VVA RY:N VUOSIKERTOMUS 2019 by vvary_Asukki

Vailla vakinaista asuntoa ry

Suomessa vailla vakinaista asuntoa on 4600 ihmistä. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asuu 740 ihmistä.Me haluamme heidät kadulta kotiin.

Vuosikertomus 2019

sisällysluettelo TOIMISTO Kinaporinkatu 11A, 2. krs 00500 Helsinki toimisto@vvary.fi, 044 7044310 .............................................................................................................................................. Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola, 050 407 9702 .............................................................................................................................................. KOKEMA-tiimin esimies Carole Brady, 050 443 1063 .............................................................................................................................................. Asukki asukki@vvary.fi .............................................................................................................................................. Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara, 050 443 0102 asumisasiat@vvary.fi .............................................................................................................................................. Järjestösuunnittelija Tiina Aitta, 050 407 9703 .............................................................................................................................................. Liikkuva tuki ja palveluohjaus Ohjaaja Juhani Haapamäki, 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi .............................................................................................................................................. Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen, 044 260 3818 .............................................................................................................................................. Matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäällikkö Jussi Lehtonen, 050 373 0920 .............................................................................................................................................. Viestintä ja varainhankinta Erja Morottaja, 044 773 4700 .............................................................................................................................................. Yökeskus Kalkkers toistaiseksi Alppikatu 2, Helsinki 050 443 1065 tai 050 443 1068 .............................................................................................................................................. VEPA Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Hämeentie 64, 00500 Helsinki, 050 443 1065 .............................................................................................................................................. Yökiitäjä Etsivän työn tiimi, 050 528 2013 .............................................................................................................................................. Sällikoti Helsinginkatu 50, 00530 Helsinki Cecilia-talo, 050 443 1060 sallikoti@vary.fi .............................................................................................................................................. Junailijankujan asumisyksikkö Junailijankuja 3, 00520 Helsinki 044 792 4650 .............................................................................................................................................. Vuosikertomus 2019 Kannen kuvissa: HSO ry:n soihtukulkue Asunnottomien yössä, Junailijankujan asukkaiden pelipäivä, Kari Flöjt on Vartiosaaren verraton vapaaehtoinen, Jussi Lehtonen Kalkkersissa hollantilaisten haastateltavana, Veera Studio Sassysta kävi parturoimassa Vva ry:n kävijöitä, Juniksen Toimekas-hanke nautti kesäpäivästä Vartiosaaressa, Kokeman Jenni, Ninde, Carole ja Jarkka. .............................................................................................................................................. Keskiaukeamalla: Junailijankujan jalkapallojoukkue FC Junis Kuvat: Camilla Hanhirova, Sampa Hannonen, Vva ry:n henkilöstö. Taittaja: Henri Häkkinen Julkaisija: Vailla vakinaista asuntoa ry. Painopaikka: BotniaPrint Oy Ab. Painos 1500 kpl. .............................................................................................................................................. www.vvary.fi etunimi.sukunimi@vvary.fi ellei muuten ilmoitettu

VVA RY

esipuhe – Sanna Tiivola

Asunto on ihmisoikeus – vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa

VIESTINTÄ

ASUNNOTTOMIEN YÖ 17.10.

tapahtumat

TYÖRYHMÄT JA VERKOSTOTYÖ

KANSAINVÄLINEN VERKOSTOTYÖ

YHTEISKEHITTÄMISEEN PERUSTUVAT HANKKEET

VAPAAEHTOISTOIMINTA

KOKEMA - KOKEMUSASIANTUNTIJAT

MATALAN KYNNYKSEN TYÖ –

KOULUTTAJINA JA MENTOREINA

KAIKKINA VUOROKAUDEN AIKOINA

VERTAISTOIMINTA

Asumisyhteisön tuettu

Varainhankinta

tilinpäätös

Hallinto ja talous

Lämmin kiitos tukijoillemme

asunto on koti

Vailla vakinaista asuntoa ry

VVA RY Vailla vakinaista asuntoa ry on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksensa on varmistaa, että kaikille järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Järjestö osallistuu aktiivisesti yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Puolustamme jokaisen subjektiivista ja ehdotonta oikeutta hyvään asumiseen ja omaan kotiin, sekä jokaisen oikeutta olla aktiivinen kansalainen. Järjestämme erilaisia tilaisuuksia, tunnetuimpana Helsingin Asunnottomien yö, joka on osa valtakunnallista Vva ry:n koordinoimaa Asunnottomien yö -kansalaisliikettä. Olemme aatteellisesti sitoutumaton ja poliittisesti riippumaton yhdistys. Yhdistyksen toiminnasta vastaa jäsenkokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallitukseen valitaan myös asunnottomuutta kokeneita henkilöitä. Vva ry on SOSTE ry:n, FEANTSA:n, HoPen (Homeless People), Vartiosaariseuran sekä EAPN finin jäsen.

Vva ry: n strategian ytimessä vuosina 2018-2020 Vva ry työsti uutta strategiaa vuonna 2017 yhteisövalmentaja Lari Karreisen johdolla. Vva ry: kaiken toiminnan lähtökohtana ovat: Ihmisarvo, Luottamus, Osallisuus, Tasa-arvo - Vva ry:llä on elävä yhteys asunnottomien elämänpiiriin. - Vva ry on rohkeasti yhteiskunnallinen. - Asunnottomuus muuttuu, Vva ry muuttuu sen mukana. - Vva ry:n tarkoituksena on toimia ja tuottaa toivoa siitä, että asunnottomuus voidaan lopettaa. - Vertaisuus on vahvuus. Asiantuntemus ja välittäminen vahvistuu, kun työyhteisössä on omakohtaista kokemusta asunnottomuudesta. - Ammattilaiset työskentelevät yhdessä vertaisten kanssa. - Asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet tulevat kuulluiksi ja osallistuvat päätöksentekoon kaikilla tasoilla. - Vva ry uudistaa toimintaansa rohkeasti kävijöiden tarpeista käsin ja kohtaa ihmiset ruohonjuuritasolla. - Aito kohtaaminen ja konkreettinen toiminta auttavat ihmisiä eteenpäin. - Vva ry muokkaa toimintaansa mahdolli suuksista, ei riskeistä käsin.

Strategian tavoitteet 2018-2020: - Rahoituksen varmistaminen ja varainhankinnan tehostaminen - Kävijöiden tarpeista toimivat tilat ja käytännöt - Yhteiskunnallinen vaikuttaminen - Kohtuuhintaisuuden vaatimus - Asunto ensin -periaatteen säilyttäminen asunnottomuustyössä - Asunnottomien palveluiden toimivuus maakuntauudistuksen yhteydessä - Asuminen on subjektiivinen oikeus - Työyhteisön entistä vahvempi sitoutuminen yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin

Vuosikertomus 2019

esipuhe

esipuhe – Sanna Tiivola Tätä kirjoittaessani maailman tilanne on muuttunut radikaalisti koronavirusepidemian vuoksi. Se mikä ei ole muuttunut, on huonossa asemassa olevien asunnottomuutta kokevien tilanne. Heidän tilanteensa on ollut huono jo ennen virusepidemiaa. Vuonna 2019 kansainvälinen kiinnostus Suomessa toteutettua Asunto ensin -mallia ja laskevia asunnottomuuslukuja kohtaan oli suurta. Vierailuja tehtiin Australiasta ja Vietnamista asti ja järjestön asiantuntijat antoivat medialle lukuisia haastatteluja. Vieraillessani maailmalla olen toistuvasti ihmetellyt kadulla oleskelevien ihmisten määrää ja huonoa kuntoa he eivät pääse sieltä omin avuin pois. Edelleen monet ajattelevat, että kaduilla olevat ihmiset ovat itse aiheuttaneet tilanteensa eivätkä ”ansaitse” poispääsyä. Lontoossa jouduimme todistamaan tilannetta, kun erittäin huonossa kunnossa oleva henkilö oli kääriytynyt makuupussiinsa metroaseman edessä ja poliisi kävi kovaotteisesti häätämässä henkilöä aseman edestä pois. Pois - mihin? Suomi on saanut asunnottomuusohjelmillaan muut maat ihmettelemään, miksei kaduilla näy asunnottomia. Asunnottomia tietenkin on, mutta he eivät näy samalla lailla katukuvassa kuin muualla. Asumisneuvojamme raportoi jatkuvasti väliinputoajista, joille ei löydy mitään apua, kadulla olevien määrät ovat kasvaneet jne. Yksin Vva ry: n matalan kynnyksen toiminnassa vuonna 2019 oli 32 833 kohtaamista. Uuden asunnottomuusohjelman tehtävänä on puolittaa asunnottomuus ja se on annettu kuntien tehtäväksi. Kuntien taloustilanne heikkenee ja virusepidemian ennustetaan heikentävän sitä entisestään. Järjestöt suunnittelivat yhdessä kuntien kanssa Tampereen yliopiston toteuttamassa muutoslaboratoriossa loistavat kokemukseen perustuvat Asunto Ensin 2.0. toimenpiteet, joita kuntien toivotaan noudattavan. Toivottavasti niille ei käy niin kuten nyt epidemian aikaan, jolloin hallituksen hyvät suositukset valuvat kuin vesi hanhen selästä kansalaisten joutuessa yhä suurempaan vaaraan. Helsingissä 24.4.2020 Sanna Tiivola, Vva ry toiminnanjohtaja

Vailla vakinaista asuntoa ry

Asunto on ihmisoikeus – vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa

Vaikuttamistyö 2019 Vuoden 2019 aikana tehtiin aktiivista vaikuttamistyötä niin vaikuttamalla verkostoissa kuin ottamalla kantaa järjestön piirissä tärkeiksi koettuihin aiheisiin: järjestön matalan kynnyksen toimintojen näkökulmasta katuasunnottomuuden lisääntymiseen ja asunnottomuuden naiserityisyyteen sekä tuotiin asunnottomuustyön näkökulmaa esille eduskunta- ja eurovaaleihin liittyen ja nostettiin esille Postin suunnitelma muuttaa poste restante -palvelusta maksullinen. Asunnottomien yö koki myös uudistusta. Toiminnanjohtaja kutsuttiin kaikkien asunnottomuusohjelmien Paavo ja Aune- ohjelmien arviointiryhmään ympäristöministeriöön. Ohjelmien arvioinnilla määritettiin tulevien asunnottomuusohjelmien painopisteitä ja tarpeita. Arvioinnin raportti luovutettiin huhtikuun lopussa. Vuoden 2019 aikana osana AUNE - asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ohjelmaa toteutettiin ”Asunto ensin 2.0” -yhteistyöprosessi yhdessä Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkijaryhmän kanssa. Toiminnanjohtaja ja KOKEMA-tiimin työntekijä osallistuivat keväällä alkaneen hankkeen tapaamisiin. Muutoslaboratorio Asunto ensin 2.0. kokoontui tiiviissä aikataulussa loka-marraskuun aikana kolme kertaa. Muutoslaboratoriotyöskentelyn tavoitteena oli: · Selvittää miten asunto ensin-periaatetta toteutetaan asunnottomien palveluissa Suomessa tällä hetkellä · Nostaa esiin AE-periaatteen kehittämistarpeita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä · Valita keskeiset AE-periaatteen kehittämis tarpeet ja laatia suunnitelma periaatteen kehittämiseksi seuraavan neljän vuoden aikana.

Vuosikertomus 2019

Asunto on ihmisoikeus – vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa

Ympäristöministeriö käynnistää vuonna 2020 yhteistyöohjelman, johon kutsutaan mukaan Suomen suurimmat kunnat. YM pyysi joulukuussa nimeämään uuteen Asunnottomuuden puolittamiseen tähtäävään yhteistyöryhmään edustajat ja Vva ry: n hallitus nimesi toiminnanjohtajan sekä Kokema-tiimin työntekijän. Vva:n tiedottaja nosti esiin ongelman asunnottomien yhdenvertaisuudesta Facebookissa ja järjestön tiedotuksessa Postin kerrottua uutisen mahdollisesta Poste Restanten maksullisuudesta tulevaisuudessa. Traficom otti asian tutkittavaksi. Vva ry: n toiminnanjohtaja kutsuttiin Postiin neuvottelemaan mahdollisista muista ratkaisuvaihtoehdoista. Posti oli halukas pitämään Poste Restanten maksuttomana asunnottomille. Vva ry:n kaksi kokemusasiantuntijaa kutsuttiin Sitran järjestämään tilaisuuteen eriarvoisuudesta eduskuntaan maaliskuun lopussa. Sillanrakentajat verkoston kanssa valmisteltiin eduskuntavaaliteemoja kohtuuhintaisesta asumisesta. Suomen Asunto ensin -malli sai runsaasti kansainvälistä huomiota ja Suomessa kävi vuoden aikana kansainvälistä mediaa haastattelemassa eri toimijoita. Vaikuttamistyössä Vva ry muistutti kannanotoillaan, että vaikka Suomessa on tehty hyvää työtä asunto ensin -mallilla ja asunnottomuusluvut pienenevät, asunnottomuus ei ole poistunut ja esimerkiksi kadulla olevien tilanne on vaikeutunut. Huhtikuussa järjestö julkaisi kannanoton Kelan toimeentulotuen linjauksesta asumismenojen suhteen ja vaati käytännön kohtuullistamista. Eduskuntavaaleihin yhdistys otti kanta kantaa sosiaalisessa mediassa:

Poste restante -palvelun maksullisuussuunnitelma nosti esiin ongelman asunnottomuutta kokevien yhdenvertaisuudesta.

Toiminnanjohtaja osallistui Kaupunginmuseon Harju-näyttelyn yhteydessä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen ja Kokema-tiimi tarjosi asiantuntija- ja kokemustietoapua pakopelin sisältösuunnitteluun.

Eurovaalien alla 24.5. yhdistys julkaisi asunnottomuustoimijoiden eurooppalainen kattojärjestö FEANTSA:n vetoomuksen eurovaaliehdokkaille asunnottomuuden poistamisesta koko Euroopasta. Kesäkuun alussa julkaistiin Antti Rinteen vetämä hallitusohjelma. Järjestö julkaisi kannanoton ja kiitti hallitusta ohjelman asuntopoliittisista kunnianhimoisista linjauksista ja toivoi, että tämän toteutukseen ohjataan riittävästi resursseja. Asumisneuvonnan lakisääteisyydestä yhdistys ilmaisi huolensa, ettei kuntien ja kaupunkien järjestämissä asumisneuvontapalveluissa ole välttämättä tarpeeksi resursseja eikä ihmisten tilanteita oteta huomioon kokonaisvaltaisesti.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Asunto on ihmisoikeus – vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa

Vuoden aikana yhdistyksen toimintaan kävivät tutustumassa mm. Helsingin kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansa ja Demarinaiset.

Järjestöjen tarjoamiin asumisneuvontapalveluihin on myös kävijöillä matalampi kynnys tulla. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vieraili Vva ry: n toimistolla lokakuussa ja keskusteli yhdistyksen asiantuntijoiden kanssa asumisen yhdenvertaisuuskysymyksistä. Toiminnanjohtaja kutsuttiin Peter Fredrikssonin järjestämään keskustelutilaisuuteen Kaupunginmuseolla Harjun näyttelyn yhteydessä, jossa teemana oli asunnottomuuskysymysten ratkaisemattomat kohdat sekä mitä asunnottomuuden puolittaminen edellyttäisi Helsingissä. Vva ry osallistui näyttelyn ja siihen liittyvän pakopelin sisältöjen suunnitteluun tarjoamalla asiantuntija- ja kokemustietoapua.

Joulukuussa Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa vieraili Vva ry:llä ja tutustui Vepan toimintaan. Vuoden päätteeksi myös eduskunnan asuntoja ympäristöjaosto pyysi Vva ry:ltä lausunnon valtiovarainvaliokunnan asuntoja ympäristöjaokselle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2020 teemana yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen.

Vva ry:n hallituksen puheenjohtaja osallistui Ihmisoikeusliiton kevätseminaarin paneeliin, jonka aiheena oli köyhyys ja riittävä toimeentulo.

