkin vahvasti hiihtolajien Mekka, on akatemian erikoisosaamista taito ja sen kehittäminen. Taitolumilajien siivittämänä taitovalmennus on levinnyt eri lajien päivittäisvalmennukseen. Olympiakomitean korkea-asteen eri lajien tukiurheilijoille olikin viime kesänä toukokuusta elokuuhun säännöllistä taitovalmennusta kaksi kertaa kaksi tuntia viikossa. Teemana oli vartalon lihashallinta. lapin Urheiluopiston omaa osaamista kehittämällä saadaan kehitettyä valmennustuotteita ja palveluja, joita akatemian urheilijat voivat hyödyntää päivittäisvalmennuksessaan. Haaste on saada laitteet valmennuksen päivittäiskäyttöön eikä kaappiin seisomaan. Kiinteä ja kompakti akatemiayksikkö mahdollistaa osaltaan sen, että innovaatiot ja kehitelmät päätyvät nopeasti akatemiaurheilijoiden päivittäisvalmennuksen tueksi. Tästä voisi mainita mm. uinnin reaaliaikaisen palautteen tuottamista uinnissa samanaikaisesti pinnan alta ja pinnan päältä. Urheilija voi joko itsenäisesti tai valmentajan kanssa katsoa tietokoneelta omaa suoritustaan ja muuta ohjelman tuottamaa informaatiota. – Uinnin osalta on tällä hetkellä vireillä hyviä asioita pohjoisen uimareiden kehityksen takaamiseksi, kertoo akatemiavalmentaja Jukka Shemeikka. ● 1 • 2012

21


Taitovalmennus erikoisosaamisalueena Taitovalmennus on yksi Lapin urheiluopiston valmennuskeskuksen erikoisosaamisalueista. Kahden vuoden kehitystyön tuloksena Lapin urheiluopistolle on luotu Santasport Taito -konseptin. Konseptin päätavoite on edesauttaa urheilijoiden kehittymistä monipuolisiksi urheilijoiksi sekä antaa heille valmiudet lajitaitojen hallintaan ja niiden kehittämiseen. Teksti Olli Cajan Kuvat Juha Sorri, Olli Cajan ja Santasport Markkinointi

L

asten ja nuorten omaehtoinen ja luova liikunta on vähentynyt. Tähän ongelmaan pyrimme monipuolisella ja ohjelmoidulla taitoharjoittelulla saamaan muutosta. Santasport Taidon lähtökohtana on tarjota taitovalmennusta, jossa lapset ja nuoret saavat paljon positiivisia oppimiselämyksiä virikkeellisessä ympäristössä ja jossa jokaisella on mahdollisuus kehittyä omien oppimisedellytystensä mukaisesti. Taitokonsepti perustuu urheilijan motorisen liikepankin päivittämiseen ja kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa jokaiselle nuorelle urheilijalle luodaan toimiva liikepankki. liikepankki muodostuu voimistelusta, hypyistä/loikista sekä juoksu- ja koordinaatioharjoitteista.

Näiden kategorioiden sisältämien liikemallien kautta keskitytään myös taitotekijöiden kehittämiseen, kuten esimerkiksi tasapainoon, liikerytmeihin sekä reagointiin. Toisessa vaiheessa taitovalmennus perustuu liikepankin hyödyntämiseen. Jo opittujen liikemallien avulla kehitetään nuorten taidollista hallintaa jatkuvassa liikevirrassa. Monipuolisten liikeyhdistelmien avulla päästään laajemmin kiinni myös taitotekijöihin kuten esimerkiksi yhdistelykykyyn, orientoitumiskykyyn ja sopeutumiskykyyn. Fyysiset valmiudet kulkevat käsi kädessä taitojen oppimisen kanssa. Harjoituksiin on integroitu omiksi kokonaisuuksiksi keskivartalon hallintaa kehittävät osiot sekä liikelaajuuksia kehittävät osiot. Koko konseptin tarkoitus on varmistaa, että urheilijoilla on tarvittavat taidolliset sekä fyysiset valmiudet, jotka mahdollistavat kehittymisen myös tulevaisuudessa.

Alueellinen toiminta Vahva yhteistyö pohjoisen alueen seurojen kanssa on mahdollistanut saada suuri joukko lapsia ja nuoria taitovalmennuksen piiriin. Viime vuoden aikana taitovalmennusryhmissä oli mukana yli 350 lasta ja nuorta. Mukana oli useita eri lajeja kuten jalkapallo, jääkiekko, taitoluistelu, salibandy, mäkihyppy / yhdistetty, alppihiihto ja lumilautailu. Tämän vuoden aikana toimintaa pyritään edelleen laajentamaan uusiin lajeihin. lisäksi taitovalmennus kuuluu osana lapin Urheiluakatemian valmennuskokonaisuuteen. Nuorella iällä aloitettu säännöllinen taitovalmennus on edesauttanut nuoria ymmärtämään Valmentaja ja Santasport Taito valmennusryhmän vetäjä Olli Cajan.

22

1 • 2012


Taitovalmennusryhmässä ilmapiiri kannustaa Sami Jauhojärvi, Sanni Leinonen, Merle Soppela, Tanja Poutiainen, Jessica Honkonen ja Janne Ryynänen.

monipuolisuuden merkityksen harjoittelussa. Urheilijoille on alkanut muodostua käsitys taitoharjoittelusta ja siitä, mitä taitoharjoittelulla pyritään saavuttamaan. Taitoharjoitukset ovat lajiharjoittelusta erillisiä kokonaisuuksia, joissa keskitytään pelkästään omien yleistaitojen kehittämiseen. Tämä antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden työskennellä omien yleistaidollisten kehityskohteiden parissa. Taitoharjoitteluun liittyy myös vahvasti keskittyminen, oppimaan oppiminen, laadun tarkkailu sekä omien taidollisten vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistaminen.

Huippuryhmä käyntiin Viime kesänä käynnistettiin Lapin urheiluopistolla taitovalmennuksen huippuryhmä, jonka tarkoitus oli tarjota taitovalmennusta hiihtolajien maajoukkueurheilijoille. Ensimmäistä kertaa urheilijoilla oli mahdollisuus harjoitella samassa ryhmässä muiden lajien maajoukkueurheilijoiden kanssa. Ryhmän valmennukseen osallistuivat yhdistetyn urheilija Janne Ryynänen, mäkihyppääjä Anssi Koivuranta, hiihtäjät Sami Jauhojärvi, Martti Jylhä, Mikko Koutaniemi, alppihiihtäjät Tanja Poutiainen, Sanni Leinonen, Merle Soppela, Jessica Honkonen, Kristiina Rove sekä freestyle laskija Ville Miettunen. Ryhmä harjoitteli yhdessä toukokuusta elokuuhun kaksi kertaa viikossa. Jokainen harjoitus koostui 45 minuutin valmistavasta osuudesta, jossa harjoittelu kohdistui koordinaation, keskivartalon hallinnan sekä liikelaajuuksien kehittämiseen. Sen jälkeen seurasi 60 minuutin taito-osio, jossa pääpaino oli monipuolisten liikehallintataitojen sekä taitotekijöiden kehittämisessä. Jokaisen harjoituksen päätti keskivartaloa vahvistava osio. Harjoittelu pohjautui Santasport Taito

konseptin periaatteisiin. Huippuryhmän toiminnan tavoitteet olivat jokaisen urheilijan taitotason nostaminen, keskivartalon hallinnan sekä liikkuvuuden ylläpitäminen ja kehittäminen. Tärkeää oli myös, että urheilijat oppisivat näkemään oman kehonsa mahdollisuudet sekä löytämään uusia työkaluja, joiden avulla he voisivat kehittyä monipuolisesti urheilijoina. Näiden edellä mainittujen tavoitteiden kautta pyrimme myös vähentämään urheilijoiden loukkaantumisriskiä. Urheilijoiden kokemukset ryhmästä olivat erittäin positiiviset. Toiminta ryhmässä eri lajien urheilijoiden kanssa toi harjoitteluun uusia ulottuvuuksia ja näkemyksiä. Jokainen urheilija kantoi ryhmässä vastuuta omasta kehittymisestä, mutta myös muiden kehittymisestä. Ryhmän ilmapiiri kannusti oppimaan ja kehittymään. Ensi kesänä huippuryhmä jatkaa toimintaansa. Viime kesän kokemusten avulla pystymme kehittämään toimintaa siten, että taitosisältöjen ohjelmointi voidaan tehdä entistä yksilöllisemmin. Lisäksi voimme ottaa huomioon entistä tarkemmin eri lajien taidolliset vaatimukset ja luoda harjoitteita, jotka tukevat eri lajeissa tarvittavia taidollisia ominaisuuksia.

Yhdessä hyvä tulee Taitovalmennuksen kehitystyö jatkuu koko ajan. Taitotestauksen kehittäminen on ollut hyvä esimerkki vuorovaikutteisesta yhteistyöstä. Yhteistyö freestylemaajoukkueen sekä alppimaajoukkueiden kanssa on johtanut taitotestin rakentumiseen. Taitotestin avulla olemme pystyneet ohjaamaan maajoukkuetason urheilijoiden toimintaa sekä ennen kaikkea saaneet urheilijat itse arvioimaan omaa taidollista kokonaisuuttansa. ● 1 • 2012  23


TUTKITTUA TIETOA

Pelin lukeminen joukkuelajeissa:

Kyllä, se on harjoiteltavissa Eräs yleinen keskusteluaihe valmentajien välillä on se, onko joukkuelajien pelin lukutaito synnynnäistä vai harjoiteltavissa olevaa. On olemassa näyttöä, että tätäkin taitoa voi oppia.

24

1 • 2012


Teksti Sami Kalaja Kuva Juha Sorri

J 

otkut valmentajat kuvailevat tätä ilmiötä kuin pelaaja olisi taitava kuljettaja vilkkaassa liikenteessä tai että pelaaja tietää etukäteen mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, kaksi syöttöä ennen varsinaista tapahtumaa. Nämä pelaajat eivät välttämättä ole joukkueensa nopeimpia, mutta johtuen heidän kyvystään ennustaa tulevaisuuden tapahtumia, heillä näyttää olevan käytössään kaikki aika maailmassa. Useimmille meistä tavallisista kuolevaisista pelin lukeminen on kuin latinaa ja usein tuntuu siltä kuin pelin lukemista ei voisi harjoitella. Vaikka toiset pelaajat tulevat aina olemaan toisia parempia, niin on kuitenkin olemassa näyttöä siitä, että pelaajat voivat oppia pelin lukutaitoa – aivan kuten myös latinan kieli on opittavissa. Tieteellisessä terminologiassa pelin lukeminen viittaa mallien tai kuvioiden tunnistamiseen tai mieleen palauttamiseen. Verkkopallon (netball) katseleminen on klassinen esimerkki jatkuvasti muuttuvien kuvioiden katselusta. Harjaantumattoman silmään 14 pelaajan kiihdytykset ja väistämiset näyttävät merkityksettömiltä, kun taas asiantuntija näkee kaikessa logiikan ja hän voi etukäteen informoida minne pallo tullaan syöttämään. Ennakointikyky on hyvin käyttökelpoinen, jos tehtävänä on esimerkiksi katkaista niin monta vastustajan syöttöä kuin mahdollista.

Mitä tekemistä shakilla on joukkuepelien kanssa? Mallien tunnistaminen havaittiin ensimmäisenä shakkipelissä. Tutkimus osoitti, että shakin suurmestarit pystyivät havainnoimaan koko asetelman pelilaudalla yhdellä vilkaisulla. Viidestä kymmeneen sekunnin shakkitilanteiden katselulla parhaat pelaajat kykenivät muistamaan 90 prosenttia pelinappuloiden sijainneista. Vähemmän taitavat pelaajat pystyivät muistamaan 50 prosenttia. Tutkijat päättelivät, että suurmestarit pystyivät ”niputtamaan” nappuloiden asemat yksittäisiä nappuloita isompiin informaatiokokonaisuuksiin, jotka olivat helpommin muistettavissa ja kuviona mieleen palautettavissa. Samaan tapaan me kaikki muistamme puhelinnumerot yhtenä blokkina sen sijaan että muistaisimme erillisiä numeroita. Urheilutiede on osoittanut, että huippujoukkuepelaajilla on samanlainen analyyttinen mieli kuin shakkimestareilla. On osoitettu, että huippupelaajat ovat

kehittäneet kyvyn tunnistaa nopeasti ja muistaa vastustajien pelikuvioita. On tärkeää ymmärtää, että tämä kyky tunnistaa ja muistaa vastustajan puolustus- tai hyökkäyskuviot ei johdu eliittipelaajien meitä muita suuremmasta muistikapasiteetista, kyky ei ole synnynnäinen. Heidän muistinsa urheilu-spesifeistä strategioista on yksinkertaisesti yksityiskohtaisempi kuin meidän ja se kehittyy vuosien harjoittelun ja kokemusten seurauksena.

Miten tätä kykyä voi harjoitella? Mallien tunnistamistutkimusta urheilussa voidaan kuvailla australialaisen verkkopallotutkimuksen avulla. Tähän tutkimukseen osallistuivat maajoukkuepelaajat sekä nuorten talenttiryhmät. Pelaajilla oli noin kymmenen sekuntia aikaa katsoa videopätkää pelistä ennen kuvan poistumista. Tehtävänä oli muistaa hyökkäys- ja puolustuskuviot kummastakin joukkueesta sijoittamalla jokainen pelaaja tyhjälle taululle sille paikalle jossa hän oli videon katketessa. Taululle oli piirretty kentän rajat. Maajoukkuepelaajat kykenivät sijoittamaan keskimäärin 72 prosenttia pelaajista oikeille paikoille. Vastaava prosenttiluku Australian urheiluinstituutin pelaajilla oli 62 % ja alle 17- ja 19-vuotiaiden ryhmissä 57 %. Nämä tulokset osoittavat minkälaiseen pelinlukuun maajoukkuepelaajat kykenevät. Urheilun parhaiden päätöksentekijöiden haastatteluista on havaittu heille yhteisenä ominaisuutena, että he ovat osallistuneet runsaasti joukkuepelityyppisiin leikkeihin lapsena. Tämä pelaaminen on tapahtunut pihoilla ja puistoissa (esimerkiksi kaksi vastaan kaksi katukoris). Menestyjät olivat myös pelanneet useita joukkuepelejä ennen erikoistumista siihen lajiin, jota he pelaavat ammatikseen. Esimerkiksi parhaat päätöksen tekijät AFL-liigassa (australialaisen jalkapallon ylin sarjataso) ovat pelanneet merkittävän paljon koripalloa ennen aussijalkapallon valintaa. Tästä voidaan päätellä, että pelaamalla samankaltaisia ”invaasiopelejä”, pelaajat oppivat jatkuvasti pelin peruskuvioita, jotka tähtäävät tilan ja ajan luomiseen. On ilmeistä, että mitä enemmän pelaat, sitä todennäköisemmin opit spesifejä hyökkäys- ja puolustusstrategioita ja kehität ymmärrystä siitä mihin pallo syötetään. Tuleeko pelaajasta taitava päätöksen tekijä, riippuu siitä kiinnittääkö valmentaja pelaajan huomion edellä mainittuihin seikkoihin. Ne valmentajat, jotka tar-

joavat pelinomaisia harjoitteita stereotyyppisten drillien sijaan (joissa ei tarvitse tehdä päätöksiä), todennäköisesti kehittävät päteviä päätöksen tekijöitä. AFL-valmentajalegendan David Parkinin mukaan ”pelaajien tulee tuoda aivonsa mukaan harjoitteluun”. Pelin lukua voi kehittää myös kyselemällä pelaajilta mitä tapahtuu seuraavaksi pelissä, jota katsotaan televisiosta. Pelkän katselun sijaan pelaajat asettuvat eksperttien asemaan ja vastaavat esimerkiksi kysymyksiin: Mihin pallo kannattaisi syöttää seuraavaksi? Minne tukipelaajan kannattaisi juosta?

