Page 1

asunnottoman äänenkannattaja vuodesta 1987

EUROOPAN ASUNNOTTOMUUSTOIMIJAT KOKOONTUIVAT PORTOSSA Päihdehoitoon pääsemisen vaikeus

nro 1 / 2019 hinta 3€

Fanikuvassa FC Junis

Opas Vartiosaaren kävijöille Vepa sai uuden ilmeen


2

PÄÄKIRJOITUS

ARSKA SYVÄPUROSSA Teksti: Reijo Pipinen

A

Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Martta Pietarinen 044 260 3818

lku aina hankalaa… Ensimmäiset päivät Arska huilasi, kuin ahven suvannossa. Toimintakyky alkoi palailla hänen oltuaan kaksi viikkoa yhteisössä. Säännöllinen elämä ja ylenpalttinen ruokailu aamupaloineen alkoi voimistamaan katupoikaa. Arska alkoi kaipaamaan toimintaa. Tuumasta toimeen ja kysymään sosiaalineuvokselta sisältöä päiville. Pyykkäri oli lähdössä pois, niinpä Arska alkoi pesemään yhteisön jäsenien henkilökohtaista pyykkiä neljänä päivänä viikossa. Merkitsemättömät vaatteet täytyi pestä kassi kerrallaan. Aamuisin tuotiin likaiset ja illan suussa haettiin puhtaat pyykit Arskan pesulasta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana Arska kävi kolmen vuorokauden lomalla kaksi kertaa. Molemmat taikajuoman merkeissä. Jälkimmäisellä ”lomalla” hän sai keppanapullosta takaraivoonsa 15 rautatikin kokoisen haavaan. Se laittoi funtsimaan lomien tarpeellisuutta ja taikajuoman käyttöä. Muutamaa kuukautta aikaisemmin oli päihdetyöntekijä, joka myös hoiti sosiaalisia asioita väelle, kysynyt mieleenpainuvasti Arskalta: ”Kuule Arska, olet 54 vuotias, etkö voisi ajatella kokonaan alkoholista luopumista.” Tämä jäi muhimaan Arskan päähän ja otolli-

Matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäälikkö Jussi Lehtonen 050 373 0920

Ka

www.vvary.fi etunimi.sukunimi@vvary.fi ellei muuten ilmoitettu TOIMISTO Kinaporinkatu 2 D, 3. krs 00500 Helsinki toimisto@vvary.fi 044 7044310 Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola 050 407 9702 KOKEMA-tiimin esimies Carole Brady 050 443 1063 Asukki asukki@vvary.fi Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara 050 443 0102 asumisasiat@vvary.fi Järjestösuunnittelija Tiina Aitta 050 407 9703 Liikkuva tuki ja palveluohjaus Ohjaaja Juhani Haapamäki 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi

Viestintä ja varainhankinta Erja Morottaja 044 773 4700 Yökeskus Kalkkers Vaasankatu 5 F, 00500 Helsinki 050 443 1065 tai 050 443 1068 VEPA Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vaasankatu 5 F, 00500 Helsinki 050 443 1065 Yökiitäjä Etsivän työn tiimi 050 528 2013 Sällikoti Helsinginkatu 50, 00530 Helsinki Cecilia-talo 050 443 1060 sallikoti@vary.fi Junailijankujan asumisyksikkö Junailijankuja 3, 00520 Helsinki 044 792 4650

nen hetki oli tullut tikkien myötä. Kolmen päivän lomalla hän oli saanut suuttuneelta ihmiseltä olutpullosta tikkejä päänahkaan (15). Tämä tapahtui kuuden kuukauden kohdalla; Arska nousi portaat yläkertaan, jossa AA ryhmä kokoontui kerran viikossa. Aikamoinen askel mieheltä, jonka alkoholin käyttö oli alkanut, tosin ensin harvakseltaan, mutta loppua kohti kiihtyen, jo neljäkymmentä vuotta.

a s

u u d n e n n o t t o m a t

ASUKKI. ASUNNOTTOMIEN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1987. Päätoimittaja: Reijo Pipinen. Vastaava päätoimittaja: Sanna Tiivola. Toimituspäällikkö: Erja Morottaja. Toimitussihteeri: Tiina Aitta. Taittaja: Jarkko Lavila. Lehden teossa mukana: Anna Vuorijoki, Siiri Winter, Päivi Semenoff, Pekka Hurme, Topi Berg, Jorkki, Jorma Korhonen, Antti Muhonen, siili, Päivi Malmivaara, Johnny-Kai Forssell, Esa Uusi-Kerttula, Cari, Anne Hyvönen, Kirsti Kangas, Martti Jalkanen, Jenni, Tapsa Pelttari, Hima & Strada, Reijo Pipinen, Tiina Aitta, Niina Aaltonen, Mikko Vehniäinen, Mari Kokkonen, Jenni Eronen, Noora Reunanen, Merja Viljanen, Kari Fjölt, Erja Morottaja. Kannen kuva: Jenni Eronen, Rotas com Vida/Porto, Portugal. Julkaisija: Vailla vakinaista asuntoa ry. Toimituksen yhteystiedot: kts. Asukki. Painopaikka: Botnia Print Oy Ab. Painos: 1000 kpl.


3


4

Sumppitempaus venyi viikon mittaiseksi

JUO KAHVIA, TEE HYVÄÄ Tänä keväänä Sumppitempaus järjestettiin ensimmäistä kertaa viikon mittaisena ja haasteiden kautta hyvän tekemiseen pääsi osallistumaan myös tekstiviestilahjoituksilla.

S

umppitempaus on yksi Vailla vakinaista asuntoa ry:n varainhankintakampanjoista. Sen tarkoitus on kiinnittää huomio asunnottomuuteen ja tarjota jokaiselle helppo tapa auttaa. Tempauksen avulla kerätään varoja Vva ry:n matalan kynnyksen toimintaan kahviloissa kerätyn kahvi- ja teemyyntituoton avulla sekä kahvihaasteista tulleilla tekstiviestilahjoituksilla. –  Ihmisillä on halu auttaa, mutta aina ei tiedetä kuinka. Juomalla kahvia tai teetä Sumppitempaukseen osallistuvissa kahviloissa se onnistui helposti ja mukavasti, Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola summaa kevään kampanjaa. –  Tällä kertaa myös helpotimme osallistumista niin, että jos ei päässyt kahvilaan, saattoi silti osallistua Sumppitempauksen haasteeseen Instagramin tai Facebookin kautta ja lahjoittaa kahvikupposen hinnan tekstarilla. Vuonna 2015 Sumppitempauksen Vva ry:lle ideoinut ja monta

vuotta sitä toteuttanut Vlada Petrovskaja keksi helposti toteutettavan hyväntekeväisyystempauksen, jossa voi yhdistää huvin ja välittämisen.

–  Sumppitempauksella haluttaan tuoda yrittäjiä esiin, jotka välittävät asunnottomuusproblematiikasta ja tukevat ihmisten auttamisentahtoa. Samalla haluamme

muistuttaa ihmisiä, kuinka tärkeää on viettää aikaa ystävien ja sukulaisten kanssa ulkona ja ylläpitää kahvilakulttuuria, Vlada kertoo idean synnystä. Hän itse ei ollut tällä kertaa Sumppitempausta toteuttamassa vaan on Vva ry:ltä toimintavapaalla vuoden 2020 loppuun. Tänä keväänä Sumppitempauskahviloita olivat: Early Bird, Cafe Talo, Rupla, Cafe Pequeño, Good Life Coffee, Väinö Kallio, La Baguette Coffee Shop, Kuuma, Café Boardgame, ja Makers Kahvila Helsingistä sekä Cafè Victor Turusta. Kaunis kiitos kahviloille ja kahviloissa käyneille. Asukki-lehden painoon mennessä emme olleet saaneet vielä kaikkien kahviloiden tilityksiä, mutta potti oli siihen mennessä 1050,97€. Lopullisen lahjoitussumman julkaisemme Vva ry:n ja Sumppitempauksen Facebook- ja Instagram -sivuilla. Sumppitempausta vietettiin toukokuunviimeisellä vivkolla, 20.5.–26.5.2019. Sumppitempauksen Instagramja Facebook-haasteisiin liittyviä tekstiviestilahjoituksia saimme 197 euroa. Kaunis kiitos myös kaikille tekstarilahjoittajille. Voit tukea Vva ry:n toimintaa ympäri vuoden lähettämällä tekstiviestin numeroon 16588. Voit lahjoittaa haluamasi summan alla olevan esimerkin mukaan: Lahjoitussumma (1, 5, 10, 20, 30 TAI 40) ja teksti ”KOTI” (esim. 5 KOTI tai 30 KOTI) numeroon 16588.