Vuosikertomus 2019

VIESTINTÄ

Ulkoisessa viestinnässä sosiaalinen media toimi tärkeimpänä tiedotuskanavana. Järjestössä käytettiin edelleen painotuotteita, kuten Asukkia ja painettuja esitteitä viestinnässä, jotta viesti tavoittaa myös digitaalisten palvelujen ulkopuolella olevat. Lehdistötiedotteita tai kannanottoja lähetettiin säännöllisesti. Viestinnän seuraaminen oli monikanavaista ja sen avulla viestintää kehitettiin reaaliaikaisesti. Toimiston Vailla vakinaista asiaa -kuukausitiedote toimi sisäisen tiedotuksen virallisina kanavina, joiden lisäksi viestittiin kokouksissa, sähköpostilla, intranetissä, some-ryhmissä. Tammikuun alussa järjestö tiedotti pääkaupunkiseudun hätämajoituspaikoista Vva ry:n nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tammikuussa Vva ry oli mukana EHYT ry Tipaton tammikuu -kampanjassa. Kampanja oli esillä Facebookissa ja Instagramissa. Maaliskuussa julkaistiin eri järjestöjen (Kalliolan Setlementin, Moniheli ry:n, Sininauhasäätiön ja Y-säätiön kanssa) kanssa yhteistyössä koottu ja julkaistu opas toimittajille Näin viestit asunnottomuudesta. Maaliskuussa myös julkistettiin ARA:n tuoreimmat asunnottomuustilastot. Vva ry lähetti kannanoton, jossa haluttiin muistuttaa, että vaikka yleisesti asunnottomuusluvut näyttävät laskevan, kaduilla on järjestön omien havaintojen mukaan yhä enemmän yhä nuorempia, jotka ovat huonossa kunnossa. Vva ry myös muistutti, että uudet asunnottomuustilastot näyttävät asunnottomuuden vähentyneen, mutta Helsingin osalta luvut eivät ole laskentatavan muutoksen vuoksi edelliseen vuoteen vertailukelpoisia.

Huhtikuussa järjestö julkaisi kannanoton Kelan toimeentulotuen linjauksesta asumismenojen suhteen ja vaati käytännön kohtuullistamista. Eduskuntavaaleihin yhdistys otti kantaa sosiaalisessa mediassa ja eurovaaleihin liittyen julkaistiin asunnottomuustoimijoiden eurooppalaisen kattojärjestön FEANTSA:n vetoomus eurovaaliehdokkaille asunnottomuuden poistamisesta koko Euroopasta.

Vailla vakinaista asuntoa ry

VIESTINTÄ

Toukokuussa someviestinnässä keskityttiin pääasiassa Sumppitempaukseen, joka järjestettiin nyt viikon mittaisena 20.-26.5.2019. Tempauksesta lähetettiin tiedote, ja pääasiallinen kanava näkyvyyden saamiseksi oli sosiaalisessa mediassa. Kesäkuun alussa julkaistiin Antti Rinteen vetämä hallitusohjelma. Järjestö julkaisi kannanoton ja ilmaisi huolensa lakisääteiseksi suunnitellun asumisneuvonnan resursseista ja toteutuksesta. Yhdistys aloitti kesällä sosiaalisessa mediassa “matalalla kynnyksellä” tehtäviä postauksia eri yksiköiden ja toimintojen arkisesta arjesta, joilla tehtäisiin toimintaa läpinäkyväksi. Postaukset saivat nopeasti paljon tykkäyksiä.

Viestintä keskittyi Asunnottomien yöhön syys-lokakuussa. Tapahtuman viestinnässä oli mukana jäseniä kuudesta eri järjestöstä. asunnottomien yön verkkosivujen päivityksistä ja valtakunnallisesta tapahtumakalenterin päivityksistä vastasi Ehyt ry: n työntekijä ja graafisten julkaisujen ilme oli Sininauhasäätiön viestinnän suunnittelijan käsialaa. Vva ry vastasi kaikesta muusta tapahtuman viestinnästä ja markkinoinnista. Asunnottomien yön tiimoilta lähetettiin kolme mediatiedotetta, ja yksi yhteinen kannanotto. Somekampanjassa jaettiin faktoja ja naisten kertomuksia asunnottomuudesta. Someviestintää tehtiin sekä Asunnottomien yön kanavien (Facebook, Twitter, uutena Instagram) että järjestön omien kanavien kautta.

Vuosikertomus 2019

VIESTINTÄ

Vuoden aikana Vva ry sai 119

mediaosumaa ja 7794 someosumaa. Vva ry:n saama medianäkyvyys oli 698

Marraskuun 9. päivä juhlistettiin Yökiitäjän 2000. ajoa pienimuotoisella tilaisuudella Vepassa. MTV3:n uutiset lähti Yökiitäjä-tiimin matkaan tekemään reportaasia. Myös seuraavan aamun Huomenta Suomen -lähetyksessä käsiteltiin laajemmin asunnottomuutta. Lähetyksessä vierailivat matalan kynnyksen esimies sekä Vva ry:n hallituksen puheenjohtaja. Sosiaalisen median Facebook-kanavalla pyöritettiin yhdistyksen toiminnasta kertovaa joulukalenteria. Postaukset keräsivät hyvin tykkäyksiä: 15 - 485 suosituimpana Yökiitäjä, Talveksi lämpimään joulukeräys ja vaatelahjoitukset. Somessa nostettiin myös postauksia joulun valmisteluista Vepasta ja Kalkkersista, jotka keräsivät hyvin reaktioita. Ympäri vuoden viestittiin viikoittain Facebookin, Twitterin ja Instagramin kautta. Vuoden aikana lähetettiin kaksi uutiskirjettä ja kolmetoista tiedotetta, joilla tiedotettiin järjestön toiminnasta ja otettiin kantaa. Joulun ja uuden vuoden aikana yhdistyksen Twitter-sivuille tehtiin twiittivyörytys, jonka tarkoituksena oli kritisoida Veikkauksen toimia ja pelimonopolia. Vva ry vastasi asiatiedolla vyörytykseen ja sai kiitosta myös Veikkauksen suunnasta.

000 euron arvoinen. Facebookissa Vva ry:n sivujen tykkääjiä oli vuoden lopussa 5965 (+997/2018). Tykkääjistä: 74 % naisia, 23 % miehiä. 25 % 35-44-vuotiaita, 18 % 25-34-vuotiaita, 16 % 45-54-vuotiaita. Twitterissä seuraajia oli 1459 (+269/2018). Seuraajista: 68 % naisia, 36 % miehiä) ja Instagramissa 1259 (+299/2018). Seuraajista 78 % naisia, 22 % miehiä. Verkkosivulla oli 104 878 katselukertaa (+23558/2018). Suosituin sivulla vierailupäivä ja -aika oli torstai klo 11:00. Kävijä viipyi sivulla keskimäärin 1,52 min. Suosituimmat sivuosiot olivat: 1. Etusivu 2. Jos jäät asunnottomaksi 3. Lahjoita 4. Yhteystiedot 5. Nälkäisen opas 6. Asunnottomuus 7. Matalan kynnyksen palvelut 8. Asumispalvelut 9. Hätämajoitus pääkaupunkiseudulla 10. ”Kelan linjaus lisää asunnottomuutta”

Asukki-LEHTI

Työntekijöitä, asukkaita ja kävijöitä haastateltiin useissa medioissa, sekä Suomessa että ulkomailla. Haastatteluja käytiin tekemässä Venäjältä, Alankomaista, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Ranskasta.

Asukki-lehti toimi asunnottomuutta kokeneiden äänitorvena. Lehti jaettiin jäsenille ja lehden tilaajille, lisäksi sitä jaettiin asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, asuntopolitiikan päättäjille sekä tiedotusvälineille. Lehden painos oli 1000-2500 kpl ja se ilmestyi kaksi kertaa vuonna 2019. Lehden ilmettä ja sisältöä uusittiin. Vuoden ensimmäistä Asukki-lehteä alettiin työstää maaliskuun puolessa välissä pidetyssä toimituskokouksessa. Asukki-lehti viivästyi toimintakertomuksen aikataulujen venymisen vuoksi. Vuoden ensimmäinen lehti ilmestyi heinäkuussa. Asukki-lehden tuplanumero (23) ilmestyi joulukuun puolessa välissä. Lehden tekoon osallistui joukko vapaaehtoisia asunnottomuuden kokeneita, siitä kiinnostuneita sekä järjestön työntekijöitä.

Vailla vakinaista asuntoa ry

VIESTINTÄ

Hakusanoilla ”Vva ry” ja ”Asunnottomuus” saadut mediaosumat: (yhteenveto: Vva mielletään asunnottomuuteen liittyvissä mediakeskusteluissa asunnottomuuden merkittäväksi asiantuntijaksi)

Hallituksen puheenjohtaja ja matalan kynnyksen palveluiden ja asumisyksiköiden esimies olivat MTV3:n Huomenta Suomen vieraana keskustelemassa asunnottomuutta kokevien tilanteesta.

Vva:sta eniten kirjoittaneet mediat:

Yle.fi MTV Uutiset STT info MSN.fi Iltalehti.fi Helsingin Sanomat Etelä-Suomen Sanomat Kansan Uutiset Demokraatti Uusi Suomi

Vva ry:n saama medianäkyvyys mainosrahaksi käännettynä:

Vartiosaaren sauna pääsi Ylen Saunapäivä-ohjelmaan. Juontaja Mikko Kekäläinen keskusteli mm. vertaistuen merkityksestä Kari Flöjtin kanssa.

Tärkeimmät avainsanat:

Vuosikertomus 2019

ASUNNOTTOMIEN YÖ 17.10.

ASUNNOTTOMIEN YÖ 17.10. Vuodesta 1998 alkaen YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä järjestettävä Asunnottomien yö on järjestön vuoden päätapahtuma. Tapahtuma on levinnyt Helsingistä ympäri maata ja vuonna 2019 se järjestettiin 37 paikkakunnalla. Vva ry toimi Helsingin Asunnottomien yön pääjärjestäjänä ja koordinoi maanlaajuisesti Asunnottomien yö -tapahtumien sarjaa. Asunnottomien yön suunnittelu aloitettiin järjestön sisällä maaliskuussa henkilöstövaihdosten jälkeen. Asunnottomien yön 2019 suunnittelua varten kerättiin ryhmä järjestön sisältä. Asunnottomien yön päätapahtuma järjestettiin katufestarimaisesti Sörnäisissä. Tapahtuma-alueena toimivat Vaasanaukio, Vaasankatu Harjukadulle asti, Kinaporinkatu ja Kinaporinpuisto. Helsingin tapahtumaan osallistui ennätykselliset 36 toimijaa. Osallistujamäärä tuplaantui edellisestä vuodesta. Asunnottomien yön teemana oli asunnottomuutta kokeneet ja kokevat naiset ja heihin liittyvät erityisyystarpeet. Naisteeman kautta pureuduttiin piiloasunnottomuuteen, pelon, väkivallan ja hyväksikäytön jatkuvaan uhkaan, häpeään ja stigmoihin, jotka toki koskevat muitakin asunnottomuutta kokevia, mutta korostuvat naisilla. Asunnottomien yön yhteinen kannanotto otsikoitiin: ”Asunnottomuutta kokeva nainen tarvitsee turvaa ja oikein suunnattuja palveluja”. Kannanoton allekirjoitti 29 eri järjestöä. Suurelle yleisölle Asunnottomien yö viesti, että asunnottomuutta kokeva nainen tarvitsee naisille suunniteltuja palveluja, ja että asunto on ihmisja perusoikeus. Viesti välitettiin tarinoita ja faktoja asunnottomuudesta jakavan somekampanjan kautta sekä median välityksellä. Varjojen naiset -teema osoittautui onnistuneeksi, ja median kiinnostus oli poikkeuksellisen suuri niin sosiaalisessa- kuin perinteisessä mediassa. Aihetta käsiteltiin mm. Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Kirkko ja kaupunki -lehdessä, Apu-lehdessä, Voimassa, STT:n jutussa ympäri Suomea, yle.fi:ssä, Iltalehdessä, IL-TV:ssä, Yle TV1:ssä (mm. Aamu-tv, Puoli seitsemän) ja MTV:llä (Huomenta Suomi, Seitsemän uutiset, Viiden jälkeen) sekä radiossa (mm. Yle Puhe, Radio Suomi, Radio Suomi Oulu, Yle Sápmi, Radio Nova).

Mediaosumia oli

279 ja someosumia 3961. Asunnottomien

yön saama medianäkyvyys oli 175 000 euron arvoinen.

Vailla vakinaista asuntoa ry

ASUNNOTTOMIEN YÖ 17.10.

Puhutaan asunnottomuudesta -paneelissa olivat mukana: Ari ”Huli” Hulden, Paula Pura, Riikka Tuomi, Ahma, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa, kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmed, Jenni Eronen, Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Petri Honkonen, Mikko Vehniäinen, sisäministeri Maria Ohisalo, valtiosihteeri Saila Ruuth sekä kansanedustajat Eveliina Heinäluoma ja Eva Biaudet.

Vantaan Asunnottomien yön

suunnittelua.

Asunnottomie n yö Porissa.

Vuosikertomus 2019

TAPAHTUMAT

asunnottomuutta kokeneille kerättiin uusia alusvaatteita ja sukkia ja järjestettiin saunomismahdollisuus Helsingin Dallapénpuistoon. Nuoret videoivat tempauksen koko kaaren ja se on nähtävissä YouTube-kanavalla. Toukokuussa järjestettiin myös Sumppitempaus, joka venytettiin nyt ensimmäistä kertaa viikon mittaiseksi ja kahviloiden lisäksi ihmiset pystyivät itse suoraan tekemään lahjoituksia tekstiviestillä sekä haastamaan sosiaalisen median kautta muita kahvitteluun. Sumppitempauksen pääasiallisena kanavana oli Instagram. Seinän postaukset saavuttivat keskimäärin 110-130 ihmistä, ja saivat 10-30 tykkäystä. Kuvien perusteella profiilissa vierailtiin keskimäärin 3-8 kertaa/kuva. Instan tarinoissa nosto saavutti keskimäärin 40-60 ihmistä ja profiilin nostot saivat 100-200 katselukertaa. Toteuttamiskumppanina oli digitaalisen markkinoinnin toimisto Digistoori.

- Ei ole olemassa meitä tai heitä. On vain ainoastaan meitä, ja me olemme valmiita lopettamaan asunnottomuuden ja takaamaan kaikille oikeuden omaan kotiin. Yhdistys oli mukana Season Film Festivalien elokuvanäytöksessä Les Invisibles. Ranskalaisen Louis-Julien Petitin ohjaama elokuva kertoo asunnottomien naisten päiväkeskuksesta, joka yllättäen päätetään sulkea. Vva ry:n asumisohjaaja Hanna Vuorinen piti Bio Rexissä alustuspuheen ennen elokuvaa. Junailijankujan ja Sällikodin asumisyksiköiden naisille järjestettiin Naistenpäivänä 8.3. kampaamokäynti Alppilassa sijaitsevaan Pinkki Paplariin. Kampaaja pyhitti koko päivän asumisyksiköiden naisille. Hemmoteltavana oli yhteensä seitsemän naista, myös yksi kävijä Kalkkersista. Naiset saivat hiustenpesun ja -leikkuun, päähierontaa sekä tuotepaketteja. Myös Vepassa ja Kalkkersissa muistettiin naiskävijöitä herkuilla, hygieniatuotepaketeilla ja kukkasilla. Toukokuussa kahdeksasluokkalaisten ideoima ja toteuttama kollektiivi Gutsy Go -järjesti tempauksen, jossa

Vailla vakinaista asuntoa ry

TYÖRYHMÄT JA VERKOSTOTYÖ

Kujato-verkoston Joulu Unelma -tapahtumassa oli mukana joulupukeista aidoin eli Sällikodin Esko.

