Issuu on Google+

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

LAURA VESA

Pääkirjoitus: Yrittäjät ottavat viestikapulan nuorten työllistämisessä | 3

2/2012

Hyökkää päälle! Me emme sulata kopioijia. Timo Lahtinen

4–5

Yhteinen huoli

Nuoret eivät työllisty, koska taidoissa on puutteita. Samuli Suonpää vaatii kouluilta enemmän.

Eväsla päättäukku jille uutiset: UUdessakaupungissa hymyilyttää | 12 – 13

arjessa: VELKAHELVETISTÄ VOI SELVITÄ HENGISSÄ | 24–25

uutiset: NÄILLÄ EVÄILLÄ TALOUS KUNTOON | 6– 7


2

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

Uuden Ford Hyötyajoneuvon ostajille metalliväri ja talvirenkaat Ford-kevytmetallivanteilla hintaan 395 €.

Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 11.1.–29.2.2012. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin.

UUSI FORD TRANSIT. Täysin uudet voimanlähteet.

Uusi Ford Transit ja täysin uudet, erittäin vääntävät DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta 0,4–1,6 l/100 km* edistyksellisellä teknologialla. Uusi Transit esim. lataa auton akkuja vauhtia hidastettaessa. Kattavasti varustellun Transitin ohjaamo on entistäkin hiljaisempi. Uusi teknologia yhdessä tutun huippuluokan ajettavuuden ja kuljetuskyvyn kanssa tekee uudesta Transitista kyvykkään kumppanin.

UUSI FORD TRANSIT alkaen 28.246,46 € (+ toim.kulut 600 €)

Tervetuloa tutustumaan!

ford.fi/hyotyajoneuvot

Ford Transit Van -mallisto alkaen 28.246,46 € (autoveroton suositushinta 24.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 178 g/km 3.596,46 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit -pakettiautomalliston CO2-päästöt 178-252 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7-9,6 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Verrattuna mallivuoden 2011 Transitmallistoon Euro 4 moottoreilla. ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar


3

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

8|

Nuoret on saatava mukaan työelämään Yrittäjien mukaan nuorilla on isoja puutteita osaamisessa ja ylipäätään valmiuksissa siirtyä työelämään.

J

ulkista keskustelua ovat viime viikot hallinneet Kreikan kriisin lisäksi varuskuntien lakkautukset ja Nokian Salon-tehtaan irtisanomiset. Varuskuntien työntekijöiden sekä nokialaisten kannalta kyse on inhimillisestä tragediasta, ja heidän kimpaantumisensa ymmärtää. Aiheeseen ovat tarttuneet myös lukuisat poliitikot, jotka kalastelevat ääniä haukkumalla jo tehtyjä ratkaisuja.

nuorista koituu yhteiskunnalle, kun yhden syrjäytyneen hintalappu on noin miljoona euroa. Taitaa laskukoneesta loppua numerot kesken. Yrittäjät kertovat uusimmassa pk-barometrissa, mitkä ovat nuorten palkkaamisen suurimmat ongelmat. Esteiksi nousevat muun muassa ammatillisen perusosaamisen puute ja ylipäätään valmiudet siirtyä työelämään. Miten tämä on mahdollista maassa, jossa Pisa-tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten kouluttaminen on maailman huippuluokkaa? Kyseessä on jättimäinen yhteiskunnallinen ongelma, joka pitää ratkaista. Konkreettisiin tekoihin pitää ryhtyä niin yrittäjien, oppilaitosten kuin päättäjienkin. Ilman turhia työryhmiä. Ongelma on nimittäin yhteinen ja akuutti. Tilastot osoittavat, että oikeastaan vain pk-yritykset ovat uusia työllistäjiä Suomessa. Se on syytä huomioida. Suomeksi sanottuna yrityksensä omistava yrittäjä ottaa ison riskin palkatessaan uutta työvoimaa. Niinpä vaikeasti työllistyvien palkkaamisen hallinnollista työtä on kevennettävä eli yritys olisi vapautettava palkkatuen hakemisesta. Ehkä tärkeämpää on kuitenkin se, että koulutusta ja kokemusta vailla olevien palkkataso pitää irrottaa alkuvaiheessa työehtosopimusten taulukkopalkoista. Sen lisäksi on kehitettävä oppisopimuskoulutusta. Kuntien viranomaisten pitäisi seurata aktiivisesti koulunsa päättäneiden nuorten tilannetta, ja nuorille täytyy asettaa velvoite aktiiviseen työnhakuun. Ehdotukset saattavat kuulostaa joidenkin korvaan radikaaleilta. Uusia keinoja kuitenkin tarvitaan, sillä hyssyttelyn ja paapomisen aika on ohi.

Konkreettisiin tekoihin pitää ryhtyä niin yrittäjien, oppilaitosten kuin päättäjienkin. Ilman turhia työryhmiä. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt työ- ja elinkeinoministeriön julkistama tutkimus, jonka mukaan Suomeen tarvitaan vuonna 2020 yli 150 000 uutta työntekijää suurten ikäluokkien eläköityessä. Luku on järkyttävä, mutta se on ollut kaikkien tiedossa. Samalla lähes 60 000 alle 30-vuotiasta nuorta on ilman opiskelupaikkaa eivätkä he hae töitä. Sen lisäksi on yli 52 000 työtöntä nuorta, jotka hakevat työpaikkaa. Tämänkään tiedon ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Jokainen voi myös ynnätä päässään, minkälainen lasku kymmenistä tuhansista syrjäytyneistä

KOULUT SOTKEVAT maRKKINAT

10 | Räppäri on myös yrittäjä 14 | Tilausajoista tuli tehoajoja 16 | Pieni yritys, suuret ongelmat

debatti:

22 |

LAURI VÄÄRÄLÄ vs. HEIDI HAUTALA

22 | Kirje: Miksi pitäisi jäädä kotiin?

arjessa:

24 |

VELKATAAKAN SELVIYTYJÄ

26 | Omistusvaihdokset vievät aikaa

TOIMITILA:

28 |

LOISTAVA SIJAINTI ON UNELMIEN TÄYTTYMYS

30 | Näin säästät tuhansia euroja

vapaalla:

32 |

MINNA PARIKKA – korkeilla koroilla kohti unelmaa

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Oletko kokenut velkajärjestelyn? Ota kantaa verkossa!

Anssi Kujala: Yrittäjät joukolla kuntavaaleihin

Kolumni ANSSI KUJALA

anssi.kujala@yrittajat.fi

Nyt on muodostumassa liian suuria hankintakokonaisuuksia. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja.

H

allituksen ministerit kiertävät Suomea kuulemassa

siitä, mitä mieltä ollaan kuntauudistuksesta. Kuten arvata saattaa, keskustelu kulminoituu kuntaliitoksiin. Kunnissa on kuulemma tapahtunut ihmeparantumisia kun kunnat, jotka ovat vuosia valitelleet resurssien vähyyttä, ovatkin tervehtyneet. Nyt kerrotaan, että mitään ei tarvitse tehdä: raha riittää, väestön ikärakenne on kunnossa ja työllistäviä yrityksiä riittää. Hämmentävää. Keskustelu kuntien lukumäärästä jatkuu. Yrittäjille tärkeintä on kuntien elinkeinopolitiikan sisältö – se miten kunnat rakentavat yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja siten omaa elinvoimaa. Tässä lehdessä kerrotaan Suomen Yrittäjien Elinkeino-

poliittinen mittaristo -kyselyssä parhaat pisteet saaneen Uudenkaupungin toimista yrittäjyyden edistämisessä ja siitä miten Vantaa aikoo parantaa sijoitustaan. Mittaristokyselymme osoitti tärkeimmät kehittämiskohteet. Yli kolmannes 3 300 vastaajasta nimesi hankintapolitiikan kehittämisen kolmen tärkeimmän elinkeinopolitiikan osa-alueen joukkoon. Julkisten hankintojen volyymi Suomessa on vuositasolla noin 23 miljardia euroa, josta 75 prosenttia tulee kuntasektorilta. Kuntien hankinnoilla on siis valtava merkitys kansantaloudessa, ja ne vaikuttavat erityisesti pk-yritysten toimintaan. Kuntien pitääkin ottaa vastuu hankintaosaamisen kehittämisestä, erikokoisten yritysten huomioimisesta hankinnoissa

ja etenkin markkinoiden toimivuudesta. Hallitusohjelmassa taas esitetään julkisten hankintojen kynnysarvojen nostoa. Jo nyt on muodostumassa liian suuria hankintakokonaisuuksia. Tämä uhkaa johtaa markkinoilla tilanteeseen, jossa toimii vain muutama palveluntarjoaja. Tämä taas nostaa julkisen sektorin kustannuksia. Kuntapäättäjien onkin huolehdittava siitä, että palvelutuotannossa entinen kunnan monopoli ei korvaudu yksityisellä monopolilla. Asioihin voi kuitenkin vaikuttaa. Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset valmistautuvat syksyn kunnallisvaaleihin. Yrittäjiä kannustan lähtemään ehdokkaaksi ja siten toimimaan yritysmyönteisemmän Suomen puolesta.


4

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

Uutiset Työelämän taidot hukassa Ammatilliset ja työelämätaitojen puutteet estävät nuorten työllistymisen. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

H

irvittävän paljon kuulee, että nuorilla on väärinkäsityksiä siitä, miten töissä kuuluu olla. Ei osata kelloa tai ei tiedetä, miten vastataan puhelimeen. Ei myöskään ehkä ymmärretä, että töissä pitäisi olla ihan joka arkipäivä, sastamalalaisen Lexecon FinEst Oy:n toimitusjohtaja Samuli Suonpää selvittää. Työharjoittelijoita ja työssäoppijoita työllistänyt Suonpää ei ole kokemustensa kanssa yksin, sillä joka neljäs Suomen Yrittäjien pk-barometriin vastannut yrittäjä piti nuorten työllistämisen suurimpana esteenä nuorison heikkoja työelämävalmiuksia. Asia voitaisiin Suonpään mukaan korjata yrittäjyyskasvatuksen radikaalilla uudistuksella.

Ei osata kelloa tai ei tiedetä, miten vastataan puhelimeen. Ei myöskään ehkä ymmärretä, että töissä pitäisi olla ihan joka arkipäivä. Samuli Suonpää

– Kovasti innostetaan nuoria yrittäjiksi, mutta tuntuu, että se on turhaa. Ne nuoret, jotka haluavat perustaa yrityksen, perustavat sen ilman luentojakin. Parempaa ajankäyttöä olisi se, että kertoisimme koko ikäluokalle kouluissa, miten työelämä toimii, miten haetaan töitä ja miten töissä pitäisi käyttäytyä. Samuli Suonpään mukaan syy heppoisiin valmiuksiin löytyy kotikasvatuksesta. – Virhe on tapahtunut meidän 60 – 70-luvuilla syntyneiden vanhempien keskuudessa, kun olemme päästäneet lapsemme kylille aivan hunsvotteina.

Koulutusta käytännön tarpeisiin. Pkbarometriin vastanneet yrittäjät kokivat nuorten työllistämisen esteeksi myös työtehtävissä vaaditun erikoisosaamisen puutteen. Näin ajatteli 24 prosenttia vastaajista, ja suurimpana ongelmana tilanne nähtiin rakennusalalla. – Työmenetelmät ja käytettävät koneet saattavat erota aika tavalla kouluissa siitä, mitä ne ovat työelämässä, Suonpää kertoo. Sastamalan seudulla tätä on ehkäisty sillä, että koulutusyhtymä tekee yrittäjien kanssa tiivistä yhteistyötä. – He kutsuvat esimerkiksi yrittäjiä tutustumaan oppimisympäristöihinsä. Paikallisella koulutuskuntayhtymällä on myös yritys- ja elinkeinoelämän kanssa yhteisomistuksessa useita koneita ja laitteita. Näin on pyritty varmistamaan, että työmenetelmät vastaisivat käytännön tarpeita. Alueella on myös kehitetty yhdessä paikallisen teollisuuden kanssa opetussuunnitelman perusteita, jotta nuoret olivat valmistuessaan oman ammattialansa osaajia. – Tilitoimistossa olemme tottuneet siihen, etteivät vastavalmistuneet osaa vielä mitään. Tilinpäätösharjoittelu, jota koulussa tehdään, on hyvin kaukana käytännön työstä. Hitsarin tai kirvesmiehen pitäisi kuitenkin olla jo koulusta tullessa siinä kunnossa, että hänet voi lähettää työmaalle. Palkkaus helpommaksi. Samuli Suonpään mielestä yrittäjät voivat kuitenkin hyvin opettaa nuorille sen, miten töitä tehdään. – Totta kai me haluamme, että työnkokeilijoita on mahdollisimman paljon. – Yrittäjällä on kuitenkin pelko siitä, että jos palkkaus ei sujukaan toivottuun tapaan, niin irtisanominen on vaikeaa. Onko ammattiyhdistysliike heti kimpussa, jos irtisanon jonkun, jonka kanssa työ ei suju, ja palkkaan uuden hänen tilalleen? Ehkä pelko on osittain aiheeton, mutta nämä asiat pitäisi selvittää julkisesti, hän painottaa.

Jatka keskustelua nuorten työllistymisestä verkossa: www.yrittajat.fi

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

LAURA VESA

Yrittäjä palkkaa nuoren, kun… Työsuoritteen arvo ja palkka kohtaavat • Kokemusta ja koulutusta vailla olevien palkkataso olisi

1

irrotettava työehtosopimusten taulukkopalkoista.

2

Palkkaaminen ei lisää normaalia enempää hallinnollista taakkaa • Palkkatuki myönnettäisiin suoraan nuorelle, jolloin yritys

vapautuisi hakemisen byrokratiasta.

3

Palkkaamisen riski ei nouse liian korkeaksi • Oppisopimus pitäisi olla koko kestoltaan koeaikaa.

Myös määräaikaisen sopimuksen tekemisen säännöt ja rajoitukset pitää lieventää palkattaessa kokematon henkilö.

Yhteinen urakka

>

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvoksen Sirpa Raskun mukaan työelämätaitoihin liittyvät puutteet eivät kosketa kaikkia nuoria. – Saamme työssäoppimispaikkojen kautta lähinnä yksittäisiä viestejä siitä, että osalla nuorista tällaista ongelmaa on. Jotkut nuoret eivät esimerkiksi tiedä, milloin ja miten töissä kuuluu olla, hän kertoo. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa työssäoppimisjaksoille lähteville on Raskun mukaan järjestetty valmennusta, jossa käydään etukäteen läpi työelämän käytäntöjä. Rasku ei lähde syyttelemään epätietoisten nuorten tilanteesta ketään – ei kotia, eikä koulua. – Asiaan vaikuttaa varmasti moni

asia, ihan jo yhteiskunnan elämänrytmikin. Nuoret näkevät ehkä ajan käsitteenä eri tavalla kuin ennen, eivätkä siten ymmärrä töistä myöhästymisen vaikutuksia. Rasku myös muistuttaa, että aikaisemmin nuorten oli helpompi saada kesätöitä jo hyvinkin nuorena. Nykyään tilanne on toinen. – Ensimmäiset kosketukset työhön saattavat tulla vasta työssäoppimisjaksoilta tai peruskoulun työelämääntutustumisista. – Yritykset katsovat, että on koulun tehtävä opettaa nuorille nämä asiat, ja varmasti koulu pyrkiikin sen tekemään. Yhtä tärkeää on kuitenkin, että myös yritys ohjaa nuorta työpaikan omissa käytännöissä. Vastuu ja urakka ovat yhteisiä, Rasku painottaa.


5

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Suomi tarvitsee

Ota kantaa!

nyt teollisuuspolitiikkaa. Valtio voisi siis ottaa nykyistä suuremman roolin yrityselämässä.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila Ilkassa.

Juuri nyt:

Yhteistyötä. Lexecon FinEst Oy:n toimitusjohtajan Samuli Suonpään (oik.) mukaan nuorten heikot työelämätaidot estävät työllistymistä. Nykyisen työharjoittelijan Jari Piiraisen kanssa hommat kuitenkin sujuvat.

Tältä näyttää talousvuosi

Nuorten työllistämisen esteet: Yleiset työelämävalmiudet............... Ammatillinen perusosaaminen...... Tehtäväkohtainen erityisosaaminen..... Sitoutuminen työnantajaan...........

24

on pk-barometrin liikevaihdon muutosodotuksien saldoluku. 41 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä liikevaihdon kasvavan, 42 prosenttia ennustaa liikevaihdon pysyvän ennallaan ja 17 prosenttia vastaajista epäilee liikevaihdon laskevan.

25 % 24 % 19 % 13 %

1 2

Oppisopimusta laajennetaan • Oppisopimuskoulutus on laajennettava niin, että nykyistä huomattavasti

11

on barometrin kannattavuuden saldoluku. Odotukset kannattavuudestakin ovat heikentyneet. Joka kolmas yritys odottaa kannattavuuden parantuvan, puolet uskoo sen pysyvän ennallaan ja joka viides uskoo kannattavuuden heikentyvän.

-5

laajempi joukko yrityksiä olisi valmis hankkimaan työntekijöitä sen kautta ja näin oppisopimus muuttuisi nimenomaan nuorten koulutusmuodoksi.

työttömyyskorvausta saaville.

Lähde: Pk-barometri 1/2012

3

Huoli kannattavuuden laskusta on yhteinen kaikilla aloilla.

henkilöön, joka on vaarassa jäädä opintojen tai työelämän ulkopuolelle.

Nuorelle asetetaan velvoite aktiiviseen työnhakuun • Sähköinen työnhaku muutetaan pakolliseksi sekä nuorille että muillekin

Kisällijärjestelmä käyttöön

>

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna on huolestunut nuorten syrjäytymisestä, työllistymisen esteistä ja työelämätaitojen puutteesta. – Tästä asiasta puhuminen on tärkeätä, jotta nekin tahot, joilla on päätösvaltaa työelämän pelisääntöjen kehittämisessä, heräisivät toimimaan. Tämä ongelma ei ratkea voivottelemalla, vaan nyt tarvitaan tekoja ja toimintaa. SY:n puheenjohtaja uskoo, että vaikeasti työllistyvät tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saataisiin työelämään eräänlaisella kisällijärjestelmällä, jossa nuorella on työn kautta mahdollisuus oppia ammattiin. Mallin käyttöönottoon kaivattaisiin kuitenkin kannusteita. – Koska pk-yrittäjien taloudelliset resurssit ovat rajalliset, tulisi koulutusta ja työkokemusta vailla olevan nuoren palkkaamisen

50

40

30

Palvelualojen yritykset ovat kaikkein optimistisimpia, sen sijaan 20 rakennusalan yritykset ovat pessi 1/10 1/11 1/12 mistisimpiä.

Syrjäytymisen ehkäisyyn… Kuntien viranomaisille määrätään seurantavastuu • Kunta seuraa koulunsa päättänyttä nuorta ja ottaa aktiivisesti yhteyttä

Liikevaihto

kustannukset työnantajalle pitää kohtuullisella tasolla. Varsinkin oppisopimusjakson alussa niiden tulisi olla merkittävästi alle minimipalkkatason. – Oppisopimusjärjestelmän tulisi olla myös mahdollisimman yksinkertainen ilman hankalaa byrokratiaa. Lisäksi järjestelmän tulisi mahdollistaa oppisopimussuhteen päättäminen perustellusta syystä, mikäli osoittautuu, että sovittuihin tavoitteisiin ei päästä. Simolinnan mukaan mallissa myös korvattaisiin nuorelle yhteiskunnan taholta työnantajan maksaman palkan ja minimipalkan ero. – Tämä antaisi nuorelle mahdollisuuden ansaita toimeentulonsa työn ja oppimisen kautta. Itse uskoisin tämän olevan sekä motivoivaa että palkitsevaa. Samalla yhteiskunnan työllistämiseen allokoituja rahoja ohjattaisiin suoraan työpaikkojen luomiseen, ei työttömyyden ylläpitämiseen.

on investointiodotuksia peilaava saldoluku. Negatiivinen luku viittaa siihen, että talouden uudistumiseen ja kasvuun tarvittavien investointien määrä jää liian pieneksi.

Kannattavuus 30

20

10 1/10 1/11 1/12

Investoinnit 10

0

Joka neljäs kaupan ja rakentamisen alan yritys pienentää investointe–10 jaan tänä vuonna. 1/10 1/11 1/12 Lähde: Pk-barometri 1/2012

Mystinen tasohyppely on vuoden kotimainen peli Suomalaisen pelialan yrityksen Housemarque Oy:n peli Outland palkittiin Finnish Game Awards -gaalassa vuoden parhaan kotimaisen pelin palkinnolla. Vuonna 1995 perustetun pelifirman toimitusjohtaja Ilari Kuittinen on palkinnosta arvatenkin iloinen. – Tämä on hieno tunnustus pitkäjänteisestä työstämme. Pelin kehittämiseen kului kaksi vuotta ja sen tekemisessä oli mukana lähes kymmenen henkeä.

Outland on tasohyppelypeli, jossa on panostettu taiteelliseen ulkonäköön ja visuaalisuuteen. Pelissä seikkailee mystinen siluettihahmo, jonka matka oudossa maailmassa on täynnä vaaroja. Kuittisen mukaan peliala on kansainvälisesti erittäin kilpailtu ala. Suomalaiset ovat kuitenkin niittäneet alalla mainetta. – Suhteessa väestömäärään suomalaiset ovat pelialalla merkittäviä tekijöitä. Kyllä meillä täällä Suomessa jotakin on, kun täältä tulee tosi hyviä tekijöitä.


