Issuu on Google+

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

ALEKSI  POUTANEN

Pääkirjoitus: Klassinen tapaus työkyvyttömyysmaksuissa | 3

5/2012

Huomio! Keski-Suomen ja Kymen alueliitteet ilmestyvät Yrittäjäsanomien välissä.

4–5

Rahat takaisin

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna vaatii, että liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut palautetaan takaisin pk-yrittäjille. Kyse on 1,6 miljardista eurosta.

uutiset: HALLITUs saa välitodistuksen | 8 – 9

arjessa: KONKURSSI OPETTI STARTUP-YRITTÄJÄÄ | 24–25

uutiset: STUBB antaa itsensä yrityksille | 6 – 7


2

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

Kutsumattomat vieraat voivat yllättää yrityksesi koska vain.

Olisiko aika hankkia kameroilla varustettu hälytysjärjestelmä? Uusi Sonera Yritysvartija tuo kunnollisen hälytysjärjestelmän pientenkin yritysten ulottuville. Huippuedullinen kuukausimaksu sisältää videovalvontakamerat ja muut laitteet sekä netissä toimivan hallintapalvelun. Hälytykset voit ohjata itsellesi, yrityksen muille avainhenkilöille tai vartiointiliikkeelle.

Tilaa omasi täältä: • Sonera Myyntipalvelu 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30) • Sonera Kaupasta tai Soneran valtuuttamalta yrityskauppiaalta • www.sonera.fi/yritysvartija

Vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yritysvartija

Peruspaketti

29

90

€/kk

24 kk sopimus alv 0 %


3

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

5|

10 | Kesäkahvila työllistää nuoria 16 | Oppisopimuksella ammattiin 20 | Työntekijän kesäpalkkakuitti

Päätöksenteko pois sisäpiiristä Työkyvyttömyysmaksujen määrästä pitää päättää puolueeton taho.

P

k-yritysten maksamat työkyvyttömyysmaksut nousivat myrskyn silmään, kun Iltalehti uutisoi näyttävästi työeläkeyhtiöiden ”puhalluksesta”. Kyse on siitä, että työeläkeyhtiöiden taseissa makaa 1,6 miljardia euroa pk-yrityksiltä liikaa perittyjä työkyvyttömyysmaksuja. Liikaa peritty summa on osa noin 3,5 miljardin euron tasoitusvastuuta, joka on tarkoitus siirtää eläkeyhtiöiden taseissa varoihin pönkittämään yhtiöiden vakavaraisuutta. Tämän yli kolmen miljardin joukossa on lisäksi myös suuryritysten ja palkansaajien rahaa.

debatti:

22 |

Taustalla koko sopan syntymisessä on finanssikriisi. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus painui vuonna 2008 lähelle kriittistä 15 prosenttia. Tuolloin säädettiin niin sanottu poikkeuslaki. Silloin siirrettiin tasausvastuun puskureista kolme miljardia eläkeyhtiöiden varoihin, jolloin vakavaraisuus saatiin nostettua keskimäärin yli 20 prosentin. Parhaimmillaan vakavaraisuus huiteli jo lähellä 30:tä, viime vuonna luku oli 22. Poikkeuslaki päättyy kuitenkin vuodenvaihteessa ja jälleen on vaarana, että vakavaraisuus laskee lähelle tuota 15 prosenttia, ellei mitään tehdä. Kuten jo sanottua, tämä ”tasekikkailu” on ihan hyväksyttävää. Muussa tapauksessa uhkana on eläkemaksujen korotus. Tärkein kysymys kuitenkin kuuluu: miksi työkyvyttömyysmaksuja on kerätty vuosikausia liikaa? Pk-yrityksiltä kerätään vuosittain työkyvyttömyysmaksuja noin 300 miljoonaa euroa ja menot ovat noin 400 miljoonaa euroa. Vaikka rahan keräys lopetettaisiin nyt, riittäisivät puskurit neljäksi vuodeksi kattamaan menot. Ilkeämieliset voisivat sanoa, että työeläkeyhtiöiden ahneudella on joku osuus. Toinen selitys on maksuista päättävä kokoonpano. Työkyvyttömyysmaksusta päättää vuosittain TELAn laskuperustejaos, jossa on pääasiassa TELyhtiöiden edustajia. Yllätys yllätys. Olisiko tässäkin tapauksessa parasta siirtyä 2010-luvulle ja antaa sosiaali- ja terveysministeriön tehdä päätökset oikeasta maksutasosta? Ja puolueettomat asiantuntijat voisivat antaa ministeriölle esitykset. Vastaus on yksinkertainen: kyllä on.

Liikaa kerätystä 1,6 miljardista eurosta pitää palauttaa takaisin pk-yrittäjille ainakin yli miljardi. Aihe on vaikea, joten yksinkertaistetaan. Ensinnäkin, liikaa kerätystä 1,6 miljardista eurosta pitää palauttaa takaisin pk-yrittäjille ainakin yli miljardi. Loput voi jättää puskuriksi. Se on jo oikeudenmukaisuuskysymys. Järkevimmin palautus hoituu niin, että työkyvyttömyysmaksut painetaan lähelle nollaa vuosikausiksi eteenpäin, jolloin yritysten Tyelmaksut laskevat. Tällä hetkellä työkyvyttömyysmaksu on pk-yrityksille prosentti palkkasummasta. Toiseksi, tämä ”tasekikkailu” on ihan hyväksyttävää, kunhan rahoja ei käytetä jatkossakaan työeläkeyhtiöiden sijoitusriskien kattamiseen, vaan nimenomaan työkyvyttömyysmenoihin.

Presidenttikin tulee ouluun

Juha punta vs. riku aalto

23 | Pirkanmaa ryhtyy työllisyystalkoisiin

arjessa:

24 |

nurin meni, mutta menköön

26 | Vanhuuteen voi varautua

OMISTAJANVAIHDOS:

28 |

mikä on yrityksesi arvo?

30 | Nokia-insinööristä kuoriutui sorvaamopomo

vapaalla:

32 |

vessA REISSAA KESÄLLÄ

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Pitäisikö liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut palauttaa yrittäjille? Ota kantaa verkossa!

Anssi Kujala: Miljoonia jaossa – hallintoa kevennettävä

Kolumni ANSSI KUJALA

anssi.kujala@yrittajat.fi

Suomen on vähennettävä rakennerahastoissa hallinnointiin käytettäviä kuluja. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja.

T

ässä lehdessä arvioidaan

lyhyesti joillakin esimerkeillä ministerien ensimmäisen vuoden aikaansaannoksia yrittäjyyden kannalta. Vuosi on kiistatta ollut hallitukselle haastava vaikkapa syventyneen eurokriisin myötä. Viime vaaleissa keskusteltiin elinkeinopoliittisten tukien ongelmista. Useat puolueet linjasivat säästökohteeksi yritysja elinkeinotuet. Tilanne näyttää tasaantuneen. Keskustelua käydään nyt, aivan oikein, varojen kohdentamista ja jakelukanavista. Ongelma nimittäin on ollut liian moniportainen hallinto, joka on vähentänyt ”loppukäyttäjille” menevän rahoituksen osuutta.

Parhaillaan on käynnissä useita uudistuksia, joilla on vaikutusta pk-yrityksien investointi- tai kehittämisrahoitukseen. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan seuraavaa rakennerahastokautta ja maa- ja metsätalousministeriössä työstetään maaseutuohjelmaa kaudelle 2014 – 2020. Valmista pitäisi olla syksyllä. Suomen Yrittäjät on edustettuna valmistelevissa ryhmissä. Olemme korostaneet, että elinkeinopoliittiset toimet tulisi kohdistaa aiempaa voimakkaammin uutta yritystoimintaa luoviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Paras tuotos panos -suhde saadaan, kun painotukset kohdistuvat näiden yritysten tuotekehitykseen, investointeihin ja viennin edistämiseen.

Pelkästään rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoitus kaudella 2006 – 2013 on ollut 3,7 miljardia euroa, josta EUrahoituksen osuus on 1,7 miljardia. TEM arvioi EU-rahoituksen vähenevän vuosina 2014 – 2020. Siksikin Suomen on vähennettävä rakennerahastoissa hallinnointiin käytettäviä kuluja. Raskaat hallinnolliset menettelyt ovat syystä saaneet vuosien varrella voimakasta kritiikkiä osakseen. Vaikka monen yrittäjän mielestä nämä tukijärjestelmät saattavat olla turhia tai jopa haitallisia, en näe syytä miksi suomalaiset yritykset eivät käyttäisi maksimaalisesti järjestelmää hyödykseen. Painotukset ja ohjelmasisällöt on vaan tehtävä niin, että luodaan uutta osaamista, uutta työtä ja kasvua.


4

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

Uutiset

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Rahat palautettava omis Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan mielestä liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen palautus on oikeudenmukaisuuskysymys.

ALEKSI POUTANEN

Kippari. Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan mielestä työkyvyttömyysmenot ovat olleet oletettua pienemmät, koska pk-yritykset ovat hyviä työnantajia. Lisäksi ne ovat rekrytoineet lisää työvoimaa, eivätkä irtisanoneet työntekijöitä edes talouskriisin aikana.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

T

yöeläkeyhtiöiden taseissa makaa tällä hetkellä 1,6 miljardia euroa sellaista rahaa, jotka kuuluvat pkyrittäjille. Kyse on liikaa perityistä työkyvyttömyysmaksuista. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna vaatiikin, että pk-yritysten maksama työkyvyttömyysmaksu on välittömästi pudotettava lähelle nollaa. Näin ylimääräinen summa sulaisi pois muutamassa vuodessa ja yritykset saisivat lisäelvytystä Tyel-maksujen laskiessa. Työkyvyttömyysmaksu on tänä vuonna prosentti palkkasummasta. – Se on oikeudenmukaisuuskysymys. Tämä on todella vaikea asia ymmärtää ja hahmottaa, kun pelataan pienillä prosenteilla. Lopputulos on kuitenkin iso, Simolinna sanoo.

Tärkeä periaatteellinen kysymys on siinä, että rahoja ei käytetä jatkossakaan sijoitusriskien kattamiseen. Mikko Simolinna

Tasekikkailua. Aihe nousi esille, kun työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta koskeva määräaikaislaki umpeutuu vuodenvaihteessa. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus painui finanssikriisin myllerryksessä lähelle 15 prosenttia. Poikkeuslailla taseiden varoihin saatiin siirrettyä kolme miljardia euroa vakuutusriskien puskureista ja vakavaraisuus nousi keskimäärin yli 20 prosentin. Nyt vaarana on, että vakavaraisuus laskisi takaisin lähelle kriittistä 15 prosenttia, mikäli poikkeuslakia edeltävään aikaan palataan. Se puolestaan johtaisi nopeasti työeläkemaksujen nousuun. Hallitus onkin esittänyt, että niin sanottu 3,5 miljardin euron tasoitusvastuu siirrettäisiin eläkeyhtiöiden taseissa toimintapääoman lisäksi vakavaraisuutta pönkittämään. Tämän yli kolmen miljardin joukossa ovat myös liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut. Muu osa on suuryritysten ja palkansaajien rahaa. Kyse on lähinnä tasekikkailusta.

– Tärkeä periaatteellinen kysymys on siinä, että rahoja ei käytetä jatkossakaan sijoitusriskien kattamiseen, vaan työkyvyttömyysmenoihin, Simolinna kertoo.

Uusi ajatus. Työkyvyttömyysmaksujen keräysperuste on ylipäätään vanhentunut. Kaikki pk-yritykset, joiden palkkasumma on alle 1,8 miljoonaa euroa, maksavat saman prosenttiosuuden. Simolinna esittääkin, että pienet yritykset pääsisivät samalle viivalle suuryritysten kanssa. Niiden käytössä on niin sanottu maksuluokkamalli, jonka idea on yksinkertainen: mitä paremmin yritys huolehtii henkilöstöstään, sitä edullisempaan maksuluokkaan se pääsee. – Se kannustaa yrityksiä pitämään huolta työhyvinvoinnista. On muistettava, että lähes kaksi kolmasosaa palkansaajista työskentelee 1 – 50 hengen yrityksissä, Simolinna sanoo.

Koulutuspäivistä syntyi todella sekava soppa

>

Mikko Simolinna kritisoi voimakkaasti raamitupon yhteydessä sovittua työntekijän kolmen päivän koulutusoikeutta. Hänen mukaansa edes raamitupon neuvotelleet palkansaajien ja elinkeinoelämän edustajat eivät tunnu tietävän, mitä on sovittu. Asiaa valmistelevan työryhmän määräaika sovinnon saamiseksi on toukokuun viimeinen päivä. – Pahin skenaario pk-yrittäjän kannalta on se, että kyse on työntekijän subjektiivisesta oikeudesta koulutukseen. Sehän on täysin mahdoton yhtälö. Yrittäjien tunteet käyvät todella kuumina tästä, Simolinna sanoo. – Päätös koulutuksen tarpeesta ja toteutuksesta pitää olla yrityksissä.

Tasapäisellä koulutuksella ei saada mitään aikaan, hän linjaa. Joka tapauksessa uudesta koulutusvelvoitteesta aiheutuisi pelkästään Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille yli 600 miljoonan euron ylimääräinen lasku, kun mukaan lasketaan palkkakulut, tuotannon menetykset ja koulutuskulut. Simolinnan mielestä mahdolliset verohelpotuksetkin ovat yhtä tyhjän kanssa. Pienellä voittomarginaalilla toimivilla yrityksillä ei ole mistä vähentää. – Tästä uhkaa tulla uusi pekkaspäivä, sillä pienet yritykset säästävät koulutuskustannuksissa. Työntekijälle annetaan perjantaina kirja käteen ja sanotaan, että lue toi, Simolinna toteaa.


5

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Nuorten työttömyyttä

Ota kantaa!

ei torjuta palkka-alella, sillä jo nyt valtio aktivoi nuoria työmarkkinoille erilaisilla tukitoimilla. Töitä ei vain ole.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly

Juuri nyt:

stajilleen Työeläkeyhtiöiden varat ja vastuuvelka 2010 Toimintapääoma 19,4 mrd €

Niinistö Yrittäjäpäiville

Poikkeuslailla siirretty 3 mrd € palautuu 2012 lopussa

87 75 mrd € mrd € Varat

Työeläkerahan kiertokulku 2010, milj. euroa 9 620

Vastuuvelka

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu lokakuussa Oulussa järjestettäville Valtakunnallisille yrittäjäpäiville. Niinistö on lauantaisen gaalaillallisen juhlapuhuja.

Osittamaton lisävakuutusvastuu 5,1 mrd € Tasausvastuu 7,2 mrd € Tasoitusvastuu 3,5 mrd €

Valtakunnallisille yrittäjäpäiville ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella osoitteessa www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen/.

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu 0,7 mrd €

Kun ilmoittaudut yrittäjäpäiville 30. kesäkuuta mennessä, olet mukana yhteistyökumppaneiden tarjoamien osallistumispakettien arvonnassa. Kaikkiaan arvotaan kahdeksan osallistumispakettia. Yhden paketin arvo on 220 euroa. Voittajille palautetaan rahat ilmoittautumismaksusta.

3,5 mrd € on tarkoitus siirtää toimintapääomaan 2013 alussa

Ilmoittautuminen loppuu 22. syyskuuta.

Maksetut eläkkeet

Ilmaista näkyvyyttä yrittäjille kunnallisvaaleissa

12 130

Vakuutusmaksut ja valtionosuudet

12 480

Työnantaja 8 100 Työntekijä 2 300 Yrittäjä 900 Valtio 700 TVR 480

2 360 500

Varat 31.12.

93 600

8 900

Sijoitustuotto

Hoitokulu

• Palkansaajien palkkasumma pk-yrityksissä on noin 30 miljardia euroa. • Työkyvyttömyysmaksuja kerätään pk-yrityksiltä vuosittain noin

300 miljoonaa euroa.

• Pk-yrityksistä aiheutuvat työkyvyttömyysmenot ovat vuosittain noin

400 miljoonaa euroa.

LÄHtEET: ELÄKE TAPIOLA, ETK, TELA

2 150

Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä julkaistiin 23. toukokuuta Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma. Ohjelmassa esitettiin kunnille lupakäytäntöjen nopeuttamista, pienhankintojen ohjeistamista, palvelustrategioiden laatimista, yrittäjyyskasvatukseen panostamista ja kunnan pidättäytymistä kilpailusta yritysten kanssa. Syksyn kunnallisvaaleja silmällä pitäen Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksistään ehdolla oleville yrittäjille tiedon ja taustamateriaalin lisäksi myös maksutonta näkyvyyttä kuntasivuillaan yrittajat.fi/kunta.


6

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

Muskelia markkinoin Alexander Stubb rohkaisee pk-yrityksiä mukaan vienninedistämismatkoille.

HENKILÖKUVA: Aleksi Poutanen

Pk-yritykset tuovat tosissaan lisäarvoa Suomeen työpaikkojen ja kotiutettavan viennin kautta. Suurimpien yritysten arvoketjuhan on hajautettu ympäri maailmaa.

Eeva Ketvel eeva.ketvel@yrittajat.fi

T

osi kivaa ja hirveän konkreettista. Siinä missä ulkoministerin homma oli retoriikkaa, niin tämä on praktiikkaa. Näin vertaa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) edellistä ja nykyistä ministerinpestiään. Hän kokee nykyisen työnsä pitkälti markkinoinniksi. – Vaikka kannatan markkinataloutta, niin nykyään valtiollinen muskeli on hyödyllinen. Eli mitä enemmän saadaan ministeritason tai korkeamman eli pääministeritai presidenttitason ovenavaajia, sitä parempi suomalaisille yrityksille, Stubb kertoo Yrittäjäsanomille ulkoministeriön uudistetussa, suomalaistuotteilla sisustetussa neuvotteluhuoneessa. – Tässä voi ihan tosissaan tuottaa lisäarvoa. Ainoa mitä annan, on itseni. Toivottavasti sitä kautta yritykset saavat diilejä.

Rohkeasti kehiin! Stubb sanoo suoraan, että pienten ja keskisuurten yritysten merkitys Suomen viennissä on jättiläismäinen. – Pk-yritykset tuovat tosissaan lisäarvoa Suomeen työpaikkojen ja kotiutettavan viennin kautta. Suurimpien yritysten arvoketjuhan on hajautettu ympäri maailmaa. Hän toivoo, että yritykset haluavat kasvaa. – Ja siihen tarvitaan kansainvälistymistä. Rohkeasti kehiin vaan! hän tsemppaa. Kansainvälistymisen täytyy ministerin mukaan kuitenkin lähteä yrityksen sisältä ja heijastaa yrityksen sielua.

Oslo ja Pohjois-Norja 24. – 26.10.2012

Yhdysvallat

Washington, New York, San Francisco ja Palo Alto 12. – 16.3.2012

Alexander Stubb

Chile, Argentiina ja Uruguay 2013

Brasilia

Rio de Janeiro ja São Paulo 13. – 17.2.2012 antoisia matkoja. Vienninedistämismatkat ovat Alexander Stubbin mielestä hirveän antoisia. – Niistä saa energiaa. Ne ovat kaikki erilaisia: Mongoliassa oli kaivosteollisuutta, Shanghaissa satamaklusteria, Yhdysvalloissa startupeja, Japanissa energiaklusteri. Sinne levitettävä punainen matto on hurja. Ja suomalaisista yrityksistä saa olla aika ylpeä.