Vva ry toimi vuoden aikana aktiivisesti sekä paikallisissa, kansallisissa sekä kansainvälisissä verkostoissa mm. Kurvin järjestötoimijoissa, Verkostokehittäjätverkostossa sekä eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden Feantsassa. Sillanrakentajat- verkosto Sillanrakentajat-verkosto edustaa laajasti kohtuuhintaisten ja omakustannusperusteisten vuokra-asuntojen asukkaista, kiinteistönomistajia ja muita asumisen toimijoita. Vuonna 2019 valmistauduttiin tuleviin eduskuntavaaleihin laatimalla yhteiset tavoitteet: lisää kohtuuhintaista asumista, Ara-järjestelmä päivitettävä nykyaikaan ja verotuksella ei saa nostaa pienituloisten asumiskustannuksia. Vaalien jälkeen käytiin läpi hallitusohjelmaan liittyviä tavoitteita ja vaikutuksia Sillanrakentajat-verkostossa mukana olevien organisaatioiden toimintaan. Vva ry liittyi osaksi asumisneuvonnan lakisääteisyyden vaikuttajaryhmää.

Paperittomien palvelut verkosto Vva ry on ollut jo vuosia mukana Paperittomat-verkoston yhteistyössä. Verkoston työhön osallistui pääasiassa järjestön maahanmuuttoasiantuntija, mutta myös muita järjestön työntekijöitä on ollut aika ajoin osallisina verkoston työssä.

Vuosikertomus 2019

Vety-verkosto Verkosto on pääkaupunkiseudun huumeiden käyttäjien vertaistyön ja vertaistukitoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkosto, joka on perustettu vuonna 2007. Verkosto järjesti tapaamisia, vaikuttamis- ja virkistystoimintaa ja yhteistyökoulutuksia. Liikkuvan tuen työntekijä kuului Vva ry:n edustajana verkostoon, jossa on kolmannen sektorin järjestöjä ja viranomaisia päihde- ja mielenterveyspalvelujen puolelta.

Kujato-verkosto Kurvin alueen sosiaali-, terveysja vertaistoimijajärjestöjen Kujato-verkostossa ammattilaiset ja vertaiset toimivat yhdessä. Kujaton tavoitteena tarjota vaikeissa elämäntilanteissa oleville ihmisille mahdollisuus päästä eri toimijoiden erityisosaamisen piiriin. Liikkuvan tuen työntekijä ja järjestösuunnittelija olivat Vva ry:n osalta mukana verkoston toiminnassa. Verkosto järjesti Dallapénpuisto kukkii -tapahtuman toukokuussa. Liikkuvan tuen työntekijä oli mukana tapahtumassa. Verkoston toimijat osallistuivat myös Asunnottomien yön tapahtumaan, ja olivat merkittävässä roolissa tapahtuman käytännön järjestelyissä. Joulu Unelma -tapahtuma järjestettiin 13.12 Vaasanaukiolla. Tapahtumassa esiteltiin jäsenjärjestöjen toimintaa ja kohdattiin ihmisiä lämpimän juoman ja pullatarjoilun yhteydessä. Sällikodin asukas oli tuttuun tapaan tapahtumassa mukana joulupukkina.

TYÖRYHMÄT JA VERKOSTOTYÖ

Suomen palveluohjausyhdistys ry

Hima & Strada -hanke

Liikkuva tuki kuului SPO ry:n työvaliokuntaan nyt toista kautta, ja myös johtokuntaan. Yhteistyön tavoitteena oli tuoda asunnottomuus-, rikos-, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kansalaisten tarpeita paremmin esille palveluohjausmallissa. Työntekijä vei tietoa marginaaleissa elävien ihmisten elämäntilanteista ja palveluntarpeista yhdistyksen ohjaustyön kehittämiseksi.

Vva ry oli mukana asiantuntijana Setlementtiliiton koordinoimassa hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaisia syrjäytymistä ja asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä kaupunkikierroksia. Vuonna 2019 Järjestön viestinnän asiantuntija piti osallistujille mediatyöskentelyn työpajan ja toiminnanjohtaja osallistui hankkeen ohjausryhmään.

Reilu työ -verkosto Verkoston tarkoituksena on tuoda näkyväksi ja estää siirtolaisperäisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa eri aloilla mm. yhteisten kampanjoiden ja koulutusten avulla. Verkostoa koordinoi Rikosuhripäivystys, ja sen toimintaan osallistui asiantuntijoita ammattiliitoista ja järjestöistä, joiden asiakastyössä kohdataan työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreja.

Vat-verkosto Vva ry:n Kokema-tiimin työntekijät osallistuivat Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoiman Vapautuvien asumisen tuen verkoston yhteistyötapaamisiin yhteistyöpäiviin ja seminaareihin vuonna 2019. Kokema-tiimin työntekijä teki puolet työajastaan vankien tukityötä Kääntöpiiri-hankkeessa.

Etsivän työn verkosto Etsivän työn tekijät osallistuivat vuonna 2019 Etsivän työn verkoston koulutuksiin ja palavereihin. Helsingin etsivän työn verkostotapaaminen oli helmikuussa, jossa tavattiin uusia toimijoita ja kuultiin vanhojen tuttujen toimijoiden kuulumisia kentältä.

KÄMPPÄ ja DUUNI Sato Oy: n ja Kuntoutussäätiön yhteispilotissa Vva ry ohjaa osallistujan SATO:n asunnon hakijaksi ja antaa tukea asunnon hakuprosessiin sekä mahdollisten tukien selvittelyyn. SATO tarjoaa osallistujalle tämän tilanteeseen sopivaa vuokra-asuntoa. Apua annetaan myös työllistymisessä laajoja kumppaniverkostoja hyödyntäen. Vva ry:n työntekijät osallistuivat vuoden aikana palavereihin, joissa käytiin läpi asukastilanteita ja työllisyysmahdollisuuksia.

Hima & Stradan katuopas Poitsu esittelee kaupunkikierroksellaan Sörkan kulmat.

Hard Luck Cafe Vva ry on yhteistyökumppanina Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoimassa STEA-rahoitteisessa hankkeessa, jossa edistetään sähköisten palveluiden käyttöä rikostaustaisten ja/tai asunnottomien henkilöiden osalta järjestämällä käytännönläheisiä tietotekniikkakursseja, helposti saavutettavaa tietokoneiden käyttöä ja tähän liittyvää ohjausta. Vuonna 2019 mm. Vva ry:n asumisneuvoja teki yhteistyötä hankkeen kanssa.

Pro-Tukipiste ry:n Jaana Kauppinen, Vva ry:n Sanna Tiivola ja Kriminaalihuollon tukisäätiön Sanna Sunikka Sosten Järjestöjohtajien seminaarissa.

Tuki- ja tavoittaminen –hanke Sininauhasäätiö on saanut rahoituksen STEA: lta Tuki ja tavoittaminen -hankkeeseen vuosille 2017-2019. Hankkeessa on kehitetty asumisratkaisuja ja vapaaehtoistoimintaa maahan muuttaneiden ihmisten asumisen ja kotoutumisen tueksi, sekä tehty etsivää työtä heikoimmassa asemassa olevien maahanmuuttajien tavoittamiseksi palveluiden piiriin. Maahanmuuttotyön asiantuntija toimi hankkeen ohjausryhmässä.

Vailla vakinaista asuntoa ry

KANSAINVÄLINEN VERKOSTOTYÖ

KANSAINVÄLINEN VERKOSTOTYÖ Toiminnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, järjestösuunnittelija sekä Kokema-tiimin ja Junailijankujan asumisyksikön työntekijät osallistuivat Feantsan vuosikokoukseen Portossa.

Kansainvälinen verkostotyö Vva ry on mukana asunnottomien naisten Erasmus + hankkeessa, jossa vaihdetaan hyviä käytäntöjä Euroopassa naisten asunnottomuustyöstä. Hanketta koordinoi unkarilainen toimija BMZKI. Toiminnanjohtaja osallistui yhdessä Y-säätiön edustajan kanssa hanketapaamiseen Budapestissä tammikuun lopussa. Maaliskuussa Vva ry:llä vieraili ryhmä tutkijoita Walesistä, sekä saksalainen sosiaaliohjaaja. Toiminnanjohtaja ja hanketyöntekijä kutsuttiin Feantsan järjestämään Vertaistyön hyviä esimerkkejä esittelevään seminaariin Wieniin maaliskuussa. Hanketyöntekijöitä NEA-hankkeesta osallistui huhtikuussa Sloveniassa olevaan työntekijöiden koulutustilaisuuteen. Vva ry: n puheenjohtaja ja henkilöitä järjestötiimistä, Kokema-tiimistä sekä Junailijankujan asumisyhteisöstä osallistui Feantsan vuosikokoukseen ja seminaariin Portossa touko-kesäkuun vaihteessa. Toiminnanjohtaja kutsuttiin yhdessä Y-säätiön toimitusjohtajan ja Aran johtajan kanssa Euroopan Komissioon Brysseliin The Finnish Dayhin kertomaan Suomen Asunto ensin -mallista.

Vuosikertomus 2019

Heinäkuussa Kokema-tiimin jäsen osallistui Homeless In Europen (Hope) järjestämälle vuotuiselle leirille, johon kokoontuu 100 asunnottomuutta kokevaa ja kokenenutta henkilöä eri puolilta Eurooppaa. Kokeman työntekijä valittiin Homeless in Europen hallitukseen. Erasmus + -hankkeen työntekijätapaaminen järjestettiin Suomessa syyskuun alussa. Valmisteluun osallistui useita toimijoita ja sitä koordinoi Y-Säätiö ja Vva ry. Noin 30 henkilöä Erasmus-hankkeen osallistujia eri puolilta Eurooppaa osallistui työpajoihin ja tutustumiskäynteihin, jotka käsittelivät asunnottomien naisten terveyskysymyksiä. Toisena päivänä vierailtiin Vva ry: n Vartiosaaressa. Marraskuussa Nea-hankkeessa työskentelevä työntekijä ja toiminnanjohtaja osallistuivat työntekijäkoulutukseen ja työpajoihin Puolan Lodzissa. Viikon aiheena oli asunnottomien naisten väkivaltatyö ja työmuodot sekä traumakoulutus. Verkostokehittäjien opintomatkalla Skotlantiin tutustuttiin osallisuus- ja vertaistyön muotoihin ja Feantsa kutsui toiminnanjohtajan ja Kokema-tiimin työntekijän Lontooseen terveysja osallisuusklusterin tapaamiseen joulukuun puolivälissä.

KANSAINVÄLINEN VERKOSTOTYÖ

Erasmus + Women in Homelessness -hankkeen vieraat olivat Vva ry:n vieraana Vartiosaaressa. Pohdittavana oli mm. naisten kokemaan asunnottomuuteen liittyvät stigmat.

Sanna Tiivola, Feantsan puheenjohtaja Ian Tilling ja Y-Säätiön Saija Turunen.

Vailla vakinaista asuntoa ry

KANSAINVÄLINEN VERKOSTOTYÖ

Toiminnanjohtaja Tiivola ja ARA:n johtaja Jarmo Lindén Brysselissä Euroopan komission The Finnish Dayssa.

Nea-hankkeessa Vva ry:ltä mukana oleva Jenni Eronen, Y-säätiön Pilvi Azeem ja Saija Turunen osallistuivat Puolassa järjestettyyn seminaariin, jonka aiheena oli asunnottomien naisten väkivaltatyö.

Kokema-tiimin Mikko Vehniäinen valittiin Homeless In Europen (Hope) hallitukseen.

Suomalaiset asunnottomuustoimijat Feantsan vuosikokouksessa.

Vuosikertomus 2019

Yhteiskehittämiseen perustuvat hankkeet: Toimekas

YHTEISKEHITTÄMISEEN PERUSTUVAT HANKKEET

Toimekas Vartiosaaressa

Toimekas-hanke 2017-2020 TOIMEKAS-hanke alkoi vuonna 2017. Tarkoituksena oli tukea entisten asunnottomien työllistymistä, ja sen kautta luoda mielekkään arjen toiminnan malli pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluihin. Vva ry:n lisäksi hankkeessa olivat mukana Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Vieraskoti ry, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö, Sininauhasäätiö, Työterapinen yhdistys ry sekä Y-Säätiö (hankekoordinaatio). Vva ry:ltä hankkeeseen oli nimettynä asumisyksikön esimies ja Omat avaimet -projektista kokemusasiantuntijoita.

Asumispalvelupäällikkö ja Toimekas hankkeen työntekijä osallistuivat uuden TARMOKAS-jatkohankkeen valmisteluun ja toiminnanjohtaja ohjausryhmään. Vva ry:n neljän kuukauden kehittämisjakso aloitettiin Junailijankujalla kesäkuussa ja hankkeeseen palkattiin yksi työntekijä Junailijankujalta. Vva ry:n osatavoite hankkeessa oli osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden rakenteiden varmistaminen ja kehittäminen. Lisäksi haluttiin asukasosallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen hankkeen

kehittämistyössä sekä niiden menetelmien kehittäminen, joilla myös henkilökunta saadaan sitoutettua yhteiseen kehittämiseen asukkaiden kanssa. Asukasedustajat osallistuivat Toimekas-työryhmän kokouksiin säännöllisesti ja heille annettiin vastuuta tulevan kehittämisjakson kehittämisessä ja toteutuksesta asukasedustaja kokouksissa. Asukasedustajan aloitteesta jatkettiin talonmies/nainen /ympäristötyö ajatuksen kehittämistä ja luotiin matalalla kynnyksellä työtoimintaa. Samalla jatkettiin viikoittaista hävikkiruokanoutoa läheisen ravintolan kanssa. Ruokahakutoiminta pyörii yhä täysin asukasvetoisena. Kevään 2019 aikana nousi esille THL:n tiedote uusista c-hepatiitti ja hiv-tartunnoista asumisyksiköissä Helsingissä. Junailijankujan työryhmässä asiaa pohdittiin ja mietittiin, miten terveysneuvontatyö ja puhtaiden ruiskujen ja neuvojen vaihto olisi mahdollista toteuttaa asumisyksikössä. Asumisyksiköstä löytyi asukasedustaja, joka oli kiinnostunut samaan lisäkoulutusta ja hänelle syntyi yhteistyöllä myös mahdollisuus aloittaa vertaistyöntekijänä Helsingin kaupungin Kontulan Symppiksessä. Asukas sai tarpeellisia koulutuksia ja aloitti toukokuussa Wärkkilä-toiminnan Junailijankujan asumisyksikössä yhteistyössä työntekijän kanssa. Wärkkilä on asukkaiden terveysneuvonta ja ruiskujen- ja neulojen vaihtopiste, jonka toimintaa hoitaa asukas 1 krt/viikossa. Työntekijä on mukana aina tarvittaessa ja hoitaa käytettyjen käyttövälineiden pois kuljetuksen.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Yhteiskehittämiseen perustuvat hankkeet: Toimekas

Wärkkilä madalsi kynnystä ottaa puheeksi terveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä asioita.

Junailijakujan kattotasanteella asukkaat viljelevät tomaatteja ja yrttejä.

Terveysneuvontatyön näkyväksi tekemisen ansiosta asumisyksikköön on muodostunut avoimempi ilmapiiri liittyen terveysneuvontaan, päihteiden käytön puheeksi ottamiselle sekä hoitoon hakeutumiselle. Muita ahkeruusrahalla tehtäviä töitä asumisyksikössä olivat polkupyörien korjaus polkupyöräpajalla, asuntojen pienimuotoiset siivous -ja maalaustyöt ja huonekalujen kasaamistyöt. Ompeluhuoneen saaminen asumisyksikköön oli asukkaiden toive ja sellainen mahdollistettiin lahjoitusompelukoneilla. Biljardi-huoneen siivoaminen tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa ja se saatiin toimivaksi asukkaiden käyttöön. Kerran kuukaudessa pidettävissä asukaskokouksissa asukkaat saivat vapaasti tuoda esille asioita, joita toivoivat asumisyksikössä olevan. Näitä oli fudis-treenit ja pihapelit, erilaiset ryhmät sekä muihin asumisyksiköiden ryhmiin tutustuminen. Työtä jatkettiin siirtoavustuksen turvin lokakuun puoliväliin, ja hankkeen päätösjuhla pidettiin Pelastusarmeijan Pitäjänmäen yksikössä. TARMOKAS -hanke ei saanut rahoitusta Stean rahoitusehdotuksessa vuosille

Vuosikertomus 2019

Asukkaat vastaavat täysin hävikkiruokanoudon ja jakelun pasilalaisesta ravintola Blanccosta.