Testaa pelaajiesi tunnistamistaidot Kuvioiden tunnistaminen on taito, joka on helposti testattavissa seuraympäristössä: - Tallenna huippupelejä televisiosta - Piirrä kentän rajat tyhjälle taululle Valitse pelitilanteet, joissa on joku kuvio ja näytä noin kymmenen sekuntia tilanteesta, että pelaajat saavat tuntuman tilanteesta ja sitten pysäytä toisto. Pelaajien tehtävä on sama kuin edellä kuvatussa verkkopalloesimerkissä, eli sijoittaa kentällä olleet pelaajat paikoilleen taululle. Testaa pelaajat erilaisilla pelitilanteilla, joita ottelussa voi toteutua. Katselu voidaan pysäyttää esimerkiksi juuri ennen kuin maalivahti antaa pallon peliin. Kuvakulma maalin takaa tarjoaa erinomaisen perspektiivin pelikuvioiden lukemiselle.

Johtopäätös Vaikka aina on olemassa muita parempia pelinlukijoita, niin pelin luku on kuitenkin taito, joka on parannettavissa korkealaatuisella valmennuksella. Tässä yhteydessä voisi käyttää analogiaa voimaharjoittelusta. Et voi odottaa merkittäviä tuloksia voiman lisäyksessä, jos et noudata systemaattista ohjelmaa, jossa manipuloidaan erilaisia muuttujia, kuten harjoittelun kokonaismäärä, harjoitususeus, intensiteetti ja ylikuormitus. Samalla tavalla, pelaajien päätöksen tekotaidot eivät kehity, jos valmentajat teettävät ainoastaan drillejä ilman päätöksen tekoulottuvuutta. Tarvitaan systemaattinen suunnitelma, joka perustuu pelinomaisiin harjoituksiin, jotka edellyttävät pelaajilta päätöksentekoa pelinomaisissa tilanteissa. ●

Alkuperäinen lähde: Farrow, D. Reading the play in team sports: yes it’s trainable! Sports Coach. Volume 27, nro 3. 1 • 2012  25


Euroopan valmentajayhdistysten verkottumiseen vauhtia EU-hankkeella Euroopan valmentajayhteisöjen ensimmäinen tapaaminen Madridissa sai jatkoa, kun yhteisöt tapasivat tammikuussa Leedsissä. EU:n myöntämän tuen avulla käynnistyi lähes puolentoista vuoden kestävä koordinoitu prosessi. Teksti Pekka Potinkara Kuva Karen Mockett

M

adridissa maaliskuussa 2011 järjestetyssä valmentajayhteisöjen tapaamisessa todettiin verkostoitumiselle olevan selkeä tarve. Samalla sovittiin, että European Coaching Council (ECC) ottaa alkuvaiheessa kokoonkutsujan roolin sekä vetovastuun koordinoidun prosessin ja sen jatkuvuuden takaamiseksi. Eurooppalaisen valmentamisen, valEuroopan valmentajayhteisöjen toinen tapaaminen järjestettiin Leedsissä tammikuussa.

26  1 • 2012

mentajien ja valmentajayhteisöjen kehittämiseksi haettiin Euroopan komissiolta hanketukea. Kun hakemukseen saatiin loppuvuodesta 2011 EU:lta myönteinen päätös, voitiin tehty suunnitelma saattaa käyntiin täydellä vauhdilla.

SAVAL on yksi kumppaneista CoachNet-nimellä käynnistyneen hankkeen ensimmäinen virallinen yhteistapaaminen järjestettiin tammikuun 25. – 26. päivä Leedsissä, Metropolitan Universityn tiloissa. Yliopisto hallinnoi hanketta professori

Patrick Duffyn johdolla. Operatiivisesti hanketta eteenpäin vievät myös yliopistolla toimiva Karen Mockett sekä ECC:n pääsihteeri Ladislav Petrovic. Kumppaneita hankkeessa on mukana yhteensä13, yhdeksästä eri maasta: IsoBritanniasta, Hollannista, Portugalista, Saksasta, Unkarista, Ranskasta, Puolasta, Espanjasta ja Suomesta. SAVAL edustaa suomalaisia valmentajayhdistyksiä hankkeessa samalla tavoin kuin kaikki muutkin kumppanit - antamalla siihen sovitun määrän omaa työpanosta yhteisesti sovittavalla tavalla.

Koordinoitua verkottumista Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on luoda eurooppalaisen urheiluvalmennuksen ympärille yhtenäinen ja kattava koordinaatio ja malli, jonka avulla kansallisesti ja Euroopan tasolla toimivat valmentajayhteisöt, valmennuksesta kansallisesti vastaavat tahot, lajien kansainvälisten kattojärjestöjen eurooppalaiset organisaatiot, valmennukseen liittyvät korkea-asteen oppilaitokset sekä val-


mentajien työnantajat voivat luontevasti verkottua. Verkottumalla pyritään vahvistamaan eurooppalaisen valmennuksen yhtenäisyyttä sekä varmistamaan valmentajien äänen kuuluvuus ja painoarvo päätöksenteossa. Lisäksi kehitetään valmentajuuteen, valmentajakoulutukseen ja valmentajien kehittymiseen liittyviä suosituksia ja ohjeita. Eräs tavoite on luoda valmennukseen liittyville asioille Euroopan yhteinen kotipesä.

Hyviä käytäntöjä mallinnettavaksi Yhtenäisen verkoston perustan varmistamiseksi hankkeessa tehdään perusteellinen kartoitus, jotta nykyinen ECC:n verkosto laajenisi ja vahvistuisi. Kartoitus ulottuu syvemmälle projektissa mukana olevien maiden lajikohtaisiin ja valtakunnallisiin monilajisiin valmentajayhteisöihin. Tarkasteltavina ovat muun muassa yhteisöjen toimintaympäristöt, hallintomallit ja toiminnan onnistumisen arviointi. Tarkoituksena on poimia esiin hyviä käytäntöjä, joilla valmentajayhteisöjen integroitumista urheilun rakenteisiin voidaan edistää. Tavoitteena on pyrkiä löytämään tapoja, joiden avulla valmentajayhteisöt voivat vaikuttaa yhä merkityksellisemmissä rooleissa osana urheilua sekä lisätä osallistumistaan urheilun demokraattisissa prosesseissa. Nyt käynnistyneellä hankkeella uskotaan olevan merkittävä rooli valmennuksen tulevaisuuden kuvan vahvistamisessa Euroopassa. Sekä vapaaehtoisten että palkkatyötä tekevien valmentajien uskotaan jatkossa olevan nykyistä voimakkaammin vaikuttamassa sekä valmentamiseen että valmentajakoulutukseen liittyvissä tulevaisuuden linjauksissa. Hanke on jaettu seitsemään työpakettiin, joille jokaiselle on olemassa yksityiskohtainen, aikataulutettu suunnitelma tavoitteineen. Muiden EU-rahoitteisten hankkeiden mukaisesti arviointi ja seuranta raportteineen on tarkkaan säädeltyä.

Valmentamisesta oikea ammatti Hankkeen tavoitteet ja tulevat toimenpiteet sopivat erinomaisesti sekä SAVALin että Suomen Valmentajien omiin suunnitelmiin. Olemalla mukana hankkeessa meillä tehtävä kehittämistyö saa uusia avauksia ja vahvaa yhteistä eurooppalaista näkemystä tuekseen. Jo pelkästään kansainvälinen verkottuminen on itsessään kannatettava asia. Hankkeen agendalla yksi itseäni eri-

CoachNet-hankkeen työpaketit Hallinto ja koordinointi, ajoitus hankekuukausille 1 – 16. Tutkimus ja kartoitus, 2 – 12. Valmentajayhteisöjen parhaat käytännöt kansallisesti ja Euroopan tasolla, 2 – 12. ECC:n (Euroopan Valmentajayhdistys) hallintorakenteen tarkistus, 8 – 14. Tavoitteiden, prosessien ja tulosten levittäminen, 1 – 16. Arviointi, 2 – 16. Siirto käytännön toimintaan, 12 – 16.

CoachNet-hanke 2012 – 2013 Hankkeen tavoitteet Kartoittaa kattavasti valmentajayhteisöt ja niitä edustavat rakenteet hankkeen kumppanimaissa sekä Euroopan tasolla. Tunnistaa parhaat käytännöt organisoitua ja edustaa valmentajia sekä kansallisesti että Euroopassa, ja samanaikaisesti huomioida valmentajien tarpeet ja tunnistaa urheilun hallintorakenteet sekä kansallisesti että Euroopan tasolla. Tunnistaa erityistarpeet jotka liittyvät vapaaehtoisten, osaaikaisten ja kokopäiväisesti palkattujen valmentajien organisoitumiseen. Kehittää kuvauksia tai malleja parhaista urheilu- ja maakohtaisista käytännön sovelluksista, joilla edistetään valmentajien edustavuutta ja integroitumista kansallisiin ja kansainvälisiin urheilurakenteisiin, sekä luoda valmentajille nykyistä vahvempi rooli sekä työnantajien kanssa että valmennuksen alan korkea-asteen koulutuksen yhteydessä käytävässä vuoropuhelussa. Kehittää ehdotuksia muodostaa valmennuksen alan integroitu koordinoitu verkosto valmentajayhteisöjen, kansallisten vastuutahojen, kansainvälisten organisaatioiden, työnantajien ja valmennuksen alan korkea-asteen koulutuksen välille. Kehittää valmentajille interaktiivinen kohtaamisalusta, joka tarjoaa uusinta tietoa valmennuksesta, linkkejä valmentajayhteisöihin, kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin sekä valmennuksen alan korkea-asteen koulutustahoihin. ●

tyisesti kiinnostavista asioista on valmentajan ammatin tunnustaminen ja edistäminen. Raameja ja linjauksia tähän teemaan piirrettiin jo ensimmäisessä tapaamisessa. Ammattivalmennuksen erityispiirteitä kuvaa hyvin se, että sen säilyttäminen osana toimintaympäristöä mieluummin kuin sen irrottaminen omaksi kokonaisuudekseen koettiin tärkeäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaaehtois- ja osa-aikaisia valmentajia tarvitaan valmentajuuden ja valmennuskulttuurin kehittymiseksi yhteiskunnassa. Kun tässä onnistutaan, avautuu samalla mahdollisuus myös valmentajan ammatin kehittymiselle. Joissakin maissa, kuten Ranskassa, valmentaminen on jo nyt tiukasti viranomaisten säätelemä professio. Tilanne Euroopan laajuisesti on kuitenkin toinen, sillä kaikista valmentajista Euroopassa vain neljännes on ammattivalmentajia. On siis selvää, että pelkästään ammattivalmentajilla hommaa ei tuosta vaan edes pysty hoitamaan. Vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteispelin onnistuminen valmennuksessa on paljolti toimintakentän ja työtehtävien organisoinnin osaamisesta, ja tähän halutaan hankkeessa saada nyt näkemyksiä.

Kesäkuun kokoontuminen järjestetään Suomessa Kokoontumisia 16 kuukautta kestävän hankkeen aikana järjestetään yhteensä viisi. Seuraava kokoontuminen on huhtikuussa Kölnissä Trainerakademien isännöimänä. SAVALin vuoro on puolestaan isännöidä hankekumppaneita kesäkuun alkupuolella Suomessa. Näiden lisäksi tulossa ovat vielä elokuun kokoontuminen Varsovassa sekä Leedsissä huhtikuussa 2013 järjestettävä hankkeen päätösseminaari. ● Kevään aikana hankkeelle avataan omat nettisivut, joita seuraamalla suunnitelmiin ja tehtyihin toimenpiteisiin voi tutustua tarkemmin. Sivuille pääsee SAVALin sivuilla olevan linkin kautta ja ne löytyvät osoitteesta www.coachnet.eu 1 • 2012  27


Urheilupsykologeja kaivataan

Käsitykset ja odotukset moninaisia Suomen Psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunta teki yhteistyössä Suomen Valmentajat ry:n kanssa kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää psyykkiseen valmentautumiseen liittyviä käsityksiä, tarpeita ja odotuksia urheiluvalmennuksennäkökulmasta. Teksti Päivi Frantsi, Anu Kangasniemi, Satu Kaski ja Leena Matikka

K

yselyyn vastasi 377 henkilöä. Heistä suurin osa oli miehiä (72 %). Ikäryhmään 36 – 45 -vuotiaat kuului 64 %, yli 55-vuotiaita oli 11 % ja alle 26-vuotiaita vain 5 % vastanneista. Vastanneet olivat toimineet valmentajana useita vuosia, suurin ryhmä (32 %) oli toiminut valmentajana 11 – 20 vuotta. Varsin kokeneita, yli 30 vuotta valmentajana toimineita, oli paljon (9 %) ja alle 5 vuotta valmentajana toimineita vain 15 % vastanneista. Kysely lähetettiin niille noin 3053:lle Suomen Valmentajat ry:n jäsenelle, jotka ovat antaneet yhdistyksen käyttöön sähköpostiosoitteensa. Arvattavasti monet vastaamatta jättäneet eivät ole erityisen kiinnostuneita psyykkisestä valmennuksesta.

Moninaiset käsitykset urheilupsykologiasta Kyselyssä nousi esille paljon erilaisia käsityksiä siitä, mitä urheilupsykologia on. Valmentajat kokivat, että urheilupsykologisen osaamisen tulisi olla osa arkivalmennusta. Tällöin puhuttiin useimmiten psyykkisestä valmennuksesta, jota on ylipäätään vaikea erottaa muusta valmennuksesta. Vastauksissa korostui, että valmentajan tulee osata auttaa urheilijaa mm. ajankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, kilpailuihin valmistautumisessa tai joukkueen sisäisissä ristiriitatilanteissa. Toisaalta vastauksissa nousi esille, että tarvittaessa valmentaja voi ottaa yhteyttä urheilupsykologian asiantuntijaan. Asiantuntijaan otetaan yhteyttä mm. urheilijan psyykkisten taitojen arvioinnissa tai ohjelmoinnin tekemisessä. 28 1 • 2012

Urheilupsykologisen avun hakemiseen liittyvät mielikuvat olivat osittain kielteisiä ja kynnys avun hakemiseen oli korkea. Avun tai konsultaation hakeminen urheilijan psyykkiseen puoleen liittyen näyttäytyi edelleen jossain määrin hankalana tai häpeällisenä. Vastauksissa nousi esille myös se, että psyykkinen valmennus oli jäänyt arkivalmennuksesta irralliseksi, eikä sitä ole kaikissa tapauksissa pystytty nivomaan osaksi valmennuksen arkea. Kaikkein suurimmaksi esteeksi ulkopuolisen avun hakemiselle nousi kuitenkin raha.