6

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

Leikkuri vaan rohkeasti heilumaan

io! uhutaan Huovm älillä p t aa

aika nnat Pitkällä pituudesta. Ka essa työurienstaa, että Suomyrityksiä, mui estyviä t ovat. n e m a l l pitää o a ne työpaika joiss

Julkiselta sektorilta on nipistettävissä tarvittavat säästöeurot. Veronkorotukset ovat yrittäjien mielestä tuhoisa tie.

DYNASET

– Virkamiehillä on hyvää aikaa suunnitella uusia tehtävänimikkeitä työpaikkojen säilyttämiseen. Säästöt pitää saada aikaan nopealla siirtymäajalla, eikä vuosikymmenten saatossa. Kukaan kolmikosta ei lämpene veronkorotuksille. Heidän mukaansa yrittämisen kannusteita ei saa missään nimessä heikentää. – Pääomaverotuksen kiristäminen oli jo yrittämistä lannistavaa, sillä riskit eivät katoa mihinkään. Palkintopuoli on nyt kuitenkin kapeampi. Työllistämisen verotus voisi olla keveämpää, niin mekin työllistäisimme enemmän, Jansen sanoo.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Y

millä perusteilla niitä ylipäätään jotkut saavat. Niistä voi luopua, jolloin kaikki yritykset ovat samalla viivalla, Jansen sanoo.

Kannustavuus a ja o. Pentti Pa-

Peter Jansen

MITÄ VÄHEMMÄN AJAT, SITÄ VÄHEMMÄN MAKSAT.

IF KILOMETRIETU SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA YRITYKSEN AUTOVAKUUTUKSISSA. if.fi/kilometrietu 010 19 15 00

Uusi If Kilometrietu huomioi ajokilometrit vakuutusmaksuissa. Ja saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lue lisää ja osallistu samalla kilpailuun.

IF.FI/KILOMETRIETU

INEN

tosalmi nostaa esiin yhtenä säästökohteena voimakkaasti keskustelua herättäneet kuntaliitokset. Erilaisia kuljetinratkaisuja valmistavan Ferroplanin toimitusjohtaja ei voi ymmärtää miksi liitosten yhteydessä on suojattu työpaikkoja vuosikausiksi.

Esimerkiksi julkiset yritystuet vääristävät kilpailua. Niistä voi luopua, jolloin kaikki yritykset ovat samalla viivalla.

KK TA

VÄ AAN KESTÄ VOITA TYÖM TOUGHBOOK PANASONIC 2000 €) (A R V O

ILOINEN VERONMAKSAJA. Dynasetin Reijo Karppinen maksaa mielellään veroja, mutta kohtuus kaikessa.

Ei alv-korotukselle. Erityisen nuivan vastaanoton saa arvonlisäveroon kajoaminen. Jansenin mukaan se näkyy heti kuluttajahinnoissa. Saariselällä urheilu- ja vapaaajan vaatteita myyvän liikkeen omistaja Laila Horsma näkee mahdollisen alv:n korotuksen hänen kannaltaan vieläkin synkempänä. – Ihmiset joutuvat maksamaan vaatteistaan silloin entistä enemmän. Dynasetin Karppinen ei pidä sinällään verojen maksamisessa ongelmaa. Hän maksaa niitä jopa ilolla, sillä Suomessa on toimiva yhteiskunta. – Joillakin on vaan se odotusarvo, että koko ajan enemmän ja enemmän. Yhteiskunta hoitaa jo liiaksikin sellaisia asioita, joita sen ei pitäisi, Karppinen sanoo.

VILLE

rittäjillä on selkeä viesti maaliskuussa kokoontuvalle hallituksen kehysriihelle: julkinen sektori pitää laittaa säästötalkoisiin ja näpit irti veronkorotuksista. Hydraulilaitteita Ylöjärvellä valmistavan Dynasetin toimitusjohtaja Reijo Karppinen sanoo, että veronkorotukset vaikuttavat välittömästi yritysten kilpailukykyyn haitallisesti. – Valtiolla pitäisi olla velka-asiat paremmin hanskassa. Ei pidä luvata enempää kuin voi hoitaa. Näin hoidetaan omankin yrityksen taloutta, ei se niin monimutkaista ole, Karppinen viestii. Hänen mukaansa julkiselta sektorilta löytyy lukuisia säästökohteita. Vesikiertoisia lattialämmitysjärjestelmiä myyvän Warmian toimitusjohtaja Peter Jansen on Karppisen kanssa samoilla linjoilla. – Esimerkiksi julkiset yritystuet vääristävät kilpailua. Ihmettelen


uutiset

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

7

Ajassa: Kuumaakin kuumempi Hot Spot Maaliskuussa Helsingissä räjähtää, kun nuoret yrittäjät kokoontuvat Hot Spot -tapahtumaan.

e l l i j ä t t ä ä p u k k u a l s Evä

mille. i t s u n n a ille ja k s k u a k k i e menol e j h o n e euroa. i miljoonaa Yrittäj astojen h ra e . a n a euro Raken

: ä j e k k r Esime

150

400

euroa. miljoonaa enojen am k lk a p Valtion lintä. nousun hil

euroa. miljoonaa Kuntien uksien valtionosu en. in vähentäm

100

ste ityssijoitu ventäminen r Y . 1 erotuksen ke iivu 80 prosenttiin v aa s n verovap en yyntivoito M hentämin ä v n e id li tappio rry back e voitoista a C   . 2 dellisvuosien vahvistaisi yritysten tasetta e ta vuotta, ille hettu mon u Ja vestoinne in t e d u e isto-oik , 3. Vapaat po budjettiin

+

miljoona jen Tulonsiirto sista rotuk indeksiko en. tinkimin

euroa. miljoonaa rkojen o k a in Asuntola ikeuden so y n n e h vä minen. lisärajoitta

Kasvulilme ia: kannunsmtyyntivoittojen

50

50

Vauhdikkaaseen tapahtumaan saapuu myös nuoren yrittäjäsukupolven tähtiä Madventuresin Rikusta ja Tunnasta aina kenkäguru Minna Parikkaan.

yks mien yrit iristäminen o t t a m a 1. Lisptäaäomaverotuksen k inen ja täm ksen kiris u t o en r e v ö 2. Perint usvähennyksen leikkaamaeinn ja uudet kiristykse.t lk uja ja ratkais sta 2012 a . Kotitalo

Nuorten yrittäjien Hot Spot -tapahtuma Helsingissä 16. – 18. maaliskuuta.

Saattue Murmanskiin! Kiinnostavatko liiketoimintamahdollisuudet Luoteis-Venäjällä?

uksien valtionosu en. in m tä n vähe

vuode huono a erittäin istettiin jo Veroja kir stavuuden kannalt ako ottaa riskiä. nnu natta ysten olisivat ka isivat harkita, kan linkki yrit ä e lk e a s lk n a o i. Yrittäjät tämisellä ä vähenis ksen kiris skauppojen määr tu ro e v tö saumaan Yrity Perin i huonoon stelyihin. u s je r O . jä s jo n tu ii n omis stä leikatt lvelualoje svähenny tuksia pienten pa isivat u lo ta ti o K u a ikäviä vaik leikkaukset kasvatt ja sillä on ä is L . n e ise työllistäm armaata taloutta. h

– – –

valtion e aukkoa te i e n ti s u nn sätuloja. Mikään ka uudessa li is a v le tu vaan tuo svattaa n intoa ka e ji ä tt ri y Lisää . yritystään

+

: SUOMEN LÄHDE

50

euroa. miljoonaa n u st Yrity kie n enoje hallintom us. a k ik le

nan n i m i o t s Yrity arrut: sen j overotuk ien osink

3

Hot Spotissa verkostoidutaan, nautitaan hyvästä seurasta ja ruuasta sekä palkitaan nuoria onnistujia. Ja ennen kaikkea: viihdytään yhdessä!

YRITTÄJÄT

Lähde mukaan tietojenhakumatkalle Murmanskiin 18. – 21.3.2012, niin tiedät, mitä alueella on tarjottavana juuri sinun yrityksellesi. Suomen Yrittäjien yhteistyössä Lapin Kauppakamarin ja Barents Keskus Finlandin järjestämä matka sopii kaikille, jotka etsivät liiketoimintamahdollisuuksia Luoteis-Venäjältä. Ilmoittaudu mukaan 28.2. mennessä. Lisätietoja osoitteesta www.yrittajat.fi/ murmanskiin

Nousu rohkaisee nuoria yrittäjiä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja Suomen Yrittäjät aloittivat yhteisen Nousu-kiertueen nuorten yrittäjien rohkaisemiseksi. Nousu pitää sisällään neljä tilaisuutta, jossa SY:n johto ja ministeri Häkämies tapaavat nuoria yrittäjiä ja opiskelijoita. Kiertue starttasi 13. helmikuuta Tampereelta ja huipentuu toukokuussa Turkuun. Kiertueaikataulu: 16.3. Helsinki 16.4. Kuopio 28.5. Turku

16.4. Kuopio

3

13.2. Tampere

1 28.5. Turku

4

2

16.3. Helsinki

Kommentti KIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kasvua ja leikkauksia Maaliskuussa kokoontuvan hallituksen kehysriihen olisi syytä keskittyä yritysten kasvun tukemiseen ja tiukkoihin menoleikkauksiin. Muutaman miljardin leikkaukset onnistuvat loppujen lopuksi helposti, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Veronkorotuksiakin on ikävä kyllä luvassa. Osalle yrittäjistä arvonlisäveron korotus on punainen vaate, mutta sitä on vaikea välttää. Yhden prosenttiyksikön korotus tuo valtiolle arviolta vajaat 500 miljoonaa euroa vuodessa. Alv:n korotus prosenttiyksiköllä on lopulta siedettävä ratkaisu, jos liikevaihtoon sidottu alv-

huojennus nousee nykyisestä. Näin pienet palvelualan yritykset kärsisivät nostosta mahdollisimman vähän. Siihen sitten korotukset saavat jäädäkin. Katse on käännettävä kasvuun. Ministeri Jyri Häkämies on luvannut viedä kehysriiheen kasvun kannustimia yritystoiminnan tukemiseksi. Hyvä niin. Häkämiestä kannattaa kuunnella. Hallituksen pari ikävää temppua, kuljetustukien leikkaus ja Yle-vero, ovat herättäneet kitkerää kritiikkiä. Ja syystä. Kyse on pienistä summista niin valtion kuin yrittäjienkin kannalta, mutta signaali on selvä. Yrittäjiltä on helppo napsaista vähän sieltä sun täältä. Mistä siis seuraavaksi? On hyvä muistaa, että menestyvät ja kasvavat yritykset takaavat myös enemmän jaettavaa. Sekin on hyvä muistaa, että Suomi tarvitsee enemmän menestyviä yrityksiä kuin menestyjät Suomea.

3/2012

Seuraava Numero ILMESTYY 29.3.


8

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

JOHANNES WIEHN

On ihan käsittämätöntä, että verovaroin voidaan tuottaa maksullisia, yritysten kanssa kilpailevia palveluita. Siru Vainio

MARKKINAHÄIRIÖT. Siru Vainio joutuu välillä toteamaan, että joissakin kilpailutuksissa on vastassa epäreilu vastus, nimittäin iso koulutusorganisaatio. Verovaroin tuetut koulutusorganisaatiot ovatkin alkaneet tarjota maksullisia palveluita pilkkahintaan oppilastöinä välittämättä niiden todellisesta kustannustasosta.

Yritykset kiukustuivat – koulut sotkevat markkinat Koulut ovat lähteneet oppilailla teetetyillä polkuhintaisilla palveluilla yritysten apajille. Tilanteesta kärsivät niin oppilaat kuin yrityksetkin. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

K

ouvolalainen sisustussuunnittelija Siru Vainio joutuu välillä toteamaan, että joissakin kilpailutuksissa on vastassa epäreilu vastus. – Silloin tällöin huomaa, että tarjouskilpailussa on palvelutuottajan lisäksi myös iso koulutusorganisaatio. Siinä vaiheessa itsellä ei ole mahdollisuutta pärjätä tai

ainakaan hintakilpailuun ei ole mahdollista lähteä. En silloin viitsi lähteä edes tarjoamaan, Sirelle Desing Oy:n toimitusjohtaja Vainio kertoo. Tilanteen taustalla on se, että verovaroin tuetut koulutusorganisaatiot ovat alkaneet tarjota maksullisia palveluita pilkkahintaan oppilastöinä välittämättä niiden todellisesta kustannustasosta. Ti-

lanne osuu kipeimmin pk-yrityksiin, koska niiden on hinnoittelussaan otettava huomioon todelliset kustannukset ja yritysten välinen kilpailu. – On ihan käsittämätöntä, että verovaroin voidaan tuottaa maksullisia, yritysten kanssa kilpailevia palveluita. Siitä en kyllä pienyrittäjänä tykkää. – Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana tiedän, että kyseessä ei ole myöskään mikään pieni asia, vaan viestejä tulee jäsenyrittäjiltä paljon. Aloja on myös monia: hyvinvointipalvelut, muotoilu, mainonta ja markkinointi, cateringtoiminta, autohuollot, käsityö-, parturi- ja tilitoimistoalat, Vainio luettelee.

Toimia nyt. Sen lisäksi, että tilanne vahingoittaa yritystoimintaa,

on se Siru Vainion mielestä kyseenalaista myös oppilaiden näkökulmasta. – Oppilaat tekevät töitä koulun projekteissa, koulu saa rahat ja niillä koulu rahoittaa omaa toimintaansa. Samalla opiskelija sahaa omaa oksaansa. Hän tekee edullisia projekteja kouluaikana, mutta valmistuttuaan hän ei saakaan yrittäjänä töitä, kun asiakkaat ovat tottuneet saamaan työt tosi halvalla kouluista. Vainio tarjoaa tilanteeseen ratkaisuksi entistä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välille. – Voisi ajatella mallia, jossa koulutusorganisaatio, opiskelija ja yritys tekisivät yhteistyössä projekteja asiakkaalle. Työssäoppiminenhan on hieno asia. Silloin opiskelija pää-

see tekemään ja näkemään oikeita töitä, ja yritys voi tutustua opiskelijoihin ja löytää siten potentiaalisia tulevaisuuden työntekijöitä. Siru Vainion mukaan myös kouluista löytyy ymmärrystä yritysten tilanteelle. – Ymmärrystä oppilaitoksista löytyy, mutta asialle ei tehdä mitään, koska ei ole pakko. Asiaan pitäisikin puuttua korkeammalla taholla, kuten opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ja nyt nopeasti, sillä tilanne alkaa todella tuntua yrityksissä, hän painottaa.

Ota kantaa! www.yrittajat.fi

Tommi Forsström: Pienenä kalana isossa lammessa Kolumni Tommi FORSSTRÖM tommi@forssto.com

Suomessa voi vain haaveilla näin innostavasta ilmapiiristä.

Y

rittäjyydessä on pohjimmiltaan

kyse vapaudesta ja omien haaveiden toteuttamisesta. En silti ikipäivänä olisi uskonut, että yrittäjyys voisi viedä minut haaveideni perässä New Yorkiin, unelmieni kaupunkiin. Nyt pari viikkoa tätä isoa maailmaa ihmeteltyäni voi alkaa jo vähitellen myöntämään itselleen tämän kaiken olevan totta. Yli kuusi kuukautta älytöntä säätöä, järjestelyä, stressausta ja ahdistusta on takana ja elämä siirrettynä rapakon yli, mukaanlukien vaimo ja koira. Viranomaispuolen järjestelyistä joudun varmaan kirjoittamaan vielä erillisen tekstin

myöhemmin, koska siinä riitti kyllä ihmettelemistä ja mutkia. Myös paikallinen luottokelpoisuuskäytäntö (luottokelvoton kunnes toisin todistetaan) ansaitsee oman tekstinsä. Olen siis syksystä asti toiminut Suomesta käsin etänä teknologiapäällikkönä, osaperustajana ja osakkaana eräässä käsityöläisille yhteisöpalvelua rakentavassa startup-yrityksessä, jonka varsinainen perustaja on kokenut egyptiläis-saksalainen naishenkilö, johon tutustuin yhteisen tuttavan kautta viime kesänä. Kansainvälistä touhua, joka tuskin olisi ollut mahdollista ennen digitaalisen viestinnän aikakautta.

Ollakseen yrittäjyyttä ja vapaita markkinoita liputtava yhteiskunta, Yhdysvaltojen byrokratin monimutkaisuus yhdistettynä järjestelmien vanhanaikaisuuteen luovat aika ristiriitaiset puitteet yrittäjyydelle. Jokainen pienikin asia kestää ja on niin monimutkainen, ettei ilman juristia pärjää, mutta toisaalta Suomessa voi vain haaveilla näin innostavasta ilmapiiristä ja kattavasta verkostosta samanmielisiä pienyrittäjiä, jotka potkivat eteenpäin ja auttavat monimutkaisissa kiemuroissa. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.


uutiset

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Suorat: Innovatiivista työnhakua

9

Venekaupat käynnistetään messuilla

S

uomessa solmittavat venekaupat käynnistetään pääsääntöisesti vuosittain järjestettävillä venemessuilla. – Suomessa hankitaan vuosittain noin 10 000 uutta venettä. Venemessuilla kaikista vuoden kaupoista käynnistetään jopa 75 prosenttia. Hankintasuhde venemessujen kautta on siis

erittäin hyvä. Esillä ovat käytännössä kaikki Suomessa kaupan olevat mallit, kertoo Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju. – Messut ovat venealan yrityksille vuoden tärkein yksittäinen markkinointitapahtuma, ihan jo laajuutensa ja kestonsakin suhteen. Vuosittain venemessuilla vierailee kymmenen

päivän aikana noin 80 000 veneilystä kiinnostunutta kävijää, Huju jatkaa. Vene Båt -messut kokosivat helmikuun puolessa välissä saman katon alle suuren joukon suomalaisia venealan yrittäjiä. Kymmenpäiväisillä messuilla näytteilleasettajia oli yhteensä 330.

1 Kysymys: Tradenomiopiskelija Joonas Notkola, 26, huutokauppasit itseäsi työntekijäksi yrityksiin Huuto.netissä. Onko työnhaku perinteisillä menetelmillä takkuillut vai mistä moinen idea?

Vastaus: Mietimme luokkakaverin kanssa erilaisia tapoja saada uudenlaista näkyvyyttä työpaikan etsinnässä. Huuto.netissä on kaupattu koko omaisuutta ja elämää, joten se tuli mieleen. Olen hakenut työtä myös perinteisimmillä keinoilla ja päässyt muutamaan haastatteluun.

Moni kuvittelee, että palvelua saa enää verkossa.

2 Kysymys: Onko työtarjouksia tai yhteydenottoja tullut huutokaupan myötä?

Vastaus: Ilta-Sanomien uutisen jälkeen on tullut muutama tarjous pääkaupunkiseudulta, mutten ole kerinnyt niihin vielä paneutua. Media kiinnostui ilmoituksesta ja he ovat olleet paljon yhteydessä.

3 Kysymys:

Mikä olisi paras mahdollinen työtarjous, tai mikä vastaavasti kamalin?

Vastaus: Haluaisin työn, jota pääsee muokkaamaan omannäköisekseni ja käyttämään mielikuvitusta. Logistiikka-ala kiinnostaa kovasti. Kaupan kassalle en haluaisi enää lähteä. Toivottavasti ne ajat ovat jo takanapäin.

DNA Kaupassa sinua palvelee ihminen. Meillä on Suomen laajin myymäläverkosto, 73 myymälää ja yli 300 asiantuntevaa myyjää, valmiina auttamaan ja palvelemaan yritysasiakkaita. Poikkea juttusille, niin päivitetään yhdessä yrityksesi tietoliikenneratkaisut ajan tasalle. Lähin DNA Kauppa ei varmasti ole kaukana, katso vaikka osoitteesta www.dna.fi.

2302_DNA_20549_SuomYrSan_Sormi_Busin_210x297.indd 1

16.2.2012 8.34


10

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

juttutuulella

Oma itse riittää Elastinen haluaa valaa Voice of Finland -valmennettaviinsa itseluottamusta riisumalla yliyrittämisen ja esittämisen pois. Itse räppäri on ammentanut menestymisen ohjeet kollegaltaan Iso H:lta. Mirka Moilanen

Kuka? Kimmo Laiho

Ikä: 30 Työura: Artisti, tuottaja, toimitusjohtaja vuodesta 1998 Perhe: Äiti, isä, pikkusisko, isoveli Motto: Tahto, taito, tieto

mirka.moilanen@yrittajat.fi

Perustitte Rähinä Recordsin vuonna 2003 Fintelligensin ja Kapasiteettiyksikön jäsenten kesken, kun halusitte jättää välikädet pois ja tehdä kaiken itse. Oliko oman levy-yhtiön perustaminen nuoren räppärin ainoa tapa menestyä Suomessa? Ei oikeastaan, olimme menestyneet hienosti jo ennen sitä. Olemme kuitenkin aina katsoneet reilusti eteenpäin ja tiesimme, että tulevaisuudessa haluamme hallita itse levyjämme. Oma firma toi reilusti lisää työtaakkaa ja stressiä, mutta on ollut sen arvoista.

Voice of Finlandissa autat nuoria muusikkoja menestymään. Keneltä olet itse saanut apua?

Kuinka Suomessa tehdään rahaa urbaanilla musiikilla?

Rahaa ei ole helppo ansaita, suurin osa menestyvistäkin artisteista elää perustulorajoilla, ja tämä ei koske pelkästään urbaaneja artisteja. Suomessa pärjää, jos tekee itse biisinsä, julkaisee paljon musiikkia, näkee uransa eteen loputtomasti vaivaa ja jaksaa keikkailla ympäri vuoden.