ASUNNOTTOMUUTEEN LIITTYY KOHONNUT KUOLEMANRISKI

P

ääkaupunkiseudulla asunnottomien ensisuojissa vuosina 2008-2018 työskennellyt yleislääketieteen erikoislääkäri Agnes Stenius-Ayoade väitteli kesäkuun 7. päivä asunnottomien ennenaikaisesta kuolleisuudesta ja erityistarpeista sairaanhoidossa. Väitös käsittelee pääkaupunkiseudun ensisuojissa yöpyneiden asunnottomien kuolleisuutta, sairastavuutta ja terveyspalvelujen käyttöä. ”Asunnottomat tarvitsevat omat palvelut. Sairaalassa heidät olisi tärkeä huomioida erityisryh-

mänä”, sanotaan Stenius-Ayoaden väitöksessä. Asunnottomat kävivät perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla mielenterveys- ja päihdeongelmien, traumojen sekä infektioiden vuoksi, mutta kroonisten tautien hoito jäi puutteellisemmaksi. Väitöksessään Stenius-Ayoade osoitti, että asunnottomuuteen liittyy usein terveysongelmia ja suurentunut kuolemanriski. Myös sairaala- ja päivystyspalvelujen runsas käyttö viittaa siihen, että asunnottomat

eivät saa riittävästi oikea-aikaista ja asianmukaista hoitoa ja tarve erikoissairaanhoitopalvelujen käyttöön kasvaa. Agnes Stenius-Ayoaden väitökseen voi tutustua tästä linkistä. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/301731


5

NEA AUTTAA NAISIA ASUMISEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA

O

letko asunnottomuusuhan alla tai asunnoton nainen? NEA-hankkeen Inka ja Jenni päivystävät Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa keskiviikkoisin klo 14:00– 16:00. Heinäkuun päivystys on kiinni, mutta elokuusta lähtien heidät tavoittaa taas Kalasatamasta keskiviikon lisäksi myös maanantaisin klo 9:00–11:00. Tuoreimman ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) asuntoselvityksen mukaan vuonna 2018 yksineläviä naisia oli asunnottomana 1244, joka on 25,5 prosenttia kaikista yksinelävistä asunnottomista. Asunnottomia perheitä oli 159 ja pariskuntia 105, joissa oli yhteensä 600 ihmistä. Osa naisten asunnottomuudesta on piiloasunnottomuutta, joka ei näy tilastoissa. Naisten suhteellinen osuus

asunnottomista on kasvanut viime vuosina, vaikka asunnottomuus on kokonaisuudessaan vähentynyt Suomessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtakunnallisissa asunnottomuusohjelmissa on kehitetty palveluja, mutta niitä käyttävät pääsääsääntöisesti miehet. NEA-hankkeessa selvitetään syitä naisten asunnottomuuden kasvuun ja luodaan ratkaisuja, joilla naisetkin saataisiin palveluiden piiriin. Tavoitteena on poistaa naisten asunnottomuus asumispolkuja turvaamalla. Tähän päästään kehittämällä naiset huomioivaa työotetta. NEA eli naiserityisyys asunnottomuustyössä on Y-säätiön koordinoima kolmivuotinen valtakunnallinen hanke (2018–2020). Vailla vakinaista asuntoa ry:n ja Sininauhasäätiön kanssa yhteistyössä toteutettavan hankkeen

tavoitteena on löytää piiloasunnottomia naisia omien palveluiden ja verkostojen avulla. NEA-hankkeen Jenni ja Inka auttavat Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa naisia, joilla on ongelmia asumiseen liittyvissä asioissa. Elokuun alusta lähtien heidät tavoittaa taas maanantaisin klo 9:00–11:00 ja keskiviikkoisin klo 14:00–16:00.

Asunnottomuusohjelmien arviointi

OHJELMISTA ASUNNOTTOMUUSTYÖN VAKIINNUTTAMISEEN

Y

mpäristöministeriön teettämässä kolmen asunnottomuusohjelman (PAAVO I, PAAVO II ja AUNE) arvioinnissa selvitettiin, miten ohjelmien tavoitteet on saavutettu, mitä panostuksia ja toimia valtio, kunnat ja järjestöt ovat tehneet sekä miten toimivia ja vaikuttavia käytetyt keinot olleet asunnottomuuden vähentämisessä ja ehkäisemisessä. Aineistona käytettiin kirjallisia aineistoja, kyselyä, haastatteluja ja työpajatyöskentelyä. Asunnottomuusilmiö on muuttunut ohjelmien aikana niin, että asunnottomuusriski koskee aiempaa laajempia ihmisryhmiä ja liittyy yhä enemmän taloudellisiin ongelmiin, kuten ylivelkaantumi-

seen ja kohdistuu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Siksi sosiaali- ja terveyssektorin panos asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä on erityisen tärkeä. Arvioinnin mukaan kuntien tulee lisätä asunnottomien ja asunnottomuusriskissä olevien neuvontaa peruspalveluissa ja erilaisissa neuvontapisteissä. Asunto ensin -periaatetta tulee kehittää edelleen ja levittää koko maahan, etenkin sosiaalipalvelujen ja tuen osalta. Asunnottomuusohjelmien aikana kehittyneet suurimpien kaupunkien asunnottomuustyön yhteistyömuodot ja suunnitelmallinen toiminta

tulee ottaa pysyväksi toiminnaksi. Arvioinnin perusteella näyttää siltä, että asunnottomuuden ehkäisy ja poistaminen eivät ole vakiintuneet riittävästi kuntien toimintaan. Sen vuoksi alkavalla hallituskaudella ehdotetaan toteutettavaksi valtakunnallinen kuntien asunnottomuustyön vakiinnuttamishanke, jota hallinnoisivat THL ja ARA yhteistyössä, ja johon osallistuisivat keskeiset ministeriöt ja muut yhteistyötahot. Hankkeessa ohjattaisiin kuntia tulosperusteisesti asunnottomuustyön juurruttamiseen. Lisäksi mahdollisesti käynnistettävässä

asuntopoliittisessa ohjelmassa tulee huomioida myös asunnottomuuden ehkäisyn edellyttämä asuntotuotanto sekä ottaa asunnottomuuden ehkäisy osaksi syrjäytymisen tai vastaavia valtakunnallisia ohjelmia. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy tulee huomioida myös osana yhteiskunnallisten päätösten sosiaalisten vaikutusten arviointia. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:11 Raportin tekijät: Sari Pitkänen, Henna Harju, Sinikka Törmä, Kari Huotari, Minna Mayer, Sinikukka Pyykkönen 18.6.2019 Raportti löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä: http://urn.fi/ URN:ISBN:9978-952-361-014-9


6

VARTIOSAAREN PÄIHTEETÖN VIRKISTYSPAIKKA

Kuvat: Kari Flöjt, Erja Morottaja, Tiina Aitta

V

ailla vakinaista asuntoa ry:llä on Helsingin Vartiosaaressa toiminta- ja virkistyspaikka, joka on yhdistyksen kävijöiden, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden käytössä sovitusti. Vartiosaaren toimipaikka tukee kävijöidensä päihteettömyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja lomailuun. Vartiosaareen voit tulla päiväretkelle tai viettämään mökkielämää. Kävijä voi viettää saaressa yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa. Toiminta saaressa perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja päihteettömyyteen. Paikan toimintaa koordinoi Vva ry:n liikkuvan tuen työntekijä, mutta muutoin Vartiosaaren toiminnasta vastaa saaressa kulloinkin oleva porukka yhteisönä.


7 OHJEET VARTIOSAAREEN TULEVILLE: Ota yhteys Jussi Lehtoseen puh. 050 373 0920 tai Juhani Haapamäkeen puh. 044 520 7870 sopiaksesi ajanjaksosta, jolloin haluaisit tulla Vartiosaareen. Selvitä oman sosiaalityöntekijän kanssa, saisitko maksusitoumuksen sen jälkeen, kun olet sopinut saareen menosta.

Mikäli maksat saaressa oleskelun itse toimi seuraavasti: Liity jäseneksi suorittamalla jäsenmaksu 10 euroa/vuosi. Maksu suoritetaan Vva ry:n toimistolla tai verkkosivujen kautta: www.vvary.fi/liity-jaseneksi Maksa Vartiosaarimaksu, 5 euroa/päivä. Maksu suoritetaan Vva ry:n toimistolla. Maksa ruokakustannukset (aamiainen + yksi lämmin ateria) Vva ry:n toimistolle, 35 euroa/viikko. Jos et halua liittyä jäseneksi, Vartiosaari-maksu on 10 euroa/päivä. Maksu suoritetaan Vva ry:n toimistolla. Säilytä kaikki kuitit ja ota ne mukaan saareen. Tule Strömsinlahden venesatamaan. Venekuljetukset arkipäivisin klo 9:00 ja 15:00. Huomio: Mikäli olet korvaushoidossa ja tarvitset lääkkeitä päivittäin, neuvottele lääkärisi ja Jussi Lehtosen kanssa, voitko olla Vartiosaaressa. Vartiosaaressa sijaitseva tonttimme on kallioperäinen ja vaikeakulkuinen. Mikäli sinulla on liikkumiseen liittyviä haasteita, saaressa olo on valitettavasti mahdotonta.

