3
11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT
Aiheita: UUTISET:
7|
7 | Liikelaitos maistuu hyvälle – kunnat vitkuttelevat 10 | Timo Taikuri ja varietee 14 | Tennis on henkireikä
Verovelkarekisteri leimaa yrittäjiä
debatti:
Tärkeintä olisi ensin korjata maksuaikakäytäntöä uudella lailla, kuten eduskunnan enemmistö on edellyttänyt.
H
allitus torjuu harmaata taloutta kovalla kädellä. Uusimpana esityksenä on niin sanotun julkisen verovelkarekisterin luominen. Lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuonna. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan rekisteri koskee noin 30 000 yritystä. Lyhykäisyydessään verovelkarekisterissä on kyse siitä, että jokaisella olisi oikeus saada tieto, onko yrityksellä vähintään 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi.
koko yritystoiminnan lopettamiseen. Hallitus on toki yrittänyt estää asiansa hoitamaan pyrkivien yrittäjien leimaamista. Velkarekisteriin ei joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan yrittäjälle voi syntyä maksuviiveitä erityisesti taloustaantumassa, vaikka yrittäjä tekee parhaansa velvoitteidensa täyttämiseksi. Yrittäjät vaatiikin, että pienet laiminlyönnit eivät tule julkiseen velkarekisteriin. Suunniteltua 5 000 euron rajaa pitäisikin korottaa esimerkiksi kolminkertaiseksi. Pk-yritysten vaikeuksien syyt ovat yleisessä tiedossa. Yrittäjien verovelat johtuvat osaksi pitkiksi venyneistä yrityssaatavien maksuajoista. Syyskuun alussa julkaistun pk-barometrin mukaan kohtuuttoman pitkät maksuajat ovat yleistyneet merkittävästi. Jopa 44 prosenttia pk-yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja. Suomen Yrittäjät esittikin oikeusministerille, että maksuehdoista annettua lakia muutetaan. Esityksessä yritysten välisten sopimuksien enimmäismaksuaika säädettäisiin 30 päiväksi. Sääntö olisi pakottava. Maksuaikakäytäntöjen korjaamisen kannalla on myös eduskunnan enemmistö. Harmaan talouden torjunnan merkitystä ei kiistä kukaan. Ensin pitäisi kuitenkin ratkaista ongelma, mistä verovelat johtuvat.
Uutinen julkisesta verovelkarekisteristä on herättänyt kovaa kritiikkiä. Ja ihan aiheesta. Hallitus uskoo, että verovelkatietojen julkisuus kannustaa yrityksiä hoitamaan velvoitteensa. Samalla julkinen sektori pystyy varmistamaan, että julkiset palvelut ostetaan jatkossa yrityksiltä, joilla lakisääteiset asiat ovat kunnossa. Mikään taho ei tosin ole aiemminkaan estänyt julkista sektoria tarkastamaan yritysten luottoluokituksia niitä tarjoavilta yrityksiltä. Uutinen julkisesta verovelkarekisteristä on herättänyt kovaa kritiikkiä. Ja ihan aiheesta. Vaarana nimittäin on yrittäjien joutuminen julkiseen häpeäpaaluun, mikä voi puolestaan johtaa
Saako saikkua puhelinsoitolla?
16 |
Pasi Pietilä vs. Ann Selin
17 | PS: Koska niitä ovia voi pitää oikein auki?
arjessa:
18 |
Yksinyrittäjät löysivät toisensa
20 | Näin löytyy kausiapulainen 22 | Kysy mitä vaan, me vastaamme
TALOUS:
24 |
Joukkorahoitus kerää miljoonia
26 | Pilveen... Suosi kotimaista
vapaalla:
28 |
Yrittäjä hankki panssarivaunun
Resumé:
31 |
Nyheter på svenska
yrittAJAt.fi:
Miten johdat joukkojasi? Keskustelu jatkuu: www.yrittajat.fi
Anssi Kujala: Vähemmän normeja – enemmän elinvoimaa Kolumni
ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi
Nyt pitää antaa vapautta tuottaa palvelut paikallisesti järkevällä tavalla.
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja
H
allitus päätti marraskuun lopus-
sa rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Me Suomen Yrittäjissä luonnehdimme sitä napakasti: ”Säästöt etenevät – yrittäjälähtöinen kasvu puuttuu”. Arvostelimme pakettia siitä, että siinä ei puhuta mitään yrittäjyyden avulla luotavasta kasvusta. Käytännön keino tähän olisi ollut esimerkiksi esittämämme yrittäjävähennyksen toteuttaminen. Hallituksen päätöksessä on kuitenkin myös paljon hyvää. Rohkenen väittää, että hallitus otti pöydälleen todella vaikeita asioita. Yksikään aiempi hallitus ei ole edes yrittänyt padota lisääntyvän sääntelyn ja julkisen sektorin tehtävälisäyksien määrää. Nyt linjattiin kuntien tehtäviä vähentäviä toimia siten, että vaikutus
kuntatalouteen vuonna 2017 olisi yhteensä –1,015 miljardia euroa. Linjaukset sisältävät runsaasti samankaltaista ajattelua kuin esitimme asiakirjoissamme kuntien tehtävien vähentämisestä ja kuntien tuottavuuden parantamisesta. Positiivista on, että samalla puututaan myös erilaisiin normeihin. Kunnat ja yritykset ovat vaikeuksissa, kun liian yksityiskohtaiset henkilöstönormit ja kapea-alaiset kelpoisuusvaatimukset estävät palvelujen tehokkaan järjestämisen ja työnjaon uudistamisen. Tämä on tullut esille paitsi rekrytointiongelmina, myös toimintatapojen uudistamisen yhteydessä, kun henkilökuntaa on haluttu sijoittaa uusiin tehtäviin. Usein henkilöstö- ja tilamitoitukset sekä muut numeraaliset ohjeet eivät
sisälly lainsäädäntöön, vaan perustuvat suosituksiin. Viranomaiset tuntuvat kuitenkin tulkitsevan niitä ”rankimman” mukaan. Väitän, että Suomella ei ole nyt siihen varaa. Sääntelyn vähentäminen lisää kuntapäättäjien ja kuntalaisten valinnanvapautta palveluiden järjestämisessä. Yrittäjille tehdyt linjaukset tuovat parhaimmillaan kaivattuja joustoja palveluiden tuottamiseen. Suomen Yrittäjien viesti on edelleen, että turhia normeja on purettava. Nyt pitää antaa vapautta tuottaa palvelut paikallisesti järkevällä tavalla – vain näin syntyy enemmän elinvoimaa. PS. Mainitut kuntaraporttimme löytyvät osoitteesta www.yrittajat.fi/kunta