__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

asunnottoman äänenkannattaja vuodesta 1987

Korona-aika tai ei

KATUJEN SELVIYTYJÄT

Kodittomuus vs. asunnottomuus s. 20 Vva ry:n uudet tilat s. 8

nro 1 / 2020 hinta 3€


2

PÄÄKIRJOITUS

Koronakriisin jäljet www.vvary.fi etunimi.sukunimi@vvary.fi ellei muuten ilmoitettu TOIMISTO Kinaporinkatu 11A, 2. krs 00500 Helsinki toimisto@vvary.fi 044 7044310 Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola 050 407 9702 KOKEMA-tiimin esimies Carole Brady 050 443 1063 Asukki asukki@vvary.fi Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara 050 443 0102 asumisasiat@vvary.fi Järjestösuunnittelija Tiina Aitta 050 407 9703 Liikkuva tuki ja palveluohjaus Ohjaaja Juhani Haapamäki 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen 044 260 3818 Matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäälikkö Jussi Lehtonen 050 373 0920 Viestintä ja varainhankinta Erja Morottaja 044 773 4700 Yökeskus Kalkkers toistaiseksi Alppikatu 2, Helsinki 050 443 1065 tai 050 443 1068 VEPA Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Hämeentie 64, 00500 Helsinki 050 443 1065 Yökiitäjä Etsivän työn tiimi 050 528 2013 Sällikoti Helsinginkatu 50, 00530 Helsinki Cecilia-talo 050 443 1060 sallikoti@vary.fi Junailijankujan asumisyksikkö Junailijankuja 3, 00520 Helsinki 044 792 4650 www.vvary.fi etunimi.sukunimi@vvary.fi ellei muuten ilmoitettu

K

oronavirustilanne on herättänyt ihmisissä hätää ja pelkoa – ei pelkästään tautiin sairastumiseen liittyen vaan syvään huoleen tulevaisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan pandemia on jo nyt heikentänyt entisestään heikossa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Hyvinvointivaltion pitäisi pystyä tarjoamaan poikkeusolosuhteissakin kaikki perusoikeuksiin, toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvät tuet ja palvelut kaikille ihmisille. Koronaviruskriisin vaikutukset talouteen ovat kiistattomat. Miten syvälle ahdinkoon yhteiskuntamme sukeltaa, jää nähtäväksi. Koronakriisi tulee vaikuttamaan pidemmällä aikavälillä asunnottomuuteen. Asunnottomuutta kokevien lisäksi tukitoimia tarvittaisiin myös haavoittuvassa asemassa oleville asunnollisille ihmisille. Pankit myöntävät asuntolainoille lyhennysvapaita kolmesta kuukaudesta pariin vuoteen. Isot vuokranantajat pohtivat vuokranmaksuun liittyviä ​​toimenpiteitä vuokralaisilleen, jotka ovat taloudellisessa riskiryhmässä. Myös hallituksen tukitoimenpiteitä kaivataan, jotta pystyttäisiin turvaamaan ihmisten asumista. Kun yrityksiä menee konkurssiin, ihmisiä lomautetaan ja moni menettää työpaikkansa,

vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomaksi. Järjestöjen tarjoaman asumisneuvonnan tarve kasvaa. Mutta vaikka huoli kasvaa ja korona pelottaa, paljon hyvääkin on ollut nähtävissä: ihmisten auttamishalu ja solidaarisuus ovat korostuneet tässä ajassa. Vva ry haluaa kiittää teitä kaikkia niin kalsari- ja sukkalahjoituksista kuin pyyheliinoista, vaatteista, kengistä ja hygieniatuotteista. Olette aloittaneet rahankeräyskampanjoita Face-

bookissa ja lahjoittaneet rahaa tekstiviesteillä, MobilePaylla ja tilisiirroilla, ja keräyksiä on yhä käynnissä. Yksityiset ihmiset ja ravintolat ovat tuoneet ruokaa ja herkkuja kävijöillemme, ja järjestipä eräs pienpanimoyrittäjä striimattavan hyväntekeväisyystapahtuman, jossa pizza-uuni oli kuumana, viisi DJ:tä vastasi musiikista ja tuotto lahjoitettiin Vva ry:n asunnottomuustyölle. Kiitos, että välitätte <3. #yhdessä

”Ajatus kuvaan syntyi maailmalla levinneistä graffiteista, joissa on esitetty sairaanhoitajia kasvomaski naamallaan ja työtakin alta pilkottaa Teräsmiehen tunnettu S-logo. Terveydenhuollon ammattilaiset ovatkin tämän koronapandemian supersankareita. Tästä syntyi myös ajatus siitä, kuinka asunnottomuutta kokevat ovat marginaaliin jätettyjä supersankareita - heillä kun ei ole muuta vaihtoehtoa kuin selvitä kaduilla viikoista, kuukausista ja vuosista toiseen olipa kyse pandemiasta tai tavallisesta arjesta. Pysytään yhdessä ja terveinä, Anton Laaksonen, sosionomiopiskelija Laureasta”

ASUKKI. ASUNNOTTOMIEN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1987. Päätoimittaja: Reijo Pipinen. Vastaava päätoimittaja: Sanna Tiivola. Toimituspäällikkö: Erja Morottaja. Toimitussihteeri: Tiina Aitta. Taittaja: Jarkko Lavila. Lehden teossa mukana: Anton Laaksonen, Rita Lahtinen, Max Toivokainen, Sampsa Hannonen, Rasmus Kujala, Liisa Kärki, Timo-Veikko Pasanen, Henry Vistbacka, Siiri Winter, Jorma Korhonen, Kari Flöjt, Seija Huilla, Johnny-Kai Forssell, Esa Uusi-Kerttula, Martti Sällikodista, Kirsti Kangas, Tapsa Pelttari, Reijo Pipinen, Tiina Aitta, Ulla Pyyvaara, Carole Brady, Noora Reunanen, Jarkka Eronen, Riikka Tuomi, Robin Helenius, Erja Morottaja. Kannen kuva: Anton Laaksonen/Katujen selviytyjät. Julkaisija: Vailla vakinaista asuntoa ry. Toimituksen yhteystiedot: kts. Asukki. Painopaikka: Botnia Print Oy Ab. Painos: 1500 kpl.


3

LAHJOITA KADUN KULKIJOILLE Suomessa vailla vakinaista asuntoa on 4600 ihmistä. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asuu 740 ihmistä. Me haluamme heidät kadulta kotiin. Lahjoita tekstiviestillä allaolevista haluamasi summa: (1, 5, 10, 20, 30 tai 40 euroa) ja "KOTI" (esim. 10 KOTI) numeroon 16588. Tai MobilePaylla ohessa olevalla koodilla: Keräysluvan nro RA/ 2019/95.Keräyslupa on voimassa 31.3.2021 asti Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Keskiaukeamalla on Rita Lahtisen upea maalaus. Rita on herätellyt nyt kevään aikana Junailijankujan savityöhuoneen toimintaa henkiin ja maalaamisen lisäksi laittanut kätensä multaan ja suunnitellut kattoterassille viljelmiä. Viherpeukaloille juttua lisää sivulla 19.


4

Uutissähkeet

Digitaalisuus on hyvä renki, huono isäntä

K

oronapanepidemian vuoksi maaliskuussa voimaan astuneet kokoontumisrajoitteet sulkivat kadulla ilman vakituista yöpymispaikkaa olevat ihmiset käytännössä yhteiskunnan ulkopuolelle. Lähes kaikki sellaiset tilat, joissa ihmisten on mahdollista levähtää, istua alas ja ylipäätään olla sisätiloissa, suljettiin. Tämä johti pääkaupunkiseudulla, varsinkin Helsingin kantakaupungissa laajamittaiseen julkisissa käymälöissä nukkumiseen. Tilanteesta saatiin reaaliaikaista tietoa yhdistyksen yöaikaan toimivalta etsivän työn tiimiltä. 

Kuka mä oon ja mistä mä tuun? Riikka Tuomi

O

len Riikka Tuomi, 37 vuotta. Olen päässyt elämänsyrjään kiinni 2017 alkuvuodesta. Silloin pääsin eroon päihteistä. Tieni johti kuntouttavaan työtoimintaan Hyria-säätiölle Hyvinkäällä. Siellä sain työskennellä erilaisissa toimissa 1,5 vuotta. jonka aikana kouluttauduin vertaisneuvojaksi (Fattaluuta-tyyppinen koulutus), joka mahdollisti minun etenemisen vertaistyöhön. 2019 keväällä pääsin opiskelemaan Keijo-hankkeeseen, kokemusasiantuntija koulutukseen. Se oli ihan mahtava kokemus, jonka aikana verkostouduin paljon. Muun muassa Vva ry tuli tutuksi ja sainkin koulutuksen jälkeen tehdä keikkatyötä heille. Loppuvuodesta 2019 tokaisin, että olisin työtä vailla, ja ilokseni sain huomata, että minut haluttiin tänne töihin. Aloitin työt Vva:lla 7.1.2020. Työskentelen Kokema-tiimissä ja

NEA-hankkeessa. Olen suunnattoman iloinen tästä työpaikasta ja työkavereistani. On mahtavaa kuulua tähän tiimiin, missä minua arvostetaan ja minuun luotetaan. Olen saanut myös aivan mielettömiä kohtaamisia ihmisten kanssa. Lähellä sydäntäni ovat erityisesti nuoret, joten teenkin paljon ennaltaestävää työtä muun muassa kouluissa. Olen saanut tehdä työtä myös päihteitä käyttävien nuorten kanssa, ja se on ollut aivan mahtavaa. Tämä koronatilanne on tietysti muuttanut työnkuvaa, mutta yhdessä pärjäämme ja selviämme tästäkin. Kiitos kaikille. Pitäkää huolta ITSESTÄNNE JA LÄHEISISTÄNNE. Olette kaikki tärkeitä. Peace and Love!

Samoin julkiset palvelut (esim. KELA) muuttivat asioimiskäytäntöjään siten, että asiointi tapahtuu verkossa tai ajanvarauksella. Monet asunnottomuutta kokevat ja syrjäytyneet ihmiset eivät kykene käyttämään näitä asiointitapoja. Muutenkin lähes kaikkia palveluja muokataan kovaa vauhtia kohti etäasiointia ja digitaalisuutta. Vva ry:n palvelujen käyttäjät ovat ihmisiä, jotka usein jäävät näiden palvelujen ulkopuolelle. He eivät hyödy digitaalisten palvelujen kehittämisestä varsinkaan tällaisissa akuuttitilanteessa. Toki on hyvä, että koko väestön digiosallisuus on yhteiskunnan tahtotilana ja kehitetään keinoja, jotta asiointi olisi mahdollista myös heikoimmassa asemassa oleville asunnottomille, mutta vaarana on, että digihuumassa kehitetään innovaatioita digi-innovaatioiden kehittämisen riemusta.


5

Uutissähkeet Koronatilanteen alkaessa Vva ry vastasi kävijöidensä akuuttiin hätätilanteeseen nopeasti. Parin viikon sisällä, keskellä muuttoa ja remontteja, kehitettiin palvelut toimimaan uudessa tilanteessa. Lisäksi yhdistys on osallistunut aktiivisesti Helsingin kaupungin Korona-koordinaatioryhmän toimintaan, jotta eri yhteisöjen palvelut saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Koronaepidemiatilanteessa huomio on kohdistunut niin sanotun normaaliväestön kohtaamaan kriisiin. Kokonaisväestöön nähden pienet syrjäytyneet ryhmät, ja rajoitusten vaikutus heidän elinmahdollisuuksiinsa, ovat jääneet vähälle huomiolle. Vva ry:n asia on tässä tilanteessa vastata juuri näiden ihmisten tarpeisiin, ja yrittää kaikin keinoin turvata heille mahdollisuudet täyttää inhimilliset perustarpeet (lepo, ravitsemus, hygienia ja pääsy terveydenhuollon palveluihin tarvittaessa). Näitä ei saa unohtaa.

Kuinka selvitä koronakriisissä asumismenoista?

J

os koronatilanne kaataa oman talouden, on tärkeää toimia heti, kun maksuongelmia tulee. Moni vuokranantaja tekee järjestelyjä vuokranmaksun suhteen, esimerkiksi maksusuunnitelmaa, jos vuokralaisen maksukyky tilapäisesti hankaloituu. Pienituloinen ruokakunta voi myös saada yleistä asumistukea. Tuen määrää riippuu asumismenoista, asunnon sijaintipaikkakunnasta, ruokakunnan bruttotuloista sekä aikuisten ja lasten lukumäärä. Hakijalla voi olla myös oikeus perustoimeentulotukeen. Sillä voidaan korvata yleisen asumistuen ja kohtuullisena pidettävien asumismenojen erotus. Ota siis välittömästi yhteyttä vuokranantajaasi mahdollisen maksusuunnitelman järjestämistä varten. Asumistukeen ja perustoimeentuloon liittyen, ole yhteydessä Kelaan.

Katujen tarinat jatkuvat

H

ima & Stradan kaupunkikierrokset ovat olleet tauolla koronavirustilanteen vuoksi. Katuoppaiden matkaan on kuitenkin päässyt Postia kadulta -videoiden kautta, jotka ovat osa Kallio kukkii -etäfestivaalin ohjelmaa. Kaupunkitarinat ovat nähtävillä Hima & Stradan

(@himastrada) Facebook-sivulla. Kallio kukkii, mutta videoissa kukoistavat myös Kontula, Maunula, keskusta ja Kalasatama. Hima & Stradan kävelykierrokset jatkuvat kesäkuun alussa, kun koronarajoitukset höllentyvät, Katuja tallaillessa ja katuoppaiden tarinoidessa pidetään

huolta kaikkien turvallisuudesta ja 2 m turvaväleistä. Päivämäärät kesän kierroksille löytyvät Hima & Stradan nettisivuilta. Hima & Strada on asunnottomuutta kokeneiden ihmisten kollektiivi, joka tuntee kadut ja niiden tarinat.

Uusi hanke: KOKEWA

K

eski-Uudenmaan vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tuki WERKKO ry on maaliskuussa 2018 perustettu vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhdistys, joka kouluttaa, valmentaa ja tukee vertais- ja kokemusasiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä. sekä välittää kokemusasiantuntijatehtäviä ja suunnittelee tapahtumia, infotilaisuuksia ja luentoja, joissa kokemustietoa tarvitaan. STEA myönsi hankeavustuksen Werkon KOKEWAhankkeelle (2020–2022) ja toiminta käynnistyy nyt kevään ja kesän aikana. Hankkeen tavoitteena on:

– Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osaamisen vahvistaminen – Sote-palveluiden asiakkaiden, kokemustoimijoiden, ammattilaisten sekä opiskelijoiden

yhteisten verkostojen luominen – Kokemus- ja ammattiosaamisen yhdistämiseen perustuvat kokeilu- ja kehittämisprosessit – Kokemusosaamisen ja vertaistukitoiminnan koordinointi Keusoten alueella (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) – Matalan kynnyksen viikonlopputoiminnan käynnistä-

minen ja vahvistaminen Hankekoordinaaattorina toimii Riikka Hyvärinen (puh: 050 366 2114, riikka.hyvarinen@kokewa.fi) ja kokemuskehittäjänä Janne Rosenlund (puh. 050 366 4332, janne. rosenlund@kokewa.fi).


6

Asunnottomuustoimijoiden suosituksia koronatilanteessa Eurooppalainen asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA on koostanut asunnottomien kanssa työskentelevien huolia, kokemuksia ja suosituksia koronavirusaikaisista palveluista. Vailla vakinaista asuntoa ry on vedonnut päättäjiin, että kattavampia toimenpiteitä otettaisiin mahdollisimman pian käytäntöön myös Suomessa. Tilanne kadun kulkijoiden parissa huolestuttaa. Aikaa ei ole tuhlattavissa.

K

oronaepidemian aikana selkein ohje kansalaisille on, että pysytään kotona ja ehkäistään näin taudin leviämistä. Mutta mitä silloin, kun ihmisellä ei ole kotia, minne eristäytyä? Vailla vakinaista asuntoa ry on toistuvasti vedonnut päättäjiin, että kunnat ja kaupungit tarjoaisivat tässä tilanteessa tiloja (vapaat asunnot, turistihuoneistot, hotellit, opiskelija-asunnot, kasarmit jne.), joissa asunnottomuutta kokevat voisivat olla ympäri vuorokauden, joissa olisi tarjolla asianmukaiset fasiliteetit hygieniasta huolehtimiselle ja joihin myös terveydenhuollon ammattilaiset jalkautuisivat. Jotain hyviä liikkeitä on jo tehty: Helsingin kaupunki aloitti huhtikuun lopulla tarjota asunnottomille lämpimän aterian eri puolilla kaupunkia olevissa jakelupisteissä, ja Vva ry:n pitämä yökeskus Kalkkers sai koronatilanteen vuoksi väliaikaiset, isommat tilat Alppikulmasta (Alppikatu 2), jotta pystyttäisiin paremmin tarjoamaan turvallisemmat ja väljemmät yöpymismahdollisuudet kävijöille. 1. Korkean riskin ryhmään kuuluvien ihmisten tartuntoja on hankala rajoittaa, mikä tarkoittaa, että asunnottomuutta kokevien suojeleminen on tärkeä osa laajempaa terveyskriisin hallintaa. 2. Monet koko väestölle suunnatuista toimenpiteistä – eristäytyminen, korostunut hygienia, kotona pysyttely, sosiaalisen etäisyyden ottaminen – eivät ole realistisia asunnottomuutta kokeville ihmisille. Jos tähän epäkohtaan ei puututa kiireellisesti, he sekä muut yhteiskunnan haavoit-

tuvat jäsenet jäävät yleisten pandemiatoimenpiteiden ulkopuolelle. 3. Ennaltaehkäisevä etsivä työ ja testaaminen kohderyhmän parissa: esim. lontoolainen Pathways on aloittanut nopeat koronavirustestit kaikissa Lontoon asunnottomuuspalveluissa ja eristänyt positiivisen näytteen antajat niistä, joilla ei ole tartuntaa sekä perustanut uusia, väliaikaisia hätäkeskuksia molemmista ryhmistä huolehtimiseksi. Asunnottomat joutuvat oleilemaan ja yöpymään paikoissa, joissa on kova tartuntavaara: julkiset tilat, hätämajoituspaikat ja tilapäiset yöpymispaikat kavereiden nurkista yleisiin vessoihin. Koronavirustestit ovat ainut tapa estää näiden paikkojen muuttumista taudin leviämispesäkkeiksi. 4. Hygienian ja ravinnonsaannin varmistaminen: Aktiivista etsivää työtä hygieniapakkausten, ruuan ja juoman tarjoamiseksi asunnottomuutta kokeville. Toiminnalle pitää taata riittävä rahoitus ja koordinointi. Esim. Espanjassa työhön on mobilisoitu asevoimat. 5. Pääsy turvalliseen majoitukseen. Turvallisuuden takaamiseksi asunnottomien majoituspalveluiden on toteutettava seuraavat toimet: pidemmäksi kuin yhdeksi yöksi kerrallaan tehtävät varaukset edestakaisen kulkemisen vähentämiseksi ylimääräisten asuntoyksiköiden varaaminen tartunnansaaneiden eristystä varten ylimääräiset suojat tilanahtauden helpottamiseksi. Esim. Ranskassa on julkistettu suunnitelmia

paikallisten ylimääräisten hätämajoitustenavaamisesta tarkoituksena vähentää asunnottomien suojien tilanahtautta ja siten mahdollistaa fyysistä etäisyyttä ”täysihoito”-järjestelyt hätämajoituksissa erityisen haavoittuvassa asemassa oleville palvelun käyttäjille 24/7 aukiolevat hätämajotukset terveydenhuollon henkilöstön jalkautuminen hätämajoituspaikkoihin 6. Hätämajoituksia saatetaan joutua sulkemaan tartuntojen tai työvoimapulan takia.  Viranomaisten on varmistettava, että asunnottomuutta kokevat eivät joudu tilanteeseen, jossa heille ei jää majoituksen sulkemisen jälkeen muuta vaihtoehtoa kuin kadulle palaaminen. 7. Viranomaisten ja asunnottomien palveluiden tulisi huolehtia ensisijaisesti siitä, että yhteismajoituksen rinnalla on saatavilla kriisiasutusta ja asunnottomuutta kokevien on mahdollista eristäytyä. Esim. Brysselissä on avattu kerrallaan 15 henkilölle eristäytymisen mahdollistava tila. Muun muassa Lontoossa asunnottomuutta kokevia majoitetaan hotelleihin ja kaupungin perinteisten mustien taksien kuljettajia toimii vapaaehtoisina kyyditsemässä kodittomia hotellimajoituksiin. 8. Asunnottomien suojeleminen rangaistustoimilta. Poliisin on otettava huomioon asunnottomuutta kokevien ihmisten erityinen haavoittuvuus ja turvallisten vaihtoehtojen puute julkisessa tilassa oleskelulle käyttäessään lain suomaa toimeenpanovaltaansa.