Keskiviikkona 18.4. Ankarassa

Torstai 19.4. Istanbulissa

Klo 9–10

Klo 9–13.30 Infotilaisuus ja työpaja yritysvaltuuskunnalle.

Opastustilaisuus yritysvaltuuskunnalle.

Klo 10.20 Pääministeri Jyrki Katainen laskee seppeleen Mustafa Kemal Atatürkin monumentille.

Turkin matkan ohjelma

Norja

Klo 10.30–14 Pääministeri Jyrki Katainen ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb tapaavat suomalais yritysten kanssa yhteensä kymmenen turkkilaista ministeriä. Klo 14–17 Infotilaisuus ja työpaja yritysvaltuus kunnalle. Klo 14

Ministeri Stubbin puhe yliopistolla.

Klo 16–20.30 Katainen tapaa Turkin pääministerin Recep Tayyip Erdoganin.

Pääministeri Katainen ja Eurooppa- ja ulkomaan kauppaministeri Stubb tapaavat suomalaisyritysten kanssa ministerin, joka vastaa Turkin metsä- ja vesiasioista. Lehdistötilaisuus. Klo 14–18 Seminaari turkkilaisten yritysten ja viranomaisten kanssa. Klo 18–19.30 Verkostoitumisbuffet.

– Tuote voi sitten olla ihan mitä tahansa kynsilakan poistoaineesta Angry Birdsiin. Pitää olla visio ja rohkeutta. Stubbilla on takanaan yhdeksän vienninedistämismatkaa 17 kaupunkiin. Hänellä on niistä hyvä olo. Yritykset ovat halunneet reissuille uudestaankin. – Tässä on uusi markkinointihenki päällä, ja yritykset ovat huomanneet sen. En voi tietenkään pakottaa ketään mukaan, mutta voin suositella bisneksenteon näkökulmasta, että tästä on potentiaalista hyötyä. Yleensä saadaan ovia avatuksi ja kauppoja edistetyksi.

Team Finland auttaa. Lähitulevaisuudessa kansainvälistyviä


uutiset

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

ntiin

Ajassa: Venäjä

Kazan 13. – 15.11.2012

Venäjä Pietari 30.5.2012

7

Venäjä

Jekaterinburg 2013

Venäjä Moskova 25.10.2011

SKAL:n puheenjohtaja vaihtuu

Etelä-Korea 2013

Venäjä

Ufa ja Tsheljabinsk 12. – 14.12.2011

Mongolia 29.8. – 1.9.2011

Japani

Sendai ja Tokio 27.11.– 1.12.2011 Urheilijana Stubbilla on vienninedistämismatkoille selkeä määrällinen tavoite: Yksi matka kuukaudessa, ja mahdollisuuksien mukaan kaksi kaupunkia joka matkalla. Tavoitevauhti olisi siis 24 kaupunkia vuodessa, sata kaupunkia vaalikaudessa.

Kiina

Shanghai 17. – 20.10.2011

Kazakstan 2. – 5.10.2012

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja valitaan kesäkuussa. Kahden vuoden toimikausi alkaa vuoden 2013 alussa. SKAL:n puheenjohtaja on ollut vuodesta 2004 lähtien Ahti Myllys. Liittokokouksessa Levillä 9. kesäkuuta yhdistykselle valitaan uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toinen varapuheenjohtaja. Toistaiseksi ilmoittautuneet ehdokkaat uudeksi puheenjohtajaksi ovat Matti Heikkilä, Teppo Mikkola ja Harri Sandell.

Suomi Areenan uutuus: Kokonainen Yrittäjyyspäivä Porissa järjestettävällä Suomi Areenalla on tänä kesänä kokonainen Yrittäjyyspäivä. Sen järjestävät yhdessä Suomen Yrittäjät, Kauppalehti, Kuntalehti ja Pörssisäätiö. Jokirannassa Barco-ravintolalaivan edustalla on kiinnostavia yrittäjätapahtumia aamupäivästä myöhäiseen iltapäivään torstaina 19. heinäkuuta. Teemana ovat syksyn 2012 kunnallisvaalit ja niiden vaikutus yrittäjille. Keskiviikkoiltapäivänä 18. heinäkuuta Suomi Areenan pihassa Antikatu 2:ssa käydään tiukka keskustelu nuorten työllistämisestä. Suomen Yrittäjät esittää ratkaisuksi uudenlaista oppisopimusmallia. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna saa paneeliin keskustelukumppaneikseen muun muassa arkkipiispa Kari Mäkisen ja asuntoministeri Krista Kiurun.

Äänestä parasta ehdokasta!

Indonesia Jakarta 23. – 25.1.2012

PohjoisAfrikka

Algeria, Libya ja Tunisia joulukuu 2012

Etelä-Afrikan tasavalta ja Namibia

Turkki

Mosambik ja Sambia

Ankara ja Istanbul 17. – 19.4.2012

2013

Intia ja Sri Lanka 2013

Vastaa kyselyyn ja valitse mielestäsi yrittäjyyden kannalta paras kunnanjohtaja. Kyselyyn voit vastata netissä: www.yrittajat.fi tai www.kauppalehti.fi. Ehdokkaat eivät ole oikeita kunnanjohtajia, vaan tunnettuja yrittäjiä. Ehdokkaiden valinnalla halutaan korostaa yrittäjien merkitystä kuntien elinvoimalle. Kuntaministeri Henna Virkkunen julkistaa eniten ääniä saaneen ”kunnanjohtajan” Suomi Areenassa Porissa 19. heinäkuuta.

Jääkö kesäloma väliin? Toteutuneet matkat

Tulevat matkat

5. – 9.11.2012

suomalaisyrityksiä auttaa Team Finland -verkosto. Idea on peräisin toimitusjohtaja Matti Alahuhdan taloudellisten ulkosuhteiden työryhmältä, joka jätti loppuraporttinsa tammikuussa. – Team Finland on yhtä kuin yhden luukun -periaate. Suomella on 98 lähetystöä ympäri maailmaa plus Finpron toimipisteet. Näistä määritellään yksi Team Finland -kontaktihenkilö, joka auttaa sen kyseisen alueen markkinoille haluavaa suomalaisyritystä, Stubb kertoo. Myös ELY-keskuksiin tulee kontaktihenkilöt yrityksille, jotka haluavat kansainvälisille markkinoille. Pk-yritysten merkitys korostuu Jyrki Kataisen hallituksen uudes-

Kauppalehden ja Suomen Yrittäjien yhteinen vaalikone aukeaa torstaina 24. toukokuuta syksyn kuntavaalien kunniaksi.

sa taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelmassa. Sillä kohdennetaan viennin ja kansainvälistymisen tukemista entistä tehokkaammin pk-yritysten tukemiseen, jotta suomalaisyritykset olisivat samalla viivalla kilpailijoiden kanssa. Lisäksi Stubb, Katainen ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies järjestävät syksyllä pk-yritysten vienninedistämispäivän. – Kutsumme sinne mahdollisimman paljon suomalaisia pkyrityksiä. Pidämme aamupäivän seminaaria ja jakaannumme iltapäiväksi työryhmiin, jotka laativat ehdotuksen siitä, miten voimme parantaa viennin edistämistä pksektorilla.

Miten matkalle mukaan? • Yritysvaltuuskunnat vienninedistämismatkoille kokoaa useimmiten ulkopuolinen taho kohdemaasta, matkan näkökulmasta ja osallistujista riippuen, esimerkiksi Finpro. • Olemalla niihin yhteydessä yritykset saavat tietoa tulevista matkoista ja siitä, miten niille pääsee mukaan.

Kesä ja kärpäset ovat taas täällä! Keskimäärin yrittäjä viettää kesälomaa 16,6 arkipäivää. 14 prosenttia ei kuitenkaan kerkeä lomailemaan laisinkaan. Muistakaa kuitenkin nauttia Suomen lyhyestä ja vähälumisesta suvesta!

6/2012

Seuraava Numero ILMESTYY 23.8.


8

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

On hallituksen arvioinnin Jyrki Kataisen johtamalla hallituksella tulee kesäkuun puolivälissä vuosi täyteen. Suomen Yrittäjät arvioi yrittäjyyden kannalta avainministerien onnistumiset ja epäonnistumiset. Lisäksi hallitus saa kolmen kohdan kehitysohjelman.

päämin isteri

rpila valtiovarainm inen inisteri

Tahto pitää yllä kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä haastavassa hallituskokoonpanossa. Ajoi turhan voimakkaasti raamisopimusta ilman, että olisi edellyttänyt siihen kilpailukykyä turvaavia työmarkkinoiden rakennemuutoksia.

Saanut hyvin haltuun valtiovarainministeriön vaatiman asiakokonaisuuden. Kuunnellut yrittäjiä verotuksen kehittämisessä. Menestyjien verotuksen kiristymisen näkymät heikentävät kasvun mahdollisuuksia.

+ –

+ –

+ –

Näkyvästi esillä kasvuyrittäjyyden kanssa. Aito halu havaita nuorten yrittäjien merkitys Suomen menestykselle. Kaivattaisiin enemmän linjauksia Suomen keskeisten kilpailukykyongelmien ratkaisemiseksi.

Vinkki tulevaan:

Vinkki tulevaan:

Verovapaisiin matkakustannusten korvauksiin ei pidä nyt puuttua.

Rakennerahastouudistuksessa rahoitus pitää kohdentaa pk-yrityksiin.

Merja Kyllö nen liikenne

al

työmi ainen nisteri

ri

+ –

ies

inisteri

Vinkki tulevaan:

Lauri Ih

+ –

Yrittäjät arvostavat rohkeutta ja halua uudistaa kuntarakennetta ja keventää hallintoa. Onko liikaa vauhtia kuntauudistuksessa? Elinkeinopolitiikka esiin myös kuntauudistuksessa.

Jyri Häkä m

elinkeinom

Turvaa luottamus talouteen niin, että yritykset pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

Henna Vi rkkunen kunt aminis te

Jutta U

Jyrki Ka tainen

ministe ri

Nuorten yhteiskuntatakuun käynnistäminen ja lisämäärärahan hankkiminen. Ei aitoja kannusteita yrityksille nuorten työllistämiseen. Ei halua uudistaa työmarkkinoiden rakenteita.

+ –

Merkittävä investointipaketti liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Aikeet lisätä kuljetuksien kustannuksia.

Alexander

St

ubb oppa- ja ulkom ri Euro aankau ppaministe

+ –

Uusi ja dynaaminen tapa markkinoida suomalaisia yrityksiä kansainvälisissä yhteyksissä. Linjaukset vienninedistämiseksi pitää saada nopeammin pk-yrityksiä hyödyttäväksi käytännöksi.

Vinkki tulevaan:

Vinkki tulevaan:

Vinkki tulevaan:

Vinkki tulevaan:

Joustavuutta ja kompromisseja tarvitaan, jotta uudistus on vietävissä läpi myös kuntatasolla.

Työelämän rakenteisiin kiinni!

Muista perustienpito. Ei ruuhkamaksuja tai sen variaatioita laisinkaan saati sitten yrityksille.

Pk-yritykset huomioitava paremmin esimerkiksi vientiponnisteluihin tähtäävissä työryhmissä.

Tommi Forsström: Rahaa tyhjästä Kolumni Tommi FORSSTRÖM tommi@forssto.com

On vaikea tasapainoilla perinteisen liiketoiminnan ja sijoittajarahoitteisen riskiliiketoiminnan välissä.

S

tartup-maailman vuoden suurin

uutinen tähän asti on ylivoimaisesti taannoinen Facebookin Instagramkauppa, jossa liikevaihdoton yritys vaihtoi omistajaa miljardilla dollarilla. Kuten kaikkien muidenkin isojen startupostojen kohdalla, myös Instagramin osto herätti ”kupla puhkeaa” -mantraansa toistavat tuomiopäivän profeetat kertomaan, kuinka merkit ovat ilmassa ja ratsumiehet laukkaavat jo taivaalla. Vaikka tiedän varsin hyvin useita strategisia syitä Facebookille ostaa Instagram, on pakko myöntää, että omassakin suomalaisessa päässä on välillä haastavaa ymmärtää tappiollisen, jopa liikevaihdottoman ”liiketoiminnan” kannattavuutta ja arvoa. Luterilainen taustamme kun pakottaa aivot helposti ajattelemaan, että vain suoraviivainen välittömään liikevoittoon

tähtäävä toiminta on hyvää ja oikein. Startup-toiminnalle tuo ajatusmalli on kuitenkin melko vaarallinen. Startupin tehtävä on määritelmällisestikin uuden liiketoiminnan etsiminen, olemassa olevan bisnesmallin toteuttamisen sijaan. Vaikka liikevoitto onkin kuulemma liiketoiminnalle yleisesti ihan hyvä asia, voi sen lyhytkatseinen jahtaaminen olla etsimisprosessille myrkkyä, koska helpoin tapa päästä rahavirtaan kiinni on iskeytyä kiinni tuttuihin ja turvallisiin, mutta samalla yleensä raskaasti kilpailtuihin malleihin. Eikä sillä ole enää mitään tekemistä startup-toiminnan kanssa. Onneksi oma yrityksemme on aika maltillinen startup, joka yrittää lähinnä lanseerata uudenlaista yhdistelmää olemassa olevista bisnesmalleista, joten olemme hissukseen jo kolmen kuukauden tuotekehityksen jälkeen

siirtymässä moodiin, jossa liikevaihtoa aletaan maltillisesti kasvattaa. Oma pääni ei välttämättä kestäisi 100-prosenttisesti pois ostettavaksi markkinahäiriköksi tarkoitetussa firmassa toimimista. On kuitenkin vaikea tasapainoilla perinteisen liiketoiminnan ja sijoittajarahoitteisen riskiliiketoiminnan välissä. Mukavuuden- ja turvallisuudenhalu ohjaa jatkuvasti rakentamaan bisnestä perinteisten elementtien varaan sen sijaan, että antaisi rauhassa aikaa ja tilaa niille uusille malleille, joita luotamme löytävämme seuraamamme sateenkaaren päästä. Onneksi myös sijoittajillamme tuntuisi riittävän uskoa samaan. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.


uutiset

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

aika Maria Guzenina-Ric hardson peruspalv

Krista K

viestint iuru äministeri

elumini steri

+ –

On ymmärtänyt yrittäjien kannalta järkevämmän tavan periä niin sanottu Yle-vero. Yle-veron kerääminen ylipäätään yrityksiltä.

+ –

Oman sektorinsa puolustaminen. On suhtautunut kielteisesti yritysten käyttöön sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa. Näyttää siltä, että haluaa ajaa alas yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelusektorin.

Vinkki tulevaan:

Vinkki tulevaan:

Yle-veroehdotus korjattava.

Tunnusta tosiasiat ja ota reipas ote hyvinvointipalvelutuotannon monipuolistamiseksi.

LISÄPOTKUA PIENYRITYKSELLESI AMMATTIMAISET VÄRIT JOPA

Tätä yrittäjät arvostaisivat jatkossa Hallituksen tärkeimmät tehtävät tämän vuoden aikana:

1 2 3

Pk-yrityksien merkityksen voimakkaampi tunnustaminen

LASERIA EDULLISEMMIN *

Hallitukselta odotetaan konkreettisia toimenpiteitä, joissa tunnistetaan, että suomalaisten työllistämisen vastuu on siirtynyt pk-yrittäjille. Tämän tulee näkyä myös työmarkkinaratkaisuissa, joissa hallitus on osallisena.

Kannustaminen työllistämiseen

Pk-yrityksille lisää mahdollisuuksia suomalaisten työllistämiseen. UUSI HP Officejet Pro 8600 Plus e-All-in-One

Verotuksen kasvukannusteiden toimeenpano

Kehysriihessä päätetyt kasvukannusteet pitää saada nopeasti käyttöön yrityksissä.

Palvelusetelit vaativat yleistyäkseen aikaa

Y

rittäjäsanomat uutisoi viime numerossa, että käytettyjen palvelusetelien arvo vuonna 2010 oli 26,7 miljoonaa euroa. Yrittäjäjärjestö myös vaati, että palveluseteleiden käytön arvo olisi satakertaistettava. Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Nemlander ei pidä tavoitetta realistisena. – Kuulostaa aika huimalta. Jos palvelusetelin piiriin saadaan kuitenkin määriteltyä erikoissairaanhoidon puolelta vaikka lonkka- tai lihavuusleikkauksia, niin nehän tuovat sitten rahamääriä lisää, Nemlander sanoo. – Aikajänne pitää myös

Totea miten edullinen, ammattimainen KoKeile 30 päivää! mustesuihkutulostus tuo lisäpotkua liikeBUY&TRY toimintaasi. Nauti ammattimaisesta hp.fi/buyandtry värijäljestä jopa 50 % laseria edullisemmin. Hanki HP Officejet Pro nyt. Katso lisätietoja osoitteessa hp.com/fi/officejet

©2012 Hewlett-Packard Development Company, L.P. *) 50 % alhaisemmat sivukustannukset. Suurin osa alle 400 euron värilaser all-in-one-laitteista (ei sis. ALV:a), maaliskuu 2011. Lisätietoja osoitteessa http://www.hp.com/ eur/ojfacts. OJ Pro -laitteen ISO-standardin mukainen sivumäärä suurimman kapasiteetin mustesäiliöillä jatkuvassa tulostuksessa, lisätietoja osoitteessa www.hp.com/go/learnaboutsupplies.

olla riittävän pitkä, hän lisää. Nemlander uskoo, että käytettyjen palveluseteleiden yhteissumma voisi pyöriä yrittäjäjärjestön ehdottelemissa luvuissa aikaisintaan 10 – 20 vuoden kuluttua. – Vähitellen palvelusetelin käyttö tulee lisääntymään, mutta on vaikea arvioida, millä nopeudella ja missä määrin.

Anu Nemlanderin mukaan palvelusetelit toimivat tällä hetkellä parhaiten sosiaalipalveluissa. – Kotipalveluissa esimerkiksi niitä on helppo käyttää. Siivoukselle on helppo määritellä tuntihinta, ja asiakkaalle voidaan antaa esimerkiksi siivousseteli. Myös päivähoidossa palveluseteli on käytetty.

UITKO? KIINNOST Ä: LI KYSY SÄ

2012 GOLD Imaging and Printing Solution Puh. 010 613 611

www.ateadirect.com

Puh. (09) 58 44 22

www.businessforum.fi

Specialist

9


10

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

Nuorilta töitä nuorille Sanoista tekoihin! Maria Haapaniemi, Janita Saarinen ja Elina Ruuskanen haluavat työllistää muita nuoria. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

juttutuulella

Avaatte kaksi kesäkahvilaa Tampereen Hämeenpuistoon. Niiden tarkoitus on työllistää erityisesti nuoria. Mistä idea? Nuorten työllistyminen ja työllistäminen on ollut paljon otsikoissa tänä keväänä, mutta meistä tuntui, että ilmoilla oli enemmän puhetta kuin oikeita tekoja. Tästä ärsyyntyneenä päätimme ryhtyä itse toimiin. Työskentelemme kaikki yrittäjinä, mutta jo olemassa oleviin yrityksiin emme kesätyöntekijöitä voineet palkata ja siksi lähdimme miettimään, millä keinoin voisimme osallistua itse työllistämistalkoisiin ja tätä kautta syntyi idea kesäkahviloista.

