Page 67

67 – Tukea ja rahoitusta juuri tältä sektorilta maakunnastamme puuttuu. Alueellisen riskirahan vähyys on haaste uusille tulevaisuuden innovaattoreille – propellipäille, hän muistuttaa.

Siivoustalkoot kunNISSA Kuntarakenteessa on kaikkialla Suomessa menossa siivoustalkoot, niin myös Munterin ja Savon kotiseudulla. – Meillä on tehty roppakaupalla kuntaliitoksia, joiden vaikutuksia on mielestäni vielä turhan aikaista ruotia. Merkittävää kuitenkin on, että kunnallisessa päätöksenteossa on päästy kompromisseihin ja pyritty tehokkuuteen. Voimannäytteeksi tästä nostankin Salon jättimäisen kuntaliitoksen, Hanna Munter arvioi. – Paras-hankkeen myötä kuntamäärä putosi 53:sta 28:aan. Sanoisin kuitenkin, että kuntarakenne on edelleen hyvin sekava ja vaatii palvelujen

järjestämiseen suuren määrän erilaisia yhteistyöorganisaatioita. Selkeintä olisi, jos kunnat olisivat riittävän vahvoja kaikkiin omiin palvelutehtäviinsä, Juho Savo esittää. Munteria kismittää, että keskustelu Turun ja sen suurten rajakuntien välillä on turhan vähäistä. – Maakunnan moottoria Turkua pidetään ehkä pelottavana karhuna, jota on turha mennä tökkimään kesken sen puolukansyönnin. Syytä olisi kuitenkin rohkeasti marssia samoille marjamaille ja avata keskustelu. Hän on kuitenkin ylpeä siitä, miten hienosti maakunnan kuntien yhteistyö yrittäjien kanssa on viime vuosina tehostunut. – Yritysvaikutusten arviointi on lähtenyt maakunnassamme hienosti liikkeelle, ja lähes jokaisessa kunnassa on tehty elinkeinopoliittinen ohjelma yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kenties kunnat ovat vihdoin oivaltaneet yrittäjien ja yrittäjyyden merkityksen kotikunnan hyvinvoinnin vinkkelistä, Munter toivoo. //

ONKO SÄÄDÖSKOKOELMASI AJAN TASALLA? Syyskuussa 2011 ilmestyy Laatunen, Timo – Hurmalainen, Mikko

TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA YLEISIÄ SOPIMUKSIA 31. uudistettu painos

Hannan hyvät

EAN-koodi on viimeisel lä sisäsivulla. ISBN 978-951-9026-640

+ monipuolinen elinkeinorakenne + koulutustarjonta

Tl 93

+ saappaat syväl saves, mut homma hanskas -asenne + vauras maakunta

Teos on työelämän lainsäädännön perusteos ja täydellisin tämän alan teoksista. Kirjan koko B5, sivuja 750, vasen yläkulma rei´itetty ripustamisen helpottamiseksi. Hinta 59 € + toimituskulut LOIMIJOKI-TEOS

