Page 1

TAMMIKUU  1 • 2014

OPISKELIJAELÄMÄÄ KAHDELLA BUDJETILLA Yksi elää opintotuella ja säästöillään. Toinen tienasi vuonna 2012 yli 600 000 euroa.

Uusi hallitus esittäytyy s. 7

Vuosijuhlien etiketti tutuksi s. 13

Mukana Contactrekrymessuliite

Tokka yhdistää lappilaiset ja lapinmieliset s. 19


Vaasan ylioppilaslehden kev채채n 2014 ilmestymisaikataulu: 15.1. 26.3.

26.2. 30.4.

www.vaasanylioppilaslehti.fi


.

Vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yliop vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yli pilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan y oppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaa lioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yli san ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti va oppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppila asan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan slehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaa ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppi san ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppi laslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti va laslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasa asan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppila n ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasle slehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yl hti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylio ioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaas ppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaas an ylioppilaslehti v aasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylio an ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasleh ppilaslehti va asan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylio ti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yliopp ppilasle hti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasa ilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan n yli oppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasle ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti hti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasa vaasan ylioppilasle hti vaasan ylioppilaslehti vaas n ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppi an ylioppilasleh ti vaasan ylioppilaslehti vaas laslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti v an ylioppil aslehti vaasan ylioppilasleh aasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yli ti va asan ylioppilaslehti vaasan oppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasle ylioppilaslehti vaasan ylio hti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasa ppilaslehti vaasan ylioppi n ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppi laslehti vaasan ylioppilasle laslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti v hti vaasan ylioppilaslehti aasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yli vaasan ylioppilaslehti vaa oppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasle san ylioppilaslehti vaasan hti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasa ylioppilaslehti vaasan ylio n ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppi ppilaslehti vaasan ylioppil laslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti v aslehti vaasan ylioppilasle aasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yli hti vaasan ylioppilaslehti oppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasle vaasan ylioppilaslehti vaa hti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasa san ylioppilaslehti vaasan n ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yliopp ylioppilaslehti vaasan ylio ilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti ppilaslehti vaasan ylioppil vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan y aslehti vaasan ylioppilasle lioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilas hti vaasan ylioppilaslehti v lehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaas aasan ylioppilaslehti vaasa an ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yliopp n ylioppilaslehti vaasan yli ilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti oppilaslehti vaasan ylioppil vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan y aslehti vaasan ylioppilasle lioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppila hti vaasan ylioppilaslehti v slehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti va aasan ylioppilaslehti vaasan asan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylio ylioppilaslehti vaasan yliopp ppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasle ilaslehti vaasan ylioppilasleh hti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaas ti vaasan ylioppilaslehti vaa an ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylio san ylioppilaslehti vaasan ylio ppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasl ppilaslehti vaasan ylioppilasle ehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti va hti vaasan ylioppilaslehti vaas asan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yli an ylioppilaslehti vaasan ylioppila oppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasle slehti vaasan ylioppilaslehti vaasan hti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yliop pilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan yliop pilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilasl ehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilas lehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti vaasan ylioppilaslehti.

”Lue lehteä, jolla on tarkoitus.” ”Lue lehteä,

jolla on tarkoitus.”


Tässä lehdessä Pääkirjoitus

6

Ville Paso, päätoimittaja

Monien tulojen opiskelijat VAASAN YLIOPISTON kampus on populaatioltaan verrattain pieni,

mutta vanhan puuvillatehtaan tiluksille mahtuu melkoinen kattaus erilaisia opiskelijoita. Yksi erottava tekijä on kunkin opiskelijan kuukausittaisten käyttövarojen määrä. Sivuilla 10 - 12 kerromme kahdesta opiskelijasta, joille yhteistä ovat opinnot samalla kampuksella. Erottavana tekijänä heillä on pankkitilin saldo. JOUDUIMME TOIMITUKSESSA yllättävään tilanteeseen artikkelin

pohjatöitä tehdessämme: vauraita opiskelijoita oli helpompi löytää kuin vähätuloisia. Ilmeisen monet vaasalaisopiskelijat saavat palkkatuloa, vanhempien avustusta tai elävät yhteisin varoin avo- tai aviopuolisonsa kanssa. Viidakkorumpua käyttäen saimme tietoomme muutaman henkilön, joihin olimme yhteydessä haastattelunauhan kiilto silmissä. Heistäkin iso osa kertoi nauttivansa opintotuen lisäksi muita tuloja. Vähimmillä varoin elävistä moni halusi pitää tulotasonsa omana tietonaan.

”Vauraita opiskelijoita oli helpompi löytää kuin vähätuloisia.”

PIENET TULOT eivät ole hä-

peä varsinkaan opiskelijalle. Jo sanana opiskelu tuo mieleen nuudelipussit, Alkon halvimmat kyykkyviinit ja kierrätyshuonekalut. Pienituloisten joukko on myös suuri: tilastojen mukaan yksi kolmasosa opiskelijoista rahoittaa elämänsä pelkällä opintotuella, johon opintorahan lisäksi kuuluvat asumislisä ja lainaraha. Pienituloisimmat ovat myös varovaisia lainan suhteen, ja moni porskuttaa eteenpäin alle 500 eurolla kuussa.

Mielipiteet, Risut ja risut, Twitter-tutkain

5

Kolumni, Sähkeet, Muut mediat

7

VYY:n uusi hallitus esittäytyy

9

Puheenjohtajan kolumni

10 Opiskelijaelämää kahdella eri budjetilla 12 Kun yksin ei pärjää 13 Vuosijuhlien etiketti tutuksi 14 Japanin monet kasvot 17 Menot, Näkökulma, Vierailija 18 Studentkören Pedavoces jubilerar 19 Järjestöjorinat

s.7 ”Pidän tärkeänä, että opiskelijat rohkenisivat lähestyä ylioppilaskuntaa helpommin ja toisinpäin.”

TILAPÄISTÄ NIUKKUUTTA kestää paremmin kuin hautaan asti odotta-

vaa kituuttamista. Pienillä tuloilla eläminen on mahdollista elämänsä palaset hyvin koossa pitävälle opiskelijalle, kun tutkinto ja sen luomat työmahdollisuudet odottavat nurkan takana. Se vaatii tietenkin asennetta, kuten haastateltavamme asian ilmaisee. Niukkuudesta tulee haasteen sijaan ongelma, jos terveys pettää tai pyykinpesukone hajoaa, eikä vanhempien sponsorointi ole käytettävissä oleva optio. Tuolloin ulkopuolisen avun saaminen on ensisijaisen tärkeää. VYY:N TOIMIJAT puhuvat mielellään edunvalvonnan tärkeydestä.

Toivottavasti edunvalvontatyö tuo tulosta ja avuntarvitsijat voivat luottaa siihen, että heidän tarpeistaan ollaan valmiita vääntämään myös kaupungin sosiaalitoimen kanssa.

s.14

”Vastapainoksi rankalle työnteolle japanilaiset ovat keksineet useita tapoja paeta arkea.”

JULKAISIJA: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta TOIMITUS: Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo), www.vaasanylioppilaslehti.fi, 044 324 8969, toimitus@ vaasanylioppilaslehti.fi PÄÄTOIMITTAJA: Ville Paso TAITTO JA ULKOASU: Heidi Pöysä AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA: Raija Koivisto, Lassi Kuisma, Reeta Laitinen, Elin Lundsted, Ville Rintala, Jukka Rinta-Luoma, Eppu Saarela, Joel Väänänen PAIKALLINEN MAINOSMYYJÄ: RC-Kustannus Oy, Markku Räsänen, 044 500 0440, rc@rckustannus.fi VALTAKUNNALLINEN MAINOSMYYNTI: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi PAINO: I-Print oy, Seinäjoki KANSI: Kuva: Ville Rintala, Kuvankäsittely: Heidi Pöysä VAASAN YLIOPPILASLEHTI on sitoutumaton opiskelijalehti, toimitus pidättää oikeuden muokata materiaalia, toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta.

SEURAA SOSIAALISESSA MEDIASSA! facebook.com/vaasanylioppilaslehti / twitter.com/vylkkari

4

vaasan ylioppilaslehti 1/2014


Risut & risut

Mielipide

Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa! Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Avautumiset julkaistaan 26. helmikuuta ilmestyvässä numerossa.

Indeksiin sitomisella ei ratkaista opiskelijan ongelmia KOKOOMUS ON sivistyspuolue. Yksi

keskeisimmistä arvoistamme on sivistys, joka näkyy suurena arvostuksena koulutusta ja itsensä kehittämistä kohtaan. Kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautumiseen ja kohtuulliset puitteet valmistumiseen ovat yhteiskuntamme elinvoimaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Tämä on aina tiedostettu kokoomuksessa, ja sen eteen on tehty paljon töitä myös kokoomusopiskelijoissa yli 50 vuoden ajan. VUONNA 2008 kokoomuksen joh-

dolla opintorahaa nostettiin 15 ja tulorajoja 30 prosenttia. Nämä olivat tärkeitä muutoksia, joilla kokoomus halusi turvata Suomen tulevaisuuden, korkealaatuisen

työvoiman ja ammattitaidon tuottamisen edelläkävijänä. VUODESTA TOISEEN on opintotuki

noussut tapetille eri keskusteluissa ja sitä onkin muokattu milloin milläkin tavalla. Opiskelijaliike käyttää aikaa ja vaivaa sen muuttamiseksi toistuvasti, mutta ironista kyllä valittelee, että tukeen kosketaan liian usein, kun heikennyksiä on tiedossa. Tarkastellessa asiaa valtiontalouden kannalta on huomattava, että tämän hallituskauden aikana tosiasiallisesti kaikki opintotukeen tehdyt päätökset ovat kasvattaneet valtion menoja. OPINTOTUKEA OLLAAN sitomassa indeksiin syksyllä, jolloin siihen tu-

lee 1,3 prosentin korotus. Käytännössä tämä tarkoittaa muutaman euron korotusta, joka ei juurikaan tee lompakkoa paksummaksi. Valtiomme vasemmistolaiset päättäjät, joilta tämän hallituskauden opintotukeen liittyvät päätökset ovat olleet lähtöisin, ovat tehneet muutoksia jotka maksavat, mutta joista ei varsinaisesti ole opiskelijan kannalta juurikaan hyötyä. Nopeilla voitoilla, olkoonkin että niitä perustellaan opiskelijan pitkän aikavälin tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaamisena, teemme itsellemme vain karhunpalveluksia.

kaveroprosenttia ja nostamalla tulorajoja kyllä kasvatetaan valtion menoja, kun saatetaan entistä useampia opiskelijoita opintotuen piiriin. Kuitenkin samalla rohkaistaan ihmisiä kantamaan huolta myös itsestään olemalla tämän yhteiskunnan työtä tekevänä osana ja mahdollistamalla valmiimpia yksilöitä työelämään. Opintotuen sitominen indeksiin ei tarjoa näistä kumpaakaan. Daniel Lahti

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtaja

AINOA OPISKELIJAN toimeentuloa

ja kokonaisvaltaista valtiomme hyvinvointia edistävä asia on työ! Laskemalla opiskelijoiden palk-