RYHMÄVIERAILUT Ryhmät voivat tulla päiväretkelle saareen. Ota yhteyttä Jussi Lehtoseen tai Juhani Haapamäkeen sopiaksesi ryhmän vierailun. Ryhmiltä veloitettava maksu on 50 euroa/päivä (ei sisällä ruokailua eikä yöpymistä)


8

Hallituksen asuntopolitiikka vaikuttaa lupaavalta

ASUMISNEUVONNAN TOIMIVUUS ON VARMISTETTAVA

A

ntti Rinteen hallitusohjelman asuntopoliittiset linjaukset saavat Vva ry:ltä pääsääntöisesti kiitosta. Järjestö pitää erityisen tärkeänä lupausta yhteistyöstä kaupunkien ja kuntien, valtion, palveluntuottajien sekä järjestöjen kanssa, jotta hallitusohjelman kunnianhimoinen suunnitelma asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2022 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä toteutuisi. Asumisneuvonnan muuttamisen lakisääteiseksi pitäisi varmistaa, että palvelu on tarjolla kaikille. Vva ry ilmaisee kuitenkin huolensa, että hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Ja kun lakisääteisyyden vuoksi järjestöjen tarjoamilta asumisneuvontapalveluilta nykyisen mallinen rahoitus todennäköisesti lopetetaan, uhkana on, ihmiset joutuvat jonottamaan kunnallisiin palveluihin kohtuuttoman pitkään ja tilanteet kriisiytyvät. – Vva ry:n asumisneuvonnassa kävijämäärät ovat kasva-

neet huimasti parin viime vuoden aikana. Ihmiset ovat joutuneet yhä enemmän ongelmiin liian kalliiden vuokrien kanssa ja ovat jopa

menettäneet kotinsa, kun asumiskulut ovat kohtuuttoman korkeat. Ihmiset tarvitsevat konkreettisia neuvoja esimerkiksi, miten tilan-

teista selvitään ja mitä kautta asuntoa ja apua voi saada. Kaupungin ja kunnallisten toimijoiden kautta tällaista palvelua ei välttämättä saada, Vva ry:n asumisneuvoja Ulla Pyyvaara kertoo. Myös heikoimmassa asemassa olevat palveluntarvitsijat kääntyvät helpommin järjestöissä matalan kynnyksen periaatteella toimivien asumisneuvojien puoleen. Hallitusohjelman asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn liittyvien toimenpiteiden linjaus on hyvä. Painopisteeksi valitut nuoret ja maahanmuuttajat ovat näkyneet asunnottomuustilastoissa jo muutaman vuoden ajan nopeimmin kasvavina ryhminä. – Kaduilla on yhä enemmän alle kolmekymppisiä ja monilla on asunnottomuuden taustalla jo lapsuudenkodista alkaneita vakavia ongelmia kuten vanhempien päihteidenkäyttöä, väkivaltaa ja


9

TUETUN ASUMISEN JONOT PITÄÄ PURKAA

R

atkaisut asunnottomuuteen koskettavat isossa kuvassa meitä kaikkia. On kaavoitettava asuntorakentamiselle, rakennettava tarpeeksi ja ennen kaikkea huolehdittava, että riittävän iso osa uusista asunnoista on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tarvitaan kuitenkin myös toimia, jotka koskettavat vain pientä osaa ihmisistä – niitä, jotka ovat asunnottomia juuri nyt ja joille asuminen on syystä tai toisesta erityisen vaikeaa. Helsinki järjestää tuettua asumista asunnottomille ihmisille, joilla on haasteita elämänhallinnassa. Omat asumispalvelunsa on tarjolla mielenterveyskuntoutujille. Tuetussa tai palveluasumisessa voi saada päivittäiseen arkeen apua siten, että normaali asuminen onnistuu. Ongelma on, että tuettua asumista ei ole tarjolla tarpeeksi. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin pääsyä jonottaa tätä kirjoittaessani 184 ja asunnottomien tukiasuntoihin 531 ihmistä. He asuvat esimerkiksi sukulaistensa luona tai odottavat palveluasumiseen pääsyä psykiatrisella sairaalaosastolla. Pieni osa on ilman majoitusta asuntoloiden varassa. Asunnon puute hankaloittaa kuntoutumista ja aiheuttaa niin sosiaalisia kuin terveysongelmiakin. Mielenterveyskuntoutujilla se voi hidastaa pääsyä pois sairaalaosastolta. Tämä osoittaakin jonojen järjettömyyden. Jos rahaa ei löydy asumispaikkojen lisäämiseen, miten meillä voi olla varaa pitää ihmisiä jonottamassa sairaalahoidossa, joka on paljon kalliimpaa? Käytännössä jonojen purkaminen vaatii muutamia miljoonia lisää rahaa asumispalveluihin vuo-

sittain. Osa jonoista voidaan purkaa ostopalveluiden avulla, mutta todennäköisesti tarvitaan myös lisää kaupungin omia tuetun asumisen yksiköitä. Vasemmistoliitto on toistuvasti vaatinut tuetun asumisen jonojen purkamista. Syksyllä 2018 tässä päästiin vihdoin askel eteenpäin. Budjettineuvotteluissa sovittiin, että Helsinki tekee vuonna 2019 toimenpidesuunnitelman asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi erityisesti nuor-

ten kasvaneen asunnottomuuden torjumiseksi ja aloittaa tuetun asumisen jonojen purkamisen. Olen todella iloinen tästä päätöksestä, koska se tarkoittaa, että ongelman ratkaisemiseksi ryhdytään oikeasti toimiin. Toisaalta ei vielä ole sovittu, millä tahdilla jonoja puretaan ja paljonko siihen annetaan rahaa. Siksi uskon, että joudumme kamppailemaan tästä myös tulevissa budjettineuvotteluissa. Asunnottomuuden ongelmaa ei

voi ratkaista vain asunnottomien palveluilla, vaan tarvitaan laajempia toimia asuntojen hintojen alentamiseksi. Kuitenkin tuetun asumisen jonojen purku on inhimilliseltä kannalta tärkeää. Satsaus, joka siihen tarvittaisiin, on pieni verrattuna asian merkitykseen jonossa oleville ihmisille.

huostaanottoja. Nämä nuoret tarvitsevat intensiivistä tukea niin asumiseen kuin elämänhallinnan taitojen oppimiseen, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjoh-

taja Sanna Tiivola muistuttaa. – Maahanmuuttajat puolestaan kohtaavat syrjintää asuntomarkkinoilla. Vastakkainasettelun sijaan keskitytään nyt ratkaisuihin eli vas-

tuulliseen asuntopolitiikkaan, painottaa Tiivola. Vva ry toivottaa myös asunnottomuuden tilastoinnin kehittämisen tervetulleeksi. Reaaliaikaisen

määrällisen tilastotiedon lisäksi on tärkeä saada tietoa asunnottomuuspoluista ja niiden taustalla vaikuttaneista tekijöistä.

Teksti: Anna Vuorjoki

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Helsinki


10

VEPA SAI UUDEN ILMEEN V

va ry:n vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa sai kesän innoittamana uuden, valoisamman ilmeen. Remontin puuhanaisena toimi ammattikorkeakoulu Diak:in toisen vuoden opiskelija Jannika, joka suoritti työharjoitteluaan Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä toukokuun alusta juhannukseen asti. Jannikan remonttikaverina oli Vva ry:n Kokema-tiimin Mikko Vehniäinen. ”Halusin tehdä Vepan pienestä tilasta valoisamman ja avaramman. Koin, että aiemmat värit olivat, jos eivät nyt suorastaan mieltä madaltavia, eivät ainakaan piristäviä. Mielestäni Vepan kävijät ansaitsevat kivan tilan, joka luo jonkinlaista iloa ja hyvää mieltä. Remontin tavoitteena oli myös tehdä tila käytännöllisemmäksi nostamalla esimerkiksi kävijöille tarkoitetut jaettavat ruoat helpommin saataville”, Jannika kertoo remontin lähtökohdista. ”Toivon, että kävijät laittaisivat kaikenlaisia ideoitaan Vepasta löytyvään palaute- ja idealaatikkoon, ja että he osallistuisivat vahvemmin toimintaan kuin vain kävijänä. He voisivat osallistua keikkaluonteisesti esimerkiksi rakentamalla tapahtumia tai vaikka tulemalla Vepaan tekemään muille aamupalaa.”, Jannika jatkaa. ”Mielestäni jokainen on arvokas omana itsenään ja jokainen kohtaaminen on merkityksellinen. Saan hyvää mieltä tekemällä hyviä tekoja muille.” Vepaan kaikki tervetulleita sellaisina kuin ovat. Siellä voi levähtää, viettää aikaa, syödä lämpimän aterian, kertoa ongelmista ja saada tukea sopiviin palveluihin hakeutumisessa. Vepa tarjoaa kerran päivässä lämpimän ruuan, kahvia, teetä ja leipää. Vepassa on kävijöiden käyttöön tarkoitettu tietokone, ja puhelinta on mahdollista käyttää asioidensa hoitamiseen. Vepan kautta voi varata ajan Vva ry:n asumisneuvojalle, saada yhteyden liikkuvan tuen työntekijään ja maahanmuuttoasiantuntijaan. Vepassa jaetaan lahjoitusvaatteita ja keskiviikkoisin on

naisten ja miesten saunavuorot. Vepan työntekijöinä työskentelee kaksi vertaista. Vaikka remontti piristi kummasti Vepan ilmettä, Vva ry etsii uusia tiloja toiminnalleen. Haussa

on parinsadan neliön toimitilaa ensisijaisesti Sörnäinen-KallioAlppila-Hakaniemi-Kalasatama -alueelta. Päiväkeskus Vepan ja yökeskus Kalkkersin kävijämäärät ovat nousseet hurjasti eikä tilan

rajallisuuden vuoksi pystytä tarjoamaan kaikille kävijöillemme varsinkin syksyn ja talven tullen sellaista palvelua ja suojaa, mitä tarvitaan. Toiveena myös olisi, että Vv ary saisi 15 hengen


11 Ammattikorkeakoulu Diak:in toisen vuoden opiskelija Jannika tutustui työharjoitteluaikanaan monipuolisesti Vva ry:n toimintaan. Hän oli mukana mm. asumisneuvoja Ulla Pyyvaaran asiakastapaamisissa Helsingissä ja

toimistoväen tavalla tai toisella Vepa/Kalkkersin yhteyteen. Vepa on suljettuna 28.6.–4.8.2019 Elokuun 5. päivästä lähtien Vepa

on taas avoinna normaalisti maanantaista perjantaihin klo 8:00–14:00, keskiviikkoisin 8:00–13:00. Osoite on: Vaasankatu 5 F, Helsinki.

