Page 1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Aleksi poutanen

KUVAAJA

Pääkirjoitus: Nyrkkisääntö: Älä maksa huijarilaskua! | 3

4/2013 Nyt riitti!

Pienellä yrittäjällä yritetään maksattaa kaikki mahdollinen. Martti Matikainen

4–5

Veroalea ei saa pilata Pääministeri Jyrki Katainen pitää isona riskinä, että palkansaajajärjestöt yrittävät ulosmitata kehysriihessä tehdyn yhteisöveron laskun syksyn palkkaneuvotteluissa.

uutiset: Kuntapalveluissa sekava soppa | 6 – 7

uutiset: Ammattirosvoja jo ympäri vuoden | 18 – 19

ravistajat: ALD-pioneerit ampuvat kovilla | 14 – 15


2

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

*Uuden Ford Transit Customin ja Transitin ostajille 1.000 €:n arvosta varusteita hintaan

110 €.

Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm. 8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia. FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.028,96 € (+ toim.kulut 600 €). Tervetuloa koeajolle!

ford.fi/hyotyajoneuvot

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.028,96 € (autoveroton suositushinta 28.950 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 166 g/km 3.078,96 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO2-päästöt 166–186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,3–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. * Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 1.–30.4.2013. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013. ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Rinta-Joupin Autoliike • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Laakkonen • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • VARKAUS: Autokari • YLIVIESKA: Rinta-Joupin Autoliike


3

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

8|

Nuoret finalistit avautuvat

8 | Yrittäjä pettyi viranomaiseen 12 | Lobbarit kuin kala vedessä 20 | Synergia tulee – oletko valmis?

Valelaskuttajat saatava kuriin

debatti:

Yrittäjät tarvitsevat laissa säädetyn keinon suojautua harhaanjohtavalta markkinoinnilta.

arjessa:

V

alelaskuttajat ovat leskenlehtiäkin tehokkaampi keino tunnistaa kevään merkit. Pääsiäisen jälkeen Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu on tukkeutunut kolmesta valelaskutapauksesta, joissa kaikissa on yksi yhteinen tunnusmerkki: yrittäjiltä yritetään kalastaa euroja, vaikka he eivät ole palvelua tilanneetkaan. Ensimmäisessä tapauksessa alkuperäinen velkoja oli siirtänyt saatavansa eteenpäin perintäyhtiölle, joka ryhtyi heti töihin. Yrittäjät ovat pitäneet näitä saatavia aiheettomana muun muassa siitä syystä, ettei maksumuistutuksen mukaista palvelua ole koskaan tilattu. Saatavat ovat olleet myös vanhentuneita. Perintäyhtiö

22 |

Kari Järvenpää vs. Anneli Taina

23 | PS: Karkkilan nähtävyys on vappumarssi

Peruskysymys kuuluukin, kuinka pitkään yrittäjien pitää tällaista toimintaa sietää? Joka vuosi noin 130 000 yhden hengen yritystä on harhaanjohtavan markkinoinnin kohteena, ja samankaltaisia laskuja kertyy myös muille yrittäjille. Vilpillisiä ja aiheettomia laskuja maksetaan vuosittain yli 20 miljoonalla eurolla. Näille rahoille olisi varmaan muutakin käyttöä. Tärkeintä on, että yrittäjät ovat valveilla eivätkä maksa epäilyttäviä laskuja. Se ei kuitenkaan riitä. Lainsäädäntö on saatava ajantasalle harhaanjohtavan markkinoinnin kitkemiseksi. Kyse ei ole pelkästään Suomen ongelmasta, vaan valelaskuja liikkuu ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on ottanut harhaanjohtavan markkinoinnin torjumisessa aktiivisen otteen ja saman aktiivisuuden soisi tarttuvan myös ministeriöihin. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi helmikuussa Yrittäjäsanomien Debatti-palstalla, että lainsäädännön muutostarpeita arvioidaan parhaillaan. Hänen mukaansa muutosten aikataulua on kuitenkin liian varhaista arvioida. Harhaanjohtava markkinointi ja sen estäminen on täysin rinnastettavissa harmaan talouden torjuntaan. Pitäisikö ensin laittaa kotipesä kuntoon sen sijaan, että poliitikot jahtaavat olemattomia miljardeja eri puolilta maapalloa.

24 |

Työntekijä suuttui – aiheeton lasku yrittäjälle

26 | Hunajaista liiketoimintaa

TALOUS:

28 |

Joukkorahoitus sopii vempeleyrittäjälle

30 | Paljon kysymyksiä veroista, me vastaamme

vapaalla:

32 |

Yrittäjä verkottuu formularadalla

Harhaanjohtava markkinointi ja sen estäminen on täysin rinnastettavissa harmaan talouden torjuntaan. pahoitteli myöhemmin ”kömmähdystään”. Toisessa tapauksessa, ja ehkä räikeimmässä, valelaskuttaja lähetti laskut Intrum Justitian nimissä, vaikka Intrumilla ei ollut saatavien kanssa mitään tekemistä. Se tekikin poliisille tutkintapyynnön nimensä luvattomasta käytöstä. Kolmas yritys laittoi puolestaan ”lähetteeksi” naamioidut satojen eurojen laskut postiin, vaikka yrityksen perustamishakemus oli vielä kaupparekisterissä käsittelyssä. Nopeaa toimintaa siis.

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Oletko valmis kasvuun, jos kunnilta tulee tilauksia? Ota kantaa verkossa!

Mikko Simolinna: Elinkeinopolitiikkaa vai jakopolitiikkaa Kolumni Mikko Simolinna

mikko.simolinna@yrittajat.fi

Pelkällä hallituksen yritysveron uudistuksella ei Suomen kilpailukykyä saada kuntoon.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

H

allituksen päättämä yhteisöveron lasku ja osinkoverotuksen

muutos herättivät kiivaan keskustelun. Keskustelua on käyty päätösten tulonjakopoliittisesta oikeudenmukaisuudesta. Niiden elinkeinopoliittisiin vaikutuksiin on kovin harva ottanut kantaa. On selvää, että vallitsevassa taloustilanteessa ei yhteisöveroa lasketa 4,5 prosenttiyksikköä tai listaamattomien yritysten osinkoveroa kevennetä noin 200 miljoonalla eurolla vain jakopoliittisista syistä. Kyllä päätösten perusteet ovat olleet toisaalla. Meiltä on kuluneen vuosikymmenen aikana kadonnut noin 100 000 teollista työpaikkaa. Elektroniikkateollisuuden laitevalmistus on käytännössä loppunut Suomesta kokonaan.

Teollista valmistusta on siirretty sinne, missä raaka-aineet, asiakkaat, logistiikka ja koulutettu työvoima kohtaavat optimaalisesti. Hallitus on perustellut verouudistusta sillä, että se pyrkii pitämään elinkelpoisen teollisuuden ja kasvuyritykset Suomessa. Lisäksi tänne halutaan houkutella ulkomaisia investointeja ja ennen kaikkea luoda puitteet, joilla maahan syntyisi 200 000 uutta yksityisen puolen työpaikkaa. Hallitus pyrkii merkittävällä verotuksen muutoksella parantamaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Se on varsin toivottu päätös, myös jäsenyrityksemme tarvitsevat sekä suurteollisuutta että parempaa toimintaympäristöä. Pelkällä hallituksen yritysverotuksen uu-

distuksella ei Suomen kilpailukykyä saada kuntoon. Tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjen osuutta. Nähtäväksi jää löytyykö palkansaajapuolelta samaa kriisitietoisuutta kuin hallitukselta. Mutta paljon jäi hallitukselle vielä korjattavaa. Kun uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pk-yrityksiin, on myös mikroyritykset ja ammattiyrittäjät huomioitava. Esimerkiksi henkilöyhtiöiden verotus on saatava symmetriseksi osakeyhtiöiden kanssa ja alv-huojennuksen alarajaa tulee nostaa EU:n sallimaan maksimiin. Ja kun puhutaan uusista työpaikoista, niin lomakarenssin poisto on saanut monet jäsenistämme pohtimaan, onko tässä työllistämisessä enää mitään järkeä.


4

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Uutiset

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Veroale ei ole lahja kenellekään

Aleksi poutanen

Pääministeri Jyrki Katainen pelkää riitaisaa syksyä ja toivoo, että työllisyyden parantaminen olisi kaikilla yhteinen tavoite. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

H

allituksen kehysriihessä rakentaman yritysverouudistuksen hyödyt ovat vaarassa kariutua heti alkumetreillä, jos palkansaajajärjestöt ryhtyvät ulosmittaamaan yhteisöveron laskua syksyn palkkaneuvotteluissa. Pääministeri Jyrki Katainen tunnistaa riskit. – Tarkoitus ei ole alentaa kenenkään palkkoja, mutta palkkaratkaisun pitää tukea työllisyyttä. Riskinä on, että syksystä tulee työttömyyttä ruokkiva, hajanainen ja riitaisa. Riitelemällä ei kuitenkaan synny Suomeen yhtään työpaikkaa, Katainen sanoo Yrittäjäsa-

Riitelemällä ei Suomeen synny yhtään työpaikkaa. Jyrki Katainen

nomien haastattelussa. Hän ei halua puhua korotusten prosenttimääristä ja toivoo edelleen koordinoitua, työllisyyden kasvua tukevaa ratkaisua. Pääministeri ei sulje pois ajatusta, että hallitus osallistuisi vielä neuvotteluihin. – Riippuu siitä, tarvitaanko meitä. Olimme vahvasti koordinoidun ratkaisun kannalla. Silloin olisi ollut hyvä sauma sopia, jotta epävarmuus olisi poistunut, Katainen pohtii kehysriihen aikaisia tapahtumia.

Tunteet pinnassa. Kehysriihessä tehdyt veropäätökset ovat herättäneet yrittäjissä voimakkaita tunteita. Suurin osa on tehtyihin päätöksiin tyytyväinen. Osa yrittäjistä puolestaan kokee henkilöyhtiöiden jääneen paitsioon ja toiset kritisoivat muutoksia osinkoverotuksessa. – Perusmalli on nyt tässä. Se on paljon parempi kuin nykyinen, Katainen paaluttaa.

Hänen mukaansa yhteisöveron laskeminen jättää yrityksiin rahaa investoida ja sitä kautta syntyy myös työpaikkoja. Suomi tarvitsee kasvavia yrityksiä, jotta eri tahoilla tavoitteeksi asetettu 200 000 uutta yksityistä työpaikkaa syntyy. Pääministeri sanoo ymmärtävänsä mikroyritystenkin näkökannan. – Uusi malli on entistä kannustavampi työnantajayrityksille. Se ei tarkoita, ettemmekö arvostaisi yksinyrittäjiä, Katainen korostaa. Lupausta henkilöyritysten ja osakeyhtiön välisen verotuksen epätasapainon korjaamiseksi ei häneltä kuitenkaan irtoa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on esittänyt, että elinkeinoharjoittajien ja henkilöyhtiöiden pääomatulo-osuudet olisivat 90-prosenttisesti veronalaisia. Valtiontaloudelle se olisi noin 15 miljoonan euron kustannus.

Hyvät ideat esiin. Pienistä yrityksistä on tullut myös toiveita helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riskiä ja kuluja. Katainen tunnistaa näiden yritysten työllistämistarpeet ja on avoin kaikille hyville uusille ajatuksille. – Työnantajamaksujen huojennukset eivät ole toimineet aikaisemmin toivotulla tavalla. Lisäksi vaarana on, että määräaikaiset ratkaisut vääristävät kilpailua.

Q&A

Kehysriihi herätti yrittäjissä paljon kysymyksiä. Me vastasimme. Sivut 30-31

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Tahto ratkaisee ulkoistukset

>

Kunnat kärvistelevät velkakuormansa alla ja tulevaisuudessa ainakin sosiaali- ja terveysmenot kasvavat entisestään väestön ikääntyessä. Siitä huolimatta osa kunnista kilpailuttaa palveluja varsin nihkeästi. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on vaatinut kuntia tekemään oman palvelustrategian ja laskemaan itse tuottamilleen palveluille rehellisen omakustannehinnan. – Kysymys on pitkälti tahdosta ja siitä, että tiedetäänkö mihin yksityistä palveluntuotantoa halutaan, sanoo pääministeri Jyrki Katainen. Hän viittaa kommentillaan kuntien päättäjiin ja hankinnoista vastaaviin

yksiköihin. Sote-menot ovat kunnissa lähes 22 miljardia euroa vuonna 2011. Näistä palveluista yksityinen sektori tuottaa noin kymmenen prosenttia. Kataisen mukaan päättäjiin kohdistuu kova paine tulevaisuudessa, sillä ikääntyvät kuntalaiset haluavat laadukkaita ja edullisia palveluja. Esimerkiksi hyvinvointipalveluissa yritysten innovatiivisuus ja luovuus ovat avainasemassa. – Tarvitsemme yrityksiä tuomaan oikeita ratkaisuja. Minulle ei ole väliä mitkä toimialat kasvavat, mutta ikääntymistä on myös muualla kuin Suomessa, Katainen viittaa toimialan mahdollisuuksiin.


5

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Se on vasemmistolaista politiikkaa, jos sen seurauksena yritykset työllistää enemmän ja investoi enemmän.

Ota kantaa!

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki.

Juuri nyt: Varma kevään merkki – huijauslaskut

Kommentti

Suomen Yrittäjien valtakunnallinen neuvontapalvelu on saanut viime viikkoina satoja soittoja huolestuneilta yrittäjiltä.

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Ensin yrittäjät valittivat KTC Finlandin lähettämistä maksumuistutuksista. Väitettyjen saatavien alkuperäinen velkoja 02100 Numeropalvelu / Alession Investing Oy on siirtänyt saatavat kaikkine oikeuksineen KTC Finlandille, joka on ryhtynyt perimään niitä.

Kimmo Koivikko

Kuka saa ja mitä Pääministeri Jyrki Katainen pitää isona riskinä sitä, että palkansaajajärjestöt hakevat syksyn palkkaneuvotteluissa yhteisöveron laskulle kompensaatiota. Näin yhteisöveron lasku olisi syöty jo etukäteen. Suurelle osalle pk-yrityksistä tämä olisi vakava isku. Jäykät työmarkkinarakenteet eivät anna mahdollisuuksia joustavaan paikalliseen sopimiseen, vaikka se olisi tässä taloudellisessa tilanteessa elintärkeää. Uusia kuluja ei enää tarvita. Kannattaa muistaa, että kehysriihessä päätettiin muun muassa sähköveron korotuksista. Lisäksi lähes samaan aikaan tuli yrittäjille kallis päätös työntekijän loma-ajan karenssin poistumisesta. Sitä ennen on kiristetty arvonlisäveroa kahteenkin otteeseen. Alv-korotukset kirpaisevat pieniä henkilöyhtiöitä. Henkilöyhtiöissä ollaan myös kiukkuisia epätasa-arvoisesta kohtelusta. Ihan aiheesta. Osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden välinen verotuksen epäsuhta on korjattava. Yksi kehysriihen jälkimaininkien kummallisimmista lausunnoista oli se, että yhteisöveron lasku on revitty palkansaajan taskusta. Outo logiikka. Jos yritys ei tuota voittoa, se ei pysty investoimaan, ei myöskään kasvamaan, eikä varmasti menesty. Ilman menestyviä yrityksiä ei ole työpaikkoja. Ei uusia eikä vanhoja.

Huoli. Pääministeri Jyrki Katainen on myös huolissaan, miten eläköityvät yrittäjät löytävät yrityksilleen jatkajia. Hänen mukaansa valtiovalta ei voi paljoa tehdä, mutta esimerkiksi Suomen Yrittäjät on ottanut ison roolin omistajanvaihdosten onnistumiseksi.

Lappeenranta 18.–20.10.2013 IlmoIttautumInen alkaa maanantaIna 13.5. klo 10.00 Yhteistyössä:

Yrittäjät ovat pitäneet saatavia aiheettomina esimerkiksi siksi, ettei maksumuistutuksen mukaista palvelua ole koskaan tilattu. Vanhimmat saatavat ovat erääntyneet alun perin jo vuonna 2005. Saatava vanhenee kolmessa vuodessa, ellei vanhentumista sitä ennen katkaista esimerkiksi maksumuistutuksella. Aiheettomia tai vanhentuneita saatavia ei tarvitse maksaa. Toinen rahojen kalastelu koskee Suomen Yritysrekisterikeskusta. Sen taustalla on Suomen Verkkomedia Oy -niminen yritys. Valelaskuja on lähetetty yrittäjille ilman, että heihin on oltu missään yhteydessä ennen laskun lähettämistä. Lisäksi laskut ovat tulleet Intrum Justitian kuorissa.

13 154

Yrittäjänaisten kansalaisaloite vanhemmuuden kulujen tasaamiseksi on saanut yli

13 000 allekirjoitusta.

Aloite tarvitsee 50 000 nimeä, jotta eduskunta ottaa lakialoitteeseen kantaa.


6

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Kuntien ostot todella sekavia Kokkola ostaa neljäsosan yksityisiltä, häntäpää kymmenessä pinnassa. Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

K

un sote-soppa läikkyy parhaillaan valtakunnassa reippaasti yli, Yrittäjäsanomat laittaa lusikkansa soppaan kaupunkien sote-palveluiden ostoja yksityisiltä koskevalla selvityksellä. Kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen rakenne on sekava kudelma ja vaihtelee kaupungista toiseen. Osassa on yhteenliittymiä, osassa osa-yhteenliittymiä ja osassa ei. Oheisen kartan tiedot eivät ole lukujen osalta täysin yhteismitallisia, sillä esimerkiksi Rovaniemen sote-ostot yksityisiltä sisältää erikoissairaanhoidon, mikä useimpien selvityksessä olevien kuntien luvuissa ei ole mukana. Lisäksi on

huomioitava, että kuntien ilmoittamissa sosiaali- ja terveyspalveluiden ostojen kustannuksissa on mukana myös kolmas sektori, sillä tätä tarkemmin kunnat eivät tilinpäätöksissään muita toimijoita tavallisesti erottele. Vuonna 2011 kuntien palveluiden ostot yksityisiltä sosiaali- ja terveystoimessa olivat 10,8 prosenttia. Kuten oheisen kartan tiedoista selviää, suurissa kaupungeissa ostoja yksityisiltä on keskiarvoa enemmän, sillä markkinoitakin on enemmän. Suomen kuntien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset vuonna 2011 olivat yhteensä 21,6 miljardia euroa, palveluseteleihin käytetty osuus oli kuitenkin vain 33,7 miljoonaa euroa.

Maakuntien keskuskaupunkien ja pk-seudun kaupunkien sote-ostot yksityisiltä Tätä kysyttiin

Kunnilla 535 tehtävää – liikaa säätelyä

Tehtävien karsinta tuo bisnestä yrityksille • SY:n mielestä toimivien palvelumarkkinoiden syntyminen edellyttää, että kunnan rooli kehittyy enemmän palveluiden järjestämisen suuntaan. Järjestön esittämällä ns. palvelustrategialla voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa kasvavilla toimialoilla. • Palvelustrategiassa tulee olla vastaukset muun muassa siihen, mitä palveluita kunta tuottaa, mitä ei ja mihin keskitytään. • Kuntien tehtäväkentän karsiminen ja joidenkin tehtävien ulkoistaminen tietäisi varovaisesti arvioituna miljardien eurojen markkinoita palveluissa. VM:ssä kuntien tehtäviä arvioi työryhmä, jonka määräaika päättyy 30.5.2014.

1. 29,5 milj. €, 17 % 2. 1. Vanhusten asumispalvelut

2. Kehitysvammaisten asumispalvelut 3. Lasten ja nuorten asumispalvelut 3. 5%

ROVANIEMI

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

OULU*

rtg- ja laboratoriotutkimukset 3. Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut 3. 1 %

Lyhytaik. sairaalahoito 3. Laitos- ja perhehoito (vanhus, vammais, lapsi) 3. 1-2 %

1. 67 milj. €, 15 % 2. 1. Asumis- ja tukipalvelut 2.