Amicalle ruusuja uuniperunoista. - Iloinen yliopistolainen Mathildassa mehu on liian vahvaa. - Laimennusta Missä ovat kurssit, jotka voi suorittaa pelkällä esseellä tai tentillä? - Viimeisiä vapaavalintaisia opintopisteitä etsiskelevä Ihmiset älkää viittikö seisoskella Cittarin uloskäynnillä tukkona! - Raskaat kassit ja pinna kireellä Tammikuussa ei tapahdu yhtään mitään. - Tylsistynyt Milloin pääsee pilkille? - Pilkkimies 89 Miksi Tritonia lyhentää laina-aikoja minulta salaa? Jokaisesta kirjasta tulee jatkuvalla syötöllä myöhästymismaksuja, vaikka ne olisivat olleet käsissäni vain pari hassua päivää. - Systeemin uhri Sotsin olympialaisten järjestelyistä kertovan dokumentin jälkeen ja viimeisteltyäni luku-urakan Sofi Oksasen Puhdistuksen parissa tajusin, ettei mulla ole oikein mitään valitettavaa. Sotsilaisilla ja neuvostovirolaisille ehkä on ja oli. - Pyöräilykypärä89

s.10 ”Ei me edes kavereiden kanssa ikinä puhuta rahasta. Joskus tulee hyväntahtoista kuittailua.” - Tuomas Saikkonen

Pahoittelumme kaikista näistä illoista Fonan rakkaille narikan äijille. - Team Ähtäri Musta Barbaarin keikka oli paras ikinä - Yksi fuksi 93 Ihanaa kun on lunta, mutta pitääkö tuulla näin h*lvetisti? - Kepukka

Twitter-tutkaimessa fiilistellään pikkuleijonia VYY:n hallituksen puheejohtaja

Jatkoajan emerituspäätoimittaja

HENNA HIRVONEN ‫@‏‬HENNARII

EMIL ELO ‫@‏‬EMILELO

Täytyy ilmeisesti opetella pikkuleijonien nimet, että tietää taas kenestä seuraavat viikot puhutaan. #leijonat #U20fi #kahvipöytä

Huomionarvoista, että nuoret kundit tulevat selvin päin telkkarin eteen mestaruuden jälkeisenä päivänä. #U20fi #ClassAct

Hallintotieteiden lukija

Viestintätieteilevä edaattori

IIVARI KÄKELÄ ‫@‏‬IIVARIK

SIIRI SALO ‫@‏‬SIIRISALO

Radiosta, telkkarista ja joka paikasta tuttu TUOMAS ENBUSKE ‫@‏‬TUOMASENBUSKE

pojathan on ihan rääpäleitä. Voi pikkuisia. #söpöjä #puuma #U20 #U20fi

#EnOleKoskaan tehnyt ainoatakaan jääkiekkomaalia. Mutta kai tämä jollain logiikalla on myös minun ansiotani. Onhan? #Leijonat #U20fi #Suomi

Hallintotieteiden lukija

Ruotsin lukija

Hallintotieteilevä edaattori

jahtausleikki typerissä suojissa jään päällä on jälleen kuulemma alkamassa. #lätkä

AAPPO TARPEENNIEMI ‫@‏‬AAPPOT

Onkohan penkkiurheilu vaarallista terveydelle? #syke #verenpaine #U20fi

Vylkkäri valvoo Twitterissä! Twiittaile rohkeasti – On kyllä ollut suomalaisittain Missikandidaatit voi nyt helupea ja historiallinen urheilu- posti bongailla tulevia ex-mie- SUVI NIEMELÄ ‫@‏‬SUVINIEMELA ALEKSI KOIVISTO ‫@‏‬ALEKOIVISTO ajatuksella tai ilman. . Noista finaalin huilanneista (ei Twitterit kiinni, sillä hurmio- Parhaat palat päätyvät viikonloppu! Kerrassaan mah- hiään. varusteita) vasta tajus, että noi ta aiheuttava mustan pilkun Twitter-tutkaimeen. tavaa! vaasan ylioppilaslehti 1/2014

5


Kolumni

Sähkeet

Eppu Saarela, Vylkkärin suorapuheinen vakiokolumnisti

Opiskelijat toivovat omaa kuntosalia ja ryhmäliikuntaa

Robotisaatio tekee teekkareista sosiaalitieteilijöitä TYÖMARKKINOIDEN ROBOTISAATIO tarkoittaa ihmisten työpanoksen

korvaamista ajattelevalla automaatiolla. Ennustus robottien yhteiskunnasta toistuu pari kertaa vuodessa, kun insinöörit esittävät utopian ja sosiologit vaihtoehtoisen dystopian. TEEKKARIT HEHKUTTAVAT ajattelevan automaation mahdollisuuksia

ja muistuttavat robottien vapauttavan ihmiset yksitoikkoisesta työstä. Robotisaatio aiheuttaa uuden teollisen vallankumouksen kasvattamalla tuottavuutta ja nostamalla jokaisen elintasoa. Sosiologit taas surkuttelevat työttömäksi jäävien ihmisten sosiaalisen pääoman vähentymistä ja epäilevät tuottavuuden yhteyttä yleiseen hyvinvointiin.

”Postmodernissa maailmassa mikään ei voi enää vapauttaa ketään.”

ROBOTTIEN YHTEISKUNNALLISET vaikutukset

heittävät insinöörit ja sosiologit ideologisesti väärälle puolelle. Perinteisesti sosiologit ovat kannattaneet työläisten vapauttamista nopeasti hautaan vievästä raatamisesta, jolloin jää enemmän aikaa ”itsensä toteuttamiselle”. Monet marxilaiset ovat ennustaneet tulevaisuuden yhteiskunnan koostuvan autonomisista yksilöistä, joiden vapaus on täydellistä, koska heidän ei tarvitse ansaita leipäänsä. Tässä visiossa ihmiset eivät enää käy töissä vaan kaupunkien torit täyttyvät Sokrateen ja Michelangelon kaltaisista viisauden ja estetiikan rakastajista, jotka antavat itsensä yhteisölle ja itselleen tasapuolisesti. TEEKKARIT KUULUVAT siihen porvarilliseen perinteeseen, jossa tai-

vaspaikka ansaitaan työllä. Marxilaisetkin uskovat, että vain ihmistyö luo arvoa, mutta tämä on pelkkä muutoksen mahdollistava metafyysinen lainalaisuus, kun porvareille työ on ylimaallisen kunnian lähtökohta. Teekkarit eivät ole olleet kiinnostuneita hyvinvoinnin tasaisesta jakaantumisesta vaan tärkeämpää on ollut painottaa teknologian ja työn tekemisen arvoa sinänsä. Samaan logiikkaan sisältyy edistysuskoinen determinismi, jonka teknoversiossa maailmanhenki täydellistyy vasta Matrixissa. INSINÖÖRIEN JA sosiologien leirien vaihdot selittyvätkin valistukses-

ta periytyvällä edistysuskolla, jonka sosiologit ovat jo hylänneet. Sosiaalitieteilijöille ei ole olemassa enää utopiaa jota tavoitella, koska postmodernissa maailmassa mikään ei voi enää vapauttaa ketään. Postmoderni edistys on kaiken pirstaloitumista, ambivalenssia, ylittämättömiä ja näkymättömiä rajoja sekä paradoksaalista suhteellisuutta. ROBOTISAATION ONNISTUMINEN vaatii teekkareiden ja sosiologien ih-

miskuvan päivittämistä. Ajatteleva automaatio voi saada aikaan kulttuurisen renessanssin, kun se ei ole pelkästään arjen askareita helpottava kodinkone vaan tapa tehdä työ ja elämä uudelleen. Näin mahdollistetaan poliittiset ratkaisut sekä uusi työnjako, jossa omistava luokka koostuu niin sanotuista robottiherroista. Muut ovat kotona näpertelijöitä, joiden työmarkkinastatus tulee olemaan yrittäjä.

6

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

Kampukselta

VYY toteutti liikuntakyselyn marraskuussa. Kyselyllä kartoitettiin Vaasan yliopiston opiskelijoiden liikuntatottumuksia ja -tarpeita. Vastaajista 70 prosenttia ilmoitti harrastavansa liikuntaa kuntosalilla. Maksuttomia ulkoliikuntapaikkoja käytti 48 prosenttia. Urheiluseuran tiloissa liikkui 24 prosenttia vastaajista. Ainejärjestöjen liikuntavuoroja käytti 11 prosenttia ja yliopiston opiskelijaliikuntavuoroja puolestaan 8 prosenttia. Liikuntatutoreiden tapahtumissa liikkui 4 prosenttia ja muualla 40 prosenttia vastaajista. Vastaajilta kysyttiin miten heidän mielestään Vaasan yliopiston opiskelijaliikuntatarjontaa tulisi kehittää. 76 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tarjolla tulisi olla lihaskuntoa kehittävää ja aerobista ryhmäliikuntaa. 70 prosenttia vastaajista toivoi yliopistolle opiskelijoiden omaa kuntosalia. Vastaajilla oli mahdollisuus antaa myös avointa palautetta. Palautteessa toivottiin muun muassa, että osallistumiskynnys pysyy matalana ja liikuntapalvelut olisivat monen ikäisille opiskelijoille suunnattua. Myös yliopiston järjestämä kuntosaliliikunta koettiin

palautteessa tärkeäksi: ”Opiskelijana kuntokeskusten kuukausimaksut ovat liian suuria eikä niihin myöskään halua sitoutua vuodeksi eteenpäin, joten olisi hienoa että yliopisto tarjoaisi tähän vaihtoehdon.” Kyselyyn vastasi 322 opiskelijaa.

vuorovaikutusta edistävään toimintaan”, toteaa VYY:n pääsihteeri Jarkko Seppälä. Yksittäisiin tapahtumiin on milloin tahansa mahdollista hakea projektiavustusta ylioppilaskunnan hallitukselta. Projektiavustushakemukset toimitetaan ylioppilaskunnan pääsihteerille.

Ylioppilaskunta jakaa järjestöavustuksia

Vaasan yliopiston eettiset suositukset hyväksyttiin

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta on avannut haun järjestöavustuksista vuodelle 2014. Tukea voivat saada ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt ja yhteisöt. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on oikeasti toimintaa ja toiminta-avustukselle tarvetta. Järjestöavustuksia jaetaan kolmessa kategoriassa: 1. ainejärjestöt, 2. muut järjestöt, seurat ja kerhot sekä 3. osakunnat. Avustuksia haetaan ylioppilaskunnan sivulla olevalla sähköisellä lomakkeella. Hakemusten lähettämisen määräaika on perjantaina 21.2.2014 kello 16. Myöhässä toimitettuja hakemuksia ei käsitellä. Järjestöavustusten jakamisesta päättää ylioppilaskunnan edustajisto. ”Erityistä huomiota vuodelle 2014 myönnettävissä avustuksissa kiinnitetään suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden

Yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopistoyhteisön eettiset suositukset. Aikaisempiin suosituksiin verrattuna mukaan on otettu kansainvälistymiseen, johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyviä periaatteita. Tavoitteena on, että eettiset periaatteet voisivat ohjata yliopiston toimintaa tutkimuksessa, opetuksessa, opiskelussa sekä hallinnon ja yhteiskuntasuhteiden tehtävissä. Eettiset suositukset on haluttu kirjata näkyviin keskustelun pohjaksi ja haasteeksi kaikessa yliopistoyhteisön käytännön toiminnassa ja arkipäivän tilanteissa. Opiskelijoiden osalta eettiset suositukset painottavat, että opiskelijoiden tulee edistää toiminnallaan sekä omaa että muiden oppimista.