Musiikki on tapani purkaa luovuutta, yrittäminen enemmänkin raakaa duunia. En usko yrittäjyyden sopivan kaikille. Yksin on vaikeaa, työkaverit ja osaavat ihmiset ympärillä ovat tärkeitä. Parasta yrittämisessä on se, että onnistumiset palkitsevat kymmenkertaisesti.

Iso H on oikeastaan opettanut minulle kaikki perusteet tämän hetken työlleni. Jukka Immonen on myös ollut suuri vaikuttaja biisinkirjoituspuolen töissäni. Lisäksi olen saanut paljon neuvoja suomalaisilta alan konkareilta ja lukenut suurimman osan musa-alan kotimaisista elämäkerroista.

Aiotko ottaa Voice of Finlandista tuttuja laulajia Rähinä Recordsin talliin? Mikä on tärkein neuvosi valmennettavillesi?

RÄHINÄ RECORDS

Tärkeintä on luottaa siihen, että oma itse riittää. Yliyrittäminen ja esittäminen pois ja oikeat asiat esiin. Valan heihin uskoa ja itseluottamusta. Luulen, että ohjelman voittaa se, jonka kohdalla suurin oivallus tapahtuu.

Onko yrittäjyys hyvä tapa purkaa omaa luovuutta?

Katsotaan. Suunnitelmissa on hypätä ainakin tuotantopuolelle mukaan. Hakusessa on koko ajan uusia, omaperäisiä artisteja, joilla on vahva visio ja paljon annettavaa.


uutiset

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Vinyylikulhoyrityksestä löytyi asennetta Varsinais-Suomen parhaaksi Nuori Yrittäjyys -yritykseksi valittiin neljän yhdeksäsluokkalaisen tytön yritys Tréno NY. Tréno NY:n liikeideana on valmistaa vanhoista vinyylilevyistä tehtyjä kulhoja. Tuomariston arvion mukaan Treno NY:n liikeidea ja tuote oli innovatiivinen ja selkeä. Tyttöjen asenne yrittäjyyteen ja ryhmän yhteishenki sai tuomariston myös puolelleen.

Massalaskentaohjelma palkittiin Purku- ja rakennusalan ympäristöhallinnointiin erikoistunut joensuulainen Dealin Oy on palkittu eurooppalaisessa ympäristöpalkintokilvassa, European Business Awards for the Environmentissa. Yrityksen sähköinen massalaskentaohjelma sai tuotesarjassa kunniamaininnan kansallisessa osiossa. Dealin Oy:n kehittämä sähköinen massalaskentaohjelma mahdollistaa purku- ja rakennusjätteen tehokkaan seurannan sekä kustannusten että ympäristön eduksi. Tiedot voidaan hyödyntää vaivattomasti arvioitaessa jätekustannuksia. Innovatiiviselle tuotteelle on markkinoita myös viennissä.

Aritem pisti biokattilavalikoimansa uusiksi Suomalainen biokattilavalmistaja Aritem Oy uusi tuotepalettinsa, koska käyttäjät Euroopassa odottavat biolämmitykseltä helppoutta. – Uudet käyttäjät vaativat biolämmitysjärjestelmiltä helppoutta: ne on oltava helppo ostaa, myydä, asentaa ja käyttää. Sen takia olemme uudistaneet tuotevalikoimaamme ja kehittäneet Biocompkattilatyypin, johon on integroitu niin poltin kuin automaatio, kertoo toimitusjohtaja Petteri Korpioja Aritem Oy:stä.

Älä palkkaa laittomasti maassa oleskelevaa

Kotimaan matkailuyritykset esillä Tampereella

Hallitus esittää, että laittomasti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen palkkaamisesta seuraisi työnantajalle seuraamusmaksu. Tavoitteena on kieltää EU:n alueella laittomasti oleskelevien henkilöiden työhönotto ja ehkäistä laitonta maahanmuuttoa.

Tampereella 13.–15. huhtikuuta järjestettävät Kotimaan Matkailumessut esittelevät monipuolisesti suomalaista matkailutarjontaa. – Kotimaan Matkailumessut on merkittävä messutapahtuma matkailupalveluja tarjoaville yrityksille, kertoo matkailukoordi-

Seuraamusmaksu voisi olla 1 000 – 30 000 euroa. Seuraamusmaksun määräisi Maahanmuuttovirasto. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kevään aikana.

11

naattori Maaret Mattus PohjoisLapin Matkailu Oy:stä. Messuilla Visit Tampere Region -tilaisuudessa tutustutaan Pirkanmaan matkailutarjontaan. Lisäksi Pohjanmaa on hyvin edustettuna. Messuilla on mukana useita matkailualan toimijoita Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta.

Yrittäjä. Uusi Nokia LUMIA 710 tuo kaiken lähellesi entistä edullisempaan hintaan. Ota mukaan Elisa Idea – saat puhetta, viestejä ja dataa juuri yrityksellesi sopivan määrän.

o 365 oimist T a s i l E €/kk 5 5 , 5 . k Al

LUMIA on yrityskäytössä parhaimmillaan, kun hankit Elisa Toimisto 365:n. Microsoft Office –ohjelmat, sähköposti ja kalenteri kulkevat mukanasi kaikkialla.

Varaa aika Yrittäjäpalvelupisteeseen www.elisa.fi/ajanvaraus

Soita: 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

www.elisa.fi/ verkkokauppa

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 2500min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms viestejä /kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Pro 21,6 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk ylimenevä tiedonsiirto 5,48 €/alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Nokia LUMIA 710 -toimitukset alkavat 22.2.2012. Tarjous voimassa 29.2.2012 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €/avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

2302_EL_Idea_Lumia_SuomenYS_210x297.indd 1

16.2.2012 15.17


12

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

jarkko virtanen

ttäjien i r y n o upunkiomen paras a k i s u U ä Su rtaa mielestki jo toista ke kaupunperäkkäin. isto) mittar n e in t it n rittäjie men Y

inopoli

Elinke

(Suo

Ja apuun rientää kaupunki Uudessakaupungissa yrittäjälle ei tule seinä vastaan. Sen tietävät Heidi Jaakkola ja Jani Vilpas, jotka perustivat kaupunkiin pienpanimon. UUSIKAUPUNKI Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

H

omma sujui kuin tanssi, kun Heidi Jaakkola ja Jani Vilpas päättivät panna pystyyn oman panimon Uuteenkaupunkiin vuonna 2007. Aiemmin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla työskennellyt kaksikko marssi Uudenkaupungin uusyrityskeskukseen, jossa todettiin kyseessä olevan sen verran mielenkiintoinen projekti, että yrityksen perustamiseen määrättiin apumieheksi itse Uudenkau-

pungin kaupunginjohtaja Kari Koski. – Kaupunginjohtaja totesi, että tottahan toki meidän on saatava kaupunkiin oma panimo, Vakka-Suomen Panimon myynnistä ja markkinoinnista vastaava Heidi Jaakkola muistelee. Kaupunginjohtajalta saatiin apua muun muassa suhdeverkoston rakentamiseen sekä yhteistyökumppaneiden ja rahoituksen löytymiseen. Yksi merkittävä kädenojennus oli myös kaupungilta saatu pääomalaina. Suurimpana apuna Jaakkola kuitenkin pi-

tää toimitilojen etsinnässä saatua tukea. Panimoa kun ei perusteta mihin tahansa koloon.

Mittava remontti. Sopivat tilat löytyivät vuonna 2008 Vakka-Suomen Puhelimen tiloista. Oman haasteensa tilanteeseen toi se, etteivät Jaakkola ja Vilpas yksityishenkilöinä voineet vuokrata tiloja puhelinyhtiöltä. Tähänkin ongelmaan riensi kaupunginjohtaja avuksi. Ongelma ratkaistiin niin, että kaupungista tehtiin tilojen virallinen vuokralainen ja panimosta kaupungin alivuokralainen. Mittavaan remonttiin saatiin apua kaupungin teknisestä virastosta, ja kaupunginarkkitehdin avulla puhelinyhtiön omistamaan, entiseen kaukopuhelinkeskukseen syntyi kuin syntyikin panimo, jossa jo juhannusviikolla päästiin panemaan ensimmäinen 4 000 litran satsi Prykmestar-olutta. – Missään vaiheessa ei ole tullut seinä vastaan, vaan kaikkiin ongelmiin on löy-

tynyt ratkaisu, Jaakkola kertoo tyytyväisenä.

Kasvua omin voimin. Panimon kupariset keittokattilat löydettiin käytettynä saksalaisesta pienpanimosta, ja samat laitteet ovat käytössä edelleen. Ainoastaan käymistankkeja on kolmen vuoden aikana jouduttu hankkimaan lisää, kun panimon tuotantokapasiteetti on tuplaantunut. Kasvuun ei Vakka-Suomen Panimolla ole enää tarvittu kaupungin tukea, vaan investoinnit on tehty omin voimin. Lisärahoituksellekaan ei ole ollut tarvetta, kun uudet laitteet saatiin ostettua tulorahoituksella. Omin voimin ei kuitenkaan kaikkien tarvitse jaksaa kasvaa, sillä kaupunki tarjoaa tukea myös kasvuyrityksille. Apua voi saada esimerkiksi uusien toimitilojen etsintään, koulutus- ja kehittämishankkeisiin tai uuden työvoiman etsimiseen. – Paikkakunnalla kasvava yritys on järkevä kehittämishanke kaupungin kannal-


uutiset

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

”Tähän alkaa jo tottua”

Yrittäjäyhdistyksen vireys. Uudessakaupungissa kaupunki kustantaa osan yrittäjäyhdistyksen sihteerin palkkakustannuksista, jotta toimistossa pystytään pitämään yksi päätoiminen työntekijä.

>

Uudenkaupungin kaupunginjohtajan Kari Kosken mukaan jo toista kertaa voitettu titteli Suomen yrittäjäystävällisimpänä kaupunkina on hieno todiste siitä, että Uudenkaupungin yrittäjämyönteinen ilmapiiri on jatkuva, kaupunkiin kiinni kasvanut asenne. – Tähän kunniamainintaan alkaa jo tottua, Koski vitsailee. Täällä kaupungin elinkeinopolitiikka on kaupunginjohtajan vastuulla. – Periaatteena on yhden luukun periaate ja se luukku olen minä, Koski kuvailee. Se tarkoittaa sitä, että jokainen aloitteleva yritys saa kaupunginjohtajan tuen. – Pahin virhe, jonka kaupunki voi tehdä, on päästää elinkeinopolitiikka irti kaupungin omasta toiminnasta ja siirtää se johonkin kehittämiskeskukseen.

Jokainen on elinkeinoasiamies. Koko kaupungin organisaatio rakennus-, ympäristö- ja kaavoitusviranomaisineen täytyy saada mukaan ja ajattelemaan asioita yrittäjyyden kannalta.

Pienikin voi olla iso. Kaikkia, jotka astuvat ovesta sisään, täytyy kohdella samalla tavalla, olipa kyseessä pieni tai iso yritys. Vain isojen kanssa seurustelu saattaa koitua kaupungille kohtaloksi.

Tukea. Uudessakaupungissa jokainen aloitteleva yrittäjä saa kaupunginjohtaja Kari Kosken tuen.

Verkostot. Uudessakaupungissa uusi yritys liittyy lähes poikkeuksetta yrittäjäyhdistyksen jäseneksi. Tätä kautta yrittäjä tapaa uusia ihmisiä, luo verkostoja ja löytää yhteistyökumppaneita.

Apua. Kaupunki tuli hätiin, kun Heidi Jaakkola päätti yhtiökumppaninsa kanssa perustaa Uuteenkaupunkiin oman panimon.

Kaikki voittavat. Uudessakaupungissa

Kuntien

top 10

1. Uusikaupunki 2. Alavus 3. Lieto 4. Humppila 5. Ranua 6. Ilmajoki 7. Lempäälä 8. Muurame 9. Keitele 10. Töysä

Valmiita paketteja. Jokaiselle uudelle yrittäjälle tarjotaan Uudessakaupungissa konkreettinen ehdotus siitä, kuinka yritystoiminta saadaan rullaamaan. Aktiivinen elinkeino-politiikka ei ole sitä, että yrittäjä ohjataan luukulta toiselle.

Vantaa koki herätyksen

>

ta, koska se on tuttu ja toimiva, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa.

yritysten tukeminen nähdään kaikkia osapuolia hyödyntävänä. Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Terttu Lundelin kuvailee kaupunkia moottoriksi, yrittäjien ja virkamiesten toimintaa kokoava voimaksi. Täällä myös yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen. – Yrittäjien kesken ei ole kateutta tai selkäänpuukottamista, panimon Jaakkola kuvailee. Hyvänä esimerkkinä Jaakkola pitää sitä, että paikalliset kauppiaat ja ravintoloitsijat ovat alusta asti innolla ottaneet panimon tuotteita valikoimiinsa. Myös kaupunkilaiset ovat ottaneet oluet omikseen. – Alkuaikoina meidän oluet loppuivat kaupoista, kun kaupunkilaiset halusivat maistella oman paikkakunnan olutta.

13

Vantaalla herättiin kaupungin ja yrittäjien välisen yhteistyön merkitykseen, kun kaupunki tippui ELPO-kyselyssä isojen kaupunkien listalla toissavuoden ykkössijalta viidennelle sijalle. Ystävänpäivän tapaamisessa Vantaan Yrittäjien ja kaupungin johdon kesken pohdittiin, kuinka viides sija suurten kaupunkien joukossa kirkastetaan kahden vuoden päästä jalometalliksi. – Oli hienoa, että saimme uuden kaupunginjohtajamme, yrityspalveluiden johdon, uuden maankäytön apulaiskaupunginjohtajan sekä Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajankin samaan ideariiheen Vantaan Yrittäjien kanssa. Pelkästään jo tästä hyvästä pitäisi päästä Espoon edelle ELPO-pisteissä, Vantaan Yrittäjien puheenjohtaja Tommi Valtonen heittää. Valtosen mukaan Vantaalla on olemassa hyvä tukiverkko yrittäjille, mutta viime vuosina välineistä ei ole kyetty tiedottamaan yrittäjille tarpeeksi tehokkaasti. Kaupungin johdon ja yrittäjien välisessä

tapaamisessa sovittiin, että yrittäjäjärjestö ja kaupungin johto istahtavat jatkossakin vastaavalla kokoonpanolla saman pöydän ääreen käymään läpi ajankohtaisia asioita. Tapaamisen parasta antia oli Valtosen mukaan se, että kaupunginjohtaja Kari Nenonen lupasi ottaa yrittäjien ja kaupungin väliset asiat uudestaan tarkasteluun ja pohtia, kuinka Vantaalta jo löytyvät välineet voidaan entistä tehokkaammin kytkeä kaupungin elinkeinopolitiikkaan. Myös elinkeinopolitiikan strategia tulee kokemaan päivityksen. – Tästä viidennestä sijasta noustaan istumalla alas useammin, tekemällä entistä tehokkaammin yhteistyötä kaupungin kanssa ja tiedottamalla asioista myös tehokkaammin ulos, Valtonen summaa. Selkeää tahtotilaa löytyy siis sekä kaupungin että yrittäjien puolelta. – Vahva yksimielisyys näistä asioista täällä vallitsee, ja Vantaa nähdään varmasti pian yritysten keskuudessa aiempaa houkuttelevampana ja elinkeinopolitiikaltaan terävöityneempänä kaupunkina, Valtonen uskoo.


14

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

Tilausajot netistä SynergyBuspalvelu parantaa bussien käyttöastetta ja vähentää turhaa ajoa. Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

S

100

PIXMAC

ynergyBus-palvelun avulla bussiyritykset saavat parannettua kalustonsa käyttöastetta sekä säästettyä ympäristöä välttämällä turhaa ajoa, palvelun kehittäjä ja liikenneyrittäjä Antti Jyrkilä kuvailee. Palvelun jäsenliikennöitsijät voivat tarkastella netissä tilausajoasiakkaiden tilausajot.net-sivustolle jättämiä tarjouspyyntöjä ja lähettää asiakkaille oman tarjouksensa. – Ihannetapauksessa kaikki hyötyvät, kun tarjouspyynnön jättänyt asia-

kas saa edullista alvelua ja lii- maksaa odottelusta. Myös hukka-ajon määrä kennöitsijä, jolla on vapaata kapasiteettia, saa kalustonsa vähenee, kun liikenneyrittäjät pystyvät palvelun hyötykäyttöön, Jyravulla tehostamaan kilä kertoo. toimintaansa, eikä – Homma toimii autojen enää tarvitse täydellisesti esityhjinä ympäri merkiksi silloin, jos Palvelussa pyöriä Suomea. vaikkapa turkulainen liikennöitsijä on mukana kuskaa porukan jo noin sata Kiinni alalle. Tällä Helsinkiin, vie heihetkellä valtakunnalbussidät päiväksi meslisessa palvelussa on yritystä. suille ja odottelun mukana noin sata sijaan tekee päivän bussiyritystä isoista aikana pienen siirron Helsin- konserneista yhden auton gin sisällä. Näin liikennöit- yrittäjiin. sijä saa lisää katetta päivälle Tilausajo.net-sivuston eikä kuljettajalle tarvitse kautta palveluun jätetään

nousu 13.2. 16.3. 16.4. 28.5.

Suomen suosituinta rokkaa, Jalostajan Hernekeittoa, valmistetaan vuosittain vajaat yhdeksän miljoonaa purkkia. Yrityksen koko historian aikana purkkeja on valmistettu yli 300 miljoonaa kappaletta. Kiloissa se tekee yli 150 miljoonaa kiloa hernekeittoa. Jalostajan hernekeittojen markkinaosuus on noin 89 prosenttia kaikista Suomessa myydyistä hernekeitoista.

Jounin kauppa pihtaa energiaa Lapin suurin kyläkauppa Jounin kauppa on yksi Suomen edistyksellisimmistä lämmitys- ja jäädytysratkaisuissaan. Äkäslompolossa sijaitseva vuonna 2008 valmistunut liike hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä ja kylmälaitteista vapautuvaa lauhdelämpöä. Kaupan kylmäjärjestelmässä on puoles-

a

tulo

e Terv

äjä yrit3t0 v n < ute

mu t . . . tai orekkaa u n

Uuden sukupolven yrittäjät ja huippuasiantuntijat kohtaavat maaliskuussa Helsingin sykkeessä. Lähde mukaan kokemaan Hot Spot: viikonloppu täynnä viihtymistä ja vaikuttamista sekä mukana tietysti kuumimmat puhujat ja puheenaiheet! Tsekkaa ohjelma ja varaa paikkasi:

www.hotspot2012.fi

Tilaisuus on tarkoitettu ▪ nuorille yrittäjille ▪ yrittäjyyttä harkitseville ja opiskelijoille

Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja kiertueaikataulu osoitteesta

www.yrittajat.fi/nuoretyrittajat

”Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa.”

Suomalainen suosii kotimaista hernesoppaa erityisesti talviaikana. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana myydään noin 40 prosenttia koko vuoden hernekeiton myyntimäärästä. Jalostaja on Oy Lunden Ab:n tytäryhtiö. Lunden on vuonna 1959 perustettu perheyritys, jonka liikevaihto on noin 80 miljoonaa euroa. Se työllistää tällä hetkellä noin 190 henkilöä.

taan käytetty kylmäaineena hiilidioksidia. Kauppias Sampo Kaulanen sanoo innostuksen investointeihin lähteneen hänen omasta kiinnostuksestaan uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksiin. – Merkittävä investointi ei kaduta, sillä se leikkasi samalla energiakustannuksia, Kaulanen sanoo.

VUODEN SUURIN & KUUMIN NUORTEN YRITTÄJIEN KOHTAAMINEN!

Suomen Yrittäjien ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Nousu-kiertue Helsingissä 16.3.

Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle, entä miten menestys mitataan? Mitä mahdollisuuksia omalta alueeltamme on jäänyt huomaamatta? Tule kertomaan oma näkemyksesi ja kuulemaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden suunnasta.

noin 1  300 tilausajon tarjouspyyntöä vuodessa. Kysyntä ja tarjonta vaihtelevat Jyrkilän mukaan paikkakunnittain. Pääkaupunkiseudulla tarjouksen pyytäjä voi tällä hetkellä saada yli 10 vastausta, maaseudulla 2 – 3 tarjousta. Jyrkilän mukaan palvelusta on tullut erittäin positiivista palautetta varsinkin uusilta, juuri alalle tulleilta yrittäjiltä, joilla ei vielä ole vakiintunutta asiakasverkostoa. – Palvelun avulla myös vanhat konkariliikennöitsijät saavat mahdollisuuden kasvaa, kun lisäkalustoa hankkineet yritykset pääsevät tarjoamaan lisää ajoja, Jyrkilä muistuttaa.

Tampere HelsiNki kuopio Turku

uusi yrittäjäsukupolvi – uudet mahdollisuudet Suomen Yrittäjät, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja alueen nuoret yrittäjät sidosryhmineen kokoontuvat yhdessä keskustelemaan oman alueemme vahvuuksista ja niistä toimista, joilla Suomeen luodaan lisää luottamusta tulevaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen.

Jo 300 miljoonaa rokkapurkillista

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Verkostoitumisbileet, Madventures, Minna Parikka, Nuorten yrittäjien Gaala, EER-huippuseminaari, Sami Hedberg...


uutiset

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

Christine on ollut niin hyvä pomo, että vielä kuudenkin yhteisen vuoden jälkeen ollaan samassa työpaikassa. Christine on antanut minulle vastuuta, ja minusta on ollut mukava ottaa sitä vastaan. Sitä mukaa kun kokemusta on kertynyt, olen saanut entistä vapaammat kädet toimia. On kiva tuntea, että omalla työllä on vaikutusta työyhteisössä ja yrityksen kehittämisessä. Pienessä yrityksessä saa kiireaikoina painaa hommia tosissaan, mutta hiljaisina aikoina pääsee palautumaan ja voi tarvittaessa tehdä vähän lyhyempää päivää tai ottaa töistä lomaa. Christine onneksi osaa tulla työtekijää vastaan. Se helpottaa elämää, kun työajat ovat joustavia eikä ole sitoutunut kasista neljään -aikatauluihin.