FEANTSA:n ”COVID-19: “Staying Home” Not an Option for People Experiencing Homelessness” -teksti on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä: https://www.feantsa.org/en/news/ 2020/03/18/covid19-staying-home-not -an-option-for-people-experiencing -homelessness?bcParent=26&fbclid= IwAR1NAT56vnBYvMwkER2Qycd -IzgNJUs0j8P64I0mkREJPssLjziQlzNDojg


7

Kun epäilet koronatartuntaa Moni kadun kulkija kuuluu sekä terveydentilansa että elintapojensa puolesta riskiryhmään koronavirustartunnan kannalta. Asunnottomuutta kokevat ovat epidemioiden sattuessa erityisen haavoittuvassa asemassa.

H

eikko hygienia ja puutteelliset asumisolosuhteet lisäävät sairastumisriskiä. Asunnottomuutta kokevilla ja päihteitä käyttävillä on usein myös kroonisia sairauksia, esimerkiksi hengityselinsairauksia sekä maksa-, munuaisja verenkiertoelimistön sairauksia ja ovat näin ollen koronatilanteessa riskiryhmässä. Korkean riskin ryhmään kuuluvien ihmisten tartuntoja on hankala rajoittaa, mikä tarkoittaa, että asunnottomuutta kokevien suojeleminen on tärkeä osa laajempaa terveyskriisin hallintaa. Koronavirus tarttuu ensisijai-

sesti pisaratartuntana, kun hen- •  Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri kilö yskii tai aivastaa. Virus voi pessyt käsiäsi. tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, mutta pintojen osuus •  Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäviruksen leviämisessä ei nykytiedon liina heti roskiin. Jos sinulla ei mukaan kuitenkaan ole merkittävä. ole nenäliinaa, yksi tai aivasta Omaa ja läheistensä hihaan, älä käsiisi. tartuntariskiä voi alentaa huolehtimalla käsi- ja Helsingin kaupungin tämänhetkiset yskimishygieniasta. ohjeistukset koronavirusepäilyissä: Jos hengitystieinfektioon liit•  Pese kädet vedellä ja saippualla tyvät oireet (heikentynyt yleistila, usein ja huolellisesti, ainakin pitkittynyt kuumeilu ja hengen20 sekunnin ajan. ahdistus) ovat kovat, ota yhteyttä •  Käytä alkoholipohjaista käsikoronavirusneuvontaan arkisin huuhdetta, jos et voi kello 7–20, puh. 09 310 10024. pestä käsiäsi.

Iltaisin kello 20 jälkeen ja viikonloppuisin auttaa Päivystysapu, puh. 116 117. Kaikki helsinkiläiset hengitystieoireiset, lääkärin kiireellistä arviota vaativat potilaat, ohjataan koronaterveysasemille Laaksoon ja Malmille. Muilla terveysasemilla ei hoideta hengitystieoirepotilaita. Ohjeistuksissa tosin kehotetaan soittamaan ensin koronavirusneuvontaan tai Päivystysapuun, josta annetaan puhelimitse ohjeet, kuinka tulee toimia. Asiakkaita palvellaan koronavirusterveysasemilla kiireellisyysjärjestyksessä. Asemille ei ole ajanvarausta. Koronavirustestejä tehdään HUS:in ja Helsingin ajankohtaisten ohjeiden mukaisesti lääkärin harkinnan perusteella. Yleistä tietoa koronaviruksesta: valtakunnallinen puhelinneuvonta 029 553 5535 arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15. – Tupakointi altistaa lukuisille hengityselin- ja keuhkosairauksille. Sitkeä yskä, limanmuodostus ja hengitysvaikeudet kertovat jo alkaneista vaurioista. Tupakoinnin lopettaminen parantaa vastustuskykyä nopeasti. – Alkoholin käyttö lisää vakavan koronataudin riskiä. Alkoholin haitallinen käyttö heikentää perusterveenkin ihmisen vastustuskykyä ja vaikutus voimistuu entisestään, jos henkilöllä on lisäksi muita riskitekijöitä, kuten tupakointia tai ylipainoa. Päihdeneuvonta-puhelin (24 h) puh. 0800 900 45  – Huumeita käyttävillä on erityinen riski saada tartunta. Hygienia on usein puutteellista käytettäessä likaisia tai yhteisiä välineitä. Koronatartunnan oireet voivat jäädä tunnistamatta, sillä oireita voi olla vaikeaa erottaa esimerkiksi vieroitusoireista. Kunnilla on poikkeusaikana velvollisuus tarjota lakisääteiset palvelut käytön vähentämiseen tai lopettamiseen liittyen. Esimerkiksi Helsingissä huumeiden käyttäjien laitoskatkaisuhoitoon hakeudutaan Päihde- ja psykiatrian klinikan, päihdepoliklinikoiden (entisten A-klinikoiden) tai nuorisoasemien tekemän hoidontarpeen arvioinnin kautta.


8

Olemme


muuttaneet

9

Vepan ja Kalkkersin kävijöiltä kerättiin palautetta viime vuoden lopulla, ja moni ilmaisi toiveensa isommista tiloista. Sopivaa paikkaa oli haasteellista löytää, mutta maaliskuun lopussa Vailla vakinaista asuntoa ry lopulta muutti uusiin toimitiloihin.

V

anhaan Vepaan mahtui hyvällä tuurilla viisitoista kävijää, mutta uusiin jo huomattavasti enemmän (jahka koronatilanne sen sallii). Muuttomatka ei ollut pitkä, vain parisataa metriä eli toiminta jatkuu samalla Kurvin alueella, nyt Kinaporinkadun ja Hämeentien kulmassa. Uudet tilat mahdollistavat uusien toimintojen kehittämistä. Esimerkiksi Vepassa voidaan toteuttaa erilaisia ryhmätoimintoja. Isommat toimitilat mahdollistavat myös asumisneuvonnan ja maahanmuuttajatyön kävijöille kunnollisen odotus- ja asioimistilan toimistolla. Enää eri tarvitse odottaa vuoroaan käytävällä. Toimisto ja Vepa eivät ole myöskään enää toisistaan erillään vaan yhden kerroksen päässä. – Vaikka olemme uudesta innoissamme, jätimme vanhan toimiston haikein mielin. Kaunis kiitos Kriminaalihuollon säätiölle hyvästä vuokraisännyydestä ja yhteistyöstä. Yhteistyö onneksi jatkuu, sanoo Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Vva ry haluaa kiittää kaikkia muutossa auttaneita. Järjestämme uusiin tiloihimme avoimet ovet ja kutsumme ihmisiä tutustumaan toimintaamme, kun koronatilanne sen sallii. Huomioimme luonnollisesti uudet naapurimme kaikissa toiminnoissamme, ettei synny turhia väärinkäsityksiä tai mitään häiriöitä. Uudet yhteystiedot ovat Toimisto, Kokema, asumisneuvonta ja maahanmuuttajapalvelut löytyvät osoitteesta Kinaporinkatu 11 A, 2. krs Vepan osoite on Hämeentie 64 Huom! Kalkkers toimii poikkeuksellisesti tämän kauden loppuun asti Alppikulmassa (Alppikatu 2) ja toimii hätämajoituksenomaisesti. Teksti: Anton Laaksonen


10

Neuvokkaasti palveluiden piiriin – asumisneuvonta asumisen mahdollistajana Asumisneuvontaa ollaan lakisääteistämässä pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Keväällä 2019 ARA teetti selvityksen koskien asumisneuvontaa. Kysely lähetettiin pääosin kaikkiin Suomen kuntiin. Selvityksessä tuli erinomaisesti esille asumisneuvonnan sisältö ja kattavuus, samoin kuin rahoituksen monimuotoisuus. Selvitys oli kuitenkin melko kuntakeskeinen, joten koimme Verkostokehittäjät-yhteistyössä Nuorisoasuntoliiton, Aspa-säätiön, Vailla vakinaista asuntoa ry:n, Y-Säätiön ja Pääkaupunkiseudun nuorisoasunnot ry:n kanssa, että olisi tarpeen saada kattavampi kuva myös kolmannen sektorin roolista ja erityisesti asumisneuvonnan käytännön toteutuksen malleista.

A

sumisneuvonta on selvityksemme perusteella merkityksellistä työtä, jonka vaikutuksia voidaan nähdä esimerkiksi rakenteellisina, asiakas- tai asukaslähtöisinä ja taloudellisina asioina. Asumisneuvojat toimivat sillanrakentajina asiakkaidensa ja peruspalveluiden välillä. Palveluihin ohjaaminen ja verkostojen kokoaminen on yleistä. Moni jäisi palveluiden ulkopuolelle ilman asumisneuvonnan ammatillista apua. Kun tarkastellaan, kuinka asumisneuvonta sijoittuu organisaatioiden rakenteisiin, näyttäisi tällä olevan yhteys perustehtävään. Esimerkiksi nuorisoasumisessa asumisneuvonta itsessään on perustehtävä, kun taas muissa

organisaatioissa se vaikuttaa olevan organisaation perustehtävää tukevaa työtä. Työtä tehdään monenlaisen ja monikanavaisen rahoituksen avulla. Avustuksia saadaan pääosin STEA:lta tai ARA:lta. Muutama toimija maksaa asumisneuvonnan kokonaan itse. Myös kunnat ovat vuokranantajien kanssa asumisneuvonnan tärkeitä rahoittajia.

Sisältö ja tuloksellisuus Asumisneuvonnan sisällöistä keskeisiä ovat vuokranmaksuasiat ja asiakkaan tarvitseman palvelun varmistaminen ja palveluverkoston kokoaminen. Asumisen jatkuvuus halutaan turvata. Paljon neuvotaan viranomaisasioinnissa

ja asunnon haussa sekä asumisen käytännön asioissa. Asumisneuvonta on moniulotteista verkostotyötä muun muassa sosiaalityön ja vuokranantajien kanssa. Työ on tärkeää asukkaiden palveluntarpeiden varhaisessa havaitsemisessa. Taustalla voi olla laajempia sosiaalisia, terveydellisiä tai taloudellisia ongelmia, jotka tulevat ilmi asumisen ongelmien yhteydessä. Asumisneuvontatyön tuloksellisuutta seurataan hyvin monipuolisesti ja se on jatkuvaa. Käytössä ovat myös ARA:n sivuilta löytyvä asumisneuvonnan seurantalomake sekä STEA:n määräaikaseurantaraportoinnit. Toki maksusuunnitelmien toteumista seurataan myös. Asumisneuvonnan hyödyiksi tunnistettiin: 1) asunnottomuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2) asukkaiden hyvinvoinnin ja voimaantumisen kokemus 3) toiminnan tehokkuus ja kustannussäästöt.

Hyödyt ja huolet Asumisneuvonta ennaltaehkäisee asunnottomuutta ja vahvistaa asukkaiden hyvinvoinnin kokemusta. Lisäksi toiminta on taloudellisesti niin tehokasta, että siihen kannattaa panostaa. Toiminnan hyödyt kertautuvat vuokranantajille, asukkaille itselleen sekä julkisiin peruspalveluihin. Merkittävänä havaintona yhteisestä hyödystä oli se, että oikea-aikainen apu riittävän ajoissa vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Työ nähtiin myös lakisääteisiä palveluja täydentävänä. Asumisneuvojien tulevaisuuden huolenaiheet liittyivät ihmisten moniin ongelmiin, osa tarpeiden ja palveluiden kohtaamattomuuteen ja taloudenhallinnan kysymyksiin. Lisäksi työn kuormittavuus ja työturvallisuus huolettaa. Yhteenvetoraportti toimitetaan ympäristöministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle, Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kehittämiskeskus STEA:lle sekä ympäristöministeriön asumisneuvonnan lakisääteistämisen valmistelua varten nimetylle työryhmälle. Se on saatavilla myös PDF-versiona www.asuntoensin.fi -sivustolla. Asumisneuvontakyselyn yhteenvetoraportin tiivistelmä Verkostokehittäjät 15.4.2020 Kysely täydentää joiltain osin ARAn keväällä 2019 toteuttamaa ja kunnille suunnattua asumisneuvontaselvitystä. Kysely laadittiin Y-Säätiön koordinoiman Verkostokehittäjät -hankkeen ja Nuorisoasuntoliiton yhteistyönä ja se toteutettiin loppuvuodesta 2019 webropol-kyselynä. Kysely oli avoinna asuntoensin.fi-sivustolla ja siihen sai vastata asumisneuvontaa toteuttavat organisaatiot riippumatta siitä, mitä sektoria organisaatio edustaa.


11

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset syrjäytymisuhan alla Asumisneuvojan terveiset Vva ry:n asumisneuvonnassa käy yhä enenevissä määrin matalapalkkaisille aloille sijoittuneita terveydenhoidon ja sosiaalialan ammattilaisia. He työskentelevät muiden palveluksessa ja tekevät työnsä niin kuin heiltä odotetaan. Pienituloiset ajautuvat tässä yhteiskunnassa kuitenkin yhä ahtaammalle liian korkeiden asumiskulujen vuoksi.

N

oin viisi prosenttia Vva ry:n asumisneuvonnassa käyneistä hoitoalan työntekijöistä ja erilaisista pätkätyöläisistä päätyy asunnottomiksi esimerkiksi avio- tai avoerotilanteissa tai jonkun muun elämää kohdanneen kriisin jälkeen. Heillä saattaa olla lapsi tai useampi alaikäinen huollettavana. Kela kehottaa heitä muuttamaan edullisempaan vuokraasuntoon toimeentulotuen jatkumiseksi. Palkkasaatavat vaihtelevat ja tulot ovat liian pienet nykyiseen vuokraan nähden. Keskivuokra pääkaupunkiseudun korkotuetuissa yleishyödyllisissä, voittoa tuottamattomissa, sosiaalisin perustein myönnettävissä kohteissa on noin 14–15 euroa neliötä kohden kuukaudessa. Kaavan mukaan yksinasuva maksaa esimerkiksi 45 neliön asunnosta vuokraa 585 euroa kuukaudessa. Kun siihen lisätään vesimaksut ja sähkö, vuokra on noin 660 euroa, jolloin se kattaa Kelan asettamat kriteerit vuokralle. Helsinki-Vantaa-Espoo -alueella Kelan vuokrakatto on tilannekohtaisesti noin 690 euroa kuukaudessa. Mutta entäpä silloin, kun neliöitä on enemmän tai vuokrat ovat vapaarahoitteisia tai korkotuetuissakin asunnoissa keskitasoa kalliimpia? Yksinasuvan ja työssäkäyvän tuet riittävät juuri ja juuri elämiseen ja useat elävät köyhyysrajan alapuolella tai siinä rajalla. Hoitotyötä tai useampaa matalapalkkaista työtä tekevät ovat yksi syrjäytymisuhan alla oleva ryhmä ja yksi suurimmista väliinputoajista asunottomaksi jääneistä. Ihmisten ponnistelut ja useat yritykset päästä takaisin osaksi yhteiskuntaa saattavat uuvuttaa ja jopa lamauttaa. Loppuun palaneen ja useita vaikeita vaiheita läpikäyneen ihmisen asunnottomuus ei kiinnosta valitettavasti kovinkaan montaa. Päinvastoin, kuulen aina silloin tällöin, että asunnotonhan on itse tilansa aiheuttanut. Näkökulmaa on syyttelyn sijaan laajennettava yksittäisestä ihmisestä koko yhteiskunnan rakenteisiin ja mietittävä aina syy-seuraussuhteita. VIITATTU: Asumisen rahoitus -ja kehittämiskeskus ARA-vuokra-asuntojen vuokrat alueittain, 4. neljännes 2019/ pääkaupunkiseutu Teksti: Ulla Pyyvaara


12

Läheisen kuolema opetti kodin merkityksen Sanotaan, että asunnottomaksi voi jäädä kuka tahansa. Raju muutos elämässä lisää asunnottomuuden riskiä, mutta riippuu paljon ihmisen tilanteesta, millaiset mahdollisuudet hänellä on selvitä kriisistä. Tässä Inkerin tarina.

–T

ämä Trans Siberian -matkasta kertova opas on ehdottomasti käytännöllisin. Muuten en Lonely planetin kirjoista ole paljoakaan hyötynyt, kertoo muutamia vuosia sitten Helsingistä Pekingiin junalla matkustanut Inkeri Aulio, 25. Tuo matka kesti yhteensä kahdeksantoista kuukautta.

Vuodesta 2015 asti aktiivisesti matkustellut Inkeri on kolunnut itäistä pallon puolta tehokkaasti. Vuosien aikana on kierrettyjä maita kertynyt jo toistakymmentä. Australiassa pieni ja hentoääninen, mutta luonteeltaan topakka ja jalat maan pinnalla visusti pitävä Inkeri vietti viimeiset kuusi kuukautta. Matka kengurumaa-

han oli jo kolmas laatuaan. Melbourne onkin kokeneen matkustajan lempikaupunki. – Melbourne on ehdoton lempipaikkani, paljon kulttuuria, avoimia ihania ihmisiä, sekä todella korkea kahvilakulttuuri, sanoo Inkeri.