Muut mediat Yle 8.1.

Helsingin Sanomat 8.1.

Ylioppilaslehti 8/13

Yliopisto-opintoihin tähtäävillä valmennuskursseilla on mahdollisuus opiskella keväällä ensimmäistä kertaa ilmaiseksi. Vasemmistovaikuttajat järjestävät Helsingissä valmennuskursseja muun muassa oikeus-, lääkeja taloustieteellisiin opintoihin. Ilmaiskurssit ovat organisoineet Etelä-Suomen vasemmistonuoret, Sitoutumaton vasemmisto ja Helsingin yhteiskunnallinen opisto. Kursseja vetävät joukko vapaaehtoisia Helsingin yliopiston opiskelijoita. Ilmaisilla valmennuskursseilla halutaan antaa mahdollisuus myös vähävaraisille yliopistoon pyrkijöille. Ilmaiskursseille on ollut heti alkuun tunkua. Etelä-Suomen vasemmistonuorten piirisihteerin Arto Bäckströmin puhelin onkin soinut tauotta sen jälkeen, kun järjestö tiedotti kursseista. ”Vähävaraisilla ei ole varaa superkalliisiin kursseihin. Meidän järjestämät maksuttomat kurssit ovat sitten vaihtoehto”, Bäckström sanoo.

Henkilöstö on pettynyt yliopistojen tapaan mitata työnsä tuloksia, kertoo väitöstutkimus yliopistojen tulosohjauksesta. Kauppatieteilijä Kirsi-Mari Kallion väitöksen mukaan tulosmittareita ei ole pystytty luomaan sellaisiksi, että ne aidosti kannustaisivat yliopistojen työntekijöitä. Pahimmillaan mittarit ohjaavat kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaiseen toimintaan, kuten tutkinto- ja paperitehtailuun eli julkaisemiseen julkaisemisen takia. Kallion kyselyyn vastasi liki tuhat Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopiston työntekijää vuonna 2010, jolloin kiistelty uusi yliopistolaki oli juuri tullut voimaan. Tulosohjaus yliopistoihin hiipi jo 1990-luvulla. "Saattaa olla, että vastauksissa näkyi myös muutosvastarintaa ja että mielipiteet ovat siitä lieventyneet, mutta kyseessä ei ole vainsuomalainen ilmiö", arvioi Kallio, jonka väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa tammikuun alkupuolella.

Ylioppilaslehti kysyi maailman parasta ajatusta tunnetuilta suomalaisilta. Instagram-julkkis Benjamin Peltonen: ”Maailman paras ajatus olisi se, ettei lasten tarttisi kokea kiusaamista tai väkivaltaa. Vitsi on vaikea sanoa, miten se onnistuisi, auts… No sillein, että kaikki kohtelisi muita sillein kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Kuulostanko mä ihan hirveältä jeesustelijalta? Eihän se ole koskaan mahdollista, mutta saan niin paljon fanikirjeitä, joissa kerrotaan, että iskä löi ja potki ja piti nukkua yksin. Ja että ei ole yhtään kavereita ja on ihan yksin. Se on ihan hirveää, niistä tulee tosi paha mieli.” Kokoomusnuorten Susanna Koski: ”Maailman paras ajatus on olla hyödyksi muille siten, että joku on valmis maksamaan siitä. Elämässä ei pärjää yksin. Kaikki hyvinvointi perustuu siihen, että ihmiset haluavat tehdä yhteistyötä vapaaehtoisesti. Sama periaate kuin elämässä pätee markkinataloudessa.”

Valmennuskursseille pääsee nyt myös ilmaiseksi

Väitös: Yliopistot ovat kuin paperitehtaita

Mikä on maailman paras ajatus?


TEKSTI: VILLE PASO KUVA: VILLE RINTALA

VYY:n uusi hallitus esittäytyy VYY:n edustajisto valitsi joulukuussa hallituksen kaudelle 2014.

T

uoreeseen hallitukseen kuuluu neljä naista ja kolme miestä. Joukkoa luotsaa puheenjohtaja Henna Hirvonen. Varapuheenjohtajaksi hallitus valitsi keskuudestaan Mikko Martikkalan. Muita jäseniä ovat Sirpa Hiipakka, Aino Pekkarinen, Miia Ritala, Joel Södeström ja Sakari Tuomisto. Vylkkäri haastatteli tuoretta hallitusta ja tutustui tehtäviinsä perehtyviin uusiin vaikuttajiin. 1. Mitä uusi tehtäväsi pitää sisällään? 2. Miten päädyit hallitukseen? Mikä on taustaryhmäsi? 3. Mitä pidät hallituksen tärkeimpänä tehtävä tänä vuonna?

Henna Hirvonen, puheenjohtaja Pääaine ja vuosikurssi: julkisjohtaminen, hallintotieteet ja 4. vuosi. Ikä: 26 Kotoisin: Lahdesta

1. Toimenkuvaani kuuluu muuan muassa hallituksen virallisen työskentelyn johtaminen ja vastaaminen toiminnan kokonaisuudesta. 2. Vaikuttaminen ja edunvalvonta ovat vahva osa minua. Halusin antaa valtakunnallisessa opiskelijatoiminnassa kerätyn kokemukseni ylioppilaskuntamme käyttöön. Tietenkin puheenjohtajan saappaisiin hyppäämällä haluan haastaa itseni uudella tavalla. Taustaryhmäni on Kampusporvarit.

3. Hallituksen tärkein tehtävä on tehdä hyvää työtä jokaisella sektorilla jokaiselle ylioppilaskuntamme jäsenelle. Aion edistää tätä kannustamalla yhdessä tekemiseen ja johtaa toimintaa esimerkilläni.

Sirpa Hiipakka, kv- ja tutorvastaava

Pääaine ja vuosikurssi: aluetiede, hallintotieteet ja 3. vuosi Ikä: 21 Kotoisin: Jurvasta 1. Uudessa hallituksessa minulle kuuluvat kansainväliset asiat sekä suomi- ja kv-tutorointi. 2. Päätin hakea hallitukseen omasta halusta ja muiden innostamana. Olen ol-

”Tärkein tehtävä on tehdä hyvää työtä jokaisella sektorilla jokaiselle ylioppilaskuntamme jäsenelle.”

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

7


lut itse vaihto-opiskelijana, kv-tutorina ja aktiivisena ESN:ssä (Erasmus Student Network), joten kv-sektori oli ymmärrettävästi lähellä sydäntäni. Taustaryhmäni on Keskeiset. 3. Omalla vastuualueellani haluaisin erityisesti edistää ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden kanssakäymistä. Kv-opiskelijoiden viihtyminen Vaasassa on tärkeää, sillä he vievät tietoa eteenpäin ja näin ollen vaikuttavat ihmisten mielikuvaan Vaasan yliopistosta ja tulevaisuuden saapuviin kv-opiskelijoihin.

Mikko Martikkala, sosiaalipoliittinen vastaava

Pääaine ja vuosikurssi: kauppatieteet ja 1. vuosi Ikä: 23 Kotoisin: Joensuusta 1. Vastaan ylioppilaskunnan sosiaalipolitiikasta. Se on edunvalvontatyötä, jolla pyritään pitämään opiskelijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut kuosissa. Käytännössä se tarkoittaa neuvottelemista, epäkohtien esiin nostamista esimerkiksi VOAS:n, YTHS:n ja kaupungin päättäjille. 2. Olen aikaisemminkin ollut opiskelijajärjestötoiminnassa mukana. Jutut kiinnostavat, ja osaan niitä ihan kohtuullisesti hoitaa. Kampusporvareiden kautta valinta kävi ensin edariin, mutta hallituksen tehtävä on edustaa koko ylioppilaskuntaa. 3. Laissa määritellään melko täsmällisesti ylioppilaskunnan tehtävä. Mielestäni näillä tehtävillä pyritään edistämään opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteiskunnallista asemaa. Omalla tontillani se kiteytyy useamman isomman asian edistämiseen: YTHS:n hammashoidon jonot on saatava lyhenemään, opintotukiuudistus muuttaa toimeentulon ehtoja ja määrää, puhumattakaan TYHS:n AMK-kokeilun kohtalosta.

Aino Pekkarinen, kulttuuri- ja tiedotusvastaava

Pääaine ja vuosikurssi: kansainvälinen liiketoiminta, kauppatieteet ja 2. vuosi Ikä: 22 Kotoisin: Tuusulasta 1. Huolehdin jäsentiedotuksesta, kulttuuritapahtumien ideoimisesta ja järjestämisestä yhdessä vapaa-aika- ja liikuntavastaavan kanssa. 2. Taustaryhmäni on Warranttilaiset. Päädyin hakemaan hallitukseen, koska olen kiinnostunut koko yliopistoa koskevista asioista. Olen aikaisemmin ollut mukana Warrantin kulttuurijaostossa ja Wykyzine-lehdessä. Koinkin, että minulla olisi paljon annettavaa koko yliopistolle eikä vain ainejärjestölleni. 3. Oman sektorini osalta tärkeimpänä tehtävänä pidän yliopiston kulttuuritarjonnan kehittämistä. On tärkeää pohtia, mitä kulttuuritarjonnalta halutaan ja mitä kaikkea yliopiston kulttuuritarjontaan voi kuulua. Tiedotuksen osalta haluan edistää tehokasta tiedotusta kaikkien kanavien kautta ja saavuttaa entistä useamman opiskelijan. Haluan myös korostaa opiskelijoille tiedotuskanavien seuraamisen tärkeyttä. Aion edistää näitä tavoitteita järjestämällä kokonaan uudentyyppisen kulttuuritapahtuman ja vakiinnuttamalla sekä tuomalla opiskelijoiden tietoisuuteen vanhoja hyviä tapahtumia. Tiedotuksessa yritän pyrkiä herättämään seuraajien mielenkiinnon ja helpottamaan tiedotuksen seuraamista esimerkiksi keskittymällä tiettyihin tiedotuskanaviin.

8

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

Vuoden 2014 hallitukseen kuuluvat Joel Södeström, Miia Ritala, Mikko Martikkala, Henna Hirvonen, Sirpa Hiipakka, Aino Pekkarinen ja Sakari Tuomisto.

