Issuu on Google+

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Kolmossija ei ole häpeä | 3 Prosenttia

5/2013

10 9 8

Kasva!

7

Yrityksen pitää kasvaa. Jos jämähtää paikalleen, tulee äkkiä alas.

6 5

Pertti Oksa

4 3 2

Vaikea vuosi

4–5

Yritykset, joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa. Vertailu 2012 vs. 2011.

1 –1 –2

Pienet pulassa

-3

-12,5 %

-7,5 %

–4 –5 –6

Liikevaihto

–7 –8

Lähes 26 prosenttia yrityksistä teki viime vuonna tappiota. Mikroyritykset putosivat muiden yritysten kelkasta.

–9

Liiketulos

– 10 – 11 Lähde: Bisnode

uutiset: Talousapuun järkevä malli | 6

Kuva: Euroopan komissio

uutiset: Vilunkipeli herätti kampaajat | 6

Jaajo Linnonmaa

Olli Rehn

Lappeenranta 18.–20.10.2013

ravistajat: Rakentaja pistÄÄ alaa ruotuun | 14 – 15

Esko Valtaoja

Inka Henelius

Henkka Hyppönen

ILMOITTAUDU NYT - PAIKKOJA RAJOITETUSTI! www.yrittajapaivat.fi

– 12


2

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm. 8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia. FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (+ toim.kulut 600 €). ford.fi/hyotyajoneuvot

Tervetuloa koeajolle!

FORD KESÄSTARTTI 2013

Starttaa kesään Ford-liikkeestä ja hyödynnä parhaat edut.

FORDILLA 100 € ON NYT 1.000 €* Ford Transit Customiin ja Transitiin nyt 1.000 €:n arvosta varusteita hintaan

100 €

KOEAJA UUSI FORD JA VOITA OMAKSESI UUSI FORD FIESTA.**

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (autoveroton suositushinta 29.170 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 166 g/km 3.102,59 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO2-päästöt 166–186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,3–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. *Koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 15.5.–30.6.2013. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. **Kaikkien 15.5.–18.8.2013 koeajaneiden tai Fordinsa huollattaneiden kesken arvotaan uusi 5-ovinen Ford Fiesta 1.0 EcoBoost 100 hv Titanium. Lisätiedot: www.ford.fi ja Ford-liikkeet.

Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013. ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Rinta-Joupin Autoliike • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Laakkonen • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • VARKAUS: Autokari • YLIVIESKA: Rinta-Joupin Autoliike


3

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

8|

10 | Maatilamatkailu istuu kesään 12 | Kestääkö tie enää rekkaa 18 | Naamamerkki ei kirvoita hymyä

Yrittäjien ääntä on viisasta kuunnella

debatti:

22 |

S

Töitä paremman yrittäjyysilmapiirin luomiseksi riittää. Ja paljon. Lobbaamisella on sanana aina negatiivinen kaiku. Sen huomasi julkisesta keskustelusta kehysriihen jälkipyykin pesun yhteydessä. Erilaiset salaliittoteoriat sinkoilivat sinne tänne. Elinkeinoelämän kuulemisessa ei ole kuitenkaan mitään pahaa, päinvastoin. Tuntuukin oudolta, että elinkeinoelämän vahvaa roolia alettiin paheksua tulosten julkistusten jälkeen. Ainakin tietyissä piireissä.

MARJO VEITONMÄKI VS. JUKKA IHANUS

arjessa:

Suomi pärjää, jos yrittäjät menestyvät ja työllistävät. uomen Yrittäjien pitkäjänteiselle työlle tuli vapun alla tunnustusta, kun Helsingin Sanomat julkisti listat eduskunnan valiokuntien kuulemisissa. Ei ole yllätys, että Elinkeinoelämän keskusliitto nousi listoilla ykköseksi. Joillekin sen sijaan saattoi tulla yllätyksenä Suomen Yrittäjien sijoittuminen kolmen joukkoon. Vielä isompi ihmetyksen aihe oli palkansaajajärjestöjen vähäinen osallistuminen lainvalmistelutyöhön. Ministeriöiden työryhmissä istuminen on yksi tärkeimpiä tapoja vaikuttaa lakeihin. Sitä kutsutaan lobbaamisen kovaksi ytimeksi.

Eero Vaissi etsii totuutta

24 |

On erittäin tärkeää, että vihdoin myös pk-yrittäjän näkemyksiä kuunnellaan. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, minkä kokoluokan yritykset vastaavat uusien työpaikkojen syntymisestä maahamme. Pk-yritykset ovat avainasemassa, jos valtiovalta haluaa saavuttaa kovan tavoitteen 200 000 uuden yksityisen sektorin työpaikan synnyttämiseksi. Ilman henkseleiden paukuttelua voi myös todeta, että Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden kuuleminen lainvalmistelutyön yhteydessä on viisasta. He tietävät parhaiten lakien vaikutukset yrittäjiin, yrityksiin ja ylipäätään yrittäjyyteen. Lisäksi asiantuntijoilla on ajantasaisin tieto 116 000 jäsenyrityksen taloudellisesta tilanteesta. Rehellisesti on myönnettävä, että töitä paremman yrittäjyysilmapiirin luomiseksi riittää. Ja paljon. Kehysriihipäätös jätti henkilöyhtiöt epäreiluun asemaan osakeyhtiöihin nähden, arvonlisäveron taannoiset korotukset vaativat alarajan huojennuksen korottamista, harhaanjohtava markkinointi on kitkettävä ja palkankorotuksista pitäisi sopia paikallisesti yrityksissä. Lisäksi pankkien rahahanojen tiukentuminen on ollut osalle myrkkyä. Huomio olisi myös kiinnitettävä vaikeuksissa olevien yritysten talousneuvontaan. Toivottavasti joku ministeri ottaa asiassa kopin. Nykyinen talouden tilanne ainakin vaatii sen.

Kippis ja kulaus: Olut virtaa Mikkelissä

26 | Polkupyörä on osa kulttuuria

TALOUS:

28 |

Arvosta omaa työtäsi, ULKOISTA JOTAIN

30 | Paksu ei voi paksusti

vapaalla:

32 |

Kakku pitää pintansa juhlissa

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Mitä ulkoistuspalveluja aiot ostaa? Ota kantaa verkossa!

Timo Lindholm: Vähemmän uusia yrityksiä – miksi? Kolumni Timo Lindholm

timo.lindholm@yrittajat.fi

Pienyritystä ei ole perustettu pankiksi eikä rahoittajaksi yritysten välisessä maksuliikenteessä.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

U

usien perustettujen yritysten

määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden jokaisella vuosineljänneksellä. Pelättävissä on, että lasku jatkuu. Yrityksen perustamiselle samoin kuin sen perustamatta jättämiselle on aina pitkä rivi syitä. Usein perustamisten jarruina sanotaan olevan verotuksen ja työmarkkinoiden kankeiden pelisääntöjen. Vähemmälle huomiolle jäävät alkavien yritysten rahoituskysymykset sekä suurten yritysten suhtautuminen pienyrityksiin yhteistyökumppaneina tai kilpailijoina. Yritys ei starttaa ilman rahoitusta. Yrittäjän oma rahallinen panos on itsestään selvästi osa pakettia, mutta myös ulkopuoliset rahoittajat ovat välttämättömiä. Pankkien riskienhallinta ei tiukke-

nevan säätelyn oloissa taivu aloittavien yritysten kattavaan rahoitukseen. Kun markkinaehtoista rahaa ei löydy riittävästi, on julkisen rahoituksen täytettävä näitä ilmeisiä markkinapuutteita – joustavasti ja mahdollisimman pienellä byrokratialla. Uutta yrittäjyyttä pidättelee myös vastuu, joka voi toisinaan olla täysin kohtuuton. Kun pieni toimiminiyrittäjä on mukana yhtensä lenkkinä esimerkiksi rakennushankkeen ketjussa, on tämän yrityksen vastuiden määrittely ja ennakointi usein vaikeaa. Sopimuskiistoissa pienyrittäjä on lähes aina alakynnessä. Entä uuden alun mahdollisuus? Liian usein käy niin, että kerran – syystä tai toisesta – epäonnistunut yrittäjä on merkitty henkilö pitkäksi aikaa. Merkkaus ilmenee

rahoitusvaikeuksina ja myös niin, ettei tällaiselle yrittäjälle myydä tarvikkeita suuresta liikkeestä aina edes pankkikortilla. Oma kysymyksensä on maksuaikojen pituus. Pienyritystä ei ole perustettu pankiksi eikä rahoittajaksi yritysten välisessä maksuliikenteessä. Pienen yrityksen kassa ei kestä kymmenien päivien maksuviiveitä. Lähes joka viides pk-yritys oli viime vuonna maksuhäiriöinen. Nihkeä taloustilanne ja siihen liittyvä liikevaihdon heikkous selittävät osan näistä ongelmista. Liian usein syynä ovat kohtuuttoman pitkät maksuajat, joihin pienyritykset ovat joutuneet tyytymään. Ennen niin hyvä maksumoraali on Suomessa repsahtanut.


4

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Uutiset Pienillä kovat paineet

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Pienet vaikeuksissa, muilla Liikevaihto, muutos % 7%– 6%–

0,4-1,0 milj. euroa

5%– 4%–

2,0-10,0 milj. 1,0-2,0 euroa milj. euroa

10,020,0 milj. euroa

0,2-0,4 milj. euroa

3%– 2%–

Mikroyritysten liikevaihto ja tulos romahtivat viime vuonna. Tappiolle painuneiden yritysten määrä on yli neljännes.

1%– 0– –5 %– – 10 % – 0-0,2

Kimmo Koivikko

milj. euroa

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

M

ikroyritykset ovat pudonneet kelkasta, jos mittareina käytetään liikevaihdon kasvua ja liiketulosta. Yritystietoa tarjoavan Bisnoden laskelmien mukaan pienimpien yritysten liikevaihto romahti viime vuonna keskimäärin 7,5 prosenttia ja liiketulos 12,5 prosenttia. Mukana otannassa on noin 60 000 osakeyhtiötä, jotka ovat päättäneet tilikautensa vuonna 2012. – Ilmiö on huolestuttava, myöntää Bisnoden johtaja Matti Rahikka. Määrällisesti pienet yritykset edustavat koko yrityskannassa enemmistöä. Osakeyhtiöistä yli puolet tekee liikevaihtoa 200 000 euroa tai sen alle.

Mahdollisuudet parantaa tulosta säästöillä ovat aika rajalliset, kun kulupuoli ei jousta. Timo Lindholm

Mikroyritysten ahdinko näkyy myös tappiolle painuneiden yritysten kokonaismäärässä. Bisnoden tiedoista selviää, että tappiota tekevien yritysten määrä kasvoi 6,2 prosenttia 25,6 prosenttiin. Näin ollen joka neljäs yrityksen tulos on miinusmerkkinen.

Vaisu vuosi. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm ei lähde vielä ennustamaan konkurssiaaltoa. Ennusmerkit tämän vuoden osalta ovat kuitenkin heikot. Esimerkiksi ensimmäisellä kvartaalilla Suomen bruttokansantuote oli -1,5 prosenttia alempi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. – Tästä vuodesta on tulossa viime vuotta huonompi. Syksyllä täytyy olla aika vahva käänne, jotta vuodesta tulisi edes kohtuullinen, Lindholm ennustaa. Hänen mukaansa yritysten liikevaih-

Timo Lindholm

Liikevaihtoluokka

Liiketulos, muutos %

don voimakas lasku ja maksuhäiriöt kielivät ongelmista. Arvonlisäveron nousu tälle vuodelle ja kotimarkkinoiden hiipuminen eivät tilannetta paranna. – Ne rassaavat pienten yritysten porukkaa. Mahdollisuudet parantaa tulosta säästöillä ovat aika rajalliset, kun kulupuoli ei jousta eikä puskureita ole. Yksinyrittäjä joustaa omalla tilipussillaan. Lindholmilla ei ole patenttivastausta tilanteen korjaamiseksi. Hän kannustaa yrityksiä verkottumaan muiden yritysten kanssa, jotta uusia tilauksia tai asiakkaita löytyisi. Lisäksi rahoittajiin on syytä ottaa ajoissa yhteyttä. – Henkilöyhtiöiden verotuksen korjaus samalle viivalle osakeyhtiöiden kanssa helpottaisi henkilöyrittäjiä. Myös arvonlisäveron alarajan huojennus auttaisi pieniä, Lindholm sanoo.

30 % – 20 % – 10 % –

0,4-1,0 milj. euroa

0–

– 20 % –

0-0,2 milj. euroa

10,02,0-10,0 20,0 milj. 1,0-2,0 milj. euroa milj. euroa euroa

0,2-0,4 milj. euroa

– 40 % – – 60 % –

Liikevaihtoluokka

Isommat pärjäsivät. On tuloksissa hyvääkin. Mikroyrityksiä suuremmat pkyritykset ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoaan keskimäärin 2,9 – 6,4 prosenttia. – Kun prosentteja vertaa tuotannon kasvuun ja yleiseen kehitykseen, luvut ovat ok, Lindholm kertoo. Liiketulosten osalta hajonta onkin jo isompi. Esimerkiksi suurten yritysten tulokset ropisivat alas oikein kunnolla: 50 prosenttia. – Rakennemuutos näkyy näiden yritysten tuloksissa selvästi, Rahikka sanoo.

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Investoinneissa hiljaista

>

Bisnoden laskelmat osoittavat, että yritysten korollinen vieras pääoma ei ole kasva-

nut. Se kielii heikosta innosta investoida. Ja jos investointeja tehdään, ne rahoitetaan pääosin tulorahoituksella. Syksyllä tilanne voi olla jo valoisampi. Näin uskoo ainakin tilitoimisto Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola. Hänen mukaansa rakentaminen on yllättävän tärkeässä roolissa

yritysketjussa. Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista selviää, että rakennusyritysten liikevaihto laski joulu-helmikuussa lähes neljä prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Vaikka nyt näyttää nihkeältä, syksyllä pankkien rahahanat saattavat jälleen aueta. – Pankit vetävät nyt todella tiukkaa linjaa. Ne eivät voi loputtomiin myydä ei-oota. Löysää rahaa tulee väkisin jossain vaiheessa, Tahkola ennustaa.


5

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: On vaikeaa löytää

perusteita työnantajien väitteille työtaistelujen haitallisuudesta.

Ota kantaa!

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

a kohtalainen vuosi (2012 vs. 2011)

+6,2 %

20,0milj. euroa

Keskimäärin

Tappiolle painuneiden yritysten määrä kasvoi viime vuonna 6,2 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

25,7 % +1,7 %

Tappiollisten yritysten määrä viime vuonna.

Keskimäärin

Alle kymmenen miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevien yritysten korollinen vieras pääoma kasvoi keskimäärin 1,7 prosenttia. Suurilla yrityksillä velka laski 20 prosenttia. Se kielii olemattomasta innosta investoida. Bisnoden tietokannassa on noin 60 000 osakeyhtiötä, jotka ovat päättäneet tilikautensa 2012. Määrä vastaa noin puolta kaikista osakeyhtiöistä.

20,0milj. euroa

Kommentti

Yrittäjäpalkinto uudistuu – Ehdota suosikkiasi Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaetaan lokakuussa 45. kerran. Juhlavuoden kunniaksi palkintolautakunta on päättänyt uudistaa palkintokriteereitä. Keskeinen muutos on se, että työntekijämäärään sidotut kokoluokat on poistettu. Tänä vuonna jaetaan kolme yrittäjäpalkintoa. Uudeksi palkintoluokaksi on perustettu Tunnustuspalkinto yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Ehdotukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Myös yrittäjät voivat ehdottaa mieleistään ehdokasta omalle aluejärjestölleen. Yrittäjät osaavat arvostaa palkintoa. Esimerkiksi yksi vuoden 2010 voittajista, karstulalaisen Finn-Savotta Oy:n toimitusjohtaja Anita Halme, pitää palkintoa suurena kunniana. Samalla se lisää yrityksen tunnettuutta ja motivoi yrittäjiä sekä työntekijöitä.

9000

Yrittäjien Facebook-verkkoyhteisö on ylittänyt 9 000 tykkääjän rajan. Kasvuvauhti on kova, sillä edellinen 8 000 tykkääjän rajapyykki rikkoontui vuodenvaihteessa. Yrittäjien Facebook-ryhmä lyö jäsenmäärällään laudalta monet vastaavat yhteisöt. Yrittäjät on myös Twitterissä tunnuksella @suomenyrittajat. Sinne päivittyvät esimerkiksi päivittäiset nettiuutiset. Twitterillä on jo yli 3 500 seuraajaa.

Odotus päättyy, tarinat tulevat olohuoneisiin MTV3-kanavalla alkaa kesäkuussa toinen tuotantokausi Suomessa on yritystä -dokumenttisarjasta, jossa yrittäjät kertovat kokemuksiaan ja pohtivat yrittäjille keskeisiä kysymyksiä. Sarjaa tehtäessä kuvattiin yli sata yrittäjää eri puolilla Suomea. Ensimmäinen jakso esitetään 1. kesäkuuta ja siinä tapaamme kaksi nuorta miestä, jotka siirtyivät yrittäjiksi suoraan koulun penkiltä.

Yrittäjilläkin on oikeudet

kimmo koivikko

Suomen Yrittäjät on yhdessä Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa laatinut ohjeistuksen yrittäjän oikeuksista puhelinmyyntitilanteista.

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Jako kahteen leiriin Viime vuoden tilinpäätöstiedot kertovat niin huonoja kuin hyviäkin uutisia. Hyvä uutinen on ehdottomasti se, että pk-yritykset pystyivät kasvattamaan liikevaihtoaan ja osa tulostaankin vaikeissa olosuhteissa. Huolestuttavaa on puolestaan mikroyritysten tilanne ja yleisestikin tappiollisten yritysten kasvanut määrä. Mikroyritykset ovat aiemmin kulkeneet käsi kädessä muiden pk-yritysten kanssa. Nyt ne ovat pudonneet kelkasta.

Juuri nyt:

Kuinka huolestunut pitäisi sitten olla? Aika huolestunut, sillä tälle vuodelle ei ole luvassa kasvua. Kotimarkkinat ovat hyytyneet. Yritysten kulut kasvavat joka vuosi, mutta mitään takeita ei ole lisämyynnistä. Se on huono yhtälö. Ja nyt puhutaan kymmenistä tuhansista yrityksistä. Näillä yrityksillä ei ole taseissaan isoja puskureita. Jälkiviisasteluna voi sanoa, että ainakaan arvonlisäverotuksen korotus ei osunut tässä tilanteessa nappiin.