Työntekijöiden palkka maksetaan yhteistyökumppanien avulla. Mitä se tarkoittaa?

Kuinka monta työpaikkaa on tarjolla ja kuinka pitkäksi aikaa?

Voimme palkata kahviloihin 15 nuorta 2–3 viikon mittaisiin työsuhteisiin.

Jokainen yritys voi osallistua työllistämistalkoisiin 600 euron hintaisen yhteistyökumppanuuden kautta. Tällä summalla kahvilaan työllistetään aina yksi työntekijä 2–3 viikoksi. Tämä antaa kaikille yrityksille mahdollisuuden kantaa oma kortensa kekoon nuorten työllistymisen puolesta, vaikka kesätöitä ei voisi omasta yrityksestään nuorelle osoittaa. Yhteistyökumppanit kulkevat tietenkin kaikessa kahvilanmarkkinoinnissa mukana.

Oletteko huolestuneita työttömien ja syrjäytyneiden nuorten tilanteesta?

Kyllä. Varsinkin alle 18-vuotiaiden tuntuu olevan vaikea saada töitä. Pyrimmekin työllistämään pääasiassa alle 18-vuotiaita nuoria. Toisaalta huolestuttaa myös osan nuorten aikuisten asenne työntekoa kohtaan. Mieluummin elellään tukien varassa kuin tehdään työtä, mikäli Haluatteko ei ole juuri sitä omaa koulutusta kannustaa myös muita vastaavaa hommaa. yrittäjiä työllistämään nuoria? Ehdottomasti. Tässä on myös osasyy siihen, miksi tähän kahvilaprojektiin lähdimme. Haluamme omalla esimerkillä kannustaa myös muita yrittäjiä miettimään tapoja, miten nuoria voisi työllistää. Yrittäjät ovat valmiiksi luovia ja kekseliäitä, joten uskomme, että työllistämistapoja voisi löytyä yrittäjiltä helposti tusinoittain lisää.

Kuka? Maria Haapaniemi

LAURA VESA

Ikä: 24 v. Työura: Yrittäjäosakas Idema Oy:ssä vuodesta 2011 alkaen. Motto: ”Mielikuvitus on kaikki kaikessa. Se kertoo, mitä elämällä on vielä tarjottavanaan.” – Albert Einstein

Kuka? Janita Saarinen

Ikä: 25  v. Työura: Yrittäjäosakas Idema Oy:ssä vuodesta 2011 alkaen. Motto: ”Kaikki on mahdollista. Mahdottoman toteuttaminen vain vie hieman enemmän aikaa!”

Kuka? Elina Ruuskanen Ikä: 27 v. Työura: Yrittäjä ja perustajaosakas yrityksessä Hub Tampere vuodesta 2009 alkaen. Motto: ”Pelko, jota välttelet, pyörii ympärilläsi ikuisuuden. Pelko, jonka kohtaat, kuolee sekunnissa.” – Walt Goodridge


uutiset

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kaakkois-Aasia nousee huminalla Kiinan rinnalle Venäjän autoteollisuus kaipaa suomalaisia pk-yrityksiä

Finpron ohjelma tarjoaa pkyrityksille tukea liiketoiminnan rakentamisessa Aasian markkinoilla. Kasvumarkkinaohjelma Aasia tukee suomalaisyrityksiä Kaakkois-Aasian alueella muun muassa terveydenhuollossa, infrastruktuuri-

hankkeissa ja cleantech-alalla. Finpron mukaan alue on toipunut hyvin 1990-luvun lamasta ja maat ovat selvinneet lähes kolhuitta viimeisistä laskusuhdanteista. – Valtavista mahdollisuuksista huolimatta alueella toimii vain kourallinen

Venäjällä rakennetaan maailman suurimpien ajoneuvovalmistajien autoja, mutta alihankkijoiden ja osatoimittajien verkostoa ei ole kuitenkaan syntynyt. Selvitysten mukaan venäläisillä ajoneuvovalmistajilla on tarvetta 500 – 600 pk-yritykselle. Kouvolan seudun kehittämisyhtiö Kouvola Innovation Oy:n Autoteollisuuden alihankintaverkosto -projekti houkuttelee alihankintayrityksiä sijoittumaan Venäjälle. – Venäjän markkinat ovat valtavat. Alihankintaverkoston kautta on mahdollista luoda Suomeen ja Kouvolan seudulle huomattava määrä uusia työpaikkoja, toteaa projektipäällikkö Simo Päivinen.

suomalaisia yrityksiä, Finpron Aasian aluejohtaja Jari Hietala kertoo. – Uusille markkinoille pyrkiville yrityksille ensisijaisen tärkeää on löytää oikeat markkina-alueet ja saada tukea verkostojen muodostamiseen, Hietala sanoo.

34 milj. € Viime vuonna 69 Keksintösäätiön tukemaa yritysaihiota sai jatkorahoitusta yhteensä 34 miljoonaa euroa kasvuyritysrahoittajilta eli Tekesiltä, Finnveran pääomasijoitustoiminnalta ja yksityisiltä pääomasijoittajilta. Kokonaissumma yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

www.citroen.fi

TALVIRENKAAT, VANEROINTI JA VETOKOUKKU

yht.

499 € Etusi vähintään 2 000 €.

Visa vinkuu Luottokorttimyynti kasvoi viisi prosenttia viime vuodesta. Suomalaiset vinguttivat korttia aiempaa useammin myös ulkomailla. Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo oli Suomessa 8,3 miljardia euroa vuonna 2011. Suomalaisten luottokorttimaksut ulkomailla kasvoivat 6,5 prosenttia, selviää Tilastokeskuksen luvuista. Vuonna 2011 Suomessa oli 3,4 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä.

UUDET EURO 5 -MOOTTORIT SEKÄ PARANTUNUT TURVALLISUUS- JA MUKAVUUSVARUSTELU

Sotshiin katsomot Suomesta Forssalainen Kerko Katsomot Oy varustaa Sotshin olympialaisten pääareenan ekologisella teleskooppikatsomolla. Teleskooppikatsomon ideana on, että katsomo ei vie tilaa hallista, kun yleisöä ei ole paikalla. Sotshin kauppa on merkittävä Kerko Katsomoille, sillä kaupan arvo on neljännes vuoden liikevaihdosta. Yrityksen tuotteista yli puolet menee vientiin.

> Vakiona mm. ESP-ajovakaudenhallintajärjestelmä, ABS-jarrut, kuljettajan turvatyyny, ilmastointi, CD/MP3-soitin, liukuoven ikkuna ja Webasto ohjelmoitavalla kellolla. > Alkaen 7,4 l /100 km ja CO2-päästö 195 g/km.

UUDISTUNUT CITROËN JUMPER Autoveroton svh. alkaen 23 800 € + arvioitu autovero 3 832,85 € CO2-päästöllä 199 g/km = 27 632,85 € + toimituskulut. Mallisto 8–17 m3, 110 –177 hv. Kuvan auto lisävarustein.

CRÉATIVE TECHNOLOGIE

11


12

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012 ALEKSI POUTANEN

Digimarkkinointia pk-yrityksille Joukko keskisuomalaisia pk-yrityksiä lähti mukaan hankkeeseen, jossa koulutetaan digitaaliseen markkinointiviestintään ja sosiaalisen median käyttöön liiketoiminnassa. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että yritykset varmistavat kilpailukykynsä tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. Kaksivuotisessa KeskiSuomen ELY-keskuksen ja EU:n osarahoittamassa hankkeessa ovat Jyväskylän Energian lisäksi mukana kymmenen muuta alueen yritystä. Hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.

Kilpailuvalttimme on nimenomaan keskittyminen kapealle osaamisalueelle. Petri Konkari

48,4%

Pohjois-Pohjanmaalla 48,4 prosenttia yrittäjistä uskoo liikevaihdon kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Positiivisimmat näkymät ovat teollisuudessa ja palveluissa. Parhaimmat työllisyysnäkymät ovat teollisuudessa ja ict-toimialoilla. Kuljetustoimialalla on edelleen sopeuttamistarpeita noin 16 prosentissa yrityksistä. Tilanne on sielläkin kuitenkin paranemaan päin.

STRATEGIA. Telemarkin toimitusjohtaja Petri Konkari haluaa pitää tuotannon Suomessa.

Laivan komentokeskus syntyy sisämaassa Tuusulalainen Telemerkki pärjää kovassa kilpailussa eurooppalaisten valmistajien kanssa. Pentti Honkanen toimitus@yrittajat.fi

L Kuittipakko tulossa lakiin

Työ- ja elinkeinoministeriö pohtii parhaillaan tarvetta säätää laki kuitinantovelvollisuudesta, jolloin kuitin tarjoaminen asiakkaalle tuotteen tai palvelun ostamisesta tehtäisiin yrittäjälle pakolliseksi. Samalla ministeriö haluaa kuulla kuluttajien kokemuksia ja näkemyksiä kuitin saamisesta lainvalmistelua varten. Vastauksia varten on perustettu jopa oma verkkosivusto otakantaa.fi, joka on avoinna toukokuun loppuun asti. Kuitinantovelvollisuuden tavoitteena on torjua harmaata taloutta.

aivan rakentaminen on paljon muutakin kuin pelkkää hitsausta telakalla. Esimerkiksi Turussa rakennettavan Viking Linen M/s Viking Gracen komentosillan konsolit valmistaa tuusulalainen Telemerkki Oy. Konsolit valmistetaan teräksestä ja varustetaan erityisillä L3 Communication -navigointilaitteilla. Toimitusjohtaja Petri Konkarin mukaan suunnittelu tehdään yhteistyössä varustamon ja telakan edustajien kanssa.

– Turussa konsolit sitten hitsataan laivan komentosiltaan ja kytketään laivan sähköjärjestelmiin, Konkari sanoo.

Kova kilpailu. Laivan-

80

räätälöidyt ratkaisut ja joustava asiakaskohtainen palvelu muutostilanteissa, Konkari kertoo. Telemerkin Marineliiketoiminta-alueen liikevaihdosta 80 prosenttia tulee viennistä. – Tuotanto on vahvuutemme ja se pidetään Suomessa. Jos tekisimme satoja kappaleita samanlaisia konsoleja, tuotanto ehkä kannattaisi siirtää pois täältä. Laivakohtaiset ratkaisut vaativat paljon suunnittelua ja osaamista. Jo pelkkä henkilökunnan koulutus olisi pullonkaula, Konkari sanoo. Telemerkki päätti kymmenen vuotta sitten keskittyä marine- ja hospital-liiketoiminta-alueille. Yhtiö on toimittanut Turun yliopistolliselle keskussairaalalle 14 leikkaussalin ohjauskeskusta. – Se on varmaan yksi Suomen suurimmista tämän alan kohteista juuri nyt. Referenssejä meiltä

Telemerkin Marine-liiketoiminta-alueen liikevaihdosta 80 prosenttia tulee viennistä.

rakennus-teollisuudessa riittää kilpailua ja tilauksista käydään kiivasta taistelua. Samoista komentosiltojen konsolitoimituksista kilpailevat muun muassa puolalaiset, saksalaiset ja venäläiset yritykset. Kilpailu on Euroopan laajuista. Konkari uskoo, että Telemerkki pärjää tekemällä laivakohtaisia ratkaisuja. Risteilyaluksissa, tutkimusaluksissa ja laivaston aluksissa konsolit, navigointilaitteet ja laivakohtaiset vaatimukset ovat hyvin erilaiset. – Kilpailuvalttimme on nimenomaan keskittyminen kapealle osaamisalueelle, asiakaskohtaiset,

löytyy 30 vuoden ajalta, Konkari sanoo. Yhtenä esimerkkinä Telemerkin omasta tuotekehityksestä on TrainTalk-ohjaamoradio, joka toimitettiin Malux Finland Oy:n kautta VR-yhtymälle Suomen kaikkiin vetureihin. Malux on myynyt TarinTalkohjaamoradioita muun muassa Ruotsiin ja jopa Australian rautateille.

Mikä Telemerkki? • Perustettu vuonna 1971 • Liikevaihto 3 –4 miljoonaa euroa • Henkilöstö 33 – 34 • Päätuotteet Marine: Laivojen komentosiltojen konsolit, konehuoneiden ohjauspulpetit, navigointisimulaattorit Hospital: Sairaalojen leikkaussalien ohjauskeskukset

Venäjästäkö vetoapua meriteollisuudelle?

>

– Laivanrakennuksessa pärjätään rakentamalla erikoisaluksia. Tehdään monimutkaisia, paljon osaamista vaativia laivoja vaikka yksin kappalein, arvioi Telemerkin toimitusjohtaja Petri Konkari. Laivojen rakentamisen ohella suomalaisyritykset voivat toimia laitetoimittajina esimerkiksi yhdessä venäläisten kanssa. Telemerkin liikevaihdosta 10 – 15 prosenttia on tullut Venäjän-kaupasta jo yli kymmenen vuoden ajan. Eräs merkittävä yhteinen hanke venäläisten kanssa koski kuutta alusta, jotka saksalainen telakka rakensi Norilsk Nikkelille. Telemerkin

venäläiset asiakkaat toimittivat navigointijärjestelmän, joka asennettiin Telemerkin valmistamiin konsoleihin. Mahdolliset Venäjän ja EU-alueen tullit vältettiin, koska alukset rakennettiin EU-alueella ja pääosin ilman tavarantuontia ja vientiä Venäjän rajan yli. Venäläisten asiakkaiden kannalta on myös merkittävää, että Helsingissä on jo suomalaisten ja venäläisten puoliksi omistama telakka. – Venäläiset ovat hyvin laatutietoisia ja vaativia asiakkaita. Mutta muuten hyvin paljon suomalaisten kaltaisia. Tärkeintä on saavuttaa molemminpuolinen luottamus, Konkari sanoo.


5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Yritys kaikkien ja kaikki yrityksen puolesta. Yritys, joka pitää huolta henkilöstöstään, menestyy paremmin. Sen työnantajamielikuva on hyvä ja rekrytointitilanteessa se on haluttu työpaikka. Sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät ovat merkittävä kilpailuetu yritykselle. Yrittäjä, tule Osuuspankkiin keskustelemaan fiksuista tavoista kannustaa henkilökuntaasi. Esimerkiksi ryhmäeläkevakuutus on saajalleen houkutteleva ja arvostettu etu – ja sinun kannaltasi taloudellisesti erittäin järkevä. Lisää tietoa löydät osoitteesta op.fi/elakeratkaisut

ProFundia Ryhmäeläkkeen myöntää OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistama OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä pankki toimii.

uutiset

13


14

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

Peter Keisu: Arvi luottaa ratkaisuihini Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kansalaisuus ei merkitse. Keskustelemme Arvin kanssa suomeksi. Olen Ruotsin pisteen ainoa suomen kieltä puhuva työntekijä. En koe, että sillä olisi mitään merkitystä, että pomoni on suomalainen ja minä ruotsalainen. Toki joitakin kulttuurieroja löytyy, mutta ne eivät ole merkittäviä. Emme ole koskaan joutuneet Arvin kanssa riita- tai konfliktitilanteisiin. Hän on hyvin suora ja sanoo aina, mitä ajattelee. Pidän siitä. Näiden neljän yhteisen vuoden aikana olemme tulleet läheisemmiksi, ja puhumme joskus myös muistakin kuin työasioista. Seuraamme jääkiekkoa yhdessä, ja koen yhteisen tekemisen tärkeäksi. Se vahvistaa yhteishenkeä, kun toimipisteet ovat eri maissa ja etäällä toisistaan.

minun pomoni Peter Keisu työskentelee toimitusjohtajana Arvi Ojanperän Autopalvelu Ojanperä Oy:n Luulajan toimipisteessä.

Arvi Ojanperä: Emme ole törmänneet kulttuurieroihin Minulla on alaisia Torniossa yhdeksän ja Luulajassa seitsemän. Meillä on myös Kemissä neljä henkeä töissä. Olen yllättynyt, miten vähän eroa on työskennellä ruotsalaisten ja suomalaisten alaisten kanssa. Odotin, että törmäisimme enemmän kulttuurieroihin. Ruotsalaiset ovat pohjoisessa kuitenkin hyvin samanlaista väkeä kuin suomalaiset. Keskustelen ruotsalaisten alaisteni kanssa ruotsiksi. Vaikka kielitaitoni on heikko, olemme pärjänneet ihan hyvin. Peter on ainoa ruotsalaisista alaisistani, joka puhuu suomea. Järjestän alaisilleni yhteistä tekemistä myös työajan ulkopuolella. Pikkujoulut on odotettu tilaisuus, ja seuraamme myös jääkiekkoa yhdessä. Yhteinen tekeminen nostattaa henkeä työpaikalla.

JUHANI  FRAKI

Arvi on pomona reilu mies, ja hän pitää sen, minkä lupaa. Olen ollut hänen alaisensa nyt neljä vuotta. Olen toimitusjohtajana Autopalvelu Ojanperä Oy:n Luulajan toimipisteessä. Arvi itse työskentelee pääasiallisesti Torniossa. Näemme yleensä kerran viikossa, kun hän tulee käymään Ruotsin puolelle. Pidän siitä, että saan tehdä itsenäisiä päätöksiä työssäni, enkä koe ongelmalliseksi sitä, ettei esimieheni ole koko ajan paikalla. Arvi myös luottaa ratkaisuihini, ja siihen, että hoidan asiat niin kuin kuuluukin. Joskus juttelemme isommista päätöksistä puhelimessa, jos tarvitsen hänen neuvoaan jossakin asiassa. Keskustelemme puhelimessa muutenkin päivittäin. Pidän kuitenkin myös tärkeänä, että tapaamme säännöllisesti, koska se parantaa kommunikaatiotamme.


uutiset

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

Kolumni RAUNO VANHANEN

rauno.vanhanen@yrittajat.fi

Rauno Vanhanen:

Ideologioista ei seuraa mitään hyvää

V

älillä kannattaa yksinkertaistaa asioita, joiden

kuvitellaan olevan mutkikkaita. Tässä yksinkertaistetaan. Korkea työttömyys ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyys ovat sen ilmentymiä, että yhteiskunnan toimintasäännöt eivät kaikilta osin ole kohdallaan, kun työtä kuitenkin varmuudella olisi tehtäväksi. Se, että lähes ikäluokan verran nuoria on ilman työtä ja ilman

Meillä tavoitellaan sitä, että ikäluokat koulutetaan laitosmaisesti. peruskoulun jälkeisiä opintoja, syrjäytymisen kierteessä, osoittaa aivan samaa: yhteiskunnan rakenteet eivät ole kunnossa. Eivät nämä ilmiöt ole mitään luonnonlakeja vaan seurausta ideologisista valinnoista. Mikään yritys ei voi ottaa töihin henkilöä, jonka työpanos ei tuota yritykselle edes TES:n taulukkopalkan ja sivukulujen arvoista tuotosta. Toisaalta yhteiskunnassa ei tunnuta myöntävän, että osalla meistä tilanne kuitenkin on tämä. Mitä näiden ihmisten kohdalla sitten tehdään? Heitä pyöritetään toimenpiteissä, kurssituksissa ja työpajoissa, eikä tule edes mieleen, että kyllä hekin voisivat tehdä ihan oikeaa työtä.