Kokemukset urheilupsykologisesta toiminnasta Valmentajien mielestä psyykkistä valmennusta ei ole tarjolla riittävästi. Tämä pitänee paikkansa, mutta toisaalta palvelui-

den vähäistä käyttöä selittää rahan ja palveluiden tarjonnan puutteen ohella myös valmennuksen harrastajamainen luonne. Suurin osa vastanneista valmentajista toimii oto-periaatteella, jolloin tavoitteellinen yhteistyö psyykkisen valmentajan kanssa saattaa tuntua ajan haaskaukselta. Vain 14 % vastaajista toteutti tai oli toteuttanut psyykkisen valmennuksen toimenpiteitä yhteistyössä urheilupsykologin kanssa. Suurin osa valmentajista ei ollut toiminut yhteistyössä psyykkisen valmentajan kanssa, vaan oli toteuttanut psyykkistä valmennusta osana omaa arkityötään. pienessä määrässä, eli 8 %:ssa tapauksista, psyykkistä valmennusta toteutti itsenäisesti joku asiantuntija, eikä valmentaja ollut tässä mukana. Käytännössä tämä merkinnee sitä, että urheilija on


työskennellyt urheilupsykologin kanssa ilman valmentajan osuutta.

Odotukset urheilupsykologisesta työstä Vastaajat suhtautuivat urheilupsykologiseen osaamiseen yleisesti myönteisesti ja valmentajat pitivät sitä tärkeänä osana valmennusta. Valmentajat toivoivat myös koulutusta urheilupsykologian eri osaalueista. Valmentajat toivoivat voivansa käyttää urheilupsykologisia palveluita valmennuksen tukena. Yhteistyön tulisi vastaajien mielestä olla jatkuvaa, eikä irrallisista palasista koostuvia yksiköitä. Lisäksi valmentajat odottivat, että urheilupsykologian asiantuntija tietäisi ko. lajista riittävästi. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että vaikka vastanneilla valmentajilla itsellään oli vain vähän kokemusta yhteistyöstä urheilupsykologin kanssa, odotuksia oli kuitenkin paljon. Heillä näytti olevan tarvetta tämän suuntaisen osaamisen kehittämiseen sekä halua vahvistaa yhteistyötä urheilupsykologien kanssa. Lisäksi kyselyn tuloksista voisi päätellä, että urheilupsykologiselle tietämiselle ja osaamiselle on olemassa monenlaisia käyttökohteita valmennuksessa.

Kenellä on vastuu? Vastuullisina toimijoina psyykkisen valmennuksen edistämisessä valmentajat näkevät Suomen Urheilupsykologisen yhdistyksen ja Suomen Valmentajat ry:n. Ruohonjuuritasolla henkilökohtaisen valmentajan nähtiin olevan keskeinen vaikuttaja. Tieto palveluista ja niiden hyödyistä ei ole levinnyt riittävästi. Toisaalta voi olla niinkin, että vaikka tietoa palveluista olisi, ei ole riittävästi resursseja tai sitten psyykkisen valmennuksen asiantuntijan mukaan ottaminen ei sovi olemassa olevaan toimintakulttuuriin. Tämän perusteella voi päätellä, että palvelut kannattaisi organisoida olemassa olevien toimivien rakenteiden kautta. Tässä erikoisliittojen sekä olympiakomitean ja psyykkisen valmennuksen asiantuntijoiden välinen yhteistyö olisi avainasia. Liittojen tarjoama apu asiantuntijoiden hankkimisessa olisi keskeistä. Erikoisliitot voisivat verkostoitua sopivien palveluntarjoajien kanssa ja mahdollisesti tukea tätä toimintaa myös taloudellisesti. Toinen keskeinen ja paikallinen taho on urheiluakatemiat, jotka voivat toimia välittäjinä palveluiden tarjoamisessa seuroille, valmentajille ja urheilijoille. Asenteelliset esteet osaamisen hyödyntämiselle näyttäisivät onneksi olevan menneisyyttä, mutta nyt on olennaista kehittää toimivia väyliä näiden palvelujen käyttämiselle valmennuksen osana. ●

Kolumni Marko Malvela

ICloud, software, hardware

O

 mistamasi mobiili-laite sisälsi aikaisemmin kaiken tarvitsemasi tiedon kalenterista aina kuuntelemaasi musiikkiin asti. Olemme astumassa aikaan, jossa puhelin on enää välityslaite, sillä suurin osa käyttämästäsi ohjelmistosta lataa tietoja ICloud tyyppisistä pilvipalveluista. Järjestelmän perusajatus on, että on olemassa ikään kuin suuri pilvi jonka kapasiteetti säilöä tietoa on rajaton. Voit näin pitää siellä kuvia, videoita ja kaikkea mahdollista mitä tarvitset. Puhelimen tehtävänä on enää streamata tätä tietovirtaa sinulle. Ajatus on nerokas, koska puhelinlaitteen muisti- ja suorituskykykapasiteettia on vaikeampi kasvattaa. Puhelimen hardware (siis itse fyysinen kone ja sen ominaisuudet) ja software (puhelimen ohjelmisto) ovat rajalliset. Kun tarkastelemme urheilijaa samassa viitekehyksessä, voimme huomata tiettyjä yhtäläisyyksiä pilviajattelun kanssa. Urheilijalle pilvi tarkoittaisi kaikkea sitä, mitä hän omasta elinympäristöstään, lajikulttuurista sekä vallitsevasta treeni ekosysteemistä pystyy hyödyntämään. Softwarella tarkoitetaan kaikkia niitä asenteita, unelmia ja uskomuksia jotka luovat merkityksiä ja ohjaavat jonkin verran toimintaa. Hardwarella tarkoitetaan sitten ihan raa’alla työllä hankittua kapasiteettia ja lahjakkuutta. Valmennuksellinen tarkastelu on useimmiten käsittänyt vain hardwareen liittyviä tekijöitä. On ollut helpompi ajatella ihmistä koneena, jolle suunnitellaan valmentautumisprojekteja, suunnataan budjetillisia resursseja ja haetaan sitä optimaalista ohjelmaa. Useimmiten hyvät tuloksetkin (ja huonot) selitetään hardware- ajattelun kautta. Tällöin harjoittelu on ollut joko onnistunutta tai epäonnistunutta tilanteesta riippuen. Softwaren puolesta ääntä ovat pitäneet etenkin urheilupsykologit. Softwarepäivitysten merkitys tiedetään, ja päivityksiä tehdäänkin kaikenlaisien erilaisten psyykkisien ohjelmien avustuksella. Softan merkitys huomioidaan etenkin niinä hetkinä kun menestymistä ei tule. Puhelinpuolella systeemien päivittäminen toteutetaan pilven kautta. Kun puhelin tarvitsee uutta ohjelmaa, ottaa siihen pilvi yhteyden, ja lataa tarvittavan palasen. Pilven merkitys itse koneen toiminnalle on siksi erittäin tärkeää. Tulevaisuudessa voi jopa olla, ettei koko laite osaa edes soittaa ilman yhteyttä ulkopuoliseen pilveen Hardware, sofware ja pilvi muodostavat synkronisoidun, bukittoman kokonaisuuden. Urheilupuolella tuntuu usein, että hardware puoli ja jopa softa saattavat toimia. Mutta pilvipalveluissa ja – päivityksissä on toivomisen varaa. Vai onko systeemi synkronissa, jos urheilija rahoittaa urheiluaan opintorahalla tai lainalla? Joutuu tekemään muuta työtä voidakseen kilpailla kansainvälisellä tasolla? Ei pysty leireilemään riittävää määrää vuodessa? Ja joutuu siis tekemään suuria uhrauksia uransa eteen. Usein tuntuu siltä että urheilussa itse pilvimäiset toiminnot ovat keskiössä. Vertaustamme käyttäen itse pilvi on siis muuttunut tärkeämmäksi kuin mobiililaite. Tavoitteen tulisi kuitenkin olla saman kuin mobiilipuolella: pilvipalvelimet ovat olemassa, mutta ne ovat näkymättömissä. Ainoa konkreettinen asia mikä asiakasta kiinnostaa on itse mobiililaite ja sen hard- sekä software. ● 1 • 2012  29


SUFT hallitus vuonna 2012 Puheenjohtaja Peter Halén, halenpeter@gmail.com

Jäsen Seppo Pehkonen, seppo.pehkonen@teramus.fi

Varapuheenjohtaja Vesa Kuparinen, vesa.kuparinen@auron.fi

Jäsen Tiina Lehmuskoski, tiina.lehmuskoski@fysiotraining.fi

Jäsen Heikki Hämäläinen

Jäsen, sihteeri Krista Puhakka, krista.puhakka@elisanet.fi

Rahastonhoitaja Mikko Virtala, mikko.virtala@euhk.fi

Tiedottajana toimii Tytti Nuoramo, media@suft.fi

Koulutuskalenteri 2012 Urheilijan NiskaOlkapää-Hartiarengas (UNOH) kurssi Aika: 30.– 31.3.2012 Paikka: Vierumäki / Helsinki (paikka avoin) Kurssien sisällöistä lisää koulutussivulla. Hinta 260 €, jäsenet 230 € Kouluttajina: ft Omt peter Halen

Urheilijan L-L-L Lanneselkä-Lantio-Lonkka Aika: 9.– 10.6.2012 Paikka: Helsinki U-l-l-l kurssi tunnetaan aikaisemmalta nimeltään selkäkurssina. Nimen myötä kurssin sisältöä on uudistettu ja hieman laajennettu. Kurssilla käsitellään kolmen l:n toimintaa, ongelmia ja kuntoutusta. Hinta 260 €, jäsenet 230 € Kouluttajina: ft Omt peter Halén ja Jouko Heiskanen, ll, ft

Urheilufysioterapian perusteet (UFP, Peruskurssi) Aika: 22.– 23.9.2012 Paikka: Jyväskylä Kurssi ajat lauantaina 9 – 17 ja sunnuntaina 9 – 16 Osallistujia maks. 20 hlö. Hinta 260 €, jäsenet 230 €

Kinesioteippaus-ja perusteippauskurssi järjestetään syksyllä 2012 Ilmoittautumiset kaikkiin koulutuksiin netin kautta www.suft.fi 30

1 • 2012

SUFT:n puheenjohtaja esittäytyy Kiitokset valinnastani SUFT:n puheenjohtajaksi. Seuraavassa taustojani. Valmistuin fysioterapeutiksi vuonna 1979 keväällä Tampereelta. Suoritin ortopedisen manuaalisen terapian (OMT) tutkinnon tohtori Markku Paatelman opastuksella vuonna 1991. Olin toiminut SOMTY ry:ssä useamman vuoden erilaisissa luottamustehtävissä ennen valintaani puheenjohtajaksi 1990. puheenjohtajuuteni kesti vuoteen 2000. Oma urheilulajini oli aikoinaan uimahypyt, se lienee yksi osasyy miksi sain kunnian aloittaa Suomen Uimaliiton maajoukkuefysioterapeuttina 1990-luvun loppupuolella. Viimeinen tehtäväni Uimaliiton kanssa oli vuonna 2005 Italian Triestessä lyhyen radan EM-uinnit. Tuohon aikaväliin mahtui erilaisia arvokisoja ja tapahtumia SM-kisoista olympialaisiin, valmentajien kouluttamiseen ym. urheilufysioterapiaan liittyvää. Olen ollut pitkin uraani aktiivinen myös fysioterapian koulutusrintamalla. Kotimaassa mm. useammassa ammattikorkeakoulussa ja vuodesta 2001 lähtien myös ulkomailla. Asuin Kaakkois-Aasiassa 4,5 vuotta 2006 – 2010 ja sain siellä loistavan mahdollisuuden nähdä myös urheilufysioterapiaa erilaisissa kulttuureissa toteutettuna. Minut pyydettiin mm. Singaporen paralympiajoukkueen fysioterapeutiksi pekingiin 2008. Singaporessa järjestettiin kautta aikojen ensimmäiset nuorten kesälajien olympialaiset vuonna 2010 (YOG) ja sain niissä kisoissa toimia Suomen joukkueen fysioterapeutina. Sen jälkeen olenkin toiminut Suomen olympiakomitean nuorisojoukkeiden fysioterapeuttina; viime vuonna Euroopan olympiafestivaalit (EOYF) Tsekinmaan liberecissä (talvilajit) ja Turkin Trabzonissa (kesälajit). Tätä tervehdystekstiä kirjoitan, juuri nyt, kautta aikojen ensimmäisissä nuorten talvilajien olympialaisissa Itävallan Innsbruckissa. On todella suuri kunnia ottaa luotsattavaksi pitkät perinteet omaava SUFT ry. Tässä yhteydessä on kiitettävä niitä monia ihmisiä, jotka ovat ansiokkaasti kantaneet tätä urheilufysioterapian soihtua Suomessa, toimimalla aktiivisesti yhdistyksen luottamustehtävissä. Yksin ei minun onneksi tarvitse kaikkea vastuuta jakaa, tukenani ovat tietysti varsin ammattitaitoiset yhdistyksen hallituksen jäsenet mm. pitkän polun urheilufysioterapiaa kulkenut Seppo Pehkonen ja tiedottajana Tytti Nuoramo. Töitä on urheilufysioterapiassa tarjolla monella rintamalla, joista yhtenä suurena kokonaisuutena on SUFT ry:n kurssitarjonnan uudistaminen ja laajentaminen. Sinulle, arvoisa SUFT ry:n jäsen, tulee jo tälle vuodelle mahdollisuus tutustua uudistettuun ja laajennettuun urheilufysioterapian koulutustarjontaan, ja tietenkin edulliseen jäsenhintaan! Toivotan kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta 2012 ja tavataan SUFT ry:n koulutustilaisuuksissa. Peter Halén


ILMOITUS

NEO-talossa järjestettävät koulutukset kevät/syksy 2012 22.3. Liikkuvuus ja lihahuolto 17.4. Tyypilliset urheiluvammat ja ensiapu 11.9.  Nilkka ja polvivammat 2.10.  Tyypilliset urheiluvammat ja niiden ennaltaehkäisy

Turussa tunnetaan urheilijoiden tarpeet Noin vuosi sitten ovensa avannut NEO-talo tarjoaa huippuosaamista tuki- ja liikuntaelinvaivojen ja -vammojen hoitoon. Leikkausten ja vammojen jälkeisestä kuntoutuksesta ja lihashuollosta vastaavat Kuntoutus ORTONin fysioterapeutit. Urheilijoiden vammojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon käytettävät menetelmät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana ottaneet melkoisia harppauksia. Entistä nopeamman toipumisen ja harjoitteluun palaamisen varmistamisen avaintekijä on asiantunteva hoito. Kuntoutus ORTON laajensi toimintaansa Turkuun samoihin tiloihin ortopedian erikoisosaamisyksikkö Sairaala NEO:n kanssa, ja tarjoaa nyt yhteistyössä monipuolisia terapiapalveluita sekä vahvaa osaamista erityisesti urheilufysioterapian alueella.

State of the art Kuntoutus ORTONin Turun toimipisteen terapeuttirivistöstä löytyvät muun muassa sellaiset alueen urheilijoille tutut pitkän linjan ammattilaiset kuten Jari Hemling ja Tommi Kase. Vaikka erityispainopiste onkin urheilijoissa, koostuu vastaanoton asiakaskunta kaikenikäisistä ja kaikentyyppisistä kuntoutujista. Tarjolla on yksilöllistä terapiaa monenlaisiin liikkumisen, tukirangan, ni-

velten ja lihaksiston ongelmiin sekä ratkaisuja tules-vaivojen ennaltaehkäisyyn. –  Käytämme moninaisia menetelmiä, kuten ESWT-, LPG- ja LymphaTouchlaitehoitoja, akupunktiota ja kinesioteippausta. David-selkäklinikalla tarjoamme selkätestausta sekä räätälöityä apua ja kuntoutusta kroonisiin selkäongelmiin, Hemling luettelee ja toteaa, että sopivin terapiamuoto valitaan aina yksilöllisesti asiakkaan tilanteesta ja tarpeesta riippuen. Fysioterapiahenkilöstöllä on vankka kokemus erilaisten urheiluvammojen hoidosta ja urheilufysioterapiasta sekä näkemystä monien eri lajien ja monen eri tasoisten urheilijoiden erityisvaatimuksista. Eri urheilulajien tuntemuksesta on hyötyä

erityisesti vammautumisen ja ylikuormittumisen ennaltaehkäisyssä. Hyvän lajituntemuksen avulla kuntoutuksen ja terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtävät paremmin myös yksilöllisten edellytysten ja fyysisten ominaisuuksien merkityksen valmennukselle ja harjoittelulle. Kupittaalla itseään huollattavat niin maajoukkueurheilijat kuin omaksi ilokseen liikkuvatkin.