Ohjeille on hurja tarve. Suomen Yrittäjät saa nimittäin päivittäin lukuisia yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka ovat saaneet laskun, tilausvahvistuksen tai muun syntyneestä sopimuksesta viestittävän dokumentin yritykseltä, jonka kanssa yrittäjät eivät ole tehneet sopimusta. Lue yrittäjän oikeudet puhelinmyyntitilanteissa tästä linkistä: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnan_abc/yrittajan_tietosuoja_puhelinmyyntitilanteessa/


6

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Puolet myy pimeästi Parturi-kampaamoissa harmaa talous kukoistaa. Riikka Koskenranta

P

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

arturi-kampaamo- ja kauneudenhoitoalat ovat harmaan talouden riskialoja, koska ne myyvät palveluja suoraan kuluttajalle ja osa tuloista tulee käteismyynnistä. Nyt pimeään toimintaan puututaan omavalvonnalla. Vuonna 2010

Ns. kuitinantopakko on hyvä asia parturi-kampaamo- ja kauneudenhoitoalojen rehellisille yrittäjille. Myyjän velvollisuus antaa ostajalle kuitti elinkeinotoiminnassa tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Kampaamo- ja kauneudenhoitoaloilla uskotaan myös vapaaehtoisen omavalvonnan voimaan, ja vuoden alusta Luotettava Kauneus Oy aloitti alan järjestöjen tukeman sertifioinnin myymisen yrityksille. Sertifiointijärjestelmässä tarkastukset suoritetaan yhteistyössä Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa. Arviointilautakunnan hyväksymät kriteerit täyttävä yritys sitoutuu muun muassa antamaan kuitin kaikista

Harmaan talouden suoranainen räjähtäminen johtuu siitä, että palasimme takaisin korkeaan arvonlisäverokantaan vuoden 2012 alusta. Arja Laurila

palveluista, noudattaa alan työehtosopimuksia ja vakuuttaa toimintansa asianmukaisesti. – Asiakkaat löytävät vaatimukset täyttävät yritykset Luotettava kauneus -verkkosivuilta, Luotetta-

pekka sipola

tehdyissä verotarkastuksissa havaittiin harmaata taloutta 49 prosentilla parturi-kampaamoista ja 44 prosentilla kosmetologeista. Toimipaikoissa oli puuttuvaa myyntiä tai vääränsisältöisiä kuitteja.

Omavalvonta. Tammikuussa käynnistyneen sertifioinnin piirissä on nyt mukana 32 liiketoimipaikkaa, kertoo Luotettava Kauneus Oy:n toimitusjohtaja Mikaela Albäck (vas) vierellään osakas Johanna Ahlberg.

Pekka Sipola

va Kauneus Oy:n osakas Johanna Ahlberg kertoo.

Harmaan talouden räjähdys. Harmaa talous on kasvanut kampaamoalalla niin suureksi, että TEMissä istui asiassa kauneudenhoitoalan harmaan talouden torjuntaa selvittänyt työryhmä, joka jätti loppuraporttinsa kesällä 2012. – Tällä alalla on oltu vuosikymmeniä, ellei vuosisata hyvin salaperäisiä liikevaihdosta ja hinnoittelusta niin kollegoihin, alan järjestöön kuin kuluttajiin päin. Uskon, että myös tämä ala muuttuu avoimemmaksi, Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila kertoo. TEMin raportin mukaan harmaa talous tehdään kampaamoissa ja kauneushoitoloissa, joissa liikevaihto on alle 100 000 euroa. – 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella harmaan talouden osuus oli 20–25 prosenttia. Harmaan talouden suoranainen räjähtäminen johtuu siitä, että palasimme takaisin korkeaan arvonlisäverokantaan vuoden 2012 alusta. Sangen moni yrittäjä aloitti ennakoinnin jo vuonna 2010, Laurila selventää.

Näin Norjassa. Helsinkiläisen Hius- ja kauneushoitola Salon Frisetin toimitusjohtaja Minna Makkonen lähti mukaan sertifiointijärjestelmään, koska haluaa näyttää hoitavansa kaikki velvoitteet oikein. – Tänä päivänä on paljon kampaamoita, joissa työtä tehdään sellaisilla hinnoilla, ettei ole yrittäjänä vaikeaa laskea, pystytäänkö hinnoista maksamaan arvonlisäverot, liiketilakulut, tuloverot, ainekulut ja palkka itselle. Se ei vain ole mahdollista. Makkonen on osakkaana toisessakin helsinkiläisessä kampaamossa Katjamariateamissa. Salon Frisetin liikevaihto vuonna 2012 oli reilut 400 000 euroa. Yritys työllistää kahdeksan henkilöä. Makkonen nostaa esille Norjan esimerkin har-

Rehellinen yrittäjä. Asiakkaiden ehdotukset suoraan käteen maksamisesta ovat lisääntyneet tänä vuonna. Ihmettelen, eikö asiakas arvosta sitä, että hoidamme kaikki kulumme, Minna Makkonen lataa. maan talouden kitkemisestä. Siellä ei saa tukusta ostaa ilman yrityksen korttia, näin hillitään villiä kauppaa. Ahlberg peräänkuuluttaa yrittäjän, kuin myös kuluttajien, vastuuta käyttää luotettavaa yrittäjää

palvelussa. – Kuitinantopakko on hyvä juttu, mutta pitää tiedostaa, ettei esimerkiksi pankkikorttitosite ole kuitti. Se voidaan tehdä kuitiksi, mutta pankkikortti on ihan yhtä helppo vetää ohi kassan kuin käteinen.

Yrittäjien velkajärjestely vaatii kunnon tuen Yrittäjien aseman parantaminen velkajärjestelyssä edellyttää myös kunnollisia neuvontapalveluita. Hannu Hallamaa

Talousavun rahoitus ja resurssit, sekä pohtia julkisin varoin annettavan taloudellisen neuvonnan organisointi ja rakenteet niin, että palvelun laatu ja saatavuus turvataan koko maassa, Makkula toteaa.

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

N

ykyisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin velvoite selvittää yrittäjien velkajärjestelyyn liittyviä ongelmia ja parantaa yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien asemaa. Parhaillaan käynnissä oleva yksityishenkilön velkajärjestelylain muutostyö vaatii tuekseen myös velkaneuvontajärjestelmän uudistuksen, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula. – Tähän täytyy löytyä rahaa, jos halutaan, että velkaongelmista

päästään nopeasti eroon ja uusi alku mahdollistuu, Makkula sanoo. Velkajärjestelyyn pyrkijä tarvitsee nopeasti apua, sillä maksuvaikeuksiin ajauduttaessa ongelmat ajan kuluessa vain pahenevat. Velkajärjestelyyn hakeutumisessa yrittäjää voisivat yhteistyössä auttaa esimerkiksi nykyinen velkaneuvontaorganisaatio ja yrittäjille taloudellisissa ongelmissa maksutonta neuvontaa tarjoava Talousapu. Samalla pitäisi turvata

Yrityssaneeraus on liian kallis. Lainsäädännön muuttaminen on tärkeää, sillä nykyisin esimerkiksi yrittäjän äkillisen sairastumisen aiheuttamien maksuvaikeuksien takia terveelläkin pohjalla oleva yritys voidaan joutua lopettamaan velkajärjestelyn saamiseksi. Tämä on rinnastettavissa tilanteeseen, jossa palkansaajalta vaadittaisiin irtisanoutumista avun saamiseksi. – Kysymys on toiminimiyrittäjistä, jotka ovat käytännössä usein rinnastettavissa palkansaa-

Neuvontaa. Talousavun resurssit pitää saada kuntoon, sanoo Janne Makkula.

jaan. Ei voi olla niin, että hän on tämän kanssa täysin eri asemassa, Makkula linjaa. Selvitysten mukaan lopettamaan joutuneet yrittäjät haluaisivat jatkaa liiketoimintaa, mutta tähän ei anneta velkajärjestelyssä mahdollisuutta. Toiminimiyrittäjälle lainsäätäjän nyt ratkaisuksi tarjoama yrityssaneeraus on usein liian kallis, sillä se maksaa vähintään 10 000 euroa. Makkula arvioi, että yrittäjien pääsy velkajärjestelyn piiriin tuskin aiheuttaisi hakemustulvaa. Näin ei käynyt hiljattain lakimuutoksen tehneessä Ruotsissa. Velkajärjestelyä kaipaavien yrittäjien määrää on tosin lähes mahdotonta arvioida, koska lakimuutoksesta hyötyvät yrittäjät nykyään joutuvat yksinkertaisesti lopettamaan kannattavankin toimintansa.


uutiset

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Ajassa:

Mistä rahaa yritykselle

1,8 miljardin euron potentiaali Varsinaissuomalaisissa yrityksissä on kasvupotentiaalia 1,8 miljardin euron verran vuoden 2015 loppuun mennessä. Kasvutavoitteet selviävät Varsinais-Suomen Yrittäjien tilaamasta tutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneet yritykset edustivat kaikkia elinkeinon aloja. Voimakkainta kasvua tavoitellaan palvelualoilla sekä teolli-

suudessa. Tutkimuksen mukaan palvelusektorille on syntymässä tuhat uutta työpaikkaa. Yhteensä työpaikkoja olisi tulossa 1 800. Tärkeimmiksi kasvustrategioiksi yritykset näkivät liiketoimintamallin uudistamisen, uusien asiakkaiden ja tuotteiden löytämisen, markkinointimiksin muuttamisen, tuotantokapasiteetin kasvattamisen sekä yhteistyön kahden tai useamman yrityksen kesken.

50 000 työpaikkaa Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut tavoitteeksi luoda cleantechalalle 50 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Alan pienyritysten kasvuennuste on lähes 30 prosenttia vuodelle 2013. Cleantech-liiketoiminta oli viime vuonna yksi Suomen voimakkaimmin kasvaneista aloista. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 24,5 miljardia euroa ja vuosikasvu 15 prosenttia. Tulos käy ilmi Clean-

Suomen Yrittäjät ja Finnvera järjestävät 6. kesäkuuta klo 9 – 11 Finnveran auditoriossa (Eteläesplanadi 8, alakerta) seminaarin yritysrahoituksesta. Seminaarissa julkistetaan selvitys pankkien yrityksiltä perimistä palvelumaksuista. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä. Ilmoittautumiset toukokuun loppuun mennessä: www. webropolsurveys.com/S/ BB740E83E2F00193.par

Kiinnostavatko videotreffit? TIEKE järjestää 7. kesäkuuta 91. bisnestreffit, joissa pureudutaan videoneuvotteluihin. Tapahtuma järjestetään kello 8 – 9 valtiovarainministeriön tiloissa Helsingissä osoitteessa Mariankatu 9. Lisätietoja saa Veli Riekkiltä numerosta 09 4763 0403.

Varaa paikkasi ajoissa Valtakunnallisten yrittäjäpäivien verkkosivut on avattu. Nyt kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä kesäkuun loppuun asti osallistumismaksu on edullisempi. Tapahtuman teeman Ylitä rajasi ympärille on koottu kattavasti ohjelmaa rajakaupan erityispiirteistä paikallisiin yrittäjäesimerkkeihin ja heidän menestystarinoihinsa. Gaalan juhlapuhujaksi on lupautunut EU-komissaari Olli Rehn.

The Council of the European Union

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään Lappeenrannassa 18.-20. lokakuuta. Ilmoittautumiset osoitteessa: www. yrittajapaivat.fi.

6/2013

Seuraava Numero ILMESTYY 13.6.

Moni yrittäjä luulee vielä, ettei liikkuva netti riitä. DNA Liikkuva Laajakaista yrityksille on tehokas, missä ikinä työskenteletkin.

Samsung Galaxy Xcover 2

9

68

€/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Y-paketti alk. 15,90

€/kk/24kk (alv. 0%)

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi sekä sähköposti, kalenteri ja nettiselain. DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi. Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

7

tech Finlandin tuoreesta Ympäristöliiketoiminta Suomessa 2013 -tutkimuksesta. – Cleantech on viime vuosina ollut Suomessa yksi harvoista kasvualoista ylipäätään, ja yksi todella harvoista, joilla kasvu on ollut vuosittain kymmenen prosenttia tai enemmän, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisen ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio.


8

uutiset

Suorat: Muumi-vaipan valmistajalla pyyhkii hyvin

1 Kysymys: Delipap investoi yli neljä miljoonaa euroa uuteen tuotantolinjaan Tammisaaren vaippatehtaaseen. Tuotantokapasiteetti kolminkertaistuu. Paljonko palkkaatte lisätyövoimaa, kun uusi linja avataan keväällä 2014, Delipap Oy:n toimitusjohtaja Oskari Nuortie?

Vastaus: Täytyy muistaa, että tavaraa ei ole vielä myyty. Alussa pärjäämme nykyisellä väellä. Sitten kun visiomme toteutuvat, puhutaan 8 – 10 henkilön rekrytoinnista. Osa näistä voi olla ajankohtaisia jo vuonna 2014.

2 Kysymys: Kotimaan myyntinne Muumi-vaipoissa kasvoi alkuvuodesta 20 prosenttia viime vuoden loppuun verrattuna. Paljonko Delipapin markkinaosuus on vaippamarkkinoilla Suomessa?

Vastaus:

Trendi jatkuu samanlaisena edelleen. Arviomme mukaan Muumivaipalla on noin kahdeksan prosentin markkinaosuus Suomessa. Kaupan omilla merkeillä on lastenvaippoja, ja olemme ainoa suomalainen vaipanvalmistaja. Teemme siis myös kaupanmerkeille vaippoja.

3 Kysymys: Muumi-vaipat ja niiden pääraaka-aineet tulevat Suomesta, mikä vähentää kuljetusmatkoja säästäen luontoa. Tuotteiden valmistuksessa ei lisätä kemikaaleja. Onko teillä näyttöä, että tuttipullojen Bisfenoli-A:n kaltaiset kohut ovat saaneet vanhemmat valitsemaan Muumi-vaippapaketin muiden merkkien sijaan?

Vastaus: Tuotteessamme kohtaa monta asiaa, jotka vaikuttavat kuluttajan päätöseen. Otamme koko tuotantoprosessissa jätteenkäsittelyn ym. seikat huomioon. Hinta-laatusuhde ja kotimaisuus ovat suurimmat valintakriteerit kuluttajilla. Ympäristöystävällisyys tulee kolmantena kriteerinä. Oskari Nuortie

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Kuntien läpivalaisija Vesa-Matti Väärä

Pelkkä palvelun yksikköhinnan tietäminen ei riitä onnistuneeseen ulkoistamiseen, sanoo Eero Vaissi. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

K

un Kuntamaisema Oy saapuu arvioimaan uuden kuntaasiakkaan palveluntuotannon kustannuksia, vastaan ei tule enää yllätyksiä. – Mutta aiheutamme joka kerralla keräämällämme datalla vilkkaan keskustelun kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, kertoo toimitusjohtaja Eero Vaissi. Kuntamaisema on puolessa vuosikymmenessä käynyt läpi 150 kunnan tapaukset. Asiakaskuntia yrityksellä on 70 ja kiinnostusta palveluihin löytyy laajemminkin. Sote- ja kuntauudistusten edistymisen seuraaminen on kuitenkin pitänyt kuntia odottavalla kannalla. Suomalaiskuntien tietoisuus palveluntuotantonsa kustannuksista vaihtelee Vaissin mukaan huomattavasti. Hän kertoo, että joissakin kunnissa on oltu hyvin perillä esimerkiksi terveyskeskuksen toiminnasta. – Missään ei ole tullut vastaan kuntaa, joka olisi kattavasti läpivalaissut ilman Maisemaa sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistystoimen ja teknisten palveluiden kustannusrakenteet sekä niiden suhteet toisiinsa.

Riesana sekava atk. Miksei kunnissa sitten tiedetä paremmin toiminnan todellisia kuluja ja vaikutussuhteita? Osasyynä ovat tietojärjestelmät, joista on vaikeaa saada ulos käyttökelpoista dataa. Pienestäkin kunnasta voi löytyä 50 keskenään huonosti keskustelevaa järjestelmää. Ja palvelutuotannon valtava laajuus voi tukehduttaa yritykset tehdä kokonaisanalyysin alkuunsa. Kuntamaisema tarjoaa kunnille järjestelmää, jonka avulla ne voivat

Läpivalaisija. Kuntamaisema auttaa kuntia johtamaan tiedolla, kertoo toimitusjohtaja Eero Vaissi. ohjata palveluntuotantoaan tietopohjaisesti. Yhtiön geneerinen malli ahmaisee sisäänsä monimutkaisetkin palveluntuotannon palikat. Vaikka esimerkiksi mielenterveyspalveluista puhuttaisiin eri kunnissa hieman eri nimillä, niiden toiminta on kuitenkin lopulta samanlaista. – Voimme lopulta mallintaa samalla logiikalla satamaa ja lastensuojelua, Vaissi sanoo. Kun tiedot on syötetty Kuntamaiseman malliin, palveluja voidaan vertailla muiden kuntien palveluntuotannon kustannuksiin. Samalla saadaan tietoa siitä, miten palveluntuotannon eri osa-alueet mahdollisesti kuormittavat toisiaan. – Pelkällä kustannuslaskennalla ei saada aikaiseksi tarvittavaa läpinäkyvyyttä, Vaissi toteaa.

Yksikköhinta ei riitä. Ulkoistuksella on vaikeaa saavuttaa säästöjä, jos palveluketjun keskinäiset riippuvuudet eivät ole selvillä. Pelkkä yksikköhinta ei vielä riitä.

– Tällaisessa tilanteessa voi käydä niin, että esimerkiksi sote-palvelujen ulkoistaminen paisuttaa erikoissairaanhoidon kustannuksia, Vaissi sanoo. Hän nostaa esimerkiksi vanhusten kotihoidon, joka voi olla halpaa, mutta huonoa. Näin tehdyt nimelliset säästöt näkyvät helposti muiden vanhustenhuollon kustannusten nousuna. Kokonaiskuvan puuttumisen kannalta sote-menoiltaan keskitasoakin edustavasta kunnasta voi löytyä Vaissin mukaan paikka miljoonaluokan säästöihin. Kun kokonaiskuvaa ei tiedetä, erityisen tehokkaasti järjestetyt osat peittävät alisuoriutujien puutteet. – Tekee pahaa kuunnella mantraa siitä, miten vanhustenhuoltoon ei riitä rahaa, kun toinen kunta käyttää 75 vuotta täyttänyttä kohti 14 000 euroa, kun toiselle riittää 9 000. Tätä eroa ei selitä sairastavuus vaan rakenteet ja toimintamallit, joita tehostamalla kaivattua rahaa kyllä olisi.

