Issuu on Google+

Tila

www.yrit ajat.fi/tilaa

-lehti

ilaa Twww.yrittajat.fi/tilaa -lehti FUTUREIMAGEBANK

www.yrittajat.fi/tilaa

Tilaa

JUSSI PARTANEN

-lehti

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

n:ro 9 • MARRASkuu 2011

Vanhassa vero parempi Ensi vuoden veromuutokset käyvät yrittäjän kukkarolle. Korotusten keskellä yhteisöveron lievä lasku ei paljon lämmitä.

sivuT 18-19

Kirotut korotukset

Käännetty alv kiehautti tunteet sivu 19

••Raamisopimus ei todellakaan turvaa työpaikkoja, sanoo porilainen kampaamoyrittäjä Anneli Kangas. sivu 3 E

N

Taistelu jatkuu!

••Metallisorvaaja

Verottaja mokasi tilitiedot sivu 7

Juhani Udelius on yksi tuhansista Directaa vastaan vuosikausia tapelleista pienyrittäjistä. sivu 5

E VILL

Hinnalla ei voi kilpailla vaan ainutlaatuisella palvelulla.

”Nykyään laskujen lähettäminen onnistuu vaikka työmaalta. Koko laskutus kulkee mukana kännykässä!” kiittää yrittäjä Jani Määttänen.

Hyvät viikset sivu 17

Anne Väre

Kiina ei ole välttämättä onnela

Nyt on cocktailien aika!

sivu 10

sivu 12

Sonera Laskuta on netissä ja älypuhelimessa toimiva laskutusohjelma, jolla luot ja lähetät yrityksesi laskut käden käänteessä mistä ja milloin vain. Lue lisää: www.sonera.fi/laskuta

Sonera Laskuta 3 kk ja 100 sähköistä laskua

0

Kokeile!

TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi.

Tarjous on voimassa 31.12.2011 asti. Palvelun hinta normaalisti 9,90 €/kk + 0,39 €/sähköinen lasku. Tarkemmat tarjoustiedot www.sonera.fi/laskuta

KIN

juuri näin

”Nyt laskut lähtevät nopeammin eivätkä kasaudu iltapuhteeksi” Kun Päijät-Hämeen Metalliromu vaihtoi Sonera Laskuta -palveluun, laskutus helpottui ja rahavirrat alkoivat löytää nopeammin tilille.

TA K


02

N:o 9 • Marraskuu 2011

LAND CRUISER 60-VUOTIS JUHLAMALLISTO. EI MITÄÄN LISÄTTÄVÄÄ.

www.toyota. Land Cruiser-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 48 830 €, arvioitu autovero 21 006,87 €, arvioitu kokonaishinta 69 836,87 €. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 1200 €/kk. EU-yhdistetty kulutus 8,1-8,5 l/100 km, CO2-päästöt 213-217 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.


03

N:o 9 • Marraskuu 2011

Avaus:

Mitä nyt:

Raamitupon sisältö sovittiin yrittäjiltä kysymättä. Tuloksena ovat huikean korkeat palkankorotukset. JUSSI PARTANEN

Konkurssit edellisen taantuman perintöä PEKKA SIPOLA

Tilastokeskuksen mukaan tammi–syyskuussa pantiin vireille 2 254 konkurssia, mikä on 5,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Nouseeko konkurssien määrä myös loppuvuonna, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm? Timo Lindholm – Vuoden loppuun ei ehdi suurempaa käännettä tulemaan. Arvioisin koko vuoden konkurssiluvun olevan noin 3 000. Se ei ole mikään katastrofiluku, mutta sevästi normaalivuosia korkeampi,Lindholm arvioi. Lindholm uskoo, etteivät tämän vuoden konkurssit ole vielä euromaiden velkakriisin seurausta vaan pikemminkin häntiä syksyllä 2008 alkaneesta taantumasta. – Ensi vuoden tilanne on kuitenkin täysin riippuvainen siitä, miten hyvin tai huonosti Euroopan velkakriisin hoidossa edistytään. Henkilökunnan määrä kaikissa syyskuuhun mennessä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli runsaat 10 000 eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Tämä kertoo siitä, että konkurssit ovat koskettaneet enimmäkseen pieniä yrityksiä, kertoo Lindholm. – Pienten yritysten maksuvalmius on helposti tiukalla, mutta näissä epävarmoissa talouden oloissa on kuitenkin pärjätty kohtuullisen hyvin, Lindholm sanoo.

3,5 Kovien korotusten raami Raamitupossa kaavailtu palkankorotusmalli tuntuu tässä taloudellisessa tilanteessa todella huikealta. Jos se aiotaan tuollaisenaan toteuttaa, on katsottava peiliin ja mietittävä, mistä vähennetään, kampaamoyrittäjä ja Fanletti Oy:n toimitusjohtaja Anneli Kangas huokaa.

••Raamisopimuksen koukerot ovat yrittäjille hepreaa. Sopimukseen kirjatut palkankorotukset tuntuvat kuitenkin kampaamoyrittäjä Anneli Kankaasta hurjan korkeilta tässä taloustilanteessa.

Alv-hyppy. Raamitupoon on kirjattu seuraavan 25 kuukauden ajaksi yhteensä 4,3 prosentin palkankorotukset. – Kaavailtu palkankorotusmalli tuntuu tässä taloudellisessa tilanteessa todella huikealta. Jos se aiotaan tuollaisenaan toteuttaa, niin olemme sitten kyllä totuuden edessä. On katsottava peiliin ja mietittävä, mistä vähennetään, Kangas tuumii. Sopimusraamien lisäksi Kankaalla on myös muuta päänvaivaa. Kampaamoalaan, kuten mui-

Suomen Yrittäjät olisi jäykän raamisopimuksen sijasta tarjonnut epävakaaseen taloustilanteeseen vaihtoehdoksi paikallista sopimista. Se olisi mahdollistanut, että jokainen yritys olisi voinut omasta taloudellisesta tilanteestaan riippuen sopia henkilökunnan kanssa kohtuullisista palkkamuutoksista. Myös Anneli Kangas puolustaa paikallisen sopimisen mallia. – Sillä tavalla me saamme tyytyväisiä työntekijöitä. Tämän päivän ihmiset haluavat sopia yksilöllisistä työajoista ja -ehdoista. Sillä varmistamme, että ihmiset pysyvät töissä. – Paikallisen sopimisen mahdollisuutta olisi ehdottomasti lisättävä entisestään. On kummallista, että me yrittäjät, jotka työllistämme ihmisiä, emme saa päättää asioista. Valtiovalta päättää meidän puolestamme, Kangas harmittelee.

Kommentti

AN

K

Raamisopimus koskettaisi syntyessään lähtökohtaisesti kaikkia työllistäviä yrityksiä. Ne alat, joilla ei päästä raamin mukaiseen työehtosopimukseen, jäisivät kuitenkin sen ulkopuolelle. Raamitupon mukainen palkkaratkaisu 25 kuukauden ajaksi: • ensimmäisen 13 kuukauden sopimuskorotus 2,4 %. • seuraavien 12 kuukauden sopimuskorotus 1,9 %. • 150 euron kertaerä vuoden 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan koulutukseen. Jos kirjaus merkitsee pakollisia vuosittaisia koulutuspäiviä, se tulisi pienille yrityksille hyvin kalliiksi. Kahdeksan henkilön yrityksessä pelkät palkkakulut olisivat koulutuspäivien osalta 4 000 euroa vuodessa. Koulutuspäivät merkitsisivät huomattavaa kustannuslisäystä yli 50 000:lle pienyritykselle.

Palkankorotuksista voi luopua, jos tilanne on vakava Uhkaava taloustaantuma antaa metallialan yrityksille jopa mahdollisuuden luopua työntekijöidensä palkankorotuksista, jos asiasta löytyy yhteisymmärrys työpaikalla. Suomen Yrittäjien johtajan Rauno Vanhasen mukaan Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton välisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta löytyy tällainen pykälä. Pykälä on tarkoitettu niille yrityksille, joilla on taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi tilauskannan romahtamisen takia. Palkankorotusten siirtäminen tai niistä luopuminen edellyttää kuitenkin, että asiasta sovitaan paikallisesti pääluottamusmiehen tai työntekijöiden edustajan kanssa. Jos yritys on jäsenenä Teknologiateollisuus ry:ssä, sen on toimitettava poikkeussopimus tiedoksi työehtosopimusosapuolille. Teknologiateollisuuden palkantarkistukset ratkesivat lokakuun lopulla. Sopimuksessa sovittiin, millä tavoin niin sanotussa raamisopimuksessa sovitut korotukset toteutetaan työpaikoilla.

Kysymys&Vastaus:

Mikäli sopimukseen päästään, lupaa hallitus perua vuorotteluvapaakorvausten leikkaukset. Vuorotteluvapaajärjestelmä ei ole tutkimusten mukaan pidentänyt työuria vaan päinvastoin.

EIM UR

FUT

tisen lisäalennuksen yritysveroon. Samalla kiristetään pääomaveroa ja osinkoveroa oikeudenmukaisuuden nimissä. Lisäksi on annettu epämääräisiä lupauksia kasvuyrittäjyyden kannustamisesta ja t&k-verovähennyksistä. Kaikille tasapuolisesti kaikkea -ideologian kannattajilta tuntuu olevan täysin hukassa tieto siitä, minkälainen on suomalainen yrittäjä. Hehän tämän lystin kuitenkin viime kädessä maksavat. Tiedoksi vaan, että jokainen yrittäjä on erilainen. Jokaisella yrittäjällä on erilaiset ongelmat ja mahdollisuudet toteuttaa raamin velvoitteita. Mihin siis unohtui paikallinen sopiminen? Mihin ovat myös unohtuneet poisto-oikeuksien laajentaminen investoinneissa ja mihin jäi kohtaanto-ongelman ratkaisu? Ja eikö ketään tunnu häiritsevän, että Tallinna on vain 1,5 tunnin laivamatkan päässä Helsingistä.

EB

Raamitupo sisältää myös laadullisia määräyksiä, jotka tulevat koskettamaan aivan kaikkia työllistäviä yrityksiä. • Isyysvapaata pidennetään yht. 54 arkipäivään nykyisestä 42 päivästä. • Vuokratyövoiman käyttäminen saattaa tulla nykyistä vaikeammaksi. • Henkilöstösuunnittelun velvoitteita lisätään yhteistoimintalainsäädännössä. • Lomakorvausten jaksotuksesta luopuminen työsuhteen päättymistilanteissa lisää työttömyysturvan kustannuksia.

Paikallisella sopimisella tyytyväisyyttä.

Kuka unohti yrittäjän Raamisopimuksen kohtalonpäivä on 25. marraskuuta. Hyvä niin, mutta mitä raami tarkoittaa tavallisen yrittäjän kannalta? Hyvin Kimmo Koivikko menevissä yrityksissä palkankorotukset tuntuvat siedettäviltä, huonommin menevillä yrityksillä palkankorotusvaraa ei ole lainkaan. Lisää hankaluuksia aiheuttavat käsittämättömät työntekijöiden ”koulutuspäivät”, joista koituu yrittäjälle helposti tuhansien eurojen ylimääräinen lasku. Vastalahjaksi hallitus on luvannut kosmeet-

AG

UR

EIM

Näin se vaikuttaa FUT

O

n tämä raamisopimus kyllä mielenkiintoinen, parturi-kampaajayrittäjä Anneli Kangas päivittelee. – Paperissa puhutaan Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta sekä hyvinvointiyhteiskunnan todellisista perusteista, mutta niitä on kyllä tavattoman vaikea oikeasti löytää tästä sopimuksesta. Anneli Kankaan yritys Fanletti työllistää likipitäen 60 henkeä. Vaikka hiusalan toimialajärjestössäkin mukana oleva Kangas on sopimuspaperia tavannut, on hänelle kuitenkin vielä epäselvää, mitkä raamisopimuksen todelliset vaikutukset yritystoiminnan arkeen tulevat olemaan. – Vaikea on kuitenkin kuvitella kyseisen sopimuksen lisäävän työllistäviä vaikutuksia, Kangas arvelee. – On tietenkin toimialajärjestön tehtävä tiedottaa kentälle, mitkä sopimuksen vaikutukset tulevat olemaan, mutta kaikki alan yritykset eivät ole järjestäytyneitä. Tieto ei siis edes välity heille. On myös myönnettävä, etteivät yrittäjät ehdi päivätyönsä lomassa lukemaan valtiovallan hankalalla kielellä kirjoittamia sopimuspapereita.

hinkin käsityövoittoisiin aloihin, on muutaman vuoden ajan sovellettu alennettua yhdeksän prosentin arvonlisäverokantaa. Nyt kokeilu on kuitenkin loppu ja tammikuusta alkaen kampaajan on lätkäistävä hiustenvärjäystyön lisäksi asiakkaan kuittiin 23 prosentin arvonlisävero. – Tällä tulee omaan aivan mielettömät vaikutukset. Hyppäys tulee tarkoittamaan sitä, että joudumme siirtämään korotuksen kokonaisuudessaan hintoihin. Asiakkaat osoittavat meille sen seuraukset jaloillaan. Helposti asiakas kokee, että hinnat ovat nousseet, vaikka korotus meneekin suoraan valtiolle. – Alv-asia onkin jättänyt raamisopimuksen vaikutukset hieman taakseen, kun ei ole jaksanut murehtia molempien vaikutuksia, Anneli Kangas huokaa.

Lotta Tammelin, teksti

Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli lokakuussa kova 3,5 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintoja nosti viime vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen.

AG

EB

AN

Lauri Säynäjoki, toimitusjohtaja, Suomen Taksiliitto

K

Hallituksen lupaamat muutokset veroihin: • 0,2 %-yksikön alennus ansiotuloveroon kompensoimaan työeläkemaksujen nousua • 0,5 %-yksikön alentaminen yhteisöverokantaan aiemmin päätetyn lisäksi • t&k-verovähennyksestä selvitys, tavoitteena käyttöönotto 1.1.2013

Raamituposopimuksessa sovitaan myös työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamisesta ja selkeyttämi sestä. Uudistus tullee vaikuttamaan myönteisesti myös yrittäjän työttömyysturvaan. Valtio osallistuu kahtena seuraavana vuotena lomautuspäivärahojen rahoitukseen peruspäivärahojen osalta. Lisäksi sopimuksessa luvataan edistää osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittämistä. Tässä asiassa erityistä huomiota kiinnitetään työnantajien kannusteiden kehittämiseen.

Eri alojen liitojen pitää ilmoittaa keskusjärjestöille 24.11., että onko raamisopimusten mukaiset työehtosopimukset syntyneet. 25.11. keskusjärjestöt kokoontuvat ja myös hallitus arvioi tuolloin, onko riittävä kattavuus saavutettu.

Kysymys: Kuinka taksiautojen sähköinen Kela-laskutus on lähtenyt käyntiin? Vastaus: Kelan korvaamiin taksimatkoihin liittyvä sähköinen tiedonsiirto on käynnistynyt suunnitelmien mukaan asteittain sairaanhoitopiiri kerrallaan. Jo yli 2500 taksia on suoralaskutuksen piirissä ja vuoden 2013 loppuun mennessä järjestelmä kattaa koko Suomen. Sähköisen suoralaskutuksen myötä taksien työ on helpottunut, kun korvaushakemuksia ei tarvitse enää täyttää ja toimittaa Kelaan. Kaikki maksuliikenteessä tarvittava tieto lähtee nyt automaattisesti autosta eteenpäin matkan päätyttyä. Luonnollisesti sähköinen tiedonsiirto on helpottanut ja nopeuttanut työtä myös Kelan korvauskäsittelyssä. Matkatilaukset keskitetään uudessa sähköisessä suorakorvausjärjestelmässä taksien tilausvälityskeskuksiin, joten matkoja voidaan yhdistellä ja säästää näin yhteiskunnan varoja. Taksialalle uuden sähköisen järjestelmän käyttöönotto taas tuo mahdollisuuden palvella entistä paremmin ja tehokkaammin myös muissa tulevissa yhteiskunnan kuljetustarpeissa.


04

N:o 9 • Marraskuu 2011

Keskustelu kirjE | Pirkko Ruohonen-Lerner, kansanedustaja pääkirjoitus | Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja | 24. marraskuuta 2011

Kasvu alkaa pienestä – myös yrittäjyydessä

Sumusta pitää päästä pois

V

iime viikolla saimme kuulla nipun muodostavat yhä Suomen viennin ja talouden selkäikäviä talousuutisia. Italian lainakorot rangan, mutta kasvu tulee aivan muualta. Nousu on ylittivät haamurajana pidetyn seitjatkossa rakennettava pienemmistä palasista – piensemän prosenttia, Suomen bkt-luvut ten yrittäjien menestyksestä. ovat viime kuukausilta mitättömät, Liian usein näiden yritysten menestyksen ja yritysrahoituksessa on paineita markasvun esteeksi muodostuu puute osaavasta työvoiginaalien nostolle, konkurssien määrä on noussut ja masta. Se tuntuu täysin käsittämättömältä maassa, Viroon tosissaan haluavien yritysten määrä laskejossa nuorisotyöttömyys on yli 25 prosenttia. taan jo tuhansissa. Edelleen vaalitaan tuttua porkkanalinjaa kepin Negatiivisten uutisten massa on valtava. Paljon sijaan. kysytään, että olemmeko taas menossa kohti taanTuoreessa hallitusohjelmassa puhutaan paljon tumaa. Osa asiantuntijoista on jo ilmoittanut Suonuorten työllistämisestä ja sitä kautta syrjäytymisen menkin joutuvan taantuman syövereihin. Elämme estämisestä. Tavoite on erittäin hyvä, mutta siinä sumussa, josta pitää päästä pois. Huonot uutiset onnistuminen vaatii muutoksia työelämän nykyisiin ruokkivat itse itseään. pelisääntöihin eikä pelkästään holhoamista. Makrotason ongelmat vaikuttavat vääjäämättä Suomen Yrittäjien liittokokous esitti Seinäjoen myös mikrotasolle. Pienten ja keskisuurten yritysten Yrittäjäpäivillä raikkaan ja rohkeankin idean nuorten omistajat miettivät kuumeisesti, työllistämiseksi. Idea ammuttiin että mitä tapahtuu ensi vuonna. varsinkin vasemmalla laidalla alas. Pahinta on epätietoisuus. Miksi? Laskeeko kuluttajien luotEhdotus niin sanottujen lautatamus ja kulutus? Miten käy hommien palauttamisesta käytäntilauskannalle? Kannattaako töön avaisi nuorille mahdollisuuinvestoida ja saako investointia den päästä mukaan työelämään varten edes rahaa? ensin oppimaan ja sitä kautta Huonojen lukujen vastapaiosaaville nuorille avautuisi myös noksi on kuitenkin syytä muistaa pysyvä työpaikka. Samalla yrittäjän muutama fakta. riski palkata työntekijöitä pienenisi Ensinnäkin, suurin osa oleellisesti. pk-yrityksistä kasvattaa tänä Ehdotuksessa ei ole suinkaan vuonna liikevaihtoaan vähintään kysymys mistään halpatyövoiman viisi prosenttia, lisäksi yritysten käytöstä, kuten on epäilty. Suomakannattavuusluvut ovat hyvällä laisen työehtosopimusjärjesteltasolla ja puolet yrityksistä on män jäykkyys ei saa olla esteenä nettovelattomia. uusille avauksille ja niiden toteutToisekseen, Suomeen on tamiselle. Päättäjiltäkin toivoisi syntynyt aivan uudenlainen näissä asioissa enemmän avoiyrittämisen kulttuuri, jossa muutta poteroihin kaivautumisen kansainvälisille markkinoille sijaan. haluavaa nuorta yrittäjää ihanLoppujen lopuksi on kaikkien noidaan eikä enää kadehdita. etu, jos nuoret työllistyvät ja yritykLiian usein yritysten Startup-yrittäjyyden buumi on set saavat tarvitsemaansa työmenestyksen ja kasvun kasvussa. voimaa. Yrittäjät rakentavat kyllä esteeksi muodostuu Suuret kansainvälistä kaupnousun, kunhan ylimääräiset esteet puute osaavasta paa tekevät pörssiyritykset raivataan edestä pois. työvoimasta.

Y

rittäjyys on maamme hyvinvoinnin perusta. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeinen työllisyyden ja talouskasvun lähde. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi hiljattain varjobudjettinsa, jossa esitimme useita muutoksia suomalaisen yrittäjäkulttuurin edistämiseksi. Politiikan pitäisi aiempaa paremmin tukea innovatiivisia pk-yrityksiä. Kankea ja taloudellisesti tehoton yritystukijärjestelmä on aika uudistaa. Tutkimusten mukaan se suosii suuryrityksiä ja suurin osa tukemista investoinneista olisi tehty ilman tukiakin. Tilalle esitämme tutkimus- ja kehitystoimintaan kannustavia verotukia esimerkiksi Hollannin mallin mukaisesti. Hollannissa tuesta noin 70 prosenttia on kohdentunut pk-yrityksille. Kasvu alkaa pienestä. Esitämme myös isänmaallisten yritysten verotukea. Tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävät poistot tulisi kaksinkertaistaa uusien investointien osalta. Talouskehitykseen liittyy suurta epävarmuutta, joten tarvitsemme

täsmäelvytystä, joka kannustaa sijoittamaan Suomeen. Siemenvaiheen rahoitus on kasvuyrittäjyyden keskeisiä haasteita. Julkisilla tuilla on roolinsa, mutta erityisesti tarvitaan yksityisten sijoittajien osallistumista. Bisnesenkelit tarjoavat alkuvaiheen kasvuyrityksille rahoituksen ohella arvokasta kokemusta yrittäjyyden haasteista. Bisnesenkelitoiminta on Suomessa lapsenkengissä, joten sitä tulisi aktiivisemmin edistää. Uuden hallituksen isoimpia virheitä on kotitalousvähennyksen tuntuva leikkaaminen. Se uhkaa lukuisia kotipalveluyrityksiä, jotka ovat syntyneet viime vuosina. Leikkaus vahingoittaa lapsiperheitä ja vaikeuttaa kotona asuvien vanhuksien

Bisnesenkelitoiminta on Suomessa lapsenkengissä, joten sitä tulisi aktiivisemmin edistää. Pirkko Ruohonen-Lerner

Kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

mahdollisuuksia palkata kotiapua ja asua pitempään omissa kodeissaan. Hallitus uskoo säästävänsä sillä 80 miljoonaa vuodessa, mutta lopullinen vaikutus tulee olemaan pienempi, koska leikkaus vahvistaa harmaan talouden kasvua. Tarvitsemme politiikassa pkyrittäjyyden edunvalvojia. Heidän puutteensa on tullut taas ilmi asiassa koskien työkyvyttömyyseläkkeiden menoja varten kerättyä tasoitusvastuuta, jota on varsinkin pk-yrityksiltä kerätty viime vuosina yli kaksi miljardia euroa liikaa. Virhe tuli julkisuuteen jo 2005, jolloin Kari Puro myönsi, että ylimaksu

on palautettava asiakkaille. Virhettä ei kuitenkaan korjattu, ja nyt sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee varojen käyttämistä eläkevakuutusyhtiöiden pääomien lisäämiseen. Ei ole asiallista, että eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustappioiden hävittämiä pääomia täydennetään pk-yrityksiltä aiheettomasti perityillä maksuilla. Oikea tapa korjata virhe olisi alentaa pk-yritysten työeläkemaksuja 2–3 vuoden aikana. Se edistäisi työllistämistä taantumajakson aikana, sillä suurempi työntekijämäärä lisäisi yrityksen osuutta palautettavista varoista.

kirjE | Esa Halttunen, Kitee

Nuoret vaikka pakolla töihin

O

n itsestään selvää, että kasvavat nuoret mukautuvat siihen minkälainen heidän lähiympäristönsä on. Olemme kaikki jo pidempään työssä eläneet kokeneet saman. Nyt näyttää ikävästi siltä, että nuorista jotkut selviävät ja suuri osa tippuu työelämästä pois ennen kuin he ehtivät edes aloittaa omaa työuraansa. Ratkaisujakin löytyy, jos niihin vain halutaan oikeasti tarttua. Ensinnäkin koulutus pitäisi remonteerata täysin. Kun perusasiat on opeteltu, pitäisi aloittaa suora työssä oppimi-

Jotta nuorten tehokas koulutus onnistuu pienissä yrityksissä, on siitä yhteiskunnan maksettava yrittäjälle kunnon korvaus. Esa Halttunen

nen pienissä yrityksissä, joissa isäntä itse tekee työntekijöineen töitä.

Kun näin kasvatettaisiin uutta sukupolvea, tulisi heille himo osata tehdä hyvin järjellään ja käsillään. Koulutus vaan tulisi hoitaa toisin kuin nykyisin. Nyt koulutuksen ulkoiset puitteet maksavat valtavia summia ja tulos on se mikä on. Työntekijöitä kyllä on, mutta tekijöitä et sitten saa mistään. Ne, joita työnteko kiinnostaa tai ovat todellisia osaajia, tekevät pitkää päivää. Jotta nuorten tehokas koulutus onnistuu pienissä yrityksissä, on siitä yhteiskunnan maksettava yrittäjälle kunnon korvaus. Jo muutenkin keskinäises-

sä kilpailussa olevat yrittäjät vieroksuvat tärkeää oppisopimuskoulutusta, koska he maksavat toimintansa kautta jo tehottomalle yhteiskunnalliselle koulutukselle lakisääteisesti erilaisina maksuina valtavia summia. Sekin hyvä puoli opitaan pienissä yrityksissä, että kaiken mitä teet pitää kattaa ainakin omat kulut. Ei saisi ensimmäisenä nuorelle lyödä saavutettuja etuja käteen ja tehdä työnantajasta vihollista. Tällä pienen yrittäjän tiellä kuljin itse ja lopputulos on tässä. Eikä ole kaduttanut päivääkään.

YLÖSOTETTUJA Starttiraha on sukupuolineutraali tuote, koska päätösten määrä jakautuu lähes tasan naisten ja miesten kesken. Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastajan Natalia Härkin Uutispäivä Demarissa

On todennäköistä, että euroalueen talouskriisi johtaa Suomessakin säästötoimiin. Päätöksiä tehdään hallituksen kehysriihessä maaliskuussa 2012. Vaikeudet voi rinnastaa 1990-luvun laman jälkihoitoon.

Hyksin Oy tarvitsee Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvan. Kyseessä on ennakkotapaus uudenlaisesta julkisen sektorin yksityistämisestä, joten lupaprosessi saattaa kestää.

Tunnelmat pk-yrityksissä ovat heikentyneet nopeasti kesän 2011 jälkeen. Yleisten arvioiden mukaan pk-yritysten lainansaanti on vaikeutumassa. Yrittäjät ovat kuitenkin taisteluhenkisiä.

Viraston päällikkö Kirsti Riihelä Uusimaassa

Autoedun verotusarvoissa on nousupaineita. Vapaassa autoedussa kyse voi olla noin 15 eurosta kuukaudessa. Verotuspäätös valmistuu marraskuun 2011 lopulla.

Pääministeri Jyrki Katainen Yle.fissä

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Pohjolan Sanomissa

Velkakriisi on jo aiheuttanut vaurioita reaalitaloudelle eri puolella Eurooppaa. Italian kaatuminen ei kuitenkaan aiheuttaisi suuria vaurioita suomalaisille suursijoittajille.

Verohallinnon ylitarkastaja Tomi Peltomäki Kauppalehdessä

Lähivuosina perusterveydenhuolto pitää tuotteistaa. Silloin potilaille paljastuvat hoitojen hinnat. Tarvitaan kattava terveydenhuollon uudistus, jonka ytimessä on kuluttajan vapaus valita palvelun tuottajansa. Terveystalon johtavan ylilääkäri Juha Tuominen Kauppalehdessä

Emu-puskurit ovat propagandaa, jolla pehmitettiin suomalainen työmies hyväksymään Euroopan talous- ja rahaliittoon liittyminen. Esko Seppänen Iltalehdessä

Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila Helsingin Sanomissa

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää.

Lehti ei vastaa – Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi

Numero

Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01. 18.01. 20.01.

02/2011

24.02. 15.02. 17.02.

03/2011

24.03. 15.03. 17.03.

04/2011

28.04. 14.04. 18.04.

05/2011

26.05. 17.05. 19.05.

06/2011

25.08. 16.08. 18.08.

07/2011

22.09. 13.09. 15.09.

08/2011

27.10. 18.10. 20.10.