Pysähdyttävä puhelu Viimeisin Australian-reissu ke­väällä 2019 loppui kuitenkin ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Työviisumin itselleen hankkinut nuori nainen oli ehtinyt saada unelmiensa asunnon Melbournesta, työpaikan kahvilasta ja australialainen elä-

män rytmikin alkoi tuntua omalta. Läheisen puhelu toiselta puolelta maailmaa muutti kuitenkin nuoren naisen asiat täysin. ”Äiti on kuollut.” – Elin unelmaani Melbour­nessa, suunnitelmissa oli ostaa auto ja lähteä kiertämään Australian länsipuolta, ja yhden puhelun jälkeen kaikki muuttui, kertoo Inkeri. Muutamassa päivässä hän keräsi tavaransa uudesta kodistaan Melbournesta, pakkasi rinkkansa ja osti lentoliput takaisin Suomeen. Väliaikaista asuntoa hän ei ehtinyt Suomesta itselleen järjestää, vaan ajatukset olivat toisaalla.


13 Kuka tyhjentää äidin asunnon? Kenen tehtävänä on perunkirjoituksen laatiminen? Entä hautajaisjärjestelyt? Äidin laskutkin on hoidettava ja läheisille ilmoitettava.

NAISTEN ASUNNOTTOMUUS

Naisten asunnottomuus on kasvussa Tilapäisesti asunnottomia on Suomessa Asumisen rahoittamis -ja kehittämiskeskus ARA:n mukaan reilu kolmetuhatta. Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa asunnottomia oli kokonaisuudessaan noin 4600. Stereotyyppinen asunnoton on vakavista mielenterveys -ja päihdeongelmista kärsivä keski-ikäinen mies. Kriisitilanteesta aiheutunutta asunnottomuutta ja sohvasurffausta ei laajemmassa kuvassa ymmärretä, ja sen tilastoiminen onkin äärimmäisen hankalaa. – Kun kuulin, että minulle tuntematon ihminen hämmästeli tilannettani, ymmärsin, että olin asunnoton, pohtii Inkeri. Siinä missä asunnottomien määrä on ollut tasaisessa laskussa jo vuosia, on naisten osuus kasvanut. Naisten asunnottomuus kattaa neljäsosan kaikista asunnottomista, ja kokonaisarvion mukaan asunnottomia naisia on Suomessa reilu tuhat. – Usein ajatellaan, että itse on pilannut asiansa, mutta loppujen lopuksi asunnoton voi olla kuka vaan, ja itsestä riippumattomista syistä jää yhtäkkiä tyhjän päälle, kertoo Inkeri. – Kriisin keskellä en ehtinyt ajattelemaan asuntoa ja kiertolaisen elämän omaksuneena en kyseenalaistanut omaa tilannettani, hän lisää.

Majapaikkojen metsästystä Kesä kului ystävien, tuttujen ja entisen kumppanin sohvalla. Kadulle ei nuori nainen koskaan joutunut ja onkin sosiaalisesta turvaverkostaan kiitollinen. Osoitteet vaihtuivat tiuhaan muutaman kuukauden aikana, ja omaa tilaa oli vaikea löytää. Metsästä sisukas nuori nainen löysi hetkittäisen rauhan ja tilan ajatella.

Naisten ja miesten kokemukset asunnottomuudesta eroavat usein vahvastikin toisistaan. Häpeä ja turvattomuuden tunne koskettavat kaikkia asunnottomuutta kokevia, mutta ne korostuvat erityisesti naisilla. Naiset kohtaavat miehiä useammin hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Naiset myös kokevat yleisemmin, että asunnottomuus on sidoksissa tunteeseen oman paikan puuttumisesta, ja koti on muutakin kuin katto pään päällä.

– Alkuun olin paljon veljen luona, mutta hänelläkin on oma elämänsä, joten en voinut siellä kaiken aikaa viettää, Inkeri kertoo.

Rinkka nurkkaan

Kodin turva Kun päätös Suomeen jäämisestä oli kypsynyt, oli aika löytää asunto Helsingistä. Takuuvuokraan löytyi rahat, ja töitäkin oli tarjolla kokeneelle ravintola-alan tekijälle. Oli yksi ongelma, asunto. Ilman vakituista asuntoa töiden hakeminen on hankalaa ja kun ei ole kotia on töiden saaminen vielä vaikeampaa. Heinä-elokuun vaihde on myös asunnon hakemiselle ongelmallista aikaa opiskelijoiden muuttovimman myötä. Lopulta löytyi kompakti yksiö, joka tarjosi Inkerille paikan käydä läpi tunteita, joihin hänellä ei ollut aikaa kesällä. Kaikki voimavarat menivät asunnottomana ollessa arjen rutiineihin. Viimein oli mahdollisuus pysähtyä miettimään. – Koti on minulle paikka, missä voin olla oma itseni ja voin vapautuneesti näyttää tunteeni, Inkeri summaa kodin merkityksestä. Koti tarjosi hänelle lopulta myös turvallisen paikan surutyölle.

Päivät kuluivat asioiden hoitamiseen ja mahdollisen seuraavan majapaikan metsästämiseen. Ohessa Inkeri siivosi äidin asuntoa, tutki perunkirjoitusta ja hoiti hautajaisjärjestelyitä. Omalle surulle ei jäänyt aikaa, saati asunnon tai työpaikan etsimiseen. Inkeri ei ollut myöskään ehtinyt päättää, lähtisikö takaisin Melbourneen vai jäisikö Suomeen. Kaikki oli auki. Kesän edetessä alkoi tilanne käymään raskaaksi, kun ei ollut omaa paikkaa mihin mennä, kertoo Inkeri tuntemuksistaan. Samanaikaisesti, kun rinkka laskeutui väliaikaisen asunnon nurkkaan, oli lähdettävä purkamaan toiselle paikkakunnalle varastoon vietyjä äidin huonekaluja. – Oli raskasta, kun posti meni yhteen kaupunkiin, väliaikaiset asunnot olivat ympäri Etelä-Suomea ja samanaikaisesti oli minun hoidettava kaikki äitini poisme- Teksti ja kuvat: Sampsa noon liittyneet käytännön asiat. Hannonen

Kodittomuus tuo puolestaan mukanaan tunteen juurettomuudesta ja turvattomuudesta. Ei ole omaa tilaa eikä yksityisyyttä. Kodittomuus voi johtaa negatiivisen kierteeseen, jossa ongelmat kasvavat nopeasti jo muutamassa kuukaudessa. Koti tuo mukanaan arjen rutiinit ja minäkuva saa vahvistusta. Inkerin tarinalla on onnellinen loppu. Vaikka periaatteessa kuka tahansa voi jäädä asunnottomaksi, asunnottomuuden riski koskettaa hyvin eri tavoin eri ihmisiä. Vaikea elämäntilanne, kuten läheisen kuolema, ero, työttömyys tai sairastuminen, voi kohdata kenet vain. Riippuu kuitenkin paljon ihmisen tilanteesta, verkostoista ja varallisuudesta, millaiset edellytykset hänellä on selvitä tilanteesta. Läheiset ihmiset ja heidän tarjoamansa tuki ovat keskeisessä asemassa. Samoin se, onko henkilöllä mahdollisuutta hoitaa asioitaan. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 4600 asunnotonta. Suomen asunnottomista noin 3500 oli pääkaupunkiseudulla. Asunnottomia naisia oli 1 190. Naisten osuus asunnottomista on kasvanut 2000-luvulla 17 prosentista 26 prosenttiin, vaikka asunnottomien naisten lukumäärä on viime vuosina vähentynyt. Suomessa asunnottomuus ei juurikaan näy katukuvassa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että liki 70 % asunnottomista on ns. piiloasunnottomia eli majailee tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona.


14

HUUMAUSAINEIDEN KÄYTTÖRIKOKSET JA KOTIETSINNÄT

Nykyään maksimirangaistus huumausaineen käyttörikoksesta on 6 kuukautta vankeutta, mikä oikeuttaa käyttörikoksesta epäillyn kotiin tehtävät kotietsinnät. Lain säätämisestä asti käytäntönä on kuitenkin ollut, että käytöstä tuomitaan sakkoihin. Käyttörikoksen maksimirangaistus vaikuttaakin lähinnä lailliselta porsaanreiältä, joka mahdollistaa poliisille kotietsinnät. Kotietsintä voi olla traumatisoivaa ja kasvattaa käyttäjissä epäluottamusta viranomaisia ja yhteiskuntaa kohtaan. Lisäksi se voi herättää epätoivottua huomiota ja huonontaa naapurisuhteita. Mielenterveysbarometrin mukaan 81 prosenttia suomalaisista ei haluaisi naapurikseen huumeiden käyttäjää. Päihteiden ongelmakäyttö on jo valmiiksi merkittävin

asunnottomuuten johtava syy. Haluammeko rankaisemalla aiheuttaa käyttäjille lisää ongelmia? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä kasvava määrä kansalaisjärjestöjä ja kansalaisia kannattaakin käyttörangaistuksista luopumista.

taamisessa ja jättänyt tavalliset käyttäjät maan huumepolitiikan mukaisesti sosiaalipolitiikan piiriin. Siirtyessämme kollektiivisesti kohti humaanimpaa päihdepolitiikkaa, myös poliisin on muutettava asenteitaan ja toimintatapojaan käyttäjiä kohtaan. Vaikka Suomi ei vielä luopuisi huumeiden käytön rangaistavuudesta, tulee lakia muuttaa niin, ettei huumausaineen käyttörikoksesta enää voisi määrätä vankeutta. Poliisi voisi yhä tehdä kotietsinnän epäillessään henkilöä jostain vakavammasta kuin käyttörikoksesta, kuten esimerkiksi myyntiin liittyvästä huumausainerikoksesta.

Poliisi on ilmoittanut, että huumeiden käytön perusteella tehtävät kotietsinnät mahdollistavat huumerikosten selvittämisen. Kuitenkaan useissa maissa pienten huumemäärien hallussapidosta ei tehdä kotietsintää. Esimerkiksi Portugalissa, jossa huumeidenkäyttö ei ole rikos, takavarikoiden määrä on laskenut. Sen sijaan, takavarikoitujen aineiden määrä on kasvanut. Tämä tarkoittaa, että poliisi on voinut kohdistaa resurssinsa paremmin, siir- Timo-Veikko Pasanen ja Ville Eklund tynyt seuraavalle tasolle huumerikollisten jah- Humaania Päihdepolitiikkaa ry

1. Suomessa on 4600 asunnotonta. 2. Ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa nukkuu 740 ihmistä. 3. Asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. 4. Asunnottomista liki 70 % on ns. piiloasunnottomia eli he majailevat tilapäisesti läheistensä tai tuttaviensa luona. 5. Asunnottomista 1190 on naisia, 850 nuoria (alle 25-vuotiaita) ja 1096 maahanmuuttajia. 264 perhettä ja pariskuntaa, joissa yhteensä 275 lasta on ilman omaa kotia. 6. Asunnottomuuteen johtavia syitä on useita, korkea vuokrataso merkittävimpänä. Muutokset elämässä kuten avioero, läheisen kuolema, sairastuminen, työttömyys, konkurssi sekä mielenterveysja päihdeongelmat voivat johtaa asunnottomuuteen. 7. Asunto ensin -periaate on vähentänyt Suomessa asunnottomuutta yli 40% vuodesta 2008 tähän päivään. 8. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on vähentynyt talouden taantumasta huolimatta. 9. Kolmasosa vapautuvista vangeista (noin 1400 henkilöä) vapautuu asunnottomana. Heitä ei ole laskettu ARA:n valtakunnalliseen asunnottomuustilastoon. 10. Hyvästä tilastollisesta kehityksestä huolimatta kadulla on yhä enemmän yhä nuorempia yhä honommassa kunnossa. Myös maahanmuuttajien asunnottomuustilanne on pahentunut viime vuosien aikana. Lähde: Selvitys 2/2020: Asunnottomat 2019 - ARA


15

Taloyhtiössä – talossa yhdessä Kerrostaloasumisen suosio kasvaa joka vuosi. Noin puolet suomalaistalouksista asuu kerrostaloissa.

P

arhaimmillaan kerrostaloasuminen merkitsee yhteisöllisyyttä ja sujuvaa naapuruutta. On mukavaa, kun joku tervehtii pihalla ja että pulman edessä tietää naapuriavun olevan lähellä. Tiiviisti asuminen merkitsee kuitenkin myös toisten huomioonottamista sekä erilaisuuden sietämistä. Jokaisella on oikeus viihtyä kodissaan ja tuntea olonsa turvalliseksi. Kaikissa taloissa kuuluu seinän takaa silloin tällöin normaaleja asumisen ääniä. Joskus lapset leikkivät kovaäänisesti, koira haukkuu innostuessaan tai naapuri päättää vaihtaa huonekalujen järjestystä. Joskus naapurin elämäntapa saattaa kuitenkin häiritä muita asukkaita. Mikä silloin neuvoksi?

Keskustelu kannattaa Muista tutustua taloyhtiösi järjestyssääntöihin. Siitä löydät muun muassa ajat, jolloin on erityisesti vältettävä kovaäänistä elämää. Suihkussa ja vessassa käyminen on öisinkin sallittua, mutta esimerkiksi pyykinpesukoneen linkoaminen öisin voi olla naapureille harmillista. Joissain taloissa äänet kantautuvat herkemmin kuin toisissa, eikä aina ole helppoa itse arvioida omasta asunnosta kantautuvia ääniä. Naapurisi ei välttämättä ole tietoinen aiheuttamastaan häiriöstä, joten vähäisestä häiriöstä ei yleensä kannata heti hermostua, vaan käydä vaikka keskustelemassa naapurin kanssa. Tämä on hyvä neuvo myös silloin, jos tiedät itse aiheuttaneesi naapuril-

lesi univajetta tai muuta häiriötä. Parhaaseen naapurisopuun päästään yleensä silloin, kun asukkaat keskustelevat keskenään ja sopivat asiat halki yhdessä.

Häiriötilanteiden varalta Jos häiriö on jatkuvaa, kannattaa tehdä häiriöilmoitus. Tällä tarkoitetaan taloyhtiön isännöitsijälle toimitettavaa ilmoitusta, jossa on eritelty häiriön laatu sekä sen tapahtuma-ajat. Häiriöilmoituksen on yleensä hyvä olla vähintään kahden naapurin todistama tai muuten toteennäytettävissä, sillä sana-sanaa -vastaan olevissa tilanteissa isännöitsijän on vaikea puuttua asiaan. Isännöitsijä voi ilmoituksen perusteella toimittaa häiritsijälle huomautuksen tai varoituksen. Joskus myös asumisneuvonta tai naapuruussovittelu voi olla paikallaan. Jos sinusta tehdään häiriöilmoi-

tus, ole yhteydessä isännöitsijään selvittääksesi asian. Voitte yhdessä keskustella siitä, miten häiriön toistuminen voidaan vastaisuudessa välttää, jotta kaikilla olisi mukava asua talossa. Jos olet valituksen aiheesta eri mieltä, sinun kannattaa kirjoittaa tilanteesta oma vastineesi. Muista, että taloyhtiön ei tarvitse toimittaa sinulle useampaa varoitusta ennen vuokrasuhteen päättämistä, vaan yksi varoitus riittää. Myös tämän vuoksi tilanne kannattaa selvittää vilpittömästi ja viipymättä.

Kysy neuvoa! Olet asukkaana aina vastuussa myös vieraistasi sekä siitä, kenellä on avaimet asuntoosi. Asunnon tai rapun ovea ei saa turvallisuussyistä teljetä auki. Jos ystäväsi pitävät mekkalaa asunnossasi tai rappukäytävässä, on hyvä ehdottaa ajanvieton siirtämistä toisaalle. Kaikilla on oikeus kutsua vieraita

kylään, mutta suuren joukon ilonpidon äänet voivat helposti tuntua naapurista kohtuuttomalta. Jos olet epävarma siitä, miten toimia tai haluaisit keskustella kerrostaloasumisen pelisäännöistä, voit aina olla yhteydessä oman alueesi tai vuokrataloyhtiösi asumisneuvontaan. Asumisneuvoja on asumisen asiantuntija, joka osaa auttaa monissa asumisen asioissa. Onnistunut asuminen ja hyvät naapurisuhteet hyödyttävät ihan kaikkia, joten ota ne rohkeasti puheeksi! Teksti: Siiri Winter, Asumisneuvoja, Y-Säätiö Y-Säätiö on yleishyödyllinen organisaatio, joka edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ihmisille, joiden on vaikea löytää asuntoa. Säätiö on poliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon.


16

NEA-hanke

N Riikka Tuomi ja Jenni Eronen toimivat Vva ry:ltä NEA-hankkeessa. Koronapandemian sulkiessa monien päiväkeskusten toimintoja he jalkautuivat kaduille kohtaamaan naisia ja tarjoamaan heille ensihätiin syömistä ja juomista.

PELKO ei kuulu rakkauteen Tilastojen mukaan Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita perheja lähisuhdeväkivallan osalta. Arvion mukaan joka kolmas nainen joutuu väkivallan tai sen uhan kohteeksi lähisuhteissaan jossakin vaiheessa elämäänsä. Koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on kärjistänyt tilanteita entisestään.

I

hmissuhteissa väkivalta ilmenee eri tavoin. Se voi olla fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista. Se voi olla psykologista alistamista, parisuhteessa tapahtuvaa raiskausta, lyömistä, tönimistä ja pahoinpitelyä, ja pahimmillaan se voi johtaa jopa kuolemaan. Väkivalta voi alkaa niin hienovaraisesti ja salakavalasti, että sitä on vaikea tunnistaa väkivallaksi. Esimerkiksi nimittely, vähättely, syyttely, taloudellinen kontrollointi tai ystävistä ja perheenjäsenistä eristäminen voivat olla merkkejä siitä. Väkivallan kierre on tärkeää katkaista ajoissa, ettei se pääse kehittymään vakavammaksi. Vähäistäkään väkivaltaa ei pidä hyväksyä tai sietää. Hae apua. Älä häpeä. Älä pelkää.

chat-palveluiden aukioloajoista löydät osoitteesta https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/nainme-autamme/apua-verkossa/#apua_ vakivaltaan.