Kustannuksissa eroja Kuntamaisema-asiakaskunnissa 2012 Minimi Maksimi

Sisätaudit ja neurologia / yli 75v. asukas Erikoissairaanhoito / asukas Varhaiskasvatus / lapsi Perusopetus / oppilas

439€ 882€ 5502€ 7426€

1593€ 1455€ 13636€ 8908€

SY: Kuntien tehtävistä 200 arvioitava uudelleen

>

Suomen Yrittäjät vaatii kuntien lakisääteisten tehtävien arviointia uudelleen. Tehtävämäärä on jo 535 – määrä on turvonnut kaksinkertaiseksi vuodesta 1990. Jotta julkinen talous saataisiin kestävälle pohjalle, pitäisi lähes 200 tehtävää arvioida uudelleen. Suomen Yrittäjien mukaan palveluiden pääasiallisen järjestämisvastuun pitää edelleen olla kunnilla, mutta kunnan ei ole pakko tuottaa kaikkia palveluita itse. – Liiallinen sääntely hidastaa yritystoiminnan kehittymistä ja erityisesti palveluiden ulkoistamista, mikä on välttämätöntä, jos halutaan turvata edes kohtalaiset hyvinvointipalvelut, sanoo varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Vanhuspalvelujen keskittyminen huolestuttaa Kaupunkien tulevissa sote-ostoissa hajontaa. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Y

rittäjäsanomien huhtikuisessa selvityksessä kaupungit ilmoittivat aikeensa ostaa lisää palveluja etenkin mielenterveyden asumisessa, vanhus- ja vammaispalveluissa, kotihoidossa, lastensuojelussa ja psykososiaalisessa asumisessa. Espoo ilmoitti ainoana

lisäävänsä yksityisten tuottajien osuutta terveysasemapalveluissa. Selvityksen mukaan 21 maakunnan keskuskaupungista ja pk-seudun kaupungista niukka enemmistö aikoo lisätä ostojaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tosin myös hinnankorotuksia mainittiin syyksi siihen, että ostojen arvo kasvaa.

Yksityisasiakkaiden osuus kasvussa. TESO ry:n toiminnanjohtaja Marjo Rönkä vahvistaa selvityksen tulokset laajemmassa mittakaavassa. – Vanhusten ja vammaisten kotihoito on kasvanut määrällisesti

eniten, ja kasvu näyttää jatkuvan. Yksityisasiakkaiden osuus on lähtenyt kasvamaan. Yksityisten palveluntuottajien osuuden kasvuun on vaikuttanut muun muassa palvelusetelien käytön yleistyminen kunnissa. Röngän mukaan yksityisten osuus myös mielenterveys- ja lastensuojelupalveluissa on kasvanut. Lastensuojelussa yksityisten tuottajien osuus on suuri: Kauppalehden mukaan 60  –  80 prosenttia lastensuojelupalveluista ostetaan yksityisiltä. Rönkä on huolissaan vanhusten asumispalveluissa lisääntyneestä keskittymisestä.

– Seitsemän suurinta yhtiötä hallitsevat 50 – 55 prosenttia markkinoista. Näissä ei ole yhtään yksityisomisteista yritystä, vaan suurimmat ovat kansainvälisiä terveyspalveluyrityksiä. – Toinen huolestuttava piirre on kunnissa näkyvä trendi kasvattaa omaa tuotantoa. 1990-luvun alun lama-aikaan, kunnat katsoivat, että tulee halvemmaksi ostaa palveluita ulkoa. Tämän vuoksi yksityisten palvelutuotanto alkoi kasvaa. Nyt reilut kymmenen vuotta myöhemmin on alettu kasvattaa omaa tuotantoa. Ihmettelen, miksi näin, Marjo Rönkä kysyy.


uutiset

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Näin stressaa työntekijä Suomalaisille työntekijöille eniten työperäistä stressiä aiheuttavat töiden uudelleenjärjestely ja työsuhteen epävarmuus. Stressaavaksi koetaan myös työn määrä sekä työtehtävien ja vastuiden epäselvyys työyhteisössä. Tiedot ilmenevät juuri julkaistusta Euroopan työterveys- ja -turvallisuusviraston (Bilbao-virasto) tekemästä mielipidekyselystä, johon vastasi noin 550 suomalaista työntekijää. Yhteensä kyselyyn vastasi yli 16 000 työntekijää 31:stä Euroopan eri maasta. Euroopan laajuinen kysely tehtiin nyt kolmatta kertaa.

Käteismaksu pysyy vaihtoehtona Työsopimuslain palkan maksamista koskevia säännöksiä muutetaan. Jatkossa palkka on maksettava työntekijän ilmoittamalle pankkitilille. Palkan voi maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Käteisenä maksetusta palkasta tulee liittää kirjanpitoon työntekijän allekirjoittama kuitti. Vaikka palkat pääosin maksetaankin tilille, on yhä aloja, joissa asiakkaat tyypillisesti maksavat ostoksensa käteisellä. Silloin on luonnollista, että myös palkka maksetaan työntekijälle käteisellä. Erityisesti Pohjois-Suomessa yrityksen etäisyys lähimpään pankkikonttoriin voi olla jopa useita satoja kilometrejä.

Into kasvaa, Lappi mukaan Lapin Yrittäjät, Lapin TEpalvelut ja Lapin oppisopimuskeskus ovat yhteistyössä Lapin Kansan ja Lapin liiton kanssa avanneet Nuorille töitä -sivuston, jossa lappilaisyritykset voivat ilmoittaa alle 30-vuotiaille tarkoitettuja työ- ja harjoittelupaikkoja. Sivusto tarjoaa yrityksille helpon ja ilmaisen alustan osallistua Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen tarjoamalla harjoittelu-, kesä-, määräaikaisia ja vakituisia työpaikkoja sekä oppisopimus- ja työkokeilupaikkoja. Sivusto on otettu käyttöön viime vuonna Pirkanmaalla ja nyt mukaan ovat lähteneet Lapin lisäksi Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa.

Sata miljoonaa laivarahaa Finpro arvioi, että Ranskassa aloitettava Oasis 3 -risteilijän rakennusurakka saattaa tuoda suomalaisyrityksille yli sadan miljoonan euron tilaukset. Finpro kertoo varmistavansa suomalaisten meriteollisuusyritysten osuutta rakennustöistä avaamalla kesällä projektitoimiston Ranskaan STX:n Saint-Nazairen telakan yhteyteen. Projektitoimiston asiantuntijat auttavat

suomalaisyrityksiä täyttämään Ranskan lainsäädännön ja telakan alihankkijoille asettamat velvoitteet. – Kevään aikana Finpro on järjestänyt suomalaisyrityksille tapaamisia telakan ostoista päättävien tahojen kanssa. Tarjoamalla käytännön apua haluamme varmistaa, että suomalaiset

pk-yritykset ja suomalainen osaaminen ovat mukana projekteissa ja yritykset saavat vietyä kaupat maaliin, sanoo Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen. Ranskalaisen telakan toimintatavat poikkeavat suomalaisista muun muassa lainsäädännön, projektin suunnittelun ja raportoinnin osalta.

-11,3

9

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 maaliskuussa 11,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-maaliskuussa tilaukset vähenivät 10,0 prosenttia vuoden takaisesta.


10

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Kotoista mökkeilyä ja luomuravintoa Maatilamatkailu Kumpunen tarjoaa rauhallista maalla oloa. Petäjävedellä sijaitseva tila vuokraa mökkejä ja lämmittää savusaunaa, jonka juurakkolauteilla matkaajat voivat levähtää. B&B-majoitukseen kuuluu aamiainen oman pellon antimilla. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

juttutuulella Kuinka suuri osa Maatilamatkailu Kumpusen liikevaihdosta tulee matkailupalveluista? Harjoitamme maatalouden ohella liitännäiselinkeinona matkailupalveluiden tuottamista. 60 prosenttia liikevaihdostamme tulee matkailusta ja majoituksesta, loput luomuviljelystä.

Kirrin tilan juuret ulottuvat vuoteen 1611. Milloin laajensitte liiketoimintaa maatalouden ulkopuolelle? Mieheni vanhemmat aloittivat laajentamisen liitännäiselinkeinoihin 1990-luvulla, kun EU kolkutteli ovella. Meillä on sen verran vähän peltoja, että lypsykarjatalouden laajentaminen oli mahdoton ajatus. Vuonna 2000 tulimme mieheni kanssa ohjaksiin sukupolvenvaihdoksen kautta. Pohdimme , mihin suuntaan viemme tilan toimintaa. Ostettuamme pihapiirimme kaikki talousrakennukset omaksemme, pääsimme muun muassa lisäämään majoituspalveluja.

Tila sijaitsee kilometrin päässä Petäjäveden vanhasta kirkosta. Onko teidät löydetty hääjuhlapaikkana? Häitä juhlitaan reilu kymmenen kesäsesonkina. Tuleva kesä menee pitkälti häiden ympärillä. 150 henkeä vetävä kivinavetta toimii lämpöisen sään aikaan. Lisäksi meillä on useita pienempiä tiloja.

Paljonko teillä käy kesäsesonkina matkailijoita: syöjiä, juhlijoita ja majoittujia?

Ateriapalveluiden puolella meillä on keskimäärin 3000 asiakasta vuodessa. Mutta tänä vuonna on ostettu enemmän tilaisuuksia kesälle kuin aiemmin. Meillä on neljä mökkiä, joita myymme keskimäärin 25 viikkona vuodessa. Kesä on mökkivuokrauksen kiireisin aika.

tommi anttonen

Olette myös tuotteistaneet palvelujanne, kerrotteko lisää tästä? Tarvitsemme tuotteistettuihin palveluihin muita yrittäjiä mukaan. Pyrimme räätälöimään toiveiden pohjalta ohjelmapaketteja. Lähinnä olemme järjestäneet työhyvinvointipalveluja, joissa iltapäivällä on järjestetty aktiviteetteja sekä paikalliset hierojat ja fysioterapeutit ovat tulleet meille antamaan hoitoja. Päivän päätteeksi on ollut savusauna lämpimänä. Tarjoamme rauhallista maalla oloa, ei moottoroituja palveluja.

Mitä kesämatkailijat tekevät Petäjäveden seudulla? Toivottavasti liikkuvat vesistössä sekä soudellen että kanootin kanssa. Petäjävedellä on merkattuja ulkoilureitistöjä, kuten rauhoitettu luontoalue Karhunahas sekä suopolku Tampinkierros, Vanhan Viitosen veneilyreittiä unohtamatta. Meidän mökkitiluksilla on kaikissa laituri ja vene.

Kuka? Hanni ja Juha Kumpunen

Ikä:  Hanni Kumpunen 46-vuotias ja Juha Kumpunen 47-vuotias. Työura: Hanni Kumpunen on koulutukseltaan kotitalousteknikko. Juha Kumpunen on metalliseppäsisustuspuuseppä. Perhe: 18-vuotias Jalmari ja 16-vuotias Nestori Kumpunen. He harrastavat paljon musiikkia. Sekä kaksi pystykorvaa ja yksisilmäinen kissa. Motto: Leppoista oloa maaseudun rauhassa.


uutiset

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

On olemassa puhelin, jota voit käyttää työssäsi silloinkin, kun et voi siihen koskea. Ja puhelimeen liittymä, joka pysyy budjetissa. Vastaa vaikka puheluihin ja lue sähköpostejasi koskematta puhelimeen. Sellainen on uusi Samsung Galaxy S4. Kun se on varustettu Sopiva Yrityksille -liittymällä, jonka kiinteään kuukausihintaan sisältyy kaikki tarpeellinen, tiedät tasan tarkkaan paljonko puhelimen käytöstä kuussa maksat.

Yritys 1000 + Samsung Galaxy S4

42

39 €/kk

Kertamaksulla 562 €. 24 kk sop. ALV 0 %.

VINKKEJÄ ÄMÄ ÄN L E Ö Y T SONERALTA /vinkit

sonera.fi

49 % kaipaa vinkkejä älypuhelimen työkäyttöön. Anna oma vinkki osoitteessa sonera.fi/vinkit Voita älypuhelin!

11


12

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Lisätonnien mielekkyys aleksi poutanen

Kuljetusyrittäjät eivät uskalla investoida, sillä tulevien jättirekkojen käyttöolosuhteista ei ole täyttä selvyyttä. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

S

uomen teillä nähdään pian huomattavasti aikaisempaa painavampia rekkoja. Hallituksen odotetaan tekevän ajoneuvoasetuksen muutoksen vielä ennen kesälomia. Se, missä jopa 76-tonnisilla ja 4,4 metriä korkeilla ajoneuvoyhdistelmillä voidaan lopulta ajaa, on kuitenkin vielä osittain hämärän peitossa. Kuljetusyrittäjien investoinnit seisovat, sillä kukaan ei halua ostaa järeää kalustoa, jonka käyttämistä rajoittaisi esimerkiksi painorajoitettu silta. – Pitää olla varmuus, millaisella kuormalla missäkin voi ajaa, tiivistää murskaa raskaalla yhdistelmällä ajava Eero Hakala. Painorajoitusten piiriin tulee liikenneviraston arvion mukaan

yhteensä 500 siltaa, eikä kaikkien parantamiseen löydy lähivuosina rahaa. Tieverkkoon pitäisi satsata kymmenen vuoden ajan jopa 70 miljoonaa ylimääräistä, mutta hallitus on luvannut vain alle neljänneksen. Lisäongelman tilanteeseen tuo se, että kuntien katuverkon jättirekoille asettamien rajoitteiden kartoitus on vielä pahasti kesken.

Suma syntynyt. Epävarmuuden takia espoolaisen Hakalan investoinnit ovat nyt jäissä. Hän hankki vuosi sitten vetoauton, joka muutoksen myötä jää pieneksi. 76-tonnisessa yhdistelmässä pitää olla yhdeksän akselia. Nyt Suomessa saa ajaa enintään 60-tonnisella ja 4,2 metriä korkealla yhdistelmällä, jossa pitää olla seitsemän akselia.

Kivirekka. Eero Hakala pelkää ajoneuvoyhdistelmien paisumisen vain kasvattavan yrittäjän kustannuksia.

199,alv 0 %

vuoden takuu sisältäen 1. vuoden SWAP-laitevaihtotakuun

Voita iPad mini ja tulostin www.brother.fi/voita Kilpailu on voimassa 25.8.2013 asti

279,alv 0 %


uutiset

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

mietityttää – Olisi pitänyt ostaa neliakselisen auton sijaan viisiakselinen, niin voisi käyttää neliakselista vaunua. Murskaa ja hiekkaa ajaessa se on parempi vaihtoehto kuin viisiakselinen vaunu. Tammelalainen kuljetusyrittäjä Pekka Valtonen kertoo hankkineensa keväällä vetoauton vanhojen normien mukaan. Valtosen mukaan investointien viivästyminen on ongelma yrittäjille ja ajoneuvokauppiaille. – Investoinnit olisi voinut jakaa pidemmälle ajanjaksolle, jos hallitus olisi valmistellut uudistuksen paremmin.

Paperilla hyvä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on arvostellut tapaa, jolla ajoneuvoasetuksen muutosta valmisteltiin. SKAL:n mielestä yrittäjiä on kuultu huonosti, eikä valmistelussa tehty riittävää selvitystä siitä, miten infrastruktuuri kestää painavammat yhdistelmät. SKAL olisi aluksi nostanut yhdistelmien enimmäispainon 64 tonniin. Rinnalla olisi käynnistetty laajapohjainen selvitystyö. – Kun olisi ollut riittävät tiedot infrastruktuurin rajoitteista ja muutostarpeista sekä eri kalusto-

tyyppien sopivuudesta erilaisiin asiakasvaatimuksiin ja toimintaympäristöihin, olisi voitu rakentaa kestävämpi säädöspohja tulevaisuuden muutoksille. Tämä malli ei päättäjille kuitenkaan kelvannut, sanoo logistiikkapäällikkö Sakari Backlund. Eero Hakalan mielestä nykyisillä ajoneuvoyhdistelmien painoilla olisi pärjätty mainiosti. Hallitus on arvioinut painorajoitusten noston tuovan logistiikkakustannuksiin jopa 200 miljoonan säästöt vuositasolla, kun kalustoa on uusittu. Hakala pelkää, että kuljetusyrittäjä ei siivua tehostumisesta näe. – Uudistus on tehty teollisuutta ja kauppaa ajatellen, ei siitä ole hyötyä meikäläisille. Tukkikuormia metsäteollisuudelle ajava Valtonen suhtautuu tilanteeseen hieman optimistisemmin. Hän pitää selvänä, että myös kuljetusyrittäjien on hyödyttävä uudistuksesta. – Ajatus uudistuksessa on hyvä, kun kokonaispainoja nostamalla voidaan samalla kalustomäärällä kuljettaa enemmän. Tilanne, jossa ensin annetaan asetus ja vasta myöhemmin tiedetään, missä painavampia kuormia voi ajaa, on kuitenkin hankala.

Markkinoiden paras yrityspuhelin, budjetissa pysyvällä paketilla. Yritys 1000 + Samsung Galaxy S4

42

39 €/kk

Kertamaksulla 562 €. 24 kk sop. ALV 0 %.

synergia. yrittajat.fi

Sopiva Yritys 1000 sisältää: • 1000 min puhetta • 1000 viestiä • Netti jopa 21 Mbit/s Kuukausimaksuun sisältyy käyttö pohjolassa ja Baltiassa.

älä jää tUntemattomaksi sUUrUUdeksi. Uusi jäsenpalvelu Synergia yhdistää yrittäjät. Vihdoinkin voit kohdentaa markkinointiasi, löytää ja tulla löydetyksi. Rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi, voita Tallink Siljan Tukholman risteily kahdelle. synergia.yrittajat.fi

! ! lvlevleUlU säesnepnapa ä j j i i s s UU UU

Hanki omasi: • www.sonera.fi/yritys/s4 • Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat • Lähetä tekstiviesti SAMSUNG nroon18100, niin soitamme sinulle. Hinnat vain yritysasiakkaille. Alv 0 %.

13


14

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

RAVISTAJAT Aleksi poutanen

Kasvuun. Jussi Ahon luotsaama Fira teki täyskäännöksen liiketoimintamalliinsa neljä vuotta sitten. Se kannatti, sillä yhtiön liikevaihto on kolminkertaistunut sen jälkeen.

Fira taistelee vanhoja ase Yhtiöllä on vahva ideologia parantaa rakentamisen laatua kustannustehokkaasti yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

R

akennusliikkeenä aloittaneen Firan omistajat joutuivat tekemään kovia päätöksiä f inanssikriisin mainingeissa. Yksi vaihtoehto oli jopa lopettaa toiminta, vaikka yhtiö teki liikevaihtoa lähes 20 miljoonaa euroa ja liiketoiminta oli sujunut hyvin. – Perinteisen mallin skaalautuvuus tuli tiensä päähän. Emme voineet enää kasvaa Seinäjoelta käsin rakennusliikkeenä, sanoo toimitusjohtaja Jussi Aho. Hän oli juuri aloittamassa toimitusjohtajana ja oli mukana miettimässä vaihtoehtoja. Omistajat valitsivat kuitenkin kasvun tien. Samalla he rakensivat täysin uuden

liiketoimintamallin, joka on ravistanut rakennusalaa siitä lähtien. – Emme voi vain palkata hyviä tyyppejä. Pitää olla syvempi ajatus. Se vaatii muutosta omistajilta, hallitukselta, johdolta, henkilöstöltä ja koko toiminnalta, Aho kertoo. Ensimmäinen muutos oli laajentaa omistusta. Henkilöstöannin seurauksena omistajia on noin 30. Seuraavaksi puntariin joutuu hallitustyö.

Emme voi vain palkata hyviä tyyppejä. Pitää olla joku syvempi ajatus.