Paino

09/2011

24.11. 15.11. 17.11.

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

10/2011

15.12. 07.12. 09.12.


05

N:o 9 • Marraskuu 2011

Edunvalvonta

Directa-taistelu jatkuu ••Jättiläismäisessä Directa-rikosoikeudenkäynnissä on asianomistajina 1 403 pienyrittäjää. Rikosprosessin pääkäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 31. lokakuuta.

Toivon, että pienillä yrityksillä on voimaa, eivätkä ne nosta käsiä pystyyn, jos joku huijari heitä huijaa.

Mirka Moilanen, teksti Mika Kanerva, kuva

Y

rittäjien ja Directan välinen kädenvääntö jatkuu. Directaa ja sen johdossa toimineita syytetään törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta. Syyttäjän mukaan Directan toiminnassa harhautettiin tietoisesti asiakkaita antamalla puhelimitse markkinoidusta palvelusta virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa. Pääkäsittely Directaa koskevassa rikosoikeudenkäynnissä alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 31.lokakuuta. Oikeudenkäynnissä asianosaisina on 1403 pienyrittäjää, jotka aikoinaan ovat tehneet Directasta tutkintapyynnön poliisille. Syyttäjä vaatii Directa Oy:ltä, sen toimitusjohtajalta sekä entiseltä myyntijohtajalta yhteisvastuullisesti rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä korvauksia valtiolle yhteensä 1 772 369 euroa. Lisäksi vastaajina oleville Directan nykyisille ja yhdelle entiselle johtohenkilölle vaaditaan liiketoimintakieltoa.

nutkaan tuosta vain. Directan mukaan uusi, vuoden mittainen sopimuskausi oli ehtinyt alkaa, eikä irtisanominen ollut enää mahdollista. – Tietämättäni olin jälleen sitoutunut yhdeksi vuodeksi ja aloittanut uuden sopimuskauden.

Juhani Udelius

sikin yhtäkkiä yli kymmenenkertaiseksi. – Kyllä nämä laskutusperusteet ihmetyttivät minua. Seuraan itse nettisivujeni kävijälaskuria, jonka mukaan sivuilla on kahdeksan vuoden aikana käynyt neljä tuhatta kävijää. Directa laskutti minua 6 000 käynnistä vuodessa, Udelius kummastelee. Udelius jätti laskun maksamatta ja otti yhteyttä Directaan, mutta yhteistyön ja sopimuksen irtisanominen ei onnistu-

Oikeus voitti. Nyt, vuosien riitelyn jälkeen käräjäoikeuden päätös tuntuu hyvältä. – Sanon, että oikeus voitti ja usko Suomen oikeusjärjestelmää kohtaan säilyi. Juhani Udelius harmittelee sitä, että moni pienyrittäjä on joutunut lopettamaan yritystoiminnan, kun voimat ovat loppuneet kesken oikeusprosessin. Hän toivottaa voimia yrittäjäkollegoilleen, joiden riita-asiat ovat vielä kesken. – Lykkyä pyttyyn. Toivon, että pienillä yrityksillä on voimaa, eivätkä ne nosta käsiä pystyyn, jos joku huijari heitä huijaa.

SY yrittäjien tukena Myös Suomen Yrittäjissä ollaan tyytyväisiä siihen, että Directan yksittäisiä yrittäjiä vastaan nostamissa velkomuskanteissa on vihdoin annettu useita pääkäsittelyyn perustuvia tuomioita. – On hyvä, että pitkään jatkuneita kiistoja on nyt saatu käräjäoikeustasolla ratkaistua, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Lauri Rautio toteaa. – Helsingin käräjäoikeuden kyseisissä kahdessatoista riidassa yrittäjien eduksi antamat ratkaisut ovat perustuneet käräjäoikeudessa järjestettyihin suullisiin pääkäsittelyihin, joissa on yleensä suullisesti kuultu asianosaisina olleita yrittäjiä sekä mahdollisia todistajia. Kyseisissä ratkaisuissa käräjäoikeus on hylännyt Directan

Riitaoikeudenkäynneissä tuomioita. Juhani Udelius on

yksi ainakin kahdestatoista yrittäjästä, jotka ovat saaneet Directan nostamassa velkomuskanteessa Helsingin käräjäoikeudesta kanteet hylkäävän ratkaisun. Vaikka Directa on valittanut asiasta hovioikeuteen, on käräjäoikeuden päätös luonut uskoa yhtiötä vastaan taistelleelle pienyrittäjälle. Kaikkiaan Directa on yhtiön oman kertoman mukaan vaatinut tai vaatimassa saatavia lähes 6 000 suomalaiselta yritykseltä. Metallisorvaaja Udeliuksen tarina on tyypillinen. Mies oli aiemmin maksanut hakuyhtiölle noin 50 euron suuruisen vuosimaksun, kun lasku yhtiön nimenmuutoksen myötä pomppa-

Metallisorvaaja Juhani Udelius sai Helsingin käräjäoikeuden ratkaisun omassa riita-asiassaan Directan kanssa.

nostamat velkomuskanteet, vapauttanut vastaajina olleita yrittäjiä niin sanottujen hakuosumalaskujen maksuvelvollisuudesta ja tuominnut Directan maksamaan yrittäjien oikeudenkäyntikuluja. SY on neuvonut jäsenyrittäjiään Directa-riidoissa vuoden 2008 alkupuolelta lähtien, jolloin Suomen Yrittäjiin alkoi tulla runsaasti yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka kummastelivat Directalta saamiaan laskuja. – Olemme arvioineet saaneemme useita tuhansia yhteydenottoja jäsenyrittäjiltämme Directaan liittyen. Neuvonnassamme ei todennäköisesti koskaan ole tullut vastaan toista yritystä, josta olisi kyselty näin paljon, Rautio sanoo.

Vaihe vaiheelta – näin Directa-tapaus on edennyt 2008

21.12.2008 ja 23.3.2009

Huhtikuu 2009

Kesä 2010

Lokakuu 2011

Suomen Yrittäjät saa alkuvuodesta lähtien valtavasti Directaan liittyviä yhteydenottoja jäseniltään, jotka ovat kokeneet tulleensa harhaanjohdetuiksi.

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta toteaa kahteen otteeseen Directa Oy:n markkinoinnin harhaanjohtavaksi ja siten hyvän liiketavan vastaiseksi.

Suomen Yrittäjiä kuultuaan käräjäoikeus hylkää Directan turvaamistoimihakemuksen ja määrää samalla myös väliaikaisen turvaamistoimen raukeamaan.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta Directaa ja viittä sen vastuuhenkilöä vastaan.

Suomen Yrittäjät ja Directa Oy sopivat Directan keväällä 2009 Helsingin käräjäoikeudesta hakemasta turvaamistoimesta aiheutuneen vahingonkorvausprosessin. Osana sovintoa Directa maksaa Suomen Yrittäjille korvauksia.

2008

2009

2011

2010

2012

2.6.2008

Helmikuu 2009

Toukokuu 2009

Kesä 2011

13.6.2011

13.10.2011

MTV3 uutisoi, että poliisi on aloittanut esitutkinnan hakemisto- ja yhteystietopalveluja tarjoavan Directan toiminnasta. Uutisen mukaan nettiluetteloyhtiö Directaa epäillään törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta.

Directa hakee Helsingin käräjäoikeudesta SY:ä vastaan turvaamistoimea. Hakemuksen johdosta käräjäoikeus antaa Suomen Yrittäjiä kuulematta uhkasakolla tehostetun väliaikaisen turvaamistoimen, jonka vuoksi SY ei väliaikaisesti antanut neuvoja Directa-asioissa.

Suomen Yrittäjät vaatii markkinaoikeutta kieltämään Directaa menettelemästä hyvän liiketavan vastaisesti. Asia on edelleen markkinaoikeudessa vireillä.

Helsingin käräjäoikeus antaa täysimittaisten pääkäsittelyjen jälkeen useita ratkaisuja, joissa Directan velkomuskanteet yrittäjiä kohtaan on hylätty.

Rikosasian käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa valmisteluistunnolla.

Rikosasian varsinainen käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa.

Kapuloita Hyksin rattaisiin

••Lääkäripalveluyritykset ry on jättänyt HYKSin Oy:n perustamisesta kantelun EU-komissiolle ja Kilpailuvirastoon. Lotta Tammelin, teksti

T

erveydenhuoltoalan yksityiset yritykset eivät luovu taistelusta markkinahäirikkö HYKSin Oy:n perustamissopassa. Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partasen mukaan on arveluttavaa, että HYKSin Oy aikoo ryhtyä harjoittamaan elinkeinotoimintaa alan palvelumarkkinoilla ja sitä pyöritetään sairaanhoitopiirin toimitiloja yksinoikeudella hyödyntäen. – Liiketoimintasuunnitelman mukaan yhtiö saa hyödyntää

verorahoituksella hankittuja sairaanhoitopiirin resursseja yksinoikeudella. Tätä ei voi missään tapauksessa hyväksyä. Julkinen omistaja voi toki omistaa mitä tahansa tuotantoa, mutta jos se siirtyy avoimille markkinoille, niin sen täytyy pelata samoilla pelisäännöillä kuin muidenkin toimijoiden. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi yksityissairaala HYKSin Oy:n perustamissuunnitelman lokakuun lopussa äänin 981–101,5. Suunnitelman toteuttamisessa on kuitenkin vielä monta kysymysmerkkiä ennen kuin ensim-

mäistäkään potilasta voidaan kirjata sairaalaan sisään. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto myönsi äänestyksen jälkeen HUS:n hallitukselle luvan yksityissairaalan perustamiseen. Lääkäripalveluyritykset LPY ry valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Perusteena on yhtymävaltuuston toimivallan ylitys.

Kantelu ja selvityspyyntö. Lääkäripalveluyritykset ry ja Terveyspalvelualan Liitto jättivät jo lokakuun alussa kantelun EUkomissiolle HUS:n yksityissai-

raalan perustamisesta. – Perusteena on yhtiön saaman valtiontuen aiheuttamat kilpailuvääristymät sekä yhtiön erityisasema markkinoilla, Partanen selvittää. Marraskuun alussa selvityspyyntö lähti myös Kilpailuvirastoon. – LPY on jättänyt ennakkoselvityspyynnön myös Kilpailuvirastolle. Siinä LPY esittää, että Kilpailuvirasto selvittäisi ja antaisi kannanottonsa siitä, miten HYKSin Oy:n suunniteltu toiminta vaikuttaa markkinoiden toimintaan ja kilpailuolosuhteisiin alalla.

Kilpailuviraston kannanottoa LPY odottaa vuoden vaihteessa ja EU-komission alkuvuodesta 2012.

Ei vain Uudenmaan asia.

LPY:n toiminnanjohtajan mukaan kysymys on huomattavasti suuremmasta asiasta kuin yhden sairaanhoitopiirin tavasta ratkaista omia haasteitaan. – Kyseessä on merkittävä periaatteellinen ennakkopäätös, jonka vaikutukset olisi hyvä selvittää huomattavasti tehtyä tarkemmin ennen sairaalayhtiön perustamista. Asia ei suinkaan

ole vain paikallinen asia, sillä HYKSin Oy:n perustaminen synnyttänee vastaavanlaisia markkinahäirikköjä myös muualle Suomeen ja muille toimialoille, Partanen epäilee. – Nyt tilannetta joudutaan valitettavasti selvittämään oikeusjärjestelmän kautta. LPY tai muutkaan elinkeinoelämän toimijat eivät valita valittamisen ilosta, toiminnanjohtaja Partanen muistuttaa. Partasen mielestä on kuitenkin hyvä selvittää kunnallisen elinkeinotoiminnan rajat ja pelisäännöt ennen tämänlaisten hankkeiden toteutumista.


06

N:o 9 • Marraskuu 2011

Varovan Pekka Laitinen Perheyritysten liiton johtoon

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA  |  Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Oikea työpaikka on paras lääke syrjäytymisuhkaan ••Juha Sipilä puolustaa Suomen Yrittäjien ideaa kouluttamattomien nuorten työllistämisestä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER / EDUSKUNTA

Eeva Ketvel, teksti

S

uomen Yrittäjät esitti lokakuussa uutta mallia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Siinä yrittäjä voisi palkata työkokemusta ja koulutusta vailla olevan nuoren töihin erityisin ehdoin. Palkka voisi olla työsuhteen alussa työehtosopimuksen minimipalkkaa pienempi ja koko työaika koeaikaa, eli nuoren voisi irtisanoa, jos työ ei sujuisikaan. Idea tyrmättiin tuoreeltaan. Nyt kuuluu myös myönteistä kommenttia. – Minusta idea on hyvä, kansanedustaja Juha Sipilä (kesk) sanoo. Vain peruskoulun käyneitä, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria on peräti 40 000. Syrjäytymisuhka on valtava. – Olemme nostaneet riman ammatillisessa koulutuksessa liian korkealle. Liian monella koulu jää kesken liian teoreettisena. Fakta on kuitenkin se, että käytännön tekijöitä tarvitaan edelleenkin, ja moniin tehtäviin voi kouluttautua vanhassa mestari-kisälli -suhteessa, Juha Sipilä sanoo.

Pois askartelukerhoista. Vii-

den lapsen isän mielestä nimenomaan oikea työpaikka on nuorille monesti parasta lääkettä syrjäytymisuhkaan. – Jokaisen pitäisi saada tuntea olevansa tarpeellinen ja yhteisölle hyödyllinen. Tällainen tunne ei synny väkisin keksityllä työl-

listymistyöllä niin sanotuissa ”askartelukerhoissa”, hän sanoo. Suomen Yrittäjät perustelee malliaan sillä, että yrittäjä ei uskalla työllistää kouluttamatonta nuorta, jos pitää heti sitoutua maksamaan täysi palkka ja pitämään nuori töissä, vaikka kävisi ilmi, ettei työnteko onnistukaan. – Yrityksen näkökulmasta työllistämisen kynnys on korkea juuri noista syistä, Sipilä toteaa. Juha Sipilä – Pitää löytää keinoja, millä yritysten työllistämiskynnystä pienennetään. Nuoren osalta se tarkoittaa myös pienemmän

palkkakustannuksen hyväksymistä siihen saakka, että työtehtävät on opittu, pitkän yrittäjäuran tehnyt Sipilä sanoo.

Tavoitteena työsuhde. Oppo-

sitioedustaja huomauttaa, että mallista olisi hyötyä myös yhteiskunnalle. – Työttömyysmenot vähenisivät. Ja ennen kaikkea saisimme yhden uuden keinon käyttöön syrjäytymisen ehkäisemisessä. Uskon, että malli toisi pysyviä työpaikkoja ja nimenomaan niil-

Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan avaus nuorten työllistämistä helpottavista keinoista ottaa koville vasemmistossa. Yrittäjien ehdotukseen ovat ottaneet kantaa muun muassa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ja SAK:n kehittämisjohtaja Sanna Siekkinen, joka tyrmäsi ajatuksen tuoreeltaan. Simolinna ehdotti Seinäjoen Yrittäjäpäivillä noin kuukausi sitten, että vanhat periaatteelliset opinkappaleet on syytä unohtaa ja katsoa rehellisesti mitä on tehtävä työtilaisuuksien löytymiseksi nuorille. Hänen mukaansa suomalaisista pk-yrityksistä löytyy paljon sellaisia avustavia tehtäviä, joita varten ei nykyisin ole palkattu erikseen ketään, vaan koulutetumpi

väki tekee muiden töiden ohessa nämä avustavatkin tehtävät. Nämä niin sanotut lautapojan hommat loppuivat yhteiskunnasta viimeistään 1990-luvun laman seurauksena. Myös työehtosopimusjärjestelmä on ollut omiaan poistamaan yrityksistä kaikki ne työt, joissa yrityksen saama suorite ei vastaa edes TESin mukaista vähimmäispalkkaa. – Työehtosopimusten yleissitovuus ei nykypäivänä saa olla niin betoniin valettua, että se estää nuorten pääsemisen työelämään. Kysymys ei ole myöskään kahden kerroksen työmarkkinoiden luomisesta. Päinvastoin nyt pitää saada nuoret pois kellarikerroksen työttömyydestä ja ulkopuolisuudesta mukaan työelämään, Simolinna sanoi.

Juha Sipilä

Juha Sipilä haluaa etsiä keinoja millä yritysten työllistämiskynnystä pienennetään.

Minusta syrjäytymisuhka on pahempi ongelma kuin määräaikainen pienempi palkka.

Simolinna sohaisi ampiaispesää

le, jotka ovat vaarassa jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Kritiikkiä Suomen yrittäjien idea sai erityisesti hallituksen vasemmalta laidalta. – Minusta syrjäytymisuhka on pahempi ongelma kuin määräaikainen pienempi palkka. Tietenkään työnantajat eivät saa käyttää tilannetta hyväkseen, vaan pyrkimyksenä pitää olla pysyvä työsuhde. Syrjäytymisen ehkäisy ja uusien oikeiden työpaikkojen syntyminen luulisi olevan kaikkien etu ja tavoite, oppositioedustaja sanoo.

Ikä: 50 v. Koulutus: Diplomi-insinööri Työura: Kansanedustaja (kesk) 2011-, toimitusjohtaja Fortel Invest oy:ssä 1998-2002 ja 20052011, toimitusjohtaja Elektrobit oyj:ssä 20022005, tuotantopäällikkö ja toimitusjohtaja Solitra oy:ssä 1988-1998, suursarjatuotteiden tuotekehityspäällikkö LK Products oy:ssä 1985-1988. Perhe: Vaimo, neljä poikaa ja tytär. Harrastukset: Puukaasuautoilu, ”sähkön tekeminen” ja lenkkeily.

Perheyritysten liitto on valinnut hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Varova Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laitisen. Laitinen aloittaa kolmevuotisen puheenjohtajakautensa tammikuussa 2012. Laitinen haluaa olla mukana nostamassa kasvollisen omistajuuden merkitystä. – Perheyritykset ovat aina olleet jykevä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Taloudellisesti haasteellisina aikoina pitkäjänteisen yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään. Menestyvä perheyritys työllistää ja työllistämisen kautta resurssit ja hyvinvointi lisääntyvät, Laitinen toteaa. Laitisen perheyritys Varova on vuonna 1948 perustettu kuljetus- ja huolintaliike. Varova työllistää viidessä toimipisteessään 170 henkilöä. Pekka Laitisen isä Leevi K. Laitinen osti yrityksen 1960-luvun alussa itselleen. Pekka Laitisen molemmat pojat työskentelevät yhtiössä, ja myös Leevi-isä on edelleen hallituksen jäsen. Laitinen vastaanottaa Perheyritysten liiton hallituksen vetovastuun Vallila Interior Oy:n toimitusjohtajalta Anne Berneriltä.

Tietoturvariskit eivät pelota Pk-yritykset eivät koe tietoturvariskiä toiminnassaan suureksi. Viestintäviraston teettämään kyselyyn vastanneista yrityksistä 60 prosenttia arvioi tietoturvariskinsä olevan pieni ja vain neljä prosenttia piti riskiä suurena. – Viime viikkojen tietovuototapaukset osoittavat, että yrityksissä on paljon tekemistä tietojen suojaamisen osaamisessa, sanoo Viestintäviraston verkot ja turvallisuus -tulosalueen johtaja Timo Lehtimäki. Kyselyssä ilmeni, että yritykset etsivät tietoturvatietoa yleisimmin internetistä.

NUMERO, JOSTA SAAT

OSOITTEET JOULUKORTTEIHIN.

Hintatiedot numerosta 0800 11 020202 tai www.fonecta.com.

Yrittaja_sanomat_020202_joulu_380x255mm.indd 1

18.11.2011 9.25


07

N:o 9 • Marraskuu 2011

Talous

päättäjät yrittävät

Verottaja pahoittelee – Tuhansien yritysten tiedot jäivät päivittymättä Harmaata ja hämärää

O

savoitto sodassa harmaata taloutta vastaan saavutettiin, kun eduskunta hyväksyi äskettäin rakennusalaa koskevan lain pakollisesta veronumerosta ja viranomaisen ylläpitämästä veronumerorekisteristä.

••Tietojärjestelmäongelmien takia lähes 30 000 yrityksen tilinpäätökset päivittyivät vasta nyt. Asiakkaat ovat kyselleet yritysten luotettavuuden perään.

Kimmo Koivikko, teksti

L

ähes 30 000 yrityksen tilinpäätöstiedot ovat jääneet päivittymättä Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen välisten tietojärjestelmäongelmien takia. Käytännössä yhdenkään vuoden 2011 puolella tilikautensa päättäneen yrityksen tilinpää-

töstiedot eivät siirtyneet kaupparekisteriin. Ongelmat on saatu ratkaistua vasta marraskuun alussa, ja nyt kaupparekisteri on ajan tasalla. – Olemme tosi pahoillamme, että tällainen tilanne on päässyt syntymään. Palautetta on tullut yrityksistä. Esimerkiksi asiakkaat ovat epäilleet joidenkin yritysten luotettavuutta. Tämä on vakava paikka, sanoo

ylitarkastaja Olli Sierla Verohallinnosta. Myös luottoluokittajat ovat kyselleet tilinpäätösten perään. Uusimpien tilinpäätöstietojen näkyminen kaupparekisterissä on tärkeää esimerkiksi niille yrityksille, jotka hakevat pankista lainaa. Pahimmassa tapauksessa koko laina voi jäädä saamatta tai ainakin marginaaleihin tehdään

viilauksia. – Jos joku kokee kärsineensä vahinkoa, hän voi olla yhteydessä meihin, Sierla toteaa.

Järjestelmä petti. Ongelmia

alkoi syntyä, kun tilinpäätöstietojen välityksessä siirryttiin teknisesti uuteen menettelyyn vuoden alussa. Ideana on niin sanottu yhden

luukun periaate, jossa verottaja lähettää kaikki osakeyhtiöiden tiedot liitetietoineen Patentti- ja rekisterihallitukselle. Aiemmin yrittäjä on joutunut lähettämään esimerkiksi liitetiedot itse PRH:lle. – Tietojen välitystä viivästyttivät ongelmat sekä PRH:n että Verohallinnon päässä. Verohallinnon järjestelmää testattiin ja järjestelmä toimi testeissä oi-

kein, Olli Sierla sanoo. Suman purkaminenkaan ei sujunut aivan ongelmitta, sillä kaupparekisterin tietojärjestelmässä on rajoite, jonka mukaan järjestelmä ottaa vastaan vain 4 000 yrityksen tiedot päivässä. Normaalin toimitusrytmin mukaan PRH:n olisi pitänyt saada tilinpäätöstiedot verottajalta 1 –  5 viikossa.

Lain nojalla työntekijän pakollisessa tunnistekortissa pitää näkyä Verohallinnon antama veronumero merkiksi siitä, että työmaalla toimitaan pelisääntöjen mukaan, ainakin mitä verotukseen tulee. Pakollinen veronumero ja siihen liittyvä rekisteri oletetaan tehokkaaksi toimeksi harmaata taloutta vastaan. Rajusti kilpaillun alan yrittäjiä on pitkään rieponut, että urakkakilpailujen voittajiksi ovat pakanneet selviytymään hämäräfirmat, jota jättävät kylmästi veronsa maksamatta. Valvontakeinojen heikkouden vuoksi se on ollut vieläpä lapsellisen helppoa. Vaikka veronumero ei olekaan ongelman lopullinen eikä aukoton ratkaisu, se on askel kohti tervettä ja tasapuolista kilpailua. Jotenkin näin todettiin myös Suomen Yrittäjien eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle jätetyssä lausunnossa.

Entistä osaavampi työkaveri.

••• Lakia voitiin valmistella laajan yksituumaisuuden vallitessa. Työntekijöiden SAK:lainen Rakennusliitto ja työantajan Rakennusteollisuus ry olivat lujasti asian kannalla. Eduskunnassa laki meni läpi sulan yksimielisyyden vallitessa. Myös valtiovarainvaliokunnan lakia koskevat lausunnot olivat yksisuuntaisen myönteisiä. Oppositiokaan ei soraääniä esittänyt. Suukopua käytiin vain siitä, kenelle suurin kunnia lain aikaansaamisesta kuuluu. Eduskuntakeskustelussa jotkut halusivat laajentaa lakia myös muille harmaalle taloudelle alttiille aloille, kuten kiinteistö- ja siivousalalle.

••• Laki koskee useiden yritysten yhteisiä työmaita, joilla valvonta- ja ilmoitusvelvollisuus on päätoteuttajalla ja omien työntekijöidensä osalta työnantajalla. Kimmo Sasi (kok.) ja muutama muu olisivat mielellään nähneet, että jonkinmoinen vastuu verotietojen toimittamisessa veroviranomaiselle voisi olla myös työntekijällä itsellään. Laki astuu voimaan joulukuun 15. päivä, ja siihen liittyviä asetuksia valtioneuvosto antaa vuoden 2012 aikana. Se on hallituksen mukaan ensimmäinen vaihe hallitusohjelman lupaamista harmaan talouden tehostetuista torjuntatoimista. Verovalvontaa on harmaan talouden torjunnan nimissä tarkoitus laajentaa myöhemmin. Vuonna 2013 ilmoitusmenettelyä aiotaan laajentaa niin, että Verohallinto saisi lähes reaaliaikaista tietoa rakennusalan työntekijöistä ja urakkasuorituksista.

••• ”Luottamus hyvä, valvonta parempi”. Näin tavattiin kuulemma sanoa ns. reaalisosialismin maissa, kun perusteltiin arkea mutkistavaa byrokratiaa ja tarvetta kytätä kansalaisia. Sanonnan isäksi väitetään itseään Isä Aurinkoista, Josif Stalinia. Mene ja tiedä. Oli niin tai näin, valvonnan lisääminen on kaksipiippuinen miekka. Tai ehkä kaksiteräinen piippu. Valvonnan lisääminen ja erilaiset ilmoitusvelvollisuudet viranomaisille merkitsevät aina jossain määrin yritykselle hallinnollista taakkaa. Lainsäätäjän ja valvovan viranomaisen tulee harkita myös tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia. Se on harkintaa saatavan hyödyn ja aiheutetun haitan välillä.

Nokia N9 + puhe- ja nettipaketti alk.

35

59 €/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: Nokia N9 -älypuhelin sekä puhe- ja nettipaketti. Lisähintaan Google-sovellukset ja DNA Domain -palvelu 3,33 €/kk. Tarjous voimassa 31.12.2011 asti.

Pienet yritykset tulevat yleensä toimeen varsin ohuella hallinnolla ja byrokratialla. Se on osa niiden kilpailuetua. Paperinpyöritykseen ja selvitysten tekemiseen viranomaisille menee aikaa, joka on pois varsinaisesta työstä. On viisasta pitää huolta, ettei liiallisilla viranomaismääräyksillä ja ylimitoitetulla valvonnalla aiheuteta kohtuutonta haittaa yrityksille. Tässä mielessä onkin syytä toivottaa menestystä hyvää lainsäädäntöä ja hallintotapaa edistäville hankkeille.

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan, soita 044 144 099 tai tilaa tekstiviestillä numerosta 044 044 1441. Palveluksessasi on yli 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.


08

N:o 9 • Marraskuu 2011

Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala

Talous

Ikävätkin asiat pitää puhua Tärkeitä uudistuksia tekeillä – mutta onko suunta oikea? ”Italian poliittinen kriisi voi olla euron loppu.” ”Euron loppu alkoi viikko sitten.” ”Lagarde: Maailmantalous voi ajautua kadotettuun vuosikymmeneen.” ”Reuters: Saksa ja Ranska suunnittelevat jo euroalueen supistamista.”

Y

llä on kokoelma marraskuun alun yhden päivän talousuutisten otsikoita. Ne on poimittu johtavien suomalaisten medioiden uutistarjonnasta. Uutiset ovat musertavia. Kielteisten uutisten kierre on niin syvä ja voimakas, että se ruokkii itse itseään. Mitkään toimet eivät näytä riittävän luottamuksen palauttamiseksi talouden toimintaan, poliittisesta järjestelmästä puhumattakaan. Talouskriisin suitsiminen vie päähuomion Euroopan unionin toiminnassa, kuten pitääkin. Unionilla ei ole mitään tärkeämpää tehtävää kuin rauhoittaa tilanne ja palauttaa yritysten toimintaympäristö normaaliin tilaan. Samalla on kuitenkin haettava keinoja, joilla voidaan luoda edellytyksiä tulevalle kasvulle. EU:n johtajat ovat toki ymmärtäneet, että juuri nyt on äärimmäisen tärkeätä panostaa sisämarkkinoiden toimivuuteen. Yrityksiä ja kuluttajia pitää kannustaa tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, joita yhteiset markkinat tarjoavat. Valitettavasti talouskriisi häiritsee sisämarkkinoiden tehostamistyötä. Ensinnäkin EU-instituutioiden parhaat resurssit on kohdistettu kriisinhoitoon. Tulevaisuuden rakentajat ovat hieman kuin vilttiketjussa.