Ensi- ja turvakotien liiton turvakotien yhteystiedot osoitteesta https://ensijaturvakotienliitto.fi// yhteystiedot#turvakodit_yhteystiedot

Kriisikeskus Monikan auttava puhelin 0800 05058 on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–16. Puhelinnumeroon soittaminen on maksutonta. Chat auttaa tiistaista torstaihin kello 10–12. Lisätietoa löydät Monika-naisten kotisivuilta osoitteesta https:// monikanaiset.fi/verkkopalvelut/chat/

Turvakoti Monan tavoitat numerosta 045 6396 274 ja turvakoti on avoinna 24h. Apua matalan kynnyksen Naisten Linjan maksuton tukitukipalveluista: numero 0800 02400 on apunasi Ensi- ja turvakotien liitto, tietoa ma–pe 16–20 ja voit myös ottaa

EA on Y-säätiön koordinoima STEA-rahoitteinen yhteiskehittämishanke, jonka tavoitteena on naisten asunnottomuuden poistaminen asumispolkuja turvaamalla. Hankekokonaisuuden osahankkeita toteuttavat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Ensi- ja turvakotienliitto, Helsingin ensikoti ry, Turun ensija turvakoti ry, Sininauhasäätiö, EJY ry, A-klinikkasäätiö sekä Vailla vakinaista asuntoa ry. Lisäksi kehittämistyöhön ovat sitoutuneet kaupungeista Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere ja Turku sekä järjestöistä Monika-Naiset liitto ry ja Kriminalihuollon tukisäätiö.

sen kymmenen vuoden aikana valtakunnallisissa asunnottomuusohjelmissa on kehitetty palveluja, mutta niitä käyttävät pääsääsääntöisesti miehet. NEA-hanke pyrkii selvittämään syitä naisten asunnottomuuden kasvuun ja luomaan ratkaisuja, joilla naisetkin saataisiin palveluiden piiriin. Tarkoituksena on myös selvittää, mitä on ennalta ehkäisy naisten asunnottomuuden näkökulmasta. Asunnottomuuteen johtavia asioita ovat muun muassa: talousongelmat, väkivaltatilanteet, sairastuminen, ero, puolison tai kumppanin kuolema, vuokravelka, asunnon huono hoito, hamstraus, huostaanotto sekä päihde- ja Tavoitteena on, että tulevai- mielenterveysongelmat. suudessa asunnottomuutta Hankkeen päätavoitteena tai sen uhkaa kokeneilla nai- on poistaa naisten asunnotsilla on oikeus: tomuus asumispolkuja tur•  Päästä turvaan ilman vaamalla. Tähän tavoitteeehtoja. seen päästään kehittämällä •  Tulla kuulluksi ja nähnaiserityistä työotetta ja asudyksi ilman leimaantumimisen turvaamisen työkäysen pelkoa. täntöjä, vahvistamalla koke•  Hankkia itselleen sopiva musasiantuntijuutta sekä asumisratkaisu. luomalla uusia hajasijoitet•  Saada kokonaisvaltaista, tuja asumisratkaisuja. tarpeenmukaista tukea Lisäksi hankkeessa tärkeää omana itsenään. on naisten asunnottomuuden •  Kasvaa omat rajansa tun- esille nostaminen ilmiönä. tevaksi ihmiseksi. NEA-hankkeen naisten päiväkeskus löytyy Helsingin Naisten suhteellinen osuus Töölöstä, osoitteesta: Sibeasunnottomista on kasvanut liuksenkatu 6. Toiminnot alkaviime vuosina, vaikka asunnot- vat taas kesäkuun alussa nortomuus on kokonaisuudessaan malisoitua koronatilanteen vähentynyt Suomessa. Viimei- mukaan.

yhteyttä verkon tai chatin kautta. osoitteesta https://thl.fi/fi/web/lapsetLisätietoja löydät osoitteesta https:// nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivalwww.naistenlinja.fi/palvelut/

Nollalinja, 080 005 005. Numero on auki ympäri vuorokauden ja tarjoaa keskusteluapua lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Nollalinjasta saat myös tietoa koko turvakotiverkoston paikkatilanteesta. Lisätietoja löydät osoitteesta https://

lan-ehkaisy/seksuaalivakivalta/seri-seksuaalivakivallan-uhrin-tukikeskukset

Sinne saa yhteyden soittamalla ympäri vuorokauden toimivaan päivystyspuhelimeen 040 701 8446.

Akuutissa väkivaltatilanwww.nollalinja.fi/ teessa tulee aina soittaa Seri-tukikeskuksista seksuaali- hätänumeroon 112. sen väkivallan uhreille löydät tietoa


17

TERVEESSÄ PARISUHTEESSA

Hän on sun paras ystävä ja rak astaja

us ike n o hisi la o oi Sul n rah i ii as om a tila j

e ull s on lu ja n Hä , rei n in line o v a el h e r

a, a t ot e u e l k n Hä aa, tu a ost nusta v r a an k ja sua

HUONOSSA PARISUHTEESSA n Hä ää si t ä s t i er hees si er vistä p t su ystä ja

Hän kyttää sun m enojas puheli i, ntasi j a som

ea

Hä mä n ärä rah a jop -as ä av ie s ioissa , un rah at

Hän ee, l e t t syy u ja u k k hau sua e e l e tt vähä

aa t t i o i n n Hän ku sun sua ja i rajojas Su lla mi o eli n o pit ike eis us iin SINULLA ON HENKISESTI JA FYYSISESTI TURVALLINEN OLO HÄNEN KANSSAAN

Hän kontrollo i ja on mustasuk kainen

lyö, n ä H ta, i e r a aiv saa r aa sut tt pako iin seks

PELKÄÄT, OLET VAROVAINEN JA AHDISTUNUT HÄNEN SEURASSAAN


18

vie yksilöä eteenpäin yhteiskunnassa. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen oikeus siihen, mitä pidetään normaalina kulutuksena. ”Sosiaalinen toimintakyky edellyttää mahdollisuuksia osallistua, elää ja kuluttaa niin, että se täyttää ympärillä olevan yhteiskunnan mukaiset vaatimukset. Ihmisellä on oltava sosiaalisen toimintakyvyn edellytykset ennen kuin hän voi elää eheää ja tervettä elämää”. Tosiasia kuitenkin on, että ihmiset syrjäytyvät pääosin erilaisten kulutusmahdollisuuksien vuoksi.

Kollektiivista korjausliikettä

Köyhyys on poistettavissa – JOS NIIN HALUTAAN Köyhyysrajan on todettu vuosi vuodelta kohoavan korkeammaksi, mutta tavoitteet sen saavuttamiseksi ja ylittämiseksi laahaavat vuosia jäljessä. Tästä ovat useat köyhyystutkijat olleet huolissaan ja nostaneet asiaa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun.

K

elan erikoistutkija Mikko Niemelä totesi jo vuosia sitten: ”Köyhyysaste on Suomessa 1970-luvun tasolla”. Tuohon ei suinkaan päädytty sattumalta vaan tietoisten poliittisten päätösten vuoksi. Muutaman euron tai sentin korotus toimeentulotukeen ei ole turvannut millään mittarilla tarkasteltuna syntynyttä ostovoi-

man puutetta. Samoin asumisen vuokrarajojen jälkeenjääneisyys ja niiden korottamatta jättäminen on johtanut siihen, että kunnallisetkin asumisnormit ovat vähän kerrallaan lähestyneet Kelan vuokranormitusta. Asuntojen todellinen vuokra kohtaa harvoin kumpaakaan normitusta, sillä yhä useammalla osa vuokrakustannuksista

on jäänyt muun muassa toimeentulotukiasiakkaan itsensä maksettavaksi. Viranomaistoimintaa ohjaavat edelleenkin talous ja tuottavuus.

Köyhyys loukkaa ihmisoikeuksia Tämän hetken köyhät maksavat sitä laskua, joka kirjoitettiin 90-luvun alussa. Sosiaaliturvan tasoa heikennettiin tuolloin merkittävästi muun muassa pienentämällä etuuksia tasoa (asumistuki, kotihoidontuki, lapsilisät, opintotuki), Toimeentulotuen perusosan indeksikorotukset jätettiin tekemättä vuosina 1994, 1996, 1997 ja 1998, ja tuen ohjeistusta ja saantiehtoja kiristettiin. Asumistukea leikattiin rajusti vuosina1993 ja 1995. Vallan ja vastuun rajat hämärtyivät ja katosivat osalta kokonaan vuosina 1990–2018. Ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna tuo harjoitettu politiikka ei ole tervettä toimintaa eikä

Tulevillakin hallituksilla on vakava keskustelun paikka, koska tätä asiaa ei kansalaisten pyynnöstä tai Euroopan sosiaalistenoikeuksien komitean huomautuksista ja raporteista huolimatta ole hoidettu kuntoon. Vaikka tämän vuoden korotukset sosiaaliturvaan ovat kiitettävän suuruisia, tulee myöntää korotuksen kattavan vasta vuonna 2008 kohonneiden elintarvikkeiden hinnan. Alkusysäys köyhyyden vähentämiseen on nyt tapahtunut, sillä meillä on nyt vuosikymmeniin sellainen hallitus, joiden monilla jäsenillä on asiasta omakohtaista kokemusta. Noiden vuosikymmenten ajalta, jolloin maata johdettiin vain keski- ja omistavanluokan tarpeista, on paljon korjattavaa eikä kymmenien vuosien virheellistä päätöksentekoa köyhien kohdalla kyetä korjaamaan yhden, eikä kenties useammankaan hallituskauden aikana. Mutta pää on nyt auki ja toivottavasti mahdollisimman moni kykenee lähettämään hallitukselle rakentavia ehdotuksia, joilla pystytään tekemään korjausliikkeitä köyhyyden vähentämiseksi. Tilanne on nyt sellaisessa solmussa, että kaikkien apua tarvitaan mietintätyössä. Meillä kansalaisilla on paljon sellaista tietoa, jota eduskunnan virkamiehet eivät välttämättä huomaa laskelmia tehdessään. Lähteet: Lainausmerkeissä olevat sitaatit on poimittu eri köyhyystutkijoiden artikkeleista. Teksti: Liisa Kärki


19

Kätten jälkiä Junailijankujalla Toimekas-hanke päättyi Junailijankujan asumisyksikössä viime vuoden lopulla. Hankkeen tarkoituksena oli luoda arkeen mielekästä toimintaa yhdessä asukkaiden kanssa ja näin ennaltaehkäistä asunnottomuuden uusiutumista. Toimekas päättyi, mutta toimintoja jatkuu.

Rita Lahtinen taiteensa äärellä.

P

uutarha- ja ympäristötyö ovat juurtuneet Junailijankujan asumisyksikön arkeen. Pääsiäisenä asukkaat ottivat varaslähtöä kevääseen ja laittoivat ulos kukkaistutuksia, ja kattotasanteelle suunniteltiin yrittiviljelyksiä. Savipajan tila ja valo inspiroivat myös taiteen tekemiselle. Rita Lahtinen on maalannut muun muassa Asukin keskiaukeamalta löytyvän upean kuvan.

Vinkkejä viherpeukaloille

Jaro huolehtii Juniksen pihapiirin narsissi-istutuksista. Ritan käsistä lähti suunnitelma yrittiviljelyksille

Narsissi Istuta narsissit tarpeeksi isoon ruukkuun. Laita sipulit noin parinkymmenen sentin syvyyteen ja istuta vähintään kymmenen sipulia lähekkäin, jotta kukat kasvavat kauniiksi ryhmäksi. Narsissi ei ole turhan kranttu maan laadun suhteen, tavallinen kukkamulta käy hyvin. Kasvupaikan pitäisi mielellään olla aurinkoinen. Muista kastella, mutta multa ei saa olla liian märkää. Sipulit muuten homehtuvat. Kukinnan jälkeen voit antaa lehtien lakastua ruukkuun. Näin narsissi voi hyvin ja kukkii seuraavanakin vuonna. Yrtit Suurinta osaa yrteistä on helppo kasvattaa. Ne ovat yleensä kiitollisia hyvästä kastelusta ja lannoituksesta. Esimerkiksi persilja tykkää aurinkoisesta tai lievästi varjoisasta paikasta ja kestää myös kylmää. Varjoisammassa paikassa viihtyvät esimerkiksi mintut ja sitruunamelissa sekä salaatit ja lehtikaali. Kuvat: Noora Reunanen


20

ASUNNOTTOMUUS VAI KODITTOMUUS? Työharjoitteluni Vva ry:ssä tuntuu eiliseltä, mutta samalla kesä on ehtinyt vaihtua talveksi ja talvi kevääksi. Työharjoitteluaikani oli kymmenen viikkoa. Minulle tuo aika tarjosi kokonaan uuden maailman: laakson, jossa virtaa täysin uusia ajatuksia ja kasvaa aivan uudenlaisia puita ja pensaita. Mikään ei ole niin kuin siinä laaksossa, josta olen tullut.

M

istä siis tulin? Olen kuuden lapsen nuorimmainen. Kahden lääkärivanhemman perheestä. Pienestä kylästä, jossa tupakkaa sai ostettua vain tuberkuloosisairaalan kanttiinista. Sittemmin tämäkin epäkohta korjattiin ja tupakan tarpeessa joutui tarpomaan kymmeniä kilometrejä lähimpään kauppaan. Kesällä haisi lanta ja talvella kaukalosta kantautui epäonnistuneiden lyöntilaukausten kumeat kolahdukset aina aamusta iltamyöhään saakka. Kotiin oli tarvottava pimeän metsän läpi. Ala-asteena toimi vanha sotasairaala ja koko koulussa oli oppilaita yhteensä saman verran kuin Herttoniemen alakoulun 1A-luokalla. Ei näkynyt kerjäläisiä, ei näkynyt kodittomia. Viinatkin juotiin visusti sisätiloissa, katseilta piilossa.

Asunnossa asuu ihminen Pohdinkin siis, mitä on kodittomuus, entä mitä on asunnottomuus ja ovatko ne sama asia? Ensinnäkin on syytä palata taaksepäin ja miettiä mitä tarkoitamme sanalla ”koti” ja ”asunto”. Onko koti jotain, mikä ei sitoudu paikkaan tai asuntoon? Mikä sitten asunto on? Asunto on rakennelma, joka pyrkii täyttämään jotkin kriteerit. Kysyin tätä ensimmäisenä Martin Heideggeriltä, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”. Elettiin 1900-luvun alkua. Se, mitä Heidegger tarkoitti asumisella, kuuluu myös suomen kielessä. ”Kun ihminen asuu, hän on asettunut paikoilleen. Hän rauhoittuu, vapautuu

ja suojautuu. Asumaan asettuva ihminen tekee itselleen paikan. Paikka taas on jotain sellaista, jossa maa ja taivas, kuolevaiset ja jumalat kohtaavat toisensa.” (Heidegger 2010) Asunnossa pitäisi siis yhdistyä neljä kriteeriä: maa, taivas, ihminen ja kulttuuri. Asunto rakentuu maalle, kurkottaa kohti taivasta ja asumisen kaksi muuta kriteeriä vaativat asuntoon asumaan ihmisen, jolla taas on jokin kulttuurillinen tausta.

Kotini on kärryni Asunto, asuminen ja koti. On hyvä huomata, että nämä ovat kolme eri asiaa. Asunnon voi rakentaa. Siellä ihminen voi asua, mutta onko se automaattisesti koti? Mieleeni tulee Yökiitäjien kanssa kohtaamamme henkilö, joka vietti aikaansa Helsingin juna-asemalla. Hänellä oli mukanaan kärry ja kärryssä kaikki tärkeimmät tavaransa. Hän oli silminnähden tyytyväisen oloinen. Hänen kotinsa oli tuo kärry ja ajoittaiset laivareissut Tallinnaan, joiden aikana vaatehuolto ja uni saivat tarpeellisen huomion. Tästä sain ajatuksen lähteä tutkimaan hieman filosofiaa. Hyvin tuntemamme filosofi Nalle-Puh lausuu tähän oivaltavasti: ”Kun talo alkaa näyttää tuulen kaatamalta puulta, on aika ruveta etsimään uutta.” (Milne 2003) Siinä missä juna-aseman nainen ei mielestäni ollut koditon, vaikkei hänellä asuntoa ollutkaan, ovat monet kodittomia, vaikka heillä asunto onkin. Nalle-Puh antoi minulle myös seuraavan johtolangan: ”Paras tietää, mitä etsit, ennen kuin aloitat etsimisen” (Milne 2003). Jatkoin siis

tutkimustani kysymyksellä: mitä etsimme, kun etsimme kotia?

Rakkaus etsii kotia Yhdysvaltalainen kuvanveistäjä Stephen Perkins toteaa: ”Koti ei ole paikka, koti on toinen ihminen” (Huttunen 1999). Onko koti siis rakkautta? ”Rakkaus etsii kotia. Ilman kotia maailma on tyhjä. Suru sen menetyksestä on sanaton”, lausuu Simon May rakkauden käsiteen historiaa käsittelevässä kirjassaan: ”Love: A History” (May 2013). Psykiatrian erikoislääkäri Matti O. Huttunen jatkaa tulkintaansa Simon Maystä seuraavasti: ”Hän näkee rakkauden heijastavan ihmiselle ominaista tarvetta kuulua johonkin ja siten löytää kuoleman pelonkin voittava yhteys toisiin ihmisiin, luontoon ja universumiin.” (Huttunen 1999) Universumi! Ehkä vastaus siis löytyy astrologiasta. Siirryin siis sinne, kunnes Neil deGrasse Tyson sanoo kirjassaan ”Tähtitiedettä kiireisille” näin: ”Me olemme osa tätä universumia; me olemme tässä universumissa, mutta ehkä näitä kumpaakin tärkeämpää on totuus, että universumi on meissä” (Tyson 2018). Takaisin siis alkupisteeseen. Jatkoin rakkauden pohtimista.

Päätös ja valinta Jos asunto ei ole koti ja koti on rakkaus… Etenen sosiaalipsykologi Antti Eskolan (Eskola 2019) kautta filosofi Lauri Järvilehtoon, joka johdattelee meitä seuraavasti: ”Rakkaus ei ole tunne, vaan päätös. Päätöksen taustalla on kyllä innostusta ja intohimoa. Mutta näistä tunteista kypsyy todellinen rakkaus: autenttinen halu sitoutua. Pappi ei kysy vihkiseremoniassa: ’onko hyvä

fiilis?’ Hän kysyy: ’tahdotko?’” (Järvilehto 2018) Rakkaus on siis päätös ja päätös perustuu aina valintaan. Mitä on sitten valinta? Onko se vapaaehtoista? Sukelsin tähän. Filosofi ja kirjailija Jean-Paul Sartre iskee minut heti takaisin umpikujaan toteamalla, ettei ihminen voi välttää valintoja, koska valitsematta jättäminenkin on valinta, joten ihminen on ”tuomittu” vapauteen. (Sartre 2017)

Valinnat, vapaus ja yhteisö Yksilö on siis vapaa valitsemaan myös kurjuutensa. Yksilön ja yhteiskunnan oikeudet ja velvollisuudet muodostavat meille tilan tehdä valintojamme. Näitä oikeuksien ja velvollisuuksien viivoja me kaikki piirtelemme veteen. Silloin mieleeni muistui tarinat Muumilaaksosta ja hattivateista. Hattivatit! Olisiko tällä ajatuksella jokin tarkoitus? Seuraavaksi päätin tarkastella mitä tiedämme hattivateista Jukka Laajarinteen kirjasta ”Muumit ja olemisen arvoitus”: ”Hattivateista oli jo vuosia aiemmin Papan nuoruudessa arveltu, että ne ’viettävät turmioelämää, ehkä turmelevat toisten keittiöpuutarhat ja juovat olutta’.” Muumipappa on kuullut myös: ”Hattivatit eivät välitä kenestäkään muusta kuin itsestään ja että ne tulivat ukkosella sähköisiksi. Ja että ne ovat vaarallisia kaikille, jotka asuvat salongeissa ja kuisteilla ja tekevät samaan vuorokauden aikaan aina samaa […] mutta koska ei ollut oikein hienoa puhua hattivateista muuta kuin vihjauksin, hän ei ollut koskaan päässyt selville, miten niiden laita oikein oli.” (Laajarinne 2019)


21

sössä on hyväksyttyä, mikä ei: mikä on oikein, mikä ei. Muumiväen kesken vallitsee konsensus siitä, että hattivatit elävät huonoa elämää.” (Laajarinne 2019)

