__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

SYKSYN 2021 UUDET KIRJAT

Kokemuksen ääni


Kokemuksen ääni

Tulossa olevista kirjoista kerromme ensimmäiseksi Warelian Facebook-sivuilla: facebook.com/kustannusliike

Kirjojen vähittäismyynti kirjakaupoissa koko maassa sekä kaikissa kirjaverkkokaupoissa.

Kaikki kirjamme ovat saatavilla myös Warelian omassa verkkokaupassa: ks. warelia.fi.

Warelian oma kivijalkamyymälä on auki kesäaikaan (aukioloajoista ks. warelia.fi).

Kirjavälitys Oy tilaukset@kirjavalitys.fi

Warelia Kustannus Oy tilaukset@warelia.fi

Kustantaja Marko Vesterbacka 050 3469 175 marko@warelia.fi

Kustannustoimittaja Salla Yli-Erkkilä salla@warelia.fi

JÄLLEENMYYJIEN KIRJATILAUKSET Porvoon Kirjakeskus Oy tilaukset@kirjakeskus.fi

WARELIA KUSTANNUS OY Toimisto ja myymälä Marttilankatu 13 38200 Sastamala w@warelia.fi

Esitteen graafinen suunnittelu ja toteutus: Kari Jokinen / karijokinen.com Paino: Vammaspaino Oy

2


warelia.fi

4

Marko. A. Hautala: ALGOTH

6

Antero Warelius: Uljaimmat ruumiit

7

Pekka Agarth – Mikko Lahtinen: Kertomus Vammalan kaupungista 1979

8

Anssi Arohonka: longe rariss!

10

Ilona Tomi: Kaikkein oudointa täällä

11

Aulis Aarnio: Viiltävät muistot

12

Tuutti Rainio: Kuinka kasvoin kaikkitietäväksi vaimoksi

14

Olavi Toivola: Viinitarhurin murha

15

Kimmo Lehtimäki: Punaisen ylipäällikön kuolema

16

Arto Seppälä: Laskettu aika

18

Anna-Liisa Suvanto: Omenankukkaslunta

19

Tuija Sironen: Toivon vuoksi

3


Kokemuksen ääni

MARKO A. HAUTALA ALGOTH – Kapinallinen kynämies A. Untolan merkillinen elämä 86.2; 99.139 ISBN 978-952-387-000-0 Kirjakauppoihin heinäkuussa

4

Kannen kuva Algoth Untolasta: Helsingin keskusvankilan arkisto, Bd:45 Vankien vastaanottolehdet 1918. Kuvan on Warelialle värittänyt Jussi Luostarinen 2021.


warelia.fi

ALGOTH – Kapinallinen kynämies Marko A. Hautala täyttää tällä teoksella Suomen kirjallisuushistorian kenties rumimman aukon. ALGOTH – Kapinallinen kynämies on totaalinen elämäkerta monien arvoitusten miehestä Maiju Lassilan ja Irmari Rantamalan tekijänimien takana. Kirjailijavuosinaan erakkomaista elämää viettäneen Algoth Untolan (1868–1918) elämäntarina on ollut näihin päiviin asti sekä lähteiden niukkuuden että tietoisen vääristelyn hämärtämä. Hautalan elämäkerran jälkeen voimme nähdä paitsi Algothin uusin silmin, myös Suomen historian kohtalonvuodet Algothin silmin. Hautala kirjoittaa loistavasti: yli 1 100-sivuinen elämäkerta imee lukijan vastustamattomalla tavalla taikapiiriinsä.

Mutta katsohan tuonne. Mikä onnen sattuma! Kadun yli harppaa juuri mies, jonka tuskin olet uskonut olevan olemassa: keski-ikäinen, totinen, vähän hermostunut ja arkakatseinen, punertavaviiksinen ja punertavasilmäinen Irmari Rantamala. Panen pääni pantiksi, että hän menee perimään ”poste restante”-kirjettä, sillä hän ei asu kauvan samassa kaupungissa. Hän on liikkuva mies ja julma kirjoittaja; jotkut väittävät häntä Maiju Lassilaksikin – mene ja tiedä! Jos siinä on perää, voisi hän yksinkin hoitaa semmoisen pikkuasian kuin Suomen kaunokirjallisuuden.

