Issuu on Google+

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Keksikää parempi idea nuorten työllistämiseksi | 3

6/2012

1000 yrittäjää Kuntavaalit lähestyvät ja Suomen Yrittäjät on asettanut tavoitteekseen saada läpi 1 000 yrittäjää valtuustoihin.

4–5

Lainan saanti tiukkenee

Pankit ovat vääntäneet kevään jälkeen rahahanojaan entistä tiukemmalle pk-yritysten lainoissa.

uutiset: kalliita kansalaisia | 6

uutiset: LUOTTOTIETOIHIN LISÄÄ KILPAILUA | 7

arjessa: jukka jokiniemi ARVOSTaa ERILAISUUTTA | 24 – 25


2

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

Mielestämme kunnilla pitää olla oma unelma siinä missä yrityksilläkin. Ilman sitä tekemisellä ja päätöksillä ei ole suuntaa. Yrittäjinä olemme tottuneet arvioimaan nykyisyyttä ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Siksi on hyvä valita valtuustoon yrittäjä. Työpaikkoja Suomessa. Yrittäjät. Lue lisää tavoitteistamme ja Suomen Yrittäjien vaikuttajakiertueesta yrittajat.fi/kunta Osallistu keskusteluun facebook.com/suomenyrittajat

SUOMEN YRITTÄJIEN VAIKUTTAJAKIERTUE: Ma 3.9. Tampere Ti 4.9. Tornio Ke 5.9. Oulu Ma 10.9. Kokkola ja Ylivieska Ti 11.9. Seinäjoki To 13.9. Pori Ma 17.9. Turku Ti 18.9. Helsinki To 20.9. Kajaani

Ma 24.9. Espoo Ti 25.9. Joensuu Ke 26.9. Mikkeli Ma 1.10. Kouvola Ti 2.10. Hämeenlinna Ke 3.10. Lahti Ke 3.10. Rovaniemi Ti 9.10. Jyväskylä Ke 10.10. Vantaa

Tervetuloa! Vapaa pääsy! Katso lisää yrittajat.fi/kunta

YRITTÄJYYS LUO ELINVOIMAA


3

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

8|

10 | Seppä ja sepän pojat 12 | Odottajan aika on pitkä – Tampereella 14 | Jokilaivassa herkutellaan

Pitäisikö joskus kuunnella yrittäjää

debatti:

22 |

Pääministerin ehdotus oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä nosti myrskyn. Suomen Yrittäjät on ajanut samaa asiaa jo puolitoista vuotta.

K

aikki ovat varmasti sitä mieltä, että suomalaiset pitää saada mahdollisimman tehokkaasti mukaan työelämään. Tai ainakin melkein kaikki. Valtiovarainministeriöhän esittää budjettiesityksessään leikkauksia oppisopimuskoulutukseen. Ehdotus on kummallinen, vaikka leikkaus kohdistuneekin vain aikuisten jo työssä olevien koulutukseen. Yhtä kummallinen ilmiö on voimakas vastustus pääministeri Jyrki Kataisen esittämästä ajatuksesta nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi. Oppisopimuskoulutuksessa on vain noin 200 alle 18-vuotiasta opiskelijaa. Pääministerin mukaan opiskelijan

Älykäs keskustelu lienee Suomessa mahdottomuus. pitäisi voida tehdä töitä ammattilaisen palkkaa pienemmällä palkalla. Näin saataisiin työllistymistä helpotettua. Idean isä on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna, joka ehdotti niin sanotun kisällijärjestelmän käyttöönottoa jo keväällä 2011. Kataisen keskustelunavaus tyrmättiin samalta seisomalta. Varsinaisia rimanalituksiakin on kuultu esimerkiksi AKT:n suunnalta. Palkansaajajärjestöt puhuvat mieluusti ”palkkaalesta” ja Kansan Uutisten pääkirjoituksessa todettiin, että työnantajat etsivät keinoja saada halpaa tai

YRITTÄJÄT VAIKUTTAVAT KUNNANVALTUUSTOISSA

lähes ilmaista työvoimaa. Älykäs keskustelu lienee Suomessa mahdottomuus. Kannattaisiko oppisopimusjärjestelmästä kysyä joskus ihan tavalliselta yrittäjältä? Yrittäjä on kuitenkin viime kädessä se, joka maksaa työntekijän palkan ja ylipäätään työllistää. On varsin helppo vastustaa kaikkea mahdollista, jos itsellä ei ole mitään käsitystä yrittäjyydestä tai palkkauksen riskeistä. Eli suomeksi sanottuna, omat rahat eivät ole pelissä. Oppisopimus on luonteva tapa kouluttaa nuori työelämän taitoihin ja sitä kautta nuori saa jalkansa työpaikan oven väliin. Pelkästään koulunpenkillä työelämän taitoja ei opi. Samalla oppisopimuskoulutus on tehtävä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi yrittäjille. Koska pk-yrittäjän taloudelliset resurssit ovat rajalliset, pitäisi työkokemusta vailla olevan nuoren palkkaamisen kustannukset olla kohtuulliset. Varsinkin oppisopimusjakson alussa niiden tulisi olla merkittävästi alle minimipalkkatason. Sen jälkeen palkka luonnollisesti nousee. Myös byrokratiaa on syytä purkaa. Yrittäjien pikakysely yrityksille osoittaa, että näillä toimilla olisi mahdollista syntyä jopa 20 000 uutta työpaikkaa. Ainaisen vastustamisen sijaan olisi mukava kuulla muiltakin tahoilta rakentavia ehdotuksia, miten vastaaviin lukuihin voidaan yltää. Vai onko suotavampaa, että nuorten työttömyys kasvaa entisestään ja yritykset pakkaavat laukkunsa ja etsivät työntekijät muualta.

PAULA AIKIO-TALLGREN vs. JUHA SIPILÄ

23 | PS: Uusikaupunki voi paksusti

arjessa:

24 |

VAMMA EI OLE ESTE

26 | Osakassopimus tuo turvaa

VIENTI:

28 |

ÄLÄ YLENKATSO LUKSUSTA

30 | ZEF Solutions ei pelkää maailmaa

vapaalla:

32 |

NAM, RAPUJA!

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Kysymys: Miten vanhemmuuden kustannukset pitää jakaa? Ota kantaa verkossa!

Mikko Simolinna: Haastava laji

Kolumni MIKKO SIMOLINNA

mikko.simolinna@yrittajat.fi

Tavoitteemme on saada Yle-vero samaan kategoriaan kirkollisveron kanssa.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

Mikko, nytpä tempun teit, kun suosittelit eurosta luopumista, minun lainakorot hyppäävät taivaisiin.” Tuttu yrittäjäkollega soittaa ja antaa palautetta luettuaan Ilkassa olleen haastatteluni – tosin vain otsikon ”Ero eurosta ei olisi maailmanloppu”. Yrittäjä rauhoittuu, kun kerron, että en suinkaan ehdottanut eurosta luopumista. Vastasin vain toimittajan esittämään kysymykseen, miten yrittäjät selviävät, jos Suomi luopuu eurosta. Tämä esimerkki osoittaa kuinka vaativa laji viestintä on. Hallitukselle ja eduskunnalle täytyy antaa tunnustusta siitä, että Suomen Yrittäjien esittämä muutos myös toteu-

tettiin Yle-veroa koskevassa päätöksessä. On erittäin harvinaista, että hallituksen esitykset muuttuvat.

Yle-verosta olimme alun perin sitä mieltä, että veroa ei saisi periä pk-yrityksiltä lainkaan, koska yrittäjä perheineen jo maksaa täyden veron. Vastustimme ehdottomasti sitä, että veroa perittäisiin yritysten liikevaihdon perusteella, koska liikevaihto ei millään muotoa kerro yrityksen maksukyvystä. Intensiivisen vaikuttamistyömme tuloksena syntyi nyt hyväksytty malli, jossa veroa peritään vain osakeyhtiöiltä, joiden tulos ylittää 50 000 euroa. Yhteisöveron yleisen alentumisen myötä kustannusrasite tulosta tekeville yh-

tiöille on tässä mallissa jotenkin siedettävä, varsinkin kun 90 prosenttia jäsenkunnastamme jää veron kannon ulkopuolelle. Tavoitteemme on kuitenkin saada Ylevero samaan kategoriaan kirkollisveron kanssa, eli että se rahastoidaan suoraan yhteisöveron tuotosta. Jotain vastinetta yritysten maksamalle Yle-verolle pitää myös saada. Olemmekin esittäneet, että nyt olisi aika käynnistää ”Y-radio”. Kanava, joka esimerkiksi kerran viikossa kertoisi positiivisia tarinoita pkyrittäjien arjesta. Tämä hetki tarvitsee positiivista viestintää ja omia arjen sankareita, joiden esimerkki kannustaa ja rohkaisee myös muita yrittäjiä entistä kovempiin ponnisteluihin menestyksen eteen.


4

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

Uutiset Ikäviä signaaleja ilmassa Pankit ovat kiristäneet kevään jälkeen lainaehtojaan pk-yrityksille. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

R

ahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja säätelyn tiukkeneminen näkyy jo käytännössä yrittäjien hakiessa lainaa pankeilta investointeja tai käyttöpääomaa varten. Yrittäjäsanomien eri lähteistä keräämien tietojen mukaan osa pankeista on hyvin valikoivia ja hinnoittelussaan jopa kriittisiä pk-yritysten rahoituksessa. Muutos ikävämpään suuntaan on tapahtunut kevään jälkeen. Käytännössä pankit eivät suostu antamaan rahaa tai sitten tarkoituksella antavat tarjouksia, jotka eivät ole kilpailukykyisiä. Kovempien marginaalien ja vakuusehtojen lisäksi pankit arvioivat tiukalla seulalla yrityksen luottokelpoisuutta. Lainansaannin vaikeudet osuvat huonoon saumaan, sillä ensi vuonna alv:n

korotus yhdellä prosenttiyksiköllä lisää pk-yrittäjien käyttöpääoman tarvetta. Toisaalta investointien poisto-oikeuden tuplaaminen uhkaa jäädä torsoksi, jos rahaa ei tipu. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm toivoo, että pankit jaksaisivat käydä yritysten liiketoimintasuunnitelmat läpi, eivätkä tuijottaisi vain yksittäisen vakuuden päivän hintaa. – Rahoituksen sujuvuus on tässä tilanteessa entistä tärkeämpää, Lindholm sanoo.

Tilitoimisto huomannut saman. Tilitoimisto Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola on kiinnittänyt niin ikään huomiota pankkien tiukentuneeseen linjaan. Hänen mukaansa useat pankit ovat ilmoittaneet tilitoimiston asiakkaille, että uusia asiakkaita ei oteta. – Nämä yritykset ovat vieläpä hyviä yrityksiä. Vakuusvaatimukset ja korkomarginaalit ovat rajut. Pahimmillaan on käynyt niin, että rahaa ei ole saanut investointiin ja koko kauppa on jäänyt saamatta, Tahkola sanoo. – Tämä on ihan joka päiväinen ongelma ja meillä on lainansaannin vaikeuksista lukuisia esimerkkejä, hän jatkaa.

Epävarmuutta horisontissa Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

>

Arvonlisäveron hilaus jälleen vuodenvaihteessa ylöspäin syö palveluyrittäjän uskoa tulevaisuuteen. Teollisuudessa mennään eri tahtia riippuen toimialasta. Helsingissä Haagan Suutari Oy:ssä liikkeen ovi käy liian harvaan. Suutariyrittäjä Jouko Kauppala kertoo asiakkaiden vähentyneen selvästi. Kauppala työllistää yhden osa-aikaisen työntekijän. Hän on pettynyt hallituksen päätökseen korottaa alv-kantoja yhdellä prosenttiyksiköllä. – Pienyrittäjät joutuvat koville tällä alvilla. Ei ole varaa pitää työntekijöitä. Kauppala penää käsityöaloille pienempää arvonlisäveroa. Suutarit olivat mukana vuoden 2011 lopussa päättyneessä alennetun verokannan kokeilussa. – Maksut verottajalle ovat nousseet huimasti, mikä näkyy jo nyt hinnoissa.

Kovemmat kannustimet. Ensi vuonna koittavat kasvukannustimet, kuten

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Tältä näyttää vuosi 2013

1

Alv:n nousun haitallisia vaikutuksia yrittäjille pitää kompensoida nostamalla arvonlisäveron liukuva alaraja nykyisestä 22 500 eurosta 50 000 euroon. Tämä koskee noin 60 000 yritystä Suomessa.

2

Laskujen maksuajat ovat pidentyneet. Yrittäjille olisi hyvä antaa mahdollisuus siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilittämiseen, jolloin vero maksettaisiin vasta silloin, kun yrittäjä on saanut suorituksen laskustaan. Tämä mahdollisuus rajattaisiin yrityksiin, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa.

3

Ammattiliikenteelle suunnattu polttoaineveron palautusjärjestelmä käyttöön.

viime kuukausina. Tosin Teknologiateollisuus ry:n mukaan esimerkiksi suunnittelu- ja konsulttialalla sekä koneteollisuudessa on esimerkkejä positiivisesta kehityksestä. Raumalla toimivassa Steerprop Oy:ssä on tilausten puolesta pitkän aikavälin normaali tilanne. – Markkinoilla on kuitenkin havaittavissa epävarmuutta, mikä rajoittaa kasvuamme, Savikurki kertoo. Potkurikoneistovalmistaja työllistää suoraan 40 henkilöä.

Juonessa mukana. Yritysten tilanne Suutari-yrittäjä. Jouko Kauppalan liikkeen ovi käy liian harvaan. t&k-verokannustin ja investointien poistomahdollisuuksien kaksinkertaistaminen, eivät erikoislaivojen potkurikoneistoja valmistavan Steerprop Oy:n toimitusjohtajan Jarmo Savikurjen mukaan ole riittäviä kotimaisen tuotannon ja tuotekehityksen piristämiseksi. – Kannustimilla ei ole vaikutusta investointeihimme. Alihankintaverkostossamme on kuitenkin useita yrityksiä, joissa kannustimet vaikuttavat. Teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskanta ovat vähentyneet

Verotus

Huomio tähän!

on tässä matalasuhdanteessa epäyhtenäinen. Vedenkäsittelyn insinööritoi-

Epävarmuutta. Jarmo Savikurjen mukaan markkinoiden huolet rajoittavat kasvua.

• Alv:n prosenttiyksikön korotus ja muut kulutusverojen korotukset syövät ostovoimaa. Yksityinen kulutus kokonaisuudessa ei juuri kasva ensi vuonna. • Liikevaihdon kasvua ei kannata budjetoida. • Investoinnit eivät kasva, vaikka poisto-oikeudet tuplaantuvat.

Kysyntä • Teollisuus rämpii ensi vuonna alamäessä. • Asunto- ja toimitilarakentaminen vähenee, vaikka matala korkotaso pitää asuntorakentamista vauhdissa vielä toistaiseksi. • Kaupan kohdalla odotettavissa nollakasvua, koska kuluttajien luottamus on laskenut. • Palveluissa on yleisellä tasolla odotettavissa nollakasvua, mutta toisaalta toimialan sisältä voi löytyä kasvusektoreita.

Melko tasaista. Vedenkäsittelyn asiantuntemukselle on yhä kysyntää, Pauli Takko kertoo. misto Vesi-Pauli Oy:ssä hymyillään kuitenkin yhä, vaikka ahdasta tuotantohallia ei vielä lähdetäkään uusimaan. – Meillä on näköpiirissä kohtalaisesti tilauksia. Olemme juonessa mukana, toimitusjohtaja Pauli Takko tähyää Keravalla konttorissaan. Insinööritoimiston projektit ovat pitkäkestoisia, ja työt yrityksen kahdeksalla työntekijällä jatkuvat, vaikka muualla hiipuisikin. Vesi-Pauli Oy:n liiketoiminnasta yli puolet on tänä vuonna vientiä, kotimaan rooli on pienenemässä. Edellisen talouskriisin aikaan pkyritykset kärsivät isojen yksipuolisista maksuaikojen pidentämisistä. Savikurjen ja Takon mukaan tämä trendi ei ole vielä yleistynyt, mutta yksittäisiä tapauksia on ollut.


5

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: T&k-kannustinta

Ota kantaa!

Metson patenteista vastaavan johtaja Jouko Yli-Kauppila Kauppalehdessä.

www.yrittajat.fi

tulisi laajentaa suurempiin yrityksiin.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

Juuri nyt: Katainenkin huolestui nuorista Miten yrittäjä turvaa kasvun ja kannattavuuden? • Myyntiin ja markkinointiin tehoa. • Omia hankintoja kannattaa tarkastella, taantumassa voi pystyä neuvottelemaan edullisempia sopimuksia. • Hyvä ajantasainen tilinpäätöstasoinen kuukausiraportointi pitää yrittäjän parhaiten kartalla yrityksen taloustilanteesta.

Kannattaako nyt investoida? • Suurten investointien kanssa on syytä olla varovainen, mutta nyt voisi olla hyvä aika investoida tietotekniikkaan ja henkilöstön osaamiseen. • Investoinnin pohjaksi on syytä tehdä erityisen hyvät investointilaskelmat. Pelkästään vero- tai tukikannustimien takia ei kannata investoida.

Saako pankista rahaa ja mihin hintaan? • Rahaa saa tällä hetkellä nihkeästi toimitilarakentamiseen ja yrityskauppoihin. Lainan ehdot voivat olla myös raskaat. • Pk-yritysten rahoituskustannukset ja muut lainaehdot ovat kiristymään päin, vaikka viitekorot ovat alhaalla. Pankkien näkökulmasta taloustilanne on haastava. Ne pyrkivät vaalimaan omaa kannattavuuttaan marginaaleja korottamalla. • Pankista saa kuitenkin lainaa hankkeisiin, jotka voi perustella hyvin.

Kannattaako palkata uusia työntekijöitä? • Hyvää työvoimaa voi olla tarjolla tavallista enemmän ja myös kohtuullisilla ehdoilla, kun työmarkkinat ovat kiristyneet. • Tällä hetkellä on helpompi löytää osaavaa työvoimaa kuin 5 – 10 vuoden kuluttua.

Minkälaisia vaikutuksia eurokriisillä on ylipäätään pk-yrittäjälle? • Kriisi jatkuu vielä ainakin vuoden, ja se pitää yllä kuluttajien ja yritysten epävarmuutta. • Kysynnän kasvu heikkenee. • Eurokriisin seurannaisena pankkirahoituksen tiukentuminen seurannaisvaikutuksineen on ollut merkittävin muutos. • Näissäkin oloissa on kuitenkin erittäin hyvin menestyviä yrityksiä, joilla kasvu ja kannattavuus on todella kovaa luokkaa.

Arviot perustuvat Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Timo Lindholmin, tilitoimisto Talenomin toimitusjohtajan Harri Tahkolan, Sampopankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen ja Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holmin näkemyksiin.

Pääministeri Jyrki Katainen on Suomen Yrittäjien kanssa samoilla linjoilla nuorten työllistämisestä. Katainenkin on valmis kehittämään oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa on Suomessa tällä hetkellä vain noin 200 nuorta, mikä kertoo SY:n mukaan nykyisen järjestelmän ongelmista. Yrittäjäjärjestön mukaan yrittäjät olisivat valmiita palkkaamaan nuoria töihin aiempaa enemmän, mikäli nuoren työsuoritteen arvo ja palkka saadaan lähemmäksi toisiaan. Nyt myös Katainen on lämmennyt järjestön ehdotukselle. Pääministeri on sanonut, että opiskelijan pitäisi voida tehdä töitä ammattilaisen palkkaa pienemmällä rahalla.

7 000 

Suomen Yrittäjien Facebook- yhteisö on saavuttanut huikeat 7 000 tykkääjää. Tykkäyksien määrä on alkuvuoden aikana kasvanut tuhannella, sillä 6 000 peukuttajan rajapyykki ylittyi tammikuussa. SY:n yhteisössä ryhmäläiset käyvät päivittäin aktiivista keskustelua yrittäjiä askarruttavista aiheista.

Työaikadirektiivi uhkaa yrittäjiä Yli vuosikymmenen vellonut vääntö kuljetusyrittäjien työajasta ei ota laantuakseen. Laki on käsitteillä eduskunnassa tämän syksyn aikana. Suomen Yrittäjät vastustaa edelleen direktiivin ulottamista yrittäjiin kansallisella lainsäädännöllä.

h   8 4

Euroopan parlamentti on rajoittanut vuodesta 2009 alkaen kuljetusyrittäjien työaikaa 48 tuntiin viikossa.

Suomi on vastustanut lakia, koska suuri osa Suomen rekoista kulkee omistajavoimin. Siksi Suomi ei myöskään ole sisällyttänyt maaliikenteen työaikadirektiiviä kansalliseen lainsäädäntöönsä.

Kommentti KIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Viime vuoden loppupuolella komissio antoi Suomelle virallisen huomautuksen asiasta.

Katse oleelliseen Kahden päähallituspuolueen edustajista on varmasti mukavaa sanailla nokkelasti eri tiedotusvälineissä vanhustenhoidosta ja puuttua jokaiseen nyanssiin, mikä siihen aiheeseen liittyy. Kuntavaalien paine näkyy, mutta se ei saisi estää järkevien päätösten tekemistä sellaisista asioista, joilla on oikeasti vaikutusta Suomen talouden tilaan. Varsinkin demarileirissä tuntuu olevan oikein kiima päällä veronkorotuksista. Pankkiveroa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ”ahneuden” suitsimiseksi. Toisaalta puututaan kilometrikorvauksiin ja otetaan käyttöön solidaarisuusvero. Tätä sitten kutsutaan ”oikeudenmukaisuudeksi”. Valtio tarvitsee rahaa. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa.