Miia Ritala, vapaa-aika- ja liikuntavastaava

Pääaine ja vuosikurssi: ruotsin kieli ja 3. vuosi Ikä: 23 Kotoisin: Kauhavalta 1. Vastuullani on opiskelijoiden vapaa-aika ja liikunta. Vapaa-aikaan kuuluu muun muassa niin VYY:n bileiden ja muiden vapaa-ajan tapahtumien järjestäminen kuin konsortion tapahtumien järjestäminen yhdessä muiden Vaasan korkeakoulujen opiskelija- ja ylioppilaskuntien kanssa. Tietyt tapahtumat ovat perinteisiä, mutta niiden lisäksi pyritään vuosittain kehittämään myös jotain uutta. Liikuntapuolella olen mukana kehittämässä opiskelijaliikuntaa ja järjestämässä liikuntatapahtumia. 2. Hakeminen hallitukseen on houkuttanut jo pidemmän aikaa, ja innostus hallitustyöskentelyä kohtaan on lisääntynyt koko ajan, joten päätin hakea vapaa-aikavastaavan tehtäviin ollen kiinnostunut

myös liikunnasta. Olen toiminut kaksi vuotta eteläpohjalaisen osakunnan hallituksessa ja ollut kaksi kertaa mukana VYY:n tutorprojektissa. Ehdolla olin Keskeisten listalla. Silti koen taustaryhmäkseni kieltenopiskelijat, sillä olen hallituksen ainoa humanisti. Ehdolla olin Keskeisten listalla. Silti koen taustaryhmäkseni kieltenopiskelijat, sillä olen hallituksen ainoa humanisti. Kun hallitus oli valittu, yksi kaveri lähetti minulle tekstiviestin "Notta ristus siälä hallitukses pitää yks eteläpohojalaanen olla!" että kyllä noiden eteläpohjalaistenkin kanssa olemme kuin yhtä suurta perhettä. 3. Pidän tärkeänä, että opiskelijat rohkenisivat lähestyä ylioppilaskuntaa helpommin ja toisinpäin. Tällä tarkoitan sitä, että saisimme opiskelijamme olemaan aktiivisia ylioppilaskunnan toiminnassa jokaisella sektorilla ja tulemaan rohkeasti mukaan esimerkiksi opiskelijoiden edunvalvontaan ja vapaa-ajan tapahtumiin.

Aion edistää sitä kannustamalla opiskelijoita olemaan aktiivisia sekä järjestämällä tapahtumia kaikille niin, ettei kenelläkään olisi kynnystä osallistua. Jos ajattelen omaa tehtävänkuvaani hallituksessa, haaveissani olisi, että liikuntapuolta pystyttäisiin kehittämään tämän vuoden aikana lisää muun muassa syksyllä toteutetun liikuntakyselyn tulosten perusteella.

Joel Södeström, yrityssuhdevastaava

Pääaine ja vuosikurssi: kansainvälinen liiketoiminta, kauppatieteet ja 2. vuosi Ikä: 21 Kotoisin: Helsingistä 1. Tehtäviini kuuluvat yrityssuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä markkinointi. 2. Kiinnostukseni yliopiston toimintaan heräsi tutorkauden aikana. Hain edustajistoon, minkä jälkeen nälkä kasvoi syödessä ja luonnollinen jatkumo oli hallitukseen


Kolumni Henna Hirvonen, VYY:n hallituksen puheenjohtaja

Uusi vuosi ja uudet kujeet VUODENVAIHDE TUO mukanaan usein uusia haasteita, odotuksia - ja

totta kai -lupauksia. Itselle vuosi 2014 toi mukanaan uuden haasteen, mutta samalla suuren kunnian astua VYY:n hallituksen puheenjohtajan saappaisiin ja päästä luotsaamaan mahtavaa hallitusta. Uudenvuodenlupaukseni liittyvät tänäkin vuonna, kuten monella muullakin, liikuntaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikunta ja hyvinvointi tulevat näkymään myös VYY:n toiminnassa tänä vuonna, joten odotukset ja mahdollisuudet onnistua ovat korkealla.

OPISKELUKYKY JA sen edistäminen tulee nousemaan yhdeksi tär-

keäksi painopisteeksi edunvalvontasektorilla. Opiskelukyky on yhteydessä hyvinvointiin, opintojen sujuvuuteen ja oppimistuloksiin. Opiskelukyky on asia, joka helposti unohtuu juoksussa, jossa tavoitteena on saada valmistuneita mahdollisimman nopeasti työelämään sillä tuloksin, että osaava ja korkeasti koulutettu työvoima on valmiiksi uupunutta tai pahimmassa tapauksessa ei valmistu ollenkaan.

”Uudenvuodenlupaukseni liittyvät liikuntaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.”

EHDOTTOMASTI YKSI opiskeli-

jan opiskelukykyä lisäävä tekijä on liikunta. VYY kysyi viime syksynä opiskelijoidemme liikuntatottumuksista ja -tarpeista. Kyselyyn vastasi yli 300 opiskelijaa. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että liikunta koetaan tärkeäksi osaksi arkea ja esimerkiksi tarve opiskelijoiden omalle kuntosalille on suuri. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Nyt meillä on käytössämme arvokasta dataa, jolla lähteä kehittämään liikuntapalveluja yhdessä yliopiston ja Vaasan kaupungin kanssa. VIIME SYKSYNÄ tutorprojektin ohessa toteutettu liikuntatutoroin-

hakeminen. Taustaryhmäni on Warranttilaiset. 3. Tärkeimpänä tehtävänä oman sektorini osalta pidän yrityssuhteiden vakiinnuttamista, uusien yhteistyömuotojen löytämistä ja kehittämistä sekä valiokunnan aktivoimista.

Sakari Tuomisto, koulutuspoliittinen vastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Johtaminen ja organisaatiot, kauppatieteet ja 4. vuosi Ikä: 22 Kotoisin: Laihialta 1. Vastuullani ovat koulutuspoliittiset asiat. Tämä tarkoittaa edunvalvontaa opiskeluun liittyvissä asioissa, kuten opetussuunnitelmissa ja -menetelmissä sekä opetuksen laadussa. Kansallisella tasolla on tärkeää olla myös vaikuttamassa kaikkiin opiskelijoita koskeviin asioihin. Edunvalvontaa voi tehdä minkä asian puolesta tahansa. 2. Hain ylioppilaskunnan hallitukseen

oman kiinnostukseni ja innostukseni ajamana. Lopuksi sainkin edustajiston päätöksellä luottamuksen toimia hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana. Olin ehdolla Keskeisten listalla, mutta koen taustaryhmäkseni kylterit ja kaikki Vaasan yliopiston opiskelijat. Heitä saan nyt edustaa tämän vuoden. 3. Hallituksella on kokonaisuudessaan vastuu opiskelijayhteisön aktiivisuudesta ja edun ajamisesta. Omalta osaltani haluaisin saada aikaan pysyviä kehitysaskelia sen puolesta, että opiskelu olisi helpompaa nykyisille ja tuleville opiskelijoille. v

ti sai innostunutta väkeä liikkeelle niin, että ylioppilaskunta sai siitä sytykkeen lähteä kehittämään toimintaa ympärivuotiseksi ja koko jäsenistölle. Liikuntatutointi ei rajoitu koskemaan vain tutoreita tai uusia opiskelijoita vaan kuka tahansa yhdessä liikkumisesta kiinnostunut on tervetullut osallistumaan. KOKONAISVALTAISEEN HYVINVOINTIIN kuuluu tietenkin myös va-

paa-ajan hauskanpito. VYY:n tapahtumat toimivat entiseen tapaan eri tiedekuntia yhdistävänä tekijänä ja tapahtumatarjontaa kehitetään entisestään, jotta jokaiselle löytyisi itseä kiinnostava hauskanpidon muoto. Jotta voimme tehdä ylioppilaskunnastamme jäsentemme näköisen, hyvän paikan olla ja opiskella, osallistukaa ja vaikuttakaa. VYY:n hallitus haluaa tehdä tätä työtä teille teidän kanssanne!

"Notta ristus siälä hallitukses pitää yks eteläpohojalaanen olla!" vaasan ylioppilaslehti 1/2014

9


Pihla Jaalaa raha stressaa, kun tekemistä olisi paljon mutta rahaa ei.

TEKSTI: LASSI KUISMA KUVAT: JUKKA RINTA-LUOMA

Opiskelijaelämää kahdella eri budjetilla Pihla Jaala haluaisi ruokakaupassa valita tuotteet maun perusteella, mutta opiskelijabudjetti ei siihen riitä. Tuomas Saikkonen myöntää käyttävänsä liikaa rahaa illanistujaisiin. Kumpikin heistä opiskelee Vaasan yliopistossa. Jaala elää opintotuella ja säästöillään. Saikkonen tienasi vuonna 2012 yli 600 000 euroa.

10

vaasan ylioppilaslehti 1/2014


Tuomas Saikkonen ”Suomessa kuvitellaan, että jos perheellä on varallisuutta, niin elämä olisi kovin erilaista. Oma kaveriporukkani on hyvä läpileikkaus opiskelijoista, enkä koe että elämäni olisi erikoista.”

K

etsuppi, levitteet ja lihat. Ne ovat tuotteita, jotka maistuvat Pihla Jaalan, 20, mielestä halpamerkkien tuottamina kauheilta. Hän tekee kuitenkin mieluiten ostopäätöksensä hinnan perusteella. Ostosreissut ovat muutenkin ennalta hyvin suunniteltuja. Maanantaisin Jaala tekee jonkin ison ruuan, jota hän syö myös seuraavat neljä päivää. Kauppaan hän ei mene pohtimaan, vaan siellä hän kulkee sivuilleen katsomatta ostoslista kädessä. Suunnitelmallisuus kuvaa hänen rahankäyttöään enemmänkin. ”Olen laskenut, paljonko saan käyttää rahaa, että säästötilini riittää koko vuodelle. Otan joka kuukausi sieltä saman summan. Olen laskenut, että sillä pärjään toukokuulle asti”, ensimmäistä vuotta opiskeleva Jaala kertoo. Tähän mennessä Jaala on lipsunut lasketusta summasta vain vähän, ja siitä hän on ylpeä.

Tuomas Saikkosen, 25, puolestaan ei tarvitse stressata, maksaako jokin tuote euron enemmän kuin toinen. Hän kuitenkin pyrkii käymään halvimmassa kaupassa ja ostaa pakasteita, jottei tarvitsisi aina käydä ostoksilla. Hän rakastaa ruuanlaittoa, mutta silti arkipäivisin ruokavalioon kuuluu pakastenugetteja ja -kalapuikkoja. Tätä hän tasapainottaa viikonloppuisin. "Viikonloppuisin tai spesiaalipäivinä teen kavereiden kanssa tavallista parempaa ruokaa. Saatan mennä kauppahalliin ja ostaa poroa. On rentouttavaa, kun tekee ruokaa pitkän kaavan mukaan, juo hyvää viiniä ja juttelee kavereiden kanssa. Jos tekisin niin päivittäin, en kestäisi sitä rahan menekkiä”, Saikkonen sanoo.

