Issuu on Google+

WALPO POLITIIKAN TUTKIMUKSEN KLUBI RY.

1/13


10

18 tässä lehdessä: 10

POLITIIKKA NYKYMEDIAN HAMPAISSA

Riina Lumme

12

vANKIEN KAKOLA, KAIKKIEN kakolA

Janne Salakka

14

Kansalaissota jakaa kansan yhä

Eero Löytömäki

16

OPINTOPISTEINFLAATIO UHKAA - LET’S MAKE SOME MONEY

Saska Heino

18

Big Bang

Jasse Rajamäki

22

p-klubin hallitus toimijoineen esittäytyy

2

WALPO

1/2013

3 4 6 26 27 28

Pääkirjoitus Puheenjohtajalta P-klubi NYT Laitostuneet Alumnit kertovat Vaihtopenkki


walpo Politiikan tutkimuksen klubin sitoutumaton äänenkannattaja Päätoimittaja: Petri Ruohio pesaru@utu.fi Toimittajat: Jeremias Kontio Riina Lumme Jeremias Kontio Shiyu Miao Eero Löytömäki Janne Salakka Saska Heino Julia Vainio Kuvaajat: Jeremias Kontio Riina Lumme Reetta Palojoensuu

pääkirjoitus

P-klubi on perseestä. Oheista, toimistokahvit väärään kurkTaitto: Petri Ruohio kuun kumoavaa väitettä ei ole Walpon Riina Lumme sivuilta vuosikausiin voinut uskottavalla äänenpainolla lukea. Päätoimittaja Ilmoitusmyynti: Aleksi Hyvätti on hallitusroolinsa myötä ollut vahvasti ajmhyv@utu.fi sitoutettu mukaan klubin päätöksente Taneli Elomaa koon. Kun on itse linjaamassa päätöksiä, tlhelo@utu.fi on niitä ongelmallisempi nylkeä. Walpon palstat ovat toki melko hidas Levikki: 100 väylä ainejärjestön sisäisten asioiden puimiseen eikä suurta kritiikin aihetta välttämättä ole edes ollut. Palautteen lateleminen päin hallituslaisen naamaa Julkaisija: Turun yliopiston joko päivystyksessä tai strobovalojen Politiikan tutkimuk välkkeessä sitsijatkoilla on sitä paitsi sen klubi ry (P-klubi) ehkä käytännöllisempää. Rehtoripellonkatu 4A, Syksyisen sääntöuudistuksen myötä 2. kerros päätoimittajan lieka hallitukseen on per 20500 Turku iaatteessa katkaistu, mutta tarkoittaako www.p-klubi.fi tämä samalla ainejärjestölehden muuttumista julkaisijalleen raivokkaasti räkPainopaikka: Painosalama Turku syttäväksi vahtikoiraksi? Vai tuleeko Walposta P-klubin sisäisen opposition valtapesäke tai kenties perinnekorttilla piiskaavan vanhan kentän leikkikenttä? Henkilökohtaisesti näen, että Walpo olisi mainio paikka käydä keskustelua myös ainejärjestön sisäisistä asioista, mikäli aihetta sille ilmenee. Jälkiviisaana esimerkiksi sääntöuudistusta olisi voinut tuoda paremmin esiin myös Walpon palstoilla

Haastankin nyt jokaisen tähän lehteen tarttuvan klubilaisen katsovan hetkeksi ympärilleen ja pohtivan, mitä rakkaan järjestömme toiminnassa arvostaa ja mikä puolestaan pännii yli kaiken. Sana on vapaa. *** Hipelöimäsi Walpo saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa hieman erilaiselta kuin ennen. Tämä ei johdu päätoimittajan mestarillisesta, ulottuvuuk sia syventävästä taittokyvystä, vaan ainoastaan siitä, että Walpon korkeudesta on napsaistu kolmisen senttiä pois. Muodon ohella myös sisällössä puhaltavat vähintäänkin uusvanhat tuulet. Ville Okkonen aloittaa tutkijan arkea valottavan Laitostuneet -sarjan ja alumniyhdistyksemme Ylähuoneen puheenjohtaja Tuomas Nirkkonen tempaisee aloitussyötön alumnipalstalle. Edellämainittujen palstojen ohella lehdessä aloittaa P-klubi NYT -sivut joille on tarkoitus koota uutismaisia juttuja klubin viime aikojen kuulumisista. Uudistuksista huolimatta Walpon perustehtävä pysyy samana: Lehti tarjoaa edelleen loistavan väylän klubilaisten itseilmaisuun, yksityisajatteluun ja kirjoitustaidon kehittämiseen. Edward Bulwer-Lyttonin viktoriaanisesta Englannista kaikuvat sanat pätevät tänäänkin: kynä on miekkaa mahtavampi. WALPO

1/2013 3


PUHEENJOHTAJALTA

T

änään ajattelin kertoa teille hieman muutoksesta. Muutos herättää usein suuria tunteita – oliko ennen kaikki paremmin? Vai onko muutos välttämätöntä? Politiikan tutkijoina suhteemme muutokseen on sangen intiimi. Mitä olisikaan politiikka ilman muutospaineita, muutosvastarintaa tai muutosesityksiä? Muutoksen aikoja elämme klubissakin. Viime vuonna voimaan tullut sääntömuutos testataan tänä vuonna käytännössä. Hallituksen koon pienentyessä P-klubi sai kuusi muuta toimijaa hallituksen rinnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettemme kaikki enää mahdu yhden pöydän ympärille kokouksessa. Uskon, että uusien toimijoiden myötä keskustelua käydään kuitenkin enemmän ja useammissa pöydissä. Tämän muutosmessuamisen keskellä konservatiivisiivelle helpotuksen sana: suuria muutoksia klubin toimintakalenteriin ei ole tulossa. Keväällä tulossa on sopivassa suhteessa sitsejä, kulttuuria, urheilukulttuuria ja tietysti tiukkaa edunvalvontaa. Huhtikuu onkin sitten pelkkää hekumaa. On selvää, ettei klubin kalenteria voi ennestään paisuttaa, mutta haluamme kannustaa jäseniä esimerkiksi omaaloitteelliseen harrastustoimintaan. 4

WALPO

1/2013

Aiomme esimerkiksi helpottaa toimiston käyttöä jäsenille varauskalenterin avulla niin, että jäsenet voivat jatkossa varata toimiston omiin tilaisuuksiinsa, kuten lukupiireihin tai peli-iltoihin. Luonnollisesti myös P-klubin tiedotuskanavat ovat jäseniensä hyödynnettävissä. Toisinaan muutokset vievät aikaa. Monelle viime vuosien kopolle sähköinen tenttiminen on ollut varsinainen piikki lihassa. En voi kuin kiittää näitä kopoja

yhdessä opiskelijarintamassa, jonka pyrkimyksenä on opiskelujen joustavuuden lisääminen. Taannoin eräässä sosiaalisen elämän virtuaalimaailmassa heräsi kova into julkaista itsestään kuvia vuosien takaa. Läpi käymäni empiirisen aineiston perusteella voisin todeta, että muutos lähes poikkeuksetta on ollut hyvästä – ainakin useamman jäsenen hiustyylille. Kiitän osoittamastanne luottamuksesta

Uskon, että uusien toimijoiden myötä keskustelua käydään kuitenkin enemmän ja useammissa pöydissä.

ahkerasta työstä, joka vihdoin näyttää kantavan konkreettista hedelmää; poliit tisen historian oppiaineessa näytettiin vihreää valoa kv-opintokokonaisuuden sähköiselle tenttimiselle jo ensi syksynä! Kiitoksensa ansaitsee tietysti myös laitoksen henkilökunta – erityisesti poliittisen historian oppiaineessa vallitseva ennakkoluuloton ilmapiiri. Uskon, että myös valtio-opin puolella uskalletaan tulevaisuudessa. Sähköinen tenttiminen on yksi tämän vuoden kopoteemoista ja koskee koko jäsenistöä tasapuolisesti. Kehotankin teitä yhtymään muutoksen rintamaan, käymään kopotoimikunnassa ja tenttiakvaariossa - seisomaan

koko hallituksen puolesta. Lupaan, että P-klubin lehvät levittäytyvät majesteettisen sinisisinä kampuksen ylle myös tänä vuonna, kutsuen jokaisen klubilaisen hellään huomaansa! Marianne


THESE SHOES ARE MADE FOR WALKIN’e hom

Kävele omaan kotiin. Meiltä saat sellaisen edullisesti, vieläpä laajakaistan, veden ja sähkön kera. Astu sisään: www.tys.fi

TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖ Asuntoja opiskelijoille.

WALPO

1/2013 5


poliittisen historian aineopintoja sähköisen tenttimisen piiriin Poliittisen historian aineopintoihin lukeutuva kansainvälisten suhteiden linja on mahdollista suorittaa ensi syksystä lähtien sähköisesti tenttimällä. Asiasta tehtiin periaatepäätös P-klubin edustajien luovuttaessa sähköistä tenttimistä tukevan kannanoton poliittisen historian laitoksen henkilökunnalle. Sähköisten tenttien laajentaminen kahdenkymmenenen opintopisteen laajuisen kokonaisuuteen on jatkoa aiemmin tenttiakvaariossa tarjotulle P1.2 -kirjatentille. Uusi opintokokonaisuus laajentaa tenttiakvaarion tarjontaa ja lisää siten sähköisen tenttimisen

saavutettavuutta opiskelijoiden keskuudessa. Mahdollisuus tenttiä opintokokonaisuuden tenttejä perinteiseen malliin säilyy PharmaCityssa suoritettavan sähköisen tentin rinnalla ja alkuvaiheessa poliittisen historian laitos onkin korostanut sähköisen tenttimahdollisuuden olemusta lisäpalveluna opiskelijoille. Valtio-opin puolelta vastaavia avauksia ei kannanoton luovuttamisen jälkeen vielä tehty, mutta asiaa luvattiin käsitellä laitoksen kokouksessa. Yleisen valtio-opin kirjatenttejä ei ole mahdollista suorittaa tällä hetkellä sähköisesti.

1 2 3

Näin tentit sähköisesti: Tenttiaika varataan netissä, tentin voit varata enintään 30 vrk:ta ennen tenttipäivää. PharmaCityssa sijaitsevaan tenttitilaan pääset erillisellä avaimella tai aktivoimalla opiskelijakorttisi toimimaan avaimena. Voit suorittaa tentin ainoastaan varaamasi ajan sisällä. Tenttitilaan et saa ottaa mukaan mitään tavaroita. Tentin varaaminen ja lisätietoja: tenttis.utu.fi

jäsenistösitsit eivät lähteneet käsistä Jäsenistösitsien ilmoittautuminen hoitui tänä vuonna yllättävästi ilman kyynerpäätaktiikkaa ja ruumiita toimistokäytävällä. Aikaisempia kertoja pienemmästä osanottajamäärästä huoli matta Sotkulla sitsattiin hyvinkin onnistuneesti. Tunnelma kulminoitui ajoit6

WALPO

1/2013

tain poliittisten laulujen siivittämänä kommunistijuhlasta aina lahtarien ylistykseen, mutta mukaan mahtui myös neutraalimpia perinnelauluja sekä vanhojen veisujen elvyttämistä. Aloittelevan laulunjohtajan ja varmasti myös vuoden juuri käynnistäneiden fes-

tisten näkökulmasta pienempi ja rauhallisempi sitsaajajoukko oli varsin positii vinen asia, vaikka perinteiset Lyni-jatkot jäivätkin hieman vaisuiksi. Toimistolla iltaa sen sijaan jatkettiin railakkaasti aamuun asti.


Itse jos teen jotain, teen sen rahasta. Aleksi H. taustoittaa motivaatiolähteitään.

Valitsinhan minäkin Mikon koon takia. Virva V. taustoittaa motivaatiolähteitään.

Politiikka puhutti publiP-KLUBIN TOIMISTO VUOKRALLE cumilla P-klubin jäsenistö voi tulevaisuudessa vuokrata Ylioppilastalo A:ssa sijaitsevaa toimistohuonetta omaan käyttöönsä. Toimistoa on tarkoitus vuokrata muun muuassa lukupiirejä sekä erinäisten jarjestöjen kokouksia varten, mutta myös muuhun käyttöön tilaa on mahdollista varata. - Jonkun verran varmasti arvioidaan tapauskohtaisesti, onko käyttötarkoitus tilalle sopiva. Mitään juhlatilaa toimistosta ei ole tulossa, linjaa puheenjohtaja Marianne Leino. Toimistovarauksen käytännöistä hallitus on luvannut tiedottaa jäsenistöä tarkemmin kevään aikana.

Laitoksemme järjesti tammikuussa Rauli Mickelssonin johdolla seminaarin, jossa puhujat ja kommentoijat esittelivät näkemyksiään politiikan puheeseen lii ttyvistä aspekteista. Aiheet vaihtelivat mediakritiikistä deliberaatiokokeisiin, ja puhujiksi oli oman laitoksemme professorien lisäksi saatu muiden muassa ministeri Pertti Paasio ja kansanedustaja Stefan Wallin. Kokonaisuutena ja opetuksen muotona seminaari oli innostava ja nosti esiin todella kiinnostavia pointteja, vaik ka lopun keskusteluosuus jäikin lähinnä professoriemme ja herra Paasion väliseksi deliberoinniksi.

haavisto: RAUHANVÄLITYKSEEN OPPIA AFRIKASTA Valtio-opin hauraat ja romahtaneet valtiot -kurssille suoraan Aftikasta lennähtänyt Pekka Haavisto kertasi tammikuussa uunituoreita kokemuksiaan rauhanvälityksen kentältä. Luennon aikana Haavisto kävi omasta näkökulmastaan läpi hauraan valtion “luomiseen” vaadittavia niksejä. Lis talta löytyivät muun muassa hallinnon vieraannuttaminen kansalaisista sekä alueen sisäisten konfliktien rakentaminen.

Haavisto myös ennusti Eritrean kaltaisten valtioiden luisuvan tulevaisuu dessa entistä tiukemmin failed state -kategoriaan, koska nuoria ei ole osallistettu tarpeeksi politiikkaan. Afrikasta voitaisiin välittäjän mukaan ottaa kuitenkin myös oppia. - Euroopassa voitaisiin ottaa “capacity buildingia” Somalian AMISOM -rauhanturvaoperaatiosta, joka selkeästi toimii, Haavisto totesi.

sammonmaljan metsästys päättyi katkerasti P-klubin liikuntasektorin taival Sammonmaljan lentopalloturnauksessa päättyi katkeraan tappioon pronssiottelussa Digitiä vastaan. Turnauksessa jaossa olleista yhdeksästä pisteestä sinisten lehvien legioona onnistui metsästämään yhden, mikä oikeutti turnauksen neljänteen sijaan. - Taistelimme viimeiseen asti. Joukkueessamme oli naisia ja miehiä, fukseja ja viidennen vuoden opiskelijoita sekä

yksi vaihtarikin. Varmaan monipuolisin joukkue koko turnauksessa, totesi liikun tavastaava Laura Lahti turnaushumun tauottua. Kevään mittaan Walpon urheilutoimituksen idioottimaisesti lehväkkäiksi nimeämä joukko jatkaa maallisen ja taivaallisen gloorian metsästystä muun muassa salibandyn merkeissä.

WALPO

1/2013 7


Myymme ja vuokraamme pukuja miehille ja naisille!