••• Toinen, hieman yllättävältä kuulostava ongelma on, että kriisin oloissa viedään ryminällä eteenpäin hankkeita, jotka edellyttäisivät enemmän valmistelua ja harkintaa. Yhteisinä nimittäjinä tällaisille hankkeille ovat yleinen tarve saada aikaan myönteisiä uutisia, tarve vakuuttaa kansalaisille sisämarkkinoiden toimivan heidänkin edukseen ja yksittäisten komissaarien tarve saada poliittisia voittoja. Ajankohtainen esimerkki hyvistä tavoitteista ja kyseenalaisesta sisällöstä on komission lokakuussa antama esitys yhteiseksi eurooppalaiseksi sopimuslaiksi (Common European Sales Law). On totta, että EU:n jäsenmaiden erilaisista oikeusjärjestyksistä on aiheutunut ongelmia rajat ylittävälle kaupankäynnille. Siksi on aivan oikein, että komissio pyrkii purkamaan ongelmia. Tarvitaan sääntelyjärjestelmä, joka toimii paremmin. Komission esitys on kuitenkin nostattanut perustellun kritiikin aallon. Ehdotusta vastustavat useimmat jäsenmaat sekä niin yritysten kuin kuluttajienkin edustajat. Näillä eväillä on vaikea nähdä, kuinka uusi uljas laki voisi lunastaa siihen ladatut odotukset käytännössä.

Tavoitteena on taas kerran systeemin yksinkertaistaminen ja pk-yritysten aseman parantaminen. Kuulostaa hyvältä. Into voi valitettavasti laantua, kunhan esitys annetaan.

••• Toinen saman sarjan esimerkki on komissiossa valmisteltavana oleva julkisia hankintoja koskeva lakiuudistus. Esitys on määrä antaa joulukuun puolivälissä parlamentille ja neuvostolle. Tavoitteena on taas kerran systeemin yksinkertaistaminen ja pk-yritysten aseman parantaminen. Kuulostaa hyvältä. Into voi valitettavasti laantua, kunhan esitys annetaan. Tekeillä on muutoksia, jotka toisivat hankintojen sääntelyyn sellaisia uusia elementtejä, jotka voivat haitata jo nyt käytännössä huonosti toimivaa systeemiä. Elinkaarikustannusten ja sosiaalisten ulottuvuuksien huomioiminen sekä ympäristönäkökulman korostaminen ovat tärkeitä teemoja. Jos ne viedään hankintalain sisälle väärällä tavalla, tulos voi olla katastrofaalinen. Tämän takia yritysten edusmiehet ovat vastustaneet koko hanketta: Pandoran lipas pysyköön kiinni. Kummassakin esimerkkitapauksessa komissio on jättänyt sidosryhmien kritiikin huomiotta. Sopimuslakiesitys on komissaari Redingin lempilapsi, hankintalakiuudistus taas komissaari Barnierin päähänpinttymä. Neuvoston ja parlamentin soisi noudattavan suurempaa harkintaa näiden tärkeiden uudistusten käsittelyssä. Ennuste ei ole hyvä.

••Waldenit hoitivat sukupolvenvaihdoksen yrityskaupalla.

Ennen vaihdosta perhe kävi useita tunteikkaita keskusteluja. Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva

Y

rityksen sujuva sukupolvenvaihdos on paperilla helppoa, mutta käytännössä varsin mutkikasta. Tämän sai huomata myös helsinkiläinen Risto Walden. Hänen eteensä tuli kolmisen vuotta sitten tilanne, jossa isän pyörittämälle tilitoimistolle oli löydettävä jatkaja tai laitettava lappu luukulle. – Isällä oli tuolloin ikää jo yli 70 vuotta, mutta hän ei yksinkertaisesti halunnut luopua firmansa vetämisestä, vaikka olimme sisarusten kanssa siihen patistaneet jo vuosikaudet. Vasta liikuntavamma sai pään kääntymään. Eli käsittääkseni aika tyypillinen tarina monessa pienessä pk-yrityksessä, Walden muistelee. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä ja vuonna 1985 Kaarle Waldenin omistukseen yrityskaupalla siirtynyt Bilanssi Oy oli vain yksi energisen ja osaavan yrittäjän tilitoimistoista. Muista hän oli luopunut asteittain vuosien varrella, mutta Bilanssissa työpäivät jatkuivat entiseen malliin, vaikka virallinen eläkeikä oli täyttynyt jo aikoja sitten. – Se näkyi luonnollisesti myös firman tunnusluvuissa ja kehityspanoksissa. Monet avainluvut olivat kääntyneet hiljalleen alaspäin ja investoinnit jääneet vähiin, Walden toteaa.

Kissa pöydälle. Yrittäjäisän liikuntavamman jälkeen Bilanssin sukupolvenvaihdos käynnistyi koko perheen yhteisellä palaverilla, jossa kissa nostettiin pöydälle ja eri vaihtoehdot, myös ne kaikkein ikävimmät, käytiin avoimesti läpi. Etuna oli, että jatkajaksi oli tarjolla toimialan asiantuntija. – Isän firma oli tullut minulle tutuksi jo opiskeluvuosina ja avustelin siellä satunnaisesti erilaisissa hommissa palkanlaskennasta varastojen järjestämiseen. Jatkamispäätös vaati tottakai kypsyttelyä. Merkittävistä modernisointitarpeista huolimatta firmalla oli osaava ja kokenut henkilöstö, hyvä maine ja asiakaskunta sekä tätä kautta kehityspotentiaalia, Walden muistelee. Päätöstä helpotti sekin, että muun muassa verohallinnossa ja kauppakorkeakoulussa työskennellyt veroekspertti oli asteittain jo valmistautunut konsulttiyrittäjyyteen. – Kovin ja perusteellisin miettiminen oli lopulta siinä, kuin-

Lappua ei tarvinnut laittaa tilitoimisto Bilanssi Oy:n luukulle, kun Risto Walden päätti jatkaa isänsä jalanjäljissä. – Paperilla sukupolvenvaihdos on helppoa, mutta käytännössä kuitenkin mutkikasta, kertoo jopa alan ammattilainen, veroekspertti, Walden.

Sukupolvenvaihdos on aina haasteellinen paikka, vaikka olisikin selvillä siihen liittyvistä pykälistä. Risto Walden

ka omistajanvaihdos saataisiin hoidetuksi kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman oi-

keudenmukaisesti ja kohtuullisin veroseuraamuksin. Parhaaksi vaihtoehdoksi nousi perinnön sijasta ihan perinteinen yrityskauppa käypään hintaan, Walden toteaa.

Tunteet mukana. Pääsyynä

oli rahoitustaakan tasaisempi jakaantuminen sekä perillisten että perittävän kesken. – Jos olisin saanut Bilanssin suorana perintönä, minun olisi pitänyt maksaa siitä toiset sisa-

rukset ulos tai isän kompensoida lahja muille sisaruksille. Pankkilainaa voi maksaa useita vuosia, mutta verot on hoidettava määräpäivänä, Walden toteaa. Vuonna 2008 tehdyn omistajavaihdoksen jälkeen Bilanssi on kasvanut ja laajentunut laskenta- ja verokonsultointiin. Yhtiössä on investoitu niin tietojärjestelmiin, toimitiloihin kuin henkilöstön osaamiseen. Työntekijöitä on jo 12 ja liikevaihto lähestyy miljoonaa euroa. – Yleisenä ohjeena voi sanoa,

Lähde ajoissa liikkeelle Bilanssin tapauksessa yrityksen siirto isältä pojalle sujui lopulta sutjakkaasti, kiitos tarkan tilannekartoituksen, huolellisen suunnittelun ja perillisten kesken löytyneen yhteisymmärryksen. Risto Waldenin neuvot sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä oleville yrittäjille ovatkin selkeät. Niistä ensimmäinen on se, että liikkeelle lähdetään ajoissa eikä vasta pakon edessä. – Ihmisellä on tapana siirtää vaikeita asioita kalenterissa eteenpäin ja tämä pätee myös sukupolvenvaihdoksiin. Asia pitää ottaa ajoissa puheeksi ja siirtyä sitten sanoista myös tekoihin, Walden toteaa. Toinen avainasia on jatkajan motivaatio. Väkisin syliin lankeava yritys voi pahimmillaan olla perilliselle henkinen ja taloudellinen taakka, joka ajaa sekä yrityksen että yrittäjän

ahdinkoon. –Yrityksen tarkka tilannekartoitus ja tulevaisuudennäkymien selvittäminen on tärkeää. Jos ne ovat hyvällä tolalla, se nostaa aina myös seuraavan yrittäjän innostusta, Walden muistuttaa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin löytää yhteisen pöydän ääressä ratkaisu, joka ei tuota liian raskaita vero- tai rahoitusseuraamuksia yhdellekään asianosaiselle. Suoraan perintönä annettu yritys tuottaa perijälleen mojovan jälkilaskun, josta riittää usein maksettavaa myös sisaruksille. Luopuva yrittäjä jää puolestaan ilman yrityksensä myyntituloja ja niiden tuomaa eläkevuosien talousturvaa. – Valitettavasti tämä kokonaisuus on monessa sukupolvenvaihdoksessa ylitsepääsemätön yhtälö, Walden toteaa.

Minimoi verotus yritysjärjestelyissä Y

htiöillä voi monesta syystä olla paineita yrityksen toiminnan tai omistuksen uudelleenjärjestelyyn. Taustalla saattaa olla aikaisemmin toteutettu kilpailijan hankinta, tarve yhdistää useampi yhtiö hallinnon keventämiseksi taikka tarve erottaa yhtiön operatiivinen toiminta ja kiinteistöt erillisiksi yhtiöikseen. Myös Euroopan velkakriisiin liittyvä taloudellinen epävarmuus saattaa johtaa tarpeeseen muokata yhtiön liiketoimintaa tai omistusta. Yritysjärjestelyitä toteutettaessa riskinä kuitenkin on, että mikäli järjestely ei noudata elinkeinoverolain säännöksiä, seurauksena voi olla yllättäviä ja huomattaviakin veroseuraamuksia.

Sulautuminen ja jakautuminen. Elinkeinoverolain 52 a §:n

mukaan sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa vähintään yksi sulautuva yhtiö siirtää kaikki varansa ja velkansa vastaanottavalle yhtiölle, ja jossa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, mutta sen määrä on rajoitettu kymmeneen prosenttiin vastikkeena annetta-

että sukupolvenvaihdos on aina haasteellinen paikka, vaikka olisikin selvillä siihen liittyvistä pykälistä. Mukana on usein myös suuria rahoituskysymyksiä ja tunteita, Walden lisää. Keneltä sitten kysyä neuvoa, kun asia tulee ajankohtaiseksi? Tilitoimistosta, pankista vai lakimieheltä? – Itse kysyisin ensin yrittäjäkollegoilta, jotka tuon sukupolvenvaihdoksen ovat jo tehneet. Käytännön kokemusta ei mikään kirjatieto täysin korvaa.

Ennakkotietohakemuksessa tulee antaa mahdollisimman tarkka kuvaus suunnitteilla olevasta yritysjärjestelystä. Hanna Palkonen

vien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta. Vastaavasti elinkeinoverolain 52 c §:n mukaan jakautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia osakkeita tai rahaa vastaavin edellytyksin kuin sulautumisessa. Mikäli yritysjärjestely toteutetaan edellä mainittujen elinkeinoverolain yritysjärjestelysäännösten mukaisesti, keskeinen etu liittyy jatkuvuusperiaatteeseen: sulautuvan tai jakautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa. Mikäli järjestelyssä sen sijaan ei noudateta elinkeinoverolain määräyksiä, on kyseessä yhtiöoikeuden näkökulmasta sulautuminen tai jakautuminen, mutta

verotuksessa asia käsitellään elinkeinoverolain 51 d §:n mukaisena yhtiön purkuna. Joissakin oikeustapauksissa verotuksellinen kysymys on koskenut sulautumis- ja jakautumisvastiketta ja sen jakautumista osakkeenomistajille. Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä voidaan nostaa esille KHO 2011:2, jossa korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumiseen voitiin soveltaa EVL 52 a § ja 52 b §:n säännöksiä sulautumisesta, vaikka sulautuvan yhtiön osakkeenomistajana olevalle vastaanottavalle yhtiölle ei suoritettu sulautumisvastiketta. Edelleen tapauksessa KHO 2010:79 korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautuvan yhtiön omistavalla henkilöllä ei ollut tarvetta saada sulautumisvastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita, koska hän omisti vastaanottavan yhtiön joka tapauksessa kokonaan. Sulautumiseen voitiin soveltaa EVL 52 a § ja 52 b §:n säännöksiä sulautumisesta.

Varmista järjestely. Yritys-

järjestelyn veroneutraalisuus voidaan varmistaa hakemalla Verohallinnolta verotusmenet-

JARI KIPPOLA

Hanna Palkonen toimii veroasiantuntijana KPMG:llä keskittyen omistajajohtoisten perhe- ja kasvuyritysten veropalveluihin. telylain 85 §:n mukaista ennakkotietoa tietoa siitä, kuinka Verohallinto tulee hakemuksessa tarkoitetussa asiassa verotusta toimitettaessa menettelemään. Ennakkotietohakemuksessa tulee antaa mahdollisimman tarkka kuvaus suunnitteilla olevasta yritysjärjestelystä ja hakemukseen tulee liittää kaikki asian ratkaisemieksi tarvittavat selvitykset. Haetaan asiaan ennakkotietoa tai ei, yritysjärjestelyn asianmukaisella ja asiantuntevalla suunnittelulla on suuri merkitys järjestelystä johtuvien veroseuraamusten ennakoinnissa ja minimoinnissa.

Henkilöyhtiöidenkin verotusta kevennettävä Suomen Yrittäjät ja Maataloustuottajien Keskusliitto vaativat elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotuksen keventämistä tasapuolisesti osakeyhtiön verokannan laskun kanssa. SY ja MTK vaativat, että kun osakeyhtiön verokantaa alennetaan, myös muiden yritysmuotojen verotusta tulee madaltaa. Kun pääomaverokantaa korotetaan ja osakeyhtiöihin sovellettavaa yhteisöverokantaa alennetaan, elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden pääomatulo-osuuden verotus kiristyy noin 7,1 prosenttia. Kiristys iskee yrityskentässä erityisesti nettovaroja kartuttaneisiin ja työllistäviin pienyrityksiin sekä ajaa muuttamaan toimintaa osakeyhtiöksi. Verotuksen kiristyminen voidaan estää säätämällä elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo sekä yhtymän osakkaan tuloosuuden pääomatulo-osuus esimerkiksi 90-prosenttisesti veronalaiseksi. SY:n ja MTK:n mukaan muutos tulee valmistella siten, että sitä voidaan soveltaa jo vuoden 2012 alusta lukien.


N:o 9 • Marraskuu 2011

09


10

N:o 9 • Marraskuu 2011

Talous

Turha mustasukkaisuus sulkee ovet

••Yhteistyö muiden yritysten kanssa antaa cleantech-alan pk-yritykselle tarpeellisia vientimahdollisuuksia. Ovet ulkomaisille markkinoille avautuvat muun muassa suuremman yrityksen kumppanina.

Anniina Makkonen, teksti Molok Oy, kuvat

S

uomalaisten cleantech-yritysten liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä. Finpron ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen kertoo, että pienet kotimarkkinat saavat monet yritykset suuntaamaan ulkomaille. Hulkkosen mukaan suurin haaste viennissä on vastata kysyntään. Tarjonnan tulee täyttää tarpeet vientimaissa. Teknologian lisäksi tärkeää on oikea konseptointi, rahoitus ja hyvien kumppanuuksien löytäminen. – Yleisimpiä tapoja pk-yrityksille päästä vientimarkkinoille on kumppanuus suuremman yhtiön kanssa, Hulkkonen toteaa. Käytännössä yhteistyö cleantech-alalla lähtee usein loppuasiakkaan tarpeesta, kuten vesihuollosta tai jätehuollosta. Vastuullinen päätoimija kerää toimittajat eri osa alueille.

Molok löysi kaverin. Vastaa-

valla tavalla toimi myös nokialainen Molok Oy. Molokin perustaja Veikko Salli kehitti syväkeräysjärjestelmän, jossa kaksi kolmasosaa jätekeräysastiasta on maanpinnan alapuolella. Ensimmäisenä jäteastiat yleistyivät tieverkoston levähdyspaikoilla, mutta nyt ne ovat levinneet Sveitsin alppikylistä Kiinan suurkaupunkeihin. Yksi Molokin yhteistyökumppaneista on Cargotecin kuormankäsittelyyn erikoistunut liiketoiminta-alue Hiab. Hiab vastaa Molokin jätteiden syväkeräysjärjestelmien myynnistä Aasiassa. Molokin järjestelmät muodostavat tärkeän osan Hiabin ympäristöliiketoiminnan tarjonnasta. Yhteistyö Hiabin kanssa on Molokin toimitusjohtajan Jukka Blomin mukaan tuonut selviä etuja molemmille. Hiab on avannut markkinat Molokille useisiin muihin Kiinan suurkaupunkeihin. Hiab taas pystyy Molokin avulla tarjoamaan kokonaisvaltaista ratkaisua asiakkaille.

Laajaa näkyvyyttä. Yksi suurimmista ja merkittävimmistä yhteisistä hankkeista oli Pekingin Olympiapuiston jätehuolto. Molokin syväkeräyssäiliöitä oli Olympiapuistossa noin 200 hehtaarin alueella, jolla sijaitsevat puiston virkistysalueet, ku-

Pohjois-Savossa vaarassa jopa 600 työpaikkaa vuosittain Vuosittain noin 250 – 300 pk-yritystä Pohjois-Savossa tulee omistajanvaihdostilanteeseen. Näissä yrityksissä työskentelee arvion mukaan noin 600 henkilöä. – Alueemme hyvinvoinnin ja verotulojen turvaamisen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää säilyttää työpaikat omistajanvaihdoksissa, toteaa Savon Yrittäjien projektipäällikkö Simo Sutinen. EU:ssa tehdyn selvityksen mukaan valmiin yrityksen ostaminen on uuden yrityksen perustamiseen verrattuna noin kolme kertaa turvallisempi vaihtoehto aloittaa yrittäjänä. Lisäksi noin 70 prosenttia omistajanvaihdoksen toteuttaneista yrityksistä kasvattaa liikevaihtoa. – Aloittava yrittäjä voisi miettiä millaisia mahdollisuuksia on lähistön yrityksissä ja kartoittaa tilannetta ennen yrityksen perustamista, Simo Sutinen neuvoo. Savon Yrittäjät on uudistanut omistajavaihdoksien helpottamiseksi Pohjois-Savon Yrityspörssiä. Yrityspörssi on maakunnallisesti avoin foorumi, jossa julkaistaan yritysten osto- ja myynti-ilmoituksia. – Tavoitteenamme on tuoda kaikki yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot maakunnallisen palvelun piiriin, jolloin voimme yhdessä tarjota kattavan avun omistajanvaihdoksissa, kertoo Sutinen. Pohjois-Savon Yrityspörssi on osoitteessa: www.pohjoissavonyritysporssi.fi

Eficode laajenee Eurooppaan

Molok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Blomin mukaan yhteistyö kuorman- ja lastinkäsittelyalan yrityksen Hiabin kanssa tuo selviä etuja molemmille. Hiab on avannut Molokille markkinoita Kiinaan, ja Molokin ansiosta Hiab pystyy tarjoamaan kokonaisvaltaisempia ratkaisuja asiakkailleen.

Pk-yrityksille työnsarkaa vuosikymmeniksi

Menestystä haluavan pk-yrityksen pitää nähdä maailmanmestaruus omassa toiminnassa. Kotimarkkinoilla kasvumahdollisuudet ovat rajalliset, joten osaaminen pitää nähdä suuressa mittakaavassa.

Finpron ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen kertoo, että Suomi on cleantech-alalla merkittävämpi toimija kuin mitä maan koko antaisi ymmärtää. Suomessa toimii pari tuhatta yritystä, joista suuria yrityksiä on joitain kymmeniä. Pääosa alan toimijoista on pk-yrityksiä. Sadan merkittävimmän toimijan liikevaihto on lähes 18 miljardia euroa, mikä kattaa 95 prosenttia alan liikevaihdosta. Vuoden 2011 kasvuksi ennustettiin keväällä liki kymmentä prosenttia, mutta Hulkkonen ei usko sen täysin toteutuvan. Pkyrityksillä ei kuitenkaan ole syytä huoleen. – Cleantech-ala kasvoi myös vuonna 2009 taantumasta huolimatta. Kasvua tekivät erityisesti pk-yritykset, Hulkkonen sanoo. Suomen lisäksi johtavia cleantech-maita ovat muut Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa. Suurimmat uhat tulevat perinteisistä vientimaista Kiinasta ja Intiasta, jossa kotimarkkinat kasvavat.

Santtu Hulkkonen

ten kahvilat ja ravintolat. Molok toimitti säiliöt, Hiab suoritti tyhjennyksen. – Sekä Molok että Hiab pääsivät tällä todelliselle näköalapaikalle, Blom sanoo. Aasian-toiminnassa Molok ja Hiab ottavat huomioon paikallisen kulttuurin sekä jätehuollon yhteiskunnallisen merkityksen.

Ratkaisut kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Pekingin lisäksi Molok ja Hiab ovat toimineet muun muassa Nanjingissa. Yhtiöt toteuttivat pilottihankkeen, jossa syväkeräysjärjestelmän, puristinkonttien ja siirtokuljetusautojen yhdistelmällä vähennettiin selvästi jätevirran ympäristökuormitusta.

Etsimme sinua yritteliäs

Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja

– Nyt kannattaa ottaa kaikki irti osaamisesta. Suomalaiset yritykset voivat tuoda taitoa ja lisäarvoa vielä pitkään. Hulkkosen mukaan cleantech-alalla riittää tekemistä kymmeniksi vuosiksi. Mahdollisuuksia riittää teollisuuden energiatehokkuudessa tai rakentamisessa. Suomessa on myös globaalisti tärkeää vesi- ja jäteosaamista. – Menestystä haluavan pk-yrityksen pitää nähdä maailmanmestaruus omassa toiminnassa. Kotimarkkinoilla kasvumahdollisuudet ovat rajalliset, joten osaaminen pitää nähdä suuressa mittakaavassa. Suomessa cleantech-alasta yli puolet liittyy teollisuuden energiatehokkuuteen. Kovimmat kasvuodotukset liittyvät uusiutuvaan energiaan, kuten tuuleen ja biopolttoaineisiin. – Suomessa osataan uusiutuva bioenergia. Esimerkiksi ketju metsäteollisuuden hakkuujätteiden hyödyntämisestä sähkön ja lämmön tuotantoon on tehokas, Hulkkonen kehuu.

It-palvelutalo Eficode on laajentanut Autonomy Corporationin ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaansa yritysostolla. Nuori yritys toimii Suomen, Kiinan ja Venäjän lisäksi nyt myös Tanskassa ja Isosssa-Britanniassa. Helsingissä pääkonttoriaan pitävä it-palvelutalo Eficode on ostanut Kööpenhaminassa ja Lontoossa toimivan Autonomyn ohjelmistotuotteiden implementaatioon ja jälleenmyyntiin erikoistuneen Videnhuset a/s:n. Yrityskaupan myötä Eficodesta tulee Pohjoismaiden suurin Autonomyn implementaatiopartneri ja jälleenmyyjä. HP:n omistama Autonomy kehittää organisaatioiden tiedonhallinnan ja liiketoimintaprosessien automatisaation ratkaisuja. Eficode arvioi henkilöstömääränsä kasvavan yrityskaupan seurauksena kuluvan vuoden aikana nykyisestä yli sataan.

Valaisinyritys palaa Kiinasta kotiin ••Valtavalo investoi Kajaaniin lähes miljoonan. Kiinassa oli kasapäin ongelmia aina sähkönsaannista logistiikkaan. Kimmo Koivikko, teksti Toni Etelämäki, kuva

L

ed-valoputkista tunnettu Valtavalo siirtää koko tuotantonsa Kajaaniin. Aiemmin yhtiön valoputket valmistettiin pelkästään Kiinassa, mutta omistajien mukaan ongelmia kasaantui vieraalla maaperällä lopulta liikaa. – Meillä oli paljon ongelmia aina sähkönsaannista logistiikkaan. Myös työntekijät vaihtuivat tiuhaan, ja tekniikan suojaaminen on työlästä maassa, jossa on vallalla kopiointikulttuuri. Yllättäviä sivukustannuksia tuli todella paljon, sanoo Valtavalon toimitusjohtaja Markku Laatikainen. Laatikainen kertoo myös esimerkin. Hänen mukaansa Kiinassa on tyypillisesti oven takana odottamassa maalta tulleita, jotka haluavat töihin. Kun he oppivat työn, alkavat palkkaneuvottelut isomman palkan toivossa. – Ja jos et maksa, työntekijä vaihtaa firmaa ja laatu kärsii. Jos taas maksat, kärsii budjetti, Laatikainen kuvailee. Logistiikassa ylimääräisiä kustannuksia aiheutti lentorahti. Kasvuyritys tarvitsee tavaraa tarvittaessa nopeasti, jotta varasto ei tyhjene.

Jos et maksa, työntekijä vaihtaa firmaa ja laatu kärsii. Jos taas maksat, kärsii budjetti. Markku Laatikainen

– Samaan aikaan purkautuivat tulivuoret ja oli lentolakkoja. Kiinan tullikin teki yllättäviä tarkastuksia, Laatikainen muistelee.

Miljoona Kajaaniin. Valtavalo

ei ole ensimmäinen pk-yritys, joka huomaa tuotantovaikeudet Kiinassa ja palaa Suomeen. Yhtiö investoi kotikaupunkiinsa Kajaaniin lähes miljoona euroa ja aloittaa valoputkituotannon Renforsin Rannan yritysalueella ensi vuoden alussa. Miljoonan euron kaivaminen ei ole pieni raha yritykselle, jonka liikevaihto lähentelee tänä vuonna kahta miljoonaa. – Osakeannilla saimme kasaan puolet summasta, ja loppu on pankkilainaa, Laatikainen sanoo.

Valtavalon toimitusjohtaja Markku Laatikainen sanoo, että kajaanilaisyrityksen piti alun perinkin siirtää jossain vaiheessa tuotantonsa Suomeen. Se aika on nyt. Tuotanto on myös pitkälti automatisoitu, joten henkilöstökustannukset pysyvät kurissa. Automatisoitua robottilinjastoa on kehitetty yhdessä kuopiolaisen EID Techin kanssa parin vuoden ajan.

Kolme vuotta vanhalla yrityksellä on kovat kasvutavoitteet. Liikevaihto on tarkoitus tuplata vuosittain. Valtavalo valmistaa led-valoputkia, joilla pääsääntöisesti korvataan perinteiset loiste-

putket. Yhtiön pääasiakkaita ovat paljon valoa tarvitsevat teollisuusyritykset ja julkinen sektori. – Led-valo on edullisempi, jos valot palavat yli 2 500 tuntia vuodessa, Laatikainen sanoo.


11

N:o 9 • Marraskuu 2011

Talous

Oikeilla valinnoilla säästää tuhansia euroja

••Tehokas materiaalien käyttö säästää rahan lisäksi myös ympäristöä. Arja Haukkasalo, teksti

R

aaka-aineet ovat tuotantoyrityksille usein suurin yksittäinen kustannuserä. Esimerkiksi Uponor Oy:n Forssan-tehtaalla raaka-aineiden osuus on noin 90 prosenttia materiaalivirtojen kokonaiskustannuksista. Uponor oli yksi Motivan materiaalikatselmuksen viidestä pilottiyrityksestä. Uponorissa havaittiin, että muovien käytön optimoinnilla yrityksen kustannukset vähenevät keskimäärin 1450 euroa säästettyä muovitonnia kohden. – Rahan ja luonnonvarojen säästöt tulevat ilmi vasta, kun lasketaan materiaalivirrat ja niiden kustannukset tuotannon alkupäästä valmiiseen tuottee-

seen saakka. Hukkamateriaalikin maksaa, muistuttaa Motivan materiaalitehokkuusyksikön päällikkö Henrik Österlund.