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja säätelyn tiukkeneminen näkyy jo pankkien lainatiskeillä, kun yrittäjä hakee lainaa. Ja se ei ole pankkien vika. Budjettiriihessä kannattaisi pohtia, minkälaisia käytännön vaikutuksia on sillä, jos yritykset eivät saakaan enää lainaa käyttöpääomaa tai investointeja varten. Alv:n korottaminen on välttämätön paha valtion rahakirstun täyttämiseksi, mutta samalla se lisää yritysten käyttöpääoman tarvetta. Välttämättömän pahankin dramaattisia vaikutuksia yrityksille voi torjua alv:n huojennuksen alarajaa nostamalla. Samalla olisi oikeasti oikeudenmukaista, jos ainaisten verokorotusten lisäksi puututtaisiin tosissaan menoihin. Se taitaa olla kuitenkin liikaa pyydetty.

Yrittäjien tosielämä telkkuun MTV3 esittää syyskuussa uuden sarjan pk-yrittäjien arjesta. Franck Median yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa tuottama Suomessa on yritystä -dokumenttisarja antaa puheenvuoron yrittäjille. Sarjaa tehtäessä yrittäjiä ympäri Suomea on kuvattu lähes sata, joista näemme neljäkymmentä sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella. Sarjan toteuttamisen on mahdollistanut Fennia-ryhmä, ja neljä ensimmäistä jaksoa nähdään nyt syyskuussa.


6

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

Aleksi poutanen

Kallista. Siivousyrittäjä Paula Kajavan mukaan nuorten naisten palkkaaminen on turhan riskialtista, kun vanhemmuuden kustannuksia ei ole jaettu tasa-arvoisesti.

Naiset kyllästyivät jahkailuun Yrittäjänaiset vaatii vauhtia vanhemmuuden kustannusten tasapuolistamiseen. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

K

eskustelu vanhemmuuden kustannuksista nousee tiiviiseen tahtiin tapetille. Tulokset ovat silti laihoja – uuden veronmaksajan kustantaa yhä äidin työnantaja. Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtajan Heli Järvisen mukaan liitto on kyllästynyt jahkailuun asian ympärillä. Liitto alkaakin tänä syksynä valmistella yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa ehdotusta ministeriölle ja kansanedustajille siitä, miten jatkossa vanhemmuuden kustannukset jaettaisiin kaikkien kansalaisten kesken. – Meidän ehdotus on se, että kehitetään samanlainen veroluonteinen maksu, joka on käytössä Ruotsissa. Maksua Ruotsissa Heli Järvinen kerätään kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä. Tästä kootusta potista maksetaan rahaa niille yrityksille, joiden työntekijät saavat lapsia, Heli Järvinen selvittää. – Suomessa kaikki muut asiat kustannetaan yhteisistä verovaroista, jo-

ten on aika omituista, että vauvojen kulut koituvat vain niille yrittäjille, jotka työllistävät naisia. Me kuitenkin kaikki tarvitsemme tulevia veromaksajia. Tämä asia on hirveä surmanloukku nuorille naisille. Kuka haluaa omalle tyttärelleen tällaista työllistymisen estettä? Järvisen mukaan suurin este asian etenemiselle on se, että vanhemmuuden kustannuksia käsitellään niin sanotussa tupo-pöydässä. – Niitä kuusikymppisiä miehiä ei voi vähempää kiinnostaa se, miten tämä asia ratkaistaan. Asiahan ei ole ongelma suurteollisuudelle. Niin

kauan, kun asia pysyy tupo-pöydissä, se ei liikahda mihinkään. Me haluamme, että se otetaan käsittelyyn eduskunnassa, kuten muutkin sosiaaliturvan kysymykset.

Liian suuri riski. Sanitar Oy:n siivouspalvelu- ja turvatarkastusyrittäjälle Paula Kajavalle vanhemmuuden kustannukset ovat tuttu juttu. Yrityksessä on työntekijöitä noin 30, joista naisia on 26. Tällä hetkellä hoito- tai äitiysvapaalla on kaksi naista. – Minulla oli hyvin pitkä tauko, jonka aikana en palkannut ollenkaan

nuoria naisia. Sitten taivuin ja otin töihin myös nuoria. Pian kaksi heistä tuli raskaaksi. Turvatarkastuksen puolelle sijaiseksi oli määräysten mukaan otettava nainen, ja paikkaan oli paljon aivan ihania nuoria naishakijoita. En vaan voinut ottaa riskiä ja palkata heitä, kun edellisetkin olivat äitiyslomalla, Paula Kajava pahoittelee. – Kauhistuttaa ajatellakin, kuinka paljon nuoria naisia jää työelämän ulkopuolelle vain sen takia, että he tekevät lapsia. Mutta ei vain voi mitään: nuorten naisten palkkaaminen tulee äitiyslomien ja niihin liittyvän sijaisrumban vuoksi liian kalliiksi. Kajava kannattaa Yrittäjänaisten Keskusliiton tapaan kustannusten jakamista kaikille. – Asia on hoidettava yhteisvastuullisesti. Silloin on helppo palkata myös nuoria. Itse toivon kovasti, että siivousalalle saadaan lisää nuoria naisia. On surullista, että joutuu miettimään tämänlaisia asioita palkkaustilanteessa. Tähän asiaan on tultava muutos. Asiat vain kärjistyvät entisestään, jos näitä ei nyt hoideta, Kajava painottaa.

€ 0 0 0   2 1

Niitä kuusikymppisiä miehiä ei voi vähempää kiinnostaa se, miten tämä asia ratkaistaan.

12 000 euron kullannuppu

>

Yksi vauva kustantaa Suomessa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Summaan ei ole laskettu mahdollisia sairauslomia tai kokemattomamman sijaisen huonompaa tuottavuutta. Yleensä sairauslomalle jäädään viikkoa tai kahta ennen varsinaisen äitiysloman alkua.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi


uutiset

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kilpailu kiristyy luottotiedoissa Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

L

50 milj. Luottotietomarkkinoiden koko on Suomessa noin 50 miljoonaa euroa.

Kolmikon lisäksi alalla on useita pienempiä toimijoita, jotka myyvät lähinnä Asiakastiedon tai Soliditetin palveluita. Asiakastiedon myyntijohtaja Mikko Karemo pitää kilpailua tervetulleena. Hän kuitenkin muistuttaa, että luottotiedon hinta määräytyy sen mukaan, kuinka perusteellista tietoa yritys toisesta yrityksestä tarvitsee. – Pikaluottopäätöksestä selviää, kannattaako yritykselle myydä luotolla vai ei. Sen lisäksi meillä on tarjolla syvempiä yritysanalyysejä, Karemo sanoo. Asiakastieto on luottotietoja tarjoavista yrityksistä suurin 70 prosen-

Suomen Yrittäjät järjestää Suomi– Etelä-Afrikka-seuran ja Suomen Liikemiesten Lähetysliiton kanssa Yrittäjyysosaaminen vientituotteena -seminaarin 27. syyskuuta. Järjestöjen hyvä yhteistyö yrittäjyyden tukemisessa Etelä-Afrikassa jatkuu. Seminaariin saapuu puhumaan kansainvälisyyden hyödyntämisestä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Puhetta myös muun muassa kansainvälisten vaihtoopiskelijoiden tuomasta hyödystä. Ilmoittautumiset 21. syyskuuta mennessä. Katso ohjeet ilmoittautumisesta yrittajat.fi > Tapahtumakalenteri.

Pk-barometri kertoo yritystalouden kuvan Syksyn pk-barometri julkaistaan 4. syyskuuta. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä TEM:n barometri ilmestyy sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Raportin tämänkertaisina ajankohtaisina kysymyksinä on selvitetty yritysten maksu- vaikeuksia ja ulkomaalaistaustaisten työllistymistä ja siihen liittyviä haasteita. Lisäksi yrityksiltä kysyttiin yrittäjyysilmapiiristä.

Liikevaihto

50

40

30

20

?

1/10 1/11 1/12 2/12

Kannattavuus 30

20

?

Barometri kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten 10 käsityksiä taloudellisen 1/10 1/11 1/12 2/12 toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

haastaja. Intellian toimitusjohtaja Esa Kumpu lupaa hintoihin tarkistuksia alaspäin.

Kaksi vahvaa. Luottotietomarkkinoita hallitsee tällä hetkellä kaksi vahvaa peluria, Asiakastieto ja Soliditet. Myös alun perin perintätoimistona tunnettu Intrum Justitia on ilmoittanut tietosuojavaltuutetulle myyvänsä luottotietoja.

Ministeri Stubb SY:n kansainväliseen seminaariin

Saldoluku

uottotietomarkkinoille on luvassa lisää kilpailua, kun Intellia-niminen yritys aloittaa luottotietojen myynnin vielä loppuvuoden aikana. – Edustamme ruotsalaista Creditsafe-yritystä. Creditsafe on yksi Euroopan johtavista yritysten luottotietoraporttien tarjoajista. Intellia tarjoaa asiakkailleen luottoluokitus- ja tilinpäätöstiedot noin 150 000 suomalaisesta yrityksestä, sanoo Intellian toimitusjohtaja Esa Kumpu. Samalla Kumpu lupaa, että yritys puolittaa luottotietojen hinnat nykyisestä. Intellia keskittyy myymään palveluitaan nimenomaan pk-yrityksille. – Pk-yrittäjät ovat jääneet paitsioon. Hinnat ovat sen verran korkeat. Kuitenkin juuri pk-yrittäjille asiakkaiden talous- ja luottotietojen tarkistaminen sekä maksukyvyn varmistaminen olisi erittäin tärkeää. Yksittäisen luottotiedon hinta on meillä kymmenen euron nurkilla, kun kilpailijoilla se on ainakin tuplasti kalliimpi, Kumpu lataa. Toimitusjohtajan mukaan yhtiö tavoittelee muutaman vuoden sisään merkittävää markkinaosuutta. Markkinoiden koko on eri arvioiden perusteella noin 50 miljoonaa euroa.

Ajassa:

Saldoluku

Syksyn aikana toimintansa aloittava Intellia aikoo puolittaa hinnat.

Aleksi poutanen

7

Älä luota liikaa kumppaniin

>

Suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu, että toisen sanaan luotetaan. Sama pätee myös yritysten välisessä kaupankäynnissä. Erityisesti pksektorilla. – Olen hieman huolestunut tilanteesta. Yllättävän vähän yritykset hakevat tietoa toisesta yrityksestä ja ennaltaehkäisevät riskejä, sanoo Asiakastiedon myyntijohtaja Mikko Karemo. – Samoin yritysten tulisi vahvistaa myynti- ja markkinointimahdollisuutensa paremmalla tiedolla,

tin markkinaosuudella. Esimerkiksi monet pankit käyttävät Asiakastiedon työstämää dataa. – Muuten meidän asiakaskuntamme on laidasta laitaan, isoista pieniin, Karemo kertoo. Soliditetin varatoimitusjohtaja Vesa Kalapuro on Karemon kanssa samoilla linjoilla. Kalapuron mukaan luottotietojen hinnoittelun arviointi on veteen piirretty viiva, sillä tietoa on monenlaista. – Hinnan sijaan laatu ratkaisee ja

Karemo jatkaa. Riskien ennaltaehkäiseminen on tärkeää erityisesti taloudellisesti heikompina aikoina. Intrum Justitian uusimman maksuviivetutkimuksen mukaan perinnän kohteena olevien yritysten määrä kasvoi toisella neljänneksellä peräti 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. – Pienyrittäjä ei välttämättä tunne luottotietomaailmaa ja silloin luottotappiotkin voivat tulla puskista, sanoo Soliditetin varatoimitusjohtaja Vesa Kalapuro.

toiminnan uskottavuus, Kalapuro arvioi. Intrum Justitian johtaja Juha Iskala sanoo, että luottotietomarkkinat kasvavat Suomessa koko ajan, kun myös luotolla myyminen kasvaa. Samalla korostuu reaaliaikaisen taloustiedon merkitys. Pelkästään tilinpäätöksiin ei voi nojautua. – Meidän palvelukonseptissamme ei ole lainkaan reittauksia, vaan annamme tiedon, kuinka paljon yritykselle voi luotolla myydä, Iskala kertoo.

Tonni täynnä Tuhannen ilmoittautuneen raja Valtakunnallisille yrittäjäpäiville rikkoutui jo heinäkuun lopussa. Yrittäjäpäivät järjestetään 19. – 21. lokakuuta Oulussa. Tapahtuman pääpaikkana on Ouluhalli ja perjantai-illan tapahtumapaikkana Teatria. Päiville odotetaan kahtatuhatta yrittäjää viettämään viikonloppua juhlien, nauttien ja verkostoituen, joten vielä mahdut mukaan. Varmista paikkasi vuoden huipputapahtumassa!

7/2012

Seuraava Numero ILMESTYY 27.9.


8

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

Tiukkoja valintoja ja menokuria Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

1. Miksi haluat vaikuttaa valtuustossa? Koen, että pystyn antamaan jotain kuntamme ihmisille. Haluaisin viedä näkemyksiäni haastavasta tulevaisuudesta eteenpäin.

2. Kannattaisiko kunnan säilyä itsenäisenä vai mennä mukaan liitokseen ja miksi näin? Pöytyän pitäisi viedä liitoshanke Auran kanssa eteenpäin. Silloin ollaan toiminnallisessa kokonaisuudessa, jossa kaikki ihmiset pys-

tytään vielä huomioimaan. Olemme tottuneet tekemään Auran kanssa yhteistyötä muun muassa kansanterveystyön kuntayhtymän puitteissa.

3. Mihin asioihin haluat vaikuttaa seuraavalla kaudella? Pöytyä ja Aura ovat vahvaa maaseutualuetta. Toivon, että saisimme alueen tuotantoa kunnan ruokapöytiin niin paljon kuin mahdollista. Haluan vaikuttaa myös nuorten hyvinvointiin. En halua vanhuksia unohdettavan, mutta tulevaisuutemme on nuorissa. Kun tulemme tiukkojen ratkaisujen eteen, kääntyisin silloin nuorten puoleen. Vanhusten pitää pystyä varallisuudellaan hoitamaan palveluitaan.

4. Millainen merkitys kunnan luottamustoimen tekemisestä saatavilla palkkioilla on, saako yrittäjä palkkiot sujuvasti? Kokouspalkkiot eivät ole hirveän iso määrä budjetista. Niiden pitää olla kohtuulliset, suhteessa vaadittavaan työmäärään. Mielestäni pienen korvauksen saaminen on oikein, koska se motivoi tekemään niitä asioita.

5. Miten yrittäjiä saataisiin enemmän mukaan kunnan luottamustoimiin? Monilla yrittäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa kunnan kautta siihen, että saisi omia palvelujaan tai tuotteitaan markkinoitua. Hankintojen kilpailutus on tosin tiukkaa. Yrittäjällä pitää olla kokonaisuuden näkemystä ja hallintaa, mitä tarvitaan valtuustotyössäkin.

Kalastustarvikkeita valmistavan Oy Lindeman Ab:n Helena BouchtLindeman puurtaa yksin Vaasassa.

Mikko Lehtimäki

Maatalousyrittäjä Janne Rauhansuu vaatii panostuksia nuoriin.

1. Kuinka paljon valtuustotyö vie aikaa? Se on hyvin suhteellista tietenkin. Sen verran pitää käyttää aikaa, että on asioista hyvin perillä.

2. Miksi yrittäjän kannattaa olla mukana vaikuttamassa kunta-asioihin? Parempi olla vaikuttamassa kuin olla vaikuttamatta. Yrittäjät ovat tärkeä ryhmä, jonka äänen pitäisi kuulua. Taidan olla ainoa yrittäjä Vaasan valtuustossa. Syy tähän on luonnollinen.

3. Mihin asioihin olet päässyt vaikuttamaan kuntalaisten ja yrittäjien parhaaksi? Olen ollut pitkään kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Siellä olen yrittänyt katsoa, että kaavoitus ja suunnittelupuoli olisivat yrittäjäystävällisiä. On tärkeää, että löytyy riittävästi teollisuustontteja ja -tiloja yrityksille. Infrastruktuurin pitää houkutella myös uusia yrittäjiä alueelle. Ammatti- ja ammattikorkeakouluissa tulisi kouluttaa aloille, joita elinkeinoelämä tarvitsee.

Oikeille aloille. Ammattiin johtavassa koulutuksessa on huomioitava työelämän tarpeet.

4. Mihin asioihin ensi vaalikaudella tulisi panostaa? On tärkeää, että kuntaliitos Vähänkyrön kanssa menisi mutkattomasti. Kunnan taloudessa pitää olla hyvin tarkka näinä aikoina; on mietittävä, paljonko käytetään yksityisiä firmoja ja järkeistettävä toimintoja niin, ettei työvoiman lisääminen olisi aina ainoa ratkaisu.

3.10. Rovaniemi 4.9. Tornio

5.9. Oulu

Anna Rauhansuu

1 000 yrittäjää Nuoret ensin. Tiukkoja ratkaisuja on tehtävä.

Lokakuun 28. päivä vähintään tuhat yrittäjää juhlistaa valintaansa kunnanvaltuustoihin ympäri Suomen. Näin ainakin, jos Suomen Yrittäjien tavoite toteutuu. Vuoden 2012 alussa valtuutettuja oli yhteensä 10 546. Tulevissa vaaleissa valtuutettujen määrä laskee 9 672:een. SY:n ympäri maan kulkevalla kunnallisvaalikiertueella järjestön edustajat ja yrittäjäehdokkaat nostavat yrittäjyyden merkityksen esiin. Kartasta löydät tarkat tiedot. Lisätiedot: yrittajat.fi

20.9. Kajaani 10.9. Kokkola ja Ylivieska

11.9. Seinäjoki 25.9. Joensuu 9.10. Jyväskylä 13.9. Pori

26.9. Mikkeli

3.9. Tampere

2.10. Hämeenlinna

3.10. Lahti

1.10. Kouvola

17.9. Turku 24.9. Espoo

10.10. Vantaa 18.9. Helsinki


uutiset

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Suorat:

1 Kysymys: Näkyykö kesälomien loppuminen piikkinä mielenterveyspalveluyrittäjien asiakasmäärissä, Kehityksen Avaimet Oy:n psykologi, parisuhdekouluttaja Kari Kiianmaa?

Paranna vientimahdollisuuksiasi Timanginen tarina Yritykset voivat vaikuttaa kansainvälistymispalveluiden tulevaisuuteen 10. syyskuuta järjestettävässä Team Finland -tapahtumassa. Team Finland on uusi, verkostomainen toimintamalli yritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen. Finlandia-talolla järjestettävän tilaisuuden tavoitteena on kuulla pkyritysten näkemyksiä kansainvälistymisen haasteista ja siitä, miten Team

Finland -verkoston tulisi niihin vastata. Päivän avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Yritysten edustajien lisäksi äänessä ovat pääministeri Jyrki Katainen, elinkeinoministeri Jyri Häkämies sekä eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Keskustelujen tuloksena syntyy yritysten konkreettisia toimenpideehdotuksia. Team Finlandin pk-yritysten kansainvälistymispäivään voi ilmoittautua 31. elokuuta mennessä.

Nuorten yrittäjien Suomen mestaruuskilpailu Timangi 2012 järjestetään tänä vuonna kolmannen kerran. Kilpailussa palkitaan nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan nostaneet yrityksensä kasvuun. Timangin pääpalkintona on 30 000 euroa. Kilpailussa toi-

seksi tullut palkitaan 20 000 euron palkinnolla ja kolmannelle sijalle tullut 10  000 euron palkinnolla. Palkittavat yritykset saavat lisäksi neuvontapalvelua Tekesin ja Finnveran asiantuntijoilta yrityksensä toiminnan kehittämiseen. Kilpailun hakuaika on 3.–28. syyskuuta.

Vastaus: Kyllä se näkyy. Niin on ollut jo viimeiset kymmenen vuotta. Itse asiassa yhteydenotot ovat lisääntyneet jo lomien aikanakin. Terapiapalvelujen kysyntä on vilkasta heti juhannuksesta eteenpäin.

2 Kysymys: Minkälaisista syistä syksyllä apua haetaan?

Vastaus: Monille kesä on kosteaa aikaa. Useimmille korkin kiinni saaminen onnistuu arjen alkaessa, mutta joillekin se tuottaa isomman haasteen. Tällöin asiantuntijaapua kannattaa hakea ajoissa. Parisuhteen odotukset ja pettymykset korostuvat lomien aikana. Joillekin se on viimeinen pisara ja ero pannaan vireille heti loman jälkeen. Toisaalta parisuhteen pettymykset voivat johtaa myös siihen, että suhdetta lähdetään vihdoinkin kehittämään ja siihen haetaan asiantuntija-apua. Parisuhteen kehittäminen on mahdollista, jos molemmat sitä haluavat.

SuomeSSa on

yrityStä tarinoita yrittäjyydestä ohjelmasarja garocks o Y , n e in k n Antti I

kärinteet ä H , n e in a v Jukka Kirja

3 Kysymys: Neuvosi syksyn haasteista selviämiseen?

Vastaus: Syksyn alussa kannattaa miettiä omia arvojaan. Mikä on tärkeää ja mikä ei. Panostamalla oikeisiin asioihin ja hyvinvointiinsa, pysyy elämä tasapainossa. Erityisesti yrittäjän pitää olla tarkkana oman jaksamisensa suhteen.

i i ja Piironk n io P , o m Terhi Kaala

s en, sTbarn n lo o T s ia t santeri-Ma

YHTeIsTYössä: KARI KIIANMAA

9

Yli puolet maamme työpaikoista syntyy pienyrityksiin. Ohjelmassa yrittäjät pohtivat yrittämiseen liittyviä kysymyksiä ja kertovat kokemuksistaan yrittäjänä. Miten pitää kiinni omasta näkemyksestään, kun usko välillä alkaa hiipua? Miten markkinoida tehokkaasti omaa tuotetta ja osaamista? Kuinka yhdistää perhe ja työ? Miten turvata toiminta suhdanteiden heiketessä? Kuka on yrittäjän paras ystävä? Kuinka rohkeus, yrittäminen ja epäonnistuminen on usein menestyksen salaisuus?