Mahdollisuus kouluttautua. Pomona Christine tukee minua, ja tiedän, että hän on aina taustalla auttamassa. Haastavissa tilanteissa tiedän, että voin aina kääntyä hänen puoleensa. Enimmäkseen kinkkiset tilanteet ovat arkisia ja jokapäiväisiä asioita, joihin Chris-

tine antaa oman näkemyksensä. Lossirannassa ollaan myös kiinnostuneita työntekijöiden kehittymisestä ja minullekin on annettu mahdollisuus oppia lisää. Christine kannusti minua esimerkiksi lähtemään Pietariin opintomatkalle kehittämään venäjän kielen taitojani ja hotellialan osaamistani. Avaintyöntekijän lähtö oli tietenkin pienelle yritykselle ponnistus, mutta Christine hoiti asiat niin, että pääsin lähtemään.

Selvät roolit. Talvisin olemme Christinen kanssa täällä Lossirannassa enemmän tai vähemmän kahdestaan, jolloin hoidamme yhdessä kaikki hotellin hommat. Roolit ovat selkiytyneet vuosien varrella, ja hommat sujuvat lähes automaattisesti ilman tarvetta neuvotella siitä, kuka minkäkin työn tekee. Oma työni on konkreettisempaa työtä vastaanotossa tai hommia tietokoneen ääressä, kun taas Christine luovana henkilönä keskittyy enemmän ideointiin ja yrityksen markkinoinnin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Toivon, että kuunteleva ja keskusteleva yhteistyömme jatkuu tulevaisuudessakin yhteisymmärryksessä siitä, mihin suuntaan Lossirantaa viedään.

minun pomoni

Tiina Arminen ja Christine Lund työskentelevät aisaparina Hotelli Lossiranta Lodgessa Savonlinnassa.

Christine Lund: Tiina on meistä se harkitsevaisempi Minä olen meistä se, joka tulvii uusia ideoita ja heittelee ehdotuksia ilmaan. Tiina puolestaan on harkitsevaisempi. On rikkaus, että meillä molemmilla on omat vahvuutemme. Arvostan myös sitä, että työntekijänä Tiina on itsenäinen. Liian usein työntekijät haluavat, että asiat näytetään kädestä pitäen. Meillä on Lossirannassa paljon kesätyöntekijöitä, jotka kutsuvat meitä tehotytöiksi. Tiinan kanssa olemmekin hyvä tiimi ja hommat hoituvat vikkelästi.

TOMMI ULMANEN

Tiina Arminen: Vapaat kädet toimia

15


16

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012 Powerpile Oy

Hyökkää kopioijan kimppuun Pirkkalalainen Uretek Worlwide puolustaa oikeuksiaan kiihkeästi maailmalla. Yhtiö ostaa tuplasti isomman yrityksen Englannista ja haaveilee pörssistä. Pirkkala Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

P

ainuneiden maa-alueiden ja rakennusten tukemiseen keskittynyt Uretek Worldwide on pieni yritys, jolla on suuren yrityksen ongelmat. Uretekin omistama Powerpile kehitti runsas kolme vuotta sitten polymeeripilarin, joka on lyönyt hyvin läpi Suomessa ja maailmalla. Keksinnön hienous on siinä, että pilaria asennettaessa ei tarvitse hajottaa koko talon lattiaa. Polymeerin voi laittaa maahan pienestä reiästä. Rakenteen nosto käy aiempaa nopeammin ja kustannustehokkaammin. Uretekin kannalta huono uutinen liittyy kopioijiin, joita on ollut aina lisenssinhaltijoista kilpailijoihin. Toisin kuin useat suomalaisyritykset, Uretek ei ole jäänyt katsomaan kopiointia vain sivusta. – Me hyökätään aggressiivisesti päälle, vakuuttaa Uretek World-widen toimitusjohtaja Timo Lahtinen. Toimitusjohtaja korostaakin hyvin kirjoitettujen patenttien merkitystä. Hänen mukaansa kannattaa myös palkata hyvä juristi, jotta välttää kalliit oikeudenkäynnit.

Koreassa hävisimme kaikki viisi oikeudenkäyntiä. Siellä vastapuoli oli tuomarin kanssa saman golfklubin jäsen, joka kirjoitti päätökset etukäteen. Timo Lahtinen

– Jos ei ole isoa aineettomien oikeuksien salkkua, sodankäynnistä ei tule mitään, Lahtinen sanoo.

Aasiassa vaikeaa. Uretek käy tällä hetkellä oikeutta Australiassa, ja neljä oikeusjuttua on vireillä USA:ssa. Lahtisen mukaan Kiinassa joudutaan etenemään Angry Birds -menetelmällä. Se tarkoittaa sitä, että Uretek yrittää saada kopioijat mukaan yhteistyöhön.

Lahtisen vinkit,

näin pärjäät maailmalla: Kasvuun. Uretek Worldwiden toimitusjohtajan Timo Lahtisen suunnitelmissa on ostaa yhtiön lisenssinhaltijoita Euroopassa.

– USA:ssa saamme asiat yleensä sovittua, mutta esimerkiksi Koreassa hävisimme kaikki viisi oikeudenkäyntiä. Siellä vastapuoli oli tuomarin kanssa saman golfklubin jäsen, joka kirjoitti päätökset etukäteen. Aasiassa ei saa oikeutta, Lahtinen kertoo. Useista huonoista kokemuksista huolimatta Uretek etsii parhaillaan kymmeniä lisenssinhaltijoita eri puolilla USA:ta ja Kiinaa.

Ka a v i o h a v a i n n o l l i s t a a p o l ym eer i p i l ar i n m u o d o s t u m i s t a h ei ko s s a m aap er äs s ä

Mikä polymeeripilari? Polymeeripilari nostaa ja tukee painuneita rakennuksia. Kyseessä on pieni geotekstiilikapseli, joka täytetään kemiallisesti paisuvalla geopolymeerilla.

Injektioputki

1

2

3

4

N

K

Ki

K

K

K

N

K

K

Ki

K

K

K

K

K

Perustukset

N = nestemäinen Ki = kiinteytyvä K = kiinteä

N

Paisuva polymeeri tuottaa painevaikutuksen ympärilleen

Polymeerimassa laajenee sipulimaisesti ja paine ympäröivän massan tiivistymiselle kasvaa

Paisuva ja paineen alainen geopolymeeri kovettuu perustusten alle

Pilari tukee ylöspäin vaikka se ei olisi pohjakosketuksessa kiinteään maaperään

• Omistajastrategia jumpattava kuntoon. • Kapteenin täytyy tietää, mihin hän vie laivansa. • Yrityksen pitää löytää oikea tie myydä tuote. • Patentit pitää kirjoittaa kunnolla.

Euroopassa yhtiö vaihtaa taktiikkaa ja ottaa urakointia enemmän omiin käsiinsä. – Olemme tähän saakka tehneet lisenssinhaltijoista miljonäärejä, nyt aiomme kasvaa enemmän itse, Lahtinen selvittää.

Rohkea yrityskauppa. Ei Uretekinkaan kasvussa ole valittamista. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin neljä miljoonaa euroa. Tänä vuonna liikevaihto harppaa lähelle 14:ää miljoonaa euroa, sillä Uretek osti englantilaisen Uretek UK:n liiketoiminnat. – Yhtiö on kasvanut meidän lisenssillämme kaksi kertaa meitä suuremmaksi. Mobilisoimme voimakkaasti sinne joukkoja, Lahtinen sanoo. Hänen mukaansa pilareilla riittää jatkossakin kysyntää. Siitä pitävät huolen maanjäristykset ja tulvat. Länsimaissa rakennetaan koko ajan myös huonommille ja huonommille tonteille. – Haaveemme on, että viiden kuuden vuoden kuluttua liikevaihtomme olisi 80 miljoonaa euroa ja sitten menemme pörssiin, Lahtinen uskoo.

Osallistu keskusteluun www.yrittajat.fi


uutiset

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Paras leipäkauppa löytyy Joensuusta Onko kuntasi yrittäjäystävällinen? On. Ylöjärvi on kasvava kaupunki, ja alueen yritysmäärä on myös nousussa. Yhdessä kaupungin kanssa on tehty elinkeino-ohjelma ja yhteistä toimintaa löytyy.

Joensuulainen Juha ja Mari Kupiaisen luotsaama K-citymarket Pilkko on valittu vuoden 2012 Leipäkaupaksi. Raati perustelee valintaansa sillä, että Pilkko tarjoaa asiakkailleen näyttävän ja monipuolisen suomalaisen leipäosaston, jossa on runsas valikoima valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten leipomoiden tuoretuotteita.

Myös gluteenittomat leivät saivat raadilta kehuja.

17

Vihaiset linnut lentävät vappupalloissa Angry Birds -hahmot tekevät seuraavaksi uuden aluevaltauksen ilmapalloissa. Espoolainen Ilmapallokeskus Balloon Center tuo markkinoille uudet Angry Birds -ilmapallot vappuun mennessä. Rovio Entertainmentin kanssa solmittu lisenssisopimus kattaa Pohjoismaat ja Baltian.

– Uskomme Angry Birds -vappupallovalikoimamme muodostuvan kauden kysytyimmiksi tuotteiksi, sanoo Balloon Centerin toimitusjohtaja Petri Nieminen.

Valto Koivula, Valto Koivula Oy, Ylöjärvi

Kyllä. Vaikkakin Oulunsalossa on tulossa kuntaiitos Ouluun ja tilanne on ollut jo pitkään odottava. Meillä ei ole elinkeinopoliittista asiamiestä. Yrityksille löytyy kuitenkin hyvin toimi ja tontti tilaa.

Työmatka maistuu nyt entistäkin paremmalta! Tallinkin ja Silja Linen risteilylaivojen buffetravintoloiden valikoima on uudistunut niin makujen kuin toimintaajatuksensa puolesta. Buffet jakautuu toreiksi, joiden sadosta voit nauttia haluamassasi järjestyksessä. Uuden ajan noutopöytä on katettu - hyvää ruokahalua!

Katriina Rekinen, Konttoripalvelu K. Rekinen, Oulunsalo

Kyllä. Tervossa on uusi kunnanjohtaja, ja hän on luvannut paneutua yritysten asioihin. Toimitiloja on löytynyt hyvin. Meillä on myös käytössä yritystukia, jotka ovat kädenojennuksia yrittäjille.

”Uskomme, että buffetruokailun uudet ja vanhat ystävät ilahtuvat päästessään uuden ajan buffetin ääreen!”

Sirpa Lindsberg, Lemmikkipalvelu Sirpanpiha, Tervo

Kyllä on. Lempäälässä on tehty pitkään elinkeino-ohjelmaa. Meillä on myös elinkeinopoliittinen ohjausryhmä. Yritysvaikutukset otetaan kunnan päätöksenteossa hyvin huomioon.

Vesa Borgenström keittiöpäällikkö, Silja Europa

Päiväkokousristeily Helsingistä Tallinnaan alk. 54 €/hlö Hintaan sisältyy: Päiväkokousristeily (meno Tallink Shuttlella, paluu Baltic Princessillä), buffetaamiainen, kokoustila kuudeksi tunniksi ja lounas ruokajuomineen uudistuneessa Buffet Tallinkissa. Hinta voimassa min. 6 henkilön ryhmille ma–ke-lähdöillä 12.6.2012 saakka. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia.

Kysy lisää matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä puh. 010 804 123 ma-pe 8–17 (010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min).

Heikki Hakala, Heikki Hakala Yhtiöt Ky /MekuShop, Lempäälä TallinkSilja_NewBuffet_yrittaja_210x297.indd 1

16.2.2012 15.49


18

uutiset

Varo vuotoja – maine menee Tietovuodot vaikuttavat negatiivisesti yrityksen maineeseen ja liiketoimintaan. Maine kärsii, jos asia tulee julkisuuteen. Deltagon Groupin kyselyn mukaan 67 prosenttia suomalaisista yritysjohtajista arvioi mediajulkisuuden vaikuttavan ikävästi tietoja vuotaneisiin yrityksiin. Luottamuksellisten tietojen päätyminen julkisuuteen vaikuttaa myös liiketoimintaan. Yli puolet vastaajista miettisi, jatkaako yhteistyötä tietovuodon uhrin kanssa, jos kyseessä olisi merkittävä yhteistyökumppani.

Pesulaitteet matkaavat maailmalle Tamperelainen Tammermatic on saanut ison tilauksen norjalaiselta Statoililta. Yhtiö toimittaa Statoilin huoltoasemille lähes 200 henkilöautojen pesulaitetta. Kauppaan kuuluvat myös pesukemikaalit ja huoltopalvelut. Toimitukset ulottuvat Norjan lisäksi Ruotsin, Venäjän ja Viron asemille.

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

Luomuöljy valloittaa maailmaa Kotimaisella luomurypsiöljyllä on potentiaalia valloittaa maailmanmarkkinat. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

L

uomuliiton varapuheenjohtajan Jukka Lassilan mukaan suomalaisessa luomurypsiöljyssä on potentiaalia maa­il­­­­­man­­laajuiseksi vientituotteeksi. Samaa vakuuttaa Kankaisten Öljykasvit Oy:n toimitusjohtaja Perttu Korolainen. – Luomurypsiöljyämme viedään jo Venäjälle, Ruotsiin ja Italiaan. Muuallekin yritys on kova. En sulkisi mitään ilmansuuntia pois. Suomalaisen luomurypsiöljyn puhtaus ja terveysvaikutukset kiinnostavat erityisesti. Laadukkaampien öljyjen osalta yrityksemme tuotannosta jo 40 prosenttia on luomua, Korolainen kertoo. Luomuliiton Lassilakin suitsuttaa kotimaisten tuotteiden puhtautta.

– Maailmalla viljellään paljon gm-viljeltyä eli muuntogeenistä rypsiä. Ulkomaisen rypsin puhtautta onkin vaikea taata. Suomalainen luomurypsi on taatusti puhdas tuote, ja se on myyntivaltti esimerkiksi Keski-Euroopassa, hän avaa. Muutenkin luomusektorilla menee hyvin. Nielsenin Kuluttajapaneelin tietojen

+ 46 %

Luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia. mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia.

matkaaja. Kankaisten Öljykasvit Oy:n Virginoa viedään jo Venäjälle, Ruotsiin ja Italiaan. Kasvuluvut ovat innostaneet myös uuteen yritystoimintaan. Viime vuonna 160 yritystä hakeutui Lassilan mukaan luomuvalvontaan. Aiemmin yrityksiä valvonnassa oli yhteensä noin 450. Uusien yritysten myötä markkinoille on tullut myös uusia tuotteita. Esimerkiksi luomuoluita on lanseerattu useampia ja Luomuliitto palkitsi Nokian panimon Keisari Luomu Pilsin Vuoden Luomutuotteena. Myös luomujäätelöt lanseerattiin viime vuonna.

Pullollaan terveyttä Rypsiöljyn maailmanvalloitusmahdollisuuksia perustellaan puhtaudella ja terveysvaikutuksilla. Rypsiöljypullosta löytyykin monta elimistölle tärkeää ainetta:

• Omega-3-, omega-6-, omega-7- ja Omega9-rasvahappoja • E-Vitamiinia • Ubikinonia • K-vitamiinia • Lesitiiniä • Kasvisteroleita

Kunnallisjohdon seminaari Jyväskylä 23.–24.5.2012

Seminaarissa haemme vastauksia elinvoimaiseen uuteen elinkeinopolitiikkaan. Keskustelemme lisäksi kuntauudistuksessa asetettujen tavoitteiden mahdollisista vaikutuksista pk-yritysten toimintaan. Tavoitteemme on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon välttämättömään uudistamiseen. Asiapitoisen ohjelman lisäksi vietämme rennonletkeän illan yhdessä.

Tervetuloa!

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan 20.4. mennessä osoitteessa: www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2012


uutiset

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Risut ja ruusut ratkaisevat

Yritysten pitää kiinnittää asiakaspalveluun entistä enemmän huomiota. Toisen mielipiteellä ja suosituksella on nimittäin suuri merkitys, kun kuluttajat etsivät paikallista palveluntarjoajaa. Taloustutkimuksen tutkimuksesta selviää, että kuluttajat luottavat palveluiden käyttäjien suositteluun yli kolme kertaa enemmän kuin yritysten omaan viestintään tai markkinointiin. Tietoa palveluista haetaan erityisesti internetistä.

Suomen paras hostelli on Tampereella Tamperelainen Dream Hostel voitti hostellialan arvostetun Hoscar-palkinnon jo toista kertaa peräkkäin ja se valittiin Suomen parhaaksi hostelliksi 2011. Valinnan ovat tehneet maailman suurimman hostellivarausivuston Hostelworld. comin asiakkaat kymmenien tuhansien hostellien joukosta. Arvioissa tarkastellaan asiakaspalvelua ja viihtyvyyttä sekä siisteyttä.

31 229

Uusia yrityksiä rekisteröitiin viime vuonna 31 229 kappaletta. Määrä kasvoi kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Tiedot selviävät Patentti- ja rekisterihallituksen tietokannasta. Eniten uusia yrityksiä rekisteröitiin Uudenmaan maakuntaan ja seuraavaksi eniten Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle.

18.– 20.4.2012

Tervetuloa

mukaan!

TorsTaI 19.4.

11.00

ilmoittautuminen

7.00

Aamiainen

11.30

Kahvi ja hedelmätarjoilu

9.45

Laiva saapuu Tukholmaan

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

Oikeusturvavakuutus yrityksen tukena

12.30

12.45

Finnveran rahoitusmahdollisuudet pien- ja pk-yritykselle Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, Finnvera Oyj

13.45

Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

14.30

ennusteissa matalapainetta – varaudu parempaan! Fil. tri, Business Coach Eija Mäkirintala, Altonova Oy ▪ Hyvä fiilis on tarttuvaa – altista ympäristösi tekemisen meiningille ja säilytä luova ote myös huonoina päivinä!

15.30

▪ ▪ ▪ ▪

Martti Heinonen

13.30

Kahvi ja välipala

15.00

Työsuhteen päättäminen tuotannollisin ja taloudellisin syin Työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, Suomen Yrittäjät ▪ tarjolla olevan työn väheneminen yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä tai työn uudelleen järjestelyn vuoksi ▪ irtisanomismenettely ▪ onko irtisanomiselle vaihtoehtoja

16.00

▪ ▪ ▪ ▪

Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin)

17.00

Tehovartit: Asiamies, oik.tiet. kand. Max Lindholm, Suomen Yrittäjät ▪ Työsuhteen päättäminen erillisellä sopimuksella ▪ Työntekijän työttömyysturva ▪ Työterveyshuolto poissaolojen aikana

18.00

Kauppatieteiden maisteri, ekonomi Leila Salonen on valittu Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n järjestöpäälliköksi 2.1.2012 alkaen.

18.30

kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille

20.00 Buffetillallinen

käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmassa Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy ▪ KKO:n uunituoreita ratkaisuja ▪ Työtuomioistuimen ennakkotapauksia

Puhelinsopimusten sudenkuopat – harhaanjohtavaan markkinointiin varautuminen Lakineuvoja Tuomas Liinamaa, Suomen Yrittäjät Lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, Suomen Yrittäjät ▪ milloin ja millainen sopimus syntyy ▪ ongelmiin varautuminen ▪ ”Sain silti maksukehotuksen, mitä teen?”

Leila Salonen

Lomautus

16.45

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 17.45

18.45

kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille

19.45

Seminaarin päätös ja coctail

20.00 A la carte -illallinen

PerjanTaI 20.4. 8.00

Ilmoittautuminen viimeistään 4.4.2012

Aamiainen (10.00 laiva saapuu Helsinkiin)

osallistumismaksu

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Jäsenhinta (normaalihinta) 440 € (610 €)/ hlö 2 h ikkunallisessa hytissä 470 € (630 €)/ hlö 1 h sisähytissä 490 € (650 €)/ hlö 1 h ikkunallisessa hytissä

Peruutus: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 50 € (+ alv). Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 6 vrk ennen seminaaria peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

kirsi.harkonen@yrittajat.fi, puh. 09 229 229 23 /Härkönen tai www.yrittajat.fi/ilmo/laki_ja_tyosuhde

Aino Sainio Yhteiskuntatieteiden maisteri Aino Sainio on nimetty Fysi Partners Finland Oy:n (FPF) päätoimiseksi toimitusjohtajaksi 15.2.2012 alkaen.