Oulusta mallia energiaosaamiseen Build Up Skills Finland kutsui rakennusalan ammattilaisia työpajaan, jossa mietitään rakennustyömaan ammattilaisten energiaosaamisen kehittämistarpeita. Työpajaan osallistui nelisenkymmentä asiantuntijaa Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta, rakennusalan ammatillisista koulutuslaitoksista sekä rakennus- ja talotekniikka-alan yrityksistä. Työpajojen tavoitteena on koota rakentamisen ammattilaisten näkemyksiä keinoista, joilla rakennustyömaalla työskentelevien tiedot, osaaminen ja työnlaatu nostetaan paremmalle tasolle.

Yhteiskunnan pitäisi sallia heidän palkkaamisensa sillä palkkatasolla, joka vastaa heidän työpanoksensa arvoa.

Samankaltainen on ilmiö nuorten syrjäytymisessä. Ammattiopintojen ulkopuolelle jääneiden nuorten kohdalla tilanne on osaltaan seurausta koulutusideologiasta. Meillä tavoitellaan sitä, että ikäluokat kokonaisuudessaan koulutetaan oppilaitoksissa laitosmaisesti. Vaihtoehtoisena väylänä olevaa työn kautta oppimista ei tietoisesti ole haluttu nuorten ihmisten kohdalla edistää. Vielä kolmas kyseenalainen opinkappale. Sellaiset yritykset, jotka eivät kykene maksamaan työehtosopimusten mukaisia palkkoja, saavatkin kaatua. Näiden tilalle tulevien yritysten uskotaan palkkaavan työttömäksi jääneet paremmalla palkalla. Tämäkään ei ole toteutunut. Nämä ideologiset linjaukset pitää kyseenalaistaa. Ideologia ei voi olla kohdallaan, jos lopputuloksena opinkappaleiden seuraamisesta on pitkäaikaista työelämän ulkopuolelle joutumista ja syrjäytymistä. Meillä tarvitaan myös nykyistä matalammin palkattuja töitä, joissa palkka vastaa työsuoritteen arvoa. Nyt näitä, usein avustavia töitä tekevät muiden töidensä ohella hyvän koulutuksen saaneet. Meillä tarvitaan nuorille mahdollisuus myös työn kautta oppimiseen. Laitoskoulutusideologian ehdottomuudesta pitää luopua.

Kasvuyritykset loivat puolet työpaikoista Suomen 668 kasvuyritystä loivat 50 000 työpaikkaa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Kasvuyrityskatsaus 2012. Katsaus kattaa vuodet 2007 – 2010. Kasvuyritykset loivat 51 542 työpaikkaa, mikä vastaa puolta työllisyyden lisäyksestä. Tarkastelujaksolle osuneen kansainvälisen talouskriisin takia kasvuyritysten määrä laski, mutta niiden luomien työpaikkojen määrä kasvoi. Selvityksen mukaan 70 prosenttia kasvuyrityksistä on palveluyrityksiä.

15


16

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

Toinen tie ammattiin Oppisopimus sopii varsinkin kädentaitoa vaativille aloille. Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi

Opiskelija Antti Jakku arvostaa yksilöllistä opetusta Miksi halusit oppisopimuskoulutukseen? Omalta kohdaltani oppisopimus oli lottovoitto, sillä halusin vaihtaa alaa, mutta kahden lapsen ja asuntolainan takia normaali koulu ei olisi ollut mahdollinen. Jos olisin mennyt kouluun, niin olisin varmasti jo lopettanut ja palannut vanhaan työhöni. Vaikka olen suorittanut lukion hyvillä arvosanoilla, niin koulun penkillä istuminen on muuttunut iän myötä vaikeammaksi.

Miten pitkään olet ollut oppisopimuskoulutuksessa? Tänä keväänä tuli vuosi täyteen

oppisopimusopiskelua. Alun perin tarkoituksena oli, että oppisopimus loppuu vuoden 2013 lopussa. Aikataulua on kuitenkin saatu tiivistettyä, koska olen suorittanut näytöistä jo puolet.

Mitä järjestelyjä oppisopimus kohdaltasi vaatii? Työnantajalla on tiedossa, koska olen koulussa. Aluksi olin päivän kahdessa viikossa tunnilla, mutta aikataulun tiivistämisen jälkeen olen ollut noin päivän viikossa koulussa. Tunnit ovat muiden aikuisopiskelijoiden kanssa, he käyvät ihan normaalia päiväkoulua.

Saatko erilaisen koulutuksen kuin ammattikouluopiskelijat? Omassa koulutuksessani käsitellään sellaisia asioita, joita varmasti tarvitaan työelämässä, kaikki ylimääräinen jää pois. Koulussa on ammattitaitoisia opettajia, mutta minua opettaa maalarimestari ja olen hänen työparinaan. Uskon, että Jonia seuraamalla opin paremmin kuin kirjoja lukemalla. Työ myös tapahtuu oikeissa paikoissa eikä oppilaitosten harjoitustiloissa.

kuitenkin suhteellisen vapaata, mutta työssä pitää osata ottaa vastuuta. Aluksi minulla oli vain vähän vastuuta, mutta se on kasvanut ajan myötä. Oppisopimus sopii hyvin myös nuorille ja varsinkin niille, joilla tuntuu vaikealta olla koulussa.

Vaatiiko tämä eri asioita kuin perinteinen koulutus? Kyllä tämä vaatii vähän erilaista asennoitumista. Kyse on työelämästä ja ilmapiiri on erilainen kuin koulussa. Täällä ei voi seisoskella ja pitää ymmärtää, että ollaan töissä eikä harjoittelussa. Koulussa on

Koulutuksessa käsitellään asioita, joita varmasti tarvitaan työssä. Antti Jakku

Työnantaja Joni Lindblom vaalii ammattiosaamista

KUVAT: PEKKA SIPOLA

Onko yrityksellä aiemmin ollut oppisopimusoppilaita? Antti on ensimmäinen oppisopimusoppilas yrityksessä. Meille tämä tuo kokemusta työssä ohjaamisesta ja ammattitaidon vaalimisesta. Kokemus on lujittanut käsitystäni oppisopimuskoulutuksen hyödyistä ammattiin kouluttautumisessa.

Miksi yrityksenne palkkasi oppisopimusoppilaan? Päällimmäinen syy oli nuorten syrjäytyminen työelämästä sekä alan ammattiosaajien väheneminen. Itse suoritin ammattikoulussa maalarin ammattitutkinnon kahdessa vuodessa, mutta huomasin opintojen vasta alkaneen, kun siirryin oikeille työmaille.

Millaisille yrittäjille oppisopimusopiskelija sopii? Tämä sopii mainiosti monenlaiselle yrittäjälle, sillä oppisopimus on erinomainen tapa rekrytoida henkilökuntaa ja varmistaa heidän ammattiosaamisensa. Tärkeää on, että yrityksen henkilökunta on asennoitunut myönteisesti oppisopimuskoulutukseen.

Millaisia järjestelyjä oppisopimus vaatii yrittäjältä? Aloitusvaiheessa paneutuminen ja töiden suunnittelu on tärkeää. Oman kokemukseni mukaan se ei kuitenkaan ole vaikeaa. En koe, että oppisopimuskoulutus vaatisi minulta erityistä vaivannäköä, vaan halu kehittää ja työllistää korvaa kaiken vaivan.

Erinomainen tapa rekrytoida ja varmistaa osaaminen. Joni Lindblom

Mitä tulee ottaa huomioon oppilasta valittaessa? Itse näen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutena ja yritystä tukevana asiana, mutta tärkeintä on oppilaan motivaatio. Se pitää selvittää jo työhaastatteluvaiheessa.

työssäoppiminen. Antti Jakku (oik.) istuu koulun penkillä vain päivän viikossa.

Yrittäjä, näin palkkaat oppisopimusoppilaan Oppisopimusopiskelusta kiinnostunut työssä oleva tai työtön ottaa yhteyttä työnantajaan ja kertoo kiinnostuksestaan kouluttautua oppisopimuksella. Työnantaja voi myös hakea ilmoituksella oppisopimusopiskelijaa avoimella haulla.

1

Kun työnantaja ja työntekijä ovat keskustelleet mahdollisesta oppisopimuksen solmimisesta, ottaa jompi kumpi yhteyttä oppisopimuskeskukseen. Oppisopimuksella on mahdollisuus suorittaa noin 370 erilaista toisen asteen ammatillista tutkintoa. Oppisopimuskeskuksia on ympäri Suomea yhteensä 82.

2

Oppisopimuskeskuksen koulutustarkastaja varmistaa yrityksen soveltuvuuden työssäoppimispaikaksi ja solmii opiskelijan ja työnantajan kanssa kirjallisen oppisopimuksen. Työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista

3

palkkaa ja saa oppisopimuskeskukselta nimellisen koulutuskorvauksen (perustutkinnoissa maksimissaan noin 200 euroa). Työpaikalla opiskelijalle nimetään työpaikkakouluttaja, joka ohjaa työssä oppimista. Oppisopimuskoulutuksessa noin 80 prosenttia on työssä oppimista ja 20 prosenttia oppilaitoksessa tapahtuvaa tietopuolista opetusta. Työnantaja voi halutessaan maksaa palkkaa myös teoriapäiviltä.

4

Opiskelija, työpaikkakouluttaja ja oppilaitoksen kouluttaja laativat yhdessä henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opiskelu kestää tutkinnosta riippuen 1 – 2,5 vuotta. Tällä hetkellä ammatillisessa peruskoulutuksessa on 12 500 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 28 000 oppisopimusopiskelijaa.

5


uutiset

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Onko verkostoitumistapahtumista hyötyä? Kyllä. Olen yrityksen edustajana ensimmäistä kertaa verkostoitumassa täällä Yritystä Stadiin -tapahtumassa ja uskon, että tästä on hyötyä.

Vedestä voi ansaita rahaa Maailmalla on meneillään kymmeniä smart water -hankkeita, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. FinNoden selvityksen mukaan esimerkiksi kaivosteollisuudessa tarvitaan tarkempaa mittaus- ja ennakointitietoa vedenkäytön tehostamiseksi. Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavissa hankkeissa vedenkäytön mittaus- ja ennakointiteknolo-

Ruotsalaisille suomalaiset popot

giaan yhdistyy vaativat olosuhteet. – Nämä hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi antureita ja langattomia lähettimiä valmistaville suomalaisyrityksille, sanoo Finpron toimialajohtaja Janne Hietaniemi. Smart water -termillä viitataan ratkaisuihin, joissa vedenkäytön tehostamiseksi vesiosaamiseen yhdistetään uusin tietotekniikka ja teknologia.

Sievin Jalkine Oy toimittaa Ruotsin puolustusvoimille 23 000 jalkineparia. Lisäksi sopimuksessa on optio 14 000 jalkineparin toimittamisesta. Jalkineet valmistetaan Sievin Jalkineen Sievin ja Oulaisten tehtailla. Tilauksen työllistävä vaikutus on 14 henkilötyövuotta ja lisäksi option vaikutus noin 10 henkilötyövuotta.

Sievin Jalkine on Pohjois-Euroopan johtava jalkinevalmistaja. Viennin osuus tuotannosta on puolet, pääosin Pohjois- ja KeskiEurooppaan. Vientimaita oli viime vuonna 25. Sievin kaikki jalkineet valmistetaan Suomessa.

Ville Heinikari, Tulkkaus- ja käännöskeskus Professional Oy, Helsinki

Kyllä. Tapahtumista löytyy uusia ihmisiä ja kontakteja. Jos yritys on olemassa, niin on mahdollista kertoa muille toiminnasta ja saada sitä kautta yritykselle mainosta.

tai laajentamista suomenmaalla, kerro siitä Harrille. Harri puolestaan kertoo sinulle selvällä suomen kielellä, miksi yrityksesi kannattaa sijoittua Jyväskylän seudulle. Samalla saat yrityksellesi räätälöidyn, konkreettisen kartoituksen ja suunnitelman yrityksesi mahdollisuuksista keskellä Suomea. Ilman sitoumuksia, Harrin kunniasanalla. Ota yhteyttä, voit vain voittaa. K U N M I E T I T Y R I T Y K S E N P E R U S TA M I S TA

Natalia Butina, tuleva yrittäjä, Helsinki

Kyllä. Tapahtumissa tapaa yhteistyökumppaneita ja voi solmia uusia bisneskumppanuuksia. Sekä tietysti tapaa tuttuja.

Harri Heinänen myyntipäällikkö harri.heinanen@jykes.fi +358 (0)400 643 298

MIKSI JYVÄSKYLÄN SEUTU?

1 Sakari Kemppainen, Mainostoimisto Siberia, Oulu

KyLlä. Olen yksinyrittäjä ja saan mahdollisuuden tavata muita yrittäjiä. Vaikka muut olisivat toisten alojen yrittäjiä, he painivat samojen asioiden kanssa kuin itse.

Jutta Ollila, Tmi Jutta Ollila, Helsinki

17

2 3 Lue lisää:

humantechnology.fi jykes.fi


18

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

Christoffer Aspegren

Pasi Jokiniemi

Arto Laajalahti

Maarit Maatraiva

Michael Stromer

Myyntipäällikkö Espoo p. 010 514 5622

Myyntipäällikkö Espoo p. 010 514 4549

Myyntipäällikkö Espoo p. 010 514 3195

Myyntipäällikkö Espoo p. 010 514 0650

Myyntipä ällikkö Espoo p. 010 514 3196

Päivi Puolakka

Jussi Toikkanen

Anne Salminen

Timo Niemelä

Heikki Itäranta

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 0697

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 4533

Myyntipä ällikkö Hyvinkä ä p. 010 512 0321

Myyntipäällikkö Hämeenlinna p. 010 514 3459

Myyntipäällikkö Joensuu p. 010 514 0262

Jaakko Pätiälä

Jouko Koskelainen

Jani Karhu

Lasse Komulainen

Otto Marjanen

Kal Pal

Myyntipäällikkö Kokkola p. 010 512 3376

Myyntipäällikkö Kouvola p. 010 514 5994

Myyntipäällikkö Kuopio p. 010 514 8121

Myyntipäällikkö Kuopio p. 010 514 3397

Myyntipäällikkö Lahti p. 010 512 1047

My La p. 0

Markku Erholtz

Tapani Lehto

Myyntipä ällikkö Oulu p. 010 514 3369

Myyntipäällikkö Oulu p. 010 514 3418

Susanna Ikäheimo

Aila Mäkiranta

Myyntipäällikkö Rovaniemi p. 010 514 4266

Myyntipäällikkö Rovaniemi p. 010 514 4256

Maiju Missokia Myyntipä ällikkö Tampere p. 010 514 3571

Seppo Hellsten Myyntipä ällikkö Turku p. 010 514 1217

Veli Salmela Myyntipäällikkö Oulu p. 010 514 3423

Juha Väisänen

Risto Itälinna

Myyntipäällikkö Oulu p. 010 514 3426

Myyntipäällikkö Pori p. 010 514 7967

Lue miksi yhä usea henkilövakuutu

Tomi Ojala Myyntipä ällikkö Tampere p. 010 514 3570

Michael Isaksson

Krisse Koivunen

Aki Lahti

Teemu Suominen

Myyntipäällikkö Turku p. 010 514 1232

Myyntipäällikkö Turku p. 010 514 8331

Myyntipäällikkö Turku p. 010 514 1268

Myyntipä ällikkö Turku p. 010 514 1222

Antti Immonen

Asko Liimatainen

Jari Ollikainen

Sari Airaksinen

Anne Erlund

Taru Heino

Myyntipäällikkö Vantaa p. 010 514 4384

Myyntipäällikkö Vantaa p. 010 514 4588

Myyntipäällikkö Vantaa p. 010 512 0313

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Päivi Peltoniemi

Harri Salonen

Jenni Suominen

Nina Suontlahti

Henna Suvanto

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Meklariassistentti Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Sam Kari Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Sarah Kari

Marjo Konsala

Anne Koskinen

Hanna Markkula

Sari Närhi

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvot Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Hoidamme vuosittain enemmän vahinkotapauksia kuin kukaan muu, joten tunnemme yrittäjän riskit. Vahva osaaminen onkin nostanut Ifin ykkösvaihtoehdoksi yrittäjien vakuuttajana.* Soita alueesi myyntipäällikölle tai yrityspalveluumme ja pyydä maksuton Oikea Turva -kartoitus. Sen avulla löydät

itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturv turhia maksuja. Lisätietoa yrityksen henkilöva

if.fi/vakuutahenkilosto

*Suomen Yrittä


19

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Maarit Jalasjoki Myyntipäällikkö Forssa p. 010 514 8040

Riitta Heliövaara

Juuso Korhonen

Valtteri Koskiniemi

Jani Martikainen

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 4541

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 0582

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 3709

Myyntipäällikkö Helsinki p. 010 514 0625

Riitta Kartano

Tuuli Laajalahti

Lari Runsten

Camilla Servin-Lahti

Juha Leppänen

Myyntipäällikkö Jyväskylä p. 010 514 8070

Myyntipäällikkö Jyväskylä p. 010 514 8074

Myyntipäällikkö Järvenpää p. 010 514 3837

Myyntipäällikkö Järvenpää p. 010 514 6628

Myyntipä ällikkö Kankaanpää p. 010 514 9435

lle lo

Jukka Ruoho

Olli Lehtimäki

Aila Saari

Kristiina Jaakkola

yyntipää llikkö hti 010 512 1060

Myyntipäällikkö Lahti p. 010 514 1282

Myyntipäällikkö Lappeenranta p. 010 512 2681

Myyntipä ällikkö Lohja p. 010 514 3582

Myyntipäällikkö Mikkeli p. 010 514 8765

Jan Runsten

Mårten Holmström

Myyntipäällikkö Pori p. 010 514 7999

Myyntipäällikkö Porvoo p. 010 514 5787

Kim Högström

Mika Keeninen

Arto Bergman

Myyntipäällikkö Porvoo p. 010 514 0634

Myyntipä ällikkö Rauma p. 010 514 1975

Myyntipäällikkö Rovaniemi p. 010 514 4268

ampi yrittäjä ottaa uksensa meiltä.

