Page 33

33

33

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pekka SIpola

»»Suuri osa opettajista pitää omia yrittäjyyskasvatuksen tietojaan riittämättöminä, joten tehtävää riittää, professori Paula Kyrö sanoo.

lousvähennyksen avulla pystytään kouluttamaan pienin kustannuksin kokonainen sukupolvi käyttämään paikallisten yrittäjien tarjoamia palveluita. – Kun kotitalousvähennystä käyttävä maksaa laskunsa itse, sen käyttö opettaa omatoimista arjessa selviytymistä. Näin yhä heikkenevään huoltosuhteeseen voidaan vaikuttaa vanhusten omin voimin ja toimin. Yritysten palvelujen kehittämisellä voidaan vähentää tehokkaasti kuntaverojen kohottamistarvetta. – Palvelumekanismien oppiminen olisi hieno asia tavallisille kansalaisille, mutta tämä hallitusohjelman viesti osin vesittyy, kun sopeutuksessa otettiin kotitalousvähennyksestä säästösyistä rahaa pois, Kyrö pelkistää.

Ei sektorikohtaista ajattelua Myös työurien pidentämiseen tähtäävissä ratkaisuissa olisi tärkeää löytää ja oppia uusia käyttäytymismalleja. Työuriahan pitäisi pidentää sekä alusta, keskeltä että lopusta. Opiskelut tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin ja työuran aikaiset keskeytykset minimoida sekä jatkaa työuraa samaa tahtia elinikäodotteen kanssa. Eläkkeelle jäämisen hidastaminen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen löytäminen edellyttäisi uudenlaisia ja laajavaikutteisia toimintamalleja. Siksi professori Paula Kyrö harmittelee hyvinvointipolitiikan ohjelman eriytyneitä ratkaisuja. Hyvinvointipolitiikan kehittämisessä huoltosuhteen korjaaminen ja kestävyysvajeen paikkaaminen olisi edellyttänyt yhteisiä ja integroituneita toimia koulutus- ja elinkeinopolitiikan kanssa. – Olemme tottuneet sektorikohtaiseen ajatteluun, jolloin esimerkiksi koulutukseen liittyvät kysymykset on mietitty erikseen ja elinkeinoelämää käsittelevät asiat erikseen. Parhaiten sektorit ylittävä ajattelu on mielestäni onnistunut luovien alojen tavoitteissa ja toimenpiteissä. Yrittäjyyden edistämisen

kannalta uusien sektorit ylittävien toimintatapojen oppiminen olisi välttämätöntä, Kyrö linjaa. Tämä olisi erittäin tärkeää myös kansallisen kilpailukyvyn ja kasvuyrittäjyyden kehittämisen kannalta. – Globaalin köyhyyden vähentämiseen ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen liittyy myös liiketoimintaa, jossa suomalaiset voisivat olla varsin varteenotettavia toimijoita, jos pystyisimme integroimaan kehityspolitiikan sekä elinkeino- ja koulutuspolitiikan tavoitteita ja toimenpiteitä. Paula Kyrö kuitenkin iloitsee, että hallitusohjelmassa on oivallettu erikokoisten yritysten merkitys. Siellä puhutaan yksinyrittäjistä, mikroyrityksistä pienyrityksistä sekä kasvuyrityksistä. – Globaaleilla markkinoilla kansainvälistyvät kasvuyritykset ja paikallisilla markkinoilla toimivat yksinyrittäjät sekä mikro- ja pienyritykset kohtaavat globaalin kilpailun vaikutukset eri tavalla. Hallitusohjelmasta oli kuitenkin hankala löytää sellaisia toimenpiteitä, joissa näiden erilaisuus mutta samalla yhteys globalisoitumiseen olisi otettu huomioon.

Kiitosta, kannustusta ja porkkanoita Paula Kyrön mielestä hallitusohjelmasta on vaikea löytää innostavia porkkanoita ja kannusteita yrittäjille. Ohjelma viestii hänen mielestään pikemminkin ohjauksen, keskittämisen ja kontrolloinnin kulttuurista kuin uusien ratkaisujen kehittämisestä. – Yrittäjyyden edistämisen kannalta esimerkiksi pääomaverotuksen ja yhteisöverokannan painotuksien muuttaminen tuskin ovat riittäviä kannustimia. – Valitettavasti minun on yhdyttävä Raimo Sailaksen arvioihin siitä, että yleisesti ottaen verotuksen alentaminen näissä olosuhteissa on mahdotonta. Siihen ei liene mahdollisuuksia, Kyrö arvioi.

– Hallitus elää suurten kysymysmerkkien varjossa. Professori Paula Kyrön mielestä yrittäjyyden edistäminen ei ole hallitukselle helppoa. Se edellyttää yhä monimutkaisempien vaikutussuhteiden huomioimista ja samaan aikaan pitkäjänteistä rakenteellista kehitystyötä ja nopeaa reagointikykyä talouden muutoksiin, Kyrö painottaa. //

Työ on perusoikeus Hallitusohjelman koulu­

tuspolitiikan tavoitteista on Aalto-yliopiston yrittäjyyskasvatuksen professorin Paula Kyrön mukaan unohtunut työn tekemisen merkitys kansalaisen perusoikeutena. – Yrittäjyysvalmiuksien kehittyminen ja näkeminen mahdollisuutena oman elämän rakentamisessa ja elannon ansainnassa edellyttäisi vahvempaa sidosta koulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän välillä osana kansalaisvalmiuksia ja -yhteiskuntaa. Kyrön mukaan nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen viestivät nuorten työelämästä vieraantumisesta, joka tulisi huomioida jo peruskoulun tavoitteissa, ei vasta ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä. Viime vuosina vahvistunut yrittäjien aktiivinen ja positiivinen valmius osallistua koulun arkeen ja opettajien kiinnostuksen kasvaminen yrittäjyyspedagogiikkaa kohtaan tarjoavat hyvän kasvualustan koulun ja elinkeinoelämän liitoksen vahvistamiselle. – Työn tekemisen oikeus sekä velvollisuus tulisi nähdä osana kansalaisyhteiskuntaa myös koulutuspolitiikassa, Kyrö tiivistää.

YRITTÄJÄ 4/2011

Yrittäjä-lehti 4/2011  
Yrittäjä-lehti 4/2011  

yrittäjä 4/2011