Poistetaan toiseus! Voimme etsiä ihmiselle asunnon, mutta kotia siitä ei tule ilman rakkautta. Ilman asuntoakin ihmisellä voi olla koti. Kodittomuuden vähentämiseksi meidän tulisi kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä lisäämään rakkautta ja poistamaan toiseutta, ei ainoastaan etsiä asunto. Kukaan ei halua olla hattivatti. Suomen hallituksen tavoitteena on poistaa asunnottomuus kokonaan vuoteen 2027 mennessä. Tämän uskon. Sitä, poistaako se kodittomuuden, en usko. Millainen pommi tulee kytemään niissä kaikissa kodittomissa asunnoissa, joilla hallituksemme aikoo ratkaista asunnottomuuden. Sitä emme vielä tiedä. Haluan aina lopettaa johonkin positiiviseen pohdintaan ja tällä kertaa sen meille tarjoilee Ricky Gervaisin tv-sarja ”Afterlife”: ”Upeassa yhteiskunnassa vanhat ihmiset istuttavat puita tietäen, etteivät ikinä istu niiden varjossa.” (Gervais 2019) Kiitos kaikille tästä mielettömästä matkasta mieleni sopukoihin, jonka te olette mahdollistaneet ja tietämättänne siinä avustaneet. Teksti: Rasmus Kujala, sosionomiopiskelija Metropoliasta Lähteet:

Hattivateista ilmenee toiseus. Toiseus on taas jotain jännitettä, joka muodostuu suhteessa johonkin. Simon de Beauvoir tutkii toiseutta kirjassaan ”Toinen sukupuoli” näin: ”Ei ainoastaan yksilö muodostu suhteessa Toiseen, vaan samoin rakentaa yhteisö itsetietoisuutensa suhteessa Toiseen.” (Beauvoir 2009). Yhteisö! Takaisin Muumeihin ja olemisen arvoitukseen:

”Yhteisö muodostuu jaettujen arvojen varaan. On joitakin asioita, joita kaikki ryhmään kuuluvat arvostavat ja asioita, joita he tekevät jokseenkin samalla tavalla. Yhdessäolon ulkopuolelle jäävät ne, jotka eivät jaa näitä samoja arvoja, ja kuinka ollakaan, ulkopuoliset tosiaan ovat vaaraksi yhteisölle, niin kuin hattivatit ovat ’vaarallisia kaikille, jotka asuvat salongeissa ja kuisteilla.’ Sillä ulkopuoliset ovat haaste yhteisölle ja yhteisön arvoille. Se, että

joku toinen voi elää toisenlaisessa arvojärjestelmässä toisenlaista elämää, osoittaa, ettei valitsemamme järjestelmä olekaan ainoa mahdollinen. Meidänkin yhteisömme olisi voinut valita toisin, tai joukkiomme yksittäiset jäsenet olisivat voineet valita toisin. Tämän ymmärtäminen on vapauden ymmärtämistä. Vapaudessa on kysymys vaihtoehdoista, ja vaihtoehdot ovat aina usko sille, mitä pidetään ainoana oikeana. […] Yhteisesti jaetut arvot määrittävät, mikä yhtei-

Beauvoir, de Simone. 2009. Toinen sukupuoli. Tammi. Eskola, Antti. 2019. Vanhanakin voi ajatella – Mielikuvista ja niiden voimasta. Vastapaino. Gervais, Ricky. 2019. Afterlife. Netflix. Heidegger, Martin. 2010. Basic Writings: Martin Heidegger. Routledge. Huttunen. Matti. 1999. Ihmiseksi. Prometheus kustannus Oy. Järvilehto, Lauri. 2018. Tee itsestäsi mestariajattelija. Tammi. Laajarinne, Jukka. 2009. Muumit ja olemisen arvoitus. Atena. Milne, Alan. 2003. Nalle Puhin viisauksia May, Simon. 2013. Love: A History. Yale University Press. Sartre, Jean-Paul. 2017. Philosophy of Existentialism. Philosophical Library. Tyson, Neil deGrasse. 2018. Tähtitiedettä kiireisille. Aula & Co.


24

Tarja on

VUOKRAMARKKINOIDEN OUTOLINTU –U

sko itseesi, sanoi Tarja Vesanen itselleen. Ei ollut luottotietoja, oli siivoojan pieni palkka. Sitä ennen hän lajitteli puutavaraa sahalaitoksessa, jossa joutui pahaan onnettomuuteen. Puoli vuotta sänkypotilaana ja puoli vuotta pyörätuolissa. Joku muu olisi jo hellittänyt, jäänyt sairauseläkkeelle tai sossun armoille. Tarja Vesanen päätti toisin. Mutta oma elämäkin oli kiikun kaakun. Tuli ero, mies meni, kolme lasta jäi. Usko itseesi, tuumi Tarja Vesanen ja löysi uuden miehen ja onnen. Erossa Tarja sai kymppitonnin ja muutti Porista Lohjalle. Tämäkin suhde ajautui karille. Osituksesta ja talon myynnistä Tarjalle tuli osuudeksi nyt 40 000 euroa. Hän osti kaksi pientä sijoitusasuntoa Porista, isä auttoi rempan teossa. Molemmissa asunnoissa on ollut nyt vuokralaiset, jo seitsemättä vuotta. – Asunnoista oli vielä lainoja, ja huolimattomuuttani pari lainaa pamahti rästiin. Tuli maksuhäiriömerkintä vuonna 2016. Sitä velkaa oli enää 4000 euroa ja päätin, että se hoidetaan, en ikimaalimassa päästä omaisuuttani ulosmitattavaksi. Vesanen löysi jälleen rakkauden ja muutti miehen matkassa Kangasalle. Oli kaupan kassalla ja säästi minkä syrjään sai. Hän lyhenteli rästejä siinä mitassa, että vouti ei sijoituksiin koskenut. – Enkä olisi päästänytkään, pamauttaa Tarja Vesanen. Vesanen sai vihjeen, että nyt olisi Porissa edullinen asunto. Mutta olisi tarvinnut kauppaan

kymppitonnin, muu raha oli jo säästössä. Nyt oli pakko kertoa aviomiehelle. – Mies kysyi, että miten sinulla voi olla rahaa, oletko käynyt varkaissa vai ryöstänyt pankin, muistaa Vesanen naurahtaen. Ikivanhalla autolla ajeli eikä turhaa ostettu.

Tilit tasan vuonna 2021 – Velkaa minulla on nyt nolla euroa, luottotiedot palautuvat viranomaisen mukaan alkuvuonna 2021. Tällä hetkellä meillä on sijoitusasuntoja yksitoista, Tampereella ja Porissa. Jokaisessa asuu henkilö, jonka luottotiedot ovat menneet. Seitsemän vuokralaista maksaa vuokransa Kelan myöntämästä perustoimeentulotuesta. Joittenkin vuokra menee kokonaan tai asumistuen muodossa Kelalta suoraan vuokranantajalle. Sijoittajakentässä Tarja Vesanen on outolintu. Hän kelpuuttaa vuokralaiseksi vain luottotiedottomia. Miksi ihmeessä? – Kaikki alkoi tavallaan siitä, kun autoin yhtä ystävääni, joka etsi asuntoa, mutta luottotiedot olivat menneet. Hoidettiin asia. Ja viidakkoradio pauhasi hyviä uutisia muillekin asunnottomille. – Kodittomien tarinat koskettavat minua. En nosta itseäni mitenkään muitten yläpuolelle, mutta moni muukin ihminen voisi tehdä kuten minä. Katsottaisiin vähän peiliin enemmän. Tarja Vesanenkin katsoi ja sanoi vielä ääneen, että usko itseesi! Teksti: Johnny-Kai Forsell


25

UUTEEN UNIVERSUMIIN Joku eristäytyneenä kotiin, joku laitokseen, joku ensisuojaan ja jollekin ei löydy suojaisaa paikkaa, missä painaa pään tyynyyn ja saada unta maailmanmenosta pahasta ja hyvästä ja hurjasta. Dallaa vaan kaduilla ja etsii suojaisaa mestaa, missä voisi hetken levähtää ja kokea hetken turvan tunteen, vaikka se on vaan hetki, joka äkkiä katoaa. Joku suojautuu ja hamstraa kaiken safkan ja paskapaperin kaupasta, jollain ei ole varaa ostaa varastoon vaan tyytyy siihen, mitä jäljelle jää. Kuljen huppu päässäni ja pääsen ihanuuteen universumiin kaikelta elämän pahalta ja hyvältä ja hurjalta menolta. Välillä huppuni otan pois ja kuulen ja nään taas kaiken menon. Jollain etukeno, jollain takakeno ja joku ei liiku mihinkään vaan makaa, ja joku lataa ja toinen vaan menee eteenpäin tyhjyyteen tai valoon tai pimeään taloon, tai suojaan tai levähdyspaikkaan. ”Asioilla on tapana järjestyä”, olen kuullut monesti. Haluan uskoa siihen kaiken tämän hullunmyllyn ja elämän pingiksen kanssa. Jotkut ristii kädet ja toiset ristin luona kumartuu. Toiset itkee ja toiset hymyilee, ja elämän tarkoitus jossain jemmaissa lymyilee. - Sami


26

Tuolit siirretään riviin toimittamaan sängyn virkaa.

YÖKAHVILA KALKKERSIN KÄVIJÄMÄÄRÄT KASVAVAT TASAISEEN TAHTIIN – ASUNNOTTOMUUSTILASTOT EIVÄT KERRO KOKO TOTUUTTA Vuoden 2019 asunnottomuustilastot kertovat positiivisesta kehityksestä, asunnottomien määrä laski edellisvuodesta. Ruusuiset ja kansainvälisestikin huomioidut asunnottomuustilastot eivät kuitenkaan näy yökeskus Kalkkersissa, jonka kävijämäärät ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2017.  

O

n perjantai-ilta ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n ylläpitämän yökeskus Kalkkersin edustalle on kokoontunut noin kymmenen yöllistä kulkijaa etsimään suojaa ja levähdyspaikkaa. Vertais -ja vapaaehtoistoiminnan keskus, Vepa muuntautuu öisin matalankynnyksen kriisipisteeksi asunnottomuudesta kärsiville. 15-paikkainen keskus on talvikaudella auki maanantaista sunnuntaihin, ilta-

kymmenestä aamukuuten. Minuutit tuntuvat pitkiltä kylmän tuulen puhaltaessa pitkin Vaasankatua. Myrsky riepottelee Helsinkiä tänäkin viikonloppuna. Piritorin vieressä sijaitseva huomiota herättämätön yökeskus hukkuu kadun rauhattomaan perjantai-illan vilskeeseen.  Yksi kävijöistä ei pysty seisomaan alaselkäkivun takia, vaan istuu käsilaukkunsa päällä. Joukossa pohditaan, johtuisiko kipu

Kalkker nousussa, vaiksin kävijämäärät ka vähenee. Nuoasunnottomuus lisääntyy huo rten määrä lestuttavasti.

munuaistulehduksesta. Toinen kertoo saavansa kohta avaimet omaan kotiin, ja kolmas etsii amfetamiinia. Tätä ei lukuisista yrityksistä huolimatta löydy. Pitkiltä tuntuvien minuuttien jälkeen kello lyö kymmenen, ja kylmän viiman karaisema joukko pääsee astelemaan sisään.

Yhteiset säännöt Sisääntulijoilta kerätään nimet tai nimimerkit, mikäli sellaisen haluaa

antaa. Näin saadaan tilastoitua kävijämääriä. Kysytään mahdollisista yöpaikoista ja yritetään selvittää avun tarvetta. Tämän jälkeen kerätään pullot pois, päihteitä Kalkkersissa ei käytetä. – Hei, tännehän on tullut pöytäliinat, huutaa lähes kaksi vuotta Kalkkersissa yöpynyt mies. – Olin kaksi viikkoa Lapissa kotiseuduilla ja nyt tulin takaisin Helsinkiin. Siinä ajassa täällä on jo ruvettu sisustamaan, naurahtaa


27

Laura Harju tarjoilee mehua Kalkkersin asiakkaalle. Edellisenä päivänä Kalkkers oli saanut pussillisen korvapuusteja lahjoituksena paikalliselta leipurilta.

Kalkkersin vakiokävijä. Tunnelma on jännittynyt, ja riitaa syntyy milloin mistäkin. Päivän myötä kertynyt väsymys alkaa näkyä kadun kulkijoissa. Pienen huoneen molemmista päädyistä alkanut väittely on edennyt neliön muotoisen tilan nurkkaukseen, jossa jo lähes halausetäisyydellä olevat miehet vaihtavat toisilleen huutaen toinen toistaan agressiivisemman kuuloisia vironkielisiä lausahduksia. Tilanne rauhoittuu, kun Kalkkersin työntekijä Robin Helenius muistuttaa riitelijöitä kovaäänisesti kahvilan säännöistä. – Täällä ei jumalauta tapella, nyt loppu! Tiloissa aikaansa viettävien yhteinen toive on, että häirikkö poistuisi. Tilanne päättyy ja innokkain kahdenkymmenen neliön häirikkö puhutellaan sekä neuvotaan poistumaan.

Nuorten hätä näkyy katukuvassa Asumisen rahoittamis -ja kehittämiskeskus ARA:n teettämän vuosittaisen asunnottomuustilaston

mukaan Suomessa on tällä hetkellä 4600 asunnotonta. Luku on pienentynyt vuodesta 2018. Suomi on ainoa maa Euroopan unionissa, jossa asunnottomuus vähenee talouden taantumasta huolimatta. Vaikka asunnottomuus vähenee, Kalkkersin asiakkaat ovat lisääntyneet tasaisesti kahden vuoden aikana. Yksiselitteistä vastausta tähän ei löydy. Vuonna 2018 käyntikertoja Kalkkersissa oli noin 3500. Vuoden 2019 kävijämäärät nousivat kuitenkin vajaaseen viiteen tuhanteen.  – Sanotaanko nyt näin, että nämä ruusuiset asunnottomuustilastot eivät näy meidän työnkuvassa mitenkään, kertoo Kalkkerssissa kolmetoista vuotta työskennellyt Mari Kokkonen.  Huumeiden käyttö, lisääntyneet mielenterveysongelmat ja yleinen turvattomuus näkyvät Kalkkersin työntekijöiden mukaan katukuvassa. Erityisesti päihteitä käyttävien nuorten lisääntynyt määrä kaduilla huolestuttaa.  – Muutama vuosi sitten havahduttiin tähän ongelmaan, kun yht-

Kalkkersin säännöt ovat selvät, vaikka niistä joudutaan ajoittain asiakkaita muistuttamaan.


28 äkkiä Kalkkersissa alkoi näkyä todella huonokuntoisia nuoria. Tämän myötä perustettiin Nuoli, jotta saataisiin näistä nuorista kiinni, linjaa Mari huolestuneena. Sininauhasäätiön ja Vva ry:n yhteistyöhanke Nuoli on nuorten kohtaamis- ja tukipiste, joka on tarkoitettu kaikille 16–29 vuotiaille. Kolmivuotinen Nuoli-hanke yrittää tavoittaa ne nuoret, jotka mahdollisesti kärsivät asunnottomuudesta, päihdeongelmista tai muuten vaan ovat turvallista suojaa vailla. Nuoli toimii Asunto ensin -periaatteella, joten Mäkelänkadulla ympäri vuorokauden toimivaan suojaan on myös mahdollista mennä päihtyneenä. 

Pitkä päivä ulkona, väsynyt yö suojassa – Onks kilometrejä takana, huikkaa Kalkkersin vakiokasvo sisään tulleelle huonokuntoiselle miehelle. Jalat eivät tahdo kantaa, ja ulkoilman kylmyys näkyy miehen kohmeisessa ja huterassa olemuksessa. Katse on tyhjä. Hänet autetaan yhteisvoimin penkkiin. Kävely on asunnottoman ainoita tapoja pitää itsensä lämpimänä. Päivän aikana voi kertyä jopa kymmeniä kilometrejä. – Ihmiset ovat todella väsyneitä, joten tilanteet saattavat kärjistyä hyvinkin nopeasti. Siksi välitön reagointi on ensisijaisen tärkeää, kertoo Kalkkersissa työskentelevä Laura Harju. Ihmiset horjuvat toistensa lomassa täydet ruoka-annokset kädessään. Mehua ja kahvia läikkyy lattialle.  Yllättäen Kalkkersissa vuosia käynyt mies päästää kivuliaan huudahduksen ilmoille saadessaan kuumat kahvit käsilleen. Levottomasti käyttäytyvä mies huitaisee vahingossa pitkäaikaisen asiakkaan kahvikuppia, ja osansa kahvikuppi-iskusta saa myös vieressä istuva, joka ei riemastu vaatteidensa likaantumisesta.   – Mitä helvettiä sä teet? Mene nyt jo istumaan, me halutaan rauhoittua, eikä kukaan jaksa tota sekoilua enää, huutavat kahvia päällensä saaneet miehet yhdessä häirikölle.  – Mä oon niin väsynyt tähän ainaiseen sekoiluun, mä en jaksa tätä, huokailee virolaistaustainen

Kalkkersin lämmin ateria yömyöhään saattaa olla kadunkulkijan ainoita lämpimiä aterioita päivän aikana.

Keväällä 22 vuotta täyttävä Kalkkers on työllistänyt Maria kolmentoista vuoden ajan.

nuori mies, ja peittää kasvonsa kämmenillään. Toistamiseen vajaan kahden tunnin aikana joutuu kahvilan työntekijä Robin erottamaan riitapukareita toisistaan. Hän kuvaileekin alkuiltaa tavanomaista levottomammaksi.  – Tämä menee ihan TOP-5 iltoihin. Usein täällä on ihan rauhallista, mutta nyt on poikkeuksellisen levotonta, kuvailee Robin. 

Hiljaisuuden syliin Ruoan jälkeen alkavat päät painua

kohti pöytää, ja osa on jo aloittanut nukkumisen istualtaan. Toiset ovat viritelleet ruokapöydän tuolit riviin toimittamaan sängyn virkaa. Kahvilassa yönsä viettävä pariskunta on siirtänyt tuolit vierekkäisiin riveihin ja nukkuvat toistensa kainaloissa. Tasaisin väliajoin toisistaan erkautuneita tuoleja vedetään takaisin yhteen. Lattialla Kalkkersissa ei saa nukkua paloturvallisuuden takia.  ”Voisko jo sammuttaa valot, eikö nyt olis jo hiljaisuus?”, kysyy mehua juova mies väsyneenä.

Kello lyö kaksitoista, ja valot sammuvat. Teksti ja kuvat: Sampsa Hannonen Juttu on tehty ennen koronavirusepidemian puhkeamista Kalkkersin vanhoissa tiloissa Vaasankadulla.