Asiakas keskiöön. Voimakkain muutos liiketoimintaan on palvelukeskeisyys. Ahon mukaan rakentaminen on perinteisesti gryndausta ja kilpailuurakointia, jossa asiakkaan tarpeet eivät ole keskiössä. – Siinä on paljon näkökohtia, jotka eivät tue yhä enemmän keski-

öön nousevaa asiakaslähtöisyyttä. Osapuolia on paljon ja heille selviää liian myöhään, mitä tuleman pitää. Asiakas toivoo vain, että projektiin tulee yhtenäinen joukko, jolla on yhtenäinen tavoite. Silloin tulee hyvä lopputulos, Aho lataa. Hän puhuu paljon yhteistyöstä,

Jussi Aho

laadusta ja kustannuksien hallinnasta. Osansa saavat viime vuosisadalta periytyneet hankemallit ja vanhakantainen ajattelu. – Kehittynyt kansakunta osaa ostaa hyvää osaamista ja palvelua. Perinteisissä rakennusalan hankemalleissa ei osteta osaamista vaan halvinta suorittamista. Fira on kehittänyt mallia, jossa alkuvaiheessa kerätään paras mahdollinen osaajatiimi kehittämään ja arvioimaan hanketta yhdessä asiakkaan kanssa. Jos rakennetaan terveystaloa, ryhmässä on väkeä aina lääkäreistä arkkitehteihin.

Gryndaus ei maistu. Fira on antanut alkuimpulssin ja ollut mukana kehitystyössä Järvenpään kaupungin omistamassa ja Tekesin


15

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

OSA

Näin Ravistajat sarja etenee

4/10

1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä

Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu).

Fira pähkinänkuoressa • Fira Oy on perustettu Seinäjoella vuonna 2002. Nykyisin omistajia on noin 30. Yhtiöllä ei ole varsinaista pääomistajaa. Suurinkin omistusosuus on 20 prosenttia. • Yhtiö oli alun perin rakennusliike, joka keskittyi pysäköintitaloihin ja betonirakentamiseen. • Vuonna 2009 Firan liiketoimintamalli muuttui. Uuden mallin mukaan Fira pyrkii muuttamaan toimintatavallaan alan vallitsevia tapoja ajatella ja toimia. Yhtiö kehittää ja toteuttaa rakennushankkeita

palvelulähtöisesti yrityksille sekä julkiselle sektorille. • Nykyään Firan tyypillisiä rakennuskohteita ovat liike- ja toimistotilat, hoivakiinteistöt, teollisuuskohteet ja voimalaitokset, pysäköintiratkaisut sekä vaativat maanalaiset rakenteet. • Fira-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 60 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluva tytäryhtiö Fira Palvelut Oy toi liikevaihdosta viidenneksen. • Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaalla.

enteita vastaan rahoittamassa projektissa, jossa tavoitteena on luoda integroitu malli julkiselle sektorille paremman rakentamisen laadun puolesta. – Annamme osaamisemme hankkeen parhaaksi, Aho sanoo. Hän myöntää uudenlaisen palveluajatuksen sisäistämisen toimialalla olevan välillä vaikeaa. Joka tapauksessa Firan liikevaihtoon strategia on tuonut vauhtia. Viime vuonna konserni teki arviolta 60 miljoonan euron liikevaihdon. Strategiaan linjattiin myös kannattavuustavoitteet. Ahon mukaan Fira ei harrasta gryndausta, sillä johdon ajatukset ovat yleensä siellä, missä ovat taloudelliset paineetkin. – Meillä on terve palveluyrityksen tase, hän kertoo.

Korruptio kitkettävä

>

Firan toimitusjohtaja Jussi Aho kavahtaa rakennusalan lieveilmiöitä eli harmaata taloutta sen kaikissa muodoissaan. – Rakennusala muuttuu, sen on pakko muuttua, toimitusjohtaja uskoo. Aho joutui tikunnokkaan, kun hän alkoi epäillä yhtiöön palkkaamaansa työpäällikköä väärinkäytöksistä Herttoniemen metrovalvomon työmaalla. Fira oli työmaan pääurakoitsija. Firan tekemä tutkinta-

pyyntö johti laajaan rikostutkintaan laajentuen koskemaan useita eri Helsingin kaupungin rakennusviraston rakennuttamia urakkakohteita. – Halusimme lopettaa rikollisen toiminnan kerralla. Se on aiheuttanut meille hirveän määrän työtä ja maineriskinkin. Yritykset eivät yleensä mainesyistä uskalla tehdä yhteistyötä poliisin kanssa. Tämä vaatii Suomessa uutta ajattelua, Aho sanoo.

Fira rikkoo alan perinteitä

>

Perinteisen rakennusliikkeen toimintamallin muuttuminen herättää kunnioitusta myös Ravistajat-asiantuntijaraadissa. Yrityksen strategiaan on kirjattu, että Fira on jatkossa rakennusalan palveluyritys. Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtajan Ulla Hiekkanen-Mäkelän mukaan toimintamalli on uskottava. Fira pystyy tehokkaasti selvittämään, priorisoimaan ja dokumentoimaan asiakkaan liiketoiminnan vaatimukset rakennushankkeelle. – Fira näkee palveluliiketoiminnan vaihtoehtoisena toimintatapana rakennusalalla vallalla oleville urakointimuodoille. Yhtiön tavoitteena on myös kasvattaa liiketoiminta vuoteen 2015 mennessä kansainväliseksi toiminnaksi konseptin avulla, Hiekkanen-Mäkelä kehuu. Myös Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen pitää Firaa Ravistajat-hengen mukaisena yrityksenä. – It-teknologian ja ohjelmistokehitysprosessien hyödyntäminen rakentamisessa on uudenlaista ja innovatiivista ajattelua, Ketonen sanoo.

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Pasi Ketonen

Kalevi Westerlund

Avoimuus iso valtti. Elisan myyntijohtaja Kalevi Westerlund lisää listaan mukaan vielä avoimuuden. – Avoimuus ja aito asiakaslähtöisyys syntyvät käyttäen nykyteknologian tuomia mahdollisuuksia, esimerkiksi ”virtuaalista rakentamista”, jolla varmistetaan kaikkien projektien osapuolten vaikuttamismahdollisuudet sekä sitoutuminen, Westerlund luettelee. Hänen mukaansa saumattoman kommunikaation avulla vältetään väärinkäsityksiä eikä yllätyksiä synny rakennusprojektin edetessä.

It-teknologian ja ohjelmistokehitysprosessien hyödyntäminen rakentamisessa on uudenlaista ajattelua. Pasi Ketonen

Kolme pointtia

1

Firan omistajat uskalsivat avoimesti pohtia yhtiönsä tulevaisuutta. Syntyi muutos.

2

Uusi ajatusmalli luo kasvua ja ravistelee toimialaa. Asiakas on oikeasti tärkein ja yhteistyöllä saavutetaan laatua sekä kustannustehokkuutta.

3

Fira välttelee velkaantumista eli pitää näppinsä erossa gryndauksesta.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi Ääniä annettu 5 677


16

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013 Jussi Partanen

Timo Sorvali: Hyvä porukka tekee kylän Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Herätimme vanhan kyläyhdistyksen henkiin 18 vuotta sitten, kun Tykköön kyläkoulu oli lakkauttamisuhan alla. Minut valittiin puheenjohtajaksi, osin siksi, että olen yrittäjä, osin siksi, että lapseni olivat tuolloin kouluikäisiä. Olen toiminut Tykköön kyläyhdistyksen puheenjohtajana siitä lähtien. Hyvällä porukalla kyläyhdistystä on mukavaa pyörittää, eikä vastuu tunnu raskaalta. Minulla on hyvät verkostot, joten kun kysyn, haluaisiko joku muu ottaa tämän homman, sanotaan, että se olisi kauhia paikka, kun sinulla on kaikki tutut jo olemassa. Teen työni yrittäjänä pääosin yksin tietokoneen ääressä, joten on helpotus päästä ihmisten pariin, esimerkiksi rakentamaan. Meille valmistui syksyllä 2010 kylätalo, joka tehtiin

kahdeksassa kuukaudessa pääasiassa talkootyönä. Esimerkiksi anturan valu tehtiin talkoina, innokkaiden amatöörirakentajien voimin. Ammattimiehiksi kylältä löytyi sähkömies sekä putkimies. Kylätalo on yhteisön keskipiste. Meillä on monenlaisia tapahtumia, viimeksi kevättori, kesäkuussa taas on Rokki-kokki-lastenkonsertti. Kesäisin talolla lämpiää joka toinen keskiviikko savusauna kyläläisten käyttöön. Saimme elävöitettyä kylää EU:n tukemilla Leader-hankkeilla, joita on toteutettu kaikkiaan viisi. Ensimmäisessä kartoitimme kylällä olevia tyhjiä asuntoja, joita sitten saatiin myyntiin. Kylälle muutti 2000-luvun alussa 35 uutta asukasta, joka osaltaan auttoi kyläkoulun säilyttämisessä tähän kevääseen asti. Nyt asukkaita on 175, kun koko Jämijärven asukasmäärä on noin 2 000.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Hanke myös yhdisti selvästi kyläläisiä. Kyläyhdistyksessä on parikymmentä aktiivia, mutta isompia ponnistuksia varten väkeä saadaan enemmän liikkeelle. Olemme onnistuneet katsomaan hyvin eteenpäin, emme ole jääneet miettimään, mitä olisi pitänyt tehdä. Seuraavaksi kokeilemme kyläyhteisön voimin kesäkioskin pyörittämistä. Ajatuksena on tarjota paikallisille nuorille ensimmäinen kesätyöpaikka ja näin auttaa heitä elämässä eteenpäin. Sain palkinnon Satakunnan vuoden kylätoimijana vuonna 2011, Tykköö taas palkittiin Satakunnan kyläpalkinnolla 2012. Avain menestyvään kylätoimintaan on sen huomaaminen, että asiat pitää tehdä itse. Kylä säilyy elävänä omalla työllä ja toiminnalla, kukaan ei kanna puolestanne vettä kaivoon.

Kirjanpitoa ja EU-neuvontaa • Timo Sorvalin yritys Jämijärjen Agritilit on tilitoimisto. Yritys tarjoaa esimerkiksi kirjanpitopalveluita, viljelysuunnittelua, EU-tukineuvontaa ja veroneuvontaa. Sorvalin lisäksi yrityksessä on yksi osa-aikainen työntekijä. Asiakkaina on pienyrityksiä, yhdistyksiä ja maatalousyrittäjiä.

Kun haluat parantaa autoilusi kannattavuutta

Sinä tiedät kuljetustarpeesi, meillä on siihen ratkaisut. Monipuolisesti, joustavasti ja ehdottoman kokonaistaloudellisesti. Mercedes-Benzin Charterway-kokonaisuus tarjoaa järkeviä ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja tarvitsitpa autoa satunnaiseen ajoon tai jokapäiväiseen kuljettamiseen. Kun haluat parantaa autoilusi kannattavuutta, on Charterway helpoin ratkaisu tähän. Ota yhteyttä niin tehdään juuri sinulle parhaiten sopiva kokonaisuus.

Charterway Rent Autot ajossa ilman pääoman sitomista. Vuokraa mieleisesi auto ja aja huoletta – vuokramaksut kattavat kaikki huollot. Charterway Huolenpitosopimus Huolto- ja korjauskulut tarkasti tiedossa vuosiksi eteenpäin, kiinteään kuukausihintaan. Mahdollisuus 100 % hyvitykseen maksujen ja kulujen erotuksesta sopimuksen päätyttyä! Charterway Huoltoleasing Alle toiveidesi mukainen auto ja käyttöösi räätälöidyt ratkaisut toimintavarmuutesi parantamiseen. Ajoneuvoleasing ja huolto yhdestä paikasta.

www.yrittajat.fi/ratkaisuja/mercedes-benz


uutiset

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Otetaanko yrittäjä huomioon seudullasi?

Kyllä. Pienessä kunnassa asioita mietitään yhdessä, jos yrittäjä on yhteydessä. Toimimme nopeasti ja joustavasti.

Mihin viet yritystäsi? Vain puolet suomalaisista työntekijöistä on sitä mieltä, että johdolla on selkeä näkemys yrityksen suunnasta, ja että johto pitää antamansa lupaukset. Johdon ei myöskään koeta arvostavan hyvin tehtyä työtä, eikä työntekijöitä kohdata kokonaisina ihmisinä. Palkka ei vastaa työn vaativuutta eikä tunnustuksia jaeta tasapuolisesti. Tiedot selviävät Suomalaisen työelämän tila 2013 -tutkimuksesta.

Great Place to Work Instituten teettämässä kyselyssä tutkittiin suomalaisen työelämän tilaa selvittämällä työntekijöiden kokemuksia työpaikoistaan. ”Kokonaisuudessaan tämä on todella hyvä työpaikka” -väittämän allekirjoittaa vain hieman yli puolet tutkituista. Mitä isompi organisaatio, sitä huonommin siellä viihdytään. Organisaation koon vaikutus työtyyty-

väisyyteen on kuitenkin yllättävän pieni. Heikointa työviihtyvyys on Itä-Suomessa ja parasta Pohjois-Suomessa. – Tutkimustuloksen perusteella uskallan väittää, että keskimääräisissä suomalaisissa työpaikoissa työskentelee huonosti johdettu, työstään ja organisaatiostaan vieraantunut työntekijä, sanoo Great Place to Work Institute Finlandin toimitusjohtaja Panu Luukka.

60

Latinalaisen Amerikan taloudet investoivat voimakkaasti satamiin ja lentokenttiin, arviolta jopa 60 miljardia dollaria. Finpron mukaan suomalaisillekin riittää alueella kosolti töitä.

Juha Myyryläinen, Pukkilan kunnanjohtaja

Kyllä. Yrittäjävaikutusten arviointi on jo päätetty ottaa käyttöön Lieksassa ja Nurmes harkitsee asiaa.

Jäsenetua Yrittäjille!

Minna Heikkinen, Pielisen Karjalan kehittämiskeskus

Otetaan. Huomioimme yritysvaikutuksen ja meillä on yrittäjäystävällinen ilme kunnan toiminnassa Se näkyy työpaikkojen kasvuna pk-yrityksissä.

-2,2

Jäsenkortilla

snt/l

polttoaineesta* ta*

Seppo Alatörmänen, Enontekiön kunnanvaltuuston puheenjohtaja

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

Yrityskortilla

-2,7

snt/l

polttoaineesta*

Kyllä. Meillä on muun muassa yhteinen elinkeinoasioita käsittelevä ryhmä, jossa vahvistetaan yrittäjien ja kunnan välisiä suhteita.

17


18

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Naamamerkit tulevat hymynaamakuvat:evira

Viranomaiset aloittavat ravintoloiden ja elintarvikemyymälöiden arvioinnin hymyja mutrunaamoilla.

>

Hannu Hallamaa

E

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

lintarvikevalvojien ravintoloihin ja elintarvikemyymälöihin tekemien tarkastusten tietoja ryhdytään toukokuun aikana julkaisemaan internetissä. Tarkastusten läpinäkyvyyttä lisäävän ohjelman nimi on Oiva, ja arviointituloksia kuvataan neliportaisella hymynaama-asteikolla. Ensi vuoden alusta Oivanaamoja alkaa näkyä myös liikkeiden ovissa. Valvontatietojen julkaisulle pyritään elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä ja yhtenäistämään valvontakäytäntöjä sekä parantamaan kuluttajien mahdollisuuksia tehdä valintoja. Jyväskylän seudulla toimivan Grilli 21 -ketjun yrittäjä Markku Mäkinen suhtautuu uudistukseen varauksella. – Suomalaiset ponnistavat liikkeelle negatiivisen kautta. Huono arvio huomataan, muttei hyvää. Mäkinen sanoo pelkäävänsä, että surullisemman naaman saavan yrityksen kannalta merkistä voi tulla leimaava. Hän luottaisi ennemmin asiakaspalautteen voimaan kuin julkiseen viranomaisarviointiin. Mikään uusi innovaatio tarkastustietojen julkisuus ei kansainväli-

Perushyvä suoritus riittää

sesti ole. Helsingissä ja Turussa toimivan Vegemestan yrittäjä Robert Ramstedt kertoo tutustuneensa vastaavaan järjestelmään Tanskassa. – On jo aikakin, että tällainen systeemi tulee Suomeen. Ei siitä pitäisi kenellekään olla haittaa. Jos tietoa ei halua julkaistavaksi, silloin on jotain piilotettavaa. Ramstedt toivoo, että myös elintarvikevalvontaa suorittavat virkamiehet hahmottaisivat julkisuuden kasvamisen lisäävän myös heidän vastuutaan. Hän uskoo muutoksen lisäävän suomalaisten yrittäjien tietoisuutta elintarviketurvallisuus-

asioista jo nykyiseltäkin korkealta tasolta.

Vuoden mittainen rypistys. Eviran arvion mukaan kaikkien elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevien toimijoiden tarkastaminen kestää vähintään vuoden verran. Uuden ohjeistuksen mukaiset tarkastukset ovat parhaillaan käynnissä ympäri maata ja niiden tuloksia syötetään internet-palveluun. Tarkastuksen tuottamia hymynaamoja voi liikkeen oveen laittaa heti ne saatuaan, vaikka pakolliseksi tuloksista ilmoittaminen

tulee vasta vuoden 2014 alussa. Oiva-järjestelmään siirtymisen taustalla on lakimuutos, joka edellyttää elintarvikevalvonnan tulosten kertomista kuluttajille, kertoo Eviran ylitarkastaja Marina Häggman. Samalla kunnallisen elintarvikevalvonnan ohjeistus yhdenmukaistettiin, jotta kuluttajien elämä ja Eviran seurantatyö helpottuisivat. – Yritysten kannalta ainoa uusi asia on se, että valvontatulokset julkistetaan. Jos valvonnan perusteella saatu hymy ei miellytä, riittää, kun laittaa asiat kuntoon.

Onko käynyt niin, ettet ole kuullutkaan koko Oiva-järjestelmästä? Ei huolta. Jos asiat hoidetaan yrityksessäsi kunnolla, saat mairean hymyn niin että heilahtaa, vakuuttaa Eviran ylitarkastaja Marina Häggman. Elintarvikevalvontaan ei tule hymynaamojen myötä uusia vaatimuksia. – Oivallisen hymyn saa, jos valvottavat asiat ovat lain vaatimassa kunnossa. Eli esimerkiksi ravintolan siisteyden ja hygieniaasioiden pitää olla vaaditulla tasolla, kuten myös elintarvikkeiden säilytyksen. Oiva-tarkastuksessa ei anneta ainoastaan yksittäistä hymynaamaa, vaan yhteensä parikymmentä arvosanaa A4-arkille. Jokainen tarkastettava kategoria saa oman hymynaamansa, joista eräänlaiseksi yleisarvosanaksi nostetaan heikoin suoritus. Häggman muistuttaa, että elintarviketarkastajat käyvät läpi samoja turvallisuusasioita kuin aikaisemminkin, sillä lainsäädäntö ei tältä osin ole muuttunut. Pieniä tarkistuksia linjanvetoihin voi alueellisesti tulla Eviran uudistamien ohjeiden myötä esimerkiksi sen suhteen, mitä työvaatteilta vaaditaan.