Jukka Pohjoismäki Myyntipäällikkö Tampere p. 010 514 3553

Kim Lehtonen

Sirpa Heiskanen

Myyntipäällikkö Salo p. 010 514 1218

Myyntipäällikkö Tampere p. 010 514 3556

Juha Tokee

Mikko Vanhanen

Myyntipä ällikkö Tampere p. 010 514 3552

Myyntipäällikkö Tampere p. 010 512 1471

Mika Wallenius

Tomas Käld

Sanna Tiesmaa

Jussi Alve

Tero Ekman

Myyntipäällikkö Turku p. 010 514 1224

Myyntipäällikkö Vaasa p. 010 514 1445

Myyntipäällikkö Vaasa p. 010 514 8007

Myyntipä ällikkö Vantaa p. 010 514 2753

Myyntipäällikkö Vantaa p. 010 514 0619

Senja Itäsola

Outi Jokinen

Kirsti Koivuniemi

Ulla Kosonen

Arja Myllynen

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Meklariassistentti Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Kati Uhlgren

Jan-Erik Vuorinen

Paula Aunio

Pia Cajan

Antti Jalava

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Palveluneuvoja Yrityspalvelu p. 010 19 15 00

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

ttelija

0

Seija Peltola Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

van, ilman päällekkäisyyksiä tai akuutuksista löydät osoitteesta

äjäSanomat lukemis- ja huomioarvotutkimus 8/2011

Hannu Pulkkinen Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Mervi Raimo

Päivi Renkola

Timo Seppä

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Aulikki Tarvainen

Leila Törhönen

Simo Ämmälä

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900

Myyntineuvottelija Yrityspalvelu p. 010 514 1900


20

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

Palkka juoksee lomallakin Näin lasket työntekijäsi vuosiloman palkan. Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi

K

esäloman aikaisen palkan määräytyminen tuottaa monelle työnantajalle päänvaivaa vuodesta toiseen. Pääsääntönä on, että työntekijällä on vuosilomansa ajalta oikeus vähintään keskimääräiseen palkkaansa. Vuosilomapalkan laskentaan on erilliset laskentasääntönsä kuukausipalkkaisille, yli 14 päivää kuukaudessa työskentele-

ville tuntipalkkaisille ja niille, jotka työskentelevät yli 35 tuntia kuukaudessa mutta kuitenkin alle 14 päivää kuukaudessa. Lisäksi työehtosopimuksissa on omia sääntöjään vuosilomapalkan maksamisesta. Ennen kuin aletaan laskea vuosilomapalkkaa, on määriteltävä vuosiloman pituus ja määriteltävä sen ajankohta. Vuosiloman määräytymistä ja antamista sekä vuosilomapalkan laskemista koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ja säännökset on kuitenkin tarpeen varmistaa yrittajat.fi-sivuston ”Työnantajan ABC” -osiosta.

• • 

Laissa vuos

ilomapalka

1) Kuukausip

n laskenta

alkkainen : saa palkkansa myö s vuosilom an ajalta. 2) Vähintää n 14 päivä ä kuukaudessa työs kentelevä t tu ntipalkkaiset: ke skimääräin en päiväpa kerrotaan v lkka uosilomala in mukaise kertoimella ll a .

on määrite

lty seuraav asti:

3) Alle 14 pä

ivää, mutt a vähintään 35 tuntia k u ukaudessa työskente levät tuntipalkk aiset: työsu hteen kestost a riippuen 9 tai 11,5 prosen ttia lomanm ääräytymisvu oden palka sta.

Alle 35 tun tia kuukau dessa työsk mutta heille enteleville maksetaan ei kerry vu lomakorva osilomaa, usta työsuh teen aikan Luontaised a. ut annetaa n vähentäm ole käytett ävissä lom ättöminä. Jo a n s edut eivä a ik Esimerkiksi ana, korva t taan ne rah työpaikan ta a n rjoama lou a . maksaa osa nas tulee na vuosilom apalkkaa. Lomaraha ei perustu lakiin vaan sopimuksiin työehto. Yleensä 5 0 % lomap alkasta.

• 

Olen opiskelija ja olen tehnyt töitä 40 tuntia kuukaudessa puolen vuoden ajan. Lomaani kertyy 2 päivää kuukaudessa ja saan vuosilomapalkkaa 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkasta.

Minä olen ollut vuosia kuukausipalkkainen ja vuosilomaani kertyy 2,5 päivää kuukaudessa.

VILLE TAKKINEN

Olen työskennellyt vuoden alusta tuntipalkkaisena 37,5 tuntia viikossa. Vuosilomaani kertyy 2 päivää kuukaudessa, eli maaliskuun loppuun mennessä kuusi päivää. Loman ajalta saan palkkaa vuosilomalain mukaisen kertoimen perusteella.

30 lomapäivää vuodessa • Vuosiloman määräytyminen: 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 2 päivää, jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yhtäjaksoisesti alle vuoden. • Loman ajankohta: Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan lain asettamissa rajoissa. Työntekijää on kuultava ennen määräämistä.

Kuka menestyy muutoksessa? Tutkija herättää päättäjiä tekemään käytännöllisiä ratkaisuja suurten visioiden sijasta. Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi

T

äällä Kymenlaaksossa on totuttu toimimaan piippujen varjossa, sanoo tutkija Kyllikki Taipale-Erävala. – Sen vuoksi ei ole osattu valmistautua siihen, että piiput voivat joskus himmentyä tai romuttua kokonaan. Yrittäjyyden kehittyminen, eli maaperän muokkaa-

minen on jäänyt heikoksi. Taipale-Erävala valmistelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitöskirjaa, työnimeltään ”Pk-yritysten osaaminen innovaatiotoiminnassa”, joka käsittelee yritysten osaamista ja niiden toimintaa muutoksessa. Ikänsä Kymenlaaksossa eläneelle Taipale-

Erävalalle kotiseutu on muuttunut tutkimuskentäksi, kun suuret paperiyhtiöt ovat siirtäneet tuotantoa halpamaihin. Tutkija herättelee päättäjiä tekemään käytännönläheisiä ratkaisuja. – Haastattelemani yhteiskunnalliset vaikuttajat puhuivat rakennemuutoksen johtamisesta. Yllättävintä kuitenkin oli, että hyvin rakennemuutoksesta selvinneet yritykset eivät olleet edes tietoisia näistä, heihin itseensä kohdistetuista toimista, TaipaleErävala kertoo. – Toimet tulisi pikemminkin kohdistaa niihin kipupisteisiin, jot-

ka yritykset itse ovat havainneet. Ei tarjota bulkkia.

Muutos on hyvästä. Taipale-Erävala suhtautuu muutokseen positiivisesti. Tällä hetkellä hän seuraa vuosien ajan noin kymmentä yritystä, joille lopetettu paperitehdas oli iso asiakas. Tarkastelun kohteena on se, miten pkyrityksen osaaminen muuttuu. – Sieltä muutoksesta nousee aina hyvää. Uutta tietoa ja uusi tulevaisuus. Oma osaaminen pitää kuitenkin ensin tunnistaa, tutkija sanoo. Esimerkiksi suunnittelutoimisto ymmärtää mistä toiminnan arvo

tulee, mutta jos koneet tekevät yrityksen lopullisen tuotteen, niin henkilöosaamista ei välttämättä tunnisteta. – Parhaiten muutoksessa pärjäävät ne, jotka havainnoivat koko ajan ympäristöään. Huomaavat trendit ja muutokset, Taipale-Erävala tiivistää.


uutiset

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Marginaalit nousussa Yrityslainojen marginaalit ovat Suomen Pankin tilastojen mukaan nousussa. Alle miljoonan euron yritysluottojen marginaalit olivat korkeimmillaan tämän vuoden helmikuussa, jolloin ne pyörivät runsaan 1,5 prosentin kieppeillä. Kasvua edellisvuoden lukemiin oli noin 0,25 prosenttiyksikköä.

Aalto Henkilöstöpalvelut laajentaa Aalto Henkilöstöpalvelut ostaa LHX Consulting Oy:n suorahakuliiketoiminnan. Tavoitteena on laajentaa vuonna 2005 perustetun Aalto Henkilöstöpalveluiden toimintaa. LHX Consunlting on vuonna 1997 perustettu ict-asiantuntijoiden henkilöhakuun erikoistunut konsulttiyritys. Samalla Aalto Henkilöstöpalveluiden suorahakuliiketoiminnan vetäjänä aloittaa Jukka Satama. Aalto Henkilöstöpalveluiden liikevaihto oli viime vuonna 5,2 miljoonaa euroa.

Suomen Pankin viimeisimmät tilastotiedot ovat maaliskuulta, jolloin pankkien myöntämien uusien yritysluottojen korko oli keskimäärin 2,95 prosenttia. Maaliskuussa 12 kuukauden euribor-korko oli 1,5 prosenttia. Sen alle on painuttu edellisen kerran vain vuonna 2010.

Vuosia 2011 ja 2012 vertailtaessa suurin hyppäys tapahtui kuitenkin tammikuussa 2012, jolloin edellisvuoden

tilastoihin verrattuna yritysluottojen marginaaleissa on kasvua lähes 0,4 prosenttiyksikön verran. Tammikuussa 2011 uusista yritysluotoista maksettiin keskimäärin 2,7 prosentin korkoja. Tämän vuoden tammikuussa vastaava keskikorko oli pompannut noin 3,4 prosenttiin.

88 649

Yrittäjäsanomien vahvistettu levikki oli 88 649 kappaletta vuonna 2011. Levikkiä ei tarkastettu vuonna 2010. Ammatti- ja järjestölehtien kategoriassa suurin levikki oli Taloustaito-lehdellä, 239 492.

www.citroen.fi

UUSI CITROËN C1 ALK. 10 395 €

K STYLE PA-C varustepaketti Sisältää: • ilmastointi • keskuslukitus • radio/CD • sähköikkunat edessä

399 €

ETUSI 1340 €

C1 Attraction -malleihin.

Amerikkalaiset saavat Angry Birds -kengät Suomalaisen Rovio porskuttaa eteenpäin. Nyt yritys on tehty lisenssisopimuksen Cortina - Leomil Groupin kanssa kenkien valmistuksesta. Angry Birds -kengät tulevat markkinoille Yhdysvalloissa ja Kanadassa ensi syksynä. Amerikkalaisyrityksen valikoimaan kuuluu jo ennestään laaja valikoima elokuva- ja animaatiohahmoja. Lisenssillä valmistettuja Angry Birds kenkiä on puolestaan ollut aiemmin saatavilla muun muassa Kiinassa.

Venäläiset hakevat vauhtia Suomesta Venäläisyrityksille järjestetty MoneyTalks-tapahtuma keräsi runsaasti itänaapurin kasvuyrityksiä Espooseen. 32 yrityksen ryppäästä lupaavimmiksi valittiin Workle, Computer Visions Systems JSC ja JetTaxi. – Suomi kiinnostaa kansainvälistymisen kasvualustana ja porttina EUmarkkinoille toimivan liiketoimintaympäristönsä ja läheisen sijaintinsa vuoksi, tapahtuman järjestäneen Greater Helsinki Promotionin Olivier Bonfils totesi.

21

YRITTÄJÄ!

Uuden Citroën C1:n voi muutoskatsastaa myös pakettiautoksi, jolloin hinta alk. 7452,60 €* (alv 0 %). Tule ja kysy lisää!

ALK. CO2-PÄÄSTÖT 99 G/KM, KULUTUS 4,3 L /100 KM. Edullinen hankkia, edullinen käyttää. Citroën-malliston pienin auto on uudistunut. 3- tai 5-ovinen ja näyttävillä led-valoilla varustettu uusi C1 takaa taloudelliset ajokilometrit ja edulliset käyttökustannukset. Nyt lisäksi BMP-automaattivaihteisena.

CRÉATIVE TECHNOLOGIE

Alk. autoveroton svh. 8 810 € + arvioitu autovero 1 584,09 € CO2-päästöllä 99 g/km = 10 394,09 € + toim.kulut. EU-keskikulutus 4,3–4,5 l /100 km, CO2-päästöt 99–104 g/km. Kuvan auto lisävarustein. *) Hinta sis. muutostyöt ja muutoskatsastus, autoveroton hinta 7 452,60 € (alv 0 %), autoveroton hinta 9 100 € (alv 23 %), arvioitu autovero 1 584,09 €, kokonaishinta 10 684,09 €.


22

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

debatti

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Kiistely viime syksynä solmitun raamisopimuksen

Muut lehdet

sopivuudesta jatkuu samalla, kun uutta raamia jo valmistellaan. Metalliyrittäjänä elämänuransa tehnyt Juha Punta ja Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Riku Aalto ovat aivan eri mieltä raamisopimuksen järkevyydestä.

Poliitikkojen pitää nyt vain olla valtiomiehiä ja tehdä tarvittavat rakennemuutokset.

Uutta raamisopimusmallia – vai miksi tupoa kutsutaankin – ei pidä nykymuodossaan jatkaa. Se ei tunnista riittävästi yritysten ja

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen Keskisuomalaisessa

toimialojen tilanteita. Työllistävänä yrittäjänä minun on vaikea käsittää, miksi Helsingin kabineteissa päätetään asioista minun ja minun työntekijöideni puolesta ilman, että tiedetään tai otetaan huomioon paikallisia oloja, tarpeita ja kilpailukykyä. Harmittaa, kun edessä puhutaan yrityskohtaisista ratkaisuista, mutta takanapäin kehotetaan käyttämään perälautaa.

Suomen kilpailukyky on heikko. Sitä on pakko parantaa. Yritysten on kuitenkin hankala parantaa tuottavuutta ja auttaa Suomen kilpailukyvyn kehittämisessä, kun kustannuskehys ja jakoperusteet on lyöty kiinni. Esimerkiksi meillä metalliteollisuudessa suhdanteet vaihtelevat nopeasti, jolloin sopimuksia olisi pystyttävä tarkastelemaan yrityksen kilpailukyvyn lähtökohdista. Tukeeko raamisopimus nykymuodossaan yrityksen kilpailukyvyn kannalta riittävän nopeita ratkaisuja?

Raamisopimus ei ota huomioon eri alojen ja yritysten palkanmaksukykyä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Savon Sanomissa

Viime vuosikymmenenä kaikki yksityisen sektorin uudet työpaikat syntyivät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Miksi edelleen

Jos omistusasumisen verotusta kiristettäisiin, saisimme aidot vuokra-asuntomarkkinat, mikä lisäisi työvoiman liikkuvuutta ja tarjontaa.

pitäisi pitää yllä järjestelmää, joka on luotu aivan toisenlaiseen, menneeseen maailmaan?

VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen Helsingin Sanomissa

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen Yle.fissä

ovat tutkitusti hyviä työpaikkoja. On yrityksen ja henkilökunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että annetaan mahdollisuuksia ja kannustetaan yrityksiä sekä niiden henkilökuntaa rakentamaan yrityskohtaisia ratkaisuja, jotka tukevat henkilökuntaa ottamaan vastuuta omasta ja yrityksen tulevaisuudesta. Pienissä yrityksissä työnantajien ja työntekijöiden välit ovat yleensä paremmat kuin suuryrityksissä. Miksei voida uskoa, että palkoista ja muista työehdoista pystytään sopimaan pienissäkin yrityksissä?

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Kreikalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa rakennemuutoksia. Verotusjärjestelmän on oltava yksinkertainen ja läpinäkyvä. Kaikkien on oltava sen piirissä.

Raamin sijasta pitää lisätä paikallista sopimista. Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, ja ne

Juha Punta Hallituksen puheenjohtaja Juha Punta Oy

Lokakuussa Oulussa yhdistetään voimat suomalaisen yrittäjyyden hyväksi yrittäjien suurtapahtumassa. Tule mukaan! Ohjelma on julkaistu ja ilmoittautuminen alkanut!

www.yrittajapaivat.fi

Virve Rosti Aki Louhela

Huutajat Ismo Apell


23

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi Kuukauden kommentti Taas haiskahtaa siltä, että kun jotakuta muuta ei työnsä hoitaminen kiinnosta, niin teetetäänpä se sitten yrittäjillä tai tilitoimistolla, jolle yrittäjä palvelusta maksaa. Anne työttömyysvakuutusmaksujen perinnän muutoksista

Raamisopimuksessa sovittiin vain kustannustaso. Alat neuvottelivat sen pohjalta

Facebookkommentit

oman työehtosopimuksensa, jossa sovittiin myös palkankorotuksen tavasta. Metallin ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa sovittiin muun muassa se, että työpaikalla voi sopia palkankorotuksesta työnantajan ja pääluottamusmiehen kanssa mitä tahansa. Jos sopimusta ei työpaikalla syntynyt, oli tessissä sovittu ns. perälaudasta, eli miten palkankorotus silloin tehdään. Jos työnantaja haluaa sopia – ei siis pakottaa – asioista paikallisesti, sopimus antaa siihen mahdollisuuden.

Tässä vuosien varrella on riidattomia luottotappioita karttunut yli 10 000 euroa. Kerran käytin Contantia apunani. Lopputulos: tuhannen markan saatavasta yli 300 markan perintäkulut, jotka perittiin minun yritykseltäni. Tapani saatavien perinnästä

Viimeisten vuosien aikana metallissa on tehty hyvin maltillisia ratkaisuja. Muualla yhteiskunnas-

Epäilen, että mainosalalla pyörii vielä enemmän valeopettajia. Kun työharjoitteluun hakee valtavasti opiskelijoita, niin sitä ihmettelee, että mitä siellä kouluissa muka opetetaan.

sa on sovittu selkeästi korkeammista korotuksista, jotka tulevat myös teollisuuden kustannuksiin. Yksi raamisopimuksen ansio on, että lähes kaikille työntekijöille tuli samansuuruiset korotukset ja näin ero teollisuuden ja muiden välillä pysyi samana. Jos raamia ei olisi, voi vain kuvitella minkälainen kevät työmarkkinoilla olisi ollut. Kilpailukyvyn kannalta se on merkittävä etu.

Petteri valegraafikoista

Kysely Kuinka aiot pitää lomaa kesällä?

Työehtosopimus kertoo vähimmäisehdot, jolla työtä tehdään. Metallin sopimuksessa on lukuisia asi-

3–4 viikkoa

oita, joista voidaan sopia toisin, muun muassa palkankorotukset. Jos työnantajalla ja pääluottamusmiehellä on yhteinen halu sopia, työehtosopimuksen mukaan se on mahdollista.

39% 1–2 viikkoa

31%

Sopimisen mahdollisuus on olemassa. Työpaikoilla on suuria eroja sopimisen kulttuurissa. Saamme usein viestejä, että työnantajat haluavat, että työehdot sovitaan keskitetysti. Perusteluna on, että työpaikalla voidaan keskittyä omien tuotteiden tekemiseen eikä riitelemiseen. Toisaalta voi kysyä työnantajilta, halutaanko että myös työrauha sovitaan työpaikkakohtaiseksi? Toimivan paikallisen sopimisen lähtökohta on hyvä neuvottelukulttuuri. Se syntyy avoimuudesta sekä työnantajan ja työntekijöiden molemminpuolisesta luottamuksesta. Tähän panostamalla yrityksissä saadaan varmasti aikaiseksi yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta lisääviä ratkaisuja.

Pirkanmaalta liikkeelle laitettu Nuorille töitä -kampanja on vajaassa kuukaudessa saanut mukaan 33 yritystä, jotka ovat antaneet 273 lupausta nuorten työllistämisestä kesätyöhön, oppisopimus- ja harjoittelupaikkoihin sekä määräaikaisesti tai toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Näistä 47 paikkaa on jo täytetty ja 45 työllistämishaastetta lähetetty. Tavoitteena on saada vuoden aikana 2 000

30%

työtarjousta täyteen. Aika ja talouden suhdanteet näyttävät, onnistummeko. Yhdessä asiassa olemme jo onnistuneet: emme jääneet voivottelemaan tai odottamaan seuraavia selvityksiä vaan ryhdyimme toimeen. Tätä arvostavat ehkä eniten nuo 47 jo työllistynyttä nuorta ja heidän työnantajansa. Jari Jokilampi Toimitusjohtaja, Pirkanmaan Yrittäjät

ALEKSI POUTANEN

Kyselyyn tuli vastauksia 156.