2020-2022, mutta moni hankkeen aikana aloitettu toiminta jatkuu Junailijankujan asukkaiden kanssa (mm. lahjoitusruoan jakelu, terveysneuvonta, ompeluhuone). Kehittämisjakson aikana saatiin juurrutettua toimintatapoja arjen mielekkääseen toimintaa. Asukkaita saatiin motivoitumaan tekemisen kautta oman elämäntilanteen pohtimiseen ja monella konkreettisesti päihteidenkäyttö vähentyi ja kiinnostus omien asioiden hoitamiseen lisääntyi. Asukkaiden ja työntekijöihin yhteinen tekeminen lisääntyi ja toi avoimuutta ja luottamusta asumisyksikköön kaikin tavoin. Tämä taas loi turvallisuuden tunnetta sekä lisäsi yhteenkuuluvuutta. Kehittämisjaksolla asukkaat alkoivat välittää talon yleisestä viihtyvyydestä ja siisteydestä ja yhteisesti sen eteen tehtiin töitä. Joidenkin asukkaiden kohdalla pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta elämänhallintataitojen kehittymisenä; vuorovaikutustaidot, kärsivällisyys asioiden hoitamisessa, sosiaaliset suhteet. Arkeen tarjolla olleet mielekkäät tekemiset ovat myös tuoneet vaihtoehdon päihteiden käytölle ja lisänneet työkykyä.

Yhteiskehittämiseen perustuvat hankkeet: D-asema Kannelmäki

Jari Viljakainen toimi Kannelmäessä vertaisohjaajana.

Kannelmäen yhteisöhanke Vva ry on yhteistyökumppani Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa Kannelmäen yhteisöhankkeessa ja vastaa hankkeen käytännön toteuttamisesta erityisosaamisalueena vertaistoiminnan kehittäminen. Hankkeessa järjestetään matalan kynnyksen toimintaa moniongelmaiselle asukasryhmälle Kannelmäessä. Tavoitteena on edistää kävijöiden sosiaalista hyvinvointia, terveyttä ja lisätä yleistä viihtyisyyttä ja alueen asukkaiden turvallisuudentunnetta.

Vuonna 2018 tapahtunut painopisteen muutos toiminnassa vaikutti myös 2019. Eläkeikäiset ihmiset, joilla ei ole suurempia elämänhallintaongelmia, olivat suuri kävijäryhmä. Tämä vaikutti yhteisöhankkeen toimintakäytänteisiin, esimerkiksi suhtautuminen päihtyneenä asioimiseen on yhä ollut sen kaltaista, ettei varsinaisesta matalan kynnyksen toiminnasta voi puhua. Yhteys hankkeen alkuperäiseen kohderyhmään, torilla oleskeleviin pitkälle syrjäytyneisiin ihmisiin, ei ole niin vahva kuin hankkeen alussa. He kyllä käyvät syömässä, bingossa ja osa välillä oleskeleekin tiloissa, mutta he eivät enää kokeneet samalla tavalla paikkaa omakseen.

Tämä näkyi hankkeen tiimikokousten aihepiireissä, niissä käsiteltiin tulevia aktiviteetteja, askartelutilaisuuksia, vierailuja ja retkiä yms. mutta hyvin vähän kävijöiden hoitoonohjauksen tukemista, ihmisten tarvitsemaa tukea ja ratkaisuja jonkun kävijän elämänongelmiin. Yhteisöhanke on tärkeä toimintamuoto omassa ympäristössään, jossa on hyvin vähän muita palveluja, ja tarjoaa sosiaalisen kohtaamispaikan ihmisille, jotka ovat jollain tavalla syrjässä töissä käyvien ihmisten elämänympäristöstä. Syrjäytyneimmälle käyttäjäkunnalle se ei tarjoa kontaktia yhteiskuntaan, sen palvelujärjestelmiin ja tukea vaikeisiin elämäntilanteisiin, sekä kokemusta paikasta, joka on heitä varten, siinä määrin, kun hankkeessa alun perin oli tarkoitus ja joka olisi ollut yhä mahdollista. Vertaistyöntekijät suorittivat yhdessä diakonissalaitoksen ammattityöntekijöiden kanssa yhteisöhankkeen normaaleja arkitöitä, toimintakeskuksen ylläpitoa, ohjausta, neuvontaa ja ryhmien ja aktiviteettien järjestämistä (mm. kesällä retki Vartiosaareen). Toimintakeskuksessa tarjottiin ruokaa joka päivä yhden euron hintaan. Keittiön toiminnasta vastasivat pääosin vapaaehtoiset ja vertaistyöntekijät. Matalan kynnyksen toimintojen esimies osallistui viikoittaisiin tiimitapaamisiin, ohjausryhmään sekä työjohdollisiin tapaamisiin. Vertaiset vastasivat päiväkeskuksen arjen töistä.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Yhteiskehittämiseen perustuvat hankkeet: NEA - naiserityisyys asunnottomuustyössä

NEA-hankkeessa VVa ry:n Jenni ja Sininauhan Inka kohtasivat kahtena päivänä viikossa Kalasataman terveysja hyvinvointikeskuksessa naisia, jotka olivat asunnottomina tai asunnottomuusuhan alla.

Naiserityisyys asunnottomuustyössä NEA -hanke NEA (2018-2020) on Y-säätiön koordinoima STEA-rahoitteinen monitoimijainen yhteiskehittämishanke, jonka päätavoitteena on naisten asunnottomuuden poistaminen asumispolkuja turvaamalla. Päätavoitteeseen päästään kehittämällä uusia naiserityisiä työkäytäntöjä asunnottomuustyöhön, vahvistamalla kokemusasiantuntijuutta, tukemalla asumisen onnistumista eri kohderyhmillä, lisäämällä hajautettuja asumisratkaisuja sekä nostamalla naisten asunnottomuutta ilmiönä esille.

paikalla sovitusti. Hankkeen työntekijä osallistui aktiivisesti Asunnottomien yön järjestelyihin ja osallistui asiantuntijana eri medioiden naisten asunnottomuudesta kertoviin haastatteluihin (Helsingin Sanomat, Kirkko ja Kaupunkija APU-lehti). Asunnottomien yössä hanketyöntekijä osallistui myös paneeliskeskusteluun asunnottomuuden asiantuntijana. Hanketyöntekijä osallistui Erasmus-hankkeen yhteiseen tapaamiseen Puolassa, jossa aiheena oli asunnottomien naisten kohtaama väkivalta. Yhdistys veti yhdessä Y-säätiön kanssa työpajan Naisten tekemiin väkivallan tekoihin liittyen.

Vuoden alkupuolella NEA-hankkeessa työskenteli kokemusasiantuntija, joka osallistui hankkeen kuukausittain järjestettyihin ryhmätapaamisiin yhdessä Omat avaimet 2 -hankkeen työntekijän kanssa. Tammikuussa aloitettiin yhdessä Sininauhasäätiön osahankkeen työntekijän kanssa AsTussa päivystykset. Maaliskuussa käytiin STM:ssä keskustelua koskien päihdepalveluita ja siihen liittyvää politiikkaa ja osallistuttiin Etk:n järjestämään Traumakoulutukseen. Toukokuussa aloitettiin Sininauhasäätiön osahanke työntekijän kanssa päivystykset myös Kalasataman terveysja hyvinvointikeskuksen alakerrassa ja kesän jälkeen aloitettiin myös toinen päivystyspäivä. Kuopiossa järjestettiin Naiserityisyyteen liittyvä koulutus/työpaja. NEA-hankkeen työntekijä osallistui myös Portossa järjestettyyn FEANTSA:n konferenssiin, ja siellä työpajaan aiheella ”A Gender and Psychologically Informed Approach to Tackle Women’s Homelessness”. Sininauhasäätiö avasi 18.10. Naisten päiväkeskuksen, jossa myös Vva ry:n NEA-osahankkeen työntekijä oli

Vuosikertomus 2019

Janna Sandström oli NEA-hankkeessa aloittamassa etsivää työtä ja kehittämässä Jennin kanssa naiset huomioivaa työotetta.

Yhteiskehittämiseen perustuvat hankkeet: Nuoli – nuorten kohtaamis- ja tukipiste

Nuoli – nuorten kohtaamis- ja tukipiste NUOLI - nuorten kohtaamis- ja tukipiste on STEA:n rahoittama Sininauhasäätiön ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n kolmivuotinen hanke (2019-2022), jonka toimintaa on lähdetty rakentamaan pysyväksi.

• Nuoli on auki 24/7 ja voit tulla sinne mihin vuorokauden aikaan tahansa. • Ikäraja (16-) 29 vuotta, voit tulla anonyymisti, ei kuntarajoja. • Nuolessa sinun on mahdollista ruokailla, peseytyä ja levätä. • Voit tulla, vaikka olisit päihtynyt. • Saat tukea ja neuvoja haluamiisi asioihin. • Nuolessa sinut kohdataan sellaisena kuin olet!

Hankkeena NUOLI – nuorten tuki- ja kohtaamispiste on ainutlaatuinen pohjoismaissa, sillä erityisesti nuorille suunnattuja ympärivuorokautisia turvatiloja ei ole aikaisemmin ollut. Tarve Nuolen kaltaiselle toiminnalle on suuri, sillä nuorten osuus asunnottomista on viime vuosina kasvanut, vaikka muuten asunnottomien määrä laskee Suomessa. Vuonna 2018 nuoria alle 25-vuotiaita oli yhteensä 1 001 eli 20,5 % kaikista asunnottomista (ARA.fi, Asunnottomat 2018 (Selvitys 3/2019)). Nuoret ovat kadulla erittäin haavoittuvassa asemassa. Ensimmäisenä hankevuotena varsinaista nuorille suunnattua toimintaa oli puoli vuotta, koska tukipiste

avattiin kesäkuun lopussa. Syyskuun alkuun asti Nuolen tukipiste oli ollut avoinna vain päivisin klo 10-18 (myös viikonloppuisin). Tarve nuorten 24/7 toimivalle tukipisteelle havainnollistui kävijämäärissämme, kun Nuoli aloitti ympärivuorokautisen toiminnan syyskuun alussa. Vuonna 2019 Nuolessa tavoitettiin yhteensä 170 eri nuorta. • Yhteensä tavoitettu 170 nuorta - 24.6.-1.9. tavoitimme yhteensä 26 nuorta. - 2.9.-31.12.2019 tavoitimme 144 nuorta. • Sukupuolijakauma: - Miehiä 124 - Naisia 45 (26,5%) - Muun sukupuolinen 1 • Päivittäisiä kävijöitä 10-35 nuorta. • Öisin lepomahdollisuus 15 nuorelle. • Kotikunta: - Helsinki 94 (55,3%) - Espoo 4 - Vantaa 15 (8,8%) - ulkopaikkakuntalaisia 32 (18,8%) - Kotimaa muu kuin Suomi 15 (8,8%) - ei tietoa 10 • Ikäjakauma: - alle 18-vuotiaita 1 - 18-29 vuotiaita 131 - yli 29-vuotiaita 27 - ei tietoa iästä 11 • Kaikkien kävijöiden keski-ikä 26 vuotta

Vailla vakinaista asuntoa ry

Yhteiskehittämiseen perustuvat hankkeet: Nuoli – nuorten kohtaamis- ja tukipiste

Toiminta tukipisteessä perustuu luottamukseen, vuorovaikutteisuuteen sekä yhteiseen kehittämiseen. Päivittäisessä toiminnassa on pyritty luomaan nuorille normaalin arjen mallia ja rakenteita. Päivittäin on aina ollut tarjolla aamupala ja lämmin ruoka sekä lahjoitusten mukaan välipalaa. Toiminnanohjauksen avulla nuoria on tuettu omien asioiden hoitamiseen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen, pyykin pesuun, omien tavaroiden ja jälkien siivoamiseen jne. Nuolessa nuoret ovat päässeet vaikuttamaan toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Toiminnassa mukana olleiden nuorten kanssa luotiin yhteisiä käytäntöjä ja toimintaohjeita. Tärkeimmäksi nuorilta nousseeksi käytännöksi nousi hiljaisuus yöaikaan (klo 24-07). Muita nuorilta nousseita käytäntöjä ovat olleet: kaikkien kunnioittaminen tasa-arvoisesti, ei hyväksytä minkäänlaista väkivaltaa eikä kohtaamis- ja tukipisteessä saa käyttää päihteitä. Ympärivuorokautisen toiminnan käynnistyttyä syyskuussa alkoivat myös viikoittaiset yhteisökokoukset, joissa nuoret toimivat puheenjohtajana, sihteerinä sekä nostivat esille tärkeiksi koettuja asioita, mm. turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten Nuolen tilassa ei saa “diilata eikä pummata” eikä Nuoleen saa tulla perimään velkoja. Toisena isompana toivekokonaisuutena ovat olleet leffaillat, sunnuntaibingo sekä biljarditurnaus. Päivisin Nuolen pisteeseen jalkautui säännöllisesti yhteistyökumppaneiden tarjoamia palveluita, kuten PopUp-asumisneuvonta, nuorten sosiaalityö, ASTU, RISE, Katuklinikka, Etsivä Lähityö ja Tukialus. Tilan rajallisuuden vuoksi Nuoleen ei aina pystytty ottamaan sisälle niin paljon nuoria lepäämään, kun olisi ollut tarvetta. Syksyn toimintaa väritti myös vajaa viisi viikkoa kestänyt remontti. Remontin aikana Nuoli jouduttiin sulkemaan kokonaan viikon ajaksi. Lopun remontin ajan Nuoli oli avoinna vain öisin ja sekin aika evakossa samassa korttelissa sijaitsevassa päiväkeskus Illusiassa. Nälkäisenä ja väsyneenä tulee tehtyä lyhytnäköisiä ratkaisuja. Arvostava kohtaaminen yhdessä perustarpeiden tyydyttämisen kanssa mahdollistaa luottamukselliset keskustelut ja luo pohjaa hyvälle asiakassuhteen syntymiselle.

Vuosikertomus 2019

“Teidän ansiosta olen saanut elämäni omiin käsiini taas, loppu riippuu miusta… Olette tehneet kaikkenne! Kiitos kaikesta”.

VAPAAEHTOISTOIMINTA

Studio Sassyn Veera kävi leikkaamassa kävijöiden hiuksia.

Vva ry tarjosi erilaisia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Facebook-ryhmä “Vapaaehtoiset hyvän asumisen puolesta” toimi pääasiallisena vapaaehtoisten koordinaatio välineenä. Vapaaehtoistyötä oli monella eritasolla; luottamushenkilöt olivat vapaaehtoisia, yhdistyksen jäsenet ja pitkäaikaiset kävijät tekivät paljon vapaaehtoistyötä ja ulkopuoliset asunnottomuustyöstä kiinnostuneet auttoivat paljon esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Vapaaehtoisten oli mahdollisuus osallistua yhteisiin tapahtumiin ja retkiin.

Huhtikuun alussa järjestettiin vapaaehtoisille yhteinen kokkausilta, jossa valmistettiin ruokaa Yökeskus Kalkkersiin. Samalla järjestösuunnittelija tutustui vapaaehtoisiin ja kartoitti toiveita vapaaehtoistoiminnalle. Huhtikuun lopussa vapaaehtoisia oli mukana Kalkkersin kauden päättäjäisissä: ensin ruokaa ja valmisteluja tehden, sekä myöhemmin kävijöitä ja henkilökuntaa tavaten. Vuoden ensimmäisen Asukki-lehden tekoon osallistui kevään ajan lukuisia vaikuttamistyöstä kiinnostuneita vapaaehtoisia, ja Gutsy go –projektin kautta yläasteikäiset nuoret järjestivät suoran toiminnan hyväntekeväisyystempauksia.