Anna Lundén: Läheisyyttä verotukseen Kolumni Anna Lundén

anna.lunden@yrittajat.fi

Läheisyyden puute on monille uusi ilmiö käytännön verotyössä.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien veroasioiden johtaja.

V

erohallinto on tehnyt viime vuosina töitä, jotta yritykset voivat täyttää velvollisuutensa ja maksaa veronsa mahdollisimman helposti. Uudistukset ovat vähentäneet byrokratiaa. Suomen Yrittäjät kartoitti virtaviivaistuksia ja kävi alkuvuodesta esittelemässä Verohallinnolle yrittäjien näkemyksiä kehityssuunnista. Työtä myös jatketaan. Verotuksen osaamista on keskitetty viime vuosina valtakunnallisiin palvelupisteisiin. Erikoistuminen tuo mukanaan laatua, mikä on positiivista. Toinen puoli asiasta on näkynyt palvelupisteiden lakkautuksina. Ennen yrittäjä saattoi käydä tulkinnanvaraisissa asioissa keskustelemassa verovalmistelijan kanssa. Läheisyyden puute on monille uusi ilmiö käytännön verotyössä.

Yrittäjien mielestä tiedonvaihdossa voitaisiin omaksua myös uutta tekniikkaa jopa nopeammin kuin on tehty. Säästöä saadaan usein aikaan pienilläkin korjauksilla. Skannaukset ovat yrityksissä tätä päivää. Esimerkiksi verotarkastuskertomukset tulisi saada myös sähköisinä. Lisäksi tilitoimiston, jolla on yrityksen tunnisteet, tulisi voida käydä kirjeenvaihtoa sähköpostilla yrityksen puolesta. Itsepalveluna tulostettavat reaaliaikaiset todistukset veronmaksusta edustaisivat niin ikään tämän päivän tekniikkaa paremmin kuin kuukausittain postitse lähetettävät todistukset. Tarjouspyyntöjen aikataulut ovat tiukkoja ja mukana on nykyisin oltava todistus verojen ajantasaisesta maksusta. Tulostus nettipalveluna toisi kaikille säästöjä. Hallinnossa on vastikään

aloitettu tällaisen ajantasaisen rekisterin valmistelu. Listaa riittää. Yrittäjät kokoaa Verohallinnolle edelleen ehdotuksia sähköisten tietoluovutusten rationalisoimisesta ja näillä yhteiskunnalle saatavista säästöistä. Veronkorotukset nousevat yrittäjien palautteessa usein puheeksi, vaikka säännökset eivät ole muuttuneet. Säännönmukaisen verotuksen yhteydessä määrättävät veronkorotukset ovat ongelmallisia, jos lainsäädäntö on tulkinnallista. Esimerkiksi uusien kannusteiden, kuten t&k-vähennyksen hylkääminen ei saisi johtaa lainkaan veronkorotuksiin, koska lain määritelmä on todella tulkinnallinen. Suhteettomat sanktiot luovat vain tyytymättömyyttä koko järjestelmään.


5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

19


20

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Suomalaisilla pelin paikka Kiinalaiset vannovat nyt energiatehokkuuden nimiin. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

K

iinalaiset teollisuusyritykset etsivät kuumeisesti energiaa säästäviä ratkaisuja eri puolilta maailmaa. Taustalla on sama ongelma kuin länsimaissakin: jatkuvasti nouseva energian hinta, mutta tämän lisäksi Kiinassa energiantarve kasvaa 5 – 10 prosentin vuosivauhtia. Ilmastorahoitukseen erikoistuneen Greenstreamin liiketoimintajohtaja Pirita Mikkanen kuvaa markkinoita rajattomaksi Suomen kokoluokan kannalta. – Kiinan kanssa on tehtävä liiketoimintaa nyt tai sitten ei leikitä kymmenen vuoden kuluttua ollenkaan, Mikkanen sanoo.

jarkko virtanen

Greenstream on veturina Tekesin rahoittamassa kahden vuoden ohjelmassa, jossa rakennetaan yhdessä suomalaisten teknologiatoimittajien kanssa asiakkuuksia Kiinaan. Ohjelma on yksi Team Finlandin pilottihankkeista. Suomalaiset cleantechalan yritykset käyvät läpi Greenstreamin kanssa yrityksen potentiaalin ja kyvyn pärjätä Kiinassa. Analyysien perusteella kehitetään yrityksen kilpailukykyä Kiinan markkinoille. – Katsomme tilannetta nimenomaan kiinalaisten näkökulmasta ja saatamme tietää konkreettisen laitoksen, jolla on oikeita tarpeita energiansäästöön. Se on valtava askel kohti oikeaa myyntiä, Mikkanen summaa. Greenstream voi olla myös itse koko projektin rahoittaja, jolloin yhtiön asiakkaana on kiinalainen teollisuuslaitos ja suomalainen cleantech-yritys toimittaa laitokselle energiaa säästävän ratkaisun.

Rohkeasti mukaan. Huhtikuussa käynnistyneessä ohjelmassa on mukana kym-

Kiinan kanssa on tehtävä liiketoimintaa nyt tai sitten ei leikitä kymmenen vuoden kuluttua ollenkaan. Pirita Mikkanen

menen cleantech-yritystä, joiden liikevaihto on muutamista miljoonista kymmeniin miljooniin euroihin. Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä niin ikään kymmenen yrityksen kanssa. Ohjelman hinta on liikevaihdosta riippuen 5 000 – 25 000 euroa. – Saimme tehtyä yhden sopimuksen jo kiinalaisen paperitehtaan kanssa, jonka energiatehokkuus paranee suomalaisyrityksen ansiosta, Mikkanen kertoo. Hänen mukaansa yrityksen koko ei ole esteenä Kiinan markkinoille pääsemiseksi, mutta panostuksia on

kiinan asiantuntija. Pirita Mikkanen kertoo, että Greenstreamilla on 70 projektia eri puolilla Kiinaa. tehtävä. Yhden työntekijän pitää olla valmis viettämään paikan päällä ainakin suurimman osan vuodesta. – Teknologian täytyy olla myös skaalautuva kokonaisratkaisu ja monistettavissa

tarvittaessa nopeasti yhdestä tehtaasta 200 tehtaaseen, Mikkanen opastaa. Kysymys onkin enemmän uskalluksesta, jos teknologia on kunnossa. Suomalaisilla on nimittäin omat vahvuu-

tensa kovassakin kilpailussa. – Meillä on kyky uudistaa teollisuutta, jossa on pitkät investointisyklit. Se on sitä jalat maassa -insinööriosaamista ja siihen yhdistyy vielä hi-tech, Mikkanen sanoo.

Kaipaako toimistosi tarvikkeita? Yrittäjä, liittymällä myymälöidemme kanta-asiakkaaksi, saat helposti toimistotarvikkeita ja keskittämällä tuntuvia etuja ostoksistasi. Kysy lisää myymälästämme tai lue osoitteesta www.staples.fi

Staples-myymälät: Helsinki Lauttasaari Lauttasaarentie 52, 00200 Helsinki

Sörnäinen Vanha Talvitie 8 B (Tukkutori), 00580 Helsinki

Yhteistyössä: Tampere Kuokkamaantie 4 A, 33800 Tampere

Turku Hovioikeudenkatu 2, 20500 Turku

Lahti Linjakatu 4, 15100 Lahti

Jyväskylä Seppälänkankaan Liikekeskus Sorastajantie 1, 40320 Jyväskylä

Kuopio Puijonkatu 45, 70300 Kuopio


uutiset

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Tällainen on uusi viiden euron seteli Uusia viiden euron seteleitä on ollut liikkeellä jo kohta kuukauden. Julkisuuteen on tullut ainakin yksi tapaus, jossa yrittäjä on kieltäytynyt ottamaan asiakkaalta vastaan uusia seteleitä, koska ei ole niitä tunnistanut. Suomen Pankin rahatekniikan päällikön Paavo Pertun mukaan setelien vaihtaminen on kuukausia kestävä prosessi. Yrittäjien on syytä varautua myös siihen, että uusia vanhojakin seteleitä lasketaan liikkeelle.

– Käyttämättömiä vanhoja viitosia on varastossa. Niitä tulee vielä jossain vaiheessa, Perttu vahvistaa. Uudet viiden euron setelit ovat osa Europa-

sarjaa, jolla on haluttu luoda yhtenäisyyttä. Nyrkkisääntönä vanhoihin seteleihin verrattuna on se, että vesileimassa ja hologrammissa on Europa-neidon kasvokuva ja että setelin etupuolella on liukuväri. – Kymmenen euron seteli tulee todennäköisesti ensi vuonna. Ilmoitamme siitä kyllä hyvissä ajoin, Perttu lupaa.

8,4

21

Työttömyys nousee 8,4 prosenttiin tänä vuonna ja pysyy samalla tasolla ensi vuonna. Työttömyystilanne heikkenee erityisesti Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Lapissa.

Martti Pallari: Opetuksen laatua on lisättävä Kolumni MARTTI PALLARI

martti.pallari@yrittajat.fi

Kyselyn tulokset asettavat ammattikorkeakoulut uusien valintojen eteen.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

A

mmattikorkeakoulut ovat resursseineen merkittäviä toimijoi-

ta alueillansa. Omalta osaltaan ne luovat pohjaa yrittämiselle. Yrittäjien näkökulmasta kysymys on ennen kaikkea ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta ja yhteistyöstä tutkimus- ja tuotekehityksessä. Ammattikorkeakouluilta voidaan odottaa myös panosta uuden yrittäjyyden aikaansaamisessa. Vaikka ammattikorkeakouluilla on vahva alueellisen toimijan leima, niiden vaikuttavuutta oman alueensa näkökulmasta ei ole juurikaan selvitetty. Tästä havainnosta liikkeelle lähtien Suomen Yrittäjät, Arene ry ja Amk-Tutka-verkosto tekivät laajahkon kyselytutkimuksen Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille.

Yli puolet yrittäjistä ilmoitti tekevänsä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys, sitä paremmat kokemukset yhteistyöstä oli ollut. Yli puolet yrittäjistä uskoo yhteistyön alueen ammattikorkeakoulun kanssa pysyvän entisellään tai paranevan tulevaisuudessa. Pienten yritysten osalta yhteistyö on ollut kuitenkin varsin ohutta. Tämä tutkimustulos asettaa haasteen jatkoa ajatellen. Yhteistyötä on lisättävä jatkossa juuri näiden yritysten osalta! Ongelmat yhteistyön vähäisyydestä pienten yritysten kohdalla johtunevat muun muassa palvelujen sisällöstä ja siitä, että ammattikorkeakoulujen palveluja ei tunneta. Opiskelijayhteistyö on yleisin yhteistyömuoto. Seuraavana tulevat koulu-

tusyhteistyö ja kolmantena tutkimus- ja kehitysyhteistyö. Jossakin määrin yllättävä ja ehkä samalla odotettukin tulos oli se, että vain noin kolmannes kyselyyn vastanneista koki, että ammattikorkeakouluopiskelijoilla valmistuttuansa on riittävät valmiudet toimia yrittäjinä! Jossakin määrin linjassa tämän tutkimustuloksen kanssa on se, että vain hieman yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi yleiset työelämävalmiudet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla riittäviksi. Edellä kuvatun kyselyn tulokset asettavat ammattikorkeakoulut uusien valintojen eteen. Opetuksen laatua sekä yhteistyötä erityisesti pienyritysten kanssa on lisättävä.

Nissan. Innovation that excites.

NISSAN HYÖTYAJONEUVOT UUDISTA BISNESMALLISI

NYT kATTAVASTI VArUSTELTUINA wOrkINg STAr EDITION -ErIkOISMALLEINA

NISSAN NV200 wOrkINg STAr EDITION

23 000 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 17 548,83 €, autovero 4 851,17 €) • Reilu tavaratila (4,2 m3) • Tilaa kahdelle eurolavalle • Vakiovarusteena mm. ilmastointi, ajotietokone, keskuslukitus, Integroitu navigointilaite peruutuskameralla, jossa 5’’ LCDvärinäyttö, MP3-yhteensopiva CD/radio sekä Bluetooth. NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2–5,3 l/100 km, CO2 -päästöt 135–139 g/km. Primastar-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,5-7,9 l/100 km, CO2 -päästöt 178–202 g/km.

NISSAN PrIMASTAr wOrkINg STAr EDITION ALk.

28 814,68 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 24 676,00, autovero 3 538,68 €) Ominaisuudet mm. • Ilmastointi • CD/Radio Bluetooth • Lisälämmitin kellolla • Tavaratila 5,9 m3, kantavuus n. 1 200 kg • Toimintasäde tankillisella jopa 1 300 km

LISää BISNESIDEOITA: NISSAN.fI


22

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

debatti

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Ensi syksystä lähtien työntekijä saa kaikki vuosilomalla

Muut lehdet

sairastamansa päivät loman jälkeen vapaaksi. Yrittäjä Marjo Veitonmäki ja STTK:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Jukka Ihanus väittelevät siitä, mikä järki tässä lakimuutoksessa on.

Lokakuun alusta lähtien työntekijä voi siirtää vuosilomaansa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän sairastuu vuosilomallaan. Nykyisinhän loman saa siirtää vasta, kun sairaus on jatkunut viikon. Lakimuutos on järjetön. Työvoimakustannuksia, jotka johtuvat muusta kuin tehdystä työajasta, ei pidä nostaa. Sen sijaan tarvitsemme työllisyyden kasvua tukevia ratkaisuja. Lakimuutos lisää työnantajien kustannuksia ja riskiä sekä vähentää työllistämishaluja. Muutos johtui EU-tuomioistuimen tulkinnasta. Olisiko tätä tulkintaa voinut soveltaa työllistäviä pk-yrityksiä vähemmän rasittaen?

Yksityissairaaloiden kysyntä syntyy siitä, kun vauraat, vanhenevat ihmiset haluavat nopeasti hyvää hoitoa ja julkisella puolella hoitojonot ovat pitkät. Terveyspalvelualan liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen Helsingin Sanomissa

Vakuutusyhtiöiden rooli yritysrahoituksessa voi tulevina vuosina kasvaa. Sitä varten tarvitaan yrityksen tulos- ja tasetietojen lisäksi myös yritysanalyysejä.

Työ- ja elinkeinoministeriö laski, että lakimuutos maksaa työnantajille vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Työnantaja maksaa poissaolosta kahdesti – sairauspoissaolosta ja siirretystä lomasta. Muutos lyhentää muutenkin lyhyttä työaikaa ja vähentää työpanosta, jolloin tuottavuus laskee. Tämä heikentää edelleen kilpailukykyämme. Muutos koskee raskaimmin pieniä ja keskisuuria työvaltaisia aloja. Miten työntekijäjärjestössä asia nähdään – eikö näin vähennetä yritysten halukkuutta työllistää?

LähiTapiolan pääjohtaja Erkki Moisander Etelä-Suomen Sanomissa

Harvan toimialan käyrät osoittavat tänä päivänä kasvua. Luomu on positiivinen poikkeus.

Kun lakimuutos tulee voimaan, pitäisi ottaa käyttöön ensimmäisen päivän karenssisääntö, eli ensimmäinen sairauspoissaolopäivä olisi palkaton. Näin hillittäisiin sairauspoissaolosäännön epäasianmukaista käyttämistä myös vuosilomalla. Työehtosopimuksia on vaikeaa tältä osin muuttaa, mutta aloittaa voitaisiin säätämällä työsopimuslakiin karenssipäiväsääntö. Samoin Suomen pitäisi ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa sairausajalta maksetaan 80 prosenttia palkasta. Miten työntekijäpuolelta voitaisiin tulla vastaan jakamaan riskiä?

Europarlamentaarikko Tarja Cronberg Vihreässä Langassa

Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki Helsingin Sanomissa

aleksi poutanen

Suomi on lähes suunnitelmatalous, sillä julkisen talouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on niin suuri.

Marjo Veitonmäki Yrittäjä

Kirje | Mikko Kivinen

Hallitukselta unohtui yritysvaikutusten arviointi

T

alouselämä uutisoi huhtikuussa hallituksen kehysriihessä tekemästä päätöksestä poistaa yritysten edustuskulujen vähennyskelpoisuus täydellisesti ensi vuodesta alkaen. Talouselämän haastattelema valtiovarainministeriön virkamies toteaa, ettei päätöksen seurauksia ole pystytty lainkaan arvioimaan. Asiasta ei ole myöskään käyty minkäänlaista julkista keskustelua ennen kehysriiheä. Edustuskulujen vähennysoikeuden poistaminen tulee epäilemättä vähentämään yritysten edustuskuluihin käyttämää rahamäärää ja samalla ajamaan useat ravintola- ja matkailualan yrittäjät ahtaalle, ja lisäämään

Toimintaympäristö Suomessa ei ole yrityksille vakaa ja helposti ennakoitavissa. alan työttömyyttä. Hallituksen äkkinäiset ja osittain täydessä hiljaisuudessa tehdyt, ilman julkista keskustelua toteutetut suunnanmuutokset

verotuksessa ovat aiheuttaneet sen, että toimintaympäristö Suomessa ei ole yrityksille vakaa ja helposti ennakoitavissa. Yhteisöveron alennus tarjoillaan pitkällä kepillä, suurimpana hyötyjänä suurta tulosta tekevät yhtiöt. Pienten yhtiöiden kasvumahdollisuuksia olisi parannettu merkittävästi, jos hallitus olisi yhteisöveron laskemisen lisäksi määritellyt yhteisöveron progressiiviseksi niin, että alle sadan tuhannen euron tulos olisi yhteisöverosta täysin vapaa ja yhteisöveroa kerättäisiin vain tämän ylimenevältä osalta. Tämä olisi tukenut pienten yhtiöiden investointi- ja rekrytointimahdollisuuksia merkittävästi nyt tehtyä päätöstä enemmän, samalla kuitenkin säilyttäen suurten yhtiöiden tuoman suuren

yhteisöverotulon. Kaikista Suomessa vuonna 2011 työllistäneistä yrityksistä pienten ja keskisuurten yritysten osuus oli 99,3 prosenttia. Alle kymmenen työntekijää työllistävien mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä oli vastaavasti 93,4 prosenttia ja kaikista työnantajayrityksistä 81,1 prosenttia. On siis syytä kysyä, unohtuiko hallitukselta kehysriihessä yritysvaikutusten arviointi?

Mikko Kivinen, Scene Group Oy:n toimitusjohtaja


23

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Nykyään työnantajakin voi pitää kiinni oikeuksistaan, vaikka oikeudessakin. Olen parin vuosikymmenen aikana kertyneen asianajokokemuksen aikana huomannut, että asenteet ovat onneksi muuttumassa eikä työntekijä ole läheskään aina oikeassa tuomioistuimenkaan mielestä. Jaana Juutilainen kommentoi sairauslomariitajuttua

Kysely Kiristääkö pankkisi lainaehtojasi?