Koulutusta urheiluväelle NEO-talon toimijat tekevät aktiivista yhteistyötä myös alueen liikunta- ja urheilupiirien kanssa. Vuoden alussa solmittu sopimus liikunnan asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry LiikU:n ja Sairaala NEOn välillä tähtää urheilu- ja rasitusvammojen vähentämiseen koulutuksen ja tiedonvälityksen avulla. LiikU on NEO-talon toimijoiden kannalta luonteva kumppani, sillä LiikUlla on erinomainen kontaktipinta alueen urheiluväkeen. –  Asiakkaidemme vammat ja vaivat ovat yleensä syntyneet joko työssä, urheilussa tai muussa vapaa-ajantoiminnassa. Sairaala NEO:n ja LiikUn avulla saamme vietyä oikeaa tietoa ensiavusta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä ainakin urheilun harrastajien pariin, toteaa Tommi Kase. Joukkueiden ja seurojen valmentajille, huoltajille ja urheilijoille suunnatut koulutukset painottuvat ennen kaikkea urheiluvammojen ennaltaehkäisyyn, mutta myös harjoitteluun ja vammojen syntyessä oikea-aikaiseen hoitoon hakeutumiseen. –  Urheiluvammojen ennaltaehkäisy koostuu monesta eri tekijästä kuten harjoittelun intensiteetin asteittaisesta nostosta ja oikeanlaisista suoritustekniikoista. Myös oikeanlaiset harjoitusvälineet, kuten jalkineet ovat avainasemassa. Painotamme lisäksi lihastasapainosta huolehtimista, lajiharjoittelun ohessa tehtäviä tukiharjoitteita sekä harjoittelun ja levon oikeaa rytmitystä, summaa Sairaala NEO:n johtava lääkäri, ortopedi Jussi Rantanen koulutusten sisältöjä.  ●


Hyvä lihaskunto suojaa selkävammoilta Kolme neljästä yli 30-vuotiaasta suomalaisesta on kokenut vähintään yhden selkäkipujakson elämänsä aikana. Hyvä lihaskunto ehkäisee ja suojaa selkävammoilta, mutta osassa urheilulajeja vammojen välttäminen on vaikeaa. Teksti Taru Schroderus Kuvat Orton

–  Säännöllinen urheilu ja sen kautta tuleva hyvä kunto ja rasituskestävyys saattavat suojata selkäkivuilta. Monet urheilulajit ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne koettelevat jatkuvasti selän kestävyyttä ja altistavat selän tapaturmille, ortopedian erikoislääkäri Heikki Österman sairaala Ortonista kertoo. Selkävammojen kannalta riskivyöhykkeeseen kuuluvat Östermanin mukaan muun muassa heittolajien urheilijat, lento- ja käsipalloilijat sekä tanssijat, voimistelijat ja painijat. Viimeksi mainitulla ryhmällä krooninen selkäkipu on hyvin yleistä. –  Tavallisimpia syitä urheilijan selkäkipuun ovat lihasrevähdykset ja selän tukikudosten venähdykset. Äkillisesti syntyvän kudosvaurion tuottama kipu on pahimmillaan 1 – 2 vuorokautta vammasta ja siihen liittyy tyypillisesti selkälihasten jumiutuminen lihaskrampin seurauksena. Muutaman päivän lepo ja viikon tulehduskipulääkekuuri auttavat kivuliaimman vaiheen ajan, jonka jälkeen jumiutuneita lihaksia voi yrittää venytellä. Kivun ja lihaskireyden helpottaessa urheilija voi palata asteittain normaaliin harjoitteluun, Österman ohjeistaa.

Rasitusmurtuma ei ole este uralle Ammattitanssijoilla tyypillinen kipua aiheuttava selkäsairaus on lannenikaman kaaren rasitusmurtuma eli spondylolyysi. Kyse on kasvukauden aikana kehittyvästä alimman lannenikaman kaariosan murtumasta, joka jättää nikaman ilman selän takarakenteista tulevaa tukea. Spondylolyysi ei Östermanin mukaan ole este menestyksekkäälle tanssijan uralle. –  Ennen spondylolyysistä kärsivien tanssijoiden oli lähes mahdotonta saada kiinnityksiä etenkään kansainvälisiin esi32  1 • 2012

Heikki Österman tuntee urheilijoiden selkävammat.


Lajiriippuvainen vaiva Tutkimuksen mukaan urheilijoiden ilmoittama selkäkipu vaihtelee varsin paljon harrastetun lajin mukaan. Rytmisillä kilpavoimistelijoilla ja painijoilla selkäkipu on hyvin yleistä. Juoksijat, soutajat ja ampujat sen sijaan selviävät vähemmillä selkäkivuilla. Pitkällä tähtäimellä urheilulla näyttää kuitenkin olevan suojaava vaikutus. Entiset arvokisatason huippuurheilijat kertoivat suomalaistutkimuksen mukaan poteneensa vähemmän selkäkipua samanikäisiin verrokkeihin verrattuna. Entisistä urheilijoista 29 % oli kokenut selkäkipuja, verrokeista  sen sijaan 44 %.  Vaikeita, sairaalahoitoa vaatineita selkäkipujaksoja tai eläkkeelle siirtymisiä selkäsyystä ryhmissä oli yhtä paljon, näiden osalta eroja ei ollut. Lähde: Sairaala Orton, Heikki Österman

tyksiin ja selän rasitusmurtumadiagnoosi oli käytännössä päätepiste uralle. Sairaala Ortonin ja Suomen kansallisbaletin yhteisessä tutkimushankkeessa todettiin, että kansallisbaletin tanssijoista joka kolmannella oli spondylolyysi ja useimmilla vielä siihen liittyvä nikamasiirtymäkin. Sairastuneilla ei kuitenkaan ollut enempää vaivoja tai poissaoloja selkävaivojen takia kuin muillakaan ja kaiken kaikkiaan selkäsairaus ei mitenkään heikentänyt heidän kykyään toimia ammat-

titanssijoina. Tämä tutkimus oli alallaan suorastaan mullistava, koska sen jälkeen ei enää ollut perustetta estää tautiin sairastuneita tanssijoita jatkamasta uraansa. Ylirasituksesta johtuvan kivun ja murtuman hoidossa tärkein hoitomuoto on lepo. Heikki österman muistuttaa, että riittämätön lepo kuormituksen jälkeen estää kudosten korjaavat prosessit ja pitkittää toipumista entisestään. – Korvaavista harjoitteista uinti ja vesijuoksu sopivat lähes kaikille. Korset-

Lasten ja nuorten valmentajaksi liikunnanohjauksen perustutkinnolta Toimitko lasten ja nuorten valmentajana? Haaveiletko valmentajan ammatista lasten ja nuorten parissa? Oletko kiinnostunut joustavasta tavasta opiskella valmentamisen ohessa? Koulutus on tarkoitettu vähintään 18 vuotta täyttäneille lasten ja nuorten valmennustoiminnassa mukana oleville ohjaajille ja valmentajille tai sellaiseksi aikoville. Koulutukseen hakeudutaan erillishakuna suoraan oppilaitokseen. Haku päättyy 27.4.2012. Lisätietoja: www.vierumaki.fi/lpt sekä Suomen Urheiluopisto, opintosihteeri Ulla Stenberg puh. (03) 8424 1022, ulla.stenberg@vierumaki.fi

teja ja tukivöitä en suosittele varauksetta kenellekään, sillä yleensä selän stabilointi ei ole tarpeen. Myös hyvän lihaskunnon ylläpitäminen on tärkeää, sillä se auttaa kipuoireiden hallinnassa.

Kivulias iskias Erilaisten venähdysten, kramppien ja murtumien ohella urheilijan selkää saattaa vaivata laajalle säteilevä hermopinne tai -ärsytys, joka hankaloittaa huomattavasti arkea ja harjoittelua. Iskiaskipu syntyy yleensä välilevyn rappeuman, tyrän tai selkäydinkanavan ahtauman seurauksena. Vaiva on yleinen, sillä iskiaskipu on tuttua yli 40 prosentille suomalaisista. Jos selkäkipu ei hellitä levosta huolimatta, tulee sen syy selvittää huolellisesti. – Onko taustalla jokin muu vaiva kuin revähdys tai venähdys? Onko harjoittelussa tapahtunut määrällisiä tai laadullisia muutoksia? Onko urheilija yrittänyt kuntoutua vaivastaan ”liian nopeasti”? Jos mikään edellä mainituista ei selitä kivun jatkumista, tulee sen syy selvittää tarkemmin mm. magneettikuvauksella. Joskus leikkaushoito voi olla vaikuttavinta ja tehokkainta selkävaivan hoidossa, Ortonissa päätyökseen selkäpotilaita leikkaava Heikki österman kertoo. ●

Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija TERVE URHEILIJA

– tietoa ja taitoja käytännön valmennukseen

Terve Urheilija -iltaseminaarit Sairaudet ja vammat urheiluSSa Osa 1: teemana urheiluvammat 4.4.2012 Paikka: Varalan Urheiluopisto, Tampere Osa 2: teemana yleisimmät sairaudet 5.11.2012 Paikka: UKK-instituutti, Tampere hinta 40 €/koulutus. Kouluttajina liikuntalääketieteen ammattilaisia. Lue lisää ja ilmoittaudu www.terveurheilija.fi

UU pilottik SI joka k oulutus, äyn eloku nistyy ussa 2012

1 • 2012

33


Long-Term AThLeTe DeveLopmenT (LTAD) -kouLuTus Mistä on kyse ? Long-Term Athlete Development (LTAD) = yhtenäinen liikuntaja urheilumalli, jonka kehitti 1990-luvun alussa unkarilainen Istvan Balyi. Yhtenäisen liikunta- ja urheilu-mallin tarkoitus on tarjota kaikille liikuntaan osallistujille laadukas ja tasa-arvoinen, parhaimmassa tapauksessa yhä useamman urheilijan menestykseen johdattava polku. Pisimmälle mallin on vienyt Kanada, jonka nykyisenkaltaisen Long-Term Athlete Development -mallin juuret ovat vuonna 2002 julkaistussa The Canadian Sport Policy -ohjelmassa. Tavoitteena on mm. saavuttaa aikaisempaa parempaa ja tasaisempaa arvokilpailumenestystä, parantaa liikunnan ja urheilun suorituskykyä ja lisätä ammattitaitoisten ihmisten määrää liikunnan parissa sekä lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota. Mallia toteutetaan useissa lajeissa (uinti, golf, yleisurheilu jne.) useissa maissa, Kanadan lisäksi erityisesti Brittein saarilla.

koulutuksen ajankohta: 8.3.2012 klo 18.00 – 21.00 koulutuspaikka: Mäkelänrinteen urheilulukio, Helsinki koulutuksen hinta:

50 e 70 e

Suomen Valmentajien jäsenet ja Suomen Golfliiton valmentajat ja ohjaajat

ei jäsenet

ilMoittautuMiset: Suomen Valmentajien nettisivujen kautta www.suomenvalmentajat.fi viimeistään1.3. mennessä. Lisätietoja koulutuksesta erik.piispa@suomenvalmentajat.fi Peruutusehdot: Ilmoittautuminen on sitova. Peruutus on tehtävä viimeistään ennen koulutusta. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme puolet koulutuksen hinnasta. Peruuttamatta jätetyistä ilmoittautumisista perimme koko koulutusmaksun.

Kouluttajana toimii Englantilainen valmentaja, urheilukonsultti ja kirjailija Ian Stafford. Ian on työskennellyt liikunnanopettajana ja valmentajana kouluissa sekä neljässä eri yliopistossa Englannissa. Hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon Bristolin Yliopistossa. Vuonna 2005 Ian Stafford aloitti työt Sport Coach UK-organisaatiossa valmentajakoulutuksen johtajana sekä myöhemmin koko organisaation johtajana. Valmentajana hän on toiminut Iso-Britannian yleisurheiluliitossa sekä Rugbyliitossa.

koulutuksen järjestää yhteistyössä: Suomen Valmentajat ry, Suomen Golfliitto, Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia


Valmentajan kirjat

Hengitys, silta kehon ja mielen välillä Kehon ja mielen yhteydestä on alettu puhumaan aikaisempaa enemmän, mutta melko epämääräisesti. Tämä saattaa johtua siitä, että yhteydestä ei ole vielä kovin paljon tietoa. Martinin, Sepän et. al. teos ”Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena” tarkastelee hengitystä paitsi fysiologisena tapahtumana, myös siltana mielen ja kehon välillä.

L

ähestymistapa hengitykseen on psykofyysinen, ei siis tekniikoiden näkökulma. Hengitystä tarkastellaan luonnollisena elämisen ja havaitsemisen tapana. Hengitettäessä vatsa-, pallea-, lantionpohja- ja selkälihakset työskentelevät tietyssä järjestyksessä. Kirjassa korostetaan sitä, että ei ole mahdollista opettaa kaikille sopivaa ”oikeaa hengittämistä”. Ihmiset hengittävät yksilöllisellä tavalla. Hengityksen rytmi, syvyys, hengityslihasten käyttö, ja hengitysliikkeen leviäminen ruumiissa vaihtelevat. Hengittäminen eri asennoissa ja eri liikkeissä edellyttää monipuolista lihasten käyttöä. Normaalisti ihminen käyttää ainakin 20 – 30 erilaista hengitystapaa. Keskeisenä asiana kirjassa on se, kuinka erilaiset tunteet ja ajatukset tuntuvat hengityksessä ja kytkeytyvät sitä kautta koko kehon toimintaan ja hyvinvointiin. Tunteiden ja ajatusten vaikutusta hengitykseen voi testata helposti itsensä kanssa. Kun ajattelen mielessäni, että minun on ”aivan pakko” suoriutua jostakin, voin jo aika pian alkaa tuntea jännitystä rintakehässä ja jotenkin meneväni kasaan. Kun ajattelen minä osaan, pystyn, saan tehdä, tunnen kuinka hengitys kulkee vapaana ja ilmavana, ja asentoni on ryhdikäs. Rauhallinen hengitys on apuna palautumisessa fyysisestä rasituksesta. Kun ihminen rauhoittaa hengitystä, sillä on vaikutusta mielen tyyntymiseen sekä elimistön stressin oireiden rauhoittumiseen. Hengitysharjoitusten avulla voimme oppia säätelemään vireystilaa sekä tunteita. Alun perin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa psykologi Päivi Lehtinen ja liikuntaterapeutti Maila Seppä lähtivät kehittämään jo 1980-luvulla ensin hy-

Martin, M., Seppä, M., Lehtinen, P., Törö, T., Lillrank, B. (2010)

Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Mediapinta

perventilaatio-oirein tai somaattisin ahdistusoirein oirehtiville henkilöille tarkoitettua psykofyysistä hengityskoulua. Menetelmää ja sen taustateoriaa on kehitetty eteenpäin psykofyysiseksi hengitysterapiaksi. Martinin ja kumppaneiden mukaan voidaan puhua tasapainoisesta hengityksestä tai epätasapainoisesta hengityksestä, ei oikeasta tai väärästä hengityksestä. Tasapainoinen hengittäminen ja siihen liittyvä tarkoituksenmukainen hengityslihasten käyttö ovat yhteydessä liikkeiden joustavuuteen, vaivattomuuteen ja hyvään koordinaatioon koko elimistössä. pyrkimystä kontrolloida hengitystä johonkin muottiin voidaan verrata siihen, että tuhatjalkainen yrittää liikkuessaan

liikuttaa jokaista jalkaansa erikseen. Se ei vaan onnistu. Jos yritämme hengittää ”oikein”, luonnollinen hengitysrytmi herkästi häiriintyy. Tällöin lihakset jännittyvät ja alamme suorittaa hengitystä. Hengityskoulun hengitysharjoittelussa perusasiana on ”oleminen” ja ”hellittäminen” suorittamisen sijaan. ”olla vain” – sanoissa kiteytyy pitkälti hengityskoulun ajattelun ydin. Kun olen läsnä nykyhetkessä hyväksyen omat ajatukseni, tunteeni ja tuntemukseni, hengitys on vapaata kontrolloimatonta. Uloshengitys ja erityisesti uloshengityksen loppuun syntyvä tauko on merkittävä elimistön rentoutumisen kannalta. Tämä tauko on elämään liittyvä peruskokemus. Kirjan tekijöiden mukaan hengitystä on tutkittu enemmän rasituksen kuin levon ja elpymisen aikana, jolloin uloshengityksen jälkeistä taukoa mainitaan harvoin hengitysmekaniikkaa kuvaavissa teksteissä. Moni on alkanut harjoitella meditaatiota mindfulness-menetelmän pohjalta. Hengityskoulun periaatteissa ja mindfulness-menetelmässä on yhteistä hyväksyvä, tietoinen läsnäolo ja tietoisuus hengityksessä. Eroavuus menetelmien välillä liittyy harjoitteluun. Mindfulnessissa suositellaan säännöllistä päivittäistä harjoittelua. Hengityskoulun ajattelussa ei korosteta harjoittelun määrää tai säännöllisyyttä vaan jokaisen yksilöllistä tapaa oppia ja sisäistää asioita. Vuorovaikutustilanteet ihmisten kesken vaikuttavat hengitykseen. Jos tunnemme olevamme hyväksyvässä kohtaamisessa toisen ihmisen kanssa, hengitys on vapaata ja antaa tilan tunteen kehoon ja mieleen. Jos kohtaaminen saa jostain syystä ahdistumaan, hengitys vaikeutuu. Tässä kirjassa on paljon hyödynnettävää, etenkin urheilijoiden kanssa työskentelyyn. Myös valmentajien, vanhempien ja erityisesti vuorovaikutustyötä tekevien kannattaisi perehtyä hengityskoulun ajatteluun sekä omia voimavaroja vahvistaakseen että kehittääkseen vuorovaikutustaitojaan. ●

1 • 2012

35


SAVALin jäsentutkimuksessa tuttuja epäkohtia ja uusia havaintoja SAVALin jäsentutkimus tehtiin viime syksynä ja siihen vastasi 180 jäsentä.Vastaajat edustivat SAVALin jäsenistöä varsin kattavasti.Vastaajista miehiä oli kolme neljästä kuten koko jäsenkunnastakin ja myös ikäjakauma oli samanlainen – alle 40-vuotiaita oli vastaajista noin puolet. Teksti Leena Vänni

V 

astaajista vakituisessa kokopäiväisessä työsuhteessa oli kolme neljästä, määräaikaisessa työsuhteessa viidennes. Valmennu s t e h t ä v i e n l i s ä k s i SAVALilaisia työskentelee suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä, johtotehtävissä, opetus- ja ohjaustehtävissä sekä koulutus- ja tutkimustehtävissä. Työssäkäyntipaikkakunnakseen pääkaupunkiseudun ilmoitti miltei puolet vastaajista. Vastaajista neljännes oli jääkiekkovalmentajia. Muut suuret lajit olivat järjestyksessä taitoluistelu, koripallo, jalkapallo, yleisurheilu, salibandy ja uinti. Verrattuna koko SAVALin jäsenistöön voimistelu on hieman aliedustettuna ja salibandy yliedustettuna tässä tutkimuksessa, mutta muuten mittasuhteet olivat lajeittainkin kohdillaan.

Työnantajissa on eroja Karkeasti sanoen vähiten tyytyväisiä esimiestyöhön ollaan urheiluseuroissa ja tyytyväisimpiä urheiluopistoissa ja oppilaitoksissa. Tämän tuloksen todenmukaisuuteen pitää suhtautua tietyllä varauksella, koska urheiluseuroissa työskenteli yhtä monta vastaajaa kuin muilla työnantajatahoilla yhteensä. Tuloksen voi tulkita niin, että tämä viestii urheiluseurojen vähäisestä kokemuksesta työnantajina. Työnantajana toimiminen saattaa olla toimijoille uutta ja monet kokeneiden työnantajien itsestäänselvyydet, kuten työterveydenhuolto, 36  1 • 2012

Työpaikalla työterveydenhuolto toimii hyvin 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Lajiliitto (N = 33)

Urheiluseura (yritys tai yhdistys) (N = 96)

Muu työnantaja (N = 44)

Työnantaja

Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin eri mieltä

Ei osaa sanoa

ylityökorvaukset ja lomat ovat siten epäselviä. SAVALiin otetaankin yhteyttä urheiluseuroista myös työnantajapuolelta, kun halutaan varmistaa, että sopimukset tehdään oikein. Kyse on useammin tietämättömyydestä kuin halusta toimia väärin, mutta lopputulos saattaa olla työntekijän kannalta sama. Kannattaa siis aina tarkistuttaa työsopimus SAVALissa ennen sen hyväksymistä.

Huonot sopimukset terveydenhuoltoon Viidenneksen vastaajista mielestä työpaikalla työterveydenhuolto ei toimi lainkaan. Työnantaja on velvollinen järjestämään palveluksessaan oleville työntekijöille työterveyshuollon. Lakisääteisesti työterveyshuolto pitää sisällään kuitenkin vain työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi tarkoitettuja terveyspalveluja, kuten työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset. Työnantajalla ei sen sijaan ole velvollisuutta järjestää työntekijöilleen sairaan-

Jokseenkin eri mieltä

hoitoa tai esimerkiksi kustantaa lääkärissäkäyntejä, vaan kyseessä on sopimusasia, johon ei ilmeisesti valmentajien työsopimuksia tehtäessä kiinnitetä juurikaan huomiota ja neuvotella kunnollista sopimusta. – Laajemman työterveyshuollon järjestämiseen työnantajia on kannustettu siten, että työnantajalla on oikeus saada korvausta sairausvakuutuslain nojalla järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista Kansaneläkelaitokselta, edunvalvontalakimies Anu Aspiala muistuttaa.

Esimiestyössä petrattavaa Puolet vastaajista käy kehityskeskusteluita tai esimies-alaiskeskusteluita harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei lainkaan. Urheiluseuroissa tämä on tilanne kuudella kymmenestä, kun taas muiden työnantajien keskuudessa tilanne on selkeästi parempi. Myöskään työssä jaksamista ei vastanneiden mielestä tueta tarpeeksi. Kolmannes vastaajista oli jokseenkin eri mieltä ja viidennes täysin eri mieltä väitteestä, että työssä jaksamista tuetaan työpaikalla. Vain


Matka-ajan korvaamistapa

”Työpaikalla palkka vastaa tehtävien vaativuutta ja omia työsuorituksia” ei saanut vilpitöntä kannatusta vastanneilta.

0%

10 %

20 %

30 %

40 %

Matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan Ilman korotuksia vapaa-aikana (1:1)

11 %

Ei matkusta työasioissa työajan ulkopuolella

11 %

70 %

6%

Korotettuna vapaa-aikana

5%

Matka-aika korvataan muuten

4%

Ei tiedä

4%

Ilman korotusta osittain rahana

60 % 64 %

Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana

kuusi prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että työssä jaksamista tuetaan. Oletettavasti tukea kaivataan enemmän juuri esimiehiltä, sillä neljä viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että kollegat tukevat toisiaan. Miltei puolet vastaajista kaipasi työhönsä lisää tukea esimiehiltä. Oma esimies hoitaa esimiestyönsä hyvin tai melko hyvin vain joka toisen vastaajan mielestä. Lisäksi vastaajien mielestä työpaikalla ei kehitetä läheskään tarpeeksi johtamiskäytäntöjä. Myönteisesti tähän väittämään vastasivat lähinnä itse johtotehtävissä työskentelevät.

50 %

2%

Korotettuna rahana

1%

Erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettavana arviomääräisenä rahakorvauksena

1%

Ilman korotusta rahana (1:1)

1%

Ylitöitä ei tunneta Työsopimuksessa tai muuten sovittu säännöllinen työaika viikossa on yleisimmin 36 – 37.9 tuntia (45 % vastaajista). Neljänneksellä vastaajista sovittu työaika on yli 40 tuntia viikossa. Todellinen viikoittainen työaika on päälle kolmanneksella yli 50 tuntia viikossa. Ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan kolmanneksella

vastaajista. Kolmannekselle vastaajista ylityöt korvataan yksi yhteen vapaa-aikana. Työajan ulkopuolella tapahtuvaa matkaaikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan kahdella kolmesta vastaajasta. Vain joka kymmenes ei matkusta työasioissa työajan ulkopuolella. Vastaajista 15 % arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi, yli puolet ajoit-

Käytkö kehityskeskusteluja /esimies-alaiskeskusteluja oman esimiehen kanssa? 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0% Lajiliitto (N = 33)

Urheiluseura (yritys tai yhdistys) (N = 97)

Muu työnantaja (N = 43)

Työnantaja

Säännöllisesti kerran vuodessa

Säännöllisesti useammin kuin kerran vuodessa

Satunnaisesti

Ei käy

Vaihtoi äskettäin työpaikkaa, eikä vielä tiedä

tain liian suureksi ja vain neljännes sopivaksi.

Palkkatutkimus auttaa neuvonnassa Noin puolella vastaajista päätoimen kokonaiskuukausiansio oli noussut edellisestä vuodesta. Yleisin syy oli yleiskorotus (46 % vastaajista). Vastaajista vain joka kymmenes on tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkauksen piirissä olevista puolet sai tulospalkkion vuonna 2010. Väite ”Työpaikalla palkka vastaa tehtävien vaativuutta ja omia työsuorituksia” ei saanut vilpitöntä kannatusta vastanneilta. Täysin samaa mieltä oli joka kymmenes, kun taas täysin eri mieltä oli neljännes vastaajista. Tyytymättömyyttä oli kaikissa palkkaluokissa, hieman painottuen pienempipalkkaisiin. Jakaumat olivat varsin samansuuntaisia, kun tarkasteltiin oikeudenmukaista palkitsemista. Käytämme saamiamme palkkatietoja jäsenien palkkaneuvonnassa, joka on osa SAVALin jäsenpalveluita. Neuvontaa antaa toiminnanjohtaja Pekka Potinkara. Osallistuminen jäsentutkimukseen antaa meillä hyödyllistä tietoa eri lajien- ja tehtävien palkkauksien eroista. Tästä tiedosta hyötyvät kaikki työsopimusta tekevät tai palkkaneuvonnan tarpeessa olevat jäsenet. Seuraavan jäsentutkimuksen teemme syksyllä 2013. ● 1 • 2012  37


Palkankorotuksia tiedossa raamisopimuksen mukaisesti Teksti  Pekka Potinkara

U

rheilujärjestöjä koskeva työehtosopimus uudistettiin. Nyt kahdeksi vuodeksi tehty sopimus on keskusjärjestöjen raamisopimuksen mukainen ja koskee edellisen sopimuksen mukaisesti liityntäpöytäkirjan kautta myös ammattivalmentajia. Uuden sopimuksen allekirjoittivat Palvelualojen työnantajat PALTA sekä työntekijöiden puolelta Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL. Sopimus on voimassa 1.3.2012 – 31.3.2014 välisen ajan. Ammattivalmentajat ja valmennustehtävissä toimivat liikunnanohjaajat ovat TES:ssa mukana liityntäpöytäkirjalla. Keskusjärjestöjen ennen vuodenvaihdetta sovitun niin sanotun raamisopimuksen päätökset löytyvät myös urheilutessistä. Raamin mukaisesti peruspalkkoja korotetaan 2,4 %:lla 1.3.2012 lukien. Tämän lisäksi, myös raamisopimuksessa mainittu 150 euron kertaerä maksetaan maaliskuun palkanmaksun yhteydessä. Toinen sopimuskauden palkankorotusten ajankohta on 1.4.2013, josta lukien peruspalkkoja korotetaan 0,8 %. Tähän päivämäärään liittyy myös maininta

Urheilujärjestöjä koskeva TES 1.3.2012 – 31.3.2014

Palkankorotukset pähkinänkuoressa Palkat 1.3.2012 – 31.3.2013 Yleiskorotus 2,4 % peruspalkkoihin 1.3.2012 lukien. Kertaerä, 150 euroa, maksetaan kokoaikaisille työntekijöille maaliskuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. Osa-aikaisille maksetaan kertaerä työajan suhteessa. Työsuhteen on tullut alkaa viimeistään 1.12.2011. Työsuhteen kesto voidaan myös laskea kahden eri tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvan työnantajan palvelusajasta.

Palkat 1.4.2013 – 31.3.2014 Yleiskorotus 0,8 % peruspalkkoihin 1.4.2013 lukien Paikallinen järjestelyerä 1,1 % (marraskuun 2013 säännöllisen työajan palkoista), jolla työpaikkakohtaisesti neuvotellaan korotuksen käyttämisestä palkkausjärjestelmässä olevien epäkohtien tarkistamiseen.

paikallisesti neuvoteltavasta 1,1 %:n järjestelyerästä. Tekstikirjausmuutoksia uudessa työehtosopimuksessa on jonkin verran. Mainintoja on muun muassa palkkausjärjestelmään siirtymisen aikataulusta, sen kehittämistarpeen selvittämisestä samoin kuin mahdollisuudesta ottaa käyttöön työaikapankki.

Uusi työehtosopimus löytyy kokonaisuudessaan SAVALin materiaalisalkusta heti kun sen teksti on saatu valmiiksi, sopimusosapuolten kesken sopimalla tavalla ja aikataululla. ● Tekstikirjauksiin liittyviin kysymyksiin SAVALin jäsenille vastaa toiminnanjohtaja Pekka Potinkara, puh. (09) 2510 1375.

Työsuhdekoulutusta SAVALin jäsenille keväällä 2012 16.4. Osaamisen tunnistaminen, Helsinki 24.4. Iloa uralle, Helsinki 22.5. Työsuhdeilta, Helsinki Lisätiedot sekä ilmoittautumiset www.saval.fi > tapahtumat tai SAVALin toimistoon (09) 2510 1370

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n

KEVÄTKOKOUS Aika: 12.4.2012 klo 15.00 Paikka: SLU-talo, 2. krs/Sisu-kabinetti Radiokatu 20, 00240 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät nettisivuilta www.saval.fi Tervetuloa

Hallitus

TJS Opintokeskuksen avoimet koulutukset ovat myös SAVALin jäsenistön käytettävissä Poimintoja kevään koulutuksista 1.3. 7.3. 10.3. 15.3. 20.3. 22.3. 24.3. 29.3. 19.4. 19.4. 24.4. 5.5.

