Issuu on Google+

Tilaa n:ro 8 • LOKAkuu 2011

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi ANTTI EKOLA

i t h e l -

www.yrittajat.fi/tilaa

Menestystä hyvinvoinnista Yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara, ja yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on menestyvän yritystoiminnan perusta. VarsinaisSuomessa yrittäjän hyvinvointia ja työoloja on kohennettu erilaisin hankkein. sivu 16 ANTTI EKOLA

Kuka heistä? Raamitupo ei rohkaise työllistämiseen

Mikko Simolinna suhtautui Seinäjoen •yrittäjäpäivillä •Suomen Yrittäjien kriittisesti raamitupoon. Palkkatarjous on vallit-

••

Yritykset pyrkivät huolehtimaan työntekijöistä. Muista asioista säästetään, mutta ei työntekijöiden hyvinvoinnista. Maarit Hannula

sivuT 20-21

Kieli keskellä suuta tilaajavastuulain uudistuksessa

tarkoitus on ehkäistä •harmaan •Tilaajavastuulain talouden syvenemistä. Laki on kuitenkin

uudistuksen tarpeessa. Tässä puuhassa on syytä olla varovainen, sillä rehellisesti toimivia yrittäjiä ei saa muutoksilla liiaksi kuormittaa. sivu 8 FUT

UR

sevassa taloustilanteessa liikaa. Simolinna korosti myös, ettei ratkaisu rajoittunut pelkästään korotuksiin vaan perinteisten tupojen tapaan siihen sisältyy mittava työelämän laatupaketti. – Laatupaketit ovat olleet omiaan kasvattamaan työn teettämisen kustannuksia ja nostamaan palkkaamispäätöksen kynnystä. Se on pelkona nytkin, Simolinna sanoo.

juuri näin

ensimmäistä kertaa •koolla •Presidenttiehdokkaat yrittäjien vaaalitentissä. •tavoitteille. •Ehdokkailta tuki yrittäjien työmarkkina-

EIM AG

sivu 5

vuoden aikana 16 000 yritystä on liittynyt Suomen •Yrittäjien •Viimeisen jäseneksi. Tähän joukkoon on hyvä kuulua. sivu 3

E

Yrittäjäjärjestössä on vetovoimaa

BA

Energiaa Pyhäjoelle

NK

uusin ydinvoimala rakennetaan •Pyhäjoelle. •SuomenSijoituspaikkapäätös oli energiapaukku myös alueen elinkeinoelämälle. sivu 11

Säpinää Seinäjoella Komiasti tansittihin! Valtakunnalliset yrittäjäpäivät juhlittiin tänä vuonna Seinäjoella. Ohjelmassa oli mm. presidenttiehdokkaiden vaalitentti, hurjat Ameriikan bileet, Duudsonien pelleilyä ja tietenkin SY:n vuotuinen liittokokous. Olithan säki mukana? sivuT 20 – 24

Kot, kot, kot! Parisentuhatta pikkutipua vilistää tällä hetkellä Pirkanmaalla Ojalan yrittäjäperheen laitumella mutustellen luomuviljaa. Jyrki ja Helena Ojala ovat Suomen ensimmäisiä pienviljelijöitä, jotka ovat uskaltautuneet luomubroileribisnekseen. sivu 12


02

N:o 8 • Lokakuu 2011

Yrittäjä, tässä tulevat titaanit. HTC:n uudet Windows Phone -puhelimet ovat täällä. Tehosta työtäsi Windows-puhelimien älykkäillä sovelluksilla ja ennen näkemättömällä käytettävyydellä. Soneran luotettavassa verkossa hoidat työasiat kätevästi tutun Microsoft Office Mobilen avulla myös liikkeellä ollessasi.

Suomen Yrittäjien jäsenille 150 tekstiviestiä/kk kaupan päälle, kun ostat HTC TITAN -paketin!

Alumiinikuorinen HTC TITAN • Suuri 4,7 tuuman kosketusnäyttö • 8 Mpix kamera ja 16 Gt muistia • Moniajon ansiosta käytät useita sovelluksia yhtä aikaa • Suomenkielinen Windows Phone 7.5 -käyttöjärjestelmä

HTC TITAN -paketti

39

00

€/kk

(24 kk sopimus, alv 0 %)

Tyylikäs HTC Radar • Tarkka 3,8 tuuman kosketusnäyttö

HTC Radar -paketti

• 5 Mpix kamera ja 8 Gt muistia • Moniajo • Suomenkielinen Windows Phone 7.5 -käyttöjärjestelmä

29

00

€/kk

(24 kk sopimus, alv 0 %)

Näihin yrittäjäpaketteihin on kääräisty: • Huikea älypuhelin, jossa on kaikki nykyaikaiset viestintätekniikat sisäänrakennettuina. Puhelimessa Microsoft Outlook ja Office Mobile sekä huippunopea Internet Explorer 9 -selain. • Puheaikaa yli 40 tuntia/kk ja 25 Gt SkyDrive-tallennustilaa verkossa. • Lähes rajattomasti netin käyttöä verkon maksiminopeudella. • Työntekijöiden väliset matkapuhelut veloituksetta määräaikaisella yrittäjäsopimuksella.

Kipaise kaupoille: • Soita Yritysmyyntipalveluumme 0800 134 134 • Käy lähimmässä Sonera Kaupassa tai jälleenmyyjällämme • www.sonera.fi/yritysverkkokauppa

Tarjous voimassa 15.1.2012 asti, vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yrityspaketti

TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi.


03

N:o 8 • Lokakuu 2011

Avaus:

Tänä vuonna järjestöön on liittynyt 16 000 uutta jäsentä. Kaikkiaan meitä on jo 113 000.

Mitä nyt:

K-MARKET SAARIAITTA

MaRa: Koulutuspaikkojen leikkaukset uhkaavat toimialan kasvua Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa tyrmää esitetyt 1 300 aloituspaikan leikkaukset kasvavalle matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. MaRan mukaan ala kärsii jo nyt vaikeasta työvoimapulasta etenkin pääkaupunkiseudulla. Matkailualat työllistävät 130 500 henkilöä ja määrän odotetaan kasvavan selvästi vuoteen 2020 mennessä. Ravitsemispalveluiden käyttö lisääntyy jatkuvasti, ja etenkin venäläisturistien määrä on vahvassa kasvussa. Mikäli viisumivapaus toteutuu, venäläismatkailijoiden osuus vähintään kaksinkertaistuu.

13 859

suomalaisyritystä on konkurssissa, selvitystilassa tai saneerausmenettelyssä kaupparekisterin tietojen mukaan. Konkurssissa oli 9 768 yritystä, selvitystilassa 3 634 yritystä ja saneerausmenettelyssä 457 yritystä. Viime vuodesta konkurssissa olevien yritysten määrä on aavistuksen lisääntynyt, selvitystilassa olevien vähentynyt ja saneerausmenettelyssä olevien pysynyt kutakuinkin samana.

Vaarallisten aineiden kuljetuksien onnettomuuksiin varauduttava huolella

KAUPPIASYRITTÄJÄ Sami Salminen liittyi Suomen Yrittäjien jäseneksi heti yrityksensä alkumetreillä. Salmiselle järjestöä suosittelivat yrittäjäkollegat. — Minusta on tärkeää kuulua yrittäjäjärjestöön, hän toteaa.

Yrittäjäjärjestössä on vetovoimaa

••Suomen Yrittäjien jäsenkehitys on jatkunut myönteisenä jo vuosia. Viimeisen vuoden aikana 16 000

yritystä on tehnyt ostopäätöksen eli liittynyt Suomen kattavimman elinkeinoelämän järjestön jäseneksi. Lotta Tammelin, teksti

JANNE PORKOLA

LEA HULT

V

uoden jokaisena päivänä – arkena ja pyhänä – 50 yrittäjää päättää lähteä mukaan yrittäjien omaan järjestöön. Lukemaa voi jo pitää ainutlaatuisena tuloksena. En usko minkään muun järjestön pääsevän samoihin lukuihin, järjestöpäällikkö Hanna Tapala toteaa. Kaiken kaikkiaan Suomen Yrittäjien jäseniä on nyt noin 113 000. Jäsenmäärän on siivittänyt kasvuun paitsi uusien jäsenten liittyminen myös aiempaa parempi jäsenpysyvyys. – Järjestöstä toki erotaankin, mutta harvoin tyytymättömyyden vuoksi. Useimmat yrittäjät arvostavat tekemäämme edunvalvontatyötä. Aktiivisten jäsenyrittäjien kautta nousevat esille niin lainsäädännön muutostarpeet kuin jäsenistön koulutus-, tiedotus- ja palvelutoiveetkin. Edunvalvontatyön lisäksi oleellisen tärkeitä ovat Tapalan mukaan oikeanlaiset jäsenedut ja palvelut, jotta jäsenet kokevat saavansa täyden vastineen jäsenmaksulleen. Suomen Yrittäjien valtakunnalliset jäsenedut uudistetaankin vuoden 2012 alusta. Tavoitteena on jäsenetujen selkeyttäminen. – Yhteistyökumppaneita tulee olemaan vähemmän, mutta jäsenen saamat edut paranevat, Tapala lupaa.

Joku, jolta kysyä neuvoa. Kuhmosta kotoi-

sin oleva maalari- ja sisustussuunnittelijayrittäjä Minna Porkola, 26, liittyi yrittäjäjärjestöön heti yrityksensä alkumetreillä. – Luonteva sisustuspalvelu -yritykseni virallinen aloituspäivämäärä on 1.10. Koin, että tarvitsen eniten apua ja tukea juuri tässä alku-

aikana 16 000 yritystä on liittynyt Suomen Yrittäjien jäseneksi.

Kaiken kaikkiaan

Suomen Yrittäjien jäseniä on nyt noin 113 000. Sisustussuunnittelija ja maalari Minna Porkola toivoo yrittäjäjärjestön tuovan jatkossa kontakteja. vaiheessa. Yrittäjäjärjestön tärkein anti minulle tällä hetkellä onkin se, että on joku, jolta kysyä neuvoja. Porkola tutustui yrittäjäjärjestöön Uusyrityskeskuksen avustuksella. – Sieltä suosittelivat järjestöä ja laittoivat itse asiassa suoraan pyynnön Kuopion Yrittäjien

Neuvontapalvelu on tärkein jäsenetu, jota itse olen tarvinnut. Sain sieltä nopeasti apua puhelimitse. Monet yrittäjät käyttävät myös paljon Yrittäjien jäsenetukorttia. Sami Salminen

Liittyminen on nyt entistä helpompaa Järjestöön voi liittyä joulukuun alusta lähtien yhä useamman kanavan kautta. Suomen Yrittäjät on käynnistänyt yhteistyön perustayritys.fi-palvelun kanssa. – Jatkossa perustayritys.fi:n kautta perustettava yritys voi samalla liittyä Suomen Yrittäjien jäseneksi. Kanavan kautta on vuonna 2011 perustettu yli tuhat yritystä, Suomen yrittäjien järjestöpäällikkö Hanna Tapala kertoo.

Viimeisen vuoden

Yrittäjäpäivillä lanseerattiin myös sähköinen jäsenpalvelukone. – Jäsenpalvelukone toimii ensivaiheessa jäsenpysyvyyttä vahvistavana, mutta siitä kehitetään vielä vuoden 2011 aikana jäsenhankintaa palveleva versio, Tapala kuvailee. Jäsenpalvelukoneen helppokäyttöisen testin avulla yrittäjä saa hänelle sopivia esimerkkejä Suomen Yrittäjien jäsenilleen tarjoamista palveluista.

SY:n järjestöpäällikkö Hanna Tapala iloitsee, että järjestön jäsenpysyvyys on vahvistunut viime vuosina. toimistoon, että joku olisi minuun yhteydessä. Pian sieltä sitten soitettiinkin. Juttelimme varmaan tunnin puhelimessa yrittäjäjärjestön ihmisen kanssa, kun minulla oli niin paljon kyseltävää. – Kuopion Yrittäjien toimistossa osattiin selittää asiat niin, että ymmärsin ne. Monissa virastoissa puhutaan yleensä pelkkää kapulakieltä, ja sisältö saattaa mennä ihan ohi korvien. Jatkossa Minna Porkola toivoo yrittäjäjärjestöltä verkostoitumismahdollisuuksia ja uusia kontakteja. – Kuopion Yrittäjät järjestää kuulemma paljon tapahtumia. Olisi kiva tutustua muihin yrittäjiin, saada vertaistukea ja ehkäpä jopa yhteistyökumppaneitakin, Porkola toivoo.

Jäseneltä jäsenelle. 31-vuotias K-kauppias Sami Salminen on Minna Porkolaan verrattuna jo vanha tekijä yrittäjäjärjestössä. Salminen on kuulunut Kuopion Yrittäjiin neljä vuotta, ja järjestö on käynyt vuosi vuodelta tutummaksi. – Tällä hetkellä yritän käydä mahdollisimman paljon järjestetyissä tapahtumissa. Lisäksi Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Mika Kolehmainen on ehdottanut minua muutamaan ohjausryhmään, joissa toimitaan kaupungin kanssa yhdessä. Olen myös ehdolla Kuopion Yrittäjien hallitukseen. Salminenkin liittyi Porkolan tapaan järjestöön heti yrityksen käynnistämisvaiheessa. Järjestöön liittyminen kävi luontevasti yrittäjäkollegoiden suosituksesta.

Vuoden jokaisena

päivänä 50 yrittäjää tulee mukaan järjestöön.

Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuksien varalle tulisi luoda valtakunnallinen rekisteri. Sen tulisi sisältää mm. riittävät tiedot asiantuntijoista ja pelastussuunnitelmista. Näin todetaan sisäasiainministeriön pelastusosastolle toimitetussa esityksessä. Ehdotuksessa pidetään tärkeänä, että pelastusviranomaiset järjestäisivät valtakunnallisesti käytännön harjoituksia kuljettajille sekä kuljetusyrityksille.

Kiinteistö- ja turvallisuusalat kiinnostivat Lokakuun puolessa välissä pidetty kiinteistö- ja turvallisuusalojen tapahtumakokonaisuus keräsi kolmen päivän aikana runsaasti alan ammattilaisia ja opiskelijoita Helsingin Messukeskukseen. Kolmen päivän aikana tapahtumissa vieraili 22 984 kävijää. Tapahtumakokonaisuudessa puhuttiin muun muassa energiatehokkaasta korjausrakentamisesta ja isännöintipalveluista.

Vuorottelukorvauksen leikkauksen peruminen vahvistetaan marraskuussa Hallitus on lupautunut peruuttamaan vuorottelukorvauksen alentamista koskevan lakiesityksen, jos työmarkkinakeskusjärjestöjen tekemä raamisopimus toteutuu sovitussa muodossa ja on riittävän kattava. Sopimuksen kattavuus arvioidaan 25.11.2011. Mahdollinen lakiehdotus sisältää siirtymäsäännön, joka koskee työntekijöitä, jotka ovat aloittaneet vuorotteluvapaan ennen vuotta 2012 tai sopineet sen alkavaksi vasta vuoden 2012 puolella. Säännön mukaan vuorottelukorvauksen alentaminen ei vaikuta vuorottelukorvauksen määrään, jos vuorotteluvapaa on alkanut ennen vuotta 2012.

Kysymys&Vastaus:

Yli 90 prosenttia

SY:n jäsenistä on valmiita suosittelemaan yrittäjäjärjestön jäsenyyttä yrittäjätuttavilleen.

Suomen Yrittäjien

valtakunnalliset jäsenedut uudistetaan vuoden 2012 alusta. – Tämä on kuitenkin erittäin hyvä tukiverkosto, Salminen summaa. Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Hanna Tapalan mukaan järjestön paras jäsenhankkija onkin juuri toinen yrittäjä. – Viime jäsentutkimuksemme mukaan yli 90 prosenttia jäsenistämme on valmiita suosittelemaan yrittäjäjärjestön jäsenyyttä yrittäjätuttavilleen, Tapala kertoo. Sami Salminenkin on kannustaa muita yrittäjiä jäseniksi. – Olen huomannut, että yrittäjät tukevat yrittäjiä. Jäsenyys näkyy kaupallani jäsentarroina, ja alueen muut yrittäjät ovat huomanneet sen ja käyttävät mielellään palveluitani. Muut yrittäjät tulevat myös helpommin juttelemaan, kun huomaavat minunkin olevan jäsen. Minusta on tärkeää kuulua yrittäjäjärjestöön, Salminen painottaa.

Tiina Moberg, toimitusjohtaja, Kymen Yrittäjät ry Kysymys: Kuinka suuri Venäjänkaupan merkitys on kymenlaaksolaisille yrittäjille? Vastaus: Venäjä on ja on ollut monille kymenlaaksolaisille yrittäjille tärkein kansainvälinen markkina-alue. Jo maantieteellinen sijainti on tehnyt Venäjästä luontevan kauppakumppanin, rajan molemmin puolin. Tavara-, palvelu- ja projektivienti Kymenlaaksosta Venäjälle on merkittävää monella alalla, ja kuljetusliikenne palveluineen on hyvin vilkasta. Yrittäjissä on useita Venäjän-kaupan konkareita, ja maakunnan elinkeinoelämän ja teollisuuden rakennemuutos on nostanut esiin uusia toimijoita ja toimialoja. Markkina-alue on erittäin tärkeä ja haasteellinen. Yhteyksien luomiseen, toimintamalleihin ja viennin eri vaiheiden rahoittamiseen tarvitaan kannusteita ja työvälineitä niin kehittäjäorganisaatioiden, rajoittajien kuin päättäjien taholta. Rajan tällä puolen kaupankäynti on vilkastunut voimakkaasti, kun venäläiset tekevät alueella ostos- ja vapaa-ajanmatkoja. Venäläiset matkailijat tuovat alueelle miljoonia euroja vuosittain ja ovat suurin alueelle tuleva ulkomaalainen matkailijaryhmä.


04

N:o 8 • Lokakuu 2011

Keskustelu kirjE | Jan Vapaavuori, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja pääkirjoitus | Anssi Kujala, päätoimittaja | 27. lokakuuta 2011

Yrittäjät kantavat yhteiskuntavastuuta

T

yömarkkinakeskusjärjestöt sopivat toissa viikolla ns. raamisopimuksesta eli käytännössä vanhan tupon mukaisesti lähinnä työehtojen parantamisesta. Koko pyörityksestä jäi vaikutelma, että kyseessä oli ennen kaikkea vanhojen korporaatioiden aseman vahvistaminen. Kysymys ei ollut ainakaan suomalaisten yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta tai kannusteista työllistämiseen. Vielä on epäselvää miten keskitetyn sopimuksen lopulta käy. Ehkä paluuta vanhaan ei olekaan. Suomen Yrittäjät on korostanut mm. paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Yritykset odottavat joustavuutta, joka ottaa huomioon kunkin toimialan kehityksen ja yritysten maksukyvyn. Yli 50 000 työllistävää jäsenyritystämme kantoivat vastuuta viime taantuman aikana, eikä irtisanomisiin lähdetty laajamittaisesti. Miten käy nyt, jos talouden pahimmat pelot toteutuvat? On koko yhteiskunnan kannalta huono asia, jos joukkomme – työnantajien enemmistö –on sivussa tärkeästä vuoropuhelusta. Jos siis jatketaan perinteistä vuoropuhelua hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken, kasvu ja hyvinvointi edellyttävät Suomen Yrittäjien olevan vahvemmin mukana – mikäli halutaan säilyttää työpaikat Suomessa. Paradoksaalisesti maamme ongelma on työpaikkojen ulkomaille siirtymisen lisäksi työvoiman väheneminen. Tämä vähentää työpanoksen määrää taloudessa, ja hyvinvoinnin rahoituksen kannalta välttämätön talouskasvu vaarantuu. Yrittäjienkin menestymisen vuoksi on nyt tehtävä kaikki mahdollinen, jotta entistä useampi työikäinen olisi töissä. Suomessa on noin 40 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Osa heistä ei myöskään aktiivisesti hae työtä. Näiden nuorten saami-

Vaikeiden aikojen voittajat

J

nen mukaan työmarkkinoille on yrittäjienkin tärkeä tavoite. Hieman poikkeuksellakin tavalla järjestömme otti asiaan kantaa Seinäjoen yrittäjäpäivillä. Ensisijaisena tavoitteena on löytää keinoja, joilla saadaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret hankitun koulutuksen avulla ammattiin. Kaikilla opiskelu ei eri syistä kuitenkaan onnistu. Siksi on haettava keinoja, joilla nämä nuoret voisivat työllistyä mihin tahansa työhön nykyistä helpommin. Nyt tarvitaan rohkeita toimenpiteitä. Koulutusta vailla ja mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevan nuoren palkkaaminen on nimittäin nykysäännöksillä yritykselle niin iso riski, että palkkaamispäätös jää tekemättä. Seinäjoen viesti oli selvä: kouluttautumattomien nuorten palkkaus on saatava vapaammin sovittavaksi, ja myös työsuhdeturvaan on tehtävä kevennyksiä. Vähän huonomminkin palkattu työ on parempi kuin ei työtä laisinkaan.

oidenkin eurooppalaisten maiden ylivelkaantumisen käynnistämä talouskriisi murentaa kasvun edelly tyksiä Euroopassa. Nopeaa tai helppoa ratkaisua kriisiin ei ole näköpiirissä. Tilanteella ei tarvitse synkistellä tai pelotella, mutta realiteetteja emme voi sivuttaa. Realistista on todeta, että vientivetoisena taloutena Suomi ei voi välttyä talouskriisin vaikutuksilta. Edessämme on parhaimmassa tapauksessa pidempi hitaan kasvun aika. Vastuullinen johtopäätös on, että tämä edellyttää valtiovallalta monia vaikeita päätöksiä – menot ja tulot on saatava tasapainoon ja valtion velkaantumiskierre on katkaistava. Tämän lisäksi on luotava kasvun edellytyksiä. Hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kasvattamiseen tarvitaan yrityksiä ja niissä tapahtuvaa arvonlisäystä. Muuta keinoa ei ole. Jos kriisistä jotakin opimme niin sen, ettei hyvinvointia voi rakentaa velkarahalla. Vaikeina aikoina kasvun kannustinpöytää ei voi kattaa kukkuroilleen. Kysymys on pikem-

PENTTI HOKKANEN

Luotan suomalaiseen yrittäjään ja tahtoon menestyä vaikeinakin aikoina. Jan Vapaavuori

minkin siitä, miten saamme vähemmällä aikaan enemmän. Kansainvälisen kaupan hidastuessa selviydymme parhaiten, kun ylläpidämme kotimaista kysyntää ja hoidamme talouttamme vastuullisesti. Toimintaympäristön vakaus ja vahva julkinen talous ovat myös suomalaisten yritysten menestymisen edellytyksiä. Tähän tähtää myös hallituksen ja työmarkkinaosapuolten työllisyyssopimus, joka tuo talouteen ennustettavuutta. Aivan olennaisia ovat sopimuksen kilpailukykyä edistävät elementit. Yhteisöveroa kevennetään laajamittaisen sovun syntyessä edelleen, yhteensä 1,5 prosenttiyksiköllä sekä otetaan vuoden 2013 alusta käyttöön t&k -verokannustin

Jan Vapaavuori tai muu yritysten kasvua vahvistava verokannustin. Itse luotan kuitenkin suomalaiseen yrittäjään ja tahtoon menestyä vaikeinakin aikoina. Suomalaiset yritykset ovat aina pärjänneet tiukoissa paikoissa. 1990-luvun laman jäljiltä kasvoi ja syntyi monta menestystarinaa. Se pystymmekö uudistumaan, ratkaisee menestyksemme myös tulevaisuudessa. Toivo on asetettava pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, sieltä jos jostakin kumpuavat uudet suomalaiset menestystarinat.

Aina voimme katsoa taaksepäin ja käyttää energiamme harmitteluun. Tai sitten voimme ottaa uuden suunnan, luottaa osaamiseemme ja lähteä rohkeasti eteenpäin. Olemme pieni kansa, sijaitsemme syrjässä maailmankaupan keskuksista, sääolosuhteemme ovat vähintäänkin haastavat eikä kieltämme ymmärrä kukaan. Tästä huolimatta olemme onnistuneet rakentamaan Suomesta menestystarinan. Menestyksemme salaisuus onkin suomalainen yritteliäisyys ja tekemisen henki.

Yrittäjyyttä keksitään uudelleen

Vähän huonomminkin palkattu työ on parempi kuin ei työtä laisinkaan.

TEM alkoi viime vaalikaudella valmistella ns. yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallia. Sen keskeisimmät piirteet ovat rajattu voitonjako sekä yhteiskunnallisesti arvopohjaiset ja sosiaalisesti vaikuttavat lähtökohdat. Kuulostaa kivalta, mutta ei ole. Jos nyt avataan tämä tie, meille on lopulta vaarassa muodostua verosubventoitu, julkisin tuin pyörivä tai muuten kilpailuneutraliteetin kannalta ongelmallinen palveluntuotannon muoto. Nykymuodossaan jo yritykset ovat yhteiskunnallisia: ne maksavat veronsa, työllistävät ja kantavat vastuuta suomalaisesta yhteiskunnasta – myös nuorten työllistämisestä. Olisi kummallista, jos joillekin yrityksille annettaisiin erilaiset toimintamahdollisuudet. Siksi yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallin valmistelu on lopetettava välittömästi.

kirjE | Vesa Tiainen, toimitusjohtaja, Tuneko Oy, www.tuneko.com/suomi

Polttoaineen kulutukseen voi vaikuttaa

V

iimeisessä YrittäjäSanomissa oli artikkeli polttoaineveron vaikutuksista kuljetusyrityksiin ja minun on pakko kommentoida asiaa. Polttoaineiden hinnan nousu vaikuttaa varmasti jokaiseen kuljetusyrittäjään, mutta he voivat myös tehdä asian eteen jotakin, eivätkä vain valittaa asiasta. Suunnittelen ajoneuvoihin ilmanohjaimia ja järjestelmiä, joilla on mahdollista alentaa polttoaineen kulutusta. Ensimmäinen sarjatuotteemme on kuorma-autoihin suunniteltu

aerodynaaminen FleXcap-pölykapseli. Sen avulla 16-akselisissa kuorma-autoissa on päästy prosentin polttoainesäästöihin matka-ajossa, mutta kapselista on paljon muitakin hyötyjä. Kuitenkin kun esittelen tuotettani kuljetusyrityksissä, siellä ei osoiteta minkäänlaista mielenkiintoa kapseleihin tai muihin ilmanohjaimiin, vaikka pelkästään aerodynamiikan avulla pystytään laskemaan polttoaineen kulutusta jopa 15 prosenttia. Tuohon jos sitten vielä lisätään taloudellinen ajotapa, niin ruvetaan olemaan jo

yhteensä 30 prosentin polttoainesäästöissä. Kuljetusyrityksissä tuntuu olevan mielessä vain kilowatit ja kuutiot, kun he miettivät, miten saisivat kustannuksia alaspäin. Isoilla yrityksillä asia ei voi olla rahastakaan kiinni, koska heillä sitä riittää moneen muuhunkin turhaan asiaan. Itse rakennan tällä hetkellä omaa esittelyautoani, jolla pääsen alle 2.4 litraan 85 km/h vauhdissa. Tavoite autolle on asetettu kahteen litraan satasen vauhdissa. Auto on taloudellisin sarjatuotantoauto, jota on tä-

hän päivään mennessä valmistettu eli Volkswagen Lupo 3L. Tavoite on siis päästä 33.3 prosenttia pienempään polttoaineen kulutukseen kuin, mitä tehdas on sen aikoinaan suunnitellut. Haluankin tällä korostaa sitä, että kaikkea on mahdollista parantaa, kun vain tietää mitä asian eteen voi tehdä. Keskivertoauton polttoaineen kulutuksen voi helposti puolittaa aerodynamiikalla, mekaanisilla muutoksilla ja taloudellisella ajotavalla.

YLÖSOTETTUJA Sopimuksissa pitäisi mennä entistä enemmän hajautettuun suuntaan. Keskitetyssä sopimuksessa on vanhan virityksen makua.

Hallituksella on velvollisuus huolehtia yhteiskuntarauhasta. Sen vuoksi hallitus tukee neuvotteluja, mutta ei ole neuvotteluosapuoli.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Aamulehdessä

Julkisten palvelujen tuloksellisuutta on edistettävä vahvasti ja kehitettävä yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa. Palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ratkaise kestävyysvajeongelmia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Karjalaisessa

Euromaiden turbulenssi ole vielä näkynyt suomalaisyritysten rahansaannissa. Tyel-lainojen kysyntä ei ole oleellisesti kasvanut, mutta yritykset ovat peruneet niiden ennenaikaisia takaisinmaksuja.

Ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen Kansan Uutisissa

Pidän yritysverokannan keventämistä myönteisenä, mutta puolen prosenttiyksikön keventäminen on vasta pieni askel. Veroa olisi pitänyt alentaa vähintään 22 %:iin.

Nykymenolla erot kunnallisveroissa saattavat olla jopa 10 prosenttiyksikköä kuntien välillä. Jos näin jatketaan, vuosikymmenen lopulla kunnallisveroprosentti voi olla jopa 30 %.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila Kauppalehdessä

EU on terävöitynyt yrittäjyyspolitiikassaan huomattavasti viimeisten vuosien aikana. On tajuttu, että pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen voi pelastaa meidät talouskriisistä.

Vakuutusyhtiö Garantian toimitusjohtaja Mikael Englund Talouselämässä

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen yle.fi:ssä

Miksi linja-autoliikenteen täytyy maksaa myös ylimääräisiä ilmastoveroja. Myös linjaautoliikenteelle tulisi kompensoida korotuksia, koska lentoyhtiöt ja VR saavat palautuksia.

Suomen Yrittäjien Brysselin edustaja Antti Neimala Kalevassa

Ventoniemen toimitusjohtaja Juhani Puro Kauppalehdessä

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää.

Lehti ei vastaa – Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi

Numero

Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01. 18.01. 20.01.

02/2011

24.02. 15.02. 17.02.

03/2011

24.03. 15.03. 17.03.

04/2011

28.04. 14.04. 18.04.

05/2011

26.05. 17.05. 19.05.

06/2011

25.08. 16.08. 18.08.

07/2011

22.09. 13.09. 15.09.

08/2011

27.10. 18.10. 20.10.

Paino

09/2011

24.11. 15.11. 17.11.

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

10/2011

15.12. 07.12. 09.12.


05

N:o 8 • Lokakuu 2011

Edunvalvonta

Raamitupo ei rohkaise työllistämiseen ••Vaikka ns. raamitupon mukaisten työehtosopimusten syntymisestä ei nyt olekaan mitään varmuutta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kritisoi sen sisältöä.

Lotta Tammelin, teksti

S

uomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna oli Seinäjoella järjestetyillä Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä kriittinen raamitupon tuloksiin. Tulolinjauksessa palkankorotuksille asetettiin 4,3 prosentin raami ja lisäksi 150 euron kertamaksu. Se on Simolinnan mielestä vallitsevassa taloustilanteessa liikaa. – Kerroimme ennen raamitupon syntymistä, että tässä tilanteessa tulisi pidättäytyä kokonaan palkkojen yleisestä korottamisesta ja jättää asia työpaikoilla yrityskohtaisesti arvioitavaksi, SY:n puheenjohtaja kertoo. – Tällaista ratkaisua ei keskusjärjestöjen kesken syntynyt, vaan sen sijaan tuli meidän mielestämme aivan liian myönteisiin talousodotuksiin ripustettu suositus, joka ei palvele nykyisten työpaikkojen säilyttämistä eikä uusien syntymistä, Simolinna jatkaa.

Kustannuksia laatupaketista? Puheenjohtaja Simolinna

korostaa, ettei ratkaisu rajoittunut pelkästään korotuksiin vaan

ANTTI EKOLA

perinteisten tupojen tapaan siihen sisältyy mittava työelämän ns. laatupaketti. – Joka kerta nämä laatupaketit ovat olleet omiaan kasvattamaan työn teettämisen kustannuksia ja nostamaan palkkaamispäätöksen kynnystä. Se on pelkona nytkin. – Sopimuksesta on vaikea löytää edes yhtä ainutta kohtaa, joka voisi rohkaista työnantajia työllistämiseen. Tällaisilla sopimuksilla me suomalaiset sahaamme omaa oksaamme, Simolinna painotti.