Vantaalla (kävijöiden luvalla tietysti) sekä vankilakäynnillä Suomenlinnassa. Jannika tutustui myös Sällikodin ja Junailijankujan asumisyksiköihin sekä osallistui Vepan toimintaan ja kesäkauden grillijuhlien järjestämiseen. Lisäksi hän oli

mukana Y-säätiön seminaarissa, jossa käsiteltiin asunnottomien terveyspalveluita, Vankimessuilla ja Kafnetin elintarvikejakelussa sekä tutustui kohtaamispaikka Mosaiikiin ja Sininauhasäätiön ja Vva ry:n yhteystyökuvioihin.

Vepan remontti alkoi tästä.


12

Kalkkersin kausi 2018–2019

KUHINAA, KAHVIA JA KYLMIEN ÖIDEN SUOJAA T

aloustilanteesta johtuen Kalkkersin kausi käynnistyi vasta marraskuun 1. päivä. Yleensä yökeskus avataan 17.10. Asunnottomien yönä. Ikävää, että tällainen asia on kiinni rahasta eikä ihmisten tarpeesta palveluun. Ensimmäisenä yönä kävi vain neljä miestä, joista yhdelle saatiin paikka Hietsusta, toiselle Alppikulmasta. Kolmas kertoi saaneensa asunnon Sininauhan asumisyksiköstä ja neljäskin lähti vielä Yökiitäjien kyyditsemänä Alppikulmaan. Voi kunpa tämä aina näin menisikin ja kaikille yöpaikan tarvitsijoille löytyisi yöpaikka. Jonkinmoisena unelmana voisi pitää tilannetta, että Kalkkersiin hakeuduttaisiin saamaan ohjausta, ei viettämään siellä koko yötä tai varsinkaan montaa perättäistä yötä. Sana Kalkkersin avautumisesta kiirii varsin nopeasti. Tehokkain tiedonkulunväline tuntuukin olevan viidakkorumpu. Seuraavana yönä oltiinkin jo yhtä paikkaa vaille täysi. Paikan löysivät heti asunnottomina oleilevat työnperässä maahan tulleet ulkomaalaiset. He ovat palveluissa väliinputoajia. Eivät pääse kunnan tarjoamiin palveluihin eivätkä aina esimerkiksi päihtymyksen vuoksi hätämajoituksiinkaan. Kalkkersiin ovat tervetulleita kaikki. Ovella käväisi myös nainen pienen lapsen kanssa. Saimme heille paikan hätämajoituksesta. Kalkkers on tarkoitettu täysi-ikäisille. Asioida voi ja pääosin asioidaankin päihtyneenä. Kalkkersin tila on noin 30 neliötä, kaikki kävijät samassa huoneessa. Tila on sisustettu kahvilaksi. Alaikäisille pyrimme järjestämään paikan mahdollisimman nopeasti jostakin muualta. Ketään ei kuitenkaan jätetä selviytymään omin nokkinensa. Näin kausi pyörähti käyntiin ja tahti kiihtyi. Marraskuussa käyntikertoja kertyi 520 eli keskimäärin 23 kävijää per yö. Kerralla sisään

mahtuu 15 kävijää. Osa käy vain syömässä tai kahvilla, kertoilemassa kuulumisia, etsimässä tuttuja tai hetken lämmittelemässä. Onneksi kaikki eivät ole asunnottomia. Jono ovella kello 22 olisi melkoinen ja taistelu sisäänpääsystä sen mukainen. Sairauslomien vuoksi jouduimme pitä-

mään paikkaa kiinni seitsemän yötä. Tähän työhön ei ole jonossa tulijoita. Sijaisia ei ole aina saatavilla. Ohjaajia on vuorossa kaksi, toinen vertainen ja toisella sosiaalija/tai terveysalan koulutus. Talven mittaan oltiin tiiviisti yhteydessä yhteistyökumppaneihin. Vva ry:n omaan asumisneu-

Koska Kalkkersin kävijämäärät ovat nousseet hurjasti, Vva ry etsii uusia tiloja toiminnalleen. Haussa on parinsadan neliön toimitilaa ensisijaisesti Sörnäinen-Kallio-Alppila-Hakaniemi-Kalasatama -alueelta. Nykyisen tilan rajallisuuden vuoksi ei pystytä tarjoamaan kaikille kävijöille sellaista palvelua ja suojaa, mitä tarvitaan. Toiveena myös olisi, että Vv ary saisi 15 hengen toimistoväen tavalla tai toisella Vepa/Kalkkersin yhteyteen. Vva ry:n yökeskus Kalkkers toimii matalan kynnyksen kriisipisteenä kaikille asunnottomille. Kalkkersissa voit levähtää turvallisesti, saada ensiapua ja pientä purtavaa, keskustella tilanteestasi ja saada ohjausta sopiviin palveluihin hakeutumisessa. Kalkkers on avoinna puolet vuodesta talviaikaan. Kalkkersissa jaetaan lah-

vojaan ja etsivää työtä tekevään Yökiitäjään sekä Helsingin kaupungin Liikkuvaan tuen työntekijöihin, Hietaniemenkadun palvelukeskukseen, muiden kuntien asunnottomien palveluihin, hätämajoituksiin ja Sosiaalipäivystykseen. Poliisia tarvittiin joskus, onneksi harvoin, vain muutamia

joitusvaatteita, ja kävijöiden käytössä on tietokone. Kalkkers ei tarjoa majoitusta. Hätämajoitustilojen ahtauden ja rajausten vuoksi Kalkkersiin tullaan myös viettämään yötä – penkillä torkkuen. Lämmin levähtämispaikka on tar jolla viidelletoista kävijälle kotipaikkakunnasta riippumatta. Kalkkersissa työskentelee kaksi vertaistyöntekijää ja kaksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Vva ry:n matalan kynnyksen paikkojen kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2017 alkaen. Kalkkersin kävijämäärät nousivat viime kaudella 13 prosenttia eivätkä Vva ry:n tilat ja resurssit riitä tarvitsevien auttamiseen. (Yökeskus Kalkkers on avoinna vain talvikaudella. Vertailukuukausina on käytetty marraskuu 2017 – helmikuu 2018, verrattuna marraskuu 2018 – helmikuu 2019). Kalkkers aukeaa taas syksyllä 2019.


13 kertoja kauden aikana. Usein kävijöillä oli ollut porttikielto muihin palveluihin. Pieni, tiivis ja yhteisöllinenkin tunnelma ei meillä anna tilaa tapella vaan yleensä selvitään pelkällä huudolla. Annoimme tuttuun tyyliin neuvontaa terveyteen liittyvissä asioissa ja paikkailimme pieniä ruhjeita. Ambulanssi soitettiin isommissa haavereissa. Taloustilanne saneli myös juhlapyhien aukiolon. Joulukuussa pyhät olimme kiinni. Missähän kävijät silloin mahtoivat olla? Käsittämätöntä on, etteikö asunnoton tarvitsisi suojaa silloin, kun asunnolliset juhlivat tai kun on paremmat ilmat. Mikä muuten edes on parempi ilma? Ainahan siitä valitetaan. Asunnottoman uhkana ei ole vain sade, pakkanen tai ukkonen. Talven kovilla pakkasilla pakkauduimme tiukempaan ja piukempaan pakettiin ja hetkellisesti ylitimme 15 kävijän paikkamäärän. Kahvia, vielä toinen kuppi kahvia, kolmaskin tai vaikka koko pannu. Kalkkersissa kahvia juodaan paljon. Lahjoitusruokaa on myös aina tarjolla, vähintään leipää. Lämmintä ruokaa valmistetaan miltei joka yö. Sukkia, sukkia, sukkia. Niitä paljon kysellään ja niistä on aina pulaa. Muitakin lahjoitusvaatteita kysellään kovasti. Kaikki tämä on kävijöille ilmaista. Kävijöissä oli monta hyvinkin tutuksi tullutta ihmistä. Mukavaa, että kuulimme myös iloisia uutisia. Meillä pyörähdetään myös silloin kun asiat ovat hyvin. Kun on saatu asunto, löydetty työpaikka tai vapauduttu vankilasta. Nopeasti taas puoli vuotta hurahti. Huhtikuussa kävijöitä oli keskimäärin 28 per yö. Huhtikuun 26. päivä oli aika viettää Kalkkersin 21-vuotissynttäreitä ja kauden viimeistä yötä ja päättäjäisiä. Ohjelmassa oli hiustenleikkuuta ja lahjoituksena saatujen vaatteiden jakoa, ja tarjolla oli monenlaista lahjoitusruokaa, jota vapaaehtoiset olivat valmistamassa (kts. Facebook, Vapaaehtoiset hyvän asumisen puolesta). Kautena 2018-2019 Kalkkersissa oli 4245 kohtaamista/käyntikertaa eli keskimäärin 25,5 kävijää 167 yön aikana. Teksti: M.K.