Lue lisää poikkeuksellisesta elämäkerrasta kirjan Fb-sivuilta: facebook.com/ ALGOTHKapinallinenkynamies

– Untolan entisen kustantajan Jaakko Tuomikosken pakinasta ”Suomalaisia kirjailijoita Helsingin kaduilla” (Vaasa-lehti 8.2.1913).

Marko A. Hautala

Fil. tri Marko A. Hautala on tutkinut Algoth Untolaa 25 vuotta. Jo hänen väitöskirjansa (2010) aiheena oli Untolan elämä ja ajattelu. Hautala asuu Alatornion Ruottalassa.

5


Kokemuksen ääni

Antero Wareliuksen (1821–1904) syntymästä on 14. heinäkuuta 2021 kulunut tasan 200 vuotta. Kustannusliike Warelia on nimetty Wareliuksen mukaan.

Warelia on julkaissut monta Wareliuksen innoittamaa kirjaa. Esimerkiksi teol. tri Matti Kankaanniemen teos Kankeat, hiljaiset ja tytyväiset? (2013) tarkastelee Wareliuksen teoksessa Suomen kansaa esittämiä kansatieteellisiä päätelmiä nykyaikaisen kulttuuripsykologian valossa. Olavi Toivolan romaanissa Abraham Braxin kunnia (2018) taas Wareliuksen uraauurtava paikallishistoria Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853 on keskeinen lähde ja Warelius itse yksi romaanihenkilöistä. Kesällä 2021 Warelia juhlistaa Antero Wareliusta kahdella uutuuskirjalla.

ANTERO WARELIUS ULJAIMMAT RUUMIIT Toimittanut Marko Vesterbacka 49.262 ISBN 978-952-387-001-7 Kirjakauppoihin heinäkuussa

6

Antero Warelius

Uljaimmat ruumiit sisältää Antero Wareliuksen teokset Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaus-tavat ovat muodostuneet ja Peijais-puheita eli kristillisiä muistutteita mureh-väelle lohdutukseksi, kehoitukseksi ja varoitukseksi, molemmat vuodelta 1861, sekä osia teoksesta Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853.

Suomen tietokirjallisuuden isäksi sanottu kirjailija, kansatieteilijä, kielenkehittäjä ja pappi oli kotoisin silloisen Tyrvään Varilan kylästä, nykyisestä Sastamalasta. Wareliuksen vuonna 1845 julkaisemaa teosta Enon Opetuksia Luonnon asioista (1. osa) pidetään ensimmäisenä suomenkielisenä tietokirjana.


warelia.fi

Kertomus Vammalan kaupungista 1979 Pekka Agarthin ja Mikko Lahtisen yhteisteos on erityislaatuinen kotiseututeos: se pureutuu kuvin ja sanoin yhden kaupungin yhteen vuoteen tavalla, joka tarjoaa ajatuksenruokaa myös missä tahansa muualla Suomessa asuville oman kasvuympäristönsä ja paikallisyhteisönsä katsomiseksi uusin silmin. Vammala-nimistä kaupunkia ei enää ole, vaan se on osa nykyistä Sastamalan kaupunkia. Vuonna 1979 Vammala oli vireä eteläsuomalainen pikkukaupunki Kekkosen ajan hyvinvointivaltiossa. Mitä se tarkoitti – ja millaista ylipäätään oli elää 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun Suomessa? Kajaanilainen Pekka Agarth on tunnettu ammattivalokuvaaja ja toiminut urallaan myös valokuvauksen opettajana. Hän on voittanut kymmeniä valokuvauskilpailuja Suomessa ja ulkomailla, julkaissut kuvia eri teoksissa sekä pitänyt lukuisia näyttelyitä eri puolella Suomea kuudella eri vuosikymmenellä. Tämän kirjan valokuvat Agarth otti vuonna 1979 asuessaan Vammalassa. Tuolloin hän valokuvasi kaupunkia seuraavana vuonna julkaistua Vammala-kuvateosta varten. Mikko Lahtinen on valtio-opin yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. Tässä teoksessa Lahtinen kirjoittaa kasvukaupungistaan Vammalasta, sen ihmisistä ja elämänmenosta aikana, jolloin hän oli vilkas ja toimelias koulupoika. Lukija pääsee pohtimaan yhdessä kirjoittajan kanssa, mitä tuosta ajasta on siirtynyt 2020-luvun Suomeen, mitä jäänyt menneisyyteen. Kertomus Vammalan kaupungista 1979 antaa myös virikkeitä kotiseutukirjojen tekijöille ympäri maan: näinkin voi kotiseutukirjan tehdä! Teoksen nimi on kunnianosoitus Antero Wareliukselle, Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853 -teoksen kirjoittajalle, eikä teosta olisi tällaisena olemassa ilman Wareliuksen jättämää esikuvaa.