Katso ohjelmat MTV3-kanavalta: 9.9. 16.9. 23.9. 30.9.

Kestääkö yrittäjyys rakkauden? odottamaton oli viedä kaiken Pojissa on virtaa Ulos oravanpyörästä


10

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

juttutuulella

Pajavasaran kalkkeessa kasvaneet Lehtosen perheen miehet ovat seppiä. Vanhan ammatin työmenetelmät ovat ajan saatossa pysyneet samoina, mutta tuotteet ovat muuttaneet muotoaan.

Kuka? Rauno Lehtonen Ikä: 54 Työura: Ammatissa vuodesta 1979 Motto: Rauta on taottava kuumana.

Kuka? Veini Lehtonen

Ikä: 22 Työura: Ammatissa vuodesta 2006 Motto: Sitä saa, mitä haluu, ku tekee ite.

Kuka? Ville Lehtonen Ikä: 17 Työura: Kisälliharjoittelija vuodesta 2011

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Raution Aika on perheyritys, miten päädyitte kaikki sepiksi?

JARKKO VIRTANEN

Minä, Rauno, aloitin kengityssepän työssä käytyäni maatalousseppäkoulun 1970-luvun lopulla. Kipinä ammattiin syntyi kesälomilla äitini kotipuolessa PohjoisKarjalassa, missä oli hevosia. Vuonna 1980 aloin tehdä Helsingissä kivityökaluja kivimiehille. Paja kuitenkin myytiin 1982, ja ainoa vaihtoehto oli perustaa oma yritys, sillä töitä ei ollut muuten tarjolla. Veini, vanhin poikani, sai ensimmäisen tuntuman pajavasaran kalkkeeseen jo äitinsä mahassa, koska vaimollani oli työhuone pajan yhteydessä. Veini vietti paljon aikaansa pajalla, ja oli mukana kansainvälisessä seppätapahtumassa Saksassa ollessaan vasta kahdeksan kuukauden ikäinen. Peruskoulun jälkeen Veini ilmoitti tulevansa pajalle töihin. Vaimoni kuoli 2002, eikä nuorin poikani Ville halunnut iltapäiväkerhoihin, vaan vietti iltapäivänsä pajalla. Myös Ville tuli pajalle oppiin peruskoulun jälkeen.

Minkälainen on tyypillinen asiakkaanne? Varsinaista tyyppiasiakasta ei ole. Asiakkaina ovat yksityiset henkilöt, yritykset, yhdistykset ja muut sellaiset.

Mitä tuotteita taotte? Oletteko erikoistuneet johonkin?

Miten markkinoitte yritystänne vai löytävätkö asiakkaat teidät? Markkinointia teemme jonkin verran netissä kotisivujen kautta. Lisäksi käymme markkinoilla ja erilaisissa tapahtumissa. Paras mainos on kuitenkin hyvin tehty työ ja tyytyväinen asiakas. Sen jälkeen pikkulinnut alkavat laulaa ja viesti kulkee eteenpäin.

Pajalla syntyvät tuotteet työkaluista taidetaontaan. Kivirakennus- ja hirsityömiehille teemme työkaluja sekä erikoistyökaluja teollisuuteen. Lisäksi teemme taidetaontaa sisustukseen ja pihatuotteisiin. Meiltä saa myös lahjatavaroita sekä koruja. Entisöimme myös taottujen töitä.

Miten vanha käsityöammatti pitää vielä pintansa nykypäivänä? Onko työnne muuttunut? On vaan näytettävä ja valistettava asiakkaita taonnan saloista ja mahdollisuuksista. Työmenetelmät sinällään eivät ole muuttuneet tuhansiin vuosiin. Vain tehtävät tuotteet ovat muuttuneet.


6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, älä ota turhia riskejä! Yrittäjä, joka pitää huolen, että yrityksessä perusasiat ovat kunnossa, menestyy paremmin. Jo pelkästään tarkastamalla, onko yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden taustat kunnossa, välttyy monilta turhilta yllätyksiltä. Ota yrityksessäsi käytännöksi tarkastaa kumppaneiden taustat ennen yhteistyön aloittamista. Se on edullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen. ePortista tarkastat niin yritysten kuin yksityishenkilöiden luottokelpoisuuden. Samasta osoitteesta haet muutkin yritystoiminnan perusasiakirjat; kaupparekisteriotteet, vastuuhenkilöt ja nimenkirjoittajat historiatietoineen sekä tilinpäätökset. Tutustu ePorttiin, luotettavaan ja monipuoliseen tietopalveluun, osoitteessa tietopalvelut.kauppalehti.fi. Lisätietoja myös asiakaspalvelusta: puh. 0800 141 070.

uutiset

11


12

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

Paikkakunta ratkaisee Yritykset eivät ole Suomessa tasavertaisessa asemassa EU:n ulkopuolista työntekijää palkattaessa.

a t t u a uk

Olli Hakala toimitus@yrittajat.fi

K

un suomalainen yritys palkkaa työntekijän Euroopan unionin alueen ulkopuolelta, joutuu se pääsääntöisesti hakemaan rekrytoinnilleen työntekijän oleskelulupaa. Pitkään jatkunut tilanne lupia myöntävissä työja elinkeinotoimistoissa asettaa kuitenkin yritykset maantieteellisesti hyvin erilaiseen asemaan. – Olen hakenut noin kymmentä työlupaa työntekijöille aikojen kuluessa. 90 prosentissa tapauksista lupa on saatu, mutta odotus on ollut järjettömän pitkä, sanoo varsinaissuomalaisen teknologia-alan yrityksen omistava Simo. Lappeenrannan ja Vantaan TEtoimistoissa lupa heltiää kuukaudessa, kun Tampereella yritys ja työntekijä joutuvat odottamaan kahdeksan kuukautta. Simon yrityksellä on ollut työpaikka auki pitkään, mutta ammattitaitoisia kotimaisia hakijoita ei ole ollut. – Pienellä porukalla joudutaan pusertamaan enemmän töitä. Jos yrityksen kirjat olisivat Lappeenrannassa, niin ulkomaisen työntekijälupa heltiäisi neljässä viikossa. – Ei mikään urakka odota kahdeksaa kuukautta, Simo toteaa. Tampereen TE-toimisto käsittelee läntisen Suomen hakemuksen, Vantaa pääkaupunkiseudun ja Lappeenranta pohjoisen sekä idän. TEtoimisto muun muassa tarkistaa

Projektimaailmassa nämä odotusajat eivät missään nimessä ole hyväksyttäviä. Johanna Ahlgrén-Holappa

 ku

7 kuuk

4 3  kk 6  kuukautta

8 kuukautta

1  kuukausi

autta

Odotus. Työlupajonon pituus riippuu yrityksen paikkakunnasta.

ulkomaalaisen työntekijän työsuhteen keskeiset ehdot ja yrityksen työnantajavelvoitteiden toteutumisen.

Arka aihe. Tampereen TE-toimiston työlupayksiköstä vastaava Johanna Ahlgrén-Holappa tiedostaa ongelmat. – Ymmärrän yrittäjien huolen. Projektimaailmassa nämä odotusajat eivät missään nimessä ole hyväksyttäviä, hän sanoo. – Jono muodostui kun käsittelijöitä oli vain muutama. Nykyään asiaa hoitaa viisi ihmistä. Tilanne on sellainen, että jono voi purkautua, mutta se riippuu myös taloussuhdanteista. Ahlgrén-Holappa pitää tilannetta poikkeuksellisen huonona, eikä muista omalta uraltaan vastaavaa tilannetta. Yrittäjät eivät halunneet puhua aiheesta omalla nimellään, joten artikkelissa haastatellun yrittäjän nimi on muutettu.

”Periaatteessa jonoja ei pitäisi olla”

>

Työlupa-asiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Ruuhkautumisen taustalla on ministeriön mukaan edellisen hallituskauden hallitusohjelma. – Ohjelmaan kirjattiin, että työntekijöiden oleskeluluvat siirtyvät meiltä pois, sanoo työn-tekijöiden oleskelulupa-asioista vastaava

hallitusneuvos Olli Sorainen. – Neljä vuotta odotimme, että siirto tulee ja kaikki luulivat, että hommat loppuvat. Siirto ei toteutunut ja uusi hallitus linjasi, että tilanne säilytetäänkin ennallaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa työlupayksiköt pitää ajaa uudelleen ylös. Yhtenä ratkaisuna on harkittu kolmen

työlupa-asioita käsittelevien TE-toimistojen toimialueiden uutta jakoa, mikä kuuluisi ministeriön toimivaltaan. – Tilanne on tällä hetkellä erittäin paha ja tiedämme sen. Tarkoitus on tukea ulkomaisen työvoiman saatavuutta nopeasti ja toimivasti. Periaatteessa jonoja ei pitäisi olla, Sorainen sanoo.

Tommi Forsström: Kädestä suuhun Kolumni Tommi FORSSTRÖM tommi@forssto.com

Kaltaisellemme firmalle on ensiarvoisen tärkeää, että saamme mukaan oikeat sijoittajatahot.

S

tartup-elämän ihmeellisin puoli

on tasapainottelu järkevän tuotekehityksen ja rahoituksen jatkuvuuden turvaamisen välillä. Toisaalta käyttäjätarpeen kartoittaminen ja siihen vastaaminen pitäisi olla ykkösenä kaikilla prioriteettilistoilla, mutta jotta tätä Graalin maljaa voisi jahdata, pitäisi tarpeeksi tahoja saada vakuuttuneeksi homman järkevyydestä. Muuten rahakirstu ei aukea. Tämä vaatimus on tietysti omiaan aiheuttamaan runsaasti metatekemistä, joka ajaa tärkeydessään ”oikeasti tärkeiden” tehtävien ohi. Olemme olleet näiden ristiriitaisten päämäärien vietävänä koko kesän, sillä pohjakassaksemme vuoden alussa nostama ns. ”enkelirahoitus” olisi loppunut vuoden lopussa, joten ensimmäisen varsinaisen Series A -rahoituskierroksen nostaminen hyvissä ajoin

on ollut firman tulevaisuuden kannalta varsin olennainen tehtävä.

Nyt näyttäisi siltä, että hankkeemme liiketaloudellinen järkevyys ei ole ihan tuulesta temmattu, koska rahoituskierroksen hankaluus ei olekaan ollut rahan löytäminen, vaan oikean rahan valitseminen! Vaikka kaikki indikaattorit osoittavat siihen suuntaan, että rahoitusmarkkinat tällä sektorilla ovat kovaa vauhtia hiljenemässä, pääsimme jopa kilpailuttamaan rahoituskierroksen liidaajapaikkaa eri sijoitusyhtiöiden välillä. Käytännössä liidaaja on siis taho, joka neuvottelee kierroksen varsinaiset ehdot, jolla kierroksen muut sijoittajat tulevat mukaan. Ikävä kyllä vaikka nimet ovat tätä kirjoittaessa paperissa, rahat eivät ole vielä tilillä, joten en voi sanoa mitään virallista nimistä

tai summista. Kaltaisellemme firmalle on ensiarvoisen tärkeää, että saamme mukaan oikeat sijoittajatahot. Rahaa on toki kiva saada, mutta ensiluokkaiselta sijoittajalta saa maailmanluokan luotsausapua, avaimia muille lukittuihin oviin sekä vakavasti otettavuutta ja julkisuutta Olemme pistäneet myös huomattavasti aikaa ja ajatusta rahoituskierroksen koon optimointiin, jotta rahaa riittäisi siihen asti, kun oikeasti ennustamme pärjäävämme liikevaihdolla, mutta emme luovuttaisi firmasta liian isoa siivua. Onneksi tässäkin oli apua siitä, että halukkaita sijoittajia oli kilpailutettavaksi asti ja saimme hilattua arvotustamme tarpeeksi korkealle. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.


uutiset

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kuohuviini ja työnteko maistuvat juhlapäivänä Yrittäjien merkityksestä on hyvä muistuttaa nostamalla lippu salkoon 5. syyskuuta.

vesa-matti väärä

Tarpeellista

toimistoon

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

795

1. Yrittäjän päivä on 5.9. Tiedätkö kyseisen päivän vaatesuunnittelija Kisu Korsi? −Toki tiesin!

2. Mitä tuo päivä sinulle

3. Miten vietät Yrittäjän päivää ja millaisella kokoonpanolla? − Tyypilliseen yrittäjän tapaan tämäkin juhlapäivä mennee töiden merkeissä. Tänä vuonna päätin kuitenkin hankkia vähän kuohuviiniä ja kakkua ja aion kutsua naapurin yrittäjän mukaan pieneen juhlahetkeen!

kingston muistitikku Dt100g2 8gb 16GB 11,95 32GB 27,95 Juhlan aika. Toivon, että Yrittäjän päivä vakiintuu luontevaksi osaksi kalenterivuoden juhlia ja muistuttaa kaikkia yrittäjyyden merkityksestä, sanoo Kisu Korsi.

4. Mitä yrittäminen par-

Tänä vuonna päätin hankkia vähän kuohuviiniä ja kakkua ja aion kutsua naapurin yrittäjän mukaan pieneen juhlahetkeen! Kisu Korsi

haimmillaan on sinulle? − Yrittäjyys on minulle tapa elää. Huonoista puolistahan tietävät kaikki yrittäjät, mutta ne parhaat puolet näyttäytyvät itselleni vapautena päättää itse toimintatavoistani, ideoida vapaasti ja sitten yrittää keksiä, miten visiot parhaiten toteutetaan! Vapaus ja vastuu kulkevat toki aina käsi kädessä, ja tämä, jos mikä pätee myös yrittäjyyteen. Oma työni on luovaa, joten yrittäjyydessä tärkeät itsensä haastaminen ja jatkuva kehitys ovat koko ajan läsnä työssäni.

L

iikkeellä on taas useita erilaisia valelaskutuskirjeitä liittyen tavaramerkkien rekisteröinnin uudistamiseen. Euroopan yhteisön Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston, OHIM, sivuilla on julkaistu varoitus yrityksistä, jotka lähettävät yrityksille harhaanjohtavia maksuvaatimuksia tavaramerkkeihin liittyen. Virasto painottaa, ettei näillä yrityksillä ei ole mitään tekemistä virallisten tavaramerkkiviranomaisten kuten OHIMin kanssa. Myös kotimainen Patentti- ja rekisterihallitus varoittaa samasta ongelmasta. – Erääntymässä olevien tavaramerkkirekisteröintien haltijoille on lähetetty

harhaanjohtavia Muistutusnimellä osikoituja kirjeitä. Kirjeitä lähettäneet yritykset ovat käyttäneet sellaisia nimiä ja sellaista kirjeen muotoilua, että ainakin osa asiakkaista on erehtynyt luulemaan muistutuksen olevan peräisin Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH), PRH tiedottaa.

1995

/10 kpl

2,50/kpl

muovimAPPi A4/7 jA 4cm useitA eri värejä

TARJOUS

Varo tätä huijausta

TARJOUS

merkitsee? – On todella hienoa, että yrittäjyyttä ja yrittäjiä muistetaan ja nostetaan esille ihan näin juhlapäivänkin tasolla. Itselleni Yrittäjän päivä on vielä melko vieras juhlapäivä. Ehkä se muutenkin hakee vielä paikkaansa muiden juhlien rinnalla – aika näyttää millainen juhlapäivä siitä muodostuu. En tiedä, miten Yrittäjän päivän vietto näkyy vaikkapa oppilaitoksissa, mutta toivon mukaan esimerkiksi sitä kautta päivä vakiintuu luontevaksi osaksi kalenterivuoden juhlia.

1995

/pakkaus (5 riisiä)

(4,95)/riisi

YEs bRonZE koPioPAPERi A4/500 80G Kaikissa PRH:n lähettämissä ilmoituksissa ja kirjeissä lukee selvästi PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. PRH lähettää tavaramerkkien haltijoille uudistamista koskevan muistutuskirjeen noin 4 –  5 kuukautta ennen tavaramerkkirekisteröinnin erääntymistä.

suomalainen.com

13


14

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

Laiva on lastattu ravintolalla Ahvenanmaa on yrittäjäystävällinen seutukunta. Ruotsia on kuitenkin puhuttava, kertoo ravintolalaivayrittäjä Kim Harju-Jeanty. MAARIANHAMINA Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

M

aarianhaminan itäsatamassa kelluu komea vanha hollantilaisrakenteinen jokilaiva Jan Nieveen. Aikoinaan pursi palveli rahti- ja huvialuksena, mutta nyt laivan sisuksissa kokataan kesäisin herkkuaterioita turisteille ja paikallisille. F.P. von Knorring -nimisen ravintolalaivan hellan takana häärii Isostakyröstä vuonna 2003 Maarianhaminaan muuttanut yrittäjä ja keittiömestari Kim Harju-Jeanty. – Vastaanotto on täällä ollut myönteinen, en ole huo-

mannut mitään negatiivista. Olin laivalla jo nuorena töissä kesäisin, joten paikka oli entuudestaan tuttu, ja minulla oli hyvät suhteet paikallisiin yrittäjiin, kertoo Harju-Jeanty. – Ahvenanmaalla on paljon yrittäjiä, ja myös monesta eri maasta. Täällä on hyvä yrittäjähenki, hän jatkaa. Vaikka eroa yrittämisen suhteen ei Manner-Suomen kanssa juuri ole, on yksi asia saarella toisin. – Yrittäjän on puhuttava täällä ruotsin kieltä. Muuten bisneksen teko on aika vaikeaa. Nuorena minulla oli pohjana vain kouluruotsi, mutta nyt kieli sujuu jo vaivattomasti.

gilbert gustafsson

Hollantilaisia vieraita. Vaikka Jan Nieveen viettää rantalaiturissa myös talvet, on ravintola kuitenkin auki vain kesäisin. – Maarianhamina on kesäkaupunki. Suurin sesonkimme on juhannuksesta elokuun loppuun. Paikalliset asukkaat käyvät alku- ja loppukesästä ja turistit puolestaan keskikesällä. Harju-Jeantyn mukaan turistit tulevat ravintolalaivaan pääasiallisesti Ruotsista ja Suomesta.

avoinna. Ravintolalaivan avaaminen vaatii paljon työtä, Kim Harju-Jeanty kertoo. – Hollantilaisetkin turistit ovat meistä erityisen kiinnostuneita aluksen historian takia. Välillä käy hollantilaisia, jotka kertovat olleensa samaisella aluksella silloin, kun se seilasi vielä Hollannissa. – Meillä on laivan historiasta kiinnostuneille tarjolla myös siitä kirjoitettu pieni

historiikki, ravintolayrittäjä kertoo.

Puunausta ja putsausta. Merellisessä Maarianhaminassa ravintolalaiva on idyllinen ruokailukohde. Laivan ja ravintolan yhdistäminen ei kuitenkaan ole aivan vaivatonta. – Keväisin teemme mon-

ta viikkoa töitä ennen kuin voimme avata ravintolan. Tänä keväänä kunnostustöihin taisi hurahtaa noin 500 tuntia ja kolmisen viikkoa. Pitää hioa, maalata, putsata, skrapata ja tehdä muita korjaustöitä. – Myös syksyisin täytyy tehdä paljon huoltotöitä, kun suljemme ravintolan.

Syksyllä huoltoihin kuluu arviolta 100 työtuntia. Ravintolalaivaa ei voi vain avata ja sulkea. Välillä vuonna 1928 rakennettuun alukseen on tehtävä myös isompia korjaustöitä. – Laiva oli telakalla noin seitsemän vuotta sitten, jolloin se laitettiin täysin kuntoon, Harju-Jeanty sanoo.

YRITTÄJÄ YRITTÄJÄ TAI TYÖNANTAJA! TILAA ITSELLESI VIP-KUTSU ETERAN PHP-SEMINAARIIN

osaat tehdä viisaita ratkaisuja

VIP-KUTSU

PHP-seminaari Lue lisää ja ilmoittaudu HWHUDŠVXMXYDPSL

Eteran PHP-seminaari auttaa sinua hoitamaan yrityksesi työeläkevakuutusasiat vieläkin nopeammin ja sujuvammin. Tule itse tai tarjoa tämä mahdollisuus yrityksesi palkkahallinnosta vastaavalle! (Arvo 580€)

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.


uutiset

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Onko väliä, jos euro kaatuu? Kyllä. Kaatumisella olisi isot kustannukset. Jossain vaiheessa pitää laittaa peli poikki, mutta se aika ei ole vielä.

Rauno Suominen, K-Extra Hinnerjoen Kulmatori, Eura

Kyllä. Yrittäjän näkökulmasta on huoli tulevasta. Koen, että euron kaatuminen olisi huono asia, sillä kaikki jouduttaisiin ajattelemaan taloudessa uudelleen.