Keskiviiikkona seminaarin puheenjohtajana toimii lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy ▪ lomautuksen perusteet ▪ roikkulomautus ▪ lomautuksen kierto

Asiakkaan maksut myöhässä – yrittäjän varautumiskeinot ja toimenpiteet ▪

Lainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät työsuhteen synty ja määrittäminen työnantajan työnjohto-oikeus työntekijän palkka ja muut edut kilpailukielto ja salassapitovelvoite

14.30

16.30 Tauko, kahvia tarjolla

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät miten voin varautua etukäteen asiakkaan maksukyvyttömyyteen maksuajasta sopiminen ja sopimusrikkomus milloin asiakas maksaa laskun myöhässä maksuviivästyksen seuraukset: viivästyskorko, perintä, tratta, ulosotto ja maksuhäiriömerkintä miten toimin, jos asiakas reklamoi laskusta

Työsuhteen mukaiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ▪ ▪ ▪ ▪

Yritysmuodot, yrityksen toiminta ja vastuut Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät toiminimiyrittäjä, henkilöyhtiöt, osakeyhtiö yritysmuodon muuttaminen ja vastuu velvoitteista yrityksen ja omistajan vastuu sopimuskumppanille osakeyhtiön hallituksen jäsenen, varajäsenen ja toimitusjohtajan vastuu voiko vahingonkorvausvastuuta rajoittaa

Vuosilomat Lainopillinen asiantuntija, varatuomari Risto Tuominen ▪ vuosiloman ansainta ▪ lomapalkka ja -korvaus ▪ lomaraha ja lomaltapaluuraha

Riskipäällikkö Virva Ojala, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, Fennia

Nimityksiä

Oikeustieteen maisteri Martti Heinonen, 39, on valittu Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtajaksi ja Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy:n toimitusjohtajaksi 1.2.2012 alkaen.

Kahdeksan suomalaista ympäristöteknologian yritystä on kelpuutettu mukaan Nordic Cleantech Open -kilpailuun. Bisneskilpailun tavoitteena on tunnistaa, kannustaa ja tuoda näkyvyyttä 25:lle cleantech-alan lupaavimmalle yritykselle Pohjoismaissa. Mukana ovat Asema Electronics, Ekolite, Enercomp, Enevo, MetGen, Numcore, Pegasor ja Ultranat.

Viking Line m/s Gabriella, Helsinki - Tukholma - Helsinki

12.00 Seminaarin avaus

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry ja Fysi Partners Finland Oy on tehnyt seuraavat nimitykset:

Kahdeksan lupausta tavoittelee voittoa

Laki- ja työsuhdepäivät KesKIVIIKKo 18.4.

19

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 heLSinki | p. 09 2292 2994 | koulutus@yrittajat.fi

Torstaina seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy


20

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

Korupariskunnasta kolikontekijöiksi KUVAT: Ari Nakari

Koruja vuosikymmeniä suunnitelleet ja tuottaneet Sisko ja Hannu Heinonen pääsivät vuonna 2005 yhteistyöhön Rahapajan kanssa. Sen seurauksena Ylämaalla hiottiin maailman ensimmäiset kivillä koristellut kolikot – Viron viimeiset kruunut. Pekka Mäntylä pekka.mantyla@yrittajat.fi

Isoin asiakas Lapponia Jewelry Oy. Jalokivien valmistusta huippusuunnittelijoiden designkoruihin sekä vuosittain Sisko Heinosen suunnittelema oma mallisto.

Mittakaavakin muuttui. Samanlaisia koruja pariskunta oli tottunut työstämään korkeintaan sata, ja nyt kolikon osia piti hioa yli 20 000 – tuhannesosamillien tarkkuudella. Haapsalusta laivattiin raaka-aineeksi 500 kiloa ruskeaa dolomiittikiveä, jota on Virossa käytetty rakennusmateriaalina vuosisatoja. – Teimme prototyypin toisensa jälkeen. Kun varsinaisia kolikkokiviä päästiin valmistamaan, aikataulu oli jo todella kireä. Kymmenentuhannen kohdalla elämä tuntui kieltämättä aika vaikealta, Heinonen naurahtaa. Suuresta tuotantomäärästä huolimatta pikkutarkka käsityö työllisti Ylämaalla Heinosten lisäksi enimmilläänkin vain kolme muuta työntekijää. Joulukuussa 2010 kiven ja hopean yhdistelmästä tuli rahaa, kun Viron keskuspankki laski kolikot liikkeelle.

Ensimmäisten spektroliittisten rannekellotaulujen valmistus alkaa.

Sisko Heinosen koruja Arizona Congress Expon päänäyttelyssä. Vuosien varrella koruja on ollut esillä kymmenissä näyttelyissä Suomessa ja maailmalla.

1992

Omien korujen muotoilu ja valmistus alkaa. Ensimmäinen valukone.

1980 – 2004

Yritys muuttaa Ylämaalle, jonne rakennetaan toimitilat ja jalokivihiomo. ”Ei ollut vaihtoehtoja, koska halusimme itse myös louhia käyttämämme spektroliittikiven.”

1980

Jalokivisepät Sisko ja Hannu Heinonen perustavat Lahdessa Kiviseppä Ky:n, joka alkaa hioa korukiviä kultaseppäalan yrityksille. ”Kultakeskus taisi olla ensimmäinen asiakas.”

1978

1976

Ylämaan spektroliittia löydettiin ensimmäisen kerran kesällä 1940, kun Ylämaalle rakennettiin Salpalinjan panssariesteitä.

– Moni sanoi meille, että se ei voi onnistua. Ettemme pystyisi tekemään niin tarkkoja kiviä, että Rahapaja voisi puristaa ne kolikon keskelle ilman liimaa. Tavattoman vaativaa ja tarkkaa se koruihin verrattuna olikin, ja jouduimme kehittämään työhön omia koneita.

1981

J

alokivisepät Sisko ja Hannu Heinonen olivat 1980-luvulla kysyttyjä toimijoita korumarkkinoilla. Avioparin perustama Kiviseppä Ky toteutti spektroliittikivestä huippusuunnittelijoiden luomuksia Lappeenrannan kupeessa Ylämaalla. – Suomalaisilla koruilla oli silloin todellinen buumi, ja spektroliittikiviämme oli runsaasti esimerkiksi Lapponian mallistoissa. Vienti veti, muistelee Hannu Heinonen. Koruviennin kulta-aika alkoi hiipua 1990luvulle tultaessa, mutta Heinoset jatkoivat osaamisensa ja laitteistonsa laajentamista. Pitkäjänteinen työ palkittiin konkreettisimmin vuonna 2005, kun Kiviseppien kyvyt huomattiin Suomen Rahapajassa. Aluksi yhteistyöstä syntyi kivillä koristeltuja maakuntakivimitaleita ja maakuntakoruja. – Kyllä silloin jo kävi haaveena mielessä, että jos joskus pääsisimme mukaan tekemään rahaa, Hannu Heinonen kertoo. – Rahapajan tuotekehityspäällikkö Tuomas Pinomaa oli sitten esitellyt maakuntamitalia Viron keskuspankin pomolle, joka oli todennut, että ennen kuin Viro siirtyy euroon, he tulevat teettämään tämäntyylisen juhlarahan. Ylämaalaista pienyritystä odotti kaikilla mittareilla sen historian suurin tilaus: Viron viimeinen kruunu.


uutiset

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

KEKSELIÄISYYS. Käsityöyrittäjältä vaaditaan monipuolisuutta. – Mekin olemme sovittaneet toisiinsa asioita, jotka eivät kuulu yhteen. Ei kivi kuulu kelloon tai välttämättä rahaankaan, mutta niitä me vaan olemme tehneet, Heinosen pariskunta myhäilee. Kuvassa kolikkokivien pintojen viimeistelyhiomiseen suunniteltu kone.

Ammattitaito uhkaa kadota

<

Kiina-ilmiö kurittaa myös jalokiviseppää. Tänä päivänä korukivet tuodaan pääosin muualta. – Korupuolella suomalaisten valmistajien työt vähenevät koko ajan. Suuret kotimaiset tuotemerkit, kuten Lapponia tai Kalevala Koru, eivät enää juuri hyödynnä kotimaista kiveä. Esimerkiksi Tunturikoru-sarjan kivet on tuotu Brasiliasta, hiottu Aasiassa ja ainoastaan koottu Suomessa, Hannu Heinonen harmittelee. Kalevala Korun tuotepäällikkö Mari Kotka myöntää, että viime vuosina kotimaisten kivien käyttö on ollut vähäisempää. – Kiinnostus suomalaisiin kiviin ei ole nyt

Putinille kivinen kello Hannu Heinosella ei ole monta hyvää sanaa sanottavana Ylämaan kaksi vuotta sitten tapahtuneesta liittämisestä Lappeenrantaan. Palvelut ovat heikentyneet, ja ainoa pankkiautomaattikin lähti nopeasti. Mutta jotain hyvääkin yrittäjälle sentään on seurannut. – Lappeenranta käyttää liikelahjoinaan usein paikallisia tuotteita. Ylämaalla sellaisiin ei ennen ollut tarvetta. Mieleenpainuvimman lahjan Heinoset pääsivät valmistamaan toukokuus-

Rahakivet vaihtoon Ikean pihalla

Ensimmäiset CNC-työasemat jalometallien ja -kivien työstöön, lasertyöasema vuonna 2006.

2005

2000

poiki lisää: tämän vuoden tammikuussa Heinosten käsistä lähti 7  000 kiviosaa Latvian juhlalateihin, jotka he taiteilivat suomalaisesta Kurun harmaasta graniitista. – Kurun harmaasta tehdään Ylämaalla pöytätasoja, ja me pystyimme hyödyntämään ylijäämäpaloja, Ylämaan Yrittäjien puheenjohtajana vastikään aloittanut Hannu Heinonen paljastaa. Uusiakin rahaneuvotteluja Heinoset ovat ehtineet käydä, mutta kovin pitkään kivisten rahojen buumiin he eivät usko. – Tietysti toivomme, että kiinnostus jatkuu. Juhlarahoissa uutuusarvo kuitenkin häviää äkkiä, ja siksi myös korutuotantoa täytyy jatkaa.

Yhteistyöhön Rahapajan kanssa. ”On nostettava hattua, että Rahapaja valtavana yrityksenä hyödyntää myös pieniä kotimaisia kumppaneita.”

Pienyrittäjän logistiikka toimii joskus joustavammin kuin ison firman. Kun Kiviseppä Ky hioi Viron viimeisten kruunujen kiviä, kiire oli kova. – Yhden erän saimme valmiiksi sunnuntaina. Lähdin ajamaan niitä saman tien kohti Helsin-

2008

Latien kivikoristeet pöydistä. Onnistunut urakka

Yrityksestä Ylämaan vuoden yrittäjä, Sisko Heinonen EteläKarjalan taitaja vuonna 2010.

sa 2010, kun pääministerit Matti Vanhanen ja Vladimir Putin tapasivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä Lappeenrannassa. – Molemmille annettiin meidän valmistamamme kellot, joiden kivitaulut oli valmistettu Ylämaan spektroliitista.

Kolumni ANTTI NEIMALA

antti.neimala@yrittajat.fi

Antti Neimala: Mikä Eurooppaa pitää yhtenäisenä?

E

uroopan unionia pitää koossa velka.

Mitään Eurooppaa yhdistävää ideologiaa ei ole. Eikä sitä edes voi olla, koska eurooppalaiset eivät pidä toisistaan. Suomalaisten mielestä kreikkalaiset ovat työtä vieroksuvia laiskureita ja italialaiset mafiosoja. Italialaiset taas ovat vakuuttuneita siitä, että suomalaiset eivät ikinä kykene valmistamaan yhtäkään kunnollista ateriaa. Yllä oleva ronskinpuoleinen analyysi EU:n tilasta ja tulevaisuudesta on poimittu aikakauslehti Timesta, jossa haastateltiin italialaista pankkiiri-kirjailija Loretta Napoleonia. Napoleonin mielestä Yhdysvalloilla on paremmat eväät hoitaa talousongelmia kuin Euroopalla. Amerikkalaisten optimistisuus ja kyky tehdä asioita vievät talouttakin eteenpäin. Eurooppalaiset ovat perusluonteeltaan pessimistejä ja valittavat aina. Niinpä päätöksiä ei synny ja kriisi jatkuu.

Mitään Eurooppaa yhdistävää ideologiaa ei ole. Eikä sitä edes voi olla, koska eurooppalaiset eivät pidä toisistaan. kiä, jotta Rahapajassa päästäisiin työhön heti maanantaiaamuna. Matkassa oli yksi mutka: ylämaalainen Heinonen ei juuri tunne pääkaupunkiseutua. – Niinpä soitin matkalta, että sopisiko tavata Vantaan Ikeassa, kun sinne osaisin hyvin ajaa. Ja kyllähän se Rahapajalle sopi. Vaihdettiin sitten valtava kasa kolikon osia Ikean parkkipaikalla, Heinonen naurahtaa.

2010

maakuntamitali. Suomen kansalliskivimitalin keskellä on Kalvolan graniittia – samaa kiveä kuin eduskuntatalo.

ollut yhtä suurta kuin esimerkiksi 1990-luvulla. Pyrimme edelleen hyödyntämään kotimaisia kiviä, mutta muodin ja kuluttajien makutottumusten lisäksi ratkaisevaa on tietysti se, millaista materiaalia taiteilija haluaa mallissa käyttää, Kotka huomauttaa. Kun tilaukset vähenevät, uhkaa myös perinteisen alan ammattitaito kadota Suomesta, Heinoset pelkäävät. Heidän kaltaisiaan jalokiviseppiä ei enää kovin monta löydy. Vihkisormusten tekijät kulkevat kuitenkin vastavirtaan. – Ihmiset satsaavat sormuksiin. Kultasepät käyvät nykyään enemmän häämessuilla kuin korumessuilla, Heinonen tietää.

Maailman ensimmäinen kivellä koristeltu raha lasketaan liikkeelle.

Napoleoni on pitkälti oikeassa, vaikka kärjistääkin asiaa rankasti. Talouskriisin eurooppalaisessa hoidossa on kyräilty, syytelty ja jahkailtu enemmän kuin tehty. Olisiko niin, että amerikkalaiset pärjäävät tiukassa paikassa vahvan yrittäjähenkisyytensä ansiosta? Optimistisuus ja toimeen tarttuminen kun ovat hyvin yrittäjämäisiä ominaisuuksia. Tässäpä EU:llekin selkeä viesti: enemmän paukkuja yrittäjyyden kannustamiseen.

Lihapullasota belgialaisittain. Suomalaiset mediat herkuttelivat vähän aikaa sitten belgialaisella lihapullasodalla. IKEA joutui paikallisten ravintolayrittäjien hyökkäysten kohteeksi. Väite oli, että IKEA myy lihapulla-ateriat tappiolla houkutellakseen asiakkaita myymälään. Tästä seuraa, että ravintola-alan yrittäjien bisnes kärsii. Juttu oli niin kiintoisa, että tutkin sitä hieman lihapullan pintaa syvemmältä. Joku tiesi kertoa, että kyse ei ehkä ollutkaan lihapullista vaan paljon vakavammasta asiasta: pihvistä ranskalaisilla perunoilla. Tämä uusi tieto oli vitsikäs mutta todennäköisesti väärä. Paikalliset kollegani valistivat minua asian juridiikasta. Belgiassa ei saa myydä tuotteita tappiolla. Alennusmyynnit sallitaan, mutta niiden ajankohdat ja muut ehdot on tarkkaan säännelty. Tarkoitus on suojata pienten yritysten toimintaa isojen aggressiiviselta hinnoittelulta. Sopisiko tällainen Suomeenkin?

21


22

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Lappilaisyrittäjät raivostuivat kehitysministeri

Heidi Hautalalle, joka vertasi Lapin kaivosteollisuutta Kongoon. Hautala vastaa nyt sanomisistaan Lapin Yrittäjien puheenjohtajalle Lauri Väärälälle.

Monissa kilpailijamaissamme yritykset saavat verohelpotusten kautta tukea tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessakin tarvittaisiin tätä.

Lapin vertaaminen Kongoon kauhistuttaa lappilaisyrittäjiä. Koska valtiovalta ei ole ollut kiinnostunut kaivostoiminnasta Lapissa, ovat kansainväliset kaivosyhtiöt tarttuneet tilaisuuteen. Mitä valtio voisi tehdä Lapin kaivosteollisuuden hyväksi, että vertauksia Kongoon ei tarvitsisi esittää?

Asiantuntija Jukka Nieminen Teknologiateollisuus ry:stä Yle.fissä

Alihankinnat tuovat töitä sadoille ja tulevaisuudessa tuhansille työntekijöille. Kaivosyhtiöt ovat parhaan kykynsä mukaan ottaneet huomioon paikalliset olosuhteet, poroelinkeinon, maatalouden, ympäristönsuojelun ja Suomen lait. Monella paikkakunnalla ollaan tyytyväisiä, että paikkakunnan elämä on turvattu vuosikymmeniksi. Kongossa kaivostoiminta perustuu riistoon, työllä tappamiseen ja muihin kyseenalaisiin tekoihin, joista täällä Suomessa voidaan nähdä vain paina jaisia. Mitä valtiovalta voisi tehdä, jotta muunkin kuin kaivosyrittä misen edellytykset säilyvät ja mielellään paranevat Lapissa?

Työelämässä heikoilla pitää olla mahdollisuus elättää itsensä työllä ja hyvillä mahdollisuus menestyä.

Kuljetustuen yrittäjäkohtainen aleneminen ja polttoaineveronkorotukset haittaavat yrittämistä Lapissa, jossa rautatie-, ilma- ja vesiliikenteen vähäisyydestä johtuen tavara liikkuu pääsääntöisesti rekkaliikenteessä. Tiemäärä-

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää Kauppalehdessä

rahoja on leikattu Lapin kohdalla vuosien mittaan kovalla kädellä. Mitä aiotte esittää Lapin hyväksi hallituksessa, jotta kaivosyhtiöt uskaltavat tehdä kaivospäätöksiä?

Nokian tilalle ei kannata haikailla yhtä jättiä, vaan ennemminkin tuhatta kasvunälkäistä startupia.

Kirje Kreikkalaiset ovat olleet johtajiensa pettämiä jo kauan. On viisainta, että Kreikka eroaa eurosta ja aloittaa velkasaneerauksen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini Helsingin Sanomissa

Akava ole valmis nostamaan eläkeikää ennen kuin työelämää ja työllisyyttä saadaan parannettua. Akavan varapuheenjohtaja Olli Luukkainen Helsingin Sanomissa

Lauri Väärälä Lapin Yrittäjien puhenjohtaja

LEA HULT

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies tiedotteessa

Epäkohtia siis riittää, vaikkei toki Kongon kaltaisia. Toivotammekin ministeri Hautalan tutustumaan tilanteeseen ja kuuntelemaan paikallisia näkemyksiä!

| Edward Blomstedt

Kotimarkkinana maailma – miksi jäädä

I

sänmaan rakkaus ja kotiinpäin vetäminen ovat positiivisia ja useimmiten maata tukevia luonteenpiirteitä. Mutta kotiin jääminen ja kansainvälisten markkinoiden jättäminen väliin on päinvastaista. NC Sourcing on ollut kansainvälinen jo ensihetkistään. Yritys on toiminut ensiaskelista lähtien kotimaan ulkopuolella, ensin tuotannon puolella ja hyvin nopeasti myös myynnin puolella. Alun perin toimitimme kaivonkansia kaivoteollisuuteen, mutta lähdimme tietoisesti laajentamaan toimintaamme muihinkin teollisiin komponentteihin. NC Sourcing on rakentanut yhä laajempaa tuotantoketjua ja tiiviimpiä logistiikkaratkaisuja. Viimeisten vuosien aikana yrityksen hankintaketjuun on lisätty uusia toimittajia Kiinassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Intiassa, Liettuassa ja Pakistanissa. Markkina-alue on laajentunut

EU-jäsenyyden suurin hyöty ja merkitys saavutetaan mielestäni suurien markkinoiden lähestyttävyydessä.

ensiksi Ruotsiin ja tämän jälkeen Saksaan, Hollantiin, Espanjaan ja jopa Afrikkaan. Samalla yritys on muokkautunut kaivonkansien toimittajasta kehittyneeksi komponenttien, kokoonpanojen ja lopputuotteiden sopimusvalmistajaksi, joka tuntee monet tuotantotavat ja materiaalit. Olisimme tietenkin voineet jäädä vain Suomen rajojen sisäpuolelle, ainakin myynnillisesti. Meille oli kuitenkin itsestäänselvyys hakea markkinoita myös muualta. Ensinnäkin EU-jäsenyyden suurin hyöty ja merkitys saavutetaan mielestäni suurien markkinoiden lähestyttävyydessä. Rajoja on madallettu ja jäljellä on kieli- ja tapaeroja. Maailmalla toimivat pitkälti samat lainalaisuudet kuin Suomessakin – hyvä tuote hyvään hintaan vetää ostajia. Jo kymmenen vuoden päästä Kiina lähestyy maailman suurimman talouden tasoa. Ajatus, joka vielä kymmenen vuotta sitten oli melkein naurettava. Muutos


23

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kuukauden kommentti Pitäisi löytää kultainen keskitie virtuaalitodellisuuden ja todellisuuden välillä. Internet on välttämätön näkyvyyden väylä, mutta emme kuitenkaan lähtisi tituleeraamaan sosiaalista mediaa vielä sellaiseksi. Ehkä jonain päivänä, nyt vielä harjoitellaan. JiPS Oy

Facebookkommentit

Olen vilpittömästi pahoillani Kongo-vertauksen aiheuttamasta mieli- pahasta. Huoleni liittyy ympäristövaikutuksiin sekä sii-

Vaihdatin talvirenkaat oppilaitoksessa, kympillä. Eivät ne onneksi sentään mainosta. Ylimääräiselle odotteluajalle ei kannata laskea tuntipalkkaa.

hen, jääkö kaivostoiminnasta paikallisille asukkaille, kunnille ja suomalaiselle yhteiskunnalle reilu osuus vai valuvatko tuotot ulkomaille. Valtion on huolehdittava, ettei kaivannaistuloja siirretä harmaan talouden keinoin ulkomaille. ELY-keskusten on valvottava, että yritykset noudattavat ympäristösäädöksiä. Jatkojalostusmahdollisuuksia sekä verotuksen keinoja on hyvä miettiä avoimesti. Tavoitteena pitää olla, että elämä on turvattu vuosisadoiksi, myös kaivostoiminnan loppumisen jälkeen.

