Page 12

JOHTAMINEN » Ihmisjohtaminen on jäänyt jalkoihin

12

TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Viljami Schleutker

Luottamusjohtamisella todellista

tehokkuutta Tehokkuusjohtamisessa työntekijää ei nähdä ihmisenä, koska tehokkuusjohtaminen unohtaa ihmisjohtamisen. Liian pitkälle viety tehokkuusajattelu on tuhoavaa.

– Ihmisjohtaminen

on hävinnyt tehokkuusjohtamiselle, sanoo Anne-Liisa Palmu Villa Felixin rauhallisen pensionaattinsa avarassa salissa. Hän on Nokian entinen lakiasiain­ osaston johtaja, joka luotsasi Nokian matkapuhelimia kasvaville maailmanmarkkinoille johtoryhmän jäsenenä. Mikä saa huippujohtajan jättämään globaalisti tavoitellun aseman? – Minua alkoi 17 Nokia-vuoden jälkeen kiinnostaa enemmän ihmisten johtaminen yleensä kuin suuryrityksen liiketoiminta. Olen tosin aina

miettinyt ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä, hän selventää. Suurelle yleisölle Palmu on tuttu kirjastaan ”Nokian vuodet – Mitä johtamisesta voi oppia”, jossa nainen lanseerasi luottamusjohtamismallin. Nykyisin hän toimii pääasiallisesti johtajuuskouluttajana ja harjoittaa pensionaattiliiketoimintaa.

Tehokkuusjohtamisen paradoksi Palmu on erittäin huolissaan vallalla olevasta tehokkuusjohtamisen kult-

tuurista, jossa ihmisiä johdetaan pelkästään mittareilla saaduilla numeroilla. Toimintatapaan liittyy myös pitkälle viety itsenäinen yksilösuorittaminen. – Olemme unohtaneet, että ihmiset tekevät työt. Ihmisjohtaminen puuttuu. Johtamistaidot eivät ole kehittyneet samassa tahdissa ympäröivän maailman kanssa. Olemme sokeu­­ tuneet prosesseille, systeemeille ja tietokoneistumiselle. Palmun mukaan 2000-luvulla johdetaan ihmisiä, jotka osaavat asioita. 1900-luvulla johdettiin asioita. Nyt meillä on ihmisiä, jotka osaavat pal-

Yritysboomi Suomeen Suomen haaste on valtava määrä mikroyrityksiä, jotka eivät kasva. Palmun mukaan pienissä yrityksissä aika hupenee tuki­funktiotehtäviin, kuten kirjanpitoon, rekrytointiin, lakiasioihin, tietotekniikkaan ja markkinointiin. Käytetty aika on pois liike­ toiminnan kehittämisestä ja kasvattamisesta. – Mikroyritykset tarvitsevat ulkoa ostettavia tukifunktiopalveluja. Verkostomuodossa toimivien asiantuntijayritysten tulisi tarjota näitä tukipalveluja mikroyrityksille, sanoo Anna-Liisa Palmu. Hän lisää, että tukifunktioyritykset toimisivat verkostomuo-

YRITTÄJÄ 4/2011

dossa alueellisesti joko osakeyhtiöinä tai osuuskuntina. Verkosto vahvistaisi alueellista yrittäjyyttä. Tukipalveluja tuottavien yritysten ja palveluja ostavien yritysten toiminta kehittyisi ja vahvistuisi. Näin yritysten kilpailukyky paranisi markkinoilla. – Täytyy luoda liiketaloudellisesti terve mekanismi, joka potkai­ see kehitystä eteenpäin. Jos mikroyritykset eivät saa tukifunktiopalveluita, ne eivät pääse kuopasta ylös. Julkisen sektorin tuella tukifunktiopalveluita ei pidä järjestää. Ne pitää synnyttää tähän maahan tavalla, joka luo uusia palveluyrityksiä, tietää Palmu.

Yrittäjä-lehti 4/2011  

yrittäjä 4/2011