Vva ry: n uusi järjestösuunnittelija aloitti maaliskuussa vapaaehtoistoiminnan aktivoinnin. Henkilöstövaihdosten takia vapaaehtoisten koordinointiin oli ollut vuoden 2019 alussa vain vähän resursseja, mutta toiminta lähti mukavasti käyntiin keväällä. Jo tammikuussa Vepassa aloitti vapaaehtoistyöntekijä, joka auttoi Vepan toiminnassa koko vuoden ajan n. kolmena päivänä viikossa.

Vailla vakinaista asuntoa ry

VAPAAEHTOISTOIMINTA

Susanne huolehti Vepan kävijöistä.

Kesällä vapaaehtoisia kutsuttiin mukaan Vartiosaaren toimintaan sekä Helsinki-päivänä että Vartiosaaripäivänä. Vartiosaaripäivänä saaressa kävi ennätysmäärä vierailijoita n. 3000, ja Vva ry pyöritti päivän ajan menestyksekkäästi kahvilaa saaritalon rannassa vapaaehtoisten avulla sekä esitteli omaa toimintaansa.

KRITS:in Rymy-toiminnan porukka laittoi vaatevaraston kuntoon.

Vapaaehtoistoiminnan pääkenttänä toimi Asunnottomien yö -tapahtuma, johon vapaaehtoisia osallistui yhteensä noin kuusikymmentä henkilöä. Vapaaehtoiset olivat mukana tapahtumapäivän järjestelyissä lähes kaikilla osa-alueilla, ja mahdollistivat omalla panoksellaan tapahtuman onnistumisen. Järjestyksenvalvojat ja ensiaputiimi vapaaehtoisen turvallisuusvastaavan johdolla huolehtivat tapahtuman turvallisuudesta ja sujuvuudesta yhdessä Vva ry:n henkilökunnan kanssa. Lisäksi Asunnottomien yön kansalaisliikkeen vapaaehtoisia oli mukana toimitsijoiden roolissa, jolloin he ylläpitivät yleistä järjestystä, neuvoivat tapahtuman vierailijoita sekä jakoivat ohjelmia ja tapahtumakarttoja. Kyselyitä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksille tulee kasvavassa määrin. Vuoden lopussa vapaaehtoisten Facebook -ryhmässä oli 467 jäsentä. On ilahduttavaa huomata miten monet haluavat antaa oman panoksensa asunnottomuustyöhön!

Vuosikertomus 2019

Toimekas-hankkeen ja vapaaehtoisten yhteistyötä Juniksella.

FC Junis

Vailla vakinaista asuntoa ry

FC Junis

Vuosikertomus 2019

Kokema – Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina

KOKEMA - KOKEMUSASIANTUNTIJAT KOULUTTAJINA JA MENTOREINA Vailla vakinaista asuntoa ry:n hallinnoimalla kokemusasiantuntijuuteen pohjautuvalla toiminnalla vahvistetaan kokemusasiantuntijoiden roolia asunnottomien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja käytännön toteutuksessa. Vuonna 2016 käynnistyneelle Omat avaimet 2 -hankkeelle myönnettiin STEA:n kohdennettu Ak-toiminta-avustus, jonka myötä toiminta alkoi toukokuussa nimellä Kokema – Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina. Hankemuotoisena työtä jatkettiin alkuvuoden kokemusasiantuntijuuden juurruttamiseksi asunnottomien palveluihin eri kunnissa. Toiminnassa mukanaolevilla kokemusasiantuntijoilla ja mentoreilla on omakohtainen kokemus asunnottomuudesta ja sen lieveilmiöistä sekä pitkä kokemus asunnottomille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. He toimivat siltana palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten välillä. Toiminnalla tuetaan asunnottomuustoimijoita hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista tarkoituksenmukaisesti. Mentorit vievät kuntiin konkreettisia ohjeita ja käytännön työhön soveltuvia malleja: miten asunnottomuuskokemuksen omaavia asiantuntijoita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, kuinka kokemustietoa voidaan käyttää, ja mitä kokemusasiantuntijatyö voi olla kunkin kunnan ja palvelun kohdalla. Samalla myös kokemusasiantuntijoille tarjotaan mentorointia moninaisissa rooleissa toimimiseen. Näihin tarpeisiin vastataan tarjoamalla kunkin kunnan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, työpajoja ja konsultointia asunnottomuuskentällä toimiville yhteisöille ja organisaatioille. Vuoden 2019 aikana toimittiin pääsääntöisesti seuraavissa kaupungeissa: Kuopio, Lahti, Jyväskylä, Joensuu, Hyvinkää ja pk-seutu. Eri työryhmien ja verkostojen (mm. VAT-verkosto, Verkostokehittäjät-hanke, AUNE -ohjelman koordinaatio- ja ohjausryhmä) kautta tavoitettiin toimijoita näiden kaupunkien ulkopuolelta. Lisäksi osallistuttiin kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin, joissa ruohonjuuritason kokemustietoa kanavoitiin palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Seuraavaa asunnottomuusohjelmaa ideoitiin Asunto ensin 2.0 Muutoslaboratorio-työskentelyssä. Kokema-tiimiläiset kävivät myös pääkaupunkiseudulla eri kouluissa (mm. Kulosaaren

yhteislukio, Espoon Haukilahden lukio) kertomassa asunnottomuudesta, omasta taustastaan ja nykyisestä työstään. Kokemusasiantuntijuuteen liittyviä koulutuksia järjestettiin yhteistyössä mm. Verkostokehittäjäjiensekä NEA-hankkeen kanssa. Kansainvälistä toimintaa toteutettiin Feantsan ja Homeless in Europen Hope) kautta. Kokeman työntekijä valittiin jälkimmäisen yhdistyksen vuosikokouksessa hallituksen jäseneksi. Yhteistyökumppaneita viime vuonna olivat mm. Hyvinkään Mäntylä ry, Kriminaalihuollon tukisäätiön alaisuudessa toimivat toiminnot ja hankkeet, Rikosseuraamuslaitos, Sininauhasäätiö, Y-Säätiö, Laurea-ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry, Suoja-Pirtti ry:n Korttelikaverit-hanke ja Helsingin Diakonissalaitos, Helsinki-Mission Aggredi, Lahden kaupungin alaisuudessa toimivat asumisyksiköt ja Vivo ry:n Tarpoila-yhteisö sekä Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat – Varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki -hanke.

Kokema-tiimi

Vailla vakinaista asuntoa ry

Kokema – Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina

Jarmo Erosen ideasta lähteneessä Keijo-hankkeessa on kehitetty rikosja päihdetaustaisten työllistymistä tukeva koulutusmalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja sen ammatilliseen hyödyntämiseen. Eronen on osallistunut opiskelijoiden rekrytoimiseen ja koulutukseen valittujen mentoroimiseen (ohjaus, neuvonta, motivointi). Lisäksi hän on konsultoinut vastuukouluttajaa.

Jarmo Erosen aloitteesta Laurea-ammattikorkeakoulu julkaisi kokoomajulkaisun, joka on luettavissa painettuna ja verkossa.

Kokema-tiimi vieraili säännöllisesti ja tarpeen mukaan toimintakeskuksissa, asumisyksiköissä, päiväkeskuksissa. Vierailujen yhteydessä työntekijät kertoivat vertaistyöntekijänä ja kokemusasiantuntijana toimimisesta sekä toimivat mentoreina ja vertaisina asunnottomille sekä viestinviejinä ja sillanrakentajina ammattilaisten ja kokemustaustaisten välillä. Keskusteluissa tuotiin lisäksi esille erilaiset vaikuttamismahdollisuudet asunnottomien palvelujen kehittämisessä kussakin kunnassa. Lisäksi toimintaa toteutettiin kesäkaudella yhdistyksen päihteettömässä virkistyspaikassa Vartiosaaressa (mm. Redis, Vahvasti tukien, Hyvinkään Mäntylän asumisyksikkö, Lahden Eteläiseltä Rengastieltä ja Nikulankadun asumispalveluiden asukkaita ja työntekijöitä, Joensuun Seudun Nuorisoasuntoyhdistys ry:n SOMA-hanke, Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten toiminta ja Keravan vankilan WOP-osaston väki) ja Kokemalaiset järjestivät leirejä myös maakunnissa. Keskustelun lisäksi ohjelmassa oli myös virkistäytymistä (esim. ruuanlaittoa, saunomista, pelaamista) helpottamassa tutustumista, ryhmääntymistä, luottamuksen rakentamista ja keskinäisen vertaistuen lisäämistä. Tilaisuus on näin helpommin lähestyttävä ja madaltaa kynnystä osallistua. Kokema-tiimi toimi mentoreina ja vertaisina paikallisille asunnottomien palveluita käyttäville ja kokemusasiantuntijoille. Yksilötapaamisten lisäksi monet ottivat pitkin vuotta yhteyttä puhelimitse mentoreihin. Näiden keskustelujen avulla vahvistettiin voimavaroja vertaistuen pohjalta sekä vertaisohjaajana/kokemusasiatuntijana toimimiseen.

Vuosikertomus 2019

Jenni Eronen on tehnyt vaikuttamistyötä toiminnanjohtajan kanssa mm. hallituksen asunto-ohjelmien suunnitteluryhmissä (Aune, Muutoslaboratorio), toiminut eri hankkeiden ohjausryhmissä ja suunnitellut koulutuksia esimerkiksi Verkostokehittäjissä.

Helsingin kaupunginmuseon kulttuurin ja vapaa-ajan osastolta lähestyttiin yhteistyön merkeissä koskien marraskuun 15. päivä aukeavaa näyttelyä, jonka keskiössä olisivat Johan Knut Harjun (19101976) päiväkirjatekstit. Lisäksi asunnottomuutta käsiteltäisiin laajemmin näyttelyyn liittyvän ohjelman ja tapahtumien muodossa. Tähän lähdettiin yhdessä Vva ry:n ja Kokeman kanssa miettimään nuorille suunnattua pedagogista pako-/empatiapeliä.

KOKEMA - KOKEMUSASIANTUNTIJAT KOULUTTAJINA JA MENTOREINA

Heinäkuussa Homeless In Europe (Hope) järjesti Saksassa leirin, johon osallistui 100 asunnottomuutta kokevaa ja kokenutta ihmistä eri puolilta Eurooppaa. Mikko Vehniäinen valittiin Hopen hallituksen jäseneksi.

Kutsumme yhteisöjä asukkaineen, kävijöineen ja työntekijöineen Vartiosaareen.

Kokema-tiimiläiset osallistuivat Asunnottomien yön paneelikeskusteluun, jossa mukana myös mm. sisäministeri Maria Ohisalo ja Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen.

Kokema-tiimiläiset kävivät pääkaupunkiseudulla eri kouluissa kertomassa asunnottomuudesta. Espoon Haukilahden lukiossa Mikko Vehniäinen ja Riikka Tuomi käyttivät Kahoot!-appia opetusvälineenä.

Vailla vakinaista asuntoa ry

MATALAN KYNNYKSEN TYÖ – KAIKKINA VUOROKAUDEN AIKOINA

”Työntekijät auttavat ja tsemppaavat jaksamaan”, Vepan kävijä Yhdistyksen matalan kynnyksen auttamistyö perustuu ilman ajanvarausta tehtävään matalan kynnyksen työhön ympäri vuorokauden; asumisneuvonta, etsivän työn yksikkö Yökiitäjät, liikkuva tukityö & palveluohjaus ja maahanmuuttoasiantuntija. Lisäksi yhdistys ylläpitää kahta eri matalan kynnyksen paikkaa; Vertaisja vapaaehtoistyön keskus Vepaa ja Yökeskus Kalkkersia. Matalan kynnyksen palveluidemme tarkoitus on asunnottomien ihmisten tavoittaminen, ohjaaminen palveluiden piiriin sekä heidän tukemisensa elämäntilanteensa selvittelyssä. Lisäksi ehkäisemme välittömiä terveyshaittoja ja tuemme kohtaamiemme ihmisten päihteettömyyttä.

Matalan kynnyksen kontaktit yhteensä vuonna 2019:

27 345. Matalan kynnyksen käyntikerrat yhteensä vuonna 2019: 32

Vuosikertomus 2019

111.

”Isommat tilat ehdottomasti. Valtio ja kaupunki voisi enemmän puuttua, Kansanedustajat pitäisi käydä täällä vierailulla”, Vepan kävijä

”Omaiset ottivat yhteyttä liikkuvan tuen työntekijään aiempaa enemmän ja ilmaisivat työntekijälle hätänsä omaisen tilanteesta.”

”Liikkuvan tuen kohtaamat henkilöt ovat saaneet akuuttia tukea palveluihin tai keskustelu ja asiointitukea asuntoihin, koteihin tai muihin ympäristöihin.”

”Nyt tuntuu hemmetin paljon paremmalta. Tietää omista mahdollisuuksistaan saada sittenkin asunto”, sanoi lokakuussa tavattu asunnoton mies, jolla oli tavattaessa maksuhäiriömerkintöjä ulosotossa. ”, asumusneuvonnan kävijä.

Matalan kynnyksen työ: Yökiitäjä

Tavatut henkilöt:

Nuorten alle 30 -vuotiaiden naisten ja miesten määrä on lisääntynyt

Vesku ja Tumppi ajoivat Yökiitäjän kahdennentuhannennen ajon marraskuun 9. päivänä. Tapaus uutisoitiin näyttävästi MTV3:n uutisissa.

Yhteensä.................................................. 491 Naiset:..................................................................... 17% Miehet..................................................................... 74% Tapaamiskertoja yhteensä:..................... 766 Uusia kävijöitä:.................................................. 113 Ei mitään virallista tuloa............................ 173

Yökiitäjä auttaa kaduilla Yökiitäjä on yöaikaan liikkuva etsivän työn yksikkö. Sen tavoitteena on tavoittaa ulkona majailevat palvelujen ulkopuolella olevat asunnottomat, ehkäistä henkeä ja terveyttä uhkaavien vammojen synty ja tukea palveluiden piiriin pääsyssä. Kahden sairaanhoitajan yksikkö tarjoaa ensiapua, ohjaa ja kuljettaa tarvittaessa hätämajoitukseen, selviämisasemalle tai päivystykseen. Yökiitäjät jakavat myös lahjoitusvaatteita ja ruokaa. Yökiitäjä on ainut yöaikaan toimiva liikkuvan ja etsivän työn palvelu pääkaupunkiseudulla.

Koko vuoden aikana kohdatuista ihmisistä nuorten aikuisten osuus oli selvästi kasvanut. Ulkopaikkakuntalaisia asunnottomia tavattiin yhä enemmän pääkaupunkiseudulla ja loppuvuodesta myös paperittomien henkilöiden määrä oli kasvussa, samoin EU-alueiden sekä kolmansien maiden kansalaisten.   Vuoden aikana ihmisiltä tuli runsaasti yhteydenottoja asunnottomista ihmisistä koko pääkaupunkiseutualueelta ja Yökiitäjä yritti tavoittaa näitä ihmisiä ja saada heitä palvelujen pariin. Kun nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuoli aloitti toimintansa, Yökiitäjä informoi nuorempia kävijöitä tämän hankkeen tarjoamista palveluista. Loppuvuoden aikana kävijöitä oli edelliseen vuoteen verrattuna enemmän. Loppuvuodesta myös epätietoisuus kasvoi yhden hätämajoitusyksikön toiminnan

lopettamisesta Hämeentiellä. Nuorille suunnattu Sininauhasäätiön ja Vva ry:n yhteishanke Nuoli lisäsi Yökiitäjän toimenkuvaa mm. kuljetuksineen. Yökiitäjän toimintaa tehostettiin erään vartiointiliikkeen yhteistyöllä. Talvella varsinaisia pakkasjaksoja ei ollut lainkaan, joka helpotti niin kävijöiden elämää kuin Yökiitäjän toimintaa. Pasilaan lokakuussa avatussa kauppakeskus Triplassa tavoitettiin useita asunnottomia, joten käytännön toimia mietittiin yhdessä Triplan vartijoiden kanssa. Vuoden aikana tiivistettiin myös yhteistyötä Helsingin kaupungin vieroitushoito-osaston kanssa sekä keskuskirjasto Oodin virkailijoiden kanssa keskusteltiin alueella liikkuvista mahdollisesti asunnottomista ihmisistä ja sovittiin käytäntöjä jatkossa. Myös laivaterminaalien henkilöstöä ohjeistettiin, jos huomaavat mahdollisesti asunnottomia ihmisiä liikkuvan alueilla. Yökiitäjä osallistui etsivän työn verkoston kokouksiin ja seminaareihin. Yökiitäjä on yksi tärkeistä toimijoista pääkaupunkiseudun etsivän työn verkoston kokouksissa ja seminaareissa, joissa käydään läpi muiden toimijoiden kanssa tilannekartoitus niin nuorten kuin aikuisten asunnottomuustilanteesta kullakin hetkellä. Lisääntyneen yhteistyön vuoksi kävijäkunta hyötyi monipuolisesti asunnottomien palveluista, joihin Yökiitäjä pystyy ohjaamaan ja viemään.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Matalan kynnyksen työ: Kalkkers

Tavatut henkilöt:

Naiset:..................................................................... 20% Miehet:.................................................................... 80% Tapaamiskertoja yhteensä:..................... 4862 Vailla vakinaista asuntoa olevia:........... 938

Lämpöä ja tukea Yökeskus Kalkkersista Yökeskus Kalkkers toimii matalan kynnyksen kriisipisteenä kaikille asunnottomille. Kalkkersissa voi levähtää turvallisesti, saada ensiapua ja pientä purtavaa, keskustella tilanteestasi ja saada ohjausta sopiviin palveluihin hakeutumisessa. Kalkkers on avoinna puolet vuodesta talviaikaan. Kalkkersissa jaetaan lahjoitusvaatteita ja kävijöiden käytössä on tietokone.

Vaikka hätämajoituspaikat ovat Helsingissä lisääntyneet, ne olivat välillä täynnä eikä kävijöitä pystytty ohjaamaan eteenpäin. Kalkkersin kaikki 15 paikkaa olivat käytössä useina öinä ja joinain öinä kaikkia tarvitsevia ei pystytty ottamaan sisään. Kalkkers meni sovitusti kiinni huhtikuun lopussa ja aukesi jälleen Asunnottomien yönä 17.10. Loka-joulukuun aikana kävijöitä oli paljon, myös uusia kävijöitä. Kävijöiden kokema hyöty oli, että moni sai viettää yönsä turvassa ja lämpimässä.

Kalkkers tavoitti hyvin yöaikaan vailla suojaa olevia. Suurin ikäryhmä oli 30-62 vuotiaat miehet. Yöt olivat vilkkaita, jopa kiireisiä. Kalkkersiin mahtuu kerralla 15 henkeä, mutta yöllisten kävijöiden keskiarvo oli 25-26. Ihmiset olivat levon tarpeessa. Heitä ei kuitenkaan pysty ohjaamaan esim. hätämajoituksiin, koska ne olivat yleensä täynnä tai kävijät eivät olleet niiden kohderyhmää. Ravinnon ja vaihtovaatteiden merkitys oli suuri. Ilman Kalkkersia Helsingin asunnottomien palvelukeskuksen ja hätämajoitusten ovilla jonottaisi ihmisiä pääsemättä sisään. Yöllisten kävijöiden määrä oli lähes kaksinkertainen verrattuna siihen, paljonko tilaan mahtuu sisään. Kalkkersiin lähetettiin hätämajoituksista ja asunnottomien palveluista käyttäytymisen/väkivaltaisuuden vuoksi rajatut ja ne, jotka eivät heille mahtuneet. Huolimatta tilanpuutteesta ja haasteellisesta kohderyhmästä Kalkkersissa oli huomattavan vähän tarvetta turvautua virkavallan apuun. Asunnottomat kävijät kertoivat nukkuvansa milloin missäkin: toisinaan kavereilla, ensisuojassa tai rappukäytävässä. Osalle kävijöistä Kalkkers on pitempiaikaisesti tai joinakin öinä ainoa paikka, johon he pääsevät. Kävijät hyötyivät lämpimästä ja turvallisesta yöpaikasta, jota kaikilla ei ilman Kalkkersia olisi ollut.

Vuosikertomus 2019

Emppu ja muut Kalkkersin ohjaajat laativat kauden aluksi kävijöille säännöt, miten tilassa toimitaan.

Matalan kynnyksen työ: Vepa

Tapaamiskerrat:

Yhteensä.................................................. 22 813 Miehiä:.................................................................... 85% Naisia:...................................................................... 15% Tarjottujen aterioiden määrä................. 7 362

Vepa vertaisja vapaaehtoistyön keskus Vepa on matalan kynnyksen päiväkeskus, jossa asunnottomuutta kokevat ja kokeneet voivat viettää aikaa, levähtää ja syödä lämpimän aterian ilman edellytystä päihteettömyydestä. Lisäksi Vepassa jaetaan lahjoitusvaatteita ja on mahdollisuus asioiden hoitamiseen tietokoneella ja puhelimella. Toiminnan tavoitteena on kohderyhmän tavoittaminen, vertaistuen tarjoaminen ja ohjaaminen sopiviin palveluihin. Vepan työtä tukevat asumisneuvoja, liikkuvan tuen työntekijä sekä maahanmuuttotyöntekijä, jotka ottavat kopin Vepan tavoittamista ihmisistä.

Kävijät voisivat selkeästi huonommin ilman lämmintä ateriaa. Vertaistuki oli Vepassa tärkeää kiireestä ja tilanahtaudesta huolimatta - pienet juttuhetket olivat merkityksellisiä. Yhteistyötä tehtiin vuoden aikana muun muassa Kriminaalihuollon tukisäätiön Hard Luck -kahvilan ja Helsingin kaupungin lähityön kanssa. Lähityöntekijät vierailivat Vepassa säännöllisesti. Vepassa työskenteli vertaisia ja vapaaehtoisia ja työharjoitteluaan suorittavia opiskelijoita.

Vepa tarjoaa levähdyspaikan kadun kulkijoille. Paikkaan pääsevät kaikki kunnosta riippumatta. Vuonna 2019 Vepan kävijämäärä kasvoi, erityisesti ruoka-aikoina. Parhaimpina päivinä pienessä tilassa kävi 200 ihmistä. Lämpimiä aterioita tarjoiltiin päivittäin 60-70 ihmiselle. Nuorten ja nuorten naisten osuus lisääntyi verrattuna edelliseen vuoteen. Kävijöissä oli paljon vakavista huumeriippuvuuksista kärsiviä sekä korvaushoidossa olevia nuoria. Kesäkuussa kävijöitä oli suhteessa edelliseen kesään enemmän. Loppuvuonna palvelu tavoitti päivittäin noin 130 kävijää, joista suurin osa 30-65 vuotiaita miehiä. Naisia kävi päivittäin n. 15, ikäryhmältään 30-62- vuotiaita. Syksyn mittaan kävi myös uusia kävijöitä parisenkymmentä. Heistä suurin osa oli alle 30-vuotiaita miehiä. Vaatejako tehostui syksyn mittaan, samoin lahjoitusruuan jako. Toiminnan tavoitteet on saavutettu hyvin ottaen huomioon rajalliset toimitilat. Syksyn suurin tapahtuma oli Asunnottomien yö. Vepassa järjestettiin suuri vaatejako, joka tavoitti satoja kävijöitä. Kävijöiden suuri määrä pienessä tilassa sekä voimakas päihtymys muodostivat joskus haasteita ohjaukselliselle työlle.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Matalan kynnyksen työ: Maahanmuuttotyö

Tavatut henkilöt:

Yhteensä.................................................. 213 Naiset:..................................................................... 34 % Miehet:.................................................................... 66 % Vailla vakinaista asuntoa olevia:........... 121 Ei mitään virallista tuloa:........................... 67

Maahanmuuttotyön asiantuntija ohjaa oikeaan osoitteeseen Maahanmuuttotyötä kehittämällä yhdistys vastaa asunnottomien siirtolaisten tarpeisiin ja parantaa siten heidän asemaansa. Työn keskiössä ovat pahimmin yhteiskunnan ja avun ulkopuolelle jäävä ryhmä: oikeudettomassa asemassa olevat EU-kansalaiset ja kolmansien maiden kansalaiset. Työ on kävijäryhmän tarpeisiin tutustumista, tiedonhankintaa, sujuvaa yhteistyötä sekä järjestön sisällä että yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on myös herättää yhteiskunnallista keskustelua ja osallistua poliittisiin aloitteisiin, jotta kävijäryhmän oikeudet vahvistuisivat ja tilanteeseen löydettäisiin poliittisia ratkaisuja.

Martta Pietarinen toimi vanhempainvapaalla olevan maahanmuuttoasioiden asiantuntijan sijaisena helmikuusta joulukuuhun.

Moni kävijä ilmaisi selkeästi heti tavatessa, että haluavat saada tietoa tilanteestaan. Palvelunohjausta hätämajoitukseen, ruokapaikkoihin, sosiaalityöntekijälle yms. pyydettiin ja myös järjestettiin. Moni myös pyysi, että joku suomalainen lukisi heidän suomenkieliset paperinsa ja kertoisi mitä niissä lukee. Kesällä palveluiden piiriin hakeutui selkeästi täysin asunnottomia, kaduilla ja teltoissa (metsissäkin ilmeisesti) yöpyviä ihmisiä, jotkut yöpyivät julkisissa käymälätiloissa. Näiden ihmisten suurin huoli oli sosiaalipalvelut, joista suurimpana lääkäripalveluiden piiriin pääseminen. Monet verkostot ja yhteistyöjärjestöt esittivätkin toiveen Vva:n maahanmuuttotyöntekijän panoksesta ja yhteistyöstä tulevaisuudessa yhteistyöprojekteissa ja muissa ohjaustyhmissä, tapahtumissa ja suunnittelussa.

Moni kävijä, joka varasi ajan oli tilanteessa, jossa Kelan uudistunut tulkinta ylikalliista asunnosta leikkasi heidän asumislisää, jonka seurauksena he pyrkivät hakemaan ja muuttamaan halvempaan, eli markkinahintojen alittavaan asuntoon. Se on ongelmallista, sillä markkinahintoja alittavia asuntoja ei ole juurikaan. Ihmisten tuen tarve on selkeä ja kävijät toivat ilmi, etteivät saa tarpeeksi tukea sosiaalivirastosta tai Kelalta. Viranomaiset ohjasivat sosiaalisen tuen tarpeessa olevia ihmisiä järjestöihin.

Maahanmuuttoasioiden asiantuntija osallistui niin valtakunnallisiin sekä kohdennetusti pääkaupunkiseudun verkostojen kanssa, joissa aiheina olivat mm. työllistyminen, paperittomien palvelut ja tilanne, asunnottomuuden tilanne Suomessa, ihmisoikeustyö, sekä kohdennetusti maahanmuuttajataustaisten ihmisten asunnottomuustyön verkostot. Verkostojen lisäksi maahanmuuttoasioiden asiantuntija osallistui ohjausryhmiin, jossa erityisesti maahanmuuttotaustaisten asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien edunvalvonta toteutui.

Maahanmuuttoasioiden asiantuntijan piiriin ohjautui myös asunnottomuusuhan alla olevia oleskeluluvallisia, Suomessa pysyvästi asuvia ihmisiä. Muutamissa tapauksissa lasten oikeudet ja terveydelliset seikat nostattivat henkilöiden asunnon tarpeen kiireellisyyttä.

Eri toimijoiden kokouksissa käytiin läpi, mitä palveluita kullakin on ja tulee olemaan maahanmuuttajataustaisten ihmisten suhteen tulevana vuonna. Toinen esiin noussut on lakimuutokset ja linjat ja niiden tulkinta.

Vuosikertomus 2019

Matalan kynnyksen työ: Asumisneuvonta

Tavatut henkilöt:

Vuonna 2019 asumisneuvojalla oli yhteensä 843 kävijää.

Yhteensä.................................................. 765 Naiset:..................................................................... 41 % Miehet:.................................................................... 59 % Puhelut ja yhteydenotot:.......................... 1294 Kontakteista ilman asuntoa olevia:... 615

Asumisneuvonnasta kävijälähtöistä tukea Asumisneuvontaa tarjotaan sekä asunnottomille että asunnottomuusuhan alla oleville henkilöille matalan kynnyksen periaatteella. Asumisen ohjaus on luottamuksellista ja avointa vuoropuhelua ja ohjaus toimii myös ilman erillistä ajanvarausta. Jatkotapaamiset sovitaan yhdessä asumisneuvojan, ohjattavan ja mahdollisesti muiden yhteistyö- ja viranomaistahojen kanssa. Asumisneuvoja vastaanottaa kävijöitä ja puheluita koskien joko omaa tai läheisten tilannetta. Usealla soittajalla on häätömääräys, avio- tai avoeron tuoma vaara ajautua kadulle tai kykenemättömyys selvitä nousseista asumiskustannuksista.

Asumisneuvojan työmäärä oli suuri. Asunnottomien kävijöiden määrä on lisääntynyt ja moni oli joutunut asunnottomaksi, vaikka kävi työssä ja/tai opiskeleli. Naisten osuus kaikista asunnottomista kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Yhä useampi asunnoton perheväkivaltaa kokenut nainen lähtee kodistaan useimmiten eron seurauksena. Yleisin asunnottomuuden syy onkin elämää kohdannut kriisi kuten avioero. Ero aiempiin vuosiin oli selkeä ns. hyväosaisten kohdalla, joita oli kohdannut muutos juuri ihmissuhteissa tai työssä, tai henkilö oli sairastunut. He hakeutuivat järjestön asumisneuvojalle sosiaalityöntekijän ja/tai kaupungin (Heka) asuntotoimiston suosituksella. Myös vuokravelkaisten osuus on määrällisesti lisääntynyt.

Asumisneuvoja Ulla Pyyvaaran työmäärä kasvoi. Enenevissä määrin asunnottomaksi joutui ihmisiä, vaikka he käyvät työssä ja/tai opiskelevat.

Asumisneuvonnassa oli selkeästi nähtävissä muutos, kuinka Kelan toimeentulotuella eläviltä oli evätty toimeentulotukien maksuja. Kela perustelee linjaustaan liian kalliilla asumiskustannuksilla ja kehottanut kävijöitä hankkimaan edullisemman asunnon. Moni kävijä kertoi olevansa huolissaan omasta jaksamisestaan. Asunnonhakuprosessin lisäksi asumisneuvonta auttoi monia kävijöitä hakemaan apua laajemminkin ongelmiinsa. Liki puolella asunnottomista kävijöistä oli hiljattain ollut työpaikka. Noin kolmasosalla kävijöistä oli korkeakoulututkinto. Joukossa oli sosionomeja, restonomeja, sairaanhoitajia, rakennusmiehiä, lähihoitajia jne. Toimeentulotuen piirissä oli noin puolet kävijöistä. Yhteistyötä tehtiin mm. seuraavien tahojen kanssa: sosiaalityöntekijät, Helsingin kaupungin asumisneuvonta, Heka, Vantaan sosiaalitoimi, Aggredi, Hard Luck cafe ja Naiset näkyviks -hanke sekä Suomenlinnan, Helsingin ja Vanajan vankilat. Kävijöille saatiin asuntoja mm. Y-säätiön, yksityisten vuokranantajien, Setlementti-asuntojen, Helsingin kaupungin, Saton, Vantaan kaupungin ja Vantaan kaupungin vuokra-asunnot Oy:n kautta. Opintoihinsa liittyvää työharjoittelujaksoaan suorittaneet sosionomiopiskelijat olivat suureksi avuksi kävijätyössä. He olivat seuraamassa ja täydentämässä asumisneuvojan tekemää työtä. Moni kertoi saaneensa asumisneuvonnalta konkreettista apua.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Matalan kynnyksen työ: Liikkuva tuki

Tavatut henkilöt:

Vuonna 2019 Liikkuvalla tuella oli 2569 kävijää.

Yhteensä.................................................. 1743 Naiset:..................................................................... 29% Miehet:.................................................................... 71% Puhelut ja yhteydenotot:.......................... 1470 Ilman mitään virallista tuloa:.................. 201

Liikkuva tukityö ja palveluohjaus Liikkuva tukityö ja palveluohjaus on etsivän työn muoto, jossa lähtökohtana on kävijän elämänkokonaisuus ja yksilöllinen kohtaaminen. Kävijän kanssa selvitetään akuutin asioimistuen tai muun tuen tarve, ja tästä edetään sovitun aikataulun mukaisesti. Työ on pääasiassa rekisteröimätöntä sosiaalityötä, jossa ei ensisijaisesti kirjata henkilötietoja tai muita perussosiaalityössä olennaisia asioita. Liikkeelle lähdetään henkilön kokonaistilanteesta ja hänen arvoistaan ja tavoitteistaan. Työssä pyritään kontaktien toistuvuuteen ja kohtaamiskertojen kautta luottamuksellisen suhteen muodostumiseen sekä yksilöllisiin ratkaisuihin vaikeissa elämäntilanteissa. Liikkuvan tuen kävijät saivat konkreettista asiointitukea pääsyssä niin sosiaali-, terveys-, kuin erityispalveluiden piiriin sekä mielenterveyspoliklinikoille. Työntekijä piti yhteyttä henkilöiden sosiaalityöntekijöihin, sekä myös lähiomaisiin, jotka ovat pyytäneet avoimemmin tukea omaisilleen, kuin aiemmin. Liikkuva tuki saattoi myös asumisyksiköissä ja yhteisöissä asuvia terveydenhuollon palveluihin. Liikkuvan tuen kävijät olivat iältään selkeästi aiempaa nuorempia ja huonokuntoisempia. Jotkut naiskävijät toivat esiin hyväksikäytön asunnottomuuden aikana. Myös 45-65 vuotiaat tarvitsisivat paljon asiointitukea. Liikkuvan tuen kävijät olivat pääsääntöisesti asunnottomia, eri päihderiippuvuuksista kärsiviä, oireilevia tai päihteiden käytön aiheuttamista elämänmuutoksista huolestuneita käyttäjiä tai omaisia sekä muita läheisiä, mielenterveyden negatiivisista eriasteisista muutoksista

Vuosikertomus 2019

Juhani Haapamäki kohtaa tilanteita, joissa ihmiselle rakas ja tärkeä osa elämää (kuten kuvassa oleva kävijän koira) vaatii poikkeusjärjestelyitä, jotta joidenkin asioiden saavuttaminen mahdollistuu.

kärsiviä sekä heidän läheisiään tai omaisia, rikosseuraamustaustaisia niin tuomiolta vapautuneita, kuin vielä vapaalla rikosoikeudenkäyntiä odottavia sekä Euroopan alueen vapaan liikkuvuuden kansalaisia. Liikkuva tuki tavoitti kohderyhmänsä erittäin hyvin ja kohdattujen henkilöiden ja heidän omaistensa palaute työstä oli myönteistä ja toiminnalle kerrottiin olevan selkeä tarve. Osa kävijöistä koki asuntojenjakoperiaatteet epäoikeudenmukaisena. Liikkuvan tuen kohtaamat henkilöt saivat akuuttia tukea palveluihin tai keskustelu- ja asiointitukea asuntoihin, koteihin tai muihin ympäristöihin, jossa he oleskelivat. Konkreettinen tuki ja muutos terveydentilaan olivat asioita, jotka kävijät nostivat tärkeinä asioina. Liikkuvan tuen työntekijä ohjasi kävijöitä myös poliklinikoiden ja keskusteluavun piiriin sekä tarjosi tilaisuuden jakaa huolia, pelkoja tai itsetuhoisia ajatuksia, joita moniongelmainen elämäntilanne usein tuottaa. Liikkuva tuki kuljetti osana työnkuvaansa myös jonkin verran tavaroita ja auttoi muutoissa. Liikkuvan tuen työntekijä on vastannut myös Vartiosaaren päihteettömän toimintapaikan toiminnasta ja osallistunut yhteisön säännöllisiin kokouksiin. Työnkuvaan sisältyi myös verkostokokouksia, asiointitukea päihde- ja mielenterveyspoliklinikkakäynneille, tartun tatautien testeihin, vankilasta vapautumisen hetkiin sekä oikeudenkäyntien aikaisiin tuen tarpeisiin. Yhteistyö aiesopimuskumppaneiden ja verkostojen kanssa tiivistyi vuonna 2019. Koulutuksia toteutettiin erilaisten seminaarien kautta verkostoissa, mm. Kujato, Vety-verkosto, Haittoja vähentävä verkosto ja Suomen Palveluohjaajien yhdistys.

VERTAISTOIMINTA – vartiosaari

VERTAISTOIMINTA

Yhteensä.................................................. 1044 Vierailijat Vartiosaaressa muodostuvat erilaisista ryhmävierailuista, tapahtumapäivien kävijöistä ja yksittäisistä kävijöistä.

Vertaistoiminta on vapaaehtoisten toimintaa, joilla on samanlainen ongelma, elämäntilanne tai -kokemus. Vva ry:llä on hyvin pitkät perinteet ja hyödyllisiksi toimintamalleiksi osoittautuneet kokemukset vertaisten kanssa työskentelystä ja heidän kokemuksensa käytöstä apuna asunnottomille tarjotuissa palveluissa. Vertaistuki on erityislaatuista tukea, jonka keskeinen periaate on se, ettei ihminen ole ongelmansa tai elämäntilanteensa kanssa yksin. Päihteetöntä virkistystä ja toimintaa Vartiosaaressa Vailla vakinaista asuntoa ry:llä on Helsingin Vartiosaaressa toiminta- ja virkistyspaikka, joka on yhdistyksen kävijöiden, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden käytössä sovitusti. Vartiosaaren toimipaikka tukee kävijöidensä päihteettömyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja lomailuun. Vartiosaareen voit tulla päiväretkelle tai viettämään mökkielämää. Toiminta saaressa perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja päihteettömyyteen.

Vartiosaaren sauna pääsi Ylen Saunapäivä-ohjelmaan.

Vartiosaaren kausi käynnistyi toukokuussa. Vartiosaaressa työskenteli yksi henkilö kuntouttavassa työtoiminnassa sekä yksi henkilö työkokeilussa ja muutama vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset huolehtivat venekuljetuksista sekä tekivät korjaustöitä. Vartiosaaren avointen ovien päivää vietettiin Helsinki päivänä 12.6. Vva ry:n saaritalolla vieraili n. 80 henkilöä. Vartiosaaripäivää vietettiin 18.8. Järjestön saaritalolla oli avoimet ovet ja toiminnan esittelyä klo 11-18, minkä lisäksi rannassa pidettiin kioskia. Vva ry: n paikassa vieraili ennätysmäärä ihmisiä: 482. Kesän aikana saaressa vieraili Sällikodin ja Junailijankujan asumisyksiköiden asukkaita. Kokema-tiimi veti Vartiosaaressa ryhmiä: mm. Redis, Vahvasti tukien, Hyvinkään Mäntylän asumisyksikkö, Lahden Eteläiseltä Rengastieltä ja Nikulankadun asumispalveluiden asukkaita ja työntekijöitä, Joensuun Seudun Nuorisoasuntoyhdistys ry:n SOMA-hanke, Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten toiminta, Keravan vankilan WOP-osaston väki ja Hietaniemenkadun palvelukeskus. Kesän aikana järjestön vapaaehtoiset rakensivat pohjan ja pystyttivät Ilkka Taipaleen lahjoittaman jurtan Vartiosaaren piha-alueelle. Vapaaehtoiset ja Liikkuvan työn tekijä laittoivat saaren talviteloille lokakuun loppupuolella. Tammikuussa 2020 selvisi että myrsky oli katkonut sähköt Vva ry: n paikasta marraskuun puolivälissä. Sähköt saatiin takaisin vasta tammikuun puolivälissä, kun vapaaehtoinen vieraili saaressa.

Vailla vakinaista asuntoa ry

VERTAISTOIMINTA – vartiosaari

Vartiosaari-päivänä Vva ry:n paikalla kävi ennätykselliset 482 ihmistä saunomassa, grillaamassa ja nauttimassa kesäpäivästä.

Vuosikertomus 2019

VERTAISTOIMINTA â&#x20AC;&#x201C; vartiosaari

Vailla vakinaista asuntoa ry

VERTAISTOIMINTA â&#x20AC;&#x201C; vartiosaari

Vuosikertomus 2019

VERTAISTOIMINTA – soldis

Yhteensä.................................................. 4048 Käyntikerrat Soldiksessa muodostuvat ryhmiin osallistuneista, saunojista, talkoolaisista sekä juhannusjuhlien vieraista.

Soldis - päihteetöntä ryhmätoimintaa

Kävijämäärät nousivat kevättä kohden niin kokouksissa kävijöiden, saunojien kuin talkoiden osalta. Ryhmät kokoontuivat edelleen viisi kertaa viikossa ja kerran kuussa pidettiin siivous- ja kunnostustalkoot. Pitkään odotettu saunarakennuksen rakentaminen alkoi toukokuussa ja työt etenivät sen osalta nopeassa tahdissa. Monet odottavat jo rakennuksen valmistumista ja löylyjä. Juhannusjuhlat keräsivät tänä vuonna runsaan osanoton, 155 aikuista ja 25 lasta.

Vva ry:llä on Helsingin kaupungilta vuokralla mantereen puolella Vartiosaarta vastapäätä sauna ja talorakennus osoitteessa Ramsinniementie 47. Kiinteistössä toimii ja toiminnasta vastaa päihteetön vertaisyhteisö. Yhteisö pitää kokouksia säännöllisesti, yleensä neljä kertaa viikossa. Tarpeen mukaan järjestetetään erilaisia talkoo-, siivous- ja kunnostuspäiviä.

Puu- ja siivoustalkoot järjestettiin kerran kuussa. Rannassa jatkui viimeinkin keväällä alkaneen saunan rakennustyöt, jonka johdosta ranta oli täynnä rakennusmateriaalia. Tämä osaltaan karsi saunojien määrää. Soldiksen yhteisön kanssa sovittiin myös, ettei rakennustyöläisten aikaan ole rannassa saunojia tai ylimääräistä porukkaa. Saunan rakennustyöt jouduttiin loppukesästä laittamaan pysähdyksiin, koska myönnetyt korvausvarat oli käytetty ja jatkorahoitusta odoteltiin.

Vuosi alkoi selkeästi aktiivisemmin verrattuna vuoden takaiseen aikaan. Kuukausittain järjestettyihin talkoisiin osallistui lähes 30 henkilöä. Sauna trendi näkyy Soldiksessakin. Saunojien määrä kasvoi yli 20%. Päärakennuksessa kokoontuvat vertaistukiryhmät pysyivät pientä kasvua lukuun ottamatta lähes ennallaan. Talvella kävijämääriä vähensi runsas lumentulo.

Soldis oli runsaalla käytöllä loppuvuodesta. Vertaistukeen perustuvat palaverit pidettiin päärakennuksessa entiseen tapaan kolme kertaa viikossa. Talven tullen saunomisen suosio jatkui. Lisäksi mahdollisuus avannossa käymiseen kiinnosti monia. Talvella ei ole tarvinnut järjestää erikseen siivoustalkoita, vaan alueen kunnossapito on hoitunut lumitöiden ohessa. Uuden saunan rakennustyöt alkavat vuoden 2020 keväällä.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Asumisyhteisö: Sällikoti

Asumisyhteisön tuettu asunto on koti

Sällikoti-yhteisö

Sällikoti on kodinomainen yhteisö ja pieni 27 asunnon asumisyksikkö, jossa asukkaille annetaan monimuotoista asumisen tukea. Sällikoti toimii asunto ensin -periaatteella ja se on suunnattu erityisesti pitkäaikaisasunnottomille henkilöille. Sällikodissa työntekijät auttavat asukkaita virallisten asioiden hoitamisessa sekä muissa päivittäisissä tilanteissa, joihin asukas tarvitsee tukea. Asukkaat tuntevat toisensa sekä henkilökunnan hyvin. Sosiaalinen tuki, luottamuksen ja avoimen kohtaamisen taso tekevät Sällikodista erityislaatuisen lämminhenkisen asumisyksikön. Tavoitteena on, että asukkaat voivat asua yksikössä pitkäaikaisesti.

Sällikodin toiminta jatkui aktiivisena: asukaskokouksia pidettiin viikoittain ja asukkaat pyörittivät sunnuntain tietovisaa, jonka yhteydessä hyödynnettiin lahjoituksena saatuja elintarvikkeita. Lahjoitusruokaa hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan myös ensimmäisen kerroksen asukaskeittiössä, jossa asukkaat saivat keittää kahvia tai laittaa ruokaa niin halutessaan.

Vuosikertomus 2019

Juhlapäivinä kokoonnuttiin yhteisiin kahvitteluihin tai ruokailuihin ja kesällä grilli oli usein kuumana. Kesällä tehtiin asukkaan kanssa päiväretki Vartiosaareen. Sällikodin henkilökunnalla oli kesällä säännöllinen pihapäivystysvuoro osana korttelin ympäristötyötä, jolloin piha-alueelle järjestettiin pientä tarjoilua korttelin asukkaille. Yhteistyötä tehtiin myös säännöllisesti korttelipihan naistenyksikön kanssa. Yksikön esimies osallistui säännöllisesti Alppikadun korttelin turvallisuuspalavereihin Sällikodin yhteisiä pikkujouluja vietettiin entisen Kansalaistoiminta-areenan tiloissa karaokea laulaen ja joulukuussa Sällikodin asukas osallistui joulupukkina perinteiseen Vaasankadun joulujuhlaan. Jouluna jokaista Sällikodin asukasta muistettiin joululahjalla. Alkuvuodesta menehtyi Sällikodin pitkäaikainen asukas ja hänelle järjestettiin muistotilaisuus Sällikodin henkilökunnan toimesta Kansalaistoiminta Areenalla. Sällikotiin muutti yksi uusi asukas. Kansainväliset vieraat ja median edustajat Hollannista, Venäjältä ja Isosta-Britanniasta tutustuivat Asunto ensin -mallilla toteuttavan Sällikodin toimintaan.

Asumisyhteisö: Junailijankuja

Junailijankuja – tukea tarpeen mukaan ”Junailijankujan asumisyksikkö pitää sisällään monenlaisia kohtaloita ja tarinoita elämästä. Kunnioitamme ja tuemme asukkaita yksilöinä asumiseen liittyvissä haasteissa, kannustamme osallisuuteen ja yhteisölliseen toimintaan talon sisällä.” Junailijankujan työryhmä.

Junailijankujan asumisyksikkö on Vva ry:n vuodesta 2015 hallinnoima asumisyksikkö Junailijankujalla Pasilassa. Junailijankuja tarjoaa turvallisen ja kodikkaan ympäristön asukkailleen sekä oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen asumisen tuen. Osa asukkaista elää Junailijankujan asumisyksikössä hyvinkin itsenäisesti. Yksikössä järjestetään kuukausittain asukaskokous sekä erilaista viikoittain tapahtuvaa toimintaa. Junailijankujan juhlasalia käyttävät aktiivisesti myös Pasilan alueen muut toimijat. Junailijankujalla on asukkaita 65, ja henkilökuntaa kymmenen työntekijää.