Simo oppilaitosten aiheuttamista markkinahäiriöistä

Suurin este järkevään kuntahallintoon johtaville uudistuksille on poliittiseen kuntaohjaukseen sisältyvä suorastaan patologinen muutoksen pelko.

Lapin elinkeinorakenteen haaste on hajanaisuus: Matkailun ja kaivosteollisuuden tarpeet ovat usein ristiriitaisia, ja välimatkat luovat oman haasteensa. Vihreästä näkökulmasta tärkeää on pitkän aikavälin hyötyjen näkeminen: koskemattomat erämaat, saamelaiskulttuurin säilyminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö luovat Lapin matkailulle tukevan pohjan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Lapissa saisi olla kaivoksia, niiden tulee vain toimia Lapin luonnon ja lappilaisten ehdoilla, ei päinvastoin.

Aki kuntaliitoksista

Kysely Aiotko palkata avuksesi kesätyöntekijän?

Rautatieyhteyksien parantamisessa elinkeinoelämän, matkailun ja ympäristön intressit kohtaavat. Näitä pitää edistää. Kaivosten hyö-

KYLLÄ

45%

dyt päätyvät pääasiassa yrityksille. Louhintakorvaukset ovat 0,15 prosenttia louhitun malmin arvosta ja ne kohtaantuvat maanomistajalle, eivät yhteiskunnalle. Jos yhteiskunta kuitenkin huolehtii infrastruktuurin rakentamisesta, voi kysyä onko jako aivan reilu? Kaivosyhtiöiden ja kansantalouden osalta olennaista on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä jatkojalostus. Näihin on satsattava edelleen enemmän. Outokummun ja Thyssenkruppin välisellä yritysjärjestelyllä turvataan Tornion terästehtaan säilyminen tulevaisuudessa. Tällä on luultavasti myös kaivosteollisuuteen myönteinen vaikutus.

keskustelua!

kotiin? nopeutuu ja jatkossa on yhä tärkeämpää lähteä maailmalle varmistamaan asemansa kilpailussa ja laajentamaan markkinoitansa. Eväät etenemiseen hankitaan nyt. Meillä on toimiva yhteiskunta ja ammattitaitoista porukkaa, jolla on hyviä ideoita. Ja olemme usein sosiaalisempia kuin uskommekaan. Mielestäni viimeistään nyt on aika muuttaa kysymyksenasettelu. Unohdetaan perinteiset ”miten uskalsit tai mikä sinut sai laajentamaan maailmalle?”. Uuden vuosituhannen kysymys olkoon ”mikä sinut vielä pitää täällä rajojen sisällä?”

Edward Blomstedt Toimitusjohtaja NC Sourcing

Heidi Hautala kehitysministeri

PS.

Kuluvan kuun kahdeksas oli uutismielessä varsinainen superkeskiviikko. Uutiset kertoivat Nokian vähentävän Salossa tuhat työpaikkaa vuoden loppuun mennessä. Yrittäjyys on yksi keino mennä eteenpäin, Salon kaupungin elinkeinoyhtiöllä on hyvä valmius järjestää koulutusta ja etsiä rahoituskanavia yrittäjäksi aikoville. Seudun pk-yrityksillä on rohkeutta ja uskoa tulevaan, Salon sijainti kartalla on edelleen erinomainen. Ari Aalto Kuusjoen-Muurlan-Perttelin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja

38% ALEKSI POUTANEN

Kiitos kutsusta, otan sen mielelläni vastaan. Jatketaan

EI

EHKÄ 17 %

Facebookin pikakyselyyn saatiin 53 vastausta.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


24

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

arjessa yrittäjän arjessa Osallistu keskusteluun

Onko sinulla kokemuksia velkajärjestelystä? www.yrittajat.fi

Velastaan vapautunut Velkajärjestelystä selviää hengissä, viestittää prosessin läpikäynyt ex-yrittäjä Liisa Kolmonen. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

E

ntiselle yrittäjälle Liisa Kolmoselle vuonna 1994 alkanut kuusivuotinen velkajärjestely oli samalla pelastus ja piinapenkki. – En tiedä, mistä löysin lopulta voimia, mutta sain mentyä oikeusaputoimistoon ja hain apua. Siellä oli ystävällinen henkilö, joka otti asiakseen velkajärjestelyhakemukseni tekemisen. En tiedä, miten olisin muuten koskaan päässyt veloistani, Liisa Kolmonen, 65, muistelee. – Kun ihminen joutuu tai pääsee – miten sen nyt ottaa – velkajärjestelyyn, hän tuntee olevansa hirvittävän tiukan tarkkailun alla. Ihan kuin olisin ollut rikollinen. Minulla ei ollut kuitenkaan omallatunnol-

lani mitään väärää. En ollut toiminut vilpillisesti, nykyään eläkkeellä oleva Kolmonen kertoo.

Joustamattomat tulorajat. Liperiläinen Liisa Kolmonen pyöritti vuodesta 1973 lähtien aviomiehensä kanssa maahantuontiyritystä, joka rakensi, suunnitteli ja asensi automaattisia voitelujärjestelmiä. Parhaimmillaan yrityksen palkkalistoilta löytyi parisenkymmentä nimeä. 1990-luvun alun lama kuitenkin pysäytti kaupankäynnin ja vei kaiken. – Joulukuussa 1991 jouduimme hakemaan yrityksen konkurssiin. Olimme yrittäneet realisoida omistamaamme teollisuushallia koko sen syksyn, mutta kaupat

eivät onnistuneet. Lopulta pankki myi työllä ja vaivalla hankkimamme omaisuuden pilkkahintaan. Kolmoselle jäi velkaa liki miljoona markkaa, aviopuolisolle vielä enemmän. – Konkurssikäsittely oli selvä muistaakseni vasta vuonna 2001, joten kymmenen vuotta asiassa meni. Prosessit tuntuvat aivan käsittämättömän pitkiltä. Liisa Kolmosen mukaan ainakin 1990luvulla velkajärjestelyn tulorajat olivat liian tiukat ja taipumattomat – edes yllättäville hammaslääkärikuluille ei ollut joustoa. – Rajat olivat niin tiukat, ettei minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta pärjätä. Äiti osti ruokaa ja antoi lapsille taskura-


25

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Muistathan: Tammikuun arvonlisä-

MAALISkuu

7

veron ja helmikuun työnantajasuoritusten ja muiden ennakonpidätysten osalta paperisen kausiveroilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa 7.3.

+3,8

Koko talouden palkkasumma kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lokajoulukuussa 3,8 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2010.

PELASTUS. Entiselle yrittäjälle Liisa Kolmoselle velkajärjestely toi pelastuksen velkataakan alta, mutta samalla prosessi oli äärimmäisen raskas kokemus.

Rajat olivat niin tiukat, ettei minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta pärjätä. Äiti osti ruokaa ja antoi lapsille taskurahaa. Perheen tuki oli ehdottoman tärkeää.

Järjestelmään joustoa

>

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Velaton uusi alku? -julkaisun mukaan tyytymättömimpiä nykyisiin velkajärjestelyihin ovat entiset yrittäjät. Yrittäjät kritisoivat erityisesti velkajärjestelmän byrokraattisuutta. – Yrittäjät katsoivat, että velkajärjestelyyn jouduttaessa heillä olisi ollut vielä halua ja toimintaedellytyksiä jatkaa yritystoimintaansa, mutta siihen ei heidän mielestään annettu velkajärjestelyssä mahdollisuutta, kertoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Elisa Valkama. Myös Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Janne Makkulan mukaan yrittäjien kritiikki on perustel-

tua ja osoittaa, että nykyisessä velkajärjestelylaissa on ongelmia, jotka pitää korjata. – Tavoitteena tulee olla, että lainsäädäntö antaa mahdollisuuden uuteen alkuun nykyistä nopeammin yritystoiminnan epäonnistumisen jälkeen. Yrittäjä on velkajärjestelyissä saatettava muiden velallisryhmien kanssa tasa-arvoiseen asemaan, Makkula painottaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yrittäjän velkajärjestelyihin liittyviä ongelmia selvitetään ja yksin- ja mikroyrittäjien asemaa parannetaan tällä vaalikaudella. Se miten ja milloin, on kuitenkin vielä epäselvää.

Maksuvaikeuksien uhatessa

1 2 3 4

Ennakoi yrityksesi taloudellista

tilannetta, kassavirtaa ja investointitarpeita.

Käytä apunasi taloushallinnon ammattilaista, jolloin tiukat paikat voidaan havaita ajoissa ja tehdä tarvittavia sopeutuksia. Jos rahat eivät riitä, ole hyvissä ajoin yhteydessä velkojiin ja esitä oma-aloitteisesti maksusuunnitelma. Kohtele velkojia tasapuolisesti

– älä siis suosi äläkä syrji maksuissa ketään velkojaa.

Kommentti LOTTA TAMMELIN lotta.tammelin@yrittajat.fi

haa. Perheen tuki oli ehdottoman tärkeää. Toivoisin, että velkajärjestelyissä otettaisiin lasten tarpeet paremmin huomion. Meillä esimerkiksi lasten harrastustoiminta loppui tyystin varojen puuttumisen vuoksi.

Tukiryhmä tarvittaisiin. Kolmonen uupui konkurssin ja velkajärjestelyn seurauksena ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle. Aviomies koetti kuitenkin jatkaa yritystoimintaa perustamalla heti konkurssin jälkeen uuden samalla toimialalla toimivan yrityksen. – Hän lähti jatkamaan samojen ulkomaisten päämiesten kanssa. Hänellähän oli kuitenkin yhä vahva ammattitaito, jon-

ka avulla yrittää. Yritys kaikesta huolimatta kuivui laman jatkuessa kokoon muutamassa vuodessa. Yrittäjätkin ovat ihmisiä, ja jos ihminen ajetaan tarpeeksi tiukoille, voimat loppuvat eivätkä pyörät jatka pyörimistään. Liisa Kolmonen toivoo, että velkaongelmaisille yrittäjille löytyisi enemmän vertaistukea. – Ryhmiä, joissa voisi turvallisesti ja luottamuksellisesti jakaa kokemuksiaan niin ihmisenä kuin yrittäjänäkin. Sellainen mielestäni puuttuu. – Haluaisinkin sanoa muille samassa tilanteessa oleville, että vaikka prosessi oli raskas, hengissä siitä selviää, Liisa Kolmonen viestittää.

Annettaisiinko velkaistenkin tehdä töitä? Moni velkajärjestelyyn joutuneista yrittäjistä haluaisi jatkaa yritystoimintaansa myös järjestelyn aikana. Se ei kuitenkaan ole yleensä mahdollista velkajärjestelylain pullonkaulojen, menetettyjen luottotietojen ja ehtyneiden rahoituskanavien vuoksi. Mitä tästä sitten seuraa – masennusta, uupumusta ja syrjäytyneisyyttä. Tuo yhdistelmä taas johtaa helposti työkyvyttömyyteen tai työttömyyteen eli toisin sanoen sosiaaliturvan tai toimeentulo-

etuuksien piiriin. Itse asiassa velkajärjestelyn aikana on tällä hetkellä oikeastaan jopa kannattavampaa maksaa tilityksiä etuuksista, jolloin summat ovat pienempiä kuin mitä ne normaaleista tuloista olisivat. Ehkä olisikin aika muuttaa velkajärjestelyä niin, että se kannustaisi työntekoon ja yrittämiseen myös järjestelyn aikana. Eikö siitä hyötyisi niin yrittäjä, joka saa jatkaa sitä, minkä osaa parhaiten, ja velkoja, jonka pussiin tippuu kuukausittain hitusen suurempi tilitys? Voisin laskea hyötyjäksi myös yhteiskunnan, jonka ei tarvitse huolehtia jälleen yhden syrjäytyneen ihmisen elättämisestä.


26

arjessa

Suorat: Ketkä kärsivät työvoimapulasta? taan

rvi 2020 ta vuonna

0 0 0   0 15 .

ntekijää

ö uutta ty

1 Kysymys: Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan Suomessa tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää vuonna 2020. Minkä toimialan yritykset ovat eniten pulassa, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä?

Vastaus: Kuntapuolella eniten eläköityy sosiaalija terveyspalvelualan työntekijöitä. Toimialalla myös yksityinen sektori on kasvanut voimakkaasti, joten siellä tulee tiukka kilpailu työntekijöistä. Lisäksi kaupan alalla sekä ravitsemusja majoitustoiminnassa on pulaa työntekijöistä.

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

Oikea roolitus ratkaisee Euraconissa sukupolvenvaihdoksen pelisäännöt tehtiin selviksi keskustelemalla. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

F

redmanin perheessä huokaistiin helpotuksesta lähes kymmenen vuoden prosessin jälkeen, kun Peter ja Clas saivat Eskimomuovipusseista tunnetun Euraconin haltuunsa. Veljekset omistavat Euraconin liiketoiminnan tasaosuuksin, ja heidän isänsä Christian jatkaa yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi Christian omistaa vaihdoksen tuoksinnassa erotetun kiinteistöyhtiön. – Vaihdos ei ollut kovin helppo. Verotekniset asiat ja rahoitus veivät paljon aikaa. Rahat pitää jostain maksaa, ja se on pois yrityksen taseesta, toimitusjohtajana toimiva Peter Fredman kertoo. Omistusjärjestelyt Euraconissa alkoivat jo vuonna 2002, kun veljekset tulivat yhtiöön omistajiksi viiden prosentin osuuksilla. Myöhemmin osuus nousi 40 prosenttiin. Peter Fredman korostaa ulkopuolisen asiantuntijan merkitystä sukupolvenvaihdoksen onnistumisessa. Hänen mukaansa asiantuntijalta tuli arvokasta lisätietoa eri vaihtoehdoista.

Hinta laski. Fredmanit päättivät

2 Kysymys:

Miten yritykset voivat varautua tilanteeseen?

Vastaus: Siihen on hankala varautua. Eläkkeelle siirtymistä voi myöhentää, mutta ei loputtomiin. Yritysten pitäisi ottaa reserviä käyttöön eli palkata työttömiä ja maahanmuuttajia. Mistään muualta apua ei tule.

3 Kysymys:

Missä ovat pahimmat pullonkaulat?

Vastaus: Kovin kilpailu työntekijöistä alkaa alueilla, joista nuori työvoima lähtee pois eli Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.

jakaa yhtiön kahteen osaan, sillä tase keveni ja yrityksen arvo laski. Miinuspuolena oli se, että arvokkaat kiinteistöt eivät toimineet enää vakuutena. – Rahoittajat olivat tiiviisti mukana ja hyväksyivät jokaisen askeleen. Lopullinen toteutus myöhästyi kuukaudella jakautumisen takia, toimitusjohtaja sanoo. – Saimme sukupolvenvaihdokseen huojennuksen, ja sillä oli iso merkitys. Verottajalta kannattaa aina pyytää ennakkopäätös, se ei montaa satasta maksa. Verottaja hyväksyi huojennuksen myös toiseen suuntaan, kun annoimme isälle kiinteistöyhtiön osakkeet, hän jatkaa.

Brändi. Euraconin toimitusjohtaja Peter Fredman sanoo, että yhtiö aikoo jatkossa keskittää brändinsä Eskimo-nimen alle.

Näin sukupolvenvaihdos toteutuu (Lähde: PwC) Toteutustapa

Osuuden arvo

Kauppahinta

Osakekauppa

Käypä arvo

1 000 000

1 000 000

191 000

16 000

0

207 000

Osakekauppa

> 75 % käyvästä arvosta

750 000

750 000

143 000

12 000

0

155 000

Lahjavero

Lahjoitus

Käypä arvo

1 000 000

0

0

0

151 810

151 810

Sukupolvenvaihdoskauppa

> 50 % käyvästä arvosta

500 000

500 000

95 000

8 000

0

103 000

Sukupolvenvaihdoslahjoitus

Osakkeen vertailuarvo

300 000

0

0

0

39 810

39 810

* Laskelmassa olevaa luovutusvoittoveroa ei mene, mikäli osakkeet luovutetaan lapselle, lapsen rintaperilliselle, myyjän sisarelle (sisarpuolelle) tai veljelle (velipuolelle).

+ + – –

Kauppa

Luopuja saa kauppahinnan turvaksi eläkepäiviensä varalle.

Jos tehdään sekä myyjän että ostajan verohuojennuksia hyödyntäen, koko järjestelyn ainoa vero on 1,6 prosentin suuruinen varainsiirtovero. Ostajan pitää rahoittaa kauppahinnan maksu.

Jollei verohuojennuksia saada, sekä myyjälle että  ostajalle voi tulla merkittäviä veroseuraamuksia.

+ – –

Lahjoitus

Luovutusvoittovero on 30 %, mutta kuitenkin 32 % siltä osin kuin henkilön yhteenlasketut pääomatulot ylittävät 50 000 euroa. Lahjaveroa maksetaan alla olevan taulukon mukaan.

Laskuesimerkissä vero on lähes 16 %, koska niin suuri osa lahjasta (1 milj. euroa) ylittää 200 000 euron portaan, jonka jälkeen lahjavero nousee 16 %:iin.

Verotettavan osuuden arvo euroina

Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina

Vero yli menevästä osasta

Jatkajalla ei tarvetta rahoittaa kauppahintaa.

4 000 –17 000

100 €

7%

Luopujalle ei tule varallisuutta sukupolvenvaihdoksesta (turva eläkepäivien varalle)

17 000–50 000

1 010 €

10 %

Ostajan pitää rahoittaa verojen maksu (usein hyvin ongelmallista, jollei verohuojennuksia saada).

50 000–200 000

4 310 €

13 %

23 810 €

16 %

Lähde: PwC

Keskustellaan. Henkisenkään muutoksen merkitystä sukupolvenvaihdoksessa ei ole syytä väheksyä. Päinvastoin. Peter ja Clas kävivät etukäteen keskustelun siitä, kumpi ryhtyy toimitusjohtajaksi vai palkataanko yritykseen vetäjä ulkopuolelta. – Veljeni ehdotti, että minä olisin toimitusjohtaja, sillä olen ollut enemmän myynnin kanssa tekemisissä. Meillä on kaikki toiminut hyvin. Se on kuitenkin kiinni henkisestä luonteesta, Peter Fredman sanoo. Hänen mukaansa veljeksien välillä pitää olla väittelyä operatiivisistakin asioista, mutta se ei saa

LuovutusVarainvoittovero* siirtovero

Verot yhteensä

Arvostusperusta

estää päätöksentekoa. – Silloin puhutaan johtoryhmätyöskentelystä. Se on hirveä voimavara toimiessaan. Tai toistepäin, jos se ei toimi. Luopujaakaan ei saa unohtaa. Vuosikausien yrittäjyys ei lopu nappia painamalla. – Isällä on vahvat verkostot. Hän on myös sanonut, että ei tule koskaan neuvomaan, mutta aina saa häneltä kysyä. Perheomisteisessa yhtiössä ulkopuolisten hallitusjäsenten merkitys on valtava. Peter Fredman kuvaileekin heidän näkemyksiään ”kultaisiksi” Euraconin strategian kannalta.

200 000–

Oikea tahtotila. Luopujan ja saajan pitää molempien

tietää, mitä ollaan luovuttamassa ja toisaalta saamassa.

Pelisäännöt. Kaikilla täytyy olla omat roolit, ja niistä on syytä keskustella etukäteen. Kaikkien pitää tietää, mihin yritystä viedään. Aika. Henkinen muutos ja itse toteutus vievät paljon aikaa. Verotus ja rahoitus. Käytä ulkopuolista asiantuntijaa,

joka kertoo eri vaihtoehdot ja niiden veroseuraamukset. Muista ennakkopäätös verottajalta.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi


arjessa

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

27

Sähköinen tasekirja tuo luotettavan tiedon Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

P

atentti- ja rekisterihallitukselle siirtyvät yritysten tasetiedot ovat täysin oikeat ja vertailukelpoiset vasta kahden vuoden kuluttua, kun sähköinen tasekirja valmistuu. Tällä hetkellä menossa on rakennusvaihe. – Luotettavuuden lisäksi tieto liikkuu jatkossa nopeammin ja valmiiksi pureskeltuna, sanoo tilitoimisto Hawconin toimitusjohtaja Vuokko Mäkinen. Hän on myös Taloushallintoliiton hallituksen jäsen ja varapuhenjohtajana raportointilautakunnassa, jonka vastuulla on raportointikoodiston ylläpito. Yrittäjien ja yritysten kannalta sähköinen tilikartta on tärkeä. Mäkisen mukaan yrittäjien pitäisi olla enemmän huolissaan siitä, mitä tietoja heidän yrityksistään julkaistaan. Verottaja lähettää saamansa tilinpäätöstiedot sellaisenaan eteenpäin PRH:lle. – Verohallinto haluaa tilinpäätös- ja tasetiedot neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Tasekirjaa saatetaan kuitenkin korjata moneen otteeseen sen jälkeen, Mäkinen kertoo. Esimerkiksi luottoluokittajat arvioivat yrityksen mak-

Yrittäjien pitäisi olla enemmän huolissaan siitä, mitä tietoja heidän yrityksistään julkaistaan. Vuokko Mäkinen

sukykyä PRH:sta löytyvien tietojen perusteella. Nykyiseen tilanteeseen on päädytty, kun osa yrityksistä jätti lähettämättä tilinpäätöstietojaan PRH:lle määräaikaan mennessä. – Viranomaiset eivät silloin tiedostaneet eri aikarajo-

jen tuomia ongelmia. Veroilmoituksen jättöaika on neljä kuukautta, ja varsinaisen tilinpäätöksen julkistamiseen voi kulua jopa kahdeksan kuukautta, Mäkinen toteaa.