2011

TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ

+ maakunnan sijainti

TYLA Ö

IN

säädäntö

ja yleisiä sopimuksia

TOIMITTANEET

JA YLEISIÄ SOPIMUKSIA

Työtuomioistuimessa TIMO LAATUNEN JA MIKKO HURMALAINEN valmistelun. (12. 11. 1993/on vain puheenjohtaja valmistelussa ja ratkaistaessa määräyksiä asioiden jakaut951) 9 §. Työtuomioistuin kokoontuu puheenjohta asia tuomiolla 23 §:n 2 momentin nojalla. Puhee umisp jan njohta kutsus eruste ja ta. voi ista Presid määrä ja jäsent entti tä sihtee työtuomioistuinta asiaa lykkää määrää asioiden jakautumise en istuntovuorojen määrä sta 8 §:n mukaisesti työtuorin antamaan valmistelussa työtuomioistuimen puoles perusteella jättää välimiesten mättä voida saada tuomionvoivaksi, on puhee ytymisestä annetaan työtuomioistuimen työjär mioistuimen käsitel ta haasteita ja ku kirkon virkaehtosopimuks välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) njohtajan kutsuttava sopiva, kelpoisuusehdot täyttävjestyksessä. (23. 12. 1982/1007) 10 §. Jos jäsentäviksi. Presidentti vahvistaa myös puheenjohtajien mukaan ratkaistavaksi, ei koskevasta tai siitä johtuv ista annetun lain, eduskunnan virkamiehistä annetu kuitenkaan, milloin työeht ä henkilö hänen sijaansa. 11 §. Työtuomioistuimeon poissa istunnosta tai todetaan esteelliseksi ja asta osopim n ei en kuuluva riita-asia saadaa lain riitaisu us työehtosopimuslain tai tai Suomen Pankin virkam udesta on sovinnon aikaan tapahtumatta jäämiseen. n työeht virkae iehistä saamis o- tai virkaehto htosop annetu eksi imus 12 n ensin lain säännösten nojalla vaadit valtion virkaehtosopimusla neuvoteltava, ei riita-asiaa työehtosopimuksen johdo §. Työtuomioistuimessa panee työehtosopim in, kunnallisen virkae aan julistettavaksi saa työtuomioist tai toimihenkilöiden yhdiststa ovat työehtosopimukseen sidotut. Nämä eivätusta koskevissa asioissa kanteen vireille ja sitä uimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu purkautuneeksi. (19. 12. 2003/1199) Jos työeht hto o- tai v ajaa työeht voi olla on tapaht ys ajaa kannetta työtuomioist noudattamaan työehtosopim uimessa omissa nimissään kantajina, ellei osoiteta, että sopimukseen osallin osopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, unut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei en yhdistys on antanut siihen niidenkin työnte ensiksi mainittu omissa puolestaan että niiden puolesuksen määräyksiä. Kanteeseen, joka pannaan nimissään myös luvan tai kieltäy vireille työtuomioistuimeskijäin ja toimihenkilöiden puolesta, jotka eivät ole mainitun 7 §:n soveltamista ta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdo sa, vastaa muissa paitsi työeht työehtosopimukseen sidottutynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta. nii So ja, mutta joiden kanssa tekem jotka sen tekemän virkae , vastaa asianomainen työnantaja, työntekijä tai sta ovat siihen sidotut. Yhdistys, työnantaja, työnte osopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittaviss ässään työehtosopim htosopimuksen johdosta toimihenkilö henkilökoht a tapauksissa työehtosopim vireille tai sitä ajamasta. (8. ovat aisesti. 13 §. Virkaehtosopkijä tai toimihenkilö, jota vastaan kanteessa tehdää ukseen osallinen yhdistys u 4. 1994/252) Virkaehtosop sopimukseen sidotut. Virkaehtosopimukseen tai ehtoja valtio, kunta tai kuntay muutoin kuin osallisena imusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille n vaatimuksia, on myös kutsuttava asiassa kuulta imukseen osallinen yhdist sidottu htymä ja v ys sitä ajaa saa , ajaa evank kanne esiinty virkaehtosop elis-luterilainen kirkko, sen tta työtuomioistuimessa omiss ä kantaj Virkaehtosopimusta koske seurak a nimissään niidenkin virkamana vain jos osoittaa, että sopimukseen osallin imukseen osallinen omissa kuultavaksi. Kanteeseen, vaan kanteeseen vastaa sopimukseen osallinen omastunta, seurakuntaliitto tai muu seurakuntain yhtym en on antanu iesten ja viranhaltijain puoles ta, jotka eivät ole virkaehtosopt siihen luvan tai sopimusvaltuuskunnan tai jossa vaaditaan seuraamusta virkaehtosopimuks a puolestaan ja niiden puolesta, jotka sen tekem ä taikka Suomen Pankki ei saa määrätä tai sopia imuks een sidottu toimenpiteeseen ryhtyneen än virkaehtosopimuksen en määräysten rikkomisesta sellaisiksi, että ne ovat ristirii johdosta yhdistyksen päätöksen perust taikka dassa virkaehtosopim eella, vastaa henkilökohtaisesti työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä tai ovat siihen sidotut. Se, jota vastaan kanteessa tehdää osallistumisesta muutoin n se, jota vastaan vaatimuksia kuin kunnallisen työma vaatimuksia, on tehdään. (8. 4. 1994/252) rkkinalaitoksen t

Tilaukset ja tiedustelut: Forssa Print, Marjut Hietarinta p. 03 4155 613, marjut.hietarinta@forssaprint.fi

Yrittäjä-lehti 4/2011  
Yrittäjä-lehti 4/2011  

yrittäjä 4/2011