Katselmustukea yrityksille.

Österlund muistuttaa tulevaisuuden haasteista. Samalla kun tuotanto ja kysyntä kasvavat kehittyvissä maissa, maailman luonnonvarat ehtyvät ja kilpailu raaka-aineista nostaa niiden hintaa. – Materiaalien tehokas käyttö säästää rahaa ja ympäristöä. Jätteiden määrän minimointi ja hyötykäyttö jossain toisessa prosessissa on erittäin järkevää, Österlund sanoo. Motivan materiaalikatselmusmalli on nyt valmis, ja hankkeessa mukana olevilla konsulteilla

on lupa ryhtyä työhön sen pohjalta. Tavoite ensi vuodelle on 10 – 15 materiaalikatselmusta. Keskikokoisen yrityksen katselmus vie aikaa keskimäärin 2 – 3 henkilötyökuukautta ja maksaa 20 000 –  30 000 euroa. Motiva korvaa noin kolmasosan summasta kehityshankkeen varoista. Österlundin mukaan tavoitteena on saada materiaalitehokkuuskatselmuksille energiakatselmusten kaltainen valtiontukijärjestelmä vuonna 2013.

Paljon potentiaalia. Pilotti-

vaiheessa tehdyt materiaalikatselmukset Uponorissa, Oraksessa, Kidexissä, Lumonissa ja Uudenkaupungin Rautavalimossa ovat paljastaneet useiden sa-

tojen tuhansien eurojen vuosittaisen säästöpotentiaalin. Motivan materiaalitehokkuusyksikön asiantuntija Paula Eskola korostaa, että kaikki toimenpiteet eivät vaadi investointeja. Usein riittää toimintatapojen kohennus ohjeistuksella, koulutuksella ja tuotantoprosessin tarkemmalla valvonnalla.

Tiedä nykytilanteesi. Par-

vekejulkisivutuotteita ja lasiterasseja valmistavan Lumonin katselmuksessa nousi esiin 68 parannusehdotusta ja peräti lähes 800 000 euron vuotuinen säästöpotentiaali. –Merkittävimmät säästöt saadaan tehostamalla lasin jumbolevyn optimointia, analysoimalla hävikkiä entistä tarkemmin

sekä vähentämällä alumiiniprofiilin sahaushukkaa, kertoo Lumonin tuotantojohtaja Pekka Oikarinen. Hänen mukaansa nykytilan analyysi helpottaa tulevien kehittämisprojektien käynnistämisessä. Kiteeläisen pöytien kansilevyjen ja kaappikomponenttien sopimusvalmistajan Kidexin materiaalikatselmuksessa löytyi 17 parannusehdotusta ja yli 50 konkreettista toimenpide- ja säästöehdotusta. Säästöpotentiaaliksi arvioitiin 290 000 euroa vuodessa, investointitarpeeksi 90 000 euroa. – Puolet ehdotuksista voidaan ottaa melko nopeasti käyttöön pelkästään tarkkaavaisuutta lisäämällä, kertoo Kidexin toimitusjohtaja Mika Kärnä.

Jalanjäljille mittarit EU-komissio julkisti syyskuussa etenemissuunnitelman kohti resurssitehokasta Eurooppaa. Makro- ja mikrotason visio ulottuu vuoteen 2050. Välitavoitevuosi on 2020. Komissio lanseeraa Euroopan luonnonvarojen tuottavuudelle yhteiset mittarit. Tarkoitus on tilastoida tuotteiden ja palvelujen jalanjäljet elinkaariarvioinnin ja muiden jo olemassa olevien mallien pohjalta. Ohjausvälineenä toimii ekosuunnitteludirektiivi.

Komission alustavassa ehdotuksessa jäsenmaat aiotaan asettaa paremmuusjärjestykseen vertaamalla bruttokansantuotetta materiaalien kokonaiskulutukseen. Mittaria on kritisoitu, sillä se kohtelee kaikkia luonnonvaroja yhtenä massana, eikä erottele esimerkiksi soraa ja puuta. Suomen hallituksen ehdotus kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi ohjaa kehitystä samaan suuntaan komission suunnitelman kanssa.

Savaterra siivoaa maata Ranskassa Saastuneiden maiden ja yhdyskuntalietteen käsittelyyn erikoistunut rovaniemeläisyritys Savaterra on saanut merkittävän urakan Ranskasta. Savaterran työmaa on Ranskan rautateiden entinen ratapölkkykyllästämö, jonka kreosoottisaasteen maaperälle aiheuttamat vahingot puhdistetaan paikan päällä. Ranskan valtion omistaman rautatieliikenneyhtiön (SNCF) tarjoama urakka avautui Sava Group -konserniin kuuluvalle rovaniemeläisyritykselle kaksi vuotta kestäneiden sopimusneuvottelujen jälkeen. Savaterran teknisen johtajan Jussi Uotilan mukaan sopimus ja aloitettu puhdistustyö on hyvä osoitus siitä luottamuksesta, jota Suomen johtaviin ympäristöteknologian yrityksiin kuuluvaa Savaterraa kohtaan tunnetaan Suomessa ja maamme rajojen ulkopuolella. – Näytöt ja referenssit puhuvat puolestaan. Me käytämme huomispäivän menetelmiä pois-

tamaan entiset ja mahdolliset tulevaisuuden ongelmat. Kaiken lisäksi tämä tapahtuu lopullisesti ja kokonaistaloudellisesti.

TESTIVOITTAJA DIESELFARMARIVERTAILU Tuulilasi (8/2011)

EU:n normien mukaisesti. Pi-

laantuneiden maiden käsittelyn eturiviin Savaterra on edennyt kolmella tärkeällä tekijällä: laitteiston siirrettävyydellä, täyttämällä EU:n normit ja päästömääräykset sekä kustannustehokkuudella. Savaterran Ranskan-urakka toteutetaankin EU:n jätteidenkäsittelydirektiivin mukaisesti. – Me emme loppusijoita, vaan me siivoamme saasteet pois, sanoo Uotila. Hänen mielestään on järjetöntä ajaa ongelmallisia maita kaatopaikalle. Rovaniemeläisyritys on kuljettanut kalustonsa ja noin kymmenen hengen miehistönsä Ranskaan työmaallensa. Saastuneen maan arvioidaan ulottuvan 7 – 8 metriin. Työn arvioidaan olevan valmis ensi keväänä.

Marjavasu Oy on voittanut tämänvuotisen InnoElma-palkinnon ELMA-maaseutumessuilla. 3 000 euron arvoinen palkinto myönnettiin innovatiiviselle elintarvikeyritykselle. Marjavasu Oy valmistaa ja pakkaa toimipisteessään Kuopiossa Delimax-tuotemerkillä mehuja ja juomatiivisteitä, joiden valmistukseen on käytetty suomalaisia marjoja. Marjavasun tuotteita tarjoillaan juoma-automaateissa hotelleissa, liikenneasemilla ja julkisen ruokapalvelun yksiköissä. Yritys toimittaa juomien lisäksi myös juoma-automaatteja. Marjavasu Oy:n toimitusjohtaja Esa Vainikainen on iloinen tunnustuksesta. – Käytämme mehuissamme kotimaisia raaka-aineita aina kun vain on mahdollista ja lisäksi satsaamme mehujen tuotekehitykseen. Sen lähtökohtana on markkinoiden hyvä tutkiminen ja tunteminen, mutta lisäksi meille tärkeää on toimintaketjun ekologisuus, Esa Vainikainen kertoo. Palkintolautakunta arvosti Marjavasun rohkeutta toimia tuotteillaan tuoteryhmissä, joissa kotimaisuutta ei juuri näe. – Marjavasu on lähtenyt rohkeasti kilpailemaan tuotteillaan tuoteryhmiin, joissa suomalaisia

MARJAVASU

Mehufirma palkittiin rohkeista ratkaisuistaan

FORD MONDEO ja EcoBoost – Edistyksellistä teknologiaa. tuotteita on todella vähän tai ei ollenkaan. Laajan tuoteperheen lisäksi uutena aluevaltauksena yrityksellä ovat urheilujuomat, joiden valttina on aito maku. Juomaperhe on saanut koemarkkinoinnissa hyvän vastaanoton, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi perustelee. – Urheilujuomamarkkinoilla Marjavasun Fatburner-rasvanpolttojuoma on ensimmäinen suomalaisuudesta kertovalla Joutsenlipulla varustettu marjapohjainen urheilujuoma maassamme, lisää Anni-Mari Syväniemi.

Golflahjat.fi -verkkokauppa on erikoistunut

golflahjatavaroiden myyntiin

www.golflahjat.fi Hinta: 19,50€

Tervetuloa!

Hinta: 29,90 €

Suorituskykyisten, uuden sukupolven EcoBoost-bensiinimoottoreiden ansiosta käytössäsi on nyt enemmän tehoa (160 hv-240 hv) ja vääntöä pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja CO2-päästöillä. Esimerkiksi 1.6 EcoBoost 160 hv Start/Stop-bensiinimoottori tuottaa 240 Nm väännön ja sen CO2-päästöt ovat vain 149 g/km. Ford Mondeo -mallisto alkaen 26.612,13 € (+ toim.kulut 600 €) Ford Mondeo EcoBoost-moottorilla alkaen 28.811,79 € (+ toim.kulut 600 €) Tervetuloa koeajolle!

www.ford.fi

Ford Mondeo -mallisto alkaen 26.612,13 € (autoveroton suositushinta 20.480 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 159 g/km 6.132,13 €). Ford Mondeo EcoBoost alkaen 28.811,79 € (autoveroton suositushinta 22.500 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 149 g/km 6.311,79 €). Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Mondeo -malliston CO2-päästöt 114-179 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,3-8,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Riihikallion Auto • VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar


12

N:o 9 • Marraskuu 2011

Nuori yrittäjä

Täyttä asiaa | Jussi Turunen

Nuorisotyöttömyydestä

O

li ilo olla kuulemassa Seinäjoella, Suomen Yrittäjien liittokokouksessa, järjestön kantavan huolta nuorisotyöttömyydestä. Kuten puheenjohtaja Mikko Simolinna kokouksessa totesi: ”Yhteiskunnalla ei ole työikäisen väestön vähentyessä varaa siihen, että suuri määrä nuoria ihmisiä jää työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle”. Liittokokouksessa nostettiin esiin varteenotettavia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Tutustuin pääministeri Jyrki Kataisen 22.6.2011 eduskunnalle tiedonantona antamaan hallitusohjelmaan nuorisotyöttömyyden näkökulmasta. Hallitusohjelmasta löytyy useita mainintoja nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä, mutta varsinaiset ratkaisumallit tuntuvat ristiriitaisilta. Kotitalousvähennystä päätettiin heikentää merkittävästi. Säästöjä tällä haetaan 150 miljoonaa euroa. Samalla harmaan talouden torjumiseen on varattu 20 miljoonaa euroa. Oppisopimuskoulutuksen menoja hallitusohjelman mukaan vähennetään 21 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Määrärahaa voidaan käyttää työllistämistoimien lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoihin, oppisopimuskoulutukseen, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Tähän vuosittaiseksi kustannukseksi on merkitty 60 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman ratkaisumalleja lukiessa tulee mieleen, että asioita on valmisteltu eri työryhmissä, jotka eivät ole olleet toistensa tekemisistä tietoisia. Suomen kansa ikääntyy, ja vanhusten kotona asumisen mahdollisuuksia on pyrittävä lisäämään. Mielestäni tässä on yhtälö, jota tulisi miettiä uudestaan. Vanhuksia tulisi kannustaa hankkimaan suomalaisilta yrityksiltä palveluita, jotka edesauttavat heidän mahdollisuuksiaan kotona asumiseen. Meillä on nuorisossa työvoimapotentiaali, josta merkittävä osa voidaan työllistää kotitalouksille tarjottavien palveluiden parissa. Oppisopimuskoulutus on erinomainen työväline nuoren siirtymiseen työelämän palvelukseen. Jo nykyisin yrittäjän on mahdollista kouluttautua oppisopimuskoulutuksen avulla ammattiin. Tämä yrittäjyyden ja kouluttautumisen muoto ei valitettavasti ole monien syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tiedossa. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista tiedottamista tulee lisätä ja loppuun asti suunnitelluilla veroratkaisuilla ohjata kotitalouksien palveluhankintaa. Näin uskon nuorisotyöttömyyden vihdoin kääntyvän laskuun.

Hallitusohjelman ratkaisumalleja lukiessa tulee mieleen, että asioita on valmisteltu eri työryhmissä, jotka eivät ole olleet toistensa tekemisistä tietoisia.

Jussi Turunen Saimaan Nuohous Oy Nuorten Yrittäjien valiokunnan jäsen

Oletko sinä sellainen

Drinkkejä jalat pöydällä ••Oululainen 1bar tarjoilee rentoja cocktaileja.

N

eljä vuotta sitten Jukka Räisänen päätti yhdessä kavereidensa Pekka Paurolan ja Tomi Pylvänäisen kanssa laittaa drinkkibaarin pystyyn Oulun keskustaan. – 1bar on cocktail- ja drinkkiravintola. Kaiken a ja o on asiakaslähtöinen palvelu ja leppoinen meininki, Räisänen kuvailee. Drinkit eivät vielä neljä vuotta sitten olleet Oulussa kovin kovassa huudossa. Baarimikkoina työskennelleet kaverukset alkoivat kuitenkin kehitellä ideaa cocktailbaarista ja miettiä, millaisia drinkkejä ihmiset haluaisivat juoda. Syntyi idea kansanomaisesta drinkkibaarista. Nykyään 1barissa saa hörppiä tuoreista raakaaineista valmistettuja drinkkejä rennossa ilmapiirissä. – Meille ei tarvitse tulla kravatti kaulassa, vaan voi nostaa jalat pöydälle ja nauttia hyvistä juomista, Räisänen kertoo. Liian virallinen meininki ei Räisäsen mukaan olisi sopinut Ouluun. – Nykyään saattaisi sopiakin, kun jengi on oppinut juomaan drinkkejä ja vaatimaan juomilta laatua.

Baarimikot yrittävät. Kaikilla

kolmella 1barin omistajalla on pitkä kokemus ravintola-alalta. Kokemuksesta ja aiemmista suhteista alan toimijoihin on Räisäsen mukaan ollut hyötyä, sillä nuorten miesten käsitys yrittämisestä ei 1barin alkuaikoina ollut vielä kovin selkeä. – On me monta kertaa naurettu, että ei me ensimmäiseen kahteen vuoteen tajuttu yrittämisestä mitään. Me oltiin kaikki baarimikkoja, jotka eivät välttämättä ole niitä kaikkein numeraalisesti lahjakkaimpia ihmisiä maan päällä. Viimeisen kahden vuoden aikana yrittäminen on korostunut, kun hommat alkoivat jakautua niin, että Jukka panosti markkinointiin, Pekka keskittyi numeroihin ja Tomi otti käytännön asiat haltuun. – Meillä on jokaisella oma juttunsa yrityksessä. Tietotaitoa on nyt huomattavasti enemmän, kun jokainen meistä on ottanut oman alueensa haltuun.

Jukka Räisänen

Oma juttu. 1barin asiakaskunta on Räisäsen mukaan nuorentunut vuosien saatossa. Suurimmaksi osaksi asiakkaat ovat nuoria, alle kolmekymppisiä oululaisia. Alkuillasta käy vanhempaa väkeä ja loppuiltaa kohden porukka nuorentuu. Baarin omistajat keikkuvat itse ikähaarukan ylärajoilla. – En tiedä, jaksaako vanhat olla enää myöhään ravintolassa, itse en ainakaan jaksa, Räisänen hekottaa. Räisänen on tyytyväinen siihen, että vaikka Oulun keskustassa onkin runsaasti ravintoloita, ovat oululaiset ravintolat kivasti keksineet oman juttunsa ja kaikilla on tarjota asiakkaille jotain erilaista. – On brittipubeja, irkkupubeja, livebaareja, cocktailravintoloita, yökerhoja. Jos kaupungissa olisi viisi irkkupubia vierekkäin, alkaisi se aika nopeasti menettää hohtonsa, Räisänen miettii. Kaveria autetaan. Ravintoloiden välisestä kilpailutilanteesta huolimatta ovat oululaiset baarit Räisäsen mukaan kavereita keskenään. Kaikki hyötyvät, kun kaveria autetaan ja tapahtumia järjestetään yhteistoimin. – Se on onni onnettomuudessa, että Oulussa ei ole ihan järjetöntä hintakilpailua. Enemmän porukka tässä kaupungissa arvostaa laatua, ja onneksi löytyy myös niitä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän myös fiiliksestä. Kilpailutilanteessa alkoholiveron korotukset eivät ainakaan helpota yrittäjän arkea. 1barin olemassaolon aikana alkoholiveroa on nostettu neljän vuoden aikana jo kuusi kertaa. Ravintoloitsija joutuu tiukan paikan eteen, kun katteet on revittävä jostain. On pakko nostaa hintoja ja panostaa tuntitehokkuuteen. – Me olemme tehneet sellaisen päätöksen, ettei me haluta olla se kallein, mutta ei myöskään se halvin baari. Meillä on

Pekka Paurola (vas.) ja Jukka Räisänen halusivat perustaa Ouluun rennon drinkkibaarin.

Jukka Räisäsen vinkit menestymiseen ravintola-alalla Kokemus. Kokemus on kaikkein tärkein asia. Älä lähde soitellen sotaan! Asiakaskunta. Valmista asiakaskuntaa on hyvä olla. Ole mukava ihmisille, sitä kautta ne asiakkaat tulevat. Sijainti. Kuten kaikessa yrittämisessä, sijainti on tärkeä juttu. Idea. Muista poikkeava idea houkuttelee varmasti asiakkaista.

aika järkiperäiset hinnat, ja hintojen nostossa on tultu vähän jälkijunassa. Olemme myös yrittäneet kuunnella asiakkaita ja tunnustella, mistä asiakkaat tykkäävät ja mitä he ovat valmiita maksamaan mistäkin.

Hauskoja tapahtumia. 1barin

omistajat ovat mukana järjestämässä tapahtumia ja vilkastuttamassa oululaista kulttuurielämää. Ravintola tekee aktiivisesti töitä muiden oululaisten tahojen kanssa ja ottaa osaa erilaisiin tapahtumiin. Vuosittain omistajat ovat esimerkiksi mukana marraskuussa järjestettävässä Movemberhankkeessa, jossa kasvatetaan viiksiä, herätetään huomiota ja lahjoitetaan rahaa miesten eturauhastutkimukseen. Samalla

pidetään kemuja ja nautitaan hyviä drinkkejä. – Me tehdään kaikkea, mikä kuulostaa hauskalta ja onkin hauskaa. Olen vähän sitä mieltä, että nykyään ihmiset eivät jaksa käydä ravintolassa, jos siellä ei tapahdu mitään. Vekkulit pojat ovat yrityksen pyörittämisen ohella ehtineet niittää mainetta flair bartendingissa eli baarimikkojen harrastamassa asiakkaiden viihdyttämisessä pullojen, lasien ja juomashakerien avulla. Nähdäänkö omistajien vakuuttavia temppuja myös 1barin tiskin takana? – No suomalainen asiakashan on sellainen, että se haluaa sen juomansa mahdollisimman äkkiä, mutta onneksi on niitäkin, jotka tykkää katsella temppuja drinkkienvalmistuksen ohessa.

Työpaja kiinnittää työelämään

••Nastolassa työttömät nuoret miehet ovat löytäneet tiensä takaisin työelämään työpajatoiminnan kautta.

SANKARI

Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja

Onneksi löytyy myös niitä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän myös fiiliksestä.

Mirka Moilanen, teksti Heikki Sarviaho, kuva

JUKKA SINKKONEN

Mirka Moilanen, teksti

T

uoterenkaan Matka-projektissa on puolentoista vuoden aikana saatettu työelämään tai jatkokoulutukseen lähes kaksikymmentä alle 30-vuotiasta miestä. Projektin työpaja on työttömille tai syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille matalan kynnyksen väylä takaisin työelämään, itseä kiinnostavalle alalle. Työpajalla voi myös suunnitella tulevaisuutta, jos opiskelupaikkaa ei heti peruskoulun jälkeen ole löytynyt. Pääasiassa projektin työpajalla Nastolassa tehdään puusepän töitä, mutta sieltä saa valmiuksia myös yleisemmin teollisen alan työpaikkoihin. Myös esimerkiksi kierrätykseen ja metallialaan keskittyviä harjoittelupaikkoja on tarjolla Tuoterenkaan Lahden-yksikössä. Työpajatoiminta pitää sisällään työskentelyä pajalla, liikuntaa sekä ammatillisia valmiuksia edistäviä toimintapäiviä. Projektin aikana toteutetaan osallistujalle mielekäs jatkosuunnitelma.

Myös naiset mukaan. Projek-

tin työpajatoiminta kohdistettiin alun perin nuoriin miehiin, koska heidän joukossaan oli

JA A N A TA

Motiv oivina

töinä pa

jalaiset

ovat teh n

MS

eet lase

rpolttok onetöit

ä.

eniten työttömiä. Nyt toimintaa laajennetaan, ja työpaja on auki myös naisille. – Tuntui, että olemme osaltamme jo käyneet läpi alkuperäiseen kohderyhmään kuuluneet nuoret miehet, joten halusimme laajentaa toiminnan kaikille avoimeksi, kertoo projektipäällikkö Jukka Karlsson. Kuinka monta naista on jo ilmoittautunut mukaan Matkatyöpajaprojektiin? – Muutama nuori nainen on jo ollut mukana. Naisia ehkäpä enemmän kiinnostavia toimintoja, kuten kirjansidontaa ja

myymälätoimintaa, on esimerkiksi meidän Lahden-yksikössä, mutta kyllä naisia otetaan mukaan myös vaikkapa metallitoimintoihin. Tärkeintä on, että harjoittelupaikka löytyy sellaiselta alalta, joka nuorta itseään kiinnostaa. Matka – Matalan kynnyksen työpajatoiminnasta alkuun -projekti kestää vuoden 2012 loppuun asti, ja sen aikana työpajalle otetaan nuoria joustavasti ympäri vuoden. Projektin taustalla ovat Euroopan sosiaalirahasto, Nastolan kunta ja Tuoterengas.

työpajatoiminta pitää sisällään myös ryhmävalmennuspäiviä. Kuvassa pajalaiset kesäisellä laavuretkellä.


13

N:o 9 • Marraskuu 2011

Haastattelu:

STA Travel tarjoaa nuorille suunnattuja matkoja. Pakettimatkailusta ei kuitenkaan ole kysymys.

Maailmalle, mars! ••Maailman suurin nuorten ja opiskelijoiden matkatoimisto STA Travel tekee paluun Suomen matkailumarkkinoille. Tällä kertaa suomalaisyrittäjän voimin.

Mirka Moilanen, teksti Jarkko Virtanen, kuva

A

nna Nordbergillä riittää uskoa STA Travelin menestymiseen Suomessa. Maailman suurin nuorille ja opiskelijoille suunnattu matkatoimisto saapui Suomeen muutama vuosi sitten, mutta poistui markkinoilta vähin äänin. Nordberg epäilee, että STA Travelin aikaisempi yritys kaatui kulttuurieroihin. Matkatoimisto tuli silloin kaikkiin Pohjoismaihin samanaikaisesti, ja markkinoiden eroavaisuudet tulivat brittiläisorganisaatiolle yllätyksenä. Nyt aika on oikea uudelle yritykselle. Oleellista tässä kerrassa on se, että se tehdään nyt suomalaisyrittäjän voimin. Lokakuun alussa avatut toimitilat Helsingin keskustassa ovat Nordbergin mukaan selvästi kiinnostaneet ohikulkijoita. – Ihmiset pysähtyvät ja katselevat esitteitä, joita olemme laittaneet ikkunalaudalle. Jotkut uskaltautuvat sisälle asti, mutta yleisempää on se, että käsi menee taskuun ja sieltä tulee esiin kännykkä. Luulen, että ihmiset googlaavat meidät ja sitten jatkavat matkaa, Nordberg nauraa.

Lisäarvoa matkalle. 30 vuotta toiminut STA Travel on nuorille tarkoitettu matkatoimisto. Se tarkoittaa sitä, että osa tuotteista, erityisesti lennoista on sellaisia, joihin liittyy ikäraja tai joiden ostaminen vaatii opiskelijastatuksen. Mutta tarvitaanko STA TraAnna Nordberg velin kaltaista matkatoimistoa maailmassa, jossa nuoret osaavat käyttää internetin matkahakuja ja etsiä omatoimisesti edullisia lentoja? – Aina tulee olemaan niitä, jotka järjestävät kaiken itse ja aina tulee olemaan niitä matkoja, joihin ei tarvitse matkatoimistoa. Mutta on väärin ajatella, etteivät nuoret arvostaisi palvelua. Kaikki riippuu Nordbergin mukaan ihmisestä. Siitä, kuinka suuri riskinottohalu nuorella on ja missä pisteessä alkaa tuntua siltä, että tuleva matkakohde onkin ehkä aika kaukana eikä luotettavaa tietoakaan ole niin kauhean paljoa saatavilla. Myös budjetti ohjaa ihmisiä matkatoimistoon. Nuorilla on usein hyvät mahdollisuudet irtautua pitkälle matkalle, ja kun ollaan tekemässä isoa ja kallista mat-

Asenne ja halu kokea jotain aitoa ja saada matkasta mahdollisimman paljon irti yhdistää asiakkaitamme.

kaa, halutaan useimmiten varmistua siitä, että rahoille myös saadaan vastinetta. – Aika on toinen rajoittava tekijä. Jos aikaa ei ole määrättömästi mutta haluaa saada matkastaan mahdollisimman paljon irti, antaa yhteistyö meidän kanssamme varmasti lisäarvoa matkalle, Nordberg vakuuttaa.

Yksilöllisiä ratkaisuja. Lontoosta johdettu STA

Travelin laaja kansainvälinen organisaatio pystyy tekemään edullisiaa sopimuksia lentoyhtiöiden kanssa. Näistä sopimuksista hyötyvät nyt myös STA Travelin Suomen-asiakkaat. STA Travelin lennot eivät tarkoita perinteistä meno-paluulippua samalla yhtiöllä, ei välttämättä edes samalla allianssilla, vaan yhtiön lennot ovat joustavia ja ne ovat aina vuoden voimassa. – Meidän lentoliput ovat ihan fantastisia. Ne ovat halpoja, niistä voi tehdä vaikka minkälaisia kombinaatioita. Voimme tehdä maailmanympärimatkoja, jollaisia ei saa mistään muualta, Nordberg luettelee. Matkan suunnittelu lähtee Anna Nordbergin mukaan aina keskustelusta asiakkaan kanssa. Tarjouspyynnöt tulevat usein sähköpostilla tai nettisivujen kautta, mutta silloinkin asiakkaalle aina soitetaan, jotta matkasta saadaan tehtyä juuri se unelmien reissu kyseiselle henkilölle. Yli 60 maassa toimiva STA Travel yrittää tarjota monenlaisia ratkaisuja. Kaikki ei sovi kaikille, vaan vaihtoehtoja on monia. – Dialogi meidän ja asiakkaan välillä on tärkeää, Nordberg kertoo. Lentolippujen ja majoituksen lisäksi STA Travelin kautta voi vuokrata auton sekä varata päiväretkiä, seikkailumatkoja ja erilaisia kiertomatkoja. Uusin hitti ovat vapaaehtoismatkat. Matkat ovat projekteja esimerkiksi luonnonsuojelun tai lasten parissa, ja niihin voi osallistua pariksi viikoksi tai reilusti pidemmäksi aikaa. Niitä voi myös tehdä osana pidempää reissua. – Sen sijaan, että viettäisi kolme kuukautta rannalla, voi jossain vaiheessa osallistua vaikkapa opetusprojektiin ja opettaa lapsille englantia jossain kyläkoulussa. – Asenne ja halu kokea jotain aitoa ja saada matkasta mahdollisimman paljon irti on se, mikä yhdistää asiakkaitamme. Nämä asiat ovat tärkeämpiä kuin ikä. Emme ole vain nuorten matkatoimisto. Millaiselle seikkailulle yrittäjä itse olisi valmis lähtemään? – Thaikokkauskurssi on yksi, jonka haluan ehdottomasti mennä tekemään ja jostain syystä minua kiehtoo myös thain kielen alkeiskurssi. En kyllä tiedä, missä niitä alkeita käyttäisin, mutta se kiinnostaisi kauheasti!