Koodisto toimii. Sähköinen tasekirja on jatkumo kaksi vuotta sitten lanseeratulle raportointikoodistolle. Koodisto on jo yhtenäistänyt yritysten raportointikäytäntöjä. – Kyllähän tavoitteena on ollut koko ajan hallinnollisen taakan keventäminen. Turhaa työtä tehdään edelleen paljon, Vuokko Mäkinen sanoo. Koodiston suunnitteluryhmään on kuulunut laaja joukko taloushallinnon ammattilaisia ja viranomaistahoja, kuten Aalto-yliopisto, Taloushallintoliitto, Verohallitus ja Patentti- ja rekisterihallitus.

Mikä raportointikoodisto? • Raportointikoodisto linkitetään yrityksen tilikarttaan, tai se voi myös toimia tilikarttana. Koodisto hyödyttää niin yrityksiä, palveluntarjoajia kuin viranomaisiakin. • Raportointikoodisto nopeuttaa ja helpottaa yritysten pakollista sidosryhmäraportointia, yhtenäistää raportointikäytäntöjä ja mahdollistaa nykyistä sujuvamman viranomaisyhteyksien kehittämisen. • Taloushallinnon raportoinnista kertyy yrityksille hallinnollisia kustannuksia vuosittain kahden miljardin euron edestä. • Hallinnollinen taakka koostuu kirjanpitoon ja palkkahallintoon perustuvasta raportoinnista.

Suunta kohti Brasiliaa Brasilia on noussut varteenotettavaksi vientimaaksi myös pk-yrityksille. Brasiliassa kaivataan suomalaista osaamista etenkin meri- ja offshore-teknologiassa, biomassapohjaisissa liiketoiminnoissa, kaivosteollisuudessa sekä ict-puolella. Esimerkiksi Suomessa neljäsosa energiasta tuotetaan biopohjaisista raaka-aineista

ja Brasiliassa ylikin. Suomen energiabiomassat ovat puuta ja turvetta, kun taas Brasiliassa käytetään puun lisäksi myös sokeriruokoa. – Nämä kaikki bioraakaaineet ovat haastavia energiankäytössä ja vaativat edistyneitä jalostustekniikoita. Suomalainen biomassan jalostuksen teknologia on erittäin arvostettua Brasiliassa.

Suomalaisilla on annettavaa esimerkiksi teollisuuden yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Meillä onkin tarkoitus tuoda pieniä ja keskisuuria yrityksiä maan bioenergiamarkkinoille, sanoo Finpron Sao Paulon vientikeskuksen päällikkö Matti Landin.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Vanha, hyvin menestyvä sisustusja lahja-alan tukku Helsingissä (2 myymälää ja nettikauppa). SY-14122011-1547 Kello- ja kultasepänäliike KeskiPohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat. SY-15122011-1552 Elintarvikekioski / pelipaikka Pohjois-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 2-3. Liikevaihto 500 000 - 600 000. Omat toimitilat 123 m2. Hintapyyntö 90 000  €. SY-04012012-1579

   



20v toimineen pakkausalan tukkukaupan liiketoiminta omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Valmis asiakaskunta. Toimitilat 300 m2. Liikevaihto n. 250 000,-. KYMI-03022012-1671 Viljakauppaan soveltuva maatila ja liikekiinteistöt Pohjanmaan alueelta. 2 - 3 työntekijää. Liikevaihtoluokka yli 2 miljoonaa euroa, omat toimitilat, toimintaa koko Suomessa. Mahdollisuus neuvotella myös muista viljankäsittelyyn liittyvistä liiketoiminnoista. EPY-07022012-1679

Polkupyöräliike (korjaus ja myynti) Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 120 m2. SY-09012012-1583

Täyden palvelun huoltoasema Pirkanmaalla. Liikevaihto 1,8 milj. euroa. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 485 000 €. SY-16022012-1709

Lastentarvike- ja lelumyymälä Etelä-Karjalassa. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 235 m2. Hintapyyntö 50 000 € + vaihtoomaisuus. SY-13012012-1609

Täyden palvelun huoltoasema Enossa, Joensuussa. Liikevaihto 1,9 milj. euroa. Oma tontti ja rakennus n. 850 m2. Hintapyyntö 1,3 milj. euroa. SY-16022012-1710

Elintarvikeliike Espoossa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Omat toimitilat 420 m2. SY-16012012-1613 Erikoisliikkeen liiketoiminta Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoimintaa. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 38 000 €. SY-17012012-1624 Tuottava kukkakauppa (kalustoineen, koneineen ja varastoineen) Kouvolassa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat n. 100 + 150 m2. Hintapyyntö 19 500 €. SY-19012012-1630 Matto- ja sisustusalan yritys Kanta-Hämeessä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat ja vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 290 000 €. SY-20012012-1635 Aaa-luottoluokan maahantuonti- ja vähittäismyynti yritys Uudellamaalla etsii osakasta tai rahoitusta laajentumiseen. Työntekijöitä 2 - 3. Liikevaihto 1 - 2 milj. €. Vuokratut toimitilat 275 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-30012012-1657

Majoitus, ravintola, elintarvike  

Palvelut, liikenne

Rakentaminen Puualan yritys tai sen toimitilat keskeisellä paikalla pääkaupungissa. SY-16012012-1617 Rakennesuunnittelutoimisto. Liikevaihto 400 - 500 000 €. Hintapyyntö 350 000 €. Työntekijöitä 4 - 5, vuokratut toimitilat 178 m2. PY-07022012-1682 Rakennusalan yritys (kattoturvallisuustuotteiden ja sadevesijärjestelmien myynti ja asennus) Uudellamaalla. Toimintaa myös ulkomailla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Hintapyyntö 110 000 €. SY-14022012-1703

Muut toimialat Koulutus- ja asiantuntijapalveluita tarjoava yritys PohjoisPohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. SY-09012012-1585 Myydään/myydään osuus työvoiman vuokrauspalveluyritys, jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 170 + 50 + 90 m2. Hintapyyntö 500 000 €. SY-09012012-1584

Tilitoimisto Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 95 m2. SY-21122011-1564 Kauneushoitola Helsingissä. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat 120 m2. Hintapyyntö 43 000 €. SY-10012012-1592 Autokoulu Pirkanmaalla. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 250 000 €. SY-08022012-1686

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme Rautakauppa................................2 100 000 Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja...................................... 1 400 000 Teollisuuskiinteistö......................1 200 000 Rakennusliike...............................1 100 000 Vuokrattu hotellikiinteistö sijoittajalle.....................................980 000 Eristysasentamista........................ 650 000 Pakkaukset..................................... 500 000 Kuormalavojen kierrätys.............. 495 000 Rakennusalan konsultointi............475 000 Rakennusliike................................. 465 000 21-paikkainen hoitokoti....400 000 + kiint. Pienkoneiden vähittäismyynti& huolto..............................400 000 Metallialihankintaa........................ 360 000 Kahvila/ravintola/kioski/kauppa...350 000 Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita......................325 000 Huonekaluliike................................ 313 000 Lokalahden Mylly............................210 000 Ammatillinen perhekoti.................185 000 Sähköurakointiliike.........................140 000 Kuormalavojen kierrätys.................65 000 Pääomasijoittaja konepajalle..........tarjous

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Yrityspörssissä julkaistaan

vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti: 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti: kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki , p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Chaine Des Rotisseurs kilven omaava yli 20 vuotta toiminut, paikkakunnan johtava ruokaravintola Kymenlaaksossa. Ravintola myydään omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. KYMI-10012012-1595

Muut toimialat

Palvelut, liikenne

Pikaruokaravintola EteläPohjanmaalla. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. SY-26012012-1649

Ostetaan toimiva kuntoklubi, kuntosali, kuntokeskus Porista. Omat/vuokratut toimitilat. SY-03012012-1577

Lounasravintola/pitopalvelu Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 400 m2. Hintapyyntö 30 000 €. SY-06022012-1678

Ostetaan yritys (liike-elämän palvelut tai muu palveluliiketoiminta, maahantuonti ja kauppa, sosiaalija terveysala jne.) Etelä-Suomesta. Liikevaihto 100 000  - 400 000 €. SY-13022012-1700

Ostetaan tilitoimiston liiketoiminta tai osuus Keski-Suomesta. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. SY-23012012-1638

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 29.3.2012


28

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

TOIMITILA Sijainti ennen kaikkea

JARKKO VIRTANEN

Kun yritys etsii uutta toimitilaa, on yrityksillä hyvinkin erilaisia tarpeita ja vaatimuksia tilan suhteen. Yksi ratkaiseva tekijä kuitenkin yhdistää erilaisia muuttajia. Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

K

aikkihan sen tietävät. Liikehuoneistoa valittaessa yksi asia on ylitse muiden: sijainti. Sijainti oli ykköskriteeri myös miestenvaateliike T’uomon omistajalle Heikki Varriolle, joka halusi laajentaa yritystään ja perusti uuden myymälän Helsingin Bulevardille lokakuussa. – Vaateliikkeelle sijainti on aina tärkeä ja Bulevardin ympäristö oli meille tarpeeksi exclusiivinen, Varrio sanoo. Varrio halusi avata uuden liikkeensä Helsingin keskustaan, ei kuitenkaan kauppakeskukseen, vaan arvostetun ostoskadun varrelle. – Osoitteena Bulevardi on kiva ja kuulostaa hienolta asiakkaiden korvaan, Varrio miettii. Lisäksi lähistöllä on T’uomon laatuajattelua korostavalle konseptille sopivia naapureita: toisia korkealaatuisia miestenvaateliikkeitä, arvostettu hotelli ja kivoja ravintoloita. Sopivan tilan ja sijainnin lisäksi uuden, 85 neliömetrin kokoisen liikkeen suuret, kauniit näyteikkunat ja fasadi upeine pylväineen ihastuttivat.

Itse asiassa kyseistä liiketilaa oli ihailtu jo vuosia, kun Varrion aiempi liike, miesten merkkivaatteiden outlet-myymälä oli majaillut uuden liiketilan naapurissa jo vuodesta 2006. Keskustan kalliisiin vuokriin oli siis jo ehditty tottua, eivätkä Bulevardin korkeat hinnat järkyttäneet vaatealan yrittäjää. Varrio aikookin viihtyä uusissa tiloissa vielä pitkään. – Kyllähän vaateliike voi olla samalla paikalla vaikka 50 vuotta, kunhan sijainti vain on toimiva.

Työntekijöiden ehdoilla. Vapaita toimitiloja tarjoavan Sponda Oyj:n vuokrauspäällikkö Riku Lähdemäki kehottaa yrityksiä miettimään uusia toimitiloja myös työntekijöiden vinkkelistä. – Jos yrityksellä ei ole kauheasti asiakasvirtaa, niin ratkaisevaa voi olla se, missä työntekijät asuvat ja kuinka helppo heidän on tulla töihin, Lähdemäki toteaa. Järvenpäästä Vantaan Hakkilaan muuttanut, siivous- ja puhtaanapitotarvikkeiden tukkukauppa Pamark Oy halusi olla muutossa armollinen henkilökunnalleen.

Pylväät. Uuden liiketilan julkisivu oli Heikki Varrion mieleen.

– Olimme olleet pitkään Järvenpäässä ja henkilökunta oli muotoutunut pitkälti sitä kautta. Halusimme löytää sellaisen tilan, ettei työntekijöiden tarvitsisi jättää meitä muuton yhteydessä, yrityksen toimitusjohtaja Jussi Nevas kertoo. Sopivat tilat löytyivät hyvien liikenneyhteyksien päästä, Kehä III:n varrelta Vantaan Hakkilasta ja sama, Järvenpäästä tuttu 43 työntekijän porukka on töissä edelleen.

Pyörivätkö mielessä uudet toimitilat?

1 2

Sijainti on elinehto. Sijainti

on myymälälle kaikki kaikessa, mutta sijainti ratkaisee myös toimistojen ja tuotantotilojen kohdalla.

Toimivat liikenneyhteydet. Liiketilan on oltava sellaisella paikalla, jonne asiakkaiden ja henkilökunnan on helppo päästä.

3

Pohjaratkaisu. Tilan on oltava

4

Ilmastointi ja lämmitys.

toimiva ja sen on sovittava yrityksen tarpeisiin ja henkilökunnan määrään. Vaikka tila olisikin muuntamiskelpoinen, saattaa sen työstäminen nostaa hintaa. Kiinnitä huomiota tehokkaaseen ilmastointiin ja pohdi, tarkeneeko tilassa talvella.

Liikenneyhteyksien varassa. Kun tavarantoimitus on kumipyöräliikenteen varassa, ovat toimivat liikenneyhteydet luonnollisesti tukkukaupalle elinehto. – Asiakkaiden tarpeet tulevat nopeasti ja tuotteen on oltava viimeistään muutaman päivän sisällä perillä. Meidänlaiselle yritykselle on tärkeää, että kuorma- ja pakettiautot pääsevät nopeasti hakemaan tavaraa ja toimittamaan ne edelleen asiakkaalle, Nevas selvittää. Pamarkin muita, uusiin toimitiloihin liittyviä tarpeita olivat varastotoimintaan liittyvät vaatimukset toimivista lastaus- ja purkautiloista, rekkataskuista ja lastauslaitureista. Laatu- ja ympäristösertifioidulle yritykselle oli lisäksi tärkeää, että uusien tilojen ympäristökriteerit täyttyivät. Nykyisiin tiloihin on määritetty kasvun varaa, eikä Nevaksella ole hoppua muuttaa. Yrityksen toimintaa nostetaan Nevaksen mukaan päivä kerrallaan vastaamaan toimitilan kokonaiskapasiteettia. – Varaston muuttaminen on suuritöistä. Me teimme sitä kokonaisen viikonlopun ajan ja meillä oli 29 rekallista täynnä tavaraa. Se oli upea suoritus henkilökunnalta, mutta en halua laittaa heitä siihen tilanteeseen joka vuosi, Nevas sanoo.


29

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

2,8%

Vuoden 2011 aikana pantiin vireille 2 944 konkurssia, mikä on 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Toimistotilojen keskiarvovuokria €/m2/kk

Oulu

12–14

Vaasa

10–12

Jyväskylä

12–15

Tampere

13–15

Lahti

10–15 Kulkuyhteydet. Jussi Nevas halusi, että työntekijöillä olisi hyvät yhteydet uusiin toimitiloihin.

Turku

12–15

Helsinki, ydinkeskusta Espoo, Keilaniemi

29

Onko keskustalle vaihtoehtoa?

>

21

Halusimme löytää sellaisen tilan, ettei työntekijöiden tarvitsisi jättää meitä muuton yhteydessä. Jussi Nevas

Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan joka viides yritys etsii koko ajan uusia toimitiloja. Ketkä ovat näitä muuttajia, Spondan vuokrauspäällikkö, Riku Lähdemäki? – Toisille yrityksille muuttaminen on helpompaa kuin toisille ja myös nämä yritykset aktiivisemmin hakevat uusia toimitiloja. Esimerkiksi raskaan teollisuuden yritykset, jotka ovat joutuneet tekemään suuria investointeja tuotantolaitteisiin, ovat hyvinkin pitkäaikaisia vuokralaisia, eivätkä ole yhtä hanakoita muuttamaan kuin esimerkiksi keskustan toimistot, jotka saattavat muuttaa jopa parin vuoden välein. Mihin yritykset muuttavat? – Liiketiloja vaihdetaan eniten niillä alueilla, joilla on myös eniten tarjontaa. Pääkaupunkiseudulla liikehdintä keskittyy enimmäkseen Helsingin keskustaan, josta vapaita liikehuoneistoja löytyy ihan mukavasti, ainakin toimistojen osalta.

Mutta eikö keskustassa ole kallista? – Vuokrataso voi sijainnista, pinta-alasta, kerroksesta ja sopimuksen pituudesta riippuen vaihdella saman korttelin sisällä 20:stä 200 euroon neliöltä. Ykkösalueella katutason pienestä liiketilasta voi joutua maksamaan kuussa 200 euroa neliöltä, kun samassa korttelissa, hieman huonommalla kohtaa ylemmässä kerroksesta neliövuokra voi olla vain 20 euroa kuukaudessa, jos tila on suuri ja vuokralainen on valmis sitoutumaan pitkäksi aikaa. Onko keskustalle vaihtoehtoa? ��� Helsingin keskustalle on vaikea löytää korvaajaa, mutta jos kantti riittää lähteä Helsingistä, niin Espoon Leppävaarassa on hyvät palvelut ja yhteydet.


30

TOIMITILA

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

PEKKA HOVI

Toimi näin:

1

Käy läpi epä-

2

Suurimmat

3

Kiinteistön

4

Aloita toimenpiteistä, joissa takaisinmaksuaika on 1 –4 vuotta.

kohdat, joissa voit säästää rahaa.

kulutuskohteet ovat usein kiinteistöjen ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä sekä väärin säädetty lämmitys.

kustannuksista 40 prosenttia on energiakuluja. Säästöpotentiaali on helposti tuhansia euroja vuodessa.

Lvi-suunnittelijoille painetta. M-Componentsin Juhani Lemström kehottaa yrittäjiä vaatimaan lvi-suunnittelijoilta enemmän, jotta energiansäästöön kiinnitettäisiin huomiota jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Vain tyhmä heittää rahaa kaivoon Järkevä energianhallinta tuo yritykselle tuhansien eurojen säästöt. Juhani Lemström korostaa myös työolosuhteiden parantamista. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Y

ritysten kiinteistöissä muhii valtava mahdollisuus säästää rahaa. Tuhansissa yrityksissä ei nimittäin seurata energiankulutusta mitenkään, vaikka turhasta lämmityksestä säästynyt raha näkyy suoraan viivan alla. – Emme voi vielä tehdä kokonaisarviota, mutta säästöpotentiaali on meillä tuhansia euroja vuodessa, sanoo M-Componentsin toimitusjohtaja Juhani Lemström. Koneiden osiin erikoistuneella

sopimusvalmistajalla on tuotantotiloja Hämeenlinnassa noin 2 000 neliötä ja muuta tilaa 300 neliötä. Vuosituhannen alussa valmistuneeseen teollisuushalliin tehtiin viime vuonna laajennus. – Tärkeintä on miettiä miten energiankäyttöä voidaan ohjata ja säätää, kuten valaistusta, lämpöä ja ilmanvaihtoa, Lemström selvittää. – Kiinteistö lämpiää kaukolämmöllä ja käytämme myös sähköä. Olemme miettineet, onko perusjärjestelmiä syytä muuttaa ja mitkä

Tärkeintä on miettiä miten energiankäyttöä voidaan ohjata ja säätää, kuten valaistusta, lämpöä ja ilmanvaihtoa. Juhani Lemström

ovat esimerkiksi maalämmön takaisinmaksuajat. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin ihmisten päivittäisestä toiminnasta, hän jatkaa. Yksi hyvä esimerkki helposta säästöstä ilmeni laajennuksen yhteydessä. M-Componentsilla oli ollut aiemmin liian iso kaukolämpöliittymä, jota ei ollut tarve enää kasvattaa, vaikka tilat suurenivatkin.

Painetta suunnittelijoille. Lemström on tyypillinen pk-yrityksen toimitusjohtaja. Hänkin heräsi energiansäästöön, kun lämmityslaskut jatkoivat kohoamistaan. M-Componentsin energialaskut ovat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Se on paljon yritykselle, jonka liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa. Lemström korostaa, että järkevämmässä energiankäytössä kyse ei ole pelkästään säästöistä vaan myös paremmista työolosuhteista. – Tehtaassa syntyy prosessilämpöä aika paljon. Meillä on ollut isoja ongelmia saada lvi-suunnittelijat ymmärtämään, miten järjestelmämme reagoivat siihen, Lemström sanoo.

Osallistu keskusteluun www.yrittajat.fi

Älä maksa turhasta

>

Lähes puolet kiinteistön kustannuksista koostuu energiakuluista, sanoo energiapalvelujen asiantuntijayritys Skapatin toimitusjohtaja Tommi Vekka. Hänen mukaansa yrittäjän pitäisi saada käsitys siitä, että jos kiinteistö kuluttaa nyt 50 000 euroa, se voisi jatkossa kuluttaakin vain 25 000 euroa. – Energia on ihan oikeasti aika merkittävä kulu. Innostus säästämiseen on lähtenyt liikkeelle, kun energian hinta on noussut. Kymmenen prosenttia energiakuluista säästyy helposti, Vekka kertoo. Hän kehottaakin yrittäjiä miettimään, kuinka paljon tuotteen hintaa pitää kasvattaa tai säästää tuotantokustannuksissa, jotta viivan alle saa saman summan. Helpoimmin säästöä syntyy oikeasta valaistuksesta, ilmanvaihdosta tai lämmityksestä. Myös kiinteistöjen yläpohjaeristykset on usein tehty väärin. – Monesti tekniikka ja automatiikka on kunnossa, mutta sitä ei osata käyttää, Vekka kiteyttää. Hänen mukaansa yrityksissä pitää myös miettiä, missä järjestyksessä energiansäästökohteita on järkevää toteuttaa. – Ensin kannattaa tehdä 1 – 4 vuoden takaisinmaksuajalla tehtävät toimenpiteet, Vekka sanoo.


TOIMITILA

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Missä säästää?

