Page 1

6/2012 Ammattikorkeakouluopiskelija ja yliopistoopiskelija 14 tappelivat

15

Vaasalainen rasismi 12–13


ALUKSI POIMINNAT Sähköinen tentti sujuvoittaa arkea Vaasan yliopistossa on mahdollista tenttiä kursseja myös sähköisesti.

4

Kielikaverin kautta kiinni vieraisiin kulttuureihin Opiskelijat saavat kaksi opintopistettä oltuaan kielikaverina yhden lukukauden.

5

Koirat ja opiskelijaelämä - Mahdollinen yhtälö Miten yhdistää koirat ja opiskelijaelämä?

10

Vaasalainen rasismi Millaista se on? Onko sitä?

Maahanmuuttokeskustelu on kiehtova osa vaasalaisuutta asismi on aihe, jota moni ei enää jaksa. Aihe on ollut esillä ja keskustelun kohteena niin runsaasti, että ähky on täysin ymmärrettävää. Jokaisten vaalien alla rasismi nousee kuitenkin uudestaan suuremmalla volyymillä agendaan. Kunnallisvaaliehdokkaat ovat päässeet tuomaan näkemyksiään esille vaalikoneissa ja paneeleissa. Samaan aikaan muun muassa Suomi24-sivuston Vaasa-osaston keskustelupalstalla on viime aikoina kirjoiteltu otsikoilla “Mamut suomalaisten vanhusten edelle”, “Vaasassa eniten mamuja”, “Kaikki ihmisjäte Suomeen vaan!!” ja “Törkeä rasismitapaus Vaasassa – poliisi voimaton”. Vaasa ottaa vastaan pakolaisia toiseksi eniten Suomessa (70 vuosittain), mikä tekee vaasalaisesta rasismikeskustelusta erityisen. Jännitettä keskusteluun tuo juuri se, voiko Vaasassa sanoa nykyisen vastaanotettavan pakolaismäärän olevan liikaa leimaantumatta rasistiksi. Monetkaan eivät tunnu onnistuvat sanoissaan niin, ettei heitä siitä syytettäisi. Vaasalaisen maahanmuuttopolitiikan arvostelu on vaikeaa. Tai kuten Suomi24-palstan keskustelut antavat ymmärtää, asiallinen kommentointi ainakin on. Samaisen keskustelupalstan ja joidenkin vaasalaisten tuttavieni ulkomaalaisaiheisten Facebook-statuspäivitysten perusteella näyttää kuitenkin myös siltä, että vaasalaisen maahanmuuttopolitiikan puolustuspuheetkaan eivät ole kaikkia vakuuttaneet. Kampusalue ja muu Vaasa vaikuttavat kuitenkin olevan täysin eri maailmoita. Vaasan ylipistossa ulkomaalaisuuteen suhtaudutaan myönteisesti ja maailmaa avartaviin kokemuksiin kannustetaan. Ongelmaksi koetaan satunnaisesti lähinnä vain vaihto-opiskelijoiden äänekäs juhliminen, johon kuitenkin kuka tahansa suomalaisopiskelijakin lienee tervetullut. Se on pieni ja oikeastaan ihan viihdyttävä ongelma. Vaasan ainutlaatuisuudessaan mielenkiintoinen maahanmuuttotilanne näkyy ja kuuluu kuitenkin kaupungissa monella osa-alueella. Vaikka kampus on suvaitsevainen ja iloisen monikulttuurinen, ei tarvitse mennä kauaksikaan, kun vieraudesta ja ulkomaalaisuudesta voi tulla rikkauden sijaan haittatekijä. Keskustelu ulkomaalaisista lienee vahva osa vaasalaista kaupunkikulttuuria. X Jaana Kinnari kirjoittaja on Vaasan ylioppilaslehden päätoimittaja

12–13

14

Yliopisto-opiskelija vs. ammattikorkeakouluopiskelija Mitä tapahtui? Kumpi voitti?

15

Tyrmäystipat – Vaasassa harvinainen mutta mahdollinen mauste

16–17

Valokuvaaja, joka haluaa puhutella ihmisiä Jukka Vähälummukka on kuvannut 13-vuotiaasta asti

18–19

In English: Racism in Vaasa? Is there any?

Kaivelemme menneitä Vaasan ylioppilaslehti 10/2000 ”Nyt myös Vaasassa pyydetään esittämään opiskelijakortti lounaan yhteydessä ateriatuen saamiseksi. Ilman korttia maksetaan lounaasta täysi hinta. Opiskelijat itse toivoivat muutosta, koska varsinkin Mathildassa on todettu ruokailevan alennushintaan muitakin kuin opiskelijoita.”

Toimitus: Vaasan ylioppilaslehti Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo) Puh. 044 324 8969 toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi

Facebookissa: facebook.com/vaasanylioppilaslehti Julkaisija: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Päätoimittaja: Jaana Kinnari Taittaja: Joni Syvänen Kansi: Joni Syvänen

29. lokakuuta 2012 SITOUTUMATON OPISKELIJALEHTI TOIMITUS PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN MUOKATA SAAMAANSA MATERIAALIA TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTOMASTA AINEISTOSTA

Avustajat tässä numerossa: Niina Heikkinen Heli Hämäläinen Sara Jokinen Raija Koivisto Aino Pekkarinen Tiia Neuvonen Ville Rintala

Paikallinen mainosmyynti: RC-Kustannus Oy Markku Räsänen, 044 500 0440 rc@rckustannus.fi

Valtakunnallinen mainosmyynti: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580 yolehdet@pirunnyrkki.fi Painatus: I-Print oy, Seinäjoki

Vaasan ylioppilaslehti

3


SÄHKÖINEN TENTTI SUJUVOITTAA OPISKELUARKEA Teksti & Kuva: Raija Koivisto

Vaasan yliopistossa on nykyisin mahdollista tenttiä kursseja myös sähköisesti. Kevätkaudella pilotoitu Moodle-pohjainen sähköinen tenttipalvelu on syksystä alkaen avoinna kaikille opiskelijoille, joilla on voimassa olevat Vaasan yliopiston käyttäjätunnukset. ”Sähköisinä tentteinä voi suorittaa sekä tavallisia tenttejä että kypsyysnäytteitä. Tenttikysymystyyppeinä käytetään essee- tai monivalintakysymyksiä”, kertoo opintoasioiden suunnittelija Johanna Passiniemi. Kerralla tenttimässä voi olla kuusi henkilöä. Sähköiseen tenttipalveluun syötetään laajempi valikoima tenttikysymyksiä, jotka järjestelmä tenttitilanteessa arpoo kullekin opiskelijalle. ”Järjestelmä tallentaa opiskelijan vastaukset sivun kerrallaan ja automaattisesti minuutin välein. Vastauksia on mahdollista myös muokata. Nykyisten käytäntöjen lisäksi tieto arvioinnista ja palaute tentistä voidaan ohjata suoraan opiskelijan sähköpostiin.”

■■Sähköinen tenttipalvelun tenttitilassa on otettu huomioon esteettömyys paikalla, jossa pöydän korkeutta voidaan säätää.

4

Vaasan ylioppilaslehti

Joustavat tenttikäytännöt Mikäli tentti on mahdollista suorittaa sähköisenä, tenttiajan voi varata opiskelijan sähköisessä tenttipalvelussa tenttis.uwasa.fi. Tenttipalvelussa voi myös tarkastella aiemmin tehtyjä varauksia ja perua niitä. Jos opettaja haluaa tenttinsä sähköisesti suoritettavaksi, tulee ottaa yhteyttä osoitteeseen tenttis@uwasa.fi. ”Sähköisen tentin sali D122 sijaitsee päärakennuksen Tervahovin ensimmäisessä kerroksessa. Tilassa on reaaliaikainen ja tallentava ääni- ja videovalvonta sekä toisistaan näköestein erotetut tietokoneet. Vuoden alusta otetaan käyttöön sähköisen tenttipalvelun englanninkielinen versio. Tilassa on otettu huomioon myös esteettömyys. Tammikuusta alkaen opiskelijan on mahdollista tenttiaikaa varatessa valita paikka, jossa pöydän korkeutta voidaan säätää”, Passiniemi opastaa. Tenttitila on avoinna arkipäivisin klo 9–15 ja päivittäin on varattu kaksi suoritusaikaa klo 9.00–11.55 ja 12.00–14.55. Normaalista poiketen tenttiaika on hie-

man vajaa kolme tuntia, jotta tenttijä ehtii poistua tilasta ennen seuraavaan opiskelijan saapumista.

Monipuolista hyötyä

Keväällä pilotoitu Yrityksen johtaminen -kurssin sähköinen tentti jätti jälkeensä positiivisia kokemuksia. Hyötyjä tulee monella saralla sekä opiskelijoille että opettajille. ”Sähköinen tenttipalvelu oli helppokäyttöinen ja tenttitilat asialliset. Opettajan vastuulla oli tenttikysymysten laadinta ja toimittaminen opintohallintoon, jonka kanssa yhteistyö pilottivaiheessa sujui erittäin hyvin”, pohtii Johtamisen laitoksen tutkija ja tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti uuden järjestelmän testausvaihetta. ”Kokonaisuutena opettajan työtaakka pienenee etenkin tenttien laadinnan osalta, kun kysymyksiä toimitetaan kerralla enemmän ja niillä pärjätään kaikki kolme tenttiä.” Opiskelijoille sähköinen tenttijärjestelmä tuo kaivat tua joustavuut ta, kun perjantai-iltapäiviä ei tarvitse pyhittää Lévonissa istumiselle ja tenttilukutaakkaa voi jakaa paremmin. ”Toivottavasti järjestelmä ottaa tuulta alleen ja yliopistoon saadaan luotua yhteiset periaatteet ja käytännöt sähköiselle tenttimiselle. Kurssit suoritetaan edelleen aikataulujen mukaisesti, mutta uusi tenttimistapa sujuvoittaa varmasti opiskeluja.” Myös Akvaario-tenttitila on edelleen opiskelijoiden käytettävissä. Jos tenttiin osallistuva tarvitsee erityisjärjestelyjä tentin suorittamiseksi, kuten lisäaikaa tai tenttikysymykset suuremmalla fontilla, tentti voidaan järjestää akvaariossa. Tilana toimii Tritonian ryhmätyötila K328. Järjestelyistä tulee etukäteen keskustella oman tiedekunnan opintopäällikön ja opintokanslian Riitta Hulkin kanssa.


Kielikaverin kautta kiinni vieraisiin kulttuureihin Teksti: Tiia Neuvonen Kuva: Ville Rintala

Kielikaverin kanssa ei opetella pelkäsKulttuurien kirjo kielikavereiden joutään uutta kieltä, vaan tutustutaan toikossa on laaja, minkä takaa se, että täsen tuntemaan kulttuuriin. Erityisesti näkin vuonna noin puolet kielikavereisruotsintaitoisia kielikavereita kaivattaita on kansainvälisiä opiskelijoita. siin enemmän mukaan toimintaan. Ylivoimaisesti suosituin kieli, jota Kielten oppiminen voi usein olla puukielikaveritoiminnan kautta halutaan duttavaa ulkolukua. Jos saksan oppia, on ruotsi. Toisen kotimaiopiskelu on tyssännyt epäsen lisäksi moni haluaa oppia säännöllisten verbien lomyös esimerkiksi kiinaa, puttomaan listaan ja espanjaa tai italiaa. toinen kotimainen ”Ruot sin t aitoion jäänyt ylioppisia k ielikavereit a lask irjoit usten kaivattaisiin lisää. jä lkeen vä hä lle Tulevaisuudessa ”Tulevaisuudessa käytölle, voi ratolisikin tarkoitus kielikaverin voi saada kaisusi olla kietehdä yhteistyötä myös Åbo Akademilta tai lik averin hankÅbo Akademin ja Hankenilta.” k i m i n e n . Tä n ä Svenska handelssyksynä 50 opiskehögskolan, Hankelijaa haluaa löytää nin, Vaasan yksiköiitselleen kielikaverin den kanssa.” V Y Y:n k ielikaveritoiK i e l i k a ve r i t oi m i nminnan kautta. nassa on muk ana VaaKielikaveritoimintaa on järsan yliopiston Kielipalveluiden jestetty VYY:ssä jo useiden vuosian ajan, opettajia, jotka toimivat opiskelijoimutta tänä syksynä toimintaa päätettiin den ohjaajina ja he tarkastavat loppusystematisoida. työt. Opettajat ovat mukana myös ryh”Tästä syksystä alkaen opiskelijat mätapaamisissa, joissa neuvotaan, saavat kaksi opintopistettä oltuaan kiemillaisista asioista kielikaverin kanssa likaverina yhden lukukauden. Opintovoi keskustella ja mitä tehdä yhdessä. pisteiden saaminen edellyttää osallisOpettajat eivät kuitenkaan puutu siihen, tumista kolmeen ryhmätapaamiseen, kuinka kielikaverit haluavat toisilleen aktiivista kielikaveruutta ja lopputyön kieltä opettaa. tekoa omasta oppimisesta”, sanoo VYY:n ”Tarkoitus on, että opiskelijoilla oliedunvalvontasihteeri Jaana Immonen, si joka vuosi mahdollista saada itseljoka vastaa kielikaveritoiminnan sujuleen kielikaveri. Tänäkin syksynä kaivamisesta. taan vielä lisää kielikavereita”, Immonen Keskiössä ei niinkään ole kielten oppäättää. piminen, vaan kulttuurien tuntemus.

Paloja hyvinvointiviikolta ■■Terveystalon pisteessä pääsi mittaamaan muun muassa verenpaineensa.