Mikko Lahtinen

PEKKA AGARTH – MIKKO LAHTINEN KERTOMUS VAMMALAN KAUPUNGISTA 1979 82.8; 75.7 ISBN 978-952-387-002-4 Kirjakauppoihin heinäkuussa

Filosofi ja politiikan tutkija Mikko Lahtinen on myös tuottelias tietokirjailija. Vuoden tieteentekijäksikin valitun Lahtisen kynästä ovat lähtöisin mm. Snellmanin Suomi (2006) ja Kirjastojen maa (2010). Samoin Kertomus Vammalan kaupungista 1979 on teos paitsi Vammalasta myös koko Suomesta.

7


Kokemuksen ääni

ANSSI AROHONKA longe rariss! Antikvaarisen kirjakauppiaan muistelmat 99.1 ISBN 978-952-387-003-1 Kirjakauppoihin heinäkuussa TAI lokakuussa

8

HUOM. Teos julkaistaan heinäkuun alussa, mikäli silloin järjestetään Vanhan kirjallisuuden päivät. Muussa tapauksessa teos julkaistaan lokakuussa.


warelia.fi

longe rariss! ”Pitäessäni antikvariaattia tokaisin joskus, etten mene katsomaan kirjastoa, ellei se ole myytävänä. Todellisuudessa lipsuin tuosta periaatteesta useastikin.” Tervetuloa kirjatarinoiden pyörteeseen! Legendaarinen antikvaari Anssi Arohonka vie lukijan nautinnolliselle matkalle vanhojen kirjojen ja niiden myyjien ja keräilijöiden maailmaan. Moista muistelmateosta ei ole Suomessa ennen kirjoitettu, joten Arohongan yksityiskohtaiset muistelmat ovat myös bibliofiilisen tietämyksen aarreaitta. Arohonka on verrattoman viihdyttävä tarinaniskijä.

– – Vein kirja-aarteeni innosta uhkuen liikkeeseeni. Pian niitä tuli ostamaan mm. kollegani Cecil Hagelstam, joka kertoi happamena, että kirjojen myyjä oli soittanut myös hänelle, mutta oli jostain syystä kuitenkin päätynyt myymään ne minulle. Kaikkein harvinaisimpiin kirjoihinsa Leppäaho oli kirjoittanut mustekynällä ”rariss!” tai joskus peräti ”longe rariss!”, harvinainen tai erittäin harvinainen. Se on lyhyempi muoto määritelmästä ”Liber longe rariss”, jota on käytetty vanhoissa huutokauppaluetteloissa. Niin oli merkitty vanhaan nahkaselkäsidokseen Giuseppe Acerbin kuuluisaan Lappi-teokseen Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape, in the years 1798 and 1799 vuodelta 1802. Siinä on julkaistu mm. kuuluisa kuva, jossa esiintyy kaksi runonlaulajaa. Samoin oli merkitty myös Johannes Schefferuksen pergamenttiin sidottuun teokseen Lapponia id est, Regionis Lapponum et gentis nova et verissima descriptio vuodelta 1673. Molemmissa on hienoja kuvaliitteitä. – –

Anssi Arohonka

Elämäni suuri unelma toteutui, kun avasin liikkeen keväällä 1979.

Koulua käyvät poikani pilkkasivat minua, kun kannoin jatkuvasti uusia kirjoja asuntoomme, ja ihmettelivät, miksi toin niitä, kun selvästikään en kuitenkaan lukenut niitä.

Lopetettuani liikkeen en jäänyt niinkään kaipaamaan kirjoja − joita minulla kotikirjastossa on riittävästi loppuelämäkseni − kuin asiakkaitani, monia suurestikin.

Anssi Arohonka on ollut suomalaisen kirja-alan tunnettu ja tunnustettu vaikuttaja vuosikymmenien ajan. Hän on Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat -yhdistyksen ja Mika Waltari -seuran kunniajäsen.