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

A

sunto-osakeyhtiöiden kustannusten nousu on saanut taloyhtiöt pohtimaan huolto- ja isännöintipalveluiden kustannuksia. Isännöintiliiton puheenjohtajan Jari Porthénin mukaan isännöintipalvelut ei kuitenkaan ole taloyhtiölle oikea paikka säästää, eikä hän kannusta isännöintipalveluiden kilpailuttamiseen säästösyistä. – Ennemminkin ammattitaitoisen ja osaavan isännöinnin merkitys tällaisessa tilanteessa korostuu, Porthén sanoo. – Isännöitsijä johtaa taloyhtiön arkea ja kun isännöintipalvelut toimivat hyvin, pysyvät taloyhtiön kustannukset kurissa ja yllättäviltä kulujen nousuilta vältytään. Porthénin mukaan on arvo sinänsä, että isännöitsijä on pitkäaikainen ja tuntee taloyhtiön hyvin. – Siinä mielessä isännöintipalveluiden kilpailuttaminen on täysin eri asia kuin vaikkapa jätehuollon kilpailuttaminen, Porthén muistuttaa. Siksi isännöinnissä ei kannata poukkoilla ja hätiköidä kilpailuttamisessa.

EKOLOGISUUTTA

– On taloyhtiön edun vastaista kilpailuttaa isännöintipalvelut joka vuosi.

TOIMISTOON SUOMALAISESTA

Hankinnat syynissä. Joka talo on siivottava ja lämmitettävä edelleen. Ostoja ja hankintoja katsotaan kuitenkin taloyhtiöissä aiempaa tarkemmin. – Taloyhtiöiden huoltokustannuksissa ei ole sellaisia eriä, jotka voitaisiin karsia pois. Siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluita ei voida lopettaa, vaan ne on hoidettava jollakin tavalla. Siitä huolimatta taloyhtiöissä mietitään nyt, minkä tasoisia palveluita hankitaan. Fakta on, että jos hoitokuluja halutaan alentaa, on palveluiden tasosta useimmiten karsittava. – Taloyhtiössä täytyy pohtia, halutaanko rappujen siisteyden olevan sairaalatasoa vai riittääkö esimerkiksi porraskäytävien siivous kaksi kertaa viikossa, Porthén sanoo.

Korjaukset käyntiin. Vaikka taloudellinen tilanne ja ennusteet sen kehittymisestä eivät ole kovin kummoiset, on hetki Porthénin mukaan suotuisa taloyhtiön korjauksille.

Säästölinja. Jari Porthénin mukaan ostoja ja hankintoja katsotaan taloyhtiöissä nyt aiempaa tarkemmin.

Toimistotarviktki emeytös nyt vaivattomasomista! Suomalainen.c

EkologinEn toiMistosEtti

Sis. rengaskansion, lehtikotelon ja lomakelaatikon.

990 – Hyvää tässä nykyisessä taloustilanteessa on se, että alhaisesta korkotasosta johtuen taloyhtiöt saavat nyt helposti ja edullisesti lainaa. Samalla myös vapaata työvoimaa on hyvin saatavilla, kun uudisrakennus takkuilee ja rakennusliikkeiden kiinnostus taloyhtiöiden remonttikorjauksia kohtaan on suurempi. – Urakointiliikkeillä on nyt enemmän innostusta ja työvoimaa. Kun rakennusalalla menee lujaa, keskittyvät rakennusliikkeet mieluummin uudisrakentamiseen, Porthén huomauttaa.

Mappi a4 /7 cM

390 PIXMAC

Taloyhtiöt ovat joutuneet kinkkisen pulman eteen, kun asumisen kustannukset nousevat kohisten.

    

T LIITY ANSIY I AKKAAKS

TTI R imistoO K S Y nuksen to T I n le a YR % 0 1 t laskimista kaana saa imisto tiasiak reista ja to Yrityskort te a n le a k , osoitteess rvikkeista ista. Liity e tt o tu ja paperita ta is sämme. oushintais myymäläs i ta – myös tarj m o .c malainen www.suo

    



31

Hinnat voimassa 31.3.2012 saakka.

www.suomalainen.com


32

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

vapaalla MINNA PARIKKA LTD

Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

VÄÄRIN JUOTU. Suomalaiset ovat osoittaneet vääränlaista eurooppalaista juomakulttuuria, jonka johdosta valtion juomayhtiö Altia päätti alentaa Koskenkorvan hintaa. Kansanterveyden asiallahan tässä ollaan…

SIIPIVEIKOT. Mukavaa, että valtiolta ja kunnilta löytyy yksi yhteinen harrastus: molemmat haluavat näköjään pumpata kaikki ylimääräiset rahansa lentoyhtiöille.

YHYY, MEITÄ KIUSATAAN. Ulkoisesti niin karski persukolmikko päätyi vanhaan, joskaan ei niin kunnialliseen keinoon eli kärväykseen, kun voiman pimeälle puolelle kääntynyt Darth Wallin iski sanallisen moukarin pöytään.

YOU´RE FIRED. Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop piipahti Salossa julistamassa, että tehtaalla on merkittävä rooli yhtiössä. Sama suomeksi kiteytettynä: ”Viimeinen voi valmistautua sammuttamaan valot”.

ATLANTTI KUTSUU. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi haluaisi upottaa esitetyn kuntakartan Atlanttiin. Kiviniemi varmaan myös toivoo, että kartan kiikuttaa perille muuan kunniapuheenjohtaja.

OODI SAULILLE. Jos joku kuvitteli, että demarinaisten ja Jouni Backmanin esittämä Tarja Halonen -räp on kaikkien aikojen limbo, niin oli väärässä. Taiteilijanimet ”Apina” ja ”Orava” onnistuivat tuottamaan sellaisen oksennuksen, jota pahemmaksi ei enää pääse. Eihän…

6

kysymystä

Minna Parikka

Koroilla kohti unelmaa 1

Nuorten Yrittäjien tapahtuma HotSpot järjestetään Helsingissä 16.–18. maaliskuuta. Olet puhumassa lauantain seminaarissa. Mistä aiot puhua?

”Minna Parikka – koroilla kohti unelmaa” on puheeni aihe. Kerron, miten olen täysin itsenäisesti lähtenyt viemään yritystäni eteenpäin. Otin pankkilainan ja omistan edelleen yritykseni kokonaan itse. Kun on unelma ja kova tahto toteuttaa se, niin löytyy aina keino. Toivon, että oman tarinani kertominen kannustaa ihmisiä luottamaan itseensä ja unelmiinsa ja tekemään paljon töitä niiden eteen.

2

Olet kenkä- ja asustesuunnittelija. Miten päädyit alalle?

Kun olin 15-vuotias, siskoni kirjoitti artikkelin kenkäsuunnittelija Andrea Pfisteristä MeNaisiin. Silloin tajusin, että joku voi ajatella kenkiä työkseen. Siitä lähtien olen päämäärätietoisesti suunnannut kohti haavettani. 19-vuotiaana lähdin englantiin opiskelemaan kenkäsuunnittelua De Montfort Universityssa. Vietin kuusi vuotta ulkomailla ja kotiikävän takia palasin Helsinkiin.

3

Entä yrittäjäksi?

Aloitin yritykseni 2005, ensimmäinen mallisto tuli syksyllä 2006. Heti alusta alkaen on ollut selkeää, että merkillä on oltava

kansainvälinen ote ja tavoitteena on kansainvälisesti tunnettu kenkäbrändi. Kaikki onkin mennyt suunnitelmien mukaan, ja kansainvälinen lehdistönäkyvyytemme on erinomainen. Jälleenmyyjiä meillä on 15 eri maassa.

4

Olet niittänyt mainetta myös maailmalla, ja monet julkkikset ovat käyttäneet tuotteitasi. Kenelle haluaisit suunnitella kengät tai laukun?

Levyttävä artisti Lana del Rey juuri julkaisi ensilevynsä. Hänestä varmasti tulee tähti, jonka huomiosta suunnittelijat jo nyt tappelevat.

5

Mistä saat inspiraatiota suunnittelemiisi tuotteisiin?

Aktiivinen elämä on minulle parasta inspiraatiota. Se, että harrastan, näen ja koen, pitää minut kiinnostuneina asioista ja antaa virtaa omaan työhön. Haluan luoda kenkiä, joissa yhdistyy kauneus, värikkyys ja yksityiskohtien leikkisyys. Tuotteeni ovat hauskoja mutta kuitenkin käytettäviä. Vasta kun näen naisen käyttävän kenkiäni, koen onnistuneeni suunnittelijana.

6

Minkälaiset kengät löytyvät omista jaloistasi nyt?

Vuorilliset kiiltonahkakorkkarit talven 2007 mallistostani. Ne alkavat jo olla arkistojen aarteita!

Aktiivinen elämä on minulle parasta inspiraatiota. Se, että harrastan, näen ja koen, pitää minut kiinnostuneina asioista ja antaa virtaa omaan työhön.

Kuka? Minna Parikka Ikä: 31 Työ: kenkäsuunnittelija ja yksityisyrittäjä Unelma: rakentaa kansainvälisesti tunnettu designerbrändi Juuri nyt: HotSpot 16.–18. 3.


33

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Pyjamakala pitää yöllä vaatimatonta

yöpukua ja vaihtaa päiväksi ykköset päälle. Suomupeitteen väri ja kuviointi vaihtelee siis vuorokauden ajasta riippuen. SeaLife Oy, Linnanmäki

Baanalla

396

Pohjois-Karjalan Yrittäjien verenluovutuskampanjassa kertyi 132 veripussia ja niillä voitiin auttaa 396 potilasta.

Tapahtumia

Nousussa. Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinomi­nisteriön yhteinen Nousu-kiertue käynnistyi Tampereelta. Kiertueella tavataan nuoria yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Ensimmäisen kiertuepäivän päättänyt keskustelutilaisuus järjestettiin Hub Tampereen tiloissa. Uudenlainen työtila tarjoaa toimipisteen noin 80 yritykselle. Konseptia esitteli toimitusjohtaja Jussi Parviainen (toinen oik.). (Kuva Ville Kulmala)

Arkistosta yritystoiminnan aarteita

Starttiraha. Nousussa käytiin tiukkoja keskusteluita. Käytettyjen kameroiden verkkokauppaa pyörittävän Jussi Lehmuksen ehdotus liittyi starttirahaan. Hyvä ja selkeä tukimuoto pitäisi hänen mukaansa olla myös opiskelijoiden ja eläkeläisten saatavilla. (Kuva Ville Kulmala)

Lappeenrannan vanhin yhdistys Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys ry avaa arkistonsa. Lappeenrannan kaupungin arkistoon luovutettavan aineiston dokumentit koskevat mestarija kisällikirjojen hakemuksia, papintodistuksia, koulutodistuksia ja ammattitaidon osoittamiseen liittyviä vakuutuksia yrityksiltä. Vanhimmat dokumentit ovat vuodelta 1877. 144-vuotiaan yhdistyksen aineisto on tutkijoiden ja yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneiden käytettävissä.

Messuilua Wanhassa Satamassa

KASVUYRITYKSET. Mikkelissä järjestetty KiVi-seminaari tarjosi pk-yrityksille kansainvälistymiseen liittyvää tietoa. Seminaari kiinnosti erityisesti yrityksiä, jotka ovat aloittamassa kansainvälistymistoimintojaan tai laajentavat niitä. (Kuva Mirja Hämäläinen)

Oma Yritys 2012 -tapahtuma kokoaa jälleen yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet Helsingin Wanhaan Satamaan 27.–28. maaliskuuta. Vuoden 2012 kärkiviestinä on suomalainen menestys. Tapahtumassa kuullaan yrittäjätarinoita eri aloilta ja koulutetaan yrittäjiä oman tuotteensa huippumyyjiksi. Oman yrittäjätarinansa messuilla kertovat esimerkiksi Mohamed El-Fatatry Muxlimista, Totti Nyberg Makia Clothingista ja Antti Pasila Kioskedista.

Kesäntekijät-kampanja kannustaa päijäthämäläisiä yrityksiä tarjoamaan kesätöitä nuorille tulevana kesänä. Yritykset voivat osallistua kampanjaan kahdella tapaa: tarjoamalla nuorelle kesätyöpaikan tai lahjoittamalla työpaikan valitsemalleen yhdistykselle. Kesätyöpaikat ovat esillä TE-toimiston Avoimet työpaikat -palvelussa. Lista yhdistyksistä, joille työpaikan voi lahjoittaa, tarkentuu helmikuun 2012 aikana kampanjasivuille www.phyrittajat.fi/ kesatyokampanja.

Aitio Jääkiekon MM-kisoista? Jääkiekon MM-kisat pelataan 4.–20. toukokuuta 2012. Suomen Yrittäjien jäsenyrityksillä on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa palkintona on kisa-aitio yhteen Suomen jääkiekko-otteluun. Voittaja voi kutsua aitioon asiakkaitaan, yhteistyökumppaneitaan tai vaikkapa ystäviään – mikä vain kuulostaa parhaalta. Arvontaan voi osallistua jättämällä yhteystietonsa 31.3.2012 mennessä max.kolu@2012. iihfworlds.com, p. 050 597 9040 tai www.iihfworlds2012. com.

RODEO

JUHLAHUMUA. Hämeen maakunnallista yrittäjägaalaa vietettiin helmikuussa Riihimäellä. Gaalan teemana oli Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Juhlassa kansaa viihdytti myös Draq Queen NikoLa, jonka hahmo ”Tuksu” Tukiainen näyttää parhaita puoliaan. (Kuva Henri Sjölund)

Kesäduunia nuorille

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Latua!

Y

rittäjän SM-hiihdot hiihdetään 24. – 25. maaliskuuta Kinnulassa. Kisan avaa kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Lauantaina hiihdetään naisten, miesten ja lasten yksilösarjat vapaalla tyylillä, ja sunnuntaina on joukkueiden vuoro. Kisa-alueella on myös tarjolla koko perheelle

lumikenkäilyä, pulkkamäkikisa, hevosajelua ja lumizumbaa. Jos vilu yllättää, myydään kotakahvilassa kahvia, mehua ja makkaraa. Lauantai-iltana huvitellaan myös tansseissa. Ilmoittautumiset 16. maaliskuuta mennessä kinnunma@gmail.com tai 050 517 4130.

Milloin: Kinnulassa 24.–25.3. klo 11.00. Paikalla myös: Kansanedustaja Aila Paloniemi.

verottaja

Ilkeä kiusankappale, joka pilaa kaikki hyvät ideasi lyödä rahoiksi.


34

PARHAAT PALVELUT YRITYSPALVELUT

TULOSTINTARVIKKEITA

VARASTOINTIPALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Yrittäjä!!

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

Kaipaako varastointisi osaavaa, palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä

M&H Logistics teaM oy 040 539 0064 ja 040 569 2005

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

– kaikki käännökset – auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

YRITYSSOVELLUKSET

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

TILITOIMISTOT

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

www.consista.fi

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron.

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

Näytä olevasi jäsen Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.


35

2/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Finland behöver nu industripolitik. Staten kunde alltså ta en större roll i näringslivet. Styrelseordförande Jorma Ollila från Nokia.

De unga är okunniga om arbetslivet

Brister i yrkesskicklighet och arbetslivskunskaper hindrar anställning av unga.

LAURA VESA

M

an hör väldigt ofta att de unga har en felaktig uppfattning om hur man ska bete sig på jobbet. De förstår sig inte på klockan eller vet inte hur man svarar i telefon. De begriper kanske inte heller att man ska vara på jobbet alla vardagar, klargör Sastamalaföretaget Lexecon FinEst Oy:s vd Samuli Suonpää. Suonpää, som själv tagit in praktikanter i sin verksamhet, delar dessa erfarenheter med många andra. Var fjärde företagare som svarade i Företagarna i Finlands barometer för små och medelstora företag ansåg nämligen att det största hindret för att ge de unga arbete är att ungdomarna är för dåligt förberedda på arbetslivet. Enligt Suonpää skulle detta dock kunna åtgärdas om fostran till företagsamhet fick ett helt nytt upplägg. – Ungdomar uppmuntras mycket att bli företagare, men det känns bortkastat. Unga som vill bilda företag gör det även utan föreläsningar. Det är bättre att anv-

L

äget var det främsta kriteriet när herrekiperingen T’uomos ägare Heikki Varrio ville utöka sin verksamhet och öppna en ny butik på Bulevarden i Helsingfors i oktober. – Läget är alltid viktigt för en klädbutik, och omgivningen vid

Utbildningsorganisationer som stöds med skattemedel erbjuder elevarbeten som avgiftsbelagda tjänster för en spottstyver utan att ta hänsyn till den verkliga kostnadsnivån. Det handlar om flera branscher: design, marknadsföring, catering och bilverkstäder samt hantverks-, frisörs- och revisionsbyråbranscherna. Problemet kunde lösas med en rekommendation om att läroanstalterna avstår från att sälja avgiftsbelagda tjänster.

Ekologisk olja erövrar världen

Sastamalaföretaget.Lexecon FinEst Oy:s vd Samuli Suonpää (till höger) har fått uppleva att de ungas färdigheter i arbetslivet behöver förbättras. En del av de unga har inte ens klart för sig när och hur man ska vara på jobbet. Arbetstagaren Jari Piirainen till vänster.

De förstår sig inte på klockan eller vet inte hur man svarar i telefon.

Samuli Suonpää

ända tiden till att för hela årskullar i skolorna förklara hur arbetslivet fungerar, berätta om hur man söker jobb och borde bete sig på arbetsplatsen. De företagare som deltog i barometern upplevde också att avsaknaden av de specialkunskaper som krävs i arbetet hindrade dem att anställa unga. Av dem som svarade

var 24 procent av den åsikten. – De arbetsmetoder och maskiner som används i skolorna kan skilja sig rätt mycket från dem som används i arbetslivet, säger Suonpää. I Sastamalaområdet har detta förebyggts genom ett tätt samarbete mellan skolorna och företagarna.

Läget framför allt Vart femte företag söker nya lokaler. De som söker nya lokaler har ett krav gemensamt: bra läge.

Skolorna snedvrider marknaden

Bulevarden var tillräckligt exklusiv för oss, säger Varrio. – Adressen Bulevarden är trevlig och låter bra i kundernas öron, funderar Varrio. Förutom den lämpliga lokalen och läget charmas man av den 85 kvadratmeter stora butikens vackra skyltfönster och fasaden med sina ståtliga pelare. I själva verket hade man beundrat lokalen redan i flera års tid, eftersom Varrios tidigare butik, en outlet-butik för märkeskläder, hade legat granne med den nya lokalen sedan 2006.

På de anställdas villkor. Riku Lähdemäki, uthyrningschef vid Sponda Oyj som förmedlar lediga

lokaler, uppmanar företag att tänka även på sina anställda när de funderar på nya lokaler. – Om företaget inte har ett stort kundflöde kan det vara avgörande var de anställda bor och hur lätt de kan ta sig till jobbet, konstaterar Lähdemäki. Pamark Oy, som importerar städ- och rengöringstillbehör, ville vara tillmötesgående mot sin personal och flyttade från Träskända till Haxböle. – Vi hade verkat länge i Träskända, något som i stor utsträckning även hade styrt rekryteringen av personalen. Vi ville hitta en sådan lokal att de anställda inte skulle behöva lämna oss på grund av

Den finländska ekologiska rypsoljan har tack vare sin renhet potential att bli en global exportprodukt, hävdar Jukka Lassila, vice ordförande i Förbundet för ekologisk odling. I övrigt går det också bra för ekologisk produktion. Enligt uppgifter från Nielsens konsumentpanel ökade värdet på marknaden för ekologiska produkter med hela 46 procent under 2011. Under fjolåret anslöt sig 160 nya företag till kontrollsystemet för ekologisk produktion. Tidigare hörde ungefär 450 företag till systemet.

Elektronisk balansbok ger tillförlitlig information

Läget.är alltid viktigt för en klädbutik, säger herrekiperingen T’uomos ägare Heikki Varrio.

flytten, säger företagets vd Jussi Nevas. Lämpliga lokaler hittades intill Ring III i Haxböle i Vanda. Trafikförbindelserna är goda och alla 43 anställda är fortfarande kvar i företaget.

De balansuppgifter som överförs till Patent- och registerstyrelsen är fullständigt korrekta och jämförbara först efter två år när den elektroniska balansboken blir klar. Just nu byggs systemet om. För företagare och företag är en elektronisk kontoplan viktig. Skatteförvaltningen vill ha boksluts- och balansuppgifterna fyra månader efter utgången av räkenskapsperioden. Det är dock möjligt att balansboken justeras flera gånger efter det.


36

YRITTÄJÄSANOMAT  • 2/2012

Tämän palvelimen takuuaikana vaihdat talvi­ renkaat viidesti.

Viisi vuotta on piiiiitkä aika, ja koko tuon ajan me vastaamme takuulla Fujitsu PRIMERGY -palvelimesi toimivuudesta.

Fujitsu PRIMERGY TX200 S6

Kasvavan yrityksen laajennettava palvelin ■ Toisen sukupolven Intel® Xeon® -suoritin E5606, max 2 suoritinta ■ 6 x Hot Plug 3,5” SATA­ tai SAS­levypaikkaa ■ 6­porttinen SATA RAID ­ohjain (tasot 0, 1, 10) ■ 5 vuoden onsite­takuu, vasteaika 4 tuntia arkisin, maksuton puhelintuki ■ Tuotekoodit: VFY:T2006SX050IN + FSP:GA5S60Z00FIPY2 ■ SVH: 1 541 € alv 0 %

Lisää tuotteista ja Sinua lähellä olevista jälleenmyyjistä: ■   KLIKKAA: www.fujitsu.com/fi ■   SOITA: puh. 045 7880 8970 ■   KIRJOITA: palvelinmyynti@fi.fujitsu.com Hinnat alv 0 % ja ovat valmistajan suositushintoja. Fujitsu Technology Solutions pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Voimassa 31.3.2012 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia. © 2012, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Xeon and Xeon Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.

www.fujitsu.fi/palvelimet


Yrittäjäsanomat 2/2012