■■”VYY:n edunvalvontasihteeri Jaana Immonen vakuuttaa, että kielikaveritoiminta sopii kaikille opiskelijoille. Erityisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä ja ovat esimerkiksi lähdössä vaihtoon ja haluavat tuntumaa vieraaseen kieleen. Kielikaverin kautta voi aktivoida myös entuudestaan tuttuja kieliä, jotka ovat jäänet vähälle käytölle.”

Kuvat: Jaana Kinnari

■■Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden hoiviin pääsi mittauttamaan verensokeriaan.

Vaasan ylioppilaslehti

5


Kuva: Toni Vahevaara

Sinisalo ehdolla SYL:iin Ylioppilaskunta esittää Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n hallitukseen vuodelle 2013 Turkka Sinisaloa. Sosiaalija terveyshallintotiedettä pääaineenaan opiskeleva Sinisalo toimii tällä hetkellä VYY:n hallituksessa sosiaalipoliittisena vastaavana. Hän on vastannut opiskelijoiden toimeentuloon, terveyteen, asumiseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä tehtävistä. Lisäksi hän on toiminut Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtajana. ”Olisi hyvä saada vähitellen vaasalaisiakin SYL:iin, sillä meillä ei ole ollut siellä edustajaa kymmeneen vuoteen”, sanoo Sinisalo. ”Minua kiinnostaa eniten opiskelijoiden asuminen, terveydenhuolto ja YTHS:n muutokset. Ylipäätään sosiaalipoliittiset kysymykset ovat minun heiniäni.” SYL:n liittokokous kokoontuu päättämään hallituksen kokoonpanosta ja tulevan vuoden toiminnasta 23.–24.11.2012 Tampereella.

Teksti: Niina Heikkilä Kuva: Ville Rintala

PALJON ILOA KVTUTORIUDESTA

aasan yliopisto vastaanottaa joka vuosi noin 300 kansainvälistä opiskelijaa, joille ylioppilaskunta tarjoaa opastusta ja aktiviteetteja. Tässä VYY käyttää apunaan kansainvälisiä opiskelijoita varten koulutettuja tutoreita, joiden tehtävänä on auttaa vaihto-opiskelijoita sopeutumaan Suomeen sekä avustaa käytännön asioissa ja vaihtaritapahtumien organisoinnissa.

Tavoille opettaminen teettää töitä

Reeta Laitinen, 21, ja Sirja Hiipakka, 19, hakivat viime haun aikaan kv-tutoreiksi ja ovat päässeet tänä syksynä auttamaan vaihto-opiskelijoita Suomeen ja Vaasan yliopistoon sopeutumisessa. Maan ja koulun tavoille opettaminen käy työstä. ”Vaihtarit ovat todella tutoroinnin tarpeessa tullessaan opiskelemaan vieraaseen maahan ja uuteen yliopistoon. Meidän apuamme on kaivattu paljon”, Hiipakka kertoo. ”Meillä on varmasti enemmän tehtävää kuin perustutoreilla, mutta on tämä kyllä palkitsevaakin”, Laitinen iloitsee.

Ovi uusiin kulttuureihin

Kansainvälisten opiskelijoiden tutorointi ei siis ole helppoa, mutta silti tytöt ovat tyytyväisiä valintaansa lähteä mukaan kv-tutoritoimintaan. Molempien mielestä parasta hommassa ovat vaihtoopiskelijat itse. ”Vaihtarit ovat ihailtavan avoimia ja kyselevät paljon. Oma englannin kielen taitokin pääsee kehittymään kansainvälisten opiskelijoiden kanssa höpistessä”, Hiipakka sanoo. ”Samalla pääsee tutustumaan eri kulttuureihin”, Laitinen lisää.

6

Vaasan ylioppilaslehti

In English, please

Ihanteellinen kv-tutori on tyttöjen mielestä helposti lähestyttävä, avoin ja avulias. Tutorilla on oltava tarvittaessa myös pitkä pinna sekä tarpeeksi itsevarmuutta puhua englantia. ”Liian moni suomalainen arastelee turhaan omaa englannin osaamistaan, eikä siksi uskalla avata suutaan”, Laitinen harmittelee. ”Ei sitä omaa suomi-aksenttia kannata ujostella. Harva vaihtarikaan puhuu täydellistä englantia”, Hiipakka muistuttaa.

Hae sinäkin!

”Nykymaailmassa kansainvälisyys on niin tärkeää, ettei kv-tutoriksi ryhtymisestä ainakaan mitään haittaa ole”, Laitinen sanoo. Myös uudet kaverit, kolme opintopistettä ja useat kulttuuririkkaat kokemukset tulevat kylkiäisinä. Mikset siis sinäkin hakisi kv-tutoriksi? Kv-tuutoreiden haku on nyt käynnissä, eikä hakeminen ole vaikeaa. Voit itse valita, täytätkö valmiin hakulomakkeen vai runoiletko itse vetoavan, vapaamuotoisen hakemuksen. Osuvimmat hakijat valitaan myöhemmin tositoimiin haastatteluilla. X


Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

Vaasassa järjestettiin 26.–28.10. Suomen suurin opiskelijoiden ultimaten SM-turnaus eli jo legendaarista mainetta niittänyt NSUT (National Student Ultimate Tournament). Vaasassa on nyt ultimateiltu 26 vuotta. “Aikoinaan vaasalaisia ärsytti, kun kaikki opiskelijoiden urheilutapahtumat olivat kaukana Vaasasta. Niinpä he päättivät järjestää omat ultimatekisat ja hoitivat osallistujille jopa bussikuljetukset tänne”, sanoo ultimaten harrastaja, VYY:n hallituksen puheenjohtaja Toni Vahevaara. Tänä vuonna viikonloppuun Kauppiksen urheiluhallissa osallistui yli 180 henkeä. Turnauksia oli aamukahdeksasta iltakahdeksaan, ja pelaamassa oli 16 avointa joukkuetta ja 8 naisjoukkuetta. ■■Matsia ottivat lauantaina TurkuChix ja Cool Gang.

■■Välillä väsytti.

■■Turska ei välttynyt damagelta.

■■”Ollaan pelattu kaksi ottelua ja voitettu kummatkin. On hyvä meno”, kertovat Oona, Sari ja Liisi tampere-lempääläisestä Talentsista.

■■Nämä vaasalaiset WWW:n herrat, nimettömäksi jäänyt viiksekäs mies, Sami ja Antti olivat asialla jo 11. kerran.

Vaasan ylioppilaslehti

7


SANOTTAVAA

Opiskelijoiden

puolue kuntavaaleissa Opiskelijoiden puolue syntyi edustamaan kaikkia opiskelijoita yhtä aikaa ja jokaista erikseen. Opiskelijoiden puolue on samaa mieltä kuin sinäkin, kunhan olet opiskelija. Opiskelijoiden puolue tavoittelee jokaisissa vaaleissa sadan prosentin osuutta opiskelijoiden äänistä ja lupaa käyttää valtaansa pelkästään oman asiansa edistämiseen.

etc.usf.edu

ällä kertaa opiskelijoiden puolueella on kuntavaalikiireitä, kun ennakkoäänestyspäivä lähestyy ja vaalijulisteet eivät ole vieläkään saapuneet. Puolueen pääsihteeri Fievel Freedom etsii kuumeisesti tapoja markkinoida puoluetta ilman rahaa, kunnes Irgis Ininä juoksee melkein puoluetoimiston ovesta läpi ja huutaa: ”ME SAATIIN SE!” Fievel Freedom: Niin mikä? Irgis Ininä: Mainos ylioppilaslehteen ilmaiseksi! Fievel Freedom: Mihin lehteen? Irgis Ininä: Se lehti missä on välillä niitä ilmaislippuja Fonaan. Fievel Freedom: Miksen ole kuullut tästä lehdestä, vaikka olen ylioppilas? Irgis Ininä: Me saadaan mainos sillä ehdolla, että jaetaan niitä lehtiä tuhat kap-

AKATEEMINEN

VASTUU JA VAPAUS Vaasan yliopiston historian ensimmäisessä yliopistoraadissa pureuduttiin kolmen päivän ajan kampusalueen polttaviin kysymyksiin. Menetelmää pilotoitiin onnistuneesti yliopiston sisäisessä ideoinnissa ja suunnittelussa opiskeluiden sujuvoittamisen teemalla. Asiantuntijapaneelin kartoitus sujuvoittamisen eri näkökulmista antoi hyvän pohjan keskusteluille, jotka nostivat esiin monta tervettä ja rakentavaa ehdotusta hyvinvoivan yliopistoyhteisön turvaamiseksi. Yksikön vastuuseen perustuva yhteiskunta on hyvä yhteiskunta. Raadissa

pohdittiin akateemista vapautta, joka tuo mukanaan myös vastuun. Läpi opiskelujen on tärkeää korostaa opiskelijalle vastuullisuutta opinnoissa ja paneutumista omaan opiskeluun. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan kuitenkin myös yhteiskunnan vastuuta, rajoja ja yksilöllistä välittämistä. Yliopiston eheät rakenteet edesauttavat opiskelijan omien tavoitteiden asettamista ja päätöksentekoa tulevaisuuden puolesta. Opiskelijan on voitava luottaa opettajiin ja muuhun henkilökuntaan,

2. Tein vaalikoneen edellisenä iltana.

Eero Ranta

8

Vaasan ylioppilaslehti

Tässä vaiheessa puolueen puheenjohtaja Gorbitz Käytäntö astuu sisään arvokkaan, mutta huolettoman näköisenä. Hänen silmänsä osuvat ensimmäisenä

voitava olla ylpeä omasta työstään ja nauttia opiskelukavereiden seurasta. Vaasan yliopisto profiloi itsensä liiketoimintaorientoituneena yksikkönä, jonka tavoitteena on parantaa tieteellistä tutkimusta. Raatikeskustelujen pohjalta on tärkeää korostaa myös koulutuksen ja opetuksen tärkeyttä. Opiskelijan arvostus on tärkeää yliopiston tutkimuksenkin jatkuvuuden kannalta. Yliopistoraadin julkilausumassa esitettiin, että opettajia kannustetaan opiskelijoiden kohtaamiseen ja keskusteluun. Välinpitämättömyys ja välittämisen puute vaikuttavat terveen itsetunnon kehittymiseen ja nuoren ihmisen pärjäämiseen yhteiskunnassa. Puhtaasti opetukseen keskittyvän henkilökunnan lisääminen ja opettajien kannustaminen pedagogi-

MoccaMasterin täyteen kahvipannuun eivätkä irtoa höyryävän laiskotteluhetken symbolista edes silloin, kun hän kuulee jotain häirisevää: Irgis Ininä: Voidaan sitten laittaa kätevästi meidän mainokset sen Fonalehden väliin, niin ei tarvitse kahteen kertaan tiputtaa tavaraa niistä hankalista postilaatikoista. Gorbitz Käytäntö: MITÄ TE NYT PUHUTTE! Erikeepperit käteen ja liimaamaan. Miten mainosten väliin laittaminen ja sivuihin kiinni liimaaminen eroavat moraalisesti toisistaan? Fievel Freedom: Liimaamalla vessapaperiin saa uusia hienoja kuvioita. Gorbitz Käytäntö: Muistakaa sitten, että ette liimaa niiden fonalippujen päälle….!

Eppu Saarela

seen pätevöitymiseen nähtiin keinoina laadukkaan opetuksen takaamiseksi. Hyvinvoiva yhteisö on Vaasan yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan etu. Vuoden Yhteiskuntatieteilijä, professori Marja-Liisa Mankaa lainatakseni yhteisöllisyys kehittyy, kun puhumme toisillemme ja kuuntelemme toisiamme, arvostamme toisia, jaamme tietoa, annamme hyvää palautetta, vahvistamme positiivisuutta ja käyttäydymme ihmisiksi. Vastakkainasettelujen aika on ohi. Jokaisen tulisi herätellä itseään ajattelemaan omaa toimintaansa koko yliopistoyhteisön näkökulmasta. Vaasan yliopisto on pieni yliopisto, mutta tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Tarttukaa niihin, ottakaa yliopisto omaksenne ja kasvakaa poikkitieteelliseen akateemiseen ajatteluun. Ja ennen kaikkea, välittäkää toisistanne.

Raija Koivisto

1. Mikä sai sinut äänestämään? 2. Miten valitsit ehdokkaasi?

Teksti & Kuvat: Aino Pekkarinen

1. Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Olen aina ennenkin äänestänyt.

paletta opiskelijoiden koteihin. Fievel Freedom: Ilmainen ei ole ilmainen, jos se edellyttää työvoiman käyttöä. Näytänkö mä susta postinkantajalta, Irgis? Irgis Ininä: Me voidaan yhdistää se jakaminen meidän omien flyereiden jakoon! Fievel Freedom: Mun omat mainokset tulee painosta vasta ensi viikolla. Voidaan sen jälkeen jakaa lehtiä kymmenen kappaletta kerrallaan samalla kun kävellään puoluetoimistolta kotiin. Irgis Ininä: Uusi ylioppilaslehti ilmestyy ensi viikolla. Huomaakohan kukaan jos jaetaan vanhaa tietoa? Fievel Freedom: Eihän fonaliput siellä välissä vanhene?

1. Se on meidän velvollisuutemme. 2. Se tuli vain. Tiesin, ketä äänestän.

Maritta Kangas

1. Kansalaisaktiivisuus. 2. Sukulaisuus velvoittaa.

Tuomas Hemmilä

1. Halu vaikuttaa kotikunnan asioihin ja tapahtumiin.

1. Haluan käyttää äänioikeuttani.

2. Tein pari vaalikonetta. Ehdokkaan ikä ja puoluetausta vaikuttivat myös.

2. Käytin vaalikonetta, ja selasin ehdokkaita, joilla oli suurimmat prosentit. Valitsin ehdokkaan samasta kaupunginosasta.