Rohkeutta alakohtaisiin neuvotteluihin. Simolinnan

mielestä nyt olisi tärkeää kyetä alakohtaisissa neuvotteluissa varmistamaan, että palkantarkistuksissa voidaan ottaa huomioon yritysten huomattavasti toisistaan poikkeavat tilanteet. – On syytä toivoa, että liittotasolta löytyy rohkeutta tehdä avauksia, joilla työpaikkoja voidaan säilyttää ja lisätä, hän pohtii. Simolinna kuitenkin uskoo, että myös palkansaajaliike kantaa huolta ei vain työssä olevan, vaan koko työikäisen väestön ostovoiman suotuisasta kehityksestä.

Mikko Simolinna on tyytymätön raamitupoon. – Se on mahdollista vain matalan työttömyyden ja korkean työllisyysasteen oloissa.

Yrittäjiä on syytä kuunnella.

Simolinnan mukaan hyvinvointia ja työllisyyttä merkittäviltä osin turvanneita yrittäjiä on nyt tarvetta kuunnella, kun yhteiskunnassa tehdään työllistämi-

Yrittäjänaiset paheksuvat raamineuvotteluja Yrittäjänaisten Keskusliittoa kismittää, ettei työmarkkinaneuvotteluissa otettu esiin vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakoa, kismittää yrittäjänaisia. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 vauvaa ja yksi vauva maksaa Yrittäjänaisten selvityksen mukaan äidin työnantajalle Kela-korvausten jälkeen keskimäärin 12 000 euroa. – On täysin käsittämätöntä, että kaikkien tiedostamassa ongelmassa ei saada aikaan edistysaskelia siitäkään

sen mahdollisuuksiin vaikuttavia ratkaisuja. – Jos nyt raamitupon myötä ollaan palaamassa keskusjärjestövetoiseen sopimiseen, on välttämätöntä, että yritykset ovat järjestöjensä kautta mahdollisimman laajasti mukana näissä hallituksen ja järjestöjen välisissä keskusteluissa. Suomessa on kaiken kaikki-

huolimatta, että nykyisten vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jako ei lisäisi rahanmenoa, Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Heli Järvinen hämmästelee. – Työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöytään on pakko saada yrittäjänaisia, jos tässä asiassa koskaan halutaan edetä. Kyseessä on yksi suurimmista naisten työllistymisen ja naisia työllistävien yritysten laajenemisesteistä, Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Kaarina Jokinen muistuttaa.

aan 90 000 työnantajayritystä, joista Suomen Yrittäjien piirissä on 52 000. Järjestöön kuuluvat 113 000 yritystä työllistävät kaikkiaan 540 000 henkilöä. – Edustamme jo nyt yli puolta kaikista Suomen työnantajana toimivista yrityksistä. Niissä työskentelee satoja tuhansia suomalaisia, Simolinna sanoo.

Yrityksen, jolla ei ole liikaa resursseja, pitää jakaa niitä.

HUS perustaa yksityissairaalansa – yrittäjät huolissaan markkinoiden toimivuudesta Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n hallitus päätti lokakuun 19. päivä perustaa •kaavailemansa •Helsingin ja yksityissairaala HYKSin Oy:n. Päätöksellä voi olla vaikutuksia koko maahan. JARMO NUMMENPÄÄ

Lotta Tammelin, teksti

H

US:n valtuusto hyväksyi yksityissairaalansa perustamissuunnitelman äänin 981 – 101,5. Yhtiön asiakaskunta muodostuisi vakuutusyhtiö- ja palveluseteliasiakkaista, ulkomaisista potilaista ja itse maksavista asiakkaista. – Yhtiö siis ryhtyy harjoittamaan kunnallista elinkeinotoimintaa alan palvelumarkkinoilla ja sitä pyöritetään sairaanhoitopiirin tiloissa ja sen henkilökunnalla. Liiketoimintasuunnitelman mukaan HYKSin Oy saa hyödyntää yksinoikeudella verorahoituksella hankittuja sairaanhoitopiirin resursseja, Lääkäripalveluyritykset (LPY) ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kertoo. – Tätä ei voi missään tapauksessa hyväksyä. Julkinen omistaja voi toki omistaa mitä tahansa tuotantoa, mutta jos se tulee avoimille markkinoille, niin sen täytyy pelata samoilla pelisäännöillä kuin muidenkin toimijoiden, hän jatkaa. Partasen mukaan epäterve kilpailutilanne syntyy, jos ja kun HYKSin Oy saa erityisetuja tuottaessaan palveluja avoimille markkinoille. – Tällainen yhtiö aiheuttaa markkinahäiriöitä ja vääristää toimialan kilpailua. HYKSin Oy:n yritystoiminnan riskeistä vastaavat viime kädessä täysimääräisesti kaikki uusmaalaiset veronmaksajat.

Yrittäjiltä täystyrmäys. Myös

Suomen, Uudenmaan, Helsingin, Espoon ja Vantaan Yrittäjien edustajat tyrmäävät HUS:n suunnitelman. – Kuntien elinkeinopolitiikan päämääränä tulee olla yritysten toimintaedellytysten turvaaminen sekä monipuolisen elinkeinorakenteen ja toimivien markkinoiden kehittäminen – ei yritysten kanssa kilpaileminen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala painottaa.

Ei ilman reunaehtoja HYKSin Oy:n perustamisesta esityksen tehneen HUS:n hallituksen kokouksen jälkeen pääkaupunkiseudun kunnat vaativat mm. seuraavat ehdot:

• Kustannusten laskennan

ja määrittelyn tulee olla tasapuolista ja läpinäkyvää.

Fujitsu PRIMERGY TX140 on uusi, edullinen tornipalvelin yrityksille, jotka ovat vasta nyt huomanneet tarvitsevansa sellaisen. www.fujitsu.fi/palvelimet Fujitsu PRIMERGY TX140 S1 ■ Toisen sukupolven Intel® Core™ i3-2100 -suoritin ■ 4 x Hot Plug 3,5” SATA -levypaikkaa ■ SATA RAID -ohjain (RAID-tasot 0, 1 ja 10) ■ 5 vuoden onsite-takuu, vasteaika 4 tuntia arkisin, maksuton puhelintuki ■ VFY:T1401SF010NC + FSP:GA5S60Z00FIPY1 ■ SVH: 1 187 € alv 0 %

• HYKSin Oy:n liiketoiminnan tulee alentaa HUSin kustan nustasoa.

• HUS- kuntayhtymällä tulee olla vähintään 50 % osuus yhtiöstä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS päätti perustaa yksityissairaala HYKSin Oy:n. Asialla on mittavia vaikutuksia terveydenhuoltoalan markkinoihin. Suomen Yrittäjät lähetti HUSomistajakuntien kunnan- ja kaupunginhallituksille helmikuussa kirjeen, jossa järjestö pyysi arvioimaan ennen kaikkea hankkeen markkinoiden toimivuuteen liittyviä vaikutuksia. Edunvalvontatyötä on jatkettu hankkeen koko valmistelun ajan. – Yrittäjäjärjestöt esittivät lopulta omistajakunnille, että HUS:n valtuusto jättäisi yksityissairaala HYKSin Oy:n perustamisen pöydälle kokouksessaan 19.10.2011. Yhtymävaltuuston

olisi tullut velvoittaa HUS:n hallitusta pyytämään näin merkittävässä asiasta lausunnot sairaanhoitopiirin omistajakunnilta, Kujala sanoo. Kujala muistuttaa myös, ettei kyseessä suinkaan ole vain paikallinen asia, sillä HYKSin Oy:n perustaminen aiheuttanee vastaavanlaisia pyrkimyksiä myös muualle Suomeen.

Tuleeko toimimaan näin? Yrit-

täjäjärjestö ei kuitenkaan ole vielä valmis uskomaan, että HYKSin

Oy tulee toimimaan suunnitellun kaltaisesti. – Päätös on valitettava, mutta en vielä usko toiminnan käynnistymiseen esitetyllä tavalla. Ennen yhtiön perustamista joudutaan vielä pohtimaan kuntasektorin roolia tämäntyyppisen elinkeinotoiminnan harjoittajana ja selvittämään myös lainsäädännön vaatimukset, Kujala sanoo. – Saimme aikaan hyvän keskustelun julkisen ja yksityisen sektorin vastuunjaosta, jonka myötä toivon kuntien pohtivan

• Henkilöstö ei voi omistaa yhtiön osakkeita.

tarkemmin palvelustrategisia linjavalintojaan. Kuntien pitääkin nyt luoda selkeä suunnitelma siitä, miten ne aikovat jatkossa selviytyä palvelujen järjestämisvastuuseen liittyvistä velvoitteistaan. Siihen liittyy väistämättä yksityisen sektorin tuotanto ja sen hyödyntäminen. – Mielestäni kuntien ratkaisu ei voi olla oman reviirin laajentaminen sellaiseen toimintaan, jossa on jo yksityistä tarjontaa. Kuntien pitäisikin oppia hyödyntämään markkinoita tehokkaammin, Kujala jatkaa.

Lisää liksaa pienelle osalle lääkäreistä Sairaanhoitopiiri on perustellut yksityissairaalan perustamista tilojen ja konekannan käytön tehostamistarpeella, henkilöstön sitouttamisella sekä viime aikoina erityisesti mahdollisuudella myydä erityisvaativia hoitoja ulkomaisille asiakkaille. Lääkäripalveluyritysten toiminnanjohtaja Ismo Partanen ei niele annettuja perusteita. Hänen mielestään samat tavoitteet ovat saavutettavissa ilman yhtiön perustamistakin

– Tämä on aivan absurdia, sillä minne julkisen puolen huippuosaajat kuten vaikka aivokirurgit lähtisivät, kun yksityisellä puolella ei ole vastaavia töitä tarjoilla. Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe vahvistaa saman, kyse on palkkapolitiikasta. Hänen mukaansa perimmäinen syy koko operaatiossa näyttää olevan se, että pienelle erityisryhmälle voitaisiin maksaa lisää liksaa. Näin luodaan etuoikeutettu luokka sairaanhoitopiirin

sisälle. Erikoista henkilöstöpolitiikkaa, toteaa, Graeffe. – Nämä asiat pitäisi pystyä hoitamaan normaaleilla työjärjestelyillä. Ei sen takia tarvitse yrityksiä perustaa. HUS voi itsekin hoitaa, että työntekijät viihtyvät työssään. Graeffen näkemyksen mukaan nyt ollaan perustamassa tavallista lääkärikeskusta julkisilla varoilla, sitä ei vain uskalleta sanoa ääneen. Yksikään kunta ei tätä itse tekisi, toteaa Graeffe.

© 2011, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Intel Core, Intel vPro, Core Inside and vPro Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.


06

N:o 8 • Lokakuu 2011

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA  |  Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Vyöt kireälle ja säästöt sukanvarteen ••Eero Lehti varoittaa nopeasti synkkenevistä suhdanteista. Timo Sormunen, teksti Mari-Elina Lemmetty, kuva

S

uomalainen suhdannesyksy on ollut Kreikan velkakriisin ja kivuliaan työmarkkinatilanteen ansiosta harvinaisen sumppuinen. Vaikka isompaa notkahdusta ei meillä koti-Suomessa ole vielä koettu, varoittaa kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja ja yrittäjien ex-puheenjohtaja Eero Lehti käsillä olevasta käänteestä. Siitä on saatu pörssiyhtiöiden tulosvaroitusten myötä esimakua, mutta huomattavasti pahempaa on vielä tulossa. Itse asiassa Taloustutkimuksen ja Suomen Lehtiyhtymän pääomistaja ei lupaile valoisampia aikoja koko ensi vuodelle. – Yrittäjien ei kannata tosiaankaan enää odotella, vaan varautua pahimman varalle, kerätä kassaan rahaa ja sopeuttaa toimintoja. Ihan toinen juttu tietysti on, kuinka moni siihen käytännössä pystyy. Aika moni ajoi itsensä ja yrityksensä kuiville jo edellisen suhdannekuopan aikana, Lehti toteaa.

Kompromissit käyvät kalliiksi. Hänen mielestään selvät

vaaran merkit olivat ilmassa jo keväällä, kun Kreikan tilanne alkoi mutkistua ja hallitusneuvottelut venyivät viikosta toiseen. Viimeinen niitti oli sixpackin maailmoja syleilevä hallitusohjelma ja sen jatkeeksi hiljattain esitelty valtion talousarvio, jotka molemmat kertovat Lehden mielestä omaa kieltään nykyisen hallituspohjan päätöksentekokyvyistä. Selkeiden linjausten sijasta tehdään liikaa kompromisseja.

Lähtökohtana olisi pitänyt olla nollataso. Muuhun meillä ei tässä tilanteessa ole varaa. Eero Lehti

peutussaldo tulee aikanaan olemaan synkkää luettavaa. – On ihan selvää, että jollain konstilla yritykset tähän tilanteeseen ja kustannusten nousuun sopeutuvat. Käytännössä se tarkoittaa toiminnan tehostamista, uudelleenjärjestelyjä, saneerauksia ja väen vähennyksiä.

Kotitalousvähennys kummastuttaa. Kun puhe kääntyy – Kummatkin ovat yrittäjän kannalta selkeitä pettymyksiä. Veronkiristykset eivät taatusti kannusta kasvamaan ja työllistämään, päinvastoin. Tulemme aika pian näkemään, että entistä useampi pk-yritys siirtää toimintojaan Viroon ja muihin kevyemmän verotuksen maihin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, Lehti niittaa.

Työmarkkinanäytelmä tietää sopeutuksia. Jos on puut-

tunut realismia hallitukselta, on se Eero Lehden mielestä ollut pahasti kateissa myös työmarkkinaosapuolilta. Ensimmäinen yllätys oli molempien hinku keskitetyn tulosopimuksen perään. Toinen puolestaan pöytään lyötyjen palkkatarjousten ja -vaatimusten taso, jotka olivat molemmat aivan liian korkeita suhdannenäkymiin nähden. – Minun mielestäni lähtökohtana olisi pitänyt olla nollataso. Muuhun meillä ei tässä tilanteessa ole varaa, hän huokaisee. Useamman laman läpikäyneenä Lehti ennustaa, että lysti tulevista palkankorotuksista tulee jäämään palkansaajapuolella lyhytaikaiseksi. Ensi vuoden so-

takaisin tavallisen suomalaisen pien- ja pk-yrittäjän arkeen, jaksaa Lehti edelleen ihmetellä hallituksen poukkoilevaa veropolitiikkaa. Jo aiemmin mainitun progressiivisen pääomaverotuksen lisäksi hän kummastelee hyvin toimineen, hyvin työllistäneen ja kaikkien kehuman kotitalousvähennyksen leikkaamista. – Se torppasi tehokkaasti myös harmaata taloutta. Nyt otetaan sitten askel ihan toiseen suuntaan, Lehti huokaa. Eniten häntä kuitenkin harmittaa se, että moni hyvälle kasvu-uralle päässyt remonttifirma ja palveluyritys joutuu miettimään tulevaisuuttaan ihan uudelta kantilta. – On ihan selvää, että työllistämis- ja kasvusuunnitelmat menevät kysynnän vähentyessä ihan uusiksi. Lisäväen palkkaamisen sijaan yrittäjä joustaa ja alkaa venyttää uudelleen omaa työpäiväänsä, Lehti toteaa. Tässä on itse asiassa koko suomalaisen pk-kentän suurin pulma. – Yksinyrittäjistä meillä ei tosiaankaan ole pulaa, mutta heidät olisi saatava työllistämään itsensä sijaan muitakin. Tähän ongelmaan ei hallituksella kuitenkaan ole tarjota mitään lää-

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti kummastelee hinkua keskitettyyn tulosopimukseen. Myös palkkatarjoukset ja -vaatimukset olivat aivan liian korkeita, Lehti ärähtää.

kettä. Päinvastoin, työllistäminen ja työn vastaanottaminen on entistä vaikeampaa. Jos saa elinkeino- ja veropolitiikka Lehdeltä pyyhkeitä, ei pisteitä heru myöskään Kreikkakriisin hoidosta. Siinä on kuulemma menty metsään alusta lähtien. – Jokainen voi miettiä, mitä järkeä meidän suomalaisten on tukea muutenkin arvokkailla veroeuroillamme Kreikan harmaata taloutta ja panssarivaunuhankintoja.

Eero Lehti Ikä: 67 v. Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Työura: Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 2007, kauppaneuvos ja kauppatieteiden kunniatohtori, Taloustutkimuksen ja Suomen Lehtiyhtymän hallitusten puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien puheenjohtajana 2002 – 2008, kansainvälisiä luottamustehtäviä muun muassa EU:n talous- ja sosiaalikomitea 1995 – 2008. Perhe: Vaimo ja aikuinen tytär Harrastukset: Autoklassikot, golf, kielet

Hallitus turvaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia Suomalaisten vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli. Siinä Suomen Vientiluotto Oy hoitaa luotonannon ja luottoihin liittyvän korontasauksen ja Finnvera Oyj varainhankinnan ja likviditeetin hallinnan. Rahoitus olisi OECD-ehtoista, ja siihen liittyvät luottoriskit katettaisiin Finnveran vientitakuilla. Luottomuotoisen vienninrahoituksen yhteenlaskettu luottokanta voisi olla enintään kolme miljardia euroa. Suomen nykyinen vienninrahoitusmalli ei ole kilpailukykyinen keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Suomen vientitakuisiin ja korontasaukseen perustuvan mallin ongelmana on liikepankkien vaikeutunut tilanne muun muassa lähivuosina voimaan tulevan Basel­-3sääntelyn takia, joka vaikuttaa jo nyt pankkien kykyyn myöntää pääomatavaroiden viennin edellyttämää pitkäaikaista vienninrahoitusta. Uuden mallin jatkovalmistelussa on tärkeä varmistaa, että Finnveran valtion takauksiin perustuva varainhankinta mahdollistaa riittävän edullisen rahoituksen saamisen pääomamarkkinoilta.

Suhdannerahoitusjärjestelmä jatkuu. Talouspoliittinen

ministerivaliokunta päätti myös jatkaa kotimaisen pk-rahoituksen turvaamiseksi vuosina 2009 – 2011 käytössä olevan Finnvera Oyj:n suhdannerahoitusjärjestelmän voimassaoloa vuoden 2012 loppuun saakka. Työ- ja elinkeinoministeriössä katsotaan, että suhdannerahoitus on vaikeutuneessa taloustilanteessa edelleen tarpeellinen pk-yritysten käyttörahoituksen ja investointien mahdollistamiseksi. Sitä on myönnetty tähän mennessä yhteensä 1 100 yritykselle noin 460 miljoonaa euroa. Suhdannerahoituksiin varattiin kolmeksi vuodeksi 900 miljoonaa euroa.

Suomessa pärjää yhdellä markkinointikumppanilla. Mediapalvelut

Asiakkuusmarkkinointi

Sähköiset mediat:

Yhteystietopalvelut:

Suoramediat:

Datapalvelut:

Markkinoinnin automatisointi:

• Sähköiset hakemistot • Sähköinen mainonta • Sosiaalinen media • Kotisivupalvelut • Hakukonemarkkinointi

• Painetut luettelot • Sähköiset hakemistot • Numeropalvelut • Alanumeroratkaisut

• Keltaiset Sivut • Keltaiset Sivut 365 (PK-sektorin suoraratkaisut)

• Liidimarkkinointipalvelut • Kohderyhmät • Asiakas- ja kampanja-analyysipalvelut • Asiakasyhteystietojen päivityspalvelu • Tekstiviestien hallintapalvelut • Ostokäyttäytymisluokitus

• Työkalut sähköiseen markkinointiin • Työkalut kohderyhmien hallintaan • Jatkuvat asiakasyhteystietojen päivityspalvelut • CRM-integraatiopalvelut

Untitled-12 1

20.10.2011 15.56


07

N:o 8 • Lokakuu 2011

päättäjät yrittävät

Näennäistä ja todellista vaikuttamista

P

ankkikriisiksi äityvän Euroopan velkariisin varjossa eduskunta lähetti hallituksen vuoden 2012 budjettiesityksen valiokuntia kiertävälle radalle. Sieltä se palaa joulun alla suuren salin puhe- ja äänestysrulettiin. Hallituksen budjettiesitykseen jätettiin määräaikaan mennessä kaikkiaan 554 aloitetta. Lienevätkö taloudellisesti epävarmat ajat ja valtiontalouden tasapainovaatimukset hillinneet hurjapäisimpiä aloitetehtailijoita, sillä budjettialoitteiden määrä hupeni noin puoleen viimevuotisesta. Vuosi sitten budjettiin tehtiin 1 147 aloitetta, mikä oli varsin tavanomainen määrä tällä vuosituhannella.

Edunvalvonta Perustienpidon alamäki on katkaistava Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii vuositasolla ainakin 150 miljoonan lisämäärärahoja tienpitoon. Suomen perustienpidon rahoituksesta on leikattu neljäsosa viidentoista vuoden aikana. Samassa ajassa tieliikenteen volyymit ovat lisääntyneet viidenneksen. – Alamäki näyttää jatkuvan, sillä vuoden 2012 valtion budjetissa tienpitoon esitetään yli 10 miljoonan vähennystä, toteaa SKAL:n puheenjohtaja Ahti Myllys. – Ilman tiemäärärahojen tuntuvaa korottamista tieverkkomme rapautuu vähitellen, mikä on kohtalokasta maassa, jonka tiestöt kantavat noin 90 prosenttia sekä henkilöliikenteestä että tavaratonneista.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii vuositasolla ainakin 150 miljoonan lisämäärärahoja tienpitoon. Summa tulisi ohjata myös reuna-alueiden vähemmän liikennöityjen teiden hoitoon. Säästöt tienpidossa näkyvät mm. siltojen huonona kuntona, päällystevaurioina ja kelirikkoteinä.

Raju kilpailutus vauhdittaa.

SKAL uskoo, että perustienpidon alamäkeä on osaltaan vauhdittanut tienhoitourakoiden raju kilpailutus. ELY-keskukset kilpailuttavat alueurakat ja valitsevat poikkeuksetta halvimman tarjouksen. – Kun alueurakat kilpailutetaan laajoina, 500 tiekilometriä käsittävinä urakoina, kilpailus-

sa pärjää muutama iso urakoitsija. Siten Suomen tiestöstä on vastuussa kourallinen yrityksiä, joiden aliurakoitsijaverkko hoitaa tienpidon omalla auraus- ja tienhoitokalustollaan, järjestö painottaa. SKAL:n mukaan malli tuottaa tienpitoon ongelmia, sillä aliurakoitsijat odottavat lupaa pääurakoitsijalta, ennen kuin saavat lähteä tielle esimerkiksi lumisateen jälkeen. Pääurakoitsijalle saattaa urakkaehtojen kannalta olla edullisempaa viivyttää lähtöä, jolloin tiet ovat lopulta hankalia aurata ja tienkäyttäjät tyytymättömiä. – Tämä selittää hidastelua, joka haittaa tieliikennettä. Aliurakoitsijan kannalta tähän tarvitaan muutosta, toteaa Ahti Myllys.

Kilpailutukset tehtävä kestävämmin. Myllyksen mukaan

aliurakoitsijat saattavat jäädä jopa ilman saataviaan, mikäli pääurakoitsija ei kykene vastaamaan tienhoitositoumuksistaan ja pahimmillaan käy niin, että urakoitsija häipyy ennen urakan valmistumista. – SKAL esittää, että kilpailutuksia tehtäisiin kestävällä pohjalla ja otettaisiin huomioon työn jälki. Hyvin velvoitteensa hoitanut yrittäjä voitaisiin palkita suuremmilla laatupisteillä seuraavassa kilpailutuksessa, jolloin halvin hinta ei olisi ainoa valintakriteeri. SKAL tekee parhaillaan selvitystä siitä, onko kilpailutus heikentänyt teiden laatua. Tuloksia saadaan ennen vuoden loppua.

Voimakkaan kasvun odotetaan jatkuvan franchisingsektorilla Suomen Franchising-Yhdistys (SFY) teettämän selvityksen mukaan franchisingsektori tulee kasvamaan lähivuosina voimakkaasti ja nopeammin kuin markkinat yleisesti. Selvitykseen haastateltujen ketjujohtajien tavoitteiden mukaan koko sektorilla haetaan yhteensä 16 prosentin kasvua toimipaikkojen lukumäärässä ensi vuoden loppuun mennessä. Ketjujen lähitulevaisuuden kasvuhaluista kertoo se, että 78 prosenttia haastatelluista ketjujohtajista ilmoitti kasvattavansa ketjunsa yksiköiden lukumäärää nykyisestä tämän ja ensi vuoden aikana.

6 000 uutta työpaikkaa. Ketjujohdon

mukaan

erityisesti

yrittäjävetoisia yksiköitä (joita sektorilla kaikista noin 2/3) aiotaan lisätä tuntuvasti. Tämä tarkoittaa uusien yrittäjien voimakasta rekrytointia. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia ilmoitti tavoitteekseen kasvattaa ketjunsa yrittäjien lukumäärää vuoden 2012 loppuun mennessä. Yhteenlaskettuna yrittäjien määrän haluttaisiin kasvavan noin 23 prosenttia tänä aikana. Tämä tarkoittaa noin 850 uuden yrittäjän rekrytointitarvetta seuraavan puolentoista vuoden aikana. Selvityksessä haastatellut ketjujohtajat arvioivat myös, että heidän ketjunsa tulee tarvitsemaan noin 5 500 uutta työntekijää vuoden 2012 loppuun mennessä.

••• Eniten budjettialoitteita, 196 kappaletta, tehtailivat perussuomalaisten kansanedustajat. Keskustasta aloitteita tuli 177 ja vasemmistoliitosta erotetusta kaksihenkisestä vasenryhmästä 22. Keskustan aluepoliitikot ovat olleet ahkeria budjettialoitteiden tekijöitä myös puolueen ollessa hallitusvastuussa. Viime vuonna keskustalaiset sorvasivat peräti 94 Mari Kiviniemen hallituksen budjettilinjasta poikkeavaa määrärahaesitystä. Ne päätyivät hyvien toiveiden hautausmaalle, samaan läjään opposition esitysten kanssa. Lukuisten budjettialoitteiden pääasiallisena tarkoituksena ei voikaan pitää jonkin asian hoitamista kuntoon. Ne kertovat vaalipiirin äänestäjille Arkadianmäelle valitun edustajan hyvistä tarkoitusperistä ja ahkeruudesta. Aloitteella on enemmän käyttöä kansanedustajan kotikonnuilla, kuin Arkadianmäellä.

••• Oppositiopuolueiden tehtävä on luonnollisesti osoittaa, että niiltä löytyy hallituksen budjettilinjasta poikkeava linja. Sen sijaan hallituspuolueiden kansanedustajien motiivi on henkilökohtaisempi, kun he tekevät omilla esityksillään pesäeroa hallituksen budjettikirjaan. Sosialidemokraattien edustajat jättivät tällä kertaa 68 budjettialoitetta, ruotsalaisten 46 ja kokoomuksen parlamentaarikot 29. Menestystä niille ei voi tälläkään kerralla veikata. Hallituksen ministerit eivät sentään tohtineet omia budjettialoitteitaan jättää, mikä olisikin perin outoa. Hieman kummallista on sekin, että ruotsalaisen eduskuntaryhmän johto osallistui riemurinnoin aloitetehtailuun. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien johtajien vastuullinen tehtävänä on huolehtia, että eduskuntaryhmä pysyy hallituspolitiikan ruodussa. Ei suinkaan villitä johtamaansa eduskuntaryhmää tekemään hallituksesta poikkeavaa politiikkaa. Nyt ruotsalaisten ryhmäpiiskuri Mikaela Nylander muisti hallitusta kahdeksalla omalla esityksellään. Lisäksi ryhmän varapuheenjohtajat Ulla-Maj Wideroos ja Thomas Blomqvist osallistuvat eduskunnan budjettiprosessiin yhteensä yhdeksällä omalla aloitteellaan. Tulemme vielä joulun alla näkemään, että ruotsalaisten eduskuntaryhmän johtajat äänestävät itse omia esityksiään vastaan. Elleivät sitten keksi hyvää syytä pysytellä poissa niistä äänestyksistä, joissa heidän omat aloitteensa menevät ryskyen nurin. Saman kohtalon kokee myös vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Karimäki, joka lähtee budjettitaisteluun kahdella omalla aloitteellaan.

••• Ehkä hieman yllättäen kaikkein tyytyväisimmät hallituksen budjettikirjaan näyttävät löytyvän vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä. Budjettiin tehtiin ainoastaan kaksi määräraha-aloitetta. Isompaa nokan koputtamista ei näytä olevan myöskään vihreillä, jotka tekivät vain viisi aloitetta. Ehkä puolueissa tunnustetaan pelin henki ja aloitetehtailun todellinen luonne. Kun hallituksessa kerran istutaan, on turha potkia aisan yli. Todellinen vääntö käydään budjettineuvotteluissa. Siellä asiat on läpi vietävä, sillä iltalypsy ei tuota tulosta. Valtaa ministerit käyttävät hallituksessa ja vastuuministereinä omissa ministeriöissään. Siellä sijaitsevat ministereiden ja heidän evästämiensä puolueiden todelliset vaikuttamisen paikat.

Mitä työkaveri merkitsee sinulle? Asiaa työkaveruudesta, tosielämäntarinoita ja oikeasti hyviä neuvoja työyhteisön hyvinvoinnin haasteisiin osoitteesta: etera./tyokaveri

facebook.com/tyokaveri

Eläkevakuutusyhtiö Etera tukee suomalaista työelämää ja työkaveruutta. Asiakasyrityksillemme tarjoamme palveluja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Eteran sivustolla etera./tyokaveri voit jakaa ja poimia vinkkejä entistä parempaan työkaveruuteen.


08

N:o 8 • Lokakuu 2011

Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala

Poliitikko – norsu vai käärme?

E

uroopan pk-yritysviikkoa vietettiin lokakuun alussa. Eri puolilla Eurooppaa järjestettiin yhteensä yli tuhat tilaisuutta pk-yrittäjyyden edistämisen merkeissä. Brysselissä viikko huipentui perjantaina 7.10.2011 Euroopan parlamentissa järjestettyyn SME Week Summitiin, joka keräsi satoja yrittäjiä ja yrittäjien edusmiehiä. Pk-yritysviikon päätösseminaari oli korkeatasoinen ja hyvin yrittäjämyönteinen, niin kuin asiaan kuuluu. Kaikkien EU-instituutioiden edustajat kävivät kilvan vakuuttamassa, kuinka nyt on tekojen aika. ”Olemme puhuneet riittävästi, on päästävä teoissa eteenpäin.” Tällaisia tunnelmaa ja odotuksia nostattavaa retoriikkaa käyttivät lähes kaikki esiintyjät pääpuhujista panelisteihin. Seminaarin hauskimman vertauksen esitti Euroopan parlamentin jäsen Edit Herczog. Hän kysyi yleisöltä, mikä on käärmeen ja norsun tärkein ero. Kun kukaan ei tiennyt, Herczog paljasti: ”Norsulla on korvat, käärmeellä ei. Ja siksi me Euroopan parlamentissa haluamme olla norsuja. Me kuuntelemme teitä yrittäjiä, sillä te olette Euroopan tulevaisuus.” Jotakuinkin näin Herczog tyylitteli. Herczog ei ehkä pitäisi siitä, jos me ryhtyisimme jakamaan mepit käärmeisiin ja norsuihin. Loppupeleissä norsuja saattaisi olla ikävän vähän matelijoihin verrattuna. Eläimellisessä vertauksessa oli oma viisautensa, vaikka päätarkoitus olikin naurattaa yleisöä. Viisaus on siinä, että päätöksentekijät voidaan ja heidät pitää panna vastuuseen niin sanoistaan kuin teoistaankin. Kun puheissa luvataan kuunnella, on kuunneltava. Kun sanoissa luvataan tekoja, on niitä rohjettava tehdä.

Norsulla on korvat, käärmeellä ei. Ja siksi me Euroopan parlamentissa haluamme olla norsuja.