Omillaan pitää pärjätä Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiö julkaisi viime lokakuussa tutkimuksen, jonka mukaan kolmannes opiskelijoista elää pelkällä opintotuella. Viestinnän, nykysuomen ja englannin tutkimusohjelmas-

sa opiskeleva Jaala kuuluu tähän ryhmään. Hänellä ei ole aikomusta hakea lähiaikoina töitä opiskelujen oheen. ”Haluan opiskella, pitää hauskaa ja nauttia elämästä. Minulla on aikaa tehdä töitä seuraavat 30 vuotta, kun valmistun”, Jaala miettii. Opintolainaakaan hän ei ole aikeissa nostaa ainakaan lähiaikoina. Mikäli budjetti pitää, eikä Jaalan täydy nostaa lainaa pakon edessä, on hänellä haaveissa lähteä opintolainalla Aasiaan reilaamaan. Tässä Jaalan mielipiteet eroavat valtavirrasta. Keskimäärin suomalaiset opiskelijat karttavat opintolainaa enemmän kuin työssäkäyntiä. Velaksi eläminen koetaan epämiellyttäväksi, samoin kuin vanhempien rahallinen tuki. Tässä Jaala puolestaan ei ole poikkeus. Hänelle vanhemmat ovat luvanneet hieman rahallista tukea tanssiharrastuksen jatkamiseen. ”Vanhempien sponsorointi on kiusallista. Minulla on paljon kavereita, joiden porukoilla ei ole varaa. Tässä porukassa en halua siitä puhua. Jos porukat auttavat,

niin en halua huudella siitä. Ei voi tietää, millaiset tilanteet ihmisillä on perheissä. Haluan myös kokea, että pärjään itse.” Raha ei merkitse nopeaa valmistumista Tuomas Saikkonen työskentelee markkinointisuunnittelijana perheyritys SK Tuotteella, joka on saanut alkunsa Saikkosen isän rakennusalan keksinnöistä. Lisäksi hän on jäsenenä yhtiön hallituksessa. Tältä syksyltä opintopisteitä ei ole juuri luvassa, sillä hän on työskennellyt noin neljänä päivänä viikossa. Hyvä rahatilanne ei automaattisesti näy opiskelunopeudessa. Saikkosella alkoi juuri kuudes vuosi kauppakorkeakoulussa. ”Käsitän, ettei minun tarvitsisi tehdä töitä. Monen opiskelijan täytyy käydä töissä opiskelujen ohella, ettei tarvitsisi olla rahahuolissa. Haluan kuitenkin käydä töissä, sillä perheyrityksessä on palo olla mukana. Jos en ole pariin viikkoon ollut töissä, koulussa miettii, mitä tapahtuu ja onko kaikki kunnossa. Olisi eri, jos olisi pelkkää sijoitus- tai perintövarallisuutta.” Saikkosen kandin tutkielma on paria

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

11


”Jo 16-vuotiaana Saikkosen kokonaistulot lähentelivät miljoonaa euroa.”

Seurakunta tarjoaa perheellisille opiskelijoille monenlaisia mahdollisuuksia.

pientä kurssia vaille valmis, ja gradu sekä muutama maisterikurssi odottaa tekijäänsä. Hänellä on tavoitteena saada koulu pakettiin ensi jouluun mennessä. Tavoitteeseensa hän aikoo päästä kääntämällä opintoihin ja työhön käytetyn ajan suhteen päälaelleen.

Isä ja äiti opettavat Asenne rahaa ja sen käyttöä kohtaa on molemmilla opiskelijanuorilla muokkautunut pitkälti kotona. ”Olen oikeastikin vähän nuuka. En shoppaile hirveästi, mutta käytän rahoja mihin haluan, esimerkiksi bileisiin. En voi aina ostaa tuhatta leivosta ja miljoonaa erikoiskahvia, mutta se ei haittaa. Olen tottunut, ettei rahaa ole hirveästi käytössä”, Jaala miettii. ”Ehkä kotoa tulee arvostus rahaa kohtaan. Raha ei tipu puusta. Kun on tehnyt töitä rahan eteen, sitä on kiva käyttää sellaiseen, mistä tulee iloa, eikä vaan heittää sitä ympäriinsä”, hän jatkaa. Myös Saikkoselle vanhempien opit ovat porautuneet syvälle. ”Pyrin käyttämään rahaa fiksusti, koska niin minulle on opetettu. Ei meillä ollut kauheasti rahaa, kun olin nuori. En kuitenkaan laske jokaista senttiä, kun menen kauppaan. En ole kokenut, että rahankäytössäni olisi suurta eroa kavereideni päivittäiseen rahankäyttöön. En tiedä, johtuuko se siitä, että kauppiksessa on paljon porukkaa Etelä-Suomesta, jossa varallisuutta on ehkä yleisesti enemmän”, Saikkonen sanoo. ”Välillä käytän liikaa rahaa, kun järjestän illanistujaisia kavereiden kanssa tai käymme syömässä ulkona. Toisaalta kaverit tekevät samaa. Arvostan ihmissuhteita, ja jos niissä onnistuu, on menestynyt elämässä.”

Kun yksin ei pärjää, voi apu olla yllättävän lähellä TEKSTI: RAIJA KOIVISTO

T

oisinaan elämä yllättää, niin hyvässä kuin pahassa. Erilaisia elämäntilanteita mahtuu myös opiskelijan arkeen. Hädän koskettaessa on tärkeää, että apua löytyy läheltä. Suomalaisista 76,4 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tästä huolimatta kirkko ei välttämättä tule mieleen, kun apu olisi tärkeää. Kirkon diakoniatyöntekijöihin voi ottaa yhteyttä niin surun, ihmissuhdeongelmien, toimeentulovaikeuksien

Nuorena rahaan ei osata suhtautua Jyväskylästä kotoisin oleva Jaala sanoo, että on rahan suhteen kaveriporukan niuhin. Hän sai kuulla asenteestaan, varsinkin jos hänelle oltiin velkaa. Silloin hän muistutteli saatavistaan tasaisen tiuhaan tahtiin. Jaala asuu solussa yhdessä kahden muun tytön kanssa. Tytöt eivät edes yritä tehdä yhteistaloudestaan rahan suhteen pilvilinnaa, vaan jääkaapissa on jokaiselle oma hylly. Yhteisiä ostoksia, kuten vessapaperia ja astianpesuainetta, varten jokainen laittaa säästöpossuun kuukaudessa saman summan rahaa. Vaikka verotietojen julkistaminen onkin suomalaisten suurin tirkistelyjuhla, ei Saikkonen koe ystäviensä suhtautumisen olevan missään suhteessa kiusallista. Hän sanoo, että verotiedoissa näkyvät numerot ovat tulevaisuutta ja sijoittamista varten. Opiskeluaikana tilillä ei ole sellaisia lukemia, mitä ensimmäiseksi kuvitellaan. ”Kaverit ovat olleet aina huikeita. Ei me edes kavereiden kanssa ikinä puhuta rahasta. Joskus tulee hyväntahtoista kuittailua.” Tilanne ei aina ole ollut sama. Jo 16-vuotiaana Saikkosen kokonaistulot lähentelivät miljoonaa euroa. Tuolloin hän työskenteli SK Tuotteen varastolla kasaamassa tuotteita. ”Lukioaikoina se oli kiusallisempaa kuin nyt. Kaikki olivat niin nuoria silloin, ja oli enemmän sellaista, että kukaan ei osannut suhtautua asiaan. Nyt kaikki ovat vanhempia ja fiksumpia.” Pihla Jaalaa raha stressaa, kun tekemistä olisi paljon mutta rahaa ei. ”Suomessa kuvitellaan, että jos perheellä on varallisuutta, niin elämä olisi kovin erilaista. Oma kaveriporukkani on hyvä läpileikkaus opiskelijoista, enkä koe että elämäni olisi erikoista.” v

Lähde: Helsingin Sanomien verokone

12

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

”Apua tulisi hakea ajoissa ja rohkeasti.” kuin yksinäisyydenkin keskellä. ”Diakonia on kirkon tekemää palvelemista ja auttamista. Kirkollinen diakonia perustuu kristilliseen lähimmäisrakkauteen ja Jeesuksen esimerkkiin ihmisten auttamisesta. Tehtävänämme on auttaa ihmisiä, jotka ovat hädässä ja joita ei muulla tavoin auteta”, kertoo Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniajohtaja Sirpa Tirri. Diakoniatyön tavoitteena on henkisen, hengellisen ja taloudellisen tuen sekä neuvonnan antaminen. Kymmenkunta diakoniatyöntekijää tekee henkilökohtaista auttamistyötä omalla väestövastuualueellaan, ja palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. ”Opintotuki ja -laina eivät aina riitä pitkään. Kun tiukkaan talouteen yhdistyy esimerkiksi lap-

sen tai aikuisen sairaus, kuolema, ero tai esimerkiksi arkinen pesukoneen rikkoutuminen, voi yllättävä tilanne kaataa elämäntilannetta. Tarvittaessa hätäapua saa nopeastikin, sillä diakoneilla on vastaanotto useampana päivänä viikossa. ”

Ruokapankista helpotusta ahdinkoon Taloudellista apua voi saada seurakunnan ruokapankista. Diakoniatyöntekijä myöntää pääasiassa kuivamuonaa sisältävän ruokakassin, joita Vaasan alueella jaetaan vuodessa yhteensä noin 4 000. Jos hätä on suurempi, voidaan tehdä rahallinen avustushakemus. ”Seurakunnassa apua pyytämään tuleva ihminen voidaan kohdata kokonaisvaltaisesti. Vaikka sosiaalitoimen normit täyttyvät, hädän tarve voi silti olla konkreettista. Oman asuinalueen työntekijään voi olla yhteydessä soittamalla tai sähköpostitse, ja tilanne kartoitetaan yhdessä”, Tirri toteaa. ”On kuitenkin tärkeää huomata, että taloudellinen hätä on vain yksi osa elämää. Hätä voi olla henkistäkin, ja esimerkiksi tenttikaudet voivat koetella opiskelijan mielenterveyttä. Erityisesti meitä huolettavat ne ihmiset, jotka sulkeutuvat omaan asuntoonsa. Apua tulisi hakea ajoissa ja rohkeasti.”

Oppilaitospastorin pakeille Usein myös kahdenkeskinen keskustelu luotettavan henkilön kanssa helpottaa elämän vaikeissa tilanteissa. Mieltä askarruttavien asioiden kanssa voi diakoniatyöntekijöiden lisäksi kääntyä oppilaitospastori Sami Saharisen

puoleen. Hänet voi sovittaessa tavata papin työhuoneellaan Domus Bothnicalla. ”Minuun voi aina olla yhteydessä, jos tuntuu, että tarvitsee tukea elämän eri tilanteissa. Esimerkiksi ihmissuhde- ja seurusteluongelmat yhdistettynä vaativiin opintoihin voivat olla yhdessä iso kuorma. Tällöin on tärkeää, ettei jää yksin.” Saharinen tavoittaa oppilaitospastorina opiskelijoita niin yliopistolla kuin ammattikorkeakoulussa. Näistä vaihto-opiskelijoiden määrä on huomattava. ”Talousasiat puhuttavat monia opiskelijoita. Kansainvälisille vaihto-opiskelijoille taloudenhallinta on kuitenkin usein vielä vaativampaa kuin suomalaisille, koska harvalla kotijoukot pystyvät tarjoamaan minkäänlaista rahallista tukea opiskelijan elämään.” Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamisessa on tärkeää, että elämän eri palaset ovat tasapainossa keskenään. Saharinen antaa yksinkertaisen ohjeen elämänhallintaan. ”Lempiajatukseni on, että jokaisesta päivästä kahdeksan tuntia käytettäisiin nukkumiseen, kahdeksan tuntia tehokkaaseen työskentelyyn ja kahdeksan tuntia omaan aikaan. Opiskeluvuodet ovat työntäyteisiä, mutta aina tulisi löytää hetkiä omiin harrastuksiin ja intresseihin.” ”Myös seurakunta tarjoaa nuorille aikuisille monenlaista aktiviteettia esimerkiksi Kauppapuistikolla sijaitsevassa nuorisotila Crossin yhteydessä toimivassa nuorille aikuisille tarkoitetussa tilassa. Opiskelijat voivat myös laittaa minulle ideoita, millaista toimintaa, tapahtumia ja tukea he kaipaavat.”