Niina Nermes

Aino Mäki-Marttunen


Opiskelijallakin on oikeus kotiin

Olin harkinnut VYY:n hallitukseen hakemista jo opiskelujeni alusta lähtien, koska mielestäni VYY:n hallituslaiset vaikuttivat hyviltä tyypeiltä, jotka tekivät kaikkea jännittävää. Konsultoin paria vanhempaa tieteenharjoittajaa viime vuonna siitä, miten hallitukseen pääsisi. Keskustelu meni jota kuinkin näin: ”Ei sun sinne kannata hakea, sun pitäis olla tiettyjen ihmisten kaveri.” ”Keiden?” ”No joidenkin kampusporvarien ja warrantilaisten. Ja sit tietty sen hallituksen muodostajan.” En tuntenut mahdollista hallituksen muodostajaa, ja kaveriporukkani koostui pitkälti muista kuin em. ryhmän jäsenistä. Kun puhuin entisen hallituslaisen kanssa, tyrmäsi hän väitteen suoralta kädeltä ja kehotti hakemaan rohkeasti. Yhteistyöhaluttomat aivoni kuitenkin alkoivat nakella tekosyitä, miksi en voisi hakea: ”Olet liian omituinen!”, ”Et osaa mitään!” ja ”Et ole oikeanlainen persoona!” En sitten lopulta hakenutkaan. Hakuajan loppumisen jälkeen kuulin puskaradion kautta, että lisää hallitushakijoita tarvitaan. Vaikka aivot taistelivat edelleen vastaan, kirjoitin hakemuksen. Hallituksen valitsemista edellisenä päivänä purkauduin miehelleni: ”On niin noloa, kun hain, enkä kuitenkaan pääse, kaikki menee pilalle, taivas putoaa, universumi räjähtää jne.” Vuorokauden sisällä purkauksesta skumppailin hämmentyneenä uusien hallituskavereiden kanssa. Ensimmäinen muutos oli se, että tuntemattomat ihmiset alkoivat moikkailla. Seuraavaksi huomasin, että vapaa-ajanvietto-ongelmat katosivat, kun kalenteri villiintyi. Lopulta ajatusmallinikin uudistuivat. Ajatukset,

kuten ”En osaa, en pysty!” ja ”Olen vääränlainen ihminen!” muuttuivat muotoon ”Otan selvää, mitä voisin tehdä.” Vaikka ahdistus on välillä puskenut pintaan kalenterin muistuttaessa läpipääsemätöntä rämeikköä, on suvantokausia aina tullut, ja käteen on jäänyt hyviä kokemuksia. Kulttuuri- ja tiedotusvastaavana olen päässyt tekemään oikeita viestintätehtäviä, järjestämään hulppeita tapahtumia, vaikuttamaan ylioppilaskuntani toimintaan, osallistumaan ylioppilaskuntien tapaamisiin ja juhliin eri kaupunkeihin sekä tutustumaan moniin loistaviin persooniin. CVmerkinnän viehättävyys työnantajien silmissä on poikinut jo tänä vuonna mahtavan kesätyön, jonka kautta sain mieluisan osa-aikatyön. Ei ole todellakaan sattumaa, että kirjoitan tämän nyt, kun uutta hallitusta haetaan. Haluan rohkaista kaikkia VYY:n hallituksesta kiinnostuneita lähettämään hakemuksin. Tärkeintä on se, että on aidosti kiinnostunut, motivoitunut ja pystyy sitoutumaan pestiin. Ei tarvitse olla ylimaallinen superihminen, jolla on 20 vuotta järjestökokemusta, vaikkei siitäkään toki haittaa ole. Ajatukset siitä, että pitää olla tietynlainen kaveripiiri tai persoonallisuustyyppi, voi unohtaa saman tien. Kyllä ylioppilaskuntien laduilla kaikenlaisia hiihtäjiä on nähty! Krista Koski

Ylioppilaskuntien yhteinen voimainponnistus oli tänä vuonna vaikuttaminen syksyn kuntavaaleihin. SYL:n ja SAMOK:n yhteiskampanja toteutettiin paikallistasolla opiskelijapaikkakunnilla teemalla ”Opiskelijan koti”. Kun teemaa miettii tarkemmin, löytää taustalta hyvin monenlaisia tasoja. Tällaisia ovat muun muassa kotikunta, oma asunto, turvallisuus ja kotoutuminen. Ongelmallista on kuitenkin se, mikä mielletään kodiksi ja minne ylipäätään halutaan kotoutua. Vaasassa opiskelevista isolla osalla virallinen kotikunta on jossain muualla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Vaasa olisi heidän kotinsa. Ainakin tähän pitäisi pyrkiä. Mikäli kodin löytää täältä, todennäköisesti myös suorittaa opintonsa loppuu Vaasassa ja myös löytää valmistumisen jälkeen työpaikan Vaasan seudulta. Opiskelijoiden soisikin juurtuvan Pohjanmaalle jo heti ensimmäisestä opiskelupäivästä alkaen. On meidän kaikkien yhteinen haaste saada itsemme ja kanssaopiskelijat kotiutumaan, viihtymään ja asettumaan Vaasaan. Pienen yliopiston ehdoton voimavara on siinä, että täällä tunnemme toinen toisemme ja täällä tehdään asioita yhdessä. Siitä pitäisikin ottaa kaikki irti, jotta henkinen koti Vaasasta löytyisi. Kaikki edellytykset sille on olemassa. Koti on jokaiselle tärkeä. Opiskelija-asuminen mielletään kuitenkin usein hieman toisenlaiseksi käsitteeksi. Soluasuminen, tiuhaan vaihtuvat kämppikset ja talojen yleinen rauhattomuus voivat aiheuttaa sen, että asunto mielletään enemmän pelkäksi kämpäksi kuin oikeaksi kodiksi. Opiskelija-asunto ei kuitenkaan saa olla pelkkä väliaikainen majoitusratkaisu, vaan jokaisella pitäisi olla koti, jonne mennä joka päivä. Monelle nuorelle uudelle opiskelijalle se ”oma koti” saattaa edelleen olla synnyinkoti vanhempien luona, kun viikot asutaan jossain pienessä luukussa. Sanotaan, että koti on siellä, missä sydän on. Tämä on varmasti totta. Tarvittaisiinkin siis lisää sydänsiirtoja Pohjanmaan suuntaan, jotta opiskelijat löytäisivät oikean kodin täältä. Tässä isossa roolissa ovat myös VOAS, Pikipruukki ja yksityiset vuokranantajat. Helsingissä HOAS-laboratio on tehnyt esityksiä yhteisöllisyyden lisäämisestä ja uudesta vuorovaikutteisuudesta opiskelija-asuntoyhteisön sisällä. Suurin osa näistä esityksistä ovat erinomaisia ja kannatettavia, tuoden osaltaan lisäarvoa opiskelija-asumiseen. Tämän lisäksi asuntojen ja rakennusten kuntoon on kiinnitettävä huomiota. Lähtökohdat kotoutumiseen ovat hyvät, sillä VOAS remontoi suunnitelmallisesti asuntokohteitaan ja on aidosti kiinnostunut opiskelijoiden tarpeista. Hyvä niin! Oma koti luo omalta osaltaan elämään tukea ja turvallisuudentunnetta. Kaikilla opiskelijoilla pitää siis olla oikeus omaan kotiin ja sen tarjoamaan turvaan. Oli se sitten kattohuoneisto merinäköalalla tai haiseva kellariluukku, kunhan se vaan on itselle sopiva. Ja kunhan se on koti. Jarkko Seppälä kirjoittaja on ylioppilaskunnan pääsihteeri

Vaasan ylioppilaslehti

9


Koirat ja opiskelijaelämä –

Teksti & Kuvat: Sara Jokinen

oni opiskelija varmasti miettii, kuinka saisi yhdistettyä koirat aktiiviseen opiskelijaelämään. Koirathan ovat kuin lapsia, eli niitä ei voi jättää oman onnensa nojaan, vaan vastuu on kannettava jokaikinen päivä. Moni opiskelija myös muuttaa ensimmäistä kertaa yksin ja pohtii, kuinka paljon rakkaalle lemmikille jääkään aikaa opiskelujen ohella. Ilmaistakaan koiran pitäminen ei missään nimessä ole. On vakuutuksia ja mahdollisia eläinlääkärikuluja, joiden päälle tulee vielä ruuasta ja muusta elämisestä koostuvat kustannukset. Ruotsin kieltä Vaasan yliopistossa opiskelevalle 21-vuotiaalle Noora Takaveräjälle koirat eivät ole pelkkä harrastus vaan elämäntapa. ”En voi vain yhtenä päivänä päättää, että tänään en jaksa.”

Koira vie aikaa, hyvässä ja pahassa

Takaveräjällä on kaksi kooikerhondjerotuista koiraa. ”Oikeastaan minulla on kolmaskin koira, joka tosin asuu kotipaikkakunnallani Raumalla äidin luona. Ensimmäinen koira tuli meille, kun täytin 11 vuotta.” Yksin asuminen asettaa tiettyjä haasteita koiranomistajalle. Päivät joutuu suunnitella etukäteen, ettei koirat joudu olla yksin aamusta iltaan. ”Välillä joudun käymään kotona kesken koulupäivän, riippuen päivän pituudesta. Koirat pystyvät kyllä olemaan ainakin kuusi tuntia yksin, sillä ne ovat kuitenkin jo aikuisia. Olen saanut koiranhoitoapua ystävältäni Vaasassa, jos on ollut tarvis.” Muutamaksi päiväksi Takaveräjä voi jättää koirat ystävän hoitoon, mutta esimerkiksi viikon matkan ajaksi hän pyytäisi äitinsä apua. Auto helpottaa arkea huomattavasti. ”Sen avulla pääsee nopeasti kotiin jos on tarvis, ja ilman autoa olisi vaikea harrastaa koirien kanssa. Kuljen autolla treeneihin ja kilpailuihin.” Vaasan alueelta löytyy harrastustoimintaa koirille ja koiranomistajille. Takaveräjä harrastaa koiriensa kanssa agilityä. Agilityn idea on opettaa koiraa suorittamaan esteitä mahdollisimman nopeasti ilman virheitä. Treenit ovat kerran viikossa Maalahdessa. Kesällä harrastustoimintaa löytyy lähempääkin, mutta talviaikaan täytyy matkustaa vähän Vaasan ulkopuolelle.

10

Vaasan ylioppilaslehti

”Harrastin agilityä jo aiemmin kotipaikkakunnallani Raumalla ja tiesin, että Vaasastakin löytyy toimintaa. Olin käynyt ennen Vaasaan muuttamistani täällä agilitykilpailuissa.”

Kallis karvanaama

Rahallisesti yhden tai useamman koiran pitäminen on kallista. Takaveräjä ei käy opiskelujen ohella töissä vaan elää opintotuilla ja niillä rahoilla, mitä on kesäloman ja muiden lomien aikana tehtyjen töiden ansiosta kertynyt. ”Yritän toistaiseksi pärjätä niin, että olen töissä kesällä ja joululomalla. En ole ottanut opintolainaa ollenkaan. Vanhempani auttavat koiranhoitokustannuksissa paljon. He auttavat eläinlääkärikuluissa ja molempien koirien vakuutuksissa, jotka ovat noin 100 euroa koiraa kohti vuodessa. Eläinlääkärillä käyminen on kallista.” Takaveräjä maksaa itse koirien ruuat ja muut tarvikkeet sekä kilpailu-, treeni- ja bensamaksut. Jos molemmat koirat kilpailevat, tulee yhdelle kilpailulle hintaa noin 50 euroa. AgiNoora Takaveräjälle koirat litytreenit maksaeivät ole pelkkä harrastus vat 80 euroa koiraa vaan elämäntapa. ”En voi kohden kahdeksan vain yhtenä päivänä päättää, viikon ajalta. Yksi että tänään en jaksa.” näyttely maksaa yhteensä noin 40 euroa. ”Koi r a n r uok a k i n on suhteellisen kallista, koska ostan vähän parempaa ruokaa. Onneksi koirani eivät ole niin isoja, että ne söisivät minua ihan vararikkoon kuitenkaan.” Takaveräjä on lähdössä keväällä 2013 Ruotsin Uumajaan vaihtoon. ”Koirat ovat näillä näkymin jäämässä Suomeen äitini luo, koska muutan yliopiston hankkimaan asuntoon, jonne ei saa ottaa koiria. Minun piti ensin ottaa ne mukaan, mutta en ole löytänyt sellaista asuntoa, johon saisi ottaa lemmikin.” Uumajassa on kuulemma vaikeaa saada yksityiseltä asuntoa. Asuntoa voi joutua jonottamaan pitkään. ”Olen kuitenkin vaihdossa ainoastaan neljä kuukautta, ja sen jälkeen normaali arki koirien kanssa Vaasassa voi jatkua.” X


Haluaisitko kuntoillessasi kuulla ”Jaksaa, jaksaa” -huutojen sijaan jotain muuta? Miltä kuulostaisi ”Hengitä ja anna itsesi innostua”?

LIHAKSIA JA SIELUNRAVINTOA NIA-TANSSISTA Teksti: Niina Heikkilä Kuva: Ville Rintala

ulevaisuus tuo tullessaan jotain aivan uutta – ainakin mitä liikuntaan tulee. Vanhanaikainen ajatus kuntoilusta kehon kurituksen muotona on väistymässä ja tilalle on astumassa lempeitä, kehoa kunnioittavia lajeja. Yksi näistä on Nia.

Mikä Nia?