1. 11,8 milj. €, 13 % 2. 1. Asumispalvelut 2. Magneetti-,

>

Suomen Yrittäjät on tehnyt karsintalistauksen kuntien tehtävistä. Kunnilla on 535 tehtävää valtiovarainministeriön tammikuisen laskelman mukaan. Tämän jälkeenkin kunnille on tullut vielä noin 30 tehtävää lisää. Eniten tehtäviä on sosiaali - ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. – Kunnallisia palveluita säädellään liikaa ylhäältä annetuilla ohjeilla – normeilla. Monesti ne estävät kaikki uudet ideat, jouston ja luovuuden. Ja näin myös yrityksien toimintamahdollisuudet, harmittelee Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Kujalan mukaan SY:n tekemän karsintalistauksen toivotaan herättävän asianomaisia pohtimaan, mikä tehtävä on välttämätöntä hoitaa kunnan toimesta ja mikä ei. Sotepalveluita tuottavien yritysten viesti SY:lle on ollut, että palvelumarkkinoilla on epävarmuuden tila: kunnat eivät pysty tekemään päätöksiä, kun eivät tiedä omia kustannuksiaan. Kuten markkinoilla yleensä, asiakasta on syytä kuunnella. Kansalaisille on monien selvitysten mukaan tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu. – Palveluiden tuottavuus ja uudet tavat löytyvät uusien kumppanuuksien kautta, Kujala painottaa. Jotta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuus voi kehittyä, kuntien pitää pystyä arvioimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannukset. SY:n raportti on luettavissa: www.yrittajat.fi/kunta.

ROVANIEMI*

1) Mikä on yksityisen sektorin osuus kunnan sote-palveluista (euroa ja %)? 2) Mitä kolmea sote-palvelua ostatte rahallisesti eniten yksityisiltä? 3) Paljonko ostojen arvo kasvaa tänä vuonna verrattuna vuoteen 2012?

KOKKOLA

1. 40 milj. €, 25,8 % 2. 1. Vanhusten palvelu-

OULU

asuminen 2. Lastensuojelun ostopalvelut 3. Psykiatriset ostopalvelut 3. 0

VAASA

1. Luvut puuttuvat 2. 1. Terveyspalvelut 2. Tietyt vanhustenhuollon asumispalvelut 3. 0

SEINÄJOKI

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN

1. 9,2 milj. €, 10 % 2. 1. Asumispalvelut 2. Hoivapalvelut 3. Terveydenhuollon palvelut (lääkärit) 3. 3 %

KAJAANI

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

KOKKOLA

1. 19,5 milj. €, 11 % 2. 1. Lastensuojelun laitoshuolto

2. Ikäihmisten asumispalvelut 3. Vammaispalvelut 3. 0

KUOPIO VAASA KUNTAYHTYMÄ

JYVÄSKYLÄ

asumispalvelut 2. Vammais- ja kehitysvammapalvelut 3. Lastensuojelupalvelut 3. 4,9 %

JYVÄSKYLÄ PORIN PERUSTURVAKESKUS* 1. 47 milj. €, 14 % 2. 1. Vanhusten tehostettu

palveluasuminen 2. Vammaisten asumispalvelut 3. Lastensuojelu 3. 2 %

TAMPERE

mielenterveyspalvelut 2. Lastensuojelun sijoitukset 3. Terveyspalvelut, mm. erikoislääkäri 3. 2–4 %

ESPOO

1. 109,5 milj. €, 16 % 2. 1. Vanhusten pitkäaikais-

hoitopalveluja 2. Lastensuojelupalveluja 3. Vammaisten palveluja 3. 3,4 %

LAHTI

1. 137 milj. €, 18 % 2. 1. Asumispalvelut 2. Koti-

PORI

1. 50,7 milj. €, 15 % 2. 1. Vanhusten

palvelut 3. Vammaispalvelut 3. Ei arviota.

HYVINKÄÄ

1. 18,8 milj. €, 12 % 2. 1. Vanhus -, vammais - ja

asumispalvelut 2. Lastensuojelun ostopalvelut 3. Vammaisten asumispalvelut 3. 10-12 %

SEINÄJOKI

palveluiden asumispalvelut 3. Vanhusten asumispalvelut 3. 2 %

1. 44,5 milj. €, 17 % 2. 1. Ikäihmisten

1. 53,9 milj. €, 16 % 2. 1. Vanhusten

KAKSINEUVOINEN

1. 38,3 milj. €, 9 % 2. 1. Lastensuojelu 2. Vammais-

HÄMEENLINNA

KUOPIO

asumispalvelut 2. Mielenterveysasumispalvelut 3. Lastensuojelupalvelut 3. 0

TAMPERE

TURKU

LAHTI

1. 83,8 milj. €, 15 % 2. 1. Asumispalveluja

HÄMEENLINNA

2. Lastensuojelu 3. Laitoshoitoa 3. Vaihtelee palveluittain

HELSINKI

1. 260 milj. €, 16 % 2. 1. Vanhuspalvelut 2. Las-

tensuojelu 3. Kehitysvammahuolto 3. Ei arviota

MIKKELI

HYVINKÄÄ

TURKU VANTAA

1. 91,7 milj. €, 16 % 2. 1. Hoiva-asumisen palvelut

2. Lasten sijaishuolto 3. Vammaisten asumispalvelut 3. 0

ESPOO

VANTAA HELSINKI

LAPPE RANTA

KOUVOLA KOUVOLA*

1. 46 milj. €, 14 % 2. 1. Vanhusten asumispalvelut 2. Lasten sijaishuollon palvelut 3. Terveydenhuollon palvelut 3. -6 %


O

EENA

uutiset

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Näin tutkittiin

Yrittäjäsanomat selvitti maakuntien keskuskaupunkien ja pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä kahden satunnaisesti valikoituneen kuntayhtymän ostoja verkkokyselyllä ja yhteenotoilla. Luvut perustuvat kuntien omiin ilmoituksiin. Huom. Kuntien ilmoittamat ostot yksityisiltä sisältävät myös ostot kolmannelta sektorilta.

* Lisätiedot * Oulu - Lisäksi palvelut neljälle (4) liitoskunnalle. * Porin luvut sisältävät Pori, Merikarvia, Ulvila. * Rovaniemen kokonaiskakusta 175,3 M€ noin 45 prosenttia suuntautui omaan tuotantoon ja loput ulkopuolelle. Ulkopuoliset ostot sisältävät esh:n. * Kouvolan luvut eivät sisällä päivähoitoa.

Ajassa: Nuori! Turku kutsuu Nyt on aika ilmoittautua Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien valtakunnalliseen tapahtumaan Turkuun. Tapahtuma kokoaa yhteen tulevaisuuden tekijät 17.-19. toukokuuta. Turussa valitaan muun muassa Vuoden nuori yrittäjä. Tapahtuman verkkosivut gettogether.fi on avattu ja ilmoittautumisia otetaan vastaan 5. toukokuuta asti.

Toimivaan

TOIMISTOON n e e is m e k u l e it a l te l b ta UUSI ja nettiselailuun

Varaa paikkasi ajoissa

UUTUUS

Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien verkkosivut www.yrittajapaivat.fi avautuvat 13. toukokuuta ja samalla aukeaa myös ilmoittautuminen yrittäjäpäiville.

14900

Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna Lappeenrannassa 18.-20. lokakuuta teemalla ”Ylitä rajasi”.

/PKT

Onko omistuskuvio tai alv hanskassa Suomen Yrittäjien perinteinen arvonlisäverokoulutus pidetään 21. toukokuuta Helsingissä. Kouluttajana toimii arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri Deloittelta. Lisätiedot: www.yrittajat.fi/alv2013 ja www.yrittajat.fi/kvalv2013 tai koulutus@yrittajat.fi

KAJAANI Tietoja ei saatu.

Sen lisäksi on syytä valmistautua ajoissa omistajanja sukupolvenvaihdokseen. Omistajanvaihdosseminaari pidetään Tallinnassa 3.-4. kesäkuuta. Seminaarissa käydään läpi arvonmääritys, verosuunnittelu ja sopimusjuridiikkaa. Luvassa on myös käytännön esimerkkejä. Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden Bilanssi Oy:stä.

BLUEBIIT SIRO WIFI TABLET + TARVIKKEET

Kätevä mm. verkkosivujen selailuun, kirjojen ja sähköpostin lukemiseen, musiikin kuunteluun ja valokuvien katseluun. Sisältää 7” tabletin, laitteen väriin sovitetut nappikuulokkeet, suojakotelon laitteelle, kosketusnäyttökynänsekä 16G muistikortin. Värit: valkoinen, musta ja roosa.

Lisätietoa: www.yrittajat.fi/ov2013 tai koulutus@yrittajat.fi

JOENSUU

5/2013

1. 39 milj. €, 16 % 2. 1.

Palveluasuminen 2. Lääkäripalvelut 3. Lastensuojelu 3. 0

JOENSUU

7495

Seuraava Numero ILMESTYY 23.5. CANON MG-3250 TULOSTIN

MIKKELI

1. 37,6 milj. €, 17 % 2. 1. Tehostettu

palveluasuminen 2. Muu tuettu asuminen 3. Lastensuojelu 3. 0

YRITTÄJÄN ASIAT kohdallaan Lohjalla Katso vapaita toimitiloja tai kaupungin tontteja www.lohja.fi/toimitilat www.lohja.fi/tontit

LAPPEENRANTA (Eksote) 1. 46,5 milj. €, 12 % 2. 1. Vanhusten asumispalvelut

2. Mielenterveyspalvelut 3. Vammaispalvelut 3. Ei arviota

Elinkeinojohtaja Jorma Korhonen jorma.korhonen@lohja.fi 044 374 4302

Tyylikäs ja pienikokoinen monitoimilaite, jossa on Wi-Fi -liitäntä, mobiilitulostus ja automaattinen kaksipuolinen tulostus.

7


8

uutiset

Suorat:

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Tässä ovat Vuoden nuori yrittäjä -

Onko Suomi-futis hyvää bisnestä? Vuoden nuori yrittäjä 2013 valitaan Turussa järjestettävässä Nuorten Yrittäjien ta-

1

pahtumassa. Ehdolla olevat yrittäjät puikottavat erilaisia yrityksiä, mutta kaikkia yhdistää intohimo oman kädenjäljen näkemiseen ja omilla ehdoilla tekemiseen.

Kysymys: HJK lähtee kovilla satsauksilla kauteen 2013. Onko suomalainen futis bisnestä, toimitusjohtaja Kari Haapiainen?

Vastaus: TMeillä oli erittäin hyvä tulos toissa vuonna ja viime vuonnakin positiivinen. Tämä ei kuitenkaan ole sellainen ala, jota voisi ennalta ohjata. Kansainvälisten otteluiden merkitys on meille suuri, joten joukkueen pitää olla parhaimmillaan Mestareiden liigan karsinnassa, jossa haluamme saada nyt onnistumisia.

2 Kysymys: Mistä kasvu löytyy?

Vastaus: TJoukkueen pitää olla kiinnostava ja menestyä, jotta lippu- ja kausikorttitulot kasvavat. Kausikorttien myynnissä olemme viime vuotta edellä. Meille tulee takasuoralle 105 metriä ledilaitaa eli digitaalista mainospintaa, ja se on selkeästi kiinnostanut yrityksiä. Meidän pitää myös kasvattaa fanituotemyyntiämme ja myydä tavoitteemme mukaisesti yksi pelaaja vuodessa.

3 Kysymys: Forssell, Tainio... Onko HJK liian vahva Veikkausliigaan?

Vastaus: TOn muistettava, että nimet eivät aina ratkaise, vaan joukkueen pitää hitsautua yhteen. Meillä on kokemusta ja nuoruuden intoa, hyvä kokonaisuus, joka kantaa eteenpäin. Tavoitteenamme on tietenkin mestaruus, mutta uskon mielenkiintoiseen sarjaan.

Kari Haapiainen

Kuka: Jussi Isokoski, s. 1981 Yritys: Tuuparecord Oy, Raahe, perustettu 2004

Kuka: Lennu Keinänen, s. 1981 Yritys: Suomen Verkkomaksut Oyj, Jyväskylä, perustettu 2007

Kuka: Jouko Sjöblom, s. 1981 Kuka: Jutta Österberg, s. 1978 Yritys: Jouko Sjöblom Oy, Jurva, Yritys: Aplico Oy, Lohja, perusperustettu 2005

Toimiala: Tapahtumatekniik-

Toimiala: Verkkoliiketoimin-

Toimiala: Konekauppa, rauta-

kaa sekä äänite- ja videotuotantoa, äänitekustantamista Henkilöstö: Kolme täysipäiväistä työntekijää ja 11 freelanceria Liikevaihto 2012: 190 000 euroa

nan maksupalvelut Henkilöstö: 38

kauppa, huoltoasematoiminta, puu- ja energiateollisuus Henkilöstö: Kaupallisella puolella 10, puuteollisuudessa 16 Liikevaihto 2012: 4,1 miljoonaa euroa

”Lähdin yrittäjäksi ihan soitellen sotaan. Olin tehnyt äänihommia ja mietin, että tätä voisi kokeilla ihan yritykselläkin. Samalla päätin ryhtyä kustantamaan saamenkielistä rokkia, jota itse tein, sillä muuten ei löytynyt julkaisuväylää. Pääliiketoimintamme on nyt äänentoistossa ja tapahtumatekniikassa, mutta saamelaisen kulttuurin edistäminen on kuitenkin keihäänkärkenä. Olemme julkaisseet yli 20 saamelaislevyä. Alusta asti on ollut selvää, että haluamme työllistää ihmisiä, tehdä töitä hyvällä porukalla. Raha ei ole tärkeintä, mutta sitä pitää tienata, että toimintaa voi jatkaa. Monella voi olla parempi liikeidea, mutta minulle on tärkeää tehdä hyviä ja rehellisiä juttuja ihmisille oikeisiin, ei luotuihin tarpeisiin, sekä tarjota saamelaisnuorille idoleja ja esimerkkejä onnistumisista.”

Liikevaihto 2012: 3,4 miljoo-

naa euroa ”Tarjoamme verkkokauppiaalle kaikki kotimaiset maksutavat yhdellä sopimuksella. Ajatus lähti liikkeelle siitä, kun olin tekemisissä verkkokauppoja perustavien yrittäjien kanssa. He halusivat verkkokauppaansa kassakoneen, ja jouduin kertomaan heille, että pitää tehdä sopimus kaikkien pankkien kanssa. Yrittäjä kun olen, totesin, että tämän voisi tehdä toisellakin tavalla. Siitä se lähti. Aivan uuden toimintamallin saaminen läpi rahoitusalalla oli aluksi työlästä. Nyt meillä on 60 prosentin markkinaosuus Suomessa. Koska haluamme kasvaa nopeasti, katsomme nyt Skandinavian ja Baltian suuntaan. Perustin ensimmäisen yritykseni 15-vuotiaana. Sittemmin olen ollut mukana perustamassa tai kehittämässä yli kymmentä yritystä ja yhdistystä. Nautin siitä, kun pystyn luomaan uutta liiketoimintaa ja sparraaman toisia yrittäjiä.”

”Myymisen pitää olla hauskaa. Mitä omituisempi kone, sen hauskempaa se on. Siirryin kauppiaaksi koneurakoitsijan hommista. Ryhdyin myymään koneita maanviljelijöille ja sivutoimiyrittäjille. Liikevaihto kasvoi nopeasti, ja ostin täältä lopettamassa olevia yrityksiä. Markkinaraoksi löytyi kolmannen vaiheen koneet, joita pitää kunnostaa ennen myyntiä. Ne eivät muita myyjiä kiinnostaneet. Konehuolto, konekauppa, huoltoasema ja rautakauppa tukevat toisiaan. Olemme itsellemme niin iso asiakas, että voimme samalla tarjota palveluja muille. Ilman meitä ne olisivat Jurvasta loppuneet. Yrittäjänä tykkään ratkoa haasteita – asioita on tehty eri tavalla kuin viisaat sanovat. Pyrin tuomaan asiakkaan aina Jurvaan, ulkomaisille ostajille saunominen hiljaisen järven rannan on elämys.”

tettu 2004

Toimiala: Liikunta- ja hyvinvointikeskus

Henkilöstö: 12 täysipäiväistä, 15 tuntityöntekijää

Liikevaihto 2012: 1,5 miljoonaa euroa ”Sen teet, mihin uskot. Olen aina ulkopuolisten mielestä ollut liian nuori. Kun avasin Aplicon, täytin 26. Minulla oli jo tuolloin melkein kymmenen vuotta kokemusta liikuntaalalta. Ajankohta oli sopiva, sillä sali, jolla tuolloin työskentelin, oli sulkemassa ovensa. Kun aloitimme, neliötä oli 800, nyt niitä on 2 700. Uskon rehelliseen tekemiseen. Hyvä yhteistyö ihmisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. On sama, mitä yrityksen logossa lukee, oikea palvelu on se, mikä asiakkaiden tyytyväisyyden ratkaisee. Tällä alalla menestyäkseen ei voi vain kopioida, sillä silloin on koko ajan askeleen jäljessä. Pitää miettiä, millaista palvelua haluaa tuottaa. Panostamme jatkuvasti henkilöstöön ja uutuustuotteisiin, sekä kuuntelemme asiakkaita. Meillä on 500 jäsentä, jotka ovat olleet mukana alusta asti.”

Tyly viesti: Hylsy tuli Aluehallintovirasto torppasi Pekka Ollilan kiinteistön käytön vanhainkotina. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

P

ukkila ei saa uutta vanhainkotia. Näin totesivat viranomaiset huhtikuun alussa, kun yrittäjä Pekka Ollilan kiinteistö sai rukkaset aluehallintovirastolta. Lupaa anottiin syyskesällä 2012 ja silloin virasto ilmoitti, että lupaa vanhainkotitoiminnalla ei tulisi, vaan tarvittaisiin lisäselvityksiä. Yrittäjäsanomat kertoi tapauksesta lehdessä 10/2012. Kiinteistö tarkastettiin ja hoivakotiyrittäjiä sekä Ollilaa kuultiin paikan päällä huhtikuun alussa. Parin tunnin keskustelun jälkeen Ollilasta tuntui, että nyt näytettäisiin vihreää valoa, mutta palattiinkin lähtöruutuun.

Kahdeksan kuukauden turha lisäselvitysten ruljanssi ärsyttää yrittäjää. Aluehallintovirasto kertoi, että lupa voitaisiin myöntää, jos kaikkiin huoneisiin rakennettaisiin invavessa. Tarkastuksessa mukana ollut Päijät-Hämeen kuntayhtymän edustaja kuitenkin totesi, että jokaisessa huoneessa pitäisi olla oma suihku. Muuten hoitokodilta ei otettaisi tarjouksia vastaan. Tämä pudottaisi pohjan yritystoiminnalta täysin. Ollilan kiinteistössä useimmissa huoneissa ei suihkua ole, mutta yleinen suihkutila löytyy aivan asuinhuoneiden vierestä. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan, että rakennukseen

pitäisi tehdä muutoksia. Asuinhuoneita pitäisi suurentaa ja niihin rakentaa invamitoitetut saniteettitilat. Myös liikkuminen rollaattorilla ja pyörätuolilla pitäisi tehdä helpommaksi. Ollila hankki aiemmin kunnallisena vanhainkotina toimineen kiinteistön vuosi sitten. 1950-luvun rakennuksen peruskorjaukseen on uponnut puoli miljoonaa, vuokratuottoja jäänyt saamatta 50 000 euroa. Aikaa on kulunut hukkaan, niin Ollilalta kuin yrittäjiltä, jotka rakennuksessa halusivat hoitokotitoiminnan käynnistää. Pukkilan kunnanjohtaja Juha Myyryläinen pahoittelee tilannet-

ta. Kunta kaipaa yrittäjiä, ja uusi vanhainkoti olisi tuonut kunnan vanhuksille enemmän valinnanvaraa. – Onko asioita pakko katsoa niin pitkälti numeroiden näkökulmasta ilman joustoa? Miksei kysynnän kasvaessa voisi olla vaihtoehtoja


uutiset

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

-finalistit Pallottelu jatkuu: Kuka ottaa kopin Talousavusta Näin voittaja valitaan

>

Valtakunnallisen kilpailun voittaja valitaan vertaisarvioinnilla, jota edustaa ansioitunut ja monipuolisesti edustava yrittäjäraati. Jokainen valtakunnallisen Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun finalisti on aluejärjestön tai toimialan jo valitsema alueellinen voittaja. Tavoitteena on löytää voittajaksi yritys ja yrittäjä, joka toiminnallaan henkii uutta. Tärkeää on, että palkittavissa yrityksissä on löydettävissä tekijöitä, jotka edustavat toiminnan dynamiikkaa, tulevaisuususkoa, uutta ajattelua ja sellaista ennakkoluulottomuutta, jota voidaan vuoden nuorelta yrittäjältä edellyttää ja toivoa. Palkinnon voi voittaa enintään 35 vuotta täyttänyt yrittäjä. Yrityksen on tullut toimia vähintään kolme vuotta ja sen tulee työllistää omistajansa lisäksi vähintään yksi henkilö.