••• Suomi johtaa mutta hyytyy Pk-yritysviikolla ja hieman sitä ennen julkistettiin muutamia selvityksiä, jotka kartoittivat juuri noita keskeisiä kysymyksiä: miten pienyritysten edustajia on kuultu valmistelussa ja kuinka se on vaikuttanut käytännön politiikan sisältöön? Tulosten perusteella näyttää siltä, että päätöksentekijät ovat alkaneet kuulla pk-sektoria entistä paremmin. Ikävä kyllä se ei ole vaikuttanut päätösten sisältöön, yrittäjät eivät koe toimintaympäristön muuttuneen paremmaksi. Selvitysten perusteella kuilu korkeiden odotusten ja laihojen tulosten välillä on syventymässä entisestään. Herczogin vertausta mukaillen näyttää siltä, että yrittäjyyden edistämisestä vastuulliset norsut ovat valitettavasti alkaneet madella eri puolilla Eurooppaa. Se on ruma näky. Komission tekemät selvitykset ovat Suomelle myönteisiä. Julkistetun ”Small Business Act -tiedotteen” mukaan Suomella on kaikista EU-jäsenvaltioista paras SBA-profiili. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi sijoittuu erittäin hyvin useimmilla niistä osa-alueista, joita on mitattu. Näitä ovat mm. yrittäjyys, uuden mahdollisuuden tarjoaminen, rahoituksen saatavuus, taidot ja innovaatiot jne. Huolestuttavaa on, että Suomen edistyminen on selvityksen mukaan pysähtynyt. Hyvän aseman säilyttäminen edellyttää toimintaympäristön jatkuvaa parantamista. Juoksun on jatkuttava, ja vauhdin on mielellään vielä parannuttava.

••• Direktiivi kieltämään vanhempien itku Toinen pk-yritysviikon kantavista teemoista oli uuden mahdollisuuden antaminen epäonnistumisen jälkeen. Teemaa käsiteltiin parlamentissa järjestetyssä seminaarissa. Se on lisäksi punaisena lankana komission julkistamassa hyvässä esitteessä ”Menestyksen salaisuus 2011”. Esitteen alkusanoissa komission varapuheenjohtaja Tajani sanoo osuvasti: ”Yrittäjät, jotka päättävät ottaa ratkaisevan askeleen uuden yrityksen perustamiseksi konkurssin jälkeen, ovat olennaisen tärkeitä Euroopan taloudelle yritysten ja työpaikkojen luomisessa.” Seminaarissa aihetta uskallettiin maustaa mustalla huumorilla. Konkurssin kokeneet yrittäjät olivat pyytäneet, että säädettäisiin itkevien isien ja äitien puhelinsoitot kieltävä direktiivi. Useat yrittäjät olivat kokeneet, että vanhempien tuska oli pahinta silloin, kun he olivat jo itse päässeet epäonnistumisen aiheuttaman pahimman järkytyksen yli. Koskettavia ja opettavaisia elämänkohtaloita.

Talous

Tilaajavastuulakia uudistettava varoen ••Tilaajavastuulaki on pyrkinyt vähentämään harmaan talouden syvenemistä Suomessa. Laki kaipaa uudistuksia, mutta ne eivät saisi liiaksi kuormittaa rehellisesti toimivia. FUTUREIMAGEBANK

Outi Kähäri, teksti

J

os yritys käyttää ulkopuolista vuokrattua työvoimaa tai alihankintaa, tilaajan velvollisuus on selvittää, että sopimuskumppani täyttää lakisää teiset velvollisuutensa. Monet työnantajat valvovat systemaattisesti alihankintaa. Esimerkiksi Skanskalla on käytössä sähköinen hankintajärjestelmä, jonka avulla valvotaan myyjien ja urakoitsijoiden toimintaa. Rakennustyömailta löytyy kuitenkin myös niitä, joilla lakisääteiset asiat eivät ole kunnossa. – Pienehkössäkin kohteessa saattaa olla 200 sopimusta, ja toiminnalle asetetut vaatimukset ovat monimutkaisia. Tämä on niin valtavan iso savotta, että ankkoja voi olla, pohtii Skanskan toimialajohtaja Tuomas Särkilahti. – Jos tilaajalle tehdään 200 000 euron sekä 150 000 euron tarjous samaisesta urakasta, herää kysymys, miten tämä on mahdollista, hän jatkaa. Rakennusalalla toimivan Keravan Rakentajatiimin Tapani Koiviston mukaan harmaa talous aiheuttaa merkittäviä kilpailuhaittoja pienyrityksille. – Ongelmia ilmenee etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Tasavertainen kilpailu. Työ-

ja elinkeinoministeriön kolmikantainen harmaan talouden työryhmä on ehdottanut tuntuvia uudistuksia tilaajavastuulakiin rakennus-, majoitus- ja ravitsemisalan osalta. Suomen Yrittäjät ja palkansaajat ovat kuitenkin jokseenkin toisistaan poikkeavilla linjoilla lain uudistamistarpeista sekä sen soveltamisesta. Yrittäjien kannalta tilaajavastuulain tulisi vahvistaa yritysten tasavertaista kilpailua. Palkansaajien näkökulmasta keskeiseksi nousee puolestaan työnantajien vastuu työehtojen noudattamisesta koko alihankintaketjussa. Tilaajan selvitysvelvollisuus on merkittävästi lisännyt tilaajien vastuuta sekä vuokratyöstä että alihankinnoista. Useat lakisääteiset velvollisuutensa tun-

RakennusTYÖmailta löytyy niitäkin yrityksiä, joilla lakisääteiset asiat eivät ole kunnossa.

nollisesti täyttävät työnantajat kokevat kuitenkin selvitysvel-vollisuuden aiheuttavan liikaa kustannuksia ja turhaa byrokratiaa. Selvitysvelvollisuuteen liittyvien tietojen hankkimista ehdotetaan parannettavaksi monin eri keinoin. Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhasen mu-

kaan esimerkiksi kaupparekisteritietoja olisi hyvä saada internetistä maksutta yritys- ja yhteisötietojärjestelmän kautta. Ammattiliittojen Keskusjärjestön lakimies Anu-Tuija Lehto kannattaa puolestaan tilaajavastuun perusteellista laajentamista.

Tilaajavastuu.fi Tilaajavastuu.fi on verkkopalvelu, joka tarjoaa kaikki tarvittavat työkalut tilaajavastuulain hoitamiseen. Palvelu perustuu usean eri tietolähteen hyödyntämiseen. Palvelussa käytettään tietolähteinä mm. Rakentamisen Laatu RALA ry:n, Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:n sekä luottoluokittaja Soliditet Finlandin tarjoamia tietoja. Rakentamisen ja remontoinnin tarjouspyyntöpalvelu Dooxe.fi ja Tilaajavastuu.fi-palvelu ovat myös sopineet yhteistyöstä, jolla urakoitsijoiden Luotettava Kumppani -sertifiointi tuodaan osaksi Dooxe.fi-palvelua. Yhteistyön myötä Dooxe.fi-palvelun työn tilaajat näkevät, mitkä yritykset täyttävät tilaajavastuulain asettamat vaatimukset ja velvoitteet. – Urakoitsijoiden ja yritysten Luotettava Kumppani -sertifiointi tuodaan Dooxe.fi-palvelun asiakkaille helposti käyttöön, mikä kitkee entistä tehokkaammin rakennusalan harmaata taloutta. Yhteistyön myötä saamme uuden kanavan tavoittaa yritykset, jotka muuten on hankala tavoittaa Tilaajavastuu.fi-palvelun käyttäjiksi, sanoo Suomen Tilaajavastuu Oy:n toimitusjohtaja Lars Albäck. Tilaajavastuu.fi-palvelun Luotettava Kumppani -ohjelmassa on mukana noin 6 000 yritystä, joista valtaosa on rakennusalalta.

– Tilaajavastuulailla on ollut merkitystä, mutta tällä hetkellä se on täysin riittämätön. Esimerkiksi sanktiot ovat onnettoman pieniä ja valvontaresurssit vähäiset. Laiminlyöntimaksujen ei välttämättä tarvitsisi olla euromääräisiä, vaan ne voitaisiin sitoa esimerkiksi yrityksen

Konstit on monet? Harmaan talouden torjuntaan on tilaajavastuun lisäksi käytettävä myös muita menetelmiä. Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi verohallinnon ylläpitämää rekisteriä, josta tilaaja voi selvittää alihankkijan mahdolliset verovelat. Rakennusalan työnantajille suunnitellaan myös velvollisuutta ilmoittaa kuukausittain tiedot työntekijöistä ja urakoista verohallinnolle.

Tämän lisäksi rakennusalan valvontaa luvataan parantaa siten, että alan työpaikoilla otetaan käyttöön veronumerot pakollisissa kuvallisissa tunnistekorteissa. Lakiuudistuksen myötä veronumero on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna. Heinäkuun alusta alkaen käynnistyvillä rakennustyömailla kaikilla ulkomaisilla työntekijöillä tulee myös olla veronumero.

liikevaihtoon, kaavailee Lehto.

Ei saa kohtuuttomasti vaikeuttaa. Tilaajavastuulakia oli-

si mahdollista kehittää siten, että tilaajan vastuu ulotettaisiin koko aliurakoitsijaketjuun. Ketjuvastuu laajentaisi selvitysvelvollisuuden alihankintaketjun kaikkiin osiin, jolloin tilaaja joutuisi vastuuseen alihankkijan lakisääteisistä maksamattomista eläke- ja sosiaalimaksuista sekä veronkierrosta. Vanhasen mukaan ketjuvastuu olisi vieras Suomen oikeusjärjestelmälle. – Ei voida ajatella, että tilaajalla olisi taloudellinen vastuu sopimuskumppanin saatavista. Yrityksen ei tule joutua hankaluuksiin, jos se on huolellisesti hankkinut kaikki tarvittavat selvitykset alihankkijalta.


09

N:o 8 • Lokakuu 2011

ja yhtenäinen euro•maksualue •E-lasku, verkkokauppa SEPA näyttäytyvät yhä useammin yritysten arjessa. Niiden käyttöönotto luo monia etuja liiketoiminnalle. Kimmo Turunen, teksti

SAMULI KAIJOMAA

Osakeyhtiö

Y

rityksen näkökulmasta siirtyminen SEPAan on iso askel sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Uudet eurooppalaiset standardit merkitsevät tuntuvia hyötyjä yritykselle. – Niiden myötä yritys saa käyttöönsä yhden maksutyypin, joka sopii erilaisille maksuille. Nythän erilaiset maksutyypit edellyttävät niille sopivia tietojen tallennusohjelmia, reskontraa sekä käsittelysääntöjä, kertoo johtaja Erkki Saarelainen Nordeasta. SEPA yhdistää palkanmaksun, maksut kotimaahan ja maksut euroissa euroalueella samaan standardiin. Entä mitä lysti maksaa? – Totta kai uuden hankkiminen vaatii investointeja, mutta tässä tapauksessa ne maksavat itsensä takaisin sangen nopeasti, sillä järjestelmän päivittäminen yksinkertaistuu. Nykyäänhän päivityksiä on tilattava niin palkanlaskentaan kuin laskujen ja ulkomaanmaksujen hoitamiseen. Jatkossa tarvitaan vain päivitys maksamisen ohjelmistoon. SEPAa onkin tarkasteltava pitkän tähtäimen investointina, Saarelainen sanoo.

Toimet helpottuvat. Hän korostaa myös, että tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjien toimet helpottuvat, kun ohjelmistojen määrä vähenee. SEPA helpottaa myös yrityksen laajentumista maasta toiseen. – On samantekevää, minne päin euroaluetta yritys laajenee, maksaminen hoituu euroalueella yhtenäisillä säännöillä. Eurotilejä ei tarvita enää useassa maassa. Yksi tili riittää, koska maksaminen euroissa on samanlaista niin kotimaahan kuin ulkomaille. – Myös likviditeetin hallinta yksinkertaistuu, kun yksi tili kertoo, kuinka paljon euroja on käytettävissä, Saarelainen huomauttaa. E-lasku yksinkertaistaa asioiden hoitamista. Asioi-

den yksinkertaistamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen liittyy myös e-laskutus. Sen avulla varmistetaan, että kaikki esteet katoavat rahan kotiuttamiseksi yrityksen tilille. Saarelaisen mukaan e-lasku on nopea ja helppo tapa hoitaa laskutusta. – On myös muistettava, että mitä helpompaa laskun maksaminen on, sitä nopeammin las-

lahjansaajana.

Sukupolvenvaihdosta koskevasta verohuojennuksesta säädetään perintö- ja lahjaverolain 55–57 §:ssä. Säännöksissä ei edellytetä, että lainkohdassa tarkoitettu yritysvarallisuus siirtyy lahjoittajan sukulaiselle tai että lahjoituksen

Erkki Saarelainen on työskennellyt Nordeassa ja sen edeltäjissä yhteensä 24 vuotta markkinoinnin, asiakasvastuun ja myynnin johtotehtävissä. Tällä hetkellä Saarelainen toimii Cash Management Sales -yksikön varamaajohtajana. Ennen pankkiin tuloa hän oli lähes seitsemän vuotta Tieto Oyj:ssä myyntipäällikkönä yritysmyynnin ja maahantuontitehtävien parissa. ku tulee hoidetuksi. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kännykkään tuleva lasku maksetaan saman tien. Saarelainen uskoo, että myös verkkokauppa ja siihen liittyvä maksaminen kasvaa voimakkaasti jatkossa. Yhä useampi yritys harkitsee verkkokaupan perustamista vakituisen kauppapaikan tilalle tai sen rinnalle.

Verkkokauppa kasvaa koko ajan. Verkkokaupan kotimaan

osuus on kasvanut ripeästi viime vuosina. Verkkokauppatilaston luvut vuodelta 2010 kertovat, että verkkokaupan kokonaismäärä oli viime vuonna noin 9,4 miljardia euroa, mistä kotimaahan jäi reilut 80 prosenttia. Saarelaisen mukaan edelleen tavoiteltava osuus on kuitenkin 1,6 miljardia euroa, joka siirtyy verkkokaupassa ulkomaille. – Verkkokauppa helpottaa ostamista ratkaisevasti. Ostaja voi mennä nettiin, kun hänelle sopii, tilata tavarat ja maksaa ne. Myyjää puolestaan on tyytyväinen, kun maksaminen tapahtuu tavaran tilaamisen yhteydessä. – Myyjän likvidideetin hallinta ei juuri voi tehokkaammaksi tulla, Saarelainen sanoo. Mistä yritysten kannattaa aloittaa e-palveluiden käyttöönotto? – B-to-b-liiketoimintaa harjoittaville luonnollinen aloituspaikka on e-lasku. Kuluttajakaupan puolella se voisi olla verkkokauppa ja e-maksun käyttäminen.

Kysyntä säilyi hyvänä maaseudun matkailuyrityksissä Matkailupalvelujen kysyntä on säilynyt suhteellisen hyvänä suomalaisissa maaseutumatkailuyrityksissä taloussuhdanteiden heilahteluista huolimatta. Odotukset loppuvuodelle ovat kuitenkin varovaisempia kuin vuosi sitten. Vuosi 2010 oli kaikkiaan maaseutumatkailulle hyvä, vaikkakin taloudellisesti epävarmat ajat näkyvät nyt erityisesti työmatkailun kysyntäodotuksissa. Tiedot perustuvat Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n tekemään suhdannekyselyyn. Kesään 2010 verrattuna kesäajan kotimaisten yksittäisten vapaa-ajanmatkailijoiden kysyntä kasvoi kesä-elokuussa 36 prosentilla maaseudun matkailuyrityksistä. Samalla tasolla kysyntä pysyi 43 prosentilla yrityksistä. Myös kotimaisen vapaa-ajan ryhmämatkailun kysynnässä näkyi selvää piristymistä.

Sukupolvenvaihdostilanteessa voi olla tarkoituksenmukaista luovuttaa omistajanvaihdoksen kohteena olevan yhtiön osakkeita paitsi suoraan luonnollisille henkilöille myös osakeyhtiölle. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksessään KHO:2011:44 ottanut kantaa tapaukseen, jossa sukupolvenvaihdoksessa on toisena lahjansaajana ollut osakkaan poika ja toisena pojan perustama ja kokonaan omistama osakeyhtiö.

Ulkomaalaisia lomailijoita odotetaan myös sesongin ulkopuolella. Ulkomaisten yk-

sittäisten vapaa-ajanmatkailijoiden kysyntä oli vuoden 2010 kesän tasolla lähes puolella yrityksistä. Kysyntä kasvoi jonkin verran tai merkittävästi 30 prosentilla yrityksistä. Ulkomaisia lomanviettäjiä maaseudun matkailuyrityksiin saapui kesän aikana selvästi eniten Venäjältä ja Saksasta, Ruotsista ja Virosta. Myös sveitsiläisten matkailijoiden osuus oli selvässä kasvussa. Maaseutumatkailuyrittäjien mielestä tarvitaan nykyistä enemmän toimenpiteitä Suomen vetovoiman ja matkailupalvelujen näkyvyyden lisäämiseksi ulkomailla. Lähes puolet maaseudun matkailuyrityksistä arvioi kotija ulkomaisen vapaa-ajan matkailun pysyvän loppuvuonna viime vuoden tasolla.

tulisi tapahtua luonnolliselle henkilölle. Verosäännöksessä tarkoitetun sukupolvenvaihdosluovutuksen lahjansaajana voisi siten olla myös osakeyhtiö, vaikkakin osakeyhtiön kirjanpidon näkökulmasta vastikkeettomasti saadut varat kasvattavat lähtökohtaisesti sijoitettua vapaata omaa pääomaa ja koituvat siten osakkaiden hyväksi. Tämän vuoksi osakeyhtiön ollessa lahjansaajana voitaisiin omaisuuden katsoa hyödyttävän taloudellisesti luopuvan osakkaan lähipiiriin kuuluvia osakkeenomistajia heidän osakeomistustaan vastaavissa suhteissa. Lahjaveroa ei määrättäisi yhtiölle vaan osakkaalle, jonka hyväksi varallisuuden katsottaisiin siirtyvän. Lahjaveroluokka määräytyisi lahjanantajan ja

lahjansaajan mahdollisen sukulaisuussuhteen mukaan. Lahjaveroluokkia ovat nykyisin I ja II veroluokat, joista jälkimmäisessä lahjavero on yli kaksinkertainen I veroluokkaan nähden. Osakeyhtiölle määrätään lahjavero aina II veroluokan mukaan.

KHO:n

vuosikirjaratkaisu

KHO:2011:44. Olennaisena oikeuskysymyksenä tapauksessa oli se, katsottiinko lahjansaajaksi lahjoittajana olleen A:n pojan B:n omistama osakeyhtiö vai B itse, ja oliko vero määrättävä yhtiölle II veroluokan vai B:lle I veroluokan mukaan. Verovirasto oli katsonut, että lahjavero osakeyhtiö V Oy:lle tehdystä luovutuksesta tuli määrätä B:lle I veroluokan mukaan, koska B katsottiin tosi-

asialliseksi edunsaajaksi. KHO totesi kuitenkin, että sukupolvenvaihdoslahjoitus on mahdollinen myös osakeyhtiölle. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan A tulee nimenomaan lahjoittamaan osakkeet B:n omistamalle osakeyhtiölle. Sitä, ettei osakeyhtiölle annettua lahjoituta myöskään siviilioikeudellisesti anneta osakas B:lle, korosti rinnakkainen vaihtoehtoinen ennakkoratkaisuhakemus, jossa lahjoitus annettaisiin B:lle. KHO:n mukaan perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitetuksi lahjansaajaksi on lahjoituksen tullessa V Oy:lle katsottava tämä yhtiö. Yhtiön tuli maksaa lahjasta verot II veroluokan mukaan.

Johtopäätöksiä. Ratkaisun mukaan osakeyhtiölle tehdyn

lahjoituksen lahjavero tulee yhtiön maksettavaksi. Jos osakeyhtiölle tehdyn lahjoituksen tosiasialliseksi lahjansaajaksi ja lahjaveron maksajaksi olisi katsottu I veroluokkaan kuuluva yksityishenkilö, olisi lahjaveron määrä ollut yli puolet vähemmän kuin II veroluokkaan kuuluvalle osakeyhtiölle määrättävä lahjavero. Osakeyhtiö voi kuitenkin maksaa suuremman lahjaveron itse, eikä vastaavia varoja tarvitse tällöin jakaa yhtiöstä osakkaalle lahjaveron maksamisen mahdollistamiseksi. Lahjaveroa ei voi vähentää osakeyhtiön verotuksessa. Osakeyhtiön hankkiessa omia osakkeitaan alihintaan on verotus- ja oikeuskäytännössä katsottu muut osakkaat lahjansaajiksi. KHO:n ratkaisun voidaan

katsoa puoltavan osakeyhtiön katsomista lahjansaajaksi myös omia osakkeita hankittaessa. Ratkaisu poikkeaa viimeaikaisesta verotus- ja oikeuskäytännöstä ja avaa mahdollisuuden pitää lahjoitukseen liittyvät kustannukset yhtiön tasolla. JARI KIPPOLA

Etua e-meiningistä

Talous Osakeyhtiö lahjansaajana sukupolvenvaihdostilanteessa

Kirjoittaja Harri Vehviläinen toimii veroasiantuntijana KPMG:llä erityisalueenaan omistajajohtoisten yritysten verotus.


10 Yritysten maksukäyttäytyminen kääntyi heikompaan suuntaan Edelleen toimivista yrityksistä 6,50 prosenttia eli 28 137 yritystä oli perinnän kohteena vuoden kolmannella neljänneksellä, selviää valtakunnallisesta maksuviivetutkimuksesta. Perinnän kohteena olevien yritysten määrä oli kasvanut lähes kaikissa kokoluokissa vuoden takaiseen verrattuna. Vain 5 – 9 työntekijän yrityksissä perinnän kohteena olevien

yritysten osuus laski hieman. Perinnän kohteena olevien yritysten suhteellinen osuus kasvoi eniten 10 – 19 työntekijän yritysryhmässä, jossa kasvua oli viidenneksen verran vuoden takaiseen verrattuna. Perinnän kohteena olevien yritysten suhteellinen osuus oli vuoden kolmannella neljänneksellä korkein majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa perinnän

kohteena oli 10,46 prosenttia toimialan yrityksistä. Perinnän kohteena olevien yritysten osuus oli korkea myös rakentamisessa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä kiinteistöalan toiminnassa, jonka kehitys on huolestuttavaa, sillä perinnän kohteena olevien yritysten määrä on kasvanut yli kolmanneksella viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Sinä uraa uurtava Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja

N:o 8 • Lokakuu 2011

Talous

PIHI-seurantajärjestelmä auttaa säästämään polttoainekuluja AUTOYHTYMÄ ROIMOLA

Mirka Moilanen, teksti

E

nergiatehokkuuden parantaminen leikkaa kuljetusyritysten kustannuksia ja parantaa tulosta sekä kilpailukykyä. Myös asiakkaat vaativat entistä täsmällisempää tietoa kuljetusten ympäristövaikutuksista. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimuksen uusi seurantajärjestelmä PIHI auttaa kuljetusalan yrityksiä säästämään polttoainekuluja ja parantamaan kilpailukykyään kovassa markkinatilanteessa. – Kuljetusyritys voi hyödyntää PIHI-seurantajärjestelmää sekä oman toimintansa kehittämisessä että palvelujensa markkinoinnissa. Energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneille yrityksille on luvassa myös koulutusta ja muuta tukea, kertoo neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä. PIHI-seurantatyökalun saa käyttöön liittymällä tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimukseen. Järjestelmän ylläpidon kustannuksista vastaa liikenne- ja viestintäministeriö, ja sen käyttö on kuljetusyritykselle maksutonta.

Kuljetusyrittäjä Tomi Roimolan mukaan polttoainekulujen seuranta saa miettimään keinoja kulutuksen pienentämiseksi.

Taloudellinen ajotapa kannattaa Miehikkälässä maatilojen maidonkeräilyyn erikoistunut Autoyhtymä Roimola Ky on seurannut kalustonsa polttoaineenkulutusta jo vuosia. – Polttoainesäästöt ovat nelinumeroinen luku vuodessa yhtä autoa kohden. Seuranta saa miettimään erilaisia keinoja kulutuksen pienentämiseksi, kuljetusyrittäjä Tomi Roimola toteaa. Roimola pitää mielenkiintoisena PIHI-

seurantajärjestelmän mahdollisuutta verrata oman yrityksen energiankulutusta toimialan keskiarvotietoihin. – Myös järjestelmästä tulostettava energiatodistus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi asiakirja, kun asiakas kilpailuttaa kuljetusyrityksiä. Roimola on huolissaan pienyrittäjävaltaisen kuljetusalan talous- ja kilpailutilanteesta ja ennustaa lukuisia konkurs-

seja. Polttoaineverotuksen kiristymisen ja vallitsevan markkinatilanteen vuoksi tarkka taloudenpito on alalla elinehto. – Vinkkinä toisille kuljetusyrityksille haluan sanoa, että kiinnittäkää huomiota taloudelliseen ajotapaan, koska se säästää polttoaineen lisäksi muutenkin kalustoa. Taloudellinen ajotapa yleistyy varmasti, kun muistatte palkita kuljettajat, Roimola ohjeistaa.

Tästä on kyse: Dieselpolttoainevero nousee yhteensä lähes 11 senttiä ensi vuoden alussa, kun nykyinen hallitus päätti nostaa verotusta 2,65 senttiä jo aikaisemmin päätetyn 7,9 sentin korotuksen lisäksi.


11

N:o 8 • Lokakuu 2011

Energia

Voimaa Pyhäjoelle ••Energiayhtiö Fennovoima käynnistää uuden ydinvoimalansa rakentamisen ensi vuonna Pyhäjoella. Projekti on jymypaukku pohjoisten maakuntien elinkeinoelämälle.

FENNOVOIMA

Lotta Tammelin, teksti

T

ällä hetkellä Pyhäjoen Hankikiven niemellä näyttää vielä rauhaisalta. Ruska hiipii puihin ja luonto valmistautuu talveen. Reilun vuoden kuluttua elo samalla niemenkärjellä tulee olemaan kuitenkin hyvin erilaista, kun energiayhtiö Fennovoiman uuden ydinvoimalan rakennustyöt aloitetaan. Ydinvoimalan saaminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan oli monille tahoille lähestulkoon lottovoitto. – Yrityspuolella kaikkien, jotka vähääkään toimivat rakentamisprosessiin liittyvällä toimialalla, mieliala on hirveän korkealla, iloitsee Suomen yrittäjien varapuheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Kortesoja. Kortesojan mukaan hankkeen eteen on yrittäjäpiireissä tehty vuosia töitä. – Kun päätös tuli, se palkitsi yrittäjien tekemän työn ja valmistelun. Panostukset eivät ole menneet hukkaan. Fennovoimalla oli ydinvoimalan sijoituspaikaksi kaksi vaihtoehtoa: Simo ja Pyhäjoki. Tiiviisti hankkeen hyväksi toimineelle Jorma Kortesojalle ydinvoimalan saaminen Hanhikiven niemelle ei ollut yllätys. – Olen ollut Fennovoiman ryhmässä mukana ja olin koko ajan positiivinen, että saamme voimalan. Tekniset faktat puolsivat Pyhäjokea.

Tuhansia työpaikkoja. Ydin-

voimalan rakentamiseen liittyy erityisesti alkuvaiheessa monenlaista tehtävää: metsän raivaamista sekä tien- ja maanrakennusta. – Rakennusvaiheessa tarvitaan osaajia laidasta laitaan – putkimiehiä, sähkömiehiä, rakennusmiehiä. Kortesojan mukaan hanke koskettaa Pohjois-Pohjanmaan alueella todella laajaa yritysjoukkoa. – Tällä on valtavan suuri kerrannaisvaikutus elinkeinoelämälle. Jos ajatellaan, että meiltä lähtee isommat ja miksei pienemmätkin yritykset urakoimaan Pyhäjoelle, niin maakuntaan jää muille tilaa laajentua ja toimia. Tämä tulee työllistämään kaikkien alojen yrityksiä. Jos ei paikan päällä, niin sitten ainakin maakunnassa. Pyhäjoen ydinvoimalan arvioidaan valmistuvan noin 2020. Projekti tuo tullessaan noin 4 000 työpaikkaa. ��� Kerrannaisvaikutuksen kertoimeksi on arvioitu kolmea, eli se tarkoittaisi lopulta noin 12 000:ta työpaikkaa. Kaikkein suurin hyötyjä tässä ovat pkyritykset. Lisäksi ydinvoimalaprojekti tuo alueelle vireyttä ja

Suomalaiset aurinkoteknologiayritykset palkittiin Tekniikan Akatemia jakoi Millennium Distinction Awards -tunnustuspalkinnot kolmelle aurinkoteknologia-alan yritykselle. Palkittavat yritykset ovat vantaalaiset Beneq Oy ja Naps Systems Oy sekä vaasalainen Vacon Oyj. Tekniikan Akatemian toimitusjohtaja Ainomaija Haarla iloitsee, että tunnustuspalkinnon tavoitteiden mukaisesti tälläkin kertaa Suomesta löytyi laajalti osaamista Millenniumteknologiapalkinnon voittajan alalta. – Kartoitimme valintalautakunnan kanssa kattavasti sekä yrityskenttää että tutkijoita eri puolilta maata, ja oli ilo todeta, että varteenotettavia ehdokkaita oli useita. Nyt palkitut antavat hyvän poikkileikkauksen aurinkoenergian huippuosaamisesta Suomessa. Palkitut yritykset ovat osaltaan vauhdittaneet alan nopeaa kasvua.

Tästedes se tarvittava tiedosto ei ole vain kollegan koneella. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Kortesoja onnitteli Fennovoima Oy:n toimitusjohtajaa Tapio Saarenpäätä hyvästä sijoittumispäätöksestä. ihmisten tulevaisuudenusko on noussut, Kortesoja kertoo.

Yrittäjäjärjestö lobbaamassa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittä-

jien puheenjohtaja uskoo, että alueen yrittäjäjärjestön rooli hankkeen toteutumisessa Pyhäjoelle on ollut iso. – Lähdimme lobbaukseen mukaan 2007. Työtä on tehty valtavasti, ja olemme järjestäneet lukuisia seminaareja. Olemme myös kartoittaneet yritysten halukkuutta osallistua projektiin. – Teimme yrittäjille stressitestin. Se oli osaksi myös tilaustyötä Fennovoimalle, jotta he

Pystyimme näyttämään alueen potentiaalin Fennovoimalle. Jorma Kortesoja

pystyivät selvittämään, mitä mahdollisuuksia tältä alueelta löytyy. Testi tehtiin toimialoittain, ja mukana olivat esimerkiksi rakentaminen, suunnittelu, liikenne ja kauppa. Testissä kartoitettiin Kortesojan mukaan paikallisten yritysten osallistumista suuriin FENNOVOIMA

kansainvälisiin hankkeisiin, kielitaitoa, laatujärjestelmiä ja kansainvälisiä urakkasopimuksia yms. – Tätä kautta saimme koottua ison rekisterin yrityksistä, jotka haluavat osallistua projektiin. Pystyimme näyttämään alueen potentiaalin Fennovoimalle. Energiayritys Fennovoima onkin kertonut aikovansa käyttää projektissa 60-prosenttisesti suomalaisyrityksiä. Esimerkiksi Olkiluodossa vastaava luku on ollut vain 20 prosenttia.

Puolesta ja vastaan. Ydinvoi-

ma nostattaa aina voimakkaita

tunteita puolesta ja vastaan. Niin se tekee myös nyt. – Joskus aikanaan nousivat valtavat kansanliikkeet turvevoimalan tuloa vastaan. En kuitenkaan pysty muistamaan, milloin viimeksi siitä olisi puhuttu jotain negatiivista. Päinvastoin nyt on puhuttu paljon sen työllistävistä vaikutuksista, Kortesoja kuittaa. – Kyllä vastustajia siis on, mutta kun pannaan edut ja haitat samalla viivalle, niin suurin osa on kuitenkin positiivisella kannalla. Yleisin kommentti on ollut, että emme vielä edes tiedä, mitä kaikkea positiivista tämä tuokaan alueellemme.