Jos työntekijällä on aito mahdollisuus pitää vuosiloma, se palauttaa työn rasituksista. Tämä edesauttaa työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. EU-tuomioistuin totesi, että vuosilomalla ja sairauslomalla on erilaiset tavoitteet. Jos vuosiloma kuluu sairastaen, työntekijä ei ehdi palautua, ja työ kuormittaa vain aikaisempaa enemmän. Suomella ei ollut liikkumatilaa.

AINAKAAN VIELÄ EI OLE SITÄ TEHNYT

29 %

KYLLÄ

EN TARVITSE LAINAA

47 % EI

12 % 12 % Facebook-pikakyselyyn saatiin 17 vastausta.

Monissa EU-maissa on ollut vastaava lainsäädäntö jo aiemmin voimassa. Jos tämä olisi työllistämisen este, Saksassa ei olisi syntynyt uusia työpaikkoja. Yksittäisen tekijän vaikutusta työllistämiseen ei tule liioitella. Keskustelussa usein unohtuu, että moni työntekijä tulee sairaana töihin, kun ei halua lisätä työkaverien taakkaa. Tämä johtaa siihen, että sairaana työskennellessä työn laatu ja tuottavuus kärsii, ja muutkin saattavat sairastua.

Kustantaja ja julkaisija Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 92 692 kpl (LT 2012). ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Pääsääntöisesti työntekijällä on lain ja TESien perusteella oikeus palkkaan ensimmäisenä sairauspäivänä. TESien määräykset ovat neuvoteltu kokonaisuus työehdoista alan tarpeisiin. Jos yhtä yksityiskohtaa muutetaan, se vaikuttaa työehtojen kokonaisuuteen. Joissakin työehtosopimuksissa on säädetty karenssipäivistä, kun sen on katsottu sopivan osaksi alan työehtoja. Työnantaja saa maksamastaan palkasta korvauksen Kelalta omavastuuajan jälkeen. Kelan toimintaa rahoittamassa ovat palkansaajat veronmaksajina ja vakuutusmaksujen kautta. Näin he ovat mukana kantamassa riskiä. Karenssikeskustelua hedelmällisempää olisi etsiä yhdessä keinoja pitkien sairauslomien lyhentämiseen. Siinä onnistumisella olisi suuri merkitys yhteiskunnan ja työnantajien kustannuksille. aleksi poutanen

Jukka Ihanus STTK:n yhteiskuntasuhdepäällikkö

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


24

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

arjessa Jere Lauha

Juurevasti. Saimaan Juomatehtaan yrittäjä Pertti Oksa (vas.) ja kehitysjohtaja Jussi Laukkanen uskovat paikallisen oluen nousuun.

yrittäjän arjessa

Panimobuumin harja Mikkeliin uuden panimon avanneelle Pertti Oksalle olut on intohimoa ja tiukkaa bisnestä. Mikkeli Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

H

itsipillit rätisevät vielä, mutta olutta täällä tehdään jo. Panimoyrittäjä Pertti Oksan hymyn loiste kilpailee valtavien rosterisammioiden kanssa. Tähän mikkeliläisellä teollisuusalueella sijaitsevaan panimoon mies on upottanut jo 1,5 miljoonaa euroa. Kun kaikki on valmista, investoinnin määräksi tulee noin kaksi miljoonaa euroa. Tässä taloustilanteessa hanke kuulostaa melkeinpä uhkarohkealta, mutta pankkilaina järjestyi. – Meillä oli kotityöt tehtynä ja valmiit

tuotteet, se helpotti rahan saantia. Haihatteluun ei nyt saa rahaa, Oksa toteaa. Lainan lisäksi Oksa laittoi peliin omia rahojaan. Saimaan Juomatehtaan kannalta kyseessä oli pakkorako, sillä kasvamiseksi täytyi investoida. Jos uusiin tiloihin ei olisi satsattu, nyt alas ajettu Lappeenrannan panimo olisi pitänyt remontoida täysin. Vaikka pienpanimoala on hyvässä kasvussa, yleinen taloustilanne mietityttää yrittäjää. Pienpanimoiden oluet kun ovat luksustuotteita. – Ei tämä toki riskitöntä ole, sen myönnän.

Miljoonakerhoon. Aiemmin Lappeenrannassa toiminut yhtiö arvioi nousevansa uuden panimon myötä maan kolmanneksi suurimmaksi pienpanimoksi. Ensi vuonna tuotanto ylittää miljoonan litran rajapyykin, Oksa uskoo. Kapasiteettia Mikkelin laitoksella on yli kahden miljoonan litran vuosituotantoon. Työntekijöitä laitoksella on aluksi seitsemän, mutta piakkoin toistakymmentä. Oksalle olut on intohimo, kuten olutkulttuurin edistäminenkin. Mies korostaa

Saimaan Juomatehtaan olevan kasvuhakuista liiketoimintaa, mutta puhuu samalla lähiruuan, luomun ja lähijuoman puolesta. 1990-luvulla alkanut panimoura ja alan seuraaminen on opettanut Oksalle, että pienpanimossa pitää olla ammattitaitoa ja liiketalousosaamista oluenrakkauden lisäksi – muuten toimintaa on vaikeaa saada kestäväksi. – Ammattimaiset ja erilaisella tavalla asioita tekevät tulokkaat ovat alalle tervetulleita, sillä he tuovat lisää positiivista kierrettä. Pienpanimoiden osuus myydyistä olutlitroista on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Nyt osuus on 2,6 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa varaa kasvuun on, sillä esimerkiksi Tanskassa pienpanimoiden osuus myynnistä on lähes kolminkertainen. – Uskon, että ihmisten kiinnostuksen kasvu pienpanimoiden oluisiin jatkuu, Oksa sanoo.

Parempaa olutta kauppoihin. Mutkia nousuun voi tuoda ostovoiman heikkenemi-

nen tai valtiovallan toiminta, kuten arvolisätai alkoholiveron korotus. Myös mahdollinen alkoholin mainostuskielto heittäisi kapuloita juuri vähemmän tunnettujen pienpanimoiden rattaisiin, Oksa toteaa. Pari toivomusta Oksa heittää päättäjille. Pienpanimojen ei kannata tehdä bulkkituotteita, ja monet erikoisoluet ovat parhaimmillaan yli 4,7 prosentin vahvuisina. Vahvat oluet pitäisikin saada kauppojen hyllylle, paremmin ihmisten ulottuville. Koska ne ovat suhteessa alkoholin määrään arvokkaita, Oksa arvioi, että tästä tuskin syntyisi sosiaalisia ongelmia. Hän toivoo myös, että panimot voisivat ryhtyä suoramyymään vahvoja oluita tilaviinien tapaan. Mutta juuri nyt Oksa keskittyy alkavaan kesäsesonkiin. Uuden panimon tuotantoa alkaa virrata asiakkaille toukokuun aikana, ja uusia tuotteita pitää saada markkinoille, jotta kasvu jatkuisi. Luvassa on esimerkiksi perinteisin menetelmin tehtävää siideriä. – Yrityksen pitää kasvaa. Jos jämähtää paikalleen, tulee äkkiä alas, summaa Oksa yli 30 vuoden kokemuksella.


25

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

kesäkuu

12

Muistathan: 12. kesäkuuta on

sähköisen kausiveroilmoituksen jättöpäivä huhtikuun 2013 arvonlisäveron osalta, sekä verojen maksun eräpäivä.

Käsityöbuumi

>

Pienpanimoille tuo nostetta kansainvälinen craftbeer-ilmiö. Yhä useampi suomalainen on kiinnostunut oluesta ja tämä näkyy myös kauppojen kasvaneina oluthyllyinä. Vaikka oluen kokonaismyynti on kääntynyt laskuun, pienpanimojen markkinoille toimittaman oluen määrä on kasvanut viidessä vuodessa kolmesta miljoonasta 11 miljoonaan litraan. Pienpanimoala lähti kasvuun sääntylyn vapautuessa 1990-luvulla. Pienpanimot saavat oluen osalta verohelpotuksia, kun niiden tuotanto ei kasva yli kymmenen miljoonan litran. Tällä hetkellä Suomessa toimii 30 pienpanimoa, joista selvästi suurin on Laitila. Markkinoille on nyt uusia tulijoita, ja vanhat laajentavat toimintaansa.

Sopuisasti nousussa

>

alla

– Kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut, nyt uskalletaan kokeilla ja hakea erilaisia tuotteita, analysoi pienpanimoiden markkinaosuuden kasvun pohjasyitä Nokian Panimon toimitusjohtaja Matti Heikkilä. Hän uskoo kasvun olevan vakaalla pohjalla yleisestä taloustilanteesta huolimatta, sillä kuluttajalle satsaus pienpanimon olueen ei euromääräisesti ole suuri. Vesikriisin taannoin runtelema panimo teki vuonna 2012 ensimmäisen kerran voitollisen tuloksen ja yrityksen liikevaihto kasvoi lähes 20 prosenttia. Kasvu on jatkunut alkuvuonna yli kymmenen prosentin tahtia. Tänä vuonna panimo tuottanee 1,8 miljoonaa litraa olutta. – Tilaa kasvaa on, ei tässä vielä ole pienpanimoiden kesken kilpailua, Heikkilä toteaa. Lahtelaisen Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing arvioi, että pienpanimoiden oluiden markkinaosuus voi Suomessa nousta 5 – 7 prosenttiin. Teerenpelillä on käynnissä laiteinvestointi, joka mahdollistaa tulevaisuudessa 1,5 miljoonan litran vuosituotannon, kun olutta syntyy tänä vuonna 0,4 miljoonaa litraa. Pyysing korostaa nykyisen verohelpotuskäytännön olevan pienpanimoille elintärkeä kasvun jatkumiseksi. Kasvu synnyttää uusia työpaikkoja: Pyysing arvioi, että olutlitran tuottamiseksi pienpanimossa tehdään suurpanimoon verrattuna 20-kertainen määrä ihmistyötä. Nyt nousussa olevan olutkulttuurin tueksi hän kaipaa keittiömestareilta luovuutta. – Yllättävän usein törmää tilanteeseen, jossa lähiruoka tarjoillaan vaikkapa chileläisen punaviinin kanssa, vaikka vaihtoehdoksi löytyisi alueessa kiinni oleva pienpanimon olut.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Teollisuus

Rakentaminen

Elintarvikealan erikoisliike Oulussa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat. SY-22032013-2681

Lukkotehdas Pietarissa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Omat toimitilat 15 977 m2. Hintapyyntö 4 000 000 €. SY-03042013-2704

Peltisepänliike Etelä-Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 300 m2. SY-09042013-2724

Kodin sisustustuotteiden maahantuonti ja tukkukauppa, jolla toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 100 m2. SY-26032013-2686 Sisustusalan erikoisliike Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 134 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-05042013-2709 Vähittäiskaupan liiketoiminta Etelä-Savossa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 488,5 m2. Hintapyyntö 370 000 €. SY-19042013-2757 Luonnonmukaiseen puunkäsittelyyn erikoistunut yritys Uudeltamaalta. Työntekijöitä 1. Liikevaihto 100 000 - 200 000 euroa. Vuokratut toimitilat 200 m2. SY-24042013-2765 Miesten ja naisten asusteliike Keski-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 2 - 3. Liikevaihto 100 000 - 200 000 euroa. Vuokratut toimitilat 120 m2. SY-26042013-2777 Syöte shop -kauppakeskus IsoSyötteellä. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Omat toimitilat SY-08052013-2800 Puutarha/kukkakauppa Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Omat toimitilat. Hintapyyntö 750 000 €. pihakeskus.fi SY-14052013-2817

Palvelut, liikenne Tilitoimiston liiketoiminta Espoossa. Vakiintunut asiakaskunta. Liikevaihto 85 000 - 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 50 000 €. SY-19022013-2578 Kotisiivousyritys, jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä yli 100. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 1 100 000 €. SY-17042013-2748 Ekologinen spa-pienoiskylpylä, kauneus-jalkahoitola Uudeltamaalta. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 81,5 m2. Hintapyyntö 190 000 euroa. SY-24042013-2767

Saimaan Juomatehdas • Pertti Oksa aloitti panimotoiminnan 1995 • Kasvusuunnitelma vuonna 2010, jolloin tuotanto 135 000 litraa • Myynti- ja jakelusopimus Hartwallin kanssa 2011 • Tuotanto tänä vuonna 700 000 litraa • Tavoitteena vuonna 2014 yli miljoonan litran tuotanto • Mikkelin panimon lisäksi Oksalla on ravintolapanimo Bruuveri Helsingissä • Liikevaihto 2012 noin 1,2 miljoonaa euroa

Raskaan ajoneuvokaluston korjaamon osakkeet tai liiketoiminta Uuudellamaalla. Liikevaihto 750 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 1 600 m2. SY-14052013-2815 Myydään osuus siivousalan yrityksestä Varsinais-Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 15 000 €. SY-16052013-2824

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 13.6.2013

Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalta. Yhtiö on velaton, ja sen liikevaihto on yli 120 000 euroa. SY-10042013-2728 Metallialan tuote, jonka markkinaalue on Suomi. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 145 000 €. SY-11042013-2732 Metallialan (metallirakenteiden valmistus) yritys Kymenlaaksossa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-12042013-2736 Kannattava elintarviketeollisuuden yritys Itä-Suomesta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat. SY-30042013-2787 Yritys Pohjois-Pohjanmaalla, jonka toimialana alihankintakoneistus, koneiden ja laitteiden valmistus ja asennus. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 580 m2. Hintapyyntö 400 000 €. SY-06052013-2796 Hiekkapuhallus- ja maalausalan yritys Satakunnassa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöit�� 1. Omat toimitilat: lämmin tila 300 m2, kylmäpuhaltamo 150 m2. SY-07052013-2798 Tekstiilialan yrityksen osakkeet. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 250 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2,5 + 1. Vuokratut toimitilat 500 m2. Osakkeiden myyntihinta 120 000 €. SY-13052013-2807

Majoitus, ravintola, elintarvike Pikaruokaravintola Etelä-Savossa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 125 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-03042013-2702 Anniskeluravintola Oulussa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 241 m2 + terassi 40 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-08042013-2715 Kotkan Varissaaressa on myynnissä kesäravintola Fort Elisabetin liiketoiminta irtaimistoineen. Saari on myös erinomainen kesätapahtumapaikka. Saaren seilorit ovat valmiina alkavaan kauteen, joten toimi ripeästi, niin ehdit mukaan! Soittele, niin kerron lisää 0500-491544 KYMI-17042013-2749

Yrityspörssin ilmoitusehdot osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Myydään tai etsitään osaomistajaa Satakunnassa toimivaan ilmastointialan yritykseen. Liikevaihto 2 000 000 €. Työntekijöitä 8. Vuokratut toimitilat. SY-25042013-2771 Peltisepänliike Turun talousalueella. Verstas vuokratiloissa n. 100 m2. Hintapyyntö 45 000 €. SY-15052013-2822

Muut toimialat Mainostoimisto/kuvatulostamo Pirkanmaalla. Asiakkaat eri liiketoiminta alueilta ympäri Suomen. Liikevaihto 1 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat n. 300 m2. SY-20032013-2672 Kannattava erikoiskaupan ja keittiökalustevalmistuksen liiketoiminta. Liikevaihto yli 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 700 m2. SY-10042013-2729 Myydään/myydään osuus yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajayksikkö (perheneuvola ja psykoterapiapalvelut) Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 30 000 €. SY-13052013-2806 Ct-alan koulutus-/konsultointiyritys tai osuus yrityksestä. Liikevaihto v. 2012 175 000 euroa. Vuokratut toimitilat 112,5 m2. SY-24042013-2768

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Metallituotteiden valmistusta .....200 000 Pakkaukset ....................................500 000 Siivousalan yritys .........................550 000 Hotelli Itä-Suomessa ................. 1 200 000 Puusepänteollisuusyritys.............495 000 Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa ......................................490 000 Kultasepänliikkeen vaihto-omaisuus ...Tarjouksen perusteella Huoltoasema Pylkönmäellä..........195 000 Ilmastointialan urakointiliike........170 000 + vaihto-omaisuus Tuottava oman brändin omaava ruokaravintola ................ 168 000 Muotivaateliike ...............................60 000 Itsepalvelukirpputori pääkaupunkiseudulla ....................175 000 Perinteikäs rautakauppa .............300 000 + varasto Autokorjaamo ...............................209 000 Liikehuoneiston osakekanta ........230 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan henkilöstöpalveluyrityksen liiketoiminta. Omat tai vuokratut tilat. Hintapyyntö 100 000 €. SY-03042013-2703


26

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Kotimaisen pyörän puolesta johannes tervo

Pienvalmistajat haluavat ylläpitää Suomessa polkupyörien tekemisen kulttuuria. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

S

atavuotiset perinteet velvoittavat. Näin summaa Tähtipyörän toimitusjohtaja Jan Peter Bonn yhtiön toimintaa. – Meille on tärkeää, että Pohjanmaalla valmistetaan polkupyöriä. Haluamme ylläpitää kotimaista tuotantoa. Suomessa on jäljellä enää muutama polkupyöriä valmistava yritys, joista ylivoimaisesti suurin on pari vuotta sitten tuotantoa takaisin kotimaahan siirtänyt Helkama. Bonn toteaa, että Helkaman ratkaisu helpotti muiden pyöräntekijöiden tilannetta nostamalla alan profiilia. Kotimaisuus näyttää Bonnin mukaan nyt kelpaavan pyöräilijöille. Toinen valtti on käsityö. – Pyörät kootaan samoilla menetelmillä kuin 30 vuotta sitten, ja ostajat arvostavat sitä. Tähtipyörä suunnittelee mallit tehtaalla ja tilaa alumiinirungot alihankintana Taiwanista. Yhtiö käyttää mahdollisuuksien mukaan suomalaisia ja varsinkin lähialueella toimivia alihankkijoita, mutta kaikkia tarvittavia osia ei saa täältä, Bonn kertoo. Pohjanmaalta yhtiö hankkii pyöriin esimerkiksi lokasuojat, kädensijat, vannenauhat ja heijastimet. Viime vuosina Tähtipyörä on satsannut malleihin, joiden askelkorkeus on matala. Pyörän selkään on siis helppoa ja turvallista kiivetä, vaikkei jalka enää nouse notkeasti. – Uskomme, että ihmisten kiinnostus pyöräilyyn lisääntyy varsinkin, kun suuriin kaupunkeihin saadaan parempia pyöräilyväyliä. Pientä voittoa tekevän Tähtipyörän näkymiä Bonn pitää valoisina, varsinkin kun pientä pyöräilybuumia on ilmassa. Kylmästä keväästä huolimatta myynti on vetänyt viime vuoden malliin, ja tehdasta työllistävät yhä enemmän yrityk-

LÄHIPYÖRÄ. Tähtipyörän toimitusjohtaja Jan Peter Bonn käyttää pyörissä mahdollisimman läheltä saatavia osia. sille mittatilaustyönä tehtävät sarjat. Niiden osuus on kymmenisen prosenttia tuotannosta. – Haluamme pysyä omarahoitteisina ja nykyisissä puitteissa. Meille työllistäminen on tärkeämpää kuin suuri voitto, Bonn linjaa.

Pelago syntyi sokkona. Helsingissä toimiva Pelagokin uskoo juurevuuteen, mutta tähtää kansainväliseksi brändiksi. Vuonna 2009 perustettu yritys on vielä rakennusvaiheessa, vaikka kansainvälistäkin tunnustusta on tullut. – Yritystä perustaessamme emme tehneet aluksi laskelmia. Halusimme tehdä töitä pyöräilyn parissa ja meillä oli ajatuksia siitä, millaisia pyöriä haluamme tehdä. Uskoimme, että monella muullakin olisi pyöristä samoja ajatuksia, Timo Hyppönen kertoo. Hän perusti Pelagon yhdessä veljensä Mikon kanssa ajatuksena rakentaa sellaisia pyöriä, joilla itse haluaisivat ajaa. Nyt yhtiö myy kuutta pyörämallia, joista neljä

kootaan Helsingissä. Kaksi tulee belgialaiselta alihankkijalta. Suomessa koottujen pyörien osista suurin osa on tuontitavaraa, vaikka yhtiö on etsinyt aktiivisesti alihankkijoita. – Toivomme, että voisimme tulevaisuudessa käyttää pyörissä enemmän Suomessa valmistettuja osia ja täkäläistä suunnittelutyötä, Hyppönen sanoo. Sen Hyppönen toteaa, että polkupyörien valmistus Suomessa ei ole helppo laji. Tuotantokustannuksia pitää seurata tarkasti, sillä hintakilpailu on kovaa. Pyöräilykulttuuria edistääkseen yrityksen pitää olla terveellä taloudellisella pohjalla. Kotimarkkinoiden lisäksi Pelago valmistaa pyöriä myös vientiin, jonka osuus tuotannosta on nyt noin kymmenen prosenttia. Vientitavoitteeksi Hyppönen nostaa neljänneksen tuotannosta. Suurin satsaus on tällä hetkellä Saksassa: yrityksellä on Berliinissä myymälä. – Tavoitteena on luoda vahva suomalainen polkupyöräyritys,

Tähtipyörä • Tuotanto 3 000–4 000 pyörää vuodessa • Kuusi työntekijää • Tehdas Sulvassa Vaasan lähellä • Tähtipyörä-nimellä yritys on toiminut vuodesta 1987 • Syömähampaana suomalaisiin oloihin suunnitellut naistenpyörät

Pelago • Pyrkii tänä vuonna rikkomaan tuhannen myydyn pyörän rajan • Kymmenen työntekijää • Tehdas Helsingin Jätkäsaaressa • Perustettu 2009 • Tyypillinen asiakas 25–40-vuotias kaupunkilainen

Hyppönen paaluttaa. Pelago odottaa tältä vuodelta kasvua, mutta Hyppönen arvioi tekemistä vielä riittävän useammaksi vuodeksi, jotta yritys pääsee tasolle,

jossa omistajat voivat olla toimintaan tyytyväisiä. – Olemme tietenkin ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet tähän mennessä tehtyä.

Huoltomies puskee pitkää päivää

>

Korjaamoyrittäjän kannalta sillä, missä pyörät valmistetaan, on vähemmän merkitystä. Huoltaa niitä täytyy kuitenkin. Espoossa toimivan Tapiolan Polkupyöräpajan yrittäjä Antti Koivisto on sesongin ollessa kuumimmillaan joutunut myymään eioota. – Ei ole järkeä kerryttää yli kolmen viikon jonoa, Koivisto toteaa. Yksinyrittäjänä toimiva Koivisto on pitänyt pajaa kolmen vuoden ajan. Tradenomitaustainen mies oli aiemmin myyjänä pyöräliikkeessä, jossa teki

myös huoltotöitä. Tästä sikisi ajatus perustaa oma yritys. – Asiakkaita on alusta asti ollut paljon. Huoltoon tulee pääasiassa työmatkapyöriä, Koivisto kertoo. Polkupyörissä Koivistoa harmittaa laadun heikkeneminen. Valmistaja säästää sellaisissa osissa, joita on silmällä vaikeaa arvioida, esimerkiksi pyörän navassa. Niinpä halvimpia pyöriä ei kannata huollattaa kuin kerran. Koivistolle yrittäjyydestä on tullut elämäntapa, vaikkei polkupyöräily

hänelle sellainen olekaan. Mies ihmettelee, ettei alalla ole enempää tekijöitä. Tilaa kun löytyisi, hän arvioi. – Pidin liikettä joulun jälkeen kaksi kuukautta kiinni, ja heti oli töitä jonossa. Kesälomaakaan en ehdi pitää kuin kaksi viikkoa. Kolmen vuoden yrittäjärupeama on saanut Koiviston toteamaan, että hän ei enää vaihtaisi takaisin palkkatyöhön. Toiminnan laajentaminenkin siintelee mielessä – asiakaspalveluhenkiselle korjaamoketjulle voisi olla tilausta.


arjessa

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Työmatkailijan etupaketti: huippuedullinen Nokia LUMIA ja dataa kiinteään hintaan

Nokia LUMIA 820

Nokia LUMIA 920

Nokia LUMIA 720

Huipputekniikkaa ja muunneltavuutta vaativaan käyttöön, LTE-yhteensopiva.

Palkittu muotoilu, Pure View -kamera, LTE-yhteensopiva.

Kaunis, kevyt ja siro. Lumioiden paras akunkesto.

11€/kk 20

(24 kk sop.) tai 269 € Alv 0 %

16

50

(24 kk sop.) tai 395 € €/kk Alv 0 %

Ennennäkemättömän edullinen Nokia LUMIA ja Elisa Idea takaavat huolettoman surffauksen työmatkoillasi EU:ssa ja Venäjällä vain 5 €:n päivähintaan verkosta riippumatta. Kattavat yhteydet kaikkialla maailmassa:

elisa.fi /verkkokauppa

elisa.fi /ajanvaraus

10 10€/kk

(24kk sop.) tai 241 € Alv 0 %

8

Elisa Idea -liittymäpaketti yrityksille • • • • •

100 min puhetta/kk 50 kpl tekstiviestejä/kk Elisa Mobiililaajakaista 2M Data EU:ssa ja Venäjällä 5 €/pv Puhe EU:ssa ja Venäjällä –30 % Vodafone World -hinnaston normaalihinnoista

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30, pvm/mpm)

Puhepaketti sis. 100 min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. Puhepaketti sis. 50 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Mobiililaajakaista Plus: maksiminopeus 2 Mbit/s. Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–2 Mbit/s, kohtuukäyttö 5 Gt/kk ja ylimenevä tiedonsiirto 5,50 €/alkava 5 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. hintaan. Matkapuheluhinnat ulkomailla: EU+Venäjä soitto 0,20€/min, vastaanotto 0,05€/min (norm. 0,29€/min ja 0,08€/min). Tiedonsiirto ulkomailla: päiväkohtainen hinta EU+Venäjä alk. 5€/25Mt, ylimenevä tiedonsiirto 5€/alkava 25Mt (norm. 0,70€/Mt). Ei erillistä kuukausimaksua, hinnoittelu aktivoituu käytön mukaan. Muu maailma: matkapuhelu- ja datahinnoittelu hinnaston mukaan. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

95

€/kk Alv 0%

27


28

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

TALOUS Laske työllesi hinta

Ulkoistuspalvelujen ostoaikeet pk-y Lähde: Itellan teettämä tutkimus

Laskujen lähettäminen verkkolaskuna

25 %

Sähköiset Tyvi-palvelut

Yrittäjät ostavat ulkoistamispalveluita nihkeästi.

25 %

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kukaan ei myöskään osaa tehdä kaikkea itse. Kuinka moni hallitsee kirjanpidon?

tava laskea hinta, sanoo Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Helena Palmgren. – Kukaan ei myöskään osaa tehdä kaikkea itse. Kuinka moni yrittäjä hallitsee kirjanpidon? hän kysyy. Eläke-Fennian työhyvinvoinnin asiantuntija Annarita Koli liputtaa niin ikään ulkoistuspalveluiden puolesta. Koli on tutkinut yrittäjien jaksamista. Viime syksynä julkistetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että puolella yrittäjäkunnasta on kohonneita riskejä, osa kuvittelee olevansa jopa ”supermies”. – Kasvuvaiheessa olevissa yrityksissä esimiesrooli tulee yrittäjille uutena asiana. Siinä vaiheessa kannattaa hakea esimieskoulutusta, eikä tehdä kaikkea itse, Koli kertoo.

Kirjanpito tärkein. Yrittä-

jän pitää tehdä jo yrityksen alkuvaiheessa monta ulkoisHelena Palmgren, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö tuspäätöstä ennen kuin hänen tarvitsee miettiä esimieskoulutusta. pystyy tekemään itsekin”. Ensimmäisenä ja ehkä tär– Tulos oli kieltämättä yllä- keimpänä ulkoistuskohteena tys. Onko yrittäjillä sitten niin on yrityksen kirjanpito. Työpaljon tekemistä, että he eivät terveyslaitoksen Palmgren edes ehdi ajatella koko asiaa, kuvaa tilitoimistoa yrittäjän pohtii Itella Postin liiketoimin- yhdeksi tärkeimmistä kumptajohtaja Pasi Ketonen. paneista. Ristiriita ulkoistamisen turSiitä huolimatta tuhannet huudesta syntyy, kun yrittäjät yrittäjät hoitavat kirjanpidon tunnistavat haasteeksi omas- itse tai sen tekee joku kaveta työkyvystä ja jaksamisesta ri. Taloushallintoliiton muhuolehtimisen. kaan tilitoimistoilla on noin 200 000 yritystä tai yhteisöä Katse ydinosaamiseen. asiakkaanaan. Liiton toimitusjohtajalla Työhyvinvoinnin asiantuntijat kehottavatkin yrittäjiä kes- Juha Ahvenniemellä ei riitä kittymään ydinosaamiseen ymmärrystä niitä kohtaan, yrityksen koosta riippumatta. jotka eivät ulkoista kirjanpi– Yksinyrittäjillä voi yksin- toaan. – Toiminta on aika harraskertaisesti olla taloudellinen tilanne sellainen, että teh- telijamaista eikä riskienhaldään mahdollisimman paljon lintaa mietitä lainkaan. Herää itse. Ja kun päivät ovat pitkiä, kysymys, paljonko bisneksellä voimavarat vähenevät. Omalle tienaa, jos ajankäyttö on tätä, työlle on kuitenkin aina osat- Ahvenniemi sanoo.

Kotisivupalvelu

23 %

Kirjeiden vastaanottaminen Verkostopalvelussa

20 %

aleksi poutanen

Y

rittäjät tuhlaavat arvokasta työaikaansa kaikkeen turhaan asiakashankinnan ja liiketoiminnan kehittämisen kustannuksella. Ongelma koskee erityisesti pienten yritysten omistajia. Itellan teettämän tutkimuksen mukaan ulkoistuspalvelujen ostoaikeet vaihtelevat 8-25 prosentin välillä vähän palvelusta riippuen. Sen sijaan useimmat yrittäjät kokevat ulkoistamisen liian kalliiksi ja turhaksi, sillä ”samat asiat

Asiakashallintajärjestelmä (CRM)

8%

Palikat kasassa, paukut myyntiin

>

Tilitoimistopalvelujen lisäksi myös tietotekniikan ja siihen liittyvien palvelujen ulkoistaminen kiinnostaa yrittäjiä. Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtajan Rasmus Roihan mukaan yrittäjät osaavat jo aika hyvin ulkoistaa näitä palveluja. – Kaikilla on järkevät yhteydet ja palvelujen hinta on laskenut niin alas, että ostaminen on helppoa. Yleensä rauta ostetaan vielä itse, mutta siitä eteenpäin hankitaan palvelusopimuksin, Roiha sanoo. Hän myös kannustaa epäileväisiä kysymään erilaisista palveluista toisilta yrittäjiltä.

Sitä kautta saa hyvin tietoa. Kyselyn perusteella noin viidennes yrittäjistä on kiinnostunut kotisivu- ja verkkokauppapalveluista. Roiha toivoo, että tekniikan sijaan yrittäjät keskittäisivät voimavaransa myyntiin ja markkinointiin. – Myynnin sijaan yrittäjät perinteisesti odottavat, että joku ostaisi heiltä. Tärkeä kysymys on, saadaanko tieto perille asiakkaalle. Hän mainitsee markkinointikanavina muun muassa Google-haun, internetmarkkinoinnin ylipäätään, twiittaukset ja Facebook-sivut.

Miksi ei ulkoisteta?

Ulkoistuksen hyödyt

Prosenttia, mainitsi ensiksi

Prosenttia, mainitsi ensiksi

Voi keskittyä ydinosaamiseen

Toiminta pienimuotoista

29 % 25 % Ei tarvetta 24 % Osaamme ja haluamme tehdä itse 19 % Ulkoistus hankalaa ja epäluotettavaa 3 %

Kustannussäästöt

Liian kallista

Ajan säästö Ostaa osaamista resurssipulaan Verkostoituminen

30 % 22 % 22 % 19 % 7%

Lähde: Itellan teettämä tutkimus


29

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

2,5 mrd

Luottotappioiden määrä on Suomessa noin 2,5 miljardia euroa.

yrityksissä Tietotekniikka pilvipalveluna

19 %

Mainostilan ostaminen internetissä

18 %

Verkkokauppapalvelu

15 %

Markkinoinnin suunnitteluun liittyvät palvelut

14 %

Paljonko aikaasi kuluu kirjanpitoon? Kolme vaihtoehtoa pienelle yritykselle:

Helppoa kun on homma hanskassa

1. Tee kirjanpitosi itse

Suurin osa työtapaturmista kohdistuu käsiin ja erityisesti sormiin.

+ Et maksa rahaa ulos yrityksestäsi. - Omaa aikaasi kuluu paljon. - Vaikea pysyä ajan tasalla lain ja asetusten kanssa. - Rahaa palaa järjestelmiin. - Virheet ovat omalla vastuullasi. 2. Ulkoista lakisääteinen peruskirjanpito

+ Säästät aikaasi. + Vältyt kirjanpidon rutiiniongelmien pohtimiselta. + Raportit kulkevat ajallaan. + Tilitoimisto hoitaa viranomaisraportoinnin puolestasi. + Tehokkaat ja ajantasaiset tietojärjestelmät. - Et enää käsittele numeroita itse, joudut perehtymään raportteihin. - Joudut opettelemaan sähköisten järjestelmien käyttöä, jos siirryt sähköiseen laskutukseen. - Tehokkaat kirjanpidon rutiinit, mutta perussopimukseen ei kuulu talousohjausta. 3. Ulkoista talousohjaus

+ Optimoit rahankäyttösi. + Saat ehdotuksia liiketoimintasi kehittämiseen. + Et kehitä firmaasi yksin. + Tiedät koko ajan, mikä on yrityksesi taloudellinen tilanne. + Kuulet heti, jos jokin liiketoimintasi osa-alue ei ole kannattava. + Liiketoimintasi kannattaa paremmin, kun asetat sille selkeitä numeerisia tavoitteita. - Joudut etsimään kirjanpitäjän, joka ymmärtää liiketoimintaasi. - Joudut toimittamaan säännöllisesti myyntisi tiedot kirjanpitäjällesi, jotta hän pystyy ennustamaan täsmällisesti. - Joudut varaamaan aikaa säännöllisille tapaamisille. Lähde: Taloushallintoliitto

TEGERA®-suojakäsineillä vältyt hankalilta vammoilta. Laajasta valikoimastamme löydät tehtävääsi sopivat käsineet – hienomekaniikka- ja asennuskäsineestä aina tuhdimpaan tarpeeseen. TEGERA®- KÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI

TEGERA® 9146

TEGERA® 9105

TEGERA® 290

TEGERA® 629

www.tegera.fi Käsineitä saat mm. seuraavilta jälleenmyyjiltämme: Ahlsell, Etra, Hartman, Hong Kong, K-Rauta, K-maatalous, Lindström, Rautia, Tools, Velimark ja Würth.


30

TALOUS

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Fanijoukko apuun jarkko virtanen

Facebookissa nähtiin poikkeuksellinen yrityksen pelastuskampanja. Riikka Koskenranta

Yritysrahoituksen muutoksen tuulia:

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

R

avintoloitsija Otto Helin kirjoitti Facebookiin yrityksen sivuille maaliskuun puolivälissä ”Titanic”-kirjeen, jossa hän vetosi asiakkaisiinsa tarjoamalla kanta-asiakaskortteja myyntiin ja latasi omat kortit pöytään. 850 ihmistä osti 99 euron arvoisen kortin, ja jo ovensa sulkenut ravintola saatiin jälleen auki. Ravintola oli maaliskuun alussa kiinni 1,5 viikkoa. Studioravintola Paksun saaga alkoi 7. joulukuuta 2012, mutta sen klubipuoli avattiin vasta tammikuun alussa remontin viivästymisen vuoksi. – Remontista aiheutui budjetoimattomia kustannuksia, ja menetimme viivästymisen vuoksi pikkujoulumyyntiä, Helin kertoo. Kauppa lähti kuitenkin hyvin käyntiin, ja klubin puolella oli viikonloppuisin ”hurja” meininki. – Vaikea tilanne konkretisoitui meille vuodenvaihteen tienoilla, kun laskuja alkoi tippua luukusta. Ymmärsin, että ilman lisärahoitusta olemme pulassa. Päätimme osakkaiden kesken, että selviydymme tilanteesta, koska kauppa kuitenkin kävi ja asiakkaat olivat tyytyväisiä. Pankkirahoitus ja muut perinteiset rahoituskanavat osoittautuivat umpikujaksi. Tammi- ja helmikuu ovat ravintoloissa vuoden vaikeinta aikaa, mutta Helinin mukaan heillä kauppa kävi ja perusliiketoiminta oli hyvällä mallilla. Maaliskuisen Facebook-vetoomuksen jälkeen ravintolan tykkääjämäärä sosiaalisessa mediassa lisääntyi rajusti. Facebook-sivulla on lähes 4 600 tykkääjää. Se on paikalliselle yritykselle paljon. – Helmikuun lopulla alkoi kuitenkin tulla perintäkirjeitä. Silloin tilanteen hallitseminen alkoi käydä mahdottomaksi. Maaliskuun alussa ensimmäinen velkoja haki yritystä konkurssiin.

Odotukset valtion erityisrahoituslaitoksia, erityisesti Finnveraa ja Tekesiä kohtaan ovat kasvaneet.

2

Pk-yritysten kiinnostus pääomasijoittamiseen yhtenä rahoitusvaihtoehtona on viime vuosina lisääntynyt.

3

Pienten kasvuyritysten rahoitusvalikoimassa voi olla joukkorahoituksen kautta saatu oman tai vieraan pääoman ehtoinen rahoitus. Lähde: varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät

Toivonkipinä. Helsinkiläisen Paksun ravintoloitsija sai Facebook-vetoomuksen vastaanotosta toivonkipinän. Verkostoituminen, yhteistyö ja tukijoukko ovat yrittäjän tärkein voimavara, Otto Helin kuvailee.