Henkilö: Anna Nordberg avasi kansainvälisen STA Travelin Suomentoimipisteen lokakuussa. Koulutukseltaan hän on kauppatieteen kandidaatti.


14

N:o 9 • Marraskuu 2011

Työelämä RODEO

Lotta Tammelin, teksti

V

Yhdistyksen ilmoittaminen yhdistysrekisteriin helpottuu

uonna 2010 käytiin satoja verottajan ja yrittäjän välisiä oikeudenkäyntejä. On melko tavallista, että yrittäjä joutuu verottajan hampaisiin annettuaan verottajalle vahingossa virheellisiä tietoja. Joskus myös verotarkastaja ymmärtää verotarkastuksessa jotakin väärin. Kyse voi olla Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n asianajajan Väinö Teperin mukaan vaikka yksikertaisesta sanavirheestä. – Yhdessä tapauksessa yritys valmisti hiihtohissejä ja niissä olevia vetoankkureita. Yritys meni konkurssiin ja toimitusjohtaja laitettiin pesänselvityksessä syytteeseen ankkurivarkaudesta. Tarkastaja oli luullut, että tositteissa puhuttiin veneiden ankkureista, jollaisia ei yrityksen varastoista tietenkään löytynyt, Teperi kertoo.

Yhdistyksen ilmoittaminen yhdistysrekisteriin helpottui lokakuun alusta lähtien. Kun yhdistys tekee perustamisilmoituksen, muutosilmoituksen tai purkautumisilmoituksen, tarvitsee sen toimittaa vain yhdet ilmoituskappaleet aikaisemman kolmen sijasta. Ilmoitukset yhdistysrekisteriin voi tehdä täysin sähköisesti netissä osoitteessa www.prh. fi. Nettiosoitteesta löytyy myös rekisteröintiin liittyvää tietoa ja ohjeistusta sekä ehdotuksia erilaisten yhdistysten säännöiksi ja malli yhdistyksen perustamiskirjasta. Myös maistraatti vastaanottaa ilmoituksia entiseen tapaan. Yhdistysrekisteri toimii osana Patentti- ja rekisterihallitusta. Yhdistysrekisterissä on reilut 130 000 yhdistystä.

Itse vastuussa. Väärinkäsityk-

Aikaa kuluu. Jos verosotkuja

lähdetään selvittelemään oikeuteen asti, on tiedossa pitkä ja kivinen tie. Vaikeissa talousrikosjutuissa saattaa Teperin mukaan hurahtaa kymmenenkin vuotta. – Ja koko tämän ajan yrittäjä roikkuu löyhässä hirressä. Se on tässä oikeuden käymisessä kamalinta. Valtio on kuin väkivaltakoneisto, kun se tällaiseen prosessiin lähtee. Yrittäjien kohdalla tämän koneiston syyteja tuomitsemiskynnys on vielä paljon tavallisia kadunkulkijoita alhaisempi, Teperi harmittelee.

Wiwell Safety -hälytysjärjestelmä vei voiton liikeideakilpailussa

Syyllinen

Verkossa käytävä startupyritysten liikeideakilpailu SomePitching.com ratkesi W-Securen Wiwell Safety- hälytysjärjestelmän voittoon. Toista kertaa järjestetty, täysin sosiaalisen median välityksellä internetissä käydyn SomePitching-liikeideakilpailun voittajaksi selviytyi W-Secure Oy:n kehittämä Wiwell Safety -hälytysjärjestelmä, joka valvoo arvokkaita tavaroita ulkotiloissa. Kilpailussa toiselle sijalle sijoittui Pätkät.fi-palvelu, ja kolmannelle Tribevine Oy. Yleisön suosikki oli puolestaan Sports Teamtool. SomePitching-kilpailun taustalla on neljä kokenutta yrittäjää ja liiketoiminnan käynnistämisen, tuotekehityksen, myynnin ja markkinoinnin, sekä sosiaalisen median ammattilaista, jotka haluavat auttaa toimintansa alkuvaiheessa olevia yrityksiä ja rahoittajia kohtaamaan toisensa paremmin ja näin nopeuttaa ideoiden jalostumista tuottavaksi liiketoiminnaksi.

kunnes toisin todistetaan

••Verottajan kanssa käydystä oikeustaistosta on leikki kaukana.

Syytetyn penkille voi joutua myös verotarkastuskertomukseen jääneen väärinkäsityksen vuoksi. Verottaja pelaa puhtailla papereilla ja myöntää myös joskus olevansa väärässä. Väinö Teperi

Teperin mukaan myös verottajan kynnys tarttua veroerheisiin on aiempaa suurempi.

Tunnistatko tästä itsesi

– Verottajan ammattitaito on kuitenkin lisääntynyt vuosien saatossa, ja he eivät enää puutu epäolennaisiin asioihin. Oikeusprosessi verottajaa vastaan on siis äärimmäisen raskas, mutta siitä on kuitenkin mahdollisuus selviytyä – jopa voittajana. – Se vaatii kuitenkin paljon selvitystyötä. Jos sekä yrittäjä että verottaja ovat sotkeneet asioita, on yrittäjän oman edun mukaista selvittää ne, ettei veropetossyytettä nosteta, Teperi muistuttaa.

Verottajan lisäksi yrityksen saattaa haastaa käräjille myös toinen yritys tai yhteistyökumppani. Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n asianajajan Väinö Teperin mukaan yritykset kuitenkin sopivat useimmiten kinansa keskenään. – Mutu-tietoni on se, että jos kahdella yrityksellä on 10 000 kinaa, niin yksi niistä päätyy oikeuteen – jos sekään, Teperi arvelee. Väinö Teperin mukaan yritystoiminnasta ei tulisi mitään, jos kaikki yritysten väliset kinat setvitettäisiin oikeussaleissa. – Esimerkiksi rakennusteollisuudessa tulee

niin paljon virheitä, että ne sovitaan aina yritysten sisällä. On materiaali-, aikataulu- ja toimitusvirheitä. Jotta toiminta ei halvaantuisi kokonaan, virheet hoidetaan sopimalla esimerkiksi hinnanalennuksista ym. – Yritysten väliset sopimismekanismit pitävät ne poissa oikeudesta. Yrittäjät tekevät mieluummin sovintoja kuin lähtevät kalliisiin oikeusprosesseihin. Oikeidenkäynnit maksavat tänä päivänä hirmuisesti. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen tapaus, kun puhutaan jo tonneista, Teperi muistuttaa.

Uutuuskirja pohtii esimiestyön vaikeutta ja viisautta

Väinö Teperi

Lady Trainer pidentää työuraasi TYÖJUHTA

Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja

Kinat eivät johda käräjille

••Lady Trainer -palvelu pyörähti käyntiin Lady Line -kuntokeskuksissa. Mirka Moilanen, teksti

Lady Line Internationalin kehityspäällikkö Sarita Nobile, mikä on Lady Trainer? Lady Trainer -palvelu on suunniteltu yhdessä työterveystahon kanssa. Yhteistyö Lady Trainerin kanssa rakentaa sillan fysioterapeutin tai lääkärin työn ja työuria pidentävän, terveen elämäntavan löytämisen välille. Tähän saakka sairaudenhoito ja ennaltaehkäisevä hoito liikunnan muodossa ovat olleet vahvasti erillisiä toimijoita.

Oho! Lady Trainer onkin siis henkilö. Mitä hän tekee? Lady Trainer on henkilökohtainen valmentaja, joka on erikoistunut kohtaamaan ne asiakkaat, joiden tulisi aloittaa terveellisempi elämäntapa oman terveydentilansa takia. Asiakkaalta saattaa puuttua motivaatio liikkumiseen tai hänen terveydentilansa saattaa asettaa omat haasteensa liikunnan aloittamiselle. Koska tuote on suunniteltu nimenomaan naisille, kuuluu

Lady Trainerin osaamiseen myös naisen elinkaaren eri vaiheet: raskaudet, ruuhkavuodet ja vaihdevuodet sekä tietenkin niiden asettamat fysiologiset ja henkiset haasteet.

Ensimmäiset Lady Trainerit aloittivat työskentelyn marraskuun alussa Lady Line -keskuksissa ympäri Suomea: ensimmäiseksi Mikkelissä, Varkaudessa, Kuopiossa, Turussa, Kouvolassa,

Kotkassa, Porvoossa, Järvenpäässä ja Lahdessa. Pääkaupunkiseudulla Lady Trainerin voi tavata Tapiolassa, Lauttasaaressa, Kivenlahdessa ja Pikku-Huopalahdessa.

Mitä Lady Trainerin kanssa puuhataan? Asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet ja tavoitteet kartoitetaan syvällisesti, jotta osataan löytää jokaiselle asiakkaalle häntä motivoiva ja kannustava liikunta- ja hyvinvointipaketti. Kartoitukseen käytetään sekä Life Coach -mentaalivalmennusta että teknisiä työkaluja kunnonkartoitukseen. Liikunnan tulee olla helppoa ja asiakkaalle mieluisaa, joskus se voi olla vaikka kävelylenkki sienimetsässä yhdessä ohjaajan kanssa. Asiakas valmennetaan ottamaan itse vastuu omasta terveydestään. Näin saavutetaan pitkäkestoinen ja pysyvä elämäntapamuutos.

Mistä löydän oman Lady Trainerini? Asiakas voi tulla palvelun piiriin joko lääkärin liikuntalähetteellä tai esimerkiksi yhdessä työfysioterapeutin kanssa.

Lady Trainerin avulla olo kevenee ja työura pitenee.

Pekka Järvisen uutuusteos, Esimiestyön vaikeus ja viisaus, haastaa lukijan pohtimaan käsitystään ihmisestä ja hänen käyttäytymistään ohjaavista tekijöistä työssä ja työyhteisössä. Kirja lisää ymmärrystä ihmisten ja ryhmien käyttäytymisestä: monien järjettömyyksien takaa löytyy yleensä jokin järki ja mielekkyys. Esimiehelle ihmiskäsityksen selkiyttäminen on erityisen tärkeää, sillä ymmärtämätön johtaminen aiheuttaa työyhteisössä tyytymättömyyttä, tehottomuutta, turhautumista ja konflikteja. Jos esimiehellä ja organisaation johdolla on vinoutunut tai yksipuolinen käsitys ihmisen käyttäytymisestä, saatetaan ihmisten johtamisessa tehdä merkittäviä virheitä ja vaarantaa näin organisaation menestys. Teoksen luettuaan esimiehen ei tarvitse niin usein turhautua tai pettyä ihmisten ja ryhmien käyttäytymiseen, vaan hän voi kasvaneen ihmismielen ymmärryksen avulla taidokkaasti ohittaa monet tyypilliset johtamisen karikot.

Etera-todistus torjuu harmaata taloutta

MAINOSTOIMISTO POINTER

siä siis tulee, ja ne olisi vikkelästi oikaistava verottajalle, jotta oikeudelta vältyttäisiin. Käräjillä verottaja on haastava vastus. – Yrittäjän on toki mahdollista todistaa syyttömyytensä. Verottaja pelaa puhtailla papereilla ja myöntää myös joskus olevansa väärässä. Todistustaakan kääntäminen on verottajan kanssa kuitenkin yhä vaikeaa. Verotarkastajaa uskotaan oikeudessa lähes aina, Teperi kertoo. Suurin osa verorikkeistä tai kirjanpitovirheistä ei kuitenkaan koskaan päädy oikeuteen asti, vaan ne selvitetään hallintomenettelynä, eikä niistä nosteta syytettä. Seuraamuksena näistä erheistä on yleensä korotetut jälkiverot. Huolella ja oikein tehty kirjanpito onkin helppo keino vältellä vaikeuksia. On kuitenkin syytä muistaa, että viimekädessä yrittäjä on itse vastuussa kirjanpidostaan. – Vaikka yrittäjä olisi aivan pösilö talousasioissa ja kirjanpitäjä olisi huolehtinut jopa yrityksen maksuliikenteestä, on vastuu aina yrittäjällä itsellään, Teperi painottaa.

Etera on kehittänyt sähköisen, kuukausittaiset työntekijätiedot sisältävän eläkevakuutustodistuksen. – Se auttaa urakkakilpailussa löytämään reilua peliä pelaavat yritykset, kertoo Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen. Vakuuttamisen laiminlyönnit käyvät entistä vaikeammiksi, kun todistus sisältää työntekijätiedot. Etera-todistuksen voi tulostaa Eteran verkkosivuilta.


15

N:o 9 • Marraskuu 2011

Työelämä

Samalle viivalle

Valmiit konseptit takaavat tuloksia asiantuntijan käyttäminen on helpompaa, jos yritys •tietää, •Ulkopuolisen mistä kenkä puristaa.

••Työsopimuslain muutoksilla pyritään parantamaan vuokratyöntekijöiden asemaa vuokraajayrityksissä.

Mirka Moilanen, teksti

H

allitus on ehdottanut vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia lakimuutoksia, joiden on tarkoitus parantaa vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. Lakimuutokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. – Työsopimuslain muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät, työ- ja elinkei-noministeriön vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen kertoo. Muutokset koskevat aloja, joilla ei ole voimassa työnvälitysfirmaa tai käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Päivi Kantasen mukaan vuokratyöntekijöitä käyttävällä yrityksellä on jatkossa velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen. – Tämä edistää vuokratyöntekijöiden tiedonsaantia ja parantaa vuokratyöntekijän työllistymismahdollisuuksia käyttäjäyrityksessä, Kantanen toteaa. Yrityksen on myös tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen. Näitä ovat esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjärjestelyt.

K-supermarket Itäkeskuksen kauppias Joonas Heinonen käyttää vuokratyövoimaa paikkaamaan varsinaista työvoimaa.

Vuokratyövoimasta apua ruuhkiin Helsingissä, K-supermarket Itäkeskuksessa käytetään kauppias Joonas Heinosen mukaan vuokratyövoimaa noin parikymmenen tunnin verran viikossa. Eniten vuokratyövoimaa käytetään ruuhka-aikoina: jouluna ja alkusyksystä, kun vakituiset kassatyöntekijät, joista suurin osa on opiskelijoita, ovat kiireisiä opiskelujen kanssa. – Vuokratyötä käytetään meillä

1. ELY-keskuksesta saatavia

Pekka Malmberg, teksti

PIIA HEINONEN

paikkaamistarkoituksessa, eli lähinnä sairaslomatuurauksina. K-supermarket Itäkeskuksessa vuokratyövoiman käyttäminen ei ainakaan toistaiseksi ole synnyttänyt vakituisia työsuhteita. – Pääosin vuokratyöntekijät ovat yksittäisiä vuoroja tekeviä keikkatyöntekijöitä, mutta toki heitä pyritään mahdollisimman hyvin kohtelemaan, kauppias Heinonen vakuuttaa.

Kehittämismenetelmiä ja työkaluja yrityksille

K

otimarkkinoihin keskittynyt yritys voi hyvin lähteä kansainvälistymään, jos kotipesä on kunnossa. Yrityksellä pitää olla asenteen lisäksi myös tietoa siitä, miten kansainvälisille markkinoille on mahdollista mennä. Apuakin on yrityksille tarjolla. Esimerkiksi ELY- keskuksesta löytyy valmis kehittämiskonsepti eli tuotteistettu asiantuntijapalvelu Globaali. – On todella tärkeää, että yritys todella tietää oman tilanteensa, korostaa monen vuosikymmenen kokemuksella Uudenmaan ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Taavetti Mutanen.

Mitä yritys tarvitsee? Yritys voi parantaa sisäistä tehokkuutta muun muassa Tuotto+ -kehittämisohjelmalla. Balanssi-ohjelma on puolestaan räätälöity rahoitustilanteen selvittämistä varten. Jos yrityksessä ei olla selvillä omasta tilanteesta eikä tiedetä, mitä pitäisi tehdä, niin silloin on yrityksen koko toiminta käytävä läpi. Tähän aika normaaliin ongelmaan soveltuvat hyvin Kunto-analyysi tai pk-yrityksen liiketoimintaohjelma. Omaa hallitusta ja tilintarkastajaa pitää hyödyntää. Asiantuntijoita voi hakea ja vertailla myös Asiantuntijahaku.fi-palvelusta, joka on kaikille maksuton, valtakunnallinen ja luotettava palvelu. Katso: www. asiantuntijahaku.fi

Taavetti Mutanen, kehittämispäällikkö, Uudenmaan ELYkeskus

Johto

vastuussa

Erkki Niskanen, liikkeenjohdon konsultti, Frannet Oy

tuloksista.

Useiden yritysten talous on yskinyt nyt vuodesta 2008 lähtien enemmän tai vähemmän. Tästä on seurannut monessa firmassa kehittämistyön vähentäminen tai lopettaminen kokonaan. Liikkeenjohdon konsultti Erkki Niskanen Frannet Oy:stä lisää vielä vaaran merkkeihin saamisten kasvun. Vastuun talouden ja toiminnan seurannasta ja seurauksista kantavat toimitusjohtaja ja hallitus. Sama vastuu koskee kehittämistyön johtamista.

Sähköiset työkalut yrityksille.

Suomalaisille yrityksille on saatavilla sähköisesti käytettäviä työkaluja. Tekesin työelämän kehittämisohjelma Tykes on eri tutkimuslaitosten kanssa kehittänyt verkostojen kehittämismenetelmän Verka. Yrityksen verkoston tilanteen ja oman aseman voi yrityksen oma väki analysoida myös itse sähköisen

Katri Valkokari, verkostotiimin vetäjä, VTT

subventoituja tuotteistettuja asiantuntijapalveluja

Balanssi – Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma Globaali – Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Kunto – Liiketoiminnan kehittämisohjelma PK-LTS – Pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma Tuotto+ – Tuotannollisen yrityksen kehittämisohjelma • www.ely-keskus.fi ja sieltä kohdasta elinkeinot, osaaminen etc./ yritystoiminta

2. PKT-säätiön palvelut yrityksen talouden vahvistamiseksi

työkalun avulla. Itse verkoston kehittäminen on investointi, johon pitää panostaa VTT:n verkostotiimin vetäjän Katri Valkokarin mukaan. Verkosto voi nousta strategiseksi kilpailutekijäksi pitkäjänteisellä työllä, jossa tarvitaan myös yrityksen ulkopuolista asiantuntijaa. VTT on Verkan lisäksi tuottanut myös KehitysPlus-arviointimenetelmän pk-yrityksen toiminnan konkreettiseksi työvälineeksi. Menetelmä sitoo henkilöstön mukaan kehittämistoimintaan. Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt yrityksen toimintaan ja tuotteiden kehitysprosessiin kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen analysointimenetelmän, simulaatiopeli Pro Desimin. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on valmistanut yrityksille suorituskyvyn analysointiin kehittämismenetelmä SUMOn. Kaikki nämä työkalut ovat löytyvät PKTsäätiön asiantuntijapalvelusivuilta. Katso: www.pkt.fi

Talousapu-neuvontapalvelu – vaikeuksissa olevan yrityksen maksuton ja luottamuksellinen puhelinneuvonta ja nettipalvelu • Soita: 029 007 4990 ark. 10–16. • www.talousapu.fi TalousapuPLUS – tuotannollisen yrityksen maksuton testimenetelmä ja talouden kehittämisohjelma • Soita: 040 593 3157 • jari.leskinen@pkt-fi

3. Sähköisiä työkaluja yrityksen toiminnan kehittämiseen

Verka – verkostojen toimivuuden analyysi- ja kehittämismenetelmä • http://www.vtt.fi/pikaverka/ KehitysPlus – yrityksen toiminnan jatkuvan kehittämisen työkalu pkyritykselle • http://ttuki.vtt.fi/kehitysplus/ ProDesim – simulaatiopeli yrityksen analysointiin • www.prodesim.fi SUMO-palvelu, internetissä tehtävä yrityksen suorituskyvyn analysointi ja kehittämismenetelmä • www.sumo.lut.fi/

Tahdotko tarinasi telkkariin? • Kokkola 28.11. • Vaasa 30.11. • Lahti 7.12. • Kajaani 12.12. • Oulu 14.12.

FRANKMEDIA

Suomen Yrittäjien, MTV3:n ja Franck Median yhteisessä hankkeessa tuodaan yrittäjien tarinat esille. Tarinat talteen -kiertue kerää yli 100 yrittäjän tarinat syksyn 2011 aikana eri puolilta maata ja parhaat niistä pääsevät mukaan uuteen Suomessa on yritystä -tv-sarjaan, joka esitetään Maikkarilla syyskaudella 2012. Kiertue starttasi Helsingistä jo lokakuussa, mutta jäljellä on vielä monta paikkakuntaa. Tule kertomaan oma yrittäjätarinasi!

Monenlaisia tarinoita. Huomenta Suomen Lauri Karhuvaara pukeutuneena eri alojen yrittäjiksi.

Asiantuntija | Lakipalsta

Testamentilla osakkeita

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Olen saanut testamentilla osakeyhtiön osakkeita. Osakeyhtiö harjoittaa elinkeinotoimintaa ja tarkoitukseni on nyt osallistua myös yhtiön toimintaan. Miten minun pitäisi toimia?

Erityisjälkisäädöksellä eli legaatilla tarkoitetaan muun muassa sellaista testamenttimääräystä, jolla saajalle annetaan tietty esine omistusoikeuksin. Legaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas, jollei testamentin tulkinnasta joissakin poikkeustapauksissa muuta johdu. Legaatti

täytetään jakamattomasta pesästä. Kuitenkin esimerkiksi lakiosien suuruus on määrättävä, jotta varmistetaan legaatin täytettävyys. Testamentin tekijän kuoltua testamentti on annettava tiedoksi vainajan oikeudenomistajille. Tiedoksianto on tehtävä todisteellisesti. Perilliset voivat testamentin tiedoksiannon yhteydessä hyväksyä testamentin ja sitoutua olemaan sitä moittimatta. Mikäli kaikki perilliset toimivat näin, on testamentti heti tiedoksiantojen jälkeen lainvoimainen. Mikäli testamentin tekijällä on rintaperillisiä (lapsia), voi testamentti loukata rintaperillisten lakiosaoikeutta. Rintaperillisen lakiosa on puolet perintöosasta. Rintaperillisen on esitettävä lakiosavaatimuksensa testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentista tiedon saatuaan. Perillisellä on oikeus moittia testamenttia nostamalla moitekanne kuuden kuukauden kuluessa testamentista tiedon saatuaan. Mikäli testamentin moitekannetta ei ole nostettu tässä määräajassa tai moitekanne on hylätty lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä, on testamentti myös lainvoimainen. Kun kuolinpesä on selvitetty, on

jokaisella osakkaalla oikeus vaatia pesän jakoa. Perinnönjakosopimus voidaan tehdä myös osasta kuolinpesän omaisuutta. Mikäli testamentin tekijä oli kuollessaan avioliitossa, on ennen perinnönjakoa suoritettava ositus. Ositus ja perinnönjako voidaan tehdä kirjallisella sopimuksella, jonka sopijapuolet allekirjoittavat kahden esteettömän todistajan todistaessa. Osituksen ja jaon toimittaminen on mahdollista myös virallistoimituksena. Osakkeen omistukseensa saaneella henkilöllä ei sinällään ole rekisteröitymispakkoa. Osakeomistukseen liittyvien oikeuksien käyttäminen kuitenkin edellyttää, että saajan omistus on merkitty osakeyhtiön osakeluetteloon tai saaja on ilmoittanut saantonsa yhtiölle ja esittänyt luotettavan saantoselvityksen. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti olevat lunastusja suostumuslausekkeet on myös huomioitava, samoin osakeyhtiön vähemmistöosakkeiden lunastamismahdollisuus. Mikäli jollakin on yli 90 prosenttia osakeyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä, on tällä oikeus ja vaadittaessa myös velvollisuus vähemmistöosakkeiden lunastamiseen.

Tarvitsetko nyt suhdannerahoitusta? Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksen investointien, kasvun ja yritysjärjestelyjen rahoitukseen sekä käyttöpääomaksi.

Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!


16

N:o 9 • Marraskuu 2011

Kaupungilla

Kauppakeskus ei olekaan mörkö ••Pienet kivijalkakaupat panostavat parempaan palveluun. Asiakkaat osaavat arvostaa teemailtoja. Kari Kauppinen, teksti Jere Lauha, kuvat

O

n hyvä, että kauppakeskukset tulevat tähän lähelle kaupungin keskustaan eivätkä jonnekin pellolle viiden kilometrin päähän, sanoo mikkeliläinen kirjakauppayrittäjä Markus Tikkanen. Mikkelissä avattiin marraskuun puolivälissä iso kauppakeskus Stella, ja tasan kaksi vuotta sitten avasi ovensa kauppakeskus Akseli. Niissä on yhteensä noin 70 liikettä. Tikkasen Info Kirjakauppa on molemmista 1 – 2 minuutin kävelymatkan päässä, katutasossa. – Pieni notkahdus näkyy liiketoiminnassa aina tällaisten avatessa, mutta pitkässä juoksussa kauppakeskus lisää asiakasvirtaa. Uskon, että myös meillä. Kirjakauppa pyrkii erottumaan henkilökohtaisella palvelulla, persoonilla ja omilla tuotteilla kaupungin kahdesta muusta kirjakaupasta, joista toinen on ketjumyymälä ja toimii kauppakeskuksessa. – Kun on pieni määrä vakituisia myyjiä, he tuntevat asiakkaat ja muistavat, millaista kuittinauhaa yritysasiakas tarvitsee ja millaisia kirjoja joku on ostanut, Tikkanen sanoo.

Pitkässä juoksussa kauppakeskus lisää asiakasvirtaa. Uskon, että myös meillä. Markus Tikkanen

– Pyrimme siihen, että asiakkaalle tulee mukava tunne. Itsekin tykkään käydä paikoissa, joissa tavat tunnetaan, hän jatkaa.

Hinnalla ei voi kilpailla. Mar-

kus Tikkasen kanssa samoilla linjoilla on naistenvaatekauppayrittäjä Anne Väre, kivijalkayrittäjä hänkin. Väre uskoo myös muista erottuvaan linjaan. – Hinnalla en voi kilpailla vaan ainutlaatuisella sortimentilla ja palvelulla, omalla tyylillä, Väre sanoo. Väre ei usko siihen, että kaikki haluavat asioida kauppakeskuksissa. – Saan kiitosta jopa siitä, että kun tähän liikkeeseen astuu sisään, ei musiikki soi eikä ole läpikulkuliikennettä. Että tänne voi tulla rauhoittumaan. Ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulta tulevat mökkiläiset etsivät omanlaisiaan liikkeitä kauppakeskusten ulkopuolelta.

Pois mustasukkaisuus. Pär-

jääminen ja menestys syntyvät pienistä asioista ja pienyrittäjien yhteistyöstä. – On tärkeää olla mukana erilaisissa yrittäjien tapahtumissa. Sitä kautta sana omista palveluista kiertää, Tikkanen kertoo. Pienellä paikkakunnalla viidakkorumpu on tärkeä media. – Pitää jaksaa olla aktiivinen, tehdä itsestään mielenkiintoinen. Anne Väre puolestaan järjestää muotinäytöksiä muiden liikkeiden kanssa, joista kaikki eivät ole vaateliikkeitä. – Siitä syntyy se kokonaisuus. Yksin en sellaista pystyisi järjestämään. Väre tarjoaa myös näyteikkunassaan tilaa muille yrittäjille, jos saa omia tuotteitaan muiden ikkunoihin. Markus Tikkasen liikkeessä on myynnissä valokuvateoksia paikkakunnan historiasta ja itse valokuvattuja Mikkeli-aiheisia postikortteja. Niitä ei saa muualta. Se ei ole iso bisnes, mutta tuo asiakkaita, jotka tulevat ehkä toistekin. Tikkanen järjestää myymälässään myös muun muassa erilaisia kirjailijavierailuja, teemailtoja yhteistyökumppaneille ja piirustuskilpailuja.

Kirjakauppias Markus Tikkanen on ollut yrittäjänä parikymmentä vuotta, samassa paikassa koko ajan. Yksityis- ja yritysasiakkaiden tunteminen ja tarpeiden tietäminen on kilpailutekijä.

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki sanoo Mikkelin keskustan olevan kauppapaikkana hyvä, sillä keskusta on tiivis, enintään kolme korttelia torilta.