Miksi Pyhäjoki? Pyhäjoen puolesta puhui Fennovoiman mukaan useampi tekninen asia, joiden vuoksi ydinvoimala on helpompi rakentaa Pyhäjoelle. Pyhäjoen kallioperä on osoittautunut tutkimuksissa ehyemmäksi. Tämä tarkoittaa helpompia louhinta-, tiivistys- ja kaivantotöitä. Pyhäjoella seismiset suunnitteluarvot ovat matalammat kuin Simossa. Tämä vaikuttaa sekä ydinvoimalarakennuksen että sen sisälle asennettavien laitteiden mitoitukseen. Jäähdytysvettä varten rakennettavat tulo- ja poistotunnelit ovat Pyhäjoella noin kilometrin lyhyempiä. Pyhäjoella laitoksen välittömässä läheisyydessä asuu ja mökkeilee erittäin vähän ihmisiä, joten työmaa aiheuttaa vähän häiriötä naapurustolle.

Fujitsu PRIMERGY TX140 on uusi, edullinen tornipalvelin yrityksille, jotka ovat vasta nyt huomanneet tarvitsevansa sellaisen. www.fujitsu.fi/palvelimet Fujitsu PRIMERGY TX140 S1 ■ Toisen sukupolven Intel® Core™ i3-2100 -suoritin ■ 4 x Hot Plug 3,5” SATA -levypaikkaa ■ SATA RAID -ohjain (RAID-tasot 0, 1 ja 10) ■ 5 vuoden onsite-takuu, vasteaika 4 tuntia arkisin, maksuton puhelintuki ■ VFY:T1401SF010NC + FSP:GA5S60Z00FIPY1 ■ SVH: 1 187 € alv 0 %

Tältä Hanhikiven niemi tulee näyttämään, kun uusi ydinvoimala on valmistunut.

Sähkösäästöjä työpaikaltakin vietetään päivittäin noin kahdeksan tuntia, joten energiankäyttöön •kannattaa •Työpaikalla kiinnittää huomiota sielläkin.

T

yöpaikkojen keskimääräistä energiankulutusta on lähes mahdotonta arvioida, sillä kulutuksen haarukka on valtava. Sähköä kuluu yhtä henkilöä kohden todennäköisesti vähemmän kuin kotona. Kulutus ei silti ole merkityksetöntä, sillä työpaikalla vietetään kolmasosa vuorokaudesta. – Suomen toimistoissa on työasemien ja oheislaitteiden sähkönkulutuksessa saavutettavissa hurjia säästöjä yksinkertaisilla toimenpiteillä. Motivan mukaan säästöpotentiaalia on 600 gigawattituntia. Sillä määrällä sähköä lämmittäisi jopa 30 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa vuoden ajan, kertoo energiaasiantuntija Airi Laakkonen Vattenfallilta.

Tyhjäkin toimisto kuluttaa energiaa. Samoin kuin kotona,

myös työpaikalla energiaa kuluu, vaikka rakennus olisi tyhjä. Sähköä tarvitaan muun muassa ilmastointiin ja valaistukseen. – Usein kellolaite sammuttaa rakennuksesta valot vasta myöhään illalla, siihen asti valot palavat tyhjässä toimistossa. Esimerkiksi liiketunnistimella ohjattava valaistus on energiatehokas, sillä sen avulla ei valaista tyhjiä huoneita ja käytäviä, Laakkonen neuvoo. Toimistossa energiaa vievät eniten valaistus, tietotekniikka ja ilmastointi. Työpaikalla tietokoneet, tulostimet, kopiokoneet ja muut vastaavat ovat yleensä koko päivän päällä ja kotilaitteita järeämpiä. Energiatehokkain tietokone on läppäri, jonka keskikulutus on noin 0,02 kWh tunnissa. Pöytäkone puolestaan kuluttaa 130 – 170 kWh tunnissa.

Mitä hyötyä energiansäästöstä on? Rahallinen hyöty on

yleensä yksi tärkeimmistä energiansäästösyistä. Työpaikalla tätä syytä ei kuitenkaan tule ajateltua, sillä sähkölaskun maksaa joku muu. – Kiinteistöstä työnantajalle aiheutuvat kulut voivat vaikuttaa esimerkiksi palkankorotuksiin. Kun kulut pienenevät, korotuksiinkin ehkä suhtaudutaan myönteisemmin. Ja ympäristöönhän energiansäästö vaikuttaa joka tapauksessa, Laakkonen muistuttaa. Ei kuulu mulle -asenne, yhteisten sääntöjen puuttuminen ja tiedon puute ovat yleisiä syitä siihen, että energiansäästön eteen ei tehdä työpaikalla juuri mitään. – Työntekijät arkailevat esimerkiksi laitteiden kytkemistä pois päältä, kun eivät tiedä, onko

heillä siihen lupa, Laakkonen pohtii. – Uskon kuitenkin, että jos energiaa käytetään järkevästi kotona, sama ajattelutapa siirtyy myös työpaikalle.

Toimivimmat säästövinkit.

Energian säästäminen työpaikalla ei vaadi erikoisia poppakonsteja. Tyhjissä huoneissa tai käytävillä palavat valot kannattaa sammuttaa ja tekniset laitteet napsauttaa pois päältä etenkin yön ajaksi. Kaikkea materiaalia ei tarvitse tulostaa, eikä lämmitystä ja ilmastointia kannata sekoittaa pitämällä ikkunoita turhaan auki. – Työpaikalle olisi hyvä luoda myös yhteiset pelisäännöt siitä, miten energiansäästöön suhtaudutaan ja mitä sen eteen tehdään.

© 2011, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Intel Core, Intel vPro, Core Inside and vPro Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.


12

N:o 8 • Lokakuu 2011

Yrittäjä

Matkatoimistoilla on heikko luottoluokitus

Luomu tuo leivän pesueelle ••Pirkanmaalla kasvaa tällä hetkellä parituhatta tipua nauttien luomuviljaa ja tuoretta ruohoa. Ne ovat osa Välimaan tilan luomubroilerituotantoa.

VALOKUVAAMO STUDIO-86 HANNU ARO

Annina Makkonen, teksti

V

älimaan tila on viime aikoina saanut paljon huomiota eri medioissa. Maatilan yrittäjät Jyrki ja Helena Ojala kasvattavat ensimmäisinä pienviljelijöinä Suomessa luomubroileria. Luomu ylipäänsä on ollut Välimaan tilalla kantava teema. Pihvikarjaa on luomutuotettu jo ennen broileria. Kun satavuotinen Välimaan tila sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2005 siirtyi Jyrki Ojalalle, tehotuotanto oli vielä käynnissä. Parin vuoden jälkeen luomu alkoi kiinnostaa. – Tuli sellainen tunne, että ollaanko oikeilla jäljillä. Kemiallisin keinoin saadaan tavaraa tulemaan, mutta mitä jää viivan alle? Työllä pitäisi myös tienata, Ojala pohtii. – Nassikkana jo mietin, että luomu voisi olla vaihtoehto. Työ on eettistä, kivaa ja mielenkiintoista, ja sillä saa pirtin ja leipää pesueelle.

Metallin salakuljetus on uusi ilmiö Tulli on pysäyttänyt alkaneen syksyn aikana useita varastettua metallia kuljettavia henkilö- ja pakettiautoja. Metallin ja erityisesti kuparin anastaminen on viime aikoina yleistynyt. Varkaat vievät metallia muun muassa romuttamoista ja työmailta. – Metalliromusta saa hyvän hinnan, ja ilmeisesti riskin ottaminen kannattaa, tulliylitarkastaja Mikko Korpi meritullista kertoo. Tulli valvoo Helsingin satamissa lähteviä ajoneuvoja, ja epäillyt varkaudet siirretään poliisille tutkittavaksi.

Luomutuotannon mallia ulkomailta. Ajatus luomubroile-

rista lähti seuraamalla, mitä muualla tapahtuu. Jos luomu­ broileria voi kasvattaa laidunolosuhteissa muualla, niin miksei Suomessa? – Piti seurata, mitä isot pojat maailmalla touhuaa. Myös tamperelainen yhteistyökauppa Lempi koki, että tarvetta tällaiselle on. Luomubroilerin tuotantoa ovat aiemmin kokeilleet lihaalan suuret yhtiöt, mutta tuolloin kuluttajat eivät olleet valmiita tuotteelle. Nyt luomun yleinen trendikkyys voi antaa luomu­broilerille uuden mahdollisuuden. – Ainakin periaatteellinen kiinnostus on olemassa, mutta miten se kiinnostus realisoituu ostoissa, on eri asia, Ojala muistuttaa.

Jyrki ja Helena Ojala kasvattavat esimmäisinä pienviljelijöinä Suomessa luomubroileria. Luomubroilerit elävät päivittäin siirrettävissä tarhoissa laitumella.

Jos arvostaa eettisyyttä ja makuelämystä, niin silloin meillä on oikea tuote. Jyrki Ojala

Sama tuote, mutta silti eri.

Broileria syödään vuosittain Suomessa noin 85 miljoona kiloa. Broileri tuotteena on jo olemassa, mutta Ojala huomauttaa, että luomubroileriin sen vertaaminen on hyvin vaikeaa jo taloudellisten ja eettisten arvojenkin takia. – Samaa on lähinnä se, että kyse on kanalintujen kasvatuksesta, Ojala sanoo.

Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan matkatoimistojen luottoluokitukset ovat viime aikoina heikentyneet. Lähes 40 matkatoimistolla on heikko luottoluokitus. Useilla matkatoimistoilla on ollut ongelmia loppukesän ja syksyn 2011 aikana ja yhtiöiden Suomen Asiakastieto Oy:ltä saamat luottoluokitukset ovat olleet heikkoja jo pitkään. Joka seitsemännellä matkatoimistolla luottoluokitus on heikko. Alkuvuonna näihin luokkiin on pudonnut viisi matkanjärjestäjää ja heikko luokitus on yhteensä 37 toimistolla. Parhaiten riskinsietokykyä ennakoi vakavaraisuus, joka suomalaisyrityksillä yleisesti ottaen on parissa vuodessa heikentynyt vain hieman. Tyypillisen suomalaisyrityksen omavaraisuusaste on nyt 49 prosenttia. Matkatoimistoilla omavaraisuusaste on kuitenkin selvästi heikompi, vain 35 prosenttia. Joka neljännellä matkatoimistolla tämä tunnusluku on miinuksella, eli velkaa on enemmän kuin omaisuutta.

Luomubroilerit elävät päivittäin siirrettävissä tarhoissa laitumella. Sekä rotu että niille syötettävä rehu ovat erilaisia kuin tehotuotannossa. – Käsityön määrä on valtavan

suuri verrattuna automatisoituun halliin. Pitkä kasvatus näkyy myös lihassa. Ojalan mukaan luomubroilerin liha on tehotuotettua broileria kiinteämpää, tummempaa ja aromikkaampaa. Ero näkyy luonnollisesti myös hinnassa. Kotimaista luomubroileria myydään yhteistyökaupassa noin 40 euron kilohinnalla, Välimaan tilalta alle 30 euron kilohinnalla. Kyse on pääasiassa tuoretuotteesta, kun taas ulkomaista luomu-broileria myydään kaupoissa pakasteena. – Tällä hetkellä meiltä myydään niin paljon, ettei pakastettavaa jää, Ojala sanoo.

Haemme sinua

Yrittämisestä uudella kiinnostavaa. Mutta mikä saa

nuoren yrittäjän kokeilemaan tuotantoalaa, jota Suomessa ei ollenkaan ole? – Välillä mietin, että pitääkö joka pesään olla päätään tunkemassa. Mutta ei kai yrittämisessä olisi mielenkiintoa, jos ei saisi uutta tehdä. Ojala uskoo luomubroilerin tulevaisuuteen. Välimaan tilalla aloitettiin 300 tipun koe-erällä. Nyt niitä on jo parituhatta. Ensi kesänä määrä voi olla jo useita tuhansia. – Tuotanto tietysti mitoitetaan kysynnän mukaan. Parin tuhannen tipun erästä yli puolet

Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja

Puumarkkinoilla on viimeisten vuosien aikana nähty poikkeuksellisen suurta vaihtelua. Taustalla ovat ennen kaikkea lopputuotemarkkinoilla tapahtuneet heilahtelut, jotka ovat heijastuneet kotimaiseen puukauppaan. – Hyvin todennäköisesti vaihtelut jatkuvat myös tulevaisuudessa ja entistä jyrkempinä, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ennakoi. Markkinatilanteen arvioinnissa metsänomistajien kannattaa kotimaisten puumarkkinatilanteen lisäksi seurata metsäteollisuustuotemarkkinoiden kehitystä ja kansainvälisiä puun hintoja. Tiedot löytyvät kootusti esimerkiksi metsänomistajajärjestön uudesta metsanomistajat.fi-verkkopalvelusta.

luomuruohoa mutustelemassa.

Ekologinen muoti toi palkinnon laukkufirmalle

Ravintoloiden pimeät palkat kasvattavat verovajetta

muotialan Kultainen Vaatepuu -tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna •Lumi •Arvostetun Accessories Oy.

K Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa.

HELENA OJALA

on kuitenkin jo varattu. Kymmenen vuoden päästä luomubroileri on voinut lyödä läpi. Ojala ei kuitenkaan usko, että siitä koskaan tulee valtavirtatuotetta Suomen mittakaavassa, mutta oman markkinasiivunsa se saavuttaa. – Aika voisi olla nyt kypsä entistä hinnakkaammalle lintutuotannolle. Kuluttajien tietoisuus luomun eduista on lisääntynyt. Ojala arvioi, että luomubroileri kiinnostaa niitä, joille ruoan ei tarvitse olla halpaa tai jopa ilmaista. – Jos arvostaa eettisyyttä ja makuelämystä, niin silloin meillä on oikea tuote.

ultainen vaatepuu -palkintoraadin mukaan laukkuja suunnitteleva Lumi Accessories Oy on samaan aikaan sekä omaleimainen että kaupallinen. Yrityksen perustanut suunnittelijapariskunta, Sanna Kantola ja Bruno Beaugrand, saa raadilta kiitosta osaamiseensa luottamisesta sekä määrätietoisuudesta tuotteiden suunnittelussa ja kaupallistamisessa. Tänä vuonna tunnustuspalkinto myönnetään ansioituneelle suomalaiselle vaatetusalan toimijalle 17. kerran.

Ensimmäisen kerran laukkumerkille. – Olemme kiitollisia

ja yllättyneitä Kultaisen Vaatepuun voitosta. Upeaa että suomalaisia, mutta vahvasti kansainvälisesti toimivia designermuodin tekijöitä muistetaan, Lumin suunnittelija Sanna Kantola kertoo. – Palkinto jaetaan nyt ensimmäistä kertaa laukkumerkille ja olemme todella iloisia siitä, että se päätettiin antaa juuri meille. Ekologisemman muodin puo-

MARKKU OJALA

lestapuhujina meitä myös ilahduttaa se, että yhtenä palkinnon valintaperusteena olivat Lumin kestävän kehityksen arvot, Lumin toinen suunnittelija Bruno Beaugrand jatkaa. Kultainen Vaatepuu -raati kiittää vuonna 2010 perustettua Lumia kaupallisuudesta ja kansainvälisyydestä. Yrityksen tuotteet ovat keränneet uskollisen asiakaskunnan kymmenessä vuodessa, ja tuotteiden jälleenmyyjiä on nyt jo yli 25 maassa. Raadin mielestä yritys on suomalaisen omaleimainen. Erityisen tunnustuksen raati antoi yrityksen suomenkieliselle nimelle Lumi, joka soveltuu myös kansainväliseen käyttöön.

Sanna Kantola ja Bruno Beaugrand iloitsivat tunnustuksesta.

Suuri kotimaisuusaste ja korkealaatuiset materiaalit. Kultainen Vaatepuu -palkin-

to on myönnetty vuodesta 1995 korkealaatuisille kotimaisille suunnittelijoille ja yrityksille. Tunnustuspalkinnon ovat saaneet muun muassa Ritva Falla (1999), Oy Turo Tailor Ab (2000), Anne Linnonmaa (2003), Nanso Oy (2004), Joutsen Finland Oy

(2008) ja Tiia Vanhatapio (2009). Kultainen Vaatepuu -tunnustuspalkinnon on ideoinut Suomen Messut yhdessä Gloria-lehden, Stockmannin ja tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n kanssa. Vuosittain jaettava Kultainen Vaatepuu -tunnustuspalkinto myönnetään suomalaiselle yritykselle tai suunnittelijalle, jon-

Puumarkkinoiden kehitystä kannattaa seurata yhä tarkemmin

ka mallisto on korkealaatuinen materiaaleiltaan ja työnsä puolesta, suunniteltu ajan henkeen ja toimivuudeltaan ja käyttöominaisuuksiltaan tarkoituksenmukainen. Lisäksi mallistolla on hyvä hinta-laatusuhde ja se perustuu laatutuotteisiin, joilla on mahdollisimman suuri kotimaisuusaste.

Majoitus- ja ravitsemiselinkeino on yksi herkimmistä harmaan talouden elinkeinoista. Rakenteellisia syitä alalta kertyvään suureen verovajeeseen ovat muun muassa helposti toteutettava ohimyynti, maksusuoritusten kontrolloinnin hankaluus sekä toimialan työvoimavaltaisuus ja työsuhteiden osa-aikaisuus. – Harmaan talouden vaikutukset verovajeeseen ovat merkittävät. Voimme viranomaisyhteistyöllä saavuttaa hyviä tuloksia, mutta viime kädessä kyse on yhteiskunnallisista valinnoista, joita jokainen kansalainen arkipäivässään tekee, sanoo johtaja Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä. Viranomaiset tutkivat yksittäisten yritysten sijasta yhä enemmän yhteen kietoutuneita yritysrypäitä. Harmaassa taloudessa toimivat yhtiöt ovat usein kytkeytyneet toisiinsa, ja niistä on muodostettu saman intressipiirin määräysvallassa olevia keskittymiä.


13

N:o 8 • Lokakuu 2011

Toimialat Tulityöluvan myöntäjällä tulee olla voimassa oleva tulityökortti Vuoden alussa voimaan tulleen suojeluohjeen mukaan voimassa oleva tulityökortti tulee tulityöntekijän lisäksi olla myös tulityöluvan myöntäjällä. Tänä vuonna voimaan tullut pelastuslaki määrää ensimmäistä kertaa tulitöistä. Merkittävä muutos on, että voimassa oleva tulityökortti tulee olla sekä tulityöluvan myöntäjällä että tulityön tekijällä. Tämä varmistaa sen, että tulityöluvan myöntäjä tuntee tulitöihin liittyvät riskit. Jos työn tilaajalla ei ole riittävästi asiantuntemusta tulityöluvan myöntämiseen, hän voi käyttää apunaan tulityökortillista asiantuntijaa. Tulityön tekijä voi joskus myöntää luvan itse itselleen tehtyään ensin tilapäisellä tulityöpaikalla tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin. Tulitöitä tehdään erilaisissa työympäristöissä hyvin erilaisilla työmenetelmillä. Tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, polttoleikkaustyöt, metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkurilla sekä kuumailmapuhaltimen käyttö. Aina kun on mahdollista, tulityöt on tehtävä vakituisella tulityöpaikalla tai palovaarattomia työmenetelmiä käyttäen. Jos tulitöitä joudutaan tekemään tilapäisellä tulityöpaikalla, vaaditaan aina riskien arvioinnin perusteella laadittu kirjallinen, määräaikainen tulityölupa. Tulityöluvan myöntää työn tilaajan

FUTUREIMAGEBANK

Tulityökortti tulee olla myös tulityöluvan myöntäjällä. tulityösuunnitelmassa nimeämä henkilö. Tulityöluvassa yksilöidään tulityöluvan myöntäjä, työn suorittaja ja tulityövartija. Tulityölupa on aina määräaikainen ja tulityöpaikkakohtainen. Lupa oikeuttaa vain luvassa mainittujen tulitöiden suorittamiseen. Tulityöturvallisuuskoulutus on ollut todella tehokas keino ehkäistä tulitöistä johtuvien paloja. Koulutuksen aloittaminen 1990-luvulla vaikutti nopeasti niin, että tulitöistä aiheutuneiden tulipalojen osuus kaikista suurpalovahingoista väheni merkittävästi. Uusilla vaatimuksilla pyritään pitämään hyvä tilanne hallinnassa.

Kuorma-autonkuljettajien jatkokoulutusvaatimus on huonosti tiedossa Kuorma-autonkuljettajien jatkokoulutuksesta on ilmennyt epäselvyyttä. Pätevien kuljettajien pula on kärjistymässä lähivuosina. Kuljetusyrittäjien järjestön SKAL:n mukaan lähes 100 000 kuorma-autoa kuljettavaa henkilöä on uuden ammattipätevyysvaatimuksen piirissä, mutta suurin osa ei ole tietoinen lainsäädännön vaatimuksista. EU-direktiiviin perustuva kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyys sisältää vaatimukset perustason ammattipätevyyden hankkimisesta ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Jatkokoulutus (viisi päivää viidessä vuodessa eli 35 tuntia) koskee pääsääntöisesti kaikkia

kuorma-autoa ajavia. Erityispoikkeuksia lukuun ottamatta vain ns. henkilökohtaiset ajot on rajattu koulutusvaatimuksen ulkopuolelle. Syyskuussa 2014 koulutuspäivämerkintöjä pitäisi olla viranomaisrekisterissä noin 500 000. Tällä hetkellä jatkokoulutusmerkintöjä on kertynyt vajaa 150 000 eli noin 30 prosenttia kokonaismäärästä. Tasaisella vauhdilla merkintöjä pitäisi olla nyt kaksinkertainen määrä. SKAL:n mukaan merkittävin syy merkintöjen vähäisyyteen on epätietoisuus lainsäädännön kattavuudesta.

Koskee muitakin kuin ammattikuljettajia. Ammattipä-

tevyyttä ei ole millään tavalla sidottu ammattiin. Vaatimus koskee kuorma-autoa muussa kuin yksityisessä ajossa ajavaa kuljettajaa, oli hän ammattinimikkeeltään esimerkiksi putkiasentaja, automyyjä tai kuorma-

autonkuljettaja. Pätevyysvaatimukset koskevat yhtä lailla yksityis- tai ammattiliikenteeseen rekisteröityjä kuorma-autoja. Myöskään ajaminen tilapäisyys ei muuta vaatimuksia.

Käytännön esimerkkejä

• • • •

Kuorma-automyyjä vie kuorma-auton asiakkaalle. Koulutusvaatimus on voimassa. Sähköasentaja vie kuorma-autolla työkaluja tai tarvikkeita työmaalle muuhun kuin omaan käyttöönsä. Koulutusvaatimus on voimassa. Maanviljelijä vie kuorma-autolla sokerijuurikkaita tehtaalle omalta pellolta. Koulutusvaatimus on voimassa. Kunnan palveluksessa oleva työntekijä hoitaa satunnaisesti kuljetuksia kunnan omistamalla tai vuokraamalla kuormaautolla. Koulutusvaatimus on voimassa.

Rahtihinnoista puuttuu usein indeksiehto Kuljetusyrittäjät voisivat varmistaa sopimustensa indeksiehdolla kustannusnousujen siirtymisen rahtihintoihin. Kuljetuskustannukset ovat nousseet voimakkaasti, vuositasolla lähes seitsemän prosenttia ja perävaunuyhdistelmillä jopa tätä enemmän. SKAL on selvittänyt barometrikyselyssään, miten tämän vuoden kustannusnousut ovat siirtyneet rahtihintoihin ja millaisia ovat ne sopimusehdot, joiden mukaan siirtyminen tapahtuu. Vastanneista kuljetusyrittäjistä 17 prosenttia on saanut siirretyksi kustannusnousut kokonaisuudessaan rahtihintoihin mutta 56 prosenttia vain osittain. Yli puolella on joko polttoainelisä tai indeksiehto taikka

molemmat. Noin 30 prosentilla vastaajista ei ole erityistä hinnantarkistusehtoa, jolloin hinnat neuvotellaan asiakaskohtaisesti tarpeen vaatiessa. SKAL:n kuljetusbarometriin vastasi 605 jäsenyritystä. Vastaajat edustivat kaikkia järjestön alueyhdistyksiä, erikoisjärjestöjä sekä eri toimialoja.

Kotimaiset käsityötaidot ja -tuotteet ovat esillä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 18.– 20.11.2011. Suomen Kädentaidot -messut järjestetään jo 16. kerran. Messujen mainitaan keskittyvän puhtaasti kotimaiseen kädentaidon osaamiseen. Samaan aikaan pidetään Kivi ja Koru -messut.

Entistä osaavampi työkaveri.

Luonnonkuitukomposiitti kiinnostaa Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu aikoo vahvistaa koulutuksen avulla kansainvälisesti kiinnostavaksi noussutta luonnonkuitukomposiittialaa. Luonnonkuitukomposiittia painotetaan entistä enemmän muotoilun koulutusohjelmassa 2011 – 2012. Pilotointivaiheen jälkeen muovitekniikan koulutusta vielä laajennetaan. Pohjois-Karjala on luonnonkuitukomposiitin kärkimaakunta. Pari vuotta sitten käynnistynyt Tonic – Tonal Innovation -projekti on osaltaan vienyt kehitystä eteenpäin. Tonic yhdistää ja kehittää PohjoisKarjalan alueelle jo syntynyttä luonnonkuitukomposiitti-, soitinrakennus- ja musiikkiosaamista. – Luonnonkuitukomposiittia on käytetty jo useissa kaupallisissa tuotteissa. Soitinklusteri on yksi kiinnostava osa kokonaisuutta. Jotta osaavia ihmisiä saadaan tulevaisuuden kasvualalle, tarvitaan koulutusta, ammattikorkeakoulun muotoilun ja kansainvälisen kaupan kes-

kuksen johtaja Raimo Moilanen painottaa.

Useita erikoistumismahdollisuuksia. Ammattikorkeakou-

lun sisällä yhteistyötä muotoilun, insinöörikoulutuksen sekä viestinnän ja musiikin koulutusten välillä tiivistetään. Tavoite on, että luonnonkuitukomposiiteista, tuotesuunnittelusta ja akustiikasta kiinnostuneet opiskelijat ympäri maailman voivat hakeutua tähän nelivuotiseen Degree Programme in Design -koulutusohjelmaan ja erikoistua esimerkiksi modernien soittimien suunnitteluun. Erikoistumisen lisäksi koulutuksessa opiskellaan teollisen muotoilijan valmiuksia sekä korostetaan markkinointiosaamista sekä palvelumuotoilua. – Soitinrakennuksen osalta yhteistyötä Ikaalisten soitinrakentajakoulun kanssa ollaan tiivistämässä. Koulutuksesta kaavaillaan jatkomahdollisuutta Ikaalisten soitinrakennuslinjan suorittaneille, Raimo Moilanen lisää.

Isännöitsijät mukaan energianeuvontaan Isännöintiliitto toteuttaa syksyn 2011 aikana neljän jäsenyrityksensä kanssa asukkaiden energianeuvontaprojektin, jonka tavoitteena on vähentää taloyhtiöissä kuluvaa energiaa asukasviestinnän keinoin. – Kyseessä on todella merkittävä hanke, sillä taloyhtiöissä kuluu kymmenesosa koko Suomen energiasta, sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen. Energianeuvontaprojektissa pyritään asukkaiden neuvonnalla sekä energiakulutuksen seurannan tehostamisella vähentämään asukkaiden energiankäyttöä merkittävästi. – Isännöitsijät voivat kaikki-

aan vaikuttaa jopa kahden miljoonan suomalaisen energiankäyttöön yksinkertaisen mutta pitkäjänteisen viestinnän avulla. Tällainen energianeuvonta on sekä erittäin tehokasta että edullista, Kauranen jatkaa. Energianeuvontaprojektiin osallistuvat yritykset ovat Isännöintiverkko Oy (Espoo, Kirkkonummi, Helsinki), Kaukajärviosuuskunta (Tampere), Kiinteistötahkola (Oulu, Helsinki, Tampere, Rovaniemi, Kuusamo) sekä Matinkylän Huolto Oy (Espoo). Projekti toteutetaan osana TEM:in ja Sitran rahoittamaa sekä Motivan koordinoimaa energianeuvontahanketta.

Nokia N9 + puhe- ja nettipaketti alk.

35

59 €/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: Nokia N9 -älypuhelin sekä puhe- ja nettipaketti. Lisähintaan Google-sovellukset ja DNA Domain -palvelu 3,33 €/kk. Tarjous voimassa 31.12.2011 asti.

Suomi ja Ruotsi sopivat pohjoisen taksiliikenteestä Suomi ja Ruotsi ovat sopineet taksiliikenteen järjestämisestä maiden rajan ylittävässä liikenteessä. Maat allekirjoittivat taksiliikenteen vapauttavan sopimuksen 29. elokuuta. Sopimuksen taustalla on Pohjois-Ruotsin puute taksipal-

veluista, minkä vuoksi PohjoisSuomen taksiautoilijat ovat jo vuosia ajaneet taksia myös Ruotsin puolella. Nyt allekirjoitetulla sopimuksella luodaan yhteisesti sovitut puitteet ja pelisäännöt rajat ylittävälle taksiliikenteelle.

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan, soita 044 144 099 tai tilaa tekstiviestillä numerosta 044 044 1441. Palveluksessasi on yli 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.


14

N:o 8 • Lokakuu 2011

Nuori yrittäjä

Täyttä asiaa | Pasi Rautio

Yhdessä tekemisen vaikeus

L

egendaarinen Kummeli lanseerasi 1990-luvulla monta elämään jäänyttä fraasia ja slogania. Yksi näistä oli Kumikorjaamo veljekset Kinnulan ”Ei tartte auttaa”. Suomalaisten yrittäjien mielestä ja puheesta tuo lausahdus saisi kuolla pois ja pian. Maailmaa ja Suomeakin runnoo talouskriisi, josta jokaisella on suut ja silmät täynnä pelkokuvia. Pienyrittäjän pitäisi omalla työllään saada pidettyä pää pinnalla. Olen keskustellut yrittäjien kanssa paljon yhteistyön tekemisestä. Jokaisen mielestä on ehdottoman tärkeää, että ympärillä on kumppaneita, joiden kanssa voidaan yhdessä menestyä. Totuus ja toteutus on kuitenkin toinen. Harva yrittäjä, pieni tai iso, tekee aktiivisesti yhteistyötä tai hakee sen mahdollisuuksia muista yrittäjistä. Pienetkin tekijät hakkaavat päätä seinään mainonnan ja markkinoinnin kanssa. Isoja vastaan kuulemma on vaikea taistella. ”Hyvähän se on, jos on Finnairin markkinointibudjetti”. Niin on, mutta kyllä se pienikin tai paremminkin ne pienet yhdessä voivat nousta yhdessä esiin. Nyt kysymys sinulle: Oletko kävellyt toimistostasi tai liiketilastasi ulos viimeisen puolen vuoden aikana ja katsonut ympärillesi? Katsonut ympärillesi ja miettinyt, kuinka moni voisi tehdä kanssasi asioita, jotta voisitte yhdessä menestyä. Jos olet, olet harvinaisuus. Verkostoitumisesta on puhuttu jo pitkään ja niin paljon, että monille se herättää innostuksen sijaan yök-reaktion. Silti uskon vahvasti siihen, että jos me pienet ja suuretkin yritykset nostamme oikeasti päät ylös niistä poteroista ja katselemme ympärillemme, löydämme helposti muita yrittäjiä, joiden kanssa toinen toistamme tukien voimme menestyä. Jokaisen pitäisi rakentaa ympärilleen verkosto tai rinki, joka väsymättä kertoisi toistensa palveluista ja tuotteista. Samalla jokainen pystyisi tarjoamaan parempaa palvelua omille asiakkailleen ja auttaisi myös naapuria menestymään. Ei kuitenkaan niin, että suosittelet naapuria sadoille asiakkaille ja naapurista ei näy kuin uuden mersun vanteet aamunkoissa. Ei, vaan niin, että jokaisesta sinun naapurille tuottamasta kaupasta saat ne kuuluisat provikat. Kaivaudutaan poterosta ja menestytään yhdessä.

Jokaisen pitäisi rakentaa ympärilleen rinki, joka kertoisi toistensa palveluista ja tuotteista.

Pasi Rautio Tuplaaja Oy TuloksenTuplausToimisto Ab

Nuori mies puuhaa ••Osku Nykänen ei viihdy paikoillaan. Tulevaisuuskin on valmiiksi suunniteltu: neljän vuoden kuluttua hän aikoo ruveta yrittämään tosissaan.

