Uutiset
8
Suorat
6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT PEKKA SIPOLA
Läpinäkyvyys laskujen perusteena
1 Kysymys: Danske Finance on lähettänyt asiakkainaan oleville yrityksille laskun pankkiverosta. Miksi toimitte näin, Danske Financen toimitusjohtaja Juha Hammarén?
Vastaus: Valtion pankeilta perimä pankkivero tulee asiakkaiden maksettavaksi jollain tavalla. Mielestämme laskun lähettäminen oli kaikkein läpinäkyvin ja selvin tapa. En tiedä, oliko se oikea vai väärä tapa, mutta sen valitsimme. Lasku perustuu aiheuttamisperiaatteeseen: pankki on maksanut veron vuodenvaihteen riskipääoman vastuukannan mukaan. Asiakas näkee laskusta selvästi, mistä se on omalla kohdalla aiheutunut.
2 Kysymys: Laskujen epäselvä ulkoasu herätti hämmennystä ja epäilyjä valelaskuista. Mitä tapahtui?
Vastaus: Osassa laskutusta väärä järjestelmäkoodi aikaansai virheellisen tulostuksen. Virheen syy on nyt selvitetty. Virheellisesti tulostetun laskun saaneille on lähetetty pahoitteluilmoitus ja uusi selitysosa. Emme hakeneet tällä huomiota, kyseessä oli inhimillinen virhe, jollaista ei tietenkään saisi sattua.
3 Kysymys: Millaista palautetta olette saaneet laskuista asiakkailtanne?
Vastaus: Jonkin verran on
Danske Bank
kyselty pankkiverosta ja laskujen perusteesta. Meillä oli puhelinneuvonta järjestettynä kysymyksiä varten, mutta puheluja tuli yllättävän vähän. Kyselyt ovat olleet asiallisia, vaikka kukaan ei tietenkään ole ollut laskun saadessaan tyytyväinen. Laskun kymmenen euron toimitusmaksusta on tullut palautetta, tältä osin olisi ehkä tullut enemmän käyttää harkintaa. Tässä vaiheessa on ennenaikaista kommentoida, onko pankkiveron laskutuksen seurauksena tullut asiakasmenetyksiä.
Juha Hammarén
Riita. Froosh Ab:n toimitusjohtaja Brendan Harris ihmettelee sitä, että markkinaoikeus sivuutti heidän todistusaineistonsa, ja ratkaisi asian pääosin tuotteen tunnettuuden tai sen puutteen nojalla.
Tunnettuus todistettava Tuotepakkauksen väitetty jäljittely on jälleen aiheuttanut oikeuskäsittelyn markkinaoikeudessa. Kyseessä ovat smoothietuotteet. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi
T
uotepakkauksen väitetty jäljittely on jälleen aiheuttanut oikeuskäsittelyn markkinaoikeudessa. Tällä kertaa kyseessä ovat smoothietuotteet. Markkinaoikeus käsittelee vuosittain 30 kuluttajatuotteita koskevaa juttua. Orjallisen jäljittelyn nojalla hakemuksia oikeuteen tehdään melko vähän. Aiempi tapaus koski suksia ja on marraskuulta. Markkinaoikeuden toukokuisen päätöksen mukaan ruotsalaisen smoothievalmistajan Froosh Ab:n hakemus kieltovaatimuksesta suomalaiselle Evi International Oy:lle hylättiin. Hakemus perustui kilpailevan Froosh-tuotteen orjalliseen jäljittelyyn ja maineen oikeudettomaan hyödyntämiseen. Hakemusta ajettiin sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa -lainkohdan nojalla. Se, mikä elinkeinotoiminnassa on sopimatonta ja mikä sopivaa, ei ole mustavalkoista. – Kuinka voit todistaa tuomareille, että tuotteesi on hyvin tunnettu? Tuotettamme on myyty Suomessa viisi vuotta, esimerkiksi R-kioskeilla ja ABC-asemilla, kertoo Frooshin toimitusjohtaja Brendan Harris. Tuotteen ulkomuodon voi suojata, jolloin välttyy tämänkaltaisilta tuotteen jäljittelyepäilyiltä. Mallioikeudella voidaan suojata muun muassa pakkaus. Mallioikeus rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksessa, jos oikeus myönnetään hakijalle.