Riku Aalto Puheenjohtaja Metalliliitto

PS.

En pidä lomaa

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Olli Hakala, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


24

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2012

arjessa Konkurssi toi itsevarmuutta yrittämiseen Maailma ei lopu konkurssiin. Sen tietää startup-yrittäjä Kai Lemmetty. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

S

yksyllä 2009 koko maailman talous näytti heikolta. Sama tilanne oli myös startup-yritys Floobs Oy:n talousluvuissa – rahakirstun pohja alkoi uhkaavasti pilkottaa. – Haimme kovasti lisärahoitusta ja koko ajan sen piti olla järjestymässä. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja konkurssi oli vääjäämätön.

Enemmänkin minulla oli itsevarma olo uutta yritystä perustaessa.

Kai Lemmetty

Totta kai tunnelmat olivat konkurssin takia huonot. Suurin huolenaiheeni oli tiimini jatko, ja löydetäänkö kaikille uutta työtä, muistelee yrityksen toinen perustaja Kai Lemmetty. Lemmetty perusti Floobsin yhdessä Joonas Pekkasen kanssa vuonna 2007. Yritys rakensi videopalve-

2007

lua, jonka avulla kännykästä pystyi lähettämään reaaliaikaista videokuvaa internetiin. Parhaimmillaan yrityksen palkkalistoilla oli 20 nimeä. Asiakasreferenssitkin olivat komeita: puolet Espanjan La Ligan jalkapallojoukkueista ja kotimaisia niminä puolestaan The Rasmus ja Don Johnson Big Band. – Meille ei ollut tarpeeksi nopeasti selvää, miten teemme rahaa palvelullamme. Pyöritimme yritystä kolmisen vuotta, ja oikeastaan vasta viimeisenä vuotena pääsimme tekemään sillä liikevaihtoa. Bisnesmallin löytyminen oli kuitenkin siinä vaiheessa jo liian myöhäistä – Ei konkurssi kuitenkaan ollut mikään maailmanloppu. Tiesimme riskit jo silloin, kun perustimme yrityksen. Tiesimme, mihin leikkiin olimme ryhtyneet.

Itsevarmuutta jatkaa. Startupyrittäjänä Lemmetylle ei konkurssista koitunut suuria henkilökohtaisia menetyksiä. – Perustimme yrityksen opiskelijoina, joten ei silloin ollut vielä mitään omaisuutta, mitä firmaan kiinnittää. Joku merkintä papereihini jäi, ja se saattaa jossakin tilanteessa vaikeuttaa esimerkiksi lainansaantiani. Tilanne on kuitenkin silloin aivan toinen, jos yrittäjällä on firmassa talo kiinni ja suuret lainat. Tällöin konkurssi on henkilökohtaisesti varmasti tosi raskas. Floobsin kuoppaamisen jälkeen Lemmetty ei heittänyt tuhkaa päälleen, vaan uusi yritys perustettiin opiskelukavereiden kesken heti kesällä 2010. – Gigswiz-yrityksen idea on tuoda keikkalippujen myyjät lähemmäksi bändin

ALEKSI POUTANEN

yrittäjän arjessa

faneja esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta. Uuden yrityksen perustaminen oli Kai Lemmetylle vaivaton päätös. – Katson murehtimisen sijasta mieluummin eteenpäin. Konkurssin läpi käyminen oli minulle enemmänkin opettavaista. Tiedän nyt paremmin, mitkä ovat niitä hälyttäviä merkkejä, jotka kertovat, ettei projekti etene suunnitellulla tavalla. Enemmänkin minulla oli itsevarma olo uutta yritystä perustaessa.

Siisti konkurssi. Kai Lemmetty on lähinnä ihmeissään siitä, miksi Suomessa suhtaudutaan konkursseihin niin jyrkästi. – Koen, että epäonnistuminen on ihan hyväksyttävää. Itse olen kohdannut konkurssista huolimatta todella kannustavaa asennetta. Oman kokemukseni mukaan se kuvitelma, että ihmisen elämä menisi konkurssin takia pilalle, on aivan turhaa. Suomalaiset pelkäävät kasvojen menetystä liikaa. – Toki meidän konkurssimme eteni siististi. Tiedotimme siitä avoimesti ja hoidimme kaikki asiat hyvin. Kenellekään ei jäänyt sellaista kuvaa, että tilanteessa olisi ollut mitään hämärää. Gigswizin toiminnassa Lemmetty oli mukana noin vuoden verran, mutta yritys jatkaa yhä toimintaansa. Nyt hän on omien sanojensa mukaan pitänyt välivuotta startupeista ja kehitellyt palkkatyössä pelejä. Veri vetää kuitenkin taas takaisin startup-maailmaan. – Meillä on yksi projekti, josta saattaisi tulla uusi startup-yritys. Katselen kuitenkin avoimin mielin, että mihin suuntaan lähden.

2008

Tammikuussa Kai

Syyskuussa

Marraskuussa

Lemmetty ja Joonas Pekkanen perustavat Floobs Oy:n

yrityksessä on yhdeksän työntekijää.

englanninkielinen versio sovelluksesta tulee ulos.

Tammikuussa Floobs on mukana

Maaliskuussa Red Herring

Helsingin Sanomien Tulevaisuuden lupaukset -kilpailussa. Yritys sijoittuu kymmenen parhaan joukkoon.

valitsee Floobsin 100 parhaan eurooppalaisen teknologiastartupin joukkoon.

Marraskuussa yritys alkaa yhteistyöhön espanjalaisten jalkapallojoukkueiden kanssa.


25

4/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

KESÄkuu

12

Muistathan: 12. kesäkuuta on

sähköisen kausiveroilmoituksen jättöpäivä huhtikuun 2012 arvonlisäveron osalta, sekä verojen maksun eräpäivä.

Eteenpäin. Startup-yrittäjä Kai Lemmetty koki konkurssin. Maailma ei kuitenkaan romahtanut siihen, vaan hän perusti uuden yrityksen pikapuoliin. Konkurssi toi lisää itsevarmuutta yrittää uudestaan, Lemmetty kertoo.

87%

87 prosenttia 27 maan kansalaisista katsoo, että internet kuuluu perusoikeuksiin.

Kommentti LOTTA TAMMELIN lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kaatuminen on ok! Halusin kirjoittaa yrittäjästä, joka on tehnyt konkurssin ja jatkanut toimintaansa pystypäin. Haluan ajatella, että epäonnistuminen tässä täydellisyyteen pyrkivässä maailmassa on ok. Kaatuvathan kävelemään opettelevat pikkulapsetkin kertakerran perään ennen kuin oppivat askeltamaan eteenpäin horjumatta. Ehkä samaa päättäväistä asennetta oppimiseen voisi hyödyntää myös yrittämisessä – ja urallaan muutenkin. Heti kirjoitusprosessin alkuvaiheessa askeliini heitettiin kapuloita. Haastatel-

tavaa oli mahdotonta löytää. Kukaan ei ilmoittautunut vapaaehtoiseksi haastateltavaksi, ja ne joista toimitukseen vinkattiin, olivat suorastaan vihaisia siitä, että tällaisesta arasta aiheesta kirjoitetaan lehtijuttuja. Konkurssi on todellakin vielä Suomessa tabu. Onneksi keksimme, että startupyrittäjät ajattelevat asiasta ehkä toisin. Ja näinhän asia todella oli. Sain haastateltavan, ja hyvin inspiroivan sellaisen. Jos Kai Lemmetty uskaltaa avoimesti kertoa epäonnistuneensa, niin mikset uskaltaisi sinäkin? Minäkin kaaduin aamulla portaissa.

Avoimuutta heikoissa taloustilanteissa Konkurssin oireet on yleensä nähtävissä yrityksen tilinpäätöksestä noin kaksi  vuotta ennen konkurssia. – Yhdeksän kymmenestä konkurssiin ajautuneesta yrityksestä pystytään tunnistamaan tilinpäätöksen perusteella jo muutamaa vuotta ennen konkurssia. Huono tilinpäätös on yrittäjälle viimeinen hälytyskello. Varsinaiset kriisin syyt ovat kyteneet yhtiön sisällä jo paljon aikaisemmin, analyytikko Ari Rajala muistuttaa. Hänellä on vuosien kokemus yritysten tilinpäätösten analysoimisesta.

Ensimmäinen oire konkurssin mahdollisuudesta on Rajalan mukaan se, kun yhtiön kassavirta alkaa hiipua. – Silloin, kun käyttökate alkaa olla negatiivinen, niin tilanne alkaa olla jo hankala. Jos tulorahoitus on heikko, mutta tase on vielä kunnossa, on käyttöpääomarahoituksesta käytävät neuvottelut vielä mahdollisia. Jos tasekin alkaa olla velkainen, omavaraisuus aste matala ja nettovelkaantumisaste korkea, niin pankki suhtautuu lisärahoituspyyntöihin nihkeästi.

Rajala painottaa, että yhtiön johdon on syytä olla koko ajan hereillä ja reagoida kaikentyyppisiin vaikeuksiin nopeasti. – Yhtiötä ei saa päästää liian velkaiseksi. Nykyisen tyyppiset globaalit kriisitilanteet kiristävät yhtiöiden rahoitustilannetta. Ylivelkantuneet kriisiyhtiöt kaatuvat ensimmäisinä.

Ari Rajala ei siltikään kehota salailemaan yrityksen heikkoa taloudellista tilaa. – Tilinpäätösinformaatio on nykyään vapaasti saatavissa. Yrityksen oikeaa tilannetta ei pysty kauan salailemaan. Asiat pitää hoitaa rahoittajien ja sidosryhmien kanssa avoimesti, jotta luottamus säilyy. Muuten konstit yrityksen pelastamiseksi alkavat olla hyvin vähissä.

1

2

2009

2010

3

4

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

Tammikuussa

Elokuussa

Lokakuussa

Tammikuussa

Kesäkuussa Kai Lemmetty,

The Rasmus -yhtye siirtyy FLoobsin asiakkaaksi.

yrityksessä työskentelee 14 henkeä.

pitkittynyt rahoituksen haku näyttää entistä hankalammalta.

Floobs hakeutuu konkurssiin.

Juuso Vermasheinä ja Joonas Pekkanen perustavat Gigswiz Oy:n.


26

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

JARKKO VIRTANEN

varaudu. Tukimuotoja on paljon, mutta maallikko ei tiedä, mitä polkua pitäisi kulkea, toteavat Riitta Kalin ja Siru Hannula.

Tiekartta turvalliseen vanhuuteen Miten toimit, jos sinulla diagnosoidaan muistisairaus? Hyvinvointisuunnitelma säästää monelta murheelta. Marja Lammi toimitus@yrittajat.fi

L

iikkeenjohdon konsultointiin ja coachingiin keskittyvän Leada Oy:n toimitusjohtaja Riitta Kalin käytti toissatalvena useita kuukausia äitinsä hoitamiseen ja hoitomahdollisuuksien selvittelyyn. Hänen hyväkuntoiset vanhempansa olivat olleet omatoimisia, mutta isän kuoltua äidin kunto romahti nopeasti. – Oli vaikeaa selvittää, mitkä äidin oikeudet olivat ja mitkä olivat vaihtoehdot hänen hoidolleen. Esimerkiksi palvelutarpeen katselmus piti vaatia kaupungilta erikseen. Sen perusteella saimme kotihoi-

tajan käymään äidin luona ja hän pääsi hoitokotijonoon, Kalin kertoo. Kun kaupungin kotihoidon käynnit neljä kertaa päivässä eivät enää riittäneet, Kalin ja hänen sisarensa hoitivat äitiään työnsä ohessa. Kun monta kuukautta oli jo kulunut ja äiti oli yhä jonossa, voimat ja kärsivällisyys loppuivat ja äidille päätettiin etsiä yksityistä palvelutaloa. – Siitä alkoikin uusi byrokratia eli palvelusetelin hakeminen. Oli epäselvää, mitä tietoja setelin hakemiseen tarvitaan. Asiaa hankaloitti myös isäni kesken oleva perunkirjoitus. Asiat saivat vauhtia Kalinin kuultua yrityksestä, joka tarjoaa neu-

vontaa iäkkäille ja heidän omaisilleen. Aaria Familyn avulla palveluseteli myönnettiin, hoitotuki haettiin ja äidin edunvalvontavaltuutus rekisteröitiin maistraatissa. Äiti pääsi vihdoin asettumaan yksityiseen palvelutaloon. – Jos olisin aiemmin tiennyt tällaisesta palvelusta, olisin säästynyt paljolta. Sitä ennen sain kyllä virallista tietoa, mutta en sitä, mitä se tarkoittaa juuri meidän tilanteessamme, Kalin sanoo.

Säilytä itsemääräämisoikeutesi. Aaria Familyn liikeideana on auttaa selkiyttämään omaa tai läheisen ihmisen tilannetta, kun oma aika ja kapasiteetti eivät tuo-

hon työhön riitä. Ikääntyville tuodaan tietoa heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan tulevaisuutensa tarkkaan suunnitteluun. – Sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttä on nykyisin täysin pirstaloitunut. Yhden asiakkaan asioita saattaa hoitaa seitsemän henkilöä, jotka eivät koordinoi asioita keskenään. Tarjolla olevista mahdollisuuksista saa tietoa, jos osaa kysyä, yrityksen perustaja Siru Hannula kuvailee. – Erilaisten tukien hakeminen on monimutkainen prosessi. Kunnissa keskitytään omiin tuotteisiin, eikä siellä osata neuvoa yksityisten palvelujen käytössä. Julkinen järjestelmä ei tue omaa elämänhallin-

Työn antaminenkin on tukikummiutta Tukikummitsäätiö ehkäisee syrjäytymistä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

V

ahvan yrittäjätaustan omaava Sakari Huovinen lähti Tukikummit-säätiön toimintaan mukaan muutama vuosi sitten. – Kun menestyy enemmän kuin on koskaan uskaltanut toivoakaan, syntyy jonkinlainen kiitollisuuden

velka. Silloin tulee halu maksaa takaisin, Huovinen kertoo. Tukikummit-säätiö ottaa vastaan lahjoituksia ja estää Suomessa asuvia hädänalaisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria syrjäytymästä. Itse auttaminen tehdään yhteistyössä Kirkon diakoniarahaston kautta. – Tämä ei ole siis mitään etäauttamista, vaan apu menee täytenä perille. Yhtään euroa emme käytä hallintoon. Apua ei myöskään anneta rahana, vaan sillä maksetaan esimerkiksi harrastuksia tai koulukirjoja.

Niinistö ja Harkimo ideoivat. Tukikummit-säätiö käynnistyi vuoden 2007 lopulla nykyisen presidensin Sauli Niinistön ja Hjallis Harkimon ajatuksesta. Niinistö halusi lahjoittaa kirjansa tuotot hyvään tarkoitukseen. – Syrjäytyminen on noussut jo lähes epidemiaksi, ja sillä voi olla koko kansakunnan kannalta arvaamattomia seurauksia, Huovinen painottaa. Säätiö on nyt käynnistänyt uuden kampanjan nuorten auttamiseksi. – Tukikummit-säätiön

logosta tehtiin rintamerkki. Merkkiä myydään 100 euron hintaan, ja tuotto menee Tukikummit-säätiölle. Valmistuskustannukset ovat vain 9,24 euroa. Muillakin tavoilla nuoria voi toki tukea. – Nuorten osalta tärkein tuki on henkinen välittäminen, työn antaminen ja kärsivällinen opastaminen työssä. Varsinkin ensimmäinen työpaikka voi olla ratkaiseva nuoren työasenteen kehittymisessä. On tärkeää ottaa nuori mukaan työyhteisöön reilusti ja tasapuolisesti.

MERKKI. Tukikummirintamerkin on suunnitellut graafikko Antero Päärni ja Ofelia Jewelryn kultaseppä Kari Hirvonen. Myös Kultataide ja Toijalan Kotelo ovat mukana merkin valmistuksessa. Merkkejä saa postiennakolla osoitteesta lahjoitusinfo@tukikummit.fi.

Markkinajohtaja alallaan • Sakari Huovisen yritys H&B Communications Oy harjoittaa nykyisin arvopaperi- ja sijoitustoimintaa. Se perustettiin vuonna 1988, ja se tarjosi sijoittajaviestinnän palveluja pörssiyhtiöille ja sellaisiksi aikoville. • 2000-luvun vaihteessa tehdyssä liiketoimintakaupassa yhtiö siirtyi ruotsalaiselle Kreab AB:lle.


arjessa

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

Oli epäselvää, mitä tietoja setelin hakemiseen tarvitaan.

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Riitta Kalin

taa. Yksittäisen ihmisen on vaikea ennakoida tilannettaan, kun ei tiedä, mihin itsensä voi järjestelmässä asemoida, Hannula sanoo. Yrittäjät tarvitsevat laajasti tietoa etenkin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Huolet eivät koske pelkästään yrityksen järjestelyitä vaan myös läheisiä henkilöitä. Esimerkiksi omaan tai läheisen sairastumiseen liittyviin järjestelyihin ei monikaan ole varautunut. – Ihmisiä huolettaa epävarmuus omasta kohtalostaan ja siitä, miten pitkälle omat rahat riittävät. Aaria etsii ja analysoi asiakkaalleen toimivia ratkaisuja koskien palveluja, tuotteita ja saatavilla olevaa rahoitusta. Kartoituksessa käydään läpi sekä kunnallisia että yksityisiä palveluita, Hannula kertoo. Esimerkiksi palvelu- ja hoivakoteja etsittäessä valintaa helpottamaan tuodaan esille eroja, joita pal-

veluissa on niin taloudellisesti, määrällisesti kuin laadullisesti. Kaikissa valinnoissa huomioidaan asiakkaan oma tahto. Saatavilla ovat myös kaikki asumiseen, hoivaan ja hoitoon liittyvät sopimusasiat. Aaria Familyn kehittämä koordinointipalvelu kiinnostaa yksittäisten asiakkaiden lisäksi jo monia kaupunkeja. Yhteistyö on alkanut useiden kaupunkien kanssa ja yritys on asiantuntijana myös Joensuun Tiedepuiston ict-hankkeessa. Helsingin opetusviraston kanssa kehitetään parhaillaan muuntokoulutusta palveluneuvojien kouluttamiseksi. – Ihanneneuvoja olisi noin viisikymppinen nainen, jolla on elämänkokemusta jo omien vanhempien hoitamisesta ja työtaustaa pankki- tai vakuutusalalta, Hannula kertoo.

Näin voit varautua • Keskustele läheistesi kanssa etukäteen toiveistasi etenkin, jos suvussa on muistisairauksia. Näissä tilanteissa on otettava huomioon useita eri juridisia ja käytännön näkökohtia. • Osakassopimus. Miten yrityksen omaisuutta myydään ja osakkeita lunastetaan? Ennakoi menettelyt myös sairastumisen varalta. • Edunvalvontavaltuutus. Nimeä henkilö, joka tekee talouteesi ja terveyteesi liittyviä päätöksiä, jos et itse pysty siihen. Tee paperit valmiiksi niin kauan kuin olet oikeustoimikelpoinen. Näitä ovat jatkajan talouden suunnittelu ja hänen ydinperheensä tuki. Edelleen luopujan omat testamenttiasiat ja verotus jne. on hoidettava.