Teppo Mikkola SKAL:n kuskiksi

Äitiyspakkaus hyvä bisnes Äitiyspakkauksia jaetaan noin 40 000 vuodessa. Tavarantoimittajille mukaan pääseminen onkin merkittävä juttu. Syksyllä jakoon tulevassa äitiyspakkauksessa on ensimmäistä kertaa designlaatikko. Pääosa tavarantoimittajista on suomalaisia ja vain pari on ulkomaista. Tuotteiden toimittajia ovat muun muassa Pedihealth Oy, Myllymuksut Oy, Finlayson Oy, Reima Oy, Black Moda Oy ja Prizzi Oy. Tavarantoimittajat kilpailutetaan julkisten hankintojen mukaisesti.

Tamperelainen tekstiilialan perheyritys Black Moda Oy toimittaa uusiin äitiyspakkauksiin IVANAhelsinkiPikkuset -mallistoa. Mukana on useampi tuote ja valmistusmäärät lasketaankin sadoissa tuhansissa kappaleissa.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kesäkuun liittokokouksessa Teppo Mikkola. Mikkola toimii myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana. 57-vuotias Mikkola sai äänestyksessä 3 700 ääntä. Kuljetusyrittäjä Matti Heikkilä, toinen varapuheenjohtaja Kuusamosta, sai 2 800 ääntä. Kolmantena puheenjohtajaäänestyksessä oli hallituksen jäsen, kuljetusyrittäjä Harri Sandell Espoosta.

FINLANDIA HOTELS

Kemijärvi Hotelli Mestarin Kievari

Persoonallisesti ja paikallisesti

Kemi Hotelli Palomestari

Oulu Airport Hotel Oulu

Kalajoki Hotelli Rantakalla

Kyllä. Tavalliselle yrittäjälle ei niin ole väliä, mutta kansainväliselle kaupalle merkittävä asia. Kaatuminen aiheuttaisi inflaatiota, joka tosin voi olla yrittäjälle myös hyväksi.

Pietarsaari Pietarsaaren Kaupunginhotelli Seinäjoki Hotelli Fooninki Kurikka Hotelli Pitkä-Jussi

nen • Suomalai n • Yksityine • Yrittäjä-n vetoine

Kitee Hotelli Pajarinhovi

Jyväskylä Hotelli Alba

Tampere Hotelli Victoria Harjavalta Hotelli Hiittenharju

Utö Utö Havshotel

Tuusula Hotelli Krapi

Espoo Kokoushotelli Meripuisto

Joensuu Hotelli Atrium

Kuopio Hotelli IsoValkeinen Hotelli Jahtihovi

Jämsä City-Hotelli Jämsänukko

Turku Centro Hotel Jari Taimi Satacom Oy, Pori

Ylivieska Hotelli Käenpesä

Kokkola Hotelli Seurahuone

Jenni Rajahalme Kumppania Oy, Pori

Savonlinna Hotelli Pietari Kylliäinen Imatra Imatran Kylpylä Lahti Hotelli Musta Kissa Loviisa Hotelli Degerby

Helsinki Kokoushotelli Rantapuisto Park Hotel Käpylä

KyLlä JA EI. Yritykset tekevät kauppaa, vaikka euro kaatuisi, mutta eihän se silti suotava tilanne olisi.

Varaukset 24 h/vrk puhelimitse tai internetistä: puh. 06000-2777 (1,95/min + ppm), www.finlandiahotels.fi Tiina Ahonen tmi Annuli, Ulvila

15

Tutustu tarjouksiin: www.finlandiahotels.fi


16

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012 Esa Melametsä

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja

Kolumni Kari HILTUNEN

kari.hiltunen@yrittajat.fi

Kari Hiltunen:

Kulut kuriin kunnissa

S

uomen Yrittäjät näkyy syyskuussa näkyvästi eri puolella Suomea. Yrittäjäjärjestö käynnistää laajan kenttäkierroksen kuntavaalien merkeissä. Keskusjärjestön johto ja yrittäjäehdokkaat kiertävät yli 20 paikkakunnalla kertomassa yrittäjien tavoitteista elinkeinopolitiikan kehittämiseksi kunnissa. Suomen Yrittäjien ylivoimainen vahvuus on jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä kuntien kanssa on pystytty parantamaan kuntien yrittäjämyönteisyyttä.

Paikallisten päättäjien on ymmärrettävä elinvoimaisen kunnan ja yritysten yhteistyön tärkeys. Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Paikallisten päättäjien on entistä paremmin ymmärrettävä elinvoimaisen kunnan ja yritysten yhteistyön tärkeys. Yrittämisen toimintaedellytysten kehittämisen tulee olla avainroolissa kaikessa päätöksenteossa. Jokaisen kunnan tulee panostaa menokuriin sekä tulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen. Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen, ja ilman yrityksiä kunta ei voi näihin tavoitteisiin päästä. Keskeinen tavoite yritysten ja yrittäjien näkökulmasta on, että jokaisen kunnan toiminta on yrittäjälähtöistä ja elinkeinopolitiikka on huomioitu kaikessa toiminnassa.

Kuntien asema ja tehtäväkenttä on murroksessa. Kuntauudistus tulee muuttamaan kuntakentän rakenteita ja tehtäviä sekä vaikuttamaan kuntien elinkeinopolitiikkaan. Yrittäjäjärjestöllä on tärkeä tehtävä huolehtia pk-yritysten toimintaedellytyksistä uudistuksen edetessä. Toivon, että yrittäjät osallistuvat aktiivisesti näihin tilaisuuksiin ja tukevat yrittäjien osuuden kasvattamista kunnanvaltuustoissa. Näin luomme kasvupohjaa suomalaiselle hyvinvoinnille ja voimme viedä viestiä kansalaisille yrittäjyyden merkityksestä. Syksyn kiertue huipentuu Oulussa Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä lokakuun lopussa. Sinne kokoontuu yli 2 000 yrittäjäaktiivia yhteen suuntamaan yrittäjäjärjestön toimintaa seuraavalle vuodelle. Siellä yrittäjillä on mahdollisuus verkostoitua toisten yrittäjien kanssa. Ohjelmassa on pyritty huomioimaan myös nuorempi yrittäjäpolvi muun muassa palkitsemalla vuoden nuori yrittäjä. Tulkaa kaikki joukolla mukaan Ouluun. Siellä voimme näyttää yrittäjyyden merkityksen suomalaiselle hyvinvoinnille. Suomen tulevaisuus lepää yrittäjien hartioilla.

LIIKKUVA. Mobilemarking Oy:llä on käytössään myös liikkuva merkkausyksikkö, jonka avulla palvelut voidaan tuottaa myös asiakkaan omissa tiloissa, yrityksen toimitusjohtaja Niko Karsikas kertoo.

Kouluyhteistyö on win-win-projekti Ammattikorkeakoulujen ja yritysten kannattaa lyödä hynttyynsä yhteen. Tuloksena on konkreettista hyötyä kummallekin. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

R

aahelaisen lasermerkkaukseen erikoistuneen Mobilemarking Oy:n toimitusjohtaja Niko Karsikas on innoissaan. Opiskelijaporukka onnistui Arctic Design Maraton -kilpailussa kehittämään hänen yritykselleen jotakin aivan uutta. – Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden ja tekniikan opiskelijat ja Lapin yliopiston teollisen muotoilun opiskelijat keksivät meidän lasermerkintämenetelmällemme uusia sovelluksia ja kehittivät ne toimiviksi liiketoimintamalleiksi. Projekti sujui todella mallikkaasti, kiittelee Karsikas. Ja mikäs siinä on kiitellessä, kun tuloksena on uusi konsepti, jonka kautta voidaan tarjota uudentyyppistä lasermerkintäpalvelua suoraan asiakkaille.

Hyvin erilaisia projekteja. Arctic Design Maraton oli kilpailu, mutta

ammattikorkeakoulujen kanssa tehtäviä yhteistyöprojekteja on myös muunlaisia. – Kaikkiaan ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten välisiä yhteistyöprojekteja on käynnissä vuosittain muutamia tuhansia. Ne voivat olla hyvin pieniä tai sitten hyvinkin isoja, kertoo AMKtutka-verkoston projektipäällikkö Riikka Ahmaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. – Ne voivat olla selvityksiä, joissa opiskelijaryhmät tekevät esimerkiksi markkina-analyysin tai jonkin raportin yritykselle. Mittaviakin hankkeita on. Pk-yritykset ovat esimerkiksi kiinnostuneet vastuullisesta johtamises-

ta. Me teimme Jyväskylässä eri alojen pk-yrityksille yritysverkoston, jossa selvitettiin jokaisen verkostoon kuuluvan yrityksen vastuullisen johtamisen tilaa ja tarpeita sekä miten sitä voi kehittää. Projekteista saatu palaute on ollut hyvää. – Yritykset kokevat, että projektit ovat yrittäjälähtöisiä, ja että niistä saa hyödynnettäviä tuloksia. Haasteemme on kuitenkin se, etteivät pkyritykset vielä tunne kehittämistoimintaamme. – Yrittäjän kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä oman alueensa ammattikorkeakouluun. Kaikkien AMK:jen verkkosivuilla on nähtävissä yritysten kanssa tehtävien projektien vastuuhenkilöt. Soittamalla asiat selviävät varmasti, Ahmaniemi innostaa.

Verkostoja ja rekrytointikanava.

Yrittäjän kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä alueensa ammattikorkeakouluun. Riikka Ahmaniemi

Kouluilla voi olla yrityksille tarjolla myös mielenkiintoisia kontakteja. Esimerkiksi Mobilemarkingille löytyi ammattikorkeakoulun kautta myös ulkopuolinen yhteistyötaho. – Ammattikorkeakoulun tutkijayliopettajan Timo Kaupin kautta Outokumpu kiinnostui menetelmästämme, vaikka teräksen merkintöjen myyminen ei suoranaisesti heidän toimialaansa olekaan. Olemme nyt tehneet testejä Outokummun teräkselle ja saaneet samalla heidän terästietämystään, Niko Karsikas kertoo. Karsikas myös näkee yhteistyöprojektit hyödyllisinä rekrytointikanavina.

Merkkauspalveluita myös mobiilisti

>

Raahelainen Mobilemarking Oy on yritys, jonka Niko Karsikas perusti vuonna 2010. Yrityksen lasermerkinnällä saavutetaan erittäin tarkat, pysyvät ja kulutusta hyvin kestävät merkinnät lähes mille tahansa materiaalille: metalleille, muoveille, puulle, kiviaineksille, nahalle, keraameille ja laseille. Tietokoneohjauksen avulla lähes mikä tahansa kuvio, kuva, logo,

teksti tai viivakoodi voidaan työstää merkattavaan tuotteeseen. Mobilemarkingilla on käytössään myös liikkuva merkkausyksikkö, jonka avulla palvelut voidaan tuottaa myös asiakkaan omissa tiloissa. Lisäksi yritys tarjoaa osavalmistusta, tuotesuunnittelua sekä konsultointipalveluita laserjärjestelmiin liittyen. Yritys työllistää tällä hetkellä viisi henkeä.


uutiset

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Anne Kinnunen: Pomo luottaa Olli Hakala

toimitus@yrittajat.fi

minun pomoni

17

Anne Kinnunen työskentelee Miia Pasasen perustamassa taloushallinnon yrityksessä Dextili Oy:ssä.

Miia on reilu pomo ja pystyn puhumaan hänen kanssaan asiasta kuin asiasta. Pihtipudas on pieni paikkakunta ja tiesimme toisemme jo ennen kuin tulin Dextili Oy:n palvelukseen seitsemän vuotta sitten. Emme varsinaisesti tunteneet toisiamme, mutta olemme molemmat syntyneet paikkakunnalla. Olemme jonkin verran tekemisissä myös työajan ulkopuolella. Joskus marjastamme yhdessä tai kahvittelemme muuten vain. Vapaa-ajalla emme puhu työasioista, vaan juttua riittää muistakin asioista. Aikaisempien pomojeni kanssa olen ollut aina hyvissä väleissä, mutta en kuitenkaan ole ollut heidän kanssaan tekemisissä vapaa-ajalla.

Itsenäistä työtä. Miia on kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista ja saamme käyttää tunnin työaikaa viikossa liikuntaan. Lisäksi työnantaja kustantaa liikuntaseteleitä. Saan tehdä työni itsenäisesti, eikä Miia puutu siihen. Hän ei ole selän takana katsomassa tekemisiäni. Hän antaa vapaat kädet kehittää omia toimintatapoja, mutta antaa tarvittaessa hyviä neuvoja. Miia luottaa ammattitaitoomme ja siihen, että osaamme kysyä jos tarve vaatii.

Miia Pasanen: Annella riittää asennetta Anne on sitoutunut ja ahkera työntekijä. H��nen työnsä on vähän kausiluonteista – kun töitä on paljon, niin hän purkaa pinoja hartiavoimin. Olen tuntenut Annen pitkään ja tiedän, että häneen voi luottaa. Tutustuimme, kun hän opiskeli taloushallinnon

tutkintoa ja minä olin kouluttajana. Sitä kautta hän teki vaikutuksen ja kun yritykseni tarvitsi lisää työvoimaa, niin otin häneen yhteyttä. Anne on koko joukolle yrittäjähenkisyyttä ja asennetta tuova työntekijä, toisaalta myös muiden naurattaja.

A HELPPOA RAHA

POMO

A UHATTA EURO

VIISITOISTAT

SUJUVAN TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN HYÖDYT, OSA 2/3: SÄÄSTÖ 15 000 euroa on iso raha. Se on myös summa, jonka 20 hengen yritys säästää, jos sairauspoissaolot vähenevät kaksi päivää vuodessa per työntekijä. Kun henkilöstö voi

Katso osoitteessa

hyvin, vähenevät poissaolot. Eteran asiakaana saat käyttöösi Kompassityökalun, jonka avulla pystyt kohdistamaan työhyvinvoinnin toimenpiteet oikein.

etera./sujuvampi

paljonko sinun yrityksesi voisi säästää kiinnittämällä lisää huomiota työhyvinvointiin.

Ari-Pekka Keränen

Uutta potkua. Alun perin suoritin taloushallinnon ammattitutkinnon juuri tätä työtä varten, kun kuulin, että tällainen kiinteistöalan osaamiskeskus on Pihtiputaalle tulossa. Työllistyin heti koulutuksen jälkeen. Tullessani yritykseen aloitin vastikevalvojana, mutta nyt kaksi vuotta olen tehnyt suurelle isännöintitoimistolle isännöintitodistuksia ja osakerekisteröintejä, lisäksi vastaan uusien vastikevalvojien ohjauksesta. Olen viihtynyt työssäni erittäin hyvin. Ehkä juuri työkuvan muuttuminen muutama vuosi sitten antoi taas uutta potkua työntekoon, vaikka sitä silloin yritinkin vastustaa.


18

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

Maarit Jalasjoki

Pasi Jokiniemi

Arto Laajalahti

Maarit Maatraiva

Michael Stromer

Myyntipäällikkö Espoo p. 010 514 4549

Myyntipäällikkö Espoo p. 010 514 3195

Myyntipäällikkö Espoo p. 010 514 0650

Myyntipä ällikkö Espoo p. 010 514 3196

Ri He

Myyntipäällikkö Forssa p. 010 514 8040

M H p.

Päivi Puolakka

Jussi Toikkanen

Anne Salminen

Timo Niemelä

Heikki Itäranta

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 0697

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 4533

Myyntipä ällikkö Hyvinkä ä p. 010 512 0321

Myyntipäällikkö Hämeenlinna p. 010 514 3459

Myyntipäällikkö Joensuu p. 010 514 0262

Jaakko Pätiälä

Jouko Koskelainen

Jani Karhu

Lasse Komulainen

Otto Marjanen

Kal Pal

Myyntipäällikkö Kokkola p. 010 512 3376

Myyntipäällikkö Kouvola p. 010 514 5994

Myyntipäällikkö Kuopio p. 010 514 8121

Myyntipäällikkö Kuopio p. 010 514 3397

Myyntipäällikkö Lahti p. 010 512 1047

My La p. 0

Markku Erholtz

Tapani Lehto

Myyntipä ällikkö Oulu p. 010 514 3369

Myyntipäällikkö Oulu p. 010 514 3418

Veli Salmela Myyntipäällikkö Oulu p. 010 514 3423

Kim Lehtonen

Tuomas Norrgård

Sirpa Heiskanen

Myyntipäällikkö Salo p. 010 514 1218

Myyntipäällikkö Seinäjoki p. 010 514 5303

Myyntipäällikkö Tampere p. 010 514 3556

Juha Tokee

Mikko Vanhanen

Seppo Hellsten

Myyntipä ällikkö Tampere p. 010 514 3552

Myyntipäällikkö Tampere p. 010 512 1471

Myyntipä ällikkö Turku p. 010 514 1217

Juha Väisänen

Risto Itälinna

Myyntipäällikkö Oulu p. 010 514 3426

Myyntipäällikkö Pori p. 010 514 7967

Lue miksi yhä usea henkilövakuutu

Teemu Suominen

Mika Wallenius

Tomas Käld

Sanna Tiesmaa

Jussi Alve

Tero Ekm

Myyntipä ällikkö Turku p. 010 514 1222

Myyntipäällikkö Turku p. 010 514 1224

Myyntipäällikkö Vaasa p. 010 514 1445

Myyntipäällikkö Vaasa p. 010 514 8007

Myyntipä ällikkö Vantaa p. 010 514 2753

Myy Vant p. 01

Anne Erlund

Taru Heino

Senja Itäsola

Outi Jokinen

Kirsti Koivuniemi

Ulla Kosonen

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvo Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Harri Salonen

Jenni Suominen

Nina Suontlahti

Henna Suvanto

Kati Uhlgren

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Sarah Kari

Marjo Konsala

Anne Koskinen

Hanna Markkula

Sari Närhi

Seija Peltola

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvott Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Hoidamme vuosittain enemmän vahinkotapauksia kuin kukaan muu, joten tunnemme yrittäjän riskit. Vahva osaaminen onkin nostanut Ifin ykkösvaihtoehdoksi yrittäjien vakuuttajana.* Soita alueesi myyntipäällikölle tai yrityspalveluumme ja pyydä maksuton Oikea Turva -kartoitus. Sen avulla löydät

itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturv turhia maksuja. Lisätietoa yrityksen henkilöva

if.fi/vakuutahenkilosto

*Suomen Yrittä


uutiset

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

iitta eliövaara

Myyntipäällikkö Helsinki . 010 514 4541

Juuso Korhonen

Valtteri Koskiniemi

Jani Martikainen

Päivi Puolakka

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 0582

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 3709

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 0625

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 0697

Riitta Kartano

Tuuli Laajalahti

Lari Runsten

Camilla Servin-Lahti

Juha Leppänen

Myyntipäällikkö Jyväskylä p. 010 514 8070

Myyntipäällikkö Jyväskylä p. 010 514 8074

Myyntipäällikkö Järvenpää p. 010 514 3837

Myyntipäällikkö Järvenpää p. 010 514 6628

Myyntipä ällikkö Kankaanpää p. 010 514 9435

lle lo

Jukka Ruoho

Olli Lehtimäki

Aila Saari

Kristiina Jaakkola

yyntipää llikkö hti 010 512 1060

Myyntipäällikkö Lahti p. 010 514 1282

Myyntipäällikkö Lappeenranta p. 010 512 2681

Myyntipä ällikkö Lohja p. 010 514 3582

Myyntipäällikkö Mikkeli p. 010 514 8765

Jan Runsten

Kim Högström

Mika Keeninen

Arto Bergman

Susanna Ikäheimo

Myyntipäällikkö Pori p. 010 514 7999

Myyntipäällikkö Porvoo p. 010 514 0634

Myyntipä ällikkö Rauma p. 010 514 1975

Myyntipäällikkö Rovaniemi p. 010 514 4268

Myyntipäällikkö Rovaniemi p. 010 514 4266

ampi yrittäjä ottaa uksensa meiltä.

o man

yntipäällikkö taa 10 514 0619

oja

0

Tomi Ojala

Jukka Pohjoismäki

Myyntipä ällikkö Tampere p. 010 514 3571

Myyntipä ällikkö Tampere p. 010 514 3570

Myyntipäällikkö Tampere p. 010 514 3553

Michael Isaksson

Krisse Koivunen

Aki Lahti

Myyntipäällikkö Turku p. 010 514 1232

Myyntipäällikkö Turku p. 010 514 8331

Myyntipäällikkö Turku p. 010 514 1268

Antti Immonen

Asko Liimatainen

Jari Ollikainen

Sari Airaksinen

Myyntipäällikkö Vantaa p. 010 514 4384

Myyntipäällikkö Vantaa p. 010 514 4588

Myyntipäällikkö Vantaa p. 010 512 0313

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Carola Linna

Arja Myllynen

Erika Nieminen

Tarja Näätänen

Päivi Peltoniemi

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Jan-Erik Vuorinen

Paula Aunio

Pia Cajan

Antti Jalava

Sam Kari

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

telija

0

Maiju Missokia

Hannu Pulkkinen Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

van, ilman päällekkäisyyksiä tai akuutuksista löydät osoitteesta

äjäSanomat lukemis- ja huomioarvotutkimus 8/2011

Mervi Raimo

Päivi Renkola

Timo Seppä

Seija Takala

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Aulikki Tarvainen

Leila Törhönen

Simo Ämmälä

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

19


20

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

Tuholaisten torjujat Lutikoiden ja jyrsijöiden saalistaminen on siivittänyt yrityksen ripeään kasvuun.