Tunnettuus markkinoilla. Frooshin ja sen entisen jakelijan Evin
riitatapaus herättää hylkäävästä päätöksestä huolimatta kysymyksen tuotteen tunnettuuden merkityksestä jäljittelyn todistamisessa. Evi International on vuonna 1986 perustettu perheyritys. Mistä oikein on kyse? Evi International toimi yksinoikeudella Froosh-smoothietuotteiden jakelijana vuodesta 2008 maaliskuuhun 2012 saakka. Froosh AB päätti tuolloin lakkauttaa sopimuksen jakelijansa kanssa, ja perustaa oman maaorganisaation Suomeen alkuvuodesta 2012. Evi toi markkinoille Mehuizatuotemerkkiä kantavan smoothiepullon pian jakelusopimuksen päätyttyä keväällä 2012. Froosh oli Eviin yhteydessä ennen oikeudelle tehtyä hakemusta, mutta sopua ei syntynyt. Froosh AB haastoi entisen jakelijansa markkinaoikeuteen kesällä 2012. Hylkäävä päätös tuli 7. toukokuuta. Frooshilla vain tavaramerkki on rekisteröity. Muun muassa Kuluttajaviraston Kuluttaja-lehti (1/2013) erehtyi sekoittamaan kiistan osapuolina olevat smoothietuotteet tekemässään välipalavertailussa: tekstissä kerro-
Mallioikeus suojaa • Mallioikeus, joka voi olla voimassa enintään 25 vuotta, edellyttää syntyäkseen rekisteröintiä. Tästä poikkeuksena on EU-aluetta koskeva rekisteröimättömän yhteisömallin suoja, joka on voimassa kolmen vuoden ajan päivästä, jona malli on tullut ensimmäistä kertaa tunnetuksi EU:ssa. Rekisteröimätön yhteisömalli tarjoaa suojan vain suoraa kopiointia vastaan, kun rekisteröidyn mallin suoja kattaa myös laajemmin muodon jäljittelyn muunnoksin. Rekisteröinti on mahdollista, jos malli on uusi ja yksilöllinen.
taan Mehuizasta (Evi International) ja kuvassa on Froosh-pullo.
Pienet ja isot eri asemassa. Frooshin Harrisilla on laaja kokemus elintarvikealalta ja brändeistä kansainvälisesti, muun muassa Coca Colan leivissä. Hän nosti markkinaoikeuden päätöksestä erityisesti esille sen, että oikeus jätti yrityksen todistusaineiston katsomatta, sillä oikeuden mukaan orjallisen jäljittelyn toteen näyttäminen edellyttää, että tuote on hyvin tunnettu Suomessa. Tässä tapauksessa markkinaoikeus ei siis nähnyt tuotejäljittelyä. – On mahdoton ajatus, että laki koskisi vain Unileveriä, Coca Colaa
ja Carlsbergiä. Miksi pk-yritykset eivät saa suojaa markkinaoikeudessa jäljittelyltä? Harris kysyy. Froosh on ollut yhteydessä EU:n kilpailukomissioon ja pyytää heiltä tarkastusta asiassa. Lisäksi ruotsalainen yhtiö sanoo vievänsä riita-asian korkeimpaan oikeuteen kesällä. Markkinaoikeus totesi päätöksessään, ettei Froosh ole toimittanut kaikkia mainitsemiaan bränditietoisuuteen liittyviä asiakirjoja oikeudelle. Oikeuden mukaan huomattava markkinaosuus voi osaltaan osoittaa tuotteen tunnettuutta. Erityisesti silloin, jos tuotteen markkinaosuus on ollut vuosia hyvin korkea.
Evi: Tuotepakkaus omaa suunnittelua
>
Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on noin 17 – 18 eri merkkistä smoothietuotetta. Kahden smoothievalmistajan, Frooshin ja Evi Internationalin, riitatapaus ei ole poikkeuksellinen. Orjallista jäljittelyä koskevia korkeimman oikeuden ratkaisuja on olemassa vain yksittäisiä. Evi Internationalin toimitusjohtajan Vesa Väyrysen mukaan
ruotsalaisen Froosh-tuotteiden Suomessa saama jalansija on perustunut Evin myyntiorganisaation ja asiakaskunnan hyödyntämiseen. Evi kertoo vastauksessaan, että yhtiön myymien ja markkinoimien Mehuizasmoothietuotteiden pakkauksen ulkonäkö on itsenäisen suunnittelutyön tulos. – Tuotteen tunnettuus ja omaperäisyys ratkaistaan aina
tapauskohtaisesti, sanoo markkinaoikeustuomari Pasi Yli-Ikkelä. – Olemme ruotineet tapausta jo perin pohjin ja haluamme jatkossa keskittyä ainoastaan työntekoon, kertoo puolestaan Vesa Väyrynen. Froosh joutuu markkinaoikeuden päätöksen mukaan maksamaan Eville korvauksena oikeudenkäyntikuluista noin 60 000 euroa.