KENTÄN KIERROS
Hyvä henki ja ohjelma innostavat jäseniä
Te k s t i S e i j a E s t l a nde r
Lauttakylän Yrittäjänaisten puheenjohtaja Leena Norri sanoo hyvän hengen ja ohjelman olevan tärkeitä houkuttimia uusien jäsenten hankinnassa ja jäsenten osallistumisessa yhdistyksen toimintaan.
Gynekologi Leena Norri toimii Lauttakylän Yrittäjänaisten puheenjohtajana. Hänestä yrittäjänaisten kannattaa pistää paukkuja ohjelman suunnitteluun, sillä se aktivoi jäseniä toimintaan.
Leena Norri toimii gynekologina Huittisten Praktiikka Oy:ssä, joka työllistää joukon terveydenhuollon ammattilaisia. Hän sanoo sisäistäneensä itsensä yrittäjäksi ja ammatinharjoittajaksi heti siitä päivästä lähtien, kun hän täytti ensimmäisen ammatinharjoittajan veroilmoituksen. Lisätuntumaa yrittäjän realiteeteista tuo maatalousyrittäjänä toimiva puoliso ja aiemmin myös lasten arjen pyöritys. – Liityin Yrittäjänaisiin yli 10 vuotta sitten ja muutama vuosi siten menin jäseniltaan ja pian huomasin olevani yhdistyksen varapuheenjohtaja. Tänään yhdistykseemme kuuluu noin 50 henkeä ja tavoitteena on kehittää jäsenille sellaista ohjemaa, joka virkistää, kouluttaa, tarjoaa yhdessä tekemisen iloa sekä yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Esimerkkeinä ohjelmatarjonnasta hän mainitsee professori MarjaLiisa Mankan esitelmän työnilosta sekä oopperaireissun Tampereelle. – Järjestimme viime vuonna myös vanhan ajan joulumarkkinat, ja tapahtuman yleisömenestys innosti meitä niin paljon, että päätimme järjestää joulumarkkinat myös tänä vuonna. – Jäsenillat haarukoimme puolestaan siten, että vierailemme uusien jäsenten yrityksissä. Tavoitteena on se, että joku asiantuntija kertoo joka kerta meille jotain uutta ja kiinnostavaa.
Sama palkka samasta työstä Vaikka Norria ei ole lääkärinä suomittu mieskollegoita heikommilla tienesteillä, hänestä on käsittämätöntä, että Suomessa naisten euro pyörii yhä 80 sentin hujakoilla. – Tyttäreni totesi jo pienenä, että pojille maksetaan parempaa palkkaa kuin tytöille, ja tottahan se on, että esimerkiksi lastenhoidosta saa heikomman korvauksen kuin koiranhoidosta. Näin siitäkin huolimatta, että lastenhoito on todella tärkeätä työtä. Norrista yrittäjänaisten pitäisikin olla tarkkana, että he eivät lipeäisi palkkaustilanteissa mieslisään. Tämän sanottuaan hän ottaa esille vanhemmuudenviulujen pompottelun ja esittää, että valtio voisi maksaa kertapottina lapsen synnyttyä perheille palkkaan suhteutetun korvauksen, josta perhe itse päättäisi. – Perheethän hankkivat tähän maahan tulevia veronmaksajia, eivätkä lapsista aiheutuvat kulut kuulu Kelan korvaamatta jäävältä osalta äitien työnantajille, vaan valtiolle. Naisten kannattaisi hänen mielestään ottaa myös mallia miesten verkostoitumisesta ja toimia työnantajina äijämäisemmin ja pestata yrityksiinsä se hyvä tuttu rouva.
Eila Jorva
I n
M emoriam
s. 7.11.1921
k. 30.1.2013
Ekonomi Eila Jorva toimi Mikkelin Yrittäjänaisten pitkäaikaisena puheenjohtajana vuosina 1970–1986. Tätä ennen hän toimi yhdistyksen sihteerinä 1960-luvulla. Eila Jorva kutsuttiin Mikkelin Yrittäjänaisten kunniapuheenjohtajaksi 1987. Hän toimi Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksessa 1964–1979 ja liiton varapuheenjohtajana vuosina 1964–1975. Yrittäjänaisaate oli hyvin tärkeä osa Jorvan elämää. Tätä ilmentää hyvin se, että hän muisti aina esimerkiksi Mikkelin Yrittäjänaisten syntymäpäivän ja kantoi huolta yhdistyksen toiminnasta aina kuolemaansa asti. Eila Jorva teki monin tavoin yhdistystämme tunnetuksi. Hän osallistui yhteistyössä paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa erilaisiin yleisötapahtumiin ja toi siten esille Yrittäjänaisten näkökulmaa. Eila Jorva muisti myös testamentissaan Mikkelin Yrittäjänaisia. Monet yhdistyksemme vuosijuhlat jäivät hänen aikanaan ikuisesti paikalla olleiden mieleen. Muistamme rakasta Eilaamme lämmöllä. Hän oli esimerkillinen yrittäjänainen ja hyvä ystävämme. Mikkelin yrittäjänaiset r.y.
18