Työhyvinvointikorttikoulutus, Helsinki Henkisen työsuojelun lainsäädäntö ja valvonta, Helsinki Yhdistyksen hallitus tiiminä, Helsinki Työpaikan neuvotteluihin valmistautuminen, Helsinki Kokous ja ryhmätyöskentely verkossa, Helsinki Reilu Peli 1 - Työvälineitä henkilöstön edustajalle ristiriitatilanteisiin, Kuopio Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi, Oulu Reilu Peli 1 - Työvälineitä henkilöstön edustajalle ristiriitatilanteisiin, Helsinki Työpaikan neuvotteluihin valmistautuminen, Turku Uraa suunnittelemaan, Helsinki Työhyvinvointikorttikoulutus, Oulu Neuvottelutaitoja henkilöstön edustajille, Helsinki

Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.tjs-opintokeskus.fi / koulutus

38   1 • 2012


n palveluu u palveluun ja hyödynnä Kirjaudu d etu i! s u si! nnä eKtiruja ja hyödy

Savalin toimisto Avoinna: klo 8.30 – 16.00 Suomen ammattivalmentajat Saval ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 12 b, (5. krs) Puhelin: (09) 2510 1370 Sähköposti: toimisto@saval.fi Internet: www.saval.fi Savalin toiminnanjohtaja Pekka Potinkara, puh. (09) 2510 1375, pekka.potinkara@saval.fi •  Urheilualan edunvalvonta •  Akavan aluetoiminta Jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen, puh. (09) 2510 1330, kari.saarinen@yty.fi •  Jäsenmaksuasiat •  Työttömyysturvaneuvonta •  Palkkaneuvonta Toimistopäällikkö Kyllikki Kivijärvi, puh. (09) 2510 1320, kyllikki.kivijarvi@yty.fi •  Toimistopalvelut •  Jäsenedut ja mökkivaraukset •  Jäsenhankinta Jäsensihteeri Tiina Lappalainen, puh.(09) 2510 1370, tiina.lappalainen@yty.fi •  Jäsentietojen muutokset •  Jäsenmaksualennukset •  Oppaiden ja kalentereiden tilaukset viestintävastaava Leena Vänni, puh. (09) 2510 1335, leena.vanni@yty.fi •  Tiedotus ja tutkimus lakimiehet Työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen Päälakimies Heikki Meskanen Puh (09) 2510 1350 (klo 8.30 – 13) •  Työsuhdeneuvonta •  Irtisanomiskysymykset •  Työttömyyseläke ja ns. pakettiratkaisut

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun Poimintoja Jäsenetujen Muita uusimpia jäsenetuja: kevään hemmottelutarjouksista: tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. ReHärmän Kylpylä: Fashionstoren kisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk verkkokaupasta –10 % Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma Lentolupakirja tarjouksista ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk TT-Aviationilta –10 % Kuntoutuskeskus PlusTerveys-hammaslääkäreiltä edut. Tarkista Kankaanpää: aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk palveluja jäsenetuhintaan Naantalin Kylpylä: Kristinatulee Cruises päivittäin lisää. lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

-lomaristeilyistä –10 %

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Rauhalahden kylpylähotelli: Hotelli Ylläs Saagan Löydät nämä ja paljon muita etuja: www.jäsenedut.fi Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk majoituksesta –20 % ostajalle Sokos Hotel Tahkovuori antaa 10Jämerä-talon euron alennuksen sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €) Muuttopalvelu Niemen kotimuuton päivän hinnasta. muuttolaatikot puoleen hintaan Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan

Sokos Hotel Koljonvirta, Iisalmi.kaksi Majoitustarjous: lippua yhden hinnalla Kulinaarisen Instituutin 1 hh 70 €/vrk (norm. 81 €), 2 hhHelsingin 85 €/vrk (norm. 96 teemakurssien lahjakorteista –20€ %). Voimassa pe, la, su 31.12.2012 saakka (ei voimassa 12.15.7., 31.8.-2.9.2012). HintaJäsenetu, sisältää Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä jota ei majoituksen ole vielä olemassa? ja pääset hyödyntämään liiton omien Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, buffetaamiaisen. Tarjoushintaisia huoneita rajoitetusti. jäsenetujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä€ parhaimmat edut heti!

Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun

Palvelun idea on, ettei se ole ikinä Hotel Vip Club -kortti kaksi Facebook-sivulla. vuotta yhden hinnalla. Etusi valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos235 . Kortilla saat huimia alennuksia hotellihuonehintavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja. noista, kotimaassa 50 % ja ulkomailla 20-50 %. Avis-autovuokraamon hinnoista 20-30 %:n alennus yli 100 maassa. Lisäksi joka viikko diilitarjous, jossa alennukset voivat olla jopa 70 %.

Kristina Cruises antaa 10 %:n alennuksen Kristina Katarinan hinnaston mukaisista lomaristeilyistä. Varattava suoraan varustamolta. Eiran Sairaala, esitutkimus veloituksetta (edun arvo 201 €) sekä 5 %:n alennus silmien taittovoimaleikkauksista. Voimassa 31.12.2012 saakka. Medilaser, esitutkimus veloituksetta (edun arvo 194 €) sekä 5 %:n alennus silmien laserleikkauksesta. Voimassa 31.12.2012 saakka kaikissa toimipisteissä. Markkinointi-Instituutti antaa 10 %:n alennuksen tutkinnoista ja moduuleista. Katso koulutukset, joita etu koskee Jäsenedut.fi -sivulta. Notaatio antaa 20 %:n alennuksen sekä yksityis- että yrittäjäjäsenille käännöstöistä. Sandstone-sanakirjat, jäsenalennus 26-30 %, mobiilisanakirjat alk. 5,54 €. Kuusamo Hirsitalot antaa 400-800 euron lomalahjakortin Rukalle tai Kuusamoon ostoksen koon mukaan.

IaeT-kassa Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (4. krs) Puhelinpalvelu puh. (09) 4763 7600 (ma - to klo 10 – 15, pe 10 – 13) Tarkista palveluajat kassan sivuilta www.iaet.fi

ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa aYT Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (1. krs) Puhelin (09) 2535 3100 Maksuton palvelunumero 0800 - 9 - 0888 (ma - to klo 9 – 16, pe 9 – 13) asiakaspalvelu@ayt.fi www.ayt.fi

Jämerä Kivitalot -talopaketin ostajalle 1500 euron sisustuslahjakortti, joka sisältää pintamateriaalien valinnan ja kiintokalusteiden suunnittelun. Voimassa kaikissa jälleenmyyntipisteissä. Pronto Median lehdet, Taide & Desing, DIANA, Pro Hevonen, Sinä Osaat, Askartelu, Pyssel Ideer 30-40 %:n alennuksella. Tilauslinkit Jäsenedut.fi -sivulla. Otavamedian normaalihintaisista lehdistä 30 %:n alennus. Tilauslinkki Jäsenedut.fi -sivulla. Elega Oy, vaihtuvia tarjouksia + keittiösuunnitelma veloituksetta kotonasi. Kaapistot valmistetaan toiveidesi mukaan. Myös muiden tilojen kaapistot. Katso lähin edustajasi ja sovi tapaaminen.


Lasten ja nuorten valmentajapaketti

valmennuksen perusteet ja ravitsemus

Uudessa VALMENTAJAPAKETISSA yhdistyy kahden kirjan voimin viimeisin tieto lasten ja nuorten valmennuksesta, harjoittelusta ja oikeanlaisesta ravitsemuksesta. Kirjat tarjoavat teoreettista perustietoa ja käytännön valmennus- ja ravitsemusvinkkejä. Vastaus siihen; toimiiko valmentaja, nuori urheilija ja lasten vanhemmat yhdessä niin, että nuoren urheilijan kehittyminen eri osa-alueilla on mahdollista ja kuinka oikean ravitsemuksen kautta harjoittelu ja jaksaminen turvataan löytyy näistä kirjoista. VALMENTAJAPAKETIN kirjojen kirjoittajat ovat kaikki maamme huippuasiantuntijoita.

Harri Hakkarainen – LASTEN JA NUORTEN URHEILUVALMENNUkSEN pERUSTEET Uutuuskirja tarjoaa viimeisimmän tiedon lasten ja nuorten harjoittelun perusteista ja siitä kuinka valmennus käytännössä tulee toteuttaa. Erityisesti paneudutaan siihen, mitä ominaisuuksia eri ikävaiheissa tulisi harjoittaa ja kehittää. Kirja vastaa kysymyksiin; miksi näin tulee tehdä ja mitä ei tulisi tehdä. Lasten ja nuorten lahjakkuuksien huomioiminen ja pitkäjänteinen harjoittelu ovat kirjan punainen viiva. Kirjasta löytyvät myös yhteenvetotaulukot valmentajille, ohjaajille ja lasten vanhemmille jokaisen luvun olennaisimmista asioista.

Kirjojen tarkemmat sisällöt kotisivuiltamme www.vk-kustannus.com

Olli Ilander – NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS - Eväät energiseen elämään Yli 300 sivuinen uutuuskirja auttaa ohjaamaan lapsia ja nuoria terveisiin elämäntapoihin. Kirjassa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla huippuasiantuntemus, viimeinen ruokatieto, käytännönläheisyys ja miellyttävä ulkoasu. Kirjan sivuilta löytyy suorat vastaukset useisiin kysymyksiin, jotka liittyvät nuorten urheilijoiden päivittäiseen arkisyömiseen ja sen toteuttamiseen. Kirja on myös paljon enemmän kuin tiedonlähde. Tietoa tarvitaan, mutta tärkeintä on kuitenkin saattaa se käytännön tasolle. Kirjan käytännön neuvojen avulla arjen perusruokavalion koostaminen ja sen noudattaminen helpottuvat ratkaisevasti. Kirja kertoo konkreettisesti, miten nuori urheilija voi syödä terveellisesti ja tehokkaasti syömisen hauskuutta ja ruoan herkullisuutta unohtamatta. Kirjan sivuilta löytyy runsaasti toimintamalleja, joita voi soveltaa eri tilanteisiin ja eri lajien harrastajiin. Suosittelemme uutta VALMENTAJA-pakettia kaikkien nuorten parissa toimivien valmentajien käsikirjastoksi matkalla menestykseen! Suomen Valmentajat ry

VK-Kustannus Oy Paasikivenkatu 2 a 15110 LAHTI

Tilauspalvelu Puh. (03) 468 9100

tilaus@vk-kustannus.com www.vk-kustannus.com

Kirjapaketin hinta on 85 e

Hinta sisältää posti- ja pakkauskulut.


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Kari Niemi-Nikkola www.suomenvalmentajat.fi

Olympiavuosi on käynnissä! Uusi vuosi on alkanut. Elämme suomalaisittain vuotta, joka tarjoaa poikkeuksellista sumaa urheilujuhlia. Jääkiekon kotiMM:t, Jalkapallon EM:t, yleisurheilun koti-EM:t ja huipentumana Lontoon 2012 olympiakisat. Ja kaikki tämä jo ennen kuin vuosi kääntyy edes syksyyn! Melkoista tykitystä. SUUREN YlEISöN ja median huomio useimmiten kiinnittyy tässä vaiheessa kisapuitteisiin, miten ne toimivat, millainen sää sattuu, paljonko yleisöä tulee, saadaanko talous plussalle, jne. Valmennuksen ja valmentajan näkökulmasta kisapuitteet todella ovat vain puitteita, joihin parhaan ymmärryksen mukaisesti sopeudutaan. Kaikki energia kohdentuu yksittäisen urheilijan suorituskyvyn maksimointiin, sekä kaiken ulkopuolisen häiriön ennakointiin ja minimointiin kisatilanteessa. Otetaan hallintaan se, mitä voi hallita. Ja murehditaan vähemmän sitä mihin ei voida vaikuttaa. Tähän tulee tietysti myös muiden tukihenkilöiden pyrkiä. liiallisuuksiin ei silti pidä tässäkään varjelussa mennä.

Monesti on parempi, että häiriötekijät tunnistetaan, mutta osin myös hyväksytään. Kaikkea ei voi, eikä pidä yrittää kontrolloida. Jos yrittää kontrolloida kontrolloimatonta, energiaa kuluu hukkaan ja lisäksi luodaan väärää illuusiota kaiken hallittavuudesta. SUOMEN VAlMENTAJAT RY:llä on myös monin tavoin kiireinen ja vaativa työvuosi edessä. Huippu-urheilun muutos on meille iso mahdollisuus saada valmentajien ääni ja kokemus kuuluviin niissä valinnoissa, joilla suomalaiselle urheilulle haetaan uutta, menestyksekkäämpää toimintatapaa ja tulevaisuutta. Valmentajan urapolun kirkastaminen on jo käynnistetty, suomalaisen valmentajuuden profilointi ja kehittäminen on alkamassa, osaamisen kehittämisessä ry:llä on jo tällä hetkellä merkittävä, jäsenten tunnistama ja arvostama rooli, jota aiomme edelleen vahvistaa. Valmentajien yhteisöllisyyden kehittäminen on yhdistyksessämme aina ollut johtavana ajatuksena ja toimintatapojen ohjenuorana, nyt sille osaamiselle on suuri tarve ja kysyntä muuallakin. lISäKSI VAlMENTAJIEN jaksamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseksi on toistaiseksi tehty Suomessa kovin vähän

konkreettisia toimenpiteitä. Suomen Valmentajien toteuttama mentorointiohjelma on jo osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi työkaluksi. Nyt on hyvä aika jalostaa sitä edelleen osaksi koko suomalaista valmentajakulttuuria. TäMäN lEHDEN TEEMANA on yksilöllisyys valmennuksessa. Tärkeän yksilöllisyyden korostamisen ohella haluan tuoda esille erityisesti nuorten valmennuksessa yhä enemmän korostuvan tarpeen riittävän pitkäjänteiseen perusharjoitteluun. liikunnallisten perusvalmiuksien monipuolinen ja määrällisesti riittävä kehittäminen toteutuu enää vain harvoin omaehtoisesti. Vasta kun pohja luodaan riittävän kestäväksi ja monipuoliseksi, yksilöllisten vahvuuksien harjoittamiselle on tarpeelliset edellytykset. Valmentajalla ja urheilijalla tulee olla riittävästi malttia tuhansiin ja tuhansiin tylsiin, mutta automatisoiviin toistoihin. Valmentajan kannalta oleellista on silloin kysyä, miten minä valmentajana kehitän mielenkiintoisia harjoitteita joilla tavoite toteutuu ja samalla motivaatio säilyy? Toivotan kaikille jäsenille menestyksekästä Olympiavuotta! Tehdään tästä vuodesta yhdessä Rytminvaihdoksen Vuosi! ●

Huippu-urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari IV järjestetään keskiviikkona 11.4.2012 klo 9 – 16 SLU-talon saleissa 1 – 3. Seminaarissa raportoidaan tuloksia ja metodiikkaa Olympiakomitean viime vuosina rahoittamista eri lajien ja KIHUn toteuttamista kehittämisprojekteista. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan maaliskuussa Olympiakomitean nettissivuilla www.olympiakomitea.fi Tervetuloa!