Lähde: evl.fi


Vuosijuhlaillalliselle osallistuminen edellyttää osallistujilta frakkia, tummaa pukua tai täyspitkää iltapukua.

TEKSTI: LAURA RYYMIN KUVA: VILLE RINTALA

Ylioppilaskunta juhlii 15. helmikuuta Vuosijuhlien etiketti tutuksi

Y

lioppilaskunnan vuosijuhlaa, jolla juhlitaan ylioppilaskunnan vuosipäivää, vietetään Vaasassa vuosittain helmikuussa Voiton päivänä tai sitä seuraavana lauantaina. Vuonna 2014 VYY juhlii 46. vuosijuhlaansa lauantaina 15. helmikuuta Foajessa, Åbo Akademin tiloissa. Perinteiseen tapaan lauantain iltajuhlaa seuraavat jatkot ja seuraavan päivän silliaamiainen. Vuosijuhlaviikko näkyy kampuksella helmikuun puolivälin tienoilla. Perinteisesti vuosijuhlaviikolla on pidetty ainakin tanssi- ja etikettikurssi, jolla voi käydä

”Illallisjuhla ei ole ainoa tapa viettää juhlaviikkoa.”

virkistämässä muistiaan akateemisten tanssien askeleiden osalta, mikäli omista vanhojen tansseista on aikaa. Vuosijuhla-aikaan on tarjolla monenlaisia tapahtumia, kuten esimerkiksi 28.1. järjestettävä vuosijuhlataminekirppis, joihin voi halutessaan osallistua, joten illallisjuhla ei ole ainoa tapa viettää juhlaviikkoa. Varsinaisen vuosijuhlapäivän aamuna on Vaasan kirkossa perinteisesti järjestetty vuosijuhlahartaus, jonka jälkeen Hovioikeudenpuiston laidalla sijaitsevalle Jääkäripatsaalle on käyty lippukulkueen saattamana jättämässä seppele. Ennen illallisjuhlaa pidettävään cocktailtilaisuuteen voi saapua jättämään tervehdyksensä synttäreitään juhlivalle ylioppilaskunnalle. Varsinaisessa vuosijuhlassa nautitaan illallinen, kuullaan puheita, jaetaan ylioppilaskunnan ansio- ja kunniamerkkejä sekä stipendejä. Illallisten kulkua ohjaa juhlan seremoniamestari, joka esittäytyy juhlan alussa ja ohjeistaa juhlijoita vuosijuhlien ohjelmasta. Illallisjuhlan jälkeen on jatkojen vuoro, ja seuraavana aamuna on luvassa vielä perinteinen silliaamiainen.

Vuosijuhlat ovat virallisempi tapahtuma kuin sitsit, mutta niillä on myös yhtäläisyyksiä. Vuosijuhlaviikolla pidettävällä, kaikille avoimella etikettikurssilla käydään tapahtuma lyhyesti läpi ennalta, minkä lisäksi juhlan seremoniamestari ohjeistaa juhlaan osallistuvia vielä paikan päällä.

Liika jännitys syytä unohtaa Ensimmäinen askel vuosijuhlille on juhlaan ilmoittautuminen. Vuosijuhlaillalliselle osallistuminen edellyttää osallistujilta frakkia, tummaa pukua tai täyspitkää iltapukua. Mikäli vaatekaapista ei löydy valmiiksi sopivia vetimiä, on edessä vierailu pukuvuokraamoon tai vaatekaupoille. Juhlapukeutumisen seuraksi kuuluvat juhlavat asusteet, kuntanauhat ja akateemiset kunniamerkit. Naisten tulisi myös muistaa ottaa mukaan esimerkiksi huivi, jolla olkapäät saa peitettyä illallisten ajaksi. Iltapuvun seuraksi kuuluu juhlava kampaus. Sunnuntain silliaamiaisella saa vihdoin iltapuvun sijasta sonnustautua haalareihin. Jokaisen ylioppilaskunnan jäsenen tu-

lisi käyttää juhlilla vähintäänkin ylioppilaskunnan omaa nauhaa, jota saa ostettua ylioppilaskunnan palvelutoimistolta. Sen lisäksi voi käyttää korkeintaan kahta muuta nauhaa - esimerkiksi useilla ainejärjestöillä on oma nauhansa. Kuntanauhaa käytetään siten, ettei se kosketa paljasta ihoa. Miehet asettelevat sen rinnan poikki oikealta olkapäältä alas vasemman kyljen puolelle. Naiset pujottelevat sen vastaavasti vasemmalta olkapäältä alas oikealle puolelle. Mikäli nauhaa ei saa aseteltua iltapuvun kanssa siten, ettei se koskettaisi paljasta ihoa, siitä voi taitella myös ruusukkeen. Punainen väri jää aina ylioppilaskunnan nauhaa käytettäessä alapuolelle. Tämän mielessä ja hakaneulat käden ulottuvilla pitäen nauhan pukemisen pitäisi onnistua. Juhlallisesta tilaisuudesta ja pukukoodista huolimatta ei juhlia kannata jännittää liikaa eikä pienistä yksityiskohdista hermoilla. Ilmoittautumisen, garderobista huolehtimisen ja juhlapaikalle ajoissa saapumisen lisäksi ei ole juuri muuta tehtävää kuin juhlasta nauttiminen ja hauskan vuosijuhlan viettäminen.

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

13


14

vaasan ylioppilaslehti 1/2014


Vaihdossa

Japanin monet kasvot "Mihin olen oikein menossa?" ihmettelin katsottuani internetistä japanilaismainoksen jättipallisista eläimistä. Mielikuvani Japanista vaihtelivat modernin oudon ja söpön Nipponin sekä perinteisen mystisen ja arvokkaan Nousevan auringon maan välillä.

V

iikkoa myöhemmin elokuisena aamuna lentoni laskeutui Tokion maaperälle. En nukkunut minuuttiakaan lennon aikana, mikä toi lisähaastetta kielimuurin rinnalle Naritan lentokentällä asioidessani. Kommunikaatio-ongelmista huolimatta japanilaiset olivat erittäin avuliaita ja ystävällisiä hukassa olevalle Suomi-neidolle. Menneen syksyn ajan asuin Akita International Universityn kampuksella Akita Cityn laidalla. Yliopisto on pienehkö ja tiivis vajaan 1 000 opiskelijan yhteisö. Suurin osa opiskelijoista asuu kampuksen opiskelija-asunnoissa ja viettää vapaa-aikansa kampuksen kirjastossa, kuntosalilla tai erilaisissa kerhoissa. Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana liikunnallisten tai mu-

sikaalisten kerhojen lisäksi yliopiston järjestöissä. Itse liityin Dance Clubin jazztanssikerhoon ja kokeilin myös Kimono Clubia, jossa opeteltiin pukeutumaan kimonoon oikeaoppisesti.

24 tuntia karaokea Japanissa yliopiston kurssit vaativat paljon työtä ja aikaa, minkä lisäksi tunneilla on tärkeää olla läsnä sekä fyysisesti että henkisesti. Vastapainoksi rankalle työnteolle japanilaiset ovat keksineet useita tapoja paeta arkea. Suosittu rentoutumiskeino sekä opiskelijoille että ylitöitä ahertaville ”kaishaineille” on ”izakaya”. Izakaya-ravintolat tarjoavat mahdollisuuden joko rajattomaan parin tunnin juomiseen tai syömiseen noin 20 euron hintaan. Lienee turha vaasan ylioppilaslehti 1/2014

15


selventää, kumpi vaihtoehto on opiskelijoilla suositumpi. Toinen suosittu rentoutumisvaihtoehto on viettää päivä onsen-kylpylässä. Kylpylässä muutoin varautuneet ja ujot japanilaiset jättävät kiristävät vaatteensa pukukoppiin ja rentoutuvat joukolla ilkosillaan kuumasta lähteestä tulevassa vedessä. Jos taas hauskanpito menee rentoutumisen edelle, on japanilaisella mahdollisuus viettää vaikka koko vuorokausi karaoken parissa. Karaokehuoneet ovat usein auki koko vuorokauden ja hintaan sisältyy laulujen lisäksi rajaton määrä alkoholittomia juomia. Olen myös käynyt karaokepaikoissa, joissa on mahdollista pukeutua teema-asuihin ja kannustaa kutakin kultakurkkua soittimien säestyksellä.

Rikastuminen ja rakastuminen ostettavissa Yliopiston kurssityöt ja läsnäolovelvollisuus tekevät Japani-matkailun haasteelliseksi toteuttaa. Itse kuitenkin onnistuin vierailemaan parin perinteisen naapurikaupungin lisäksi sekä Tokion metropolissa että Kiotossa. Pakko myöntää, että suunnistaminen miljoonakaupungeissa jännitti, mutta onneksi sain taas kokea japanilais-

16

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

ten avuliaisuuden jopa kysymättä. Tokio on täynnä elämää ja tekemistä. Siellä viettämäni vajaa viikko ei missään nimessä ollut tarpeeksi kokeakseni kunnolla metropolin tarjonnan. Tokion jokainen kaupunginosa on tunnettu eri asioista - jokaiselle on jotakin. Esimerkiksi muodista kiinnostunut voi viettää päiviä Harajukussa. Itseni kaltaiset lapsenmieliset viettävät taianomaisen päivän Chiban Disneylandissa tai DisneySea:ssa. Sushin ystäville taas kiusauksia on ympäri Tokiota. Kaupunki on hyvin tunnettu maukkaasta sushistaan jopa itseni kaltainen kalaruokien välttelijä rakastuu Tokion sushitarjontaan. Kioto on historiasta kiinnostuneen Japani-turistin paratiisi. Kaupunki on täynnä kauniita buddhalaistemppeleitä ja shintolaispyhäköitä. Katujen varsilla taas näkee paljon perinteistä japanilaista arkkitehtuuria ja sitä ihaillakseen ihmiset voivat ottaa kyydin japanilaisella riksalla. Kioto vaalii perinteistä japanilaista kulttuuria, mutta kyse on kiotolaisille myös bisneksestä. Harva kartalta löytyvä temppeli on ilmainen, ja bisnestä tehdään oheistuotteiden avulla lähes jokaisessa pyhässä rakennuksessa: jos kaipaat onnea rikastumisessa tai rakastumisessa, on se ostettavissa! Kioto on historiallisesti tunnettu ”Mai-

koista” eli eräänlaisista geishoista. Moderni Kioto tarjoaa jokaiselle miehelle ja naiselle mahdollisuuden pukeutua päästä varpaisiin kimonoasuun. Itse tietenkin janosin tätä kokemusta ja päädyin tallustelemaan ympäri Kiotoa upeassa kimonossa, japanilaisissa sandaaleissa ja kauniissa kampauksessa. Japanilaiset olivat erittäin innoissaan nähdessään vaaleahiuksisen kimonoon pukeutuneen ”gaijinin” kävelevän vastaan. Jos minua aikaisemmin punastutti japanilaisten antama huomio, nyt tunsin itseni yhdeksi Kioton turistinähtävyyksistä! Opiskellessani Akita International Universityssa neljä kuukautta sain elämääni aivan ihania ihmisiä sekä Japanista että ympäri maailmaa. Kampuksen tiivis yhteiselo saattoi välillä ahdistaa, mutta nyt ajatus elä-

“Harva kartalta löytyvä temppeli on ilmainen.”

mästä ilman kyseisiä ihmisiä tuntuu tyhjältä. Mutta kuten hyvä ystäväni Taiwanista sanoi: "There are some people you just know you are going to meet again." v

Reeta Laitinen on kolmannen vuoden viestinnän opiskelija, joka vietti syyslukukauden Japanissa vaihdossa.