Mirka Moilanen, teksti Anni Penttinen, kuva

O

sku Nykänen on 22vuotias nuori mies Mikkelistä. Töitä hän on paiskinut koulun ohella 12-vuotiaasta asti, ja nykyään opiskelujen ohella pyörii useampi yrityskin. On kiinteistönhoitoa, kodinhoitoa, turvallisuuspalveluita ja liikunnanohjausta. Aiemmin jo päätoimialanaan turvallisuusalan yritystä pyörittänyt Nykänen sai idean lähteä lisäksi kotitalousyrittäjäksi, kun miehen 86-vuotias isoäiti tarvitsi apua kotitöissä jouduttuaan onnettomuuteen viitisen vuotta sitten. Kun mies rupesi perustamaan toiminimeä, yllättyi hän positiivisesti, kun kävi ilmi, että isoäidillä on mahdollisuus maksaa kotipalveluista Kelalta anottavalla eläkkeensaajan hoitotuella. – Ehdotin asiaa myös toiselle isoäidilleni, jonka jälkeen minulla oli jo kaksi vakioasiakasta. Muutama kuukausi myöhemmin puhelinsoittoja alkoi tulla, koska vanhukset juttelevat paljon keskenään, ja minun edukseni hyvää minusta, Nykänen nauraa.

Kotitalousvähennyksen leikkaukset huolestuttavat. Halli-

tuksen ensi vuoden alkuun suunnittelemat kotitalousvähennyksen leikkaukset ja niiden mukanaan tuoma harmaan talouden lisääntyminen huolestuttavat Nykästä. Luottavainen mies kuitenkin uskoo, että kiireisessä maailmassa kotitalousyrityksiä tarvitaan myös tulevaisuudessa. – Kotitalousyrittäjiä tarvitaan, koska nyky-yhteiskunnassa kaikilla tuntuu olevan kiire, eikä aikaa meinaa jäädä kotitöihin, kun pitäisi antaa aikaa myös perheelle, Nykänen toteaa. Nykäsen mielestä kotitalousyritykset ovat tärkeitä myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja apua tarvitsevien ja yksinäisten vanhusten määrä tulee kasvamaan, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. – On selvää, että yksinäisten vanhusten soittamat hätäpuhelut tai terveyskeskuskäynnit, jotka perustuvat siihen, että he saavat jutella jonkun kanssa edes hetken, tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. En väitä, ettei terveyskeskukseen olisi jonoa, jos kotihoitajia olisi enemmän, mutta ihmisten hyvinvoinnin vuoksi kotitalousyritykset ovat tärkeitä.

Puhelinsoittoja alkoi tulla, koska vanhukset juttelevat paljon keskenään, ja minun edukseni hyvää minusta. Osku Nykänen

Energiaa riittää. – Opiskelen talotekniikkaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Samanaikaisesti teen liikunnanopettajan töitä kansalaisopistolla, personal trainerin hommia ja uinninvalvontaa. Lisäksi minulla on kiinteistönhuoltosopimus, joka pitää sisällään viiden asunnon ylläpidon. Kesäaikaan turvallisuuspalvelut ovat tärkein tulonlähde. Tämän vuoden alussa perustin Etelä-Savon Kotihoitajat Oy:n, Nykänen luettelee puuhiaan. Kun päälle lisää pakolliset koulutehtävät, harrastukset ja paperityöt, niin jäljelle jää 6 – 8 tunnin yöunet. Tottahan toki Nykänen kuuluu myös opiskelijakuntansa hallitukseen, jossa mies toimii liikuntavastaavana ja järjestää koulun 4 000 opiskelijalle tapahtumia ja mahdollisuuksia ylläpitää henkistä sekä fyysistä hyvinvointia. Miten kukaan jaksaa tällaista elämäntapaa? – Kun syö paljon ja liikkuu 20 tuntia viikossa, niin kyllä sitä jaksaa. Pelaan siis vielä vapaa-ajallani sählyä ja lentopalloa, nuori mies lisää listan jatkeeksi. Läheisiltä saatavasta tuesta huolimatta käy elämä silloin tällöin raskaaksi jopa Nykäselle. – Nyt on taas tenttiviikko koulussa, joten on myönnettävä, että stressiäkin on. Juuri tällaisina hetkinä tyttöystävän tuki korostuu. Tulevaisuus selvänä. Tulevaisuudensuunnitelmia nuorella yrittäjällä riittää. – Vaikka olenkin sitä mieltä, että pidetään mieli avoimena ja aika näyttää, mitä tulevaisuus tuo, niin on minulla nelivuotissuunnitelma, mies kertoilee. Suunnitelmaan kuuluu opiskelua vielä seuraavat kolme vuotta samalla yritystoimintaa laajentaen ja kokemusta hankkien. Tarkoituksena on, että kolmen vuoden kuluttua osakeyhtiö pyörisi muutaman täyspäiväisen työntekijän avulla omalla painollaan, jolloin yrittä-

Kun opiskeluilta ja liiketoimilta jää aikaa, kipaisee Osku Nykänen ulkoilemaan.

jä itse ehtisi työskennellä päivät opinnäytetyön parissa. Lopputyön aihekin on jo selvä. Se on oman talon LVI-järjestelmien suunnittelu ja toteutus. – Neljän vuoden päästä en siis aio enää istua koulussa vaan rakentaa taloa minulle ja tulevalle perheelleni. Aion kehittää seuraavat neljä vuotta itseäni yrittäjänä ja johtajana, jotta minulla olisi hyvät eväät ruveta oikeasti yrittämään valmistuttuani insinööriksi. Nykästä harmittaa, ettei yrityksille tahdo tällä hetkellä riittää tarpeeksi aikaa. Osakeyhtiön kehittymistä hidastaa se, ettei mies voi antaa yritykselle kaikkea aikaansa, nettisivutkin pitäisi uudistaa. – Olen kuitenkin tyytyväinen tilanteeseen. Aina on kehittämisen varaa ja odotan innolla näkeväni, mikä on tilanne kolmen vuoden päästä, jos kova vauhti pysyy yllä.

Osku Nykänen rohkaisee nuoria yrittäjyyteen Kokeile rohkeasti. Itse mietin aikoinani, että eihän siinä mitään menetä. Korkeintaan muutaman kuukauden työn, joka on kuitenkin aika lyhyt aika elämässä. Mikä on oma erityisalasi? Kokemukseni perusteella on etua, jos hallitsee monta alaa tai jonkun alan todella hyvin. Minä olen pärjännyt aiemmin elämässäni oppimillani eväillä. Kysy neuvoja yrittäjäjärjestöltä. Järjestössä ollaan aina valmiita antamaan vinkkejä ja ilmaista neuvontaa. Mieti, millainen yrittäjä haluat olla. Oletko johtaja, työmyyrä, joka paikan höylä, riskejä ottava vai varman päälle pelaaja?

”Nyt laskut lähtevät nopeammin eivätkä kasaudu iltapuhteeksi” Kun Päijät-Hämeen Metalliromu vaihtoi Sonera Laskuta -palveluun, laskutus helpottui ja rahavirrat alkoivat löytää nopeammin tilille. ”Nykyään laskujen lähettäminen onnistuu vaikka työmaalta. Koko laskutus kulkee mukana kännykässä!” kiittää yrittäjä Jani Määttänen.

Sonera Laskuta on netissä ja älypuhelimessa toimiva laskutusohjelma, jolla luot ja lähetät yrityksesi laskut käden käänteessä mistä ja milloin vain. Lue lisää: www.sonera.fi/laskuta

Sonera Laskuta 3 kk ja 100 sähköistä laskua

0

Kokeile!

TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi.

Tarjous on voimassa 31.12.2011 asti. Palvelun hinta normaalisti 9,90 €/kk + 0,39 €/sähköinen lasku. Tarkemmat tarjoustiedot www.sonera.fi/laskuta


15

N:o 8 • Lokakuu 2011

Haastattelu:

Smartum Oy:n bisnes on työsuhde-etuseteleissä: liikuntaa, kulttuuria ja palveluita.

Liikuttavia seteleitä ••Kun työntekijät saavat itse valita, miten ja missä he harrastavat

työpaikan tarjoamia liikunta- ja kulttuuripalveluita, he voivat paremmin, uskoo Smartum Oy:n toimitusjohtaja Maarit Hannula.

L

kohisten. Vuonna 2010 liikevaihto oli jo 50,2 miljoonaa euroa. – Verovapauden saaminen oli suuri helpotus pitkän väännön jälkeen, silloin hallituksen jäsenenä istunut Hannulla muistelee. Perustajaveljekset vaikuttavat edelleen yhtiön hallituksessa. Perhetausta näkyy Hannulan mukaan pitkäjänteisessä kehitystyössä sekä siinä, että omistajuus on ”kasvollista”. – Siihen pyritään, että kaikki työntekijät ainakin tapaavat perustajat ja taustavaikuttajat, Hannula sanoo – hänkin omaa sukua Hyökyvaara.

Vaikutus ihmisen hyvinvointiin on paras, kun hän saa itse valita kiinnostustensa mukaiset liikuntamuodot.

Kulttuurikin edistää terveyttä. Smartumin toiminnan taustalla on kauniilta kuulostava ajatus suomalaisten työhyvinvoinnin parantamisesta. Liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset tunnetaan: sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riski pienenee ja vyötärö kapenee. Yllätävämpää on, että myös kulttuurin vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin on saatu kannustavia tutkimustuloksia. Ruotsalaistutkimus osoitti, että kulttuurielämyksistä nauttiminen vähentää verenpainetta ja siten edistää terveyttä liikunnan tapaan. Hannula innostuu kulttuurin merkityksestä ihmisten jaksamiseen. – Vaikutus ihmisen hyvinvointiin on paras, kun hän saa itse valita kiinnostustensa mukaiset liikuntamuodot ja harrastaa monipuolisesti sekä liikuntaa että kulttuuria, sillä molemmista on hyötyä. Maarit Hannulla uskoo, ettei Smartum ole vielä saavuttanut huippua. Uusia palveluita ja kohdennetun maksamisen muotoja kehitellään koko ajan. – Kyllä me tähtäämme korkeammalle ja pyrimme edelleen kasvamaan, toimitusjohtaja sanoo. Liikuntasetelin menestyksen innoittamana lanseerattiin ensin vuonna 2005 samaan tapaan toimiva Kulttuuriseteli. Sekin määriteltiin ensi verotettavaksi tuloksi, mutta sai lopulta verovapauden vuonna 2008. Samalla nimi muutettiin Smartum Liikunta- ja kulttuuriseteliksi. Uusimpia maksuvälineitä ovat Liikunta- ja kulttuurisetelin tapaan toimiva Smartum saldo -maksukortti sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen tarkoitettu, internetissä toimiva sähköinen palveluseteli. Smartumin tulevaisuus näyttää valoisalta, eivätkä edes talouden heilahtelut ole juuri näkyneet liikevaihdossa tai tuloksessa. – Jos irtisanomisia tulee, niin yritykset pyrkivät huolehtimaan jäljelle jäävistä työntekijöistä. Monista muista asioista säästetään, mutta ei työntekijöiden hyvinvoinnista, Hannula arvio. Luonnollisesti myös Smartumin väen hyvinvoinnista huolehditaan yrityksen omilla seteleillä. Miten itse hyödynnät työsuhde-etusi, Maarit Hannula? – Aamuseitsemän jumppa on kova sana ennen töitä, toimitusjohtaja vinkkaa.

Tero Ikäheimonen, teksti Pekka Sipola, kuva

ähes 800 000 suomalaista käyttää Smartum Oy:n palveluita sitä välttämättä edes tiedostamatta. Nimittäin jo 11 000 suomalaista työnantajaa jakaa työsuhde-etuina Smartumin maksuvälineitä, Liikuntaseteleitä sekä Kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Yhteensä työntekijöitä näissä yrityksissä on mainitut 800 000. Maksuvälineet toimivat samaan tapaan kuin Lounasseteli: asiakasyritys voi tilata Smartumilta verovapaita seteleitä, joita jakaa työntekijöilleen työsuhde-etuna. Liikunta- tai kulttuuripalveluiden tarjoajat puolestaan voivat ilmoittautua yritysten joukkoon, jotka hyväksyvät maksuksi setelit. – Kohdennettu maksaminen auttaa kaikkia osapuolia keskittymään omaan toimintaansa, sanoo Smartum Oy:n toimitusjohtaja Maarit Hannula. – Työnantajat voivat joustavasti tarjota erilaisia työsuhde-etuja työntekijöille, ja palveluita tarjoavat yritykset puolestaan voivat keskittyä omaan osaamiseensa ja asiakaspalveluun yrityskonktaktien luomisen sijaan. Ajatus Lounassetelin tapaisesta työsuhde-edusta on yksinkertaisen toimiva. Vaati kuitenkin paljon työtä, ennen kuin ajatuksesta muodostui kannattava yritys.

Ovelta ovelle. Yrityksen taus-

talta löytyvät Hyökyvaaran veljekset, Jorma ja Jarmo, sekä Jarmon vaimo Pia. Kuntosaliyrittäjänä toiminut Jarmo oivalsi 1990-luvun puolivälissä, ettei yksi liikuntapaikka pysty tyydyttämään edes yhden työnantajan tarpeita, sillä työntekijöiden kiinnostuksenkohteet vaihtelevat laidasta laitaan. Yksi haluaa Maarit Hannula pumpata rautaa, toinen käydä uimassa ja kolmas tehdä jotain aivan muuta. Miksei liikuntapalveluita voisi jakaa työsuhde-etuna jo tutuksi tulleen Lounassetelin tapaan, veljekset pohtivat. Tuloksena syntyi Smartum Oy. Alkoi pitkäjänteinen työ: veljekset kiersivät liikuntapaikkoja ja yrityksiä, joissa molemmissa vastaanotto oli innostunutta. Se oli todellista ovelta ovelle -työtä. Alkuaikoina mukaan lähti noin 20 liikuntapalveluita tarjoavaa yritystä, Hannula kertoo. Nykyisin Liikuntaseteli käy maksuvälineenä noin 3 500 liikuntapaikassa. Käännekohta oli vuosi 2004, kun pitkien ministeriöiden virkamiesten ja eduskunnan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Liikuntasetelille myönnettiin verovapaus. Sen jälkeen yrityksen liikevaihto on kasvanut

Henkilö: Maarit Hannula on toiminut Smartum Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2009. Koulutukseltaan juristi.


16

N:o 8 • Lokakuu 2011

Työelämä Oletko etsimämme

Hyvinvoiva yrittäjä luo menestyvän yrityksen ••Varsinais-Suomessa on jo hyvän aikaa sitten oivallettu, että yrittäjäjärjestö on paitsi yritystoiminnan tukija myös yrittäjän työhyvinvoinnin edistäjä.

TYÖTERVEYSLAITOS

Mirka Moilanen, teksti

Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja

V

arsinais-Suomen Yrittäjät ja Työterveyslaitos ovat tehneet jo 16 vuotta töitä yrittäjien hyvinvoinnin ja työolojen edistämiseksi. Yrittäjien oman elämänhuollon tueksi on kehitetty työolojen ja terveyden oma-arviointimenetelmä ja yrittäjiä on myös opastettu työterveyshuollon järjestämisessä. Paikalliset varsinaissuomalaiset yrittäjäyhdistykset ovat myös aktiivisesti järjestäneet jäsenistölleen hyvinvointitoimintaa. Varsinais-Suomen SYTY2000®-ohjelma on sytyttänyt uusia hankkeita myös eri puolille Suomea yrittäjäkentän hyvinvoinnin kohentamiseksi. – Yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara, ja yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on laadukkaan yritystoiminnan perusta. Hyvinvoiva yrittäjä ja hyvinvoiva yritys luovat hyvinvointikierteen, kun menestyvät yritykset luovat menestyvän maan, Turun Työterveyslaitoksen tutkija Susanna Visuri toteaa.

Onko omistajanvaihdos yrityksessäsi ajankohtaista?

Yrityskin voi hyvin kun yrittäjä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan.

Hyvinvointi on kiinni asenteesta.

Varsinais-Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibomin mukaan yksi yrittäjäjärjestön tärkeimmistä tehtävistä on toimia tukitahona, joka tuntee yrittäjyyden arjen haasteet ja voimavarat. Varsinais-Suomessa järjestö tarjoaa jäsenilleen vertaistukiverkoston sekä mahdollisuuden kokemusten ja ajatusten vaihtamiseen toisten yrittäjien kanssa. Wibomin mielestä hyvinvointityö on ennen kaikkea asenteisiin vaikuttamista. – Monet pyörittävät yritystoimintaa kellon ympäri ja luulevat, että fysiikka kestää mitä vain, Wibom sanoo. Onneksi asenteissa näkyy jo muutosta, ja yrittäjät pitävät hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämistä yhtenä järjestön tärkeimmistä tehtävistä. – Pehmeämpien arvojen esiin nouseminen kertoo siitä, että nykyään yrittäjät ymmärtävät paremmin hyvinvoinnin merkityksen oman yritystoimintansa kannalta, Wibom toteaa.

Hyvinvointiverkostot hyötykäyttöön. Paikallisyhdistykset voivat hyö-

Elän täydesti! – avaimia hyvinvointiin

Elän täydesti! -hyvinvointipaketti on hyvinvoinnin edistämistä ja omien elämäntapojen kohentamista yksin tai yhdessä puolison ja perheen kanssa. Vinkit hyvään ravitsemukseen, mielihyvää tuottavaa liikkumiseen, tuloksellisiin työoloihin ja ajanhallintaan löytyvät osoitteesta www.syty2000. fi. Sivustolta löytyy myös työn ja terveyden oma-arviointi sekä opas työterveyshuollon järjestämiseksi.

Hyvinvointivastaava ryhdittää toimintaa. Varsinais-Suomessa pai-

kallisten yrittäjäyhdistysten hallituksissa on toiminut hyvinvointivastaavia jo kymmenkunta vuotta. Nimensä mukaisesti hyvinvointivastaava toimii hyvinvointiteeman aktivoijana ja asioiden esittelijänä hallitukselle sekä yhdyshenkilönä esimerkiksi työterveyshuoltoon, liikuntaseuroihin ja liikuntapalvelujen tuottajiin. Näin hyvinvoinnin edistäminen saadaan mukaan järjestön kokouksiin, budjettiin ja toimintaan. Susanna Visurin mukaan paikallisyhdistysten järjestämä ryhmätoiminta on aktivoitunut hyvinvointivastaavien myötä. – Virkistys- ja hyvinvointitoimintaa on ollut mukavista yhdessäolon hetkistä erilaisiin liikuntatapahtumiin. Lisäksi on järjestetty teatteri-, konsertti- ja ulkomaanmatkoja sekä hyvinvointiaiheisia iltatilaisuuksia, Visuri luettelee. Visuri muistuttaa, että järjestämisaktiivisuudessa yhdistyksen kokoa tärkeämpää oma aktiivisuus: hyvinvointikysymyksissä pienikin voi saada aikaan suurta.

Pienetkin pinnalle – työolojen kohentamista

Pienetkin pinnalle – mikroyritykset hyvinvointiin Varsinais-Suomessa -hanke toteutetaan vuosina 2009–2012. Hankkeen kantavana ajatuksena on, että yrittäjän hyvinvointi ja siitä huolehtiminen ovat osa laadukasta yritystoimintaa. Yrittäjiä on herätelty oman voinnin tärkeydestä ja heille on tarjottu keinoja, joilla he itse voivat arjessa kehittää omaa ja työntekijöiden hyvinvointia ja työoloja. VA R S

INA

I S -S

UO

ME

NY

RI

TT ÄJ

TYÖTERVEYSLAITOS

ÄT

dyntää hyvinvointitoiminnassaan jäsenistöään ja olemassa olevia yhteistyöverkostojaan. Varsinais-Suomessa on ollut kehitteillä hyvinvointipalvelutarjotin, jonka kautta yrittäjät löytävät paikallisten hyvinvointialan yritysten tarjoamat palvelut fysioterapiasta kauneudenhoitoon. – Samalla tuetaan paikallista yritystoimintaa, Henri Wibom muistuttaa. Myös paikkakunnalla tapahtuvat tutustumisillat yhdessä liikunta- ja terveysalan yritysten kanssa sekä naapu-

Näin VarsinaisSuomessa:

rijärjestö- ja seutukuntayhteistyö eri muodoissaan voivat antaa virikkeitä oman jäsenistön tukemiseen. – Tutustuminen ja ajatuksien vaihto paikkakunnan työterveyshuollon kanssa voi poikia vaikkapa kävelytestejä, verenpaineen mittauksia, veren rasva-arvojen mittauksia ja tietopaketteja ajankohtaisista terveyteen liittyvistä asioista, Susanna Visuri Työterveyslaitokselta huomauttaa.

Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen tutkija Susanna Visuri ja Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom ovat tehneet pitkään yhteistyötä yrittäjien hyvinvoinnin ja työolojen edistämiseksi.

Myönteisyys innostaa ja kannustaa

Finnvera voi rahoittaa yrityksen omistusjärjestelyjä sekä lainoin että takauksin. Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Uskalla kehua itseäsi ja kuunnella Muista pysähtyä, ottaa omaa aikaa • • omaa sisäistä ääntäsi! ja henkistä tilaa. Mieti, mistä löydät mukavia ja hyviä • Iloitse siitä, mitä osaat, tiedät ja koet. • asioita. • Kerää onnistumisen kokemuksia ja Päätä, millaista elämää haluat viettää onnenhippuja varastoon kurjaa • resurssiesi puitteissa. Tyytymättö myys alkaa siitä, kun ihminen haluaa vielä jotain enemmän, kuin mitä hänellä on. Tee sellaista, josta pidät ja joka virkistää.

Lähde: Kalliopuska, Säilylä, Hotanen: Työelämä ja työkuntoisuus.

päivää varten.

• Etsi itsestäsi uusia, myönteisiä asioita. Ajattele positiivisesti! Negatiiviset • tunteet, kuten syyllisyys ja kateus hidastavat omaa ja muiden kehitystä.


17

N:o 8 • Lokakuu 2011

Työelämä Asiantuntija | Lakipalsta “Ameriikassa on tullu sen verta paljon kauppaa teheryksi, jotta osaa arvostaa sujuvaa pankki- ja vakuutuspalvelua. Yrittäjä ei tartte jonotusmusiikkia vaan oman henkilökohtaasen pankki- ja vakuutusammattilaisen. Siirsin pari vuotta sitten kerralla tilit Säästöpankkiin ja vakuutukset lähivakuutukseen, eikä oo karuttanu.” Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Työsuhteen purku koeajan aikana Olemme tyytymättömiä uuden työntekijän työpanokseen. Hänellä on vielä koeaikaa jäljellä, ja tarvitsisimme tietoa siitä, miten voimme hänen työsuhteensa päättää. Meillä olisi tiedossa jo toinen henkilö, joka ilmeisesti selviäisi työtehtävistä huomattavasti paremmin. Asialla olisi siis jo kiire.

Työsopimuslain (26.1.2001 / 55) mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia koeajasta, joka alkaa työnteon aloittamisesta ja kestää enintään neljä kuukautta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajasta on siis nimenomaisesti sovittava työntekijän kanssa tai viitattava työehtosopimuksessa olevaan koeaikaehtoon. Mikäli työnantaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, työnantaja ei saa purkaa työsopimusta. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut perusteet liittyvät työntekijöiden syrjintäkieltoon. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetussa laissa (609/1986).

Koeaikana työsopimusta ei saa myöskään purkaa koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Koeajan tarkoituksena on, että työnantaja voi katsoa, täyttyvätkö työnantajan työsopimukseen perustuvat aiheelliset odotukset. Työnantaja voi odottaa työtehtävien asianmukaista hoitumista ja työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Työntekijä voi vastaavasti koeaikana purkaa työsopimuksensa, mikäli työ ei vastaa hänen odotuksiaan. Koeaikana työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa. Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle. Koeajan päättämiselle on siis oltava asiallinen päättämisperuste, josta tulisi kuulla työntekijää ja varata hänelle mahdollisuus lausua oma käsityksensä asiasta. Työsuhteen päättämisilmoitus kannattaa antaa työntekijälle tiedoksi todisteellisesti eli kirjallisesti. Työsuhteen päättyessä työnantajan on maksettava työntekijän palkkasaatavat sekä annettava pyynnöstä työtodistus.

Osa-aikaeläke

Joustava ratkaisu yrittäjälle ••Osa-aikaeläke täydentää vähentyneitä ansioita, jos yrittäjä haluaa vähentää työpanostaan ennen varsinaista eläkeikää. ETK

KAROLIINA PAATOS

Pekka Malmberg, teksti

Y

rityksen sukupolvenvaihdos on esimerkiksi tilanne, johon osa-aikaeläke soveltuu hyvin, korostaa kehityspäällikkö Markus Palomurto Eläketurvakeskuksesta. Silloin yritys siirtyy uudelle sukupolvelle joustavasti. Varsinainen yrityksen vetäminen siirtyy nuoremmille, mutta vanhemman polven kokemus on vielä käytössä säännöllisesti. Tämä tapa soveltuu hyvin yrityksille, joilla on ainakin jonkin verran henkilöstöä. Tyypillinen mikroyrittäjä voi osa-aikaeläkkeen avulla pienentää työpanostaan, mutta eläkeratkaisu kompensoi tulojen menetystä. Yrittäjän on hyvä muistaa myös verotuksen merkitys. Jos yhteenlasketut tulot laskevat, myös veroprosentti laskee. Näin yrittäjän nettoansiot pienenevät todellisuudessa vähemmän kuin bruttotulot.

Työpanos vähenee osa-aikaeläkkeellä. Jos yrittäjä jatkaa

yritystoimintaansa osa-aikaeläkkeen aikana, hänen on puolitettava työtulonsa. Työpanoksen

Markus Palomurto, kehityspäällikkö, ETK vähentyminen on osoitettava omalle eläkevakuutusyhtiölle luotettavasti, muistuttaa lakimies Minka Hauta-aho Eläketurvakeskuksesta. Ongelmia saattaa syntyä myöhemmin, jos yrittäjän tuloseuranta kertoo tulojen pysyvän osa-aikaeläkkeestä huolimatta samalla tasolla kuin ennen eläkettä. Tulojen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse pudota 50:tä prosenttia työpanoksen mukana. Vaikka osa-aikaeläke edellyttää työpanoksen vähentämistä, kannattaa muistaa myös se, että eläkkeen rinnalla tulee jatkaa työntekoa yrittäjänä tai työsuhteessa. Tälle eläkeaikaiselle työs-

Minka Hauta-aho, lakimies, ETK kentelylle on laissa määritelty myös vähimmäistaso, joka on eläkkeen maksamisen edellytys. Osa-aikaeläke on yrittäjille edullinen vaihtoehto hyvin suunniteltuna, korostavat Minka Hauta-aho ja Markus Palomurto. Yrittäjä, ole jo hyvissä ajoin osa-aikaeläkettä suunnitellessasi yhteydessä omaan eläkevakuutusyhtiöösi.

Katso osa-aika-eläkkeestä www.työeläke.fi kohdasta osaaikaeläke tai Yrittäjän sosiaaliturvaoppaasta www.yrittajat.fi/etappi kohdasta eläke-edut.

Yrittäjän osa-aikaeläkkeen edut ja rajoitukset • Osa-aikaeläkkeen saa lain mukaan 60 vuotta täyttänyt yrittäjä. • Ennen vuotta 1953 syntyneillä yrittäjillä on oikeus osa-aikaeläkkeeseen jo 58-vuotiaana. • Yrittäjä voi olla osa-aikaeläkkeellä syntymävuoden mukaan 65 – 68 ikävuoteen asti. • Osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää pitkää työhistoriaa ja kokoaikaista työskentelyä ennen osa-aikaeläkkeen alkamista. • Osa-aikaeläkettä ei voi saada, jos on jo muulla lakisääteisellä työeläkkeellä. • Osa-aikaeläkkeelle siirtyvän yrittäjän tulee joko puolittaa työtulonsa tai lopettaa yritystoiminta kokonaan ja siirtyä muuhun osa-aikatyöhön. • Puolitetun työtulon pitää olla vähintään 6 896,69 euroa v. 2011.

• Puolitetun työtulon tulee muiden osa-aikatyön ansioiden kanssa olla 35 – 70 prosenttia aiemmasta ansiotasosta. • Työpanoksen tulee vähentyä työtulon muutosta vastaavasti, ja tästä tulee esittää riittävä selvitys. • Työskentely osa-aikaeläkkeen aikana tulee jaksottaa niin, ettei yrittäjä ole yhtäjaksoisesti poissa työstä kuutta viikkoa pidempää aikaa. • Yrittäjän eläkevakuutusmaksu vähenee työtulon vähenemisen mukaisesti. • Pienentynyt eläkevakuutusmaksu on edelleen vähennyskelpoinen verotuksessa. • Korotettua eläkkeen karttumista voi hyödyntää osa-aikaeläkkeellä yli 63 vuoden iässä. Eläkekarttumat vaihtelevat kuitenkin syntymävuoden mukaan.

Miten toimitaan, kun yrittäjä haluaa osaaikaeläkkeelle? Yrittäjän on • ensiksi selvitet-

tävä itselleen, mitä hän haluaa. Seuraavaksi yhteys omaan eläkevakuutus yhtiöön, jossa suunnitelma käydään läpi ja tarkistetaan mahdollisuudet päästä osa-aik eläkkeelle. Tärkeää on suun nitella tarkasti työajan ja työ panoksen pienen täminen, eli miten työt pysty tään hoitamaan osa-aikaeläkkeel lä ja missä yrit täjä itse on mukana. Mitä parempi selvitys eläke yhtiölle sen helpompaa on eläminen osa aikaeläkkeellä.

le parempia kesätöitä ja samalla auttaa nuoria pääsemään kiinni työelämään. Kampanjassa tavoiteltiin samalla Vastuullisin kesätyöpaikka 2011 -titteliä. Voittajien valinnassa huomioitiin erityisesti nuorten kokemukset työpaikastaan sekä työnantajien halu panostaa kesätyöpaikan laatuun.

Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä kertoo, että Särkänniemessä on kehitetty kausityöntekijöiden koulutusta, perehdytystä ja ohjausta jo useiden vuosien ajan. – Haastattelemme kaikki hakijat ja annamme näin kaikille nuorille tasavertaisen mahdollisuuden työpaikkaan ja kokemuk-

tYYtYvÄiNEN ASiAKAS oN MEillE pArAS KiitoS! Me Lähivakuutuksessa ja Säästöpankissa teemme kaikkemme, jotta sinäkin voisit hymyillä yhtä leveästi kuin Jari. Tarjoamme sinulle kaikki yrityksesi vakuutus- ja pankkipalvelut vaivattomasti. Tervetuloa asiakkaaksemme. Katsotaan, kuinka leveästi saamme sinut hymyilemään!

www.saastopankki.fi

www.lahivakuutus.fi

Särkänniemi sai Vastuullisin kesäduuni 2011 -tittelin Särkänniemen Elämyspuisto voitti Vastuullisin kesäduuni 2011 -kilpailun, joka järjestettiin osana Suomen lasten ja nuorten säätiön sekä Alma Median Vastuullinen kesäduuni 2011 -kampanjaa Vuoden alussa käynnistyneellä kampanjalla haluttiin kannustaa yrityksiä tarjoamaan nuoril-

JAri MÄKi, YrittÄJÄ, JAri MÄKi oY, KoSKENKorvA

sen työhaastattelusta. – Kuuntelemme työntekijöitämme myös työsuhteen aikana, keräämme ideoita ja palautetta. Näiden perusteella on toimintaa kehitetty aina parempaan suuntaan. Lisäksi työsuhteen päättyessä keräämme palautetta kyselyillä ja loppuhaastatteluilla, sanoo toimitusjohtaja Seppälä.

ENEMMÄN YHDESSÄ


18

N:o 8 • Lokakuu 2011

Kansainvälisyys FUTUREIMAGEBANK

Panostukset pk-yritysten kansainväliseen kasvuun tuottavat tulosta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreen selvityksen mukaan Finpron asiakkuus tukee suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistä kasvua etenkin, kun nämä yritykset perustavat uusia tytäryrityksiä ulkomaille tai laajentavat ulkomaista toimintaansa uusiin maihin. – Tutkimustulosten mukaan Finpron asiakkuus tukee pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Tulevaisuudessa keskitymme yhä voimakkaammin rakentamaan innovatiivisten ja kasvuhakuisten pk-yritysten kasvua ja menestystä kansainvälisillä markkinoilla, Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen sanoo. ETLA:n selvityksen mukaan Finpron asiakasyritykset ovat muita pk-yrityksiä kansainvälisempiä ja innovatiivisempia.