Yrittäjäpalkinto uudistuu Uudistuksen myötä Valtakunnallisia yrittäjäpalkintoja jaetaan aiemman neljän sijasta kolme. Lisäksi tänä vuonna jaetaan ensimmäistä kertaa Tunnustuspalkinto yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Samalla poistuvat myös palkinnon työntekijämäärään sidotut kokoluokat. Tunnustuspalkinto voidaan myöntää sellaiselle yrittäjälle, joka on esimerkiksi tehnyt erityisen innovaation tai kannustanut persoonallaan poikkeukselliselle tavalla yrittäjyyteen. Palkinnot jaetaan Lappeenrannassa Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä 19. lokakuuta. Tilaisuudessa luovutetaan 200. yrittäjäpalkinto.

YS 10/2012

yhteisölliseen suuntaan, kunhan palvelun laadusta ei tingitä? Myyryläinen pohtii. Ollila miettii 1300-neliöiselle rakennukselle nyt muuta käyttöä. Vaadittujen suihkutilojen rakentaminen joka huoneeseen ei ole käytännössä mahdollista. Ollila uskoo rakennukselle löytyvän käyttöä, mutta miljöön kannalta hoitokoti olisi luontunut paikalle parhaiten. Tarvettakin olisi, sillä kunnallisessa vanhainkodissa on jouduttu majoittamaan joihinkin huoneisiin kaksi vanhusta.

Velkavaikeuksiin joutuneita yrittäjiä neuvovan Talousapupalvelun toiminta on uhattuna. Talousapu toimii määräaikaisella rahoituksella, jota on vuosittain jatkettu. Tämänhetkinen rahoitus päättyy vuoden lopussa, ja uhkana on palvelun loppuminen. Palvelulle löytyy kuitenkin tilausta, sillä yritysten maksuhäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina. Tämä käy ilmi Talousavun tilastoista. Neuvontapalveluun tuli vii-

me vuonna lähes 2 000 yhteydenottoa, ja tahti on vain kiihtynyt: alkuvuonna 2013 yhteydenottoja oli yli 700. Talousapu on ainoa julkisin varoin toimiva, velkavaikeuksiin joutuneita yrittäjiä auttava taho. Palvelulle on sitä tuottavan PKTsäätiön mukaan selvästi pysyvä tarve. — Selkein ratkaisu olisi pysyvä rahoitus osana työ- ja elinkeinoministeriön muuta yrityspalvelujärjestelmää, sanoo

tutkimus- ja kehityspäällikkö Jari Leskinen. — Kyse on kuitenkin vain 280 000 eurosta vuodessa.

Testaatko yrityksesi turvallisuutta työntekijöilläsi?

On parempikin keino. If Turvatestin avulla kartoitat yrityksesi riskit ja ehkäiset vahinkoja. Olemme tehneet yli 60 000 testiä, joten tunnemme sinunkin toimialasi todennäköisimmät vaaranpaikat. Vaikka oikeanlainen vakuutus

korvaa materiaaliset menetykset, voi toimintakatkos päättää hyvät asiakassuhteesi lopullisesti. Jos sinusta tuntuu, että et saa nykyiseltä vakuutusyhtiöltäsi tarpeeksi apua vahinkojen torjuntaan, ota yhteyttä meihin.

Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. if.fi/turvatesti if.fi 010 19 15 00

9


10

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Kesää odotellessa Etelä-Karjalan Viherkeitaalla toukokuu on toivoa täynnä, vaikka kylmä kevät on tehnyt myyntiin lommoja. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

juttutuulella Miltä näyttää puutarhakauppiaan kevät? Talviselta, kevät on pahasti myöhässä. Alalla sanotaan, että menetetty myyntipäivä on menetetty, ja huhtikuun merkitys on nykyään suuri. Elämme kuitenkin toivossa, että saamme sesongin edetessä otettua myyntiä kiinni.

Mitä kevään myöhästyminen aiheuttaa kotipuutarhureille? Ei ainakaan mitään huolta, runsas lumi on suojannut kasveja hyvin. Varsinaisiin puutarhatöihin pääsee sitten vähän myöhemmin, kun ilmat sallii.

Milloin puutarhakauppa käy kiivaimmin? Toukokuu on kauppiaalle kiireisintä aikaa. Täytyy uskoa, että kesä koittaa nyt nopeasti. Ihmiset hankkivat pihoille ensimmäisenä ainavihantia havukasveja, kun kevään merkiksi halutaan vihreää väriä. Puita ja pensaita ostetaan sitten myöhemmin.

Kiinnostavatko suomalaisia koristekasvit vai hyötykasvit, kuten esimerkiksi marjapensaat?

Yrityksesi sijaitsee Lappeenrannassa. Käyvätkö venäläiset kaupoilla?

Johannes Wiehn

Puutarhaostoksilla turisteja ei näy, mutta se johtuu varmaankin sijainnistamme keskustassa. Täällä asuvia venäläisiä kaupassa kyllä käy: Naisten päivänä venäläismiehet ostavat naisilleen kukkia huomattavasti suomalaisia innokkaammin.

Perinteisesti ihmiset ostavat koristekasveja, kun taloudella menee hyvin. Lama-aikaan taas hankitaan hyötykasveja. Tuntumani on, että se pätee nykyäänkin – hyötykasvit kiinnostavat.

Mitä kotipuutarhassasi kasvaa? Minulla ei ole varsinaista puutarhaa, mutta mökillä kasvatan ruukussa persiljaa ja tilliä. Sinne on istutettu tuija-aitaa, joka on nykyään suosittua. Riippapihlaja taas tekee näkösuojaa, mutta ei kasva niin korkeaksi, että varjostaisi.

Kuka? Martti Käiväräinen Työura: Puutarha- ja kukkakauppiaana vuodesta 1980. Toiminut aiemmin muun muassa kasvihuoneviljelijänä ja puutarhurina. Perhe: Avovaimo. Motto: Kevät tulee, paistaa se päivä vielä risukasaankin.


4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

11

synergia. yrittajat.fi

ÄlÄ jÄÄ tuntemattomaksi suuruudeksi. Vaikka saappaasi olisivat suuret ja liikeideasi suurenmoinen, ei suuruus vie sinua menestykseen ilman hyvää verkostoa. Nyt sinulla on mahdollisuus verkostoitua parhaalla mahdollisella tavalla, toisten yrittäjien kanssa. Yhteisön nimi on Synergia, uusi jäsenpalvelumme verkossa. Synergia yhdistää yrittäjät. Synergiassa voit kohdentaa markkinointiasi, löytää kontakteja ja tulla itse löydetyksi. Omalla sivullasi voit kertoa laajasti yrityksestäsi. Voit esitellä tuotteitasi ja markkinoida palveluitasi kohdennetusti, perustaa keskusteluryhmiä ja paljon muuta. Katso lisää ja rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi nyt, voit voittaa Tallink Siljan Tukholman risteilyn kahdelle. synergia.yrittajat.fi.

! lvelu a p n e Äs uusi j


12

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Lobbaamisessa vaikuttaa ajatus, ei koko Aula europe

Yritys, jolla on selkeästi voitettavaa tai hävittävää EUlainsäädännössä. Tällainen on lobbausyrityksen potentiaalinen asiakas. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

B

rysselin toimistolta langanpäähän tavoitetut Aula Europen yrittäjät Henri Satuli ja Sami Tulonen eivät ryhdy kysyttäessä paukuttelemaan henkseleitään vaikuttamistyönsä tuloksista. – Tämä on yhteispeliä, ei ole mustaa eikä valkoista, vaikutamme asioihin rakentavasti. Työmme on tuloksekasta, ja sen takia asiakkaamme haluavat tehdä töitä kanssamme, Tulonen kertoo. Edunvalvonta on keskeinen osa EU-päätöksentekoa. Tulosen mukaan EU:ssa olisi demokraattinen tyhjiö ilman edunvalvontaa. Lukuisilla suuryrityksillä ja organisaati-

kaupungilla. Edunvalvontatyö on yhteispeliä, ei ole mustaa eikä valkoista, vaikutamme asioihin rakentavasti, Henri Satuli ja Sami Tulonen kertovat. oilla on lobbarinsa; erilaiset tulokulmat ovat hyvin edustettuina Brysselissä. Aula Europe on rekisteröitynyt Euroopan parlamentin

Arvioimme ja yksilöimme oikeat paikat, jossa kulloisenkin asiakkaan olisi hyvä olla.

vapaaehtoiseen avoimuusrekisteriin. Brysselissä työskentelee julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan jopa 30 000 lobbaria. – Työ perustuu pitkäaikaiseen luottamukseen. Päättäjä tietää, että nuo henkilöt eivät tule tuhlaamaan hänen aikaansa. Emme vie asiakastamme valmistautumatta väärille ihmisille, tällöin myös vastapuolelle on hyötyä tapaamisesta, Satuli valottaa.

Leveämmät hartiat. Henri Satulilla ja Sami Tulosella on pitkä kokemus työstä Euroopan parlamentissa ja elinkeinoelämän järjestöjen palveluksessa. – Erityisosaamisemme ovat

EU-asiat, viime aikoina olemme tehneet paljon töitä ilmasto- ja energia-asioiden parissa. Työn alla olevat kysymykset heijastavat EU:n agendaa, Tulonen kertoo Aula Europen työstä. Yritys on perutettu vuonna 2010. Palvelulle oli selkeästi kysyntää, sillä nyt yritys työllistää neljä henkilöä Brysselissä ja yhden Helsingissä. Valtaenemmistö asiakkaista on globaalisti toimivia pörssiyrityksiä ja isoja järjestöjä. Aula Europella on muutama asiakas, joka edustaa myös pk-yrityksiä. – Olemme kehittämässä klusteritoimintaa, joissa eurooppalaiset yritykset pääsevät hakemaan bisneskontakteja, Tulonen kertoo. Pk-yrityksiä on ollut edustettuina yhteenliittymissä, joissa yritykset ovat yhteisellä näkemyksellä vieneet asioita Brysselissä eteenpäin. Lobbarikaksikon mukaan Brysselissä ei ratkaise niinkään viestin viejän koko, vaan se, kenellä on parhaimmat ajatukset. Kun yritys saa toimeksiannon, valmistelee se edunvalvontasuunnitelman asiasta. Lobbarit arvioivat ja yksilöivät oikeat paikat, jossa kulloisenkin asiakkaan olisi hyvä olla. – Sitten pyrimme löytämään paikan pöydän ympärillä, Satuli jatkaa. Lobbaamisessa suora edunvalvonta on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on epäsuora edun-

valvonta. Tällöin pitää ymmärtää muun muassa dynamiikkaa, joka vaikuttaa komission ja parlamentin välillä. – Nyrkkisääntönä pitää muistaa, että kaikki lobbaavat kaikkia. Ei ole yksisuuntaista vaikuttamista.

Lobbausta voi ostaa palveluna

>

Suurin osa kansallisesta lainsäädännöstä tulee EU:sta. Brysselissä toimiva Aula Europe auttaa useita suomalaisia, kansainvälisesti toimivia, yrityksiä EU-edunvalvonnassa. Yrittäjät Henri Satuli ja Sami Tulonen ovat tehneet työtä myös pk-yrittäjien kanssa. Satulin ja Tulosen mukaan yritys hyötyy lobbauksesta silloin, kun sillä on selkeästi voitettavaa tai hävittävää EU-lainsäädännössä. – Yritys, jolla on uusia ratkaisuja, uusia ajatuksia, ja joka onnistuu löytämään partnereita sekä osallistuu oikea-aikaisesti EU-työhön, Tulonen listaa vaikuttamisen edellytyksiä.

Käytä edukse si

-20 % jäsena

lennus!

Hyödynnä Best Westernin yrittäjäetu! Suomen Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu 20 prosentin alennukseen Best Western -hotelleissa Suomessa, Baltiassa ja Puolassa. Meillä nukut makoisasti ja aloitat uuden päivän maittavan aamiaisen voimin.*

Liity Best Western Rewards -kanta-asiakkaaksemme!

Sopimusyöpymiset kartuttavat Rewards-pisteitä, ja kaikki yrityksesi työntekijät voivat kerätä pisteitä samaan pottiin. Näin voitte hyödyntää pisteet yrityksen omassa matkustamisessa. Status Match® -ohjelmamme mahdollistaa liittymisen suoraan toisesta kanta-asiakasohjelmasta Best Western Rewards -ohjelman vastaavalle eliittitasolle. Myönnämme Rewards-pisteitä myös liittymistä edeltävien 30 päivän Best Western -yöpymisistä**. Lue lisää: www.bestwestern.fi/yrityksille/yrityksen-kanta-asiakkuus

* Aamupala sisältyy Suomessa kaikkiin hotelliyöpymisiin lukuun ottamatta huoneistohotelleja. Muissa maissa käytäntö voi vaihdella. ** Rewards-pisteet saa hotellikuitteja vastaan edellyttäen, että yöpymiset oikeuttavat pisteisiin. Kuitit voi toimittaa osoitteeseen bestwestern@bestwestern.fi.

Soita maksuttomaan varausnumeroomme 0800 12010 tai varaa suoraan sivuiltamme www.bestwestern.fi. Mainitse varatessasi yrityskoodi, joka on Suomen Yrittäjien jäsenille 01359030.


uutiset

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Suoraveloitus päättyy - oikeasti Osa suomalaisyrityksistä ei usko, että kotimainen suoraveloituspalvelu päättyy tammikuun 2014 lopussa, kertoo Finanssialan Keskusliitto FK. – Toimenpiteet muutokseen valmistautumiseksi näyttävät käynnistyneen hitaasti. Olemme asiasta huolissamme, sanoo johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen. Keskusteluissa on tullut ilmi, että osa yrityksistä arvelee suoraveloituksen toiminnan jatkuvan vielä tiedossa olevan takarajan jälkeen. Baswaren vuoden alussa tekemässä kyselyssä tällaisia toiveita elätteli viidennes vastaajista. Tolvanen toteaa, että toivo on turha, sillä päätös on tehty EU-tasolla. – Yritysten pitää ryhtyä heti toimiin. Jos suoraveloituksen loppumiseen ei valmistauduta, voi seurauksena olla katkos laskutuksessa ja maksamisessa.

-3,2

Sinetti: Lomakarenssi poistuu Hammasten kiristelyä aiheuttanut vuosiloman karenssi poistuu. Valtioneuvosto on esittänyt, että tasavallan presidentti vahvistaa lain. Lain mukaan työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Työntekijän pitää kuitenkin esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö

loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän eli niin sanotun karenssiajan jälkeen. Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa.

Yrittäjät ovat vastustaneet lakiesitystä voimakkaasti, sillä se aiheuttaa jopa 200 miljoonan euron kustannukset yrityksille vuodessa. Karenssipäivien poistamista koskevat muutokset tulevat voimaan 1. lokakuuta.

Hallituksen pitää kohentaa tieverkon kuntoa, vaatii Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtaja Teppo Mikkola. Mikkola toteaa, että kehysriihen päätöksellä Suomen teille on tulossa entistä järeämpää kalustoa. Hallitus kaavailee säästävänsä näin vuositasolla 80–120 miljoonan logistiikkakustannukset mittojen ja massojen korotuksella, kun samalla polttoaineveron nostolla kerätään 125 miljoonaa. Kuljetusyrityksille ei verohuojennuksia luvata, ja esimerkiksi teiden ja siltojen kohennukseen liikenee vuositasolla vain 10–15 miljoonaa. Jos yrittäjien on investoitava uuteen kalustoon, on valtiovallankin kannettava oma vastuunsa, Mikkola linjaa. Nykyisellään tieverkon kunnossapidon taso ei riitä, vaan aiheuttaa ongelmia raskaan liikenteen turvallisuudelle. Erityisen ongelmallinen tilanne on maan itäosissa.

Rakennusalan yritysten liikevaihto laski marrastammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 3,2 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto väheni peräti 7,4 prosenttia.

Yrittäjän suhteellisen helppo laskutusteoria:

Tiet saatava parempaan kuntoon

Nykyisestä suoraveloituspalvelusta tullaan luopumaan vuoden 2014 alussa. Varaudu muutokseen ajoissa ja ota käyttöösi Osuuspankin e-laskupalvelu. Sinulle se merkitsee helpompaa, nopeampaa, luotettavampaa ja kustannustehokkaampaa tapaa laskuttaa. E-laskupalvelu vie laskusi ilman välikäsiä suoraan sinne, missä se maksetaan. Yksinkertaista, kätevää ja tehokasta. Lisää tietoa aiheesta löydät osoitteesta op.fi/e-laskutus. Tai soita vaikka samantien ja sovi tapaaminen: 010 252 9625*.

Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu+ 0,17 €/min.

*

13


14

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

RAVISTAJAT Jarkko Virtanen

KASVUA. Picosunin uuteen ALD-reaktoriin mahtuu 400 kiloa partikkeleja pinnoitettavaksi, toimitusjohtaja Juhana Kostamo kertoo.

ALD-pinnoitus pyrkii peru Nanopinnoitefirma aikoo myydä teollisuudelle ratkaisuja, joiden avulla korroosio jää eilisen murheeksi. Pinnoitetta käytetään yleisesti mikroprosessoreissa. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

E

spoossa pääkonttoriaan pitävän Picosunin tuote on atomikerroskasvatusreaktori (ALDreaktori). Reaktoreiden hinnat pyörivät 250 000 ja miljoonan euron välissä. Kyseessä on siis menetelmä, jolla voi sulkea kolmiulotteisen pinnan täysin: kaasuilla aikaansaatu kiinteä kalvo menee kaikkiin kolmiulotteisen muodon rakosiin. – Voimme tehdä matalassa lämpötilassa, joten pinnoite sopii muovimateriaaleille ja nanopartikkeleille. ALD sopii pinnoittamiseen sellaisissa kohteissa, joissa perinteiset menetelmät eivät toimi, Picosun Oy:n Juhana Kostamo kertoo Kirkkonummen tuotanto- ja tutkimustiloissa.

ALD on suomalainen keksintö. Menetelmän keksi Picosunin hallituksen jäsen, tohtori Tuomo Suntola vuonna 1974. Silloin eristekalvoja käytettiin litteänäytöissä. Tuolloin ALD:n parissa työskenneltiin Lohja Oy:ssä. Sen jälkeen teknologia on myyty ulkomaille moneen kertaan. Tänä päivänä Picosunilla onkin noin 50 kilpailijaa ympäri maailmaa. – Ensin tulivat näytöt, aurinkokennot, katalyytit ja vasta 20 vuotta ALD:n keksimisen jälkeen mikroelektroniikka. Nyt pyrimme murtautumaan perusteollisuuteen ja joustaviin rullalta rullalle ajettaviin näytteisiin sekä lääketieteeseen.