Nia on alkuperäisesti lyhenne sanoista nonimpact aerobics tai neuromuscular integrative action. Nia:n kehittivät 1980-luvulla entiset aerobic-ohjaajat Debbie ja Carlos Rosas, jotka kyllästyttyään lajiinsa päättivät kehittää sellaisen liikunnan muodon, jossa ulkopuolisen käskytyksen sijasta olikin tärkeää kuunnella omaa kehoaan ja löytää liikunnan ilo. Pinnallinen liikunnan harrastaminen vaihtui johonkin syvempään, ja näin Nia sai alkunsa. Nia on käytännössä eräänlainen tanssituntikonsepti, johon kuuluu 52 koko kehoa liikuttavaa perusliikettä. Laji on kerännyt vaikutteita niin tanssi- kuin kamppailulajeistakin ja siihen sisältyy myös erilaisia rentoutustekniikoita. Lajissa on tärkeää kuunnella ja kunnioittaa omaa kehoaan ja voimavarojaan liikkumalla oman kehon aistimusten mukaisesti. Sen vuoksi laji sopiikin kaikille, jotka haluavat kokea liikkumisen ilon ja tutustua itseensä aivan uudella tasolla.

nille vuonna 2004. Nia oli silloin vielä uusi juttu Suomessa ja minä innostuin siitä heti. Jatkoin harrastusta, osallistuin White Belt -koulutukseen ja aloitin omien Nia-tuntieni ohjauksen vuonna 2006”, Aalto muistelee.

Voiman ja pehmeyden liitto

Niassa voi kamppailulajien tavoin suorittaa viiden tason vyökokeita aina valkoisesta mustaan. Ohjaajaksi pääsee jo valkoisen vyön suoritettuaan. Aalto itse on kolmannen vyön haltija. Viikoittaisten Turussa pitämien tuntiensa lisäksi hän kiertää ympäri Suomea pitämässä viikonloppukursseja.

”Nia rakentuu tietynlaisille koreografioille, mutta pidemmillä tunneilla se antaa tilaa myös vapaalle liikkumiselle. Siksi esimerkiksi nämä Vaasassa järjestetyt kurssit antavat Niasta hyvän kokonaiskuvan”, Aalto sanoo. Niassa yhdistyvät voima ja pehmeys, minkä vuoksi se tukee hyvinvointia mitä parhaimmalla tavalla. ”Minua itseäni kiehtoo lajissa juuri vapaus ja se, miten Nia-tanssin aikana tuntee omassa kehossa olemisen ja valtavan ilon.” Nia-tanssin viikonloppukurssi Vaasa-Opiston tiloissa 24.–25.11. Ilmoittautuminen joko etukäteen VaasaOpiston nettisivuilla tai vasta tunnille tultaessa. Tilaa on kaikille halukkaille. X

Nia-ohjaajia Suomessa vain vähän

Koulutettuja Nia-ohjaajia on Suomessa vain vähän ja esimerkiksi Vaasassa heitä ei ole yhtään. Tänä syksynä vaasalaiset ovat kuitenkin onnekseen saaneet maistiaisia kyseisestä tanssista, kun turkulainen Nia-ohjaaja Minna Aalto on käynyt pitämässä kaksi Vaasa-Opiston ja Vasa Arbiksen yhteistyössä järjestämää tanssin viikonloppukurssia. Yksi viikonlopuista järjestetään vielä marraskuussa, eli Niasta innostuneet saavat meidän kaupungissamme vielä yhden mahdollisuuden päästä tutustumaan lajiin ja sitä kautta omaan kehoonsa. ”Itse tutustuin Niaan ensimmäisen kerran ollessani toimittaja ja mennessäni tutustumaan lajiin tanssitun-

Myös yliopistolla voidaan häiritä Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

Ylioppilaskunta ja yliopisto järjestivät lokakuussa hyvinvointiviikon. Viikon aikana tarjottuun monipuoliseen ohjelmaan kuului myös “Sallitut rajat – häirintää vai ei? -luento, jota veti ylioppilaskunnan kulttuurisihteeri ja häirintäyhdyshenkilö Laura Kokkonen. Kokkosen mukaan nuorilta usein puuttuu tietoa siitä, mikä kaikki voi olla häirintää ja mitä sille voi tehdä. Sukupuoliseksi häirinnäksi voidaan laskea stereotyyppisten vitsien kertominen ja kaikenlaiset ei-toivotut seksuaalisesti värittyneet puheet ja teot, joita molemmat eivät pidä miellyttävinä. Ei-toivottuja tekoja voivat olla fyysinen koskettelu ja seksistiset ehdotukset, kaksimieliset vitsit, nöyryyttämiseen pyrkivä kielenkäyttö, kehoa ja yksityiselämää koskevat huomautukset ja erilaiset seksuaalisesti värittyneet yhteydenotot kuten sähköpostit ja tekstiviestit. “Seksuaalista häirintää voi olla siis kaikenlainen käytös seksistisistä vitseistä seksuaaliseen kosketteluun. Myös nöyryyttäminen rasteilla fuksiaisissa voidaan laskea häirinnäksi. Syrjintä puolestaan voi ilmetä tytöttelevänä professorina, joka antaa poikkeuksetta

naisille huonompia arvosanoja. ” Kokkonen kuitenkin toteaa, että on vaikea vetää rajaa flirtin, vitsailun ja varsinaisen häirinnän välille. ”Häirityn tunteetkin voivat vaihdella huomion tuomasta mielihyvästä inhoon ja häpeään. Nyrkkisääntö on kuitenkin se, että jos toinen ei pidä juttua tai käytöstä miellyttävänä, on ylitetty häirinnän raja.” Häirinnän kokemiseen vaikuttavat siis henkilön oma kokemusmaailma ja tunteet. Lisäksi häirintätilanteeseen vaikuttavat osapuolten välinen suhde ja kulttuurinen konteksti. ”Kukaan ei saa käyttää valtasuhdetta hyväksi. Yliopiston henkilökunta on henkilökuntaa myös kampuksen ulkopuolella.” Ikävän tilanteen voi aiheuttaa myös se, että jos ei halua liittyä mukaan roisien juttujen viljelyyn, saattaa joutua ulos porukasta. Jos esimerkiksi fuksirastilla kieltäytyy riisumasta tai juomasta alkoholiannosta, voi se aiheuttaa jännitettä ja syrjintääkin henkilöä kohtaan. ”Olen yrittänyt painottaa tänäkin syksynä opiskelijoille, että juomattomuudesta ei saa rangaista ja alkoholiton vaihtoehto pitää olla joka rastilla.” Kokkonen haluaa korostaa aikaista puuttumista häirintään ja hiljaisuuden kulttuurin rikkomista. ”Jos joku tutuistanne pohtii, voisiko jotain häirinnän kriteerit täyttävää juttua viedä eteenpäin, kannustakaa siihen.” X

Häirintäyhdyshenkilö on puolueeton ja vaitiolovelvollinen ja on valmis antamaan selvitysapua. Myös yliopistolla on omat häirintäyhdyshenkilöt.

Vaasan ylioppilaslehti

11


Millaista on vaasalainen rasismi? Onko sitä? Mikä vaasalaisessa maahanmuuttopoliitikassa on mennyt vikaan? Miten ulkomaalaiset kokevat vaasalaisen rasismin? Saavatko ulkomaalaiset Vaasasta töitä? Kohteleeko VOAS ulkomaalaisia eri tavalla?

KV-OPISKELIJAT TYÖMARKKINOIDEN HYÖDYNTÄMÄTÖN VOIMAVARA Teksti: Raija Koivisto

Suomessa opiskelee yli 15 000 kansainvälistä opiskelijaa, joiden määrä kasvaa tasaisesti ympäri maan. Korkeakouluissa opiskelevien ja valmistuneiden työllistyminen on kuitenkin haasteellista. Erityisen hankala tilanne on EU:n ulkopuolisista maista tulevilla opiskelijoilla, joilla on tutkinnon suorittamisen jälkeen puoli vuotta aikaa etsiä työtä.

Tämän jälkeen he joutuvat poistumaan maasta elleivät perhesiteet tai jatkoopintopaikkakaan mahdollista jäämistä. ”On valitettavaa, että yhteiskunta käyttää paljon varoja kansainvälisten opiskelijoiden kouluttamiseen, mutta työelämälle heidän osaamisensa on hyödyntämätön voimavara”, pohtii Hankenilla strategista yrittäjyyttä ja markkinointia opiskeleva intialainen Rathan Kumar. ”Opiskelin Intiassa sähkötekniikan ja elektroniikan insinööritutkinnon. Kesätyöpaikkoja olen hakenut alueen suurimmista kansainvälisistä yrityksistä, mutta en ole saanut töitä.” Suurimpia työllistymisen esteitä, joita opiskelijat kohtaavat, ovat esimerkik-

kaisu ongelmiin, sillä he voivat tarjota erilaisen näkökulman moneen asiaan”, Kumar sanoo. Kulttuuritaustaan katsomatta Vaasassa opiskelevia nuoria yhdistää kielitaito ja halu päästä näyttämään osaamisensa työelämässä. Olanderin mukaan oppilaitosten ja yritysten välistä toimintaa olisikin entisestään tehostettava. ”Yhteistyö on tärkeää molemmille osapuolille. Yritykset voivat hyödyntää opiskelijoiden potentiaalia ja opiskelijat saavat arvokasta kokemusta työelämästä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa opiskeluja yhteistyö aloitetaan, sitä enemmän siitä on etuja. Opiskelijat ovat iso voimavara koko energiakeskittymälle.” X

”Osa vaasalaisista on pienimielisiä”

Vaihtareiden käytöstä poistettu asuntoja

Teksti: Ville Rintala

Teksti & Kuva: Ville Rintala

Zoran Peic, 37, Serbiasta, työskennellyt ja pelannut jalkapalloa Suomessa kymmenisen vuotta, joista viimeiset kolme Vaasassa

Oletko kohdannut suoraan sinuun kohdistuvaa rasismia Vaasassa?

Kyllä, kerran.

Millainen tämä tilanne oli?

Humalainen mies huusi minulle ja ystävilleni, että meidän tulisi painua takaisin (vittu) kotimaahamme.

Onko rasismi muuten hankaloittanut elämääsi?

Typerät ihmiset, etenkin rasistit, eivät onnistu pilaamaan päivääni, he ovat minulle periaatteessa näkymättömiä.

Oletko kohdannut rasismia työympäristössä? Onko se hankaloittanut työn hankkimista tai työpaikan saamista?

Ei.

Miten reagoit rasismiin? Saatko sen suljettua mielestäsi kokonaan?

Yleensä pystyn olemaan huomioimatta asian, mutta tietyn rajan ylityttyä en vain pysty olemaan sanomatta takaisin. Etenkin, jos huomaan rasismin kohdistuvan sellaiseen ihmiseen, joka ei välttämättä pysty puolustamaan itseään.

Mikä on mielestäsi suurin ongelma vaasalaisten asenteissa ulkomaalaisia ihmisiä kohtaan?

Mielestäni suurin ongelma on, että jotkut vaasalaiset ovat hieman itsekkäitä ja pienimielisiä. Onneksi tämä koskee vain pientä osaa vaasalaisista.

Arvioi asteikolla 1–5, kuinka rasistinen paikka Vaasa mielestäsi on?

Luku on liian suuri, surullista kyllä. Osa ihmisistä ei vain pidä ulkomaalaisista.

Ovatko kokemuksesi rasismista muuttaneet omaa asennettasi, eli aiheuttaako rasismi mielestäsi lisää rasismia?

Asenteeni rasismiin ei ole muuttunut, sillä tiedän, että kaikkialla maailmassa on rasistisia ihmisiä, jotka eivät pidä ulkomaalaisista. Se ei valitettavasti tule koskaan muuttumaan!

Onko sinulla ehdotuksia tilanteen parantamiseksi?

12

si riittämätön suomen tai ruotsin kielen taito sekä kontaktien ja verkostojen puute. Kansainvälisen opiskelijan palkkaaminen toisi työnantajalle kuitenkin osaamista ja uusia näkökulmia liiketoimintaan. ”Vaasan energiakeskittymälle on tyypillistä vientiin perustuva liiketoiminta. Alueen yrityksille olisi eduksi, että ne saisivat rekrytoitua kohdemaan kulttuuritaustaisia työntekijöitä”, toteaa EnergyVaasan markkinointijohtaja Robert Olander. ”Kansainvälinen toimintaympäristö on monelle suomalaiselle yritykselle kompastuskivi, sillä se eroaa kotimaan kaupasta monella tapaa. Vaihto-opiskelijoiden työllistäminen voisi olla rat-

Vaasan ylioppilaslehti

Pelkät puheet eivät auta tilanteeseen oikein mitenkään. Lakeja pitäisi parantaa ulkomaalaisia kohtaan, mutta myös ulkomaalaisten tulisi kunnioittaa enemmän omaa kotimaataan ja sitä kautta muuttaa vaasalaisten saamaa kuvaa heistä positiivisemmaksi. X

Kuulopuheiden mukaan VOAS on poistanut asuntokohteita vaihto-oppilaiden käytöstä. Ylioppilaslehti tavoitti VOAS:in asiakaspalvelupäällikkö Raija Alangon.

Kuulin, että olette poistaneet asuntokohteita vaihto-oppilaskäytöstä. Totta vai tarua?

Totta. Tekla 2 poistettiin vaihto-oppilaiden käytöstä sen remontoinnin jälkeen.

Mink ä takia näin? Oliko syy vaihtareiden vai jonkun muun?

Tekla 2 oli pohjapiirroksensa takia huono vaiht o eht o v a i ht a r eiden majoittamiseen. Keskikäytävällä, jolla huoneistojen ovet sijaitsivat, oli vaihtareiden mielestä hyvä pitää juhlia ja esimerkiksi polttaa sisällä. Muille asukkaille sekä asuntokohteelle aiheutui tästä haittaa ja paikalla joutui välillä käymään vartijoiden lisäksi jopa poliisi.

Jättävätkö vaihtarit y leensä asunnot tavallista kurjempaan kuntoon pois lähtiessään?

Jotkut kyllä, mutta sanoisin tämän olevan enemmänkin yksilöllinen asia.