Muihin pk-yrityksiin verrattuna Finpron asiakkailla on selvästi useammin hallussaan patentteja ja niiden taseesta suurempi osa on aineettomia hyödykkeitä, kuten liikearvoa ja tutkimus- ja kehittämismenoja. Finpron asiakkaat ovat tuottavampia ja kasvavat keskimäärin nopeammin kuin muut pk-yritykset.

Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Suomessa pk-

yritysten suora vienti on vain alle 20 prosenttia koko viennistä. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on noin 25 prosenttia ja Tanskassa jopa 70 prosenttia. Häyrisen mukaan globalisaation ja elinkeinoelämän rakenteen muutoksen myötä pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin lisäämisen merkitys korostuu. – Suomalaisten vientiyritys-

ten kansainvälinen menestyminen on edellytys uusien työpaikkojen syntymiselle ja Suomen vahvemman roolin hakemiselle globaalissa taloudessa. Uuden hallituksen panostukset pkyritysten kansainvälistymiseen ovat merkittäviä koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta, Häyrinen sanoo. Viime vuosina uusista työpaikoista Suomessa yhdeksän kymmenestä on syntynyt pkyrityksiin. Tutkimuksen mukaan Finpron asiakasyrityksillä on suurempi työlllistävä vaikutus kuin muilla pk-yrityksillä. – Koska Suomen tulevaisuus on niin vahvasti riippuvainen pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisestä, on tärkeää tiedostaa, että valtion ylläpitämällä yritystukijärjestelmällä on sen tavoittelemaa vaikuttavuutta, Häyrinen toteaa.

Viro houkuttelee suomalaisia pk-yrityksiä. Tämän vuoden aikana suomalaiset ovat perustaneet Viroon useita satoja yrityksiä. — Meille tulee kysymyksiä yrityksen perustamisesta Viroon viikoittain, kertoo asianajotoimisto Aasa-Lawn asianajaja Simo Ellilä.

Etsimme sinua Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja

Viro houkuttelee yrittäjiä

••Suomalaisten into perustaa yrityksiä Viroon on lisääntynyt Viron eurojäsenyyden jälkeen. Juha Europaeus, teksti

V

iro houkuttelee yrittäjiä Suomenlahden eteläpuolelle. Syitä Viron vetovoimaan ovat muun muassa yrityksen henkilöstökustannukset, tuotanto- tai alihankintakustannukset ja verotus. Virossa toimii yhteensä noin 46 000 aktiivista yritystä, joista suomalaisten omistuksessa on noin kymmenesosa. Tämän vuoden aikana suomalaiset ovat perustaneet Viroon useita satoja yrityksiä. — Viron siirtyminen euroon tuntuu lisänneen entisestään suomalaisten kiinnostusta perustaa yrityksiä Viroon, kertoo asianajotoimisto Aasa-Lawn asianajaja Simo Ellilä. — Meille tulee kysymyksiä yrityksen perustamisesta Viroon viikoittain. Ulkomaiset yrittäjät voivat perustaa Viroon yrityksen samalla lailla kuin virolaisetkin. Mitään erityisiä rajoituksia ei ole asetettu. Ulkomaisella investoijalla on oikeus kotiuttaa liiketoiminnastaan saamansa voitot ja muut

Siirtyminen euroon tuntuu lisänneen suomalaisten kiinnostusta perustaa yrityksiä Viroon. Simo Ellilä

tulot ilman rajoituksia maksettuaan lakisääteiset verot ja muut maksut. Yhtiön perustaminen Viroon on muuttunut aiempaa helpommaksi. Esimerkiksi rajavastuuyhtiön minimipääoman maksamista koskevia vaatimuksia on lievennetty. Rajavastuuyhtiö (osaühing) on yleisin yritysmuoto Virossa. Siinä vähimmäispääoma on 2 500 euroa, kun osakeyhtiöllä vastaava minimipääoma on 25 000 euroa. — Edistykselliset elektronisen tunnistautumisen ja digitaalisen allekirjoituksen mahdollisuudet ovat nopeuttaneet ja helpottaneet yrityksen asioiden hoitamista merkittävästi, Ellilä sanoo. — Suomalaisille nämä mah-

dollisuudet ovat toistaiseksi vielä melko tuntemattomia, ja osaamista niiden käyttämiseen on melko vähän.

Verotus kannustaa yrittäjiä.

Virossa on mahdollista myös ostaa valmisyhtiö, jossa kaikki perustamisvaiheet on jo hoidettu ostajan puolesta. Ostotapahtuma tehdään aina notaarilla, joka vahvistaa uuden omistajan, hallituksen ja yrityksen uuden nimen. Viron yritysverot ovat kotimaista verotusta keveämpiä. Yrityksen ja työntekijän maksaman tuloveron määrä on Virossa 21 prosenttia ja arvonlisäveron 20 prosenttia. Työntekijöiden palkoista työnantajan on maksettava 33 prosentin sosiaaliturvaveroa ja 1,4 prosentin työttömyyskorvausmaksua. Työntekijän on maksettava palkastaan 2,8 prosentin työttömyyskorvausmaksua. Suurin yrityksen verotuksellinen hyöty on se, että Virossa ei veroteta jakamatonta voittoa. Veroetua saavat etenkin tuottavat yhtiöt, jotka ovat valmiita jättämään voittovarat yrityk-

seen. Viroon muuton on oltava kuitenkin todellista, jos veroetuja tavoitellaan. Säästöä henkilöstökustannuksissa yrittäjä voi hyödyntää monella tavalla. Yleisintä lienee virolaisen työvoiman käyttö Suomessa. Vaikka kyse on virolaisesta työntekijästä, joka työskentelee Viroon rekisteröidyssä yhtiössä, niin Suomessa työskentelevälle henkilölle on maksettava alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Viroon perustettu yritys voi k��yttää hyväkseen myös hinnoittelua. Voittoa voidaan näyttää lievemmän veron vuoksi suurempana Virossa. Suomeen siirtyvien valmisteiden hinnoilla pienennetään vastaavasti Suomeen maksettavaa veroa. — Yrityksen perustamista Viroon kannattaa harkita silloin, kun yrityksen toiminnalla on yhteyksiä Viroon esimerkiksi asiakkaiden tai yhteistyösopimuksien kautta, Ellilä neuvoo. — Viro on suomalaiselle yritykselle hyvä tukikohta myös muualle Baltiaan suuntautuvan liiketoiminnan harjoittamiseksi. Pöytälaatikkofirmoja ei Viroon kannata perustaa. Yrityk-

HANNU ESKELINEN

Aasa-Lawn asianajaja Simo Ellilän mukaan yrityksen perustaminen Viroon on muuttunut helpommaksi. sen perustamisesta aiheutuu kuluja ja vaivaa myös yrityksen perustamisen jälkeen. Esimerkiksi kirjanpidollisia velvollisuuksia yritykselle aiheutuu aina, vaikka yrityksellä ei olisi toimintaa käytännössä lainkaan. Yrityksen perustamisessa ja toiminnassa vieraassa valtiossa voi luonnollisesti myös ilmetä kieli- ja kulttuuriongelmia. Ongelmilta välttyäkseen kannattaa jo yritystoimintaa suunniteltaessa kääntyä juridisissa kysymyksissä asiantuntijan puoleen.


19

N:o 8 • Lokakuu 2011

Eurooppaa edestakaisin

© M-Brain Oy

Kansainvälisyys

Merkel varoittaa vähenevästä työvoimasta ››Saksan liittokansleri Angela

Merkel vaatii yrityksiä toimiin, jotta työntekijöiden määrän jyrkkä lasku tulevina vuosina vältettäisiin. Liittokansleri patistaa yrityksiä palkkaamaan oman maan työttömiä ennen kuin työvoimaa haetaan muista EU-maista. Nuorison työttö-

myysprosentti on Saksassa 9,1. Merkelin mukaan nuorten lisäksi myös vanhempia ikäluokkia tulisi hyödyntää työvoimana enemmän. Seuraavien 15 vuoden aikana Saksan työvoiman tarjonnan on ennustettu vähenevän 6,5 miljoonalla henkilöllä.

Tarpeet kansainvälistymispalveluille lisääntyneet Kansainvälistymistä harkitsevat ja käynnistävät yritykset tarvitsevat kansainvälistymispalveluita useammin kuin kansainvälisillä markkinoilla jo toimivat yritykset. Erityisesti neuvontaa ja konsultointia kaivataan. Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Finpron tekemästä kyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisyritysten kansainvälistymispalveluiden tarvetta ja käyttöä. Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia oli käyttänyt kansainvälistymispalveluita viimeisen kolmen vuoden aikana. Eniten kansainvälistymispalveluita tarvitaan kansainvälistymisen alkutaipaleella. Kansainvälistymistä harkitsevista tai

aloittelevista yrityksistä peräti 90 prosenttia kaipasi apua viennin tai muun kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen. Yritysten palvelutarpeet kohdistuivat eniten kansainvälistymisneuvontaan ja yrityskohtaiseen konsultointiin. Pk-yritykset etsivät tietoja kohdemarkkinoista ja ulkomaankaupan määräyksistä. Lisäksi tarvitaan yrityskohtaista konsultointia, jossa otetaan tarkemmin huomioon yritysten yksilölliset tarpeet. Nopeaan kasvuun tähtäävät yritykset tarvitsevat tietoa ja neuvoja myös rahoitusvaihtoehdoista. Vastaajat kuitenkin kokivat, että Finpron toiminnan pitäisi vielä nykyistä enemmän painottua pk-yrityksiin.

Presidentinvaalissa 255 ennakkoäänestyspaikkaa ulkomailla Valtioneuvosto on antanut asetuksen ulkomaille perustettavista ennakkoäänestyspaikoista vuoden 2012 presidentinvaalissa. Ennakkoäänestyspaikkoja on yhteensä 255. Ne sijaitsevat Suomen edustustoissa tai edustustojen toimipaikoissa 91 eri valtiossa. Ennakkoäänestyspaikkoja on enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Presidentinvaalin ennakkoäänestys ulkomailla toimitetaan ensimmäisessä vaalissa 11.–14. tammikuuta ja mahdollisessa toisessa vaalissa 25.–28. tammikuuta. Joissakin ennakkoäänestyspaikoissa ennakkoäänestys

järjestetään kaikkina neljänä ennakkoäänestyspäivänä. Useimmissa paikoissa ennakkoäänestysaika on kuitenkin lyhyempi. Edellisessä presidentinvaalissa vuonna 2006 ulkomailla äänesti ensimmäisessä vaalissa yhteensä 30 298 äänioikeutettua. Toisessa vaalissa äänesti 38 625 äänioikeutettua. Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 22. tammikuuta ja mahdollinen toinen vaali 5. helmikuuta. Kotimaassa ennakkoäänestysaika on ensimmäisessä vaalissa 11.–17. tammikuuta ja mahdollisessa toisessa vaalissa 25.–31. tammikuuta.

Venäläisturistit haluaisivat kuluttaa enemmän Suomessa Ostosmahdollisuudet vetävät venäläisturisteja Suomeen. Kaupan liiton tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa turisteista tulee Suomeen juuri ostoksille. Palvelutarjonta ei kuitenkaan vastaa täysin odotuksia. Kaupan liiton tuoreen tutkimuksen mukaan tärkein syy venäläisille tulla Suomeen on ostosmatkailu. Lähes kaikki (97 %) Suomessa matkailleet pietarilaiset ovat käyttäneet kauppapalveluja matkansa aikana. Ravintolaja kahvilapalveluja on käyttänyt 83 prosenttia, hotellipalveluja 56 prosenttia ja kylpyläpalveluja 28 prosenttia vastaajista.

Suomalaiskaupoista pietarilaiset hakevat erityisesti vaatteita ja jalkineita, ruokaa ja juomaa, käyttö- ja sisustustavaroita sekä kosmetiikkaa. Pääosin tarjonta miellyttää tulijoita, mutta jalkinetarjonta ei tutkimuksen mukaan selvästikään vastaa venäläistä makua. Suomessa matkailevat pietarilaiset matkustavat keskimääräistä enemmän myös muissa Pohjoismaissa. Jos Suomesta ei löydy riittävästi haluttuja palveluja tai valikoimia, venäläisturistin on helppo vaihtaa matkakohde Suomesta esimerkiksi Ruotsiin.

Hallitus valmistelee hankintoja julkisen pilvipalvelun kautta ››Britannian hallitus valmis-

telee julkisten hankintojen ohjaamista G Cloud -pilvipalveluiden kautta. Palvelu toisi huomattavia säästöjä ja rikkoisi hallinnollisia raja-aitoja.

Samalla se antaisi pienyrityksille paremmat mahdollisuudet voittaa osan julkisista hankinnoista, kun niillä on vapaammat kädet kuvailla tarjouksiaan.

Ranskan työttömyysluvut eivät laske vuonna 2012 ››Vaikka talouskasvu ei hidas-

tuisikaan Ranskassa ensi vuonna, työttömien määrän ei uskota vähenevän kuin vähän, sillä uusia työpaikkoja ei synny. Jos talous kasvaisi 1,7 prosenttia ensi vuoden aikana, 5 000

työtöntä löytäisi työpaikan, arvioi Pôle emploi. Toisten arvioiden mukaan talous ei kuitenkaan kasva näin paljon, ja työttömien määrän uskotaankin päinvastoin kasvavan edelleen.

Useita veronkorotuksia valtion uuteen budjettiin ››Expressen on listannut Ruotsin hallituksen verolinjauksia. Hallituksen julkistama dokumentti sisältää muun muassa riskipääomarahaston perustamisen innovatiivisille pk-

yrityksille, tuloveron laskun, eläkeläisten verotaakan keventämisen, alkoholiveron noston ja yli 50 000 tienaavien tuloveron noston. Myös työnantajien verotusta kevennetään.

SNCF:llä vaikeuksia löytää työntekijöitä ››Maan korkeista työttömyys-

luvuista huolimatta Ranskan rautatieyhtiö SNCF:llä on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Yhtiö suunnittelee palkkaavansa tänä vuonna 5 300 työntekijää, ja syyskuun loppuun

mennessä se oli löytänyt 4 200 uutta työntekijää. Työvoiman koulutuksessa kuitenkin kestää kauan, eikä työ ole kovin houkuttelevaa. Työvoimaa tarvitaan erityisesti Ile-de-Francella.

Yritysten ratkaisuja kriisin ››Dagens Industri on haastatellut muun muassa Ruotsin Företagarnan toimitusjohtajaa talouskriisistä. Toimitusjohtaja Elisabeth Thand Ringqvist kertoo, että kulutuksen vähe-

neminen tuntuu pienyrityksissä. Häntä huolestuttaa myös korkojen nousu, sillä pienyritysten maksamat korot ovat suuryrityksiä korkeampia.

Saksassa tarvitaan hoitajia ››Saksan Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2025 vanhustyöstä puuttuu 152 000 hoitajaa. Jo tällä hetkellä vanhankodeissa ja sairaaloissa arvioidaan olevan noin 34 000 hoitajaa liian

vähän. Työvoimapula ei kuitenkaan kosketa kaikkia alueita samalla tavalla. Joissakin osavaltioissa hoitajista on jopa ylitarjontaa.

Pienyritysten luottamus kateissa ››Yhdysvaltalaisten pienyritys-

ten omistajien luottamus parani ensimmäistä kertaa kuuteen kuukauteen, kertoo The National Federation of Independent

Business. Luottamus on kuitenkin edelleen heikkoa, ja pienyritysten suurimpana ongelmana on huono myynti.

Nuoret työllistyvät hyvin Ruotsissa ››Vuonna 2010 valmistuneis-

ta ruotsalais nuorista 71 prosenttia oli työllistynyt tämän vuoden kevääseen mennessä. Työllistyneitä on seitsemän prosenttia edellisvuotista enemmän. Vaikeiden vuosi-

en jälkeen työmarkkinat ovat suopeat nuoria valmistuneita kohtaan. Eniten parannusta tapahtui nuorten insinöörien ja kauppatieteilijöiden työllistymisessä.

Ramsauer haluaa, että myös ulkomaiset henkilöautot maksaisivat vastaisuudessa tiemaksuja. Rahaa tarvitaan lisää

Esimerkkihintaan sis.: risteily kahden hengen Promenade-hytissä, kolmen ruokalajin à la carte ryhmämenuillallinen, buffet-illallinen ruokajuomineen ja glögi. Lisäksi huikea viihde, esim. hauskat dragshowt à la Miss Divet & Jukka K. ajalla 15.11.2011–14.1.2012! Esimerkkihinta voimassa la–to -lähdöillä 1.11.–22.12.2011 (ei 1.–4.12.), kun ryhmässä vähintään 10 henkilöä. Hinta sisältää polttoainemaksun 2 €/hlö.

Katso päivän tarjoukset pienemmille porukoille www.silja.fi.

Ramsauer ehdottaa uusia tiemaksuja ››Saksan liikenneministeri

Päivä Tukholmassa -pikkujouluristeily Helsingistä ryhmille esim. 132 €/hlö

Saksan tieverkoston rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Liberaalipuolue FDP vastustaa Ramsauerin ehdotusta.

Tiedustelut ja varaukset matkatoimistostasi tai Tallink Siljan myyntipalvelusta: Ryhmät puh 010 804 123 (ma–pe 8–17) Yksittäisasiakkaat (1-9 henkilöä) puh 0600 157 00 (ma-pe 8-21, la 9-18, su 10-18) 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. 0600-puhelut 1,74 €/vastattu puhelu + aina paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu


20

N:o 8 • Lokakuu 2011

Teema:

Vuotuiset yrittäjäpäivät juhlistettiin komiasti Seinäjoella. Ohjemassa oli mm. pressapaneeli, liittokokous, komiat Ameriikan bileet ja vaikka mitä muuta.

Presidenttiehdokkaat Seinäjoella:

SY:lle vahvempi rooli työmarkkinakysymyksiä ratkottaessa ••Yrittäjien vaalitentissä ehdokkaat kertoivat näkemyksiään Euroopan velkariisin hoidosta, talouden kasvusta, nuorten työllistämisestä ja yrittäjyyden arvoista.


21

N:o 8 • Lokakuu 2011

Aiheesta:

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

ANTTI EKOLA

Lotta Tammelin, teksti Antti Ekola, kuvat

Oululaiset odottivat jo innolla omaa järjestämisvuoroaan.

S

uomen Yrittäjien presidenttipaneelissa kokoomuksen Sauli Niinistö, sosiaalidemokraattien Paavo Lipponen, vihreiden Pekka Haavisto ja keskustan Paavo Väyrynen kokoontuivat yhteiseen tenttiin ensimmäistä kertaa vaalikisan aikana. Ehdokkailta tivattiin mielipiteitä pääasiassa yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin. Tilaisuudessa myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää presidenttiehdokkaille tekstiviesteillä kysymyksiä. Yrittäjät eivät päästäneetkään paikalla olleita helpolla. Kysymyksiä esitettiin esimerkiksi siitä, miten valtion taloutta tulisi tasapainottaa. Pitäisikö säästää menoissa vai korottaa veroja, kysyttiin. Yksiselitteistä valintaa näiden vaihtoehtojen kesken ei ehdokkailta saatu, mutta esimerkiksi Sauli Niinistö korosti, että kyse on rakenteellisesta alijämästä ja siksi tarvitaan sekä verojen korotuksia että säästöjä.

Velkakriisin hoidossa edettävä. Ehdokas-

paneelissa Niinistö ja Lipponen olivat eri linjoilla Euroopan velkakriisin hoidosta. Sosialidemokraattien ehdokas Paavo Lipponen uskoo, että jos velkakriisi halutaan hallintaan, se vaati tiiviimpää talouspoliittista yhteistyötä Euroopassa. – Suomi on pienten ja keskisuurten yritysten varassa oleva hyvinvointivaltio. Tämän vuoksi on tärkeää, että pk-yritykset saadaan investoimaan nykyistä enemmän, Lipponen painotti. Kokoomuksen Sauli Niinistön mukaan velkakriisi ei rajoitu vain Eurooppaan, vaan se on kaikkien länsimaiden vakava talousongelma. – Euroopan talouskriisin ratkaisussa IMF:n pitäisi johtaa prosesseja, sillä se on riippumattomin ja kokenein elin. Siellä on teknistä osaamista, jolla on käyttöä tässäkin prosessissa. Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen painottii, että Kreikan velkakriisin ratkaisu

Ja ensi vuonna tapaamme Oulussa!

Ensimmäistä kertaa tentattavana Seinäjoella. Presidenttiehdokkaat kunnioittivat Valtakunnalisia yrittäjäpäiviä hienolla esiintymisellään. Joukosta puuttuivat vain Timo Soini ja Eva Biaudet.

olisi nopea velkasaneeraus. Väyrynen myös kritisoi tentin aikana esitettyjä kysymyksiä ja olisi halunnut puhua enemmän presidentin toimivaltaan liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi vihreiden Pekka Haavisto korosti keskustelussa presidentin vahvaa roolia ulkopolitiikan johtajana. – Yrityksille presidentin merkitys on erityisen tärkeä laajennettaessa yritystoimintaa Euroopan ulkopuolelle. Haavisto summasi.

Yrittäjät vahvemmin mukaan. Suomen Yrit-

täjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kritisoi avauspuheenvuorossaan raamitupoa. Yrittäjä-

Yrittäminen Suomessa on tehty hyvin vaikeaksi, sillä ammattiyhdistysliike ja työnantajat ovat vuosikausia sopineet työehdoista sekä työelämän lainsäädäntöön liittyvistä asioista.

järjestön mukaan raamitupossa ei ole ainuttakaan työllistämiseen kannustavaa kohtaa. Puheenjohtaja Simolinna myös vaati, että yrittäjäjärjestön on oltava mukana työmarkkinakysymysten ratkaisemisessa. Kaikkien paneeliinkin osallistuneiden mielestä Suomen Yrittäjät pitäisi ottaa vahvemmin mukaan neuvotteluihin työmarkkinakysymyksistä. Kädennostoäänestyksessä vain Lipponen ei selkeästi kannattanut yrittäjäjärjestön osallistumista tasavertaisena kumppanina työmarkkinaneuvotteluihin. Sauli Niinistön mukaan työmarkkinapöytään osallistuminen on mielenkiintoinen kysymys. – Miksi elinkeinoelämän järjestöt eivät löydä yhteistä etenemistietä ja toimintatapaa, Niinistö kuitenkin ihmetteli. Myös Paavo Väyrynen näkisi, että yrittäjillä pitäisi olla enemmän päätösvaltaa työmarkkinaasioissa. – Yrittäminen Suomessa on tehty hyvin vaikeaksi, sillä ammattiyhdistysliike ja työnantajat ovat vuosikausia sopineet työehdoista sekä työelämän lainsäädäntöön liittyvistä asioista. Ratkaisut toimivat suurissa yrityksissä, mutta pienyrittäjille ne ovat olleet raskaita. Tähän asiaan pitää puuttua ja yrittäjäjärjestöjen pitää

päästä neuvottelemaan näistä asioista, Paavo Väyrynen sanoi.

Huolta ja toivoa nuorista. Kaikki ehdokkaat

kiittelivät yrittäjäjärjestöä siitä, että nuorisotyöttömyyden hoito on tärkeässä asemassa myös SY:n asialistalla. Ehdokkaat jakoivat yrittäjäjärjestön huolen siitä, että Suomi tarvitsee uuden yrittäjäsukupolven, joka ottaa vastuu työllistämisestä. Lähivuosina jopa 50 000 yrittäjää luopuu liiketoiminnasta, jolloin pienin ja keskisuuriin yrityksiin tarvitaan vuosittain suuri määrä osaavia jatkajia. Pekka Haaviston mielestä Suomen yksi taloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma on veronmaksajien määrän vähentyminen syrjäytymisvaarassa olevan nuorison myötä. Aiheesta päästiin myös uuden yrittäjäsukupolven löytämiseen. – Uusien yrittäjien neuvontaa pitäisi lisätä, mainitsi Lipponen. – Meidän täytyy saada terve asenne, jossa kaikki suomalaiset ymmärtävät sen, että yrityksissä on kova riski, mutta samalla myös oikeus menestyä. Menestyminen pitää hyväksyä ja antaa sille arvoa, Niinistö tiivisti.

Oulun kaupunki, Suomen Yrittäjät ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat sopineet yhteistyöstä liittyen Valtakunnallisten yrittäjäpäivien järjestämiseen 19. – 21.10.2012 Oulussa. – Ouluun tavoittelemme noin 2 200 vierasta testaamaan pohjois-pohjanmaalaista vieraanvaraisuutta ja tutustumaan alueemme myönteiseen yrittäjähenkeen, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Kolehmaisen mukaan Oulun kokouksen mielenkiintoa lisää myös vuodelle 2012 ajoittuva Suomen Yrittäjien puheenjohtajanvaali. Oulun teemana on ”YHDESSÄ OTE ON VAHVIN”. – Slogan istuu Ouluun kuin nenä päähän, sillä Oulu aloittaa todellisen yhdessä tekemisen kuntaliitosten myötä, toteaa Kolehmainen. Suomen Yrittäjien Anssi Kujalankin mukaan on hienoa, että kunnallisvaalivuonna 2012 ja kuntauudistuksen ratkaisuhetkillä tapahtuma järjestetään juuri Oulussa. – Oulun seudun monikuntaliitos hakee vertaistaan, sillä uudesta kaupungista tulee asukasluvultaan maan 5. suurin, Kujala sanoo.

Yrittäjäjärjestön kunniapuheenjohtajia muistettiin Seinäjoella ANTTI EKOLA

SY liittokokouksessa:

Nuorten syrjäytymisestä on tultava loppu

Suomen Yrittäjien uusia kunniapuheenjohtajia Risto Heikkilää ja Ensio Romoa huomioitiin liittokokouksessa kunniakirjalla. Kuvassa myös aiemmin kunniapuheenjohtajaksi nimetty Eino Rajamäki.

Ahti Huvila Oy ja REMU Oy palkittiin Maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla

••Suomen Yrittäjät painotti liittokokouksessaan Seinäjoella, että nuorten syrjäytymisen estämiseen tarvitaan aivan uusia ja vaikuttavia keinoja.

Lotta Tammelin, teksti

S

uomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinnan mukaan nykyisiä työelämän ja koulutuksen pelisääntöjä on muutettava radikaalisti, jotta syrjäytymiskierteessä oleville nuorille löytyy työ- ja kouluttautumispaikkoja. Yrittäjäjärjestö muistutti myös, ettei yhteiskunnalla ei ole työikäisen väestön vähentyessä varaa siihen, että suuri määrä nuoria ihmisiä jää työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle. – Vaikka nuorten syrjäytymistä on vuosikaudet yritetty vähentää, Suomessa on jatkuvasti ollut vähintään 40 000 vain peruskoulun varassa olevaa nuorta, joista osa on työttömänä mutta suurempi osa kaikkien järjestelmien ulkopuolella, Mikko Simolinna huolehti. Häntä harmittaakin, että tähänastiset keinot nuorten saamiseksi työhön ja koulutukseen ovat olleet varovaisia ja vaikuttavuudeltaan heikkoja. Suomessa on kuitenkin käyttämättömiä mahdollisuuksia tarjota nuorille paikkoja saada ensimmäinen työkokemus ja väylä yhteiskuntaan, Simolinna totesi Seinäjoella. – Pienet yritykset voisivat varmuudella ottaa nykyistä huomattavasti enemmän nuoria oppimaan työelämää, kunhan se tehdään ehdoiltaan mahdolliseksi. Myöskään kotitalouksien kaikkia mahdollisuuksia työtilaisuuksien tarjoamiseen nuorille ei ole käytetty, Simolinna muistutti.

Työnantajariskiä vähennettävä. Liittokokouksessa lausut-

tiin myös, että yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä on kyettävä torjumaan jo heti peruskoulun päättymisen jälkeen. – Jollekin taholle yhteiskunnassa on annettava nimenomaiseksi tehtäväksi seurata nuorten tilannetta ja puuttua siihen tarvittaessa nopeasti. Luontevin taho tässä on nuoren kotikunta ja sen kouluviranomaiset, joilla on tuorein tieto nuoren tilanteesta koulun päättymisen jälkeen, Mikko Simolinna ehdotti. – Oppilaitosten ulkopuolelle jääneelle tai jättäytyneelle nuorelle on voitava tarjota työtä, jota tekemällä voi oppia myös ammatin. Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa meillä nuorten kouluttaminen työn ohessa on jäänyt vähäiseksi. Niin oppisopimus kuin muukin työtä tekemällä oppiminen on tehtävä yritysten kannalta halutuksi tavaksi etsiä uusia työntekijöitä, hän jatkoi. Järjestön mielestä palkasta pitäisi voida sopia vapaasti työsuhteen alkuvaiheessa, kun yritys ottaa töihin täysin työkokemusta ja koulutusta vailla olevan henkilön. Myös koeaikaa ja määräaikaista työsopimusta

ANTTI EKOLA

koskevia sääntöjä olisi lievennettävä. Palkan lisäksi tällaisen nuoren toimeentulo tulisi varmistaa hänelle maksettavalla henkilökohtaisella palkkatuella. – Nyt ehdotettu palkkauksen vapaasti sopiminen ei olisi edes täysin uusi keino, koska tämä mahdollisuus on nykyisinkin käytössä joissakin työehtosopimuksissa, Simolinna muistuttaa.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Vuoden 2011 Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä -palkinto myönnettiin tänä vuonna soinilaiselle metsästystarvikkeiden vähittäismyyntiin erikoistuneelle Ahti Huvila Oy:lle ja ähtäriläiselle kelluviin kaivinkoneisiin erikoistuneelle REMU Oy:lle. ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT / KIRSI KUUSISTO

Kaksinkertainen määrä paikkoja. Lisäksi Suomen Yrit-

täjät toivoo, että nuoren palkkaaminen lyhytaikaisiin avustaviin töihin kotitalouteen on tehtävä nykyistä paljon yksinkertaisemmaksi luopumalla tapaturmavakuutusta lukuun ottamatta kaikesta muusta työnantajabyrokratiasta. – Kotitalouksien tarjoamaa työtä voitaisiin tukea työsetelillä, yrittäjäjärjestön puheenjohtaja ehdotti. Järjestö myös on vakuuttunut siitä, että jos nämä muutokset nuorten ottamiseksi työhön ja oppiin toteutetaan, olisivat yritykset valmiita tarjoamaan nykyiseen verrattuna kaksinkertaisen määrän työssä oppimisen paikkoja nuorille.

Palkan määräytyminen on monien muiden maiden esimerkkien tavoin irrotettava työsuhteen alkuvaiheessa työehtosopimusmääräyksistä silloin, kun kyseessä on kokemusta ja koulutusta vailla oleva henkilö.

Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Seinäjoella järjestetyssä liittokokouksessa Mikko Simolinna painotti, että nuorten syrjäytymisen estämiseksi tarvitaan uusia, entistä voimakkaampia keinoja. – Yhteiskunnalla ei ole työikäisen väestön vähentyessä varaa siihen, että suuri määrä nuoria ihmisiä jää työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle, hän muistutti.

Ahti Huvila Oy:n liikkeessä asiakkaita palvelevat Mikael Purmonen (vas.), Olli-Pekka Ojajärvi sekä yrittäjät Pekka Ojajärvi ja Seija Ojajärvi. ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT / KIRSI KUUSISTO

Suomessa on 40 000 alle 30-vuotiasta, jotka eivät ole hankkineet itselleen koulutusta peruskoulun jälkeen.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15 –29-vuotiaita nuoria, jotka eivät opiskele eivätkä hae töitä, on kaikkiaan vajaat 60 000 (57 800 v. 2008). Työttömiä nuoria, eli sellaisia jotka kuitenkin hakevat töitä, oli lisäksi 52 000.

TEM:n raportin mukaan työvoiman ulkopuolella olevilla nuorilla miehillä (18 – 29 v.) verotuksesta ilmenevät vuositulot ovat vain 1 500 – 2 000 euron luokkaa.

Toimitusjohtaja Juha Salmi ja markkinointipäällikkö Hanna Rissanen ovat tyytyväisiä REMU Oy:n tehokkaaseen verkostoon.