Lupaus täyttyy. Picosunin tarina käynnistyi vuonna 2004. Ensin oli yksi pinnoituskone, sitten VTT

Korroosion estossa on hyvä markkinapotentiaali, sillä nykymenetelmä ei pysty pinnoittamaan kappaleita joka puolelta. Juhana Kostamo

halusi samanlaisen. Seuraavana vuonna myytiin jo kahdeksan konetta. Kahdeksan vuotta yrityksessä työskennelleen Kostamon mukaan he huomasivat yhtäkkiä olevansa oikea laitevalmistaja ja

asiakkaita oli IBM:stä lähtien. – Suurin osuus myynnistä menee Aasiaan, vienti on 95 prosenttia. Picosunin strategia on mennä tutkimuksen kautta tuotantoon. Asiakas maksaa vasta, kun he hyväksyvät laitteen tuotantokäyttöön. – Pärjäämme kilpailussa designin ja laitteiden hyvän toimivuuden avulla. Yleensä pystymme tuomaan asiakkaillemme kustannussäästöjä silloin, kun tehtaita ja linjoja rakennetaan. Tällä hetkellä ALD-reaktoreita käytetään eniten mikroelektroniikassa. – Pystymme tuomaan ALD:n niin edulliseksi, että sitä kannattaa käyttää perusteollisuudessa. Parhaimmillaan voimme saada aikaiseksi merkittävimmän nanotekno-


15

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

OSA

Näin Ravistajat sarja etenee

3/10

1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä

Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu).

Picosun pähkinänkuoressa • Atomikerroskasvatus on suomalainen keksintö, jolla voidaan sulkea kolmiulotteinen pinta täysin. Kaasuilla aikaansaatu kiinteä kalvo menee kappaleen kaikkiin rakosiin.

hallituksen puheenjohtaja. Työntekijöitä on 40.

• ALD-kalvot voivat olla eristäviä, johtavia, magneettisia tai optisia ominaisuuksia sisältäviä, tai ne voivat suojata syöpymiseltä.

• Yrityksen tulos on ollut plussalla kuusi vuotta, ja se on moninkertaistanut liikevaihtonsa. Viime tilikauden liikevaihto oli peräti 8,3 miljoonaa euroa. Nyt vertailukelpoinen liikevaihto tulee olemaan vähintään 12 miljoonaa euroa.

• Yritys on perustettu vuonna 2004. ALD:n 1970-luvulla keksinyt Tuomo Suntola on Picosunin

• Omistus on Suomessa. Yritys on pystynyt rahoittamaan kasvun itse.

usteollisuuteen logian, joka Suomesta on lähtenyt maailmalle. Picosunin tavoitteena on mullistaa useaa teollisuudenalaa yhtä aikaa. – Vuonna 2007 Intel ilmoitti, että yhtiö tekee mikroprosessorinsa ALD:n avulla. Voi ajatella, että mitä Intel edellä, sitä pienet perässä, Kostama intoilee.

Näin kalvo tehdään. Korkean teknologian firman 40 työntekijästä peräti 14 on tohtoreita. Tuotekehitys viekin ison osan Picosunin resursseista ja 21 prosenttia liikevaihdosta viime vuonna. Atomikerroskasvatuksessa höyrystetyt kaasut syötetään yksi kerrallaan kohteeseen, niin että kaasujen välissä tehdään huuhtelu typellä. Kaasut kasvatetaan koh-

teen pintaan vuorotellen, jotta joka paikkaan tulee sama paksuus. Reaktorikammio on lämmitetty lämpötilaan, jossa kaasut muodostavat kiinteän kalvon. – Lyhyesti sanottuna, teemme kaasusta kiinteitä kalvoja atomikerros kerrallaan, Kostama selventää prosessia. ALD:llä voi pinnoittaa metalleja, piikiekkoja, piirilevyjä, lasiyhdisteitä (näyttöjä), muoveja, pulvereita sekä joustavia polymeereja, kuten nanosellua ja grafeenia. – Mielenkiintoisia ovat joustavat näytöt. Aasiassa täysivärinen teräväpiirtolaatuinen e-paperi on jo hyvin pian kuluttajien saatavissa.

Tulevaisuuden sovellukset. Kostamo nostaa kuitenkin korroosion eston esiin potentiaalisimpana

sovelluskohteena lähivuosina. Korroosion estossa on hyvä markkinapotentiaali, sillä nykymenetelmä ei pysty pinnoittamaan kappaleita joka puolelta. – Kromaus on ympäristölle vahingollista, ja sen käyttö jatkossa vähenee. Olemme saaneet EU-projektissa aikaiseksi hienon prosessiketjun, jolla voimme sulkea pinnat. Tämän avulla moninkertaisesti ylitimme autoteollisuuden kestovaatimukset. Kostamo laskeskelee, että potentiaalia on, sillä maailman bruttokansantuotteesta menetetään tuntuvia osuuksia korroosion vuoksi. Toinen mielenkiintoinen sovellus on sähköauto. – ALD voi tehdä akun suojauksen niin, että se on stabiili eikä räjähdysvaaraa ole.

Hi-techiä opetuskäyttöön ja teollisuuteen

>

ALD-reaktoreita valmistavan Picosunin kaltaisia yrityksiä tarvitaan Suomessa, Ravistajat-raatilaiset kehuvat. Ravistajat-raatilaiset valitsivat Picosunin kymmenen kärkiyrityksen joukkoon, sillä hi-tech-yritys on onnistunut kaupallistamaan suomalaisen innovaation ja tehnyt sen ympärille aidosti kansainvälisen, tuottavan liiketoiminnan, Arto Kämppi Fenniasta perustelee. Pasi Ketonen Itellasta on samoilla linjoilla, hän myös toivoo Suomeen lisää kansainvälistä uutta liiketoimintaa. Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelälle yritys on hyvin tuttu, sillä Picosun on ollut mukana useissa Tekesin ohjelmissa. – Picosun on onnistunut hyödyntämään kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja ollut mukana useissa EU:n tutkimushankkeissa. Yritys on voimakkaassa kansainvälisessä kasvussa ja keväästä 2013 alkaen mukana TEMin Kasvuväylä-ohjelmassa. HiekkanenMäkelä korostaa myös osaavaa hallitusta, jossa on useita ALD-tekniikan ”pioneereja”. – Toimitusjohtaja Juhana Kostamo on itse kirjoittanut Picosunista, että heidän tehtävänään on ”Mahdollistaa puhtaampi maailma atomitasolla!” – Atomitason pinnoitetta voidaan hyödyntää useilla alueilla, muun muassa aurinkopaneeleissa, optiikassa, valaistuksessa, korroosionestossa, puolijohteissa jne. Picosun on alansa kehityksen kärjessä, Hiekkanen-Mäkelä jatkaa. Elisan Kalevi Westerlund kiinnittää huomiota siihen, että yrityksen huippuosaamista hyödynnetään laaja-alaisesti niin opetustyössä kuin teollisuudessakin. – Tämä yhdistettynä maailmanlaajuiseen myynti- ja huoltoverkostoon tekee tästä tarinasta hatun noston arvoisen.

Arto Kämppi

Pasi Ketonen

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Kalevi Westerlund

Kolme pointtia

1 2 3

”Pystymme tuomaan ALD:n niin edulliseksi, että sitä kannattaa käyttää perusteollisuudessa. Voimme saada aikaiseksi merkittävimmän nanoteknologian, joka Suomesta on lähtenyt maailmalle.” Picosunin strategia on mennä tutkimuksen kautta tuotantoon. Picosun myy ALD-järjestelmiä. Tulevaisuudessa huolto- ja ylläpitosopimukset sekä jälkimyynti kasvattavat osuuttaan.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi Ääniä annettu 5525


uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Ilse Lahdenpohja: Parhaimmat kehityshankkeet syntyvät kypärä päässä Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

”Surinasussuna” oleminen sai jäädä, kun lopetin tupakoinnin syksyllä 2008, ja ostin oman pyörän. Se oli punainen Suzuki Intruder VS 800. Eli vaihdoin tupakan moottoripyörään. Tuolla kasisatasella mentiin kaksi ja puoli kesää, mutta kokeiltuani mieheni 1400-kuutioista halusin isomman pyörän, ja vaihdoin sitten samanlaiseen Intruder VS 1400:seen. Motoristit ovat asemaan ja titteliin katsomatta samanhenkisiä ihmisiä. Olemme saaneet moottoripyöräharrastuksen myötä paljon uusia ystäviä ja tuttavia eri puolelta Suomea. Moottoripyöräilyssä on hienointa se fiilis, sitä on vaikea kuvata, mutta tuota tunnetta ei voi muualla kokea kuin ajaessa. Haluan, että pyöräni on tyttömäisen naisellinen. Ja sitä se onkin… Eipä sitä kukaan ”äijä” ostaisi, jos myynnissä olisi, kun siihen on maalattu ruusuja ja timantteja. Pyörääni on vaihdettu muun muassa pakoputkisto, ohjaustanko ja raiserit sekä custom-taustapeilit. Ja pyörää on madallettu. Ajelemme mieheni kanssa nautiskellen mukavia mutkateitä

nopeusrajoitukset huomioiden. Pidän vauhdista ja matkaamisesta sekä tietenkin luonnon tuoksut kuuluvat nautintoihin, vaikkakin keväällä ne saattavat olla aika epämiellyttäviä, varsinkin maaseudulla. Ajovarustukseeni kuuluu ehdottomasti punaiset ajobootsit ja huulipuna, joka on aina mukana, satoi tai paistoi. Hiusmuoti on ajoaikana aina sama ”lehmän nuolema” tukka kypärän alla. Ajamme noin 20 000 kilometriä kaudessa, pääsääntöisesti kilometrit kertyvät Suomessa. Yleensä teemme pari pidempää reissua kesässä ja loput kilometrit tulevat lähialueen ajeluista. Tähän mennessä olemme käyneet reissuilla Virossa, Norjassa ja USA:ssa. Motoristin unelmamatkan teimme syyskuussa 2011, silloin ajoimme Route 66:n Chicagosta Los Angelesiin 5200 kilometriä 15 päivässä. Siinä oli fiilistä ja uskomattomia maisemia kerrakseen. Haaveena on päästä sinne joskus uudelleen! Tulevana kesänä suuntaamme Unkariin Szekszárdiin viinitilalle. Ajamme Via Balticaa sinne ja palaamme Alppien kautta kotiin. Aikaa reissulle on varattu kaksi viikkoa. Turvallisia ajokilometrejä kaikille ja intoa bisnekseen!

Emil Bobyrev

16

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Yksilöllistä siivouspalvelua • Tamperelainen PirkkaClean Oy tarjoaa siivouspalveluja. Toimitusjohtaja-yrittäjä Ilse Lahdenpohja teki aikoinaan liiketoimintasuunnitelman moottoripyörällä ajaessaan. Yritys on perustettu marraskuussa 2009 ja se työllistää reilut 30 siivoojaa.

Kesälähtöjä joka lähtöön Jos pidät palloista, jotka saavat lapset uimaan, nakeista, jotka saavat nauramaan ja viihteestä, joka saa pomppimaan, mene osoitteeseen vikingline.fi. Meiltä löytyy kesälähtöjä joka lähtöön. Tervetuloa!

Risteilyt Helsingistä Tukholmaan

alk.

78 a

/B-hytti Pidätämme oikeudet muutoksiin. Paikkoja rajoitetusti.


uutiset

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla:

Kännykkä tunnistaa rekisterikilven

Stressaatko? Miten pyrit välttämään stressiä?

Ajoneuvojen historiatietoja kuluttajille tarjoava Autorekisteri. fi-palvelu julkaisee ensimmäisenä maailmassa iPhone-applikaation, joka tunnistaa rekisterinumerot automaattisesti puhelimen kameran avulla. Rekisterikilven tunnistus perustuu tamperelaisen ohjelmistotalo Vincit Oy:n kehittämään teknologiaan. Uusi palvelu vastaa muun muassa kysymyksiin siitä, mikä on

Minulla on neljä lasta, joista kaksi vammautunutta. Burnout iski, kun lapset lähtivät kotoa. Sen jälkeen ryhdyin yrittäjäksi. Käsillä tekemisellä on rentouttava vaikutus.

Tiina Laitinen, Lady Renaissance, Vantaa

Stressaan. Yritän käsitellä stressiä joogalla ja mindfulnessilla. Minun pitäisi oppia hallitsemaan ajankäyttöä paremmin.

Jarmo Kinnunen, Caporex Oy, Helsinki

Stressaan välillä, se ei kestä päivää pidempään. Uskon, että kaikki asiat järjestyvät.

Marko Rantala, Spornik Oy, Espoo

Silloin, jos tiedän, että en löydä asiaan ratkaisua. Nukun yöni erittäin hyvin.

Merja Enroth, Claeris Oy ja Uudenmaan Pintasuojaus Ky, Pukkila

auton historia, onko auto katsastettu ja onko käyttöverot maksettu.

Automaattisen tunnistuksen etuna on se, että käyttäjä voi skannata rekisterikilven puhelimen kameralla. Kamera lukee auton rekisterikilven ja tekee verkossa kyselyn Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietokantaan. Vincit on kerännyt viime vuosina useita palkintoja, niin yrityspalkintoja kuin menestystä parhaiden työpaikkojen kilpailussa.

64

17

Uusimman selvityksen mukaan pk-yritysten osuus yksityisistä työpaikoista Etelä-Pohjanmaalla on 64 prosenttia. Alueen elinvoimaisuus perustuu pkyritysten menestykseen.


18

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Varo näppärää varasta Kivijalkakauppiaiden riesana pyörivistä myymälävarkaista on tullut ympärivuotinen ilmiö, kertoo poliisi.

Aleksi Poutanen

Varas iski. Työnhakijaksi tekeytynyt mies vei kauppias Heidi Kankaan kännykän tiskiltä huhtikuun alussa.

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

K

un mies tuli sisälle myymälään, Heidi Kangas näki heti, ettei kyseessä ollut tavallinen asiakas. Helsingin Kruununhaassa sijaitseva sisustusliike ei äkkiseltään vaikuta myymälävarkaan kannalta otolliselta kohteelta, kaupan kun on pääasiassa huonekaluja ja muita isohkoja esineitä. Jotain vierailijan käsiin kuitenkin jäi – yrittäjän älypuhelin. – Mies kaivoi esiin lapun, jolle oli kirjoitettu ranskaksi, että hän etsi töitä. Hän toi lapun tiskille eteeni ja

osoitti sormella lauseita. Sanoin hänelle, ettei työtä ole tarjolla, ja mies lähti pois. Pian miehen poistuttua liikkeestä Kangas huomasi,

että tiskillä ollut älypuhelin oli kadonnut. Kauppias tajusi varkaan napanneen puhelimen aivan hänen nenänsä alta. Kangas säntäsi kadulle,

pysäytti ohikulkijan ja soitti tämän puhelimella miehelleen, joka sulki varastetun puhelimen liittymän. Illalla hän teki verkossa rikosilmoi-

tuksen ja laittoi varoitusviestin muille Kruununhaan kivijalkakauppiaille. Helsingin poliisille tekotapa on tuttu. Ensimmäiset

Omistajanvaihdosseminaari Hotelli Viru, Tallinna

3.4.6.2013

• omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille ja jatkajille • yritysostoa suunnitteleville • omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille

Maanantai 3.6.

Tiistai 4.6.

9.00– Ilmoittautuminen seminaariin 12.30 Saapuminen Tallinnaan 13.15 Buffetlounas, ravintola Merineitsi

7.00

14.00

9.00

Järjestöjohtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

Raha, rakkaus ja rategia

15.15

• valmistautuminen sukupolven- ja omistajanvaihdokseen Vuoden omistajanvaihdosasiantuntija 2012, toimitusjohtaja Sakari Oikarinen, Confidentum Kahvitauko

15.45

Tulevaisuuteen varautuminen

Yhteysjohtaja Kari Pankka, Mandatum Life Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 16.30

Yrityksen arvonmääritys

Toimitusjohtaja Pentti Lahti, Ekonomitoimisto Lahti Oy

Aloita valmistelu ajoissa!

Aamiainen

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta • mikä osa yrityksestä siirtyy? • miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? • onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? • jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Seminaarin avaus

14.10

10.00 Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen • omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • omistuksen siirtäminen lähipiirissä • lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa • yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

17.45 Kysymyksiä asiantuntijoille 18.15 Tauko 20.30 Illallinen, Ravintola Maikrahv

11.00

Omistajanvaihdos käytännössä – yrityscase

11.45

• yritysostoilla opettajasta yrittäjäksi Toimitusjohtaja Petri Korhonen, Eldrex Oy Buffetlounas

Ilmoittautuminen viimeistään 20.5.

12.30

a) Työntekijästä yrittäjäksi – mikä muuttuu sosiaaliturvassa

www.yrittajat.fi/ov2013 tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai 09 2292 2923/Härkönen Mainitse: syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Tervetuloa mukaan!

Yhteistyössä:

Lainopillinen asiamies Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät

13.05

b) Sukupolvenvaihdos – yrityscase Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa

• aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • osakassopimukset • työsopimukset omistajanvaihdoksessa Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Jäsenhinta (normaalihinta) 475 € (645 €) / hlö 2-hengen huoneessa 505 € (675 €) / hlö 1-hengen huoneessa Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat Tallink m/s Superstar, kuljetukset hotelli – satama – hotelli, majoitus sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat

lapun avulla tehdyt harhautusvarkaudet tulivat virkavallan tietoon viime syksynä. Pieneen kauppaan astuu sisään henkilö, joka etsii

14.30 18.30

Kysymyksiä asiantuntijoille Saapuminen Helsinkiin

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Peruutusehdot: Jos osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen seminaaria, peritään 50 % osallistumismaksusta. Peruuttamaton tai alle 7 vrk ennen seminaaria peruutettu osallistuminen veloitetaan kokonaan.


19

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Näin taistelet voroja vastaan

1

Pidä takahuoneen ovi lukossa, niin henkilökunnan tavarat eivät joudu varkaiden käsiin.

2 3

Älä säilytä helposti siepattavaa omaisuutta, kuten kännykkää, liikkeen tiskillä.

4

Tee rikosilmoitus. Jos olet kiireinen, täytä lomake verkossa. Kuvaile tapaus tarkasti, jotta poliisi pääsee mahdollisen rikossarjan jäljille.

5

Valvontakamera ei estä rikosta, mutta helpottaa poliisin työtä rikollisten jäljittämisessä.

Jos huomaat varkaan käyneen, soita hätäkeskukseen. Poliisin on hyvä saada tietoa tapahtuneesta heti.

työtä tai opastusta. Lappu ujutetaan esimerkiksi tiskillä olevan kännykän päälle, joka sitten päätyy varkaan saaliiksi, kertoo komisario Ilkka Juola.

Tiimi varastaa. Pienten yritysten riesana ovat myös joukkuetyötä tekevät varkaat. Yksinäisen kauppiaan tai myyjän huomion kiinnittyessä asiakkaaksi tekeytyneeseen henkilöön käy tämän kumppani varkaissa. Näin kävi Kampissa liikettä pitävälle Rita Nurmiselle. Hän oli juuri sulkemassa liikettä, kun sisään pelmahti kaksi naista ja nuori poika.

– Naiset menivät eri puolille kauppaa ja ryhtyivät katsomaan kenkiä. Nousin tiskin takaa heitä palvelemaan, mutta he lähtivät saman tien pois. Nurminen ei heti huomannut minkään olevan pielessä, vaan jatkoi sulkemisajan jälkeisiä toimistotöitä. Vasta myöhään illalla hän huomasi tiskin takana sijaitsevalla työtasolla olleen lompakkonsa hävinneen. Kauppias tajusi, että huomion kiinnittyessä naisiin poika oli käynyt sen anastamassa. Tällainenkin tarina on poliisille tuttu. Komisario Juola

nostaa harhautustapausten lisäksi esiin vielä vilpillisen rahanvaihdon ja suurella setelillä tehdyn ostoksen, joka sitten perutaankin heti. Molemmissa seuraus on sama – liikkeen kassa kevenee. – Usein huijaus huomataan vasta illalla, kun kassaa lasketaan, Juola kertoo. Tarkkaa tilastotietoa juuri pieniin kivijalkakauppoihin kohdistuneista poliisilla ei ole. Pääasiassa ItäEuroopan suunnalta tulevat ammattimaiset varkaat ovat kuitenkin kauppiaille nykyään jokapäiväinen riesa, kun aiemmin heidän toimintansa keskittyi kesään.

Helppoa kun on homma hanskassa Suurin osa työtapaturmista kohdistuu käsiin ja erityisesti sormiin. TEGERA®-suojakäsineillä vältyt hankalilta vammoilta. Laajasta valikoimastamme löydät tehtävääsi sopivat käsineet – hienomekaniikka- ja asennuskäsineestä aina tuhdimpaan tarpeeseen. TEGERA®- KÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI

tulevat Eilakaislalta TEGERA® 9146

TEGERA® 9105

TEGERA® 290

TEGERA® 629

www.tegera.fi Käsineitä saat mm. seuraavilta jälleenmyyjiltämme: Ahlsell, Etra, Hartman, Hong Kong, K-Rauta, K-maatalous, Lindström, Rautia, Tools, Velimark ja Würth.


20

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Näin toimii Synergia. Niin mikä? Vanha tuttu Yrityshaku on nyt osa laajempaa verkostoitumispalvelua. Pekka Mäntylä

I

pekka.mantyla@yrittajat.fi

nternet pullistelee yritysten yhteystietopalveluja. Mitä lisäarvoa yrittäjälle tuo Suomen Yrittäjien avaama uusi jäsenpalvelu Synergia (synergia. yrittajat.fi)? – Palvelu toteuttaa meille erittäin usein esitetyn toiveen, nimittäin jäsenyritystemme aiempaa tehokkaamman verkostoitumisen, kertoo Yrittäjien järjestöpäällikkö Hanna Tapala. Synergia sisältää vanhan tutun palvelun eli Yrityshaun ( yrittajat.f i/yrityshaku), mutta Synergian valttikorttina on perinteisiin ”nettipuhelinluetteloihin” verrattuna käyttäjien keskinäinen vuorovaikutus. Yrittäjä voi esimerkiksi tarjota palvelujaan paikallisille yrittäjille tarjoushintaan, keskustella yrittäjäkollegoi-

densa kanssa haluamistaan aiheista ja niin edelleen. Eli markkinoida ja tehostaa yritystoimintaansa. – Hyvä puoli Synergiassa on sekin, että yllättäviä laskuja ei tästä palvelusta tupsahtele. Eli Synergia on maksutta kaikkien jäsentemme käytettävissä, Tapala korostaa. Synergia avattiin huhtikuussa, ja palveluun rekisteröityneiden määrä kasvaa pikkuhiljaa. – Toivomme, että mahdollisimman moni rekisteröityy palveluun jo heti alussa ja päivittää oman yrityksensä tiedot. Otamme mielellään vastaan palautetta! Suomen Yrittäjät panostaa Synergian lisäksi muihinkin yrittäjien välisiin yhteydenpitotapoihin. Esimerkiksi Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Oulussa kokeiltua bisnestapaamisten sopimispalvelua tullaan jossain muodossa jatkamaan ensi lokakuussa Lappeenrannassa, ja myös Facebook-sivulla (facebook.com/suomenyrittajat) käydään aktiivista keskustelua, välillä väittelyäkin. Sy n e rg i a - j ä s e n p a lve l u osoitteessa synergia.yrittajat. fi. Kysyttävää tai palautetta? synergia@yrittajat.fi!

Yrityshausta löydät vanhaan tapaan Suomen Yrittäjien jäsenten yhteystiedot ja tarkennetussa haussa voi kohdentaa hakuasi

Yrittaja_254x180mm.indd 1

Jätä kohdennettuja ilmoituksia muille yrittäjille Lisää pikalinkkejä omiin suosikkeihisi

Lisää omien tuotteittesi ja palveluiden tietoja

Tee kaveripyyntöjä ja kerää omaa verkostoasi

Kirjoita blogeja ja tuo yriksesi esiin

haluatko nettinäkyvyyden heti kuntoon?

www.yrittajat.fi/ratkaisuja

Rekisteröityneenä käyttäjänä näet yrityksestä myös yrittäjän tiedot

Kuvaa yritystäsi tarkemmin ja lisää sille logo

Hei yrittäjä,

Asiakkaat ovat jo verkossa ja tekevät suurimmassa suomalai­ sessa hakukoneessa, fonecta.fissä yli 400 000 yrityshakua viikossa. Oletko huolehtinut, että yrityksesi löydetään? Fonecta Voima ­paketti on helpoin tapa hoitaa asiat kerralla kuntoon.

Lue ja kommentoi muiden yrittäjien blogeja

Tiesithän, että voit ostaa koko paketin tai valita verkkosivujen sijaan mobiilisivut täydentämään jo olemassa olevaa sivustoasi.

Mikä Synergia?

Lisää omat syötteesi tai vaikkapa seuraamasi yritysuutiset Kirjoita seinälle, peukuta tai twiittaa muita yrityksiä

Verkostoidu ja suosittele muita yrityksiä

• Yrittäjien jäsenille maksuton verkostoitumispalvelu • Vanha tuttu Yrityshaku • Omat ilmoitukset • Laajemmat yritystiedot • Keskustelut ja omat ryhmät • Blogit ja kuvagalleriat

Fonecta Voima -kotisivupaketti 99 eur/kk (+alv.) Ei muita maksuja. • kotisivut • mobiilisivut • Facebook-sivu • yritysvideo YouTubeen • näkyvyys Fonecta.fissä, jossa miljoona kävijää ja yli 400 000 hakua viikoittain • parannettu hakukonelöydettävyys • jatkuva ylläpito sekä jatkokehityssuunnitelma • lisäksi asiakaspalvelumme auttaa sinua 24 h.

Soita ja tilaa vaikka heti puh. 075-325 2701

Fonecta.fi/voima

Markkinointikumppani, johon voit luottaa.

18.4.2013 13.18


uutiset

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Tunnetko sopivan lähettilään? EnergyVaasa-verkosto hakee jälleen energialähettilästä. Verkostosta kerrotaan, että valittu henkilö saa työskennellä cleantech-alan kärkiyritysten palveluksessa, jotka toimivat kaikkialla maailmassa. Tehtävässään energialähettiläs saa syys-lokakuussa matkustaa yli kymmeneen maahan ja näkee kuinka yritykset ratkaisevat globaaleja cleantech-alan haasteita. Haku päättyy 5. toukokuuta. Viime vuonna Vaasan seutu ja alueen energiateknologia-alan yritykset palkkasivat energialähettilään, joka onnistui tehtävissään yli odotusten. Kampanjassa mukana olevat yritykset vievät jopa 98,8 prosenttia tuotteistaan ja ratkaisuistaan ulkomaille.

Hätähuuto – Parempia toimitiloja Helsinki ei pärjää enää kilpailussa pitää yrittäjät veronmaksajana ja työllistäjänä kaupungissa, jos yrityksille ei löydy tarpeita vastaavia toimitiloja. Näin toteaa Helsingin Yrittäjien maankäytön työryhmä. – Yritysten koko on pienentynyt. Tämän pitäisi näkyä kaupungin elinkeinopolitiikassa. Tarjolla on runsaasti isoja toimistotiloja, kun kysyntää olisi nyt erityisesti mpk-yrittäjien käyttöön soveltuville tiloille. Voiko kaupunki tehdä jotain tarjonnan lisäämiseksi? kysyy työryhmän puheenjohtaja Kalle Toiskallio. – Lihakaupat, pullapuodit, kahvilat, optikot ja kampaamot elävöittävät asuinalueita ja tuovat palvelut lähelle, ja asumismukavuus kasvaa. Miksi siis pienet, palvelua tarjoavat liikkeet katoavat Helsingin katukuvasta, sanoo puolestaan Kanta-Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Taina Schorin-Keltto.

Venäjä yllätti iloisesti Suomen vienti Venäjälle kasvoi seitsemän prosenttia viime vuonna, selviää Venäjänkaupan barometrista. Barometritulokset osoittavat, että Venäjän-kauppa on ollut positiivista, sillä enemmistöllä yrityksistä on ollut kasvua niin viennissä kuin Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa. Teollisuudella on mennyt yllättävän hyvin, mutta kauppakaan ei ole pahasti jäljessä.

Pk-yritykset arastelevat verkkokauppaa Liiketoiminnan laajentaminen verkkoon kiinnostaa vain joka viidettä verkkokaupatonta pk-yritystä, käy ilmi ohjelmistoyritys Maestron teet-

tämästä kyselytutkimuksesta. Maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä vain kolmanneksella on verkkokauppa käytössä. Niistä yrityksistä, joilla verkkokauppaa ei vielä ole, peräti 80 prosenttia sanoi, ettei suunnittele verkkokaupan perustamista lähitulevaisuudessa. Myös verkkokaupan merkitys liiketoiminnalle nähdään melko rajallisena: valtaosalla verkkokaupan

kautta tuleva myynti on tällä hetkellä alle viisi prosenttia liikevaihdosta ja kasvuodotukset seuraavan viiden vuoden ajalle ovat maltilliset. – Tutkimustulokset yllättivät meidät, sillä verkkokaupan potentiaalista puhutaan paljon ja todellisuudessa moni yritys tekee merkittävää lisämyyntiä verkossa, niin kuluttaja- kuin yrityskaupassakin, arvioi Maestron liiketoimintakonsultti Ari Myllymäki.

9,6

21

Suomalaiskuluttajat ostivat verkosta tavaroita ja palveluita viime vuonna 9,6 miljardilla eurolla. Huolestuttavaa on se, että kasvun veturina ovat ulkomaiset verkkokaupat.

Moni yrittäjä luulee vielä, ettei liikkuva netti riitä. DNA Liikkuva Laajakaista yrityksille on tehokas, missä ikinä työskenteletkin.

Samsung Galaxy Xcover 2

10

73

€/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Y-paketti alk. 15,90

€/kk/24kk (alv. 0%)

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi sekä sähköposti, kalenteri ja nettiselain. DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi. Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

2504_DNA_YXcover_Suom_YritSan_210x297.indd 1

17.4.2013 9.34


22

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

debatti

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Yrittäjä Kari Järvenpää kysyy Etelä-Suomen

Muut lehdet

aluehallintoviraston ylijohtajalta Anneli Tainalta, miksi vain osassa kuntia liikkeet saavat olla auki helatorstaina, kun Suomeen on odotettavissa venäläisturistien virta. Helatorstaina ja sitä seuraavana viikonloppuna Suomeen on tulossa hurjasti venäläisturisteja. He tulevat pitkälti shoppailemaan. Moni pettyy: kaupat ovat kiinni, kun vain Helsingin seudun ja Kaakkois-Suomen yritykset saivat luvan palvella asiakkaita helatorstaina. Venäläisiä käy muuallakin! Millä perusteella poikkeuslupia annetaan ja kielletään? Ovatko yrittäjät tasaveroisessa asemassa?

Välistävetäjät syövät rehellisten veronmaksajien ja yritysten pöydästä, turmelevat markkinoita ja ylläpitävät rikollisuutta. Viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) haluaa Itellan pois veroparatiiseista

Hyvinkää ei saanut poikkeuslupaa, vaikka siellä on suuri kauppakeskus Willa, jossa jo asioi venäläisiä. Perustelu kielteiselle päätökselle oli se, että ”ei teillä ennenkään ole ollut venäläisiä”! Suomeen tulee vuosi vuodelta enemmän venäläisiä, ja moni heistä tulee Suomeen useasti. Varmasti he etsivät uusia kohteita Helsingin-seudun ja KaakkoisSuomen jatkoksi. Alueen yrittäjät ovat kiinnostuneita pyhäaukioloista ja myös yhteismarkkinoinnista Venäjälle. Rakennetaanko aluehallintovirastossa tulevaisuutta, vai tuijotetaanko peruutuspeiliin? Keneltä se on pois, jos yrittäjä saisi itse päättää, pitääkö liikkeensä auki vai ei? Kaikki yrittäjät eivät sitä missään nimessä tekisi.

EU:ssa olisi tarvetta tiivistää yhteistä päätöksentekoa veropolitiikassa. Talouskomissaari Olli Rehn Ylen Ykkösaamussa yhteisöveroista

Liikkeenjohtotyön ulkoistus ei ole mikään peruste omistajien erilaiselle kohtelulle. Espoon-Kauniaisten osakesäästäjien puheenjohtaja Jussi Koskinen Helsingin Sanomissa osinkoveromallista

Kuinka hyvin virastossa tunnetaan venäläisturismin trendit ja se, miksi venäläiset matkustavat Suomeen? Miten otetaan huomioon merkittävät asiat, kuten uudet kauppakeskukset, suurtapahtumat, matkailuvetonaulat, yhteismarkkinointi ja pyrkimykset lisätä matkailua?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) muokatusta osinkoveromallista Keskisuomalaisessa

aleksi poutanen

Mikään malli ei tietenkään ole täydellinen, mutta tehdyllä ratkaisulla on hyvä mennä eteenpäin.

Kari Järvenpää yrittäjä, Hyvinkää


23

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Olisi syytä muistaa nekin, jotka työllistävät joko omien yritystensä tai muiden mikroyritysten kautta muita ja pitävät yllä suomalaisen yhteiskunnan ostovoimaa. Tarvitaan myös muita kuin vientiin satsaavia yrityksiä. Riitta Koivisto kritisoi hallituksen kehysriihessä tekemiä päätöksiä

Facebookkommentit

Vähittäiskaupan aukioloaikoja koskevan lain mukaan vähittäiskauppaa ei pääsääntöisesti saa harjoittaa kirkollisina juhlapyhinä. Aluehallintovirasto voi erityisistä syistä sallia poikkeuksia aukioloaikoihin. Hakijan tulee osoittaa erityiset syyt poikkeusluvan myöntämiseksi. Erityisenä syynä pidetään lain mukaan liikkeen sijaintiin, matkailuun, yleisötapahtumaan tai vastaavaan tilanteeseen liittyvää tekijää, joka vaikuttaa palvelujen kysyntään. Olemme saaneet hakemusten liitteenä selvityksiä ja arvioita venäläisten matkailijoiden määristä eri alueilla. Poikkeusluvat on myönnetty alueille, joissa on arvioitu kysynnän kasvavan merkittävästi helatorstaina. Helluntain kohdalta samanlaisia perusteluja ei esitetty eikä lupia myönnetty.

Saimme tänään tämän ”lähetteen”, joka oli yli 500 eken arvoinen. Laitoin sähköpostia kyseiseen firmaan ja meili tuli takaisin. Toki arvasin kyllä heti mistä on kyse. No ei nämä meillä onneksi mene läpi, mutta ikävää jos joku vahingossa maksaa... Niina Kannus kommenttiketjussa valelaskuista

Ei löydy sanaa kuvaamaan tätä ”huijaritoimintaa”, minkä takia yrittäjiä saa yrittää kaikin tavoin huijata ??? Herätkää lainvalmistelijat!

Aluehallintovirasto toimeenpanee eduskunnan säätämää lakia. Kehotan kääntymään kansanedustajien puoleen yrittäjien ja kauppiaiden oman päätösvallan vahvistamiseksi. Eduskunnassa tarkastellaan parhaillaan uuden lain toimeenpanoa. Asiasta laadittava mietintö kannattaa lukea. Olemme esittäneet omassa lausunnossamme, että luvat keskitettäisiin yhteen aluehallintovirastoon, mutta varmistettaisiin samalla alueellisten erityispiirteiden riittävä huomioiminen.

Anne Aholainen ihmettelee valelaskujen kevättä

Kysely Aiotko allekirjoittaa Yrittäjänaisten kansalaisaloitteen vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta?

KYLLÄ

20 % 71 %

Kaikki nämä edellä mainitut asiat otetaan huomioon poikkeuslupien käsittelyssä ja niiden perusteella lupia on myönnetty. Esimerkiksi vuonna 2011 Etelä-Suomessa on myönnetty poikkeuslupia yleisötapahtuman perusteella 26 ja matkailullisilla perusteilla 14. Kaupan ja erityisesti siihen liittyen venäläisten ostosten merkitys Suomen taloudelle on erittäin suuri. On hyvä, että laki sallii matkailun ja muiden erityisperusteiden huomioimisen poikkeusluvissa ja että poikkeuslupamahdollisuus jäi uuteen lakiin kiivaasta vastustuksesta huolimatta. Kuten tiedetään, ovat kaupan toivomat täysin vapaat aukioloajat poliittinen kysymys, ja siksi aluehallintovirasto ei ole oikea kohde niiden vaatimiselle.

EN

7 %

PS.

2 % EN TIEDÄ

aleksi poutanen

Facebookin pikakyselyyn saatiin 41 vastausta.

Anneli Taina ylijohtaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Karkkila on poliittisessa mielessä hauskalla tavalla outo paikka. Vasemmisto on perinteisesti marssinut täällä yhtä jalkaa, ja vappukulkuekin on vielä voimissaan. Viime vappuna tapasin helsinkiläisen pariskunnan, joka oli tullut varta vasten kulkuetta katsomaan. Vasemmistoliitto on kunnan suurin puolue, dema-

OLEN JO ALLEKIRJOITTANUT

rit kakkosena. Valtuustossa puolueet tekevät kuitenkin yhteistyötä ohi ja yli puoluerajojen. Pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa henkilötasolla. Kyllä yrittäjä uskaltaa mennä vappukulkuetta täällä katsomaan. Varsinkin, kun yrittäjissäkin on vasemmistolaisia. Keke Asposalo Karkkilan Yrittäjien puheenjohtaja

Kustantaja ja julkaisija Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 92 692 kpl (LT 2012). ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


24

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

arjessa Esa Melametsä

periaatekysymys. Yrittäjä Martti Matikainen ei aio maksaa työntekijälle palkkaa perusteettomasta sairauslomasta.

yrittäjän arjessa

Pitääkö yrittäjän maksaa paha mieli? Kun sairauslomasta tulee riita, työnantaja on heikoilla. Hannu Hallamaa

P

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

ari tonnia sairausajan palkkaa. Sillä asiasta pääsisi eroon. Mutta Martti Matikainen ei aio luovuttaa, sillä nyt on kyse periaatteesta. – Ei voi olla niin, että pienellä yrittäjällä koetetaan maksattaa kaikki mahdollinen. Matikaisella on hoitoalalla toimiva yritys, jossa yhden työntekijän kanssa oli loppusyksystä ongelmia. Matikaisen mukaan työntekijä laiminlöi toistuvasti tehtäviään siinä määrin, että asiaan oli pakko puuttua. Keskustelun seurauksena työntekijä ilmoitti menevänsä hakemaan sairauslomaa, Matikainen kertoo. – Työterveyshoitaja antoi hänelle sairauslomaa kaksi päivää. Ajattelimme, että olkoon sen ajan pois ja keskustellaan asiasta,

kun hän palaa töihin. Näin ei käynyt. Matikaisen yllätykseksi työntekijä kävi työterveyslääkärillä, joka kirjoitti kolme viikkoa sairauslomaa diagnoosilla F43.0, akuutti stressireaktio. Diagnoosi on tarkoitettu tilanteisiin, joissa ihmisen elämä on järkkynyt pahasti, esimerkiksi läheinen on kuollut. Matikainen ei lääkärintodistusta hyväksynyt, vaan vaati työntekijältä lisäselvitystä – ilman sitä Kela ei korvaa työnantajalle kyseisellä koodilla pidettyjä pitkiä sairauslomia. – Selvitystä ei kuulunut, vaan työntekijä sanoutui irti. Koska irtisanomisaika oli kaksi viikkoa, työntekijää ei enää työpaikalla näkynyt. Matikaisen mielestä tämä oli sairauslomalla omalla kustannuksellaan. Lopputilissä maksettiin palkka kahdelta ensimmäiseltä sairauspäivältä, mutta ei kolmen viikon F43.0diagnoosin osalta.

Vaikka oikeuteen. Paikallinen Tehyn toimitsija oli pian yhteydessä Matikaiseen asian tiimoilta. Matikainen lähetti toimitsijalle selvityksen tapahtuneesta, ja kun mitään ei kuulunut, hän arveli asian ole-

Ei voi olla niin, että pienellä yrittäjällä koetetaan maksattaa kaikki mahdollinen. Martti Matikainen

van sillä selvä. Ei ollut – pari kuukautta myöhemmin Tehyn juristi Helsingistä lähestyi Matikaista parin tuhannen euron saatavia vaativalla karhukirjeellä. – Tehyllä tuijotetaan vain tätä lääkärintodistusta, yrittäjä manaa. Matikainen pitää toimintaa pienyrittäjään kohdistuvana pelotteluna ja painostuksena. Hänen mielestään kyseessä on F43.0diagnoosin virheellinen käyttö. Matikaisen

yrittäjänuralla ei vastaavaa ongelmaa ole aiemmin tullut eteen, mutta tapaus on saanut miehen kyselemään, kuulostelemaan ja pohtimaan. Työnantaja on heikoilla, kun työntekijä suuntaa konfliktin jälkeen lääkärin pakeille sairauslomalappu mielessään. Myös yrittäjä Tiina Eriksson tunnistaa ongelman. Työkulttuuri on päässyt 2000-luvulla luisumaan suuntaan, jossa työntekijöiden henkilökohtaisista murheista kumpuavat sairauslomat rasittavat yritystä kohtuuttomasti. – Välillä tuntuu siltä, että jos nuorta työntekijää ei huvita tai töitä ei jaksaisi tehdä, käydään hakemassa sairauslomaa, Eriksson sanoo. Hän kaipaa työterveyslääkäreiltä rohkeutta kirjoittaa palkatonta sairauslomaa. Työnantajat lähtevät harvoin riitelemään kyseenalaisista sairauslomapalkoista, sillä oikeudessa työntekijä on yleensä vahvoilla, EK:n ylilääkäri kertoo. Parin tonnin takia ei haluta ryhtyä raskaaseen oikeusprosessiin. Matikainen ei kuitenkaan aio maksaa Tehyn karhuamia rahoja, vaan on valmis ratkomaan asian tarvittaessa oikeudessa. Schugk arvostaa Matikaisen rohkeutta, sillä ennakkopäätös asiasta tulisi tarpeeseen.


25

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

toukokuu

8

Muistathan: Neljännesvuosittain ilmoittavien tammi-maaliskuun 2013 arvonlisävero, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot.

Poikkeuksellisiin tilanteisiin

>

Kun ihmistä kohtaa poikkeuksellisen voimakas psyykkinen tai fyysinen kuormitus, voi sairauslomaa saada työkyvyttömyyden johdosta diagnoosilla F43.0 eli akuutti stressireaktio. Kyseessä ei ole tavalliseen arkeen kuuluvan tapahtuman aiheuttama tilanne, vaan siitä voimakkaasti poikkeava tilanne, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt. EK:n ylilääkäri Jan Schugk arvioi F43.0-diagnoosin käytön lisääntyneen sairauslomien perusteena viime vuosina. Lääkärit käyttävät diagnoosia tilanteissa, joissa palkalliselle sairauslomalle ei muuten löydy perusteita. Schugk pitää selvänä, että työriidan sattuessa osa työntekijöistä pyrkii ”rankaisemaan” työnantajaa jäämällä sairauslomalle. Työterveyslääkäri toppuuttelee. Akuutin stressireaktion käyttö diagnoosina ei ole viime vuosina kasvanut, ehkä jopa hieman vähentynyt, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Satu Väihkönen sanoo. Hän arvioi, että työterveyslääkärien valmius tunnistaa psyykkisiä ongelmia on myös kohentunut.

– Olemme tiedottaneet, että riitatilanne työpaikalle ei täytä palkallisen sairausloman normeja. Jokainen tapaus on kuitenkin erilainen, Väihkönen painottaa. Jos työntekijä kokee ristiriitatilanteesta poikkeuksellisen voimakkaan henkisen kuormittumisen ja hänen työkykynsä sen takia alenee, muutaman päivän sairausloma akuutti stressireaktio -diagnoosilla voidaan määrätä. Aikaisemmalla sairastamisella on merkitystä sairausloman tarvetta arvioitaessa. Työpaikan ristiriitojen selvittäminen pitää aloittaa heti työnantajan ja työsuojelusta vastaavien tahojen kanssa. Schugkin mukaan moni F43.0-diagnoosilla sairauslomia kirjoittava lääkäri ei ole kovin hyvin perillä siitä, mikä akuutti stressireaktio on. Työterveyslääkäreitä kouluttava Lagerstedt kertoo, että mielenterveyshäiriöiden ja työkyvyn arviointi, ja näin myös akuutti stressireaktio -diagnoosin käyttö, on ollut viime aikoina voimakkaasti esillä työterveyslääkärien koulutuksessa. Koska aihe on vaikea, pitää Lagerstedt satsauksen jatkamista tärkeänä.

Nuorten ongelma

>

Nuoret työntekijät ovat muita useammin sairauslomalla stressin tai mielenterveyden ongelmien takia. Työterveyslaitoksen johtava ylilääkäri Kari-Pekka Martimo arvioi, että alle 30-vuotiaiden luvuissa näkyy työelämään sopeutumisen aiheuttama kuormitus. Siitä, kirjataanko akuutin stressireaktion piikkiin nykyään aiempaa enempää sairauslomia, ei ole tietoa. Kela tilastoi vain yli kaksi viikkoa kestävät sairauslomat, eikä hyväksy tällaisen syyksi akuuttia stressireaktiota. Tilastoidut mielenterveyden häiriöiden

aiheuttamat sairauslomat ovat vuositasolla kaksinkertaistuneet 1990-luvun alusta. Samaan aikaan väestötasolla tehtyjen kyselyjen mukaan ihmisten mielenterveys ei ole huonontunut, ja esimerkiksi itsemurhien määrä on vähentynyt. – Myönteinen kehitys ei näy työkykyrintamalla, Martimo toteaa. Martimon mukaan vaikuttaa siltä, että mielenterveysoireista kärsivät selviytyvät aiempaa huonommin työelämässä. – Ihmiset eivät halua tulla työpaikalle, jos eivät kykene antamaan täyttä työpanosta.

Kommentti hannu hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Työpaikan riitatilanteet pitää ratkaista työpaikalla, ei paeta ongelmia sairauslomalle. Kun tein tätä artikkelia varten haastatteluja, viesti oli selkeä. Konflikti tai muu ongelma ei ratkea pakenemalla, vaan asia pitää kuitenkin käsitellä jossain vaiheessa. Pieni aikalisä voi joskus olla tarpeen tilanteen rauhoittamiseksi, mutta useamman viikon poissaolo työmaalta tuskin tuo tässä asiassa enempää edistystä. Entä jos sairauslomalle hakeutuneen työntekijän ongelmien varsinainen syy ei olekaan työnantajassa tai esimiehessä? Jos kahnaus vain sai kupin menemään nurin, kun yksityiselämän puolella on vaikeaa? Silloin henkilön pitäisi ymmärtää pyytää palkatonta vapaata sotkujensa selvittämiseen. Työterveyslääkäriltä taas pitäisi löytyä

rohkeutta kirjoittaa tällaisessa tilanteessa palkatonta sairauslomaa, jos työntekijä otille saapuu. Lienee yleisen oikeustajun mukaista, että työnantajaa ei ainakaan taloudellisesti kuormiteta työntekijän yksityiselämän kaikilla yksityiskohdilla. Haastattelemani lääkärit korostivat, että kun ihminen jostain syystä kokee järkyttyvänsä, kyse on aina erilaisesta tapauksesta. Yksittäistä ihmistä ei tilanteen yksityiskohtia tuntematta pidä ryhtyä tuomitsemaan. Toivottavasti äkillisten stressireaktioiden ja sopeutumishäiriöiden löytyminen kyseenalaisissa tilanteissa ei enää kuitenkaan lisäänny. Työntekijöiltä tuskin voi kuitenkaan odottaa vahvempaa kykyä sietää vastoinkäymisiä kuin johtajilta, joita julkisella sektorilla on viime vuosina turhan usein tiukassa paikassa kaatunut sairasvuoteelle.

20

Kyllä merimiehen takapuolen pitää merivettä kestää

20

20


26

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Vanha tuote uusiutuu jarkko virtanen

Ripaus lisää innovatiivisuutta, ja asiakkaille lisää hunajaisia kokemuksia. Tässä Hunajainen SAMin resepti omistajanvaihdoksen jälkeiseen aikaan.

Tuotekehityksen satoa • Hunajainen SAM on tuonut markkinoille vuosien saatossa laji-, alkuperämaa-, luomu-, reilun kaupan hunajat ja juoksevana pysyvät hunajat. Myös muun muassa kertakäyttöiset hunajatikut ovat yhtiön tuotekehityksen aikaansaannosta. – Meillä on tuotekehitysputkessa aina iso kasa ideoita testattavana, mutta niistä kannattaa puhua tarkemmin, kun ne tulevat ajankohtaiseksi, toimitusjohtaja Kimmo Koivulehto kertoo. • Hunajainen SAM on ollut mukana myös tukemassa mehiläishoitoa Madagasgarilla.

Riikka Koskenranta

K

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

un Hunajainen SAMin perustaja ja mehiläistenhoidon opettaja Kari Koivulehto jäi eläkkeelle, ohjaimiin astui poika Kimmo Koivulehto. Yhtiön tuotanto on Helsingin Viikissä, yliopiston kupeessa. – Kaikki on saanut alkunsa 1970-luvulla, kun isäni oli rakentamassa yliopistolle Mehiläistalouden laitosta pellon takana olevassa rakennuksessa. Vuodesta 1974 lähtien hän on luennoinut joka kevät sadoille suomalaisille tuleville mehiläishoitajille. Kari Koivulehto sai ensimmäisen mehiläispesänsä jo 12-vuotiaana, ja harrastuksesta tuli myöhem-

uusia askelia. Nyt kun neljännesvuosisata Suomen hunajakulttuurin peräsimessä on takana, on ilo lähteä uudelle ”kvartaalille”, Kimmo Koivulehto myhäilee. Isä Kari Koivulehto toimii edelleen yhtiön hallituksessa. min työ. Helsinkiläinen valmistaja on hunajanystäville tuttu puristettavasta hunajapullosta, joka on Koivulehdon mukaan löytänyt tiensä suomalaisten sydämiin. Valitettavasti kilpai-

lijat ovat kehittäneet samanlaisia tuotepakkauksia. – Totta kai näin merkittävää uutuutta on alettu ahkerasti kopioida. Perheyrityksen tarina on jatkunut jo yli neljännesvuosisadan.

Perustaja, Kari Koivulehto toimi takavuosina muun muassa Euroopan komission mehiläistalouden neuvottelukunnan puheenjohtajana ja Euroopan hunajayhdistyksen FEEDMin puheenjohtajana. Hunajatalo jatkaa edelleen vaikuttamista alan foorumeilla, ja isä Koivulehto toimii edelleen yhtiön hallituksessa.

Sään armoilla. Tällä hetkellä yrityksellä on Suomen laajin hunajavalikoima. Raaka-aineen kotimaisuusaste vaihtelee vuosittain. – Etsimme maailmalta parhaita hunajia ja valikoima elää kausittain, koska hunaja on kuitenkin satotuote. Esimerkiksi nyt meillä ei ole kotimaista hunajaa, mutta tulevaisuudessa taas varmasti on, Kimmo Koivulehto valaisee. Hunajan tuotanto on Suomessa todella riippuvaista sääolosuhteista, ja viime kesänä sato oli huonompi kuin pitkään aikaan. Koivulehto on kuitenkin luottavainen, varsinkin kun kuluttajien arvostus hunajaa kohtaan kasvaa jatkuvasti. Pienestä pitäen hunajaa. Koivulehto tiesi jo varhain, että hän haluaa jatkaa Hunajainen SAMin toimintaa. Hän on työskennellyt yrityksessä nyt viitisen vuotta. – Ensimmäiset hunajat olen lingonnut ja pakannut laatikoihin siskojeni kanssa jo pikkupoikana, kun olin itse vasta lähes samankokoinen laatikon kanssa. – Haluamme edelleen toimia alan edelläkävijänä ja tarjota asiakkaillemme uusia kokemuksia, sekä pyrimme siskoni kanssa olemaan vielä askeleen innovatiivisempia. Hunajainen SAM tarjoaa nettisivuillaan kuluttajille hunajareseptejä, jotka on tehty ammattikoulujen ja -kokkien kanssa. Koivulehto ei paljasta tulevista tuoteuutuuksista vielä paljoa.

Käännä lehti. Rentoudu hetkeksi. 946.

292 2

Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää lukuhetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti. Upea aikakauslehti täynnä uusia näkökulmia, ajankohtaisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttuja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, Suomen Yrittäjien jäsenille vain 44 €/vuosi. Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa.

44€

t.fi/

rittaja

Tilaa y

a 09 2 ai soit tilaa t

Hinta ille jäsen n vai

TunTee yriTTäjien juTuT.

si / vuo


arjessa

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

27

Arvonlisäveropäivät 21.5.2013

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Teollisuus

Pirkanmaalla yritys jonka toimialana on erikoistuotteiden maahantuonti, myynti, vuokraus ja huolto. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat 900 m2. Hintapyyntö 750 000 €. SY-22022013-2592

Muovituotteiden valmistus- ja myyntiyritys Turussa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 80 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 220 m2. Hintapyyntö 19 000 €. SY-18022013-2575

Matkapuhelinliike Uudellamaalla. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 95 000 €. SY-01032013-2614 Kalusteliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 800 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat. SY-05032013-2633 Pienkoneiden huolto- ja jälleenmyyntiyritys Keski-Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 350 000 €. SY-08032013-2642 Myydään/myydään osuus moottoripyöräliike Satakunnassa. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 500 m2. SY-13032013-2652 Elintarvikealan erikoisliike Oulussa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat. SY-22032013-2681 Kodin sisustustuotteiden maahantuonti ja tukkukauppa, jolla toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 100 m2. SY-26032013-2686 Sisustusalan erikoisliike Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 134 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-05042013-2709

Ruiskupuristusmuotteja valmistava ja huoltava yritys, tai koneet ja laitteet. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 240 m2. SY-04032013-2619 Kalustetehdas (kiintokalustamisen myyntipisteet ja tehdas) VarsinaisSuomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 3 000 000 €. Työntekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat 2 500 m2. SY-06032013-2636 Tampereen talousalueella toimivan konepajayrityksen osakekanta. Liikevaihto 3 000 000 - 4 000 000 €. SY-11032013-2647 Lukkotehdas Pietarissa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Omat toimitilat 15 977 m2. Hintapyyntö 4 000 000 €. SY-03042013-2704 Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalta. Yhtiö on velaton, ja sen liikevaihto on yli 120 000 euroa. SY-10042013-2728 Metallialan tuote, jonka markkinaalue on Suomi. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 145 000 €. SY-11042013-2732 Metallialan (metallirakenteiden valmistus) yritys Kymenlaaksossa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-12042013-2736

Rakentaminen

Majoitus, ravintola, elintarvike Pitopalvelu Orimattilassa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat n. 400 m2. Hintapyyntö 22 000 €. SY-18022013-2573 Aamiaismajoitusyritys KeskiSuomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 1 000 m2. Hintapyyntö 780 000 €. SY-25022013-2597 Pikaruokaravintola Etelä-Savossa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 125 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-03042013-2702 Anniskeluravintola Oulussa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 241 m2 + terassi 40 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-08042013-2715

Muut toimialat Ohjelmapalvelu- ja elämystuotantoyritys Levillä. Omat toimitilat n. 800 m2. Hintapyyntö 370 000 €. SY-15022013-2569 Mainostoimisto/kuvatulostamo/ liikelahjasilkkipaino Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat n. 600 m2. SY-20032013-2672 Kannattava erikoiskaupan ja keittiökalustevalmistuksen liiketoiminta. Liikevaihto yli 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 700 m2. SY-10042013-2729

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme:

Palvelut, liikenne Hautaustoimisto Kalliossa, Helsingissä. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 30 000 €. SY-26022013-2604 Fysioterapiayritys Keski-Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2. Vuokratut toimitilat 140 m2. Hintapyyntö 25 000 €. SY-04032013-2617

Lämmitysjärjestelmiä (esim. lämpöpumput) myyvä ja asentava yritys Etelä-Karjalassa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 70 000 €. SY-21022013-2587 Ilmastointialan yritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Hintapyyntö 250 000 €. SY-05032013-2629

Tilitoimisto Oulussa. Liikevaihto 250 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 146 m2. Hintapyyntö 140 000 €. SY-28032013-2698

Rakennusalan yritys Uudellamaalla. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 470 m2. Hintapyyntö 700 000 €. SY-11032013-2645

Kotisiivousyritys, jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä yli 100. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 1 100 000 €. SY-17042013-2748

Peltisepänliike Etelä-Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 300 m2. SY-09042013-2724

Yrityspörssin ilmoitusehdot osoitteessa www.yritysporssi.fi

K-Extra-kauppa EteläPohjanmaalla ................................ 500 000 Teknistä kauppaa ja raskaskonehuoltoja ...................... 485 000 Urheilutarvikemyymälä ............... 280 000 Ravinto- / luontaistuotteiden tukkutoiminta ...............Varasto + 130 000 Arvostettu rakennusliike.............. 450 000 Polttoaineiden tukkukauppa ....... 530 000 Hotelli-ravintolan toimitilat, liiketoiminta ja kalusto................. 780 000 Elintarvikkeiden jalostusyhtiö ..... 450 000 Pitkään toiminut lukko- ja avainpalveluliike........................... 300 000 Muotivaateliike ............................... 90 000 Siivouspalveluja tarjoavan yrityksen liiketoiminta ..................160 000 Katujen ja piha-aluiden puhtaanapitoon erikoistunut yritys ........ 240 000 Huonekaluliike VarsinaisSuomessa ...................................... 295 000 Siivousalan yritys ......................... 700 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Aamupäivä 9.00 9.30

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset • henkilöstökulujen vähennykset • yksityisen kulutuksen huomioiminen • edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua? • verottoman liiketoiminnan vaikutus

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa • myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta? • kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille • VH:n ohjeen täsmentynyt tulkinta

Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen • vähennysten oikea-aikainen tekeminen • myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla

Täsmentyneet arvonlisäverotuksen laskumerkintävaatimukset • pakolliset laskumerkintävaatimukset • lisäykset vuoden 2013 alussa • kevennetyt laskumerkintävaatimukset – korotettu alaraja 1.1.2013 alkaen 12.30 Lounas 13.15 Koulutus päättyy Aamupäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Aamukahvi ja lounas sisältyvät hintaan.

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä Iltapäivä 12.15 Ilmoittautuminen 12.30 Lounas

Osallistu koko päivään – yhteishinta!

13.15 Tavaran yhteisökaupan arvonlisäverotus • tavaran yhteisökaupan pääperiaatteet • yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset • verolliset yhteisöhankinnat 14.15 Kahvi 14.45 EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus • EU:n ulkopuolisen tavarakaupan pääperiaatteet • tavaran myynti EU:n ulkopuolelle – vientikauppa • tavarahankinnat EU:n ulkopuolelta – maahantuontitoiminta

Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus • rajat ylittävän palvelukaupan pääperiaatteet • palvelujen myyntimaasäännökset elinkeinonharjoittajien välillä • milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? • ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus – raportointivelvoitteet kausiveroilmoituksella 16.15 Koulutus päättyy Iltapäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Lounas ja kahvi ja sisältyvät hintaan. Aamu- ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 € (+ alv), normaalihinta 449 € (+ alv)

Ilmoittautuminen viimeistään 13.5.

www.yrittajat.fi/alv2013, p. 09 2292 2994, koulutus@yrittajat.fi

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan henkilöstöpalveluyrityksen liiketoiminta. Omat tai vuokratut tilat. Hintapyyntö 100 000 €. SY-03042013-2703

Arvonlisäveropäivä

Seminaarin kouluttaja: arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy

Ostetaan yritys/osakkuus. Laadukasta, skaalautuvaa toimintaa? Ei ravintola, ei kiinteistöjä. Hintapyyntö max 200 000 €. SY-12032013-2649

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 23.5.2013

Peruutus: 13.5. jälkeen tehdystä peruutuksesta perimme 60 € (+ alv). Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme päivää ennen koulutuksen alkua, peritään koko osallistumismaksu.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi


28

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

TALOUS

Kaarle kiipeää eteenpäin Jarkko virtanen

Suomessa joukkorahoituksen käyttö on lähtökuopissa. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

P

ystysuora juoksumatto. Etenkin kuntoilijoille, sanoo ClimbStation-laitteen kehittänyt Kaarle Vanamo. Tätä vekotinta Vanamo kiertää nyt kauppaamassa messuilla pitkin maailmaa, huhtikuustakin pari viikkoa vierähti Keski-Euroopassa. – Ranskan Millaussa Boulder-kiipeilyn MM-kisoissa moni kiipeilijä kiinnostui laitteesta. He ovat kuitenkin liian pieni kohderyhmä. Konetta pitää siis saada kaupaksi esimerkiksi kuntosaleille. Markkinointiponnisteluja varten Vanamo hankki yhtiölleen hiljattain pääomaa joukkorahoituksella. Verkossa toimivan Invesdor-palvelun kautta löytyi 46 sijoittajaa, jotka hankkivat yhtiön osakkeita 64 000 eurolla. Tulos yllätti Vanamon. – Olin ajatellut, että saan tällä lähinnä tuotetta tunnetummaksi. Vanamolle mahdollisuus kerätä pääomaa joukkorahoituksella tuli tutuksi viime syksynä, kun Inves-

Suomessa ei ole liikaa paikkoja, joista pienet yritykset voivat hankkia rahoitusta. Kaarle Vanamo

dorin perustaja Lasse Mäkelä otti häneen yhteyttä. Vanamo tarvitsi rahaa, Mäkelä asiakkaan. Kiipeilylaiteyrittäjä päätti kokeilla joukkorahoitusta, sillä hankkeeseen ei sisältynyt riskejä – jos firma ei kiinnostaisi sijoittajia, kuluja operaatiosta kertyisi nolla euroa. Vanamolla oli myös mietinnässä rahoituksen hakeminen Tekesiltä tai Ely-keskukselta. Tätä varten omistajien olisi pitänyt antaa yritykselle lisää pääomaa, eikä siihen löytynyt halukkuutta. – Suomessa ei ole liikaa paikkoja, joista pienet kasvuvaiheessa olevat yritykset voivat hankkia rahoitusta, Vanamo toteaa.