Menot

Vierailija Sami Saharinen, oppilaitospastori

Näkemisestä ja kuulemisesta MINÄ OPISKELIN 1990-luvun laman aikana. Opintotuki riitti hyvin

vuokraan ja ruokaan. Kesätöistä rautakaupasta Heinolassa saadut tienestit auttoivat selviämään syksyn ja kevään yli. Kalliita matkoja en muista tehneeni. En kuitenkaan muista, että olisin koskaan tinkinyt syömisestä tai vaatteista. Älykännyköitä ei silloin tarvinnut ostaa – eihän silloin ollut olemassa juuri vielä kännyköitäkään. Paitsi joillakin harvoilla jotka niitä jaksoivat kantaa. OMAN ALANI opiskelijat tuntuivat minusta voivan keskimäärin

Lepakko tuo Wienin seurapiirit Vaasaan Kevätkauden 2014 avauksena Vaasan kaupunginteatterin lavalla nähdään Johann Strauss nuoremman wieniläisoperetti Lepakko. Operetilla on kaikkiaan 20 esitystä ajalla 10.1.-22.3.2014. Suuren valssikuninkaan teos poreilee seikkailuja ja romantiikkaa, juoruja, juonittelua ja petoksia. Tarinan keskiössä ovat rikas Gabriel von Eisenstein (Anton Saris), hänen kaunis vaimonsa Rosalinde (Jenny Sandelin) ja tämän rakastaja Alfred (Ville Salonen) -

ja koko Wienin seurapiiri. Lepakko toteutetaan Vaasan Oopperasäätiön, Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin yhteistyönä. Operetin ohjaa Mika Nikander, musiikin johtaa Jüri Alperten. Koreografina vierailee Jorma Uotinen. Lavastuksen ja kuoron puvut suunnittelee Maria Antman, solistien puvut on suunnitellut Pasi Räbinä. Esityskieli on suomi, tekstitys suomeksi ja ruotsiksi.

Näkökulma Ajalla on hinta TAAS VUODEN vaihteessa on perinteisesti siirretty aja-

tukset tulevaan, parempaan, kohti. Haluan tässä kohden tehdä päinvastoin ja kääntää ajatuksia kuluneeseen vuoteen ja vuosiin täällä Vaasassa.

ajalla ja vaivalla. Siis siitä minkä kukin meistä käyttää opintojensa suorittamiseen. On selvää, että toisille sijoitus on kalliimpi, koska opintojen eteneminen on hitaampaa. Toisille sijoitus on taas halvempi. Tähän tietysti vaikuttaa myös opiskeltava ala ja mahdolliset tulevat työpaikat, joihin vain tutkinto avaa ne kuuluisat "taivaan portit".

SANOTAAN ETTÄ opiskelu ja tutkinto ovat sijoitus tu-

AJASTA JA vaivasta puhuttaessa on tapanani nostaa

levaisuuteen. No jos kerran näin on, niin millainen sijoitus on kyseessä? Hyvä, huono vai keskinkertainen? Haluaisin toki, että kaikilla olisi kivaa ja helppoa, mutta välillä epäilys vääristä valinnoista nostaa päätään yhdellä jos toisella. Mitkä ovat niitä oikeita valintoja, mitkä vääriä ja missä käännyin vikaan?

”Jos tutkinto yliopistossa on sijoitus, on sille määritettävä tuotto-odotus.”

JOS KERRAN tut-

kinto yliopistossa on sijoitus, on sille määritettävä tulevaisuuden tuotto-odotus, sijoituksen hinta ja niin edelleen. Tässä tapauksessa opiskelija maksaa

esiin vaihtoehtoiskustannukset, joilla arkista laiskuutta helposti perustelee. Tässä tapauksessa vapaasti soveltaen vaihtoehtoiskustannus on työstä menetetty palkka, palkkio tai jokin muu vastaava toimi, jota meistä jokainen olisi voinut tehdä päätoimisesti opiskelujen sijaan. Monesti tuntuu jopa epäreilulta syyllistää yksittäistä opiskelijaa valmistumisen hitaudesta. Onhan tämä hänen omaa aikaansa, josta hän maksaa omalla ajallaan. Kun tälle alkaa laskea hintaa, alkaa jo hirvittää. Pelkästään pääsykokeisiin käytetty aika ja vaiva muutettuna menetettyihin palkkatuloihin nousee tuhansiin euroihin. KUINKA HYVÄ sijoitus tulevaisuuteen tutkinto yliopis-

tosta lopulta on ja mikä sen hinta on? Tämän laskutoimituksen jätän kunkin omaksi iltaläksyksi. Pysyn itse toiveikkaana oman tulevaisuuteni suhteen -minun on vähän jopa pakko. Joel Väänänen

aika hyvin. Meillä oli kaikkea mitä elämiseen tarvittiin. Kaikilla meillä oli omat kamppailumme, kun itsenäistyimme kodeistamme ja halusimme löytää oman tapamme sanottaa omaa uskoamme sekä olla ja elää nuorina aikuisina. On vaikeata sanoa, miten me silloin opiskelleet yleensä voimme. Jonkinlaista sokeutta on kai se, että tuntee parhaiten oman viiteryhmänsä, jos oikein sitäkään.

”Kotini ajattelumalli oli yhteydessä lama-Suomen ajan henkeen.”

OLEN VAKUUTTUNUT siitä, että omaa vaatimustasoani asumista ja elämää yleensä kohtaan ohjasi opiskeluaikanani se, mihin olin tottunut omassa kodissani. Oman kotini ajattelumalli oli yhteydessä lama-Suomen ajan henkeen. Kenelläkään tuntemallani ihmisellä ei mennyt silloin taloudellisesti todella hyvin. Monessa perheessä oli työttömyyttä tai muita hankalia tilanteita rahan kanssa. Minun oli varmaankin aika helppoa olla tyytyväinen omaan osaani opiskelijana. Oli sellainen tunne, että saan opiskella sellaisena kuin olen. Minua ei hätistellä, mutta minun toivotaan valmistuvan.

MILLAINEN ON tämän päivän eetos, ajan henki? Millaiseen systeemiin me kuulumme? Ympärillään olevaa on usein vaikeata tunnistaa, jos sen ääreen ei kunnolla pysähdy. On kuunneltava maailman monia ääniä ja verrattava sitä oman sydämen hitaaseen, ikivanhaan sykkeeseen. Ainakin julkisuudessa puhutaan paljon rahasta ja terveydestä. Seuraavaa kansallista menestystekijää ja sen tekijöitä haetaan kiivaasti. Kaikkien on ymmärrettävä, että nyt ovat koittaneet kovat ajat. Mitä sanoo oma sydämeni tästä vaativasta ja kiivaasta ajasta? Entä sinä – mitä kuulet? OPISKELLESSANI SANAT syvenivät ja saivat paljon uutta syvyyttä ja

merkitystä. Pidän sanoista ja voi kai sanoa, että elänkin niistä monella eri tavalla. Raamatussa kerrotaan, että kaikki luotiin Sanalla. Parhaiten tuntemassani kielessä, suomen kielessä, on aika vähän sanoja, joilla voisi kuvata sellaista olotilaa, joka on uskoakseni kaikkein yleisin ihmisen olotiloista. Tarkoitan kokemusta siitä, ettei mikään kovin purista muttei nyt aivan ole riemumielikään. Tarkoitan sellaista tavallista hyvää, joka meille kaikille on tuttua. TYYTYVÄINEN ON minusta kaunis sana. Siinä on jossakin pohjalla,

miltei tavoittamattomissa sana tyytyminen. Ajatus ohjautuu väistämättä vähäisyyteen ja niukkuuteen. Sitäkö me täällä Suomessa olemme kokeneet ja ehkä tulemme joskus taas kokemaan? Eivätkö juuri niukkuus ja vähäisyys ole tämän ajan kirosanoja? Ja kuitenkin niin kaunis ja suorastaan lempeä sana: tyytyväisyys, kukkii juuri tuosta humuksesta.

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

17


Pedavoces adventskonsert i Trefaldighetskyrkan 2013.

Studentkören Pedavoces jubilerar TEXT: ELIN LUNDSTED FOTO: JOHAN HAGSTRÖM

Vasas svenskspråkiga studentkör Pedavoces firar i år sitt 40-årsjubileum. Under året kan man besöka deras konserter och övriga evenemang, eller varför inte själv gå med i kören? Den som rör sig i Vasas svenskspråkiga studentkretsar har sannolikt hört talas om kören Pedavoces, Svenskfinlands enda blandade studentkör. Var och en som inte ännu har bekantat sig med dessa skönsjungande pedagoger, får en särskilt utmärkt chans till det under året 2014. Kören grundades år 1974 vid pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi, det vill säga för exakt 40 år sedan. Jubileumsåret

TUPAKKATAUKO | TINO JANSSON

18

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

ska naturligtvis firas, och det på ett flertal olika sätt.

Resor, konserter och annat smått och gott Jubileumsfirandet tjuvstartar i april i och med Nordiska studentsångarstämman i Tartu, Estland, där Pedavoces deltar tillsammans med 30 andra körer från Norden och Baltikum. Under höstterminen kommer man att ge sig ut på ännu en resa, då det blir dags för en två veckor lång jubileumsturné i Sverige, Norge och Danmark. Festligheterna på hemmaplan i Vasa

kommer att ta plats under jubileumsveckan, som pågår från måndagen den 28 april till lördagen den 3 maj. En fotoutställning över körens historia kommer att kunna besökas från måndag till fredag, och på fredag ges en jubileumshistorik ut. På valborgsmässoafton kommer kören traditionsenligt att sjunga in våren på trapporna till Vasa övningsskolas gymnasium. Jubileumsårets höjdpunkt blir konserten i Vasa stadshus lördagen den 3 maj. Där kommer både den nu aktiva kören och olika jubileumskörer att bjuda på valda delar av körens repertoar från de gångna 40 åren.