Jarmo Sipilä

Olli Hakala

toimitus@yrittajat.fi

V

uosikymmeniä sitten tuholaistentorjuntaan riittivät kotikonstit, tai ainakaan apua ei ole tilattu ulkopuolelta kovinkaan herkästi. Lajikirjon kasvu, asenteiden muutos ja vaatimusten lisääntyminen siivittivät kotkalaisen Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n kasvuun. – Lajeja tulee koko ajan muilta mailta ja ihmiset ovat aiempaa halukkaampia pyytämään palveluita, sanoo toimitusjohtaja Jaana Eronen. – Meillekin tulee uusia lajeja silloin tällöin vastaan. Näissä tilanteissa entomologit tunnistavat lajin ja me mietimme torjuntatoimenpiteet. Nykyään banaanikuormien mukana voi tulla

Torjunta. Jaana Erosen mukaan syksyn suurimmat murheet ovat linnut ja jyrsijät. Taustalla ruiskun kanssa desinfektori Veli-Matti Muurinen. esimerkiksi isoja hämähäkkejä, torakoita tai muita hyvinkin eksoottisia lajeja. Yritys aloitti toimintansa vuonna 1989 ja työllisti Jaana Erosen aviomiehen Taisto Erosen. Vuonna 1996 palkattiin toinen työntekijä ja viime vuodet liikevaihdon kasvu on ollut 30 prosentin luokkaa. Nykyään työntekijöitä on jo kolmatta kymmentä.

Banaanikuormien mukana voi tulla hyvinkin eksoottisia lajeja. Jaana Eronen

Yritykset suurimmat asiakkaat. Tuholaistorjun-

SUJUVAN TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN HYÖDYT, OSA 3/3: KUUKAUSIILMOITTAMINEN Jos yrityksesi henkilöstömäärä vaihtelee kausittain, on työeläkemaksujen tarkka arvioiminen koko vuodeksi lähes mahdotonta. Eteran asiakkaana voit ilmoittaa työntekijöiden

Katso osoitteessa

palkkatiedot kerran kuussa edellisen kuun toteutuneiden palkkojen mukaisesti. Ja kun työeläkemaksut maksaa näin, ei maksettu summa ole arvio vaan aivan oikein.

etera./sujuvampi

kuinka homma toimii.

tafirman yleisin asiakas on yritys. Tätä selittää osaltaan se, että muun muassa elintarvikealalla laki vaatii ennaltaehkäisyä. Muuten toimeen ryhdytään vasta, kun tuholaisia on havaittu. – Yrityksille tuhoisimpia ovat jyrsijät ja elintarviketuholaiset, Jaana Eronen arvioi. – Jyrsijät voivat purra vaikka sähköjohdon poikki ja huonolla tuurilla koko tuotanto pysähtyy siihen. Elintarviketuholaisten vuok-

laan esteettistä vahinkoa, mutta elintarvikkeille ne ovat salmonellan vuoksi hyvin vaarallisia. – Me laitamme verkko- tai piikkiesteitä etteivät linnut pääse laskeutumaan, joskus käytämme myös elektronisia karkottimia, Jaana Eronen sanoo. – Pyrimme käyttämään vihreitä konsteja, kuten lintuesteitä tai kärpäsille elektronisia ansoja.

Muutama valtakunnallinen yritys. Taisto

si joudutaan monesti kokonaisia tuotantolaitoksia sulkemaan torjuntatyön ajaksi. Syksyn suurimmat murheet ovat linnut ja jyrsijät. Linnut aiheuttavat ulosteil-

Eronen perusti yrityksen alun perin oltuaan töissä saman alan ulkomaisessa yhtiössä. Työnantaja lopetti toimintansa Suomessa vuonna 1989 ja Taisto Eronen jatkoi samaa työtä perustamalla oman yrityksen. Nykyään Suomessa toimii Taisto Eronen Oy:n ohella 2–3 valtakunnallista tuholaistorjuntaan keskittyvää yritystä ja suurin osa paikallisista toimijoista on yhden hengen yrityksiä.

Tilaajan vastuu kasvaa – Oletko valmis? Tilaajan on syyskuun alusta alkaen pyydettävä rakentamistoiminnassa useimmissa tilanteissa sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset. Selvityksiä pitää pyytää muun muassa yrityksen rekisteröinnistä, eläkevakuut-

tamisesta, verojen maksamisesta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta. Samalla laiminlyöntimaksu nousee. Summat vaihtelevat 16 000 euron ja 50 000 euron välillä. Maksu voidaan määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon

kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Hallituksen Harmaan talouden toiminta -ohjelmalla tavoitellaan hallituskauden aikana 300 – 400 miljoonan euron verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä.


uutiset

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Vauhtia öljyntorjuntaan Porvoolainen öljyntorjuntaan erikoistunut Lamor Corporation on kehittänyt yhdessä Etteplanin kanssa uuden öljyn keräinjärjestelmän, joka voidaan asentaa mihin tahansa tasakantiseen alukseen. Uudet keräinjärjestelmät ovat toimintakunnossa 10 – 15 minuutin kuluttua asennuksesta, ja ne parantavat huomattavasti tasakantisten alusten valmiutta aloittaa torjuntatoimet. Perinteiset keräinjärjestelmät on suunniteltu asennettaviksi kiinteästi vain erityisiin öljyntorjuntaaluksiin. Lamor tuli kansainvälisesti tunnetuksi viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtiö toimitti öljyntorjuntakalustoa Meksikonlahdelle muutama vuosi sitten.

Tänne voisi tavaraa viedä enemmänkin Euroopan unionista löytyy yksi maa, jonne suomalaiset vientituotteet eivät juurikaan kelpaa. Tai sitten kyseisen maan kanssa ei ole edes vaivauduttu käymään kauppaa. Kyseessä on pieni Välimerellä sijaitseva saarivaltio Malta. Tullin tilastojen mukaan suomalaisyritykset ovat vieneet tammi-toukokuussa Maltalle tavaroita vaivaisen miljoonan euron edestä. Luku on täysin mitätön, kun sitä vertaa Suomen koko EU-alueen vientiin, joka oli tammi-toukokuussa lähes 13 miljardia euroa.

Suomalaisfirma mukana hiv-hoidon kärkikahinoissa FIT Biotech on valittu mukaan kansainväliseen hiv-infektion hoitoon keskittyvään Chait-hankkeeseen. Mukana ovat myös lääkejätit GSK, Boehringer Ingelheim, Sanofi Pasteur ja Viiv Healtcare. FIT Biotech kehittää hiv-rokotetta, jolla on onnistuttu ensimmäistä kertaa maailmassa vähentämään hiv-tartunnan saaneiden henkilöiden

3 729

Yksityisen sektorin palkansaajien säännöllisen työajan ansio oli miehillä keskimäärin 3 729 euroa ja naisilla 2 913 euroa vuonna 2011. Sukupuolen lisäksi myös iän vaikutus ansiokehitykseen on huomattava. Palkansaajien keskiansiot ovat suurimmat ikäryhmässä 40  – 49-vuotiaat.

Johda ja markkinoi -seminaari silja Line m/s serenade, Helsinki–Tukholma–Helsinki

25.–27.9.2012 Tule mukaan – tarjolla on

▪ inspiroivaa asiantuntemusta ▪ ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa ▪ rentoa meininkiä ▪ tuulahdus Tukholmaakin

TiisTai 25.9.

KesKiviiKKO 26.9.

11.00

Ilmoittautuminen

11.30

Kahvibuffet

12.00

Seminaarin avaus

8.00 9.30 12.30

Aamiainen Laiva saapuu Tukholmaan Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.00

Ota sosiaalinen media haltuun – ole mukana järkevästi ja tavoitteellisesti

Juhani Tamminen

▪ Muiden johtaminen vaatii taitoa johtaa itseään! Kirjailija, jääkiekkovalmentaja Juhani ”Tami” Tamminen

14.00

Lounas

14.45

Miten lisään myyntiä pienellä panostuksella

Toimitusjohtaja, sosiaalisen median asiantuntija Marika Siniaalto, Grapevine Media Oy 14.30

Tauko ja kahvibuffet

15.00

Myyntihenkisyyttä ja asiakaspalvelun spirittiä johtamisen keinoin

▪ perusasiat kuntoon pienellä säädöllä ▪ markkinointiviestinnän uudet tuulet Toimitusjohtaja Lauri Sipilä, MARK Suomen Markkinointiliitto 15.30

Tauko

16.20

Yrityksen arvonmäärityksen hyödyntäminen johtamisessa ▪ Lyhyesti eri arvonmääritysmenetelmät (tase- ja tuottoarvo) ▪ Yrityksen arvo eri tilanteissa: yrityskauppa, rahoitus sekä avainhenkilöiden palkitsemistilanteissa ▪ Miten hyödynnän omistuspohjaisia henkilöstön sitouttamis- ja motivointitapoja ▪ Yrityksen arvonnousu menestymisen mittarina – miksi siihen tulisi pyrkiä, vaikka tarkoituksena ei olekaan myydä yritystä ▪ Laskimet mukaan – tai kohtuullinen päässälaskutaito! Kauppatiet. Tri, di Toivo Koski, Tulos Akatemia Oy (Laiva lähtee Tukholmaan kello 17.00)

19.00

Tauko

21.00

Ála carte -illallinen

Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin klo 17.00)

Erilaisuuden ymmärtäminen asiakaspalvelussa ja johtamisessa ▪ miten erilaisten tyyppien kanssa toimitaan ▪ ymmärrä oma erilaisuus ja vahvuus ▪ hyödynnä muiden toisenlaisuus Toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Riitta Saarikangas 18.15 18.45 19.45 20.00

Marika Siniaalto

Keskustelua seminaarista Tauko Seminaarin päätös ja coctails Buffet-illallinen

TOrsTai 27.9. 7.30 9.55

Aamiainen Laiva saapuu Helsinkiin

ilmoittautuminen viimeistään 10.9.2012

Osallistumismaksu

www.yrittajat.fi/johdajamarkkinoi/ilmo tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 23/Härkönen.

Jäsenhinta (normaalihinta) 465 € (640 €)/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä 490 € (665 €)/hlö 1 h sisähytissä 510 € (685 €)/hlö 1 h promedane hytissä 520 € (695 €)/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä 540 € (715 €)/hlö 2 h DeLuxe-luokan hytissä 663 € (838 €)/hlö 1 h DeLuxe-luokan hytissä

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, mahdolliset ruoka-allergiat, hyttivalinta ja yrityksen toimiala.

Lauri Sipilä

▪ johda tavoitteellisuudella tehoa tekemiseen ▪ kuka kuuntelee, kuka ideoi, ketä kuunnellaan, kenen ideoita toteutetaan ▪ johda yhdessä onnistumista – myönteisiä kokemuksia myös asiakkaille Toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy

Osallistujien tutuiksi tuleminen

16.30

Seminaarin puheenjohtajana toimii kauppat. tri, DI Toivo Koski

▪ Tapahtui somessa -esimerkkejä, joita et toivo omalle yrityksellesi ▪ mitä sosiaalinen media oikeasti on? ▪ some-markkinointi tuloksellisesti ▪ sosiaalisen median do’s and dont’s ▪ case-esimerkkejä

Läpi harmaan kiven – 10 askelta voittajaksi

Paperirullat liikkuvat energiaa säästäen Porvoolainen Sovellusmestarit on kehittänyt energiaa ja tilaa säästävän painekuljetusjärjestelmän paperirullien siirtämiseen. – Järjestelmällä on monia etuja perinteisiin mekaanisiin ratkaisuihin perustuviin kuljettimiin verrattuna. Kuljettimemme perustuskustannukset ovat pienemmät, se on energiatehokkaampi, turvallisempi ja helpompi huoltaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Mikko Rantanen. Paperirullat siirtyvät painekuljetinelementin päällä vierittämällä eteenpäin. Kuljettimessa ei ole liikkuvia osia, jotka voivat vahingoittaa ihmisiä.

veressä olevaa virusten määrää. – Tämä on konkreettinen osoitus uuden teknologiamme tarjoamista mahdollisuuksista, sanoo toimitusjohtaja Kalevi Reijonen. FIT Biotech on perustettu 17 vuotta sitten. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tampereella ja lisäksi sillä on tuotekehitystoimintaa Tartossa.

21

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi

Riitta Saarikangas

Tervetuloa mukaan!


22

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

debatti

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Euroopan talouskriisi on vellonut jo vuosia, eikä loppua näy.

Muut lehdet

Kansainvälistä tukkukauppaa käyvä yrittäjä Paula Aikio-Tallgren vaatii oppositiojohtaja Juha Sipilää ohjaamaan oppositiota vahvemmin avuksi kriisin ratkaisemiseen. Meitä yrittäjiä alkaa ahdistaa kuukaudesta toiseen vellova, puhtaasti poliittinen eurokriisi. Tilanne turhauttaa meitä, kun haluamme päästä tekemään työtämme rauhassa ja luomaan Suomeen toivottua talouskasvua. Oppositiopuolue keskusta on ollut mukana rakentamassa nykyistä euroaluetta, mutta nyt keskustelu velloo populistisissa yksityiskohdissa. Miksi oppositio ei painosta vielä tiukemmin hallitusta viemään läpi päätöksiä, joilla yrittämisen kannusteita tässä vaikeassa taloustilanteessa parannettaisiin?

Pankkisektorilla on moraalikriisi. Pankit keräävät omaisuutta, mutta ne eivät kanna vastuuta tekemistään virheistä.

Keskusta on perustanut oman euroryhmän. Mer-

Ulkoministeri Erkki Tuomioja Hämeen Sanomissa

kitseekö tämä suoraan sitä, että keskusta ajaa kuitenkin Suomen irtaantumista eurosta?

Ihmisiä ei saa haukkua nimeltä, mutta yritys on lähes vapaata riistaa.

Syksyn budjettilinjauksissa veronkorotukset ovat etusijalla säästöjen sijasta. Tämä vaikuttaa yksityiseen kulutukseen, työllisyyteen ja investointeihin. Nyt pitää kääntää saappaat samaan suuntaan investointien ja työpaikkojen turvaamiseksi. Miten oppositio voi auttaa yrittäjiä tässä?

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen Kalevassa

Löytyykö oppositiosta rohkeutta tukea hallituksen politiikkaa silloin, kun kyseessä on yritysten toimintaedellytysten parantaminen?

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen Demokraatissa

Vientiyrityksiä toivotaan Suomeen lisää, panostuksia yritysten kansainvälistymiseen on luvattu lisätä.

Jukka-Pekka Moilanen

Hallitus ei tule saavuttamaan tavoitteitaan, joiden mukaan valtion velkasuhde saataisiin käännettyä laskuun ennen vaalikauden loppua.

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle.

Mitkä ovat omasta mielestäsi tärkeimmät ja realistisimmat toimenpiteet viennin kasvun vauhdittamiseksi?

Paula Aikio-Tallgren Puheenjohtaja Länsi-Pohjan Yrittäjät

Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

www.yritysporssi.fi­– yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka


23

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi Kuukauden kommentti Paikkakunnalla kukoistavat ”kotikampaamot”. Verottajalla ei ole haisuakaan, että naapurin Irma kiärtää paplaria naapurissa ilman, että on koskaan kuullut, että toiset leivän saadakseen maksavat myös veroja. Elina alv:n korotuksista

Facebookkommentti

Keskusta on nimenomaan halunnut kääntää keskustelun euroasiassa pitkään tähtäimeen ja kriisin syihin. Minkälaista Eurooppaa haluamme rakentaa?

Eiköhän työpaikan kahvitkin laiteta kohta verolle?

Mitä tapahtuu rapautuneelle kilpailukyvyllemme? Suomi nousee vain yrittämisen avulla, sen vuoksi fokukseni on ilman muuta kilpailukykyä korjaavissa ja kasvuhakuisissa toimissa.

Jari kilometrikorvausten leikkauksista

PS.

Ei tietenkään. Yrittäjänä olen oppinut, ettei pidä koskaan ajautua päätöksistä toiseen. Nyt Suomelle on käymässä niin. Oma tahtotila pitää olla selkeä ja vaihtoehdot kartoitettuna. Mielestäni EU:n tulee jatkaa itsenäisten valtioiden liittona ja euron vakauden tulee perustua talouskuriin. Yrittäjät tietävät mikä on edessä, jos velkaantumiskehitystä ei pysäytetä ja keskitetä fokusta kilpailukykyä parantaviin toimiin.

Valmet Automotiven saama tilaus on loistava asia, jolla on suuri merkitys yrittäjillemme ja koko kaupungin yrityksille. Tilauksen vaikutus ulottuu koko seudulle. Autotehdas on iso työnantaja paikkakunnalla. Sillä on merkitystä meihin kaikkiin vaikuttavan positiivisen ilmapiirin luomisessa. Yhdessä tekemällä eteenpäin. Tilaus työllistää vuosina 2013 – 2016.

Meillä on meneillään eurokriisin lisäksi teollisuutemme rakennemuutos. Nyt pitäisi uskaltaa investoida biotalouteen ja esimerkiksi julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmien uusimiseen. Tehottomat järjestelmät aiheuttavat asiantuntijoiden mukaan 1,5 – 3 miljardin euron ylimääräisen kulun joka vuosi julkiseen talouteen. Satsaus tietojärjestelmiin olisi suhdannepoliittinen toimi ja maksaisi itsensä nopeasti takaisin.

Löytyy. Pidän esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitysvähennystä, sijoittajakummivähennystä sekä tuplapoistoja oikean suuntaisina toimina ja tuen niitä. Olisin kuitenkin odottanut selkeitä toimia biotalouden vauhdittamiseksi, yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi sekä suomalaisen omistajuuden tukemiseksi.

Terttu Lundelin Puheenjohtaja Uudenkaupungin Yrittäjät

Markkinointi ja kansainvälistymisen tukeminen on siihen verrattuna lapsenkengissä. Ehkä osan t&krahoista voisi suunnata kotimaisten referenssien aikaansaamiseksi. Moni suomalainen huipputeknologiayritys joutuu selittelemään asiakkailleen: teillä on huipputeknologia, miksei kukaan Suomessa ole ostanut laitosta.

ALEKSI POUTANEN

Meillä satsataan paljon tuotekehitykseen ja tutkimukseen.

Juha Sipilä Puheenjohtaja Suomen Keskusta

Yle-verosta tuli oikeudenmukaisempi

E

duskunnan valtiovarainvaliokunta muutti hallituksen Yleisradio-veroesitystä siten, että veron perusteeksi otetaan liikevaihdon sijasta yrityksen tulos ja maksun suuruudesta tehtiin enemmän riippuvainen yrityksen koosta. Nykyinen televisiolupamaksujärjestelmä oli tullut tiensä päähän. Siksi hallitus esitti eduskunnalle uutta vuotuista Yleisradioveroa. Yksityishenkilön maksusta tehtiin progressiivinen ansiotulon ja pääomatulon yhteismäärään perustuva vero enimmäismäärältään 140 euroa. Koska aiemmin myös yritykset olivat maksaneet televisiolupamaksua, ehdotti hallitus yrityksen liikevaihdon määrään perustuvaa veroa. Vero olisi ollut 350 euroa tai 700 euroa liikevaihdon määrästä riippuen. Jo lakiesityksen lähetekeskustelussa arvostelivat porvarilliset kansanedustajat yrityksil-

le kohdistetun veron laskentatapaa epäoikeudenmukaisena.

SY mukana. Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa paneuduttiinkin yritysten Yle-veroon hyvin perusteellisesti. Valiokunta toimi asian valmistelussa tiiviissä yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Valiokunta päättikin muuttaa yritysten Yle-veron laskentatapaa. Valtiovarainvaliokunta esitti Yle-veron laskentaperusteeksi yrityksen tulosta. Liikevaihtoa pidettiin huonona perusteena, koska liikevaihto ei kuvasta veronmaksukykyä ja toiminnan kannattavuus vaihtelee suuresti eri aloilla. Tuloon perustuvalla verolla on myös se hyvä ominaisuus, että se on riippuvainen suhdannetilanteesta. Vaikeina aikoina yrityksen tulos laskee ja samalla alenee myös veron määrä. Parhaaksi veromalliksi valittiin niin sanot-

tu lineaarinen malli. Veroa maksettaisiin vasta yrityksen voitosta 50 000 euroa ylittävältä osalta. Tuolloin vero olisi sama 140 euroa kuin yksityishenkilön vero. Ylittävältä osalta maksettaisiin veroa 0,35 prosenttia 868 000 euroon asti, jolloin veron maksimimäärä olisi 3 000 euroa. Hallituksen esittämä 700 euron vero olisi ollut suuryrityksille lähinnä muodollinen maksu. Nostamalla summaa, voitiin olennaisesti lisätä yritysten välistä oikeudenmukaisuutta eli nostaa alaraja melko korkealle ja pitää veroprosentti varsin kohtuullisena. Valtiovarainvaliokunnan tekemät muutokset ovat saaneet varsin suopean vastaanoton. Suomen Yrittäjät tekivät hyvää työtä valmistelemalla hyviä, käyttökelpoisia veromalleja valiokunnan käyttöön. Kimmo Sasi (kok) Valtiovarainvaliokunnan pj

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


24

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

arjessa Sokea työllistää avarakat Innojokin toimitusjohtajan Jukka Jokiniemen mukaan vajaakuntoiset työntekijät voivat olla huippuosaajia. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

I

JARKKO VIRTANEN

yrittäjän arjessa

nnojokin toimitiloissa Helsingin Kurkimäessä vastaanotto on lämmin. Ovella tulijaa tervehtii ensimmäisenä Fanny, joka nuolaisee vieraan kättä ja heiluttaa iloisesti häntäänsä. Fanny on yrityksen toimitusjohtajan Jukka Jokiniemen opaskoira. Jokiniemi sokeutui silmäsairauden vuoksi lähes kokonaan 1990-luvun alussa, ja hänen oli valittava joko yrittäminen tai eläköityminen. Yrittäminen voitti, ja kirkasvalolaitteita ja design-valaisimia valmistavan Innojokin tarina sai alkunsa. Oman taustansa vuoksi Jokiniemi on pitänyt tärkeänä palkata yritykseen töihin osatyökykyisiä. Se on hänen tapansa kantaa yhteiskuntavastuuta. Yritys valittiinkin vuonna 2008 esimerkilliseksi vammaistyöllistäjäksi. – Erilaisuus, oli se sitten minkälaista tahansa erilaisuutta, on aina hyväksi työyhteisölle. Erilaisuus lisää yleistä avarakatseisuutta. Jo se, että meillä on toimitiloissamme koira, lisää tänne rentoutta, Jokiniemi summaa. – Vajaakuntoisuus voi olla monimuotoista, mutta taustalla voi olla hirveän kovaa osaamista tai erikoislahjakkuutta. Monet yritykset voisivat löytää aivan huipputyöntekijöitä tästä joukosta, jos he vain osaisivat ymmärtää asian mahdollisuudet ja samalla myös hyväksyä tilanteen raJukka Jokiniemi joitteet.