29

YÖPALAA VANHAN KALKKERSIN MALLIIN

K

oronavirustilanteen vuoksi yökeskus Kalkkersin toiminta on siirtynyt toistaiseksi Alppikulmaan (Alppikatu 2, Helsinki). Kalkkersin työntekijät kaivelivat kuitenkin vanhoista reseptivihkoistaan ohjeet sitruunaisen lohen tekemiselle. Ennen koronatilannetta yöpalat kokattiin Kalkkersin keittössä ja myös kävijöillä oli mahdollisuus osallistua ruoanlaittoon. Kalkkers toimii matalan kynnyksen kriisipisteenä kaikille asunnottomuutta kokeville. Kalkkersiin kaikki ovat tervetulleita taustaan, asuinpaikkakuntaan tai kuntoon katsomatta. Siellä voi nyt koronatilanteen aikana nukkua, käydä suihkussa ja saada puhtaita vaatteita. Illalla tarjolla on nyt myös Helsingin kaupungin toimittama lämmin ateria. Kalkkersissa työskentelee vertaistyöntekijöitä ja sosiaalija terveysalan ammattilaista. Osoite: Alppikatu 2, Helsinki. Aukioloajat: ma-pe klo 22:00-06:00. Puh. 050 443 1068 kalkkers@vvary.fi


30

Reiska pyörii elämän maailmanpyörässä Suomessa pitkäaikaissunnottomuutta on vähennetty onnistuneesti asunto ensi -mallin avulla. Vva ry:lla mallia toteutetaan Helsingissä kahdessa asumisyksikössä, joissa jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma asumisvalmiuksien kasvattamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Mallia toteutetaan eripuolilla Suomea eri toimijoiden toimesta. Toimittajamme esittelee Porissa Sininauhan asumisyksikössä asuvan Reiskan tarinan.

–E

nsimmäiset vuoteni ovat kuin satukirjasta tai pikkukakkosesta. Pohjois-Savossa synnyin, meillä oli kotona niukkaa mutta ei sitä huomannut koska naapureillakin oli. Kyläkoulussa meitä oppilaita oli kolmisenkymmentä, lukiossa toista sataa. Ainoa poikkeus nuoruudessani oli, että vanhempani erosivat. Sehän oli pikkukylässä tapaus. Itse koulunkäynti takkusi, livistin usein metsään kävelemään. Jälkeenpäin olen toki huomannut, että minulla oli paha tarkkaavaisuusongelma, joku ADD- tai ADHD-ongelma. Kasvatusneuvolaan vietiin korvasta kiskoen.

sen kerran, kun joku sitä jostakin toi. Tinneriäkin vedettiin nokkaan. Reiska selvitti lukion, tuplaten pari luokkaa. – Lintsaus ja juopottelu kulkivat käsi kädessä. Sitten kavereilla alkoi olla autoja, ja lähikaupunkiin hur-rurr, ja muistikuvat muuttuivat entistä hatarammiksi. Syynä ei ole pelkkä brenkku, olen sitä mieltä, että kelpo depressiokin alkoi vaivata. Kun sain ylioppilaslakin, ihmetteli sitä koko koulun väki. Nyt olin todella tyhjän päällä. Asuin tyttökaverin nurkissa ja tein satunnaisia lapiohommia. Jos tein.

Kuningas a

Kun maailma oli avoin – iski maahan lama

Reiska, syntynyt vuonna 1971, asuu nyt järjestön ylläpitämässä asumisyksikössä, valvotussa ja myös jonkun verran velvoittavassa ympäristössä. Käärii sätkän, ja muistelee. – Yläasteella vähän olo helpottui. Kavereista osa oli kelpo hunsvottiosastoa, ja sehän sopi mulle. No, myöhemmin heillekin tuli vankila- ja laitoskierrettä, päihteet ja mielenterveysongelmat veivät mennessään. Reiska oli 14-vuotias, kun tutustui alkoholiin. – Löydettiin kaverin kanssa tämän isoveljen Carillo-kätkö. Juotiin pois ja olin heti sitä mieltä, että tämä on mun juttu, ja hienoa! Siitä lähtien elämäni on ollut hyvin alkoholikeskeistä. Keskikaljapohjalla mentiin, huumeita ei maaseudulla juuri liikkunut, paitsi

– Jos katson nyt taaksepäin, niin huomaan etten koskaan suunnitellut elämääni. Ajelehdin vain mukana ja ajauduin parisuhteisiin, kihloihin ja naimisiin, mihin milloinkin. Naisten mukana, työpaikat ja muu, vaihtuivat paikkakunnatkin. Pari lastakin siunaantui, kahden naisen kanssa. Parisuhteissa olin aina helvetin huono, poissaoleva ja kelpo päihdeongelmainen toki. Ehkä hain vähän samanlaisia kumppaneita kuin itse olen, koska erot eivät aina olleet minun syytäni. Oli mulla toki jokunen ansaitsemissuunnitelmakin, mutta kun maahan iski lama ja koko työssä käyvä kaveripiirinikin jäi kotiin tekemään kiljua ja kotiviiniä, niin sehän taas sopi mulle. Karmeaa on näin jälkikäteen todeta, että meidän piireissämme teki itsemurhan ainakin kym-

menen alle 25-vuotiasta ystävääni. Ja kaikki, saatana, vuoden sisään. Oli kyllä toivotonta ja näköalatonta aikaa. Hautajaispuku, se ainoa tumma, oli valmiina eteisen naulakossa. Ja taas kaveria kantamaan.

Opintoja ja asunnottomuutta Reiska yritti aloittaa tiukemmat opinnot 1990-luvun puolivälissä. Tarkkaavaisuushäiriöitten rinnalle oli nyt tullut orastava alkoholismi. Kun juominen sotki opintoja ja tuli takaiskuja ja epäonnistumisia, aiheuttivat nämä puolestaan alati pahenevaa masennusta. Tuli erokin ja nyt sai juoda, epäonnistua ja melskata vapaasti. Se vapaus johti katkolle. Ensimmäiselle. – Kahden kuukauden ränni oli kova koettelemus. Tein tuttavuutta myös alkoholipsykoosiin, deliriumiin eli dilleen. Näihin aikoihin tutustuin myös amfetamiiniin. Pidin siitä niin paljon, että tajusin jopa varoa sen käyttöä. Semmoiseksi pirin käyttökin on jäänyt, satunnaiseksi. Viina oli mun juttuni. Kun aikansa juo ja harjoittelee, alkaa omakin moraali muuttua hyvinkin joustavaksi. Mutta ilman muuta päihdeporukoissa tulevat tutuiksi ne alan herkut, joita ei laki salli.

Asunnottomuuden alkeet – Tuntuma asunnottomuuteen alkoi 1998 kun sain häädön. Muutama viikko naisten nurkissa kiinaamista, amok-juoksu jatkui stadista Oriveden kautta Rovaniemelle ja sitten hiljaista ajelehtimista etelään takai-


31

sin. Kun työhaaveet olivat osin tukehtuneet maamme lamavuoteen, niin nyt oli Helsingissä suurin asuntopulavuosi miesmuistiin. Vajaa puoli vuotta pyörin kuin Stockmannin ovet ja 40:n muuan kanssa ahtauduin asuntonäyttöihin. No, eipä ollut maksukyvyssäni tai äijän kunnossakaan hurraamista. Kaverin sohvalla, kaverin kämpässä, kun tämä lähti matkoille, Töölönlahden rantsussa pensaikossa. Kuin ihmeen kaupalla, juuri syksyn alettua sain kämpän ja duunipaikan! Työpaikat vaihtuivat, jonkun duunin join pois, joissakin vain työt loppuivat. Mutta kämppä oli. Joskus toki rimaa hipoen.

Luisuu, luisuu.. – Iski jälleen aviokriisi, työpaikan yt -neuvottelut, ja saatana, yhtä aikaa tietysti. Kenkää molemmista ja kelpo depressio iski nyt lujaa. Olin täysin näköalaton ja välinpitämätön, tulkoon mitä tulee. Jätin vuokrat ja sähköt maksamatta, niille rahoille oli parempaa käyttöä. Pullo Gambinaa ja pullo kirkasta saivat päivän asianmukaiseen käyntiin. Odotin rauhassa tulossa olevaa häätöä ja tulihan se. Kuin ennakoiden myin kaikki kamani, musiikkivehkeet, huonekalut, kaikki kurkusta alas. Pari kassillista tärkeimpiä kaverin kellarikomeroon. Nukuin, torkuin tai olin tilapäisesti tajuton rappukäytävissä, kenen lat-

tialla kulloinkin, steissillä, putkassa, vessoissa, vuorokautista. Vähien rahojen loppumisella rapuissa, puistossa, you name it! Katko tai ei ollut merkitystä. Vaikka olen huono pummaamaan, järjestyi juotavaa ystävien ja selkuolema! kään taputtajien taholta. Ja kun pakollinen Kaaoksen säätäjä astuu esii tauko tuli, tulivat krampit, kouristelut, liiReiskan vaihtoehdot olivat nyt vähissä. kuntakyvyttömyyttä, kerran puolitoista kuuPumppukin tilttasi, kajuutta löi setsuuria. kautta kestänyt muistikatkokin. Kärsin ne Seestyikö toipumassa oleva mies? kaikki ilman lääkkeitä, koska tiesin että niistä – Ei. Minulla ei ollut yhtään tulevaisuu- olisi tullut uusi koukku. Joka saatanan lihas, den suunnitelmaa. Syitä juoda oli sata. Ja jänne, suoni olivat tuskaa ja tulta. taisi varastossa olla 50 lisää jos nuo sata lopReiska muistaa hyvin aamun numero 55. puvat. Asunnon hakeminen ei tullut mie– Menin kuselle ja ihmettelin mikä nyt on? leenkään, juomisen jatkaminen tuli, koska Sitten hiffasin. Menin selkä suorana, pystyssä, koin sen ainoaksi vaihtoehdoksi. Sitten, omin voimin! Jalat kantoivat, kädet nousivat! kuten dekkarissa sanotaan, kohtalo puutEikä tässä kaikki. Reiska on saanut legutui peliin. Katkon käytävällä törmäsin kah- rilta terveen paperit, jos vaikka maksateen Sininauhan työntekijään, jotka olivat ja munuaisvauriot voivat putkahtaa esiin setvimässä jonkun muun asiakkaan asumis- myöhemminkin. asioita. Hoitsu vinkkasi näille, että tällä on Reiskan luonne ja persoonahan ovat silkmyös tällainen asunnoton, ja esitteli minut. kaa neurobiologiaa ja aivokemiaa. Pääkoppa No, täytin hakemuksen, kävin haastattelussa, normalisoituu hiljalleen ja joka aamu on ja sain kämpän! Joku suuri kaaoksen säätäjä armo uus, ja ihminen huomaa olevansa taas näki vissiin aiheelliseksi, että asiat menevät vähän paremmin ajatteleva ja toimiva. nyt näin ja noin. – Jumalauta, en ole ollut näin pitkään selvänä sen jälkeen, kun täytin neljätoista. No, Nyt ovat vuorokaudetkin nyt joutuu sitten tutustumaan ihan uuteen kohdallaan itseensä. Katto pään päällä, eikä seinään ole – Ennen katkoa oli alkoholinkäyttöni muuttu- potkittu reikiä. Nyt ollaan jännän äärellä! nut ammattimaiseksi, sitä ei voi kutsua enää päivittäiseksi, vaan dokaaminen oli ympäri- Teksti ja kuva: Johnny-Kai Forssell


32

Asumisen tuki ja polku Suomessa kolmannes vapautuvista vangeista vapautuu kodittomana. Heidän on moniin muihin asuttomina oleviin verrattuna haastavampaa saada asuntoa vapailta markkinoilta. Vankeusaikana vankien kanssa pyritään tekemään suunnitelma vapautumisesta ja pohditaan asumisen muotoja.

V

ailla vakinaista asuntoa ry:n vertaisohjaaja Jarkka Eronen on luonut asumisen polun mallia, jonka avulla pystytään auttamaan vaikeassa asunnottomuustilanteessa olevia vapautuvia vankeja.

Arviointi Kaikki lähtee arvioinnista. Musta on lähtökohdallisesti tärkeää, että tuntee ja tietää, mihin kaveri pystyy ja mitä hän elämältään haluaa. Totta kai jokainen haluaa katon päänsä päälle, mutta on tärkeä selvittää, minkälaista tukea kaveri tarvitsee ja onko siihen tukeen mahdollisuus panostaa. Omassa vankilatyössäni arvioin omat voimavarani tukeen sekä kaverin selviytymismahdollisuudet yksinasumiseen. Useinhan jokainen haluaa sen oman kodin, mutta taidot yksiasumiseen eivät ole vielä riittävät. Silloin on puntaroitava, ohjaanko kaverin johonkin tue-

tun asumisen muotoon. Esimerkiksi yhteisöasumisessa on mahdollisuus sopeutua vapauteen tuetusti ja turvallisesti. Kaverin voimavaroja ja kykyjä asua yksin vahvistetaan hänen tarpeidensa mukaan. Prosessi alkaa usein vankilaryhmissä pitkän tutustumisen kautta, jossa kuuntelen ja arvioin kaverin tuen tarpeet ja valmiudet. Pidän koevapautta parhaana opettelunmallina selvitä yksin asumisessa. Sen aikana löytyvät rutiinit ja toimet arkeen, olivatpa ne sitten opiskelua tai työtä. Ja jos ei alussa jo mitenkään aleta rajoittaa päihteiden käyttöä, ei asuminen tule onnistumaan. Vankila on osana tätä asumisen tukea valvottuun koevapauteen yhdistetyllä päihdehoidolla, joka tukee monella tavalla vankien kuntoutumista. Asumisen alkutaival on siis hyvällä mallilla, kun päihteet eivät ole kuvioissa. Arviointi ja päihteettömyys ovatkin avainsanat asumisen onnistumisen alkuun.

Tammikuussa Y-Päivässä Jarkka Eronen palkittiin ansiokkaasta yhteistyöstään Y-Säätiön asumisneuvonnan kanssa. Hän on luonut asumisen polun mallia, jonka avulla on pystytty auttamaan haasteellisessa asunnottomuustilanteessa olevia ihmisiä.

Velvollisuudet ja vastuut Asunnon saajalle: – Suostumus tukisuhteeseen tuetun asumisen mallissa ja valtakirja, jotta hänen asioistaan voidaan puhua tukihenkilön ja vuokranantajan kanssa – Taloyhtiön sääntöjen noudattaminen – Vuokrien maksu sovittuina aikoina – Ongelmien sattuessa ottaa heti yhteyttä tukihenkilöön ja vuokranantajaan Vuokranantajalle: – Kertoo säännöt ja ohjeistukset niin asumiseen kuin taloyhtiön sääntöihin – Ongelmien ilmaantuessa ottaa heti yhteyttä tukihenkilöön, jotta esiin tulleisiin ongelmiin puututaan ennen kuin on häätölappu kädessä ja miehet ovella. Yleensä asiat ovat järjestyneet, kun niihin on puututtu ajoissa. – Tilanteiden mukaan kutsua kokoon kriisipalaveri tai kotikäynti. Esimerkiksi meillä on Y-Säätiön kanssa tällainen käytäntö voimassa ja sen on todettu asumisen alkutaipaleella toimivaksi. Tukihenkilölle: – On kartoittanut rehellisesti omat voimavaransa – On alkuvaiheessa säännöllisesti yhteyksissä tuettavaan – Jos vuokranantaja on yhteydessä jonkun asian tiimoilta, niin otetaan heti yhteyttä vuokralaiseen ja selvitetään, mikä mättää. Yleensä kaikki sujuu hyvin.

Tulokset Vuosien varrella olen asuttanut Sörkan vankilasta yli kolmekymmentä kaveria. Vedän siellä säännöllisesti ryhmiä. Kaverit käyvät niissä neljästä kahdeksaan kuukautta, jonka aikana kuuntelen ja arvioin heidän motiivejaan: mikä on kaverin elämäntilanne ja halu muutokseen, millaisen kyvyt hänellä on asua yksin vai tarvitseeko hän muunlaisen tuetun asumisen mallin vai tarvitseeko hän päihdekuntoutusta ennen yksinasumista? Yleensä olen alkanut järjestää asuntoa koevapauteen heille, joiden olen arvioinut pärjäävän omassa asunnossa pienellä tuella ja joilla on tukitoimet ja tahot kunnossa eli he menevät esimerkiksi Vahvasti tukien ry:lle koevapauteen tai ammattikorkeakoulu Laurean Keijo-ohjelmaan. Eli heillä on vahva muutoksen halu. Kun on halu päästä eroon menneestä, silloin se asuminenkin onnistuu. Arjen rutiinit, olivatpa se sitten opiskeluja, työssäkäyntiä yms. auttavat kummasti kämpän pitämisessä. Noista 30-35 kaverista, jotka olen asuttanut, voin ylpeänä sanoa, että vain yksi on saanut häädön. Kiitos Vva:lle tästä mahdollisuudesta tehdä tätä työtä. Kiitokset Y-Säätiölle hyvästä ja helposti sujuvasta yhteistyöstä ja että he mahdollistavat pojille tätä asumisen polkua. Suuri kiitos kuuluu tietysti myös pojille itselleen, että tekevät omassa muutoksessaan mun työni helpoksi. Muutos on mahdollista. Ja isot kiitokset vankiloille hyvästä yhteistyöstä. Nämä onnistumiset ovat niitä asioita, jotka auttavat muakin jaksamaan tässä työssä. Teksti: Jarkka Eronen, Vva ry:n vertaisohjaaja ja Kokema-tiimin mentori


33 Asuttamispolun lisäksi Jarkka tekee vaikuttamisja mentorointityötä Vva ry:n Kokema-tiimissä.


34


35 KOLME KERTAA JULKKIS Keikka Suomenlinnassa, vuosikymmeniä sitten. Kitaristi Esa Pulliainen virittelee soittopeliään. Seuraan tarkkaavaisena, ja kun luulen osuvani oikeaan, laulan ääneen, kuin viritettävää ääntä etsien. Kaimani Esa kuulee tämän ja vilkaisee, hymyillen ilkikurisesti: ”Shut up!” Lahtelainen musiikkikauppa, tätä jo aiemmin. Olen lomalla varusmiespalveluksesta, ja kaupassa asioi samaan aikaan 1960-luvun laulajatähti Robin (”Prinsessa”; “Vuonna 2525”). Tunnistan miehen, ja, kuin yhteyttä etsien, kerron armeijassa olostani. Robin vilkaisee, epäluuloisen oloisena: ”No, mikset sitten ole armeijassa?” Linja-autopysäkki, bussia odotellen, ehkä jo edellistä aiemmin. Lahtelaisen kohuorkesterin kitaristi on kanssani samalla asialla. Kuin vannoutunut ihailija, alankin kysellä häneltä keikkamuistoja. Epäluulo on käsin kosketeltavaa; saanpahan kuitenkin puristettua häneltä lausunnon: ”Naida sai niin paljon kuin jaksoi.” Tässähän näitä kuolemattomia lausumia entisiltä ja vähän nykyisiltäkin julkkiksilta. Niin – ei näistä ole aikakauslehtien täytteeksi. Parasta materiaalia tässä suhteessa lienevätkin muistelot, joissa julkkisten kanssa on saanut juoda, saunoa tai kätellä. Sellaiset nimittäin synnyttävät illuusion: “Tuohan on ihan samanlainen kuin minä”. Sellaisen henkilön levyn voin siis ihan hyvin ostaa, sellaista henkilöä äänestää… olisiko kertomisen arvoista, jos hän olisi lapseni kummi? On hankalaa olla julkkis. Ja nimenomaan siksi, että silloin pitää olla hyvin samanlainen ja hyvin erilainen – samaan aikaan. Mutta… eri järjestyksessä. Ensin luodaan tuotekuva: siloiteltu, historiaton, kuin tyhjästä ilmestynyt. Jossain vaiheessa tämä on kuitenkin ammennettu tyhjiin. Sitten onkin päivityksen vuoro: ”Haluatko tietää, millainen tämä julkkis TODELLA on??. Minä haluan… tietenkin. Eikä mikään yllätys, että hän sitten paljastuukin hyvin itseni kaltaiseksi. Papin ammatti on julkinen ammatti, ei julkkisammatti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi tuntea sinut, pappi… tai

sitten ei. Mutta vaikket tietäisi, tekosi seuraavat sinua, olipa asia niin tai näin. Ollapa kohuiskelmälaulaja tai -poliitikko! Varsinkin miehillä sana ”kohu” liittyy kolmeen elämänhallinnan mahdolliseen ongelmaan: nais- tai miesasioihin, alkoholinkäyttöön tai taloudellisiin epäselvyyksiin. Näistä viis: jos mikä tahansa julkisuus on hyvää julkisuutta, väkeä keikoilla ja äänestäjiä riittää. Kadehdittava olotila – vai eikö? Raskasta, hyvin raskasta on kääntää aina uusi lehti itsestään ja sitten yrittää myydä se – sittenkin… Mutta ainahan voi palata siihen entiseen, näyttävään elämäänsä, kertoa vuosikymmenten takaisista saavutuksistaan, antaa niistä haastatteluja, kuin olisivat tätä päivää. Mutta ryöstävätkö ne samalla tulevaisuuden? Jos en ensin poista menneitä, miten minussa voi olla tilaa millekään rakentavasti uudelle? ”Oranssi on uusi musta”, mutta vain meitä paljon suurempien toimijoiden mielestä. Organisaatiot mielellään viljelevätkin tällaisia kielikuvia – halutessaan meidän liittyvän itseensä. Ne mainostavat itseään alkuperäisinä, varoittavat jäljitelmistä. “Ei ole mitään uutta auringon alla”, sanoo kuitenkin jo Saarnaaja Raamatussa. Sinäpä sen sanoit – mikä tahansa alkuperäinen voidaan siis palauttaa johonkin vielä alkuperäisempään. Yksi poikkeus tähän: SINÄ, hyvä lukijani! Voimaa, siunausta ja vähän onneakin kaikkeen siihen, mitä tarvitset tullaksesi omaksi, ainutlaatuiseksi itseksesi. Kirjoittaja on 64-vuotias työnohjaaja ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Hän on päättämässä työuraansa rata-asentajana NRC Group Finland Oy:n palveluksessa. esa.uusi-kerttula@hotmail.com


