17
01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT
Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Rutiininomainen teollisuus ei kannata Suomessa eikä tule kannattamaankaan – ei veronalennuksilla eikä ilman. Sarjayrittäjä Marko Parkkinen Yrittäjän ytimessä -blogissa.
Facebookkommentit Niin kaatuu myös muita pienyrityksiä, ellei helpotuksia tule koskien verotusta ja eläkemaksuja. Useimmilla yrittäjillä ei ole varaa pitää lomia tai sairastaa.
Ensihoitouudistuksen tavoite on, että hoito viedään kentälle, eli sairaaloiden päivystys siirtyy kotiin ja kentälle. Lakitekstiin on kirjattu, että tehtävänä on ensisijaisesti hoitaa potilas kentällä tai kotona, ja vasta toissijaisesti siirtää potilas hoitolaitokseen. Tässä tietyllä tavalla tavoitellaan samaa kuin pankit ovat jo tehneet, eli ne ovat ensin siirtäneet pankkiasiakkaat salista konttorin eteiseen maksuautomaateille, ja sieltä nopeaan tahtiin kotiin nettiä käyttämään. Viimeisimpänä asiointi siirtyy älypuhelimiin. Sairaankuljetusyrittäjät ovat joutuneet tähän uuteen paradigmaan, enää on olemassa hoito kentällä. Sairaanhoitopiirit ovat ottaneet ensihoitoa omaksi toiminnakseen, ja pyrkineet siihen, että henkilökunta kiertää päivystyksessä, ensihoidossa ja päivystyksen akuuttiosastolla. Näin syntyy koko ketjun osaaminen.
Jaile Sievers kommenttiketjussa ambulanssiyritysten ahdingosta
Ehkä tässä on monen yrityksen pullonkaula: ei kehdata pyytää suoraa palautetta, vaikka a) se olisi hyvää asiakaspalvelua ja b) siitä voisi saada hyödyllistä ensikäden tietoa toiminnan kehittämiseen. Pasi Pennanen kommenttiketjussa asiakassuhteiden ja -palautteen pyytämisestä
Kunnallinen sairaala ei tarvitse lupaa toimiakseen, mutta yksityinen terveydenhuoltopalveluja tuottava yksikkö tarvitsee luvan. Muualla maailmassa myös kunnalliset sairaalat tarvitsevat toimintaluvan. Kunnallisilla toimijoilla on tietty määrä raportointivelvollisuutta, joka on kirjattu lainsäädäntöön, mutta ei samassa muodossa kuin yksityisillä toimijoilla. Tässä mielessä kunnalliset toimijat eivät ole samassa asemassa yksityisten kanssa. Kunnallislainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuuden tuottaa palvelut hyvin monella tavalla.
Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki
Kataisen hallitusohjelmassa selkeästi todetaan, että kunta on järjestämisvastuussa palveluista ja niiden rahoituksesta. Samalla tavoite on, että yhtenäisten laadukkaiden palveluiden aikaansaamiseksi niitä tuotettaisiin laajemmalla väestöpohjalla. Ensihoidon ympärille on tosiaan rakentunut organisaatio, se saataisiin sujuvaksi niin, että päivystys, ensihoito ja sairaaloiden akuuttiosastot muodostaisivat yhden toimivan kokonaisuuden. Näin myös byrokraattista resurssia sen ympärille tarvittaisiin vähemmän.
Lehti ei vastaa
• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.
Timo Keistinen, STM:n lääkintöneuvos
Mielipide
Tuottavuutta pitää ajatella kokonaisuutena
S
uomen Yrittäjät on arvioinut selvityksessään (Oikein mitoitetut tehtävät, tehokkuutta ja kustannustietoisuutta) kuntien tuottavuuskehityksen olevan laskevalla uralla. Koulutuksen, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon kokonaistuottavuuden mittana on selvityksessä käytetty Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastoa, jonka tulokset ovat musertavia. Tulkinnat tuottavuustilastosta ovat kuitenkin yksipuolisia, kun huomioidaan tuottavuustilastoinnissa käytetty laskentatapa. Panostukset ennaltaehkäisyyn, laatuun ja vaikuttavuuteen sekä tehtävien
lisäykset näkyvät kyseisessä mittarissa tuottavuuden laskuna. Kuten Suomen Yrittäjien selvityksessä todetaan, kuntien tehtävät ja normit ovat lisääntyneet merkittävästi. Kuntasektorin henkilöstömäärä ei ole kuitenkaan lisääntynyt 1990-luvun alun jälkeen. Yrittäjien selvityksessä todetaan myös, että julkisen sektorin tuottavuuskehityksen muuttaminen edellyttää yksityisen sektorin lainalaisuuksien ja toimintatapojen omaksumista. Kuntaperusteinen järjestelmä peruspalveluiden järjestämiseksi on nimenomaan seurausta siitä, että markkinat eivät aina toimi.
Tämän vuoksi on lähtökohtaisesti väärin ajatella, että kuntaa ja yritystä voitaisiin verrata samoin periaattein. Esimerkkinä palvelusetelijärjestelmä, joka vaatii toimiakseen toimivat markkinat ja tuottajien välistä kilpailua. Lähtökohtaisesti on järkevää, että tuottajan sijasta tuetaan kuluttajaa. Idea ei kuitenkaan toimi käytännössä, jos markkinat eivät toimi tai kuluttajilla ei ole aitoa valinnanvapautta palvelun tuottajan suhteen.
Kestävyysvajetta ei ratkaista
pelkästään julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tehokkuutta tai laatua vertailemalla. Huomi-
ota tulisi kiinnittää myös kokonaisuuteen ja järjestelmätason tuloksellisuuteen eli siihen tuotetaanko oikeita asioita. Esimerkkinä voidaan pitää lastensuojelussa tapahtuvia lasten kodin ulkopuolisia sijoituksia, joihin voidaan hakea tuottavuushyötyjä etsimällä tehokkainta palvelujen tuottajaa. Parempaan tuloksellisuuteen kuitenkin päästään, jos sijoituksia itsessään saadaan vähennettyä esimerkiksi lisäämällä perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja varhaista tukea. Järjestelmätason tuloksellisuuden parantamiseksi tarvitaan tietoa. Palveluiden vaikuttavuuserot
pitäisi, kustannustietojen ohella, saada näkyviin. Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuudesta olisi hyvä saada systemaattista tietoa, jotta tiedettäisiin mihin kannattaa satsata ja saataisiin vähennettyä kalliita korjaavia palveluita. Kestävyysvajeen kannalta kokonaisuus ratkaisee ja molempia näkökulmia tarvitaan. Pitää miettiä mitä tuotetaan ja miten tuotetaan. Yhteen asiaan keskittyminen johtaa osaoptimointiin ja kokonaisuuden kannalta kalliisiin palveluketjuihin. Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija, Kuntaliitto