Totta kai näkövammani haittaa yrittämistäni, mutta se ei kuitenkaan estä menestyksekästä yritystoimintaa.

Pieniä parannuksia. Innojokissa vajaakuntoisia työntekijöitä on neljä, kun kaikkiaan yrityksessä työskentelee noin 20 henkeä. Lisäksi Innojokin alihankkijaverkoston kautta työllistyy noin parisenkymmentä osatyökykyistä henkilöä. Työtehtävien sujuvoittaminen kaikille sopivaksi ei ole vaatinut suuria muutoksia. – Jos on näön kanssa ongelmia, pitää satsata valaistukseen ja käyttää tietokoneen kanssa tarvittavia apuvälineitä. Fyysiset vammat tarkoittavat, että joihinkin paikkoihin on lisättävä esimerkiksi ylimääräisiä kaiteita. Olemme myös tehneet autojen hallintalaitteisiin pieniä muutoksia. Rahallisesti panostuksissa puhutaan meidän kohdallamme

Assistentti. Opaskoira Fanny on Innojokin toimitusjohtaja Jukka Jokiniemelle tärkeä apuri ja työkaverikin. sadoista euroista – ei sen kummemmista summista. Jokiniemi ymmärtää kuitenkin, että kynnys osatyökykyisen palkkaamiseen on suurempi. – Jos osatyökykyisyys johtaa siihen, että ihmisen suorituskyky ei ole 100-prosenttinen, niin on aivan ymmärrettävää, ettei kukaan palkkaa tällaista henkilöä ilman sopeuttavia toimenpiteitä. Mekin saamme joidenkin työntekijöiden kohdalla palkkatukea joitakin satoja euroja kuussa.

40% 54% yrityspäättäjistä ilmoitti Vatesin tutkimuksessa, että heidän yrityksensä on työllistänyt vammaisia tai osatyökykyisiä.

yrityksistä oli tehnyt sopeuttamisia työhön tai työympäristöön, jotta alentuneen työkyvyn omaava kykenee työhön.


25

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

SYYSkuu

19

Muistathan: Kiinteistöveron ensimmäisen

erän eräpäivä on 19. syyskuuta. Toinen erä maksetaan marraskuussa.

2%

Espoo ja Kaskinen saavat verotuloistaan kaksi prosenttia valtionapuna. Ranualla vastaava luku on 70 prosenttia.

JARKKO VIRTANEN

seisesti ”Kiipeily jää muille”

>

Innojokin laatuinsinööri ja elektroniikkasuunnittelija Arto Peltoniemi on sairastanut lapsena polion, joka vaikeuttaa hänen liikkumistaan. Ennen Innojokiin tuloaan Peltoniemi asui Turussa, mutta koska työllistyminen sillä seudulla alkoi olla hankalaa, muutti hän työn perässä Helsinkiin. Innojokissa hän on työskennellyt nyt noin vuoden verran. – Pääsin Innojokiin nopeasti töihin, mutta sanoisin kuitenkin, että osatyökykyisten on haasta-

vampaa löytää työtä kuin niin sanottujen terveiden ihmisten. – Fyysiset tehtävät ovat minulle vaikeampia – nostamiset tai sellaiset. En myöskään kiipeile, Peltoniemi naurahtaa. Peltoniemen avuksi Innojokin kaksikerroksisessa toimitilassa on lisätty kaiteita. Myös yrityksen autoon tehtiin pieniä parannuksia. – Ajan vain automaattivaihteista autoa, joten kytkimeen tehtiin muutoksia, Arto Peltoniemi kiittelee.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

Kommentti LOTTA TAMMELIN lotta.tammelin@yrittajat.fi

Asenne ja uskallus

40% ilmoitti, että vammaisten tai osatyökykyisten työhönottoon oli haettu rahallista tukea.

Omaa tehden. Jukka Jokiniemen oma näkökyky on hyvin heikko, ja hänet luokitellaankin sokeaksi. – Totta kai näkövammani haittaa yrittämistäni, mutta se ei kuitenkaan estä menestyksekästä yritystoimintaa. Innojok on omalla toimialallaan yksi parhaiten menestyneistä yrityksistä Suomessa. Liikevaihtomme oli päättyneellä tilikaudella 5,5 miljoonaa euroa ja nettotulos 665 000 euroa. Yksi haaste sokeudessa on se, ettei Jokiniemi pysty seuraamaan kilpai-

levien yritysten toimintaa samalla tavalla kuin näkevät kollegat. Senkin mies osaa kääntää voitoksi. – En ole kiinnostunut kilpailijoistani, vaan keskityn omaan tekemiseeni. – Omassa yrityksessään voi muovata toimintatavat sellaisiksi, että vammasta syntyvät haitat voidaan minimoida. Ne tehtävät, joissa tarvitaan näkökykyä, hoitavat meillä näkevät ihmiset. Minulla on omat vahvuuteni muotoilun ja tuotekehityksen osalla, Jokiniemi iloitsee.

Arvatkaas, mikä on Jukka Jokiniemen rakkain harrastus? No purjehtiminen tietenkin. Kolmeviikkoisesta asti moottoriveneilleen toimittajan leuka loksahti tämän vastauksen kuullessa apposen ammolleen. Miten sokea voi purjehtia, ihmettelin. No helposti, vastasi Jukka. Joko sokea purjehtii äänipoijuradalla, navigaattorin avustuksella tai sitten veneessä on mukana näkevä apuri. Hetken vastausta pureskeltuani totesin, ettei sokeana purjehtiminen taida sittenkään olla mahdotonta. Kyse on vain asenteesta ja uskalluksesta. Ja samahan se on tämän

vajaakuntoisten työllistämisenkin kanssa. On vain uskallettava luottaa siihen, että toinen tekee työnsä hyvin, vaikka hän onkin hiukan erilainen kuin ”täysikuntoiset” kollegat. Ja kuten Jukka Jokiniemi totesi, myös vajaakuntoisten työntekijöiden joukosta löytyy huippuosaamista, taitoa ja erikoislahjakkuuksia. Ehkä heistä joku tarvitsee avukseen kaiteen tai hiukan lisävalaistusta, mutta onko se nyt sitten kovin suuri panostus siihen, että saa vastineeksi ahkeran ja hyvän työntekijän sekä kantaa samalla yhteiskuntavastuunsa – kuten Jukka asian ilmaisi.


26

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

JARKKO VIRTANEN

Osakassopimus. Teppo Laine pohtii työkseen miten yrityksen omistajien väliset erimielisyydet voidaan ehkäistä jo ennalta.

Älä heitä yritystä tuulen vietäväksi Yhtiökumppaneiden pelisäännöt on hyvä kirjoittaa kiveen jo ennen bisnessuhteen alkua. Osakassopimus on samalla testi siitä, mahtuvatko yhtiökumppanit samaan yritykseen. Olli Hakala

Y

toimitus@yrittajat.fi

ritystä perustettaessa omistajilla on kova hinku päästä kiinni konkreettiseen työhön liikeidean kypsyttelyn sijaan. Arki voi olla karu, kun alkuhuuman jälkeen yhtiökumppaneiden ensimmäiset erimielisyydet paljastuvat. Toivottavasti kaapista löytyy silloin osakassopimus, joka määrittelee omistajien vastuut ja velvollisuudet. – Jos ensin perustetaan yhtiö ja vasta sitten tehdään osakassopimus, niin osakejako voi olla jo mennyt väärin, sanoo Asianajotoimisto Legistum Oy:n osakas Teppo Laine. – Yrittäjyys on pitkäkestoinen ja merkittävä ratkaisu, joka tulee valmistella huolella. Laine on tehnyt yli sata osakassopimusta. Hänen mielestään sopimuksen tekeminen on samalla hyvä hetki pysähtyä ja miettiä omia sekä yrityksen tavoitteita. Tilaisuus on otollinen, sillä sopimusta tekemässä on lakimies, joka pystyy arvioimaan tilanteen ulkopuolisena ja selvittämään kunkin

osapuolen motiiveita ja yksilöllisiä tavoitteita. – Kaikki osapuolet lähettävät suoraan minulle näkemyksensä tilanteesta ja sopimuksen sisällöstä alustavan luonnoksen pohjalta. Näen heti miten heidän tavoitteensa eroavat ja pystyn ennakoimaan ongelmakohdat sekä ehdottamaan niihin ratkaisuja, Laine kertoo.

Sopimuksessa voidaan määritellä myös osakkaiden vastuualueet. Joissain tapauksissa tietyt työt vähenevät ajan myötä ja tähänkin voidaan osakassopimuksessa varautua. Peruspykäliä ovat myös lojaliteetti-, kilpailukielto- ja salassapitoehdot. – Eräässä tapauksessa 55 prosenttia yrityksestä omistanut taho perusti uuden firman ja siirsi liiketoiminnan uudelle yritykselle. Kaksi muuta osakasta katsoivat ihmeissään vieressä, sillä osakasso-

Yhtiökumppaneiden pelisäännöt. Osakeyhtiön yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, samoin kuin yhtiösopimus avoimessa ja kommandiittiyhtiössä. Näihin asiakirjoihin voidaan lisätä minimivaatimusten lisäksi muitakin kohtia. – On paljon asioita mitä yhtiöjärjestykseen ja yhtiösopimukseen periaatteessa voisi lisätä. Usein sitä ei välttämättä ole järkevää tehdä, koska asiat ovat sitten kaikkien

nähtävillä, Teppo Laine huomauttaa. – Osakassopimus on tarkoitettu nimenomaan yhtiökumppaneiden keskinäisiksi pelisäännöiksi, eli miten yritystä käytännössä hoidetaan. Osakassopimus tai yhtiömiesten keskinäinen sopimus avoimessa tai kommandiittiyhtiössä eivät ole julkisia. Niihin voidaan siis lisätä sellaisia kohtia, joita ei haluta kolmansien osapuolien tietoon.

Muista nämä, kun teet osakassopimuksen

1

Osakkaiden panostukset:

2

Yhtiön hallinnon järjestäminen:

Osakassopimus on yleistynyt. Yksityiset ja julkiset rahoittajat usein vaativat osakassopimuksen tekoa ja sen laatiminen onkin yleistynyt Suomessa. Sopimus voi määritellä laajalti eri asioita, mutta tärkeimpiä ovat muun muassa työvelvoite, työnjako ja olosuhteista johtuvat muutokset, kuten osakasvaihdos. – Esimerkiksi osakkaan kuolema on syytä huomioida. Tällaisessa tapauksessa äänivaltaa yhtiökokouksessa voi käyttää ulkopuolinen tai julkinen toimija, joka edustaa kuolinpesää tai toimii edunvalvojana, Laine kertoo. – On tärkeää sopia miten yhtiön osakkeet voi tällaisissa tapauksissa lunastaa takaisin.

pimusta ei ollut, Laine muistelee.

3

• Miten monta tuntia kukin työskentelee viikossa tai sijoittaa alkupääomaa.

• Mitkä valtuudet on kullakin toimijalla on. Pienessä yhtiössä voidaan esimerkiksi sopia, että yli 10 000 euron hankinta vaatii hallituksen tai yli 20 000 euron hankinta vaatii yhtiökokouksen suostumuksen.

Lunastus ja lunastushinta: • Miten ja mihin hintaan osakkaiden hallussa olevat osakkeet voidaan lunastaa takaisin yhtiölle. Lunastushinta voidaan määritellä eri tavoin ja eri suuruiseksi eri tilanteissa. Esimerkiksi, jos lunastus perustuu osakkaan osakassopimuksen rikkomukseen, voidaan käyttää alhaisempaa lunastushintaa, kuin jos kyse on osakkaan vapaaehtoisesta osakkeista luopumisesta.

4

Velvollisuudet yhtiön omistajana ollessa ja osakkeista luopumisen jälkeen: • Esimerkiksi salassapitovelvollisuus, kilpailukielto ja rekrytointikielto.

5

Immateriaalioikeudet:

6

Osakassopimuksen rikkomisen seuraukset ja vahingonkorvaus:

• Kuka omistaa oikeudet keksintöihin ja tekijänoikeuksiin.

• Lasketaanko mukaan vain välittömät vai myös välilliset seuraukset sekä sopimussakon määrä. Korkeimmat sakot määrätään yleensä kilpailukiellon tai salassapitosopimuksen rikkomisesta.

Lähde: Teppo Laine, Asianajotoimisto Legistum Oy


arjessa

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

27

Brändin rakentamiseen

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Palvelut, liikenne

Teollisuus

Kamppailu- ja urheiluvarusteiden verkkokauppa www.Wone. Fi Etelä-Pohjanmaan alueelta. Liikevaihtoluokka alle 100 t€, 1 työntekijä, toimintaa koko Suomessa, verkkoliiketoimintaa, vuokratut 50 m2 toimitilat. EPY-23042012-1880

Isännöintitoimisto Uudellamaalla. Työntekijöitä 4 - 5. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Hintapyyntö 150 000  €. SY-30042012-1901

Lihasäilykkeitä valmistava yritys Keski-Suomessa. SY-03052012-1908

Naisten ja miesten Juhla-asujen erikoisliike/vuokraamo (liiketoiminta) Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 80 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-02052012-1904 Huonekaluliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 200 m2. Hintapyyntö 866 000 €. SY-04062012-1986 Mönkijöiden, mopojen ja moottoripyörien myyntiyritys Uudellamaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 380 m2. Hintapyyntö 100 000 € + varastoarvo. SY-18062012-2012 Verkkokaupan liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa. Liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 15 000 € + varasto. SY-25062012-2021 Lastenvaateliike Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat 130 m2. SY-02072012-2038 Myydään osuus/haetaan rahoitusta lastenvaate ja -jalkineyritykseen. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla, myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 1 000 000 -  2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat. SY-03072012-2042 Myydään tai vuokrataan elintarvike-, matkamuisto- ja tekstiilimyymälä kokonaisuus. Yrityksessä lisäksi monipuoliset oheispalvelut. Liikevaihto 750 000 - 1 000 000€ Omat toimitilat 599 neliötä, kannattavuus ja asiakasmäärät kasvussa. 2 - 3 työntekijää. SY-10072012-2053 Siementen ja puutarha-alan tarvikkeiden maahantuonti sekä tukku- ja vähittäiskauppa Satakunnassa. Samoissa liiketiloissa toimii myös kukkakauppa. Liikevaihto 200 000 - 300 000€, toimitilat 240 neliötä, hintapyyntö 149 000€. SY-11072012-2054

Pitkään toiminut huoltoasema pienellä paikkakunnalla PohjoisSavossa. Yrityksellä oma tontti ja kiinteistö. Liikevaihto noin 1,6 milj. euroa. Hintapyyntö 100 000 €. SY-02052012-1906 Myydään/myydään osuus yksityinen lastensuojelulaitos (nuorisopsykiatrinen erityisosaaminen). Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 350 m2. SY-04052012-1913 Tilitoimisto ja yritystoiminnan asiantuntijapalveluyritys Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 700 000 €. SY-11052012-1930 Naisten liikuntakeskus tai osuus Helsingissä. Liikevaihto 300 000 -  400 000 €. Vuokratut toimitilat 870 m2. SY-21052012-1951 Tilitoimisto Pirkanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 5 - 7. Vuokratut toimitilat 100 m2. SY-30052012-1973 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhden yrityksen kaksi toimipistettä joko liiketoiminta- tai osakekauppana. Toinen yritys omassa toimitilassa, toinen vuokratussa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €, 10 - 15 työntekijää. SY-11072012-2055 Autokorjaamon liiketoiminta työkaluineen ja varastoineen. Liikevaihto 400 000 - 500 000€, hintapyyntö 250 000€. SY-13072012-2059 Henkilöstövuokrausyrityksen liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. Hintapyyntö 40 000 e. Työntekijöitä n. 100, vuokratut toimitilat. SY-30072012-2082 Myydään/ haetaan rahoitusta kuntosalikonseptin uusiin, avattaviin toimipisteisiin: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Jyväskylä, Turku, Lahti, Kuopio, Kotka, Forssa ja Valkeakoski. Liikevaihto per toimipiste 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 -  3. Vuokratut toimitilat 150 - 350 m2. SY-07082012-2095

Elintarvikeliike Espoon Laaksolahdessa. Hyvällä alueella, liike-vaihto yli 2 miljoonaa euroa. 6 - 9 työntekijää, omat 320 neliön toimitilat, hintapyyntö 150 000€. SY-17072012-2069

Fysiatrinen hoitolaitos Kuopiossa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 12 - 14. Omat toimitilat 220 m2. SY-07082012-2100

Huoltoasema-kahvilakiinteistö Etelä-Pohjanmaalla kantatie 66 varrella. Omat toimitilat 1200 m2. Hintapyyntö 330 000 €. SY-16082012-2123

Muut toimialat

Huoltoasema-lounaskahvila Ylä-Savon alueelta valtatien 5 varrelta. Liikevaihto n. 2 000 000 €. Työntekijöitä 2 + 4. Oma tontti ja toimitilat. Hintapyyntö 360 000 € (kiinteistö, tontti, katos, säiliöt) + vaihto-omaisuus. SY-16082012-2124

Majoitus, ravintola, elintarvike

Kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon erikoistunut yritys Uudellamaalla. Toimintaa myös Etelä -ja Keski-Suomessa. Liikevaihto n. 600 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Hintapyyntö 390 000 €. SY-24042012-1884

Teollisuustuotteen valmistusoikeudet Etelä-Pohjanmaan alueelta. EPY-31052012-1978

®

ittaja Maailman vallo

Sinä kivialasta kiinnostunut; ryhdy yrittäjäksi. Satakunnassa n. 30 v. vakaalla pohjalla toiminut kivialan yritys myytävänä. Hautakivien ja kivitasojen valmistus ja myynti. Liikevaihto n. 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat. Ota yhteyttä! SY-06062012-1990

?

Metalliteollisuuden alihankintayritys (teräsrakenteet, profiiliovet, ovet, palo-ovet, hallit, asennus) Satakunnassa. Omat toimitilat 250 m2. SY-04072012-2044 Rakennuspuusepän tuotteita valmistava ja markkinoiva liiketoiminta. Hyvämaineinen yritys. Toimintaa koko Suomessa ja vientiprojekteja, parasta aikaa mukana mm. vientirenkaassa. Oma tuotteisto. Toiminut yli 16 vuotta Pohjois-Savossa, jonka aikana saavutettu erittäin merkittäviä referenssikohteita. SY-05072012-2047 Metallialan yritys Uudellamaalla. Vuokratut toimitilat 200 + 650 m2. SY-30072012-2081

Rakentaminen Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyritys pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat 200 m2. SY-02052012-1905 Maanmittausalan yritys Pohjois-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 150 000 €. SY-14052012-1934

Yritysvälittäjät Myytäviä  kohteitamme: Korkealaatuisten naistenvaatteiden valmistaja........................................650 000 Perinteikäs puusepänliike.............695 000 Lähiöravintola Jyväskylässä A-oikeuksilla ...................................149 000 Autokorjaamoketju.........................950 000 Sähkökonekorjaamo...................... 295 000 Metallituotteiden valmistus........1 090 000 Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja.....................1 400 000 Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys............................ 475 000 Kauneushoitolan liiketoiminta ja -omaisuus..................... 85 000 + varasto Vakiintunut muotivaatekauppa.......90 000 Autovaraosaliike Satakunnassa....550 000 Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta.................... 400 000 Tilitoimisto......................................260 000 Ohutlevytuott. valmistusta............500 000 Kauppapuutarha -60 % käyvästä arvosta............................750 000 Golf-kentän liiketoiminta..................52 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Melonta- ja ohjelmapalveluyritys Etelä-Savossa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 22 m2. Hintapyyntö 78 000 €. SY-11052012-1929 Rengasliike Satakunnassa. SY-19062012-2014

parasta vinkkiä

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Seurusteluravintola Tampereen lähistöllä. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 150 000 €. SY-27042012-1898

Ilmastoinnin puhdistuksia ja huoltoja sekä mittauksia ja säätöjä suorittava yritys. Hintapyyntö 50 000€, toimintaa koko Suomessa. SY-18072012-2071

Ostetaan lvi-suunnittelu, -asiantuntija tai -putkifirma EteläSuomesta/pääkaupunkiseudulta. Hintapyyntö alle 1 000 000 €. SY-27042012-1897

Ilmoitusehdot: www.yritysporssi.fi

Taidegalleria (taiteen myynti ja kehystyspalvelu) hyvältä paikalta Tampereen keskustasta. Hintapyyntö: 190 000 €. PY-14082012-2116

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.9.2012

RekisteRöi tavaRameRkkisi Oman tavaramerkin rekisteröiminen on markkinoinnin perusasioita. Rekisteröity tavaramerkki on yksinoikeudella sinun. Saat myös oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa tai siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä samanlaisille tavaroille tai palveluille. Tavaramerkki on investointi, jonka arvo oikein käytettynä kasvaa.

sUOJaa mUOtOiLUsi Hyvä muotoilu on arvokas kilpailuvaltti. Muotoilulla erotut joukosta. Uuden muotoilun suojaaminen mallioikeudella – mallin rekisteröinti – on välttä­ mätön työkalu jäljittelyn torjunnassa.