Junailijankujan vuosi 2019 oli aktiivinen. Asukkaat kävivät ohjaajien kanssa jääkiekko-otteluissa. He tekivät myös aktiivisesti pieniä talon työtehtäviä ahkeruusrahalla, kuten kevyitä siivouksia, ympäristön siistimistä ja tiskien tiskausta. Talon yhteisistä asioista keskusteltiin ja tehtiin päätöksiä asukaskokouksissa. Juhlapäivinä järjestettiin yhteisiä ruokailuja, Paavalin seurakunnan vapaaehtoiset tarjoilivat soppaa ja Laurean opiskelijat leipoivat. Te-toimiston virkailija jalkautui Junikselle ja asukkaiden kanssa käytiin läpi aktivointisuunnitelmia. Asumisyksiköstä oli myös edustus Pasilan asukaskokouksessa. Usean järjestön yhteinen Toimekas-hanke päättyi joulukuussa. Toiminnan tarkoituksena oli juurruttaa sosiaalista kuntoutusta asunnottomien asumispalveluihin sekä etsiä ratkaisuja asukkaiden toimintaan osallistumista estäville tekijöille. Hankkeen aikana Junailijankujan asukkaat pyörittivät mm. lahjoitusruoan jakelua. Blancco-ravintolan lisäksi mukaan tuli Pasilassa sijaitseva Kasvisravintola Brindavan. Huhtikuussa asukkaan toimesta käynnistyi terveysneuvontapiste Wärkkilä, josta saa myös puhtaita pistosvälineitä.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Asumisyhteisö: Junailijankuja

Elokuvakerho Kino-Junis pyöri kevätkauden, ja toukokuussa Juniksen asukkaat treenasivat jalkapallopeliä varten ja kävivät ystävyysottelun Sininauhan Pessiä vastaan Kuntsin kentällä. Jalkapallotreenejä jatkettiin syksyllä vapaaehtoisen johdolla. Lokakuussa Toimekkaan väki osallistuivat Asunnottomien yön tapahtuman järjestämiseen. Yhteisöllisyys lisääntyi ja hyvä henki asukkaiden ja henkilökunnan keskuudessa kasvoi. Toiminnot jatkuvat hankkeen päätyttyäkin Junailijankujalla. Katuklinikka kävi testaamassa C-Hepatiittia ja HIV:tä halukkailta asukkailta neljä kertaa vuoden aikana. Vuoden aikana henkilökunta ja asukkaat kouluttautuivat ensihoidon lääkärin ja ensihoitajan pitämässä yliannostusten ensiapukoulutuksessa ja henkilökuntaa osallistui terveysneuvontapäiville ja HUS:in riippuvuuskoulutukseen. Junailijankujalle muutti 16 uutta asukasta vuonna 2019, 15 muutti pois ja yksi asukas menehtyi.

Vuosikertomus 2019

Toiminnan arviointi ja raportointi

Järjestössä on laadittu itsearvioinnin vuosisuunnitelma, jonka mukaan arviointi tehdään. Toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä käytetään Kuntoutussäätiön ARTSI-hankkeessa laadittuja lomakkeita. Kehittämis- ja arviointitoimintaa kehitetään yhdistyksessä jatkuvasti perehtymällä erilaisiin arviointi- ja kehittämismenetelmiin, esim. osallistutaan aihetta käsitteleviin koulutuksiin ja perehdytään erilaisiin oppaisiin ja aiheesta kirjoitettuihin materiaaleihin. Palautteen keruuseen on yhdistyksessä laadittu selkeä rakenne. Sen avulla halutaan antaa vaikutusmahdollisuuksia järjestön kävijöille, työntekijöille, vapaaehtoisille, jäsenille ja sidosryhmille.

Toimintaa arvioitiin kuukausittain koko henkilöstön kokouksissa ja yhteistyökumppaneille lähetettiin toimintaa koskeva arviointikysely keväällä 2019.

Systemaattinen ja jatkuva arviointiprosessi ovat järjestön toimintojen kehittämisen kannalta hyödyllisiä. Järjestelmällinen palautteen keruu, itsearviointi, tulosten analysointi ja sen myötä tapahtuva kehittäminen edesauttaa järjestön toimintojen kohdentamista, parantamista ja kävijöiden tarpeisiin vastaamista. Järjestö kokosi tietoa neljännesvuosittain kvartaalikatsauksiin. Matalan kynnyksen toimipisteet kokosivat kuukausittain tilastotiedot kävijöistä ja raportoivat työstään arviointisuunnitelman mukaan. Yksilötyötä tekevät keräsivät jatkuvaa kävijäpalautetta ja matalan kynnyksen toimipisteissä kävijäpalaute kerättiin kootusti otantana tiettynä ajanjaksona.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Varainhankinta

Järjestöllä oli poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, nro RA/ 2019/ 95. Keräyslupa on voimassa 31.3.2021 asti Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat käytetään asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden auttamistyöhön ja siitä aiheutuviin kuluihin. Sumppitempaus venytettiin viikon mittaiseksi. Yhteistyökahvilat lahjoittivat viikon aikana kerätystä kahvimyyntituotosta haluamansa summan järjestön matalankynnyksen toiminnan tukemiseen. Sumppitempaus järjestettiin 20.-26.5. Tapahtumaan osallistui yhteensä 8 kahvilaa Helsingissä ja Turussa. Kahviloiden kahvimyynnin lisäksi ihmisille tarjottiin mahdollisuus tehdä tekstiviestilahjoituksia.

Vuoden aikana järjestettiin somen kautta pienempiä tekstiviestilahjoituskampanjoita: toukokuun alussa kevätkeräys sekä loppuvuodesta Black Fridayn ja Kiitospäivän yhteyksissä sekä Sumppitempauksen FB-ja Instagram -sivuilla kaksi virtuaalista kahvintarjoamiskeräystä. Joulukuussa Kansallisteatterin Omatunto-klubi lahjoitti iltansa pääsylipputulot järjestölle. Joulun alla toteutettiin Talveksi lämpimään? -kampanja, jossa jaettiin tietoa asunnottomuudesta ja muistutettiin, ettei kaikilla ole mahdollisuutta päästä talvella lämpimään. Kampanja sai näkyvyyttä somessa ja Asukki-lehdessä. Yrityksiä myös kehotettiin lahjoittamaan joulukortti- ja joululahjarahansa järjestölle. Nettisivuille luotiin uusi selkeä osio, jota voidaan hyödyntää eri kampanjoissa. Huhtikuussa järjestössä otettiin käyttöön uusi tekstiviestilahjoituspalvelu, ja joulukuussa luotiin MobilePay-lahjoitusmahdollisuus.

Varainhankinnan ja lahjoitusten tuotot olivat vuonna 2019 yhteensä 69

Vuosikertomus 2019

216,81 euroa.

Tilinpäätös

Tuottojen erittely Tuotot 2 470 732,84

Kulujen erittely Kulut yhteensä 2 501 712,90

Vailla vakinaista asuntoa ry

Tilinpäätös

Yhteensä 2 502 066,15 €

Vuosikertomus 2019

Yhteensä: 2 536 686,24 €

Talous

Hallinto ja talous

Hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kerran myös Vartiosaaressa.

Talous

Vuoden 2018 tilinpäätöksessä taseen miinusta saatiin korjattua. Talouden tasapainotusta jatkettiin vuoden 2019 aikana. Keväällä 2019 Vva ry joutui käyttämään lakiapua taloustoimiston tekemien tilinpäätösvirheiden vuoksi. Tilinpäätöstä ei saatu vuosikokoukselle hyväksyttäväksi ajoissa ja tilinpäätös ja vuosikertomus hyväksyttiin ylimääräisessä kokouksessa. Lakiavun jälkeen päädyttiin jatkamaan tilitoimiston kanssa ja kirjanpitäjä vaihdettiin ja prosesseja parannettiin. Soldiksen saunaremonttia toteutettiin vakuutusyhtiön maksamin korvausvaroin siihen asti kuin varat riittivät ja sovittiin remontin jatkuvat keväällä 2020. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta myönsi Vartiosaareen ja Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskukseen Vepaan 10 000 euroa vähemmän avustusta kuin aiempina vuosina. Syynä oli järjestön taloudellinen tilanne. Järjestö teki muutospyynnön kaupungille ja kaupungin sotelautakunta teki tarkastuksen Vva ry: n toimintaan. Tarkastuksen jälkeen avustussumma ei noussut. Myös päärahoittaja teki tarkastuksen Vva ry: n toimintaan ja talouteen keväällä 2019. Stean tekemä alustava tarkastuskertomus saatiin vasta joulukuun puolessavälissä

Hallituksen puheenjohtajana jatkoi Reijo Pipinen.

Stea:n alustavat rahoituspäätökset julkaistiin joulukuun alussa. Vva ry ei saanut rahoitusta asunnottomuusasiamieshankkeeseen eikä korotusta myönnetty muihinkaan toimintoihin. Vva ry toimitti kannanoton Stealle koskien matalan kynnyksen rahoituspäätöstä koskien Kääntöpiirityön rahoituksen eväämistä. Uusi työterveyshuolto aloitti kesäkuun alussa Mehiläisen ostettua Op Pohjolan työterveyspalvelut. Elokuun puolessa välissä päivitettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Taloushallintopalveluista vastasi Administer Oy ja tilintarkastuksen ja STEAN:n vaatiman erillisen AUP-raportin suoritti Rabbe Nevalainen Altumaudit Oy:stä. Järjestön taloudesta vastasivat hallitus, toiminnanjohtaja ja talous- ja hallintosihteeri. Järjestön päärahoittajat olivat Veikkaus ja Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto (asunnottomien palveluiden hankinta).

Vailla vakinaista asuntoa ry

Hallitus, jäsenistö, henkilöstö

Vva ry:n henkilöstö 2019

Jäsenistö Järjestön sääntömääräiset vuosikokoukset pidettiin maaliskuun lopussa Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskuksessa Vepassa ja jatkovuosikokous 15.4. Vepassa. Toinen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Vepassa syyskuun lopulla, jolloin valittiin uusi hallitus. Järjestöllä on 296 yksityishenkilöä jäsenenä, kannatusjäseniä 18 ja yhteisöjäseniä 135.

Hallitus Vuonna 2019 järjestön hallituksen jäseninä toimivat Reijo Pipinen pj, Markus Himanen vpj, Kirsti Kangas, Jonna Köpilä, Kari Junnikkala, Esa Uusi-Kerttula ja Matti Malkki, Mika Välipirtti ja Anja Nysten. Hallituksen jäsenet toimivat vapaaehtoisina luottamustoimessaan, mutta hallituksen jäsenten oli mahdollisuus nostaa työstään nimellinen kokouspalkkio. Vuoden aikana hallitus kokoontui yhdeksän kertaa.

Maahanmuuttoasioiden asiantuntija ja Kokematiimiläinen Vankimessuilla.

Vuosikertomus 2019

Koko henkilöstö kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana kehittämään järjestön toimintaa ja virkistäytymään.

Sällikodin ja Kannelmäki-hankkeen työntekijöitä Kalasatamassa.

Hallitus, jäsenistö, henkilöstö

Juniksen henkilökuntaa.

Opiskelijat pääsevät mahdollisuuksien mukaan kaikkiin toimipisteisiin suorittamaan harjoitteluaan.

Henkilöstö Henkilöstö vaihtui jonkin verran vuoden aikana. Järjestösihteerin sijainen ja tiedottaja irtisanoutuivat työsuhteistaan vuoden alussa. Heidän tilalleen palkattiin uudet työntekijät ja järjestösihteerin tehtävänimike muutettiin järjestösuunnittelijaksi.

Mari on yksi Kalkkersin neljästä ohjaajasta.

Asumisyksiköissä yksi henkilö irtisanoutui ja kaksi työntekijää toimivat työvaihdossa keskenään. Uusi sairaanhoitaja palkattiin asumisyksiköihin marraskuun lopussa. Asumisneuvojan sairasloman ajaksi palkattiin Vva ry:llä asumisneuvontaharjoittelussa ollut. Myös maahanmuuttoasioiden asiantuntija oli pitkällä sairaslomalla, ja vanhempainvapaalla oleva maahanmuuttoasioiden asiantuntija teki tuntitöinä ko. töitä. Vuoden aikana yhdistyksessä työskenteli neljä sosionomiopiskelijaa suorittamassa opintoihinsa liittyvää työharjoittelujaksoa. Kaksi heistä opiskeli Laurea-ammattikorkeakoulussa ja kaksi Metropolian ammattikorkeakoulussa. Alkuvuonna Sällikodissa aloitti oppisopimusopiskelija. Asumisyksiköiden lähiesimies ja asumisohjaaja aloittivat YAMK-koulutuksen työn ohella elokuussa, ja Kokema-tiimin esimies aloitti alkuvuodesta lähiesimiestyön ammattitutkinnon opinnot oppisopimuskoulutuspohjaisena. Koko henkilökunnan kehittämis- ja virkistyspäiviä vietettiin vuoden aikana kaksi kertaa: toukokuun alussa Uunisaaressa jatkettiin strategiatyötä ratkaisukeskeisen valmentajan Lari Karreisen johdolla, ja 5.12. Kalasatamassa keskityttiin henkilöstön hyvinvointikysymyksiin sekä jokainen työpiste avasi muille omaa työtään toisille.

Järjestösuunnittelija vastasi Asunnottomien yön koordinoinnista.

Tiedottaja Asunnottomien yössä.

Matalan kynnyksen ja asumisyksiköiden päällikkö tekemässä eduskuntaan lausuntoa.

Faina, Roger ja Ulla pohtivat asunnottomuuden muutosta.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Lämmin kiitos tukijoillemme

• STEA • Sato Oy • Stara • Crea • Ri-Lease • Sokos Hotels • Hotel F6 • SähköEdit Oy • Skanskakodit • Suomen Hypoteekkiyhdistys • Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto • Isännöintiliiton palvelu oy • Vilpe • Milton Group • Omatuntoklubi • Finnair • Finnair catering • Crape Oy LKV • Viikin normaalikoulu • Diakonia amk • Metropolia amk • Laurea amk • Omnia amk • Urtekram Suomi • HK SCAN • Mars Finland • Panda/Orkla Suomi • Sugar Helsinki • Lidl • K-Market Maununneva • K-Market Mellunmäki • K-Market Sörnäinen • K-Market Kallio • S-Market Vaasanaukio • King Kebab • Ravintola Blancco Pasila • Kasvisravintola Brindavan • Fazer • Kanniston leipomo, Hakaniemi, Kallio • Cafe Meli • Cafe Kardemumma • Neste, Eläintarha • Palloliitto

• HIFK • Jokerit • Warner Music Finland • Fullsteam Agency • Sony Music Finland • Paramount Networks • Digistoori • Nostemedia • Ilkka ja Vappu Taipale • Hihnalat • Pinkki Paplari/Anita Herukka • Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat • Danmarkshjemmet rf. • Stiftelsen Sjunde Mars Fonden • Otto Malm Säätiö • Helsingin Löytötavarapalvelu • Matanor • CD-yhtiöt Oy • Hiizi viikonloppu/Sami Korpi • Ehyt ry • Helsingin Jyry • Gutsy Go • Luona Oy • Emmaus • Kriminaalihuollon tukisäätiö • Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta • Espoon kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta • Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi • Tukialus • Katuklinikka • Etsivä lähityö • Hermannin hätämajoitus • Alppikulma • NEA, Nuoli, D-asema kannelmäki, Toimekas • Pääkaupunkiseudun asunnottomuus toimijat ja asunnottomien palveluiden työntekijät

sekä lukuisat nimettömänä pysyvät lahjoittajat: yksityishenkilöt ja yritykset Vapaaehtoistyöntekijät ja opiskelijat! Asunnottomien yön toimijat

Vailla vakinaista asuntoa ry

Vuosikertomus 2019

Vailla vakinaista asuntoa ry

Vva ry toimii kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön. Asunto on ihmisja perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa. Vva ry:n perimmäisenä ajatuksena on, että jokainen ihminen kykenee asumaan itsenäisesti, mikäli hän saa siihen riittävät olosuhteet ja tuen.

yhteystiedot Toimisto Puh. 044 7044310 toimisto@vvary.fi Avoinna arkisin 10-14. 56

Käynti- ja postiosoite (toimisto, asumisneuvonta, maahanmuuttotyö, Kokema, matalan kynnyksen esimies) Kinaporinkatu 11 A, 2. kerros 00500 Helsinki Vailla vakinaista asuntoa ry