8

WALPO

1/2013


PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PROJEKTIKOORDINAATTORI PROJEKTISIHTEERI PROJEKTITYÖNTEKIJÄ PROJEKTIASSISTENTTI PROJEKTIAVUSTAJA PROJEKTIJOHTAJA PROJEKTIVASTAAVA PROJECT MANAGER HANKEPÄÄLLIKKÖ HANKESUUNNITTELIJA PROJEKTIASIANTUNTIJA HANKEVASTAAVA PROJEKTIKEHITTÄJÄ PROGRAM COORDINATOR HANKENEUVOJA PROJEKTINEUVOJA PROGRAM MANAGER HANKEASIANTUNTIJA EU-PROJEKTIKOORDINAATTORI HANKEVETÄJÄ PROJECT OFFICER PROJEKTINJOHTAJA EU-HANKEKOORDINAATTORI EU-PROJEKTINEUVOJA HANKEJOHTAJA HANKESIHTEERI ICT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JOHTAJA TOIMINNANJOHTAJA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TOIMITUSJOHTAJA PALVELUPÄÄLLIKKÖ TALOUSPÄÄLLIKKÖ KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HALLINTOPÄÄLLIKKÖ HALLINTOJOHTAJA TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ KUNNANJOHTAJA PÄÄSIHTEERI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ PÄÄLLIKKÖ MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ YHTEYSPÄÄLLIKKÖ OSASTOPÄÄLLIKKÖ TALOUSJOHTAJA MANAGER KEHITYSJOHTAJA REHTORI YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ TOIMISTONJOHTAJA HENKILÖSTÖJOHTAJA KAUPUNGINJOHTAJA APULAISJOHTAJA MYYNTIJOHTAJA PERUSTURVAJOHTAJA PANKINJOHTAJA LASKENTAPÄÄLLIKKÖ TUOTEPÄÄLLIKKÖ SOSIAALIJOHTAJA ASIAKASPÄÄLLIKKÖ ASIAKKUUSPÄÄLIKKÖ RAHOITUSPÄÄLLIKKÖ OSASTONJOHTAJA ALUEPÄÄLLIKKÖ YKSIKÖN JOHTAJA OHJELMAPÄÄLLIKKÖ ALUEJOHTAJA JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ OHJELMAJOHTAJA SENIOR MANAGER SIJOITUSJOHTAJA ASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ RYHMÄPÄÄLLIKKÖ DIRECTOR TIETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSJOHTAJA TOIMIALAJOHTAJA PALVELUESIMIES KEHITTÄMISJOHTAJA KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ TILASTOPÄÄLLIKKÖ COMMUNICATIONS MANAGER SALES MANAGER PALVELUJOHTAJA SIVISTYSTOIMENJOHTAJA RISKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ AVOPALVELUNJOHTAJA BUSINESS MANAGER ASIAKKUUSJOHTAJA FINANCIAL MANAGER TEAM LEADER TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ APULAISTOIMISTONJOHTAJA ALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ ESIMIES TIETOHALLINTOJOHTAJA APULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ KUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ PRODUCT MANAGER JÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ AIKUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ VICE PRESIDENT SIJOITUSPÄÄLLIKKÖ KASSANJOHTAJA VARATOIMITUSJOHTAJA DEVELOPMENT MANAGER SIJOITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ APULAISKAUPUNGINJOHTAJA INTENDENTTI EDUNVALVONTAJOHTAJA TIIMINVETÄJÄ PAIKALLISJOHTAJA TARKASTUSPÄÄLLIKKÖ VALMIUSPÄÄLLIKKÖ VUOROPÄÄLLIKKÖ SUUNNITTELUJOHTAJA APULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ KORVAUSPÄÄLLIKKÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA OPETUSTOIMENJOHTAJA RATKAISUPÄÄLLIKKÖ

EVLI PANKKI OYJ HELSINGIN KAUPUNKI SVENSKA SOCIAL- OCH FINANSSIVALVONTA TEOLLISUUSNEUVOS EKONOMISTI KAUPUNGIN KAMREERI FCG FINNISH CONSULTING GROUP HELSINGIN YLIOPISTO KOMMUNALHÖGSKOLAN FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF OPISKELIJAPALVELUIDEN CONTROLLER KAUPUNKITARKASTAJA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KANSANELÄKELAITOS TALOUSTUTKIMUS OY FORTUM OYJ PÄÄLLIKKÖ INFORMAATIKKO LUOTONVALVOJA GLAXOSMITHKLINEOY TILASTOKESKUS AKTIA PANKKI OYJ KANGASALAN KUNTA LUOTTOPÄÄLLIKKÖ ASIAMIES TALOUSTARKASTAJA HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESTERVEYDEN JA HYVINVOINNIN CISION FINLAND OY KEHITYSVAMMALIITTO RY PARTNER KEHITTÄMISKONSULTTI TULLITARKASTAJA KUS HALTIK LAITOS THL HÄMEEN ELY-KESKUS KERAVAN KAUPUNKI YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA NEUVONANTAJA TULLIVEROTARKASTAJA ULKOASIAINMINISTERIÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITO- HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS YHTEYSJOHTAJA ERITYISAVUSTAJA VALMISTELIJA HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY TAMPEREEN YLIOPISTO ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVI- PIIRI ARVIOINTIPÄÄLLIKKÖ SPESIALISTI VALTIOSIHTEERI IBM NOKIA OYJ RASTO KESKO OYJ ASSOCIATE EXPERT HARJOITTELIJA ALIVALTIOSIHTEERI ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ KAINUUN MAAKUNTAKIRKKOHALLITUS HANKINTAPÄÄLLIKKÖ VEROASIANTUNTIJA AVUSTAVA ULOSOTTOMIES OSAAMISKESKUS TURUN KAUPUNKI KUNTAYHTYMÄ KUOPION TYÖ- JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA HALLINTOVIRKAMIES JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOTAMPEREEN KAUPUNKI KOUVOLAN KAUPUNKI ELINKEINOTOIMISTO ELINKEINOTOIMENJOHTAJA CONSULTANT LEHTORI ESPOON KAUPUNKI LOGICA SUOMI OY LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN JEN LIITTO JHL ELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ ACCOUNT MANAGER OPETTAJA JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO NURMIJÄRVEN KUNTA YLIOPISTO JAOSTOPÄÄLLIKKÖ SIJOITUSASIANTUNTIJA KOULUTTAJA ELINKEINOTOIMISTO AALTO-YLIOPISTO POHJOLA VAKUUTUS OY NUORISOTUTKIMUSSEURA RY JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ PÄÄEKONOMISTI TUNTIOPETTAJA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOUTURUN YLIOPISTO SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE OPSTOCK OY JULKAISUPÄÄLLIKKÖ ELÄKEASIANTUNTIJA KOULUKURAATTORI LU SISÄASIAINMINISTERIÖ VALTION TALOUS- JA OUTOKUMPU OYJ KASVATUSJOHTAJA TIETOASIANTUNTIJA AMANUENSSI KANSALLISKIRJASTO EDUSKUNTA HENKILÖSTÖHALLINNON PIRKKALAN KUNTA KAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SALKUNHOITAJA OHJAAJA KEMIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PALVELUKESKUS POHJANMAAN ELY-KESKUS KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ ERIKOISASIANTUNTIJA OPINTO-OHJAAJA KUSTANNUS OY AAMULEHTI VANTAAN KAUPUNKI VEROHALLITUS POHJOIS-KARJALAN KIRJANPITOPÄÄLLIKKÖ PALVELUASIANTUNTIJA YLIOPETTAJA KUUROJEN LIITTO RY NORDEA PANKKI SUOMI OYJ VR-YHTYMÄ OY SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TYÖVOIMANEUVOJA VEROTARKASTAJA YLIOPISTONLEHTORI LUOKANOPETTAJA MAAHANMUUTTOVIRASTO A-KLINIKKASÄÄTIÖ PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKON- MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TYÖVOIMAOHJAAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA TUTKIMUSKESKUS MTT YLIASSISTENTTI OIKEUSMINISTERIÖ ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS SERNI ASIAKASNEUVOJA EU-ASIANTUNTIJA MANDATUM HENKIVAKUUTUSOPETUSNEUVOS VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAASIAKASSIHTEERI SENIOR CONSULTANT OSAKEYHTIÖ KURAATTORI KEVA LAHDEN KAUPUNKI KOULU PALVELUNEUVOJA JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA SOSIAALIKEHITYS OY MERENKULKUALAN KOULUTUSERITYISOPETTAJA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PLAN SUOMI SÄÄTIÖ ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA RATKAISUASIANTUNTIJA LASTENTARHANOPETTAJA TYÖTERVEYSLAITOS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY JA TUTKIMUSKESKUS URASUUNNITTELIJA EDUNVALVOJA YKSILÖOHJAAJA ELÄKETURVAKESKUS PRICEWATERHOUSECOOPERS OY SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO MIKKELIN TE-TOIMISTO YRITYSNEUVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA SUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN MONIKA-NAISET LIITTO RY TYÖVALMENTAJA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTE- SATAKUNNAN ELY-KESKUS YKSILÖVALMENTAJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI LIITTO SVAL RY NAANTALIN KAUPUNKI OHJAAVA OPETTAJA RIÖ SUOMEN ITSENÄISYYDEN REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA SVENSKA STUDIECENTRALEN RF NORDIC INVESTMENT BANK OPPILAANOHJAAJA OP-POHJOLA JUHLARAHASTO SITRA JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA ASSISTANT CONTROLLER TAMPEREEN EV.LUT. NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMISVERKKOPEDAGOGI LAPIN YLIOPISTO TURUN TE-TOIMISTO TYÖELÄMÄVALMENTAJA TEKNINEN ASIANTUNTIJA SEURAKUNTAYHTYMÄ TO YLIOPISTO-OPETTAJA TAPIOLA-RYHMÄ VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TYÖVOIMAKONSULTTI FINANCE CONTROLLER TEATTERIKORKEAKOULU OIKEUSHALLINNON ERITYISLUOKANOPETTAJA VALTIONTALOUDEN VÄESTÖREKISTERIKESKUS TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ AKTUAARI UUDENMAAN LIITTO PALVELUKESKUS SOSIAALITYÖNTEKIJÄ TARKASTUSVIRASTO AKAVA RY TIEDOTTAJA VALMENNUSKONSULTTI ÅLANDS LANDSKAPSREGERING PIRKANMAAN JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VALTIOKONTTORI DIAKONIAVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ JUNIORKONSULTTI KOULUTUSKONSERNIHELSINGIN TE-TOIMISTO AMMATTIKORKEAKOULU (DIAK) ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN VIESTINTÄJOHTAJA KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ KUNTAYHTYMÄ LASTENVALVOJA SUOMEN KUNTALIITTO ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE VIESTINTÄKONSULTTI INFORMATION SPECIALIST DESTIA POHJOIS-KARJALAN KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SUOMEN PUNAINEN RISTI ETERA - KESKINÄINEN TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ RISKIANALYYTIKKO EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU SAIRAANHOITOPIIRIN SOSIAALISIHTEERI TULLIHALLITUS ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TOIMITTAJA TYÖMARKKINA-ASIAMIES ELINKEINOELÄMÄN KUNTAYHTYMÄ KRIISITYÖNTEKIJÄ PUOLUSTUSMINISTERIÖ FINNAIR OYJ VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA BUSINESS CONTROLLER TUTKIMUSLAITOS ETLA PRETAX TOIMIALAT OY KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PUOLUSTUSVOIMAT INNOLINK RESEARCH OY COPYWRITER CRM-ANALYYTIKKO ERNST & YOUNG OY PROMENADE RESEARCH OY PSYKOLOGI UUDENMAAN ELY-KESKUS KPMG OY AB PÄÄTOIMITTAJA JOHTAVA KONSULTTI ESPOON MAISTRAATTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO SOSIAALIPSYKOLOGI VALTIONEUVOSTON KANSLIA KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS TIEDOTUSSIHTEERI EDUNVALVONTASIHTEERI PÄÄKAUPUNKISEUDUN OSASTONHOITAJA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FIM OY VERKKOTOIMITTAJA TIEDEASIANTUNTIJA FREELANCER VEROTOIMISTO SOSIAALIOHJAAJA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ORION PHARMA OYJ VIESTINTÄASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA HAMINAN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI PERHENEUVOJA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTE- OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO COMMUNICATIONS SPECIALIST RESEARCH-KONSULTTI HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL RAJAVARTIOLAITOS LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA RIÖ PIRKANMAAN LIITTO TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TIETOKANTA-ASIANTUNTIJA HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY SATAKUNNAN AMMATTIKORKEASOSIAALIASIAMIES PIRKANMAAN ELY-KESKUS POHJOIS-POHJANMAAN VIESTINTÄKOORDINAATTORI EU-AVUSTAJA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULU KUNTOUTUSNEUVOJA OULUN KAUPUNKI ELY-KESKUS TOIMITUSSIHTEERI TIETOPALVELUASIANTUNTIJA HÄMEENLINNAN SEUDUN SAVON AMMATTI- JA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU RAUTARUUKKI OYJ KUSTANNUSTOIMITTAJA TALOUSNEUVOJA AIKUISOPISTO KOULUAVUSTAJA VAASAN YLIOPISTO SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VIESTINTÄSUUNNITTELIJA PÄÄANALYYTIKKO ISS PALVELUT OY SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY KUNTOUTUSSIHTEERI HELSINGIN JA UUDENMAAN SUOJELUPOLIISI VERKKOTIEDOTTAJA DEALER SITO OY PERHETYÖNTEKIJÄ SAIRAANHOITOPIIRI/HUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEA- JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI MEDIA-ANALYYTIKKO DATA-ANALYYTIKKO KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SOMERON KAUPUNKI POTILASASIAMIES ACCENTURE OY KOULU ALUETIEDOTTAJA LAINANHOITAJA SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY TUKIHENKILÖ IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU KAARINAN KAUPUNKI WEB-TOIMITTAJA APPLICATION SPECIALIST KEHITYSVAMMAISTEN SUOMEN GALLUP OY KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUU- VARSINAIS-SUOMEN INFORMATION DESIGNER RAHOITUSASIANTUNTIJA PALVELUSÄÄTIÖ SUOMEN LÄHI- JA SIHTEERI TUSYHTIÖ VARMA SAIRAANHOITOPIIRIN COMMUNICATIONS DIRECTOR YLEINEN EDUNVALVOJA KEMIRA OYJ PERUSHOITAJALIITTO SUPER RY LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTE- KUNTAYHTYMÄ ERIKOISTOIMITTAJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖSIHTEERI KILPAILUVIRASTO SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO RIÖ DELOITTE OY LEHDISTÖAVUSTAJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI OPINTOSIHTEERI KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ SUOMEN MESSUT FINANSSISIHTEERI LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRAS- ESPOON TE-TOIMISTO MEDIASEURAAJA TUOTEKEHITTÄJÄ KRIISINHALLINTAKESKUS CMC SUOMEN NUORISOYHTEISTYÖ TALOUSSIHTEERI TO TRAFI FINPRO RY MEDIASIHTEERI ERITYISOHJAAJA FINLAND ALLIANSSI RY OPINTONEUVOJA MANPOWER OY HANDELSBANKEN TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKOR- SVENSKA ÖSTERBOTTENS TILINTARKASTAJA VALTION TEKNILLINEN HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY VIESTINNÄN TUOTTAJA AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ KEAKOULU FÖRBUND KOULUTUSSIHTEERI TUTKIMUSKESKUS HYVINKÄÄN KAUPUNKI VIESTINTÄASSISTENTTI CHIEF DEALER LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO TAITOPROFIILIT OY TIETOPALVELUSIHTEERI ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS VIESTINTÄMARKKINACLIENT MANAGER LAPIN ELY-KESKUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI ILMARINEN KOKKOLAN KAUPUNKI ASIANTUNTIJA CUSTOMER SERVICE ADVISOR KESKUSSAIRAALA TAYS KAUPUNGINSIHTEERI ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTO- LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO LAPIN LIITTO VIESTINTÄVASTAAVA DATA MANAGER TASAVALLAN PRESIDENTIN ALUESIHTEERI VIRASTO LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU LOHJAN KAUPUNKI COMMUNICATIONS OFFICER ELINKEINOASIAMIES MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KANSLIA POLIITTINEN SIHTEERI KUNTOUTUSSÄÄTIÖ LIIKENNEVIRASTO CORPORATE COMMUNICATIONS ELINKEINOPOLIITTINEN METSÄHALLITUS TEHY RY MAAKUNTASIHTEERI OPETUSHALLITUS LOUNAIS-SUOMEN MANAGER ASIANTUNTIJA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU- TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY KAUPALLINEN SIHTEERI SUOMEN AKATEMIA ALUEHALLINTOVIRASTO DIRECTOR OF COMMUNICATIONS JÄRJESTÖOHJAAJA LU TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI KEHITYSPOLIITTINEN SIHTEERI RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS METALLITYÖVÄEN PUBLIC RELATIONS KORKEAKOULUHARJOITTELIJA MIKKELIN KAUPUNKI WÄRTSILÄ OYJ TULLISIHTEERI TELIASONERA OYJ TYÖTTÖMYYSKASSA EU-ALUETIEDOTTAJA KOULUTUSVASTAAVA NIRAS FINLAND OY YHTYNEET KUVALEHDET OY KANSLIASIHTEERI VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NET EFFECT OY INFORMATIONSANSVARIG KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA PELLERVON TALOUDELLINEN ADECCO FINLAND OY VIENTISIHTEERI POHJOLA PANKKI OYJ NOKIA SIEMENS NETWORKS JULKAISUTOIMITTAJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA AHLSTROM OYJ OPINTOTUKISIHTEERI TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKES- PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSLAITOS HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ LASKENTAEKONOMI AKAVAN ERITYISALAT RY KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI KUS TEKES PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PIRKANMAAN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖKONSULTTI MARKET SPECIALIST KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ AKTIA SKADEFÖRSÄKRING YMPÄRISTÖSIHTEERI VAASAN KAUPUNKI PELASTAKAA LAPSET RY HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA OHJELMA-ASIANTUNTIJA AB/AKTIA VAHINKOVAKUUTUS ASUNTOSIHTEERI VALTION TALOUDELLINEN POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS POHJOIS-KARJALAN HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ A-LEHDET OY APULAISVEROSIHTEERI TUTKIMUSKESKUS PORVOON KAUPUNKI HR-SPECIALIST PROGRAMME ANALYST POHJOIS-SAVON LIITTO AMIEDU ARKISTONHOITAJA ITELLA OYJ PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TYÖNSUUNNITTELIJA PROGRAMMER POLIISIHALLITUS AMNESTY INTERNATIONAL JOENSUUN KAUPUNKI TERVEYDENHUOLLON HR-ASIANTUNTIJA RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI PSYCON OY SUOMEN OSASTO KOULUSIHTEERI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KUNTAYHTYMÄ HR-KONSULTTI RECRUITMENT SPECIALIST RAASEPORIN KAUPUNKI AREK OY KULTTUURISIHTEERI KUOPION KAUPUNKI RAMBOLL MANAGEMENT HENKILÖSTÖASSISTENTTI REKRYTOIJA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEA- CERTIA OY KURSSISIHTEERI LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN CONSULTING HR-MANAGER SENIOR ADVISOR CMC/EUMM GEORGIA OPINTOASIAINSIHTEERI ALUEHALLINTOVIRASTO SAK - SUOMEN AMMATTILIITTO- KOULU HENKILÖSTÖSIHTEERI SENIOR SPECIALIST ROVANIEMEN KOULUTUSKUNDANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI PAKOLAISSIHTEERI POHJOIS-KARJALAN JEN KESKUSJÄRJESTÖ RY HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA SOPIMUSTOIMITSIJA TAYHTYMÄ OYJ PÖYTÄKIRJASIHTEERI AMMATTIKORKEAKOULU SEINÄJOEN KAUPUNKI HR ASSISTANT SOVELLUSASIANTUNTIJA EDUCODE OY REKISTERISIHTEERI SAMPO PANKKI OYJ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- SIEMENS IT SOLUTIONS AND HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI TALOUSASIANTUNTIJA SERVICES OY EDUSKUNNAN KANSLIA TIEDESIHTEERI SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN JA VALVONTAVIRASTO VALVIRA HR-KOORDINAATTORI TEAM ASSISTANT SPRING HOUSE OY ELAN IT RESOURCE OY TILASTOSIHTEERI TAMPEREEN TEKNILLINEN TAMPEREEN AMMATILLINEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ TOIMINNANOHJAAJA STORA ENSO OYJ ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTOIMIALASIHTEERI YLIOPISTO AIKUISKOULUTUSKESKUS HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TUOTEASIANTUNTIJA SUOMEN LÄHETYSSEURA TO EVIRA ALUEKEHITYSSIHTEERI TIETO FINLAND OY ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO HR DIRECTOR TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA EU-EDUSTUSTO BRYSSEL APULAISKAUPUNGINSIHTEERI ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI FINAVIA OYJ HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄL- VAHINKOASIANTUNTIJA RY EUROOPAN PARLAMENTTI AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS FUJITSU SERVICES OY LIKKÖ VARAINHOITAJA FCG EFEKO OY ELATUSTURVASIHTEERI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEA- SUOMEN WORLD VISION RY HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ VASTAAVA SVENSKA HANDELSBANKEN AB FIDIDA RY ELINKEINOSIHTEERI ELÄKE-FENNIA KOULU HRD-KONSULTTI VIENTIASSISTENTTI GREY-HEN OY HANKINTASIHTEERI KUNTOUTUSKESKUS PETREA HELSINGIN DIAKONISSALAITOS SÄTEILYTURVAKESKUS HR-SUUNNITTELIJA YRITYSASIANTUNTIJA TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO HELSINGIN KAUPPAKAMARI JAOSTOSIHTEERI MAASEUTUVIRASTO HELSINGIN OP PANKKI OYJ BUSINESS HR YRITYSKONSULTTI TEK RY HELSINKI KYNNYS RY TUTKIJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELU- KESKUSRIKOSPOLIISI HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI YLITARKASTAJA TUUSULAN KUNTA HUHTAMÄKI OYJ ERIKOISTUTKIJA LIITTO KIRKON ULKOMAANAPU HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA TARKASTAJA VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY HUOLTOVARMUUSKESKUS TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ PORIN KAUPUNKI LIEDON KUNTA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTA- NEUVOTTELEVA VIRKAMIES VAKUUTUSOIKEUS IAET-KASSA PROJEKTITUTKIJA RIKOSSEURAAMUSLAITOS LUOTTOKUNTA JA ULKOASIAINSIHTEERI VIESTINTÄTOIMISTO IKEA OY TOHTORIKOULUTETTAVA SALON KAUPUNKI METSÄLIITTO HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ SISÄINEN TARKASTAJA POHJOISRANTA OY INARIN KUNTA TUTKIJAKOULUTETTAVA TAMPEREEN TE-TOIMISTO MUSTASAAREN KUNTA HENKILÖSTÖVASTAAVA TULLIYLITARKASTAJA VIESTINTÄVIRASTO INTERNATIONAL ORGANIZATION TUTKIMUSAVUSTAJA CIMO KANSAINVÄLISEN OULUN YLIOPISTO HR ADMINISTRATOR ESITTELIJÄ YRKESHÖGSKOLAN NOVIA FOR MIGRATION (IOM) MRF TUTKIMUSASSISTENTTI LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN PIETARSAAREN KAUPUNKI HR ASSISTENTTI NOTAARI ÅLANDSBANKEN ABP INTERQUEST OY TUTKIJATOHTORI KESKUS STADEN JAKOBSTAD HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA KUNNANSIHTEERI ABB INDUSTRY OY ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TUTKIMUSSIHTEERI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEA- ROVANIEMEN KAUPUNKI HR OFFICER VEROSIHTEERI ARCADA-NYLANDS SVENSKA JÄMSÄN KAUPUNKI PROFESSORI KOULU SIPOON KUNTA HR PROJEKTIKOORDINAATTORI LÄHETYSTÖNEUVOS YRKESHÖGSKOLA KAINUUN ELY-KESKUS TUTKIMUSKOORDINAATTORI KEHITYSYHTEISTYÖN TNS GALLUP OY HR TRAINEE KANSANEDUSTAJA KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOTUTKIMUSJOHTAJA PALVELUKESKUS RY KEPA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU ASUMISEN RAHOITUS- JA HRM ASIANTUNTIJA APULAISTARKASTAJA KEHITTÄMISKESKUS PIIRIN KY. TILASTOTUTKIJA SOK UPM-KYMMENE OYJ HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ ALKOHOLITARKASTAJA KASVUN YHTEISÖT TUTKIMUSAPULAINEN UUDENMAAN VEROVIRASTO VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOI- ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA HR-PARTNER KAUPALLINEN NEUVOS ATTENDO MEDONE OY KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO MATEMAATIKKO ÅBO AKADEMI MISTO HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MINISTERI BAYER SCHERING PHARMA OY RY TILASTOTIETEILIJÄ ELISA OYJ VEIKKAUS OY AB HRS SYSTEMS SPECIALIST RIKOSTARKASTAJA CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEABIOSTATISTIKKO INVALIDILIITTO RY VEROHALLINTO HR-VASTAAVA VEROVALMISTELIJA ETELÄINEN TULLIPIIRI KOULU BIOSTAATIKKO METROPOLIA AMMATTIKORKEA- VÄESTÖLIITTO RY HUMAN RESOURCES MANAGER KOULUTUSTARKASTAJA ETELÄ-POHJANMAAN KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO TUTKIMUSAMANUENSSI KOULU YLEISRADIO OY ASIANTUNTIJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS KOILLISMAAN TYÖ- JA VANHEMPI TUTKIJA METSÄNTUTKIMUSLAITOS YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. ERITYISASIANTUNTIJA TARKASTUSNEUVOS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPII- ELINKEINOTOIMISTO MARKKINATUTKIJA POHJOIS-KARJALAN AUDIATOR OY KONSULTTI FINANSSINEUVOS RIN KUNTAYHTYMÄ KOKEMÄEN KAUPUNKI TUTKIMUSKONSULTTI MAAKUNTALIITTO BARONA HENKILÖSTÖPALVELU ANALYYTIKKO FIRST SECRETARY 1/2013 9 STOCKMANN OYJ ABP ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO EUROOPAN KRIMINAALIPOLITII- KONE OYJ YLIAKTUAARI JOHTAVA TULOKSELLISUUSTAR- TUTKIMUSASIAMIES KAN INSTITUUTTI (HEUNI) KONECRANES OYJ YRITYSTUTKIJA SUOMEN PANKKI EUROOPAN KOMISSIO KANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA KASTAJA