Oikeat askeLeet Ovat tÄRkeitÄ Selvitä jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, mitä muut ovat tehneet. Onko tavaramerkillesi tai tuotteen muotoilulle – sen käyttöönotolle, markki­ noinnille tai yksinoikeuden saamiselle esteitä. Meiltä saat asiantuntijaneuvontaa. Meillä on kattava määrä maksuttomia tietopalveluja verkkosivuillamme. Voit tilata kauttamme myös ennakko­ tutkimuksia. Hae hyvät neuvot netistä www.prh.fi tai soita yleisneuvontaamme puh. (09) 6939 5855

Tule ja tiedä! Lue lisää www.prh.fi

26.–27.9.2012

Neuvontaa tavaramerkkiasioissa Markkinointiviestinnän Viikolla Wanhassa Satamassa.

4.10.2012

Avoin yleisöluento PRH:ssa tavaramerkin hakemisesta.


28

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

VIENTI Kašmiriin kiedottu Suomalaiset luksustuotteet kiinnostaisivat maailman markkinoilla. Tähän mahdollisuuteen tarttui Balmuirin perustanut Heidi Jaara. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Y

lellisiä luksustuotteita ja koreilevia statusbrändejä on suomalaisessa kulttuurissa aina pidetty turhakkeina. Näin ei kuitenkaan ajatella kansainvälisillä markkinoilla. Siitä kertoo esimerkiksi luksustuotteita valmistavan Balmuirin huikeat kasvuluvut. – Minulla oli tavoitteena lähteä heti kansainvälistymään, kun perustin yrityksen vuonna 2007. Nyt myymme tuotteita 38 eri maahan. Olemme tuplanneet joka vuosi liikevaihtomme,

Messuille osallistuminen on paras tapa lähteä kansainvälistymään. Heidi Jaara

ja viime vuonna se oli noin miljoona euroa, kertoo oululaisen Balmuirin perustaja ja pääsuunnittelija Heidi Jaara. Balmuir on keskittynyt ylellisten sisustustuotteiden ja muotiasusteiden suunnitteluun. Yrityksen hulppea tuotekatalogi sisältää kynttilöitä, sisustustyynyjä, torkkupeittoja,

aamutakkeja, kaulahuiveja, käsineitä ja hattuja. Materiaalilistalta löytyvät kašmir-villa, kid mohair, poronmokka, kivipesty pellava ja jopa lohen nahka. Hintaa kašmir-huiville kertyy sadasta kahteensataan euroon, poronmokkatyyny irtoaa sadalla eurolla. Kalleimpia tuotteita ei edes myydä kotimaisilla markkinoilla. Ulkomailla luksuksella voi tehdä paremmin bisnestä. – Tänä vuonna liikevaihdostamme tulee jo 70 prosenttia ulkomailta. Ensivuodeksi tavoittelemme 90 prosenttia, Jaara arvioi.

Suomalaisuus on eduksi. Heidi Jaara uskoo vahvasti, että muillakin suomalaisilla olisi loistavat mahdollisuudet menestyä luksustuotteillaan maailmalla. – Olemme saaneet alan kansainvälisillä huippumessuilla runsaasti hyvää palautetta siitä, että olemme Suomesta. Balmuirilla on esimerkiksi aina valikoimissaan jotakin erikoista ja eksoottista, jota muilla ei ole. Meidät koetaan innovatiivisiksi. – Lähtekää suomalaiset katsomaan maailmalle noita oman alanne messuja. Olen yrittänyt kovasti houkutella esimerkiksi Japanin muotimessuille muitakin suomalaisia suunnittelijoita. Pohjoismaista siellä ei ole muita kuin me, joten suomalaisille löytyy kyllä tilaa. Messuille osallistuminen on paras tapa lähteä kansainvälistymään, Jaara neuvoo. Balmuir aloitti oman messutaipaleensa Pariisin muotiviikoilta. Siellä kiinnostuneimpia yrityksen tuotteista olivat japanilaiset, joten looginen siirto oli matkata Japanin vastaavaan tilaisuuteen. Nyt Japani onkin Venäjän lisäksi yrityksen ykkösmarkkinaaluetta. – Meillä on Japanissa noin 30 – 40 asiakasta. Japanilaiset tykkäävät laadukkaista luonnonmateriaaleista. Toinen valtti on se, että olemme suomalaisia. Japanilai-

sille toimitusvarmuus ja täsmällisyys ovat todella tärkeitä. Myös venäläiset luottavat Jaaran mukaan suomalaisiin. – Venäjällä tärkeä asiakkaamme on heidän hienoin Tuote on valmistettu harvinaisesta tavaratalonsa TsUM. Olemmateriaalista, josta on pulaa, kuten esimerkiksi me tavaratalon ainoa kullasta, turkiksesta ym. skandinaavinen toimittaja, sillä he ovat aiemSen tuotantoketju synnyttää niukkuutta. min keskittyneet lähinnä Esimerkiksi neule, joka on valmistettu villasta, brändeihin kuten Chanel jota saadaan vain tietyltä saarelta tai Lamborghini. maailmasta.

Mikä luksus?

1.

2.

Keskustelua asiakkaan kanssa. Koska ihmiset ovat eri maissa erilaisia, on Balmuirin valikoimissa myös markkinakohdennettuja tuotteita. – Olemme pyytäneet asiakkailtamme palautetta esimerkiksi Kiinasta siitä, että minkälaiset lahjatuotteet heillä ovat haluttuja. Lisäksi olemme tehneet esimerkiksi Japanin markkinoille kimonon kanssa käytettäväksi sopivia kid mohair -huiveja. Asiakkaat ovat olleet tästä erittäin kiitollisia. Jaara korostaa, että myös työnjälki on oltava luksustuotebisneksessä ylitse muiden. – Kaikki tuotteemme tehdään perheyrityksissä. Valitettavasti emme kuitenkaan voi valmistaa kaikkia tuotteitamme Suomessa, vaikka niin haluaisimme. Meillä on haasteena löytää tekijöitä, jotka tekevät todella laadukasta jälkeä. Kaikkien saumojen ja reunojen tulee olla aivan viimeisen päälle tehtyjä, kun myydään tuotteita isoille huipputavarataloille. – Pyrimme kuitenkin valmistamaan kaikki tuotteemme niin lähellä kuin mahdollista.

2. Tuotteeseen tai sen brändiin liitetään mielikuva esimerkiksi paremmasta elämästä.

Keskustele aiheesta verkossa! www.yrittajat.fi

rohkeutta. Balmuirin perustaja Heidi Jaara uskoo suomalaisyritysten mahdollisuuksiin luksustuotteiden saralla. Rohkeutta suomalaiset, hän kannustaa!


29

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

 47 %

Muita onnistujia luksuksen saralla

1 2 3

Stefan Sarpaneva

Sveitsistä oppia ja osaamista hakeneen kellovalmistajan Stefan Sarpanevan kelloissa yhdistyvät huippulaatu ja uniikki suunnittelu. Vuodesta 2003 asti hän on valmistanut kellojaan käsityönä yrityksensä tiloissa Helsingissä.

Annette Tillander

Viidennessä polvessa korualalla toimiva Annette Tillander perusti oman yrityksensä vuonna 2007. Alalla hän on kuitenkin toiminut jo 30 vuotta. Helsingin Tehtaankadulla sijaitsevassa ateljeessa Tillander tarjoaa henkilökohtaista korusuunnittelua. Hän panostaa henkilökohtaiseen asiakaspalveluun, ja suunnitellun tuotteen pitää sopia asiakkaan tyyliin ja persoonaan. Korut valmistetaan hopeasta, platinasta, kullasta ja palladiumista. Tillander suunnittelee vain koruja, joista itse pitää.

Genelec Oy

Iisalmelainen Genelec Oy on erikoistunut korkeatasoisten aktiivkaiuttimien suunnitteluun ja valmistamiseen. Yrityksen perinteisiä asiakkaita ovat äänitysstudiot ja radio- ja TV-yhtiöt, mutta kaiuttimet sopivat erinomaisesti myös kotikäyttöön. Kaiuttimien muotoiluun on kiinnitetty erityistä huomiota sekä toiminnallisuuden että estetiikan kannalta. Genelec onkin tehnyt jo pitkään yhteistyötä muotoilija Harri Koskisen kanssa.

Luksus syntyy hienosta tarinasta

>

Kati Leinonen

unelma

Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto väheni tammi-kesäkuussa eniten kaivostoiminnassa. Pudotusta oli lähes 47 prosenttia.

Aalto-yliopiston vieraileva markkinoinnin professori Pekka Mattila uskoo suomalaisyritysten mahdollisuuksiin luksuksen saralla. Ensin meidän on kuitenkin opittava myymään. – Suomessa edelleenkin suhtaudutaan luksukseen alentuvasti. Meillä kukoistavat sanalaskut kuten ”rumat ne vaatteilla koreilevat”. Tosiasiassa unohdamme sen, että suhdanteiden heitellessä huikeimpia liikevoittoja ovat tehneet juuri nämä luksuksen ympärille syntyneet konsernit, jotka ovat pääasiassa yrittäjävetoisia ja perheomisteisia, professori Pekka Mattila muistuttaa. Se, miksi luksustuotteiden myynti ei ole vielä saanut laajempaa jalansijaa Suomessa, johtuu Mattilan mukaan siitä, että meiltä puuttuu tervettä kaupallista ajattelua ja markkinointiosaamista. – Suomalainen puu kuljetetaan Tanskaan, ja siellä siitä saatetaan valmistaa luksusta. Meiltä puuttuu markkinointihenkeä ja kykyä ymmärtää, kuinka tärkeä asia brändi on. Haemme rahoitusta uuteen tuotantolinjaan, mutta emme ymmärrä sitä, että pitäisi olla valmis investoimaan myös

hienoon tarinaan ja brändiin. Pekka Mattila kehottaa suomalaisyrityksiä tähtäämään globaalin luksustuotteen sijasta lokaaliin. – Kaikkien ei tarvitse lyödä läpi globaalisti. Me saamme ehkä 50 vuoden yrittämisellä muutaman kansainvälisen huippumerkin. Pienuus voi synnyttää niukkuutta, joka on yksi luksuksen tunnusmerkki. Vain harvat ja valitut voivat hankkia tuotteita, joita on todella niukasti saatavilla. Tällaiseen luksustuotantoon Suomessa olisi hyvin mahdollisuuksia. Aivan suossa emme kuitenkaan ole, sillä Mattilan mukaan Suomesta löytyy jo muutamia luksustuotteita – ja melko yllättäviltä aloilta. – Jos ajatellaan suomalaisia marjoja ja sieniä, ne ovat luksusta, kun mennään Suomen ulkopuolelle. Suomalaiset elintarvikkeet ovat muutenkin ala, joka voisi menestyä luksuksen saralla hyvin, sillä meihin liittyvät mielikuvat kumpuavat eksoottisuudesta, alkuperäisyydestä ja puhtaudesta. Näillä elementeillä syntyy hieno tarina ja sitä kautta huippubrändi, Pekka Mattila painottaa.


30

VIENTI

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

Vaalikoneilla maailmalle – Alusta asti oli selvää, että menemme maailmalle ja sitä ajatellen olemme rekrynneet porukkaa. Teimme ensimmäisen ulkomaisen vaalikoneemme Yhdysvaltojen presidentinvaalien republikaanien esivaaleihin, sen jälkeen egyptiläiselle mediatalolle ja lopulta pääsimme Al-Jazeeran kumppaniksi, Haapsaari selvittää. Qatarilaiseen tv-uutiskanavaan Al-Jazeeraan ZEF sai kontaktin Finpron avustuksella. – Kaikki kävi hyvin nopeasti. Se auttaa meitä, että netinkäyttäjät ovat tottuneet kaikkialla samantyyppiseen sisältöön, Haapsaari sanoo. – Asiakkaalta tulee sisältö ja meiltä ratkaisu. Joudumme silti ottamaan kulttuurierot huomioon, sillä esimerkiksi arabiankielisissä maissa vaalikone toimii peilikuvana, koska tekstiä luetaan oikealta vasemmalle.

Olli Hakala

Y

toimitus@yrittajat.fi

ksi miljardi. Se on ZEF Solutionsin tavoittelema käyttömäärä yrityksen sovelluksille kansainvälisesti vuonna 2013. Täysin realistinen luku, Antti Haapsaari sanoo varmalla äänellä. – Asetimme unelman ja lähdimme jahtaamaan sitä. Haapsaari vastaa ZEF Solutionsin kansainvälisestä myynnistä. Hänen mielestään tavoite on kova, mutta saavutettavissa muun muassa nimekkäiden yhteistyökumppaneiden ansiosta. – Menemme maailmalle vaalikoneiden kärki edellä. Kun ihmiset tottuvat niihin, niin samalla madaltuu porras käyttää muita tuotteitamme, Haapsaari sanoo. – Varsinaisia kilpailijoita ei kansainvälisillä markkinoilla ole, sillä kellään ei ole yhtä selkeää tuotetta, kuten meillä. Yrityksen vaalikoneet ovat olleet käytössä esimerkiksi Egyptin aiemmin tänä vuonna järjestetyissä presidentinvaaleissa, joissa kumppanina oli uutisjätti Al-Jazeera. ZEF:n muita sovelluksia löytyy esimerkiksi verkkokauppojen sivuilta.

Vaikeutena kieli. Vaikka maallikosta saattaa tuntua, että sähköisten tuotteiden vienti olisi helpompaa kuin tehdastuotteiden, on Haapsaari eri mieltä. – Vaikeutena on eri kieli. Meillä on oma alustamme, joka vastaa tehtaalla tuotantokapasiteettia. Yritys katsoo tällä hetkellä suurennuslasilla Lähi-idän lisäksi muun muassa Yhdysvaltojen ja Englannin markkinoita. – Meillä on niin sanotusti tehdas näissä kahdessa maassa, koska kieli on tuttu, Haapsaari hymähtää. ZEF haluaa Haapsaaren sanoin olla ”siellä missä tapahtuu”, joten Lähi-itä on juuri nyt vaalikonetta ajatellen ajankohtainen alue. Muissa maissa, kuten Kiinassa, keskitytään yrityksen muiden sovellusten vientiin.

Kulttuurierot pitää huomioida. ZEF aloitti konsulttifirmana ja siirtyi 1990-luvun lopussa sähköisten arviointikoneiden kehitystyöhön. Vuoden 2006 presidentinvaalien aikana tehty yhteistyö MTV3:n kanssa oli yritykselle menestys, joka siivitti muihin kumppanuuksiin. Viime vuonna yrityksen kasvu oli 25 prosenttia, mutta sitä ennen useampana vuonna peräkkäin 40 prosentin luokkaa.

Kasvaville markkinoille on helpompi mennä

>

Suomalaisyrityksille ensimmäinen ja helpoin ulkomaankohde on yleensä lähinaapuri Ruotsi, varsinkin pienillä yrityksillä. Kun liiketoiminta laajenee, on varsinkin pk-yritysten usein kannattavampaa mennä kasvumarkkinoille, joissa kilpailua on vähemmän. – Voimakkaasti kasvaville markkinoille on uuden pelurin helpompi päästä, sanoo Finpron globaalista partnerinhallinnasta vastaava johtaja Jyrki Härkki. – Miten ulkomaille mennään riippuu toiminnan volyymista. Ensimmäisessä vaiheessa yritys hakee yleensä partnerin: agentin tai jakelijan, joka edustaa tuotetta. Markkinat ovat paremmin hallussa tytäryrityksen kautta, mutta myös kustannukset voivat nousta suuriksi.

Varsinaisia kilpailijoita ei kansainvälisillä markkinoilla ole.

Kansainvälisyys. ZEF Solutionsin maailmanvalloitus alkoi Egyptin presidentinvaaleista, sanoo kansainvälisestä myynnistä vastaava Antti Haapsaari.

Viisi suomalaisten yritysten kannalta nousevaa kohdemaata 1. Indonesia

4. Puola

”Asiakaskyselyssämme Indonesia on noussut Kaakkois-Aasian maista niukasti mielenkiintoisimmaksi. Markkinoille pääsy voi kestää kauan, mutta siinä onnistuneet ovat kommentoineet, että katteet ovat parempia kuin muualla. Väestöltään valtava kasvumarkkina.”

2. Kolumbia

”Maassa on paljon infrastruktuurihankkeita, esimerkiksi rautateitä ja satamia rakennetaan. Ihmiset vaurastuvat, mikä luo kysyntää laajasti erilaisille tuotteille. Maan levottomuudet ovat pitkälti loppuneet ja tilanne on poliittisesti vakaa.”

”Nopeimmin kasvava markkina-alue EU:n sisällä. Puolalla on myös iso kotimarkkina, joka tuo liiketoimintamahdollisuuksia monelle alalle.”

3. Peru

”Peru on Kolumbian kanssa parantanut harppauksin sijoitustaan bisneksen helppoutta mittaavassa indeksissä ja molemmissa talouskasvu on vahvaa. Öljy- ja kaivosteollisuus sekä kalatalous ovat talouden vetureita.”

5. Turkki

”Vielä suurempi markkina kuin Puola ja maailman nopeimmin kasvavia talouksia. Taloudellisesti ja poliittisesti vakaa. Mahdollisuuksia esimerkiksi energiasektorilla, jonka kasvu maailman kärkiluokkaa; globaalilla rakennussektorilla ja kasvavalla terveydenhuoltosektorilla.”

Lähde: Jyrki Härkki, Finpro

ZEF Solutions oli mukana Egyptin vaaleissakin.

JARKKO VIRTANEN


31

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kaikki yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, tervetuloa Ouluun ajankohtaisten asioiden äärelle. Tasavallan presidentti kunnioittaa tilaisuutta pitämällä lauantain gaalassa juhlapuheen. Ilmoittautuminen päättyy 22.9. Katso vakuuttava ohjelma ja ilmoittaudu:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

www.yrittajapaivat.fi

Huutajat

Virve Rosti Aki Louhela

Mikko Salmi Ismo Apell

Maaretta Tukiainen


32

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

vapaalla Tuomio

vesa-matti väärä

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Kenialainen Mannerheim. Yle sivistää kansaa kenialaisella Mannerheimilla ja vankkojen huhujen mukaan tekeillä on salainen jatkoosa, jossa mustavalkoisessa mykkäfilmissä David Hasselhoff saunoo presidentti Kekkosena neuvostoliittolaisen puoluejohdon kanssa.

Miljoona 65-vuotiasta. Suomi täyttyy vanhuksista ja ensi kesänä alkaa jo Helsingin ”Mummotunnelinkin” laajennustyöt nelikaistaiseksi.

Aloitteleva pääministeri. AKT:n leukailijaosasto ehdottaa, että aloittelevalle pääministerille Jyrki Kataiselle maksettaisiin vain harjoittelijan palkkaa. Samalla logiikalla AKT:n pitäisi lopettaa palkanmaksu omalle porukalleen kokonaan.

Epäeroottinen työpaikka. Kansanedustajat ovat viime päivinä kilpaa todistelleet, kuinka epäeroottinen työpaikka eduskunta on. Moni haikaileekin, että Riitta ”Liehuva liekinvarsi” Uosukainen toisi vielä uuden tuulahduksen taloon.

Mystiset luvut. Maria G on nostanut esiin mystisen 0,7:n. Hämärän peittoon on jäänyt, onko kyseessä ministerin kannatusluku vai kolesteroliarvo.

Valko-Venäjä. Täkäläinen ”kuulanainen” oli lopullinen todiste siitä, että valkovenäläinen on parhaimmillaan vain ja ainoastaan lasissa.

6

kysymystä

Juha Virkki

Miten nautit rapusi? 1

Miltä tämän vuoden rapukausi näyttää, kalastus- ja raputila Lohenrenkaan isäntä Juha Virkki?

Rapuja löytyy kohtalaisesti kylmästä kesästä huolimatta. Keskikokoa toivoisin vaan isommaksi. Isompien kuorenvaihto on vielä vaiheessa eli niitä toivotaan mertoihin kauden lopussa.

2

Kasvatatte rapuja omissa altaissanne. Kumpaa laatua altaissa möyrii, täplä- vai jokirapua?

Lohenrenkaan altaissa on ainoastaan täplärapuja. Sen kasvutahti jokirapuun verraten on nopeampi, eli ruokapöytään sen kelpuuttaa vuoden pari aikaisemmin. Jos malttaa pari kolme lisävuotta, niin täplärapu saavuttaa halutun mammuttikoon optimaalisissa kasvuolosuhteissa ja hintakin tuplaantuu. Ruttoa täplärapu kestää paremmin kuin perinteinen jokirapu.

3

Minkälaisia rapumääriä tilallanne kesässä kasvaa?

Ravun tie syntymästä ruokapöytään on mutkikas. Vaatii kärsivällisyyttä odottaa vuosia päästäkseen kauppaamaan saalista asiakkaille. Lohenrenkaan rapukanta on vielä nuorta ja suurempia saalismääriä

saa vielä odotella muutaman vuoden, joten tarkkaa määrää tai rahallista arviota on mahdotonta sanoa. Kaikki näyttää kuitenkin tällä hetkellä hyvältä tulevaisuutta ajatellen.