Kunnissa keskitytään omiin tuotteisiin, eikä siellä osata neuvoa yksityisten palvelujen käytössä.

• On myös epämiellyttäviä asioita, joihin tulee varautua kuten yrittäjän mahdollinen avioero, perheen sisäiset jännitteet jne.

Siru Hannula

• Paranna omaa tilannettasi – tee oma hyvinvointisuunnitelma.

Kuukauden kysymys Kysymys:

Milloin yrittäjän täytyy korvata laskun perimisestä aiheutuneet kulut ja onko perintäkuluille olemassa enimmäismäärää?

Vastaus: Saatavien perinnästä annettu laki lähtee siitä, että velallisen tulee korvata kohtuulliset perimiskulut riippumatta siitä, periikö laskua tai muuta saatavaa velkoja vai tämän toimeksiannosta esimerkiksi perimistoimisto. Määritelmä ”kohtuullinen” on sinänsä tulkinnanvarainen ilmaisu. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää velkojalle tai perintätoimistolle perimisestä todellisuudessa aiheutuvia kustannuksia. Jos vaaditut perintäkulut vaikuttavat kohtuuttoman suurilta pääomaan tai todellisuudessa tehtyihin perimistoimiin nähden, kannattaa vaatia yksityiskohtainen selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja vaadittujen

27

kulujen perusteista. Jos lasku ei perustu sopimukseen tai ei vastaa sovittua, on siitä syytä välittömästi reklamoida kirjallisesti sekä velkojalle että perintätoimistolle. • Kuvattu kysymys on tyypillinen Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tuleva yhteydenotto ja siinä on pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatussa tilanteessa tulee ottaa huomioon. Koska tilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja usein myös tässä kuvattuja monimuotoisempia, ei kaikkia niihin soveltuvia säännöksiä voida tässä jutussa ennakoida. Suosittelemmekin olemaan rohkeasti yhteydessä neuvontapalveluumme, jotta löydämme oikean vastauksen juuri sinulla olevaan kysymykseen!

Kauppa

Teollisuus

Lähikauppa Helsingissä. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 99 m2. Hintapyyntö 65 000 €. SY-26032012-1801

Teollisuussähkö- ja automaatioalan yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 1200 m2. SY-20042012-1873

Mainostekstiili- ja liikelahjayritys jolla toimintaa jo yli 35 vuotta. Markkina-alueena koko Suomi. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. SY-16042012-1855 Kamppailu- ja urheiluvarusteiden verkkokauppa www.Wone. Fi Etelä-Pohjanmaan alueelta. Liikevaihtoluokka alle 100 t€, 1 työntekijä, toimintaa koko Suomessa, verkkoliiketoimintaa, vuokratut 50 m2 toimitilat. EPY-23042012-1880

Palvelut, liikenne Kuntosali- ja fysioterapiayritys tai liiketoiminta Lapissa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 500 m2. SY-05042012-1835 Autoalan yritystalo PohjoisKymenlaaksossa. Oma tontti, kerrosalaa noin 2 000 m2. Kaikki tilat vuokrattuna, lisäksi polttoainemyynti. SY-19042012-1871 Autohuolto- ja korjaamopalveluja tarjoava yritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 500 m2. SY-26042012-1892 Isännöintitoimisto Uudellamaalla. Työntekijöitä 4 -5. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Hintapyyntö 150 000 €. SY-30042012-1901 Pitkään toiminut huoltoasema pienellä paikkakunnalla PohjoisSavossa. Yrityksellä oma tontti ja kiinteistö. Liikevaihto noin 1,6 milj. euroa. Hintapyyntö 100 000 €. SY-02052012-1906 Myydään/myydään osuus yksityinen lastensuojelulaitos (nuorisopsykiatrinen erityisosaaminen). Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 350 m2. SY-04052012-1913 Tilitoimisto ja yritystoiminnan asiantuntijapalveluyritys Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 700 000 €. SY-11052012-1930 Naisten liikuntakeskus tai osuus Helsingissä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat 870 m2. SY-21052012-1951

Yritysvaatteita myyvä yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. SY-20042012-1874 Ohutlevyalan yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 1 200 m2. SY-20042012-1875 Lihasäilykkeitä valmistava yritys Keski-Suomessa. SY-03052012-1908

Rakentaminen Lattia- ja seinänpäällystysalan urakointiyritys Pohjois-Savossa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-22032012-1794 Maanmittausalan yritys Pohjois-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 150 000 €. SY-14052012-1934

Majoitus, ravintola, elintarvike Kahvila-konditoria Kalajoella. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 125 m2. SY-18042012-1866 Seurusteluravintola Tampereen lähistöllä. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 150 000 €. SY-27042012-1898

Yritysvälittäjät Myytäviä  kohteitamme: Teknistä kauppaa ja raskaskonehuoltoja.................................590 000 Urheilutarvikemyymälä...............280 000 Energiapalveluyhtiö.....................800 000 Puusepänteollisuusyritys.............495 000 Perhekoti Kainuussa..................... 185 000 Kuormalavojen kierrätys............... 55 000 Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja.....................................1 400 000 Ilmanvaihtoalan huolto ja urakointi....................................280 000 Alihankintakonepaja....................395 000 Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys..........................475 000 Laadukas sisustusliike.................. 370 000 Vakiintunut arkkitehtitoimisto...... 50 000 Teräsrakenteiden valmistusta.....380 000 ICT-alan yritys...............................500 000 Elintarvikealan tukkuliike..........1 500 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Muut toimialat

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Huoltoasema snack & shop/ pizzerian liiketoiminta Espoossa. Liikevaihto 750 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2. SY-26032012-1804

Ostetaan myynti- / maahantuontiyritys. Etsimme uusia edustuksia tai maahantuontia kulutustavarasektorille. Yrityksellämme on hyvät liikesuhteet Suomen vähittäiskauppaan. SY-29032012-1816

Kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon erikoistunut yritys Uudellamaalla. Toimintaa myös Etelä -ja Keski-Suomessa. Liikevaihto n. 600 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Hintapyyntö 390 000 €. SY-24042012-1884 Melonta- ja ohjelmapalveluyritys Etelä-Savossa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 22 m2. Hintapyyntö 78 000 €. SY-11052012-1929 Viemäri- ja jätevesihuoltoalan yritys Uudellamaalla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 550 000 €. SY-02042012-1824

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 23.8.2012

Laajentuneesta Yrityspörssistä löydät yli 400 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Ostetaan lvi-suunnittelu, -asiantuntija tai -putkifirma EteläSuomesta/pääkaupunkiseudulta. Hintapyyntö alle 1 000 000 €. SY-27042012-1897

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti: 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti: kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki , p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi


28

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

OMISTAJANVAIHDOS Hyppää ostajan saappaisiin Yrityskauppa alkaa arvonmäärityksestä. Myyjän pitää miettiä kauppaa ostajan kannalta.

Kaksi tapaa laskea yrityksen arvo

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

A

rvonmäärityksellä on yrityksen myynnin kannalta keskeinen rooli ja siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Tätä mieltä on Suomen Yrityskauppojen toimitusjohtaja Juha Rantanen. Hän tietää mistä puhuu, sillä Yrityskaupat on suurin välittäjä alle kymmenen miljoonan euron kaupoissa. Viime vuonna yritys oli mukana noin 150 kaupassa. – Arvonmäärityksen jälkeen voidaan tulla siihen tulokseen, että kauppa kannattaa tehdä nyt tai sitten myöhemmin tai sitä ei kannata tehdä ollenkaan, Rantanen sanoo.

1

Substanssiarvo

• Substanssiarvo on yrityksen

velattoman omaisuuden arvo eli varat miinus velat. • Terveissä ja ostajaa kiinnostavissa yrityksissä tuottoarvo ylittää substanssiarvon. Yrityksen myynti voi olla vaikeaa, jos • tuottoarvo alittaa substanssiarvon. Substanssiarvo on myyjän • minimihinta.

2

Tuottoarvo

• Tuloslaskelmaa oikaistaan niin, että laskettu tulos vastaa

ostajan tulevaa tulosta. Yrityskaupan takaisinmaksuaika on yleensä 2  – 6 vuotta. • Pk-puolella ei ostaja yleensä saa rahoitusta, mikäli takaisinmaksuaika on yli kuusi vuotta. • Mikäli yrityksen viimeisimmästä tilinpäätöksestä oikaistu tulos on esimerkiksi 100 000 euroa, yrityksen tuottoarvo on välillä 200 000  – 600 000 euroa. Lopullinen kauppahinta riippuu monista tekijöistä, kuten • kauppatavasta, rahoituksesta, toimialasta, yrityksen sijainnista, tilauskannasta jne.

Ulkomaalaiset ostavat hanakasti Yrittäjät tekevät verotuksen takia kaikki mahdolliset konstit, että tulosta heikennetään. Se lyö kuitenkin korville yritystä myytäessä.

>

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Juha Rantanen

– Ensin pitää miettiä, että kenen arvosta puhutaan. Perinteisesti myyjä miettii asiaa vain myyjän näkökulmasta. Sen sijaan täytyisi arvioida, kuka ostaisi yrityksen ja miksi, mitä tämä olisi valmis yrityksestä maksamaan ja miten kauppa rahoitetaan, hän jatkaa. Yrityksen arvo syntyy laskennallisesti kahdella tapaa: substanssi- tai tuottoarvolla laskettaessa. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä. Yrittäjän pitää pohtia, että mitä hän on myymässä. Myydäänkö kaikki, vai osa ja millä aikataululla. – Näitä kysymyksiä ei mietitä riittävästi etukäteen. On vain epämääräinen toive, jossa asiakaslähtöisyys on kaukana. Ostajan ostomotiivi on koko ajan syytä pitää mielessä. Ostajat eivät tarvitse oikeasti näitä firmoja, Rantanen kertoo.

Tase kuntoon. Joka tapauksessa yrityksen myynnin suunnittelu täytyy aloittaa

Herättelijä. Suomen Yrityskauppojen toimitusjohtaja Juha Rantanen toivoo yrityksiään myyvien miettivän myyntiprosessia erilaisesta näkökulmasta.

muutama vuosi ennen myyntiprosessia. Rantasen mukaan bisneksestä pääsee helpommin eroon, jos myydään pelkkä liiketoiminta. Ostajia eivät kiinteistöt välttämättä kiinnosta. Lisäksi yrityksen tuloksella on iso merkitys. – Yrittäjät tekevät verotuksen takia kaikki mahdolliset konstit, että tulosta heikennetään. Se lyö kuitenkin korville yritystä myytäessä, Rantanen sanoo.

Ulkomaiset ostajat ovat tulleet näkyvästi Suomen markkinoille. Suomen Yrityskauppojen toimitusjohtajan Juha Rantasen mukaan varsinkin kiinalaisia liikkuu aktiivisesti näillä nurkilla etsimässä hyviä ostokohteita. – Kiinalaiset ovat tehneet monta kauppaa. He haluavat etabloitua länsimaihin. Viimeisin isompi kauppa tehtiin virolaisten kanssa. Myös venäläiset ovat aktiivisia, Rantanen sanoo. Yrityskaupoista ja arvonmäärityksestä kirjankin kirjoittanut Rantanen pitää nyrkkisääntönä edelleen sitä, että ostajia riittää enemmän kuin ostettavia yrityksiä.

Tyypillinen yrityksen myyjä on eläköityvä yrittäjä, joka työllistää muutaman työntekijän. Yhden miehen yritykset eivät ole houkuttelevia kauppakohteita. Ostajataho on puolestaan yli miljoonan euron kaupoissa yleensä toinen yritys. – Mitä isompi kauppa, sitä enemmän ostaja lähestyy asiaa investoinnin näkökulmasta. Kaupan pitää maksaa itsensä takaisin jossain järkevässä ajassa. Pie-

Suomen Yrityskauppojen omassa järjestelmässä on 14 500 ostajakandidaattia. Vuosittain kauppoja solmitaan koko maassa noin 1 500. – Perusvirhe ihan hyvissäkin firmoissa on se, että tehdään ihan kepulisarjan myyntiesitteitä. Myyntiin panostaminen on investointi. Sijoittajat hakevat yrityksistä tiettyä infoa. Neuvotteluihin ei päästä, jos esitteistä ei löydy tarvittavaa tietoa, Rantanen kertoo. Toinen perusvirhe löytyy myyjän peloista. Kilpailijalle ei haluta myydä. – He kuitenkin maksaisivat eniten, koska heille ostosta on eniten hyötyä.

nemmässä päässä ostetaan itselle lähinnä työpaikkaa, Rantanen kertoo. Vaikka eläkkeelle tekisikin mieli, joutuu myyjä yleensä jatkamaan yrityksessä vähemmistöosakkaana tai konsulttina jonkin aikaa yrityskaupan jälkeenkin. – Sitä vaihtoehtoa kannattaa aktiivisesti tarjota ostajalle. Kysymys on luotettavuudesta. Rahoittajatkin saattavat vaatia sitä, Rantanen toteaa.


29

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Tule mukaan kunta- ja talouskeskusteluun Porissa 19.7.2012 Kauppalehti, Kuntalehti, Pörssisäätiö ja Suomen Yrittäjät ovat mukana kesän tärkeimmässä taloustapahtumassa.

Kirjurinluoto Taavi

Barco

Torstai 19.7.

Klo 10.30–11.15

YRITTÄJYYSPÄIVÄ

Kuka on yrittäjien suosikki kunnanjohtajaksi?

Pääteemana syksyn 2012 kunnallisvaalit sekä yrittäjien ja kuntien yhteiset intressit. Barco-ravintolalaiva Eteläranta

Kauppalehti ja Suomen Yrittäjät selvittivät minkälaisia ominaisuuksia yrittäjät kunnanjohtajassa arvostavat. Yrittäjien suosikin palkitsevat kuntaministeri Henna Virkkunen, Kauppalehden Hannu Leinonen ja Suomen Yrittäjien Anssi Kujala.

Klo 11.30–12.15

Klo 12.30–13.15

Klo 13.30–14.15

Yrittäjäaktiivinen kunta menestyy paremmin!

Kilpailua kuntakartalla – onko sitä?

SuomI–RuoTSI -talousmaaottelu

Mukana mm. Anna-Mari Ahonen, Ari Korhonen, Juha Luukko, Aleksi Randell ja Tapani Venho. Juontajina Hannu Kataja ja Jyrki Koulumies.

OTTELIJAT: Casper von Koskull, Nordea Veli-Matti Mattila, Elisa Juhana Vartiainen, VATT Mosse Wallen, Dagens Industri Erotuomarina Hannu Leinonen, Kauppalehti

Valtak atu

Teatt erika tu

Hallitu skatu

Etelär anta

Juontajana Porin kaupungin kehittämispäällikkö, tohtori Timo Aro. Satakunnan ja Porin Yrittäjät.

Kauppalehti ja Kuntalehti

Klo 14.30–15.45

Suomi Areenalla tapahtuu

Suuri verokeskustelu

Suomi Areena Porissa maanantaista 16.7. perjantaihin 20.7.

Pörssisäätiön panelisteina: Eero Heinäluoma, Sampsa Kataja, Mari Kiviniemi ja Ville Niinistö Juontajana Sari Lounasmeri

Tutustu ohjelmaan www.suomiareena.fi

Yhteistyössä


30

omistajanvaihdos

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

Uusi omistaja pisti tuulemaan Juhani Lehti irtisanoutui Nokialta ja osti kaksi sorvaamoa. Osaavissa käsissä yritykset lähtivät huimaan kasvuun.

LAURA VESA

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

T

amperelainen Juhani Lehti teki rohkean ratkaisun runsas viisi vuotta sitten ja päätti ryhtyä yrittäjäksi. Siitäkin huolimatta, että hänellä oli Nokialla yli 250 alaista johdettavanaan. – Kun isossa yrityksessä pääsee eteenpäin, niin toimintakenttä kapenee. Etsin ostettavia yrityksiä ja löysin kaksi sorvaamoa. Myynnissä olevien yritysten määrä on rajallinen, mutta nämä kaksi sopivat parhaiten yhteen, Lehti perustelee. Hän päätyi ostokannalle, sillä uuden yrityksen perustamiseen ei löytynyt tarpeeksi hyvää ideaa. – On helpompi jatkaa muiden aloittamaa liiketoimintaa kuin aloittaa alusta. Molemmissa yrityksissä oli seitsemän työntekijää ja kone- sekä tilauskanta kunnossa, Lehti sanoo. Eri kokoisia komponentteja teollisuudelle valmistavien sorvaamojen yhteenlaskettu liikevaihto oli ostohetkellä eli vuoden 2006 lopussa 1,8 miljoonaa euroa. Yritykset tekivät hyvää tulosta ja olivat velattomia. Hetki omistajanvaihdokseen oli muutenkin otollinen, sillä toinen omistajista oli jo eläkeiässä ja toinen oli kyllästynyt hallinnolliseen taakkaan.

Kasvuyrittäjä. Juhani Lehti ei ole vielä kylläinen nykyisen yritysryppäänsä kasvun osalta. Lisää kasvua haetaan muun muassa yrityskaupoilla.

– Hinnan määrittelyn osalta ei ollut ongelmia. Se tuli selkeästi rahoittajien puolelta. Riskejäkin kuitenkin riitti. Yrityskaupassa on kuitenkin paljon liikkuvia elementtejä, jotka liittyvät juuri rahoitukseen, sen saamiseen ja ehtoihin. Parhaillaan neuvotteluissa oli mukana kuusi rahoittajaosapuolta myyjä ja ostaja mukaan lukien, Lehti muistelee.

Heti kasvuun. Uudelle omistajalle oli heti selvää, että liikevaihtoa pitää kasvattaa. Asiakkaat vaativat alihankkijoilta enemmän tavaraa yhdeltä luukulta. Lehti käynnisti toimet,

Osta toimiva yritys, koska…

1,8 –> 20

Juhani Lehden omistamien yritysten liikevaihto on noussut 1,8 miljoonasta eurosta yli 20 miljoonaan. Kasvun taustalla on myös yritysostoja. jossa komponentteja myytiin ristiin sorvaamojen asiakkaille, hän rakennutti yhteisen hallin ja aloitti investoinnit konekannan uusimiseksi. Lisäksi uudessa Lehti Group -nimisessä yrityksessä aloitettiin myyntiponnistelut. – Jos yritystoimintaa on lähdetty kasvattamaan mies

ja sorvi -idealla, tulevat rajat vastaan jossain vaiheessa. Itse olen saanut vankkaa kokemusta ihmisten johtamisesta ja kokonaisuuksien hallinnasta, Lehti sanoo. Lisää yrityskauppoja Lehti teki viime joulukuussa, kun kaksi konepajaa siirtyi uuteen omistukseen. Samalla yrityksen nimi muuttui

Tampereen Konepajaksi. Toimitusjohtaja omistaa enemmistön yhtiöstä. Nyt koko yritysryppään yhteenlaskettu liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on yli 200. – Yrityksillä on eri konekanta ja erilaista osaamista. Myyntiä on tarkoitus lisätä entisestään ristiin myynnillä. En ole tarkkoja lukuja lyönyt lukkoon, mutta tarkoitus on edelleen kasvaa, Lehti kertoo. Isojenkaan alihankkijoiden asema ei ole asiakkaiden puristuksessa aina herkullinen. Kyykyttämisistä liikkuu useita tarinoita. – Ainakaan sorvauskappa-

leissa alihankkija ei ole enää kapasiteetin tasaaja, sillä asiakkailla ei ole omia koneita. Olemme heidän kanssaan tasaveroinen partneri, Lehti sanoo.