Valokuvausta, videotuotantoa ja ravintolatoimintaa. Otto Helin on toiminut 15 vuotta Helsingin ravintolamaailmassa. Hän on muun muassa ollut perustamassa Senaatintorille Ravintola Sunn Oy:tä. Tällä hetkellä hän on lounasravintola ja leipomo Voipoikien osakkaana Tuho & Turma Oy:n Studioravintola Paksun lisäksi. Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevalla Paksulla on iso kantaasiakas- ja fanipohja. Ravintolan konsepti on tarjota tuhtia ruokaa, muun muassa sunnuntaifeast on ohjelmassa. Ruokapaikan ja klubin yhteydessä on valokuvausstudio. Ravintoloitsijan tuorein aluevaltaus on yhteistyö kokkiohjelmatuotan-

Joulukuu

nossa missi Sara Chafakin kanssa. Kuvaukset järjestetään ravintolassa, mutta neuvottelut levityskanavasta ovat vielä kesken. Yrittäjä Helin ei ponnistelisi ravintolan puolesta, jos ei näkisi liiketoiminnassa potentiaalia. – Olisi hulluutta laittaa yritys kuntoon, jos en uskoisi sen liiketoimintamahdollisuuksiin. – Mielenlaatuuni ei sovi, että pienyrittäjistä koostuvat velkojamme jäisivät nuolemaan näppejään, jos ajautuisimme konkurssiin. Paksusta tekee erikoisen sen ympärille noussut faniyhteisö. – Facebookin Pelastajat-porukka antaa vinkkejä ja tarjoaa apukäsiä. En ole nähnyt tällaista ennen yri-

tystoiminnassa. Tässä on erilaista yhteenkuuluvuutta kuin pelkässä kanta-asiakkuudessa.

Toimiiko joukkorahoitus? Helin kertoo viimeiseksi oljenkorrekseen joukkorahoituksen. Tuho & Turma Oy järjesti julkisen osakeannin joukkorahoituspalvelu Invesdorin kautta. Yhtiön osakkeista laskettiin markkinoille puolet. Osakkeita laskettiin myyntiin 40 000 kappaletta. Yrityksen velkataakka on yhteensä 300 000 euroa. Helin ja kumppanit hakevat annin kautta 215 000 euron pääomaa, josta kasassa on vasta 28 000 euroa, kun annin päättymiseen on enää 1,5 viikkoa. Nyt yrityksessä on 15 osa-

Helmikuu

Avajaiset 7.12. ”Joulukuu ravintolassa oli haipakkaa. Klubipuolen avaamisen viivästymisestä tuli myyn- nin menetystä.”

1

”Kaikki toimi. Helmikuun lopulla alkoi sitten tulla perintäkirjeitä.”

Klubipuoli auki

”Klubi-illoissa oli alusta alkaen hyvä meininki ja porukka tykkäsi.”

Huhtikuu

Toukokuu

”Päivät kuluivat puhelimessa ja päälle vielä 10 tunnin työpäiviä.”

”Annin onnistuminen ratkaisee jatkomme. Odotan tietenkin älynväläystä.”

Joukkorahoituksen hakeminen Invesdor-palvelussa

Hyvät merkit ilmassa

Tammikuu

kasta, joista kaksi on pääosakasta. – Sijoittajan on helpompi lähteä startup-yritykseen kuin ns. pelastettavaan yritykseen. Tarvitsemme sijoittajia nostamaan yritys koivilleen, ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä tuottonäkymiä. Helin kertoo Invesdorin kautta mukaan ilmoittautuneissa sijoittajissa olevan paljon samoja henkilöitä kuin Facebookin Pelastajatporukassa. Mukana on yrittäjiä ja entisiä yrittäjiä. – Ravintolatoiminnassa yksi ratkaisu on se, että joku toinen ostaa. Se tarkoittaisi, että myisimme liiketoiminnan, emmekä näin pelastaisi yhteisöämme. Mielestäni Paksun pitää jatkaa samalla linjalla.

Maaliskuu

Pelastaja-kampanja Facebookissa ”Minulle tuli euforia ihmisten myötätunnosta.”

Joukkorahoitusannin onnistuminen /epäonnistuminen


31

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

KIINTEISTÖJEN RAJAT KARTALLE AUTOMAATTISESTI

KIINTEISTÖJEN KAUPPAHINNAT KARTALLA

VALITSE MIELEISESI KARTTA-AINEISTO: Maastokartta Taustakartta Ilmakuva Vinovalovarjostekartta

KARTTAPALVELUN TYÖKALUILLA VOIT: Käyttää koko näytön kokoista karttaa Tehdä vapaita aluerajauksia Valita tietyn alueen kiinteistöt Zoomata Rajata alueita Laskea pinta-aloja

monipuolisin kiinteistötietojen kokonaisuus on nyt täällä! Onhan yrityksesi käytössä jo Kauppalehti Tietopalveluiden Kiinteistöhaku? Kauppalehti Tietopalveluiden uudistunut Kiinteistöhaku tarjoaa entistä monipuolisemmin tietoa kiinteistöistä. kiinteistöhaun kautta käytössäsi mm. • useita kartta-aineistoja (esim. maasto- ja taustakartta) • karttapalvelun kätevät työkalut tehokkaaseen työskentelyyn • kiinteistöjen kauppahinnat ja rajat pyykkeineen kartalla • rakennusten tiedot • kiinteistöjen viralliset asiakirjat • lisäksi paljon muita hyödyllisiä ominaisuuksia

Kiinteistöhaku mahdollistaa yhden tai useamman kiinteistön tietojen samanaikaisen hakemisen mm. kiinteistötunnuksella ja kiinteistön osoitteella. Haetun kiinteistön perustiedot näytetään palvelussa veloituksetta. Kiinteistöhaun karttapalvelu kohdistaa hakemasi kiinteistön kartalle automaattisesti. Tutustu nyt monipuoliseen ja helppokäyttöiseen kiinteistötietojen kokonaisuuteen osoitteessa tietopalvelut.kauppalehti.fi tilaa kiinteistöhaku käyttöösi: tietopalvelut@kauppalehti.fi, puh. 0800 141 070


32

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

vapaalla Tuomio

jouni porsanger

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Lottohysteria. Vasemmisto

pitää kymmenettä päivää kriisikokousta, sillä hyvinvointivaltio on taas vaarassa pyyteettömästi hyvää tekevän Veikkauksen ja Ylen liiton kariuduttua.

Keksintökone. Nokian kesällä lanseeraama phabletti on raikas uudistus pefletistä.

Aluevaltaus. Suomeen on tulossa sienifarmien aalto, kun kaikki homekoulut otetaan uusiokäyttöön. Sienikasvattajat pelkäävät enää sitä, että Museovirasto ehtii ensin suojelemaan kohteet.

Menneisyyden tuulahdus.

Tiuhaan lentävät puukot ovat aiheuttaneet sen, että kaikki kulkevat Hiihtoliiton käytävillä pareittain selkä selkää vasten.

Kerjäläisten valtakunta. Ke-

ravalle on pesiytynyt jättimäinen kerjäläisleiri. Brändiryhmä iloitsee, sillä nyt kaupunki tunnetaan muustakin kuin vain murhista.

Täh? Panttivankidraama osoitti, että Erkki Tuomiojan maine kaikkitietävänä yli-ihmisenä on suuresti liioiteltu.

6

kysymystä

Eila Kiviniemi

Lakkiaisen kysyntäpiikki 1

Mikä on kysytyin tuote ylioppilasjuhlien pitopöytään, Nisu- ja kakkupuodin yrittäjä Eila Kiviniemi?

Täytekakut, kinuskikuningatar on ollut suosituin, ja suolaiset piirakat. Tuotteiden kuvia voi katsoa yrityksen nettisivuilta sekä Facebooksivuilla.

2

Milloin lakkiaisten tarjottavat myytiin loppuun?

Äitienpäivän jälkeen tilauskirjat alkavat olla täynnä. Vielä lakkiaisviikkoa edeltävällä viikolla voimme ottaa joitakin yksittäisiä tilauksia. Pidämme kuitenkin pelivaran, koska teemme myös juhlapalveluille tuotteita.

3

Lupaatte ”Pohjois-Suomen parhaat tarjottavat niin iloon, suruun, riemuun ja juhlaan”. Millaista palautetta olette vuosien varrella saaneet tarjoiluistanne? Juuri hiljattain asiakkaat kävivät varta vasten kiittämässä ristiäisiin toimittamistamme kakuista. Meillä on paljon asiakkaita, jotka käyttävät säännöllisesti palveluitamme.

4

Menevätkö tuotteenne etupäässä yksityistilaisuuksiin?

Meillä on asiakkaina yksityisiä, kuten Juhlapalvelu Jokela sekä yhdistyksiä. Rovaniemen seurakunta on iso asiakas meille.

5

Näkyykö talouskriisi kuluttajien kukkarossa?

Ei näy. Jos juhlia pidetään, niihin satsataan. Muun muassa häihin on tilattu reilusti tarjottavaa meiltä. Minulla on kaksi ammattitaitoista ahkeraa työntekijää. Teen itse 6-päiväistä viikkoa.

6

Miten leipomoyrittäjä karistaa juhlavalmistelustressin?

Toivomme, että asiakkaat tilaisivat tuotteet ajoissa. Tarjoamme kuljetuksen asiakkaan luokse, lähialueelle kuljetus sisältyy hintaan.

Juhlavalmistelustressi karisee tilaamalla tarjottavat ajoissa. Tarjoamme kuljetuksen asiakkaan luokse.

Kuka: Eila Kiviniemi

Ikä: 59. Työ: Vuosina 1982–89 olin yrittäjänä, pidin Kemijärvellä Saloran ruokalaa. Sen jälkeen tein keittiömestarin töitä. Nisu- ja kakkupuotia olen pitänyt kuusi vuotta. Teemme yhteystyötä Lapin ammattiopiston leipuripuolen kanssa. Perhe: Naimisissa, mies on suutariyrittäjä. Yksi poika, jonka vaimo on minulla töissä. Lapsenlapsia on neljä. Unelma: Pysyä terveenä.


33

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Vain alle puolet yli 30 000

asukkaan kunnista huomioi paikalliset yritykset sosiaalipalveluja ostaessaan. Sosiaalibarometri 2013

Tutustu!

Baanalla Kunta-asioita ruotimassa. Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaari keräsi 23.–24. huhtikuuta Lahteen ennätysmäärän osallistujia, yli 500 kuntajohtajaa, yrittäjää ja muuta vaikuttajaa. (Kuva: Hannu Hallamaa)

Näkemystä. Evan johtaja Matti Apunen (vas.) kiivaassa kuntakeskustelussa Aalto-yliopiston professorin Paul Lillrankin kanssa. Molemmat alustajat puhuivat palvelutuotannon vapauttamisen puolesta. Taustalla myhäilee Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. (Kuva: Juha Tanhua)

3 kk vain 90 € 46, (norm. 63,90 €)

Maaseudun Tulevaisuus kertoo uutiset luotettavasti. Kolme kertaa viikossa ilmestyvä lehti tarjoaa ajankohtaista ja ammatillista tietoa, sekä monipuolista sisältöä elämänmenoon.

+

Suomalainen Maaseutu

2 numeroa kaupan päälle!

Suomalainen Maaseutu -lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja on suosittu vaihtokoneiden ostoja myyntipaikka. Yhteensä jopa 2000 vaihtokonetta joka numerossa.

Pöhinää. Turussa järjestettiin 2.–11. toukokuuta Putiikkiviikot, joiden tavoitteena on elävöittää kaupungin keskustaa ja nostaa esille siellä toimivia yrityksiä. Mukana menossa olivat Anne Aholainen Turun Yrittäjistä ja Sten-Erik Lundsten Turun Ydinkeskustayhdistyksestä.

 Tilaa puhelimitse

numerosta 020 413 2277 (ark. klo 8–16)

+

Kantri

2 numeroa kaupan päälle!

Kantri 11 kertaa vuodessa asiaa ja tunnelmointia hieman rennommalla otteella. Mukana vapaa-aika, harrastukset, ilmiöt ja tapahtumat, luonto ja trendit.

 Tilaa netistä

www.maaseuduntulevaisuus.fi/tilaus

Mainitse tilaustunnus MM3068

✁ TILAUSKORTTI Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden edulliseen tutustumishintaan 3 kk vain 46,90 € (norm. 63,90 €). MM3068M

Lähde mukaan joukkuemaratonille

K

euruun Yrittäjät ry haastaa yhdessä Martti Vainion kanssa kaikki Suomen yrittäjät juoksemaan heinäkuun 12. päivän iltana SM-joukkueviestimaratonia. Sarjoja on kaksi, joista toinen on yrityksille. Joukkueen muodostaa neljä juoksijaa, joista kukin juoksee yhden osuuden 10,55 kilometriä. Lisäksi järjestäjät palkitsevat kolme parasta joukkueasua. Palkinnot jaetaan lauantai-iltana Keuruun Markkinoiden 30-vuotisjuhlassa Keuruun uimahallissa. Maraton juostaan Keuruun Yömaratonin yhteydessä: www.keuruunyomaraton.fi. Ilmoittaudu mukaan 30. kesäkuuta mennessä toimisto@ keuruunyrittajat.fi.

Tilaus on määräaikainen ja siihen kuuluu 2 Kantri-lehteä sekä 2 Suomalainen Maaseutu -liitelehteä.

Haluan tilata kestotilauksena 12 kk 185 € ja saan 3 kk:n lehdet kaupan päälle ensimmäiseen jaksoon.

Kestotilaajana saan myös kaikki kestotilaajan edut mm. lukuoikeuden näköislehteen ja arkistoon. MM3068K Tarjous on voimassa 31.8.2013 asti ja koskee kotimaan tilauksia. Tilaus olkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja laskutetaan tilauksen alettua.

Nimi _________________________________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________________________ Postinumero ____________________ Postitoimipaikka ____________________________ Puhelin _____________ –

____________________________________________________

Allekirjoitus _________________________________________________________________

Milloin: 12. heinäkuuta Mukana myös: Olympialaisissakin Suomea edustanut

entinen kestävyysjuoksija Martti Vainio

Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun.

Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. 020 413 2277 (ark. 8–16).

VIESTILEHDET OY Tunnus 5015109 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS


34

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TILITOIMISTOT

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

TULOSTINTARVIKKEITA

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

VIDEOTUOTANTOA

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään! www.consista.fi www.paritilit.fi Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070

VIDEOTUOTANTOA YRITYKSILLE (UUSIMAA/E-SUOMI)

Kala Productions Oy Kaarle Lahdenpää 040 - 5518733

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

www.kalaproductions.fi

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! Tiedustelut: Kari Salko puh. 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET


35

5/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Det är svårt att hitta motiv till arbetsgivarnas påståenden om skadligheten med arbetskonflikter. STTK:s chefsekonom Ralf Sund

Smilisarna är på väg

Det nationella företagarpriset delas ut för 45:e gången i oktober. Till jubileumsårets ära har juryn beslutat att förnya priskriterierna. Den mest centrala förändringen är att storleksklasserna som varit bundna till antalet arbetstagare har slopats. I år delas tre företagarpris ut. En ny prisklass har grundats: ett pris för väl utfört arbete till fördel för företagandet. Nomineringarna ska lämnas in senast i slutet av maj. Även företagarna kan nominera sin favoritkandidat till den egna distriktsorganisationen.

Myndigheterna börjar bedöma restauranger och livsmedelsbutiker med glada och sura smilisar. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

U

ppgifter om de granskningar som livsmedelstillsynsinspektörerna gör i restauranger och livsmedelsbutiker kommer att börja publiceras på Internet i maj. Namnet på programmet som ska öka insynen är Oiva, och resultaten av granskningarna beskrivs med en fyrgradig smilis-skala. Från och med nästa år kommer Oivasmilisarna även att synas på verksamheternas dörrar. Genom att publicera granskningsuppgifterna försöker man enligt Livsmedelssäkerhetsverket Evira att öka insynen i granskningarna och förenhetliga granskningspraxisen samt förbättra konsumenternas valmöjligheter. Företagaren Markku Mäkinen som driver kedjan Grilli 21 i Jyväskylä förhåller sig avvaktande till förnyelsen. – Finländarna utgår ifrån det negativa. Man märker den dåliga kritiken, men inte den goda. Mäkinen säger att han är rädd för att företag som får en sur smilis stämplas som dåliga. Han litar mer

Teemu Nikkanen, Vantaa

Företagarpriset förnyas – nominera din favorit

Väntan är över, snart kan du ta del av historierna i ditt vardagsrum på kundfeedback än på offentliga myndighetsbedömningar. Att offentliggöra granskningsuppgifter är internationellt sett ingen nyhet. Företagaren Robert Ramstedt som driver Vegemesta i Helsingfors och Åbo berättar att han känner till ett motsvarande system i Danmark. – Det var på tiden att det här systemet kom till Finland. Det borde inte skada någon. Om man inte vill offentliggöra uppgifterna har man

något att dölja. Ramstedt hoppas att inspektörerna som genomför livsmedelstillsynen förstår att ökad offentlighet även ökar deras ansvar. Han tror att förändringen kommer att öka de finländska företagarnas medvetenhet om livsmedelssäkerhetsärenden, även om nivån redan är hög.

En kraftansträngning på ett år. Enligt Evira räcker det minst ett

år att granska alla aktörer som på ett eller annat sätt hanterar livsmedel. Granskningar enligt de nya anvisningarna pågår som bäst i hela landet, och resultaten av dem registreras i en Internettjänst. Affärsverksamheterna kan genast placera smilisarna som de får efter granskningen på sina dörrar, men det blir obligatoriskt att synliggöra resultatet först från och med 2014.

Lasse Blomqvist, Lappeenranta

Petra Sippola, Isokyrö

Sumi Moreno, Helsinki

På kanalen MTV3 börjar i juni den andra säsongen av dokumentärserien Suomessa on yritystä (Företagande i Finland), där företagarna berättar om sina erfarenheter och diskuterar centrala frågor för företagare. Över hundra företagare runt om i Finland filmades för serien. Det första avsnittet visas den 1 juni och då träffar vi två unga män som blev företagare direkt från skolbänken.

Kari Virtanen, Fiskars

suomessa on yritystä suomessa on yritystä -dokumenttisarja jatkuu MTV3:lla kesäkuun alussa. Sarja antaa puheenvuoron pk-yrittäjille. Uudet työpaikat syntyvät Suomessa pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja näiden yrittäjien vastuu työllistämisestä vain kasvaa. Yhteistyössä:

Sarja näyttää, millaista on pk-yrittäjän arki. Sen on tuottanut Franck Media yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja sen aluejärjestöjen kanssa. Katso esitysajat ja lisätietoja osoitteessa www.yrittajat.fi/suomessa-on-yritysta


36

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2013

Yrittäjä, näin tavoitat tärkeät silmäparit. Paikallinen tv-mainonta on tehokkaampaa kuin printtimainonta. Ja täysin samalla rahalla. Tutustu paikallisen mainonnan mahdollisuuksiin osoitteessa

spotti.fi/paikallinenmainonta


Yrittäjäsanomat 5/2013