4

Keille ravut maistuvat eli minkälainen on asiakaskuntanne?

Rapu tuntuu kelpaavan kaikille. Pääkaupunkiseutu on parhaiten edustettuna. Paikallisille kesäasukkaille, jotka hekin ovat pääosin Helsingin suunnasta maistuvat rapupöydän antimet. Ruotsinkielinen rannikkoseutu, missä on perinteitä tähän liittyen.

5

Mikä on ravunkasvattajan pahin painajainen?

Pahin painajaisista on rapurutto. Siitä on tiettävästi olemassa myös ärhäkkä muoto, jota on kuulemani mukaan esiintynyt myös Suomessa. Siitä ei selviä täplärapukaan, joka kestää kohtuullisesti täällä aiemmin esiintynyttä muotoa. Rapuruton jäljiltä tuotto romahtaa, vaikka kanta olisikin selvinnyt.

6

Miten itse nautit rapusi?

Paahtoleivän ja valkoviinin kera. Perinteisellä tavalla keitettynä, eli suolaa 40 grammaa per keittolitra, tilliä, pari sokeripalaa eikä muita mausteita.

Ravun tie syntymästä ruokapöytään on mutkikas.

Kuka? Juha Virkki

Ikä: 54 Työ: Maatalousyrittäjä, viljatila. Omistamamme virkistyskalastusyritys Lohenrenkaan palvelujen tuottaminen. Kaikenlaiset urakkatyöt, kaivuut ja korjaukset, lumenauraukset kiinteistöille, sahausta kenttäsirkkelillä asiakkaille. Perhe: Vaimo Hilkka ja kuusi aikuista lasta, jotka ovat jo omilla teillään opiskelemassa ja työelämässä. Nuorin asepalvelustaan suorittamassa. Unelma: Elän sitä päivittäin. Tietysti tärkeintä on terveenä pysyminen ja aikaa enemmän muillekin harrastuksille kuin töille. Ehkä sitä niillekin vielä löytyy, jos on löytyäkseen.


33

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

15 600

Mitä ihmettä? Nuorten luku- ja kirjoitustaidon

taso on laskenut ja erot koulutuksellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta ovat kasvaneet. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

Baanalla

Tapahtumia Yrittäjän Avokonttori aukeaa syyskuussa

Pori. SuomiAreena keräsi heinäkuussa sankoin joukoin väkeä Poriin kuulemaan ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Helsingin Yrittäjät avaa syyskuussa yrittäjäystävällisen kahvilan Helsingin ydinkeskustaan. Yrittäjäkahvila Avokonttori avataan keskiviikkona 5. syyskuuta osoitteessa Aleksanterinkatu 16, Torikortteli-alueella Senaatintorin kulmassa. Se on kaikille avoin kahvila, työtila ja kohtaamispaikka Helsingin ytimessä 5. – 28. syyskuuta välisenä aikana. Työskentelyyn soveltuvassa kahvilassa nähdään kuukauden aikana tapahtumia, jotka tarjoavat konkreettista apua yrittäjille ja yrittäjyydestä haaveileville. Maksuton printtaus, työskentelyyn sopivat tilat sekä henkilökohtainen neuvonta palvelevat kahvilan kaikkia asiakkaita.

SuomiAreena. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä olisi yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan ihannetyyppi kunnanjohtajaksi. Onnittelemassa Mikko Simolinna.

Yrittäjien SM-golf. Golfmenestyksestä kisattiin Tahkolla. Kuvassa vasemmalta: Sari Airo, Tuomas Salonen, Sanna Teppo, Jari Nokkonen, Pirjo Kortesoja, Pentti Tanskanen.

Stop  aivovuodolle!

BrainStop – Amazing Race -kilpailu Vaasassa tarjoaa mahdollisuuden verkottua muiden yrittäjien sekä tulevaisuuden huipputekijöiden kanssa. Kyseessä on vakavan leikkimielinen tapahtuma, jossa tutustutaan vaasalaisiin opiskelijoihin ja yrityksiin hauskojen ja visaisten tehtävien kera. Yrittäjistä, opiskelijoista ja yrityskummeista koostuvat joukkueet kiertävät yritysten rasteilla, joilta he saavat vihjeen seuraavasta kohteesta. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan Nokia Lumia -puhelin. Kaikki maaliin päässeet pääsevät osalliseksi buffet-pöydän antimista ja juomatarjoilusta. Tapahtuma järjestetään 5. syyskuuta klo 15–18.

SM-onki. Voittoisa joukkue saapui Vääksyn kilpailuun Helsingistä.

Poljetaan kunta-asiat kuntoon! Tapahtumaan voi osallistua myös ilman pyörää ja tulla piipahtamaan pysähdyspaikoilla kahvilla. Osallistujille tarjotaan aamupala lähtöpaikassa Jokiasemalla sekä taukopaikoilla on tarjolla kahvia, teetä, mehua, lisäksi lounaspysähdys on Liperissä. Tapahtuma on ilmainen Pohjois-Karjalan Yrittäjien jäsenille. Lisätietoja Pohjois-Karjalan Yrittäjien nettisivuilta www.pkyrittajat.fi, kohdasta Tapahtumat.

Milloin: Pyhäselän ympärillä 31. elokuuta klo 08.00–18.00. Paikalla myös: Sinä?

Makkaraa ja hyvinvointia Rovaniemen Yrittäjät järjestää 5. syyskuuta klo 17–20 hyvinvointiillan. Illan aikana paistellaan makkaraa Vaattunkikönkään laavulla. Matkalla laavulle kohdataan yrittäjiä, joilla on hyvinvointiin liittyviä hemmotteluja ja tehtäviä. Tapahtuma on tarkoitettu koko perheelle ja lapsille on valmisteltu omat rastitehtävät. Mukana muun moassa Arctic Hands, Erika Zopf ja Huikea Olo Jenni Sandgren.

Verkkovaras syö kaistaasi Tieke järjestää 7. syyskuuta klo 8.10 – 9.10 bisnestreffit, joilla pohditaan verkon vaaroja. Verkossa vaanii yksittäisiä huijareita ja järjestäytyneitä rikollisia. Ei tarvitse olla tyhmäkään joutuakseen ansaan, mutta varomatonta höynäytetään varmasti. Keskustelua ovat avaamassa asiansa tuntijat rikoskomisario Timo Piiroinen keskusrikospoliisista ja tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J.J. Kasvi Tiekestä. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, joita mietityttää verkkoturvallisuus ja rikollisten ansojen välttäminen. Tapahtuma järjestetään työ- ja elinkeinoministeriön tiloissa, Ratakatu 3, 00120 Helsinki. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Veli Riekki, (09) 4763 0403, veli.riekki@tieke.fi

yrittäjä–suomi–yrittäjä PIXMAC

P

ohjois-Karjalan Yrittäjät järjestää Pyhäselän ympäriajon polkupyörillä perjantaina 31. elokuuta. Pyöräilyn teemana on, kuinka oman kuntansa alueella voi parantaa yrittämisen olosuhteita. Ajon pysähdyspaikoilla viedään kuntaviestiä päättäjille. Pyöränselkään hypätään jo aamu kahdeksalta, ja ajoreitti kulkee Joensuusta Ylämyllyyn ja sieltä Liperiin. Liperistä poljetaan Rääkkylän ja Hammaslahden kautta Reijolaan, josta matka jatkuu takaisin Joensuuhun. Reitin kokonaismatka on 130 kilometriä, ja jokainen saa ajaa haluamansa pätkän. Matkaan voi liittyä sekä poistua mistä tahansa reitin varrelta.

euroa on nyt osuutesi Suomen valtionvelasta.

Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

vauva

Hauska vekkuli, mutta varo palkkaamasta vauvan äitiä töihin.


34

PARHAAT PALVELUT

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

TULOSTINTArVIKKeITA

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset – auktorisoidut käännökset

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

www.consista.fi

reTKIPALVeLUT

TUOTANTO- JA LIIKeTILAT

YrITYSSOVeLLUKSeT

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella. Myynti:

Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 050 465 4466 0400 927 920 0400 893 021 0400 151 656 040 146 7322

PARMACO PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 myynti@parmaco.fi LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

www.parmaco.fi

YrITYSSOVeLLUKSeT

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti

KIeLIKOULUTUSTA

NetBaron®-sovellusperhe

Liike-elämän englantia

• • • • • • • • • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

Räätälöitynä yrityksille ja yksityisille.

BigDeal Kielipalvelut Gsm 040 353 7488 heikki.orkimo@bigdeal.fi

www.bigdeal.fi

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron.

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

Näytä olevasi jäsen Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.


35

6/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Drivfjädrar för forskning och utveckling borde utvidgas till större företag. Metsos patentchef Jouko Yli-Kauppila i Kauppalehti.

Kvinnorna tröttnade på undanflykterna Företagarkvinnorna fordrar snabba åtgärder för en jämställd fördelning av kostnaderna för förädräldraskap.

Win-win -projekt Det lönar sig för yrkeshögskolorna och företagen att slå sina påsar ihop. – Det pågår några tusen samarbetsprojekt mellan yrkeshögskolorna och små och medelstora företag per år, berättar AMKtutka-nätverkets projektledare Riikka Ahmaniemi från yrkeshögskolan i Jyväskylä. – De kan vara utredningar där grupper med studerande till exempel utarbetar en marknadsanalys för företaget. Det finns även mer omfattande projekt. – Företagen upplever att projekten utgår ifrån företagens behov och att de ger resultat. Det lönar sig för företagen att kontakta yrkeshögskolan i den egna regionen.

Aleksi poutanen

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

E

nligt Heli Järvinen, verkställande direktör för företagarkvinnornas centralförbund Yrittäjänaisten Keskusliitto, har förbundet tröttnat på undanflykterna kring fördelningen av kostnaderna för föräldraskap. Förbundet kommer därför att börja förbereda ett förslag till lag om ärendet i höst tillsammans med Företagarna i Finland. Ett spädbarn kostar mammans arbetsgivare ca 12 000 euro i Finland. – Vårt förslag är att vi inför en motsvarande skatteliknande avgift som den som tillämpas i Sverige. Avgiften betalas av alla arbetsgivare och arbetstagare i Sverige. Ur denna pott betalas sedan pengar ut till företag med arbetstagare som får barn, förklarar Heli Järvinen. Enligt Järvinen är den största orsaken till att ärendet stampar på

Orten avgör

enligt. Städningsföretagaren Paula Kajava är det för riskfyllt att anstlälla unga kvinnor när föräldraskapets kostnader är inte fördelade jämställt. stället att kostnaderna för föräldraskap behandlas som en så kallad inkomstpolitisk fråga vid förhandlingsborden. – De där sextioåriga männen bryr sig inte överhuvudtaget om att hitta en lösning på problemet. Det är ju inte ett problem för storindustrin. Så länge ärendet behandlas som en inkomstpolitisk fråga vid förhandlingsborden kom-

mer vi ingenstans. Vi vill att den behandlas i riksdagen som andra socialskyddsfrågor. Paula Kajava äger städ- och säkerhetskontrollföretaget Sanitar Oy och känner väl till kostnaderna för föräldraskap. – Under en väldigt lång tid anställde jag inga unga kvinnor överhuvudtaget. Sedan gav jag med mig och anställde även unga. Kort

därefter blev två av dem gravida, berättar Paula Kajava. – Det är hemskt att tänka på hur många unga kvinnor som hamnar utanför arbetslivet bara för att de skaffar barn. Men vad ska man göra? Det är helt enkelt för dyrt att anställa unga kvinnor på grund av mammaledigheten och den därtillhörande rumban med ersättare.

1 000 företagare till fullmäktige Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

D An

n

en 28 oktober firar minst 1 000 företagare att de har blivit invalda i kommunfullmäktige runt om i Finland, det vill säga om Företagarna i Finlands målsättning uppnås. Två företagare berättar varför de tycker att det är viktigt att kunna påverka.

a

u Ra

ha

n su

u

Jordbruksföretagaren Janne Rauhansuu satsar på en andra period.

1. Anser du att kommunerna borde förbli självständiga eller slå sig samman? Varför? Pöytis borde fortsätta att driva sammanslagningsprojektet med Aura framåt. Då skulle vi vara en funktionell helhet där det fortfarande är möjligt att se till den enskilda människan. Vi skulle då ha 13 000 – 14 000 kommuninvånare.

2. Vilka saker vill du påverka under den andra perioden? Pöytis och Aura är starka landsbygdsområden. Jag hoppas att vi skulle få så

Janne Rauhansuu

mycket närproducerad mat som möjligt på matborden i kommunen. Jag vill även påverka de ungas välmående.

Mi k

h ko Le

ti mä ki

Företagaren Helena BouchtLindeman på Oy Lindeman Ab som säljer fisketillbehör och fiskemaskiner strävar ensam framåt.

1. Varför lönar det sig för en företagare att vara med och påverka kommunärenden? Det är bättre att påverka än att inte göra det. Företagarna är en viktig grupp vars röst bör höras. Jag är den enda företagaren i Vasa fullmäktige, och det finns ett naturligt skäl till det.

2. Vilka saker har du kunnat påverka för kommuninvånar-

När ett finländskt företag anställer en arbetstagare som inte kommer från EU behöver företaget i regel ansöka om ett uppehållstillstånd för personen. Arbets- och näringsbyrån utfärdar tillstånden, men företagen hamnar i olika ställning beroende på var i landet de befinner sig. – Jag har ansökt om ca tio arbetstillstånd för arbetstagare under åren. I 90 procent av fallen av vi fått tillståndet, men vi har fått vänta orimligt länge, säger Simo som äger ett företag inom teknikbranschen i Egentliga Finland. Arbets- och näringsbyrån i Villmanstrand och Vanda utfärdar tillstånden inom en månad, medan man måste vänta åtta månader på ett tillstånd i Tammerfors.

Helena boucht-lindeman

nas och företagarnas bästa? Jag har försökt se till att planläggningen är fördelaktig för företagarna. Det är viktigt att vi utbildar folk inom de branscher som näringslivet behöver.

Konkurrensen hårdnar inom kredituppgiftsbranschen Företaget Intellia inleder sin verksamhet under hösten och tänker halvera priserna. Intellia leds i huvudsak av tidigare anställda på Fonecta och företaget meddelar att de kommer att börja sälja företags kredituppgifter i slutet av året. – Vi representerar det svenska företaget Credit Safe, som kommer att ha sparat alla uppgifter om finländska företag innan slutet av augusti. Vi kategoriserar företag i ljuset av uppgifterna från boksluten, säger Intellias verkställande direktör Esa Kumpu.


36

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 6/2012

valtakunnalliset jäsenedut 2012 majoitus-, ravintola- ja kokousedut

www.yrittajat.fi/jasenedut markkinointi

vakuutukset Fennia tarjoaa 45 %:n alennuksen ja 70 %:n lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilöja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutuksen maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapaturmavakuutuksen. Lisäksi saat alennusta yrityksen sairauskuluvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta. Uusi etu on vain Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitettu Ensimmäisen työntekijän vakuutus. Se antaa yrityksellesi turvaa siltä varalta, että ensimmäisen rekrytointi epäonnistuisi. Yritysturvassa 1–9 henkilön yrityksille on uutena etuna mahdollisuus laajentaa oikeusturvavakuutusta ilman lisämaksua. Saat useimmista kodin ja perheen vakuutuksista 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujesi tarkistamiseksi. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista: www.fennia.fi/suomenyrittajat tai Fennian Yrittäjäpalvelusta p. 010 802 290.

matkaviestintä ja tietoliikennepalvelut SY:n jäsenille esim. Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenetuna –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhepooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Paketista veloitetaan yksi kuukausimaksu. Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Lisätiedot: p. 010 191 319 mpm/pvm ark. 8–16.30. Varaa tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelupisteeseen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

hakupalvelut Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerolla. Jäsenenä saat lisäksi Kuka soittaa -palvelun hintaan 0,45 €/haku norm. 0,8 €/haku tai 4,90 €/kk norm. 6,90 €/kk. Lähetä KUKA tekstiviestinä numeroon 16400 ja saat palvelun 30 päivän maksuttomaan koekäyttöön. Lisätiedot: finder@ fonecta.com tai p. 020 692 999.

SY:n jäsenetuna saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Televisiossa voit olla liikkuvan kuvan keinoin mukana Suomen suurimmissa puheenaiheissa joko valtakunnallisesti tai tarkasti kohdentaen omalla talousalueellasi. Kysy, miten helposti ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätiedot: www.spotti.fi tai soita p. 010 300 300.

rekrytointi Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenetuhinta on 240 € + alv (norm. 480 €). Jätä ilmoitus Uranus.fi-sivuilta kohdasta ”Työnantaja - Jätä ilmoitus”. Maksamisen yhteydessä tarvittavan alennuskoodin löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta, ja ilmoitusta tehdessäsi, ilmoita SY:n jäsennumero sille varattuun kenttään. Ilmoitus maksetaan luottokortilla tai verkkopankissa. Lisätietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi, www.uranus.fi.

autot

Cumulus-hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. www.cumulus.fi. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista. Rantasipi-hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevaraukset www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista. www.rantasipi.fi. Holiday Inn -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. www.finland.holidayinn.com. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

autovuokraus

Crowne Plaza -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat. fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista, www.crowneplaza-helsinki.fi.

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi sivustolla ilmoitetuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Alennus ei koske pre-paid tuotteita. Lisätiedot ja varaukset: www.europcar.fi tai Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

Hotel Atlas: huoneet sopimushinnoin (etusi 10–60 %), yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi, www.hotelatlas.fi.

autopesu SY:n jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista. Katso tarkemmat tiedot edusta www.helmisimpukka.fi.

polttoaineet ja lämmitysöljyt

Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. IT-Reppu -palvelu kattaa pienen yrityksen koko tietotekniikkatarpeen, ja siihen sisältyy muun muassa Hewlett-Packard yrityssarjan laadukas kannettava tietokone, Microsoft Windows 7 Professional ja Office 2010 -ohjelmistopaketti, Microsoft Exchange -sähköpostipalvelu ja kalenteri, F-Secure hallinnoitu yritystietoturvapalvelu, automaattinen tietojen varmuuskopiointi suomalaiseen konesaliin, Helpdesk- ja etätukipalvelu ja koko Suomen kattava huoltoverkosto käytössä ilman eri veloitusta, uusi kannettavasi toimitetaan täysin käyttövalmiina työpisteellesi missä vain Suomessa. Palvelun valtakunnalliset kumppanit: Hewlett-Packard Oy, Microsoft Oy ja F-Secure Oyj. Lisätiedot: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0. Pyydä palvelutarjous asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra sis. alv bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista ei yli 10 l astiat. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra sis. alv sekä voiteluaineista ei yli 10 l astiat, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Ohjeet yrityskortin hakemiseen saat kirjautuessasi yrittajat.fi-sivuille jäsennumerolla. Lisätietoja: Anne-Maria Juhala anne-maria. juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739. Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen Suomen Yrittäjien sopimushintaan. Kysy tarjousta ja tilaa suomeksi p. 0800 183 301, ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@ teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Jäsenyrityksille –5 % Skapat Energia Oy:n kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Jäsenedun saa käyttöön jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla. Skapat Energia tarjoaa SY:n jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Skapat Energia rakentaa vuoden 2012 aikana SY:n jäsenille tarkoitetun sähkönhankintapoolin. www.skapatenergia.fi. Lisätietoa: p. 020 741 4110, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi.

Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista alennuksia: 40 %:n alennus ei ole voimassa juhlapyhinä ja erikoistapahtumissa. Muina aikoina –10 %:n alennus Holiday Club kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän hinnasta. Kerro varatessa, että on kyseessä SY:n jäsenetu. Varaukset: p. 03 06 8600 (ark. klo 8–18 ja la klo 10–15), www.holidayclub.fi.

SY:n jäsenenä saat mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut jäsenkortilla, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin, huoltoleasingpalvelut LaakkonenLeasing jäsenetuhintaan. Autovalikoima löytyy osoitteesta www.laakkonen.fi. Lisätietoja: suomenyrittajat@laakkonen.fi tai p. 09 5407 4414.

tietotekniikkapalvelut

sähkö

Jäsenyrityksille 20 %:n alennus päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava SY:n jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi, internet-varauksessa tulee käyttää Suomen Yrittäjien varauskoodia, jonka löydät jäsensivuilta kirjautumalla sinne jäsennumerollasi.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Nesteasemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/ litra sis. alv, laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Etu ei koske neste Oil Express -verkostoa. Perusalennuksen lisäksi jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Suoratoimituksina laadukkaat neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet asiakaskohtaisin sopimushinnoin. Lisätietoja: p. 010 458 8480, ohjeet yrityskortin hakemiseen saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.neste.fi.

lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille!

Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruoan yhteydessä Cumulus hotellien Martina- ja Huviretki-ravintoloissa, Holiday Inn-* ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä Ravintola Seurahuone Helsingissä. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu on tarkoitettu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. * Etu ei voimassa Holiday Inn Helsinki Messukeskus ja Crowne Plaza Helsinki.

laivamatkat

YRITYSKäYTTöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123, mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero, jonka löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.tallinksilja.com YKSITYISMATKUSTAJAnA Suomen Yrittäjien jäsenenä pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittyminen kanta-asiakasohjelmaan osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen. Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fijäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset yrittajat.fi-jäsensivujen tai www.vikingline.fi kautta. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 1,64 €/ vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä. Alennuskoodit ja reittitunnukset löydät kirjautumalla yrittajat.fi-sivuille omalla jäsennumerollasi.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HeLSinki | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi


Yrittäjäsanomat 6/2012