Osallistu keskusteluun www.yrittajat.fi

Kommentti KIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

1

Ei tarvitse olla valmista liikeideaa

2

Saat toimivat asiakassuhteet

3

Saat sopivan ja ammattitaitoisen henkilökunnan

Vanhakin voi olla dynaaminen Hypetys startupien ja kasvuyritysten ympärillä ei ota laantuakseen, eikä tarvitsekaan. Hienot menestystarinat vaikkapa Angry Birdsin kehittäneestä Rovio Mobilesta ruokkivat positiivista kuvaa yrittäjyydestä ja sen merkityksestä yhteiskunnalle. Kasvutarinoiden ei kuitenkaan aina tarvitse alkaa nollasta. Juhani Lehden esimerkki on rohkaiseva. Hän on kasvattanut kahden hiipuvan yrityksen liikevaihdon lähes kolminkertaiseksi, lähes triplannut työntekijämäärän ja

ostanut lisää yrityksiä kasvun turvaamiseksi. Suomessa on tuhansia yrittäjiä, jotka eivät löydä enää uutta kasvun siementä, tai haluavat päästä jo eläkkeelle. Samalla maassamme on tuhansia korkeasti koulutettuja osaajia, jotka ovat valmiita ryhtymään yrittäjiksi. Heillä on myös tarvittava osaaminen yritysten kehittämiseksi. Jokainen voi tahollaan miettiä, minkälainen potentiaali yhtälöstä syntyy. Aikaa ei ole hukattavaksi. Tämä porukka pitää saada yhteen.


31

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Valloittaja

Valloittava mediapersoona. Äänitorvi, joka pitää kuntasi puolia.

Sovittelija

Diplomaattinen ja humaani johtaja, joka ajattelee myös heikompia.

Millaista johtajuutta kunnissa tarvitaan? Äänestä ja voita! Keskustelu kuntauudistuksesta käy nyt kuumana. Mitä vaaditaan uusilta kunnilta ja millaista johtajuutta nyt tarvitaan? Kauppalehti ja Suomen Yrittäjät ovat asettaneet ehdolle 11 julkisuuden henkilöä vaalissa, jossa valitaan fiktiivinen kunnanjohtaja. Testaa vaalikoneessa, kuka ehdokkaista on samaa mieltä kanssasi ja äänestä Suomen parasta kunnanjohtajaa. Voit voittaa kesäyön valitsemassasi kunnassa. Osallistu: www.kunnanjohtajavaali.fi

Taistelija

Yritysmaailmassakin tunnettu moniottelija, joka tekee eikä meinaa.

Suomi Areena Porissa 14.–20.7.2012 www.suomiareena.fi


32

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

vapaalla ANTTI EKOLA

Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Jätti-inflaatio. Ateenalaiset kuljetusyrittäjät odottavat vesi kielellä Kreikan eroa eurosta. Onneksi litran maitopurkin ostamisesta selviää vain yhdellä rekkaautollisella drakmoja.

Huijaustako? Tarkempi tutkimus Demarien nuorisosiiven ”jäsenistä” paljastaa, että listoilta löytyy sellaisiakin tulevaisuuden lupauksia, kuten Per Saukko ja Janis Petke.

Ympäristövero. Vihreät vaativat taas uusia ympäristöveroja. Puolueen jäsenten suusta tulee nykyään sellainen määrä saastetta, että heidät pitää laittaa verolle ensimmäisenä ilmapiirin pilaamisesta.

Takakireä. Päivi Räsänen ilmoitti ottaneensa ensimmäiset ja viimeiset kännit 12-vuotiaana. Ja sen kyllä huomaa.

Kadotettu Sisu. Suomalainen Sisu siirtyy ulkomaille. Seuraavaksi voisi ulkoistaa Lauri Tähkän, perskännin ja tuulipuvut.

Paha mieli. Paavo Arhinmäki suivaantui, kun Kalervo Kummola ilmoitti jättävänsä ministerin mielipiteet omaan arvoonsa. Arhinmäelle tiedoksi: 5,38 miljoonaa muuta suomalaista on tehnyt niin ajat sitten.

6

kysymystä

Aku Isokangas

Monessako kesätapahtumassa liikuteltavat vessanne käyvät? 1

Vuokraatte liikuteltavia käymälöitä. Minkälaisiin tapahtumiin vessoja vuokrataan, Ykkösvessat Oy:n toimitusjohtaja Aku Isokangas?

Niitä vuokrataan ihan kaikenlaisiin ja kokoisiin tapahtumiin.

2

Onko kesä teidän pääasiallista sesonkianne?

Näinhän se on. Talvella on joitain konsertteja sisätiloissa, mutta huomattavasti vähäisempää on vuokraustoiminta talvella.

3

Kuinka monessa tapahtumassa yksi vessa ehtii kesän aikana kiertää?

No ehkä keskiarvona vessa kiertää noin 5 – 10 tapahtumassa yhden kesän aikana.

4

Vaikuttaako tapahtuman luonne siihen, minkälaisia vessoja tilataan? Tarvitaanko miesvaltaisissa tilaisuuksissa enemmän esimerkiksi pisuaareja?

Kyllä tapahtuman luonne vaikuttaa, mutta ehkä enemmän siihen, että otetaanko tilaisuuksiin posliinisia wc-istuimia vai ei. Pisuaa-reja käytetään kyllä lähes kaikissa tapahtumissa. Aina tapahtumissa on sekä miehiä että naisia. Ehkä pienemmissä yritystapahtumissa ja hääjuhlissa ei pisuaareja käytetä.

5

Valmistatteko itse vessanne vai mistä hankitte ne?

Emme valmista. Toimimme kyllä maahantuojana tuotteillemme. Tuotteet saapuvat Italiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Valmistutamme myös esiintymislavoja, WC-vaunuja ja pisuaareja. Aidat tapahtumien rajaamiseen tulevat Saksasta.

6

Vuokraatteko ainoastaan vessoja vai onko teillä muitakin tuotteita?

Päätuotteemme ovat myös esiintymislavat, aitaelementit sekä muu kuivajätteen jätehuolto tapahtumiin. Kauttamme saa myös telttoja.

Vessa kiertää noin 5 – 10 tapahtumassa yhden kesän aikana.

Kuka? Aku Isokangas

Ikä: 38 Perhe: Vaimo ja pieni tytär (1 v.) Unelma: Unelmat liittyvät perheeseen ja sen hyvinvointiin. Yksi unelma on toteutunut, Elle-tytär. Toinen unelma on saada seurata hänen kasvuaan yhdessä vaimon kanssa.


33

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? USA:ssa

yli kaksi miljoonaa ihmistä seuraa Barack Obaman Twitter-feediä.

80%

Baanalla

THL:n tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee elämänlaatunsa hyväksi aina vanhuusiän kynnykselle saakka.

Tapahtumia

YRITTÄJÄPÄIVÄT. Oulun Yrittäjäpäivien yhteistyösopimus allekirjoitettiin huhtikuun 27. päivä. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Elisa Oyj, Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia, Finnvera Oyj, Fonecta Oy, Kauppalehti, Nordea Suomi Oyj, Oulun kaupunki ja Kaleva. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään 19. – 21. lokakuuta.

Kajaani juoksee

Savon Yrittäjien perinteistä Pisnesrehvit-verkostoitumistapahtumaa uudistettiin keventämällä sitä tiiviimmäksi ja rennommaksi iltatilaisuudeksi. Toukokuun alussa järjestetyt Pisnesrehvit myytiin loppuun heti kättelyssä. Osallistujia oli yli 100, jossa mukana oli edustajia noin 80 yrityksestä eri puolilta maakuntaa. Pisnesrehvien konseptia kevennettiin, jotta tapahtuma voitaisiin järjestää useamman kerran vuodessa eri puolilla maakuntaa.

Kajaanissa järjestetään yrittäjien Street Run. Liikunnalliseen kesänaloitukseen voi ilmoittautua yhdessä paikallisyhdistyksensä jäsenten sekä henkilökuntansa kanssa ja kerätä kilometrejä yhdistykselleen. Eniten kilometrejä kerännyt yhdistys voittaa kisan. Street Runin jälkeen yrittäjät siirtyvät Sokajärven maisemiin Mansikka-ahoon saunomaan, grillaamaan sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja loistavasta musiikista. Illan musiikista vastaa After It! Ilmoittaudu kesätapahtumaan m.heikkinen@kajaani. net.

Ammattitaidolla Eurooppaan

Matoa koukkuun

Suomen Yrittäjien tiloissa järjestettiin toukokuun puolivälissä karsintakilpailu Suomen edustajasta Ammattitaidon Euroopan mestaruuskisojen yrittäjyyslajiin. Karsintaan osallistuivat Suomen Liikemiesten Kauppaopiston joukkue (SLK) ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) joukkue. OSAO voitti kisan ja näin ollen se matkaa Belgian Spassa lokakuun alussa järjestettävään kisaan. OSAO:n joukkueessa kisasivat: Elina Laakko, Virpi Ollila ja Saija Vähänen.

Yrittäjien perinteiset SMongintakilpailut järjestetään lauantaina 11. elokuuta Vääksyn kanavalla. Kisassa on sarjat miehille, naisille ja alle 16-vuotiaille. Lisäksi mukana on myös joukkuekilpailu, joka on yhdistysten välinen. Kunkin yhdistyksen kolmen parhaan onkijan tulos lasketaan yhteen. Järjestelyistä huolehtii Asikkalan Yrittäjät. Lisätietoja: Jukka Mantsinen p. 0500 490 456, jukka.mantsinen@ phnet.fi

Pisnesrehvit myytiin loppuun PALKITTU. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili ojentaa Vuoden 2012 Luovan yrittäjän palkinnon Tuotantoyhtiö Legenda Oy:n tuottaja Ilkka Niemelle, joka on yksi yrityksen viidestä osakkaasta.

Aurinkokuningas. Toukokuun alussa järjestetyssä Yritystä Stadiin -tapahtumassa Helsingissä Juhani ”Tami” Tamminen kertoi kuulijoille yrittäjän kymmenen tärkeintä askelta, joilla saavutetaan varma voitto.

Arvonta. Yritystä Stadiin -tapahtuman iltaloma-osuudessa arvottiin osallistuneiden kesken lippuja Suomi-USA-jääkiekko-otteluun. Helsingin Yrittäjien Jussi Iipponen jakoi palkinnot pelipaitaan sonnustautuneena.

Pyssyt paukkuvat Peräseinäjoella

J

äsenyrittäjien ensimmäiset haulikon ammunnan SM-kilpailut järjestetään Peräseinäjoella 9. – 10. kesäkuuta. Lauantaina kilpaillaan skeetissä ja sunnuntaina on trapin vuoro. Kuusi parasta pääsee finaaliin. Kilpailussa on sarjat myös naisille ja nuorille.

Tilaisuudessa on tarjolla myös evästä pientä kolehtia vastaan. Tauko-ohjelmaakin on luvassa, kertoo järjestäjä. Ilmoittautumiset 31. toukokuuta mennessä sähköpostilla valio.rajala@ netikka.fi ja lisätietoja Valio Rajala, 0400 301 672.

Milloin: Peräseinäjoella 9. – 10. kesäkuuta Paikalla myös: Peräseinäjoen Metsästysseura Ry

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

raamitupo

Kirosana, jolle ei löydy selitystä. Taas yksi syy siirtää firma Viroon.


34

PARHAAT PALVELUT

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012

TULOSTINTArVIKKeITA

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset – auktorisoidut käännökset

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

www.consista.fi

reTKIPALVeLUT

TUOTANTO- JA LIIKeTILAT

YrITYSSOVeLLUKSeT

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella. Myynti:

Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 050 465 4466 0400 927 920 0400 893 021 0400 151 656 040 146 7322

PARMACO PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 myynti@parmaco.fi LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

www.parmaco.fi

YrITYSSOVeLLUKSeT

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti

KIeLIKOULUTUSTA

NetBaron®-sovellusperhe

Liike-elämän englantia

• • • • • • • • • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

Räätälöitynä yrityksille ja yksityisille.

BigDeal Kielipalvelut Gsm 040 353 7488 heikki.orkimo@bigdeal.fi

www.bigdeal.fi

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron.

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

Näytä olevasi jäsen Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.


35

5/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Arbetslösheten bland unga botas inte med lönesänkningar, och därför har staten redan nu infört olika stödmetoder för att få in de unga på arbetsmarknaden. Det finns helt enkelt inga jobb. FFC:s ordförande Lauri Lyly

Pengarna bör returneras till sina rätta ägare

Enligt ordföranden för Företagarna i Finland Mikko Simolinna är frågan om återbäring av för höga invalidpensionsavgifter en fråga om rättvisa.

ALEKSI POUTANEN

Kimmo Koivikko

Servicesedlarna kräver tid I det senaste numret av Yrittäjäsanomat fanns en artikel om att värdet på servicesedlarna borde mångdubblas hundra gånger om. Kommunförbundets sakkunnige Anu Nemlander anser inte att målsättningen är realistisk. – Det låter ganska svindlande. Om till exempel höftoperationer inom specialsjukvård skulle omfattas av servicesedlarna så skulle de ändå höja beloppen, säger Nemlander. – Tisdfristen måste även vara tillräckligt lång. Nemlander tror att man kan uppnå siffrorna som företagarföreningen föreslår tidigast inom 10 – 20 år.

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

I

arbetspensionsbolagens balansräkningar ligger för tillfället 1,6 miljarder euro i sådana avgifter, som egentligen hör till de små och medelstora företagarna. Det handlar om för höga invalidpensionsavgifter som drivits in. Företagarna i Finlands ordförande Mikko Simolinna kräver även att invalidpensionsavgifterna som de små och medelstora företagen betalar genast sänks till nästan noll. På så sätt skulle det överflödiga beloppet försvinna på några år och företagarna skulle få en ny stimulans när de räknar ut sina ArPL-avgifter. I år är invalidpensionsavgiften en procent av lönebeloppet. – Det är en fråga om rättvisa. Det här är en sak som är oerhört svår att förstå och få grepp om, när det handlar om små procentenheter. Slutresultatet är dock betydel-

Niinistö besöker företagardagarna Princip. En viktig principiell fråga är att pengarna inte heller i fortsättningen används för att täcka placeringsrisker, utan till utgifterna för invalidpension, säger Mikko Simolinna.

Det är en fråga om rättvisa. Mikko Simolinna

sefullt, säger Simolinna. Tricksande med balansräkningen. Ärendet har kommit upp eftersom den tillfälliga lagen om arbetspensionsbolagens soliditet löper ut vid årsskiftet.

Arbetspensionsbolagens soliditet sjönk under finanskrisens tumult till nästan 15 procent. Med undantagslagen kunde man överföra tre miljarder euro som tillförda medel för balansräkningarna från försäkringsriskernas buffertar, och på så sätt steg soliditeten till över 20 procent i genomsnitt. Nu är risken att soliditeten igen skulle sjunka till kritiska 15 procent, om vi går tillbaka till det som rådde innan undantagslagen. Det skulle snabbt leda till en ökning av arbetspensionsavgifterna. Regeringen har även föreslagit

att det så kallade utjämningsansvaret på 3,5 miljarder skulle flyttas i pensionsbolagens balansräkningar för att även stötta soliditeten utöver verksamhetskapitalet. Bland dessa 3,5 miljarder euro finns även för höga avgifter som uppbärts för invalidpension. Resten är storföretagens och löntagarnas pengar. Det handlar i det närmaste om tricksande med balansräkningen. – En viktig principiell fråga är att pengarna inte heller i fortsättningen används för att täcka placeringsrisker, utan till utgifterna för invalidpension, säger Simolinna.

Var modig och kom upp i ringen! Alexander Stubb uppmuntrar små och medelstora företag att delta i exportfrämjande resor. Eeva Ketvel eeva.ketvel@yrittajat.fi

E

uropa- och utrikeshandelsminister Alexander Stubb (Saml) upplever sitt nuvarande jobb i mångt och mycket som marknadsföring. – Även om jag stöder en marknadsekonomi är den statliga mus-

keln nyttig nuförtiden. Det vill säga ju fler dörröppnare vi får på ministernivå, och även högre på statsminister- eller presidentnivå, desto bättre är det för de finska företagen, säger Stubb. – Här finns ett faktiskt mervärde. Det enda jag erbjuder är mig själv. Förhoppningsvis leder det till bra affärsuppgörelser för företagen. Stubb säger rakt ut att de små och medelstora företagen har en enorm betydelse för Finlands export. – De små och medelstora företagen ger Finland ett faktiskt mervärde genom arbetsplatser och export som är fördelaktig för Finland. De större företagens värdekedja är däremot spridd över hela världen.

Alexander Stubb Han hoppas att företagen vill växa. – Men för det behövs internationalisering. Det är bara att modigt kasta sig in i ringen, uppmuntrar han.

Enligt ministern måste dock internationaliseringen utgå från företagets inre och återspegla företagets själ. – Produkten kan sedan vara vad som helst, från nagellacksborttagningsmedel till AngryBirds. Stubb har deltagit i nio exportfrämjande resor till 17 städer. Han är mycket nöjd med dem. Företagen har till och med velat ge sig ut och resa igen. – Just nu råder en ny marknadsföringsanda, och företagen känner av den. Jag kan förstås inte tvinga någon att komma med, men ur businessynpunkt kan jag rekommendera det eftersom det finns en potentiell vinst att få. Ofta kan vi öppna dörrar och mana på affärsuppgörelser.

Republikens president Sauli Niinistö deltar i de riksomfattande företagardagarna som ordnas i Uleåborg i oktober. Niinistö är festtalare på lördagens galamiddag. Anmälan till de riksomfattande företagardagarna sker med webblanketten på adressen www.yrittajapaivat.fi/ ilmoittautuminen/. När du anmäler dig till företagardagarna senast den 30 juni deltar du i utlottningen av samarbetspartnernas deltagarpaket. Totalt lottas åtta deltagarpaket ut. Anmälan senast den 22 september 2012.

Självförtroende för att våga försöka Hösten 2009 var de ekonomiska siffrorna för startup-företaget Floobs Oy alarmerande. – Vi sökte akut mer finansiering. Konkursen kunde dock inte undvikas. Vi förstod inte tillräckligt snabbt hur vi skulle tjäna pengar på våra tjänster, påminner sig företagets grundare Kai Lemmetty. Med hjälp av Floobs tjänster var det möjligt att sända videoklipp i realtid från en mobiltelefon till Internet. Efter Floobs konkurs grundade Lemmetty genast ett nytt företag sommaren 2010. – Det var lärorikt att gå igenom en konkurs. Jag kände mig säker på mig själv när jag startade det nya företaget.


36

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 5/2012


Yrittäjäsanomat 5/2012