Sanoitkin jo, että Teklassa tapasi olla käytäväbileitä. Olen myös kuullut vaihtareiden käyttävän asuntokohteiden yleisiä tiloja (esim. pesutupaa) omina bilepaikkoinaan. Pitääkö paikkaansa?

Kyllähän se. Muutaman kerran olemme joutuneet kutsumaan vartijat paikalle tilanteen rauhoittamiseksi.

Voitko suositella jotain tiettyä pesutupaa?

En valitettavasti, heh. Pesutuvissa juhliminen on VOASin sääntöjen vastaista.

Vaihtareiden suunnalta on kantautunut puheita siitä, että VOASilla kestää erityisen pitk ään korjata heidän ilmoittamiaan vikoja ja puutteita asunnoissa sekä as u ntokohtei d en y leisissä tiloissa? Onko asia näin?

Ei. Huolto käsittelee vikailmoitukset kiireellisyyden mukaan. Odottavan aika on pitkä ja etenkin syksyllä saapuu Vaasaan niin paljon opiskelijoita, että ruuhkaa syntyy väistämättä. Mistään syrjimisestä ei tässä ole kyse.

Tuottaako vaihtareiden majoittaminen VOASille paljon ylimääräistä työtaakkaa kotimaisiin opiskelijoihin verrattuna?

Tuottaa, mutta se on toki ihan luonnollista, sillä tulevathan he tänne vieraasta maasta ja haluavat varmistaa asumisensa hyvissä ajoin. Kesäisin meillä on yksi työntekijä vastaamassa pelkästään vaihtareiden sähköposteihin ja muihin kyselyihin.

Vielä lopuksi: arvioi asteikolla 1–5, kuinka rasistinen paikka Vaasa mielestäsi on?

En minä tuolle mitään numeroa oikein osaa antaa. Mielestäni Vaasa ei ole kovinkaan rasistinen paikka, sillä täällä on ollut ulkomaalaisia jo niin pitkään. X


PERUSSUOMALAINEN KANNANOTTO Teksti: Niina Heikkilä Kuva: Ville Rintala

ämän syksyn kuntavaalien perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Lauri Karppi, 31, ottaa mielellään kantaa maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin. ”Perussuomalaisiin päätin liittyä siksi, että se on maassamme ainut puolue, joka uskaltaa olla eri mieltä maahanmuuttokysymyksissä muiden puolueiden kanssa”, Karppi selittää puoluevalintaansa. ”Perussuomalaisten ylle asetetaan helposti rasismiviitta. Tämä tehdään siksi, ettei maahanmuuttopolitiikasta tarvitsisi puhua. Puhe käännetään asian sijaan puhujaan.”

Kaupungin resurssit kartoitettava

Vaasassa on toiseksi eniten maahanmuuttajia Suomen muihin kuntiin verrattuna. Resursseja maahanmuuttajien kotouttamiseen Vaasassa ei ole tarpeeksi, mutta silti kaupunki haluaa ottaa ulkomaalaisia vastaan entiseen tapaan. ”Mielestäni olisi nyt ehdottoman tärkeää kartoittaa ensiksi kaupungin resurssit maahanmuuttajien vastaanottamiseksi. Vasta sen jälkeen, kun Vaasan kaupungin halu, varallisuus ja mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen on kartoitettu, voidaan heitä ryhtyä vastaanottamaan”, Karppi painottaa. ”Maailmassa on miljardeja ihmisiä, joilla menee todella huonosti. Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia majoittaa heitä kaikkia. Tässä ajan takaa juuri sitä mahdollisuuksien realistista tarkastelua ennen hätiköityjen päätösten tekemistä.”

Maahanmuuttajia eri syistä

”Yleensä kaikki maahanmuuttajat niputetaan kapeakatseisesti yhdeksi ja samaksi joukoksi, vaikkei asia olekaan niin. Maahanmuuttoon on eri syitä. Esimerkiksi intialainen insinööri voi muuttaa Suomeen työn perässä ja hoitaa oman kotouttamisensa itse, kun taas joku toinen voi tulla tänne elämään ainoastaan sosiaalitukien varassa. Näiden kahden välillä on huomattava ero”, Karppi muistuttaa. Hänen mielestään Suomesta pitäisi luoda ulkomailla hyvä kuva, jotta ihmiset haluaisivat tulla tänne ensisijaisesti juuri tekemään töitä. Sosiaalituen varassa elävät maahanmuuttajat kun eivät ole valtiolle juuri muuta kuin suuri menoerä. ”Ymmärrän kyllä, että ajatus hyvinvoivasta Suomesta ja Kelan tuista on houkutteleva. Jos asuisin itse esimerkiksi Afrikassa ja saisin kuulla maasta, jossa kaikki elämisestä koituvat kustannukset maksetaan, vaikkei tekisikään mitään, tulisin varmasti itsekin koettamaan onneani. Siksi en pidä sosiaalituilla elävien maahanmuuttajienkaan motiiveja lainkaan vääränlaisina, vaan ymmärrettävinä.”

Rasismille olemassa monia syitä Suomi ei kuitenkaan ole maahanmuuttajillekaan mikään Pohjolan onnela, sillä täällä he saattavat saada riesakseen heihin kohdistuvan rasistisen kohtelun. Sitä, että jotakuta syrjitään esimerkiksi ihonvärin, synnyinmaan tai uskonnon vuoksi, ei Karppikaan voi hyväksyä. Mies löytää kuitenkin monia seikkoja, jotka vaikuttavat luultavasti rasistisesti käyttäytyvien henkilöiden taustalla. ”Nykymaailmassa omaa, vähänkään negatiivista, kantaansa maahanmuuttoasioissa on vaikeaa tuoda esille ilman, että heti leimattaisiin rasistiksi. Siksi joku voi kokea helpommaksi tavaksi saada mielipiteensä esille esimerkiksi menemällä potkimaan ulkomaalaistaustaista ihmistä. Tosiasiassa oman kantansa saa paremmin kuuluviin äänestämällä vaaleissa samalla tavalla ajattelevaa ehdokasta. ” Mediakin käsittelee asioita joskus hieman vääristetysti, minkä vuoksi uutisista on helppo vetää vääriä johtopäätöksiä. ”Jos politiikan seuraaminen rajoittuu esimerkiksi vain iltapäivälehdistöön tai Internetiin, voi poliittisten asioiden tuntemus jäädä liian pinnalliseksi ja kapeaksi. Joissakin medioissa selvästi suojataan yksilöitä jättämällä kertomatta esimerkiksi heidän etninen taustansa, ikänsä tai jokin muu vastaava tekijä”, Karppi selittää.

”Ennakkoluuloisuus on normaali, ihmisen sisään rakennettu asenne ja me kaikki olemme varmasti kukin tavallamme ennakkoluuloisia jossain asioissa. Täytyy muistaa, etteivät kenenkään tunteet ole vääriä, vaan jotakin ihmistä kohtaan tehdyt epäoikeudenmukaiset teot. Juuri tästä syystä rasismista täytyisi pystyä puhumaan enemmän ja erilaiset kannat maahanmuuttoon liittyen pitäisi osata ottaa huomioon ketään tuomitsematta. Myös politiikassa.” X

Kitkaa vaasalaisten nuorten välillä

Vaasassa käydään aika ajoin välienselvittelyjä maahanmuuttajien ja heitä vastustavien nuorisoryhmien kesken. Käsirysyiltä ei voida välttyä, jos nuorten tietoisuus maahanmuuttoasioista on jäänyt pinnalliselle tasolle. ”Rasismi on todella valitettavaa. Kaikki nuoret eivät välttämättä ymmärrä tai ole jaksaneet perehtyä maahanmuuton todellisiin syihin ja motiiveihin”, Karppi valittelee.

Vaasan ylioppilaslehti

13


Mitäs tämä nyt on? Tähän haukutte omaa tahoanne kilpaa. Takaisin stereotypioihin. Kummat ovat rasistisempia?

Kevari: Eiköhän kaikki opiskelijat tällä kampuksella ole aika suvaitsevaista porukkaa. Tuuri: Ei voi kyllä sanoa, että kumpikaan olisi toista rasistisempaa väkeä.

Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

Ylioppilaslehti yritti selvittää, kumpi voittaa, kun ammattikorkeakoulun opiskelija ja yliopiston opiskelija tappelevat. Haastateltavat, hallintotieteitä opiskeleva Pekka Tuuri, 22, ja sairaanhoitajaksi opiskeleva Joonas Kevari, 23, kuitenkin päätyivät puhumaan politiikkaa ja muodostivat puolen tunnin aikana varsinaisen hyvävelikerhon. Mitä näette, kun katsotte toisianne?

Tuuri: Semmoisen perussuomalaisen miehen, tosin ilman Per-Lookia. Tavallista iloisemman ja sosiaalisemman näköisen. Kevari: Kyllähän Vaasan yliopistolaisen tunnistaa. Veikkaisin, että hän opiskelee kauppatieteitä.

Tuuri: Todennäköisyyksien kannalta hyvä arvaus, mutta opiskelen hallintotieteitä. Mutta miten niin yliopistolaisen tunnistaa? Mistä sen tunnistaa? Kevari: No en tunnistakaan. Haalareista tunnistaisin.

Millaisia stereotypioita teillä on toisesta? Vastaako toinen sitä stereotyyppistä kuvaa?

Kevari: En pidä stereotypioista, sillä ne loukkaavat yksilöä ja ovat oikeastaan vai opittuja ajatusmalleja. No, jos on pakko jotain sanoa, niin... No te saatte todennäköisesti parempaa palkkaa, mutta liekö teillä sitten työllistyminen ongelmana. Olenkohan jotenkin lahjaton ihminen, kun en saa mitään tästä stereotypiasta irti.

Tuuri: On kyllä tutkittu, että Vaasan yliopistosta työllistytään todella hyvin. Riippunee alasta, kuten teilläkin. Mutta sen olen huomannut, että te väännätte ihan käsittämättömän paljon enemmän duunia. Mulla saattaa olla viikossa kolme luentoa ja siihen liittyviä hommia, kun teillä on koulua kahdeksan tuntia päivässä neljän vuoden ajan.

voimakkaampia instituutioita. Yliopistot saavat enemmän rahaa ja nauttivat suurempaa yhteiskunnallista arvostusta. Lisäksi ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys tuo teille enemmän varoja olla muutenkin näkyvämpiä. Ammattikorkeakoulut ovat nuoria yliopistoihin verrattuna, mikä näkyy niiden toiminnassa.

Nyt taisi lähteä lapasesta, mutta jatkakaa.

Tuuri: Eikö kuitenkin voida sanoa, että ammattikorkeakouluilla ja ammattikorkeakoululaisilla on jonkinlainen identiteettikriisi? Haluttaisiin olla jotenkin enemmän ja yhtä hyviä kuin yliopistolaiset. Tehän teettekin sellaisen köyhänmiehen kandin.

Kevari: Joo, osa haluaisi, että tutkintonimikekin olisi maisteri (AMK). Minusta siinä ei ole kuitenkaan mitään järkeä. Pitää olla jo työmarkkinoidenkin kannalta selkeä ero yliopiston ja ammattikorkeakoulun välil-

lä. Ei ole järkeä siinä, että yritetään olla jotain muuta kuin ollaan. Tutkijat tutkii ja ammattikorkeakoulusta valmistuneet katsoo, mitä sille tutkimuksen tulokselle voisi käytännössä tehdä. Pakko vielä sanoa, että toisin kuin näköjään kuvitellaan, ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt voivat olla myös tosi laajoja. Itselläni jo opinnäytetyön suunnitelma oli yli kaksikymmentä sivua. Tuuri: On kyllä totta, että opiskellaan vähän kuin samoja asioita mutta eri ainenimikkeillä ja valmistutaan vähän eri hommiin. Kevari: Mutta mites tuo käytännön puoli yliopistolaisilla? Kosketus työelämään pitäisi saada jo opiskeluaikana. Tuuri: Tuossa asiassa amk hakkaa kyllä yliopiston. Yliopistolla on todella vähän käytännön yhteyksiä työelämään, kun teillä taas on runsaasti työharjoittelua. Yliopistossa monet jäävät työllistymisen suhteen oman onnensa ja aktiivisuutensa nojaan.

Kummat ovat poliittisesti aktiivisempia?

Tuuri: Yliopistolaiset. Kevari: Meikäläisiä ei ole kunnallisvaaleissakaan paljon ehdolla. Kummat ovat urheilullisempia?

Kevari: Meillä on urheilullisia aloja, mutta teillä lienee enemmän liikuntatarjontaa.

Kummat ovat ansioituneempia parisuhteessa?

Tuuri: Amkkilaiset. Teillä on lyhempi opiskeluaika ja enemmän aikuisopiskelijoita. Kummat ovat nörtimpiä?

Kevari: Riippuu varmasti alasta. Tuuri: Teillä on tietotekniikkaa ja meillä teekkareita.

Eihän tästä ny t tule mitä än. Olette koko ajan samaa mieltä. Nimetkää sitten yhteinen vihollinen, kun kerran olette niin Batman ja Robin.

Tuuri: Työllistymättömyys.

Kevari: Kyllähän vaasalaiset opiskelijat työllistyvät hyvin. Yhteistä meille tosin on se, että kukaan ei oikein tahdo jäädä Vaasaan. Yhteinen vihollinen on vaasalainen tuuli ja kelit. X

Kevari: Meillä työharjoittelujärjestelyt pelaavat kyllä. Se vaan, että kyllähän se vähän turhaltakin holhoamiselta välillä tuntuu. Joskus tekee mieli tokaista, että antakaa mun nyt itse hoitaa omat asiani.

Kevari: Allekirjoitan mielelläni sen, että ammattikorkeakoulussa ollaan ahkeria ja tehokkaita.