Uutta toimintaa nuorille

NUOLI – NUORTEN KOHTAAMISJA TUKIPISTE ESITTÄYTYY

O

letko alle 30-vuotias? Oletko asunnoton tai onko sinulla uhka jäädä asunnottomaksi? Nuoli on kohtaamis- ja tukipiste asunnottomille, päihteitä käyttäville, alle 30-vuotiaille nuorille. Siellä voi levätä, syödä, peseytyä, hoitaa asioita ja hakea apua eri tilateisiin ja tarpeisiin. Nuolen tiloihin voi tulla anonyymisti eikä päihtymys ole este. Nuoli-hankkeen tukipiste löytyy ositteesta Mäkelänkatu 50, sisäpihalta 24.6. alkaen! Nuoli on avoinna joka päivä klo 10–18. Alkusyksystä lähtien ovet ovat avoinna 24/7.

Nuoli on Sininauhasäätiön ja Vva ry:n kolmivuotinen kumppanuushanke ja hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Tukikohta ry, Etappi ry, EXIT - pois prostituutiosta ry sekä Nuorisoasuntoliitto NAL. Lisätietoa: Sininauhasäätiöltä Päivi Malmivaara, paivi.malmivaara@ sininauhasaatio.fi tai nuoli@sininauhasaatio.fi ja Vva ry:ltä Faina Puustinen puh. 044 0352323. Sininauhasäätiön ja Vva ry:n yhteisessä Nuoli-hankkeessa on tarkoitus tavoittaa haavoittuvassa elämän-

tilanteessa olevat nuoret, joilla ei ole paikkaa, minne mennä. Heidän taustallaan voi olla asunnottomuutta, päihteitä tai muuta turvattomuutta. Nuoli toimii Asunto ensin -periaatteella, mikä tarkoittaa, ettei päihtymys ole esteenä tulla Mäkelänkadun toimitiloihin. Nuorille tarjotaan turvallinen tukipiste, jonne kaikki ovat tervetulleita taustoistaan tai elämäntavoistaan huolimatta. Luvassa on tukea, turvaa, lepoa ja lämpöä sekä ohjausta kohti turvatumpaa elämäntilannetta. Nuolessa harjoitellaan arjen rytmiä ja tavoitellaan päiviin mielekästä tekemistä. Iltaisin ja öisin rauhoitutaan ja levätään. Teksti: Päivi Malmivaara


14

MATALAN KYNNYKSEN 

Rinnallakulkemista

Viron kautta kotiin

Henkilö otti yhteyttä tekstiviestillä viikonlopun aikana pyytäen yhteydenottoa. Kyseessä akuutti elämänmuutos, johon liittyy uhkaa sekä henkeen, että terveyteen. Henkilö halusi tavata viikonloppuna, koska koki tilanteen niin vaikeana. Myöhemmät tapaamiset on ajoitettu sopimuksen mukaan. Kohtaamisia, luottamuksellisia keskusteluja, palveluihin ohjaamista, rinnallakulkemista haavoittuvassa tilanteessa olevan ihmisen kanssa.

Saimme kuljetuspyynnön Hietaniemen palvelukeskuksesta koskien nuorta miestä, joka oli muuttanut Kuopiosta Viroon, mutta joutunut palaamaan Suomeen. Kirjat edelleen Kuopiossa, joten oikea yöpymispaikka oli Hämeentien hätämajoitusyksikkö. Mies oli hyvin tyytyväinen saamaansa palveluun. Oli lähdössä heti aamusta takaisin Kuopioon matkalipun järjestyttyä sosiaalipäivystyksestä.

Liikkuva tuki

Yökiitäjä

Kuntoutusta kohti Saimme tiedon nuorehkosta kävijästä, joka on vantaalainen ja olisi ollut viimeinen mahdollinen palata Koisonrannan päihdekuntoutukseen, jos hänet vain saataisiin kiinni. Meni yllättävän kauan, ennen kuin saimme tiedon yökeskus Kalkkersista että kävijä siellä. Kuljetus järjestyi ja kaveri sai katon päänsä päälle. Yökiitäjä


15

TARINOITA Asunto löytyi

Yhtäläiset oikeudet Suomea hyvin puhuva mies halusi tavata. Kertoi,että hänellä on pieni yksiö ja perhe muuttamassa hänen luokseen Suomeen. Keskustelussa kävi ilmi, että hän on Suomen kansalainen ja hänellä on lähipäivinä tapaaminen sosiaalityöntekijän kanssa. Rohkaisin häntä käyttämään kaikkia niitä palveluita, joihin hänellä on oikeus kansalaisena. Sovimme, että on yhteydessä maahanmuuttoasiantuntijan, jos kokee tarvetta apuun jatkossa.

Asumisneuvoja tapasi naisen, joka oli saapunut NEA-hankekoordinaattorin neuvosta toimistolle. Nainen ollut vailla asuntoa jo kolme vuotta. Asuu sukulaisten luona. Taustalla pitkiä työsuhteita. Lämpimät välit alaikäiseen lapseen. Asumisneuvoja ehdotti Saton työryhmän puoleen kääntymistä saatteena asumisneuvojan puolto. Asunto järjestyi saman viikon aikana! Korostin, että yleensä asunnnonhaussa voi mennä pitkäänkin eikä tilanne ole yleistettävissä. Asumisneuvonta

Maahanmuuttotyö

Kirjat Helsinkiin

Ajateltavaa meille kaikille: ”Me kaikki ihmiset olemme niin kovin erilaisia, mutta pääasia olisi ymmärtää ja oppia toinen toisiltamme, eikä siinä välissä koskaan voi olla liian montaa sillanrakentajaa”.

Alle 30-vuotias päihteitä käyttävä mies tuli ensimmäistä kertaa Kalkkersiin lauantaiiltana. Kotikaupungin ympyrät olivat käyneet liian ahtaiksi. Hänellä oli aikomuksena jäädä pääkaupunkiseudulle pidemmäksi aikaa. Hänelle kerrottiin Hietaniemenkadun palvelukeskuksesta. Mies kävi maanantaina siirtämässä kirjansa Helsinkiin. Varmistettiin, että Hietaniemenkadulla on tilaa. Miestä ei näkynyt koommin Kalkkersissa. Kalkkers


16

PÄIHDEHOITOON HINNALLA MILLÄ

Katkaisuhoito- ja muu päihdehoito on – huolimatta asiaan liittyvästä laista, kovin erilaista eri kunnissa. Tosin päihdehuoltolaissa on sopivan kokoinen porsaanreikä, josta muutamat kunnat ovatkin menneet sisään – tai lähinnä ulos. Vapaaehtoiset auttajat ja järjestöihmiset ovatkin joutuneet lukuisia kertoja tekemään oikaisupyyntöjä, valituksia ja suoranaisia ilmiantoja, kun lakia rikotaan eikä hoitoon tai katkaisuun pääse. Asia on niin monisäikeinen, että Asukki-lehti kysyi puolueettoman asiantuntijan näkemyksiä ja käsityksiä asiasta. Vastaajana asiantuntija Reeta Kroner, joka toimii varapuheenjohtajana Suomen Päihderiippuvaiset ry:ssä. Kroner on myös itse toipunut päihdeongelmainen ja arvostettu asiantuntija sekä kolumnisti. Mainitse syitä hoitoonpääsyn vaikeudesta. Raha, asenne, tilat, ajan henki? – Kokemukseni mukaan monessa kunnassa päihderiippuvuuden hoidon järjestämiseen ei ole kohdennettu tarpeeseen nähden riittävästi resursseja, eivätkä olemassa olevatkaan resurssit välttämättä kohdennu potilaan edun mukaisella tavalla. Hoitoketjut voivat olla rikkonaisia ja maksusitoumuksen saaminen kestää sairauden luonteeseen nähden liian pit-

kään. Hoitoon pääsyn ehtona voi olla esimerkiksi viikkojen päihteetön jakso, jolloin motivaatiota hoitoon seurataan. Joissakin kunnissa pelkästään ensiapuna toimivaan katkaisuhoitoon voi olla viikkojen jono. Katkaisuhoidon jälkeen varsinaista kuntouttavaa, toipumiseen tähtäävää hoitoa ei ole välttämättä asianmukaisesti järjestetty tai annettu hoito ei ole tarpeeseen nähden riittävää. Jotta päihderiippuvuuteen sairastuneiden oikeudet toteutuisivat lain edellyttämällä tavalla, tulisi

hoitoon ohjauksessa ottaa nykyistä paremmin huomioon riippuvuuteen kuuluvaa sairauden tunnon puuttuminen. Kun pakottava tarve käyttää päihteitä ohjaa päihderiippuvaisen ajattelua ja toimintaa, voi motivaatio hoitoon vaihdella päivän tai jopa hetken mukaan. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että tarpeen mukaista hoitoa on mahdollisimman nopeasti saatavilla silloin, kun päihderiippuvainen kykenee sitä vastaanottamaan.Potilasjärjestöön on myös tullut yhteydenottoja, joissa hoitoon pääsyn ongelmia on perusteltu kunnassa määrärahojen puutteella. Tämä ei ole kuitenkaan lain mukaan hyväksyttävä peruste evätä hoitoon pääsyä sitä tarvitsevalta. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus päihdehoidon palvelujen riittävään ja tarpeenmukaiseen järjestämiseen niitä tarvitseville. Miksei päihdehuoltolakia noudateta? Olisiko aihetta viedä asia kansainvälisiin tuomioistuimiin? – Nähdäkseni päihdehuoltolain noudattamista ei ole valvottu riittävästi, eivätkä päihderiippuvuuteen sairastuneet välttämättä ole

Suomen Päihderiippuvaiset ry:n varapuheenjohtaja Reeta Kronerin mukaan monessa kunnassa päihderiippuvuuden hoitoon ei ole varattu riittävästi resursseja eivätkä ne resurssit välttämättä kohdennu potilaan edun mukaisella tavalla.