Kivijalkakaupoilla on arvonsa Mikkeli antaa tukensa kivijalkakauppiaille. Erilaisissa hankkeissa pyritään kehittämään yrityksissä asioimista elämyksellisempään suuntaan, muuttamaan kiinteistöjen ulkoasua nykyaikaisemmaksi ja houkuttelevammaksi sekä parantamaan erityisesti jalankulkumahdollisuuksia ydinkeskustaa laajemmallakin alueella. Mikkeliin valmistui moderni kävelykatu ja torin alle paikoitustalo alkuvuodesta. Kivijalkakauppahankkeet organisoi Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry, joka on kaupungin keskustan yritysten, kiinteistöjen ja Mikkelin kaupungin muodostama organisaatio. Sillä on parisataa jäsentä. Rahoituksesta Mikke ry neuvottelee paikallisen rahoituksen lisäksi muun muassa Tekesin ja EU:n alueellisten kehitysrahoittajien kanssa.

Naistenvaatekauppayrittäjä Anne Väre sanoo, että pienyrittäjän on mietittävä tarkkaan oma valikoimansa: massatuotteilla ei pysty kilpailemaan.

Kaupunki ohjaa asiakkaita. Mikkelin kaupungilla on marraskuun puolivälissä kaupungin keskustassa avatussa kauppakeskuksessa oma neuvontapiste kaupunkilaisille ja matkailijoille. – Siellä neuvomme asiakkaita kauppakeskusten ulkopuolisiinkin erikoistavarakauppoihin. Tarkoitus on tuottaa jaettavaksi karttoja, joihin on merkitty kivijalkakaupat, sanoo Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki. Neuvontapisteeseen yrittäjillä on myös mahdollisuus tulla esittelemään toimintaansa.


17

N:o 9 • Marraskuu 2011

Kaupungilla

Naama ajamatta

Lotta Tammelin, teksti

N LE

asti, mutta en aio luovuttaa, nuori toimitusjohtaja nauraa. Vaikket enää ehtisikään kasvattaa viiksiä, lahjoitusten tekeminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Movemberin aikana kerätyt varat käytetään syöpätutkimukseen ja -neuvontaan. Myös naisilla on ollut mahdollisuus tukea kampanjaa. Perjantaina 18.11. vietettiin osana Movemberia Harrasta seksiä viiksekkään miehen kanssa -päivää. Mikä hieno tapa osallistua hyväntekeväisyyteen!

Komeat kalapuikot! Markus Blom kasvatti viikset hyvän asian puolesta.

PORUKALLA TALLINNAAN! Lähde nauttimaan joulunalustunnelmasta Tallinnassa. Kerää työporukka, kaverit tai sukulaiset yhteen ja piipahda kaupunkiin päiväristeilylle tai pidemmäksi aikaa hotellimatkalle. Tallink Shuttle -aluksilla matka taittuu kahdessa tunnissa - kelissä kuin kelissä!

Tu r

ku

-k

as

si

Pu

na

in

en

No

rs

u

Kl

o

De

sig

n

W oo do o

De

sig

V IL

uu

ra

bo

dy

To nfi s

kD

es

ig

n

yhdessä.

Turkulaiset yrittäjät saapuivat nyt ensimmäistä kertaa Helsinkiin, mutta vastaavanlaisia tempauksia on järjestetty jo aikaisemmin. – Olimme Berliinissä kesällä 2010 ja saman vuoden syksyllä Budabest Design Weekillä. Lisäksi järjestimme kesällä Turku Design Festivalin, joka oli iso tilaisuus kymmenine eri tapahtumineen, Helinä Lehtonen kertoo. Turussa on jo ennen kulttuuripääkaupunkivuottakin oltu aktiivisia muotoiluprojekteissa. – Paikalliset yrittäjät ovat itse järjestäneet erilaisia joulumyyjäisiä ja muita tilaisuuksia. Lehtosen mukaan turkulaiset yrittäjät ovat todenneet, että yhdistämällä jokaisen omat pienet resurssit, saadaan aikaiseksi isoja ja näyttäviä kokonaisuuksia. – Turkulaiset designyrittäjät ovat muutenkin poikkeuksellisen tiiviissä yhteistyössä. Kaikki tuntevat toisensa ja auttavat toisiaan.

Ck

Tiiviisti

n

T

urussa designyrittäjät pitävät tiukasti yhtä. Yhteistyöstä kumpusi myös Helsingissä järjestetyt myyjäiset Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoon kuuluva TurkuDesign ILMIÖ -hanke toi marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla 12 turkulaista muotoiluyrittäjää Helsingissä järjestettyihin Turku Design -myyjäisiin. – Nyt kun Turun kulttuuripääkaupunkivuosi vuosi alkaa lopuillaan ja vastaavasti Helsingin Design Capital -vuosi aluillaan, niin oli aika luonnollinen jatkumo suunnata katseet kohti pääkaupunkia. Halusimme tulla vielä juhlavuoden lopuksi moikkaamaan tulevaa muotoilupääkaupunkia, Turku Design ILMIÖ -hankkeen tuottaja Helinä Lehtonen kertoo. Kauppakeskus Forumissa järjestetyssä myyntinäyttelyssä oli kolmen päivän ajan esillä muotoiluyrittäjien tuotteita muun muassa päähineitä, ekologista muotia, sisustustuotteita, värikkäitä magneettiliitutauluja ja retrolastenvaatteita. Kaikki myynnissä olleet tuotteet olivat suunniteltu ja valmistettu Suomessa. – Valitsimme kauppakeskus Forumin, jotta pääsisimme sellaistenkin ihmisten arkireitin varrelle, jotka eivät välttämättä seuraa designrintamaa tarkasti. Näin uudetkin ihmiset pääsivät tutustumaan muotoiluun.

INE

O

letko ihmetellyt miksi työntekijäsi ovat jättäneet viime aikoina viikset ajamatta? Kyse on tietenkin jokavuotisesta Movember-tempauksesta, jossa miehet ympäri maailmaa kasvattavat viikset tarkoituksenaan kerätä varoja ja lisätä tietoisuutta miesten terveysongelmista, erityisesti eturauhassyövästä. Wiurila Golf Oy:n toimitusjohtaja Markus Blomin mielestä Movember on hauska tapa muistaa vakavaa asiaa. Kuinka muhkeat ovat toimitusjohtajan viikset? – No sen verran mitä ne nyt

ovat kasvaneet, eli muutaman hapsun, mies hekottaa. – Miesten terveysasiat ovat erittäin tärkeitä ja tämä on hauska tapa nostaa ne esiin. Ensimmäiset Movemberviikset kasvatettiin Australiassa vuonna 2003. Siitä lähtien Movemberin viesti miesten terveyden puolesta on levinnyt ja miehet ympäri maailmaa ovat omistaneet marraskuun viiksien kasvattamiselle. Pysyvätkö Blomin viikset naamassa kuun loppuun asti? – Aiempina vuosina olen aina jossain vaiheessa joutunut ajamaan viikset pois. Nyttenkin on hyvin suuri haaste, että pystynkö olemaan viiksien kanssa loppuun

KK

Mirka Moilanen, teksti

TA

Turkulaista designia myytiin Helsingissä

MARKUS BLOM

Turku Design ILMIÖ -hanke on nostanut esiin turkulaista muotoilukenttää niin koti- kuin ulkomaillakin ja ylläpitää internetsivustoa sekä uutisblogia osoitteessa turkudesignnow.fi. Muotoilu-uutisia yhteenkeräävä blogi jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Hotellimatkatarjous ryhmille:

52 e 65 e

/hlö

Tallink Express ** tai Pirita TOP Spa ***

/hlö

Tallink City Hotel ****

Voimassa valituilla arkilähdöillä 28.12. asti

Varaukset matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä ma-pe klo 8-17 puh. 010 804 123 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille. Paikkoja rajoitetusti. Hintaan sisältyy polttoainemaksu 2 €/hlö.

Päivä Tallinnassa -risteilytarjous ryhmille:

20 e 29 e

/hlö, ma–pe

/hlö, la

Voimassa 22.12. asti


18

N:o 9 • Marraskuu 2011

Taloushallinto

Uusi vuosi ja uudet kujeet verorintamalla. Yhteisövero laskee – isot o Kampaajille luvassa vaikeat ajat. Mikä muutos kolahtaa kipeimmin s FU

TU

RE

Yritysveron alennus laiha lohtu

IM

••Pääomaverotus ja osinkotuloverotus kiristyvät.

Käsityöalan yrittäjät saavat niskaansa korotetun alv:n.

Lotta Tammelin, teksti

E

nsi vuosi tuo tullessaan veromuutoksia, jotka tuntuvat useimpien yritysten arjessa – toiset enemmän ja toiset vähemmän. Ernst & Youngin veroasiantuntijan Satu Grekinin mukaan kaikkia osakeyhtiömuotoisia yrityksiä koskettava veromuutos on yhteisöveron lasku nykyisestä 26 prosentista 25 prosenttiin. – Vielä on tosin osittain avoinna se, että jos työmarkkinoiden raamisopimus toteutuu, niin toteuttaako hallitus lupauksensa ja laskee yhteisöveron 24,5 prosenttiin, Grekin kertoo. Yhteisöveron lopullinen prosenttiluku selviää marraskuun lopussa, mutta nyt tiedetään jo sen positiiviset vaikutukset. – Yhteisöveron lasku näkyy kaikkien voittoa tekevien osakeyhtiömuotoisten yritysten arjessa tuloverotuksen lievänä keventymisenä.

LOTTA TAMMELIN

Yhteisöveron lasku näkyy kaikkien voittoa tekevien osakeyhtiömuotoisten yritysten arjessa tuloverotuksen lievänä keventymisenä. Satu Grekin

veroasiantuntija Satu Grekinin puhelin soi kiivaasti, sillä veromuutokset aiheuttavat yrityksille päänvaivaa.

Palkkaa vai osinkoa? Kuviossa on vertailtu palkan kokonaiskustannuksia osingon kokonaiskustannuksiin tilanteessa, jossa osinkojen määrä ylittää 9 prosentin tason nettovaroista vuonna 2012. Pystyakselilla on yhtiön ja osakkaan maksamien verojen ja maksujen kokonaismäärä ja vaaka-akselilla on palkan/osingonmaksuvara. 50 %

alusta pääomatulon verotus nousee 28 prosentista 30:een. Jos pääomatuloja kertyy vuodessa yli 50 000 euroa, pomppaa prosentti 32:een. Satu Grekinin mukaan muutos kirpaisee kaikkia voitollista tulosta tekeviä yrityksiä. Muutos on myös erityisesti kasvuyritysten kannalta kielteinen, sillä se voi vähentää pääomansijoittajien halukkuutta sijoittaa kasvuyrityksiin. Ilahduttavaa kuitenkin on se, että osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään ja yhteen kertaan verotetun osingon määrä pysyy yhdeksässä prosentissa yrityksen nettovaroista. Osinkoveron rakenteen säilymisestä huolimatta kertaalleen verotettavan osingon enimmäismäärä

45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 %

osinko

10 %

yel-palkka (sis sotu 2,13 %)

5% 0%

0

20 000

40 000

60 000 80 000 100 000 120 000 palkka + sotu / yrityksen verotettava tulo

Sinä ihan älytön Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja

140 000

LÄHDE: VERONMAKSAJAT

Isot osingot kalliimpia. Vuoden

160 000

alennetaan 90 000 eurosta 60 000 euroon. Jos osinkotuloja siis kilahtaa tilille yli 60 000 euroa, joutuu ylimenevältä osalta pulittamaan 32 prosenttia veroa. – Osingonsaajan kädessä suuri osinko tulee siis olemaan hiukan entistä kalliimpaa.

Kylmää kyytiä kampaajille. Ensi

vuoden lukumääräisesti suurin veromuutos koskettaa käsityövaltaisia aloja. Aiemmin alennettua yhdeksän prosentin arvonlisäverokantaa noudattaneet parturi-kampaajat, suutarit ja ompelijat ym. hyppäävät ensi vuonna 23 prosentin alv-kantaan. 14 prosenttiyksikön korotus huolettaa alan toimijoiden lisäksi myös veroasiantuntijaa. – Toivon, että yrittäjät vievät korotuksen hintoihin. Niin myös valtiovalta asian on ajatellut. Omasta katteestaan korotusta ei ole tarkoitus maksaa, mutta sellainenkin tilanne saattaa tulla, jos yritys ei huomaa verokannan nousua ja laskuttaa asiakkaitaan entiseen malliin, Grekin muistuttaa. Käsityövaltaiset alat pelkäävät, että hinnannousu tulee vähentämään palveluiden kysyntää. – Kun hinnat nousevat, jätetään pyörät korjaamatta ja vaatteet parsimatta. Eurot kannetaan sen sijaan ulkomaisiin vaatekauppoihin, ja silloin katteenkerääjä on rajojemme ulkopuolella, Satu Grekin kertoo. Alv:n nousu saattaa hänen mukaansa myös houkutella ostamaan palvelua rehellisen sijaan pimeältä kampaamopalvelun tarjoajalta. Jutussa on oletettu, että verolaki muuttuu hallituksen esityksen mukaan.

AG

EB

AN

K

Näin verotus muuttuu

+ Osinko

Tärkein asia verotuksessa on, että osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään ja yhteen kertaan verotetun osingon määrä säilyy 9 prosentissa nettovaroista.

26 %    25 %

Suurin yritysten arjessa näkyvä veromuutos on yhteisöveron lasku 26 prosentista 25 prosenttiin tai mikäli raamisopimus syntyy niin 24,5 prosenttiin. Muutos näkyy voittoa tekevän osakeyhtiömuotoisen yrityksen pussissa hiukan keveämpänä tuloverotuksena.

Hallitusohjelmassa luvataan selvittää myös muita elinkeinoverolain muutoksia:

•• ••

tappiontasausjärjestelmän laajentaminen (carry back) investointien poisto-oikeuksien laajentaminen tulolähdejaon poistaminen t&k- tai kasvuyrittäjyysvähennys 2013 alusta

Yrittäjät selvisivät säikähdyksellä SEPAsta ••Lähiviikot ratkaisevat puuttuvatko IBAN-merkinnät. FKL

Timo Sormunen, teksti

K

oti- ja ulkomaan maksuliikenteessä siirryttiin marraskuun alussa SEPAaikaan, jolloin maksuaineistojen lähetyksessä perinteiset kotimaiset maksuaineistomuodot korvautuivat SEPAstandardilla ja vanhojen kaksiosaisten tilinumeroiden tilalle tuli yleiseurooppalainen IBANnumero. Isommat ja taloushallinnon palveluja käyttävät yritykset näyttivät varautuneen muutokseen jo hyvissä ajoin etukäteen, eikä isompia ongelmia tunnu olleen pk-kentälläkään. – Muutamaa hetkellistä, marraskuun alkuun osunutta pankkipalvelukatkosta lukuun ottamatta siirtymävaihe näyttää sujuneen hyvin. Ainakaan meidän tietoomme ei ole tullut mitään ihmeempää, kertoo Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen. Hänen mielestään se osoittaa, että pitkään jatkunut rummutus maksuliikennettä koskevista SEPA-muutoksista näyttää menneen perille. – Monet pienet mikroyritykset ja yksinyrittäjät käyttävät maksamiseen yritysten verkkopankkia tai ovat ulkoistaneet maksa-

Vanhasta tutusta tilinumerosta tarvitse laskuissa vieläkään luopua kokonaan. Sen rinnalla on vain oltava tuo hieman pidempi IBAN-koodi. Inkeri Tolvanen

Inkeri Tolvanen

misen tilitoimistolle. Samalla ne ovat itse välttyneet suuremmilta muutoksilta, kun pankit ja tilitoimistot ovat huolehtineet maksamiseen liittyvistä SEPA-asioista. IBAN- ja BIC-tietojen sisällyttäminen laskuille koskee kuitenkin kaikkia yrityksiä. Mattimyöhäiset heräävät viimeistään silloin, kun asiakkaat eivät enää pysty maksamaan vanhalla tilinumerolla lähetettyjä laskuja, Tolvanen toteaa. Täydellistä pysähdystä ei tosin tässäkään ole vielä edessä, sillä useimmat pankit jatkavat tilinumeroiden IBAN-muuntopalvelua

verkkopankeissaan ja maksuohjelmissaan. – Todellinen tilanne selviää varmasti lähiviikkojen aikana. Jos asiakas joutuu jättämään laskut puuttuvan IBAN-tilinumeron takia maksamatta, niin eiköhän laskun lähettänyt yrittäjä hoida asian aika pian kuntoon. Ja pitää muistaa, ettei vanhasta tutusta tilinumerosta tarvitse laskuissa vieläkään luopua kokonaan. Sen rinnalla on vain oltava tuo hieman pidempi IBAN-koodi, Tolvanen opastaa.

Palkkapäivä todellinen testi. Espoolaisen Tilitoimisto Pie-

tarilan toimitusjohtaja Timo Riissanen on pitkälti Tolvasen linjoilla.

– Aika vaikea tältä SEPA-rummutukselta on ollut pienyrittäjänkään välttyä, vaikka ei käyttäisikään ulkopuolisia taloushallinnon palveluja. Kirjanpitotoimistojen asiakkailla tämä SEPA-asia on kyllä kunnossa, Riissanen toteaa. Sormia napsauttamalla homma ei kuitenkaan ole tilitoimistoissa sujunut. SEPAn tiimoilta jo aiemmin hankitut ohjelmistopäivitykset kun eivät monipankkiohjelmistoissa toimineetkaan h-hetkellä aivan odotetusti. – Tämä teetti ainakin meillä

ylimääräistä työtä, kun eräässä ohjelmassa jo olevia numerosarjoja oli yllättäen naputeltava saman ohjelman toiseen osaan käsin. Asiakkaiden maksuliikenteeseen sillä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta, Riissanen kertoo. Hän itse ennustaa, että SEPAruljanssin todellinen koetinkivi osuu marraskuun lopulle ja palkanmaksupäiviin. – Vasta silloin testataan kunnolla, kuinka systeemit toimivat ja minkä verran uusissa IBAN-tilinumeroissa on lopulta virheitä, Riissanen ennustaa.

Muutoksia taas muutaman vuoden päästä Vaikka maksamisessa käytetyt kansalliset aineistomuodot on nyt korvattu xml-pohjaisella SEPA-tilisiirrolla, ottavat muutamat pankit edelleen vastaan myös vanhan muotoisia aineistoja ja muuntavat ne SEPAmuotoon. Se ei kuitenkaan anna perustetta pantata asiaa enää kovin pitkälle eteenpäin. – Mattimyöhäisten on syytä olla yhteydessä omaan

pankkiinsa ja mitä pikemmin, sen parempi, painottaa Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen. Seuraava SEPA-askel koskee kansallisia suoraveloituspalveluja, joiden on arvioitu päättyvän vuoden 2014 alussa. Tuolloin ne korvataan e-laskulla ja suoramaksulla tai SEPA-suoraveloituksella.


19

N:o 9 • Marraskuu 2011

Aiheesta:

osingot ja sukupolvenvaihdokset kallistuvat. sinuun?

Joka viides pelkää rahoitusvaikeuksia

Ansiotulon kriittinen piste

Elinkeinoelämän keskusliiton pk-yritysten toimintaympäristökyselyn mukaan yritykset ennakoivat rahoitusvaikeuksiensa pahenemista lähitulevaisuudessa. Lähes viidennes vastaajista arvioi rahoitus- ja maksuvalmiustilanteensa heikentyvän lähikuukausina. Tilanteen kohentumista ennakoi noin joka kahdeksas yritys. Maksuvaikeudetkin ovat edelleen yleisiä. Jopa 17 prosentilla yrityksistä oli ollut jonkinasteisia ongelmia laskujensa maksamisessa.

30 000 €

Asiakastietojen vaihto alkaa – palvelu nopeutuu

YEL-yrittäjän kannattaa nostaa palkkaa noin 30 000 euroa (vero alle 25 %), sen jälkeen osinkoa 9 % nettovaroista enintään 60 000 euroa (vero 25 %). Tämän ylittävät tulot kannattaa nostaa yhteensä lähes 100 000 euroon asti palkkana, ja tämän jälkeen vielä pääomatulo-osinkona, jos nettovarat riittävät (vero 40,75 % tai 41,8 %). 100 000 euroa ylittävillä tuloilla verotus ei merkittävästi poikkea, olipa korvaus palkkaa vai ansiotulo-osinkoa. Tulos on karkea ja palkanmaksun edullisuus osinkoihin nähden kannattaa aina laskea osakas- ja yrityskohtaisesti.

Julkisten yrityspalvelujen tarjoajat Finnvera, Tekes ja ELY-keskukset ovat aloittaneet asiakastietojen vaihdon keskenään. Tavoitteena on parantaa, nopeuttaa ja yhtenäistää yrityksille tarjottavaa asiakaspalvelua. Samalla päällekkäinen työ eri organisaatioissa vähenee. Tiedonvaihto koskee tarkoin rajattuja asiakastietoja ja tapahtuu tätä tarkoitusta varten kehitetyn sähköisen järjestelmän välityksellä. Vaihdettavat tiedot liittyvät muun muassa yhteyshenkilöihin, asiakkaan palveluhistoriaan, myönnettyihin tukiin, rahoitukseen, riskiluokitukseen ja oikaistuihin tilinpäätöstietoihin. Kaikki tiedonvaihto perustuu luottamuksellisuuteen ja salassapitoon. Myös Finnveralta saatuihin tietoihin liittyvä pankkisalaisuus koskee kaikkia tiedonsaajia. Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä (ns. ASKO 2 -laki) astui voimaan 15. joulukuuta 2010. Se mahdollistaa julkisten rahoittajien ja muiden julkisten toimijoiden aiempaa laajemman yhteistyön asiakastietojen jakamisessa.

90 000    60 000 28 %   30 %

Varakkaimpien yritysten on syytä huomata, että vaikka osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään, kertaalleen verotettavan, eli 9 prosenttia nettovaroista alittavan osingon enimmäismäärää alennetaan 90 000 eurosta 60 000 euroon. Muutoksen jälkeen yli 60 000 euroa ylittävistä osingoista maksetaan 32 prosenttia veroa.

2000 €

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan nykyisestä 3 000 eurosta 2 000 euroon. Työkorvauksesta on jatkossa vähennyskelpoista 45 prosenttia, kun aiemmin se oli 60 prosenttia. Muutos voi leikata palveluiden kysyntää ja siten vaikeuttaa palveluyritysten toimintaa.

13 %    16 % Lahjavero nousee vuoden alusta 200 000 euroa ylittävissä siirroissa nykyisestä 13 prosentista 16 prosenttiin. Muutos yhdessä pääomatuloveroprosentin nousun kanssa merkitsee sitä, etteivät sukupolvenvaihdokset ole enää ensi vuonna yhtä edullisia kuin ne tähän saakka ovat olleet. Mahdolliset keskeneräiset sukupolvenvaihdokset olisikin syytä hoitaa kiireen vilkkaan päätökseen vielä tämän vuoden puolella.

Pääomatulon verotus kiristyy 28 prosentista 30 prosenttiin. Mikäli pääomatuloja on yli 50 000 euroa vuodessa, prosentti nousee 32:een. Lähtökohtaisesti omistajayrittäjän kannattaa pyrkiä ottamaan tulonsa yrityksestä juuri pääomatuloina. Todennäköistä onkin, että monet pyrkivät saamaan tulonsa vuoden 2011 puolella, jolloin se on vielä edullisempaa. Tappiot puolestaan pyritään ajoittamaan mieluummin ensi vuodelle.

Joulukauppa porskuttaa edelleen myötätuulessa Kaupan liitto ennustaa joulukaupan arvon kasvavan tänä vuonna noin neljä prosenttia. Talouden epävarmuudesta huolimatta kasvu on varsin hyvää ja yltää 2000-luvun keskiarvoon. Kaupan liiton ennuste joulukaupan arvosta on kuitenkin hiukan pienempi kuin viime vuoden ennuste ja toteuma. Myös vähittäiskauppiaiden odotukset ovat viime vuotta varovaisempia. Kyselyn mukaan vähittäiskauppiaat odottavat joulumyynnin olevan hieman viime vuotta maltillisempaa, mikä osaltaan tukee joulukauppaennusteen tulosta. Epävarmuus on kuitenkin syksyn edetessä kasvanut, ja noin viidennes vähittäiskauppiaista odottaa jopa myynnin laskua. Joulusesonki lisää kuluttajien verollista rahankäyttöä hieman runsaalla miljardilla eurolla tänä vuonna keskimääräiseen K kulutukseen EBAN IM A G TURE U F verrattuna.

Isojen osinkojen saajille pääomatuloveron nousu merkitsee hiukan kalliimpia osinkotuloja. Muutos on myös kasvuyritysten kannalta kielteinen.

ALV

Arvonlisäveromuutokset vaikuttavat joidenkin

alojen yrityksiin.

Käsityövaltaisten alojen alv-kokeilu loppuu tähän vuoteen. Aikaisemmin suutarit, parturi-kampaajat, ompelijat ja pyöränkorjaajat ym. ovat olleet alennetun verokannan piirissä eli heihin on sovellettu yhdeksän prosentin arvonlisäveroa. Nyt käsityöalojenkin alv nousee 23 prosenttiin. Myös lehtiala on muutoksen kourissa, sillä aikaisemmin lehtitilaukset ovat olleet alvittomia. Ensi vuonna lehtitilauksesta maksetaan kuitenkin yhdeksän prosentin arvonlisävero.

Työeläkevakuutusmaksuihin korotuksia

Aprillipäivä nosti tunteet pintaan ••Tuhannet yrittäjät ovat soittaneet verottajalle rakennusalan käännetyn alv:n soveltamisesta. Rakennusteollisuuden mielestä kaikki on sujunut jopa yllättävän hyvin. Kimmo Koivikko, teksti

T

uhannet yrittäjät ovat ottaneet verottajaan yhteyttä rakennusalan käännetyn alv:n astuttua voimaan viime aprillipäivänä. Verottajalta on tivattu tietoa ja ennakkopäätöksiä muun muassa rakentamispalvelun määritelmästä, myynnin satunnaisuudesta ja siirtymäsäännöksistä. Soittoja on tullut etenkin yrityksistä, joiden päätoimialana ei ole rakentaminen. Käännetty arvonlisävero tarkoittaa sitä, että verovelvollinen onkin ostaja eikä myyjä. Verovelvollisuus ei koske yksityishenkilöitä. – Puhelinruuhka osui maaliskuun loppuun, kun lain voimaantulo läheni. Puheluja tuli noin 2 000 viikossa. Kevään ja kesän aikana Verohallinnossa annettiin noin 200 kirjallista ennakkoratkaisua tai kirjallista ohjausta käännetystä verovelvollisuudesta, sanoo johtava veroasiantuntija Päivi Taipalus Verohallinnon yritysverotusyksiköstä. Viimeisten kuukausien aikana puhelinrumba on kuitenkin rauhoittunut.

– Tyytymättömyyttä uudistukseen on myös ollut. Puheluita tuli lopulta enemmän kuin osasimme odottaa, Taipalus myöntää. Verohallinnon arvion mukaan käännetyn verovelvollisuuden piirissä on 70 000 – 80 000 verovelvollista, joista 10 000 – 20 000 on muita kuin rakennusalalla toimivia.

23%

Yritykset hereillä. Harmaan

talouden torjuntaan kehitetty rakennusalan käännetty arvonlisävero herätti voimakkaan kritiikkiryöpyn ennen lain voimaanastumista. Veroasiantuntijat, yrittäjät ja tilitoimistot pitivät käännettyä alv:tä huonona ratkaisuna itse harmaan talouden kitkennässä. Tulkinnanvaraisuuksien ja epäselvien poikkeusten lisäksi uusi käytäntö on aiheuttanut paljon kustannuksia. Esimerkiksi Rakennusteollisuus RT esitti laskelman, jonka mukaan uuteen järjestelmään siirtymisen pelkät investointikustannukset olisivat olleet noin 80 miljoonaa euroa. Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari

myöntää kuitenkin, että muutos on viety alan yrityksissä läpi sujuvasti. – Rehellisesti sanottuna kaikki on mennyt yllättävän hyvin. Ehkä näimme tämän osalta liikaa piruja. En silti usko, että käänteisellä alv:llä on vaikutusta harmaan talouden torjuntaan, Kari sanoo. – Niille yrityksille tämä on ollut tuskaista, joiden pääasiallinen toimiala on jotain muuta kuin rakentaminen, hän jatkaa. Karin mukaan ongelmat koskevat erityisesti niitä yrityksiä, jotka ovat joutuneet tekemään verottajalle lisäselvityksiä. Sa-

malla rahojen saanti tilille on viivästynyt. Pienten yritysten kassan kestävyys oli yksi iso huolenaihe jo alkuvuodesta. Jos yrittäjä ostaa tukusta tavaraa arvonlisäverolliseen hintaan ja myy sen eteenpäin rakennuspalveluna, jää kassaan alv:n mentävä aukko. Alv-palautusten saaminen kestää parhaimmillaankin yli kuukauden. – Meillä ei ole toistaiseksi syntynyt ruuhkaa palautusten maksamisessa negatiivisen alv:n osalta, Verohallinnon Taipalus vakuuttaa.