9


Kokemuksen ääni

Kaikkein oudointa täällä Ilona Tomi vie lukijan maailmaan, jossa kohtaavat ihminen ja eläin, rakennettu ja rakentamaton, oudon pelottava ja ihmeen kaunis. Kaaoksen takaa löytyy hyvyys ja totuus. Lukija voi lähteä tulkitsemaan tekstejä tai antaa niiden vain puhua. Tomin kertomuksissa esiintyy muodonmuuttajia, uskottuja, petettyjä, vaeltajia, erakoita, viettelijöitä, opettajia, portinvartijoita, sanansaattajia, äitejä, uskollisia, epäilijöitä, lyötyjä, lyöjiä, vierailijoita, muukalaisia, etääntyneitä, vieraantuneita, jekuttajia, huijareita, pyhimyksiä, ystäviä, rakastajia, vihollisia ja paluita, löytöjä, hukkaamisia, uudelleensyntymisiä, tulikokeita, muutoksia, palkintoja, rankaisuja, testejä, pyhimysmatkoja, kehityksiä, taantumia, erehdyksiä, tietämättömyydestä johtuvia virhekoodauksia, tunnistamisia, ylimielisyyksiä, lunastuksia, käänteitä, ihmettelyä. – Kirjailija Harri István Mäki

ILONA TOMI KAIKKEIN OUDOINTA TÄÄLLÄ Kertomuksia 84.2 ISBN 978-952-387-004-8 Kirjakauppoihin elokuussa

” 10 10

Minä, kaupunki, olen syntynyt lukemattomia kertoja, ja tuhansia ja taas tuhansia kertoja olen rappeutunut, tuhoutunut ja syntynyt uudelleen. Sisälläni on toisia kaupunkeja, näkymättömiä ja koskaan katoamattomia. Maaperäni kätkee kivensiruja, luunsirpaleita, ruukunpalasia, siipiluita ja maatuneita, hapertuneita kankaita, ja joskus ihmiset nostavat jonkin esineen

Ilona Tomi

maasta ja kääntelevät sitä käsissään: hetken ajan he tuntevat itsessään ajan ja ajattomuuden ikuisen, pyörryttävän tanssin. Sitten he vievät löytämänsä esineen kotiinsa tai museoon tai heittävät sen pois. He unohtavat. – Ilona Tomi, Kaupunki II

Ilona Tomi on julkaissut aiemmin kolme romaania, viimeisimpänä fiktiivisen dystopian Muuria ei ole (Warelia 2020). Tomi on kirjoittanut myös lastenkirjoja. Kirjoittamisen ohella Tomi toimii opettajana.


warelia.fi

Viiltävät muistot Kevät 1918 ei ratkaissut sitä, minkä eri osapuolet uskoivat ratkaisevansa lopullisesti. Sen sijaan se myrkytti ilman. Mitä pitemmälle 1920–1930-luvuilla tultiin, sitä selkeämmin nousi kaiken kuohunnan keskeltä esille yksi asia: viha. Kuinka paljon vihaa olikaan vuoden 1918 seurauksena säilötty ihmisten sydämiin ja kuinka säälimättömiä muotoja sen purkaminen sai aikaan. Äärilaitojen välissä oli maltillisten suuri joukko, jolle oli tärkeää elää yhteistä arkea erilaisten ihmisten kanssa. He panivat luottamuksensa yhdessä tekemiseen, yhdessä vaikuttamiseen. Yksi maltillisista oli räätälimestari Kustaa Vilhelm Wilenius. Hänellä oli kaksi elämää niin kuin oli koko kansakunnalla. Ensimmäisessä elämässä kohtalo vei Wileniusta väkisin kohti vuoden kahdeksantoista syöveriä, painoi syvälle, tempaisi sitten kovakouraisesti pois ja kuljetti Tammisaaren punavankileirille. Toinen elämä oli selviytymistä noiden vuosien kolhuista. Wilenius oli vakuuttunut siitä, että yhteiskunnalta ei pääse pakoon. On siis oltava mukana. Viiltävät muistot on romaani räätälimestari Kustaa Vilhelm Wileniuksesta. Yhtä hyvin se voisi olla kertomus kenestä hyvänsä, jonka Suomen synnyttäneet säälimättömät ajat nielaisivat. AULIS AARNIO VIILTÄVÄT MUISTOT 84.2 ISBN 978-952-387-005-5 Kirjakauppoihin elokuussa

”Joulun kunniaksi pohdimme kuitenkin vähän myös muuta elämää ja sitä, miten räätälin pojasta tuli akatemiaprofessori, kansainvälisesti arvostettu oikeustieteilijä – ja sitten vielä kirjailija.” – Matti Kuusela, Aamulehti.

