Page 8

8

Yrittäjäsanomat

Uutiset

ENITEN TULOSTAAN VUODESTA 2014 PARANTANEET KUNNAT

Avainasiana tiivis yhteistyö – Huomio hankintoihin Yrittäjien arviot oman kuntansa elinkeinopolitiikasta vaihtelevat paljon kuntien välillä. Parhaan arvosanan sai Pohjois-Savon Keitele. KUNNAT Sipoo petrasi tulostaan eniten edelliseen Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyyn verrattuna. Sipoon elinkeinopolitiikan kehittäminen aloitettiin viitisen vuotta sitten, ja samalla kuntaan tuli elinkeinopäällikön virka. Nyt Sipoon saama kokonaisarvosana on 7,3. Sipoossa on tartuttu härkää sarvista ja jatkettu johdonmukaista työtä. – Tilannetta kuvaa se, että kunnanjohtajallamme on aina aikaa yrittäjille. Meillä on kuukausittain yrittäjien aamukahvitilaisuuksia, teematapahtumia ja yritämme saada rakentamisessa nopeammin tuloksia, Sipoon elinkeinopäällik-

kö Rauno Tiainen kertoo. – Naureskelimme juuri kunnanjohtajan kanssa sitä, että nykyisin luottamushenkilömme tuovat niin paljon aloitteita yrittäjyyden edistämiseksi, että hyvä kun pysymme mukana. Tiainen toimii myös Sipoon Yrittäjien sihteerinä. – Esimerkiksi yrittäjien esityksestä teimme vanhasta toimistosta yritystilan Sipoon Nikkilän keskustaan. Lisäksi kunnan virastoon tehtiin etätyöpiste 10–12 henkilölle.

Hankintoihin ollaan tyytymättömiä Yrittäjät arvioivat kyselyssä kuntansa kokonaisarvosanan lisäksi

Tilannetta kuvaa se, että kunnanjohtajallamme on aina aikaa yrittäjille. Meillä on kuukausittain yrittäjien aamukahvitilaisuuksia, teematapahtumia ja yritämme saada rakentamisessa nopeammin tuloksia.

elinkeinopolitiikan seitsemää osa-aluetta. Yrittäjien tärkeänä pitämä kunnan hankintapolitiikka saa osa-alueista heikoimman arvosanan. – Hankintoja tehdään muun muassa volyymisyistä niin suurina kokonaisuuksina, että käytännössä pk-yritykset eivät pääse mukaan tarjoamaan. Julkiset hankinnat tulee jakaa pk-yrityksille sopiviin kokonaisuuksiin, Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiamies Hannamari Heinonen painottaa. Julkisia hankintoja tehdään vuositasolla arviolta 35 miljardilla eurolla. Heinosen mukaan alueilla toivotaan, että kunnat julkaisisivat hankintansa avoimessa sähköisessä järjestelmässä, jolloin yritysten olisi helpompi vahtipalvelun avulla seurata toimialansa tarjouspyyntöjä ja päästä mukaan tarjoamaan. Vuonna 2015 Sipoo osti palveluja ja tavaroita yhteensä 14,9 miljoonalla eurolla, pois lukien terveyspalvelujen ostot.

– Hankinnat ovat tuottaneet tyytymättömyyttä yrittäjissä. Mielestäni ongelma on hankintalain tulkinnassa, halukkuutta kyllä on. Olemme käyttäneet osatarjouksia eli huomioimme tarjouspyynnöissä myös pk-yrityksiä, Tiainen sanoo. Hankintalain uudistus astunee voimaan loppuvuodesta. Maakunnista Pohjois-Savossa tehdään yrittäjien mielestä Suomen parasta elinkeinopolitiikkaa. – Iso asia on tiivis yhteistyö järjestön ja kuntien välillä sekä järjestämämme Yrittäjäystävällisin kunta -kilpailu Pohjois-Savon maakuntaliiton kanssa. Jotkut kunnat ovat julistaneet aikovansa voittaa kilpailun, Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen kuvailee. Savossa on toisaalta myös hyviä kehittämisyhtiöitä, esimerkiksi Kehitysyhtiö SavoGrow Oy. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely toteutettiin helmi–maaliskuussa. Kyselyllä kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa. Kyselyyn vastasi 6 347 SY:n jäsenyrittäjää. Kyselyn tarkoitus on antaa kunnille ja yrittäjille työkaluja elinkeinopolitiikan kehittämiseen yhteistyönä.

jussi partanen

Elinkeinoasiat ”uusien” kuntien päätehtävä Kunnat Lähes 80 prosenttia yrittäjistä

Parikkalan Yrittäjien Sanna Lötjönen ja kunnanjohtaja Vesa Huuskonen pitävät elinkeinopolitiikkaa kuntien tärkeimpänä tehtävänä tulevaisuudessa.

Mikä ELPO?

ja kuntien johtohenkilöistä pitää elinkeinopolitiikkaa sote-uudistuksen jälkeisten uusien kuntien tärkeimpänä tehtävänä. Tämä ilmeni Porin kunnallisjohdon seminaarin osallistujille tekemästämme kyselystä. Kolmannes vastaajista piti perusopetusta tärkeimpänä, vajaa kolmannes (30 %) maankäyttöä ja kaavoitusta sekä neljännes kunnallistekniikan ja infran kehittämistä. Kyselyyn vastasi 122 henkilöä. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan elinkeinopolitiikka on tärkein väline sen varmistamiseksi, että kuntalaisten hyvinvoinnista kyetään huolehtimaan. – Kun kaupungin budjetista lähtee soten myötä noin 40 prosenttia, niin se mahdollistaa kaupunginjohtajan työpanoksen lisäämisen näihin elinvoimakysymyksiin, Koivisto arvioi. Elinkeinopolitiikan lisäksi Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen haluaa kunnan kantavan huolta kulttuuri- ja liikuntapalveluista. – Ne ovat sellaisia tehtäväkokonaisuuksia,

joissa kuntalainenkin pystyy vaikuttamaan, Huuskonen sanoo.

Veroprosentit rytisten alas Puolet kuntien johdosta ja yrittäjistä arvioi veroprosenttinsa laskevan 0–10 prosenttia sote-uudistuksen myötä. Tosin 23 prosenttia arvioi sen laskevan 10–13 prosenttia ja viidennes ei osaa sanoa mitään arviota. Kangasalan kunnanjohtajan Oskari Auvisen mukaan heidän veroprosenttinsa laskee yhdeksän prosenttiyksikköä nykyisestä 21:stä. Hänen mukaansa tehottomia kuntia palkitaan noin kahdella prosenttiyksiköllä ja tehokkaita, kuten Kangasalaa, puolestaan rangaistaan kahdella prosenttiyksiköllä. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto arvioi laskun olevan 12–14 prosenttiyksikön luokkaa. Jyväskylän Yrittäjien Sini Huolman toivoo veroprosentin laskun olevan yli kymmenen, mutta pelkää samalla ettei se ole lyhyellä tähtäimellä realistista. Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi @NieminenEsa

Yrittäjäsanomat 5/2016  

Yrittäjäsanomat 5/2016