Vastuu pitkälti myyjällä Käännetty verovelvollisuus astui voimaan 1. huhtikuuta. Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on palvelun myyjä. Käännetty arvonlisävero tarkoittaa sitä, että palvelun myynnistä verovelvollinen onkin ostaja. Rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka myy rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti. Ostaja ei siten voi olla esimerkiksi yksityishenkilö. Käännetty verovelvollisuus koskee vain rakentamispalvelun myyntiä, ei tavaran myyntiä. Jos rakentamispalveluun sisältyy myös materiaalia, pidetään sitä kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi käännetty alv koskee työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. Vastuu käänteisen alv:n noudattamisesta jää pitkälti myyjän harteille. LÄHDE: VEROHALLINTO

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2012 työeläkevakuutusmaksut. Vuonna 2012 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2011. Ensi vuonna alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 5,15 prosenttia palkasta eli 0,45 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2011. Työeläkemaksu 53 vuotta täyttäneille on 6,50 prosenttia eli se nousee 0,5 prosenttiyksikköä. Työnantajan maksu on vuonna 2012 keskimäärin 17,35 prosenttia, joka on 0,25 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna alle 53-vuotiailla 22,50 prosenttia eli ne nousevat 0,9 prosenttiyksikköä ja 53 vuotta täyttäneillä 23,85 prosenttia eli 0,95 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011.

Pelastaako karppileipä leipomoteollisuuden? Kilpailutilanne leipomo- teollisuudessa jatkuu kireänä. Tuotannon määrä on ollut laskeva ja osa kuluttajista on FU TU vähentänyt hiilihydraattien RE IMA GE BA syöntiä. Leipätiedotuksen keväisen NK tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia kuluttajista oli vuoden aikana vähentänyt tai kokeillut hiilihydraattien vähentämistä. Leipomoyritykset seuraavatkin aktiivisesti yhä yksilöityvämpää kulutuskäyttäytymistä. Perinteisen leivän rinnalle on tuotu markkinoille erilaisia ”karppausleipiä”. Niiden menekki on yllättänyt yritykset positiivisesti. Myös muita uutuustuotteita lanseerataan jatkuvasti.


20

N:o 9 • Marraskuu 2011

Rohkeus ja halu kateissa

Eurooppaa edestakaisin

••Yrittäjyysinto hiipuu Saksassa taloustaantuman jäljiltä.

© M-Brain Oy

Ulkomaat

Vähäinen uusien yritysten määrä huolettaa jo maan hallitustakin. Juha Europaeus, teksti

S

aksalaisten into ryhtyä yrittäjäksi on lopahtanut. Vain neljä prosenttia Euroopan talousveturin väestöstä on joko perustamassa yritystä tai työskentelee aloittelevissa yrityksissä, kun esimerkiksi Suomessa vastaava luku on lähellä kuutta. Düsseldorfin kauppakamarin johtaja Ralf Mittelstädt löytää monia syitä kiinnostuksen hiipumiseen. Hänen mukaansa entistä useampi kokee rahoituksen saannin vaikeutuneen viime vuosien aikana, kun saksalaispankit ovat kiristäneet lainanantoaan taloudellisesti epävarmoina aikoina. Toiseksi, verotus ja lainsäädäntö eivät suosi työllistämistä ja pääomasijoittamista. Epäonnistumisen pelko koetaan suurena. Saksan lakien mukaan esimerkiksi konkurssin tehnyt ei saa toimia enää toimitusjohtajan tehtävissä. Myös perinteet vaikuttavat. Yrittäjyyttä ei ole jostain syystä

pidetty Saksassa erityisen haluttavana urapolkuna. – Saksalainen yhteiskunta perustuu järjestykseen ja selviin sääntöihin. Se on auttanut synnyttämään menestyviä suuryrityksiä, mutta meiltä puuttuu riskinottokykyä ja halua, Mittelstädt sanoo. Periaatteessa yrittämiselle olisi Saksassa hyvät edellytykset. Saksalaisilla tuotteilla on ulkomailla hyvä maine, maan infrastruktuuri on kunnossa ja yrittäjille on tarjolla tukea ja neuvontaa. – Taloutemme perustuu vientiteollisuuteen, jota hallitsevat suuret monikansalliset yritykset, Mittelstädt vahvistaa.

RO

DE

O

Kampanjat käyttöön. Saksan työmarkkinat ovat muuttuneet muutamassa vuodessa aiempaa joustavammiksi. Lyhennetyn työajan järjestelmässä (Kurzarbeit) oli pari vuotta sitten lähes neljä prosenttia työvoimasta. Edes työttömyys-

Britannian vienti kasvaa euroalueen kriisistä riippumatta

Raha ei motivoi

korvausehtojen ja työn vastaanottovelvoitteen tiukentaminen eivät ole lisänneet kiinnostusta yrittäjyyteen. Saksa on maailman neljänneksi suurin talous, jossa kilpailu markkinoilla on kovaa. Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kallista, samoin työntekijän palkkaaminen. Nimellisten palkkakulujen päälle yrittäjän on lisättävä karkeasti 40 prosenttia sosiaali- ja vakuutusmaksuja. Kasvuyrittäjien vähäisyys huolettaa jo poliitikkojakin. Viime vuonna Saksan hallitus ryhtyi edistämään kansalaisten riskinottoa erityisellä yrittäjyyskampanjalla. – Kampanjan ajatus on hyvä, mutta se on vasta ensimmäinen askel yrittäjyyden edistämisessä, Mittelstädt toteaa. – Tarvitsemme sekä lukumääräisesti uusia yrittäjiä että kykyä innovoida ja kasvattaa yrityksiä. Yritysten määrää tärkeämpää on yritysten elinkelpoisuus, hän jatkaa.

››Britannian viennin kasvu

Kansainvälisen yrittäjyystutkimuksen, GEMin, mukaan saksalaisia aloittavia yrittäjiä ei motivoi vaurastuminen tai yrityksen kasvattaminen. Yrityksiä perustetaan itsensä työllistämisen ja oman paremman ajanhallinnan takia. Ironista kyllä, Saksa käyttää julkista rahaa yrittäjyyden edistämiseen enemmän kuin muut Euroopan maat. Julkisella panostuksella ei ole kuitenkaan juuri uusia menestyviä yrityksiä synnytetty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa julkista tukea aloitteleville yrityksille on tarjolla huomattavasti vähemmän. Saksassa yrityksen perustaminen kestää 15 päivää, mikä on hieman enemmän kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Yrityksen perustamiskustannukset vastaavat keskimääräistä eurooppalaista tasoa.

10,6

6,4

3,7

3,8

4,2

4,3

4,5

4,7

5,5

2,3

Italia

Japani

5,6

5,7

5,7

6,6

6,8

7,6

7,2

7,7

7,8

5,8

Belgia

Tanska

Saksa

Espanja Portugali Slovenia

Ruotsi

Sveitsi

Kreikka

Suomi

Israel

Ranska Iso-Britannia Korea

Irlanti

Hollanti

USA

Norja Australia

Islanti

– Dokumentissa käsitellään niitä kysymyksiä, joita mukana olevat suomalaiset yritykset haluavat selvittää ulkomaanviennin päätöksenteon tueksi, Hirstiö kertoo. Projektin haasteena on, miten yhteys suomalaisten ja afrikkalaisten välille todella syntyy, koska maailmat ja kulttuurit ovat kaukana toisistaan. Apuna käytetään internetissä toimivaa yhteisöllistä alustaa, jonka kautta esimerkiksi tutkimusvälineenä käytettävän dokumentin käsikirjoitus tehdään. Nuoret ovat myös mukana konkreettisessa kuvaamistyössä. – Lähtökohtani dokumentin tekoon on yhteisöllinen, ns. osallistava dokumentti. Netin alusta on kuitenkin suunniteltava niin, että nuoret voivat huonoine tietoliikenneyhteyksineen olla konkreettisesti mukana, Hirstiö kuvailee projektin haasteita.

Marjaana Roponen, teksti Jutta Myyryläinen, kuva

S

Naiset kuvaamassa Windhoekin kaupungin kukkulalla haastattelua siitä, onko yrittäjyys varteenotettava vaihtoehto nuorille. Vasemmalta: Seija Hirstiö, Lauren Vries, Laura Tiainen.

keen naiset lähtivät miettimään, miten tästä eteenpäin. TAMK

Pienyritysten kriisi helpottaa ››Ruotsalaisten pienyritysten vienti on kääntynyt uudestaan nousuun. Jo puolet pienyritysten viennistä suuntautuu kasvumarkkinoille ja tämän

suuntauksen odotetaan vahvistuvan. Kauppaministeri Ewa Björling pitää tulosta toivotunlaisena ja näkee viennin tukemisen tärkeänä tehtävänään.

oli kiinnostunut kokeilevistakin hankkeista ja niin lähdettiin suunnittelemaan projektia, jossa suomalaiset Afrikkaan suuntautuvat yritykset hyödyntäisivät nuorten namibialaisten osaamista ja palveluja. – Myös TAMK:n lähtökohta on ollut tukea koulutuksen jälkeen yrittäjien työllistymistä. Tämä projekti tähtää siihen, Hirstiö painottaa.

määrä on kasvanut Saksassa tasaisesti vuodesta 2007. Saksan Tilastokeskuksen mukaan tänä lukukautena 12,7 prosenttia opiskelijoista tulee ulkomailta, useimmin Kiinasta, Venäjältä ja Puolasta. Vaikka Saksassa koulutuksen hankki-

vat ulkomaalaiset ovat yleensä korkeasti koulutettuja, vain neljäsosa heistä päätyy Saksan työmarkkinoille – siitäkin huolimatta, että maassa tarvitaan pätevää työvoimaa. Ulkomaalaisilla on monesti esimerkiksi vaikeuksia rahoittaa työnhakuun kuluva aika.

pessimistisempiä tulevaisuuden suhteen.

Tyypillistä on, että suomalainen yritys rantautuu Afrikkaan paikallisen Kauppakamarin tai suurlähetystön kautta. Projektin tarkoituksena on saada suomalaisyritysten voimavaraksi nuoret yrittäjät, joissa on Namibian tulevaisuus. Nuoret tekevät yhdessä tiimin kanssa dokumenttielokuvan, joka toimii tutkimusvälineenä perinteisen markkinatutkimuksen sijaan.

Yrittäjyyden into ja motivaatio. Naisten projekti etsii par-

haillaan yrityksiä mukaan toimintaan työllistämään Afrikan nuoria. Keskusteltu on muun muassa kierrätysmateriaaleja sekä opetusteknologiaa edustavien yritysten kanssa. Projektissa mukana kuvaajana ja verkkosivujen ylläpitäjänä oleva hubi-

Linkki dokumenttiin:

››Företagarna, Google, Posten, Telenor ja Binero ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on saada ruotsalaiset pk-yritykset kehittämään verkkotoimintaansa. Yrityksille

tarjotaan ilmaista apua verkkotoiminnan kehittämisessä, sillä niillä on usein liian vähän tietoa verkon tarjoamista mahdollisuuksista.

Diesel on pian yhtä kallista kuin bensiini ››Saksassa dieselin ja bensii-

••Tampereen Hubissa syntynyt projekti auttaa suomalaisyrityksiä ja nuoria namibialaisyrittäjiä löytämään toisensa.

Kaukana olevat maailmat ja kulttuurit. Dokumentin jäl-

epävarmuutta on ilmassa. Tilanne on hyvä esimerkiksi it-alalla ja tutkimuksessa ja kehityksessä, mutta pankki- ja vakuutusalalla sekä rakennusalalla tilanne on heikompi.

Tehoisku Ruotsin elinkeinoelämän digitalisoimiseksi

Namibialainen yrittäjäintohimo suomalaisyritysten voimavaraksi

haluavat rakentaa yhteiskuntaa. Heillä on sama todellisuus kuin täällä, henkinen pääoma on yhteistä. Nuorten on vain uskottava itseensä, ja siihen he tarvitsevat tukea, Hirstiö kertoo.

edelleen hyvät. Tuoreimpien kyselyiden mukaan 53 prosenttia yrityksistä aikoo palkata vähintään yhden johtajan vuoden loppuun mennessä. Silti

››Ilmapiiri ranskalaisyrityksissä heikentyi lokakuussa. Yritysten johtajat ovat hiukan aiempaa

LÄHDE: GEM-RAPORTTI 2010

eija Hirstiö ja Jutta Myyryläinen kohtasivat tamperelaisessa Hubissa vuosi sitten. Dokumentaristi Hirstiö ja Tampereen ammattikorkeakoulun, TAMK:n, Proakatemian kasvatti Myyryläinen toimivat silloin molemmat tuoreessa Hubissa osa-aikaisina hosteina. Hub on kuuluisa siitä, miten eri alojen toimijat kohtaavat toisensa ja syntyy raja-aitoja kaatavia projekteja. Ja niin syntyi myös tästä kohtaamisesta. Jutta Myyryläinen oli opiskeluaikanaan mukana TAMK:n koulutusvientiprojektissa Namibiassa. Hän rakensi vuonna 2008 vaihdossa ollessaan paikalliseen korkeakouluun Proakatemian oppimismetodeilla toimivan tiimiyrittäjyyden ProLearningkoulutusohjelman. Vuonna 2010 Hirstiö ja Myyryläinen yhdistivät voimansa ja lähtivät tekemään dokumenttia Namibian nuorten yrittäjyyskoulutuksesta. Ilman isompia rahoituksia jäänyt projekti synnytti 17-minuuttisen internetissä julkaistun videon, joka kertoo namibialaisnuorten haasteista ja yrittäjyyden arjesta. Näillä nuorilla riittää ideoita, mutta niiden toteutumiseen voi olla pitkä matka. – Inspiroiduin namibialaisnuorten innosta, luovuudesta ja älykkyydestä. Nuoret siellä

››Johtajien työnäkymät ovat

Talousilmapiiri heikentymään päin

Keskiarvo

3,3

Johtajilla yhä työtä

››Ulkomaisten opiskelijoiden

Startup-vaiheessa olevien tai yrityksen perustamista suunnittelevien määrä, %

5,0

yrityksiä diversifioimaan myyntiään kohti kasvutalouksia, kuten Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa. Nykyisin suurimpia vientikumppaneita ovat Yhdysvallat, jonne vientimäärät kasvoivat, sekä Saksa, Ranska ja Alankomaat.

Ulkomaiset osaajat jättävät Saksan

Suomi kulkee keskiarvossa

4,9

on ollut nopeaa. Polttoaineiden vienti EU:n ulkopuolisiin maihin on toiminut kasvun veturina. British Chambers of Commerce arvioi tulokset hyviksi, mutta vaatii hallitukselta vienninedistämistoimia. Lisäksi kauppakamari vaatii vienti-

Inspiroiduin namibialaisnuorten innosta, luovuudesta ja älykkyydestä. Seija Hirstiö

lainen Ville Haaraoja painottaa, että yritykset voivat olla miltä tahansa osaamisalueelta. – Nuorilla yrittäjillä on Namibiassa valmiit paikalliset verkostot sekä mediakontaktit. Heidän etunaan on kielitaito ja liiketalouden osaaminen. Mutta ennen kaikkea heitä kannattaisi hyödyntää, koska heillä on todellinen tekemisen meininki, asenne kohdallaan, Haaraoja mainostaa. Yksi esimerkki nuorten perustamista yrityksistä on ProLearning-ohjelman kautta syntynyt Mahtava Creations cc. Yhdeksän nuoren osuuskunta tarjoaa tapahtumasuunnittelua, markkinointia ja graafista suunnittelua. Yrittäjyyden tukemisessa on kyse siitä, että nuoria kannustetaan ottamaan vastuu omasta työllistymisestään – Namibiassa kun on yli 50 prosentin työttömyys. ProLearning-koulutusohjelmaa jatketaan edelleen ja siellä on parhaillaan vaihdossa Tampereen Proakatemian opiskelijoita.

http://www.vimeo.com/heartwavesdesign

nin hintaero on kaventumassa. Tällä hetkellä litra dieseliä maksaa 1,48 euroa, E10-polttoaine maksaa puolestaan 1,54 euroa litralta. Autoalan järjestön ADAC:n mukaan

dieselin hinta on liian korkea. Öljyalan yritys Aral perustelee hinnannousua suurten jalostamojen ongelmilla, joiden seurauksena osa huoltoasemista ei enää tarjoa dieseliä.

Hallitus helpottaa oppisopimusohjaajaksi pääsyä ››Ranskan hallitus aikoo höllä-

tä kriteereitä oppisopimusohjaajaksi pääsylle. Siten opiskelijoiden olisi helpompi löytää itselleen ohjaaja yritysjohtajas-

ta tai yrityksen työntekijästä. Ohjaajalta vaadittaisiin esimerkiksi vain kolmen vuoden työkokemusta ohjattavalta alalta aiemman viiden vuoden sijaan.

Pienyritysten ei tulisi hyväksyä korkeaa sähkön hintaa ››Ruotsi on jakamassa energiamarkkinoitaan neljään osaan. Ruotsin pienyritysten liiton liittosihteeri Camilla Littorin näkee, että sähkömarkkinoilla vallitsee harvainvalta ja vaatii yrittäjiä taistelemaan korkeaa sähkön hintaa vastaan. Kun sähköverkko jaetaan neljään osaan, saattaa sähkön hinta

Etelä-Ruotsissa olla kilovattitunnilta muutamia äyrejä kalliimpaa kuin Pohjois-Ruotsissa. Littorin muistuttaa, että yhdeksän kymmenestä pienyrityksestä toimii Skoonen, Blekingen, Smoolannin ja Hallannin alueilla. Yrittäjät ovatkin huolissaan sähkön hintakehityksestä tulevan talven aikana.

Työttömien määrä laski Saksassa ››Työttömien määrä väheni Saksassa edelleen lokakuussa, joskin hitaammin kuin edellisenä kuukautena. Työttömyysaste on nyt 6,5 prosenttia. Saksan työvoimatoimiston mukaan suhdanteen heiken-

tyminen ei näy vielä työmarkkinoilla, eikä tiedossa ole, että yritykset suunnittelisivat merkittäviä työvoiman vähennyksiä. Joillain aloilla vallitsee yhä työvoimapula.


21

N:o 9 • Marraskuu 2011

Oikaisu

Tekoja & tapahtumia

Kirjoittajat ja kuvat sekaisin

Haluatko rekisteröityä ruotsinkieliseksi jäsenyrittäjäksi?

Yrittäjäsanomien edellisessä numerossa olleesta yrittäjäpalkituista kertoneesta jutusta (sivu 24) oli jäänyt alkuperäisen toimittajan nimi pois. Alkuperäiset tekstit kirjoitti toimittaja Anne Kytölä ja paketin muokkasi Lotta Tammelin. Myös sivulla 23 Erja Saarelaisen ja Sirpa Pii-Keinosen gallupkuvat olivat vaihtaneet paikkaansa.

Tiesitkö, että sinulla on mahdollisuus rekisteröityä Suomen Yrittäjien ruotsinkieliseksi jäseneksi? Jos olet jäsen, ja haluat saada jäsenpalvelua ruotsiksi ja ilmaiseksi kotiinlähetetyn ruotsinkielisen yrittäjälehti Företagsnyckelnin, voit ilmoittautua ruotsinkieliseksi jäsenyrittäjäksi ilmoittamalla asiasta sähköpostitse osoitteeseen: susann.saari@yrittajat.fi

Henkilömuutoksia Suomen Yrittäjien viestinnässä Suomen Yrittäjien viestintäpäälliköksi on nimitetty Eeva Ketvel. Hän aloitti tehtävässä marraskuun puolivälissä. Eeva Ketvel on 35-vuotias filosofian maisteri. Hän vastaa työssään Suomen Yrittäjien mediasuhteista ja ulkoisesta viestinnästä. Ketvel siirtyy tehtävään Ilta-Sanomien politiikan toimittajan paikalta. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Suomenmaan toimittajana. Ketvel raportoi varatoimitusjohtaja Anssi Kujalalle.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Teollisuus

Luontaistuotekauppa Etelä-Pohjanmaalta. 1 henkilötyövuosi, liikevaihtoluokka alle 100 t€. Vuokratut 30 m2 toimitilat. EPY-21092011-1350

Optikkoliike Ylitorniolla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 125 m2.

SY-04102011-1373

SY-22092011-1354

Kultasepän verstas kiinteistöineen Lounais-Suomessa. Omat toimitilat 326 m2.

Mainostekstiili- ja liikelahjayritys jolla toimintaa koko Suomessa. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat.

SY-17102011-1410

Automaatioalan yritys Pirkanmaalla, jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat.

SY-14102011-1403

Kirjakauppa/osuus Keski-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2.

Myytäviä kohteitamme

Kuntokeskus Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €.

Kiinteistösijoitusyhtiö.......................... 1 400 000 Keittö- ja kylpyhuonetuot. maahantuonti....................................... 1 100 000 Tekninen kauppa..................................... 950 000 Autokorjaamoketju.................................. 950 000 Puusepänliike.......................................... 695 000 Kuormalavojen kierrätys........................ 495 000 Konepaja.................................................. 485 000 Rakennusalan konsultointi..................... 475 000 Rakennusliike........................................... 465 000 Pienkoneiden vähitt.myynti & huolto.... 400 000 Metallialihankintaa................................. 360 000 Lounasravintola....................................... 350 000 Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita................................... 325 000 Huonekaluliike......................................... 313 000 Lokalahden Mylly..................................... 210 000 Karaokepub.............................................. 190 000 Ammatillinen perhekoti.......................... 185 000 Sähköurakointiliike................................. 140 000 Pizzeria .................................................... 125 000 Polttoaineen jakeluasema.............. 60 000 + vrst 20% osuus ravintolisäalan yrityksestä.alk. 5 000

SY-21092011-1349

Autohuolto- ja korjaamopalveluja tarjoava yritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 500 m2. Hintapyyntö 135 000 €. SY-24102011-1426

Isännöintipalveluyritys Uudellamaalla. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 75 000 €. SY-28102011-1440

SY-27102011-1436

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Muut toimialat

SY-20102011-1419

Majoitus, ravintola, elintarvike

Terveydenhuoltoalan tukkuliike jolla toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat.

Kalaruokiin erikoistunut lounasruokala Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 200 m2. Hintapyyntö 58 000 €.

SY-25102011-1428

Työvaatteisiin erikoistunut yritys Pirkanmaalla, jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat.

SY-27092011-1361

Kahvila-lounasravintola Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 -  300 000 €. Vuokratut toimitilat 95,9 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-27102011-1437

Merkkivaatteiden erikoisliike Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 – 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 75 + 50 + 20 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-03102011-1370

Chaine Des Rotisseurs kilven omaava yli 20 vuotta toiminut, paikkakunnan johtava ruoka-ravintola Kymenlaaksossa. Ravintola myydään omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

SY-17112011-1487

Rakentaminen

Perusta oma paikallis- tai aluelehti meidän tuellamme. Meiltä saat valmiin peruspaketin liiketoimintaasi varten franchising-periaatteella.

SY-11112011-1473

Myydään Pirkanmaalla yritys jonka toimialana ympäristön putaanapito. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 250 m2.

SY-17102011-1405

SY-26102011-1434

Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjä-Sanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Osuus it-alan yrityksestä, jolla toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

Majoitus- ja ravintola-alan yritys (myös luontaishoitoja) Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat n. 1000 m2.

Jäähdytyslaitteden myynti-, asennus- ja huoltoyritys Kymenlaaksossa. Liikevaihto 600 000  - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 150 m2.

Yrityspörssin ilmoitusehdot

SY-13102011-1402

KYMI-11102011-1397

osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Yritysvälittäjät

Palvelut, liikenne

Myydään yritys joka valmistaa liimapuisia kaarihalleja (kasvihuoneet, ratsastusmaneesit, erikoishallit  jne.) Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 -  1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 800 m2. Hintapyyntö 380 000 €.

SY-17102011-1409

Laajentuneesta Yrityspörssistä löydät lähes 300 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

www.yritysporssi.fi

www.syt.

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 15.12.2011

Tammikuu 2012 MAANANTAI Aapeli 2–364

2

TIISTAI Elmeri Elmo 3–363

3

KESKIVIIKKO Ruut 4–362

4

Tammikuu 2012 TORSTAI Lea Leea 5–361

5

PERJANTAI Harri 6–360

6

Viikko 1

7

LAUANTAI Aku Aukusti 7–359

Loppiainen

uistio

Seinäm

2012

ULUKUU

JO

SKUU MARRA

KAKUU

8

8

8

8

8

9

9

9

9

9

10

10

10

10

10

11

11

11

11

11

12

12

12

12

12

13

13

13

13

13

14

14

14

14

14

15

15

15

15

15

16

16

16

16

16

17

17

17

17

17

18

18

18

18

RU

1 L LO 1 T U 2 S 0 4 SYYSKU M 1 49 2 P ELOKUU 3M 1 L U U T K Ä 2 N HEI 3 L 1 K 4 T S 2 ESÄKUU K K 3 1 S 4 S T KUU K 36 T TOUKO 3M 27 2 P 1 P 45 5 T 4 UU 2M 5M HUHTIK 3 6 T 1 T U 4 U L P SK 2 LI 5 MAA 3 T 6 T 1 S 4 L 7 P UU K 5 K HELMIK 3 S 6 L 14 2 T 1 T 4 K 7 K UU 2M 5 S 8 L 3 T 2 TAMMIK 3 6 K M S 1 4 7 2 P 32 P 5 T 8 T 52 T 3 T 6M 9 S P 1 1 S 4 4 7 T M 2 5 8 3 L 6 P 50 1 9 P 4 K 7 T 10 M L L 2M 5 8 K T 3 P 6 9 4 S 7 L 10 L T 5 T 8 K 11 S S 3 T 6 9 L 0 T 1 K 4 5M 8 S 11 S T 19 7 P K 6 P 37 10 T 4 K 7M 10 M 5 S 28 9 P 8 46 12 T 11 6 T 9M 12 M 7 L 10 6 13 T T 5 T 8 11 M P 6 9 L 12 T T 7 K 10 13 S 8 11 L 14 P K 6 P 12 K 7 T 10 S 13 L K 15 9 T 8 T 14 K 9M 12 S 15 L 7 L 24 11 T 10 13 T M S 8 K 11 14 P 3 T 9 3 12 10 T 13 M 16 S 8 S 42 15 P 11 P 14 P T T M 9 12 15 L P 10 13 2 16 11 K 14 T 17 M 9M 12 L 15 L K T 10 P 13 16 S L L 11 14 17 T 15 K 18 T 10 T 13 S 16 S T 11 12 P K 11 L 14 17 M S S 12 15 18 20 P 38 T 13 16 T 19 K 11 K 14 M 17 M 9 7 2 12 S 4 15 18 T M M 16 19 14 L 17 P 7 13 20 T 12 T 15 T 18 T L P 13 M 16 19 K T 14 17 20 T 15 S 18 L 21 P 13 P 16 K 19 K S L 14 T 17 20 T 6 K 1 15 21 K 16 M 19 S 22 L 25 18 14 L 17 T 20 T 15 K 1S 18 M uden Ruotsalaisu

Palmusun

Yrittäjän

a Aadolfin päivä, Kusta

päivä n

AU CA* CH* CN* GB JP RO RU SI

CA* GB* JP* RU

RU

Maailman

iuksen päivä

n

Jean Sibel

nnuntai 2. adventtisu

n päivä Eino Leino

n

Aleksis Kiven

n päivä Runebergi äivä J.L.