Helppo tuote auttaa. Kun päätös joukkorahoituksen kokeilusta oli yrityksessä tehty, ryhtyivät Vanamo ja Invesdorin väki sorvaamaan myyntipuhetta verkkopalveluun. ClimbStation-kiipeiluseinän ympärille sellainen oli helppo rakentaa, sillä tuote on konkreettinen ja jo markkinoilla. Tavoitteeksi asetettiin 90 000 euron kerääminen, ja osakeannin toteutumisrajaksi 50 000 euroa. – Joukkorahoitus sopi parhaiten yrityksille, joiden liiketoimintaidea on helppo ymmärtää. Pitää pystyä kertomaan, mistä raha tulee, sanoo Mäkelä. Kun yritys ryhtyy keräämään verkkopalvelussa joukkorahoitusta, se tekee samalla markkinointityötä. Näkyvyys voi auttaa suuremman pääomasijoittaan löytymisessä – näin on käynyt yhdelle Invesdorin asiakkaalle. Invesdorin perusajatuksena ja ansaintalogiikkana on kuitenkin toimia pörssin kaltaisena kohtaamispaikkana listaamattomille yrityksille. Maailmalla joukkorahoitus kasvaa kovaa vauhtia – Yhdysvalloissa sillä kerätyn rahan arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan viime vuodesta viiteen miljardiin dollariin. Koska Suomessa ala on päässyt vasta alkuun, odottaa Mäkelä rivakampaa kasvua. Toistaiseksi joukkorahoituksella kerätyt summat ovat Suomessa pieniä. Noin vuoden toimineen Invesdorin kokonaispotin suuruus on alle 400 000 euroa. Ihmelääkkeeksi kasvuyritysten pääomapulaan joukkorahoituksesta tuskin toistaiseksi kuitenkaan on, arvioi sijoitusasiantuntija Julianna Borsos. – Suomi on pieni ja pääomaköyhä maa, näillä markkinoilla voi saada kokoon vain murusia Yhdysvaltoihin verrattuna. Kasvunäkymiä alalla varmasti on, kunhan toimijat vakiintuvat ja tulevat tunnetuiksi, Borsos arvioi. Tälle vuodelle hän ei kuitenkaan ryhdy joukkorahoituksen läpimurtoa povaamaan.

keikkaa pukkaa. Kaarle Vanamo käyttää keräämäänsä pääomaa ClimbStation-laitteen markkinointiin. Huhtikuussa yrittäjä kiersi parin viikon ajan Eurooppaa laitetta esitellen.

Mikä joukkorahoitus? • Joukkorahoitus voidaan jakaa neljään alakategoriaan. Rahoitusta voidaan kerätä etumaksuna tuotteesta, puhtaana lahjoituksena, lainana tai osakepohjaisena. • Verkkoalustalla toimivassa osakepohjaisessa palvelussa yritys tarjoaa uusia osakkeitaan sijoittajille. Näin toimii esimerkiksi Invesdor. • Kun anti aloitetaan, asiakasyritys ja palveluntarjoaja sopivat sille alarajan. Kaarle Vanamon yrityksen tapauksessa se oli 50 000 euroa.

Ilman esitevelvollisuutta voi tehdä alle 1,5 miljoonan annin. • Annin ollessa käynnissä sijoittajien rahat talletetaan erilliselle asiakasvaraintilille. Jos annin alarajaan ei päästä, kaikki rahat palautetaan sijoittajille. • Invesdorilla anti kestää enintään 90 päivää ja sen etenemistä voi seurata verkkosivuilla. Jos annin tavoite täyttyy aiemmin, se voidaan sulkea.

• Rahoitusta hankkiva yritys maksaa Invesdorille vain toteutuneesta annista. Hinta on viisi prosenttia kerätystä summasta. Sijoittaja maksaa hallintokuluja 2,4 prosenttia sijoituksestaan. Molempiin kuluihin lisätään arvonlisävero. • Invesdor tarjoaa vain kohtaamisalustan. Annin paperityöt ovat sen toteuttavan yrityksen vastuulla. • Osakapohjaista joukkorahoitusta Suomessa tarjoaa myös Venture Bonsai.


29

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

400 000 000 Kypros aikoo tienata 400 miljoonaa euroa myymällä kymmenen tonnia kultavarantoaan.

Lisätienestistä se lähti

>

Ruokatunnilla luetusta lehti-ilmoituksesta se alkoi. Kaarle Vanamo selaili 2000-luvun vaihteessa ulkomaista lehteä, jossa esiteltiin peräkärryllä siirrettävää kiipeilytornia. Vanamo ajatteli, että suomalaisilla kesäfestivaaleilla laitteella voisi hankkia lisätienestejä. Vielä tuolloin hän oli osatoiminen yrittäjä. – Matkustin sitten Britanniaan tapaamaan laitteen myyjää, jolla oli tornin lisäksi tarjolla myös rullaava seinä. Päädyin tuomaan yhden kappaleen maahan. Tuon laitteen toteutus oli Vanamon mukaan kehno, mutta idea vakuutti miehen. Hän ryhtyi etsimään parempaa rullaavaa kiipeilyseinää, mutta sellaista ei löytynyt. Niinpä hän ryhtyi kehittelemään laitetta itse vuonna 2004. – Onneksi en tiennut tekniikasta mitään, sillä muuten en varmaankaan olisi lähtenyt tähän hankkeeseen, kaupallisen koulutuksen saanut mies naurahtaa. Ensimmäinen prototyyppi ei vastannut vaatimuksia. Kuntosalihenkilökunnan olisi pitänyt valvoa laitteen käyttöä, eikä tämä sovi konseptiin. Työ piti aloittaa käytännössä alusta. Vuonna 2007 Vanamon yritys sai valmiiksi ensimmäisen Climbstationin, joita on tähän mennessä myyty parikymmentä. Laitteen kotimaisuusaste on korkea. Vanamon mukaan Suomessa on helppoa ja verrattain edullista valmistaa korkean teknologian tuotteita. Nyt kuntosalit ja elämyspuistot pitäisi vain saada innostumaan kiipeilyliukuhihnasta. – Hiukan pelkään sitä, että joku suuri toimija nyt kopioisi konseptin. Toisaalta ei heilläkään välttämättä ole kykyä tehdä parempaa laitetta, Vanamo tuumii.

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Suunnitteletko omiStajanvaihdoSta tai yritySkauppaa? Balance Arvo -arvonmääritys antaa selkeän ja perustellun, ulkopuolisen asiantuntijan määrittämän arvion yrityksen osakekannan tai liiketoiminnan käyvästä arvosta. Omistajanvaihdostilanteessa tai yrityskauppaa harkittaessa Balance Arvo palvelee sekä ostajaa että myyjää antamalla selkeän lähtökohdan hinnoitteluun. Balance Consulting on yritysjärjestelijöistä riippumaton arvonmäärittäjä. Arvonmääritys sisältää yritysjohdon haastattelun ja siinä otetaan huomioon tilinpäätösanalyysi, yrityksen liiketoiminta, asiakaskunta, kilpailijat, vahvuudet, riskit, investointitarpeet ja omaisuuserät. Raportti sisältää sekä lisäarvomallin mukaisen, että kassavirtapohjaisen arvonmääritystarkastelun. Kaikki kyselyt ja toimeksiannot käsitellään luottamuksellisesti – jo vuodesta 2003.

Kysy lisätietoja arvonmäärityksestä: Soita: 010 665 2302 tai laita sähköpostia: balance@balanceconsulting.fi Lisätietoja myös osoitteesta www.balanceconsulting.fi/arvo

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.


30

TALOUS

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

Kansa kysyi veroista Yrittäjäsanomat sai yrittäjiltä kymmeniä kysymyksiä hallituksen kehyspäätöksistä. Verotus herättää ylivoimaisesti eniten tunteita.

K:

Kuinkahan suurelle prosentille Suomen yrityksistä yhteisöveron alennuksesta on todellisuudessa hyötyä? Miksi alennuksia saavat vain osakeyhtiöt? Kärsivätkö henkilöyritykset?

Harri Merimaa Yhteisöveron lasku hyödyttää kaikkia osakeyhtiöitä, sillä yritysten talous paranee. Se antaa mahdollisuudet investoida, kasvaa ja menestyä. Suomessa on noin 127 000 osakeyhtiötä, joista reilut 88 000 teki voittoa vuonna 2011. Hallitus halusi tehdä kasvua tukevan veropäätöksen, jossa yhteisöveron laskeminen oli ensisijainen tavoite. Samalla osinkoverotukseen tehtiin niin ikään muutoksia. Henkilö- ja toiminimiyrityksille vastaavaa kevennystä ei ole tässä yhteydessä tulossa. Suomen Yrittäjät on ottanut tavoitteekseen korjata tämä epäkohta.

K:

V:

K:

Minulle on jäänyt epäselväksi, miten osinkoverotus menee siinä tapauksessa, että osinkoa jaetaan yli kahdeksan prosenttia nettovarallisuudesta? Tällaisia tapauksia on kuitenkin suurin osa maamme yrityksistä. Tiina Pöhö Yrittäjä maksaa näistä osingoista 85 prosentin osuudesta pääomatuloveroa (40 000 euroon asti veroprosentti 30 ja sen ylittävältä osuudelta 32). Kehysriihipäätöksessä luovuttiin

V:

M IKA

S

Onko jatkossa voimassa kaksi eri osinkoverojärjestelmää, toinen 31.12.2013 mennessä syntyneiden voittojen jakoon ja toinen systeemi 1.1.2014 jälkeen syntyneiden voittojen jakoon? Eli jos haluaisi hyödyntää ison nettovarallisuuden omaavissa yrityksissä keventyvää osinkoverotusta, kannattaisi siirtää tilikauden 2013 päättymisajankohtaa ensi vuodelle, jolloin voitot olisivat syntyneet uudistuksen jälkeen.

Kirsi Anttalainen Tilanne riippuu lain voimaantulosäännöksistä. Lähtökohtaisesti verotuksen ratkaisee osingon nostettavissaolopäivä. Lisää tietoa saadaan, kun lainsäädännön valmistelu etenee.

V:

K:

Milloin kehysriihen päätökset astuvat voimaan? Tilikautemme päättyy 30. syyskuuta, joten uusi tilikausi 2014 alkaa 1. lokakuuta 2013. Onko esimerkiksi edustuskulujen totaalinen vähennysoikeus voimassa heti lokakuusta lähtien? Toinen asia koskien sairausloman omavastuuosuuden poistoa kesäloman aikana, koskeeko se lomakautta 2013 vai alkaen 1.1.2014 jälkeen pidettyä lomaa? Eija Svensk

V:

Kehysriihen perusteella säädettävät lait astuvat voimaan 1.1.2014. Todennäköisesti edustuskulut leikkaantuvat tässä tapauksessa myös vuoden 2013 osalta, vaikka tilikausi päättyisikin vuoden 2014 puolella. Tilanne riippuu lain voimaantulosäännöksistä. Lakia sairausloman omavastuuosuuden poistosta aletaan noudattaa 1.10.2013 alkaen. Lopullisesti oikean päivämäärän ratkaisevat eri alojen työehtosopimukset, jotka voivat päättyä myöhemminkin.

K: V:

Miten menee toiminimen verotus ja tulon ottaminen omasta yrityksestä? Onko tulo ns. osinkoa vai kokonaan verotettavaa tuloa ja millä prosenttiluvuilla? Toiminimiyrityksen tuloverotus ei muutu nyt tehtyjen osinkoveropäätösten seurauksena, muuten kuin, että pääomaveroprosentti nousee 32:een pääomatulojen määrän ylittäessä 40 000 euroa. Vain osakeyhtiö voi jakaa osinkoa.

K:

Kunnallisverojen odotettavissa oleva nousu kaatuu yrittäjän maksettavaksi, koska toiminimellä toimiva pienyrittäjä maksaa koko tuloksesta myös kunnallisveroa toisin kuin oy-yrittäjä? Klaus Holttinen

V:

Osakeyhtiö ei maksa kunnallisveroa, mutta yhteisöveron tuotosta osa menee valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Yhteisöveron alennus kom-

Rohkeita ratkaisuja Suomelle – tule mukaan!

M Ä K ELÄIN

A

OL UH

Keskusta järjestää Rohkeutta. Ratkaisuja. Alkion yrittäjyysakatemian 17. – 19. toukokuuta Alkio-opistolla Keski-Suomessa. Akatemia on kaikille yrittäjille ja yritysjohtajille suunnattu avoin koulutustapahtuma. Luvassa on kovatasoista vuoropuhelua uusien työpaikkojen luomisesta ja yrittäjyyden vahvistamisesta. Viikonvaihteen aikana keskustellaan, verkotutaan, vaikutetaan ja viihdytään. Akatemiassa keskustelua herättämässä on tunnettuja taloustieteilijöitä, yrittäjiä, etujärjestövaikuttajia ja poliitikkoja. Omista onnistumisistaan ja myös vaikeista hetkistään on kertomassa useita eri alojen yrittäjiä. Emme unohda myöskään yrittäjän omaa henkistä ja fyysistä jaksamista. Akatemian vetäjänä on Juha Sipilä.

JU

HA

SIPI

J YR

I H Ä KÄ M I E S

O AIN

huojennusalueen ylittävistä ansiotuloosingoista.

Kyllä. Jos nettovarallisuus sallii, yrittäjä voi nostaa osinkoja 150 000 euroon asti siten, että osinkoja verotetaan 25-prosenttisesti. Esimerkiksi huojennusalueella 10 000 euron osingoista yrittäjä maksaa 2 500 euron osalta pääomaveroa 30 prosenttia (tai 32 prosenttia, jos pääomatuloja on yli 40 000 euroa). Yrittäjä maksaa siis veroa 750 euroa (tai 800 euroa). Huojennusalueella yli 150 000 euron osingoista yrittäjä maksaa 85-prosenttisesti pääomaveroa 32 prosenttia.

EN

V:

K:

Listaamattomien yritysten ns. tuottoprosentti laskee kahdeksaan. Tämän tuoton osalta osinko on 25-prosenttisesti veronalaista tuloa. Täytyykö se ymmärtää, että 25 prosenttia verotetaan pääomatulona? Elisa Kuitunen.

Ensimmäisessä yrittäjyysakatemiassa alustajina ovat mm. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, BDO:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä ja Keskustan

I L K K A H E R LI N

puheenjohtaja Juha Sipilä. Viihtymistä ja elinvoimaa tarjoavat Aino Suhola ja Jukka Puotila.

Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan!

NE

JU

N

SS

I JÄ

R V E N TA U S

www.keskusta.fi/yrittajyysakatemia

M AT

N T I VA

HA

ALKION YRITTÄJYYSAKATEMIA ROHKEUTTA. RATKAISUJA.


Talous

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

+

Kehysriihi oli muutakin kuin osinkoveroa

• Kotitalousvähennystä korotetaan 2400 euroon. • Alueellinen kuljetustuki jatkuu aiottua pidempään. • Toisen asteen ammatillisiin koulutuspaikkoihin ja oppisopimuskoulutukseen panostetaan lisää. • Pääomasijoitusmarkkinoita vahvistava ja pk-yritysten kasvua tukeva kasvurahoitusohjelma. • Harmaan talouden kitkemiseen lisäsatsaus. • Arvonlisäveroa ei korotettu.

• Yritysten edustuskulujen vähennys kelpoisuus poistuu. • Yksityisen terveydenhuollon Kela korvausten leikkaus. • Valmisteverojen korotus heikentää kuluttajien ostovoimaa. • Sähköveron korotus. • T&k-kannustimen voimassaolo päättyy luvattua aikaisemmin. • Tuotannollisten investointien korotetut poisto-oikeudet perutaan vuodelta 2015.

YRITTÄJÄ, KIINNOSTAAKO KASVU? Kauppalehden Kasvajat -kiertue 24.4.–29.5. Oletpa sitten kasvaja tai et, yrittäjänä olet tervetullut Kasvajatkiertueemme iltapäivätilaisuuksiin, joita järjestämme kevään aikana viidellä eri paikkakunnalla alkaen 24.4.2013.

Ari Rajala, Kauppalehti Oy

Marko Parkkinen, Seedi Oy

Katso verotuksen esimerkkilaskelmat osoitteesta: http://www.yrittajat.fi/verot2013 pensoidaan kunnille yhteisöveron jakoosuuksia muuttamalla. Keskimääräinen YEL-vakuutettu yrittäjä ottaa kuitenkin noin 75 prosenttia tuloistaan ansiotulona, joka on kunnallisveron alaista tuloa.

K:

Kannattaako nyt muuttaa kommandiittiyhtiö osakeyhtiöksi? Pirjo Pimiä

V:

Se on jokaisen yrityksen kohdalla pohdittava erikseen. Verotus on vain yksi osatekijä yritysmuotoa valittaessa, ja joillekin henkilöyhtiö voi edelleen olla tarkoituksenmukaisempi yritysmuoto.

Kysymyksiin vastasivat veroasiantuntija Laura Kurki ja ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

OHJELMA 15.00

Ovet aukeavat

15.30

Tervetuloa vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi / toimituspäällikkö Jari Saario, Kauppalehti Oma Yritys –toimitus esittäytyy Miten yritys pärjää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ? Marko Parkkinen, moniyrittäjä, tj Seedi Oy Kannattava kasvu yritystoiminnan elinehto Ari Rajala, analyytikko, Kauppalehti Oy

14.5. vanhalla ylioppilastalolla.

KOHTAA. IDEOI. KYSY. www.yritystastadiin.fi yritystastadiin @yritystastadiin & #ys2013

pääyhteistyökumppanit

31

Paikallisten yrittäjien paneeli sekä paikallisen kasvuyrittäjän palkitseminen 19.00

7.5. 15.5.

Tilaisuus päättyy

JYVÄSKYLÄ TAMPERE

22.5. 29.5.

TURKU HELSINKI

Katso paikkakuntakohtaiset ohjelmat ja ilmoittaudu: www.kauppalehti.fi/kasvajat Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen ko. tilaisuutta. Tilaisuus on maksuton. Paikkoja on rajoitetusti.

Yhteistyössä kasvuyrittäjyyden puolesta:


32

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

vapaalla Tuomio

juha tanhua

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Vappu. Kohta on taas se päivä, kun jokainen kynnelle kykenevä teekkari kuvittelee olevansa hauska.

Apua opeille. Opettajat pistävät oppilaat kuriin. Jatkossa jokainen kiukuttelija saa käsiinsä Pekka Himasen tulevaisuuskirjan, joka lamauttaa kovimmatkin pullikoijat.

Paluu tulevaisuuteen.