Aulis Aarnio

Viiltävät muistot on Kangasalla asuvan Aulis Aarnion kahdeksas kaunokirjallinen teos. Hänen aiemmin julkaistuja historiallisia romaanejaan ovat muun muassa Väsynyt vaeltaja (Warelia 2019), Münsterin kirjuri (WSOY 2001) sekä Kettu ja Leijona (WSOY 1995).

11 11


Kokemuksen ääni

TUUTTI RAINIO KUINKA KASVOIN KAIKKITIETÄVÄKSI VAIMOKSI 100 raapaletta 84.2 ISBN 978-952-387-006-2 Kirjakauppoihin elokuussa

12 12


warelia.fi

Kuinka kasvoin kaikkitietäväksi vaimoksi – 100 raapaletta Yksi elämä, 10 000 sanaa. Tiivistunnelmainen omaelämäkerrallinen kertomuskokoelma pitää sisällään 100 satasanaista tekstiä – itsestä ja muista. Elämän hetkiin pysähdellessä naurattaa ja itkettää. Suhtautuminen asioihin muuttuu vuosien mittaan, kokemukset kasvattavat. Kaikkitietävän vaimon rooli on vaatinut veronsa, ja maailman kilteimmän tytön sädekehä himmennyt omia aikojaan. Enää ei huoleta äidin sanonta ”Mitä ihmisetkin ajattelee”.

” ”

Kuplienpuhaltaja – Ei saa rikkoa! setäni varoittelee. Hänellä on pitkä makaronipilli suupielessään ja kädessään korvaton kahvikuppi täynnä vaahtoavaa saippuavettä. Naapurin alle kouluikäiset poikalapset piirittävät häntä uimahoususillaan. Mehulasit ja puoliksi syödyt mustikkapiirakat ovat unohtuneet keittiön pöydälle, kun he ovat huomanneet kuplienpuhaltajan hiippailevan vakiopaikalleen. Lapset kurottelevat käsiään höyhenenkevyitä kuplia kohti ja hihkuvat riemusta. He tanssivat setäni ympärillä paljain varpain, suupielet sinisinä. Auringonpaiste saa ilman väreilemään. Kuplienpuhaltaja kuivaa otsaansa siniraitaisella nenäliinallaan. Hän survoo kostean liinan takaisin valkean kauluspaitansa repsottavaan rintataskuun ja pölläyttää ilmoille uuden saippuakuplaryppään.

Sua vain yli kaiken Serkkuni on oiva emäntä juhlavierailleen. Hän huolehtii lämmöllä myös muistisairaasta puolisostaan, jonka ilmeettömyys sulaa, kun vaimo kaappaa hänet käsikynkkäänsä ja ohjaa meripaviljongin tanssilattialle. He kaksi, 50 vuotta toisiaan rakastaneet, valssaavat ”Kultaa ja hopeaa”. Serkkuni pyörähtelee hymyillen aviomiehensä käsivarsilla. Moni meistä juhlijoista muistelee vuosien takaisia yhteisiä hetkiään kultahääparin kanssa. Puheenporina täyttää huoneen. Väki hiljenee, kun perheen tytär tarttuu viuluunsa ja poika istuu pianon ääreen. – Sua vain yli kaiken mä rakastan, vaimo hyräilee ja pyyhkäisee kyyneleen miehensä poskelta. Sininen hämärä laskeutuu meren ylle. Iltapäivän juhlahetki on lopuillaan. Jäljellä ovat haikeat jäähyväiset. Kun kiiruhdamme autolle, haltioidun ravintolarakennuksen räystään veistoksellisesta jääpuikkorivistöstä. – Lämpövuotoa, mies huitaisee.

Katselen näytelmää vaahterapuun varjosta. Rakastan setääni ja hänen sunnuntai-iltapäiviensä hellyttäviä saippuakuplanäytöksiä. Jos minulla olisi oikea isä, hän olisi juuri tuollainen.