äivä n

Isänp

ntai

Pitkäperja

n

© Ajasto Osakeyhtiö, Vantaa 2008. Nimipäivät © Helsingin yliopisto

päivä n

Kynttilänp

llispäivä

en kansa Saamelaist

m

ivä

Pääsiäispä

n

Loppiaine

äivä Eurooppa-p

enpäivä

nen naist

Kansainväli

olan päivä

el Agric ivä Mika

n

Yrittajat_covers_2012.indd 1

n

26.9.2011 15.18

2. pääsiäispä

nnuntai 3. adventtisu

manin päivä

n

J.V. Snell

Äitienpäivä

n

Lapsen

ivä

Ystävänpä

i

Helatorsta

AT CH* CY DE* ES FI GR HR IT RU SE SK

päivä

n

oimain lippu

äivä ympäristöp

18

RU SE*

späivä n Itsenäisyy

Puolustusv

denpäivä

8–358

Pyhäinpäi

Vappu n

Uudenvuo

8

SUNNUNTAI Titta Hilppa

nnuntai 1. adventtisu

nuntai

juhlan päivä

Eeva Ketvel

Suomen Yrittäjissä muun muassa sisäisestä viestinnästä vastannut tiedotuspäällikkö RaijaLiisa Konkola on jäänyt eläkkeelle lokakuun lopussa. Tiedotuspäällikön tehtäviä hoitaa toistaiseksi viestintäassistentti Anna Lantee, kunnes sisäisen viestinnän tehtäviin palkattavan tiedottajan toimi täytetään. Anna Lanteen yhteystiedot: p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi.

YRITTÄJÄ

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

Kauppa

Sisäisen viestinnän tehtävien hoito

oikeuksien

päivä

seisaus

Talvipäivän

51

Tammikuu

Helmikuu

Vk 52 1 2 3 4 5

Vk M T K T P L S 5 1 2 3 4 5 6 6 7 8 9 10 11 12 7 13 14 15 16 17 18 19 8 20 21 22 23 24 25 26 9 27 28 29

M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31


22

N:o 9 • Marraskuu 2011

Parhaat palvelut KIRJAPAINOT

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL

YRITYSSOVELLUKSET

Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

VARASTOINTIPALVELUT

Yrittäjä!! Kaipaako varastointisi osaavaa, palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä

YRITYSSOVELLUKSET

M & H LOGISTICS TEAM OY

NetBaron®

040 539 0064 ja 040 569 2005

Tietokone-lehden testivoittaja YRITYSPALVELUT

Monipankki integroidusti NetBaron®-sovellusperhe

TILITOIMISTOT

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

• • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta tuotannon- ja huollonohjaus

• • • •

materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus • ajopäiväkirja ja matkalasku

Testivoittaja

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

Puh. 09-622 5715 www.consista.fi

Yritykset

Minä –  MYYJÄ Minä  – MYYJÄ on käytännönläheinen myyntityön opas lukuisine esimerkkeineen ja vinkkeineen. Kirja on tarkoitettu hyödynnettäväksi jokapäiväisessä työssä. Kirja on koottu usean vuoden aikana käytännön myyntityössä saatujen kokemusten kautta. Minä  – MYYJÄ auttaa Sinua selviämään edessä olevista haasteista. Minä  – MYYJÄ käy läpi 50 eri menetelmää, jotka auttavat asiakasta tekemään Sinulle tilauksen. Minä  – MYYJÄ esittelee 30 eri segmentointimenetelmää, jotka tuovat helpotusta asiakkaiden tarveryhmittelyssä.

Paavo Helin: Minä – MYYJÄ 292 sivua, ISBN 978-452-9612-70-3 Hinta Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 69,00 euroa + alv 9 % + toimituskulut Muille 95 euroa + alv 9 % + toimituskulut

Tilaa: www.yrittajat.fi/kirjallisuus tai p. 09 2292 2946

Flexim Security teki miljoonakaupat Turun kanssa Flexim Security Oy:n on valittu Turun kaupungin kulunvalvonta- ja työaikaseurantajärjestelmän sopimustoimittajaksi. Kokonaisuudessaan hankkeen arvo nousee noin kolmeen miljoonaan euroon. Sopimus on kymmenvuotinen ja sisältää kulunvalvonnan ja työajanseurannan lisäksi ruokailuseurannan laitteineen ja ohjelmistoineen. – Kyse on ehdottomasti yhdestä turvallisuusalan merkittävimmistä sopimuksista Suomessa. Järjestelmä edustaa kulunvalvonnan ja työaikaseurannan suurinta kokoluokkaa sekä edistyneimpiä tietoturva-

ratkaisuja, Flexim Securityn toimitusjohtaja Jukka Laakso luonnehtii syntynyttä sopimusta. Kulunvalvontajärjestelmä kattaa noin 190 rakennusta Turun kaupungin alueella sekä Turusta hallinnoituja yksiköitä. Valvontajärjestelmän piirissä ovat muun muassa sairaalat, terveyskeskukset, päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, vanhainkodit, museot, kirjastot, tekniset tilat, paloasemat ja toimistoja. Järjestelmän kokonaiskäyttäjämäärä on alkuun noin 25 000 henkilöä, mutta järjestelmä mahdollistaa kaksinkertaisen määrän tunnisteita. Flexim Security rakentaa jär-

jestelmän valmiiksi puolessatoista vuodessa. Järjestelmään liitetään muun muassa 1  319 kulunvalvontalukijaa, -ovia ja -portteja 1 166 kappaletta, 174 valvottua ovea, porttia tai luukkua, 109 ohjattua tai aikaohjattua ovea sekä rikosilmoitinjärjestelmän liitynnät. Lisäksi toimitukseen kuuluu työaikaseuranta- ja lounaspäätteitä. Flexim Security huolehtii sopimuskaudella myös ohjelmiston ylläpidosta, korjaushuollosta, akuston vuositarkistuksesta ja akustojen vaihdoista, verkonvalvonnasta, varmuuskopioinnista, dokumentaationhallinnasta ja koulutuksesta.

Earthpac vahvistaa asemaansa pakkaustuotteiden valmistajana Haapajärveläinen Earthpac Oy investoi uuteen lavalinjaan. Uutuus kolminkertaistaa tuotantokapasiteetin mahdollistaen 10 000 kuormalavan päiväkohtaisen tuotannon. Earthpac Oy:n tuotevalikoima käsittää kuormalavat, kaulukset ja muut puupakkaukset, sekä yleisimmin käytetyt kuljetuspakkaamisen aaltopahvi-, kartonki- ja muoviratkaisut. Yrityksen tuotantokalusto on pitkälle automatisoitua ja modernia ja Äänekosken tehtaalle

tehty investointi vahvistaa kalustoa entisestään. Myyntijohtaja Jarmo Jääskeläisen mukaan tekemällä suuren investoinnin kuormalavojen tuotantolinjaan Earthpac halusi paitsi kasvattaa tuotantokapasiteettiaan merkittävästi, myös lähettää asiakkailleen ja sidosryhmilleen viestin siitä, että se katsoo rohkeasti tulevaisuuteen ja uskoo vahvasti menestykseen myös parhaillaan vallitsevan taloustaantuman keskellä.

Tästä kertoo myös niin ikään Äänekoskelle samaan pihaan tehtaan kanssa valmistunut 4000 neliön logistiikkaterminaali, joka palvelee Earthpacin asiakkaita etelästä pohjoiseen. Yrityksen toimipaikat sijaitsevat Haapajärvellä, Äänekoskella, Lieksassa ja Norjan Lødingenissä. Earthpac on myös sitoutunut toimintansa jatkuvaan kehittämiseen, mihin sitä velvoittaa jo vuonna 2008 sille myönnetty ISO 9001 laatustandardi.

Rauma on Satakunnan yrittäjäaktiivisin kunta Satakunnan Yrittäjät ry. palkitsi Rauman vuoden 2011 Yrittäjäaktiivisimpana kutana Satakunnassa. Kilpailun tavoitteena oli kehittää kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä: jos yritykset menestyvät, niin kunnat ja kuntalaisetkin menestyvät. Raumalla on erittäin tuloksekasta yhteistyötä yrittäjien ja kaupungin välillä, muun muassa elinkeinotiimi on toiminut pitkään ja yrittäjäyhdistyksen ja kaupungin edustajat tapaavat säännöllisesti. Lisäksi yritysvaikutusten arviointi ja ajantasainen elinkei-

nopoliittinen ohjelma ovat käytössä. Hankintaohjeistus ja yrittäjyyskasvatus ovat myös Raumalla hyvin toimivia käytäntöjä. Valintakriteereissä painotettiin yrittäjien toimintaedellytysten kehittämistä, kuten elinkeinopoliittisen ohjelman ajantasaisuutta, yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönottoa ja yrittäjien ja kunnan yhteistyötä. Pienten yritysten mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin, palvelusetelin käytön lisäys ja yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman laatiminen kuuluivat myös kriteereihin.

OLLI ANNALA

Talous- ja strategiapäällikkö Asko Aro-Heinilä ja kiertopalkinto.

Riipisen Riistaherkut Kovalaisen F1-haalariin Fonectan Paikkakunnan Paras -kilpailun viimeisen osakilpailun voittaja, Riipisen Riistaherkut, sai valtakunnallisesti eniten suosituksia ja voitti mainospaikan F1-kuljettaja Heikki Kovalaisen ajohaalarista. Yritys markkinoi itseään aktiivisesti viimeisen osakilpailun aikana ja markkinoinnin hyödyt näkyivät jo ennen voittoa. Riipisen Riistaherkut tarjoaa pohjoisista raaka-aineista tehtyjä herkkutuotteita. – Fiilikset ovat olleet mahtavat koko yhtiössä. Pienen paikkakunnan yrityksenä

emme aluksi uskoneet ihan näin korkeaan sijoitukseen, mutta markkinointi kannatti. Merkittävästä palkinnosta ja laajasta näkyvyydestä on meille paljon hyötyä, koska avasimme juuri riipisen.fi-riistanettikaupan, josta myymme riista-, kala- ja marjatuotteita koko Suomeen, hallituksen puheenjohtaja Markus Riipinen iloitsee. Suomalaiset suosittelivat kolmen osakilpailun aikana omien paikkakuntiensa suosikkiyrityksiä yli 230 000 kertaa.

PETTERI VILKKI

Ymmärrän ongelmasi. Ratkaistaan se yhdessä!

Teräsportailla ykköseksi Uusyrityskeskus Ensimetrin järjestämän Nuorten Yritysidea -kilpailun palkinnot jaettiin marraskuussa. Tämän vuoden voittajaksi valittiin tyylikkäitä teräsporrasratkaisuja toteuttavan Grado Design Oy:n Pirkkalasta. Yrityksen perustaja on 25-vuotias tuotekehitysinsinööri Lauri Kristo. Yritys suunnittelee, valmistaa, toimittaa ja asentaa yksilöllisiä teräsportaita sekä lasikaiteita. Asiakkaat ovat pääasiassa omakotirakentajia. Toiseksi sijoittui innovatiivisia ja haastavia mobiilipelejä suunnitteleva Décron Studios Oy, jonka perustivat Joni-Matti Määttä ja Eero Oinas maaliskuussa 2011. Yritysideana on hyödyntää pelihahmoja sosiaalisen median markkinoinnissa sekä antaa yliopisto-opiskelijoille mahdollisuus käyttää yrityksen teknologiaa ja saada pelejä julkaistua kaupallisesti. Kolmannen palkinnon raati myönsi käytetyn valokuvauskaluston vähittäis- ja nettikauppa Kameratori Oy:n Jussi Lehmukselle ja Juho Leppäselle. Kameratori on Suomen ensimmäinen käytetyn valokuvauskaluston internetkauppa. Yritys ostaa käytettyjä kameroita ja oheistarvikkeita esimerkiksi lopettavilta studioilta ja huoltaa, listaa sekä laittaa hankitut valokuvauskalustot myyntiin pääasiassa nettisivuilleen. Pirkanmaan Yrittäjät ry palkitsee voittajat rahapalkinnoilla: voittaja saa 400 euroa, toiseksi tullut 250 euroa ja kolmanneksi tullut 150 euroa.


23

N:o 9 • Marraskuu 2011

Svensk resumé Raumo företagaraktivast i Satakunda FiF:s regionorganisation i Satakunda har premierat Raumo som den företagaraktivaste kommunen i Satakunda. Avsikten med tävlingen var att utveckla samarbetet mellan kommunerna och företagen och förbättra företagens verksamhetsförutsättningar. Framgångsrika företag innebär oftast att även kommunerna och invånarna är framgångsrika. I Raumo har samarbetet mellan staden och före-tagarna varit särskilt resultatrikt. Det s.k. näringsteamet är en gammal institution och företagarföreningens och stadens representanter träffas regelbundet. Härtill ser man till att ta företagen i beaktande vid all planering och håller sig med ett uppdaterat näringspolitiskt program. Upphandlingsdirektiven och företagsamhetsfostran fungerar också i Raumo.

Upptill 600 jobb i fara årligen i norra Savolax Årligen står 250 – 300 smföretag i norra Savolax inför ägarskifte. Dessa företag sysselsätter kring 600 personer. Simo Sutinen vid FiF:s regionorganisation i Savolax anser att det är livsviktigt att bevara arbetsplatserna i regionen i samband med ägarskiften. Enligt EU:s utredning är det tre gånger vanligare att köpa ett färdigt företag än att starta nytt när det gäller att bli sin egen. Härtill ökar 70 procent av företag som bytt ägare sin omsättning. – En ny företagare kunde reflektera över de möjligheter som företagen i närheten erbjuder innan han eller hon grundar eget, säger Sutinen. För att underlätta ägarskiften har FiF:s regionorganisation i Savolax uppdaterat den lokala ”företagsbörsen”, ett öppet forum som publicerar köp- och säljannonser på företagsmarknaden. Enligt Simo Sutinen är målet att samla landskapets alla aktörer som säljer eller köper företag. Detta för att tillsammans kunna erbjuda heltäckande hjälp i samband med ägarskiften.

Belysningsföretag lämnar Kina, investerar stort i Kajana Kina är på god väg att tappa status som låglöneland. Under de senaste tiderna har en del av sm-företagen börjat förflytta tillverkningen närmare hemmamarknaden. Valtavalo Oy, tillverkare av led-lysrör, är det nyaste exemplet. Enligt vd Markku Laatikainen antas det allmänt att tillverkningen i Asien blir som helhet taget fördelaktigare. Verkligheten kan dock vara överraskande. Särskilt när det gäller långt automa-tiserade processer och nyaste robotik. Han anser också att leveranssäkerheten och hela kedjan från produktutveckling till tillverkning är pålitligare i Finland. Valtavalo inleder egen tillverkning av led-lysrör i Kajana. Tidigare förlitade man sig på kinesiska medleverantörer. Investeringen i Kajana är värd nästan en miljon euro. Tillverkningen kör i gång i början av 2012 i hyrutrymmen på industriområdet Renforssin Ranta där UPM:s pappersfabrik tidigare verkade.

Försäkringstjänster nu även mobilt Försäkringsbolaget Fennia har öppnat en särskilt för bilister och resenärer avsedd mobil webbtjänst som kan ge snabb hjälp i nödsisuationer. Tjänsten innehåller alla behövliga kontaktuppgifter vid trafikolyckor eller sjukdomsfall under resan. Bara genom att trycka på en knapp får man kontakt med t.ex. Fennias skadeersättningsrådgivning eller en bärgningstjänst. Adressen är m.fennia.fi.

Översättning av Pekka Sörensen

Ramen höjer rejält

••Ramavtalets krumelurer är rena hebreiskan. Men så mycket är dock klart att de löneförhöjningar som

ingår verkar vara tagna i överkant men tanke på dagens ekonomi. Det anser frisörföretagaren Anneli Kangas. JUSSA PARTANEN

Lotta Tammelin, text

N

og är det här ramavtalet ju ett intressant papper, himlar Anneli Kangas. Man talar om att öka landets konkurrenskraft och trygga sysselsättningen, men var finns dom sakerna konkret i papperet? Hennes företag Fanletti sysselsätter inemot 60 personer. Trots att Anneli Kangas är aktiv inom branschens intresseorganisation och har stavat igenom ramavtalet så är det fortfarande oklart för henne vad avtalet i praktiken kommer att innebära för företagets vardag. Hon har svårt att se hur avtalet skulle kunna förbättra sysselsättningen. –Det är förstås branschorganisationen plikt att informera fältet, men alla företag är inte organiserade och nås följaktligen inte av informationen. Det måst medges att företagarna mitt inne i sitt dagliga jobb inte hinner bekanta sig med innebörden i avtalspapper avfattade på statsmaktens snirkliga språk.

Moms-kliv. ”Raminpon” föreskriver en 4,3 procents löneförhöjning för de kommande 25 månaderna. – Det här känns som otroligt mycket i nuvarande konjunkturläge. Om man verkligen går in för det, så då står vi inför sanningens ögonblick och tvingas tänka på var vi ska dra in, säger Kangas. Även andra saker än ramavtalet ger Kangas huvudbry. I hennes bransch, och i andra handarbetsintensiva branscher, har under några år en lägre moms

Det här känns som otroligt mycket i nuvarande konjunkturläge. Anneli Kangas

om nio procent tillämpats. Nu är det dock slut med experimentet och från och med januari måste frisörerna slå en 23 procents moms på allt arbete. – Det här kommer att ha helt otroliga följder. Vi blir tvungna att lägga höjningen i sin helhet på kundpriserna och kunderna kommer att rösta med sina fötter. Kunderna ser endast att priserna stiger utan att tänka på att höjningen går i statens, inte företagets, kassa.

Lokala avtal ger nöjda arbetstagare. Företagarna i Fin-

Var skall man skära ner om höjningarna enligt ramavtalet förverkligas, frågar sig frisörföretagare Anneli Kangas.

land anser att lokala avtal är bättre än det styva ramavtalet så länge ekonomin är så här instabil. Genon lokala avtal kan företagen och de anställda förhandla om lönerna utgående från företagens bärkraft. Även Anneli Kangas försvarar de lokala avtalen som enligt henne skulle ge nöjdare anställda. I dag vill folk ha individuella arbetstider och villkor. På så sätt kan företagen behålla sina anställda. – Möjligheterna till lokala avtal måste absolut utvidgas. Konstigt att vi företagare som sysselsätter människor inte får besluta om saken. Staten fattar våra beslut, säger Kangas harmset.

Directa-rättegången har 1 403 målsägande; alla småföretag som bett polisen undersöka Directas •verksamhet. •Den enormaBrottsmålets huvudhandläggning inleds vid Helsingfors’ tingsrätt den 31 november. MIKA KANERVA

D

irecta Oy och dess ledning står åtalade för grovt bedrägeri och marknadsbrott. Enligt åklagaren vilseledde Directa sina kunder medvetet genom att per telefon ge bristfällig information om den marknadsförda tjänsten. Åklagaren vill att Directa, dess vd och f.d. säljdirektör solidariskt erlägger till staten 1 772 396 euro som brottsligt förskaffad ekonomisk fördel. Härtill krävs att Directas nuvarande ledning och en f.d. ledande person belägges med näringsförbud.

Tvistemål avgjorda. En del av

de företagare som kämpat med Directa har redan kunnat dra en lättnadens suck. Juhani Udelius förde krig mot Directa i åratal. Nu är han en av de åtminstone tolv företagare som har fått rätt mot Directa i Helsingfors’ tingsrätt som har förkastat Directas käromål mot sina kunder. Directa uppger att företaget

Lycka till och lyft inte upp händerna inför en skojare! Juhani Udelius

det var inte sådär bara att säga upp avtalet. Directa menade att en ny avtalsperiod hade hunnit börja och att det inte mera gick att uppsäga avtalet. Så blev det.

Rättvisan vann. Nu, efter åra-

Juhani Udelius är en av de åtminstone tolv företagare som har fått rätt mot Directa i Helsingfors’ tingsrätt som har förkastat Directas käromål mot sina kunder. har sökt eller söker ersättningar av inemot 6 000 (!) finska företag. Metallsvarvare Udelius var ett typfall. Han hade tidigare erlagt en ca 50 euro stor årsavgift åt Directa men när fakturan kom

var den tiofaldigt större p.g.a. att Udelius’ företag bytt nam. – Nog är de här faktureringsgrunderna märkvärdiga. Jag kollar alltid själv hur ofta mina webbsidor besöks och enligt

egna beräkningar var besöken ca 4 000 under åtta år. Men Directa debiterade för 6 000 besök, per år, uppger Udelius. Han lämnade fakturan obetald och kontaktade Directa men

tal av processande, känns det bra att tingsrätten gett honom rätt. – Rättvisan vann och tron på Finland som rättsstat förstärktes, säger Juhani Udelius och beklagar djupt att många småföretag måst lägga lapp på luckan när resurserna inte pallat för alla rättegångar. Udelius önskar alla kolleger med rättsprocessen ännu i gång krafter och kämpa-anda. – Lycka till, och lyft inte upp händerna inför en skojare!

Skatteförvaltningen beklagar:

Uppgifter från tusentals företag blivit utan uppdatering av strul i datasytem uppdateras uppgifter från inemot 30 000 företag först nu. •Kunder •På grund har frågat efter företagens pålitlighet. Kimmo Koivikko, text

P

roblem i datorkommunikationen mellan Skatteförvaltningen och Patentoch registerstyrelsen var orsaken till att nästan 30 000 företags bokslutsuppgifter blivit utan uppdatering. I praktiken har inga uppgifter från företag med redovisningsperiodens slut inom 2011 nått handelsregistret.

Skadan har reparerats först i början av november och nu är handelsregistret upp to date. – Vi är verkligen ledsna över att sådant här kunnat inträffa. Feed back har vi inte saknat. Kunder har hört sig för om huruvida vissa företag är att lita på. Det här är allvarligt, säger överinspektör Olli Sierla vid Skatteförvaltningen. Även kreditvärdighetsinstitut har hört sig för angående bok-

slut. Att bokslutsuppgifterna är färska har betydelse för företag som söker banklån. Anteckningar i marginalen kan förekomma och i värsta fall kan hela lånet bli obeviljat. – Ifall någon anser sig ha lidit förluster så är det bara att kontakta oss, påminner Sierla.

Systemet fallerade. Proble-

men började torna upp sig när

man vid förmedling av data övergickt till ett nytt system i början av året. Tanken var att införa principen ”en lucka” där Skatteförvaltningen sänder alla uppgfter och bilagor om aktiebolag till Patent- och registerstyrelsen. Tidigare var det så att företagen själva måste se till Patent- och registerstyrelsen får bilagorna. Enligt Olli Sierla hade

har kontaktat •skatteförvaltningen •Tusentals företagare för rådgivning efter att

byggbranschens omvända moms trätt i kraft senaste första april. Enligt Byggindustrin har allt gått t.o.m förvånansvärt bra. Kimmo Koivikko, text

D

et är främst uppgifter om prejudikat, definitionen av byggtjänster, tillfällig försäljning och övergångsregler som har intresserat de frågvisa. Telefonsamtal har kommit särskilt från företag utanför byggbranschen. Omvänd moms innebär att det är köparen, inte säljaren, som är skattepliktig. Privatpersoner är inte skattepliktiga i det här fallet. – Telefonköerna var som värst i slutet av mars då den första april närmade sig. Det kom in kring 2 000 samtal per vecka. Under våren och sommaren gav Skatteförvaltningen ca 200 förhandbeslut om omvänd moms, uppger Päivi Taipalus vid Skatteförvaltningens enhet för företagsbeskattning. Hon medger att missnöjet varit utbrett och att kontakterna varit fler än vad man förväntat sig. Under de senaste månaderna har telefonerandet dock börjat avta.

Företagen vakna. Innan den

nya moms-lagen trädde i kraft väckte den häftig kritik. Skatteexperter, företagare och bokföringsbyråer ansåg att omvänd moms är ett dåligt vapen mot

den gråa ekonomin. Tolkningar och oklara undantag befarades medföra stora kostnader. T.ex. Byggförbundet RT presenterade en kalkyl på att införandet av det nya systemet skulle kräva nyinvesteringar värda ca 80 miljoner. Arbetsmarknadsdirektör Tapio Kari vid Bygginusyrin medger dock att reformen genomförsts smidigt i branschföretagen. – Ärligt sagt så har allt gått förvånansvärt väl. Kanske hade vi sett alltför många spöken i det här. Men trots det tor jag inte att omvänd moms biter på den gråa marknaden, säger Kari som också tror att reformen varit särskilt smärtsam för företag utanför byggbranschen. De företag som måst ge Skatteförvaltningen extra information har varit illa ute. Samtidigt har pengar influtit på kontot med fördröjning. Småföretagens likviditet har varit ett stort problem redan från början av året. Om företaget upphandlar varor i parti till momsbelagt pris och säljer det vidare genom byggtjänster, uppstår det ett momshål i kassan. Återbäringar av moms kan ta över en månad. Päivi Taipalus påpekar dock att återbäringar på omvänd moms inte stockat sig hos Skatteförvaltningen.

FAKTARUTA Ansvaret ligger främst hos säljaren. Trädde i kraft den 1 april. I momsbeskattningen är den som säljer tjänster skattepliktig. Vid omvänd moms är det köparen. I byggbranschen tillämpas omvänd moms om köparen är en näringsidkare som säljer byggtjänster annat än tillfälligt. Köparen kan sålunda inte vare en privatperson. Omvänd moms gäller endast vid försäljning av byggtjänster, inte vid försäljning av varor. Ifall byggtjänsten innefattar även material betraktas det dock som en helhet och försäljning av byggtjänster. Härtill gäller omvänd moms vid uthyrning av arbetskraft för byggtjänster. KÄLLA: SKATTEFÖRVALTNINGEN

Directa-kampen fortsätter

Mirka Moilanen, text

Första april fick känslorna att svalla

systemet fungerat klanderfritt vid testkörningar. Avhjälpandet av strulet var inte alldeles enkelt genom att handelsregistret har en spärr som tillåter emottagning av data från endast 4 000 företag per dag. I normala fall borde Patent- och registerstyrelsen ha fått bokslutsuppgifterna från Skatteförvaltningen inom 1–5 veckor.

Ge inte påöktom du är i knipa Den hotande recessionen gör det möjligt för företag i metallbranschen att låta bli att betala de anställda högre löner. Detta förutsätter dock att enighet om saken nås på arbetsplatserna. En sådan här klausul finns enligt FIF-direktören Rauno Vanhanen i underteckningsprotokollet för kollektivavtalet mellan Teknologi-industrin och Metallförbundet. Klausulen är avsedd för de företag som hamnat i svårigheter på grund av t.ex. plötsligt ras i orderingången. Att avstå eller flytta lönehöjningar föreutsätter dock att man avtalar lokalt om saken med antingen huvudförtroendemannen eller arbetstagarna. Teknologi-industrin rf:s medlemsföretag måste i så fall informera kollektivavtalsparterna om avtalet.

Belysningsföretag lämnar Kina, investerar stort i Kajana Kina är på god väg att tappa status som låglöneland. Under de senaste tiderna har en del av sm-företagen börjat förflytta tillverkningen närmare hemmamarknaden. Valtavalo Oy, tillverkare av led-lysrör, är det nyaste exemplet. Enligt vd Markku Laatikainen antas det allmänt att tillverkningen i Asien blir fördelaktigare. Verkligheten kan dock vara överraskande. Han anser att leveranssäkerheten och hela kedjan från produktutveckling till tillverkning är pålitligare i Finland. Valtavalo inleder egen tillverkning av led-lysrör i Kajana. Tidigare förlitade man sig på kinesiska medleverantörer. Investeringen i Kajana är värd nästan en miljon euro.

Teknologi-industrins lönejusteringar löstes i slutet av oktober. Man kom till avtal om hur de i det s.k. ramavtalet upptagna höjningarna vidtas på arbetsplatserna. Syftet med lokala avtal är att finna en sådan löneuppgörelse som är anpassad efter arbetsplatsens situation och behov. De företagsspecifika avtalen om löneförhöjningar borde för innevarande års del göras senast den 15 december och för nästa års del senast den 31 oktober. Ifall enighet om förhöjningar inte nås, får alla arbetstagare allmänt påökt med 2,4 procent för 2011 och med 1,9 procent för 2012. Härtill kommer en engångsrat om 150 euro ifall arbetsmarknadens huvudparters ramavtal blir verklighet.

Företagandet är en livsstil För mig. Jag är medlem av företagarföreningen. Ju fler vi är, desto starkare är vår förening. kom med du oCksÅ!

Teresa De Rita - Cavlek Move Wellness & Dance Center


24

N:o 9 • Marraskuu 2011


Suomen YrittäjäSanomat 9/2011