Iranilainen tiedemies sanoo keksineensä aikakoneen. Pieni kurkistus sadan vuoden päähän paljastaa, kuinka syväjäädytetty Maria G. hehkuttaa sote-työryhmän pääsevän tosissaan töihin.

Putinin kansio. Poliisin salaiset kansiot vuotavat kuin Talvivaaran altaat. Talvivaarassa sentään tehdään tosissaan töitä vuodon tukkimiseksi.

6

kysymystä

Anssi Rantasalo

Kuinka monta formulakilpailua kalenterissasi on? 1

Kemppi tekee yhteistyötä Williamsin ja Valtteri Bottaksen kanssa. Olit Australiassa formulakauden avausviikonloppuna. Montako formulareissua aiot tehdä?

Tietysti pakoputkistosta löytyy haasteellista teräshitsausta, sillä pakoputkiston lämpötilat ovat aika hurjat. Lisäksi autoissa on järjestelmiä, joissa on ohuita titaaniputkia, joiden hitsaaminen on teknisesti vaativaa.

En tiedä vielä tarkasti, kaksi tai kolme. Aloitimme Australiasta, koska kutsuimme sinne myös asiakkaita paikalle. Lisäksi ohjelmassa on ehkä Singapore ja yksi kilpailu Euroopassa riippuen siitä, mihin markkinaan päädymme satsaamaan.

4

2

Harrastatko moottoriurheilua?

Epistä. Paavo Arhinmäki pitää

kehyspäätöstä epäoikeudenmukaisena, vaikka hän ei vieläkään tiedä, mitä on oikein päätetty.

Pohjois-Korea. Kaikkihan tietävät Kim Jong-Unin hermostuneen maailmalle. Mutta kuka tietää, että oikeasti diktaattoria närästää, kun hänen kävelytyylinsä on kopioitu Gangnam Stylen musiikkivideolle.

Olen moottoriurheilun suhteen penkkiurheilija, toki olen karting-autoa ajanut. Formulakuviot kyllä kiinnostavat. Kemppi oli jo parikymmentä vuotta sitten ensimmäisen kerran tekemisissä formuloiden kanssa, meillä oli Jordan-tallin kanssa yhteistyötä. Lähinnä mielenkiinto on herännyt bisneksen kautta. Williams järjestää partnerpäiviä, joissa jotkut brittiasiakkaamme pääsivät viime kaudella formulan kyytiin. En ollut paikalla, mutta ehkä mahdollisuus osuus joskus kohdalle.

3

Miten hitsaaminen ja formulat liittyvät yhteen?

Formula 1 -autossa on vahvasti hitsausapplikaatioita mukana, vaikka sitä ei ensi silmäyksellä kuvittelisi. Jäljellä olevat hitsaukset ovat varsin vaativia, esimerkiksi öljynjäähdyttimiin tehdään alumiinista erikoisprofiileja.

Mistä formulakisan sponsorialueella puhutaan?

Ensimmäisessä kisassa iso juttu olivat tallien väliset voimasuhteet, ja eiköhän siellä nyt puhuta paljon Kimi Räikkösestä. Hän on kovassa vauhdissa ja se on hieno juttu, sillä se tuo suomalaisittain lisää mielenkiintoa formulakuvioihin.

5

Löytyikö jo Australiassa uusia kontakteja?

Ilman muuta, olimme tietysti tekemisissä Williamsin muiden yhteistyökumppanien kanssa. Suoraa bisnesintressiä ei välttämättä heti löydy, siellä on niin monenlaisia yrityksiä paikalla, ja mielenkiinto kohdistuu totta kai omiin asiakkaisiin, joita on kutsuttu paikalle. Mutta yllättäviä yhteyksiä voi löytyä suomalaistenkin kesken, joskus on mentävä merta edemmäs kalaan. Mahdollisuuksia on paljon.

6

Millaista kautta odotat Bottakselta ja Williamsilta?

Valtteri selvisi ensimmäisessä kisassa aika-ajoista jatkoon ja voitti kisassa tallitoverinsa. Meillä ei ole virallisia tavoitteita, mutta

”Yllättäviä yhteyksiä voi löytyä suomalaistenkin kesken.”

Kuka? Anssi Rantasalo

ikä: 45. Työ: Olen toiminut Kempin toimitusjohtajana kymmenen vuoden ajan. Aloitin yrityksessä kansainvälisen myynnin puolella 1993. Perhe: Vaimo ja kaksi poikaa. Unelma: Olla paikalla, kun Valtteri voittaa ensimmäisen F1 -mestaruuden.

toivomme tallin pääsevän omiin tavoitteisiinsa eli petraavan viime kaudesta. Valtteri toivoo ajavansa ehjän kauden ja pääsevänsä pisteille. Ihmeitä ei odoteta, harva maailmanmestari on ensimmäisellä kaudella pystynyt yltiöpäisiin suorituksiin.


33

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Mitä ihmettä? Seiskan, jota kukaan

ei nytkään virallisesti lue, levikki on vuonna 2020 alle 50 000 kappaletta. Talouselämä

7.

Suomalainen työtunti yksityisellä sektorilla on EU:n seitsemänneksi kallein, laskee Saksan tilastoviranomainen Destatis. Ykkössijan vie Ruotsi.

Tapahtumia

Baanalla

Bisnestykitystä Katajanokalla Jäälle mars. Pilkkijät suuntaavat Lestijärvelle mittelemään Yrittäjien SM-pilkin merkeissä 6. huhtikuuta. Erinomaisissa olosuhteissa käytyyn kilpailuun osallistui reilut 30 pilkkijää. Voiton vei Jorma Åvist Röörin LVI-palvelusta Haapajärveltä. (Kuva: Niina Tiala)

Helsingin Katajanokalla Marina Congress Centerissä järjestetään 23. toukokuuta Business Summit, jota seuraa Pecha Kucha -iltaosuus. Huippuseminaarin järjestäjien joukossa ovat Helsingin ja Espoon Yrittäjät. Seminaari kokoaa yhteen kattavan joukon yrittäjiä ja liike-elämän päättäjiä oppimaan ja verkostoitumaan. Konseptin mukaisesti Business Summitis-

sa lavalla ei nähdä konsultteja, vaan menestyksekkään uran rakentaneita yrittäjiä. Business Summitin puhujia ovat Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, St1 Groupin perustaja Mika Anttonen, DealDash-yrittäjä William Wolfram ja muotibloggaajana yrittäjän uran aloittanut ruotsalainen Isabella Löwengrip.

Turussa shoppaillaan Putiikkiviikoilla Turussa vietetään 2.–11. toukokuuta Putiikkiviikkoja, joiden tarkoituksena on elävöittää kaupungin keskustaa ja nostaa esille siellä toimivia erikoisliikkeitä

Latu odottaa. Yrittäjien hiihdon SM-kisat käytiin Iin Illinsaaressa 23. maaliskuuta. Kuvassa on meneillään yritysten välisen sprinttiviestin ensimmäinen osuus. Hiihtosarjojen lisäksi miteltiin mononheitossa. (Kuva: Ismo Piri)

ja palveluntarjoajia. Kampanjan tunnuksena on liikkeissä oranssi pallo. Mukana menossa on kymmeniä yrityksiä. Lisätietoa osoitteesta putiikkiviikot.fi.

Kymen Yrittäjät menee inttiin Kymen Yrittäjät järjestää yhteistyössä puolustusvoimien kanssa yhteistoimintapäivän 14. toukokuuta Utin jääkärirykmentissä. Tilaisuuden tarkoituksena on edelleen kehittää puolustusvoimien ja yrittäjien välistä yhteistyötä, vaihtaa ajankohtaista tietoa alueellisista muutoksista ja näkymistä, keskustella

asiantuntijaesitysten pohjalta johtamisvalmiuksista ja niiden kehittämisestä. Lisäksi tapahtumassa ylläpidetään yhteistoimintavalmiuksia ja työhyvinvointia liikunnallisten harjoitusten merkeissä. Kymenlaaksossa puolustusvoimat on merkittävä toimija sekä alueen organisaatioiden ja yritysten yhteistyökumppani.

Opintopiirissä. Parhaan oppimisen opinkierroksella 22. maaliskuuta Jyväskylässä aiheena oli onnellisuus. Keskuskauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa todettiin, että onnellinen työntekijä tekee onnellisen asiakkaan. (Kuva: Jaana Seppälä)

Palkittu: Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät järjestivät verkostoitumisbileet 21. maaliskuuta. Tapahtumassa julkistettiin, että vuoden 2013 helsinkiläinen nuori yrittäjä on Niina Kuhta. (Kuva: Jaana Tihtonen)

Yrittäjät kohtaavat Vanhalla Ylioppilastalolla

H

elsingin Yrittäjät järjestävää Yritystä Stadiin! -tapahtuman jo seitsemättä kertaa. Kyseessä on Suomen suurin yksipäiväinen verkostoitumis- ja koulutustapahtuma, jonne suuntaavat joukolla yrittäjät ja yrittäjyyttä harkitsevat. Tarkoituksena on kohdata mahdollisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Tapahtuma alkaa kello 11.00 ja kestää seitsemään asti illalla, jonka jälkeen voi heittää vapaalle musiikin tai jääkiekon merkeissä. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu osoitteesta yritystastadiin.fi.

Milloin: 14. toukokuuta Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä Mukana myös: Luovuudesta ja innovaatioista innostunut Alf Rehn

YRITTÄJÄT SM 2013

Yrittäjien SM-golf Pickala golfissa

9.-10.8.2013 Osoite Golfkuja 5, 02580 Siuntio Lähdöt (yhteislähtönä) 9.8. klo 12.00 ja 10.8. klo 9.00 Kenttä Park ja Seaside Sarjat Henkilökohtaiset sarjat 18 + 18 reikää

Miehet - HCP 0-18,0 Tasoituksellinen lyöntipeli - HCP 18,1- 36,0 Pistebogey - Scratch Naiset - HCP 0- 36,0 Pistebogey - Scratch Miehet ja naiset Pisin drive ja lähimmäksi lippua molempina päivinä sekä muita erikoiskilpailuja. Harjoituskierros 8.8. 40 €. Varaa aika klubilta.

Joukkuekilpailu 18 reikää 1. kilpailupäivänä Alueiden välinen joukkuekilpailu, kolmihenkisin joukkuein, kultakin alueelta enintään kaksi joukkuetta, vapaavalintaisesti kilpasarjoista. Osallistumisoikeus Kilpailu on avoin kaikille yrittäjäjärjestömme jäsenille. Osallistujamäärä Kilpailuun mahtuu n. 100 pelaajaa ja kilpailu täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksu 145 € Maksuun sisältyy greenfeet, kärryt, tulospalvelu, aamukahvit, lounas lauantaina ja perjantain Iltajuhlan illallinen. Pelin jälkeen sauna pyyhkeineen sekä sponsorien lahjoittamia tuotteita. Ilmoittautuminen Viimeistään 19.7.2013 mennessä Pickala golfin toimistoon: caddie.master@pickalagolf.fi tai puh. 09 2219 0844. Pelimaksun tulee olla maksettu 19.7. mennessä. Maksamaan pääset osoitteessa https://holvi.com/shop/SMYrittajagolf2013/ Majoitus Hotelli Rantasipissä, Siuntion Kylpylässä to-la 89€/yö/2hh/1-2 hlöä, lisävuorokausi hotellissa la-su 70€/yö/2hh/1-2 hlöä. Varaukset numerosta (09) 2606 060. Huom. Kylpylässä erilaisia hoitoja erikoishintaan.

TERVETULOA KISAAMAAN YRITTÄJIEN GOLFIN SUOMEN MESTARUUDESTA. Lisätietoja: risto.moll@gmail.com Kenttäkartta ja väyläkuvaukset osoitteesta www.golfpiste.com/pickalagolf/kentat/


34

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

VIDEOTUOTANTOA

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT

VIDEOTUOTANTOA YRITYKSILLE (UUSIMAA/E-SUOMI)

Kala Productions Oy Kaarle Lahdenpää 040 - 5518733 www.kalaproductions.fi

VUOKRATYÖTÄ Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään! www.consista.fi www.paritilit.fi Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070 Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

Vuokratyö on joustava ja kustannustehokas tapa rekrytoida osaavaa työvoimaa.

Taloushallinnon, myynnin- ja markkinoinnin ammattilainen valmiina yrityksenne palvelukseen. Erityistuntemus rakentamisen, tietotekniikan, logistiikan ja kaupan aloilta. Soita ja sovi tapaaminen

Markkinointi Atu Ky

Arto Tuunainen, puh. 040 - 5121 650 arto.tuunainen@aina.net

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

TULOSTINTARVIKKEITA


35

4/2013  •  YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Det är vänsterinriktad politik om företagen som ett resultat av den sysselsätter fler och investerar mer. Vänsterförbundets ordförande och kulturminister Paavo Arhinmäki.

Det blev avslag Regionförvaltningsverket ratade Pekka Ollilas användning av en fastighet som åldringshem. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

P

ukkila får inget nytt åldringshem. Det bestämde myndigheterna i början april, när företagaren Pekka Ollilas fastighet återigen fick korgen av Regionförvaltningsverket. Det första avslaget kom på sensommaren 2012. Yrittäjäsanomat berättade om fallet i nummer 10/2012. Företagaren är irriterad över den onödiga ruljangsen med ytterligare förklaringar som pågick i åtta månader. Allt utredningsarbete var sist och slutligen förgäves, eftersom beviljandet av tillståndet föll på duschutrymmena. Alla rum skulle ha behövt ha en egen dusch. I Ollilas fastighet finns det inte en dusch i de flesta av rummen, men ett allmänt duschutrymme finns precis intill boningsrummen. – Nog känns det här som trakasserier, summerar Ollila känslorna.

Ollila köpte fastigheten som tidigare har fungerat som ett kommunalt åldringshem för ett år sedan. Den grundläggande renoveringen av byggnaden från 1950-talet har slukat en halv miljon och 50 000 euro i hyresinkomster har gått förlorade. Ett slöseri med tid för både Ollila och de företagare som ville starta en åldringshemsverksamhet i byggnaden. På Regionförvaltningsverket i Södra Finland säger man att ändringar av byggnaden krävs. Boningsrummen måste förstoras och tvättrum och toaletter med invalidmått måste byggas i dem. Det måste även bli lättare att röra sig med rollator och rullstol. – Tidigare uppfyllde byggnaden inte kriterierna för en god åldringsvård och man har inte genomfört en sanering som uppfyller kraven, säger ledande överinspektör Marja Kaasalainen. Pukkilas kommundirektör Juha Myyryläinen beklagar situationen. Kommunen behöver företagare och ett nytt åldringshem hade gett åldringarna i kommunen fler alternativ. – Måste man verkligen i så hög utsträckning se på saker ur ekonomisk synvinkel, utan flexibilitet? Varför kan man inte erbjuda alternativ i en samhällelig riktning när

13 154 YS 10/2012

efterfrågan växer, så länge man inte kompromissar med kvaliteten på servicen? frågar Myyryläinen. Nu funderar Ollila på ett nytt användningsändamål för den 1 300 kvadratmeter stora byggnaden. Det är inte praktiskt möjligt att bygga de duschutrymmen som krävs i varje rum, och motståndet från

myndigheterna känns för starkt för att föra saken vidare. Sett till utrymmena i byggnaden skulle den kunna fungera som ett vårdhem för ungdomar med problem, funderar Ollila. Kommundirektör Myyryläinen hoppas att byggnaden som ligger centralt mitt i kyrkbyn inte lämnar att stå tom.

Ett säkert vårtecken – bluffakturorna

F

öretagarna i Finlands landsomfattande rådgivningstjänst har under de senaste veckorna fått hundratals samtal från oroliga företagare. Företagarna klagar främst på betalningspåminnelser som skickats

från KTC Finland. De påstådda fordringarnas ursprungliga borgenär 02100 Numeropalvelu/Alession Investing Oy har överfört fordringarna med alla rättigheter till KTC Finland, som har börjat driva in dem. Företagarna har ansett att fordringarna är obefogade, till exem-

PARHAAT PALVELUT pel på grund av att man aldrig har beställt tjänsten som betalningspåminnelsen gäller. De äldsta fordringarna förföll ursprungligen redan år 2005. En fordring preskriberas efter tre år, om inte preskriberingen dessförinnan avbryts till exempel genom en betalningspåminnelse. Man behöver inte betala obefogade eller preskriberade fordringar. Det är bra att även anmäla agerande som strider mot god indrivningssed till Regionförvaltningsverket i Södra Finland. Man kan skicka e-post till verket på adressen kirjaamo.etela@avi.fi. Det andra pengafiskeriet gäller Suomen Yritysrekisterikeskus.

Bakom tjänsten står företaget Suomen Verkkomedia Oy. Bluffakturor har skickats till företagarna utan att de på något sätt har varit i kontakt med företaget innan räkningen skickats. Dessutom har fakturorna skickats i ett kuvert från Intrum Justitia. På Intrum har man dock sagt att de inte har något att göra med företaget i fråga. Företagaren ska göra en brottsanmälan till polisen och inte under några som helst omständigheter betala den obefogade fakturan. Dessutom bör företagaren skicka e-post till den som har skickat fakturan och meddela att fakturan är obefogad.

Företagarkvinnornas medborgarinitiativ för en utjämning av kostnaderna för föräldraskap har fått över 13 000 underskrifter. Enligt Företagarkvinnorna är det största problemet att det är mammornas arbetsgivare som måste stå för bebisräkningen. Det här leder i sin tur till att kvinnorna fastnar i korttidsjobb. Initiativet måste stödas av 50 000 underskrifter för att riksdagen ska ta ställning till lagmotionen. Utöver Företagarkvinnorna stöds medborgarinitiativet av bland andra Företagarna i Finland, Akavas Specialorganisationer, Sairaanhoitajayrittäjät och Barnfamiljernas Intresseorganisation.

Bollandet fortsätter: Vem tar Talousapulyran?

Tjänsten Talousapu som ger råd åt företagare som hamnat i skuldsvårigheter hotas Talousapu fungerar med tidsbegränsad finansiering, som har förlängts på årsbasis. Den aktuella finansieringen löper ut i slutet av året och tjänsten hotas nu av nedläggning. Det finns dock ett behov av tjänsten, eftersom allt fler företag har fått betalningssvårigheter under de senaste åren. Det här framgår av Talousapus statistik. Närmare 2 000 personer kontaktade rådgivningstjänsten förra året och takten har bara ökat: under början av 2013 inkom 700 kontaktförfrågningar. Nästan 27 000 personer besökte dessutom Talousapus webbplats förra året. Talousapu är den enda med offentliga medel finansierade aktören som hjälper företagare med skuldsvårigheter. Enligt SMI-stiftelsen som står bakom tjänsten finns det ett tydligt och permanent behov av den. — Den mest logiska lösningen skulle vara löpande finansiering som en del av arbets- och näringsministeriets andra system för företagstjänster, säger forsknings- och utvecklingschef Jari Leskinen.


36

YRITTÄJÄSANOMAT  • 4/2013

turussa tavataan!

nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma 17.–19.5.2013 turussa GeTTogether-tapahtumaviikonloppu on huippuluokan verkostoi-

Poimintoja ohjelmasta

tumisfoorumi uuden sukupolven yrittäjille. Kohtaaminen kokoaa

• Perjantai-iltana tapaamme ja verkostoidumme vapaasti upeassa

yhteen kerran vuodessa nuoret vaikuttajat ja yrittäjyyden huippuasiantuntijat! Yrittäjät, jäsenet ja yrittäjyydestä kiinnostuneet,

Liedon Vanhalinnan ympäristössä. • Lauantain huippuseminaarissa mukana mm.

kaikki koolla. Puolisot ja lapset ovat myös lämpimästi tervetulleita

Signmark, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja Rami Aarikka,

tapahtumaan. Tervetuloa Turkuun! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

www.gettogether.fi

• Lauantai-ilta huipentuu Tulevaisuuden tekijät -gaalaan, jossa palkitaan vuoden aikana ansioituneita nuoria yrittäjiä ja yrittäjyyttä ansiokkaasti eteenpäin vieneitä toimijoita.

Yhteistyössä:

- kassa

Yrittäjäsanomat 4/2013  

yrittäjäsanomat 4/2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you