36

ISIDORIN MATKASSA AIKA EI TULLUT PITKÄKSI

I

sidor ilmoitti ammatikseen taidemaalari, vaikka en koskaan nähnyt yhtäkään hänen tekemäänsä taideteosta. Isidor asui rannikkokaupungissa ja oli säännöllisesti asunnoton, jos ei luuhanut äitinsä nurkissa tai kavereittensa kotona. Raamatullisen etunimensä hän oli saanut uskovaiselta äidiltään. Äidistä oli tullut uskovainen samalla hetkellä, kun Isidorin isäksi oletettu oli häipynyt sen siliän tien. Olimme Isidorin kanssa laajentamassa maailmankuvaamme. Meidät oli yön pimeydessä karkotettu Ranskasta Espanjaan. Asuimme rannalla, nukuimme kuin sen ison kirjan Jaakob, pihalla pää kivellä. Kerjäsimme päivittäiseen punaviiniin tarvittavat pesot turisteilta.

Matador vai pescador? Isidorilla oli haave. Nähdä jo kokea härkätaistelu. Liput olivat kalliita, niiden hinta ylitti matkabudjettimme, jota ei tosin ollutkaan. Keskimääräisessä kahden promillen punkkukännissä Isidor kierteli härkätaisteluareenaa, ja havaitsi pienen portin, josta meni sisään tärkeän näköisiä heppuja. Nämä ilmoittivat mennessään vain korskeasti, että matador, picador tai toreador! Isidor otti vähän vauhtia, suunnisti kohti porttia ja siitä sisään, ilmoittaen että Isidor! Muistan, kun Isidor lensi kaaressa takaisin ja nauravat porttimiehet huusivat vielä perään kutakuinkin, että porqa nuo el pescador! Kas kun ei kalastaja! Tuohon aikaan oli vielä konsulinkyyti, jolla kaksikko kotiutettiin tuon sesongin jälkeen. Kotona oli hiljaista. Tuo hiljaisuus tunnetaan myös termillä mykkäkoulu. Päivänä muutamana soi puhelin. Soittaja on Isidor. Mitä tuosta puhelusta seurasi, jäi pysyvästi muistilokeroihini, vaikka nurkistaan vuotaakin.

Isidorin kanssa maailmalle

Juuri kun olin toipunut pahan kerran pieleen menneestä Espanjan valloituksesta, ja kotona jatkui hiljaisuus, jota meillä kutsuttiin mykkäkouluksi, soi puhelin. Soittaja oli Isidor. Hän kertasi lyhyesti odysseiamme hankalat vaiheet ja etenkin sen, että ei ollut nähnyt härkätaistelua. Isidor kertoi, että oli tullut radikaalien päätösten aika. Hän oli matkustanut Vaasasta Ruotsiin, Sundsvalliin ja hankkiutunut metallitehtaaseen töihin. Samaan syssyyn hän oli ottanut 100 000 kruunun vapaa-ajan vakuutuksen. Tämän jälkeen Isidor oli siirtynyt paikallisen Alkon, Systembolagetin, kautta kotiinsa, joka oli tehtaan duunareitten etuna toimiva pieni asunto. Isidor kertoi nyt, että kippasi koko pullollisen ”reenattua”, joka taitaa vastata meikäläisen Pöytäviinaa, maultaan ja tasoltaan. Tämän jälkeen (jos olet heikkohermoinen, älä jatka lukemista) Isidor otti pöydältä sakset ja löi terän silmästään sisään. – Nyt on kuule sata tuhatta kronia rahaa, ja toisella silmällä näkee, hän kajautti luuriin. Kun selvisin shokista jotenkuten, ja yritin tasata hengitystäni, jatkoi Isisdor tämän taidepaussin jälkeen, että nyt lähdetään katsomaan härkätaistelua! Huomattavasti Isidorin sijaintia etelämpänä sanoin hänelle, että milläs minä nyt täältä lähden. – Siten että Vaasasta on tulossa taksi ja on talosi edessä neljän tunnin päästä, kuului vastaus.

T-Centralin tallelokeroon, ikään kuin varmuuden vuoksi. Jostain syystä, ilmeisesti Isidorin humalatilasta johtuen, seuraava asemapaikkamme oli Kööpenhamina, josta lensimme Espanjaan. Kastrupin kentällä huomasimme, että minulla ei ollut passia matkassa. Isidor hoiti tämän puutteen äärettömän kätevästi. Soitto talkkarille, soitto taksille, soitto Finnairille ja vuorokone toi passin Kastrupiin. Oma fysiikkani oli sitä luokkaa kuukauden päästä, että oli pakko palata isieni maahan. Tukholmassa lunastin aseman säilytyksestä sinne jääneet vaatepakettimme. Ja Isidorin kledjut lähetin hänen äidilleen, jonka osoitteen tiesin.

Isidor palaa kotiin Espanjan kuuman auringon alla tapahtuneet kummallisuudet olivat ohi, Isidorin taiteilijanura seuraava etappi oli Pariisi. Suurlähetystö ei suostunut suurin surminkaan kustantamaan Isidorin lentoa kotimaahan, joten hänen oli jälleen ryhdistäydyttävä, ja lähestyttävä asiaa miten parhaiten taisi. Hän käveli siis yön pimeydessä Espanjasta Ranskaan. Asui aikansa Seinen siltojen alle, mutta kun taiteilu ei ottanut tulta, oli pakko siirtyä seuraavaan suunnitelmaan. Samaan aikaan Suomessa: Puhelin soi. Soittaja on Isidorin äiti. Kaiken kokenut ja nähnyt Isidorin äiti kysyi minulta rauhallisella äänellä, että tiedänkö minä mihin poikansa oli kuollut ja missä, kun lähettivät vaatteetkin tänne. Ja Isidorin odysseia lähestyy päätöstään.

kin oli taskussa (siihen aikaan ei päästetty hippejä maahan ellei heillä ollut kotimatkaan varattua rahasummaa lompakossa), toisessa silmässä kiltin pojan pilke, toisessa, kuten muistamme, lasisilmä. Tullimies oli luullut, että nyt tuli poka, päivän paras saalis. Ei tullut. Ryhdikkäästi ja jopa muutaman kohteliaan saksankielisen sanan sanoi Isidor ja oletti tullimuodollisuuksien olevan pian ohi. Väärin luuli Isidor. Tullihenkilö muisti, että hänellä oli tässä asiassa vielä valttikortti käyttämättä. Isidor takahuoneeseen, tuohon noin, housut alas, ja pyllistäkää! Publikaani veti kumihanskat käteensä, haki taskulampun ja jonkun lusikannäköisen vekottimen. Ja eikun toimeen! Isidor kertoi jälkeenpäin, että tuossa tilanteessa hän ajatteli, että voiko ihmistä enempää nöyryyttää ja loukata. Mutta Isidor oli maailman melskeissä oppinut myös ajattelemaan positiivisesti. Niin hän teki nytkin. Isidor ajatteli jo olevansa kahden tunnin päästä Hampurin iloissa ja tullimies jää katselemaan ihmisten persereikiä taskulampulla! Epilogi. Tänä päivänä Isidor kulkee kotikaupunkinsa katuja. Hän on lieviä katkoaskelia ottava mies, jonka tunnistaa toisen silmän päällä olevasta mustasta lapusta. Ihan oma kotikin on ja nimi postiluukussa.

Tallelokeroon ja takaisin

Kumihanskan kokemaa

Tässä vaiheessa on hyvä jättää muutama vaihe kertomatta ja siirtyä suoraan Sundsvalliin. Sundsvallista lentovenetaksi Tukholmaan ja kierros kaupungilla. H&M -asusteliike sai kaksi epätoiveasiakasta. Kulkurinverta omaavana paketoin vanhat vaatteemme hyvin ja laitoin ne

Ensimmäinen kunnon ongelma oli Ranskan ja Saksan välisellä osuudella, Saksan tullissa. Jos luonnehdimme silloista tullimiestä, tuimakatseista publikaania, uudelleen syntyneeksi keskitysleirin komendantiksi, olemme aika lähellä totuutta. Johnny-Kai Forssell Mutta. Isidor oli selvä, rahaa- johnnymoi@luukku.com


37

Vartiosaaren päihteetön virkistyspaikka Vva ry:llä on Helsingin Vartiosaaressa toiminta- ja virkistyspaikka, joka on yhdistyksen kävijöiden, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden käytössä sovitusti. Vartiosaaren toimipaikka tukee kävijöidensä päihteettömyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja lomailuun. 

V

artiosaareen voit tulla päiväretkelle tai viettämään mökkielämää. Henkilö voi viettää saaressa yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa. Toiminta saaressa perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja päihteettömyyteen. Paikan toimintaa koordinoi Vva ry:n liikkuvan tuen työntekijä, mutta muutoin Vartiosaaren toiminnasta vastaa saaressa kulloinkin oleva porukka yhteisönä.

OHJEET VARTIOSAAREEN TULEVILLE: Ota yhteys Jussi Lehtoseen puh. 050 373 0920 tai Juhani Haapamäkeen puh. 044 520 7870 sopiak-

sesi ajanjaksosta, jolloin haluaisit tulla Vartiosaareen. Selvitä oman sosiaalityöntekijän kanssa saisitko maksusitoumuksen sen jälkeen, kun olet sopinut saareen menosta. 

Mikäli maksat saaressa oleskelun itse toimi seuraavasti: Liity jäseneksi suorittamalla jäsenmaksu 10 euroa/vuosi. Maksu suoritetaan Vva ry:n toimistolla tai verkkosivujen kautta: www.vvary. fi/liity-jaseneksi  Maksa Vartiosaarimaksu 5 euroa/päivä, maksu suoritetaan Vva ry:n toimistolla.  Maksa ruokakustannukset (aamiainen + yksi lämmin ateria)

Vva ry:n toimistolle, 35 euroa/ viikko. Jos et halua liittyä jäseneksi, Vartiosaarimaksu on 10 euroa/ päivä, maksu suoritetaan Vva ry:n toimistolla  Säilytä kaikki kuitit ja ota ne mukaan saareen.  Tule Strömsinlahden venesatamaan. Venekuljetukset arkipäivisin klo 9 ja 15.00. 

Huomio: Mikäli olet korvaushoidossa ja tarvitset lääkkeitä päivittäin, neuvottele lääkärisi ja Jussi Lehtosen kanssa, voitko olla Vartiosaaressa.  Vartiosaaressa sijaitseva tonttimme on kallioperäinen ja vaikeakulkuinen. Mikäli sinulla on liikkumiseen liittyviä haasteita, saaressa

olo on valitettavasti mahdotonta.

Ryhmävierailut: Ryhmät voivat tulla päiväretkelle saareen. Ota yhteys Juhani Haapamäkeen tai Kari Flöjtiin (puh. 041 4922 689) sopiaksesi ryhmän vierailun. Vartiosaaripaikan kulujen kattamiseksi ryhmiltä veloitetaan maksu ryhmän koon mukaisesti. Maksu ei sisällä ruokailua, eikä yöpymistä. Maksuihin liittyvissä asioissa ota yhteys taloussihteeri Kirsi Lehtiseen: kirsi.lehtinen@ vvary.fi, puh. 044 7585 755.

Ryhmien koot ja hinnat: 1–10 hlöä: 50€ 11–19 hlöä: 75€ 20 hlöä tai yli: 100€


38

MATALAN KYNNYKSEN 

Yökiitäjän kuljetustehtävä yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kävijä on keski-iän ylittänyt EU- kansalainen. Hän oli jo matkustamassa kotiin, kun vahva päihtymystila esti matkustamisen. Viranomaiset veivät kävijän selviämishoitoasemalle, josta hän siirtyi yöpymään Hietaniemen palvelukeskukseen. Kävijän matka jatkui vielä Yökiitäjän saattamana Alppikadun hätämajoitusyksikköön, koska paikka on rauhallisempi. Kävijä ei ollut aikaisemmin elämässään joutunut vastaavaan tilanteeseen, ja oli aidosti hyvin kiitollinen ja asiallinen majoituspaikan löytymisestä. Kävijä saa sosiaalipäivystyksestä aamulla uuden matkalipun kotimatkaa varten. Yhteistyö eri toimijoiden välillä toimi hienosti, ja kävijä sai tarvitsemansa avun kriittisessä tilanteessa.

Nuori kävijä, joka on asunnottomuusuhan alla erottuaan puolisostaan ja tarvitsi kriittisesti asuntoa. Teimme yhdessä asuntohakemuksia, mikä antoi hänelle uskoa siihen, että tulevaisuudessa voi olla jotain hyvää. Keskustelimme paljon ja lopuksi hän sanoikin, että helpotti kun sai jollekin kertoa huolista ja tulevaisuuskin näyttää taas joltain. Maahanmuuttajatyö

Yökiitäjä

Tapaamme kaksi miestä istumassa huoltoaseman läheisyydessä penkeillä. Huomaamme huoltoaseman olevan suljettu teknisten ongelmien takia. Miehet tulevat kyselemään, voitaisiinko heittää heidät lähinnä olevalle yöhuoltoasemalle. Miehet ovat jo varsin iäkkäitä ja toinen heistä on menettänyt hiljattain asuntonsa. Pienen neuvonpidon jälkeen viemme heidät kuitenkin yökahvila Kalkkersiin, jossa onkin juuri pannarit uunissa. Tämä lämmittää kovasti kävijöiden mieltä, ja he saavat tukevan infopaketin, kuinka toimia tässä tilanteessa. Yökiitäjä

Asumisneuvojan puheille saapui vakinaisessa ansiotyössä oleva maahanmuuttajataustainen keski-ikäinen kävijä. Asunnottomuuden syy oli määräaikaisen vuokrasuhteen päättyminen. Kävijällä on kertynyttä vuokravelkaa aikaisemmasta asunnosta, joihin on tehty myös maksusuunnitelma. Kävijä on lyhentänyt velkaansa kuukausittain, niin että velka on tässä vaiheessa puoliintunut. Kävijä toivoi saavansa kohtuuhintaisen asunnon samasta kaupungista, jossa hänen työpaikkansa on. Asumisneuvoja korostaa puollossa, että kävijä on lyhentänyt vuokravelkaansa, hän on vakinaisessa työsuhteessa, päihteetön ja asunnoton. Maaliskuun alussa asumisneuvoja sai kävijältä iloisia uutisia hänelle myönnetystä vuokra-asunnosta kukkakimpun kera. Asumisneuvonta


39

TARINOITA Itä-Helsingissä sijaitsevassa kerrostalossa asuva henkilö ilmoitti liikkuvan tukityön työntekijälle rappukäytävässä olevasta henkilöstä. Työntekijä saapui paikalle ja sai herätettyä vielä päihtyneen nuorehkon mieshenkilön, joka ei kovin tarkkaan muistanut edellisen illan eikä yön tapahtumia. Hän oli kulkeutunut joidenkin nuorten mukana Keski-Suomesta Helsinkiin. Reppu, rahat, päällysvaatteet sekä pankkikortti olivat kadonneet. Liikkuva tuki käytti ensin henkilön Vepassa aamupalalla ja samalla täydennettiin henkilölle vaatetusta kadonneiden tilalle. Tämän jälkeen etsittiin kadonnutta reppua Google Maps -ohjelman avulla, jonne oli paikantunut muutamia tietoja illan liikkeistä. Henkilön vanhemmille ilmoitettiin myös hänen löytymisestään. Liikkuvan tuen työntekijä otti yhteyden sosiaalipäivystykseen ja yhdessä selvitettiin mahdollisuus sosiaalityön avustukseen kotiinpaluuta varten. Liikkuva tuki toimi yhteyshenkilönä prosessissa siihen asti, kunnes henkilö pääsi siirtymään lähisukulaisensa luo Lahteen. Liikkuva tuki ja palveluohjaus

Asumisneuvojan vastaanotolle saapui kuntouttavassa työtoiminnassa oleva keski-ikäinen, vuoden asunnottomana ollut kävijä. Kävijällä on maksuhäiriömerkintöjä ja vuokravelkaa, mutta on lopettanut alkoholinkäytön. Majailee työpaikallaan, sekä satunnaisesti sukulaisen luona. Asumisneuvoja kehottaa kävijää jatkossakin osallistumaan ryhmiin ja kuntouttavaan työtoimintaan. Kävijä kertoi, että haluaa pysyä päihteettömänä, eikä siksi halua paikkaan ”missä voi vetää mitä vain”. Kuukauden kuluttua tapaamisesta kävijä soittaa saaneensa toivomansa päihteettömän huoneen asumisyksiköstä. Asumisneuvonta

Liikkuvan tuen- ja palveluohjauksen työmallipariin otti yhteyttä vuosien takaa tuttu kävijä Hänen elämäntilanteensa oli eskaloitunut ihmissuhteeseen vaikuttavan ulkoisen tekijän vuoksi. Tilanteen muutos sai aikaan rajun muutoksen kävijän mielenterveydessä ja päihdekäyttäytymisessä, mikä väkivaltarikostaustan kanssa aiheutti uhan menettää nykyinen asunto. Tuen muoto kävijälle on ollut keskustelutuki, sekä tuki päihdehoitoon hakeutumisessa. Laitoskuntoutusmahdollisuutta selvitetään yhdessä henkilön sekä hänen elämänkumppaninsa kanssa. Liikkuva tuki ja palveluohjaus

Perhe, jolla kaksi pientä lasta oli vaarassa joutua asunnottomaksi. Perheen toinen vanhemmista oli opiskelija, minkä takia perhe oli pystynyt asumaan opiskelija-asunnossa, mutta opinto-oikeuden päätyttyä perheen oli määrä muuttaa asunnosta pois. Kirjoitin perheelle puollon, ja olin mukana tapaamassa sosiaalityöntekijää. Muutaman viikon päästä perhe ilmoitti minulle, että he ovat saaneet asunnon. Maahanmuuttajatyö


40

Horoskooppi Oinas 21.3.-19.4. Talvi on ollut haastavaa aikaa, ihan kaikin tavoin. Sinulla on hyvä ystävä, jonka tukeen voit luottaa. Usko hänen sanoihinsa, asiat helpottuvat tosi paljon. Härkä 20.4.-20.5. Ei kannata olla niin uppiniskainen, saat paljon enemmän aikaan, jos jaksat kuunnella myös ympärilläsi olevia ystäviä. Jokin mukava asia yllättää sinut toukokuun lopulla. Kaksoset 21.5.-20.6. Teet aika monia asioita oikein, saat siitä myös palkkion. Asiat alkavat selkiytyä kohti kesää, voit olla siihen tyytyväinen. Elämä helpottaa aika monella tapaa. Rapu 21.6.-22.7. Älä hukkaa mahdollisuutta, joka sinulle nyt tarjotaan kuin hopeatarjottimella. Vanhat asiat ovat vanhoja, voit unohtaa ne tällä hetkellä. Jokin taloudellinen asia helpottaa.