Tuutti Rainio

Sastamalalainen Tuutti (Marja-Terttu) Rainio aloitti työuransa teletypesetterkirjoittajana Vammalan Kirjapainossa 1964 ja on siitä lähtien naputellut koneella niin työssä kuin vapaa-ajallaankin. Hänen tekstinsä ovat menestyneet useissa valtakunnallisissa kirjoituskilpailuissa, viimeksi Suomen parhaissa limerikeissä 2020. Tuutti Rainio on aiemmin julkaissut omaelämäkerrallisen kirjan Äitin mukula Nälkälänmäestä (2010).

13 13


Kokemuksen ääni

Viinitarhurin murha Viinitarhurin murha on suoraa jatkoa suositun Sattuman tuomion (2020) kertomukselle. On syksyn alku 1932. Suurta lamaa seuraa nousukausi. Euroopan maat kipuilevat, fasismi ja kommunismi kamppailevat vallasta. Vakoilu ja propaganda lisääntyvät. Akseli Salo on matkustanut Marien luo Pariisiin. Bordeaux’ssa kuolee suomalainen viinitarhan omistaja, mikä vie Akselin yhteistyöhön Pariisin rikospoliisin kanssa. Tutkimukset tuovat hänet Helsinkiin, Tampereelle, Nokialle ja Kotkaan. Nuoruusajan ystävä, komisario Arvi Bäckmann auttaa selvityksissä. Ranskan vastavakoilu hälyttyy, kun Pariisiin saapuu Helsingistä venäläinen asiamies. Vasemmistolaisten piirissä liikkuva Marie on yksi miehen urkinnan kohde. Uhka kasvaa.

OLAVI TOIVOLA VIINITARHURIN MURHA 84.2 ISBN 978-952-387-007-9 Kirjakauppoihin lokakuussa

”Vakoojat ja vanha Tampere ovat oiva yhdistelmä. Kyllä Toivola on tehnyt sen mihin pyrkikin: kirjoittanut perinteisen, jännittävän lukuromaanin.” – Juha Sihto Sattuman tuomiosta Aamulehdessä 7.10.2020.

14 14

Olavi Toivola

Viinitarhurin murha on Olavi Toivolan neljäs romaani. Jahtivoudin kaksi elämää ilmestyi 2015, Abraham Braxin kunnia 2018, Sattuman tuomio 2020. Toivola asuu Tampereella. Hän teki työuransa Nokian paperitehtaan johtotehtävissä.


warelia.fi

Punaisen ylipäällikön kuolema Historiankirjoissa kerrotaan, että punaisten Pohjoisen rintaman ylipäällikkö Hugo Salmela kuoli Tampereen Teknillisessä opistossa maaliskuun 28. päivänä 1918 tapahtuneessa räjähdyksessä. Vakiintuneen käsityksen mukaan räjähdys johtui punapäällikkö Kustaa Salmisen esikunnassa räjäyttämästä käsikranaatista. Tohtori Kimmo Lehtimäki lähti tarkastelemaan Salmelan kuolemaa puhtaalta pöydältä: Onko kirjallisuudesta tai arkistoista osoitettavissa konkreettisia todisteita siitä, että Tampereen Teknillisessä opistossa maaliskuun 28. päivänä vuonna 1918 tapahtunut räjähdys johtui punaisten käsikranaatista? Ja, jos todisteita käsikranaatista ilmenee, onko selkeitä näyttöjä siitä, että punapäällikkö Kustaa Salminen aiheutti räjähdyksen? Mutta jos vastaus kysymyksiin on kieltävä – mikä räjähdyksen aiheutti? Lehtimäen perusteelliset tutkimukset osoittavat, etteivät todisteet todellisuudessa tue väitettä käsikranaatin räjähdyksestä, eikä sitä, että Kustaa Salminen olisi räjähdyksen aiheuttanut. Räjähdyksen syy oli aivan toinen. Samalla Lehtimäen tutkimukset nostavat esiin monia muita asioita, joiden totuus on erilainen kuin Tampereen taisteluista on aiemmin kerrottu.

Kimmo Lehtimäki

KIMMO LEHTIMÄKI PUNAISEN YLIPÄÄLLIKÖN KUOLEMA 92.7 ISBN 978-952-387-008-6 Kirjakauppoihin lokakuussa

Kimmo Lehtimäki on hammaslääketieteestä tohtoriksi väitellyt suu- ja leukakirurgi, joka toimi vuodet 1987–2012 yliopistosairaalassa alansa ylilääkärinä. Vuoden 1918 tapahtumista hän on kirjoittanut aiemmin kirjan Punapäällikkö Verner Lehtimäki (2005).

15 15


Kokemuksen ääni

ARTO SEPPÄLÄ LASKETTU AIKA Kertomus saksalaissotilaiden ajasta 1940-luvun Satakunnassa 84.2 ISBN 978-952-387-009-3 Kirjakauppoihin marraskuussa

16 16


warelia.fi

Laskettu aika Älä unta näe että elämäsi kalastajan muijana eläisit! Kalastajaisän neuvot ohjaavat Sirkka-tytärtä toimissaan. Korkeat paikat, majakat ja tornit kiinnostavat, kavahduttavatkin mutta nuoren mielen pohjalta nousevat unelmat kehittyä ties miten korkealle. Saksalaisia sotilaita vyöryy läheiseen kaupunkiin, pystyttävät lentotukikohdan. Suomi on ajautunut pian talvisodan jälkeen uuteen sotaan. Kaksi-, kolmetuhatta vierasta sotilasta 20 000 asukkaan merenrantakaupungissa… Ystäviä vaiko vihollisia? Uudenlainen elämä, läheisten uusi piiri: ilmavalvontalotta Onerva ja läheisen esikunnan aseeton kirjuri Volmari. Näiden ympärillä avautuu sotavuosien ahdistava mutta samalla toiveikas maailma.

Paha on kättä kaulalle laskea, paha on ilmankin olla.

Kuivat kessunlehdet pyörivät vintin orsilla kun jysähti, saatana!

– Saksalainen aliupseeri Porissa 1943

– Porilainen korpraali syksyllä 1944

Vantaalla asuvan Arto Seppälän (s. 1936) laajaan tuotantoon kuuluu runsaasti proosateoksia, tietokirjoja, aforismikokoelmia, näytelmiä ja kuunnelmia. Esikoisteos, pienoisromaani Kukkopojat ilmestyi kuusikymmentä vuotta sitten (WSOY 1961).

yli sadalla näyttämöllä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Off-Broadwaylla näytelmä esitettiin 1991 ensimmäisenä suomalaisena draamana ammattilaisvoimin. Suomessa teos on nähty myös Uljas Pulkkiksen kamarioopperana.

Seppälän tunnetuin teos on Viisi naista kappelissa, joka on julkaistu novellikokoelmana, näytelmänä ja kuunnelmana. Näytelmänä sitä on esitetty yli 40 vuoden ajan pitkälti

Arto Seppälä

Laskettu aika jatkaa osin samoissa aihepiireissä kuin Seppälän aiemmat teokset Selkeemmille vesille (WSOY 1995) ja Paraatimorsian (2012).

Arto Seppälä on saanut muun muassa kirjallisuuden valtionpalkinnon, Nortamopalkinnon ja Samuli Parosen palkinnon. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon hän on saanut kuudesti, Porin kaupungin kirjallisuuspalkinnon kerran. Seppälä on Pirkkalaiskirjailijoiden ja Suomen Näytelmäkirjailijaliiton kunniajäsen.

17 17


Kokemuksen ääni

Omenankukkaslunta Keravan pitkäaikainen kirjastonjohtaja Anna-Liisa Suvanto (1920–2012) oli omistautunut kirjastotyölle ja kirjallisuudelle. Hänen järjestämissään matineoissa kävi säännöllisesti maan eturivin kirjailijoita. Edes lähisukulaiset eivät tienneet, että Anna-Liisa Suvannolla itselläänkin oli ollut voimakas runoilijankutsumus. Tältä oli sodanjälkeisinä vuosina julkaistu kaksi pientä kokoelmaa, mutta jäämistöstä löytyi kirjallinen aarre. Omenankukkaslunta on kokoelma ennen julkaisemattomia runoja ja päiväkirjamerkintöjä. Teos kuljettaa lukijan aikaan, jolloin koko kansan tulevaisuus näytti epävarmalta. Palavasieluisen nuoren naisen unelmat ja pohdinnat vuosikymmenten takaa koskettavat edelleen.

” ANNA-LIISA SUVANTO OMENANKUKKASLUNTA Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita vuosilta 1938–1947 82.2 ISBN 978-952-387-010-9 Kirjakauppoihin lokakuussa

Näin västäräkin tänään. Se keikutti pyrstöään. Ja nokkosperhonen lensi minun pukuni vihreään, lensi vihreään. Oi, veli västäräkki! Minä silloin heräsin. Ja tuskin uskoa saatoin: Elin keväässä minäkin. Elin minäkin… Niin tyhjä, tyhjä olin kuin tyhjä olla voin. Ja vapisevin soluin minä, tyhjä, kevättä join, minä kevättä join. Eikä ollut minua enää. Oli lämpö ja kirkkaus vain, veli västäräkki tiellä ja perhonen povellain, perhonen povellain.

18 18

Anna-Liisa Suvanto

Anna-Liisa Suvanto toimi kirjastonhoitajana ja kirjastonjohtajana Keravalla vuosina 1952–1983. Häneltä julkaistiin eläessään kaksi runokokoelmaa: ensimmäinen 1945 Otavan uusien runoilijoiden antologiassa Nuori Runo, toinen 1946 Nuoren Voiman Liiton Ikaros-lehdessä.


warelia.fi

Toivon vuoksi Toivon vuoksi jatkaa tarinaa siitä, mihin Hiljaa sulaa surujää päättyi Rajalan torpassa Hämeenkyrössä. Puute ja menetykset leimaavat pitäjän arkea 1800–1900-lukujen vaihteessa. Työtä pitää lähteä etsimään kauempaa, Tampereelta, Pietarista. Emämaa Venäjällä palkka on ihmisten puheitten perusteella melkein kolminkertainen. Retket itään eivät kuitenkaan lupauksistaan huolimatta tuo parempaa tulevaisuutta tullessaan. Todellinen onni voi olla pakattuna vaatimattomaan kuoreen.

Omien kipeiden muistojeni sopukoista puski tunne. Juuri nyt minun pitäisi osata sanoa jotakin lohduttavaa tuolle nuorelle leskelle, jonka silmissä asui surumielisyys. En osannut. Ehkä joskus löydän oikeat sanat, jos oikein tahdon? Myöhemmin Johannes kuvasi minulle kaiken sen sotkun, omavaltaisuudet, murhat, teloitukset, vangitsemiset ja vihamielisyydet, kaunat sekä katkeruudet. Teimme sopimuksen, että näitä asioita ei enää veivata. Tehdään vaan lujasti töitä. Jos toinen alkaa vatvoa menneitä, toisella on velvollisuus huomauttaa oitis: ”Suus poikki. Muista mitä sovittii!”

Tuija Sironen

TUIJA SIRONEN TOIVON VUOKSI 84.2 ISBN 978-952-387-011-6 Kirjakauppoihin marraskuussa

Tamperelaisen Tuija Sirosen juuret ovat Hämeenkyrön Lavajärvellä, minne hänen kirjoittamiensa kirjojen tapahtumat osittain sijoittuvat. Toivon vuoksi on itsenäisenä romaanina toimiva jatko-osa Sirosen esikoisromaanille Hiljaa sulaa surujää (Warelia 2020).

19 19


MUISTA MYÖS

KEVÄÄN 2021 UUDET KIRJAT

Sadan tietokirjan tekijä Raimo Seppälä omisti elämänsä lopputyön kolmelle sankarivainajalle. – Markku Jokipii, Verkkouutiset.fi 30.1.2021.

Lääkärinä Eeva Korpi-Hyövälti osaa kirjoittaa uskottavasti kulkutautien oireista ja nälän vaikutuksesta ihmiskehoon. – Raimo Hautanen, Ilmajoki-lehti 17.2.2021.

Se että Teinilä tallentaa romaanissaan 2000-luvun telakkaelämää ja laivanrakennuksen nykypäivää on jo ansio sinänsä. – Kimmo Rantanen, Turun Sanomat 23.2.2021.

Seppälän kirja on tiivis ja koskettava. – Markku Honkasalo, Sotainvalidi 1/2021. Se on helmi tietokirjailija Raimo Seppälän tuotannossa. – Maarit Tyrkkö, Sanomalehtimiesliitto.fi 1/2021.

TAMPEREEN SOTAKIRJA II

Timo Ensio Malmi

Kalevankankaan rakkauksia

Profile for Marko Vesterbacka WARELIA

WARELIA Syksyn 2021 uudet kirjat  

Advertisement
Advertisement
Advertisement