tietoisia kaikista oikeuksistaan. Kun päihdehuoltolakia rikotaan, asioiden eteenpäin vieminen vaatii usein aktiivisia toimia sairastuneelta itseltään tai tämän läheisiltä. Monen elämän tilanne voi olla kuitenkin sellainen, ettei ihminen itse


17

HYVÄNSÄ pysty tai jaksa vaatia oikeuksiensa toteuttamista.Erityisesti yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien ryhmien kuten päihderiippuvuuteen sairastuneiden kohdalla olisikin tärkeää huolehtia siitä, että heidän oikeuksiensa toteutumista valvotaan riittävästi. Tämä on myös yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi päihderiippuvaisten ja heidän läheistensä potilasjärjestöä tarvitaan. On tärkeää, että on olemassa riippumaton taho, joka huolehtii potilaiden edunvalvonnasta ja vie asioita tarvittaessa eteenpäin silloinkin, kun ihminen itse ei siihen sairautensa takia täysipainoisesti kykene.Toisaalta päihdehoidon ongelmien voi myös ajatella kertovan siitä, että tällä hetkellä voimassa oleva päihdehuoltolaki ei ole riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen, jotta se kykenisi tosiasiallisesti turvaamaan päihderiippuvuuteen sairastuneiden oikeuksien toteutumisen. Varmasti onkin perusteltua sanoa, että myös lainsäädäntö vaatisi ajantasaistamista. Miksi päihdehuollon ja hoidon taso on viime vuosina laskenut koko maassa? – Kokemukseni mukaan yksi päihdehoidon tason laskuun vaikuttanut tekijä on palveluvalikoiman yksipuolistuminen. Monessa kunnassa avohoidon palveluja on viime vuosina lisätty ja laitoshoidon palveluja ajettu alas. Lisäksi kuntouttavien, toipumiskeskeisten päihdehoitojen määrää on monessa kunnassa supistettu samaan aikaan, kun haittoja vähentäviä palveluja ja oireen mukaista hoitoa on lisätty. Tämän kehityksen voi katsoa johtaneen muun muassa siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat päihderiippuvuuteen sairastuneiden osalta kasvaneet.Ongelmallista on myös se, että päihdepalvelujen laadun ja hoitoon pääsyn arvioinnin kriteerit vaihtelevat kunnittain. Esimerkiksi Tampereella hoidon vaikuttavuuden mittariksi on määritelty hoidossa pysyminen.

Hoitoon sitoutuminen ei kuitenkaan automaattisesti kerro hoidon laadusta tai riittävyydestä. Muun muassa Tampereella huumeriippuvaisille käytetystä korvaushoidosta on saatu hoitoon sitoutumisessa hyviä tuloksia. Sen sijaan huumeista vierottautuminen pelkän korvaushoidon avulla näyttäisi olevan suhteellisen vähäistä.Päihderiippuvuuden hoidon ja hoitoon pääsyn suuret alueelliset vaihtelut ovatkin johtaneet siihen, etteivät päihderiippuvaisten oikeudet toteudu yhdenvertaisesti lain edellyttämällä tavalla. Mistä johtuu, että päättäjät eivät ymmärrä tai tahdo ymmärtää, että hoitamaton alkoholismi tulee aina paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin hoidettu? – Varmasti osasyynä tähän on se, ettei päättäjillä välttämättä ole ajantasaista tietoa päihderiippuvuuden hoidosta ja siitä toipumisesta. Päätöksen teon taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi käsitys siitä, että päihderiippuvuudesta toipuminen on pelkästään ihmisen omasta motivaatiosta kiinni ja ettei eri hoitojen vaikuttavuudessa ole juuri eroa. Tällöin voi olla vaikea hahmottaa niitä keinoja, joilla myös kustannustehokkuutta voisi päihdehoidon kehittämisellä lisätä. Toisaalta on varmasti realistista sanoa, että politiikassa on aina kyse myös arvovalinnoista. Päihderiippuvuuteen liittyvä stigma tuskin ainakaan lisää päättäjien halua kehittää päihdehoidon palveluja. Stigman vähentämiseksi onkin mielestäni hyvä, että julkista keskustelua päihderiippuvuuden hoidosta käydään ja myös monet päihderiippuvuudesta toipuneet puhuvat kokemuksistaan julkisesti omilla kasvoillaan. Mistä johtuu, että itsensä ylilihavaksi ja sairaaksi syönyttä ymmärretään enemmän kuin itsenä kipeäksi juonutta? – Tässäkin taustalla on varmasti paljolti samoja syitä kuin mitä mai-

KOLUMNI PÄIHDE- JA RIKOSELÄMÄN OMPELUSEURAT JA NIIDEN ASUNNOTTOMAT

ALKOHOLISMIN SYÖVEREISSÄ kamppailevat inehmot sanovat usein, että heidän tuskaansa ja ahdinkoaan eivät tunnista kuin toiset alkoholistit. Tämän vuoksi taudin hoitamisessa koetaan usein väärinkäsityksiä ja suoranaista vastustusta. Ahdistunut alkkis ei voi ymmärtää, miksei hänen vaivaansa voida helpottaa enemmän tai toisella tavalla. Kuitenkin tämän onnettoman kärsivän nahkoihin on paneutunut joukko ihmisiä, joilla ei ole harmaata aavistusta alkoholismin luonteesta, kivuista ja säryistä. He ovat piiloutuneet yhdistysten, projektien, kampanjoiden, liikkeiden, suuntausten, toimikuntien, työryhmien tai pelkän mutu-tuntuisen ajattelumallin taakse, piiloon ja pimentoon. Sama koskee vapautuneiden tai vapautumassa olevien vankien erilaisia tuki- ja muita järjestöjä. Suurin osa näiden yhteisöjen työstä menee raha-anomusten tekoon ja toiminnanjohtajien palkkaamiseen. Samaan aikaan muualla, vailla yhteiskunnan tukea, toveri- ja vertaistukiporukat tekevät päihdetyötä vuorokauden ympäri, henkilökohtaisella tasolla. Vapautunut vanki hakeutuu vanhaan porukkaan ja on 70 prosentin varmuudella pian taas vankilassa. Erään alan byroon vuosikertomuksesta löytyy kukkanenkin: Uusinta-

nitsin edellisessä kohdassa. Niiden lisäksi, nostaisin myös esiin koulutuksen kehittämisen merkityksen. Edelleen päihderiippuvuutta tunnistetaan huonosti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mikä johtaa monessa tapauksessa hoitoon ohjauksen viivästymiseen.

rikollisuus oli vähäisintä elinkautisvankien osalta. Vankien hieno etujärjestö Krim meni, kuten sanonta kuuluu, valtiolle. Samalla katosivat vangeille hankitut asunnot. No, esimerkiksi Porissa poliisi tiesi nyt mistä etsiä ne konnat, joilla on selvittämättömiä asioita: kavereidensa luona niitä kiinasi aina viis tai kuusi. Harvemmin näihin alan kokouksiin tai tilaisuuksiin asunnoton askeleensa suuntaa, jollei niissä ole tuhtia ruoka- ja kahvitarjoilua. Samaan aikaan kun erilaisissa projekteissa alkoholisteja ilokaasutetaan, hypnotiseerataan, akupunkteerataan tai syötetään medikalisaation ihmerohdoilla raittiiksi, vaeltavat syrjäytyneet harmaat hahmot vailla paikkaa, mihin päänsä kallistaisi. Johnny-Kai Forssell johnnymoi@luukku.com

Jotta päihderiippuvuuteen voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on koulutuksen tarjottava riittävät valmiudet päihderiippuvuuden diagnosointiin ja hoidon tarpeen arviointiin. Teksti: Johnny-Kai Forssell


18

ASUMISNEUVOJAN VINKIT OMAN KODIN SÄILYTTÄMISEKSI

N

ykyään monilla kunnilla ja suurilla vuokrayhtiöillä on asumisneuvojia, jotka auttavat vuokralaisia, kun asumisessa tulee mutkia matkaan. Selvittelemme esimerkiksi häiriötilanteita yhdessä asukkaiden kanssa, sovittelemme naapureiden välisiä erimielisyyksiä, kartoitamme asuinalueen palveluita tai neuvomme kodin ylläpidossa ja taloyhtiön tavoissa. Yksi haaste on kuitenkin ylitse muiden: keskustelen vuokralaistemme kanssa vuokranmaksun ongelmista päivittäin. Jo 50 000:lla suomalaisella on vuokravelkaa ulosotossa ja vaikka asunnottomuus Suomessa vähenee, häätöjen määrä on viime vuosina ollut nousussa. Kun rahat eivät riitä ja laskupino kasvaa, moni jättää vuokran kokonaan tai osittain maksamatta. Vuokravelasta voi kertyä nopeasti suuri summa ja yksikin maksamaton vuokra vaarantaa aina asumisen.