Tuuri: Teillä on kyllä myös huono itsetunto. Minulla on sellainen mielikuva, että te koette olevanne jotenkin surkeampia ja huonompia. Olette jotenkin altavastaavina monessa tilanteessa.

14

Kevari: Yliopistot ovat pidemmän historiansa vuoksi ammattikorkeakouluja

Vaasan ylioppilaslehti

■■Pekka Tuuri (vas.) ja Joonas Kevari toivoisivat yliopistoon lisää käytännön ohjausta ja ammattikorkeakouluun enemmän vapauksia.


Tyrmäystipat

– Vaasassa harvinainen mutta mahdollinen mauste Teksti: Jaana Kinnari

Seuraava tarina on Vaasasta: ähdin kaverini kanssa Vaasan yöelämään. Alkuillasta laulettiin karaokea. Juomat taisivat jäädä hetkeksi vahtimatta. Muutaman tunnin kuluttua tajusin, että nyt ei ole normaali humala. Tunnen itseni ja kehoni tavan reagoida alkoholiin ja voin sanoa, etten ole koskaan ollut sellaisessa kunnossa. Tuli kummallinen olo. Tajusin, etten muistanut juuri käymästäni keskustelusta yhtään mitään. Ympärillä tapahtuvan tiedostaminen alkoi pätkiä totaalisesti. Ymmärsin, että nyt on päästävä pois. Pääsin jotenkin narikkaan, jossa pyysin henkilökunnalta apua, että saan takin päälle ja pääsen baarista ulos. Tippaepäilyjäni ei noteerattu mitenkään. Ulkona pyysin vieraita ihmisiä autta-

maan minut taksiin. Taksikuskille kerroin tippaepäilyistäni ja hän ihmetteli, miten olen edelleen pystyssä. Totesin, että pelkällä tahdonvoimalla. Ponnistelin valtavasti, että pysyin hereillä. Pyynnöstäni taksikuski katsoi, että pääsen ulko-ovesta sisään. Aamulla kaverini löysi minut sängyltäni poikittain makaamasta. Seuraavana päivänä oli aivan järkyttävä olo. Uskon, että sain sinä iltana tipat. Itselläni oli onnea matkassa, sillä eräs ystäväni oli tipat saatuaan herännyt miestenvessasta housunnapit auki.” ”Tyrmäystipat eivät ole mitään yksittäistä ainetta, vaan kyseessä on termi erilaisille kemiallisille lääkeaineille, joita käytetään uhrin tyrmäämiseen ja huumaamiseen. Legenda silmätipoista pitää jonkin verran paikkaansa, eli niitäkin on käytetty tyrmäystarkoitukseen. Aineita on kuitenkin lukuisia muitakin. Mukana on paljon erilaisia lääkkeitä ja huumeita”, kertoo farmaseutti Anna-Kaisa Eronen Myrkytystietokeskuksesta. Koska erilaisia t yrmäykseen käytettäviä aineita on paljon, ovat niiden vaikutustehot ja -ajat erilaisia. Oireet vaihtelevat pikaisesta täystyrmäyksestä useiden tuntien päästä hiipivään huonoon oloon. ”On vaikea arvioida, johtuuko sekava tila humalasta vai tipoista. Ihmiset eivät usein osaa arvioida alkoholin osuutta tilaansa, ja yleensä sitä aliarvioidaan”, sanoo Eronen. On siis vaikea tietää varmasti, miten yleisestä ilmiöstä loppujen lopuksi on kyse, sillä moni todellinen tippata-

Tyrmäystipat ovat osa 2000-luvun kaupunkikulttuurin mystiikkaa. Vaikka tyrmäystipoilla on urbaanilegendan maine, voi osan ”heräsin vieraasta paikasta, enkä muista illasta mitään” -kertomuksista laittaa jonkun muunkin kuin alkoholin piikkiin. Tyrmäystipat nousevat yhä puheenaiheeksi, kun tuttavapiiristä löytyy joku, jolla tai jonka ystävällä on asiasta omakohtaista kokemusta.

paus voidaan kuitata humalalla, ja useat tyrmäystippaepäilyt osoittautuvat puolestaan alkoholin aiheuttamiksi. Monet aineet myös haihtuvat elimistöstä niin nopeasti, ettei sekavan tilan oikeaa syytä pystytä selvittämään. Vaasassa tyrmäystippoja tavataan kuitenkin harvoin. ”Itse olen törmännyt vain satunnaisesti muutamaan tapaukseen”, toteaa Fontanan ravintolapäällikkö Markus Apuli. Tämän vahvistaa myös rikosylikonstaapeli Mikael Appel Pohjanmaan poliisista. ”Vaasan seudulla tapauksia tulee ilmi 0–5 vuosittain. Todennäköisyys saada tipat on siis Vaasassa pieni.” Mitä sitten tulisi tehdä, jos huomaa ystävänsä menevän lyhyessä ajassa huonoon kuntoon? ”Oli kyseessä tipat tai ei, yökerhossa sattuvissa tapauksissa kuuluu järjestyksenvalvojan hoitaa tilanne ja tilata esimerkiksi tarvittaessa ambulanssi. Selkeissä tippaepäilytapauksissa juoma otetaan talteen tutkittavaksi. Baarihenkilökunnan koulutukseen liittyy tällaisten tapausten hoitaminen ja asiakkaista huolen pitäminen”, summaa Apuli. ”Pitäkää lasistanne huoli! Tuopin voi myös aina jättää henkilökunnan valvottavaksi”, Apuli vielä lisää.

”Jos kaverilla on epäilyttäviä oireita ja tyrmäyksestä on alle vuorokausi, tulisi hakeutua lääkäriin. Jokainen tyrmäystippaepäily on kuitenkin yksittäistapaus. Kyseessä on aina rikos, ja rikosilmoitus pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti. On tietenkin ajateltava ensin kaverin parasta ja varmistaa, että hän selviää. Apua on hälytettävä tarvittaessa”, tähdentää Eronen. ”Tyrmäystippatapaukset tutkitaan pahoinpitelynä. Tutkinnan kannalta on kuitenkin olennaista se, mitä on tapahtunut. Tapaukseen saattaa liittyä esimerkiksi ryöstö tai raiskaus. Tyrmäystippojen uhrille tehdään verikokeita ja tutkimuksia. Kuitenkin vain murtoosasta näytteitä löytyy lopulta jotain vierasta ainetta”, toteaa Appel. Hän haluaa vielä peräänkuuluttaa yleisesti varovaisuutta ja huolenpitoa kaverista. ”Vaikka Vaasaa voi pitää turvallisena kaupunkina, on parasta pitää lasistaan ja itsestään huolta. Ennen kaikkea tulisi aina liikkua kaverin kanssa. Välttäkää sitä, että lähdette yksin kävelemään kotiin. Jos lähdette, sopikaa, että kerrotte kaverille, kun olette päässeet perille. Hyvä taktiikka on myös soittaa tai olla soittavinaan jollekin kävellessään”, Appel ohjeistaa lopuksi. X

Vaasan ylioppilaslehti

15


LUOVA VAASA

16

Vaasan ylioppilaslehti


Teksti: Sara Jokinen Kuvat: Jukka Vähälummukka

Jukka Vähälummukan palava innostus valokuvaamiseen alkoi 13-vuotiaana, kun hän sai ensimmäisen kameransa.

26

-vuotias Jukka Vähälummukka on valokuvaaja, joka on muuttanut Vaasaan vuonna 2006. Ennen Vaasaan muuttoaan Kauhavalta kotoisin oleva Vähälummukka suoritti datanomin tutkinnon Seinäjoella. Nykyään nuorella valokuvaajalla on perhe, sekä vuonna 2009 perustettu oma toiminimi Mustasaaressa. Suurin saavutus valokuvauksen tienoilta tähän mennessä on toinen sija Pohjolan mestaruus 2011 -kilpailussa. Mukana olivat Suomi, Ruotsi ja Norja. Tällä hetkellä käynnissä on Pohjolan mestaruus 2012 -kilpailu, ja tämän vuoden teemana on ”kesän kohokohta”. Vähälummukka kertoo lähettäneensä kilpailuun hääkuvan. Kiinnostusta valokuvaamiseen Vähälummukalla on ollut aina, mutta ensikosketus kameraan tapahtui 13-vuotiaana, kun hän sai ensimmäisen digikameransa. Siitä lähtien hän on kuvannut, tehnyt kotisivuja ja muokannut kuvia. ”Tänä päivänähän kuvalle pystyy tekemään melkein mitä tahansa. Itse olen suuntautunut fotorealistiseen manipulaatioon. Pystyn periaatteessa tekemään kuvalle ihan mitä tahansa, ilman että kuvasta huomaa että sitä on manipuloitu.” Vähälummukka on itseoppinut valokuvaaja, kuten useimmat valokuvaajat ovat. Hän on kuitenkin viime vuonna aloittanut valokuvaajan ammattitutkinnon ja saa pian paperit sieltä. Vähälummukka haluaa erikoistua ihmisten valokuvaamiseen ja kuvaakin enimmäkseen hää- ja lapsikuvia. ”Tänä kesänä on ollut noin 20 hääkuvausta ja sitten siihen päälle lapsikuvat. Ensi vuonna tosin olen ajatellut jättää hääkuvaukset lähes kokonaan ja keskittyä perheeseen sekä omiin projekteihini.”

”Hyvä kuva on pienestä kiinni” Vähälummukka tykkää tehdä puhuttelevia kuvia. ”Sekin kuva, joka pärjäsi Pohjolan mestaruus -kilpailussa, oli verottaja-aiheinen. Siinä pikkulapsi antaa säästöpossuansa parimetriselle tukevalle verottajamiehelle.” Seuraavana on ideoituna perheriitakuva. ”Idea syntyi paljon esillä olleiden perhesurmien kautta. Kuvien tarkoitus on näyttää ihmisille, miltä tämän kaltaiset asiat ja tapahtumat näyttävät lapsen silmin.” Vähälummukan yritys tekee kotisivuja ja graafista suunnittelua. Idea omasta yrityksestä syntyi, kun tilauksia alkoi tulla paljon. ”Silloin ajattelin että nyt on pakko pistää toiminimi pystyyn.” Tulevaisuuden unelmista ja haaveista kysyttäessä Vähälummukka kertoo valokuvaamisen ja graafisen suunnittelun olevan hänen juttunsa. Häneltä ei löydy mihinkään muuhun alaan liittyvää unelmaa, vaan valokuvaaminen ja luova työ on sitä, mitä hän on aina halunnut tehdä. Yksi haave nuorelta vaasalaiselta kuitenkin löytyy, nimittäin oma studio ja kokopäiväinen valokuvaajan työ. ”Vielä ei uskalla ottaa sellaista harppausta, että laittaisi studion pystyyn, kun on vähän reipas 2,5-vuotias poika, joka pitäisi pystyä elättämään. Siinä pitää olla taattu turva, että saa vaipat ja ruuat.” Valokuvauksen tiiviskurssien pitäminen kuuluu myös Vähälummukan työhön. Hän on pitänyt esimerkiksi päivän kestäviä alkeiskursseja noin 15 henkilölle kerrallaan. ”Tämä on sellainen pikakurssi valokuvaamiseen ja järjestelmäkameran käyttöön. Kurssille tullaan oman kameran kanssa, ja siellä käydään läpi kaikki perusasiat sekä harjoitellaan kuvaamista käytännössä.” Kuvauskohteena toimii yleensä itse kurssin vetäjä tai joku kurssikavereista. Kurssilla on myös kuvattu liikkuvia kohteita, esimerkiksi autoja. Siellä on myös harjoiteltu, miten ihmisen hypyn pystyy pysäyttämään niin, että se on tarkka kuvassa.

”Kurssille tulee paljon sellaisia ihmisiä jotka ovat joskus ostaneet järjestelmäkameran, mutta eivät osaa käyttää sitä tai ottaa siitä kaikkea irti. Suurin ongelma, mikä ihmisillä tuntuu olevan, on valon ja ajan säätäminen. Se että kauanko kamera ottaa sitä kuvaa. Se on hyvin pienestä kiinni.” X

Vaasan ylioppilaslehti

17


Racism in Vaasa Is there any? How does it occur? Does VOAS treat foreign students differently?

Immigration from a critical perspective Original text: Niina Heikkilä Photo: Ville Rintala

he amount of immigrants in Finland is the second biggest in Vaasa. According to Lauri Karppi, 31-year-old member of The Finns Party, Vaasa doesn’t have enough resources for taking such a huge amount of immigrants. Still the city wants to accept them just as much as it has before. “I think it’s very important to survey Vaasa’s resources in this matter. When the willingness, the possibilities and the wealth to accept more immigrants are surveyed, Vaasa can welcome more immigrants”, Karppi emphases. “Of course there are different reasons for immigration. For example an Indian engineer can move to Finland to work and he takes care of his integration himself. Some of the immigrants just come here to live under social welfare support. There is a huge difference between these two groups.” Karppi claims that he understands that the idea of thriving Finland and the benefits of the social welfare system can be very inviting. “If I lived in Africa and heard about a country where one doesn’t have to work for living, I would try to take my chance as well. So I really understand the motives of the immigrants that come here because of that.” Finland isn’t Eden for immigrants after all because they can face a lot of racism. Karppi claims that he can’t tolerate any kind discrimination because of color, national origin or religion. “But I think that prejudice is something that is inside all of us. We must remember that it isn’t wrong to feel suspicion. Only certain unjust acts are wrong. This is why we must be able to talk about racism more openly. All opinions should be taken into account without judging anyone. In politics as well as in media.” X

18

Vaasan ylioppilaslehti


Challenges IN getting a job in Vaasa Original text: Raija Koivisto

Finding work can be a challenge for foreign students. Especially challenging it is for the graduated students that come from outside the EU. After graduation they have six months for finding work. If they don’t find work or continue their studies or have family in Finland, they may have to go back home. “Society uses a lot of resources for schooling foreign students but it’s not offering enough work for them. So, the problem is that the schooled workforce resource stays untapped”, reasons Rathan Kumar. He studies strategic entrepreneurship and marketing in Hanken. Originally he’s from India where he graduated as an engineer of electronics .