1 • 2012

41


Suomen valmentajien toimisto KEHITySPÄÄLLIKÖN PALSTA Erik Piispa www.suomenvalmentajat.fi

Kohti huippuhetkiä Vuosi 2012 on urheiluväelle mielenkiintoinen ja haasteita täynnä oleva vuosi.

ovat tilattavissa hintaan 400 euroa + kouluttajan matkakulut.

uoden huippuhetket osuvat väistämättä lontoon olympialaisiin loppukesästä. Valmennuksellisesti edessä ovat haasteelliset kuukaudet, jolloin on tärkeää, että urheilijat pystyvät harjoittelemaan hyvissä olosuhteissa ja laadukkaasti. Yksi tärkeistä asioista on myös pysyä terveenä aina kisoihin asti. Toivotankin hyvää harjoituskautta ja menestystä kaikille olympiakisoihin tähtääville urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Suomen Valmentajille alkanut olympiavuosi on myös täynnä haasteita. Huippuurheilun muutosryhmä on tehnyt ahkerasti omaa työtään ja tänä vuonna on lupa odottaa ryhmän linjauksia ja esityksiä tulevaisuuden huippu-urheilun rakenteesta. Suomen Valmentajien rooli tulevaisuuden rakenteessa selvinnee tämän vuoden aikana.

Tänä vuonna saamme tutustua peräti kahteen uuteen ulkomaalaiseen kouluttajaan. Maaliskuussa järjestämme yhteistyössä Suomen Golfliiton ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa kolmen tunnin koulutuksen, jossa on teemana ”urheilijan kehittäminen pitkällä tähtäimellä”. Koulutuksen sisältö perustuu unkarilaisen Istvan Balyin kehittämään long Term Athlete Developmentohjelmaan. Kouluttajana toimii englantilainen valmentaja, urheilukonsultti ja kirjailija Ian Stafford. Ian on työskennellyt liikunnanopettajana ja valmentajana kouluissa sekä neljässä eri yliopistossa Englannissa. Hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon Bristolin yliopistossa. Vuonna 2005 Ian Stafford aloitti työt Sport Coach UK-organisaatiossa valmentajakoulutuksen johtajana sekä myöhemmin koko organisaation johtajana. Valmentajana hän on toiminut Iso-Britannian yleisurheiluliitossa ja Rugbyliitossa. Toinen uusi tuttavuus on Norjalainen Raik Tietze, joka on kouluttajana kevään Valmentajaklinikka Specialissa 26.5. Valmentajaklinikka Specialin teemana on tällä kertaa Basisträning (= perusharjoittelu). Basisträning on Norjan Olympiatoppenin kehittämä harjoitussysteemi huippu-urheilijoiden fyysis-motoristen taitojen kehittämiseksi. Raik Tietze on yksi Olympiatoppenin Basisträning-kouluttajista ja valmentajista. Koulutus tapahtuu englannin kielellä ja se sisältää tuttuun tapaan teoriaa sekä käytännön harjoittelua. Koulutuspaikka on Mäkelänrinteen urheilulukio ja uintikeskus. Toimi nopeasti ja varmista paikkasi kevään valmentajaklinikkaan.

V

Uusia koulutussisältöjä Haluamme pitää kiinni periaatteistamme tuoda joka vuosi jotain uutta koulutustarjontaamme. Uusia kolmen tunnin teemakoulutuksia ovat tänä vuonna ”Valmentajan vuorovaikutustaitoihin” sekä ”Taidon opettamiseen ja oppimiseen” liittyvät sisällöt. Vuorovaikutuskoulutuksesta löytyy artikkeli tämän lehden sivuilta, jossa kerrotaan tarkemmin sen koulutuksen sisällöstä. Taidon opettaminen ja oppiminen on noussut viimeisen parin vuoden aikana tärkeäksi asiaksi valmennuksessa, ja hyvä niin. Suomen Valmentajien valmentajaklinikoissa aihetta on käsitelty jo muutaman vuoden ajan ja nyt haluamme viedä tätä viestiä eteenpäin myös kolmen tunnin teemakoulutuksissa. Taidon opettamisessa ja oppimisessa toimii kouluttajana Sami Kalaja, joka on ansiokkaasti puhunut aiheesta jo useita vuosia. Molemmat uusista koulutuksista 42

1 • 2012

Uusia ulkomaalaisia kouluttajia

Kevään muut Valmentajaklinikat Kevään aikana järjestetään kaksi valmentajaklinikkaa, joista ensimmäinen järjestetään Oulussa 14.4. ja toinen Rovaniemellä lapin urheiluopistolla 26.5.

Suomen valmentajat ry Radiokatu 20, 00240 Helsinki Avoinna: klo 08:30 – 16:00 toimisto@suomenvalmentajat.fi www.suomenvalmentajat.fi

Suomen valmentajien henkilöstö Toiminnanjohtaja Kristiina Danskanen GSM 043 211 3388 kristiina.danskanen@ suomenvalmentajat.fi Kehityspäällikkö Erik Piispa GSM 045 638 4772 erik.piispa@suomenvalmentajat.fi Yhteyspäällikkö Taru Alanko Puh. (09) 3481 3142 GSM 045 638 4771 taru.alanko@suomenvalmentajat.fi

Teemana näissä valmentajaklinikoissa on taidon, toiminnallisuuden ja kehonhallinnan merkitys urheilussa. Kouluttajina toimivat taidon oppimisen ja opettamisen asiantuntija Sami Kalaja, liiketaitoharjoittelusta väitöskirjan tehnyt Kati Pasanen, Suomen Valmentajien kouluttaja ja fysiikkavalmentaja Mika Saari sekä Suomen Valmentajien kehityspäällikkö Erik piispa. Ilmoittautumiset valmentajaklinikoihin Suomen Valmentajien nettisivujen kautta osoitteessa www.suomenvalmentajat.fi

Lajimentorikoulutus Kiinnostaako sinua kouluttautua mentoriksi. Käymällä Suomen Valmentajien lajimentorikoulutuksen voit toimia auktorisoituna lajimentorina. Koulutus järjestetään Helsingissä 20. – 22.4. Kouluttajina toimivat mentorointi- ohjelman kehittämistyössä vahvasti mukana olleet uintivalmentaja Marko Malvela sekä urheilupsykologi Satu Kaski. Lisätietoja Suomen Valmentajien mentorointi-ohjelmasta saat nettisivuilta www.suomenvalmentajat.fi Ilmoittautumiset koulutukseen sähköpostilla; erik.piispa@suomenvalmentajat.fi mistä saat myös halutessasi lisätietoja Suomen Valmentajien koulutustoiminnasta.

Voimaa, nopeutta ja kestävyyttä alkaneen vuoden haasteisiin ! ●


Lapin Urheiluopisto

Suomen Valmentajat, Lapin Urheiluopisto ja Lapin urheiluakatemia järjestää

VALMENTAJAKLINIKKA 12.5.2012, Rovaniemi Teemana: Taidon, toiminnallisuuden ja kehonhallinnan merkitys urheilussa Valmentajaklinikan kouluttajat: Taidon oppimisen ja opettamisen asiantuntija Sami Kalaja, Suomen Valmentajien kouluttaja ja fysiikkavalmentaja Mika Saari sekä Suomen Valmentajien kehityspäällikkö Erik Piispa Koulutuksen kohderyhmät: Erilajien valmentajat ja fysiikkavalmentajat Koulutuspaikka: Lapin Urheiluopisto, Rovaniemi

Aikataulu:

Valmentajaklinikan hinta:

klo 10.00 – 11.30

Taidon merkitys urheilussa, luento Sami Kalaja - yleistaitavuus lajitaitavuuden perustana - valmentajan rooli oppimaan oppimisen ohjaajana ja tukijana

klo 11.45 – 12.30

Toiminnallisuus ja toiminnallinen harjoittelu, luento Mika Saari / Erik Piispa

klo 12.45 – 14.15

Toiminnallisen harjoittelun työkaluja, harjoitus Mika Saari/Erik Piispa Lounas

klo 15.00 – 15.45

Toiminnallisuus voimaharjoittelussa, luento Mika Saari

klo 16.00 – 17.30

Toiminnallisuus ja taito voimaharjoittelussa harjoitus Mika Saari / Erik Piispa

55 € 75 € Suomen Valmentajien jäsenet

Ei jäsenet

Hinta sisältää: koulutuksen, materiaalit ja lounaan

Peru utusehdot: Ilmoittautuminen on sitova. Peruutus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkua. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme puolet koulutuksen hinnasta. Peruuttamatta jätetyistä ilmoittautumisista veloitamme koko koulutusmaksun.

Ilmoittautumiset: Suomen Valmentajien nettisivujen kautta osoitteessa: www.suomenvalmentajat.fi Lisätietoja koulutuksesta erik.piispa@suomenvalmentajat.fi


Jäsenkattaus vuodelle 2012 Teksti Taru Alanko

S

 uomen Valmentajat ry:n syyskokous pidettiin SLU-talolla 25.11.2011. Syyskokouksen sääntöjen hyväksymän asialistan mukaan se hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman tulevalle vuodelle. Seuraavassa kooste toimintasuunnitelman neljästä painopistealueesta vuodelle 2012.

Valmentajuuden edistäminen Valmentajuuden edistämisellä varmistetaan yhdistyksen ja sen jäsenten arvostuksen ja aseman kehittyminen sekä urheilussa että yhteiskunnassa yleensä. Yhteistyöllä SAVALin ja huippu-urheilun muutosprosessin (HUMU) kanssa vahvistetaan valmennuksen kehittymistä ammattina. Toimenpiteillä pyritään saamaan aikaan sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia. Valmentajuuden edistäminen edellyttää aktiivista osallistumista ja vaikuttamista eri tahoilla ja tehtävissä. Valmentajuuden edistämisen keinoina käytetään mm. osallistumista aktiivisesti valmentajuudesta käytävään keskusteluun huippu-urheilun muutoksen projektiryhmän ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Toimitaan vastuullisesti ja aktiivisesti valmentajan jatko- ja täydennyssekä ammatillista koulutusta suunnittelevissa ja toteuttavissa toimielimissä sekä ottamalla kantaa valmentajien arvostukseen, asemaan ja toimintaan liittyvissä kysymyksissä yksin ja yhdessä SAVALin kanssa. Yksi merkittävimpiä valmentajuuden edistämiskeinoja on valmentajien palkitseminen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ansiomerkkien ja tunnustuspalkintojen hakeminen. Palkitsemista jatketaan yhteistyössä lajiliittojen ja lajivalmentajayhteisöjen kanssa.

Valmentajien toiminnan tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen Kyky reagoida valmentajan toimintaympäristön muutoksiin säilytetään tuntemalla arjen toiminta. Valmentajan hyvinvointi ja työssä jaksaminen on edellytys pitkäjänteiselle ja tuloksia tuottavalle toiminnalle. Toimintaa ohjataan tutkittuun tietoon perustuen. 44  1 • 2012

Valmentajien toiminnan tukemisen ja hyvinvointia edistetään aktiivisella vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä eri lajien valmentajien ja valmentajayhteisöjen kanssa, pyritään lisäämään mentoritoimintaa työssä jaksamisen edistäjänä sekä pyrkimällä saamaan aikaan valmentajien hyvinvointiin ja valmentajan yhteisöllisyyttä edistäviä hankkeita.

Valmentajien osaamisen lisääminen Suomen Valmentajien kuluvan vuoden koulutussuunnitelmaa ohjaa yhdistyksen strategia vuosille 2011 – 2015. Strategian mukaan yhdistys vaikuttaa suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämiseen osallistumalla aktiivisesti valtakunnalliseen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämistyöhön. Suomen Valmentajat on aktiivinen vaikuttaja ja osaaja erityisesti suomalaiseen valmentajakoulutukseen liittyvässä täydentävässä koulutuksessa sekä mentoroinnin kehittäjänä ja asiantuntijana. Suomen Valmentajien omaa koulutusta toteuttavat yhdistyksen kouluttajaverkostossa olevat 10 kouluttajaa. Koulutusta toteutetaan pääasiassa yhteistyössä SLU-alueiden, urheiluakatemioiden, valmentajayhteisöjen, urheiluopistojen sekä lajiliittojen kanssa. Vuonna 2012 järjestetään yhteensä 35 – 40 koulutustilaisuutta. Kouluttajien osaamista kehitetään jatkuvasti. Uusia asioita ja ideoita osaamisen kehittämiseksi haetaan aktiivisesti myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Vuonna 2012 koulutuksissa keskitytään erityisesti toimintatapojen ja arvioinnin kehittämiseen tavoitteena vahvistaa opittujen asioiden siirtymistä käytäntöön, osaksi valmennustoimintaa. Sisältöjen ja uusien koulutusten kehittämistä tehdään VOK-perusteiden mukaisesti. Oman koulutustoiminnan lisäksi yhdistyksellä on aktiivinen rooli Valmentaminen Suomessa -seminaarien sekä lääketieteellisen yhteistyökumppanin kanssa yhdessä järjestettävän seminaarin suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhdistys on aktiivisesti mukana myös monissa muiden järjestämissä valmennuksen teemaseminaareissa. Yksittäisten koulutustapahtumien esittely on toisaalla tämän lehden sivuilla sekä noin kuukauden välein ilmestyvässä

Suomen Valmentajat ry:n

KEVÄTKOKOUS Aika: torstai 19.4.2012 klo 15:00 Paikka: SLU-talo, 2.krs / Kilpa-kabinetti, Radiokatu 20, 00240 HELSINKI Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät verkkosivuilta osoitteesta www.suomenvalmentajat.fi Tervetuloa

Hallitus

e-Valmentajassa. Parhaiten tietoa koulutuksista saa yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.suomenvalmentajat.fi. Seuraa uutisointia tarkkaan sillä uutuuksia on tulossa ja kysyntä on kovaa.