22

N:o 8 • Lokakuu 2011

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät TA I

Komiasti Seinäjoella

S TO

HIE

TA

KI

Lotta Tammelin, teksti

••Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Seinäjoella keräsi paikalle lähes 2 000 yrittäjää.

Kolmipäiväisiin juhliin mahtui monenlaista ohjelmaa. Tässä viikonlopun parhaat palat.

Neljä HAWK-hävittäjää kunnioitti tilaisuutta ylilennolla perjantaina aamupäivällä. ANTTI EKOLA

TAISTO HIETAMÄKI

Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Kari Hiltunen ja markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen iloitsivat Suomen Yrittäjien ständillä juhlavan viikonlopun alkamisesta. Osastolla pääsi testaamaan uutta jäsenpalvelukonetta.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus (oik.) ja liittokokouksen yhtenä puheenjohtajana toiminut Eino Rajamäki.

ANTTI EKOLA

ANTTI EKOLA

ANTTI EKOLA

SheriFFi on tullut kaupunkiin. Ameriikan juhlissa riitti riemua, kun juhlaväki oli panostanut pukeutumiseen. ANTTI EKOLA

AN

PERJANTAI-ILLAN paras asu perustui Lumikki-satuun. Voittaja Satu Puisto on Korpilahdelta.

RAAHELAISET yrittäjät olivat tulleet Seinäjoelle isolla porukalla. Joukosta löytyivät illan komeimmat parrat.

TTI

EK

OL

A

KUKA PELKÄÄ Paulaa? Seinäjokelaissyntyinen Paula Koivuniemi oli tanssiaisten päätähti.

ANTTI EKOLA

DUUDSONIEN pojat kertoivat lauantaina iltapäivällä maailmanvalloituksestaan. ANTTI EKOLA

onnen hetki. Vuoden yrittäjäpalkitut peitettiin lavalla konfettisateeseen. Lisää palkituista sivulla 24.

JUHLAVA viikonloppu huipentui lauantai-illan juhlagaalaan. Seinäjoki Areenan juhlasali oli ääriään myöten täynnä.


23

N:o 8 • Lokakuu 2011

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

Mistä uusia yrittäjiä? Lotta Tammelin, teksti

vuoden sisällä suuri •joukko •Muutaman yrittäjiä jää eläkkeelle, eikä

kaikille ole tiedossa korvaajaa. Järjestön oman pk-yritysbarometrin mukaan Suomessa jopa 50 000 yrittäjää luopuu liiketoiminnasta seuraavan viiden aikana. Miten ja mistä löydetään uusi yrittäjäsukupolvi?

••

Näin pohtivat presidenttiehdokkaat samaa kysymystä: Pekka Haavisto, Vihr.

Sauli Niinistö, KOK

Paavo Lipponen, SDP

Paavo Väyrynen, Kesk.

Mieleen tulee kaksi asiaa, kun miettii uutta yrittäjyyttä: ilmapiiri ja byrokratia. Meillä on yhä sellainen ilmapiiri, että pitää olla päästään vinksallaan, jos alkaa yrittäjäksi. Byrokratian puolella pitäisi tehdä se, että välillä voisi olla yrittäjä ja välillä taas palkkatyössä. Tämän pitäisi olla normaalia. Tämä liittyy myös tukiin. Pitäisi olla tukien piirissä, silloin kun yritystoiminta loppuu. Pitää olla mahdollisimman pieni kynnys ruveta yrittäjäksi ja palata sieltä tarvittaessa takaisin palkkatyöhön. Näin syntyisi pieniä uusia yrityksiä.

Tässä on aika paljon kysymys asenteista ja siitä miten yrittäjyys nähdään. Yrittäjät pitää tunnustaa tasaarvoisena, eikä heitä ei pidä sulkea omaan kastiinsa. Meidän täytyy saada terve asenne, jossa kaikki suomalaiset ymmärtävät sen, että yrityksissä on kova riski, mutta samalla myös oikeus menestyä. Ja menestyminen pitää hyväksyä ja antaa sille arvoa. Kaikkia yrittäjätaitoja voidaan opettaa, mutta riskinottokykyä vain ei ole kaikilla. Ja nuorempi väki tuntuu sitä erityisesti pelkäävän. Sille on tehtävä jotain esimerkiksi tuilla.

Start up -systeemi on hyvä, mutta uusien yrittäjien neuvontaa pitäisi lisätä. Asiaan vaikuttaa myös se, millä aloilla opiskellaan ja miten niistä työllistytään. Meidän perheen 18-vuotias meni Ruotsiin opiskelemaan sellaiselle ekonomilinjalle, mistä valmistuu hotellinjohtajaksi ja heitä kannustetaan perustamaan yrityksiä. Koulutuksellakin voidaan siis ohjata yrittäjyyteen.

Suurin ongelma tässä on se, että yrittäminen ja yrittäjäksi ryhtyminen on tehty Suomessa erittäin vaikeaksi. Meillä on ollut vuosi kausia sellainen käytäntö, että suuryritysten edustajina toimivat elinkeinoelämän järjestöt ja ay-liike ovat sopineet sekä työehtosopimuksista että osittain myös lainsäätäjien puolesta asioita, jotka kyllä suuryrityksissä toimivat, mutta jotka ovat pienyrittäjille raskaita. Tähän asiaan pitää puuttua ja yrittäjäjärjestöjen pitää päästä neuvottelemaan näistä asioista. Pienyrittäjät työllistät kuitenkin enemmän kuin suuryritykset.

Sirpa Pii-Keinonen, Krinoli Oy, Jyväskylä Sosiaaliturvaa on ehdottomasti parannettava. Meillä pitää olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin ihmisillä. Myös turha pelottelu pitää poistaa. Toki yrittäjyys vaatii työtä ja on välillä raskasta, mutta ei se ole pelkkää pakkopullaa. Yrittäjyys on hyvä elämäntapa.

FORD MONDEO -ETUSI LOKAKUUSSA! Varastoautoihin talvirenkaat kevytmetallivantein kaupan päälle.*

TESTIVOITTAJA DIESELFARMARIVERTAILU Tuulilasi (8/2011)

Jussi Lehtonen, Linja-autoliikenne Jussi Lehtonen, Isokyrö Uudet yrittäjät löydetään meidän lapsistamme. Yrittäjäksi kasvattaminen lähtee kotoa. Toki myös kouluissa on lisättävä yrittäjyyskasvatusta, sillä nyt sitä ei ole riittävästi. Yrittäjyyskasvatusta on myös parannettava, ja siitä on tehtävä houkuttelevampaa.

Tuomo Holopainen, Finnvera Oyj, Helsinki Uusi yrittäjäsukupolvi löydetään kansainvälisistä ja koulutetuista ihmisiä. Esimerkiksi it-alalta. Myös käsityöalan ihmiset voivat hyvin perustaa pieniä yrityksiä. Yhteiskunnan on tarjottava uusille tulokkaille porkkanoita, ja esimerkiksi aloittavien yrittäjien neuvontaa on tehostettava. Rahoittajien olisi myös otettava enemmän riskejä pienten yritysten kanssa, ja samalla yhteiskunnan tulisi tukea sen riskin ottamisessa.

Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät ry, Helsinki Yrittäjyydestä on levitettävä positiivisempaa viestiä, sillä yrittäjyyshän on positiivista ja hieno asia. Yrittäjyyskasvatusta on kouluissa järjestettävä aiempaa enemmän. Yrittäjät voisivat myös entistä enemmän vierailla kouluissa kertomassa lapsille ja nuorille omista yrityksistään ja onnistumistarinoistaan.

Erja Saarelainen, Narikka Oy, Järvenpää Uudet yrittäjät löytyvät meidän nykyisten yrittäjien lapsista. Yrittäjien on kuitenkin saatava samat edut kuin muidenkin kansalaisten, esimerkiksi sosiaalietuja on parannettava. Palkkaamistakin on helpotettava, ja sen esteet on poistettava. Uusia yrittäjiä on myös tuettava. Ei ehkä niinkään rahallisesti vaan henkisesti. Aina ei tarvitse pärjätä yksin, vaan yrittäjälläkin pitää olla takanaan tukijoukko.

Eino Rajamäki, Seinäjoen varaosakeskus Oy, Seinäjoki Yrittäjyyden taustalla pitää olla mahdollisuus vaurastua, ja se on hyvä houkute. Siitä pitäisi uskaltaa puhua Suomessa ääneen. Jos jääkiekkoilijoilla on mahdollisuus vaurastumiseen, niin kyllä yrittäjälläkin pitää olla. Yrittäjä ei myöskään koskaan vaurastu vain yksin, sillä samalla vaurastuvat myös hänen työntekijänsä ja valtio verorahojen kautta.

FORD MONDEO ja EcoBoost – Edistyksellistä teknologiaa. Suorituskykyisten, uuden sukupolven EcoBoost –bensiinimoottoreiden ansiosta käytössäsi on nyt enemmän tehoa (160 hv–240 hv) ja vääntöä pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja CO2-päästöillä. Esimerkiksi 1.6 EcoBoost 160 hv bensiinimoottori tuottaa 240 Nm väännön ja sen CO2päästöt ovat vain 149 g/km. Ford Mondeo -mallisto alkaen 26.612,13 € (+ toim.kulut 600 €) Ford Mondeo EcoBoost-moottorilla alkaen 28.811,79 € (+ toim.kulut 600 €) Tervetuloa koeajolle!

www.ford.fi

Ford Mondeo -mallisto alkaen 26.612,13 € (autoveroton suositushinta 20.480 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 159 g/km 6.132,13 €). Ford Mondeo EcoBoost alkaen 28.811,79 € (autoveroton suositushinta 22.500 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 149 g/km 6.311,79 €). Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Mondeo-malliston CO2-päästöt 114-179 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,3-8,0 l/100 km. *Kampanja-autoja rajoitettu erä Fordliikkeissä. Koskee uusia yksityisasiakkaiden 31.10.2011 mennessä tekemiä tilaussopimuksia. Rekisteröitävä 31.12.2011 mennessä. Kuvan autot erikoisvarustein. ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku TUUSULA: Riihikallion Auto • VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar


24

N:o 8 • Lokakuu 2011

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot

Kasvuyritysten juhlaa ••Vuoden 2011 Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen saajista kolme on vahvoja vientiyrityksiä.

Neljäs puolestaan kasvaa vakuuttavasti kotimaassa. Lotta Tammelin, teksti Esa Siltaloppi, kuvat

Halpa-Halli Oy:

Agronic Oy:

Suuri määrä – pieni hinta

Laman keskellä yrittäjiksi

1

990-luvun lama teki Urpo Kurosesta ja Erkki Kivelästä yrittäjiä. Miehet olivat työkaveruksia maatalouskoneita valmistavassa yrityksessä, ja kun tulevaisuus alkoi näyttää epävarmalta, miehet tuumivat, että voisihan sitä työtä tehdä itselleenkin. Maatalouskonevalmistaja Agronic Oy aloitti monen muun yrityksen tavoin autotallissa. – Vannoimme, ettemme ikinä perustaisi konepajaa, mutta niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että siirsimme vuonna 1998 kaiken tuotannon itsellemme. Syynä siirtoon oli se, että muilla teetetty työ söi yrityksen katteita, Kuronen muistelee. Maatalouskoneille riittää kysyntää, mutta myös vaatimukset kasvavat. Urakoitsijoiden koneiden on toimittava kesän kiireisimpinä viikkoina lähes ilman taukoja yötä päivää. Agronic onkin koonnut muutaman urakoitsijan ringin, joka osallistuu yrityksen tuotekehitykseen testaamalla uutuuksia ja antamalla parannusehdotuksia. Urpo Kuronen Vientiä edistävät puolestaan Agronic Oy:n toimitusjohtaja ulkomaiset yhteistyökumppanit. Yritys on kehit Agronic Oy tänyt esimerkiksi maissipaalainkäärimen yhdessä hollantilaisen yrityksen kanssa. Agronic Oy on hankkinut asiakkaiden luottamuksen laadukkailla koneiden lisäksi erinomaisesti hoidetulla jälkimarkkinoinnilla. Maanviljelijää tai urakoitsijaa ei jätetä pulaan, ja puhelinpäivystys palvelee kotimaisia asiakkaita toukokuusta syyskuun loppuun ympäri vuorokauden. Kivelä ja Kuronen ovat kumpikin mukana päivystysrenkaassa. Ulkomailla jälkimarkkinointia hoitavat jälleenmyyjät.

Kuljemme oman alamme kärjessä, kehitämme tuotteemme itse, emme kopioi muilta ja pidämme huolta myymistämme koneista.

A

lahärmäläinen maanviljelijän poika Esko Ylinen haaveili pikkupoikana kaupasta, josta voisi ostaa suuret määrät tavaraa pienellä rahalla. Aikuiseksi tultuaan hän ei enää tyytynyt haaveiluun vaan perusti sellaisen. Halpa-Halli pyrkii myymään suurimman osan tuotteistaan halvemmalla kuin kilpailijansa. Aluksi asiakkaat luulivat, että halpa hinta merkitsee huonoa laatua, mutta laadusta ei ole Esko Ylisen mukaan tingitty koskaan. – Laadun merkitys korostuu koko ajan. Asiakkaille ei enää riitä pelkkä hyvä laatu, nyt vaaditaan parasta, Esko Ylisen poika, toimitusjohtaja Janne Ylinen sanoo. Halpa-Halli on yrittänyt vaalia tuotevalikoimissaan suomalaista työtä niin paljon kuin mahdollista. Kotimaisen tekstiiliteollisuuden hiipuminen on kuitenkin pakottanut muutoksiin. – 1980-luvulta lähtien olemme siirtyneet yhä enemmän omaan tuontiin, Janne Ylinen kertoo. Uusin Halpa-Halli avattiin Kiiminkiin loka Janne Ylinen kuussa 2010. Ketju saa laajentua vieläkin, jos in toimitusjohtaja Kokkolan Halpa-Halli Oy vestoinnit vaikuttavat kannattavilta. – Vaikka isä kertoi 40-vuotisjuhlassa haaveilevansa 40 myymälän ketjusta, ei meillä mitään pakkoa ole laajentaa. Kauppojen kaavoitusasiat kunnissa voivat myös olla monimutkaisia, ja toivoisimmekin kunnilta siinä suhteessa nykyistä tasapuolisempaa kohtelua, Janne Ylinen sanoo.

Pyrimme myymään tuotteitamme aina tosi halvalla, edullisemmin kuin kilpailijamme.

Mäkelän Alu Oy:

Alumiinin ympärille kokonainen kylä

Dynaset Oy:

Hydrauliikkaa maailmalle

E

D

ynaset Oy:n toimitusjohtaja Reijo Karppinen pyöritti jo koululaisena autokorjaamoa ja suunnitteli ryhtyvänsä huoltoautoyrittäjäksi. Toisin kuitenkin kävi, kun Karppinen innostui hydrauliikasta ja DynasetOy sai alkunsa. Luottamus omiin ideoihin ja osaamiseen on tehnyt Dynaset Oy:stä maailman johtavan hydraulilaitteiden valmistajan. Dynasetin tarina olisikin toisenlainen, jos Karppinen olisi uskonut konsultteja, jotka olivat sitä mieltä, ettei yhtiön tuotteille ole markkinoita ulkomailla. – Pitää uskaltaa myydä. Olen aina panostanut määrään, kun haen kontakteja. Nyrkkisääntöni oli, että avaan joka päivä vähintään 15 asiakkaan oven, Karppinen kertoo. Nyt Dynaset Oy:lla on 230 vientiasiakasta 43 maassa. Karppinen tähtää vielä suurempaan kasvuun ja kansainvälisyyteen kasvattamalla asiakas- ja sovellusmääriä. Laitteet valmistetaan Ylöjärvellä, mutta Reijo Karppinen yhtiöllä on alihankkijoita myös muualla Suo toimitusjohtaja messa ja osa komponenteista tuodaan ulko DYNASET Oy mailta. Kiinassa yhtiöllä on oma, vuonna 2006

Meillä on ollut rohkeutta tehdä aina uusia hydrau liikan sovellus mahdollisuuksia.

perustettu myyntiyhtiö. Karppinen harmittelee sitä, että hydrauliikan osaaminen maailmalla on heikkoa. Jos se olisi parempaa, Dynasetin olisi helpompi saada uusia asiakkaita, sillä teknisesti korkeatasoisten laitteiden käyttöönotto vaatii osaamista asiakkailtakin. Yhtiön parhaat markkinat ovatkin hyvin teollistuneissa maissa. – Jos voisin, niin ripottelisin hydrauliikan tiedonjyväsiä lentokoneesta ympäri maailmaa, Karppinen virnistää.

Agronic Oy

Agronic Oy on Haapavedellä toimiva maatalouskonevalmistaja. Yrityksen päätuotteita ovat paalainkäärimet ja lietevaunut. Viennin osuus tuotannosta on noin 40 prosenttia. Tuotteita myydään Norjaan, Hollantiin, Sveitsiin, Italiaan, Baltian maihin, EteläKoreaan, Australiaan ja Japaniin.

Perustettu 1993 Liikevaihto 8 miljoonaa euroa Työntekijöitä 40

ipä arvannut Fredrik Mäkelä ryhtyessään valmistamaan läkkiastioita vuonna 1937, millaisen kasvun sysäisi alkuun. Nyt läkkipelti on vaihtunut alumiiniin, ja Mäkelä Alu Oy:n vanavedessä Alajärven Luoma-ahon kylään on syntynyt laaja alumiiniosaajien verkosto. – Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimii jo noin parikymmentä alumiinin jatkojalostukseen keskittynyttä yritystä, ja koko ajan tulee lisää, toimitusjohtaja Juhani Pohjus kertoo. Mäkelä Alu Oy:n tuotannosta 90 prosenttia räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Yritys suunnittelee alumiiniprofiilit, valmistuttaa tarvittavat työkalut ja tekee mallikappaleet tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Omia tuotteita ei valmisteta. Vientiin yritys lähti heti 1990-luvun alussa. Nyt tuotteita myydään suoraan 20 maahan ja asiakkaiden kautta ympäri maailmaa. Tavoitteena on nostaa nykyinen 15 000 tonnin vuosituotanto 20 000 tonniin vuoteen 2015 mennessä. Toimitusjohtaja Pohjus luottaa Mäkelä Alu Oy:n kasvavan vakaasti asiakkaidensa ja kumppaneidensa mukana, kun alumiinituotteiden kysyntä kasvaa ja jatkojalostus lisääntyy. Kasvun edellytyksenä on, että yrittäminen suurten asutuskeskusten ulkopuolella ei muuttuisi ylivoimai Juhani Pohjus seksi, vaan seudulle pystyttäisiin tulevaisuudes toimitusjohtaja sakin houkuttelemaan nuoria perheitä asumaan ja Mäkelä Alu Oy töihin. – Kevyen ja kestävän alumiinin kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä edes oivallettu, Pohjus uskoo.

Olemme alusta asti lähteneet tekemään asioita omalla tavallamme, asiakkaan tarpeita kuunnellen.

Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on neljälle yritykselle vuosittain myönnettävä julkinen tunnustus esimerkillisestä

yrittäjyydestä. Palkittavat yritykset valitsee lautakunta, johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, Suomalaisen Työn Liiton, Yksityisyrittäjäin Säätiön sekä vakuutusyhtiö Fennian edustajat. Palkintoa on jaettu vuodesta 1968 lähtien.

Dynaset Oy

Ylöjärveläinen Dynaset Oy valmistaa työkoneisiin ja ajoneuvoihin liitettäviä laitteita, jotka tuottavat hydrauliikan voimalla mm. sähköä, painepesua, paineilmaa ja tärinää. Päätuoteryhmät ovat hydrauligeneraattorit, hydraulikorkeapainevesipumput ja hydraulikompressorit. Noin 90 prosenttia tuotteista myydään ulkomaille yli 40 maahan.

Perustettu 1986 Liikevaihto 13 miljoonaa euroa Työntekijöitä 55

Kokkolan Halpa-Halli Oy

Kokkolan Halpa-Halli Oy on kauppaneuvos Esko Ylisen perustama yksityinen perheyhtiö. Ylisen ensimmäinen Halpa-Halli avasi ovensa Kokkolassa 1969. Nyt Halpa-Hallilla on 37 myymälää 36 paikkakunnalla.

Perustettu 1969 Liikevaihto 260 miljoonaa euroa Työntekijöitä 1 400

Mäkelä Alu Oy

Alajärven Luoma-aholla toimiva sukuyritys Mäkelä Alu Oy on erikoistunut asiakaskohtaisten alumiiniprofiilien suunnitteluun, valmistukseen, pintakäsittelyyn ja logistiikan hallintaan. Yhtiön valmistamia alumiiniprofiileja käytetään mm. ikkunoissa, ovissa, huonekaluissa, valaisimissa, autoissa ja laivoissa. Tuotteista noin 40 prosenttia myydään ulkomaille. Yritystoimintaa vuodesta 1937. Alumiiniprofiilien valmistus aloitettiin 1991.

Liikevaihto 54 miljoonaa euroa Työntekijöitä 192


25

N:o 8 • Lokakuu 2011

Tekoja & tapahtumia

Kuntolomat vuonna 2012 Suomen Yrittäjät ry järjestää yrittäjien kuntolomia yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. Lomat rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän vuosittaisella määrärahalla. Vuoden 2012 aikana RAY:n tuki mahdollistaa noin 1  200 yrittäjän ja yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman. Lomatuki on tarkoitettu niille yrittäjille, joiden ei muuten ole mahdollista lomailla. Yrittäjälomille voidaan valita 20 henkilöä. Lomalle voi hakea yrittäjän lisäksi myös puoliso. Perhelomien määrä vaihtelee 10 – 20 lapsiperheeseen lomapaikasta riippuen. Hakemus voidaan täyttää sähköisesti osoitteessa www. mtlh.fi, tai niitä voi pyytää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:stä. Lomatukea voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi,

eli tukea ei voi saada peräkkäisinä vuosina. Lomatuen saamisen estää myös muualta saatu lomatuki. Tuen myöntäminen perustuu valtioneuvoston päätökseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja RAY:n erillisohjeisiin. Lomahakemus voidaan siirtää lomaryhmästä toiseen hakijan toivomuksesta tai lomajärjestön päätöksellä. Päätös lomatuesta lähetetään viimeistään kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei lähetetä ilmoitusta. Peruutukset ilmoitetaan lomajärjestöön. Tuen saaja maksaa lomasta omavastuuosuuden, josta lähetetään lasku. Ellei omavastuuosuutta ole maksettu eräpäivään mennessä, loma katsotaan peruutetuksi. Lomaan sisältyy puoli- tai täysihoito sekä majoitus ja lomaohjelma. Käsittelyajan rauhoittamiseksi kyselyihin lomapäätöksistä vastataan aikaisintaan yhdeksän viikkoa ennen loman alkua lomajärjestöstä.

Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, alle 60 v. Kyseisen kuntokateloman kohderyhmänä ovat yrittäjät. Lomaohjelmassa on ohjattua ohjelmaa, kuntoilua ja terveystestejä. Tavoitteena on, että työikäinen aktivoituu hyvinvointinsa ylläpitämisessä ja voimaantuu loman aikana. Omavastuuosuus on 33 € / vrk.

Norrvalla rehab center, Vöyri Ruotsinkieliset yrittäjät

12.02. – 17.02.2012

HolidayClub Kuusamon Tropiikki, Kuusamo

19.08. – 24.08.2012

Ikaalisten Kylpylä, Ikaalinen

29.01. – 03.02.2012 09.09. – 14.09.2012

Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi

18.11. – 23.11.2012

Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi

12.02. – 17.02.2012 11.11. – 16.11.2012

Vuokatin Urheiluopisto

07.10. – 12.10.2012

Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, jaksotettu (alle 60 v.) Kyseisen jaksotetun kuntokateloman kohderyhmänä ovat yrittäjät. Lomaohjelmassa on ohjattua ohjelmaa, kuntoilua ja terveystestejä. Tavoitteena on, että työikäinen aktivoituu hyvinvointinsa ylläpitämisessä ja voimaantuu loman aikana. Lomalle valittu sitoutuu mukaan molempiin jaksoihin. Omavastuuosuus on 33 € / vrk.

Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi

09.02. – 12.02. ja 17.08. – 19.08.2012

Yyterin Kylpylähotelli 3 + 2

09.02. – 12.02. ja 17.08. – 19.08.2012

Voimavaraloma, + 60 v. Kyseinen terveyskateloma on suunnattu ikääntyneille työelämässä toimiville yrittäjille. Tavoitteena on, että lomalaisen voimavarat vahvistuvat ja hän aktivoituu ylläpitämään hyvinvointiaan. Omavastuuosuus on 30 € / vrk.

Herttuan Kuntoutuskeskus, Kerimäki

12.11. – 17.11.2012

Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo

12.02. – 17.02.2012

Kuortaneen Urheiluopisto, Kuortane

11.11. – 16.11.2012

Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi

22.04. – 27.04.2012 21.10. – 26.10.2012

Sokos-Hotel Bomba, Nurmes

19.03. – 24.03.2012

Liikkuen luonnossa Kuntoilukateloma suunnataan työikäisille sekä eläkeikäisille yrittäjille. Tavoitteena on, että lomalainen liikkuu luonnossa ja voimaantuu loman aikana. Omavastuuosuus on 30 €/vrk.

Herttuan Kuntoutuskeskus, Kerimäki

26.03. – 31.03.2012

Hotelli Ylläsrinne, Kolari

01.04. – 07.04.2012 25.11. – 01.12.2012

Kalojen Hiekat / Hotelli Sani, Kalajoki

23.09. – 28.09.2012

Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo

15.04. – 20.04.2012

Meidän perheen loma Perhelomat on tarkoitettu lapsiperheille. Lomaohjelmassa on perheen yhteistä tekemistä ja eri ikäisille lapsille suunnattua ohjelmaa. Juniorilomat on tarkoitettu alle kouluikäisten lasten perheille. Lomien tavoitteena on perheyhteyden vahvistuminen ja virkistyminen. Omavastuuosuus on aikuiselta 23 €/ vrk, 8 – 16 v. lapset 7 € / vrk.

Herttuan Kuntoutuskeskus, Kerimäki

06.08. – 11.08.2012

Hotelli Ylläsrinne, Kolari

19.02. – 25.02.2012 26.02. – 03.03.2012 04.03. – 10.03.2012

Härmän kuntokeskus, Kauhava - Ylihärmä

21.10. – 26.10.2012

Imatran kylpylä, Imatra, Junioriloma

12.02. – 17.02.2012

Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi

10.06. – 15.06.2012

Pajulahden urheiluopisto, Nastola

26.02. – 02.03.2012

Yyterin Kylpylähotelli

24.06. – 29.06.2012

Lisätietoja kuntolomista

antavat aluejärjestöjen toimistot sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, Maarit Kainulainen, p. 09 2418 406. www.mtlh.fi tai www.yrittajat.fi/kuntolomat

Yrittäjän veroseminaari 15.–17.11.2011

Minna Penttilä on vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen

Yritysverotuksen ajankohtaiset asiat pähkinänkuoressa! Asiantuntijoiden johdolla luodaan kattava katsaus verotuksen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Tervetuloa mukaan!

Tiistai 15.11.

EMMA LAAKKONEN

Lotta Tammelin, teksti

Yrittäjänaisten Keskusliitto ja OP-Pohjola-ryhmä ovat valinneet fysioterapiayrittäjä Minna Penttilän vuoden valtakunnalliseksi yrittäjänaiseksi. Minna Penttilä arvostaa valintaansa. – Hienointa minusta on se, että naiset ovat minut palkinneet. Haluaisin kaikille sanoa, ettei yrittäjyyttä kannata pelätä, mutta intohimoa se vaatii! – Tämä vuosi on ollut minulle yrittäjänä pelottavin, sillä puolison kuolema sammutti intohimon myös työhön. Tästä valinnasta lähtien olen kuitenkin ollut täynnä uutta energiaa.

Lama toi yrittäjäksi. Minna

Penttilä nauraa, että hän ei oikeastaan koskaan alkanut itse yrittäjäksi, vaan hänet valittiin uralle. – 90-luvun alussa työt olivat tiukassa, ja paikalliseen Vesihelmeen haettiin yrittäjää. Eräs asiakas kertoi sitten lehdestä lukeneensa, että minut oli valittu, hymähtää Penttilä, jolle valinta on merkinnyt todellista ikkunaa forssalaisten ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Nyt yrityksellä on 18 työntekijää ja lisäksi 10 tuntiohjaajaa. – Kuntoutus- ja liikunta-ala on siitä hyvä, että vaikka paikallisia toimijoita on vajaat kymmenkunta, emme kilpaile toisiamme vastaan, vaan meidän kaikkien pahin kilpailija on sohva. Vaikka ihmisillä on tietoa hyvinvoinnin tueksi entistä enemmän, on silti surullista nähdä, miten moni menettää itsestään huolehtimisen vastuun. Koen, että minun yritykseni tärkein tehtävä on ollut koko ajan tuoda liikunta ja kuntoutus osaksi ihmisten arkipäivän käytäntöjä, toteaa Penttilä.

Viking Linen m/s Mariella Helsinki –Tukholma – Helsinki

Keskiviikko 16.11.

11.00 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka 11.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

7.00 Aamiainen 9.40 Laiva saapuu Tukholmaan 13.30 Kahvi ja välipala

12.00 Seminaarin avaus Johtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

14.00 Sukupolvenvaihdos, verotus ja verosuunnittelu KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

12.20 Ajankohtaista verotuksesta, mihin yrittäjän verotus on menossa Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

15.00 Kirjanpidon uutta oikeuskäytäntöä ja säädöshankkeita Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori, KHT Markku Koskela, Helsingin Yliopisto

12.40 Verotus ja vakuutuksellinen varautuminen Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia 13.00 Mitä odotettavissa olevat veromuutokset merkitsevät yrittäjälle, miten muutoksiin voi varautua, tarjoutuuko verosuunnittelun mahdollisuuksia? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy 13.45 Buffetlounas Hytteihin majoittautuminen

Minna Penttilä

14.45 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab

Kuntien on opittava hyödyntämään ennaltaehkäiseviä palveluja. Kutomon Fysiotera-

15.45

pia ja Liikuntakeskus Oy:n toimitusjohtaja harmittelee sitä, että vielä kuntayhteistyö ei toimi. Ennaltaehkäiseviä palveluja on jo nyt tarjolla, mutta niitä ei osata käyttää. – Jos haluamme selvitä vanhenevan väestön ja toisaalta entistä pidemmän työuran yhteensovittamisesta, kuntien ja yritysten on opittava hyödyntämään ongelmia ennaltaehkäiseviä ja työkykyä ylläpitäviä palveluja paljon nykyistä tehokkaammin. – Palvelun tarjoajan näkökulmasta hankintalaki tökkää pahasti. Pienet yrittäjät väsyvät raskaiden tarjousten tekemiseen ja silti kuntakanavat eivät avaudu. Kun hankkeet kilpailutetaan usein liian isoissa kokonaisuuksissa eikä lähiyrittäjyyttä palkita, ovat monet pienet yrittäjät automaattisesti ulkona kuntayhteistyöstä. Ja silti monessa kunnassa pienet yrittäjät tuottavat hyviä, jopa kaukaisia hankintoja parempia palveluita. Käytännössä tulisi ottaa huomioon kokonaistaloudellisuus. Kylän omat yritykset, pienetkin, tuottavat lähihyvinvointia monella tasolla.

Seminaarin puheenjohtajana toimii KLT, KHT Seppo Laine

16.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 16.30 Yrittäjä syytettynä: mitä tapahtuu, miten toimii puolustus Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy (16.45 laiva lähtee Helsinkiin) 17.15

Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst & Young

18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat kysymyksiin

19.45 Seminaarin päätös ja cocktail

Uuden hallituksen veropolitiikka yrittäjän kannalta Puheenjohtaja Mikko Simolinna, Suomen Yrittäjät

16.30 Pk-yrityksen verosudenkuopat ja vero-ongelmista selviytyminen Veroasiantuntija Satu Grekin, Ernst & Young (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 17.30 Vakuutuskorvaukset ja verotus: Henki- ja eläkevakuuttaminen Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia Vahinkovakuuttaminen Asiantuntijapalveluiden päällikkö Pia-Maria Pesonen, Vahinko-Fennia 18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat kysymyksiin

19.15

Tauko

20.00 Buffetillallinen

Torstai 17.11. 8.00 9.55

Aamiainen Laiva saapuu Helsinkiin

HUOM! Kaikki ajat ovat paikallista aikaa!

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/vero2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Osallistumismaksu Jäsenhinta 420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 450 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 470 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

21.00 Ala carte illallinen Kylmäsavustettua pallasta, dijon-sinappi, perunasalaatti ja maalaisleipää Chateubriand Bearnaise ja perunagratiini Vadelmapiirakka ja suklaamoussea

Normaalihinta 580 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 610 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 630 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutus

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat. Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – koulutus@yrittajat.fi

Pekka Kulmala on vuoden kultaseppä Suomen Kultaseppien Liitto Ry valitsi Vuoden 2011 Kultasepäksi kultaseppämestari Pekka Kulmalan. Liiton mukaan valintaan vaikuttivat muun muassa Pekka Kulmalan kyky luoda nykyaikaisia ja omintakeisia koruja sekä hänen ponnistelunsa laadukkaan suomalaisen kultasepäntyön ja kultasepänalan edistämiseksi. 39-vuotiaan kultaseppämestari Pekka Kulmalan koruille tunnusomaisia ovat suuret, näyttävät jalokivet. Värillisten kivien rohkea yhdisteleminen loistavien timanttien kanssa luo kontrasteja, jotka antavat koruille raikkaan, iloisen ilmeen. Pekka Kulmala valmistui 25-vuotiaana kultasepäksi Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 1997. Kultaseppämestarin tutkinnon hän suoritti vuonna 2010. Mestarityönään hän valmisti näyttävän Mrs. Taylor in Moonlight -korun, joka on saanut nimensä Elisabeth Taylorin mukaan. – Opiskeluaikana minulla oli selvä näkemys omasta yrityksestä, jossa voisin toimia itsenäisenä tyylikkäiden ja näyttävien korujen tekijänä. Perustin yrityksen vuonna 1998 ja siitä lähtien olen kulkenut omaa tietäni korumaailmassa. Olen korkealuokkaisten jalokivikorujen suunnittelija ja valmistaja, Pekka Kulmala toteaa saavutuksistaan ylpeänä. Kulmalan missiona on valmistaa yksilöllisiä, huippuluokan materiaaleista valmistettuja koruja, joissa on glamouria, tyyliä ja juhlaa. Kaikki korut valmistetaan käsityönä perinteitä kunnioittaen. Kädentaidot, korkea laatu, henkilökohtainen palvelu ja aitous ovat Kulmalan yrityksen toiminnan perusta. Pekka Kulmala on aktiivisesti tuonut esiin laadukasta suomalaista kultasepäntyötä ja toiminut kultasepänalan hyväksi. Vuosina 2005–2008 hän toimi oman työnsä ohella Suomen Kultaseppien Liitto ry:n puheenjohtajana.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi OSTETAAN YRITYKSIÄ

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Majoitus, ravintola, elintarvike

Kauppa Hyvin tuottava naisten vaatetusliike Kotkan keskustassa parhaalla liikepaikalla. Liike myydään omistajan eläkkeelle siirtymisen takia. KYMI-06092011-1323

Taide- ja kehystysalan yritys Helsingissä. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 62 m2. Hintapyyntö 30 000 €.

SY-14092011-1335

Monipuolinen rakennustarvikeja kalustealan yritys KantaHämeessä. Liikevaihto 300 000 -  400 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 1400 m2.

SY-14092011-1337

Optikkoliike Ylitorniolla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 125 m2. SY-22092011-1354

Mainostekstiili- ja liikelahjayritys jolla toimintaa koko Suomessa. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat. SY-14102011-1403

Kirjakauppa/osuus Keski-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2. SY-20102011-1419

Myytäviä kohteitamme Grilli/kahvio Keski-Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 120 m2.

SY-23082011-1292

Kalaruokiin erikoistunut lounasruokala Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 200 m2. Hintapyyntö 58 000 €. SY-27092011-1361

Kahvila-lounasravintola Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 -  300 000 €. Vuokratut toimitilat 95,9 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-03102011-1370

Palvelut, liikenne Kahvio/grilli/korjaamo/varaosamyyntiyritys Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 650 m2. Hintapyyntö 200 000 €. SY-23082011-1293

Teollisuus Toimitilat 1000 m2 ja asuintilat 180 m2 Kainuussa. Voidaan myydä myös nykyinen leipomotoiminta. Työntekijöitä 10 - 15. Hintapyyntö 360 000 €. SY-05092011-1315

Parturi-kampaamo Tampereella. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 38 m2.

Kultasepän verstas kiinteistöineen Lounais-Suomessa. Omat toimitilat 326 m2.

Hoiva-alan yritys VarsinaisSuomessa. Liikevaihto 100 000 -  200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Hintapyyntö 30 000 €.

Myydään yritys joka valmistaa liimapuisia kaarihalleja (kasvihuoneet, ratsastusmaneesit, erikoishallit  jne.) Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 -  1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 800 m2. Hintapyyntö 380 000 €.

SY-26082011-1300

SY-26082011-1303

Vanhusten hoivakoti Kainuussa. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 9. Vuokratut toimitilat. SY-05092011-1314

Kuntokeskus Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. SY-21092011-1349

SY-17102011-1410

SY-04102011-1373

Metallialan yritys Etelä-Pohjanmaalta. Liikevaihtoluokka 400 - 500 t €, 4 - 5 työntekijää, omat 350 m2 toimitilat.

EPY-30082011-1308

Yritysvälittäjät

Chaine Des Rotisseurs kilven omaava yli 20 vuotta toiminut, paikkakunnan johtava ruoka-ravintola Kymenlaaksossa. Ravintola myydään omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

Ilmastointialan palvelut.......................1 625 000 Metallituotteiden valmistus.............................1 090 000 + ok.-talo Eristysasentamista................................650 000 ICT-alan yritys......................................... 570 000 Pakkaukset.............................................500 000 Rakennusalan konsultointi.................... 475 000 Ilmastointialan yritys.............................450 000 Teollisuuskiint. yhtiön osakekanta.......420 000 21-paikkainen hoitokoti............400 000 + kiint. Pienkoneiden vähitt.myynti & huolto...400 000 Maanrakennus- ja koneurakointi..........400 000 Alihankintakonepaja.............................. 395 000 Lounasravintola..................................... 350 000 Teollisuuden kunnossapito ja asennustyöt............................................ 250 000 Naisten muotiliike..................................200 000 Sähköurakointiliike................................ 140 000 LVI-suunnittelu.........................................60 000 Hautaustoimisto ja kukkakauppa...........60 000 Sisustusliike...............................................57 000 Pupi Naantalissa......................................40 000 Sisustuskangaskauppa.................30 000 + vrst.

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

KYMI-11102011-1397

Majoitus- ja ravintola-alan yritys (myös luontaishoitoja) Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat n. 1000 m2. SY-17102011-1405

Rakentaminen Hautakivi- ja kivialan yritys Länsi-Suomessa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 100 m2. SY-26082011-1305

Muut toimialat Perusta oma paikallis- tai aluelehti meidän tuellamme. Meiltä saat valmiin peruspaketin liiketoimintaasi varten franchising-periaatteella. SY-13102011-1402

Myydään Pirkanmaalla yritys jonka toimialana ympäristön putaanapito. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 250 m2. SY-17102011-1409

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.11.2011

Palvelut Ostetaan tilitoimisto pääkaupunkiseudulta/Uudeltamaalta. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. SY-20052011-1145

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal­velussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjä-Sanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi


26

N:o 8 • Lokakuu 2011

Parhaat palvelut KIRJAPAINOT

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

YRITYSSOVELLUKSET

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron®

www.consista.fi

Tietokone-lehden testivoittaja YRITYSPALVELUT

Monipankki integroidusti NetBaron®-sovellusperhe

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

• • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta tuotannon- ja huollonohjaus

• • • •

materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus • ajopäiväkirja ja matkalasku

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

Yritykset YrittäjYYs on hYvä uravalinta.

Akkuser Oy:lle eurooppalainen Responsible Care -palkinto

Yrittäjä toimii tietysti Suomen Yrittäjissä – olipa hän sitten nuori tai konkari, työllistävä tai yksinyrittäjä.

Ongelmajätteiden kierrätykseen erikoistunut suomalaisyritys Akkuser Oy on palkittu eurooppalaisella Responsible Care -palkinnolla patentoimastaan paristojen ja kannettavien akkujen kierrätysteknologiasta. Nivalassa toimivan Akkuser Oy:n patentoimalla, päästöttömällä DryTechnologylla pystytään kierrättämään yli 90 prosenttia paristojen ja akkujen sisältämistä materiaaleista. Akkuser Oy pystyy käsittelemään ja kierrättämään kaikki Suomesta kerättävät paristot ja akut. Lisäksi materiaalia tuodaan muista EU-

liitY sinäkin!

maista ja muun muassa UudestaSeelannista. – Palkinto on suuri kunnia ja osoittaa, että olemme kehittäneet toimintaamme oikeaan suuntaan. Kannettavien akkujen kierrätys kemiallista jatkojalostusta varten on ollut oikea valinta. Jatkamme samalla tiellä alkaliparistojen kierrätyksessä, palkinnosta ylpeä Akkuser Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Jarmo Pudas toteaa. Palkinnon perusteluissa mainitaan Akkuser Oy:n yhdistävän menestyksellä korkean teknologi-

Rapiscan Systemsin turvalaitteiden edustus Ariki Oy:lle

Jarmo Yrjölä Raision Puusepät Oy

Maailman johtava turvatekniikka- ja laitevalmistaja, amerikkalainen Rapiscan Systems on keskittänyt Suomen edustuksensa lokakuun alusta lähtien espoolaiselle ArikiOy:lle. Sopimus Arikin kanssa kattaa Suomen laitemyynnin lisäksi asennuksen, koulutuksen, jälkimarkkinoinnin ja huollon. Jo pitkään myös Suomessa toiminut Rapiscan Systems Oy jatkaa konsernin metallinilmaisin tuotekehitys- ja tuotannonohjausyksikkönä. Rapiscanin päätuotteita ovat mm. tavarantarkastuksissa ja lentokenttien turvatarkastuksissa käytettävät läpivalaisulaitteet sekä metallinilmaisinportit. Ariki tarjoaa niiden maahantuonnin, markkinoinnin, vuokrauksen ja huollon lisäksi myös alaan liittyvää konsultointia, koulutusta ja palvelumyyntiä. Toimitusjohtaja Tuula Kanervan mukaan edustussopimus on heille merkittävä, sillä Rapiscan on yksi

turvallisuusalan globaalisti tunnetuimmista tuotemerkeistä. Suomessa Arikin asiakaskuntaa ovat mm. lentoyhtiöt, lentokentät, rahtiyritykset, tulli, vankilat sekä monet muut julkisen hallinnon tilat. – Suomi on turvatekniikalle vilkas ja kiinnostava toiminta-alue. Meistä asiakkaat saavat paikallisesti toimivan ja osaavan kotimaisen kumppanin. Autamme pitämään suomalaisen infrastruktuurin turvallisena ja kilpailukykyisenä, Kanerva painottaa.

Kuljetusalan konkurssit. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla konkurssiin on hakeutunut jo 114 kuljetusyritystä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. SKAL:n mukaan kuljetusala on taloudellisessa ahdingossa eikä pysty kantamaan suunniteltuja verojen korotuksia.

sen osaamisensa ympäristöliiketoimintaan. Yrityksen käyttämä Dry-Technology on energiatehokas verrattuna perinteisiin, paristojen ja akkujen sulattamiseen perustuviin menetelmiin. Palkinto on merkittävä tunnustus paitsi Akkuser Oy:lle, myös Suomen kemianteollisuudelle pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta ympäristö-, terveys- ja turvallisuustyöstä. Akkuser Oy on sitoutunut kemianteollisuuden omaehtoiseen Responsible Care -ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelmaan.

Suomessa Responsible Care -ohjelmaa koordinoi Kemianteollisuus ry. Osastopäällikkö Sami Nikander on erityisen iloinen siitä, että tunnustus tukee yhtä suomalaisen ohjelman painopistealuetta, luonnonvarojen kestävää käyttöä. – Toivon, että palkinto rohkaisee muitakin yrityksiä kertomaan luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevista ratkaisuistaan. Kemianteollisuus on vahvasti mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa ja tuottamassa ratkaisuja, Sami Nikander kertoo.

Ramboll vahvistaa city-osaamistaan ostamalla Entrecon Oy:n Konsultti- ja asiantuntijapalveluyritys Ramboll Finland Oy ostaa espoolaisen Entrecon Oy:n liiketoiminnan. Entrecon on vuonna 1995 perustettu, kaupan suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Sen osaamisalueita ovat liikekiinteistöjen ja kaupunkiympäristöjen kaupallinen suunnittelu, sijaintianalyysit ja vähittäiskaupan verkostosuunnittelu sekä liikeideoiden ja liiketilahallinnon konsultointi. Entrecon työllistää viisi henkeä. – Entrecon täydentää sopivalla tavalla Rambollin nykyistä osaamisprofiilia kaupunkien ja kauppakeskusten suunnittelussa. City-suunnittelumme yhdistää maankäytön, liikenteen ja infran suunnittelun sekä energiaratkaisujen, kiinteistöjen, kaupan ja palvelujen sekä asumisen suunnittelun yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällä synergialla pystymme toimittamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaisia ratkaisuja,

joissa suunnittelun eri osat nivoutuvat luontevalla tavalla toisiinsa, toteaa Rambollin toimitusjohtaja Markku Moilanen. – Entreconin yhdistyminen Rambolliin tuo kaupallisen ja teknisen suunnittelun kiinteään yhteistyöhön, mikä edesauttaa parhaiden ratkaisujen tuottamisen asiakkaillemme, sanoo Entreconin toimitusjohtaja Kyösti Pätynen.

Maanomistajat ja metsästäjät ovat sopineet uudesta metsästysvuokrasopimuksen mallista. Uusi sopimuspohja on merkittävä, koska valtaosa yksityisten maiden metsästysvuokrasopimuksista tehdään malliasiakirjan mukaisin ehdoin. Aikaisempi malli ehti olla käytössä vuosikymmeniä. Mallipohja on saatavilla em. järjestöjen jäsensivuilta.

Euracon MTV3:n Sisu-menestyjänä Suomalainen perheyritys Euracon Oy kasvaa kotimaiseen tuotantoon nojaten. Yritys huolehtii kotien ja ammattikeittiöiden raikkaasta arjesta jo toisessa sukupolvessa. Euraconin tarina esitettiin MTV3kanavalla kahdeksanosaisen Suomalainen Sisutarina -sarjan päätösjaksossa. Ohjelmassa Euraconin vaiheita luotasivat yrityksen perustajan ja hallituksen nykyisen puheenjohtajan Christian Fredmanin rinnalla hänen poikansa toimitusjohtaja Peter Fredman ja logistiikkajohtaja Clas Fredman. Miten suomalainen kuitupohjaisten tuotteiden jalostus on kehittynyt vuosien saatossa? Missä on uusiutuvan ja asiakaslähtöisen menestyksen salaisuus? Fredmanien perheiden, ystävien ja Euraconin työntekijöiden haastattelut sitoivat yrityksen historian kiinnostavaksi kuvaukseksi suomalaisesta ahkeruudesta ja arvopohjasta. – Luotamme vahvasti omiin tuotteisiin ja tuotantoon, toimimme osana asiakkaidemme arkea joka päivä. Sitoutuminen yhteiseen menestykseen on ollut meille iso askel, toimitusjohtaja Peter Fredman kiteytti ohjelmassa.

Suomalainen luonnonkuitukomposiittien kehittämiseen erikoistunut yritys, Ekolite Oy on valittu edustamaan suomalaista cleantech-osaamista kansainvälisesti arvostettuun ideakilpailuun, Cleantech Global Ideas Competitioniin, Yhdysvaltoihin.


27

N:o 8 • Lokakuu 2011

Svensk resumé HNS-privatsjukhuset skulle störa marknaden FiF och dess region- och lokalorganisationer i huvudstadsregionen sågar planerna på att Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt (HNS) skulle grunda ett privatsjukhus med skattemedel. Det planerade sjukhusets målgrupp är främst utlänningar, folk från annan ort, försäkrings-bolagskunder samt andra ”självbetalande” patienter. Sjukhusbolaget HYKSin Oy skulle agera på den öppna marknaden och utnyttja sjukvårdsdistriktets skattefinansierade resurser. Detta anser FiF-företagarna att inte hör till HNS-rollen. Ett kommunalt privatsjukhus skulle strida emot de aktuella kommunernas näringspolitiska strategi som bör gå ut på att trygga företagens existensvillkor och inte konkurrera med dem. Företagarna ber att kommunerna skulle tänka om beträffande privatsjukhusplanerna och beakta hur dessa skulle påverka marknadens struktur och de redan existerande företagens situation.

Resebyråerna har låg kreditvärdighet Enligt kreditupplysningsföretaget Suomen Asiakastieto Oy har resebyråernas kreditvärdighet försämrats under de senaste tiderna. Inemot 40 resebyråer betecknas ha ”svag” kreditvärdighet. Läget har varit problematiskt redan länge och har försämrats ytterligare under 2011. Var sjunde resebyrå presterar svagt. Sedan början av året har fem researrangörer rankats ned till kategorin svag som nu omfattar 37 byråer. Suomen Asiakastieto Oy:s Rating Alfa-ranking-skala har sju klasser. Rating Alfa beaktar de centrala affärsekonomiska indikatorerna och kan varna för problem i god tid även om betalningsstörningar ännu inte noterats.

Regeringen tryggar exportfinansiering En ny exportfinansieringsmodell av kredittyp tas i bruk fr.o.m. början av 2012. Exportkredit-bolaget Suomen Vientiluotto Oy tar hand om kreditgivningen och ränteutjämningen och dotter-bolaget Finnvera Abp sköter medelanskaffningen och likviditeten. Finansieringen sker på OECD-villkor och de därmed förknippade kreditriskerna täcks av Finnveras exportgarantier. Den sammantagna kreditstocken skulle kunna uppgå till högst tre miljarder euro. Under den fortsatta beredningen är det av vikt att Finnveras statsgarantibaserade medelanskaffning tryggar en tillräckligt fördelaktig finansiering från kapitalmarknaden.

Företagarkvinnorna emot minskad hushållsavdrag Företagarkvinnornas centralförbunds ordförande Kaarina Jokinen förstår inte varför regeringen vill minska hushållsavdraget som har uppmuntrat till att grunda små företag som erbjuder flexibla vård- och socialtjänster. Nu får dessa kvinnodominerade småföretag det svårare och därmed även deras kunder som vill bo hemma, inte på anstalt. – Med förminskad avdragsrätt eftersträvar regeringen 80 miljoners besparingar men samtidigt anslår man 20 miljoner för motarbetandet av den gråa ekonomin. Det här är motsägelsefullt eftersom minskad avdragsrätt med stor sannolikhet bidrar till att en del av arbetet utförs utanför skattesystemet, påpekar Jokinen. Med tanke på befolkningens åldersstruktur och klimatförändringen anser hon att besparingar inte får drabba vårdtjänster och lösningar som bidrar till energieffektivitet.

Översättning av Pekka Sörensen

Presidentvalskandidaterna i företagarnas tent i Seinäjoki

Svenskföretagarträff i Seinäjoki

••Kandidaterna stödde Företagarna i Finlands större roll i arbetsmarknadsfrågor. – Varför kan inte näringslivets föreningar finna en gemensam väg framåt och ett enhetligt verksamhetssätt, förundrade sig Niinistö. Också Paavo Väyrynen skulle gärna se att företagarna skulle ha mer beslutanderätt i arbetsmarknadsfrågor. – Företagandet har gjorts mycket svårt i Finland, eftersom fackföreningsrörelsen och arbetsgivarna har i åratal kommit överens om anställningsvillkoren och arbetslagstiftningen. Lösningarna fungerar i storföretag, men för små företagare har de varit mycket tunga. Detta borde åtgärdas och företagarföreningarna borde få förhandla om dessa saker, sade Paavo Väyrynen.

Max Lindholm, text Antti Ekola, bild

I

presidentvalspanelen som ordnades i samband med de Riksomfattande Företagardagarna för Företagarna i Finland i Seinäjoki deltog de grönas Pekka Haavisto, socialdemokraternas Paavo Lipponen, samlingspartiets Sauli Niinistö och centerns Paavo Väyrynen. Under panelen kom det fram att alla kandidaterna hade varit företagare i något skede av sin karriär. I början värmde man upp med frågor om värdefrågor i anslutning till företagande. Kandidaterna poängterade framförallt ansvar och kreativitet som företagandets kännetecken. Kandidaterna som strävar att bli president av Republiken Finland framförde sina linjedragningar särskilt om ekonomi och företagande. Viktiga områden var också hur den offentliga ekonomin skall fås i balans – genom utgiftsbegränsningar eller genom skattehöjningar. Ett entydigt val mellan dessa alternativ gjorde kandidaterna inte.

Framsteg behövs i skötseln av skuldkrisen. I kandidatpa-

nelen var Niinistö och Lipponen på olika linjer om skötseln av den europeiska skuldkrisen. Socialdemokraternas kandidat Paavo Lipponen tror, att om man vill få kontroll över skuldkrisen, krävs aktivare samarbete i den europeiska ekonomiska politiken. – Finland är en välfärdsstat som grundas på små- och medelstora företag. Därför är det

Oro för de unga. Alla kandi-

Presidentvalspanelen som ordnades av Företagarna i Finland deltog de grönas Pekka Haavisto, socialdemokraternas Paavo Lipponen, samlingspartiets Sauli Niinistö och centerns Paavo Väyrynen för första gången under valkampanjen i en gemensam tent.

viktigt att sme-företag fås att investera mera, poängterade Lipponen. Enligt samlingspartiets Sauli Niinistö begränsar sig skuldkrisen inte endast till Europa, utan den än ett ekonomiskt problem som berör hela västvärlden. – I skötseln av den europeiska skuldkrisen borde IMF leda processerna, eftersom IMF är den mest obundna och erfarna instansen. Den har teknisk kunskap som kunde utnyttjas också i denna process.

Centerns presidentkandidat Paavo Väyrynen poängterade, att Greklands lösning vore en snabb skuldsanering. Väyrynen kritiserade under tenten de ställda frågorna och skulle hellre ha velat tala mer om frågor med anslutning till presidentens befogenheter. De grönas Pekka Haavisto poängterade under diskussionen presidentens roll som ledare av utrikespolitiken. – För företagen är presidentens roll speciellt viktig då verk-

samheten expanderas utanför Europa, summerade Haavisto.

Företagen

starkare

med.

Ordförande Mikko Simolinna från Företagarna i Finland kritiserade i sitt inledningsanförande det inkomstpolitiska ramavtalet. Enligt företagarföreningen innehåller ramavtalet inte en enda punkt med incitament till sysselsättande. Ordförande Simolinna krävde också att företagarföreningen

skall vara med och lösa arbetsmarknadsfrågorna. Alla paneldeltagare ansåg att Företagarna i Finland borde tas starkare med i förhandlingar om arbetsmarknadsfrågorna. I förfrågningen som sköttes genom handuppräckning var Lipponen den enda som inte understödde företagarföreningens deltagande som likvärdig medlem i arbetsmarknadsförhandlingarna. Enligt Sauli Niinistö är deltagandet i arbetsmarknadsförhandlingarna en intressant fråga.

de företag som premierats med årets företagarpris är tre stara exportörer. •Den•Avfjärde å sin sida växer rejält i hemlandet. Lotta Tammelin, text Esa Siltaloppi, bilder

T

Reijo Karppinen, DYNASET Oy

Janne Ylinen, Kokkolan Halpa-Halli Oy

Urpo Kuronen, Agronic Oy

Juhani Pohjus, Mäkelä Alu Oy

Företagare genom depression. Depressionen i början 1990-

talet gjorde Urpo Kuronen och Erkki Kivelä till företagare. Som många andra företag startade Agronic Oy i ett garage. Företaget tillverkar jorbruksmaskinen. – Vi var fast beslutna att inte grunda en mekanisk verkstad, men så blev det nu bara att vi övertog all tillverkning själva 1998. I längden var det inte lönsamt att låta andra ta hand om tillverkningen, uppger Kuronen. Jorbruksmaskiner efterfrågas stadigt men kraven har blivit tuffare. Under sommarens brådaste veckor måste maskinerna kunna snura på utan avbrott dygnet runt. Agronic har en ring maskinentreprenörer som deltar i produktutvecklingen genom att testa innovationer och föreslå förbättringar. Exporten befrämjas av Agronics utländska samarbetspartners. Företaget hat t.ex. utvecklat en majsbalare tillsammans med

ett holländsk företag. Agronic har skapat sin ställning genom goda produkter och en välskött eftermarknad. Jorbrukarna och entreprenörerna lämnas inte i sticket och en telefonjour betjänar de inhemska kunderna från maj till september dygnet runt.

En hel by lever av aluminium. Mäkelä Alu Oy har samlat

kring sig ett nätverk av aluminiumkunnande i byn Luoma-aho i Alajärvi. – I Syd-Österbotten finns redan ett tjugotal företag som lever på att vidareförädla aluminium

och hela tiden blir det fler, säger Mäkelä-Alus vd Juhani Pohjus. Kring 90 procent av MäkeläAlus produkter skräddarsys enligt kundernas önskemål. Företaget planerar aluminiumprofiler, låter tillverka behövliga verktyg och gör modellexemplaren i samråd med kunden. Egna produkter har företaget inte. Exportera började företaget genast i början av 1990-talet. Nu säljs produkterna direkt till 20 länder och genom kunderna till hela världen. Målet är att höja den nuvarande produktionen på 15 000 ton till 20 000 i.o.m. år 2015.

Vd Pohjus litar på att MäkeläAlu växer med sina kunder och kompanjoner när aluminiumprodukter efterfrågas allt mer och vidareförädlingen ökar. Pohjus tror att man ännu inte upptäckt vad allt det lätta och hållbara materialet passar för.

Stora volymer, låga priser.

Halpa-Halli strävar till att sälja det mesta billigare än sina konkurrenter. Till en början trodde kunderna att lågt pris innebär låg kvalitet, men Halpa-Hallis grundare Esko Ylinen säger att man aldrig prutat på kvaliteten.

daterna tackade företagarföreningen för att också skötseln av ungdomsarbetslösheten är på agendan för Företagarna i Finland. Kandidaterna delade också företagarföreningens oro för att Finland behöver en ny generation företagare. Inom de närmaste åren kommer t.o.m. 50000 företagare att upphöra med sin företagsverksamhet. Enligt alla paneldeltagarna borde Företagarna i Finland bättre tas med i förhandlingarna om arbetsmarknadsfrågor. Enligt kandidaterna är det allt viktigare att lyssna till smeföretag, som nu och även i fortsättningen står för sysselsättningen av allt fler finländare. I panelen frågade man sig också varför näringslivets föreningar inte har funnit samarbete i denna sak.

Den svenska företagarträffen i Seinäjoki samlade 35 svenska medlemsföretagare. Ordförande Stephan Rantala för det svenska utskottet berättade om det arbete för förbättrandet av den svenska servicen inom FiF som har gjorts under de senaste åren. Det inkluderar bl.a. en enkät som man låtit utföra bland medlemmarna för att få reda på deras behov, en kartläggning av de svenska tjänsterna och deras producenter samt klargörandet av FC:s roll. Rantala konstaterade att man för nästa år skall uppgöra en svensk händelsekalender med alla evenemang som riktas till svenska medlemmar. Likaså kommer alla svenska medlemmar att få tidningen Företagsnyckeln, men den kommer att framledes innehålla också Företa-garInfo -medlemsbrevet. Den svenska ombudsmannen Max Lindholm redogjorde därefter för beredskapsåtgärder, både arbetsrättsliga och avtalsjuridiska, som man kan vidta om företaget hamnar i ekonomiskt svåra tider p.g.a. recessionen. I en viedointervju, som kommer på www.yrittajat.fi kommenterar ordförande Mikko Simolinna den svenska företagarträffen, och konstaterar att de svenska medlemmarnas service är ytterst viktigt för Företagarna i Finland, och att det är en prioritet att de svenskspråkiga medlemmarna skall känna sig vara en integrerad del av företagarföreningen.

Beställarens ansvar måste utvidgas varsamt

Tillväxtföretagens fest ron på egna idér och kunnande har gjort Dynaset Oy till en av världens ledande leverantör av hydrauliska komponenter. Dynaset skulle inte se ut så här om vd Reijo Karppinen skulle ha trott på konsulter som ansåg att företaget har inget på exportmarknaden att skaffa. – Du måste våga sälja. Jag satsar på kvantitet när jag söker kontakter. Min tumregel är att varje dag knacka på hos minst 15 kunder, säger Karppinen. Nu har Dynaset 230 exportkunder i 43 länder. Målet är ännu större tillväxt och ännu fler utländska kunder. Produkterna tillverkas i Ylöjärvi men företaget har underleverantörer i Finland och utlandet. I Kina håller sig företaget med eget försäljningsbolag sedan 2006.

Max Lindholm, text

– Kvalitet är allt viktigare. Kunderna nöjer sig inte med god kvalitet, dom vill ha det bästa, säger Esko Ylinens son, vd Janne Ylinen. Den nyaste Halpa-Halli -enheten öppnades i Kiiminki i oktopber 2010. Kedjan kommer att expandera ytterligare. – Även om far uppgav på sin 40-årsdag att han drömmer om 40 butiker så är utvidgandet inget måste. Planefrågorna i kommunerna är komplicerade och önskvärt vore att kommunerna skulle bemöta alla hugade spekulanter mer jämlikt, säger Janne Ylinen.

Med den s.k. beställaransvarslagen har man velat komma åt en ytterligare utvidgad ekonomisk gråzon. Lagen måste reformeras men inte så att de som spelar enligt reglerna får det svårare. Om företaget anlitar inhyrd arbetskraft eller underleverantörer så måste företaget försäkra sig om att avtalspartnern har uppfyllt sina lagstadgade förpliktelser. Arbets- och näringsministeriets arbetsgrupp har föreslagit att lagen ändras på flera punkter när det gäller bygg-, hotell- och restaurangbranschen. FiF och löntagarna har dock nästan motsatta åsikter om hur lagen borde reformeras och tillämpas. Ur företagarnas synkunpt borde lagen bidra till att göra konkurrensen mera jämlik. Löntagarna igen vill att arbetsgivaren ser till att alla medleverantörer följer arbetsvillkoren. Beställarens utredningsskyldighet har ökat beställarens ansvar till den grad att de som spelar rent spel upplever att utredningen kostar alltför mycket och medför onödig byråkrati. Man föreslår nu att det till utredningskyldigheten hörande framskaffandet av uppgifter förbättras på många sätt. FiF:s direktör Rauno Vanhanen föreslår bl.a. att handelsregisteruppgifter kunde fås gratis över internet. FFC:s jurist Anu-Tuija Lehto för

sin del anser att beställaransvaret borde utvidgas grundligt. – Beställaransvarslagen har varit av betydelse men i dag är lagen helt tandlös. T.e.x. sanktionerna är på tok för små och övervakninsresurserna ringa. Underlåtelseavgifterna kunde vara bundna till företagets omsättning och inte vara graderade enligt en euroskala, anser Lehto.

Rent spel borde inte försvåras. Beställaransvarslagen kun-

de reformeras så att beställarens ansvar utvidgas till att omfatta alla aktörer som är engagerade t.ex. i ett byggprojekt. Beställaren skulle då kunna ställas till svars för de lagstadgade pensions-, social- och andra avgifter som underlevertören underlåtit att betala. Det här vore dock främmande för finländsk rättspraxis. – Man kan inte tänka sig att beställaren ska ha ett ekonomiskt ansvar för sina avtalspartners. Det är orättvist att hamna illa ut fast man har tagit reda på allt möjligt. – Beställaren drar alltid nytta av att nån lägre nere i kedjan underlåtet att sköta sina förpliktelser. Det är allmänt att företag legre ned i kedjan är slarvigare med sina skatter, tror Anu-Tuija Lehto.

Visa att du är medlem! Från medlemssidorna kan du även ladda ner webbannern Medlemsföretag 2011 till medlemsföretagets egna sidor. Det finns även en tryckfärdig version i fyra färger, som kan användas i publikationer och tidnigsannonser.


28

N:o 8 • Lokakuu 2011


Suomen YrittäjäSanomat 8/2011