Alla on viiden tähden vinkit, joilla voit turvata tilanteesi. • Maksa aina vuokra ensin, kaikissa tilanteissa. En ole vielä koskaan kuullut sellaisesta laskusta, jonka maksaminen olisi tärkeämpää kuin asunnon säilyttäminen. Monilla näyttää laskuja maksaessa olevan päällimmäisenä mielessä maksettujen laskujen määrä, eikä menojen tärkeysjärjestystä tulla niinkään ajatelleeksi. Asunnon menetys on vakavampaa, kuin puheajan loppuminen tai kavereiden velat. • Jos vuokranmaksu kuitenkin uhkaa viivästyä, ole heti yhteydessä vuokranantajaan ja sovi maksuaikataulusta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ryhdyt toimeen, sen parempi. Tilanteen pitkittyessä riskinä on, että velkasumma alkaa kasvaa. Jos jätät asiasi hoitamatta, ne etenevät ilman sinua. Käsien päällä istuminen voi pahimmillaan johtaa asumisen päättymiseen. • Tee realistinen maksusuunni-

telma. Älä lupaa maksavasi liian suuria summia kerralla, sillä tällöin vaarannat taloutesi tulevina kuukausina. Jos taas et pystykään maksamaan luvattua summaa, se voi myös vaikuttaa luotettavuuteesi vuokralaisena. Usein vuokranantajalle on tärkeämpää, että velka tulee maksetuksi varmasti, kuin nopeasti. • Vuokralaisena olet aina itse vastuussa vuokranmaksustasi. Tämä pätee myös silloin, kun sinut on oikeutettu Kelan etuuksiin. Vaikka Kela on tehnyt myöntävän päätöksen, sinun tulee aina

tarkistaa Kelalta, että maksu on maksettu oikein. Asumistuki kannattaa aina osoittaa maksettavaksi suoraan vuokranantajalle. Tarkista tällöinkin Asiointipalvelusta, että maksu on päätynyt oikealle tilille. Usein väärin maksettuihin tai katkaistuihin tukiin havahdutaan vasta kuukausien päästä, ja tällöin ovat mahdollisuudet hoitaa tilannetta jo kaventuneet huomattavasti. • Et ole yksin. Älä häpeä rahahuoliasi, vaan pyydä rohkeasti apua. Kun sinulta löytyy tahtoa selvittää vaikeat tilanteet, useimmiten

silloin löytyy ratkaisukin. Asumisneuvoja on kanssasi samalla puolella, ja monesti kaksi päätä toimii paremmin kuin yksi! Teksti: Siiri Winter Asumisneuvoja, Y-Säätiö

Y-Säätiö on yleishyödyllinen organisaatio, joka edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ihmisille, joiden on vaikea löytää asuntoa. Säätiö on poliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon.


19

Jalkapallosta saatiin Junailijankujan asumisyksikölle

YHTEISEN TEKEMISEN MEININKI T

oukokuun 18. päivä ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun Kuntsin kentälle kokoontuivat jalkapalloilun superjoukkueet FC Junis ja Sininauhan Märsky. Molemmat joukkueet pelasivat loistavasti. Vaatii kuntoa ja tahtoa vetää moinen matsi paahtavassa auringonpaisteessa, yli 20 celsius-asteen lukemissa pölyävällä hiekkakentällä. Peli päättyi Märskyn luovutuksen jälkeen tasatulokseen 2–2. Tunteitakin nostaneen kohtaamisen päätteeksi paiskattiin kuitenkin hyvillä mielin kättä ja sovittiin uusintaottelusta syksymmälle. Vva ry:ltä kaunis kiitos Kuntsin kentän kevätriehan kanssajärjestäjille Sininauha Oy:lle ja Paavalin seurakunnalle. Jalkapallo-ottelun lisäksi keväisessä puistotapahtumassa oli tarjolla live-musiikkia, grilliherkkuja, muurinpohjalettuja, leivonnaisia, virvokkeita, kahvia, teetä ja sympatiaa. Erityiskiitokset koko porukalta menevät Homeless Academyn Ari ”Huli” Huldenille pelivermeiden järjestämisestä joukkueille. ”FC Juniksen vahvuutena on monipuolisuus ja yhteishenki. Erityisen joukkueesta tekee se, että jokaiselle annetaan mahdollisuus olla mukana taidoista huolimatta. Ennen peliä joukkue kokoontui muutaman kerran treeneihin. Ne menivät hyvin ja yhteishenkeä syntyi, vaikka välillä tunteet olivat pinnassa. Tiukan paikan edessä FC Junis nähtiin yhtenäisenä porukkana. Pelipäivänä fiilikset olivat jännittyneet, ja pelin jälkeen tunnelma oli huikea ja riemukas. Yhteisen tekemisen meininki onnistui, ja koko Junailijankujan asumisyksikössä poreili hyvä fiilis. Ottelun jälkeen käytiin hyvää keskustelua, tsekattiin videon avulla pelitilanteita läpi ja taidettiinpa Palloliitonkin sivuilta tarkastaa, miten homma oikeasti menee, jos jompikumpi joukkueista luovuttaa. Yhteinen tekeminen näkyi vahvasti, ja myös sellaiset asukkaat, jotka eivät aikaisemmin olleet osallistuneet talon juttuihin, olivat nyt mukana ja uutta tuttavuutta luotiin naapureihin. Seuraavaan otteluun lähdetään

hyvällä mielellä. Kesällä treenataan toivottavasti muutaman kerran ja nautitaan yhteisestä tekemisestä”, FC Juniksen taustajoukoista kiitellään. Odotamme malttamattomina syksyn uusintaottelua. Hyviä pelitreenejä FC Juniksen porukalle! Kuvat: Merja Viljanen


23

Suuren kallion juurella yksinäisyys puuduttaa mieleni. Ajatukseni seuraa pilviä, korkealla männyssä istuu haukka. Odottaako sekin jotakin? Valo häikäisee ja suljen silmäni. Ikävä kerää eteeni yhteisiä muistoja. Kyyneleet saa jotkut lehdet vapisemaan. Hiljaisuus pakenee pölyistä hiekkatietä, Mutta kipu huutaa pimeään asti.

Kavahtuiko kanervakankaat rakkahilla rantamailla, missä mun murheeni muinoin lauloi? Heittikö härmä helmiäisverhon syvien vesien salmiin, joista mä joskus kohtaloni virret kuuntelin ja lauloin? Johtiko varhaisen talven mykkyys lepsuuslehtojen villeille teil le? Vieläkö ne viisuja laatii lehdille jo kellastuneille? Viherijöivän mättään tarjoo vat maailman matkaajalle, syyslehdelle, talve hyylle, viisuille vaientuvaille.

Haave himmenee, hopiainen, haviseva haavepuu. ö, yli Nuoruus unelmani*tytt virran kurkottuu. u Vesi kutsuu, kumartu laine laatii, u. vettä vuolas salmensu ati, va an nn Tyttö vapaan ra rha sä odottaa… ikävään maantuu. ää, Härmä vesipeilin peitt nousee valju kuu. ittää, Talviyöhön varjon he . uu ep av jäätynyt on ha

Runot: Tapsa P. Piirros: Jenni


24

Mikä ihmeen FEANTSA? F

EANTSA (European Federation of National Organizations Working with the Homeless) on Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö. Feantsa tuo yhteen voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, jotka tekevät asunnottomuuden vastaista työtä. Tavoitteena on asunnottomuuden lopettaminen Euroopassa. FEANTSA:lla on yli 130 jäsenorganisaatiota 30:stä Euroopan maasta. Suomesta jäseninä ovat Vailla vakinaista asuntoa ry:n lisäksi Helsingin Diakonissalaitos, Nuorisoasuntoliitto ja Y-Säätiö.

VVA RY:N FEANTSA 2019 -REISSU PORTOSSA, PORTUGALISSA

No mitä FEANTSA tekee? 1. Pyrkii jatkuvan yhteydenpidon ja keskustelun keinoin vaikuttamaan eurooppalaisiin instituutioihin, sekä valtakunnallisiin ja paikallisiin hallituksiin esitelläkseen toimenpiteitä asunnottomuuden lopettamiseksi. 2. Johtaa tiedon keruuta ja levittää tietoa tutkimuksista, jotka auttavat ymmärtämään asunnottomuuden ilmiötä, sen laajuutta, syitä ja ratkaisumalleja. 3. Koordinoi osaamisen, tiedon ja hyvien toimintatapojen jakamista jäsenorganisaatioiden ja yhteistyötahojen kesken. ”Jotta pyörää ei tarvitsisi keksiä uudelleen.” 4. Kasvattaa ihmisten tietoutta asunnottomuudesta, sekä asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden kohtaamien ongelmien moninaisuudesta. Feantsa on yksi kanava kansainväliseen yhteistyöhön asunnottomuuden lopettamiseksi. Yhteisissä kokouksissa ja seminaareissa tapaa samaa työtä tekevien järjestöjen edustajia, kuulee ajankohtaisia asioita eri maiden asunnottomuustilanteesta ja saa vaihtaa kokemuksia erilaisista työmuodoista. Monella on suuri kiinnostus Suomessa tehtävää asunnottomuustyötä kohtaan.

29.5.2019 KESKIVIIKKO Klo. 03:00

Herätyskello soi. Voih, antakaa armoa, ei vielä – on ensimmäinen fiilis. Alla reilu tunti koiranunta. Ulkona on synkkää ja vihmoo vettä. Suihkuun, reppu selkään ja kohti lentokenttää! Tapaan työkaverit yhtä silmät ristissä, mutta kaikki pienessä matkakuumeessa. Osa menee eri lennoilla, nähdään perillä!

Klo 11:15 paikallista aikaa, Lissabon Nyt muutamat juoksuaskeleet lentokentällä oikealle lähtöportille! Olinpa unisilla aivoilla vähällä pyrkiä lennolle Portoon… Brasiliaan! Jälkeenpäin kävi ilmi, että Brasilian Portossa on jopa sama osoite olemassa, kuin mihin olen matkalla

Portugalin Portossa. Miksi ihmisiä kiusataan ja hämmennetään näin?