Jäsenpalveluiden ja -etuisuuksien kehittäminen Jäsenpalveluissa kehitetään edelleen sähköistä toimintatapaa parantamaan. Tähän liittyen pyritään saamaan jäseniltä entistä enemmän palautetta heidän käyttämistään palveluista. Tapahtumien jälkeen – sekä koulutuksista että muista tapahtumista kerätään palautetta, joka huomioidaan jatkokehityksessä. Jäsenetuja pyritään lisäämään toimintavuoden aikana. Ajantasaiset jäsenedut löytyvät yhdistyksen nettisivuilta www.suomenvalmentajat.fi. Jäsenetuisuudet pysyvät toimintavuonna pääsääntöisesti samana kuin vuonna 2011. ● Koko toiminta- ja taloussuunnitelma on luettavissa verkkosivuilla osoitteessa www.suomenvalmentajat.fi/ suomen-valmentajat


Uusi hallitus 2012 Kari Niemi-Nikkola, puheenjohtaja Sami Kalaja Antti Koskelainen Pulmu Puonti Ari Piispanen Pekka Rindell Simo Tarvonen Terhi Toivanen

Valiokunnat vuodelle 2012 Talousvaliokunta: Kari Niemi-Nikkola, pj Simo Tarvonen, varapj Kristiina Danskanen, toiminnanjohtaja Koulutusvaliokunta: Pulmu Puonti (pj.) Ari Piispanen Pekka Rindell Sami Kalaja Pirkko Haapala (SAVAL) Erik Piispa (siht.) Viestintä- ja markkinointivaliokunta: Kristiina Danskanen (pj.) Simo Tarvonen Antti Koskelainen Pekka Potinkara (SAVAL) Taru Alanko (siht.) Arvostustoimikunta: Kalevi Tuominen, pj. Kari Niemi Nikkola Anuliisa Uotila (SAVAL) Pekka Potinkara (SAVAL) Kristiina Danskanen (siht.) Avainasiakastoiminkunta: Taru Alanko pj., Laura Tast (Suomen Taitoluisteluvalmentajat ry) Jorma Kivinen (Suomen Judovalmentajat) Markus Fingerroos (Suunnistusvalmentajat ry) Jukka Pelkonen (Liiku ry) Lehden toimituskunta: Kristiina Danskanen (pj.) Pekka Potinkara (Saval) Kari Niemi-Nikkola Henry Järvinen Taru Alanko

Valmentajan vuorovaikutus -koulutuksia voi tilata Suomen Valmentajat ry:stä kehityspäällikkö Erik Piispalta: erik.piispa@suomenvalmentajat.fi

Valmentajan vuorovaikutustaidot Valmentajan vuorovaikutustaitojen merkitys on noussut esiin useistakin eri syistä, kuten urheilijan menestysmahdollisuuksien lisäämiseksi ja valmentaja-ammatin arvostuksen nostattamiseksi. Teksti Marianne Tarva-Parviainen

U 

uden vuoden alkajaisiksi pilotoitiin Joensuussa SuVal:n uusi ’Valmentajan vuorovaikutustaidot’ -koulutus. Joensuun koulutuksessa oli mukana pieni, mutta aktiivinen ryhmä ja pureuduimme valmentajan vuorovaikutuksen taustoihin sekä keskeisiin taitoihin lyhyillä luentopätkillä sekä keskustellen ja harjoitellen. Vuorovaikutustaitojen valmentajakoulutus on ajatuksena ja sisältönä vielä uutta, ja ehkäpä siksi koulutukseen osallistujilla ei illan aluksi ollut juurikaan ennakko-odotuksia, vaan useimmat olivat mukana ajatuksella: ”Aina oppii uutta, tulin avoimin mielin”. Koulutuksen tavoitteeksi oli asetettu

vuorovaikutustaitojen merkityksen ymmärtäminen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen tunteminen ja eväiden saaminen omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Toivottavasti tavoitteisiin päästiin. Sisällöllisesti käsittelimme aihetta ensin vuorovaikutukseen vaikuttavien taustojen ja vuorovaikutusprosessin kautta, jotta omia vuorovaikutustapoja olisi oman oppimisprosessin aluksi helpompi ymmärtää ja selittää. Sen jälkeen aloimme hahmottaa mahdollisia uusia suuntia tutustumalla tunteiden merkitykseen ja vaikutukseen, tunteiden tunnistamisen taitoihin sekä ilmaisun merkitykseen ja vaikutukseen erityisesti ilmapiirin luomisen kannalta. Kolmetuntinen vierähti kuin huomaamatta ja osallistujat esittivätkin koulutukseen pidempää kestoa. Lisäksi toivottiin harjoitusta ongelmatilanteissa toimimisen taitoihin. Nämä oli tästä koulutussessiosta jätetty aivan tietoisesti tiiviin listan muotoon, tarkoituksena käsitellä niitä koulutusteeman jatko-osissa. Palautteen ja pilottikoulutuksen perusteella koulutuksen rakennetta tarkistettiinkin välittömästi. ● 1 • 2012  45


Uusi lajiyhteisö mukaan Suomen Valmentajiin

Suomen Keilailuvalmentajat yhteistyöhön Suomen Valmentajien kanssa Suomen Keilailuvalmentajat ry päätti syyskokouksessaan 2011 liittyä lajiyhteisönä Suomen Valmentajat ry:n jäseneksi vuoden 2012 alusta. Sopimuksen seurauksena Suomen Keilailuvalmentajien jäsenistöstä tulee myös Suomen Valmentajat ry:n jäseniä. Teksti Taru Alanko Kuvat Taru Alanko ja Kristian Törnqvist

S

uomen Keilailuvalmentajat ry perustettiin 1980-luvun puolivälissä. Yhdistys eli hiljaiseloa aina vuoteen 2008, jolloin Suomen Keilailuliiton koulutuspäällikkö Sami Järvilä otti yhteyttä valmentajayhdistyksen hallituksen puheenjohtajaan Kristian Törnqvistiin yhteistyön tiivistämisestä. Siitä lähti liikkeelle nykyisen toiminnan rakentaminen. – On syytä mainita tässä yhteydessä, että keilailu on suomalaisista palloilulajeista kansainvälisissä kisoissa menestynein arvokisamitaleilla mitattuna. Menestyksen myötä myös valmennukselliset vaatimukset kasvavat, kertoo Törnqvist.

Mika Koivuniemi lienee suuren yleisön keskuudessa tunnetuin suomalainen keilaaja.

46

1 • 2012

Suomen Valmentajat ry:n ja Suomen Keilailuvalmentajat ry:n sopimuksen allekirjoittaneet Kristian Törnqvist ja Kristiina Danskanen.

Suomen Keilailuvalmentajien jäseneksi voi liittyä Suomen Keilailuliiton perusvalmentaja -tutkinnon suorittanut henkilö.

Valmennustietouden edistämistavoite Suomen Keilailuvalmentajien pääasiallinen tarkoitus on edistää ja levittää valmennustietoutta jäsenilleen sekä järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä Keilailuliiton kanssa. – Suomi on iso ja laaja maa, välimatkat ovat pitkiä ja sen vuoksi olemme katsoneet, että tehtävämme on tiivistää valmentajien välistä yhteistyötä yhdistyksen kautta. Toimimme läheisesti sekä liiton että seurojen kanssa mm. koulutusten ja erilaisten muiden tapahtumien järjestämisessä ja näiden yhteyteen kutsumme koolle myös valmentajat vaihtamaan ajatuksia. Yksi tällainen vuosittainen tapahtuma on kansallinen keilailupäivä, jatkaa Törnqvist. Yhteistyö Suomen Valmentajien sekä muiden lajiyhteisöjen valmentajien kanssa tuo Törnqvistin mukaan uutta myös keilailun valmennukseen. – Tällä yhteistyöllä saamme tietoa eri lajeista, sillä meille oleminen omassa nurkassamme ei riitä. Olemme Keilailuliiton kanssa mm. koulutuksissa laajentaneet

yhteistyötä jonkin verran muiden lajien ja esim. urheilupsykologien piiriin kutsumalla heidän edustajiaan luennoitsijoiksi. Suomen Valmentajien kanssa tehtävän yhteistyön myötä saamme vieläkin laajemman tietouden mm. fyysisen harjoittelun osa-alueelta. Tänä vuonna 2012 Suomen Keilailuvalmentajien toiminnan painopistealueina ovat erilaisten valmentajien jatko- ja täydennyskoulutuksien järjestäminen, valmentajatapaamiset sekä yhdessä liiton kanssa valmisteilla oleva kattava keilailun digitaalinen palvelusivusto. Tämä jo meneillään oleva prosessi sisältää Suomen Keilailuvalmentajille mm uusien websivujen perustamisen. – Sivut tulevat palvelemaan kolmella eri tasolla: kaikille sivuilla vieraileville avoimia yleisiä asioita; asioita, jotka ovat tarkoitettuja vain valmentajille ja sekä urheilijalle ja valmentajalle olevia asioita. lisäksi aiomme perustaa dokumenttikirjaston, jonne tulee erilaista valmentajille tarkoitettua sisältöä mm .treeniohjelmia, videokirjasto, jonne mm. jäsen voi ladata myös omia videoitaan, jne. Tärkeintä sivustolle on vuorovaikutteisuus. Siellä kaikki esiintyvät omalla nimellään. Tässähän sitä haastetta onkin jo tälle vuodelle, päättää Kristian Törnqvist. ●


vALmENNUKsEN TUEKsI LEvYTANKOHARJOITTELU Jaakko Kailajärven, KIHUn, Olympiakomitean ja Suomen Valmentajat ry:n toteuttama Levytankoharjoittelu on päivitetty versio alkuperäisestä, vuonna 2003 tehdystä versiosta. Tälle CD:lle on koottu painonnoston ME-miehen ja monien lajien voimavalmentajana toimineen Jaakko Kailajärven  tietämys ja kokemukset turvallisesta ja tehokkaasta levytankoharjoittelusta, ja ennen kaikkea oikeiden nostotekniikoiden opettamisesta. Liikepankki sisältää perusnostoliikkeiden lisäksi apu-, jalka-, levy- ja käsipaino- sekä yhdistelmäliikkeet. Päivitettyyn versioon on kuvattu noin 50 uutta havainnollista videota käsi- ja levypaino harjotteista. CD:n tekninen toteutus tukee nyt kaikkia uusimpia käyttöjärjestelmiä. Sisältö: •  Biomekaniikka      •  Välineet      •  Liikepankki      •  Harjoitusohjeet JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN vOImAHARJOITTELU Jaakko Kailajärven, KIHUn ja Suomen Valmentat ry:n kanssa yhteistyönä toteutettu Nuorten Voimaharjoittelu tarjoaa ajantasaista tietoa nuorten urheilijoiden voimaharjoittelusta. CD sisältää laajan tietopaketin nuorten voimaharjoittelun fysiologisista perusteista, eri harjoitusmenetelmistä sekä oikeasta suoritustekniikasta. Sisältö: •  Perusteet nuorten voimaharjoitteluun      •  Harjoitusmenetelmät      •  Oikea nostotekniikka - virheiden korjaus   •  Huoltava harjoittelu JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

LAJIvOImAHARJOITTELU Lajivoimaharjoittelu eri lajeissa on jatkoa Voimaharjoittelu-CD sarjalle. Pääteemana on lajivoimaharjoittelu, johon syvennytään yhdeksän eri urheilulajin kautta. Ensin kerrotaan voimaharjoitteluperusteista sekä lajianalyysin merkityksestä. Lajikohtainen sisältö rakentuu yhdeksän eri lajin tunnetun valmentaja-urheilija -parin haastattelujen ja harjoittelun pohjalle. Haastattelujen ja muun materiaalin kautta käsitellään lajivoimaharjoittelun toteutusta, ohjelmointia sekä huoltavan harjoittelun merkitystä kussakin lajissa. Lajivoimaharjoitteet on lisäksi koottu jokaisen lajin omaan liikepankkiin, joissa on yhteensä yli 300 videotiedostoa. Sisältö: •  Voimaharjoittelu eri ikävaiheissa      •  Lajissa vaadittavat ominaisuudet      •  Tukilihaksisto ja liikkuvuus   •  Lajianalyysi voimaharjoittelun tiennäyttäjänä      •  Perusvoimataso  JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU Nuorten Liiketaito CD on Suomen Valmentajat ry:n omaa tuotantoa ja jatkaa sarjaa, jossa aikaisemmin on ilmestynyt mm. Nuorten Voimaharjoittelu CD. Tilaa siis heti itsellesi tai lahjaksi nuorten liiketaitoihin keskittyvä. Liiketaitoharjoitteluohjelman kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat nuoret. Liiketaitoharjoittelu-ohjelma on tehty yhteistyössä Yhdysvalloissa fysiikkavalmentajana työskentelevän Tommi Paavolan sekä kotimaisten asiantuntijoiden kanssa. Tommi Paavolan asiantuntemus toiminnallisesta harjoittelusta ja käytännön kokemus liikunnallisten perustaitojen harjoittamisesta nuorten urheilijoiden kanssa on ollut perustana liiketaitoharjoitteluohjelman sisältöä tehtäessä. Sisältö: •  Liiketaitomanuaalin käyttöohjeet      •  Liiketaitojen opetusvinkkejä valmentajille      •  Liiketaitoharjoitteet   •  Liiketaitovalmennuksen teoriaa ja perusteita JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 2 Nuorten Liiketaitoharjoitteluohjelma on täydentynyt jatko-osalla. Siinä keskitytään kolmen eri fyysisen ominaisuuden: kehonhallinta, voima, nopeus harjoittamiseen liiketaitoharjoitteiden avulla. DVD:ltä löytyy yhteensä 72 harjoitetta. DVD:n mukana on manuaali, josta löytyy kaikki harjoitteet sekä niiden kuvaukset ja malli harjoituskokonaisuuksien rakentamiseksi. Nuorten Liiketaitoharjoittelu osa 2 on tehty yhteistyössä Discover Movementin asiantuntijoiden Tommi Paavolan ja Alex Chemerovin kanssa. Sisältö: •  Johdatus liiketaitoihin      •  Liiketaitojen kertausta      •  Kehonhallinta      •  Perusvoima      •  Nopeus JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3 - Kokonaisliike ja koordinaatio

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 3 - Kokonaisliike ja koordinaatio Nuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan keskeisenä osatekijänä on koordinaatio. Nuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan materiaali on koottu kokonaisliikemalleista kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on myös käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalon liikehallintaa ja askelkontaktin laatua.

Suomen Valmentajat ry

Sisältö: •  Intro      •  Johdatus sisältöön      •  8-kuvio      •  Aktivoiva lämmittely      •  Suora linja      • Ympyräkuvio    • Yhdistelmät      •  Vastusvariaatiot  JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

Tilaa omasi Suomen Valmentajat ry:n sivuilta osoitteesta: www.suomenvalmentajat.fi / koulutus / koulutusmateriaaleja

Lisätietoja: Suomen Valmentajat ry Radiokatu 20, 00240 Helsinki, Puhelin (09) 3481 3142


Kenttään voit tutustua osoitteessa www.hyvigolf.fi

11.Valmentajagolf kutsuu 4. -5.6.2012 Hyvinkäälle Golfpisteen Kenttäoppaan mukaan Hyvinkään Golfkenttä on sporttinen luomus. Tämä Kosti Kurosen suunnittelema 18-reikäinen kenttä sijaitsee hyvien yhteyksien varrella 3-tien ja Hyvinkään Sveitsin välisessä harjumaisemassa. Hyvinkään kentän paras ominaisuus on sen urheilullisuus. Korkeuserojen ja vaihtelevuuden sekä kenttäaluetta halkovan Vantaajoen ansiosta se tarjoaa haasteita kaikentasoisille pelaajille. Uuden, vuonna 2010 käyttöönotetun väyläjärjestyksen ansiosta kentälle syntyy harvoin ruuhkia. Kentän range sijaitsee pysäköintialueen vieressä ja pallokoneet toimivat 2 euron kolikoilla. Lähipeliä voi harjoitella par3pelialueella tai lähipeliin tarkoitetulla harjoitusalueella. Kenttä sopii urheilullisuutensakin vuoksi mainiosti vuoden 2012 Valmentajagolfin näyttämöksi. Joukkuekilpailu pelataan perinteisesti maanantaina 4. päivä ja henkilökohtainen kisa tiistaina 5. päivä. Maanantain 4.6. joukkuekilpailu pelataan yhteislähtönä 3 – 4 henkisin joukkuein Pb-kisana. Tuloksissa huomioidaan kolme parasta tulosta per väylä. Kilpailumaksu on 400 euroa / joukkue. Maksu sisältää green feet, aamiaisen ja lounaan, range-

poletin, kärryt, pelipallot, saunan + pyyhkeet ja palkinnot. Tiistain 5.6. henkilökohtainen kisa toteutetaan myös yhteislähtönä. Sarjat ovat jo tutuksi tulleet pb ja lyöntipeli sekä miehillä että naisilla. Kilpailun osallistujien tulokset huomioidaan molemmissa kisoissa ja kiertopalkinnon voittaa itselleen vuodeksi lyöntipelikisan voittaja. Henkilökohtaisen kisan kilpailumaksu on tänä vuonna 80 euroa. Hinta sisältää green feen, aamiaisen ja lounaan, rangepoletin, kärryt, pelipallot, saunan + pyyhkeen ja palkinnot. Kotikentällään pelaavien eli Hyvinkään Golfkentän jäsenten kilpailumaksu on 40 euroa. Lisätiedot:

Pekka Potinkara, puh. 044 359 2833 pekka.potinkara@saval.fi Taru Alanko, puh. 045 638 4771 Varaa nyt kalenteriisi kisapäivät!

Valmentaja 1/2012  

Valmentaja-lehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you