”Some people are insular” Original text: Ville Rintala

Zoran Peic, 37, from Serbia, has worked and played football in Finland for ten years, last three years in Vaasa. Have you faced racism in Vaasa?

Yes, once. One drunken man shouted at me and my friends that we should (vittu) go back where we came from. Has racism complicated your life?

Stupid people, especially racists, can’t ruin my day, they are basically invisible for me.

”I’ve searched summer jobs from all of the biggest international companies here but haven’t succeeded to get any.” However, hiring a foreign student would bring new vantage points for businesses. ”The companies in Vaasa region’s energy concentration have export-based businesses. It would be useful for the companies to hire foreign people from the certain customer countries”, says Robert Olander, marketing manager of EnergyVaasa. ”The international environment can be challenging for Finnish companies because it differs from domestic business in many ways. Foreign students would really offer expansive perspective in this”, says Kumar. X

VOAS doesn’t offer all houses for foreign students Original text & Photo: Ville Rintala

Ylioppilaslehti interviewed Raija Alanko, the customer service manager of VOAS.

I heard that VOAS is not offering certain houses for the exchange students. Is this true?

Yes. Tekla 2 is not offered for exchange students anymore after renovation. Why?

The plan of Tekla 2 was not that good for rooming exchange students because there were a long hallway in which students liked to party and smoke inside. That bothered other tenants. Warders and police had to visit quite often.

Do exchange students leave their apartements in poor condition when they go back home? Have you faced racism in your work?

No.

Is it possible for you to just ignore racism?

Usually I can ignore it, but when it crosses a certain line, I can’t hold back. Especially if the target is someone that can’t defend himself.

What do you think is the biggest problem in the attitude towards foreign people in Vaasa?

Some people in Vaasa are a bit selfish and insular. Luckily there is only quite a small amount of that kind of people. Do you think racism can cause more racism?

I know that there are racist people that don’t like foreign people all over the world. That unfortunately will never change. X

Some do, but I think this is a more individual thing than general.

I’ve heard that exchange students party also in laundry rooms. Can you recommend certain laundry room?

Heh, unfortunately not. And partying in laundry rooms is against the rules.

Some exchange students have complained that it takes long to repair and take care of faults they come across in their apartments. Is this true?

No. Especially in autumn there is such a huge amount of students and that’s why there is also a lot of notices of defect. It’s not about discrimination at all.

Does rooming exchange students cause a lot of extra work for VOAS?

Yes, but that’s just understandable because they are coming here from another country and like to assure their tenancy in good time. During the summer time we have only one employee that takes care of the exchange students. In your opinion, how racist is Vaasa?

I think that Vaasa is not that racist because there has been a lot of foreign people for such a long time. X

■■VOAS Customer Service Manager Raija Alanko

Vaasan ylioppilaslehti

19


AVAUTUMISTA

on kivaa Eniten ärsytti tänään tanaanarsytti.blogspot.fi

Koska opiskelen yliopistossa, tulee minun osata hakea tietoa. Ja kyllä, mielestäni osaan hakea tietoa. Osaan käyttää Boolen operaattoreita, hallitsen asiasanojen käytön ja lähiaikoina olen myös löytänyt hyödyllisiä tietokantoja – kiitos tästä Tritonian ystävälliselle ja osaavalle henkilökunnalle. Nikkei-veitsisarjamaisen terävän ajatustyöskentelyni ansiosta minulla on myös mielenkiintoinen aihe, josta sitä tietoa hakea. Tässä eräänä syksyisenä lauantaipäivänä sitten istahdin

mukavasti sohvalle sitä kallisarvoista tietoa hakemaan. Kahvia olin keittänyt pannullisen – hyvää tummaa paahtoa, ei mitään tavan firstpricekuravettä, voileivätkin olin tehnyt evääksi rupeamaani varten ja soittolista oli hienosäädetty sopivan meditatiiviseksi tiedon perille saattamisen maksimoimiseksi. Iltakahdeksaan tässä menee, ajattelin. Voi kuinka väärässä yksilö voikaan tietämättömyydessään olla. Yhden onnistuneen haun tekeminen vie yllättävän kauan aikaa, kun kahvin vaikutuksesta tärisevillä käsillä kirjoittaa ensin haettavan sanan muutaman kerran väärin, jonka jälkeen tajuaa, että enter-näppäin ei käynnistäkään sitä hakua, mihin on kaikki hakusanat kirjoittanut. (Terveisiä vain sinne ebraryn dizainereille!) No, kahdeksaan mennessä olin saanut kirjoitettua Wordiin puolisen sivua tekstiä, kirjoitusohjeiden mukaan, ja verenpaine oli uhkaavasti nousussa. Mielessäni kävi vaihtoehto korkata kaapissa kuumotteleva viinipullo ja lähteä tuulettumaan yöelämään, mutta päätin vielä urhoollisesti jatkaa savottaani. Onhan se joskus kuitenkin tehtävä. Muutama tunti ja teekupillinen myöhemmin tekstiä oli kasassa jo kokonaista yksi sivu. Tässä vaiheessa jouduin

antautumaan hetkeksi sosiaalisen median lumoihin, mutta pakottava velvollisuudentunto takaraivosssani en voinut nauttia siitäkään täysillä. Jatkoin valaistumisprosessiani – joka myös tiedonhaun nimellä tunnetaan – lopulta lehdenjakajan rappukäytävässä kolisteluun saakka. Lopputuloksena minulla oli kasassa kaksi ja puoli sivua tekstiä, kolme kertaa omaa lomaa ottanut mokkula sekä niin valtava särky silmissä, että

xx Miksei fasismi ole enää käypä yhteiskuntajärjestys? Kuunatsi xx Miksi on pitänyt rakentaa niin kallis talo kuin Domus Bothnica ja maksattaa se opiskelijoilla? Markku xx Kampukselta puuttuu ilmainen punttisali. Ylimursaattori xx Miksi vitussa oli kokoomuksen xx Miksi Vaasan yliopiston tulostimisvaalimainoksia Vylkkärin välissä? sa ei voi tulostaa paperin molemmin vehreä nuori puolin? ???

xx Terveellisiä ruokavaihtoehtoja ruokaloihin! Miksei Buffetista saa keittoo! Tiku ja Taku

20

Vaasan ylioppilaslehti

Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai sähköpostilla osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi.

Suvi Pärnänen

xx Kampuksella on liian vähän parkkipaikkoja. Ja ruokaloista pitää jonotxx Ärsyttää, kun meidän tiedekuntaa nykyään jo poiskin. nan opettajista vain murto-osa osaa Timo T. A. feat. piisamirotta opettaa. Lisäksi miten voi olla mahdollista, että jos kurssi kestää 3 kuukautta, kurssikirjan saa lainata Tritonixx Aina on Mathildassa ruoka loppu! asta vain kahdeksi viikoksi?!? Ja kun Oli vaan riisin kanssa perunoita. tästä ystävällisesti mainitsee TritoniDaavid an tiskin takana olevalle sedälle, niin hän vastaa vain, että laina-aika voisi olla lyhyempikin. No ei helpota oloa! xx Tritoniaan patterit päälle! Sinne Ja pahanolon lisäyksenä vielä se, että jäätyy! Ja aurinkoa kiitos! näköjään yliopiston ruokalat ovat tehTupu-Hupu-Lupu neet jonkin kartellin, sillä lounasruuat ovat kaikkialla saman hintasia. Mulla on PMS! xx Huomenna tulee lunta, ei jeesus! On pimeetä ja ankeeta. Ihmiset on kuitenkin valoisia. Avaudu! Vaasan ylioppilaslehdelle saa Sonni valittaa mistä tahansa ja milloin tahansa.

olin valmis kaivamaan ne ulos syömäpuikoilla. Olisin tietenkin voinut valita paremman ajankohdan tai tajuta luovuttaa ajoissa, mutta aivojeni mielestä minun piti nyt opiskella, sillä olenhan yliopistossa. Jotain sentään opin tästä kaikinpuolin hyvin toteutetusta opiskeluhetkestäni: tiedonhakumenetelmäni ja harkintakykyni eivät ole aivan kohdallaan. Ville Rintala


UUTISROSKIS

Silminnäkijöiden mukaan ylioppilastalo Domus Bothnican kello kulkee takaperin. “Tai ainakin kello kulkee lähes poikkeuksetta noin neljä tuntia väärässä ajassa. Vaikea tietää Oscarin kahvilasta tullessa, onko siellä mennyt kello kahteen vai kuuteen”, kertoo yksi silminnäkijöistä.

Yhdellä näkijällä on kuitenkin omanlaisensa, villi teoria viisareiden takaperin kulkemiseen. “Voisiko syynä olla talon vaikea historia. Ehkä talo yrittää itsetuhoisesti palata aikaan, kun sitä ei oltu vielä rakennettu.”


ARVIOT Yona & Orkesteri liikkuvat pilvet: Vaikka tekee kipeää, ei haittaa Timmion Records

Unohda rakkaus, veisaa hymni ystäville Yona & Orkesteri Liikkuvat Pilvet leijuu jossakin Itä-Euroopan yllä irrallaan aikakausista. Y ht yeen kolma s albumi Vaikka tekee kipeää, ei haittaa voisi olla kotoisin melkein mistä ajasta ja paikasta tahansa. Erinomaisesti yhteen pelaava orkesteri soittaa räpillä maustettua iskelmähenkistä uuskansanmusiikkiaan juuri niin kuin haluaa eikä kumartele rokkipoliiseille. Juuri tämä tinkimätön asenne tekee kiinnostavaksi yhtyeen ja sen nokkanaisen Yonan eli Johanna Louhivuoren. Levyn kantavana teemana on ihmissuhteen päättymisestä selviäminen. Tekstien urbaania metsäläisyyttä hehkuviin luontokielikuviin on helppo samaistua. Sanoituksissa on saman-

JOONAS RINTA-KANTO: FOK_IT 3 Kustannusliike Hans Nissen

Viivanaamat heittävät läppää nykypäivästä

Kuva: kreegahbundolo.blogspot.fi

Helsingin sanomien Nyt-liitteen verkkosivulla strippitilaa saanut Joonas Rinta-Kannon kolmas Fok_it-sarjakuva-albumi tarjoaa jälleen hämmentynyttä, pöyristelevää ja vapautunutta naurua. Rinta-Kannon naivistinen piirrostyyli, naivistiset jutut ja ihmisten autenttisia puhetapoja ja sanavalintoja vangitsevat puhekuplat muodostavat parhaimmillaan nerokasta satiiria nykypäivästä. Heikoimmat stripit saavat osakseen kämmenen lyömisen otsaan. Välillä tosin on pakko hekottaa kämmenen uumenistakin, sillä jotkut jutut ovat kaikessa köyhyydessään niin säälittäviä ja jopa rasittavia, että ne jo viihdyttävät. Fok_itista tekee tuoreen juuri herkullinen tapa kiteyttää ajankohtaiset ilmi-

22

Vaasan ylioppilaslehti

laista huolettomuutta kuin Yonan laulutyylissä. Aivan kuin teksti soljuisi laulajan suusta improvisoituna kaikkine erikoisine murresanoineen ja päällekkäisilmauksineen (”jälleen taas”). Sovituksissa hyödynnetään koko orkesterin virtuositeettia. Erityisen pirteältä kuulostaa helkkyvä harppu, joka säestää esimerkiksi Elämän luonteen puhelaulua. Kamarimusiikkijousien välissä kuullaan vakavia tangoja. Kaiken kansallisromantiikan keskellä yllättävin veto on balkanilaishenkinen Panssarivaunu, jota ei kuulemisen jälkeen todellakaan saa ”mielestä pois haihtumaan”. Levyn päättävä nimikappale assosioituu mertarantaiseen jääkiekkohokemaan. Tämä sydämen sulattava virsimäinen hymKuva: Timmion.com ni on kansilehden mukaan omistettu ystäville, ja se lauletaankin yhdessä. Lopun solistinen falsettiujelluslaulu johdattaa ihmissuhdesurusta uuden luottamuksen ja uskon alkuun. Heli Hämäläinen

öt. Albumissa kyytiä saavat muun muassa karppaaminen, ilmaveivi, viime kreisikesän ilmiöt, valelääkärit ja presidentinvaalit. Tietenkin stripeissä seikkailevat Fok_itin omalaatuiset inside-läpät, kuten vyölaukut, faksaaminen ja viiksien ihannointi. Fok_itin huumorin tekee ainutlaatuiseksi se, ettei strippien parhain ruutu välttämättä ole se viimeinen. Huvittavuus syntyy usein jo stripissä esiintyvän henkilön ilmeistä ja hersyvistä lauserakenteista. Jotkut puhekuplat ovat sellaisia, että niitä lukiessaan tunnistaa joko itsensä tai jonkun tuttavansa. Stripit siis vaikuttavat olevan kärjistettyjä keskusteluja oikeasta elämästä. Jos kokee lämpenevänsä sellaisille iskureploille kuin ”haluaisitsä lähteä mun luokse vähän karppaamaan”, voi albumia suositella luettavaksi Movemberin pimeneviin iltoihin. Ja sitä paitsi: Säihkyturpa. Hurraa! Jaana Kinnari