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän. Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme. Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.f i

WALPO


Politiikka nykymedian hampaissa Teksti: Riina Lumme Verkko tuo politiikan ja sen uutisoinnin kaikkien saataville. Lehtien virtuaaliset sivut täyttyvät poliitikkojen yksityiselämän riepottelusta ja ohimenevistä uutisista, joiden kautta jokaisen jaa-napin funktion ymmärtäneen on helppo kritisoida paitsi poliitikkojen, myös juttujen kirjoittajien toimia. Onko median luotettavuus kulkemassa kohti tuhoa samaa tahtia paperilehtien kanssa? Entä onko politiikan journalismi nykyään sama kuin poliitikkojen elämästä kertovat juorut? Tammikuun ”Miten politiikasta ja politiikassa puhutaan?” –seminaarissa tuotiin esille monia haasteita ja piirteitä, joita politiikan uutisointiin nykyään liittyy. Median nopeasykkeisyys pakottaa poliitikot kärjistämään ja lyhentämään kommenttejaan saadakseen huomiota, mikä taas tekee julkaistavista jutuista henkilökeskeisiä ja viihteellisiä. Aviisien välinen nopeuskilpailu taas johtaa lähdekritiikin puutteeseen, ja toimittajien vähenevä substanssiosaaminen ja kiinnostus politiikkaa kohtaan laskevat artikkelien tasoa entisestään ja vievät aiheita yhä enemmän kohti viihdettä. Kun media nykyisin vielä määrittää enemmän politiikan asialistaa kuin toisintaa sitä, on joissakin yhteyksissä puhuttu jopa politiikan journalismin kriisistä. Onko asia kuitenkaan näin mustavalkoinen? Vaikka mediasta on helppo puhua yhtenäisenä toimijana, ennen sen tuomitsemista lopullisesti turmeltuneeksi on syytä selvittää aihetta hie10

WALPO

1/2013

man lisää. Miten politiikan journalismin nykytila näyttäytyy sitä työkseen tekeville?

Avainhenkilöt uhreina Turun Sanomien uutispäällikkö Hannu Miettusen mukaan mielikuva median tavasta tonkia poliitikkojen yksityiselämää on lähtöisin Matti Vanhasen naissuhteiden käsittelystä vuonna 2006. Mediapyöritys lähti liikkeelle oikeastaan Vanhasen yrityksestä rajoittaa henkilökohtaisten asioidensa uutisointia. – Arkaluontoisin aineisto oli tarkoitus julkaista kirjana, ja asia sai eniten julkisuutta Vanhasen käynnistettyä oikeudenkäynnin sen estämiseksi, Miettunen selventää. Myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijoiden toimittamassa teoksessa Politiikan journalismin nykytila Suomessa (2009) Vanhasen juttu noteerataan

merkittävänä mediatapahtumana. Tämä pienimuotoinen kohu nimittäin käynnisti lisäksi keskustelun poliitikkojen moraalista ja heidän yksityiselämänsä rajoista. Ironista sinänsä, että parin kuukauden kuluttua uutisoitiin jo Ilkka Kanervan eräälle tanssijalle lähettämistä tekstiviesteistä.

Henkilöjutun paikka Silloisen ulkoministerin puhelinkäyttäytyminen tai muut yksityiselämän moraaliset valinnat tuskin pääsivät kuitenkaan sanomalehtien pääuutissivuille. Vanhasen avioeron syiden käsittelykin kuitattiin Miettusen mukaan Turun Sanomissa ainoastaan julkaisemalla pääministerin moniselitteinen kommentti asiasta: ”Tiedote mielestäni aika selvästi tähän kysymykseen vastasi. Ainakaan minun puolellani ei ole tällaista tietoa.” Päivälehdissä henkilöjutut poliitikoista


eivät siis ole yleistyneet, vaan itse asiassa niitä on aiempaa vähemmän. – Vielä 1980- ja 1990-luvulla hyvin tyypillinen viikonvaihdejuttu oli ministerin henkilöhaastattelu. Niiden funktion ottivat ensin lehtien artikkelisivuilla julkaistut poliitikkojen kolumnit ja myöhemmin omat blogit, Miettunen kertoo.

Hitaan journalismin liike tuo substanssisisältöä takaisin juttuihin.

Tietylle lukijakunnalle suunnatussa mediassa henkilön kautta voidaan sekä lukijan että toimittajan kannalta helpommin lähestyä vieraampaa aihetta. Esimerkiksi Tylkkärissä henkilöjutut julkaistaan omalla vakiopaikallaan, ja politiikka koetaan kokonaisvaltaisena, usean jutun läpäisevänä näkökulmana. – Toisaalta on totta, ettei pelkkä henkilöihin keskittyminen auta vaikkapa nuoria kiinnostumaan politiikasta. Asioista pitäisi pyrkiä puhumaan niiden oikeilla nimillä, toteaa päätoimittaja Laura Myllymäki.

Juorulehdet omana genrenään Samoihin aikoihin, kun laajat poliitikkojen henkilöjutut poistuivat päivälehdistä, alkoi Suomessa varsinainen julkkisten ryöpytys. Miettusen mukaan tällainen kulttuuri saapui meille vasta 90-luvun puolivälin jälkeen 7 päivää –lehden ja sen vinkkipalkkioiden myötä. Rivipoliitikon elämää tämä ei kuitenkaan juuri vaikeuttanut, sillä laajempaa yleisöä kiinnostavat ”Idols-voittajat, BB-maajussit ja muut aikamme synteettiset julkkikset” tuntuvat edelleen joutuvan pahemman riepottelun kohteiksi. Politiikan toimijoille epäedullinen julkisuus voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa uran katkeamista, mutta silmätikuksi joutuminen voi myös viedä luottamuksen mediaa kohtaan. Esimerkiksi viime vuonna asuntokauppansa vuoksi otsikoiden kohteena ollut Stefan Wallin vaikutti seminaaripuhujana vieraillessaan edelleen pettyneeltä tiedotusvälineiden toimintaan asiassa. Wallin totesi, että iltapäivälehdet harvoin myöntävät uutisoineensa paikkaansa pitämättömiä tietoja, vaan lopettavat keskustelun aiheesta ja siirtyvät seuraavaan juoruun. Hän peräänkuuluttikin paitsi lähteiden tarkastamista, myös tietynlaista arvostusta poliitikkojen ja toimittajien välille.

Kovaa kamppailua verkossa Juuri perättömien juttujen julkaisun estämiseksi Åbo Underrättelserin päätoimittaja Torbjörn Kevin painotti seminaaripuheessaan kriittisyyttä ja ensikäden lähteiden käyttöä toimittajan työssä. Kilpailu ensimmäisenä julkaistuista ja muiden siteeraamista jutuista on kuitenkin kovaa, mikä voi heikentää taustatyön tasoa. Erityisesti lehtien omien verkkosivujen yleistyminen on tehnyt niistä kaikkein nopeimpia uutisten julkaisijoita ja tuonut toimittamiseen uuden ulottuvuuden. Nyt juttuja täytyy suoltaa nettiin tiivistä tahtia, jotta ei jäädä päivän tapahtumista jälkeen, mutta samalla säästetään seuraavan päivän lehteen jotakin, mitä muut eivät ole vielä julkaisseet. – Kilpailu ns. kaikille yhteisistä uutisista käydään nyt netissä aika tasavertaiselta pohjalta kaikkien mediatalojen kesken, Miettunen sanoo. Turun Sanomat on hänen mukaansa ollut viime vuosina maan kolmanneksi siteeratuin julkaisu.

Verkkomuotoinen Walpo nähnee päivänvalon vielä tämän vuoden puolella.

mien että Tylkkärin fyysisellä versiolla on kuitenkin toimittajien mukaan omat puolensa, erityisesti pitkien ja analyyttisempien juttujen paikkana. – Netissä jo kerrottuja uutisia täytyy toki edelleen julkaista, mutta niihin pyritään mieluiten löytämään aamuun mennessä uusi tulokulma, Miettunen selittää. Tylkkärissä taas ilmestymistiheyden vuoksi varsinkin politiikkaa koskevissa jutuissa on luonnostaan analyyttisempi ote.

Pelkkä henkilöön keskittyminen ei auta nuoria kiinnostumaan politiikasta

Vielä pidemmälle nopeasykkeisyyden vastustamisen vie niin sanottu hidas journalismi, kärjessään tammikuussa ensimmäisen juttunsa julkaissut Long Play. Tuoreen lehden verkkosivuilla todetaan sen juttujen olevan ”pitempiä kuin lehtiartikkelit, mutta lyhyempiä kuin kirjat”. Myös Tylkkärissä ollaan kiinnostuneita lähtemään mukaan vastavirtaan. – Hitaan journalismin liike tuo kaivattua substanssisisältöä takaisin juttuihin ja enteilee seuraavaa paradigman vaihdosta, Myllymäki kuvaa.

Tämä lupaa hyvää myös oman aviisimme jatkolle: vastakkaisten kehityskulkujen ansiosta tulevaisuuden Walpokin Myös Tylkkärin nettiversiota aiotaan ke- löytänee paikkansa jostakin Twitterin ja hittää uutisvirtamaiseen suuntaan. Leh- lähdeviitteiden välissä. W den paperiversio ei aina pysty kilpailemaan uutisista päivälehtien kanssa. – Ilmestymissyklin vuoksi politiikkaa käsittelevissä jutuissa näkyy aina tietty featuremaisuus. Mutta esimerkiksi kampuksen tason politiikan uutisoinnissa olemme luonnollisesti Turun alueen ykkösmedia, päätoimittaja Myllymäki selittää. Lähitulevaisuudessa Tylkkäristä pyritään kehittämään aiempaa aikakauslehtimäisempi julkaisu, jonka printtiversio ilmestyisi kerran kuussa ja uutismaisemmat jutut julkaistaisiin nettisivuilla. Myös verkko-Walpo nähnee päivänvalon vielä tämän vuoden puolella, mutta uutisista mekään emme lähde kilpailemaan.

Paluu perinteisiin Nykyisin, kun internetistä on muodostunut käytännöllinen ja lähes välttämätön julkaisualusta lehdelle kuin lehdelle, spekuloidaan säännöllisin väliajoin, onko paperimedialla enää tulevaisuutta. – Alan murros vaikuttaa kaikkeen, Myllymäki muotoilee. Sekä Turun SanoWALPO 1/2013

11


Vankien Kakola, kaikkien Kakola Janne Salakka

A

skeleeni ovat päämäärätietoiset, poskillani kihelmöi sunnuntaiaamupäiväiset pakkasenpistot. Matkallani ihastelen kaunista puutalonaapurustoa. Mustaan valurautaan ripustettu leipomon rinkelikyltti, perinteiset artesaanikaupat ja tunnelmalliset rivitalojen sisäpihat luovat pittoreskia tunnelmaa. Piilotettu minibulevardi johtaa Kakolanmäelle. Huomaan Hartelan kyltin, joka muistuttaa keväällä 2013 aloitettavasta neljän kerrostalon rakennushankkeesta. Mutta tämähän on vasta osa totuutta. Alueelle on kaavailtu noin 20 uutta asuinkerrostaloa lähitulevaisuudessa. Mutta tämäkin on vasta osa totuutta. Lounais-Suomen vankila, tuttavallisemmin Kakola, siirtyi vuonna 2007 Saramäkeen. Samana vuonna hyväksyttiin uusi asemakaava Kakolanmäelle. Se mahdollistaa asuinkerrostalojen, liikeja toimistorakennusten sekä hotellien rakentamisen alueelle. Jo rakennettua tilaa mäellä on 30 000 neliömetrin edestä ja uusi kaava antaa myöden 60 000

12

WALPO

1/2013

rakennettavalle kerrosneliölle. Suojeltavaa rakennusta löytyy Kakolanmäeltä 20 000 neliömetrin verran. Nämä ovat isoja lukuja, mutta eivät itsessään vielä kerro mitään Kakolanmäen rakennussuunnitelmista. Seikkaillessani graniitin, siis kakoliitin, vanhojen puutalojen ja hylättyjen varastojen seassa pohdin Kakolanmäen tulevaisuutta. Mäki on muutostilassa: Sen puolesta puhuu jo paikoittain aloitetut kaivaukset ja lumessa nököttävä työmaakoneisto. Mutta millaisessa muutostilassa? Asemakaavan pohjustukseksi järjestetyssä kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa osallistuneiden ehdotusten kirjo antaa viitteitä tulevasta: Pelkistetty veistoksellinen arkkitehtuuri, punatiili ja luonnonkivi rakennusaineina, kävelykadut, kukkulan yli kulkeva pääliikennekatu, modernit kerrostalot, säilytetty tilan avaruus ja puistomaisuus. ***

S

yyskuussa 2012 Suomen valtion Senaatti-kiinteistöt vuokrasi verohallinnolle 9500 neliömetriä historiallisesta länsisellirakennuksesta ja tilaa rakennettaviin uusiin toimitiloihin. Verottajan muutto Kakolanmäelle on lähinnä suivaannuttavan lattea, mutta kuitenkin hyödyllinen tapahtuma: Ainakin jokin taho pitää yhden kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista kunnossa. Muitakin, eri mielikuvituksekkaita, spekulaatioita arvorakennuksille löytyy: yksityissairaala vanhan vankimielisairaalan tiloihin, kongressitilat Kakolaan ja palvelu- ja hoivakeskus tutkintavankilaan. Turun seitsemäs kukkula tarjoaa turkulaisessa mittakaavassa tarkastelijalleen subliimin tunteen;Katsellessa mäeltä avautua maisemia, voi ensimmäisellä silmän fiksaatiolla nähdä Turku Energian ikonisen Fibonacci-savupiipun, toisella Turun linnan ja kolmannella löytää Ruissaloon aukeavat vesistöt – unohtamatta ihastuttavaa, aikaisemmin kuvaamaani Portsaa. Sijainti


on vertaansa vailla. Onko ainutlaatuisen Kakolanmäen tulevaisuus oleva kunnanpalveluiden, yksityissairaalan ja huippukalliiden omistusasuntojen keskittymä? Ajatuskin saa sisälmykset muljahtamaan ikävästi. ***

J

otain jännääkin on suunniteltu. Jopa todennäköiseltä näyttää, että Kakolanmäelle rakennetaan funikulaari eli ehta rinnehissi. Funikulaarin olisi tarkoitus laskea mäeltä Förille ja sen käyttö on, mitä harmillisimmin, maksullista. Kaksi ja puoli miljoonaa euroa kaupungille kustantava funikulaari kuulostaa päätöksenä tasan niin kaupunginvaltuustolaiselta, että tekisi mieli vihata sitä kyselemättä. Näen siinä kuitenkin alueen kulttuuriympäristöä elävöittävää potentiaalia. Kukkulalta horjahduksen päässä sijaitseekin Taideakatemia ja akatemia on puolestaan vain Föri-matkan päässä kulttuurikeskus Manillasta. Myös Turun eksentrisin kahvila

RCM ilahduttaa läheisyydellään. Mitä muuta Kakolan alueelle voisi visioida? Kukkulaa vierustaa hylätty, haaleankellertävä ja limetinvihreä kerrostalo. Astun sisään. Lumi on tupruttanut rikotuista ikkunoista pahvilla vuoratuille lattioille. Aamupäiväiset auringonsäteet valaisevat muuten hämäriä huoneita, paljastaen hengityksen huurun ja lukuisat graffitit seinillä. Nurkissa jököttää käytetyt spraypullot. Kokemus tuo mieleeni Berliinin alakulttuurin aarteen, kulttuurikahvila Tachlesin. Annan mielikuvitukseni laukata: Tämähän voisi olla Turun Tachles. Kakolanmäki on Turun unohdettu helmi, eikä sitä saa jättää yksinomaan sijoittajien ja tylsämielisten käsiin. Renessanssityylisessä, vuonna 1853 valmistuneessa Kakolan päärakennuksessa vedettiin vielä Kulttuuripääkaupunkivuonna suosittuja Turku Touring –kierroksia ja alueelle luotiin Paraatimatto joutomaalle -tilateos, joka tutustutti noin 4000 ihmistä miljööhön. Paraatimaton yhteydessä vierailijoi

lta kysyttiin ehdotuksia alueen hyödyntämiselle. Vastaukset vaihtelivat sirkuksesta näköalatorniin, taiteilijoiden työtiloista kahviloihin, ulkotapahtumista uima-altaaseen sekä puistoista teatteriin ja meriakvaarioon. Useassa vastauksessa toistui luonnonmukaisuus, näköalat, alueen avoimuus kaikille ja se, ettei kukkulaa rakenneta täyteen asuintaloja ja virastoja. Nyt opastetut kierrokset ja kulttuuririennot ovat väistyneet kunnostustöiden alta. Jo kansainvälisestikin kauniit ja historialtaan ainutlaatuiset rakennukset nukkuvat talviuntaan. Kukkula on jylhä, autio ja hiljainen – vain ketun jäljet nie toksessa viestivät elämästä. Vasta tulevaisuus näyttää Kakolanmäen todellisen kohtalon. Tärkeää olisi, ettei Toriparkin aiheuttama meteli hukuta Kakolan ääntä alleen ja ettei Kakola putoa siihen limboon, johon joka toinen Turun kaupungin rakennusprojekti tuntuu katoavan. W

WALPO

1/2013 13


Kansalaissota jakaa kansan yhä.

Vuoden 1918 sota on eräänlainen ”kansallisen kertomuksen” musta lammas.

Eero Löytömäki Vuosina 2008-2012 toteutettu Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushanke on ensimmäinen koko väestön ajatuksia menneisyydestä kartoittava tutkimus. Laajasta kyselytutkimuksesta sekä haastatteluosiosta koostuvan tutkimuksen tarkoituksena ei ollut selvittää mitä suomalaiset tietävät, vaan kartoittaa mitä he uskovat historiassa tapahtuneen – miten vastaajat tulkitsevat historiaa.

V

TT Pilvi Torstin johtama projekti paljastaa, että suomalaiset ovat sisäistäneet ”kansallisen kertomuksensa” melko yksimielisesti ja kansalaisten tulkinnat noudattavatkin perinteistä kaavaa: talvisota yhdistää kansan, torjuntavoiton jälkeen rakennettu hyvinvointivaltio joutuu koettelemuksiin 90-luvun rajussa lamassa ja lopulta EU tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että ongelmia. Sekaan mahtuvat myös Kekkonen, Mannerheim ja Tuntematon sotilas.

14

WALPO

1/2013

Tässä varsin yksimielisessä tulkinnas- pääsääntöisesti eronneet lainkaan toisa on kuitenkin särönsä: vuoden 1918 sistaan. Torstin mukaan onkin selvää, että sisällissodasta puhuttaessa ” jakoa sota jakaa kansan edelleen kahtia. ´valkoisen´ ja ’punaisen’ tulkinnan välillä on ylläpidetty ja uusinnettu”. Poliittinen ajattelu määrittää yhä sisällissodan tulkintaa Oikeiston ja vasemmiston tulkinnat Vuoden 1918 tulkinta on selvästi sidoksissa poliittiseen ajatteluun: erityisen Kuinka oikeiston ja vasemmiston tulkinvahvoja mielipiteitä on etenkin vasem- nat sisällissodasta sitten eroavat? Tulkinmistoliiton äänestäjillä ja he muo- ta, jonka mukaan sotaa käytiin ennen dostavatkin oman ryhmänsä, johon kaikkea taloudellisen epätasa-arvon kuuluu myös vihreiden ja SDP:n kann- vuoksi, sai vahvan tuen vasemmistoliiattajia. Sisällissodan tulkinnoissa onkin ton ja selkeän tuen myös SDP:n vihreilöydettävissä oikeisto-vasemmisto–jako, den keskuudessa, vähiten tukea taas sillä kokoomuksen, RKP:n, kristillis- RKP:n, KD:n ja kokoomuksen piirissä. demokraattien ja toisinaan perussuoma- Näkemystä siitä, että punaisten voitto ollaisten äänestäjät muodostavat oman isi tehnyt Suomesta osan Neuvostoliittoa, samanmielisen blokkinsa. Huomat- tukivat vahvasti kokoomuksen, RKP:n ja tavaa on, että vaikkapa talvi- ja jatko- KD:n äänestäjät ja melko vahvasti myös ja perussuomalaiset. sodan tulkinnoissa poliittinen suuntau- keskustalaiset tuminen jakoi vastaajia vain vähän, jos Vasemmistoliiton äänestäjät puolestaan ollenkaan. Esimerkiksi kolmen suuren torjuivat väitteen täysin. Vasemmistoliipuolueen kannattajien vastaukset eivät ton ja vihreiden kannattajien mielestä


historiantutkimus ei ole käsitellyt vuoden 1918 tapahtumia tarpeeksi kattavasti ja he myös kieltävät ponnekkaimmin sen, että sisällissodan merkitystä liioiteltaisiin mediassa. Kaikki ryhmät ovat sitä mieltä, että häviäjät vaiennettiin sodan jälkeen vuosikymmeniksi, mutta erityisen voimakkaasti tätä mieltä ollaan vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden joukossa. Sodanjälkeiset valkoisten ylläpitämät vankileirit miellettiin kaikkien keskuudessa jonkinasteisiksi häpeäpilkuiksi, mutta ero kokoomuksen äänestäjien ero vasemmistoliiton ja SDP:n äänestäjiin oli huomattava. Historian tulkintaa, jossa punaisia ja valkoisia pidetään yhtä syyllisinä vuoden 1918 tapahtumiin, tukivat vahvasti kaikki paitsi vasemmistoliiton äänestäjät. Tutkimuksesta huomataan, että valkoista tulkintaa tukivat yleensä kokoomuksen, RKP:n ja usein myös keskustan, perussuomalaisten ja kristil-

lisdemokraattien kannattajat, kun taas kriittisempi tai punaisempi tulkinta oli ominaisempaa vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden äänestäjille. Vasemmistoliiton kannattajat erottuivat aina voimakkaampien kantojen esittäjinä. Vanhat jakolinjat murtuvat? Suomalaisten ajattelussa sisällissodan tulkinnat jakaantuvat edelleen lähes samojen jakolinjojen mukaan kuin 95 vuotta sitten. Toisin kuin muista itsenäisyyden ajan tapahtumista, vuoden 1918 sodasta ei löydy kansalliseen yhtenäisyyteen myötävaikuttavaa kertomusta – se on eräänlainen ”kansallisen kertomuksen” musta lammas. Torstin tutkimuksesta saadaan kuitenkin runsaasti viitteitä siitä, että nämä jakolinjat ovat murenemassa: Käsitteinä sisällissota ja kansalaissota näyttävät syrjäyttävän muut vaihtoehdot ja kyselyssä vahvasti erottunut jako punaiseen ja

valkoiseen tulkintaan ei sellaisenaan pätenyt haastatteluihin. Tuon jakautuneen tulkinnan rinnalle on selvästi nousemassa neutraalimpi tulkinta, jossa molemmat osapuolet nähdään syyllisinä sotaan. On myös huomattava, että kaikista eniten kannatusta kyselyssä sai näkemys, että molemmat osapuolet puolustivat hyväksi kokemaansa järjestelmää. Valtaosa suomalaisista on myös sitä mieltä, ettei vuoden 1918 tapahtumista tarvitse enää kantaa huonoa omatuntoa. Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että osa vuoden 1918 myyteistä on menettänyt merkityksensä. Menneisyys on muuttumassa historiaksi. W

WALPO

1/2013 15


opintopisteinflaatio uhkaa let’s make some money!

Saska Heino

Inflaatio on kaikille tuttu rahataloudellinen käsite. Sillä viitataan rahan ostovoiman laskuun eli käytännössä hintojen nousuun. Sana inflaatio tulee latinan sanasta inflatione, jolla viitataan ilman puhaltamiseen. Toisin sanoen inflaatiossa rahaa ilmataan, hintoihin puhalletaan ilmaa. Inflaatio ei kuitenkaan ilmiönä rajoitu vain rahatalouteen. Se on oiva käsite myös silloin, kun etsitään ymmärrystä opintopisteiden ja -suoritusten väliseen epäsuhtaan. Jokainen opintopisteitä rekisteriinsä kerännyt tietää, että kaikista opintosuorituksista ei saa samassa suhteessa opintopisteitä. Kurssista x, josta saa aineessa y opintopistemäärän n ei välttämättä vastaa kurssin z opintopistemäärää n aineessa w. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, vaan positiivinen haaste ja mahdollisuus menestykseen ja hyvinvointiin. 16

WALPO

1/2013

Opintopistemäärät eivät ole yhteismitallisia Opiskelijat tietävät kyllä, mihin merkinnällä 1 op viitataan. Sillä viitataan noin 27 tunnin työmäärään. Tällä perusteella vaikkapa kirjatenttiin, josta saa kuusi opintopistettä, pitäisi lukea mukavat 162 tuntia. En ole kellottanut, mutta väitän, että kuuden pisteen tenttiin – jos kohta yhteenkään kirjatenttiin – ei valmistauduta kuukauden verran, jos oletetaan, että kuukaudessa on neljä viikkoa, joista jokaisena tehdään 37,5 tuntia töitä. Opintopisteinflaatio toistuu ilmiönä oppiaineesta ja tutkinnosta toiseen, mutta sen syvyys vaihtelee. Esimerkiksi useissa humanistisissa oppiaineissa, kuten yleisessä historiassa, opintopistemäärän ja oletetun työtuntimäärän väliseen vastaavuuteen suhtaudutaan vakavasti. Vaikkapa yleisen historian

kurssista HIST0013 Suomen historian linjat ja murrokset, saa kolme opintopistettä 16 tunnin luennoista ja kirjallisesta tentistä. Vastaavasti kauppakorkeassa kansantaloustieteen kurssista KT30 Suomen talouden rakenne ja kehitys saa viisi opintopistettä 12 tunnin luennoista ja kirjallisesta tentistä. On ymmärrettävää, ettei eri oppiaineissa ja tieteenaloilla tehtävistä opintosuorituksista saa vedenpitävän yhteismitallisia. Eri oppiaineet vaihtelevat niiden vaativuuden ja tätä vaativuutta mittaavien kriteereiden mukaan. Matematiikka ja historia eivät ole samanlaisia oppiaineita niihin tarvittavan työtuntimäärän suhteen. Täten opintopisteinflaation epätasainen jakautuminen ei ilmiönä ole yhtä huolestuttava kuin opintopisteinflaatio ilmiönä suhteessa kaikkiin yliopistojen tarjoamiin tutkintoihin.


Yliopistolaki osittain ”itsenäisti” yliopistot varainkeruunsa suhteen vuonna 2009. Nykyään noin kolmanneksen yliopistojen rahoituksesta on tultava yliopistojen ulkopuolelta. Yliopistojen hallitukset jakavat rahaa tiedekunnille ja siten oppiaineille niistä valmistuneiden maistereiden määrän mukaan. Maisterin tutkinto on laajuudeltaan tutut 300 opintopistettä. Näin ollen tunneissa mitattuna maisteriksi tulisi valmistua 8100 tunnin työn perusteella. 37,5 viikkotyötunnin olettamuksella ja olettaen, että yhtään ylimääräistä vapaapäivää ei pidetä, maisteriksi pitäisi näin ollen ponnistaa 216 viikossa eli neljässä vuodessa. Kun otetaan huomioon lomat, työnteko ja vapaa-aika, päästään noin viiteen vuoteen. Opetusministeriössä ja yliopistojen hallituksissa on pohdittu myös, että oppiaineet saisivat jatkossa rahaa jokaisesta yli 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneesta opiskelijasta. Ainakin Oulun yliopistossa, tuossa edistyksen edustuslaitoksessa, tähän on jo siirrytty.1

Opintopisteet ovat kuin rahaa – tehdään niistä rahaa! Huom. tästä eteenpäin kirjoitus lähtee lapasesta... Mikäli valmistuneiden ja tietyn opintopistemäärän tahkoneiden opiskelijoiden määrä kasvaa, tiedekunnat ja oppiaineet saavat lisää rahaa. Näin ollen ne voivat joko patistaa opiskelijoita tekemään pitempää viikkoa tai ”nostaa heidän palkkaansa” eli vaatia vähemmän työtä opintosuoritusta kohden. Tämä taas johtaa loistaviin ”opintopistetaloudellisiin” mahdollisuuksiin, jos ajatellaan, että opintopiste olisi – kuten rahakin – vaihdon väline ja arvon mitta. Rahataloustieteessä oletetaan, että rahan mahdollisimman suuri vaihdettavuus takaa parhaan taloudellisen lopputuloksen. Rahoitusmarkkinoilla raha liikkuukin nykyään varsin liukkaasti ja ”rahaa rahasta” -menetelmiä käyttämällä onkin aikojen saatossa kasailtu jos jonkinlaisia rahavuoria. Sama voisi päteä myös opintopisteisiin. Jos halutaan, että opiskelijat valmistuvat mahdollisimman nopeasti, on heille sallittava mahdollisuus mahdollisimman nopeaan opintopisteiden kerryttämiseen. Samaan aikaan yliopistojen kannattaisi taata, että opintopisteet olisivat mahdollisimman vaihdettavia eli yhteismitallisia.

Opintopistejärjestelmä voisi mahdollistaa myös pankkien perustamisen.

Rahoitusmarkkinakielessä sanalla swap viitataan kahden kohde-etuuden eli tulonlähteen vaihtamiseen toisiinsa. Samalla periaatteella ”opintopisteswap” voisi toimia siten, että n opintopistettä kurssista x voisi vaihtaa vapaasti toiseen samansuuruiseen määrään opintopisteitä kurssista y. Koska eri opintosuorituksista ”maksetaan” erisuuruista opintopistepalkkaa suhteessa työmäärään, kannattaisi opiskelijoiden swapata opintopisteitään mahdollisimman helppoihin kursseihin ja muihin opintosuorituksiin. Tähän liittyisi luonnollisesti riski. Voisi nimittäin helposti olla, että swapattu kurssi olisikin oletettua vaativampi, jolloin ”opintopistespread” eli opintosuoritusten yhteismitattomuudesta johtuva mahdollisuus vähäisempään tai suurempaan työtuntimäärään kasvaisi suuremmaksi kuin opintopisteswapin tekohetkellä olisi oletettu. Kaupan toinen osapuoli hyötyisi, koska saisi pienemmällä tuntimäärällä suuremman palkan, toinen osapuoli taas kärsisi, koska joutuikin kirjoittamaan pitemmän esseen tai pitämään kaksi demoa enemmän. Toinen mahdollisuus opintopistetuottojen kasvattamiseen voisi olla OTC-pistekaupan jättäminen opintorekisterisääntelyn ulkopuolelle. Tässä kauppamallissa opiskelijat voisivat vaihtaa ylimääräisiä opintopisteitään rahaan kätevästi ”opintopistejälkimarkkinoilla” ilman, että tiedekunnan päätä suotta vaivattaisiin tiedolla moisesta, opiskelijoiden vapauden piiriin luonnollisesti kuuluvasta toiminnasta.

Opintoihin tarvitaan lisää kannustavuutta ja joustoja – menestyjiä on palkittava!

paremmasta suorituksesta voisi saada enemmän opintopisteitä kuin huonosta vaikkapa kertoimella yhdestä viiteen arvosanojen mukaan. Pelkkiä vitosia rekisteriinsä paukutteleva opiskelija valmistuisi viiden kertoimella mukavasti 1620 tunnissa eli 43 viikossa. Sisäänottokiintiöitä voisi kasvattaa ja yliopistot sen kuin hyötyisivät. Opintopistejärjestelmä voisi mahdollistaa myös pankkien perustamisen. Opiskelija, joka haluaisi valmistua tavanomaista nopeammin eli ”tienata” vähemmän opintopisteitä, voisi ottaa pankista korollista opintopistelainaa eli vaihtaa päivän kurssilla euroja opintopisteiksi kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvän koron kera. Kokonaisen tutkinnon voisi ostaa vaikkapa 30 000 eurolla ja viiden prosentin vuosikorolla siitä maksettaisiin viidessä vuodessa yhteensä 38 288 euroa ja pankille jäisi mukava 8288 euron voitto. Jos yliopisto omistaisi kyseisen pankin, niin hyöty sen kuin kasvaisi. Varakkuus on, kuten tiedämme, seurausta peritystä älykkyydestä. Älykkäämpien opiskelijoiden ei tulisi turhaan vaivata itseään luennoilla istumalla, vaan heillä pitäisi olla luonnollinen oikeus siirtyä nopeammin tutkintonsa kanssa työmarkkinoille. Samalla varakkaammilla opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus tutkintojensa ulkoistamiseen. Tämän voisi tehdä siten, että opiskelija palkkaisi jonkun toisen tekemään oman tutkintonsa tai vaikkapa yksittäisen tentin pienellä provisiolla. Moinen järjestely myös työllistäisi hyvin opiskelijoita, jotka ovat jo suorittaneet kyseisen tentin tai tutkinnon. Ostajan kannalta riski liittyisi tietenkin siihen, että sijaissuorittaja ei välttämättä läpäisisikään tenttiä. Maailma on kuitenkin täynnä riskejä, eikä sijaistenttiminen olisi niistä suinkaan suurin. Opintopisteiden vapaa vaihdettavuus rahaksi ja niiden inflatoituminen lopettaisi turhan tasapäistämisen ja antaisi todellisille menestyjille mahdollisuuden olla oman elämänsä seppiä, ei vain hampaina liian suureksi paisuneen julkisen sektorin öljyisissä rattaissa. Vai miten se menikään? W

Laitosten ja oppiaineiden tulee kannustaa opiskelijoitaan tienaamaan enemmän opintopisteitä myös optioiden avulla. Toisin sanoen laadullisesti WALPO

1/2013 17


biG bANG 7. marraskuuta 2007 Suomea järkytti Jokelassa tapahtunut kouluammuskelu, jossa Pekka-Erik Auvinen haavoitti 12 ihmistä ja surmasi 8 muuta päättäen lopulta myös oman elämänsä. Alle vuoden päästä Kauhajoella 23. syyskuuta Matti Juhani Saari teki vastaavanlaisen teon tappaen 10 ihmistä ja haavoittaen kolmea muuta. Nämä tapahtumat herättivät keskustelun aseiden hallussapidosta johtaen lopulta uuteen ampuma-aselakiin, joka astui voimaan vuonna 2011. 18

WALPO

1/2013


L

ain ympärille muodostui kaksi rintamaa. Ensimmäinen pyrki kiristämään Suomessa aseluvan saamista ja samalla vähentämään jo olemassa olevien aselupien ja aseiden määrää. Toinen lain ympärille muodostunut rintama piti sisällään aselupien ja aseiden puolestapuhujia. Tähän ryhmään kuului metsästäjiä, reserviläisiä, ampuase-elinkeinon harjoittajia sekä muita läheisesti ampuma-aseiden kanssa toimivia ryhmittymiä. Aseluvan saaminen? Mitä Suomessa sitten edellytetään, jotta henkilö voi saada aseluvan – oikeuden omistaa toimiva ase? Ensimmäisenä vaatimuksena pidetään 18 vuoden ikää. Toisaalta jo 15 vuotta täyttänyt henkilö voi saada luvan huoltajan suostumuksella. Toiseksi henkilön tulee olla terveydentilansa ja käyttäytymisensä puolesta sopiva ampuma-aseen ja/tai sen osan hallussapitoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakijalla ei saa olla mielenterveydellisiä ongelmia tai esimerkiksi rikostaustaa. Kolmanneksi hakijan on käytävä läpi haastattelu, joka tehdään kahden lupaviranomaisen toimesta. Lupaan edellytetään myös osoitus ampuma-ase harrastuksesta, jonka on oltava minimissään kahden vuoden ajalta. Harrastuneisuudella tarkoitetaan esimerkiksi ilmaaseharrastusta valmentajan tai seuran valvomissa oloissa. Lisäksi mahdolliset suosittelijat katsotaan olevan eduksi luvan hakijalle. Suosittelijoilla tulee itsellään olla pidempiaikainen kokemus ampuma-aseista. Huomion arvoista on myös, että vuoden 2011 laki edellyttää pienoispistooliin ja pistooliin minimissään hakijalta 20 vuoden ikää. Pistoolia ei myönnetä ensimmäiseksi aseeksi. Jokainen muodostaa omat käsityksensä edellä mainituista kriteereistä. Aseiden puolestapuhujat vetoavat kriteerien tiukkuuteen ja siihen kuinka ne vahingoittavat laillista harrastus- ja elinkeinotoimintaa. Usein argumentteina kuulee, etteivät aseet ole syypäinä murhiin, pahoinpitelyihin tai muihin vastaaviin laittomiin tekoihin. Useimmat heistä katsovat, että näiden ikävien asioiden taustalla ovat yksittäisten ihmisten omat valinnat. Täytyy myöntää, että osin he ovatkin oikeassa. Aseet elottomina objekteina eivät kykene pahaan ja itsessään ne eivät

Aseiden määrää vähennettäessä osa itsemurhista jäisi tekemättä.

ole ongelma. Ongelmat syntyvät niiden väärinkäytöstä. Eräs lentävä argumentti on, että murhan tekee tavalla tai toisella, eikä siihen tarvita ampuma-asetta. Puolustajat korostavat myös, että vaikka laillisten aseiden hankintaprosessia kiristettäisiin ja kaikki lailliset aseet kerättäisiin pois, ei näillä toimilla olisi vaikutusta laittomiin aseisiin. Rikolliset tuskin palauttaisivat ”mutkiaan” kiltisti poliisille. Nykyisellä lupamenettelyllä on kieltämättä puolensa. Lainsäädäntö on mahdollistanut Suomessa etenkin nuorten mahdollisuuden harrastaa ampumaurheilua, jossa olemme saavuttaneet hyvin menestystä kansainvälisellä tasolla. Lainsäädäntö on myös mahdollistanut laajan metsästystoiminnan, josta on ollut hyötyä muun muassa hirvikantojen harvennuksessa.

Voitaisiinko lakia kiristämällä siis estää näitä kuolemia ja väkivallantekoja? Näin jälkiviisaana voimme sanoa, että Jokela ja Kauhajoki olisivat olleet estettävissä tiukemmalla lainsäädännöllä, sillä molemmilla tekijöillä oli hallussaan laillinen pienoispistooli. Kuitenkin 16 prosentista väkivaltarikoksia vain 7 prosenttia tehdään laillisella ampumaaseella. Lakia kiristämällä tältä osin ei siis välttämättä saataisi merkittävää parannusta aikaiseksi. Miten aselain tiukentaminen vaikuttaisi itsemurhien määrään? Vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa 912 henkilöä päätti elämänsä oman käden kautta. Näistä 161 tapahtui ampumaaseella. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 17,65 prosenttia kaikista itsemurhista tehtiin ampuma-aseella. Harvardissa tehdyn tutkimuksen mukaan niissä Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa on paljon aseita, on henkilöllä suurempi riski tehOnko laki liian vapaa? dä itsemurha. Tätä tutkimusta soveltaen Onko ampuma-aselaki vuoden 2011 Suomeen, on hyvin todennäköistä, että muutoksistaan huolimatta liian vapaa? aseiden määrää vähennettäessä osa itseMahdollistaako se edelleen vastaavan- murhista jäisi tekemättä. laiset tapaukset kuin Jokela ja Kauhajoki? Katsoessa lehtien otsikoita tulee hel- Suomi pohjolan Villi Länsi posti tunne, että näin on. Viime kesänä Hyvinkäällä tapahtui kouluammuskel- Suomessa on noin 1,62 miljoonaa lailuihin verrattava teko, jossa nuori mies lista asetta ja noin 650 000 luvan haltijaa tappoi kaksi ihmistä ja haavoitti useita, Sisäministeriön vuoden 2009 tekemän aseinaan pienois- ja hirvikivääri. Yksi selvityksen mukaan. Tämä tarkoittaa haavoittuneista oli virkavallan edustaja, sitä, että noin 12 prosentilla väestöstä mikä on Suomessa yleisesti ottaen harvi- on laillinen ampuma-ase. Suomea onkin naista tituleerattu pohjolan Villiksi Länneksi Väkilukuun suhteutettuna Suomessa asetilastoja katsottaessa. Verrattaestapahtuu huomattavasti väkivaltarikok- sa Yhdysvaltoihin, joista ei ole saatasia. Keskimäärin vuodessa kuolee 120 vissa luotettavia lukuja, on Suomessa ihmistä väkivaltarikokseen. Tapauksista huomattavasti vähemmän aseita väkinoin 16 % tehdään ampuma-aseella. lukuun suhteutettuna. Yhdysvalloissa on Tyypillinen väkivaltarikos tapahtuu arvioitu aseita olevan jopa yhdeksällä keski-ikäisen miehen toimesta, joka on kymmenestä. Rakkaalla länsinaapurilalkoholin vaikutuksen alaisena ja jou- lamme Ruotsilla on noin 2,8 miljoonaa tuu riitaan läheisensä kanssa. Teot ovat asetta. Jos Suomessa aseita on 1,62 milmyös usein harkitsemattomia ja tapah- joonaa noin 5,4 miljoonaa kansalaista tuvat hetken mielijohteesta. Näissä ta- kohti, saamme arvoksi noin 0,3 asetta pauksissa uhriksi on usein valikoitunut per henkilö. Ruotsissa vastaava luku on rikoksen tekijän tuttava tai puoliso. Vuo- noin 0,295 asetta ihmistä kohden. Maiddessa kuolee keskimäärin 19,2 ihmistä en välillä ei siis ole lyhyen matematiikan ampuma-aseella tehtyyn rikokseen. laskupääni mukaan paljoa eroa. WALPO

1/2013 19


Miksi Suomessa sitten on näinkin paljon aseita? Vastauksia tähän kysymykseen voidaan antaa monia. Ensinnäkin maassamme on suuri joukko metsästäjiä. Noin 60 prosenttia kaikista ampuma-aseista on rekisteröity metsästys käyttöön. Toisena painavana syynä voidaan pitää laajaa urheilutoimintaa. Suomessa ampumaurheilu on suosittu harrastus ja monet harrastajat harjoittelevat useampaa luokkaa, mikä luonnostaan tarkoittaa tarvetta useammalle aseelle. Perinteinen maanpuolustusinto on ollut myös omiaan lisäämään aseiden määrää. Viime vuosisadan puolella suojeluskuntalaiset aloittivat aseperinnön, joka on kantautunut aina tämän päivän aktiivireserviläisille asti. Laillisten aseiden lisäksi Suomessa on useita kymmeniätuhansia laittomia aseita, jotka eivät kuulu Sisäministeriön selvittämään 1,62 miljoonaan. Näitä maahamme on rantautunut etenkin idästä päin – suurelta osin järjestäytyneen rikollisuuden toimesta. Laittomia aseita tehdään myös erilaisina ”pajakokeiluina”, esimerkiksi metalliputkesta koottaan legendaarinen ”Zipgun”, toiselta nimeltään kynäpistooli. Tämä ase koostuu lyhyestä putkenpätkästä, jousesta ja metallin kappaleesta, joka toimii iskurina. Tähän aseeseen 20

WALPO

1/2013

Olisiko aika hyväksyä, että hyviä järjestelmiä leimaavat väärinkäytökset?

löytyy helposti ohjeet netistä, eikä kyseisen laitteen rakentaminen vaadi erityisosaamista tai viilaa kummoisempaa työkalua. Suomessa palautetaan toimintaan deaktivoituja aseita. Tämä tapahtuu usein laittomasti kokeilumielessä. Deaktivoitu ase on joskus ollut toimiva ampuma-ase, joka on muutettu toimintakunnottomaksi erilaisilla toimenpiteillä. Etenkin jatkosodan jälkeen deaktivoidut sotilaspistoolit tehtiin toimintakunnottomiksi sen verran huonosti, ettei henkilön tarvinnut olla kummoinenkaan aseseppä aseen palauttamiseksi toimintaan. Aina silloin tällöin myös materiaalia löytyy asekätkennän ajoilta ja läheskään kaikista löydöksistä ei ilmoiteta poliisille. Suomessa laittomat aseet muodostavat huomattavan turvallisuusongelman. Omasta mielestäni juuri tätä ongelmaa vastaan tulisi toimia. On totta, että laillisilla aseilla tehdään rikoksia ja itsemurhia, mutta ne näyttelevät huomattavasti pienenpää osaa kuin lailliset aseet. Olisiko aika hyväksyä, että hyviä järjestelmiä leimaavat väärinkäytökset? Vertauksena voidaan antaa morfiini, joka on voimakas kipulääke. Oikein käytettynä se helpottaa vakavasti fyysisesti loukkaantuneita ja väärin käytettynä se on huumausaine, jota myydään pimeästi

kadulla. Vastaavasti ampuma-ase voi olla hyödyllinen työkalu ja harrastusväline, kun taas väärin käytettynä sillä saadaan suurta vahinkoa aikaan. Omalta osin surkuhupaisaa on ollut seurata myös julkista keskustelua aseista ja aselainsäädännöstä. Näiden kahden aiheen ympärillä leijuu tietynlainen alatyylisyys, pelko ja puhdas tietämättömyys. Aseiden vastustajilla on usein vahvasti vääristynyt kuva, jota leimaa tiedon puute ja iltapäivälehtien pelottelevat otsikot. Aseiden puolestapuhujat jaksavat usein avautua erilaisilla internetin foorumeilla nimettömästi, mutta harva uskaltaa osallistua julkiseen keskusteluun omilla kasvoillaan ja pistää oman arvovaltansa peliin. Esimerkiksi tätä artikkelia varten lähetin kahdeksalle järjestölle viiden kysymyksen listan, joka oli seuraavanlainen:


1.Minkälaisena järjestönne kokee tämän hetkisen ampuma-aselain? Pitäisikö lakia kiristää vai olisiko siinä löysentämisen varaa?    2. Näkeekö järjestönne nykyisessä ampuma-aselaissa aukkoja tai porsaanreikiä? Jos näin on, niin minkälaisia? 3. Millaisena koette ampuma-aseiden valvonnan Suomessa? Onko valvonta

riittävää vai liiallista?

nämä kyseiset järjestöt valittavat vuoden 2011 aselainsäädännön epäselvyydestä. Vuoden 2011 ampuma-aselaki säädettiin ikävien tapauksien siivittämänä, 4. Onko järjestönne kokenopeassa aikataulussa ja osin huonolla nut syyllistämistä median, valmistelulla. Lakiin jäi epäselviä kohtia ja tulkinnanvaraisuuksia, mikä näkyy yhteiskunnan tai muiden lupakäytännön tulkinnan vaihtelulla eri tahojen osalta ampumapuolilla Suomea. Aseiden käytöstä on tullut paheksunnan kohde. aseisiin liittyen? Näillä puheilla haluaisin avata keskusteluja sekä herättää ihmiset 5. Mitä järjestönne haluaisi näkemään laajat kysymykset ja näkeerityisesti korostaa asehar- mykset aseiden käytön ympärillä. Historian ja politiikan opiskelijoita opetetrastusta aloittavalla? aan näkemään muutakin kuin mustaa ja valkoista. Tästä aiheesta löytyy ainakin Yksikään järjestö ei vastannut edellä monia sävyjä pohdittavaksi. W oleviin kysymyksiin. Osalla tämä varmasti johtui puhtaasta ajanpuutteesta, mutta osaa ei tuntunut edes kiinnostavan ottaa kantaa järjestönä. Kuitenkin WALPO

1/2013 21


V

uosi 2013 on muutoksen vuosi P-klubissa. Syksyllä nuijitun sääntömuutoksen myötä hallituksen koko supistui neljästätoista kahteentoista henkilöön. Muutoksen myötä klubiin saatiin joukko muita toimijoita, joiden nykyiset vastuualueet oli aiemmin kasattu hallituslaisten kontolle ylimääräisinä tehtäväkenttinä. Muutoksen myötä niin Historian Opiskelijain Liitto (HOL), Turun Historiallinen Yhdistys (THY), International Students of History Association (ISHA) sekä International Association for Political Science Students (IAPSS) saivat täysin omat edustajansa P-klubiin. Aiemmilta vuosilta tuttu Index-vastaava jatkaa hallituksen ulkopuolisena toimijan Walpon päätoimittajan siirtyessä jälleen ulkopuoliseksi toimijaksi muutaman vuoden tauon jälkeen. 22

WALPO

1/2013

1. Ikä ja kotipaikkakunta? 2. Mikä teki sinusta P-klubin toimijan? 3. Odotushorisonttisi toimintavuodelle? 4. Kuvaile itseäsi sitaatilla. 5. Tunnearvokkain haalarimerkkisi? 6. Suosikkilyniraitasi? 7. On vuosi 2020. Kenen yhteiskunnallisen vaikuttajan syntymäpäiville sinut on kutsuttu?

P

-klubin virallisena äänenkannattajana Walpo ei voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseen ja niinpä uusi hallitus toimijoineen laitettiin lähes ensi töikseen piinkovaan piinapenkkiin. Analyyttisyydessään astraalitasoja havittelevan, Euro NCAP:n törmäystestissa neljä tähteä saaneen ja Rahaautomaattiyhdistyksen hyväksymän kysymysmankelin vastauksista paljastuu hallituksen ja toimijoiden sielunmaisema kirkkaammin kuin minkään kallonkutistajan tai läpivalaisulaitteen hellän hoivaavassa käsittelyssä. Pitemmittä lätinöittä ja puheitta, Pklubin hallitus sekä ulkopuoliset toimijat vuosimallia 2013, olkaa hyvät!


Marianne Leino Puheenjohtaja 2. vuosi valtio-oppi

Jesse Fomin Varapuheenjohtaja, sopo-vastaava, ympäristövastaava, tuutorvastaava 2. vuosi valtio-oppi

Janne Salakka Sihteeri, tiedotusvastaava, www-vastaava 1. vuosi valtio-oppi

1. 22-vuotias Auran kasvatti. 2. Kiristys, uhkailu ja lahjonta. Näiden lisäksi usko P-klubin vuoria siirtävään voimaan ja vilpittömään rakkauteen. 3.Rajaton.Vuosi hienojen ihmisten kanssa. 4. "On ikävää epäonnistua, mutta vielä ikävämpää on, jos ei ole koskaan edes yrittänyt onnistua." – Theodore Roosevelt 5. Sanoisin, että viime vapun viikon mittaisen urakan symbolina komeileva TP-merkki. 6. Bravuurini "World is mine", varmaan tunnelman nostatukseen valitsen kuitenkin Aikakoneen "Anna mun bailaa." 7. Ensimmäisen p-klubilaisen rauhan nobelistin.

1. 24 vuotta, Kaarina. 2. Ikiaikaisia perinteitä kunnioittaen vallanhimo, salaliitto ja selkien peseminen. 3. Tavoitteena on olla yhtä hyvä tai parempi kuin aikaisemminkin. 4. "Viinin, laulun ja naisten muodossa tulevat sinua kohtaamaan monet houkutukset, sillä kukaan meistä ei ole synnitön ja saatana on virittänyt yliopiston ympärille lukuisia verkkoja heikkojen tuhoamiseksi." 5. Erään kaarinalaisen urheilu- ja raittiusyhdistyksen "Ei hätää, mä olen kännissä" -merkki. 6. Welcome to St. Tropez summaa Lynikokemuksen aika hyvin. 7. Lassi Vainion. SAK:n kesämökki ei ole aikaisemmin nähnyt yhtä pakanallisia bakkanaaleja.

1. 21 vuotta ja Turku. 2. Halu pysyä kärryillä klubin toiminnasta ja vaikuttaa itse siihen. 3. Juonittelua ja häikäilemätöntä suhmurointia, mitäpäs muutakaan! 4. “I think we ought always to entertain our opinions with some measure of doubt. I shouldn’t wish people dogmatically to believe any philosophy, not even mine.” -Bertrand Russell 5. Akateemisen viiksiseuran logo varmaankin. 6. Ehkä David Guetta - Titanium ft. Sia. Salainen perversioni ovat nostatukset ja skrillstep. 7. Olen aika varma, että ministeri Lauri Miikkulaisen.

Antti-Pekka Manninen Taloudenhoitaja, valmennuskurssivastaava 1. vuosi valtio-oppi

Elina Hämäläinen Poliittisen historian kopo-vastaava 2. vuosi poliittinen historia

Sointu Kouki Valtio-opin kopo-vastaava 1. vuosi valtio-oppi

1. 23-vuotias turkulaistunut kotkalainen. 2. Luonnollisesti mielenkiinto hallitustehtäviä kohtaan, sekä erään nykyisen hallituslaisen konkreettinen myötävaikutus tyrkkyilmoittautumiseeni. 3. Pelkkää voittoa. 4. “If you go home with somebody, and they don’t have books, don’t fuck ‘em” -John Waters 5. Mafiabileiden merkki vuodelta x, koska hieno merkki ja amerikanitalialaisessa tavassa tehdä bisnestä vain on sitä jotakin. 6. We No Speak Americano, koska assosiaatio edellisestä. 7. Vähäiset yhteydet moottoripyöräjengeihin rajaavat vaihtoehtoja, joten sanon että Paavon, tuon Suuren Muinaisen, jonka syntymäpäivät tuolloin kuulunevat kansalaisvelvollisuuksiin osana henkilökulttia.

1. 20 vuotta, kotoisin Kalvolasta, mutta suurimmaksi osaksi lapsuuteni olen viettänyt toisessa Hämeenlinnan liitoskunnassa, Hauholla.  2. Klubin seireenikutsu ja houkutus kokeilla omia kykyjään järjestötoiminnan pyörteissä.  3. Pitkiä iltoja toimistolla virallisissa ja vähemmän virallisissa merkeissä. 4. “Very uncool but forever wonderful” Teemu Brunila (The Crash - Star) 5. Lukupiirikähminnän merkki, LPK auttoi läpi fuksivuoden tentit ja noin muutoinkin.  6. Jari Sillanpää - Liekeissä 7. Ilkka Kanerva järjestää valtavat 72-vuotisjuhlansa. Itse en ole paikalla kutsuttuna vaan tarjoilemassa, rahoittaakseni venähtänyttä graduntekoani.

1. Ikä 22 vuotta, kotipaikkakunta Joensuu mutta nykyisin olen jo hyvin turkulaistunut.  2. P-klubin hallitus ja koulutuspolitiikka samassa paketissa. Kuka sellaista olisi voinut vastustaa? 3. Toivottavasti vuosi on täynnä ikimuistoisia ja ikimuistamattomia hetkiä klubilaisten kanssa. Odotuksissa on kiireinen kopo-vuosi. Kannanotto sähköisestä tenttimisestä on nyt viety laitokselle ja työtä asian eteenpäin viemiseksi jatketaan kevään aikana. Myös laitoskysely ja perinteinen tenttipalautekooste työllistävät kopoja keväällä.  4. "Vakiintunut elämä ei tarjoa mitään jännityksiä." -Pikku Myy 5. Kolmisilmäinen kala 6. Kaija Koon Tinakenkätyttö 7. Pekka Haavisto WALPO

1/2013 23


Reetta Palojoensuu Juhlavastaava 1. vuosi Poliittinen historia

Wilhelmiina Palonen Juhlavastaava 1. vuosi Valtio-oppi

Venla Ellilä Kulttuurivastaava, kv-vastaava 1. vuosi Poliittinen historia

1. 20, Turku 2. Haluaisin sanoa, että syvä tahdon palo rakasta ainejärjestöämme kohtaan jo heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Todellisuudessa prosessiin tarvittiin paljon painostusta, luonneanalyysejä ja suostuttelua yön pikkutunneilla. En voisi olla niistä kiitollisempi. 3. Kahvinkeittämistä, toimiston seinäkoristeiden syvällisempien merkitysten selvittämistä juusia kokemuksia. 4. “Whatever you do in life, surround yourself with smart people who’ll argue with you.” -John Wooden 5. Se on sellainen mustavalkoinen ja siinä lukee isolla P-klubi 6. Pidän Rihannasta eli joku kiva kappale häneltä. 7. Olen järjestämässä niitä Wiltsin kanssa, meillä on yhteinen yritys. Toimimme laillisesti.

1. 19 vuotta ja Turku. 2. Käsittämätön altruismi. 3. Letkeä, yllätyksellinen ja kouliva. 4. “Hyvä luento oli. Herätti minussa kysymyksiä. Kysymyksiä ja haikeutta. Haikeutta ja pelkoa. Pelkoa tulevasta. Tulevasta ja menneestä. Elämästä ja kuolemasta. Ihmisestä. Hiirestä ja ihmisestä. Kenelle kellot soivat? Ihmiselle soivat. Hiirelle ja ihmiselle.” -Pasila 5. Erään salaseuran merkki. Se muistuttaa moraalin merkityksestä. 6. Flytta på dig, ruotsalainen pop vaan on... kutsu tanssimaan. 7. En ole vieläkään valmistunut, vaan olen jämähtänyt vastaamaan juhlista. Järjestän siis ne kaikki.

1. 20, Turku 2. Nerous ja hulluus kulkee usein käsi kädessä… 3. Kiirettä ja paniikkia sekä ajoittaista hauskaa ja solidaarisuutta. Toivottavasti jokseenkin tasapainossa. 4. "No matter how cynical you become, it's never enough to keep up" -Lily Tomlin 5. Elämiä pelastavan, tiivistetyn moraalisen ohjenuoran omaava salaseuran jäsenmerkki. 6.Ajoittaisten kuurouskohtausten vuoksi en sellaista omaa. 7. Kanada.

Taneli Elomaa Työelämävastaava, varainhankintavastaava 1. vuosi valtio-oppi

Laura Lahti liikuntavastaava, ekskursiovastaava, lippu-upseeri 1. vuosi valtio-oppi

Taneli Elomaa varainhankintavastaava, ekskursiovastaava 1. vuosi valtio-oppi

1. 21v, Turku 2. Vallanhimo ja väkipakko 3. Seitinohut iltapäivähumala ja loppuunpalaminen 4. "Hyvä ruoka, parempi mieli" tai Nikolas Kazantzakiksen sanoin romaanissa Kerro minulle, Zorbas: "What a strange machine man is! You fill him with bread, wine, fish, and radishes, and out comes sighs, laughter, and dreams." 5. Perinnekortti 6. Tiktak - Satuprinsessa 7. No ei ainakaan Petri Ruohion :)

1. 22-vuotta ja ex-Pertteli nykyinen Suur-Salo. 2. Halu olla mukana järjestötoiminnassa ja vaikuttaa asioihin ilman poliittista sitoutumista. 3. Churchillin sanoin, tarvitaan verta, työtä, hikeä ja kyyneliä. Tiedän jo nyt, että se on sen arvoista. Uskon tai tiedän jo, että väliin mahtuu myös hauskanpitoa ja ikimuistoisia hetkiä. 4. ”Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat.” 5. TPS:n logo. Kahta en vaihda ja kummatkin alkavat t-kirjaimella. 6. Tanssilattialla voi pyöriä minkä musan tahdissa vain. 7. 2018 presidentinvaaleissa (ellei Wiberg saa instituutiota sitä ennen lakkautettua) Paavo Väyrynen valitaan vihdoin tasavallan presidentiksi ja 2020 tipahtaa postiluukusta kutsu presidenttimme syntymäpäiväjuhlille.

1. 25 vuotta, Turku. 2. Rinnassani sykkivä sininen sydän. Yhdistystoiminta ja luottamustoimet ovat muutenkin minulle mieluisaa vapaaajan vietettä. 3. Raskas työ, raskaat huvit. Pidetään Pklubin vahvoista perinteistä kiinni, mutta koitetaan uuden hallituksen kanssa saada oma kädenjälkemme näkymään toiminnassa ja tapahtumissa. 4. “Today’s mighty oak is just a yesterdays’s nut that held it’s ground.” 5. P-klubi-merkki sydämen päällä. Mikäs sen nyt muka päihittäisi? Tosin, eipähän noita merkkejä hirveästi ole vielä muutenkaan kertynyt. 6. Illan viimeinen hidas: Berlin - Take My Breath Away. 7. Ilkka Kanervan 72-vuotisjuhliin. Voitelurahoilla ajattelin raivata tieni näihin hyvien veljien korruptiokarkeloihin.

24

WALPO

1/2013


Petri Ruohio Walpon päätoimittaja 2. vuosi Poliittinen historia

Janika Takatalo Index-vastaava, 1. vuosi Valtio-oppi

Jasse Rajamäki HOL-vastaava, 2. vuosi Poliittinen historia

1. 21, Joutsenon Punnanlahti. 2. Lapsuuden unelma ikiomasta lehdestä. Oikeasti halusin skidinä oman radio-aseman. Ehkä joskus. 3. Raivokkaita taittoöitä nyt ainakin. Toivottavasti ei liian montaa sellaista. 4. “Super Nintendo, Sega Genesis. When I was dead broke, I couldn’t picture this.” - Notorious B.I.G. 5. TAGSin merkki. Koska se toimii kaiken muun ohella henkivakuutuksena. Myös itse suunnitellut merkit on vahvoilla. 6. Sokka Irti. Ei kyllä muualla kuin lynchesterissä tai Fortessa toimikaan. 7. Kyösti Kakkosen pippaloihin HK Areenalla. Olen mukana, koska paikalle on kutsuttu myös Tokmanni -ketjun koko henkilökunta.

1. 20-vuotias Salosta 2. Innostus järjestötoimintaan ja halu ottaa kaikki irti opiskeluajasta 3. Index täyttää 60 vuotta, joten olen mukana rakentamassa sen hienoa juhlavuotta. P-klubi jatkaa yhtä mahtavalla linjalla jälleen tänäkin vuonna :) 4. Vaikka “always put your best foot forward”  5. INDEX-kirjaimet. Ne oli ekat ja niiden ompelemiseen meni ikä ja terveys. Ja koska index! 6. Eilen eri ja jo huomenna taas joku muu 7. Jonkun asemiin nousseen entisen P-klubilaisen ;) sinisillä lehvillä on valta suomessa!

1. Olen 21-vuotias ja alunperin Raisiosta 2. Klubin toimijaksi minut teki sattuma. Olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 3. Valtaa, viinaa, verkostoja...eikun siis... 4. “Älä koskaan siirrä huomiseksi sitä, minkä voit tehdä ylihuomenna.” 5. Kaikista arvokkain haalarimerkkini on lukupiirikähminnän kultainen lepakko, koska se muistuttaa fuksivuodestani. 6. Minulla ei ole muistikuvaa Lynin musiikkitarjonnasta. 7. Luonnollisesti minä olen juhlien järjestäjä.

Matias Keinänen THY-vastaava 2. vuosi Poliittinen historia

Kristian Manelius ISHA-vastaava 3. vuosi Poliittinen historia

Shiyu Miao IAPSS-vastaava 2. vuosi Poliittinen historia

1. 21 ja Turku 2. Halu olla mukana klubin toiminnassa ja kiinnostus THY:tä kohtaan 3. Intohimoinen 4. “Puhun niin totta kuin osaan” 5. Lukupiirikähminnän merkki, sen tekemiseen panostettiin. Tämän lehden päätoimittajalle hatunnosto sen graafisesta suunnittelusta. 6. Poika saunoo ja Sokka irti 7. Ilkka Kanervan tai Petri Ruohion.

1. 24 ja Helsinki, tarkemmin Tapulikaupungin lähiöstä. 2. Haluan olla omalta osaltani auttamassa P-klubin toimintaa ja haluan myös jonkinlaista kokemusta järjestötoiminnasta. 3. Isha-Turun toiminta voisi tänä vuonna aktivoitua. Tällä hetkellä näyttää aika huonolta. 4. Vaikka nyt meneekin huonosti, niin tulevaisuudessa menee vielä huonommin. – Mauno Koivisto 5. Tunnearvokkaita merkkejä on niin paljon, ettei niistä voi valita tiettyä yhtä. Merkeistä tulee mieleen hienoja tapahtumia, asioita ja ihmisiä.  6. Poika saunoo, joka nykyisin soi lynissä valitettavan harvoin. 7. Lassi Vainion.

1. 21 vuotta. Kotipaikka Taiyuan, Shanxi provinssi, Kiina. Tai sitten tuttavallisemmin Turku. 2. Pakko olla jossain mukana, etten maadu kotiini tai hälvene yliopistokummitukseksi. 3. Tarinoita, joita kertoa tulevaisuudessa Suomen silloisesta poliittisesta ja akateemisesta kermasta. 4. “Gurr-Meow!”, sanoo kissani joka kerta minut nähdessään. 5. Hyvä kysymys. 6. Jos Lyniin saakka pääsee, niin harvemmin tulee kiinnitettyä huomiota musiikkiin. 7. Toivottavasti mahdollisimman monen.

WALPO

1/2013 25


Laitostuneet

”Tieteen luo ei johda mitään valtatietä, ja vain se voi sanoa saavuttavansa sen kirkkaat huiput, joka ei säikähdä uupumusta sen jyrkkiä polkuja kiivetessään.” Näin luonnehti filosofi Karl Marx (1818– 1883), kansainvälisen mittakaavan J. V. Snellman (1806–1881), tutkijan työtä ja arkea. Pro gradu -tutkielman kirjoittaminen on ensimmäinen vaihe, jolloin opiskelijan pitää hallita ja jäsentää suurta kokonaisuutta. Mikäli tämä prosessi tuntuu kiinnostavalta ja tutkimuksellisista haasteista selviää onnistuneesti, kannattaa harkita tutkijanuraa. Olen tehnyt Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa väitöskirjaa keväästä 2012 lähtien. Työhuoneeni sijaitsee oppiainerakennuksessa, ja työyhteisöni koostuu eri ikäpolvien tutkijoista, yliopisto-opettajista, professoreista ja hallintohenkilökunnasta. Työyhteisön monipuolinen kokemuskenttä substanssi- ja käytännönasioissa tarjoaa korvaamattoman ja kannustavan ympäristön tutkimuksen tekemiselle. Väitöskirjassani tutkin elinkeinoelämän rahoittamaa peruskoulu-uudistuksen vastustusta 1970-luvulla. Tarkastelen elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja puoluepolitiikan perspektiivistä peruskoulu-uudistusta ja hyvinvointivaltion rakentamista. Työssäni olen käyttänyt esimerkiksi Kansallisarkiston yksityisarkistoja, Porvarillisen Työn Arkistoa, Kansan Arkistoa ja Eduskunnan arkistoa. 26

WALPO

1/2013

Hakeuduin tutkijaksi tietoisesti. Jo opiskeluaikana pidimme kaveriporukalla lukupiirejä modernista Euroopasta, valistusfilosofiasta, Suomen itsenäistymisestä ja verotuksesta. Lisäksi järjestimme Panimoravintola Koulun historian luokassa säännöllisesti avoimia luentoja historiasta, politiikasta ja taloudesta. Tilaisuuksiin osallistui tutkijoita eri puolilta Suomea. Tutkijan työpäivät ovat joustavia, mikä helpottaa itsenäistä suunnittelua. Työhuone antaa mahdollisuuden jaksottaa ”virallista” ja ”epävirallista” työtä. Arkistotyöpäivät ovat kirjoitus- ja lukupäiviä pidempiä ja joskus – olosuhteista riippuen – uuvuttavia. Päättymättömältä tuntuvan dokumenttiaineiston silmäily ja lukeminen mittaavat henkistä kestävyyttä, jossa rutinoituu ja kehittyy. Jokaisen sukupolven aikalaisympäristö tarjoaa ajatuksia ja virikkeitä tutkimuksen tekoon. Historian tutkija usein omaksuu perinteitä myös tutkimuskohteestaan eli historiasta. Poliittisen historian ja valtio-opin opiskelijoille suosittelen lämpimästi muistelmakirjallisuuden harrastamista. Näkijät ja tekijät esittävät aina suoraviivaisia ja rohkeita selityksiä tapahtumaketuille, mikä on hyvä kontrasti tutkimukselliselle lähestymistavalle. Suurilla ajattelijoilla on aina soveltajansa ja kehittäjänsä. Itselleni tärkeitä ajattelijoita ovat Karl Marx, Pierre Bourdieu (1930–2002) ja Tony Judt (1948–2010). Yksi suosikkikirjoistani on

Palstalla tutkijat kertovat työstään ja arjestaan politiikan tutkimuksen laitoksella.

Raoul Palmgrenin (1912–1995) Suuri linja (1948), josta oikeusfilosofi Otto Brusin (1906–1973) kirjoitti SNS-lehdessä 12.5.1948 seuraavasti: ”Luulen, että jokaisen, jolle isänmaamme tulevaisuus merkitsee keskestä elämänarvoa, kannattaa ennakkoluulottomasti syventyä Palmgrenin ajatuskehittelyyn. Hänen suuri linjansa avaa meille kansallista historiaamme uudelta puolelta. Valitsemmepa sen tai ei, yhtä emme voi kieltää: tuossa näkemyksessä on ryhtiä ja suuruutta.” Tutustuminen eri aikakausien kirjallisuuteen ja tyylilliseen ilmaisuun on tärkeätä nuorelle tutkijalle. Monipuolinen lukeminen kannattaa aina, mutta ennen kaikkea se lisää suhteellisuudentajua. Uudet lähteet puolestaan ohjaavat haastamaan tai täydentämään aikaisempia tulkintoja, ja sen vuoksi kannustan opiskelijoita tutustumaan arkistoihin. Vaikka tieteellinen vapaus on akateemisen tutkimuksen peruslähtökohta, arkisen tutkimustyön vaskeen on valettu adjektiivit valppaus, lujuus ja leppymättömyys. Inhimillisen ja yhteiskunnallisen todellisuuden ymmärtäminen vaatii älyllisiä ponnistuksia, koska – kuten Marx huomautti – ”Ihmiset tekevät itse historiansa, mutta he eivät tee sitä mielensä mukaan, he eivät tee sitä omavalintaisissa, vaan välittömästi olemassa olevissa, annetuissa ja perinnöksi jääneissä olosuhteissa.” Ville Okkonen apurahatutkija


Palstalla P-klubin alumnit vastaavat kiperiin kysymyksiin työstä, opiskelusta ja elämästä.

alumnit kertovat Nimi: Tuomas Nirkkonen Vuosikurssi: 2004 Pääaine: Poliittinen historia Sivuaineet: Valtio-oppi, East Asian Studies, Kansainvälinen kauppa Työpaikka: M-Brain Insight Oy, Asiakkuuspäällikkö Aiemmat työpaikat: M-Brain Insight Oy, Analyytikko Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitos, harjoittelija Brussels Institute of Contemporary China Studies, harjoittelija Energy Charter Secretariat, harjoittelija Harrastukset: Jääkiekko, lacrosse, muu urheilu, kirjallisuus ja historia, kirjoittaminen, Euroopan unioni, cod

Mikä sinusta tuli isona? Kasvutarina on toivottavasti vielä kesken. Toistaiseksi olen päätynyt yksityissektorin palvelukseen ensin analyytikoksi ja sittemmin asiakkuuspäälliköksi vastaamaan energia-alan asiakkuuksista.

leni heidän päivittäiset ja viikoittaiset raporttinsa, jotta pysyn kärryillä toimialan ajankohtaisista aiheista. Työssäni parasta on vaihtelevuus ja mahdollisuus oppia.

Mitä työelämässä tarpeellista opit yliopistovuosinasi? Tärkeitä taitoja uralla ovat tähän asti olleet analyyttisyys ja taito toimia organisaatiossa. Näistä voisi sanoa, että erityisesti analyyttisyys on yliopistoopintojen satoa. Opinnot opettivat ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Vaikka kliseistä ”think big” -taitoa täytyy opintojen jälkeen ylläpitää itsenäisesti, siitä on merkittävää hyötyä työelämässä. Hyvä tapa on seurata englanninkielisiä medioita myös Euroopan ulkopuolelta. Organisaatiossa ja tiimeissä toimimiseen voi kouluttautua vaikka P-klubin kautta. Itselläni on taustalla monia erilaisia organisaatioita ja pieni ihmisikä joukkueurheilua. Hyvä yhteistyökyky on antanut Millainen on tavanomainen työpäivä- hyvät eväät paitsi edetä vaativampiin tehtäviin, myös pitää yllä positiivista si? Työ on nykyisellään kohtalaisen vaihtel- virettä päivittäisten rutiinien keskellä. evaa. Tavanomainen työpäivä alkaa yhdeksältä kahvikupposella, huonolla Entä mitä et oppinut? huumorilla ja päivän tehtävien priori- Yksityissektorilla on tärkeää osata myydä soinnilla. Aamupäivä menee yleensä tuotteensa. Poliittisessa historiassa tämä joko sopimusasioiden, myyntitarjousten näkyy lähinnä apurahahakemuksissa. tai asiakastapaamisten merkeissä. Lou- Muistaakseni niiden tekoon ainakin naan jälkeen on erilaisia sisäisiä kok- omana aikanani ei juurikaan panostettu ouksia tiimiläisten, muiden asiakkuus- koulutuksen osana. päällikköjen tai johtajien kanssa. Lisäksi koostan ja lähettelen tietyille asiakkail- Kävitkö vaihdossa? (Jos kyllä, mitä Mikä vei sinut nykyiseen työpaikkaasi? Suhteilla ja tuurilla taisin nykyiseen työpaikkaani päästä sisään. Valmistuminen alkoi häämöttää ja laitoin hakemuksia muutamiin mediaseurantafirmoihin, joihin klubilaisia oli aiemmin työllistynyt. Firmat vaikuttivat sopivilta paikoilta käyttää hyväksi opintotaustaa ja laajentaa näkemystä suomalaisesta yhteiskunnasta. Hyvää tuuriakin kävi. Pistin mailia entiseltä klubilaiselta saamalleni kontaktille M-Brainissa. Yrityksessä aukesi sattumalta paikka juuri samoihin aikoihin ja pääsin aloittamaan työt jo parin viikon päästä.

sait irti siitä? Jos ei, miksi et?) Kävin vaihdossa Shanghaissa ja Kööpenhaminassa. Shanghain tärkein opetus oli, ettei Eurooppa ole maailman napa eikä kovin moni tiedä millä mantereella Suomi sijaitsee. Huomio, että Kiinassa on kaupunkeja, joiden väkiluku on suurempi kuin Pohjoismaiden yhteensä ja ettet ole niistä koskaan kuullutkaan, on myös kohtalaisen pysäyttävä. Keskustelut ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa antoivat hyvää perspektiiviä EU:n sisäpoliittisiin debatteihin. Vaihtoopiskelu kehitti englanninkielen taitoa. Paras muistoni P-klubista: Koko ensimmäinen opiskeluvuosi. Siirtyminen armeijan apatiasta rokkaamaan Turun klubeilla ja asumaan yksiöön oli uudenlaista vapautta. P-klubilaisten kanssa käydyt keskustelut pubeissa ja opiskelijajuottoloissa olivat hieno tapa, oli sitten arki tai viikonloppu. Elämänviisauteni tätä lukevalle klubilaiselle: Tavoittele unelmiasi, mutta elä hetkessä. Seuraavaksi alumnipalstalle haastan: Kirsi-Maria Lonkila

WALPO

1/2013 27


Vaihtopenkki

Julia Vainio

O

dotan Neue Instituts Gebäuden politiikan laitoksen virastomaisessa aulassa. Konsultoitavan henkilöni Sprechstunden pitäisi alkaa noin viidentoista minuutin päässä, mutta tosiasiallisesti mies saapuu paikalle vartin myöhässä, ja ottaa ensimmäisen opiskelijan sisään tästä kaksikymentä minuuttia myöhemmin. Kyseinen opiskelija, tummatukkainen, punahuulinen, ärsyttävyyteen asti elämäniloinen itävaltalaistyttö istuu odottamassa vieressäni. Me juttelemme, hän tarjoaa minulle vohvelipakettiaan, koska valitan olevani nälkäinen. Puolen tunnin sisällä olen kuullut kaiken siitä, kuinka hän RAKASTAA Ranskaa, vieraillessaan Pariisissakin ystävänsä luona hän kuin sattumalta ajautui kymmeniä minuutteja kestäneeseen väittelyyn hänelle täysin tuntemattoman miehen kanssa kahvilassa. Tämäkin vain, koska hän istui vierekkäisessä pöydässä, ja luki juttua jo unohtamastani, silloin ajankohtaisesta aiheesta. Hän aikoo lähteä vaihtoon Ranskaan, tyttö kertoo, ja tätä varten tar28

WALPO

Palstalla P-klubilaiset kertovat kokemuksiaan maailmalta.

1/2013

vitsee tietoa mahdollisista kielikokeista. Hän kysyy, kuinka kauan olen vaihdossa Itävallassa. “For one semester”, vastaan. Tyttö katsoo minua, ja kallistaa päätään. Tässä vaiheessa hänen pulppuileva tyylinsä on jo alkanut tehdä ensivaikutelmalleni hänestä enemmän hallaa kuin hyvää. ”But is that enough? REALLY, do you think that’s enough to get what you want?” hän kysyy, varmana vastauksestani: hartioista, jotka kohoaisivat luovuttaen, ilmeestä mikä kertoisi hänelle, että ”ei, ei se tosiaankaan ole, kielen ja kulttuurin kannalta etenkään- olet NIIN oikeassa!”. ”That probably depends on what you want of your exchange”, vastaan kuitenkin, jo hieman ärsyyntyneenäkin- miksi hänen pitäisi saada tyydytystä siitä automaattisesta vastauksesta, millä tavalla tuollaisiin kysymyksiin kuuluu yleensä vastata? Sitten tajuan, että se mitä sanoin, on itse asiassa totta. Jokaisella vaihtoon lähtijällä on omat tavoitteensa ja toiveensa vaihtonsa suhteen. Se, ovatko nämä

universaalisti samat, on yhdentekevää. Ainoa, mikä jokaisen vaihtarin kohdalla pitäisi täyttyä, on oikea halu lähteä. Itse osaan nyt arvostaa yhtä paljon niitä ihimisiä, jotka lähtevät kuukausiksi ulkomaille kielen takia, kuin myös niitä, jotka haluavat viettää kuukausia juhlien uusien ihmisten kanssa. Muuttaminen on aina jännittävää, mutta muuttaminen uuteen maahan vasta onkin! On myös mielestäni tärkeää tiedostaa ja hyväksyä se, että vaihto ei ole jatkuvasti ”I-HANAA”, ja kaikista uusista tuttavuuksista ei tarvitse tulla ”best friends föevaa”. Myös vaihtoon kuuluu aivan normaaleja päiviä, jolloin teet ruokaa, peset pyykkiä ja olet tylsistynyt- joskus vain käy niin! Tämän vaihtopenkkikirjoituksen ei ole tarkoitus toimia mitenkään vaihdon latistajana, vaan päinvastoin. Mitä turhaan pelkäämään muutosta, tai muiden mielipiteitä. Yleensä vaihtoon kuuluu tosiaan muutakin kuin vain pyykinpesua, ruoanlaittoa tai hiljaisia hetkiä. Omalla kohdallani siihen kuului esimerkiksi Hofburgin linnassa järjest-


Tarkoittipa tämä sitten 60 opintopisteen suorittamista, tai kaikkien How I Met Your Mother- tuotantokausien katsomista, valinta on sinun.

etyt tanssiaiset, Moskovasta tuotujen kanansydämien maistaminen ja elämäni tähän mennessä pisin essee. Vaihdossa oleminen on kuitenkin niin ainutlaatuinen asia, että se pitää mielestäni viettää juuri niin kuin haluaa. Tarkoittipa tämä sitten 60 opintopisteen suorittamista, tai kaikkien How I Met Your Mother- tuotantokausien katsomista, valinta on sinun. Suosittelen toki myös asian varmistamista Kelalta ja kotiyliopistoltasi. Ihan varmuuden vuoksi. W

wien

Kirjoittaja oli syyslukukauden 2012 vaihdossa Wienin yliopistossa, Itävallassa. Hän ei syönyt Wiener Schnitzeliä kertaakaan vaihtonsa aikana, mutta se on ihan ok. Sen sijaan hän söi säännöllisesti pitafalafelin Falaferiassa (Taborstrasse 38/1c), mikä sekin oli erittäin ok.

WALPO

1/2013 29


30

WALPO

1/2013


madonluvut

0 2 8

JÄSENISTÖSITSIen ILMOITTAUTUMISESSA RUHJOUTUNEET KYYNERPÄÄT

toimistolle helmikuussa hankittujen uusien kahvimittojen määrä

sammonmaljalentopallon alkuerissä hävityt erät

P-KLUBI

kevään päivämääriä:

23.2. hol-seminaari 6.3. kAVERISITSIT & LYNIBILEET 7.3. indexin lähiökierros 8.3. tuutorhaku päättyy 12.3 FUKSIEN JA LAITOKSEN SAUNAILTA 6.4. alumnisitsit

lisätiedot tapahtumista www.p-klubi.fi


- Yliopistodemokratian alasajo - Lukukausimaksukokeilu - Koulutuksen eriarvoistuminen - Muut porvarin metkut

RIITTÄÄKÖ SINULLEKIN? TULE MUKAAN. - Keskustelutilaisuuksia - Koulutusta - Poliittista vaikuttamista - Mukavaa yhdessäoloa ja hyviä tyyppejä!

ILLANVIETTO TYYn SAUNALLA 21.2. KLO 18 ALKAEN - VAPAA PÄÄSY TERVETULOA TUTUSTUMAAN TOIMINTAAN!

Turun Demariopiskelijat - www.tosy.fi Lounais-Suomen Demarinuoret - www.lounaissuomendemarinuoret.fi

32

WALPO

1/2013

EHDOLLE SYKSYN EDARIVAALEIHIN? OTA YHTEYTTÄ tosy-johtokunta@utu.fi


Walpo 1/13