Gå med! Tycker du själv om att sjunga och vill fira jubileumsåret tätt tillsammans med jubilaren, sjung då in till Pedavoces! Insjungningarna har redan startat när detta nummer av tidningen ges ut, men om man är snabb i vändningarna hinner man delta antingen torsdagen den 16 eller måndagen den 20 januari. Insjungningarna ordnas vid Åbo Akademi på Strandgatan 2 med start klockan 18.00.

www.pedavoces.com www.facebook.com/Studentkoren Pedavoces


Järjestöjorinat Kerro järjestönne kuulumiset ja jaa tulevat tapahtumanne Vylkkärissä. Lähetä materiaali 15. helmikuuta mennessä osoitteeseen toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi. Seuraava numero ilmestyy 26. helmikuuta. CoMedian ry

CoMedia ry:n callitus toivottaa jäsenilleen kutkuttavan jännittävää uutta vuotta! Uusi hallitus odottaa sormet syyhyten tulevia projekteja ja lupaa, ettei tuleva vuosi jätä ketään kylmäksi. Pysyt mukana CoMedian vauhdissa tykkäämällä meistä Facebookissa. Ajankohtaista asiaa ja aivopieruja voit lukea upouudesta Callitusblogista: http://callitusblogi.blogspot.fi/

FINA rf.

Gott nytt år alla Finaiter! Förhoppningsvis hade ni ett riktigt skönt jullov men nu är det dags att ta sig i kragen och fortsätta studera. Studier innebär ju givetvis också olika evenemang. FINA arrangerar sin första medlemskväll, den traditionella Skumpakvällen, den 12.2 kl. 19 på Leipis. Alla medlemmar är välkomna med! FINA bjuder på skumpa med tilltugg och samtidigt firar vi Alla Hjärtans Dag med många överraskningar! Mera information finns i FINAs Facebook grupp.

Hallinnoijat ry

Hallinnoijat ry:n uusi hallitus aloitti toimintansa ja järjestäytyi kokouksessaan 14.1. Kevään ensimmäisten tapahtumien suunnittelu on jo innolla polkaistu käyntiin. Uusi hallitus toivottaa kaikille erittäin mukavaa vuotta 2014!

PoPO

PoPO:n popexinhuuruisissa ri-

veissä on tapahtunut suuria muutoksia sitten viime jorinoiden. Syksyn mittaan ehdittiin ilakoimaan niin legendaarisella mökkireissulla kuin hulvattomiksi yltyneillä, yhtä lailla legendaarisilla, pikkujoulusitseilläkin. Tämän lisäksi maisteltiin viiniä ja juustoa erään synkeän syysillan ratoksi, ja tällöin hallitus myös loi nahkansa ja uudistui. Vuonna 2014 Po POa edustavat säihkyvällä älyllä, häikäisevällä kauneudella ja asiaankuuluvalla Jari Litmanen -fanaattisuudella varustetut Antti Valtonen, Siiri Salo, Marika Paloniemi, Matias Harinen, Julia Ruotsi, Eliisa Eloranta, Pauliina Ainasoja sekä Elisa Falck. Uusi hallitus pääsee heti tuumasta toimeen, sillä uusi vuosi tuo tullessaan useita riemukkaita PoPO-tapahtumia. 22.1. PoPO maalaa tammikuisen harmaan taivaan sateenkaaren väreillä ja järjestää tutustumisillan, joka voitaneen todeta legendaariseksi jo etukäteen. Otamme avoimin sylin sekä Popex-tynnyrein vastaan kaikki uudet ja vanhat PoPOlaiset unohtamatta niitä, jotka ovat kuulleet legendoja osakunnastamme ja tuosta jumalten juomasta, jota tapahtumissamme tarjoillaan. Huisia menoa on luvassa myös 5.2. järjestettävillä sitseillämme, jotka perinteiden mukaisesti muotoutunevat riehakkaiksi ja lämminhenkisiksi - jopa kuumiksi. PoPO kiittää kaikkia syksyllä mukana ilakoineita sekä punoo juonia...eikun siis suunnittelee jo intoa puh-

kuen tulevan vuoden tapahtumia! P.S. Uusi fuksi! Oletko PohjoisPohjanmaalta? Ei se mitään, harva meistäkään. Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi mukaan Vaasan sallivimman osakunnan toimintaan! Nähdään PoPO:n tapahtumissa!

Tokka

Tokka ry on herännyt kuolleista ja kirmaa riemulla kohti kevättä. Met ollaan suunniteltu hirmusti hippaloita ja kaikkia muutaki kivaa teijän päitten menoksi. Seuraa meitä Facebookissa (Tokka Ry), niin tiiät mitä jäynää meillä on seuraavaksi suunnitteilla. Etkä sitten varmana jää paitsi mistään kulttuurillisesti korvaamattomista kokemuksista ja ihmetyksistä. Voita ujoutesi, löydä sisäinen porosi ja tule tutustumaan uuteen hallitukseen eli tuttavallisemmin Lapin tyväriin ja Kemppaan kevään tapahtumissa. Tutustumisilta järkätään kevään aikana, ennen kuin napapiirillä on lehet puissa.

Tutti ry

Kenties kaikkien aikojen loistokkaimman sitsiruuan ja pikkujoulujen jälkeen päräytetään uusi vuosi käyntiin urheilullisin menoin, minkä kinkunsulattelulta ehditään, nimittäin tamperelaisten kanssateekkarien sekä Rubbareiden järjestämän Wasa Kyykkäbolagetin parissa. MM-Kyykkään lähdetään jälleen sankoin joukoin, ja tammikuun lopulle toivotaan pakkasjumalan loitsuja,

jotta saadaan perinteiset Lumenveistot sekä Jälkijoulut läpivietyä. 26.2 päästään harrastamaan sitsien korkeakulttuuria Övertäjien kanssa.

Vaasan ylioppilaskuoro

Vaasan ylioppilaskuoro kiittää kaikkia jäseniään oikein onnistuneesta viime kaudesta. Näin uuden vuoden merkeissä toivoisimme myös saavamme uusia jäseniä mukaan! Siispä kaikki laulusta kiinnostuneet kipittäkääpä koelauluihin Tervahoviin torstaina 16. tai tiistaina 21. tammikuuta kello 17. Torstaina laulatamme Palomäki-salissa. Tiistain paikasta ilmoitamme ainakin Facebook-sivuillamme. Koelauluissa testataan lyhyesti rytmitajua ja nuotissa pysymistä. Kannattaa myös varautua laulamaan pätkä jotain omavalintaista kappaletta. Ylioppilaskuoro harjoittelee aina tiistaisin kello 18 eteenpäin. Lisäksi esiinnymme ja teemme pieniä keikkamatkojakin mahdollisuuden tullen. Jos kumpikaan koelaulujen ajankohta ei sovi sinulle ja haluat silti mukaan, tai jos sinulla on jotain muuta kysyttävää, ota yhteyttä yokuoro@ uva.fi. Toivottavasti nähdään!

VESO

On aika aloittaa uusi vuosi uudella meiningillä, mutta mietitään hetki vielä mennyttä. Viime syksyyn mahtui paljon: uuden hallituksen valtaanastuminen, legendaarinen ja ikimuistoinen

risteilymme Ruotsiin ja pikkujoulut Leipiksellä. Syksyn meno oli mahtavaa, mutta voimme luvata keväästä tulevan vähintäänkin yhtä menevä! 22. tammikuuta on luvassa uusien fuksien kastajaiset, joihin VESO ottaa osaa omalla rastillaan. Helmikuun viimeisenä perjantaina juhlitaan VESO:n täysi-ikäisyyttä suuresti synttärisitsien merkeissä. Tarkempaa tietoa tapahtumasta tulee löytymään Facebookista ja kotisivuiltamme. Stay tuned!

Warrantti ry

Vuosi on vaihtunut ja samoin on Warrantin hallitus. Kevät käynnistyy NESUN sitseillä 17. tammikuuta, jonka jälkeen Warrantti järjestää jatkot Fontanassa. Tammikuun 30. - 31. päivä on myös tiedossa Vantaalla järjestettävä KYPÄ eli Kylteripäivät , johon Warrantti lähtee sankoin joukoin edustamaan Vaasaa! Myöhemmin keväällä Warrantti järjestää kevään suurimman ja kosteimman tapahtuman, Wykypäivät, joihin tulee opiskelijoita ympäri Suomea! Ei siis kannata missata! Lopuksi vielä mainittakoon Warrantin kulttuurijaoston järjestämästä ekskursiosta Budapestiin huhtikuussa, johon ilmoittautuminen on 28. tammikuuta. Ole siis valmiina! Warrantti toivottaa kaikille hyvää ja vauhdikasta kevättä!

Järjestöesittelyssä Lappilainen osakunta Tokka yhdistää lappilaiset ja lapinmieliset

Lappilainen osakunta Tokka on elänyt hiljaiseloa muutaman vuoden. Nyt toiminta on herätelty uudestaan henkiin. ”Tokka tarkoittaa sanana suurta porolaumaa. Nimihän kuvastaa siis hyvin osakunnan tarkoitusta, jonka tehtävä on koota yhteen kaikki Vaasan yliopiston porot. Järjestämme tapahtumia ja vapaa-ajantoimintaa lappilaisessa hengessä sekä tuomme esiin niitä sisäisiä poroja ja Napapiirin san-

kareita”, osakunnan sihteeri Merja Mettänen kertoo. Osakunnan puheenjohtajana eli pääporona häärii Inga-Maaret Aikioniemi ja varapuheenjohtajana Heidi Vaarala. Sihteerin mukaan tokkalaisia on tällä hetkellä niin paljon, että ne juoksevat molemmin puolin puuta. ”Noin 26 tällä hetkellä iliman Lapin lissää, mutta eihä porotokan kokoa saa koskaan kysyä!” Mettänen muistuttaa.

Uhmaikäinen osakunta Osakuntaan ovat tervetulleita kaikki lappilaiset opiskelijat, mutta myös lapinmieliset voivat kotitunturista tai sen puutteesta välittämättä liittyä joukkoon. ”Napapiirin sankarit kattoneet, poron kerran elämässään nähneet, joulupukkiin uskovat ja Rovaniemen sijainnin tietävät voivat tulla mukaan. Toisaalta josset tiijä, liity ihimeessä. Met kerromma kyllä.”

Tokka täyttää tänä vuonna viisi vuotta. ”Perustamiskokous on pietty 23.11.2009. Marraskuussa juhlimma siis jo uhmaikäistä viisivuotiasta”, Mettänen paljastaa. Ennen juhlahumua on edessä kevään toimintakausi, jonka suunnittelu on käynnissä. Ensimmäisenä on luvassa tutustumisilta ja

jotain ”poronkusemaan liittyvää”, jota järjestö vielä salailee. ”Vappuna on eukonkantoa ja osallistuminen osakuntasitseille. Muutakin kivaa saatamma vielä keksiä, kuten tapahtumia joihin kaikki ovat tervetulleita ja joissa on mahottoman hyvä henki ja hauskaa.”

vaasan ylioppilaslehti 1/2014

19


Vaasan ylioppilaslehti 1/14  
Advertisement