Leijona 23.7.-22.8. Nyt on aika kammata leijonanharja uuteen uskoon. Siis kuvaannollisesti. Tiedät, mitä haluat tulevaisuudelta, vihdoin ja viimein. Noudata oman mielesi ohjeita, se on hyvä juttu. Neitsyt 23.8.-22.9. Toivot jotakin sellaista, jota et tällä hetkellä voi saada. Älä kuitenkaan menetä toivoasi, sillä sitkeällä yrittämisellä saat sen tulevaisuudessa. Synkkyyteen ei kannata vaipua. Vaaka 23.9.-23.10. Jokin mukava asia piristää kevättäsi ihan kummasti. Opit hymyilemään, jopa nauramaan. Synkän talven jälkeen saat aivan uudenlaista virtaa. Nautit auringosta. Skorpioni 24.10.-22.11. Hiljaa hyvä tulee, sanotaan, mutta sinun kohdallasi asiat tulevat eteen niin nopeasti, ettet oikein tahdo pysyä mukana menossa. Anna nyt kohtalon vielä, sillä on annettavaa.

Jousimies 23.11.-21.12. Jätä mieltäsi painanut vanha asia kokonaan unholaan, sillä ei ole sinulle enää mitään merkitystä. Eräs ihminen tulee auttamaan sinua paljon, arvosta hänen toimiaan. Kauris 22.12.-19.1. Uudet tuulet puhaltavat elämässäsi, näet monta juttua aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Sinun kannattaa hyötyä tästä tilaisuudesta, saatat saada kivoja asioita tilalle.

Vesimies 20.1.-19.2. Hiljaisuus ei ole nyt sinua varten, sinun pitää olla keskellä toimintaa. Ole kuitenkin varovainen, ettet polta näppejäsi. Aktiivisuus palkitaan erikoisella tavalla. Kalat 20.2.-20.3. Pidä kiinni luonteesi parhaista puolista, sillä niitä on todella paljon. Joku arvostaa sanojasi ja asennettasi elämään ylipäätänsä. Voit saada paljon hyvää aikaan myös muille.


41

Rokkiohjelma tekee hyvää Vva ry on hyväntekeväisyyskohteena INEZ-kanavalla esitettävässä musiikkiohjelmassa I Remember a time before rock and roll. Tiistaisin klo 20:00 esiesityksensä saavissa jaksoissa tehdään kunniaa suomalaiselle musiikille ja sen tekijöille. Musiikki- ja tapahtumajournalisti Tanja Uusitalo jututtaa artisteja Remu Aaltosesta Mike Monroeen ja käy heidän kanssaan läpi suomalaisen musiikkibisneksen historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Ohjelmassa on myös mahdollisuus tekstiviestilahjoituksen tekoon ja nämä lahjoitukset tulevat Vva ry:n asunnottomuustyölle. Voit lähettää tekstiviestin numeroon 16588 alla olevan esimerkin mukaan: LAHJOITUSSUMMA (1, 5, 10, 20, 30 TAI 40) JA TEKSTI ”INEZ” (esim. 5 INEZ tai 30 INEZ) NUMEROON 16588. Jaksojen lopuksi artistit piirtävät oman kuvansa. Nämä kuvat arvotaan ohjelman Instagram-sivulla lahjoittajien kesken. INEZ löytyy televisiosta kanavapaikalta 19 (antenniverkossa) tai 39 (kaapeliverkossa DNA/Elisa). Television lisäksi I remember a time before rock and rollin jaksot ovat nähtävissä YouTubessa.


42

Hemmottelua ja herkkuja

N

aistenpäivänä, 8.3. Stadin ammattioppilaitoksen kosmetologiopiskelijat kävivät tekemässä Junailijankujan ihanille naisille kauneudenhoitohemmotteluja. Tarjolla oli myös ruusuja ja herkkuja.

MARTIN TIETOVISA Minkä maalainen soitin alun perin oli mandoliini? a) Saksalainen. b) Kreikkalainen. c) Italialainen. Mihin käki tekee mieluiten munat? a) Oravan pesään. b) Leppälinnun pesään. b) Tikan pesään. Tiedetään, että Juha Mieto on kova mämmin syöjä. Montako laatikkoa hän nykyisin syö? a) 20 b) 30 c) 40

Mikä maa myönsi viimeisenä pohjoismaista naisille äänioikeuden? a) Norja b) Ruotsi. c ) Suomi

Mikä alkuaine: Se on raskain luonnossa esiintyvä alkuaine? a) Kulta. b) Uraani. c ) Elohopea.

Mikä maa oli ensimmäinen, joka myönsi naisille äänioikeuden? a) Ruotsi. b) Suomi Uusi-Seelanti.

Kaikki ehkä tietää Tapsa Rautavaaran. Missä lajissa, keihäänheiton lisäksi, hän oli myös hyvä? a) Uinti. b) Jousiampuja. c ) Kolmiloikka.

Mikä on Suomen luonnossa yleisin kasvi? a) Kielo. b) Nokkonen. c ) Kumina.

Kuinka monta ihmistä Suomen tiheimmin asutussa Helsingin Kalliossa asuu neliökilometrillä? a) 10 000 b) 15 000 c ) 20 000

Oikeat vastaukset: 1:c, 2:c, 3:b, 4:a, 5:b, 6:c, 7:c, 8:b, 9:b, 10:c.

Mitä eläintä wanha kansa kutsui Mömmöksi? a) Lehmää. b) Karitsaa. c) Karhua.


ABC–miten toimia

43

Asunnottomana pääkaupunkiseudulla KADULTA KOTIIN  Koronatilanteen vuoksi eri palvelujen aukiolot ja toiminnot voivat muuttua. Lehden painoon mennessä tämä oli tilanne. Varmista kuntalaisuus Kirjaudu kuntaan, joka on asumisesi ja hyvinvointisi kannalta sinulle sopivin. Tämä tehdään maistraatissa. Jos haluat vaihtaa kotikuntaa, varaudu perustelemaan miksi. Hakeudu asumisneuvontaan Vailla vakinaista asuntoa ry Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara, puh. 050 443 0102, asumisasiat@vvary.fi ma–pe klo 9:00–16:00 toimistolla, Kinaporinkatu 11 A (käynti sisäpihalta) Neuvontaa ja ohjausta, kokonais­tilanteiden selvittely, viranomaispuhelut ja -kontaktit, apua asuntohakemuksen teossa, sekä puollot asuntohakemuksiin. Ajanvarausta ei tarvita, mutta on hyvä soittaa etukäteen. Ulla tavattavissa tiistaisin klo 9:00–14:00 Vantaalla, Korsontie 2 (Lumon puolella, lähellä asemaa). Varaa aika ennakkoon 050 443 0102. Helsingin kaupungin asumisneuvojat Neuvontaa helsinkiläisille erilaisissa asumisen ongelmissa, yhteensä 16 asumisneuvojaa, kysy oman alueesi neuvoja. Vuokranmaksuvaikeudet, häätöuhkatilanne, tukien ja etuuksien hakeminen, muut asumisen haasteet. Helsingin kaupungin asumisneuvojat ovat viranomaisia, jotka ovat yhteydessä myös kaupungin asumisjonovastaavaan! Sosiaalitoimiston vaihde puh. 09 310 5015 Asumisneuvonta-chat: Asumisneuvonnan chat-palvelu on avoinna ma-pe klo 13–15. 
 Muina aikoina tavoitettavissa puhelimitse. Yhteystiedot sivulla: http://www.hel.fi/ www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asumisneuvonta/ yhteystiedot Vantaan sosiaalitoimiston vaihde 
 puh. 09 83911 Muista oma aktiivisuus – se katsotaan eduksesi kun haet asuntoa! MUITA NEUVONTA- JA 
 TUKIPALVELUJA VVA RY:LLÄ: Liikkuva tukityö ja palveluohjaus Juhani Haapamäki puh. 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen puh. 044 260 3818 heini.puurunen@vvary.fi Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset ihmiset voivat saada neuvoa ja tukea asumisasioissa Sininauhasäätiön, Vva ry:n ja Monihelin Katto-toiminnan yhdessä ylläpitämän Asumisneuvontachatin kautta. Chat on monikielinen, ja avoinna näin aluksi maanantaista torstaihin kello 13:00–15:00. Imigration experts advise individually migrants with housing issues. The chat counseling is on from Mondays to Thursdays from 1PM to 3PM, and in different languages. See below the dates and languages. Chatin päivystäjät, yhteystiedot ja kielet: • Maanantaisin Minna, Sininauhasäätiö Puhelin: 044 7359847 Kello: 13:00–15:00 Kielet: suomi, englanti • Tiistaisin Bisher, Monihelin Katto-toiminta Puhelin: 0503093925 Kello: 13:00–15:00 Kielet: suomi, englanti, arabia

• Keskiviikkoisin Heini, Vva ry Puhelin: 044260 3818 Kello: 13:00–15:00 Kielet: suomi, englanti, bulgaria, serbia/ kroaatti/bosnia • Torstaisin Anna-Leena, Sininauhasäätiö Puhelin: 0406646480 Kello: 13:00–15:00 Kielet: suomi, englanti, suahili https://www.facebook.com/ kota.asumisentuki/ Etsivän työn tiimi Yökiitäjä puh. 050 528 2013 yokiitajat@vvary.fi Muualla: Erityisdiakonia ja diakoniatyö Pääkaupunkiseudun diakonit auttavat myös asumisasioissa. Hermannin diakoniatalo: Hämeentie 73, puh. 09 2340 2571 Vantaan seurakunnat: vaihde 09 830 61 Helsingin velka- ja talousneuvonta Hämeentie 31 A, 4. krs Avoinna ma–pe klo 8:1515–16:00 Asiakasohjaus ja neuvonta puh. 09 3104 3887 ma–to klo 9:00–12:00 Kuluttajaliitto Kuluttajaliitolla on lakimiehen maksuton neuvontapalvelu myös vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. puh. 010 80 22 40, ti–pe klo 10:00–12:00 ja ti klo 17:00–19:00 KAUPUNGIN ASUNNOT HELSINGISSÄ Heka (Helsingin kaupungin asunnot Oy) omistaa suurimman osan kaupungin vuokra-asunnoista, joita Stadin asunnot puolestaan välittää. Stadin asunnot neuvoo hakijoita asuntohakemuksen täyttämisessä yms. sekä välittää hakijoille tarjotut asunnot. Tilakeskuksessa käsitellään vuokra-asuntojen osalta vapaarahoitteisten ja työsuhdeasuntojen vuokrasopimukset. Nettisivut ja lisätietoja: www.stadiasunnot.fib ja www.hekaoy.fi Olennaisia kriteereitä: • Asunnon saadakseen pitää ensisijaisesti olla sille tarve 
(kts. asunnontarveluokitus) • Kaupungin asuntoihin on tulo- ja varallisuusrajat • Vuokravelka voi olla este, 
ks. tarkemmin https://www.hel.fi/kv/stadinasunnot-fi/ hekan-asunnot/ukk-heka/#7 • Kotieläimet sallitaan kaupungin vuokra-asunnoissa • Kaupungin tarjoamat asumisneuvontapalvelut kodittomille ovat sosiaalitoimen alla Asunnontarveluokitus: • Kaikkein kiireellisimmässä asunnontarpeessa on hakija, joka on asunnoton tai vastaavassa tilanteessa • Asunnottomaksi katsotaan henkilö, joka: asuu ulkona tai asunnoksi kelpaamattomissa tiloissa, asuu yömajassa tai vastaavassa tilapäisluonteisessa majoituksessa tai asuu laitoksessa asunnon puutteen vuoksi tai jonka laitoksesta pääsyn esteenä on asunnon puuttuminen tai asuinolosuhteiltaan on rinnastettavissa emt. olosuhteisiin. • Asunnottomaksi voidaan katsoa myös perhe, jonka perheenjäsenet joko asuvat erillään tai muissa tilapäismajoituksessa • Erittäin kiireelliseksi asunnontarpeeksi voidaan katsoa mm. jos on viranomaisen päätöksellä ilman omaa syytään velvoitettu muuttamaan asunnostaan, jää asunnottomaksi asunnon purkamisen vuoksi tai asunto on erittäin ahdas. • On muuttamassa paikkakunnalle, josta on saanut työ- tai opiskelupaikan.

• Muita kiireellisyyteen vaikuttavia seikkoja voivat olla esimerkiksi; asunnosta irtisanominen, pysyvä sairaus tai vamma, asunnon ahtaus, avioero tai vastaava tilanne. YÖSIJAT Matalan kynnyksen yöpymispaikat pääkaupunkiseudulla: HELSINKI Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkatu 5 B, 00100 Hki puh. 09 3104 6628 Neuvonta ja päivystys ma–su 24h Asumispäivystyksessä on kriisimajoituspaikkoja 43:lle miehelle ja 9:lle naiselle. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Kalkkers, 
Vailla vakinaista asuntoa ry Toimii tilapäisesti Alppikulmassa, Alppikatu 2, ja tarjoaa hätämajoitusmaista yöpymistä. Mahdollisuus suihkussakäyntiin ja lämpimään ateriaan. Avoinna klo 22:00–06:00 puh. 050 443 1068 yöaikaan Helsingin diakonissalaitos, hätämajoitus Alppikadun kortteli 21:00–08:00 pääasiassa EU:n liikkuvalle väestölle puh. 050 5053668, 050 5053709 VANTAA Koisorannan palvelukeskus ja ensisuoja Koisotie 5, 01300 Vantaa puh. 09 8392 4398 Yöpymispaikkoja on 20:00, ja ne täytetään tulojärjestyksessä. Päivystykseen voi tulla ilman lähetettä klo 12:00–24:00. Päihtyneenä voi tulla klo 16:00 alkaen.
 ESPOO Olarinluoman vastaanottokoti Luomanportti 9, 02070 Espoo puh. 050 0515 978 Jos sinulla on päihdeongelma ja olet asunnoton, voit hakeutua vastaanottokotiin ilman ajanvarausta. Avoinna 24h. Espoon kaupungin kriisimajoitusyksikkö Viisikko Kuninkaantie 41 D Espoolaisille asunnottomille, joilla on akuutti tilapäisen majoituksen tarve eikä päihde- ja mielenterveysongelmaa. RUOKAA MAKSUTON RUOKAILU: HELSINKI Helsingin kaupunki tarjoaa asunnottomille mahdollisuuden päivittäiseen lämpimään ateriaan. Ruoan jakelupaikkoja on yhteensä yhdeksän eri puolilla kaupunkia: Vepa, Hämeentie 64, avoinna ma – pe klo 9 – 14. Ruoan jakelu klo 11 – 14. Kalkkers, Alppikatu 2, avoinna joka yö, ruokajakelu ma – pe majoittujille klo 22:00 alkaen. Hätämajoitus, Alppikatu 2, avoinna ma – su klo 18 – 8. Ruoan jakelu majoittujille klo 18 – 20. Paperittomien päiväkeskus (Al Amal), Kastelholmantie 2, avoinna ma – pe klo 10 – 16. Ruoan jakelu klo 12 -16. Hirundo päiväkeskus, Alppikatu 2, avoinna ma – pe klo 8.30 – 16. Ruoan jakelu klo 8.30 – 16. Kontulan Symppis, Keinulaudankuja 4, avoinna ma – ke ja pe klo 9 – 15, to klo 9 – 16. Ruoan jakelu klo 9.15 – 15. Itiksen Symppis, Turunlinnantie 14 a, avoinna ma – pe klo 9 – 15.  Ruoan jakelu klo 9.15 – 15.

Päiväkeskus Illusia, Mäkelänkatu 50 B, avoinna ma – su klo 9 – 15. Ruoan jakelu klo 11 – 15. Nuoli – nuorten kohtaamis- ja tukipiste, Mäkelänkatu 50, avoinna ma – pe klo 9 – 15. Ruoan jakelu klo 11 – 15. Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän ruoka-avun ruokakassien jakopaikat ja ajat Varustamo, Turunlinnantie 3, Itäkeskus, ma–pe alkaen klo 13 Malmin Varustamo, Pekanraitti 16, ma–pe alkaen klo 13 Hermannin diakoniatalon Varustamo, Hämeentie 73, ma–pe alkaen klo 13 Kontula, leikkipuisto Kiikku, Kiikku 6,  ma–pe alkaen klo 13 maanantaisin Malminkartanon Toimintakeskus Jenny, Beckerintie 9, alkaen klo 14 tiistaisin Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4, alkaen klo 14 keskiviikkoisin Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3, alkaen klo 14 torstaisin Huopalahden kirkolla, Vespertie 12, alkaen klo 14 torstaisin Andreaskyrkan, Korkeavuorenkatu 22A, alkaen klo 16.30 Koronatilanteen vuoksi aukioloissa ja ajoissa voi olla vaihteluita. P.S. Muutokset tietoihin voi lähettää toimisto@vvary.fi


Lämmin kiitos tukijoillemme!

Profile for vvary_Asukki

ASUKKI 1/2020  

Uusimman Asukki-lehden 1/2020 voit lukea tästä linkistä. Asukki on asunnottomien äänenkannattaja, mielipide- ja kulttuurilehti, jota tekevät...

ASUKKI 1/2020  

Uusimman Asukki-lehden 1/2020 voit lukea tästä linkistä. Asukki on asunnottomien äänenkannattaja, mielipide- ja kulttuurilehti, jota tekevät...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded