__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

WALPO.

Tuoreen puheenjohtajan haastattelu

Pandemian vaikutukset

1/21

Yliopiston investoinnit puhuttavat


SISÄLLYS s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Index palsta Elias Hakulinen s. 5 Puheenjohtaja ja paljon muuta Anni Rikkonen s. 10 Hallitus 2021 esittäytyy s. 16 Pandemia ilman turvaverkkoa Olli Jokela & Joel Seppälä

WALPO Päätoimittajat ja taitto Olli Jokela Anni Rikkonen

Toimituskunta Julia Autio Ville Elo Salla Jantunen Klaus Kaarti Anniina Laitakari Henrik Lenkkeri Julia Niinistö Elisa Olkoniemi

Elias Hakulinen Henna Kurki

s.22 Vaihtopenkki – Erinomainen koronakaupunki Salla Jantunen

Klaus Kaarti Noora Reiman Inka Vaarula

s.34 Korona-apatiaa Eelis Rytkönen s. 36 Talvi yllättää joka vuosi Elisa Olkoniemi

Eeva Rantanen Noora Reiman Elina Remes Eelis Rytkönen Satu Saarinen Joel Seppälä Salla Tiitinen Inka Vaarula

Muut kirjoittajat

s.20 Turun yliopisto sijoittaa fosiiliteollisuuteen Henna Kurki

s.26 Arkkitehtuurin edelläkävijä Elina Remes

oojoke@utu.fi amrikk@utu.fi

Editointi

Mainoshankinta Asmo Nygren Pinja Oksa Riku Yamaguchi

Liina Nurmi

aanygr@utu.fi pikoks@utu.fi riyama@utu.fi

Kannen kuva Podcast-tiimi

Heidi Hiltunen Olli Jokela Julia Niinistö Anni Rikkonen Joel Seppälä

Julkaisija Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi ry Rehtorinpellonkatu 4B, 2. kerros 20500 Turku

Painopaikka:

Painosalama


PÄÄKIRJOITUS Uusi vuosi on tuonut mukanaan uusia vastuita ja projekteja kummallekin meistä. Yksi näistä on ollut roolimme Walpon päätoimittajina. Tämä tehtävä on herättänyt paljon ajatuksia liittyen siihen, millainen keskusteluilmapiiri niissä yhteisöissä vallitsee, joissa vietämme aikaamme. Pidämme itse arvossa sellaista keskustelukulttuuria, jossa on sallittua puhua myös niistä asioista, joista ei tiedä kaikkea. Kulttuuria, jossa erilaisiin aiheisiin voi tarttua, ja jossa on sallittua luoda keskeneräisistä ja epätäydellisistä ajatuksista keskustelunaloituksia. Keskustelukulttuurin kärjistyttyä ja vastakkainasettelujen ollessa elinehto medialle, avoimelle ja uteliaalle keskustelulle on selvää tilausta. Toisaalta tällainen kulttuuri edellyttää myös valmiutta ottaa vastuu sanoistaan ja myöntää virheensä, mikäli keskeneräinen ajatus paljastuukin problemaattiseksi. Kriittinen asennoituminen ja asioiden kyseenalaistaminen on tervettä ja tervetullutta. Samalla keskustelukulttuuri kaipaa avoimuutta ja armollisuutta, jotka oman näkemyksemme mukaan ovat edellytys paremman ymmärryksen saavuttamiseen. Hedelmällisin keskustelu käydään silloin kun keskustelukumppanit ovat eri mieltä asioista, mutta kykenevät kuitenkin ymmärtämään toistensa näkemyksiä sekä lähtökohtia. Uskomme, että tällainen keskusteluilmapiiri madaltaa kynnystä tuoda rohkeasti esille omia ajatuksiaan. Ja mitä enemmän ajatustenvaihtoa, sitä enemmän hölmöjä ideoita. Ja mitä enemmän hölmöjä ideoita, sitä enemmän rakenteita ravisuttavia mahtavia ideoita vastauksina hölmöihin. Pyrimme siihen, että Walpo toimisi alustana juuri tällaiselle ajatuksenvaihdolle. Tänä vuonna Walpo ottaa haltuunsa myös uusia media-alustoja. Näinhän menimme marraskuussa järjestetyssä syyskokouksessa lupaamaan. Vuonna 2021 jokaisella varteenotettavalla julkaisulla on oma podcast, ja tämä on asian laita nyt myös Walpon kohdalla! Walpodcast tarjoaa kuuntelijoille ajatuksia herättäviä keskusteluja, syväluotaavia asiantuntijapuheenvuoroja sekä toivottavasti aika ajoin myös naurunpyrskähdyksiä. Toivotamme siis kaikille lukijoille ja kuuntelijoille antoisia hetkiä Walpon ja walpodcastin parissa, sekä rohkeaa ja toiveikasta alkuvuotta!

Kuvat: Henna Melender

Anni & Olli

3


INDEX-PALSTA Elämä jatkuu ja niin myös korona, mutta vuosi on vaihtunut ja Indexin uusi hallitus on järjestäytynyt. Saan tänä vuonna toimia Indexin työelämä-, hyvinvointi- ja SYY-Turku-vastaavana. Hallituksen yhteistyö pelaa hyvin ja lannistavasta tilanteesta sekä harmaasta tulevaisuudesta huolimatta toimintamme on lähtenyt optimistisin mielin käyntiin. Näinä vaikeina aikoina varsinkin jäsenten vaakalaudalla oleva hyvinvointi, jos mikä, on etulinjalla. Mielestäni on hyvin tärkeää järjestää edes jotain vapaamuotoista hengailua koronan keskellä, jotta kaikille olisi mahdollisuus vähän lieventää tuskaansa. Nyt varsinkaan, kun mitään suuria bileitä ei ole mahdollista järjestää, niin hyvinvointitapahtumilla on entistä suurempi painoarvo ja samalla myös leveämpi väylä. Toivon, että tulevat hyvinvointitapahtumamme toisivat vähän tasapainoa siihen ankeaan ja raskaaseen todellisuuteen, jossa elämme nyt. Poikkeusoloista johtuen olemme jatkaneet tapahtumien järjestämistä tutusti ja turvallisesti Zoomissa. Järjestimme helmikuussa Indexin kolmen eri toimikunnan ensimmäiset tapaamiset (vuosijuhla, koulutuspoliittinen ja excursio). Toimikunnat ovat muuten kaikille avoimia, eli jos oman panoksensa antaminen kiinnostaa yhteisissä asioissa niin kannattaa osallistua! Järjestimme helmikuussa myös mm. Koko Index leipoo -etätapahtuman sekä Rekryn kanssa toteutetun työelämähelpin. Suunnitelmissa on myös monta muuta tapahtumaa, esimerkiksi todennäköisesti maaliskuulle sijoittuva Breakfast Club sekä tietenkin vapun tapahtumat. Vaikka kaikenlaista onkin suunnitteilla, niin niiden järjestäminen on taas toinen juttu. Elämme kuitenkin toivossa. Itse odotan, että pääsisimme taas järjestämään päivystyksiä normaaliin tapaan tilavalla toimistollamme. Toivotan itseni ja Indexin hallituksen puolesta hyvää alkanutta vuotta ja hyvää opiskelumenestystä! Eletään nyt ainakin siinä illuusiossa, että tämä vuosi menisi vähän paremmissa merkeissä. Poikkitieteellisin terveisin, Elias Hakulinen, P-klubin Index-vastaava

Kirjoittaja on P-klubin Index-vastaava ja toimii Indexin hallituksessa työelämävastaavana, hyvinvointivastaavana ja SYY-Turku-vastaavana

4


Puheenjohtaja ja paljon muuta Teksti: Anni Rikkonen Kuvat: Liina Nurmi

Marraskuussa 2020 järjestetyssä syyskokouksessa p-klubilaiset valitsivat uudeksi puheenjohtajakseen Ella Välimäen. Ella toi kokouksessa esiin visioitaan uusien opiskelijoiden integroimisen jatkamisesta ja varainhankinnan uudistamisesta, puhui edunvalvonnan tärkeydestä ja kertoi identifioituvansa ennemmin haukaksi kuin kyyhkyksi. Mutta kuka Ella Välimäki oikeasti on? Millainen on ollut hänen polkunsa klubin keulahahmoksi? 5


Jääräpäinen jalkapallonpelaaja

muuta vahvuuksiksi. Törmäsin netissä Jyväskylän yliopistossa tehtyyn liikuntapedagogiikan ja liikuntapsykologian Pro gradu -tutkielmaan, jossa analysoitiin muun muassa eri pelipaikoilla pelaavien jalkapalloilijoiden psyykkisiä ominaisuuksia. Tutkielman mukaan keskikenttäpelaajilta vaaditaan psyykkisesti tahdonvoimaa, itseluottamusta ja johtamiskykyä sekä vahvaa persoonallisuutta. Lisäksi tätä pelipaikkaa täyttäviä henkilöitä luonnehtii vakaus, huolellisuus, tehtäväsuuntautuneisuus ja päättäväisyys. Sanoisin, että kyseinen luonnehdinta osuu myös uuden puheenjohtajamme kohdalla naulan kantaan.

Ella vietti lapsuutensa ja varttui Raision lähiössä äidin, isän ja isoveljensä kanssa. Lapsuus kului Ellan sanojen mukaan naapuruston lasten kanssa pihalla leikkien ja pelaten. Myös isoveljen ja tämän kavereiden seurassa Ella vietti paljon aikaa. Ikäero ei haitannut, kuten ei myöskään luonne-erot. Ella kuvaa, kuinka isoveli on aina ollut kiltti ja taiteellinen, Ella puolestaan lapsesta saakka määrätietoinen ja analyyttinen jääräpää. Ei kapinoiva tai auktoriteettivastainen, mutta voimakastahtoinen. Hän kertoo, kuinka vanhemmat jokin aika sitten muistelivat, miten Ella alakouluikäisenä ajautui hyvin usein kinastelemaan luokanopettajansa kanssa. Tämä kenties kuvaa hyvin sitä, kuinka Ellalla on pienestä pitäen ollut vahvat mielipiteet, joiden esiin tuomista hän ei ole pelännyt.

Ryhmän luoja Vaikka nuorena Ella muistelee kyseenalaistaneensa sitä, miksi kukaan ikinä haluaisi muuttaa Raisioon ja asua siellä, jälkikäteen asiaa on pystynyt tarkastelemaan eri näkökulmasta. Pienestä pitäen Ellan elämään on kuulunut ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Nyt hän ajattelee, että se on kehittänyt ymmärrystä eri lähtökohdista tulevia ihmisiä kohtaan. Kaikkein läheisimmät ystävät ovat juuri Raisio-ajoilta. Nämä tyypit tuntuvat melkein kuin toiselta perheeltä. Kämppistä Ella luonnehtii ennemmin siskoksi kuin kaveriksi.

Saamaansa kasvatusta Ella kuvailee rohkaisevaksi ja kannustavaksi. Usko, jota vanhemmat ovat läpi Ellan elämän tämän kykyihin kohdistaneet, on myöhemmin elämässä realisoitunut rohkeutena tarttua uusiin haasteisiin. Hän mieluummin menee ja tekee, kuin katuu tekemättä jättämistä. Ella eli elämäänsä peruskoulusta lukioon Raisiossa. Koulussa hän on aina pärjännyt hyvin ja kertoo tietäneensä jo varhain, millaisten oppiaineiden pariin haluaa keskittää huomionsa. Näitä olivat (kuten arvata saattaa) yhteiskuntaoppi, historia ja äidinkieli. Opiskelun lisäksi aika kului jalkapallon parissa. Sitä Ella harrasti 15-vuotiaaksi saakka. Vaikka muutakin tuli kokeiltua, yleisurheilusta tanssiin ja teatteriin, futis oli lopulta se, joka vei mukanaan. Harrastuksesta oli lopulta luovuttava polviongelmien vuoksi, mutta helppoa se ei ollut. Vasta kolmen leikkauksen jälkeen Ella kertoo ymmärtäneensä, että tilalle oli keksittävä jotain muuta. Jalkapallossa veti puoleensa se, että tekniikan hallitsemisen lisäksi piti osata pelata aivoillaan.

Muissa kaveriporukoissa Ella kuvailee omaa rooliaan tietynlaisena ryhmän luojana: ”Tykkään siitä, että kaikki ovat yhdessä siinä samassa porukassa. Vihaan yli kaiken sitä, että on paljon pieniä klikkejä. Olen aina yrittänyt olla sellainen, joka ottaa kaikki messiin.” Samainen rooli tulee todennäköisesti nousemaan pinnalle myös nyt, kun Ella toimii P-klubin puheenjohtajana. Etenkin, kun ottaa huomioon, minkälaisia henkilökohtaisia tavoitteita Ella on asettanut luotsaamalleen hallituskaudelle. Kysyttäessä, minkälaisen perinnön Ella toivoo jättävänsä tuleville hallituksille, hän nostaa esiin juuri yhteisöllisyyden. Toivomuksen siitä, että kuppikuntien ja erilaisten jakolinjojen sijasta kaikki olisivat yhtä porukkaa. Tällä hetkellä elämme kuitenkin aikaa, jota leimaa etäisyys ja välimatkat. Se tuo aivan omanlaisensa haasteen yhteisöllisyyden edistämiselle ja ylläpitämiselle. Tähän haasteeseen Ella ei kuitenkaan arkaile tarttua. Sanoisin, että tänä poikkeusaikana on onni, että klubilla on puheenjohtaja, joka luonnehtii itseään jämäkäsi ja vaadittaessa tiukaksi, mutta yhtä kaikki ihmisläheiseksi johtajaksi.

”Olin fiksu siinä kentällä. Juuri ennen kuin polvi meni, meillä oli niin hyvä yhteisymmärrys joukkueen kanssa. Pelasin keskikenttää ja tiesin, miten joukkuelaiset ajattelivat. Oli tosi hieno tunne, kun pystyi pelaamaan jonkun kanssa yhteen sitä peliä, ja sitten onnistua nimenomaan yhdessä.” Toimittajan korvaan kuulostaa siltä, että jo pienestä pitäen Ellassa ovat olleet esillä ne piirteet, jotka nyt puheenjohtajan pestissä lukeutuvat ilman

6


Uusien kokemusten perässä juoksija Käänteentekevänä hetkenä elämässään Ella pitää abivuottaan. Erityisesti abivuoden kevättä, joka piti sisällään paljon radikaaleja muutoksia. ”Erosin parisuhteesta, leikkasin hiukset lyhyiksi ja päätin, etten hae kauppikseen, vaan lähden Australiaan.” Aivan vastustamattoman ihana ja kliseinen ”Eat Pray Love” -juonikuvio. Vaikka valmennuskurssi kauppikseen oli hommattu, halu tehdä elämällä jotain täysin erilaista, vei voiton. Niinpä Ella eräänä päivänä marssi vanhempiensa luokse ja ilmoitti, että yliopisto saa odottaa. Sen sijaan hän lähtisi kahden kaverin kanssa reissuun. Sen suurempia suunnitelmia kolmikolla ei ollut: ”Jokaisella oli matkassa rinkallinen tavaraa ja vähän rahaa, ja sitten vain yritettiin räpiköidä siellä eteenpäin. Aika paljon tuli itsenäistyttyä sen matkan aikana.” Reissun jälkeen Ellalle alkoi pikkuhiljaa hahmottua, että yhteiskunnallinen ala on se, jolle hän haluaa suuntautua. Vaikka ehti hän välissä kerran hakea oikikseenkin. Yhteiskuntaoppi ja historia olivat kiinnostaneet jo yläkoulusta lähtien, mutta siitä huolimatta valtiotieteet oli alana vieras ja epämääräinen.

7

”Aloin ottamaan asiasta enemmän selvää ja tajusin, että tämähän on periaatteessa kaikkea mitä olen aina halunnut opiskella.” Entä mikä valtiotieteissä tarkalleen ottaen veti puoleensa? ”Ymmärryksen lisääminen ensinnäkin siitä, miten yhteiskunta toimii ja pyörii, ja toiseksi siitä, miten siihen voi vaikuttaa.” Ella teki vähän opintoja avoimessa yliopistossa, mutta alkoi pitkästyä paikoillaan olemiseen ja halusi keksiä jotain uutta. Niinpä avoimen opinnot vaihtuivat töiksi Northern Lights Ranchilla Lapissa. Siellä Ella vietti noin neljä kuukautta, kertoili Suomesta haltioituneille turisteille, oppi pitämään talvesta ja palasi keväällä Turkuun pääsykoepänttäämistä varten. Pänttääminen tuotti tulosta, ja syksyllä 2019 Ellasta tuli P-klubin fuksi. Yliopiston Ella aloitti avoimin mielin – seitsemän avoimen kursseilta ansaittua opintopistettä taskussaan. Ella ei omien sanojensa mukaan ota turhia paineita esimerkiksi siitä, mihin ammattiin hän yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellaan tulee tulevaisuudessa päätymään. Hän valitsee opintonsa mielenkiinnon mukaan, pyrkii suoriutumaan niistä kunnialla ja uskoo, että tämä mentaliteetti tulee kyllä johtamaan hänet kiin nostavien ja inspiroivien töiden pariin.


Paljasjalkainen turkulainen

miettiä mitään rajoituksia. Nämä odotukset kulminoituvat ehkä siihen, kuinka näen meidät jossain nurmella vappuna istumassa piirissä, siemailemassa vähän skumppaa.”

Jos Ellan elämän piirtäisi kartalle, se alkaisi Raision lähiöstä, kulkisi sieltä Puutarhakadulle ensimmäiseen omaan asuntoon, sitten vuodeksi Australiaan, takaisin Turkuun Suntiontielle ensimmäiseen kämppiksen kanssa jaettuun kotiin, sieltä Ruusukorttelinkujalle, muutamaksi kuukaudeksi Lappiin, Ursininkadulle, ja lopulta Henrikinkadulle saman kämppiksen kanssa asumaan. Ja nyt olemme tässä. Kylmänä tammikuisena iltana Hämeenkadulla Portissa. Ellalla on päässään kämppiksen kutoma oranssi villapipo. Se, hiukset, korvarenkaat ja paita sointuvat kaikki ihanasti yhteen. Kysyn Ellalta vielä, millaisia asioita hän odottaa tulevalta hallitusvuodelta.

Tähän mielikuvaan on hyvä jäädä viipyilemään hetkeksi.

”Yli kaiken sitä, että olisi joku tapahtuma, jossa voitaisiin olla kaikki klubilaiset yhdessä eikä tarvitsisi

8


9


JATKA LAUSEITA: 1. Olen... 2. Hallituksessa 2021 toimin... 3. Opintoni... 4. Turku on... 5. Vapulta odotan... 6. Turun yöelämä... 7. Erityistalenttini on... 8. Mottoni on...

1. Olen Ella, 2. vuoden valtio-opin opiskelija ja ennen kaikkea klubilainen. 2. Hallituksessa 2021 toimin puheenjohtajana. Odotan innolla, mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan. Hallituksen ‘21 työskentely onkin lähtenyt käyntiin väkevästi koronasta huolimatta! 3. Opintoni etenevät. Päivä kerrallaan. 4. Turku on rakas kotikaupunki ja paikka, johon tulen aina palaamaan. Turun saaristo on lempipaikkani maailmassa. 5. Vapulta odotan että se olisi. Olemme ansainneet ensimmäisen kunnon klubivappumme! 6. Turun yöelämä on tulossa takaisin vahvempana kuin koskaan. En olisi ikinä uskonut ikävöiväni Marilyniin. 7. Erityistalenttini on kämppikseni mukaan ärsyttävän hyvä hajuaisti. 8. Mottoni on: “Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.” - Muumipappa

1. Olen Airin Rezgi, toisen vuoden valtio-opin opiskelija. 2. Hallituksessa 2021 toimin varapuheenjohtajana. Lisäksi toimin yhdenvertaisuus-, tuutor-, ympäristö- ja hyvinvointivastaavana. 3. Opintoni edistyvät yllättävän hyvin. 4. Turku on kotikaupunkini. 5. Vapulta odotan muiden klubilaisten näkemistä pitkästä aikaa. 6. Turun yöelämä kaipaa upgradea. 7. Erityistalenttini on esseiden kirjottaminen viime hetkellä ennen dedistä. 8. Mottoni on ‘’making mistakes is better than faking perfections’’.

10


1. Olen Charlotta, eli Sabi, eli sabihteeri. 2. Hallituksessa 2021 toimin sihteerinä, tiedotusvastaavana ja www-vastaavana. 3. Opintoni ovat tällä hetkellä epämielenkiintoisessa tilanteeessa, koska periodi täytyy tutkintoon sisältyvistä kursseista. 4. Turku on Suomen virallinen pääkaupunki. 5. Vapulta odotan klubin yhteisiä, ikimuistoisia hetkiä yhdessä. 6. Turun yöelämä on vallitsevan tilanteen takia yhtä kaoottinen, kuin ennenkin, mutta aikaisemalla aikataululla. 7. Erityistalenttini on se että saan nyrkin suuhun. 8. Mottoni on what would Ronja Rantalainen tai Paula Risikko do.

1. Olen Oona Kangas, ensimmäisen vuoden poliittisen historian opiskelija. 2. Hallituksessa 2021 toimin taloudenhoitajana sekä YOV-vastaavana. 3. Opintoni ovat vasta alkusuoralla. 4. Turku on kohdellut erittäin mukavasti. 5. Vapulta odotan isoja pirskeitä, satoi tai paistoi. 6. Turun yöelämä on jäänyt vielä melko vieraaksi. 7. Erityistalenttini on pullonkorkkien avaaminen hampailla. 8. Mottoni on ”Riko ruutineja”.

1. Olen Silja Pilto. 2. Hallituksessa 2021 toimin poliittisen historian kopona. 3. Opintoni etenevät hitaasti mutta varmasti. 4. Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina (Wikipedia, 2021). 5. Vapulta odotan optimistisesti hyvää säätä ja väkijoukkoja. 6. Turun yöelämä tekee vielä comebackin. 7. Erityistalenttini on asioiden muistaminen keskellä yötä. 8. Mottoni on ”I will not stop doing peace signs until there’s world peace”.

11


1. Olen Sami Ahonen, 2. vuoden valtio-opin opiskelija. 2. Hallituksessa 2021 toimin valtio-opin kopona, sekä tämän vuoden kiintiösalolaisena. 3. Opintoni on pysynyt yllättävän hyvin kasassa ja etenee tasaisesti! :) 4. Turku on Suomen kaupunki ja Varsinais-Suomen maakunnan keskus, joka sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. 5. Vapulta odotan paljon. Ensimmäinen opiskelijavappu olisi mukava kokea tässä parin vuoden sisällä, mutta en uskalla toivoa liikoja! 6. Turun yöelämä on kohdellut minua hyvin. On ollut jännää huomata miten heti kun laittaa haalarit jalkaan, ketään ei kiinnosta enää vaikka sekoilisi huolella. Vaikka itsehän en mitään sekoilua harrasta. 7. Erityistalenttini on hiustenlaitto, kuulemma. 8. Mottoni on “hyvää kannattaa odottaa”. 1. Olen Ronja Rantalainen. 2. Hallituksessa 2021 toimin toisena juhlavastaavana. 3. Opintoni etenee jotenkin. 4. Turku on Espoon jälkeen toiseksi paras kaupunki. 5. Vapulta odotan että korona ei pilaa sitä. 6. Turun yöelämä on ihan jees. 7. Erityistalenttini on se että osaan seistä varpaiden kärjillä. 8. Mottoni on elä hetkessä.

1. Olen Ruusa Ikonen. 2. Hallituksessa 2021 toimin juhlavastaavana mun ihanan festispari Ronjan kanssa. 3. Opintoni on pahasti kesken, mut ihan kivoja. 4. Turku on Suomen toisiks paras kaupunki heti Porvoon jälkeen. 5. Vapulta odotan isoa keittoa. 6. Turun yöelämä ei oo jättäny paljoo muistikuvia. 7. Erityistalenttini on tehdä seminaarityö yhessä yössä. 8. Mottoni on “Ehkä otin, Ehkä en”.

1. Olen Rasmus Helaniemi. 2. Hallituksessa 2021 toimin kulttuurivastaavana! 3. Opintoni etenevät ainoastaan deadlinejen mukana. 4. Turku on Suomen 2. paras pääkaupunki. 5. Vapulta odotan yo-lakin likaantumista ja TP:tä. 6. Turun yöelämä on korona. 7. Erityistalenttini on syödä konvehtirasiasta ne ananaskonvehdit. 8. Mottoni on ”ei oo mitään hävittävää”.

12


1. Olen Asmo Nygrén, 21-vuotias helsinkiläinen! 2. Hallituksessa 2021 toimin ekskursiovastaavana, varainhankintavastaavana ja lippu-upseerina. 3. Opintoni ovat vasta alkaneet ja olen näillä näkymin suuntautumassa pääainevalintani suhteen poliittiseen historiaan. 4.Turku on onnistunut valloittamaan minut tunnelmallisella ilmapiirillään. Kirjatkin jo siirsin katumatta Helsingistä tänne. 5. Vapulta odotan perinteikästä hauskanpitoa. *Sormet ristissä* 6. Turun yöelämä ei ole ehtinyt tehdä suurta vaikutusta. Mistähän tämä johtuu. 7. Erityistalenttini on salaisuus. 8. Mottoni on ”pessimisti ei pety”. 1. Olen Riku Yamaguchi, 21-vuotias, opiskelen poliittista historiaa ja tulen Espoosta. 2. Hallituksessa 2021 toimin liikuntavastaavana sekä varainhankintavastaavana 3. Opintoni saavat minut sekä iloiseksi, että väsyneeksi. 4. Turku on ihan viihtyisä kauppala, mutta ei tää mikää Kerava oo ;) 5. Vapulta odotan muuhun jäsenistöön tutustumista sekä trivial perseitä, jos ne vain voidaan järjestää. 6. Turun yöelämä vaihtelee putiikeittain. 7. Erityistalenttini on tehdä kärrynpyörä kolmella kädellä. 8. Mottoni on: ”Aina kantsii vetää täysillä, mutta toki kannattaa tarkistaa, että kulkee oikeeseen suutaan”. 1. Olen Pinja Oksa, ekan vuoden opiskelija. 2. Hallituksessa 2021 toimin ulkosuhde-, varainhankinta- ja kansainvälisyysvastaavana. 3. Opintoni ovat menneet ainakin toistaiseksi kivasti! 4. Turku on kotipaikkakuntani eli paras paikka maailmassa. 5. Vapulta odotan fyysisiä tapahtumia ja yhdessäoloa. 6. Turun yöelämä on ottanut enemmän kuin antanut. 7. Erityistalenttini on lehmän hermot. 8. Mottoni on: kaikki tapahtuu syystä.

1. Olen Venla Reunanen. 2. Hallituksessa 2021 toimin työelämä- ja alumnivastaavana. Lisäksi edustan P-klubia SYY-Turun hallituksessa, jossa olen sihteeri ja yhdenvertaisuusvastaava. 3. Opintoni etenevät hitaasti, eivätkä aina edes niin kovin varmasti, mutta etenevät kuitenkin. 4. Turku on ihana kaupunki. Tykkään, kun kaikki on lähellä ja voi kulkea pyörällä, eikä eksy helposti. Ainakaan kovin usein. 5. Vapulta odotan tietysti paljon. Voin ensimmäistä kertaa viettää sitä ylioppilaslakki päässä. 6. Turun yöelämä on mulle vielä valitettavan vierasta, mutta kunhan koronatilanne vähän helpottaa, tähän saadaan varmasti muutos. 7. Erityistalenttini on nukkua liian pitkiä päiväunia silloinkin, kun niille ei olisi aikaa. 8. Mottoni on “parempi myöhään kuin ei milloinkaan”. En ehkä haluaisi tän olevan mun motto, mutta aika usein huomaan eläväni kyseisen viisauden mukaan.

13


14


15


Unsplash/mak_jp

Pandemia ilman turvaverkkoa Poikkeusolot ovat haastaneet matalan kynnyksen palvelut.

Teksti: Olli Jokela & Joel Seppälä

16


Kulunut vuosi on tuonut merkittäviä muutoksia kaikkien elämään. Luennot ja kokoukset ovat etänä. Lähipiiriin kuuluvien riskiryhmäläisten näkemistä on vältettävä. Useat kokevat niin henkisen kuin fyysisen ​ hyvinvoinnin olevan koetuksella. Rajalliset resurssit ja mahdollisuudet ovat asunnottomille sekä muille yhteiskuntamme huono-osaisimmille arkipäivää. Miten koronapandemia on vaikuttanut heidän elämäänsä?

VVARY palvelupisteet:

Vailla vakinaista asuntoa ry (VVARY) toimii asunnottomien edunvalvojana kolmannella sektorilla. Vuonna 1986 asunnottomien perustama kansalaisjärjestö on muun muassa mukana ylläpitämässä keskustelua asunnottomuudesta, tarjoamassa asumispalveluita sekä ovat mukana ehkäisemässä välittömiä terveyshaittoja ja tukemassa päihteettömyyttä. Yhdistys toimii ympäri Suomea, mutta painopiste sijaitsee pääkaupunkiseudulla, sillä sinne sijoittuu valtaosa asunnottomista. VVARY:n kävijäkuntaan kuuluvat pääsääntöisesti yhteiskuntamme huono-osaisimmat eli asunnottomat. Vailla kotia oleva nukkuu yleensä hätämajoituksissa, rapussa tai kaverilla. Yöpaikan löytämisen epävarmuus on heitä kaikkia yhdistävä tekijä.

A-klinikkasäätiö:

A-klinikkasäätiö pyrkii rakentamaan turvaverkkoja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville sä heidän läheisilleen. Toiminnassa ihmisiä kohdataan kasvokkain vertasitukiryhmissä, matalankynnyksen palveluissa sekä kadulla. Vahva osaaminen ja pitkät perineet tutkimuksen saralla. Tavoitteena A-klinikkasäätiöllä on päihde- ja mielenterveyshaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen, turvaverkkojen rakentaminen haavoittuvimmassa asemassa oleville, päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä aseman parantaminen, luotettavan tiedon tuottaminen päihdetyön ammattilaisten ja sote-ammattilaisten käyttöön. sekä valtakunnallisen vaikuttamis- ja asiantuntijatyön tekeminen, jotta päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvä eriarvoisuus vähenee.

Aseman Lasten löytävän nuorisotyön toimintavastaava Susanna Ylimys kertoo pandemian myötä ongelmien tulevan selvemmin näkyville, koska palvelut on ajettu alas sekä muu liikenne julkisista tiloista on poistunut. Tämä nostaa marginaalissa olevat ja suurimmista vaikeuksista kärsivät enemmän esille. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä, että ihmiset näkevät ettei kaikilla ole kaikki hyvin ja hän toivoo ymmärrystä sille, ettei huono asema ja vaikeudet ole välttämättä itse aiheutettua.

Aseman lapset ry:

Aseman lapset ry on vuonna 1990 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, lasten ja nuorten tukemiseen pyrkivä yhdistys. Järjestömme luonteeseen kuuluu nopea reagoiminen nuorten elämässä tapahtuviin muutoksiin, ja luomme aktiivisesti kumppanuuksia monenlaisten, joskus yllättävienkin yhteistyötahojen kanssa. Löytävässä nuorisotyössä viedää nuorisotyöllistä osaamista kauppakeskuksiin, julkisen liikenteen solmukohtiin sekä muihin julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin, joissa nuoret mielellään viettävät aikaansa. Löytävä nuorisotyö on kynnyksetöntä ja alle 18-vuotiaille suunnattua.

Keskeisenä muutoksena nuorten käyttäytymisessä pandemian aikana Ylimys tuo esiin suurten massojen poistumisen. Poikkeuksena kesällä nuoret kokoontuivat ulkona laajemmissa porukoissa, koronahuolten väistyttyä heidän mielessään taka-alalle. Ylimys kertoo, ettei ole nähnyt Helsinkiä koskaan niin aavemaisena kuin pandemian aikaan. Ylimyksen mukaan rajoitusten suljettua nuorisotaloja ja muita kohtaamispaikkoja ovat nuorisotyöntekijät jalkautuneet kadulle ja löytävän nuorisotyön kapasiteettia on kasvatettu. Aseman Lapset pyrkii toimimaan viranomaisten ohjeistusten mukaan ja nuorisotyöntekijät ovat pyrkineet luomaan mielekästä yhdessäoloa esimekikisi kävelyjen muodossa. Ulkona ja julkisissa tiloissa aikaansa viettäviä nuoria kohdatessa pyrkimyksenä on keskustella miksi he viettävät aikaa ulkona. Taustalla saattaa hyvinkin olla ongelmia nuoren kotona tai lähipiirissä.

Oleellisia toimintoja on pystytty jatkamaan, mutta turvallisuudesta huolehtiminen ja rajoitukset aiheuttaneet ylimääräistä päänvaivaa. Ylimyksen mukaan pandemia on tuonut mukanaan toimintakonseptien uudelleen miettimisen, samoin kuin monella muulla alalla on nuorisotyö joutunut ottamaan yhtäkkisen digiloikan. Se miten asiakasryhmät tavoitetaan ei ole kuitenkaan haasteena negatiivinen, sen sijaan olosuhteiden pakottamat uudet toimintatavat tuovat lisää työkaluja nuorisotyön arsenaaliin. Uudet väylät tavoittaa nuoria tarkoittavat enemmän mahdollisuuksia tavoittaa apua tarvitsevia.

17


Unsplash/jhonkasalo

Pandemian vaikutus nuorisoon on nähtävissä koronaväsymyksenä. Ylimys on etenkin huolissaan pitkän tähtäimen vaikutuksista nuorille, joilta pandemia on riistänyt nuorten elämässä merkittävät merkkipaalut. Etänä tapahtuvan koulunkäynnin haasteista ja sosiaalisen elämän rajoittamisesta puhumattakaan. Ylimys pelkää, että poikkeuksellisen tilanteen todelliset vaikutukset voivat osoittautua suuremmiksi kuin osaamme edes arvioida. Tästä huolimatta hän katsoo tulevaisuuteen toiveikkaasti. A-klinikkasäätiön Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Mipa 2.0:n tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen avaa pandemian vaikutuksia sekä tutkimukseen että järjestöjen toimintaan. Palveluiden supistamisen jälkeen ihmisiä on kaduilla enemmän ja huumekauppa on näkyvämpää. Taustalla on palveluiden rajoittaminen sekä yleiset ohjeistukset. Tourunen tuo esiin sen, ettei kaikilla ei ole mahdollisuutta eristäytyä. Tourunen kertoo, että pandemian alkuvaiheessa ammattilaisten keskuudessa oli pelko tartuntojen kontrolloimattomasta leviämisestä huono-osaisten keskuudessa, sillä ihmiset joilla saattaa olla valmiiksi huono terveydentila tai rajalliset mahdollisuudet

hygienian ylläpitoon ovat suuremmassa vaarassa saada tartunta. Tilanne ei muodostunut niin vaikeaksi kuin pelättiin. Tourusen mukaan myös matalan kynnyksen toiminnoissa on pyritty korvaavaan toimintaan, virtuaalikohtaamisten ja puhelimen välityksellä. Tämä kuitenkin rajaavaa, sillä kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta etäyhteyden välityksellä tapahtuvaan toimintaan. Toisena seikkana hän tuo esiin etsivän työn lisääntymisen, mikä tarkoittaa kohtaamista kadulla tai ulkotiloissa suositusten puitteissa. Rajoitusten hankaloittaessa matalan kynnyksen toimintaa, on etsivän työn merkitys kasvanut. THL:n ensimmäisen arvion mukaan alkoholin kulutus keskimäärin pysynyt samassa tai laskenut. Päihteiden käytön lisääntymisen taustalla Tourunen kuvailee olevan usein jo aiempia haasteita ja ongelmia, ja pandemia on osaltaan kärjistänyt näitä haasteita. Pandemian aiheuttamiksi haasteiksi tutkimukselle Tourunen mainitsee tutkimuksen viivästymisen ja uusien toimintatapojen muodostamat vaikeudet. Hän näkee näissä haasteissa myös mahdollisuuksia tutkimuksen kannalta. Digiloikka mahdollistaa

18


maantieteellisesti kattavamman tutkimuksen tekemistä, ilman matkustamista. Ihmeellistä Tourusen mukaan onkin se, miksei vastaavia keinoja ole käytetty aiemmin. Osa pandemian tuomista toimintatavoista ja virtuaalisuudesta jääkin todennäköisesti käyttöön pandemian jälkeen. Huono-osaisten tilanteen helpottamiseksi Tourunen korostaa palveluiden ylläpitämisen tärkeyttä. Päihdepalvelut ovat toimineet keskeytyksettä, mutta matalan kynnyksen toiminnalle rajoitukset ja suositukset ovat luoneet haasteita. Etenkin matalan kynnyksen toiminnan tukeminen on tärkeää ja ruoka-avulla on Tourusen mukaan suuri merkitys. VVARY:n asumispalvelupäällikkö Jussi Lehtosen mukaan koronavirus on luonut paljon epävarmuutta ja kuluttanut voimavaroja niin yhdistyksen palvelujen käyttäjissä kuin tuottajissakin. Kevään 2020 myötä kokoontumista sekä julkisten tilojen käyttöä rajoitettiin, joka näkyi suoraan yhdistyksen toiminnassa. Perinteisten ruoanjakopisteiden sisäänottomääriä jouduttiin rajaamaan, eikä paikan päällä tehtävää asiointineuvontaa pystytty välttämättä toteuttamaan. Tämä puolestaan tarkoitti hitaampaa ja vähemmän kattavaa palvelua sekä asunnottomien jo rajallisten resurssien supistumista entisestään. Lehtonen huomauttaa resurssien äärirajoilla olemisen näkyvän ahdistushäiriöiden määrän lisääntymisessä, tehden yhteisen asioinnin hankalammaksi molemmille osapuolille. Lisäksi koronakriisin myötä ystävien kotiin tuominen rajoittui, joten moni asunnottomista jäi vaille tärkeitä sosiaalisia suhteita.

Huolenaiheeksi voi tulevaisuudessa nousta pääkaupunkiseudulla asuntokannan sopimattomuus huonommasta asemasta ponnistaville, sillä asuntoja rakennetaan pääsääntöisesti yksinelävät tai asuinaluetta toivottavasti asuttava väestö mielessä. Lehtosen mukaan kuitenkin julkiset asunnot tarjoavat väylän asuntomarkkinoille. Toiseksi mahdolliseksi ongelmakohdaksi Lehtonen listaa, että asunnottomuusohjelmien vetovastuu on siirtynyt ympäristöministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriölle, joten ohjelmien painotus tulee todennäköisesti siirtymään asuntojenhankinnasta ja asumisentakaamisesta terveydenhuollolliseen näkökulmaan. Pandemialla on ollut suuret vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan. Rajoitusten suljettua matalan kynnyksen palveluita on kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ajettu ahtaalle. Pandemia on tuonut uusia toimintatapoja ja käytäntöjä. Useiden eri alojen ammattilaiset ovat työskennelleet rajoitusten puitteissa näiden ihmisten hyväksi. Poikkeuksellisen tilanteen pitkäaikaiset seuraukset näkyvät vasta tulevaisuudessa.

19

Unsplash/single_lens_reflex

Kokoontumistilojen sulkeminen näkyi myös keväällä katukuvassa. Julkisten tilojen sulkemisen myötä asunnottomilla ei ollut enää paikkoja joissa yöpyä tai levätä, vaan he joutuivat viettämään koko päivän jalkeilla, jatkuvasti liikkuen paikasta toiseen. Kesän tullen asunnottomien olot kuitenkin helpottuivat, sillä lämpimät kelit mahdollistavat yhteen kokoontumisen esimerkiksi puistossa. Talvisin yhdistys pyrkii mahdollistamaan mahdollisimman paljon hätämajoituksia. Kantakaupungissa asunnottomuus näkyi siten, että julkiset WC-tilat olivat jatkuvasti öisin varattuina, sillä muuta nukkumasijaa ei välttämättä ollut. Lehtosen mukaan korona on tehnyt näkyväksi asunnottomuuden kasvun sekä siitä on tullut yhä enemmän osa katukuvaa. Porukoissa liikkuminen on kasvanut ja näiden ryhmien välille on saattanut muodostua kiistaa yöpymisalueista.

Huomattavin rakenteellinen muutos on Lehtosen mukaan, että palveluiden käyttäjien ikä on selvästi nuorentunut. Ennen asiakaskunta koostui pääsääntöisesti 40-50-vuotiaista miehistä, nykyään asiakkaat ovat vähän päälle 30-vuotiaita miehiä. Lisäksi kadulla asuvien ja pitkäaikaisasunnottomien määrä on kasvussa. Monissa Euroopan maissa asunnottomuus on nousussa, mutta Suomessa kasvu ei ole ollut yhtä huomattavaa. Lisäksi suomalaisten asenteet ovat empaattisia ja ymmärtäväisiä huono-osaisimpia kohtaan, joten vieroksuntaa tai halveksuntaa ei esiinny. “Suomalaisen hyvinvointivaltion pohja voi hyvin”, Lehtonen toteaa nauraen.


Turun yliopisto sijoittaa fossiiliteollisuuteen

Unsplash/byshark

Teksti: Henna Kurki

Verkkosivullaan Turun yliopisto kertoo olevansa kestävän tulevaisuuden rakentaja. Tästä huolimatta yliopisto ei ole tehnyt päätöstä vetää sijoituksiaan pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä. Sijoitusten pois vetämistä on jo vuosia vaatinut Turussakin toimiva Rahat irti fossiilisista -kampanja. Kampanjan avulla painostetaan institutionaalisia sijoittajia vetämään sijoituksensa pois fossiilisista polttoaineista. Turun kampanjan entisen koordinaattorin Valtteri Moilasen mukaan kampanjan avulla halutaan antaa vahva signaali, ettei fossiilisiin polttoaineisiin sijoittaminen ole kestävää taloudellista toimintaa, koska se tuhoaa samalla myös talousjärjestelmän puitteet. ”Sijoittamalla fossiilisiin polttoaineisiin sahaamme puuta, jonka oksalla istumme.”

Walpo otti yhteyttä Turun yliopiston talousvastaavaan Siru Helmiseen. Helmisen mukaan Turun yliopiston sijoitustoimikunnan kokouksessa on päätetty, ettei Rahat irti fossiilisista -hankkeen sitoumusta allekirjoitettaisi. ”Sijoitustoimikunta käsitteli hankkeen vetoomuksen sijoitusten poisvetämiseksi fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja totesi, että yliopiston sijoituspolitiikan vastuullisuustavoitteet ovat yksittäistä hanketta laajemmat eli vaikka fossiilisten polttoaineiden osalta tavoitteet ovat yhtenevät, niin sijoitustoiminnan toteutustapa on erilainen.” Helmisen mukaan Turun yliopisto myös seuraa vuoden 2021 alusta lähtien sijoitusten ESG-vaikutuksia sekä hiilineutraaliutta seurataan kuukausittain. ESG -sijoittamisella (Environment, Social and Governance) viitataan sijoitustapaan, jossa kiinnitetään myös huomiota ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hyvää hallintotapaa huomioiviin yhtiöihin sijoituskohteita valittaessa.

20


Ympäristöliikkeen toimijoiden mukaan tämä ei riitä. Kampanjassa mukana ollut aktiivi Ukri-Pekka Puruskainen huomauttaa, että ESG -tavoitteiden mukaan sijoittaminen on ainoastaan lähtökohta, jonka päälle tulisi rakentaa kunnianhimoisempia tavoitteita, mitä esimerkiksi Rahat irti fossiilisista -kampanja osaltaan vaatii. Muualla kampanjan vaatimukset on otettu paremmin vastaan. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli vastannut Fossil Free Hy -vetoomuksen vaatimuksiin ja vetänyt sijoituksensa pois fossiilisista polttoaineista. Kysymys kuuluukin, miten kampanja saavutti tavoitteensa Helsingin yliopistossa, muttei vielä Turussa? ”Yksittäistä syytä tälle on vaikea löytää. Helsingissä on vaikutettu asian saralla pidempään ja aihe ei enää ollut keskusteluissa niin sanotusti uusi ja haastava kysymys”, pohtii Valtteri Moilanen. ”Suurin haaste Turun yliopiston kohdalla oli sijoitustoimikunnan passiivisuus ja haluttomuus kohdata, kuin vasta viime hetkellä”, linjaa Puruskainen. Yliopistolain mukaan yliopiston sijoitustoiminnan täytyy olla julkista ja läpinäkyvää. Kuitenkaan yliopiston tai Universitaan omistamia sijoitusrahastoja ei koskaan julkistettu, niiden ollessa ulkopuolisen varainhoidon alla. Näin ollen Puruskaisen mukaan yliopisto voi jättää tietoja julkaisematta yrityssalaisuuteen vedoten. Yhteydenpito Turun yliopiston kanssa oli hidasta ja välillä vastauksen saamisessa saattoi kestää kuukausia. Juuri toiminnan läpinäkymättömyys hidasti kampanjan edistymistä. ”Kampanjan strateginen tasapainottelu taloudellisten ja moraalisten argumenttien välillä osoittautui Turun yliopiston kanssa haastavaksi”, lisää Moilanen. Rahat irti fossiilisista -kampanjoita ei ole tällä hetkellä aktiivisena Suomessa.

Mikä?

Rahat irti fossiilisista -kampanja Yliopistoista on tullut merkittäviä sijoittajia 2000-luvun Suomessa. Vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki määritti yliopistot uudelleen taloudenpidoltaan entistä itsenäisemmäksi julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Näin ollen sijoitusomaisuuden tuotot ovat tulleet yliopistoissa valtionrahoituksen rinnalle. Sijoitustoiminnan tuotoilla rahoitetaan osaltaan yliopiston perustoimintaa, opetusta ja tutkimusta. Yliopistojen sijoitustoiminnan lisääntyessä, institutionaalisten sijoittajien keskuudessa on havaittu uusi trendi: fossiiliyhtiöt ovat menossa pois muodista. Institutionaaliset sijoittajat vetävät pois sijoituksiaan fossiilisista polttoaineista samalla pienentäen hiilijalanjälkeään. Kyse on pohjimmiltaan taloudellisten riskien hallinnasta, jossa sopeudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin käännekohtiin. Uuteen liikehdintään on lähtenyt mukaan merkittäviä instituutioita, yliopistoja ja pankkeja kuten Rockefeller Brothers Fund, Ruotsin kirkko sekä AP2-eläkerahasto. Mikä on osaltaan johtanut tähän uuteen liikehdintään sijoitusmaailmassa? Koska rahat ovat ennen divestointia sidottuna fossiilisiin polttoaineisiin, liike on rinnastettavissa erilaisiin boikottikampanjoihin. Kampanjan välillisenä kohteena ovat yliopistot ja muut institutionaaliset sijoittajat, mutta pääkohteena ovat fossiiliset polttoaineyhtiöt, joiden toimintamahdollisuuksiin pyritään vaikuttamaan. Moilanen kuitenkin korostaa tarvetta kampanjoida instituutioiden rinnalla, eikä niitä vastaan. ”Kampanjan osaksi tehtiin myös allekirjoitettava vetoomus, jonka avulla haluttiin luoda painetta TYY:lle ja Turun yliopistolle vetää sijoituksensa pois fossiilisista”, Moilanen avaa. Keväällä 2018 Turun kampanja saavutti merkittävän osavoiton TYY:n tehdessä divestointipäätöksen aktiivien laatiman edustajistoaloitteen kautta.

21


Kaupungin keskeisimpiä tunnusmerkkejä on Wawelin linna. Linna kätkee sisäänsä useita museoita ja sen muurien suojasta on hyvä ihastella auringonlaskua Veikselin yllä.

Erinomainen koronakaupunki Mielivaltaisten koronarajoitusten ja mielenosoitusten keskellä oli hyvä viettää vaihtolukukausi. Krakova on erinomainen kohde niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin vanhoja Neuvostoliiton satelliittivaltioita. Teksti ja kuvat: Salla Jantunen Syksy 2019: Olispa kiva lähteä ensi syksyksi Puolaan vaihtoon. Krakova on tuttu aikaisemmalta reissulta, Puola sopii tutkimusintresseihin, asuminen (ja olut) on halpaa ja Turusta lähtee vielä suoria lentojakin. Ei junalla tai bussillakaan matkustaminen olisi mahdotonta. Joulumarkkinat vetää vertoja esikuvilleen Saksassa. Jagellon yliopisto on vanha ja arvostettu, ja koko kaupunki itsessään upea kohde. Syksy 2020: Ei saatana. Kun keväällä 2020 moni kaveri joutui palaamaan vaihtojaksoiltaan kotiin koronan takia, ei sitä osannut ajatella, tulisiko vielä silloin kovin tuntematon virus vaikuttamaan myös omaan vaihtojaksooni syksyllä. Jos tilanne ei paranisi, olisiko sitä niin sitoutunut opintoihin toisessa maassa, että oikeasti haluaisi käydä luentoja Suomesta käsin tapaamatta ketään? Olisiko se sitten oikeaa kansainvälistä kokemusta? Puola, kuten Suomikin, selvisi koronan ensimmäisestä aallosta varsin hyvin. Puolassa syyslukukausi

alkaa lokakuussa, ja syys-lokakuun vaihteessa elettiin yhä suvantovaihetta. Yliopistolta lupailtiin, että loppuvuodesta päästäisi vielä luentosaleihin. Ensimmäisinä viikkoina käytiin porukalla ravintoloissa ja istuskelupaikoissa. Lokakuun lopulla kaikki muuttui, kun tartuntojen määrä nousi kymmeniintuhansiin. Maassa otettiin käyttöön maskipakko, joka oli voimassa käytännössä aina, kun poistui omasta asunnosta. Esiteltiin myös tapaamisrajoituksia ja kaikki julkiset sisätilat ravintoloista kirjastoihin suljettiin. Oma pieni puolan alkeiskurssin käyneistä useamman alan opiskelijoista koostunut ydinporukka oli onneksi varovaista sakkia. Esimerkiksi politiikan opiskelijoiden joukossa korona levisi kuin kulovalkea. Syksy meni näkemättä yliopistoa, ja joulukuun vietin enimmäkseen Suomessa. Tammikuussa Puolaan oli helppo palata, koska Puolan hallitus näki jostain syystä niin, että opiskelijoiden ei tarvitsisi Puolan päässä olla karanteenissa saapuessaan ulkomailta, vaikka kaikilta muilta sitä vaadittiin tuhansien eurojen sakkojen uhalla. Monissa koronarajoituksissa täällä ei ole suomalaisen korvaan oikein ollut mitään järkeä. Toisaalta, tämä ei toki ole Puolan nykyhallituksen ainoita heikkouksia.

22


Se koronasta! Täytyy olla kiitollinen siitä, että lokakuussa tilanne oli sen verran hyvä, että pääsin lähtemään. Kokemus on toki erilainen kuin Erasmus-vaihdolta voisi odottaa – ja hyvä niin. Välillä tuli pohdittua, onkotäysin vastuutonta olla pysymättä kotimaassa. Toisaalta, en ollut lomamatkalla, ja samoja etäluentoja sitä olisi pitänyt suorittaa Suomenkin päässä. Mukavampaa se oli tehdä vieraasta maasta. Krakova, ja Puola ylipäänsä, paljastui erinomaiseksi korona-ajankin vaihtokohteeksi. Krakova on Puolan toisiksi suurin kaupunki pääkaupunki Varsovan jälkeen. Kaupunki on hyvin kansainvälinen ja eurooppalainen. Tavallisesti se on myös täynnä turisteja, mutta nyt pääkadut olivat toisinaan autioita. Krakova on äärimmäisen suosittu turistien keskuudessa, vuosittain se kestitsee yli 10 miljoonaa turistia. Asunnon löytäminen oli nähdäkseni verrattain helppoa. Tarjonta on laajaa ja vuokrataso Suomen tasoa merkittävästi alhaisempi. Krakova on Puolan suurista kaupungeista ainoa, joka selvisi toisesta maailmansodasta lähes vahingoitta. Etenkin vanhassa juutalaiskorttelissa historian jäljet ovat kirjaimellisesti käsin kosketettavissa. Erilaisilla kävelykierroksilla pääsi nopeasti kiinni kaupungin dynamiikkaan ja eri alueiden historiaan.

Jagellon yliopiston pääkirjaston päälukusali on valtava. Koronan takia pääsin kirjastolle vain kahdesti.

Krakovan kansainvälisyys juontuu varmasti jo Puolan jakojen ajalta 1700-luvulta. Toisaalta myös sen eteläinen sijainti Tšekin, Slovakian ja Ukrainan läheisyydessä on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut liikkuvuuteen eri kansallisuuksien välillä. Oma osuutensa on myös Jagellon yliopistolla. Vaihtoyliopistoni ei ole Krakovan ainoa, mutta ehdottomasti vanhin. Se perustettiin vuonna 1364, ja on sen ansiosta yksi vanhimpia yliopistoja koko maailmassa. Perinteikkyyden aisti paitsi ihastelemalla upeita yliopistorakennuksia (harmillisesti vain ulkoa), mutta myös IT-ongelmina. Opettajien ja muun henkilökunnan sähköisen opettamisen taidoissa olisi parantamisen varaa. Yleisesti ottaen opinnot olivat kuitenkin mielenkiintoisia. Pyrin valitsemaan kursseja, joiden avulla pystyisin laajentamaan näkökulmaani Euroopan historiaa ja yhteiskuntia koskevissa kysymyksissä itäisen Keski-Euroopan näkemyksellä. Koen saaneeni toiveilleni vastinetta. Jagellon yliopiston kansainvälisen ja politiikan tutkimuksen laitoksella on paljon englanninkielisiä instituutteja, jotka ke-

skittyvät etenkin itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan tutkimukseen. Valitsin itse eniten kursseja Eurooppa-tutkimuksen instituutista. Kurssien valitseminen eri tiedekunnista osoittautui jokseenkin hankalaksi prosessiksi, mutta yliopistolla on myös paljon erityisesti vaihto-opiskelijoille räätälöityjä kursseja. Erillisten instituuttien lisäksi tiedekunnassa on tarjolla kursseja mm. Holokaustin ja totalitarismin tutkimuksen keskuksesta ja laajemmin EU:n ulkopuoliseen itäiseen Eurooppaan ja niiden politiikkaan ja historiaan keskittyneitä tutkinto-ohjelmia. Ymmärtääkseni, ja tämä on nyt sitten vain useammasta lähteestä kuulemieni puheiden summausta, Jagellon yliopisto tarjoaa myös hyvin avokätisesti rahoitettuja paikkoja tohtoriohjelmiin. Jos siis tohtoriksi opiskeleminen eurooppalaisessa yliopistossa kiinnostaa ja tutkimuskohteet sopivat yhteen Jagellon vahvuuksien kanssa, suosittelen sekä yliopistoa että kaupunkia. Krakova oli erinomainen valinta upeutensa ja historiallisuutensa lisäksi myös siksi, että Puolan politiikassa kuohui koko vaihtojaksoni ajan. Puolassa politisoitunut perustuslakituomioistuin,

23


jonka toimintaan mm. Euroopan komissio on yrittänyt puuttua, päätti lokakuussa, että raskauden keskeyttäminen on perustuslain vastaista tapauksissa, joissa sikiö on vakavasti epämuodostunut. Noin 90 prosenttia Puolassa tehdyistä aborteista tehdään sikiön epämuodostuneisuuteen vedoten. Käytännössä tuomioistuimen tulkinta tarkoittaisi siis sitä, että abortti kävisi lähes mahdottomaksi. Jo aikaisemmin monet puolalaiset ovat hakeutuneet Saksan puolelle aborttiklinikoille, jotta eivät joutuisi turvautumaan vaarallisiin laittomiin abortteihin. Luonnollisesti, kansa lähti kaduille. Minäkin. Mielenosoitukset ovat olleet suurimmat sitten kommunismin ajan. Ilmassa oli muutoksen tuntua, joskin tilanne on nyt jo hieman rauhoittunut. Alkuun marssittiin lähinnä aborttioikeuden puolesta, mutta nopeasti protestointi laajeni hallituksen- ja kirkonvastaiseksi liikehdinnäksi. Katolisella kirkolla on erityinen suhde valtaapitävään oikeistopopulistiseen Laki ja oikeus -puolueeseen, mikä näkyy kirkon merkittävänä vaikutusvaltana Puolan politiikassa.

Kopiecit ovat upeita maamerkkejä ja suosittuja vierailukohteita. Kuva Kościuszkin kukkulalta.

Kymmenien tuhansien ihmisten marssit loivat hetkeksi toivoa. Puolassa liberaali ja EU-myönteinen politiikka on ollut paitsiossa ainakin vuodesta 2015, kun Laki ja oikeus nousi valtaan. Puolassa demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt merkittävästi puolueen valta-aikana. Valtiota ei suinkaan johda presidentti Andrzej Duda (PiS) tai pääministeri Mateusz Morawiecki (PiS), vaan taustalla naruista vetää puolueen puheenjohtaja ja varapääministeri Jarosław Kaczyński. Kaczyńskin toimintaperiaatteet taas ovat suoraan Puolan läheisen yhteistyökumppanin, Unkarin autoritaarisuuteen taipuvaisen Viktor Orbánin pelikirjasta. Ainakin oman kokemukseni mukaan etenkin monet nuoret puolalaiset potevat valtavaa epätoivoa nykyhallituksen tointen edessä. Usko demokratiaan horjuu. Unkarissa myös akateemikkojen joukkopako on jo alkanut, Puolassa samankaltaista kehitystä pelätään. Epäreilun politiikan ohella ongelma on näkymättömässä oppositiopolitiikassa. Vastarinta ei saa kanavoitua vaihtoehtoisia kantojaan uskottaviksi politiikkatoimiksi, kun merkittävin oppositiopuolue Kansalaisfoorumi on kadottanut täysin suuntansa. Meininki tuskin on rauhoittumassa hetkeen, joten jos poliittisten muutosten keskellä asuminen kiinnostaa, suosittelen lämpimästi Puolaa.

Mielenosoitusten tunnusmerkki on punainen salama. Kyltin viesti on osoitettu PiS:n johtajalle: Hyvä Jarek-herra, olen ihan vitun huolestunut.

24


5

1. Luonto- ja ulkoilukohteet Osittain koronan pakottamana, osittain retkeilystä kiinnostuneena olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon erinomaisia luontokohteita Krakovan lähettyviltä löytyi. Ensinnäkin, suosittelen käyntiä kaupungin kaikilla kopieceilla, eli kukkuloilla, jotka on useimmiten omistettu Puolan historian merkkihenkilöille. Etenkin Kopiec Krakusalta ja Kopiec Kościuszkilta oli upeat näkymät kaupunkiin. Paikallisbussimatkan päässä sijaitsee lisäksi kansallispuisto Ojców, joka kätkee sisäänsä mm. hyväkuntoisen vanhan linnoituksen. Hyvä, mutta nykyään tosin kai laiton, uima- ja ulkoilupaikka on myös Zakrzówekin kaivosalue. Lähellä Krakovaa sijaitsee myös aavikko Błędów, eikä talviurheilukeskuksistaan tunnettu Zakopanekaan ole kuin muutaman tunnin matkan päässä.

VINKKIÄ KRAKOVAAN

2. Kävelykaupunki Kaupungissa on hyvin toimiva julkinen liikenne, etenkin raitiovaunujen osalta, mutta parhaan kokemuksen saa irti kävelemällä paikasta toiseen. Kannattaa myös silmäillä asuntoja sillä ajatuksella, että keskustaan tai juutalaiskortteli Kazimierziin ei olisi mahdottoman pitkä matka. Opiskelija-asuntoloista Żaczek on erinomaisella sijainnilla keskustaan nähden. 3. Museot Krakova on ehdottomasti museoiden kaupunki. Puolalaiset ovat todella osanneet sanoittaa ja kuvittaa etenkin toisessa maailmansodassa kokemansa kauhut museoiksi. Vierailun arvoisia paikkoja ovat etenkin Schindlerin listastakin tutun tarinan kertova Schindlerin museo, modernin taiteen museo MOCAK ja alueella asuneen juutalaisyhteisön historiasta kertova Galician juutalaisten museo. Krakovassa ollessa ei myöskään kannata jättää väliin vierailua Oświęcimin kylässä sijaitsevaan Auschwitziin. Krakovassa on myös keskitysleiri, Płaszów. 4. Kirjallisuus Yliopistolla on kirjastoja ympäri kaupunkia, joskin niiden käyttäminen ei ole läheskään yhtä sujuvaa kuin täällä koto-Turussa. Kirjastoverkosto on kuitenkin laaja ja valikoima monipuolinen. Julkiset kirjastot sen sijaan ovat erinomaisia. Krakova valittiin UNESCO:n luovien kaupunkien listaan kirjallisuuden kaupungiksi vuonna 2013. Useiden kirjastojen lisäksi kaupunki on täynnä kirjakauppoja ja antikvariaatteja. Ongelmaksi koitui seuraava: liian pieni matkalaukku.

5. Ruoka Puolalainen ruoka on pitkältä osin lihaa ja perunaa, mutta Krakovassa myös kasvisruokaskene elää ja voi hyvin. Puolalaisesta ruoasta suosikkejani ovat pierogit, joita kuvaisin puolalaisiksi ravioleiksi, sekä perunapannukakut, jotka muistuttavat röstiperunoita ja ne tarjoillaan usein sienikastikkeen kera. Krakovassa on myös useita fine dining -paikkoja. Sellaisiakin, joista Suomessa saisi maksaa itsensä kipeäksi, mutta Puolassa selviää muutamalla kympillä. Noin yleisesti puolalaiset vaikuttavat olevan välipalakansaa, ja erilaisia suolaisia ja makeita välipaloja myydään joka nurkalla.

+ Puolassa on erinomainen junaverkosto.

Junalla matkustaminen on edullista ja junat kulkevat ajallaan. Jos vain mahdollista, kannattaa vierailla muissakin kaupungeissa. Itse vierailin Katowicessa, Varsovassa, Łódźissa, Tarnówissa ja Gdanskissa. Erinomaisia paikkoja, mutta kyllä Krakova on Puolan jalokivi.

25


Arkkitehtuurin edelläkävijä Teksti ja kuvat: Elina Remes Ranskalaisen lähiön keskellä seisoo rivi värikkäitä taloja. Olen poikennut sunnuntaisilta ruokaostoksiltani syvälle yhteen Bordeaux’n esikaupungeista. Yksi vaaleanvihreän talon seinistä on maalattu kuparinpunaiseksi, ja sen vaaleansinisen sisaruksen terassilla taas vaikuttaisi olevan jonkinlainen puutarha. Mikään muu ei rakennuksia äkkiseltään erota ranskalaisen keskiluokkaisen lähiön ympäristöstä ja valkoisten kerrostalojen merestä. Pessac-nimisessä esikaupungissa seisovat hilpeän väriset talot ovat kuitenkin UNESCON suojelemia maailmanperintökohteita. Vihjeen talojen alkuperästä antaa niiden vieressä auringossa kiiltelevä katukyltti: Rue Le Corbusier.

26


Le Corbusier oli sveitsiläisranskalainen arkkitehti, taitelija, muotoilija ja kirjailija, joka muistetaan erityisesti modernistisen arkkitehtuurin pioneerina. Modernismi oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun läpileikkaava kulttuurinen ja taiteellinen trendi, joka taisteli menneen vuosisadan sovinnaisuutta, perinteikkyyttä ja konservatismia vastaan. Taiteessa heivattiin perinteiset ajatukset perspektiivistä ja realismista, ja painoarvoa sai aiempaa enemmän taitelijan tulkinta todellisuudesta, eikä sen yksityiskohtainen kuvaaminen. Modernismi pitää siten sisällään ne kaikki taiteen tyylisuunnat, jotka edustivat vuosisadan vaihteessa edistyksellisyyttä, nopeutta ja voimaa. 1800-luvun loppua määrittivät teknologiset ja taloudelliset innovaatiot, sekä niiden myötä tapahtunut keskiluokan vaurastuminen. Ihmiset hurmioituivat uusista keksinnöistä, jotka helpottivat heidän elämäänsä ja vapauttivat aikaa erilaisille harrastuksille koneiden korvatessa ihmisen tehtaissa. Omaa ja muiden kehitystä vertailtiin kansainvälisissä maailmannäyttelyissä ja monet taiteilijat inspiroituivat uuden aikakauden symboleista, kuten teräksestä, sähköstä, koneista ja nopeudesta. Ranskalainen kirjailija Paul Morand luonnehti aikakautta elektriseksi, ja sitä se monella tapaa olikin. Innovaatioiden ihannointi päättyi vasta, kun niiden potentiaali surmata ihmisiä paljastui ensimmäisessä maailmansodassa.

Le Corbusier, eli Charles-Édouard Jeanneret-Gris, syntyi keskelle tätä uutta modernia elektristä aikakautta vuonna 1887. Sveitsin vuoristoisissa maisemissa kasvanut herra kehitti useita tapoja opettaa itselleen rakennusten suunnittelun jaloa taitoa esimerkiksi viettämällä tuntikausia kirjastoissa sekä luonnosvihkoonsa piirrellen. Lopulta hän rakennutti opettajansa René Chapllaz’n valvovan silmän alla ensimmäisen talonsa La Chaux-de-Fonds’n kaupunkiin Sveitsiin. Villa Falet -niminen vuoristomaja edusti art nouveau -tyylisuuntausta, eikä muistuta siten lainkaan Pessac’n lähiön moderneja kerrostaloja. Villa Fallet’n jälkeen arkkitehdin alun suosima tyyli muuttuikin häkellyttävästi, sillä hän hurahti täysin betoniin ja funktionaliseen rakennustaiteeseen. Nuori Le Corbusier matkusteli ja toimi oppipoikana monelle rakennustaiteen pioneerille Euroopassa, kuten Auguste Perretille. Perret tutustutti nuoren arkkitehdin uuden rakennusmateriaalin, betonin, saloihin ja Le Corbusier viehättyi sen käytännöllisyydestä ja muovattavuudesta. Betoni ei ollut vielä tuolloin hurjan suosittu materiaali rakentamisessa, vaan se yleistyi vasta myöhemmin 1900-luvulla. Siksi Le Corbusierin Pessac’n lähiöön vuonna 1924 rakennuttamat talot ovatkin vähän ihmeellisiä, tuon vuosisadan alun arkkitehtuurista kun mieleen tulevat lähin-

27


nä Turunkin kaupunkinäkymästä tutut jugendia tai 20-luvun klassismia edustavat rakennukset. Tällaiset kohteet oli suunniteltu varakkaalle väelle, minkä vuoksi niistä saattaa nykyäänkin löytää palvelusväelle tarkoitettuja tiloja. Le Corbusier’n lähtökohdat olivat Pessac’n lähiöaluetta - eli Cité Frugèsia - suunnitellessa jokseenkin erilaiset, sillä hänen tavoitteenaan oli luoda edullisia ja funktionaalisia asumisratkaisuja alueen työläisille. Alueella herääkin jonkinlainen epämääräinen tuttuuden tunne. Esteettisesti talot eivät nimittäin paljon poikkea siitä, mitä me pidämme nykyaikaisena rakentamisena. Ainoastaan niiden kattojen ja terassien puutarhat poikkeavat siitä, mikä on melko tavanomaista suomalaisessa kaupunkikuvassa. Katsahdan vielä kerran Cité Frugèsin talojen rapautuneisiin seiniin, ennen kuin käännyn kannoillani ja pyrin pakenemaan yllättävää sadekuuroa. Lähteet: Fondation Le Corbusier. Cité Frugès, Pessac, France, 1924. http://www. fondationlecorbusier.fr/corbuweb/morpheus.aspx?sysId=13&IrisObjectId=4705&sysLanguage=fr-fr&itemPos=16&itemCount=79&sysParentId=64&sysParentName=. Viitattu 13.2.2021. Paulin, Sarah. 2020. La cité Frudès de Pessac: un lotissement ouvrier avant-gardiste de Le Corbusier. https://france3-regions.francetvinfo.fr/ nouvelle-aquitaine/gironde/bordeaux/cite-fruges-pessac-lotissement-ouvrier-gardiste-corbusier-1904156.html.

