13
N:o 4 • Huhtikuu 2011
Haastattelu:
Varo vaaraa, opetetaan lapsille. Muista ohjenuora myös yrittämisessä, opastaa johtaja Risto Karhunen Finanssialan Keskusliitosta.
Riski on otettava – huomioon ••Hieman huolellisempi, paljon turvallisempi. Onhan se myös sinun tunnuslauseesi?
Lotta Tammelin, teksti Katja Lösönen, kuva
Y
ritysturvallisuudesta ja yrityksen toimintavalmiuden turvaamisesta puhutaan paljon. Aihe on laaja ja pitää sisällään monta epävarmuustekijää. Yrityksen toimintaa voi uhata esimerkiksi tulipalo, tulva, tietomurto tai rikosriski – ja lista sen kun jatkuu. Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunta ja turvallisuus -toiminnon johtaja Risto Karhunen nostaa kuitenkin päällimmäisenä esiin riskin, joka saattaa usein unohtua – yrittäjän oma terveys ja turvallisuus. – Missä kunnossa yrittäjän oma turva on? Hänen terveytensä, fyysinen kuntonsa tai työkykynsä. Ovatko vakuutukset tai eläkeasiat kunnossa? Mehän tiedämme, että näissä asioissa on paljon petrattavaa. Itse kullekin yrittäjälle pitkät työpäivät ja lyhyet lomat saattavat olla tuttuja. Karhusta asia huolettaa. – Ei ihminen kone ole, hän muistuttaa. – Jonain päivänä voidaan olla tilanteessa, että yritys pyörisi muuten, mutta missäs se yrittäjä on, hän muistuttaa.
Siivoa yritys turvallisemmaksi! Yrittäjän oman turvallisuuden lisäksi yrityksessä täytyy tietenkin huolehtia myös työntekijöiden työturvallisuudesta. – Pääosin nämä asiat ovat Suomessa hyvässä kunnossa. Meillä on turvallista työskennellä ja työtapaturmien määrä on saatu kokolailla pidettyä aisoissa. Ihannetilaan, jossa mitään ei koskaan tapahtuisi, ei päästä ikinä. Meissä kaikissa asuu melkoinen riskinottaja, Karhunen painottaa. Eräs hyvin yksinkertaiselta kuulostava keino vaikuttaa yrityksen turvallisuuteen on siisteys. – Siisteys, kunnossapito ja huolto, Risto Karhunen luettelee. Huoltotoimissakin tosin kyllä omat riskinsä, hän lisää. – Erityisesti suurteollisuudessa riskialtista aikaa ovat vuosihuollot. Lyhyessä ajassa yritetään tehdä paljon asioita, ja huoltotoimenpiteitä tekevät ihmiset, jotka eivät normaalisti tuotantotiloissa ole. Silloin on sattunut vakavia isoja Risto Karhunen vahinkoja. Aikataulut ovat ilmeisesti liian kireitä, Karhunen epäilee.
Pääosin nämä asiat ovat Suomessa hyvässä kunnossa. Meillä on turvallista työskennellä, ja työtapaturmien määrä on saatu kokolailla pidettyä aisoissa. Ihannetilaan, jossa mitään ei koskaan tapahtuisi, ei päästä ikinä.
Lämpökamera ja pelastussuunnitelma. Tänä päivä-
nä on olemassa hyviä ja suhteellisen edullisia työkaluja, joilla voidaan vaikuttaa yrityksen kokonaisturvallisuuteen, Risto Karhunen kertoo. – Esimerkiksi lämpökamerat. Erittäin käyttökelpoinen työkalu tarkistaa sähkölaitteet. Lämpökamera kertoo, onko jossain vaikkapa ylikuumenemista. Sillä voidaan tarkastaa myös koneita. Lämpökameroita käytetään Karhusen mukaan paljon suurteollisuudessa. Sitä, käytetäänkö niitä myös pk-yrityksissä, hän ei tiedä. – Voitaisiin kuitenkin käyttää. Ne ovat tulleet paljon halvemmiksi ja pienemmiksi. Tämänlaisia palveluitahan voi tietenkin myös ostaa. Risto Karhusen mukaan pelastussuunnitelman tekeminen on myös hyvä konsti punnita yrityksen riskejä ja niihin varautumista.. – Pelastussuunnitelman tekeminen on lakisääteinen velvollisuus.