Jeffrey Eugenides: Naimapuuhia Otava

Nuoret paikkaansa hakemassa Naimapuuhia on yhdysvaltalaisen kirjailija Jeffrey Eugenidesin kolmas romaani. Hänen aikaisemmat romaaninsa ovat kehuja keränneet Virginia Suicides ja Middlesex, joka voitti arvostetun Pulizerpalkinnon. Naimapuuhia uppoutuu kolmen nuoren Madeleinen, Mitchellin ja Leonardin yliopistoaikaan ja muutamaan valmistumisen jälkeiseen vuoteen 1980-luvulla. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääosin Brownin yliopiton kampusalueelle, mutta tapahtumat vievät nuoria niin Eurooppaan kuin myös Intian slummeihin. Yliopisto kuluu lahjakkailta nuorilta opiskellen, seurustelusuhteita selvitellen ja tulevaisuutta hahmotellen. Kaikki kolme yhdistää tietynlainen epätietoisuus omista toiveista, unelmista ja haluista, joka onkin yksi kirjan kantavista teemoista. Koko ajan kirjassa on myös läsnä nuorten rakkauden ja toisen ihmisen kaipuu, joka tuntuu välillä tuottavan kohtuuttoman paljon tuskaa, sen antaman nautinnon vastapainoksi. Eugenides kuvaa erittäin ansiokkaasti nuorten ahdistusta ja vaikeutta elämänvaiheessa, jossa loppuelämän kannalta tehdään monia ratkaisevia

Pasa ja Atpo: Eniten vituttaa parisuhde Gummerus

Mikä parisuhteissa mättää? ”Faktat: 1) parisuhteita on helvetisti, 2) niissä kaikissa on kaikki päin persettä ja 3) maailmassa on vitullinen määrä kirjoja.” Näin kiteyttävät Eniten vituttaa kaikki -blogiaan pitävät ja muutaman kirjan aiheesta julkaisseet vitutusveljekset Pasa ja Atpo. Lähdin hakemaan teoksesta syitä ja selityksiä sille, miksi parisuhteet epäonnistuvat ja ovat niin vaikeita kuin ovat. M i n u l l e k e r r o ttiin seuraavaa. Kaikki treffi-ilmoitukset ovat täyttä paskaa. Deittailu on vaikeaa ja vaivaannuttavaa. Mikäli maailmassa olisi kutakin urpoa kohden yksi ja vain yksi ”se oikea”, niin löytymättä jäisi. Alkusuhteen pikkujutut antaa liian helposti anteeksi, kunnes on liian myöhäistä. Suklaa ei poista ongelmia; siitä saa vain isomman ahterin. Häät ovat syvältä. Kihlautuminen on syvältä. Eroaminen on syvältä. Ketutuslistoissa ei sinällään ollut mitään uutta ja ihmeellistä. Osa jutuista oli myös kovin stereotyyppeja kunnioit-

Kuva: Otava

päätöksiä, esimerkiksi parisuhteen ja työuran kannalta. Kirjailija kuvaa myös hyvin nuoriin kohdistuvia kovia menestyspaineita, joita luovat niin omat vanhemmat, yhteiskunta kuin myös nuoret itse. Moitittavaa kirjasta ei juurikaan löydy, mutta kirja ei silti yllä Eugenideksen edellisen kirjan, loistavan Middlesexin tasolle. Ehkä Naimapuuhiin olisi kaivannut hieman lisää särmikkyyttä ja elämän karua arkea – nyt vaikeuksien tullen nuoret saattoivat turvautua usein vanhempien paksuun lompakkoon.

Hannu Toivonen

tavia ja jopa naiiveja, vaikka tällaisesta yleistävyydestä kirjoittajat selvästi ovat yrittäneetkin pyrkiä eroon (ainut yleistettävä seikkahan on se, että kaikki on syvältä). Opus on kuitenkin loppujen lopuksi viihdyttävä juuri siksi, että sen sanomaa voi peilata omaan kokemusmaailmaansa. Välillä osuu, ja ilmiöt on kiteytetty kivikovaksi totuudeksi rankan naljailevalla ja hervottomalla kädellä. Höykytystä saavat melko tasapuolisesti naiset, miehet, lesbot, homot, av iopar it , avoparit, sinkut, rumat ja kauniit. Vaik k a kieli on hersy vän kettuilevaa ja rumaa, piilee monessa lauseessa totuuden kaunis siemen: ”Kaikenlaista paskaa sitä onkin t ullut siedett yä. Tämä pätee sekä meidän entisiin, meihin, muihin ja muiden entisiin. Kaikki on paskaa jollekin. Kornia on se, että silti jokainen on jollekin toiselle löytö.” Jaana Kinnari


MENOT & JÄRJESTÖJORINAT

KEIKAT JA KLUBIT Fontana 9.11. Julma-Henri& RPK, Teflon Brtohers 30.11. Alina Devecerski

El Gringo 4.11. Eeva´s Problem 2.11. Parazetamol (levynjulk.keikka) Free Entré 9.11. Supermassive Assholes (plays Muse) 23.11. Rain of Acid 14.11. Moonwagon

O’Malleys 1.11. Botnia Sax Pack 2.11. Halloween Blues: Jerry Lindqvist & The Grace 4.11. Halloween Blues Jamit 12.00–17.00 8.11. Björn Buss Violin Jazz Band 9.11. Big Jam: Blues Night feat. Heta Halonen Ritz 1.11. Zero Absolu (FR) 3.11. Alfons & Mållgan 7.11. Angie Iglesias sings Adele

Public Corner 2.11 Halloween blues: Micke and Lefty feat. Cheaf 3.11. Halloween blues: Jarkka Rissanen and Jorma Välimäki duo Huom!! show time klo 16.00 3.11. Marokko 9.11. Made in Finland 16.11. Pepe Ahlqvist 23.11. Popkone 30.11. Made in Finland Rocktails 2.11. Tails Up! Stand Up -komediaa

Doo-Bop Club 3.11. Drummer’s Delight 10.11. Viihdeorkesteri Stadthaus 16.11. Volume presents: Jarkko Martikainen 17.11. Ostrobothnian Jazz Sextet 24.11. Datle Quintet

GALLERIAT

Leipätehdas 3.11. Halloween Rock & Blues 9.11. DJ Miine 10.11. DJ Jenny&Christa 16.11. Ben Granfelt 24.11. Crazy Lixx

Kuntsi Johanna Hackman: Näen sinut vierelläni Toni R. Toivonen: Nimetön Kokoelmanäyttely Kasvokkain Tikanojan taidekoti Martta Wendelin (1893-1986)

Hullu Pullo 2.11. Ysäri-ilta 3.11. Halloween 16.11. The 69 eyes TEATTERI

Vaasan kaupunginteatterin ohjelmistossa: Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti Mielensäpahoittaja Luolamies Vasa teaterin ohjelmistossa: Fantomens lillasyster Babylycka Next to Normal

Pohjanmaan museo 7.10.–11.11. Taiteilijaseura Botnia Konstnärsförening - 60-vuotisjuhlanäyttely 13.10.–28.12. Kraftfullt. Taidekäsitöitä Uudeltamaalta, Turunmaalta, Ahvenanmaalta ja Pohjanmaalta ELOKUVAT

Ensi-illat Asterix ja Obelix Britanniassa 9.11. Keinottelua 9.11. Killing them softly 30.11. Le Chef – Rakkaudesta ruokaan 2.11.

Warrantti Ry

Giga ry

Stage ry

Warrantti Ry on viettänyt mukavaa ja tapahtuman täyteistä syksyä uusien fuksien sekä vanhojen tuttavuuksien parissa. 22. vuosijuhlia juhlittiin Ravintola Centralissa sekä seuraavan aamun silliksellä lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Lokakuun 31. päivä järjestämme ensimmäisen kerran historiassa Halloween-bileet Tropiclandialla! Uusi Nesu-Wasan sekä Warrantin hallitus on myös haussa nyt. Hallituksenvaihtobileiden päivämäärä kannattaa laittaa jo nyt muistiin, la 24.11. juhlitaan jälleen Fontanassa!!

Uusien ja vanhojen multimediaopiskelijoiden esitaistelijana Gig@ jatkaa taistoaan härömmän elämän puolesta. Vuosijuhlien täyttämä syksy on saanut monet kiristämään kravattia, mutta kehotamme höllentämään solmua, sillä luvassa on astetta rennommat vujut Anssi Camillan synttärien merkeissä. Vielä on myös hyvää aikaa osoittaa verbaaliset lahjansa kirjoittamalla Gigatuksen toimitukselle.

Wallitus ´12

Vaasan Kampusporvarit ovat olleet tuttuun tapaansa aktiivisesti liikkeellä ja tehneet viime aikoina kunnallisvaalikampanjointia loistavien kampuksella opiskelevien ehdokkaidensa puolesta. Oletkin saattanut nauttia kupposen jos toisenkin vaalikaffiamme. Toivottavasti kävit ainakin tervehtimässä pääministeri Kataista hänen vieraillessaan kahvituksellamme. Syksymme on kuitenkin täynnä paljon muutakin kuin vaaleja, sillä keskiviikkona 7.11 Fontanan valtaa kasaribisnes. Näitä sitsejä et halua jättää väliin!

Stagen syksy on pärähtäny oikein rattoisasti käyntiin Pohjanmaan tulvista huolimatta, ja iloksemme myös uusia kasvoja on löytänyt tiensä musa- ja viihdevisaamme kisaamaan musiikkitietämyksen ensimmäisestä sijasta. Järjestömessut ja kastajaiset toivat monia uusia jäseniä joukkoomme, joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Marraskuu on täynnä juhlintaa sillä meillä on tulossa tutustumisilta, syyskokous ja kas vain, sitsit! Tietenkin musa- ja viihdevisa pidetään normaalisti El Gringossa 8. 11. kaikesta actionista huolimatta, ja sinnehän ovat kaikki tervetulleita osallistumaan! Jotta info tulevista tapahtumista ei menisi ohi suun, kannattaa meidät etsiä Facebookista. Pardeilemisiin!

Mukavaa syksyä ja nähdään W-huoneella,

Tutti ry

Vaikka sää kylmenee, Tutti ei jätä ketään kylmäksi tänä(kään) syksynä! Tutti kiittää CoMediaa ja Gig@a hienosti järjestetyistä sitseistä. Meno oli koko illan barbaarinen, mitä viikinkiteemalta osattiin odottaakin! Loka- ja marraskuun vaihteessa lähdemme kiertämään Suomea excullamme. 17.11. juhlimme 22. vuosijuhlaamme, joten avecjahti on nyt käynnissä kuumimmillaan. Riehakasta syksyn jatkoa!

Veso ry

Veson uusi hallitus valittiin vuosikokouksessa 10.10, joten nyt on siis uusi jengi ohjaksissa järjestämässä kreisiä menoa jäsenten päänmenoksi. Veso onnittelee hallituksen uutta puheenjohtajaa ja jäseniä! Vuosikokouksen jälkeen pidetyt liikennevalobileet Fontanassa onnistuivat odotetun hyvin, kiitos kaikille osallistujille!

Vaasan Kampusporvarit

Hallinnoijat ry

Hallarit laittoivat virkaanastujaisissa ykköset päälle ja meno oli sen mukaista. Skumppalasit kilisivät ja seura oli mitä parhainta! Kiitos osallistuneille. Hallareiden 26.10 pidetyt sitsit olivat jo legenda syntyessään nimittäin hallareilla oli ilo järjestää Warrantin kanssa yhteiset sitsit teemalla Sex & Vergi = Rock ’n’ Roll! Warrantti ja hallinnoijat antoivat sitsikansalle mahdollisuudeen päästää sisäiset bändärit ja katuuskottavat rokkarit valloilleenn Palosaaren järjestötalolla. Ps. Hallinnoijat ry:n puheenjohtaja on tosi söpö. Ryhmähaliii! :)

Övertäjät ry

Övertäjät haluaa kiittää kaikkia osallistumisesta hyvin onnistuneille Oktoberfest-sitseille. Nyt on kuitenkin aika vaihtaa dirndlit ja polvihousut juhlavampiin asusteisiin, sillä odotettu vuosijuhla on ihan nurkan takana! Jos missasit ilmoittautumisen, voit silti kokea juhlahumun myös vuosijuhlatiimissä! Ensi vuodelle Ö-hallitus kaipaa uusia, innokkaita ja energisiä jäseniä. Jos vaikuttaminen ja toimiminen hyvässä seurassa on sinun juttusi, pyri hallitukseen! Lisätietoja hallitushausta ja vuosijuhlatiimistä saat hallitukselta ja ö-mapista.

CoMedia ry

CoMedian syksy Ahventien Approineen alkaa jo vähitellen olla taputeltu ja matka jatkuu kovaa vauhtia kohti talvea. Lääkettä kylmyyteen ja sateeseen päästiin nauttimaan Gigan ja Tutin kanssa yhdessä järjestetyiltä Viikinkisitseiltä, joiden keskiaikainen meno tuskin jätti ketään kylmäksi. Kiitos kaikille mukana olleille! Bileiden muodossa CoMedian osalta jatketaan vasta marraskuun lopulla Gigan kanssa järjestettävillä pikkujouluilla. Asiapitoisella puolella taas seuraavaksi on tarjolla viikon 44 Uraputkitapahtuma, jossa päästään tutustumaan Vaasan seudun viestinnän alan toimijoihin yritysvierailujen ja vierailijaluentojen muodossa. Ensi kuussa odottelee myös CoMedian syyskokous 26. päivä sekä Compostin julkkarit. Comedialaisille muistutuksena vielä, että syyskokouksessa valitaan uusi hallitus CoMedialle. Jos ainejärjestötoiminta ja omiin asioihin vaikuttaminen lähietäisyydeltä kiinnostaa, kannattaa ajatus omasta mahdollisesta hallituspaikasta pistää korvan taakse hautumaan!

Vaasan ylioppilaslehti

23


Vaasan ylioppilaslehti  

Lokakuu 6/2012

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you