Quddus, Sadia. 2014. Material Masters: Le Corbusier’s Love for Concrete. https://www.archdaily.com/574981/material-masters-le-corbusier-s-love-for-concrete.

28


29


30


31


32


Kunnallisvaaliehdokkaana Turussa, SDP. En lupaa mitään muuta kuin tehdä parhaani! Pienen ihmisen puolella, AINA! Matti “Viki” Vikström, pieni työmies.

MAINOS TÄHÄN PAIKALLE? OTA YHTEYTTÄ! 33


Korona-apatiaa yliopiston on hyvä rajottaa, vaikka se mua hajottaa ja murheet mieleen majottaa Korona-aika on tuonut muutoksia (lue: kaaosta) yliopistonkin toimintaan. Onneksi on olemassa opettajien etäopetusinnovaatioita ja sähköisiä kirjoja. Sääli, ettei kaikkia kirjoja saa sähköisinä, varsinkin jos sattuu opiskelemaan vanhoja asioita (poliittista historiaa). Yliopiston kirjastot on nimittäin suljettu, sillä kirjojen äärelle kerääntyneet nörtit ovat ilmeisesti kansanterveydellinen uhka. Kirjastojen tilalta yliopistolla on tällä hetkellä tasan yksi noutopiste kirjoille Feeniksin eteisessä, jonne pääsee yksi henkilö kerrallaan. Ilmeisesti tällainen armeijatyyppinen pakkasessa jonottaminen on tarpeen, jotta minimoisimme tartuntariskin. Joku kyynikko saattaisi ajatella, että eristystilamaisessa kirjojen palautushuoneessa on myös ideana, että emme vaarantaisi yliopiston julkisuuskuvaa vastuullisena laitoksena. Itse en tosin oikein usko, etteikö kymmenen minuutin jonotusta voitaisi järjestää ainakin kohtalaisen turvallisesti sisällä muutoin tyhjässä kirjastossa. Ainakin Turun pääkirjastossa se näyttää onnistuneen. Kirjastojen lisäksi CampusSport on kiinni. Liikunta onkin jäänyt huomattavasti vähemmälle, kun Turkukin sai lumipeitteen ja pakkasen. Toisaalta, kun isot bileetkin ovat poissa kuvioista, myös alkoholinkäyttö on vähentynyt, mikä on varmaan terveysalan asiantuntijoiden mukaan positiivinen kehityskulku. Kääntöpuolena bileiden ja muiden sählinkien puuttumisessa on, että erityisesti P-klubin uusien opiskelijoiden ryhmäytyminen on ollut vaikeaa. (Ilta-Sanomat 13.2.) P-klubi ei luonnollisestikaan käy

erillissotaa koronan kanssa. Nuorten tyytyväisyys on tänä keväänä laskenut erityisesti korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. (Yle 16.2.) Itsekin tunnen tällä hetkellä korona-apatiaa. Onneksi yliopisto ei ole täysin suljettu. Välillä on kiva kirjoittaa gradua hyvin valaistulla käytävällä ja nähdä tuttuja naamoja, eikä vain elää omassa rotankolossa. Siksi en kannata myöskään kampusrakennusten tai Unican ravintoloiden sulkemista. Positiivista on, että en enää panikoi kuten keväällä ja syksyllä. Enää en kyttää tartuntalukemia päivästä toiseen, vaikka astman takia kuulun ainakin melkein riskiryhmään. Suomessa asiat ovat hyvin. Keski-Euroopassa lockdownit ovat oikeita sulkuja. Tätä juttua kirjoittaessa ainakin joissain osissa Ranskassa ulkonaliikkumiskielto kestää klo 18-06. Lisäksi maskia täytyy pitää ulkonakin päällä sakon uhalla. En kannata rajoitusten poistoa yliopistolta tai muualtakaan, sillä sitten varmaan oltaisiin ns. kusessa ja oikeasti sisällä. Tällä hetkellä Suomen sisällä matkustaminen on täysin vapaata lukuun ottamatta pientä syyllisyydentuntoa, mikä on varmaan poikkeuksellista maailman mittakaavassa. Mikä tärkeintä, tartuntatapauksia on ainakin vielä nyt helmikuussa vähän. Ehkä hätävarjelun liioittelulta tuntuva rajoittaminen kannattaa. Niin kauan, kuin rajoitukset tuntuvat turhilta, ne ovat onnistuneita. Turhautumisen tunne osoittaa, että ihmisten ei tarvitse ainakaan erityisen paljon pelätä koronaa. Pelkkä varovaisuus riittää.

34


Teksti ja kuvat: Eelis Rytkönen -23 astetta, toivottavasti yliopisto herää koronan jälkeen uudelleen eloon Feeniks-linnun tavoin

Mitä tässä sitten pitäisi kannattaa? Ainakin sitä opiskelijoiden syyllistämisen lopettamista. Teksti on kirjoitettu ennen tietoa kevään uusista rajoituksista.

35


Talvi yllättää joka vuosi

Teksti: Elisa Olkoniemi Kuvat: Satu Saarinen

36


Ilmastonmuutos on muovannut ja muovaa tulevaisuudessakin niin Suomen kuin koko maailman ilmastoa. Ilmaston lämpenemisen yksi näkyvimmistä seurauksista on ollut talvien muuttuminen lämpimämmiksi ja vähälumisemmiksi. Suomessa etenkin ilmaston lämpeneminen on ollut nopeampaa kuin muualla maapallolla, koska arktinen alue lämpenee lähes kaksi kertaa nopeammin muuta maapalloa. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat näkyneet etenkin talvessa ja muutaman vuoden perusteella talvi osaa todellakin yllättää. Ilmaston lämpenemisen seurauksena sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja talvella sään ääri-ilmiöstä hyvä esimerkki on lumitykit. Lumitykillä tarkoitetaan hetkellisesti runsasta lumisadetta, jonka seurauksena syntyy nopeasti suuriakin lumikinoksia.

Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan vuoden 2018 Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – kansallinen arvio -raportin mukaan sään ääri-ilmiöt vaikuttavat ihmisten terveyteen esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksien ja liukastumisonnettomuuksien seurauksina. Nämä nostavat sairauspoissaolojen määrää ja kustannuksia, jotka johtuvat sairauspoissaoloista. Lumitykki-ilmiö hankaloittaa erityisesti tieliikennettä ja lisää onnettomuuksien riskiä. Riskinä ovat myöskin häiriöt infrastruktuureille, esimerkiksi sähkön- ja lämmöntuotannolle ja jakelulle. Turussa Toini-myrskyn jälkeen kovat pakkaset rikkoivat keskustasta liikennevaloja ja tiet olivat huonossa kunnossa monta päivää aurauskaluston vähyyden vuoksi. Olemme (onneksi) saaneet nauttia nyt ihanista lumisista maisemista, ja kunnon talvesta. Kuitenkin, ilmastonmuuton muutoksen yhtenä seurauksena on se, että talvet ovat alkaneet muuttumaan harmaiksi Etelä-Suomessa ja pahimmassa tapauksessa lumesta ei ole mitään tietoa koko talven aikana. Ilmaston lämpenemisen seurauksena talven lämpötilat ovat kohonneet, ja sademäärien odotetaan kasvavan. Näiden seurauksena talven sateet muuttuvat osittain vedeksi ja lumiraja nousee korkeammalle. Viime vuoden talvihan oli tällainen, ja kirjoittanut ei itse ainakaan nauttinut siitä yhtään. Kuitenkaan lämpeneminen ei automaattisesti tarkoita sitä, ettemmekö pääsisi nauttimaan pakkastalvista, juuri sellaisesta, josta olemme nyt tänä talvena päässeet nauttimaan.

Tammikuun alussa Etelä- ja Lounais-Suomessa koettiin edellä kuvatun sääilmiön vaikutukset. Toini-myrsky toi tammikuussa voimakkaan tuulen ja lumipyryn, jonka seurauksena kaupunkien kadut täyttyivät silmänräpäyksessä lumesta. Turkuun satoi tällöin vuorokauden aikana 25 senttimetriä lunta, joka on moninkertainen määrä, mitä viime talvena oli koko talven aikana yhteensä lunta. Samankaltainen tilanne tapahtui myöskin talvella 2019. Nopea lumentulo on aiheuttanut hankaluuksia, koska aurauskalustoa on myyty pois, ja ongelmana on myöskin ollut se, että lumen suuren määrän takia sille ei ole löytynyt loppusijoituspaikkaa. LÄHTEET: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta; Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – kansallinen arvio; Tuomenvirta H., Haavisto R., Hildén M., Lanki T., Luh- tala S., Meriläinen P., Mäkinen K., Parjanne A., Pelto- nen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., Pöyry J., Sorvali J., Vei- jalainen N.

Lea Saukkonen; Sään ääri-ilmiöt, 2020 (Minerva kustannus) HS; ilmastonmuutos uutisissa 1979-2020 (julkaistu 1.2.2021)

37

YLE; Turun keskustan katuja päästään tasoittamaan vasta kun sää lauhtuu – pakkanen rikkoi liikennevaloja keskustassa (julkaistu 14.1.2021) Foreca; Toini-pyry ravistelee Etelä- ja Lounais-Suomea (julkaistu 12.1.2021)


38


FUN CANCELLED UNTIL FURTHER NOTICE.


Profile for Walpo

Walpo 1/21  

Advertisement
Advertisement