Riippuu, mistä roikkuu. Yritystoiminnan häiriöttömyydestä puhuttaessa on myös hyvä ottaa huomioon yrityksen riippuvuusriskit esimerkiksi muista toimijoista, tavarantoimittajista ja palveluntarjoajista. – Nykyisessä toimiympäristössä nämä riskit ymmärrettävästikin korostuvat. Koska pk-yritysten kirjo on niin laaja, ettei ole mitään patenttiratkaisua, mitä kaikkien tulisi tehdä. Riskiarviointi on kuitenkin syytä tehdä. Miettiä, mitä kaikkea oman yrityksen keskeytysriski voisi pitää sisällään. Risto Karhunen painottaa, että riskien hallintatoimia on useita, niin strategisia kuin toiminnallisiakin. – Eräs hallintatoimi on tietenkin vakuuttaminen, esimerkiksi keskeytysvakuutus. Mutta korostan, että se on vain yksi tapa, muitakin on. – Erittäin hyvä, käyttökelpoinen ja ilmainen työkalu riskien hallintaan on www.pk-rh.com-verkko-osoitteesta löytyvä palvelu. Se on VTT:n ja sen sidosryhmien tuottama palvelu, josta löytyy mitä erinäisimpiin riskeihin arviointi- ja hallintatyökaluja. Suosittelen sitä, Karhunen summaa. Totaalituhosta on vaikea selvitä. Yhdysvalloissa on tutkittu, että viidestä totaalituhon, esimerkiksi tulipalon, kohdanneesta yrityksestä kolme menee nurin lopullisesti. – Ja lopuista kahdestakin selviytyminen jatkoon, on vähän niin ja näin, johtaja Risto Karhunen sanoo. Suomessa tapahtuu yli 8 000 rakennuspaloa vuodessa, kaikkiaan paloja on vuodessa 16 000 kappaletta. Suurpaloja (palo, josta aiheutuu yli 200 000 euron vahingot) on vuodessa noin 100 –200 kappaletta. – Nämä suurpalot saattavat kuitenkin aiheuttaa koko vuoden vahinkomenoista noin 40 – 80 prosenttia. Pieni määrä paloja siis aiheuttaa suuren määrän vahinkomenoa. Jos nämä saadaan hallitaan, sillä on merkitystä myös yritysturvallisuuteen. Palontorjuntaan on myös lukuisia keinoja. – Kaikki vanhat hyvät keinot: paloilmoittimet, alkusammutus, automaattinen sammutusjärjestelmä, sprinklerit yms., Karhunen luettelee. Kansainvälisesti vertaillen tulipalotilanne on kuitenkin Suomessa hyvä, parempi kuin muissa pohjoismaissa. – Meillä vakuutusalan vahinkomeno on suunnilleen kolmannes siitä, mitä se on esimerkiksi Norjassa. Suomessa erityisesti suuryritykset ovat panostaneet näihin asioihin, sillä niillä ei ole varaa pudota toimitusketjusta tulipalon vuoksi, Risto Karhunen summaa. Varmuudella vai tuurilla? Pessimistinä voisi ajatella, ettei pk-yrityksissä ole juurikaan aikaa pohdiskella yritystä uhkaavia riskejä. Karhusen mukaan yrityksissä onkin suuria eroja riskienhallinnassa: toiset panostavat, toiset eivät. – Tiedän esimerkiksi puuteollisuudesta yrityksen, jossa riskit on mietitty aivan loppuun saakka. Kyseisen yrityksen toimitila esimerkiksi on vastuutettu jokaiselta neliömetriltä eri ihmisille. – Joillakin yrityksillä toiminta on kuitenkin sitten enemmän tuuripeliä. Risto Karhusen mukaan jokaiselle yritykselle sopiva slogan voisi olla: Hieman huolellisempi, paljon turvallisempi. – Sillä pärjää niin arjen turvassa kuin yritysturvallisuudessakin. Yrittäjät ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeä ryhmä yhteiskunnalle, vakuutusalalle, pankkisektorille ja muille tahoille, Karhunen painottaa. – Me haluamme, että yritystoiminta, joka kuitenkin on yksi tämän yhteiskunnan verenkierrättäjä, pyörii ja pysyy käynnissä.
Henkilö: Risto Karhunen toimii Finanssialan Keskusliitossa johtajana, vastuualueinaan vanhingontorjunta ja turvallisuus.