Klo 13:00 Portossa, Portugalissa. Huh kun on kuuma! Yli 30c lämmintä ja liikaa vaatetta päällä. Miksi ei suomalainen osaa pukeutua oikein, vaikka tiedossa oli? Hiki valuu, vesipullo on tyhjä. Äkkiä metroon ja huoneistolle, jossa muu jengi jo nukkuu pois aamuyön matkustamista. Onneksi huoneisto on ilmastoitu ja uni maistuu. Illalla seilaamme ympäri Portoa ja haistelemme tunnelmaa. Päädymme vahingossa kauniiseen yleiseen puutarhaan, jossa matkaväsymys haihtuu. Kaupunki on kaunis, ja illalla lämpötila miellyttävä. Ajoissa nukkumaan, jotta akut on ladattu virallista ohjelmaa varten. Koko jengi nukkuu läpi yön sikeästi.

30.5.2019 TORSTAI Klo 9:00

Lämpötila yli 30c. Toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ottavat heti aamusta osaa General Assemblyyn, eli Feantsan vuosikokoukseen. Sen jälkeen on vuorossa reissun ennalta mielenkiintoisin osuus: vierailukäynnit paikallisten asunnottomuustoimijoiden kohteisiin. Työkaverit menevät kaksin tutustumaan liikkuvaan terveys- ja korvaushoitoon Outreach team Rotas com Vidaan. Meno Porton ulkoreunamilla on raffia: paikallinen taksikuski ei halua viedä kollegoita perille, ja epäilee heidän erehtyneen paikasta. Oikea paikka ja ihmiset löytyvät kuitenkin lopulta. Kaupungin ulkopuolelle ajetut ihmiset suhtautuvat ymmärrettävästi epäluuloisesti ulkopuolisiin.


25

Alue on heidän kotinsa, ei välttämättä omasta valinnasta, mutta silti. Rotas com Vida -tiimi tekee loistavaa työtä suurella sydämellä, joka päivä. Käyn itse toisen kollegan kanssa tutustumassa sosiaaliseen projektiin ja ravintolaan nimeltä SAOM. Projektia pyörittää yksityinen taho: Serviços de Assistência Organizações de Maria. Projekti etsii katuasunnottomia ja yhteiskunnasta syrjäytyneitä, ja tarjoaa heille laaja-alaista yksilökohtaista tukea, joka räätälöidään jokaisen tarpeen mukaan. SAOM:n päiväkeskusmaisessa talossa projektiin osallistujat pääsevät huolehtimaan itsestään, syömään ja halutessaan osallistumaan työtoimintaan.

Halukkaat ja kykeneväiset otetaan mukaan paikallisen aikuiskoulutuskeskuksen yhdessä SAOM:n kanssa järjestämään ravintola-alan koulutukseen, ”Elämälle tarkoitus”projektiin, jonka lopputuloksena on virallinen pätevyys ravintolaalan töihin. Projekti tähtää asunnottomien ja syrjäytyneiden kuntouttamiseen ja valmentamiseen siten, että heillä olisi koulutuksen päätteeksi ammattitaito ja osaaminen, sekä elämänhallinnalliset keinot toimia aktiivisina yhteiskunnan ja työelämän jäseninä. Kurssi kestää 15 kuukautta. Tavoite on, että kurssin suorittaneet työllistyvät joko projektin ulkopuolelle tai johonkin projektin omista toiminnoista: kahteen eri ravintolaan tai

catering -yritykseen. Kurssin suorittaneet henkilöt saavat paikallista ravintola-alan normaalia palkkaa. Projektiin osallistujat tulevat vaikeista taustoista: osan koulutus lähtee liikkeelle luku- ja kirjoitustaidon, tai henkilökohtaisen hygienian opettelemisesta. Seuraava haaste ovat sosiaaliset taidot: työelämässä eivät katujen säännöt toimi. Kaikenlaisten ihmisten kanssa on tultava toimeen, ja projekti kouluttaa näitä valmiuksia. Projektitiimi on moniammatillinen, ja jokainen osallistuja käy viikoittain tapaamassa projektin psykologia. SAOM:n toiminnasta välittyy yksilöiden tilanteiden huomioonottaminen ja välittäminen. Projek-

tin työntekijä kertoo, että ”periaatteessa henkilö jättää päihteiden aktiivisen käytön tullessaan koulutukseen, mutta käytännössä tilanne on eri. Emme kuitenkaan poissulje ihmisiä erehdyksien vuoksi, vaan pyrimme ottamaan heidät takaisin, kun vaihe on sopiva.” Koulutuksen ajan osallistuja saa joko paikallista aikuiskoulutustukea, tai meidän perustoimeentulotukeamme vastaavan taloudellisen etuuden. Kurssin aloittamiseksi vaaditaan 20 osallistujaa. Projektikouluttajan mukaan näistä keskimäärin 6 käy kurssin loppuun ja valmistuu. Suurin keskeyttämisprosentti on kurssin keskivaiheilla. Keskeyttäneet otetaan takaisin projektityön piiriin, kun he niin haluavat.


26

Klo 18:00 Pormestarin vastaanotto Porton kaupungintalolla. Feantsan toimijat toivotetaan tervetulleeksi.

Klo 20:00 Syömme illallista SAOM-projektin ravintolassa. Näkymä kattoterassilta on huikea: yli Porton kattojen ja kanaalin. Ravintolan henkilökunta on projektista valmistuneita henkilöitä. He ovat ammattitaitoisia, kohteliaita ja mutkattomia. Ruoka on todella hyvää. Tapaamme illallisella jär-

jestön vanhoja tuttuja, joiden kanssa yhteistyö jatkuu. Kuulemme myös sattumalta Bratislavan asuntomarkkinoiden sisäpiirikytköksistä, ja niistä kärsijöistä. Ilta herättää ajatuksia monella tapaa. Jalat ovat turvonneet helteessä Porton mäkisiä katuja koko päivän kävellessä. Kengät ovat hiertäneet. Kävelen osan matkasta huoneistolle paljain jaloin, mutta lasinsirpaleita on muuten erittäin siisteillä kaduilla liikaa. Äkkiä unille, kello on paljon ja seuraava aamu alkaa aikaisin.

31.5. PERJANTAI

klo 9:15

Klo 8:45

Päivä alkaa yhteisellä seminaarialoituksella. Keskustelua käydään kolmella eri kielellä: englanniksi, portugaliksi ja ranskaksi. Tilaisuudessa on käytössä simultaanitulkkaus, jota varten pitää lunastaa kuulokkeet henkilöllisyystodistusta vastaan. Vähän hirvittää jättää henkkarit kuulokkeiden pantiksi: mitä jos jotain menee vikaan, henkkarit katoavat ja päädyn paperittomaksi Portoon? Haen kai sitten ravintolaprojektiin ja siirryn Asukin Portugalin kirjeenvaihtajaksi.

Lämpöä yli 30c Olemme Porton Alfandega -konferessikeskuksessa. Feantsa on siirtynyt paperittomaan tapahtumaan kestävän kehityksen hengessä, ja kirjaudumme sisään tapahtumaan Feantsan oman appin avulla. Appi on ihan kiva: osallistujat jakavat sinne kuvia ja ajatuksia, sen lisäksi että sovellus kertoo mihin olet ilmoittautunut ja missä luennot ja vierailut järjestetään.


27

Osana seminaarin aloitusta kuullaan puheenvuoro USA:n National Alliance to End Homelessness -järjestön johtajalta Nan Romanilta, joka jakaa hyviä käytäntöjä rapakon takaa. Sen jälkeen käydään paneelikeskustelu, jossa on mukana myös Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen. Yhteisen aloituksen päätteeksi otetaan suomalaisten osallistujien yhteiskuva: Suomi edustaa!

13:00–17:30 Iltapäivällä jokainen saa osallistua

itseään hyödyttäviin ja mielenkiintoisiin työpajoihin. Vva ry:n porukka kuulee naiserityisyydestä asunnottomuustyössä, Euroopan laajuisesta tutkimuksesta, joka selvitti kansalaisten mielipidettä ja asennoitumista asunnottomuutta kohtaan, vuoden 2018 innovatiivisista projekteista asunnottomuuden vähentämiseksi, sekä kaupungistumisen näkökulman asunnottomuuteen liittyen. Tietoa tulee paljon, ja materiaaleihin täytyy rauhassa perehtyä. Ulkoruokinnassa seminaaripaikan pihalla

20:00 Illallinen, ja Feantsan 30-vuotissynttärikakku.

1.6. LAUANTAI Herääminen ajoissa, ja liikkeelle jotta ehditään nähdä vielä kaupunkia ennen kotiin lähtöä. +35c käy väistämättä voimille. Ostokset ja epätoivoinen tavaroiden tunkeminen reppuun. Suunnittelen jo mistä rytkyistä luovun ensimmäisenä, jos lentokenttädespootit alkavat syynätä repun painon.

Kotimatkat sujuvat kaikilla hyvin, ja aah mikä helpotus, kun Helsingissä on viileää! Maanantaiaamuna taas sorvin ääressä. Kiitos Porto! Kuvat: Jenni Eronen, Sanna Tiivola, Tiina Aitta Teksti: Tiina Aitta


28

Teatteriarvostelu

EPÄILIJÄN MATKASSA PUNAVUOREN PAHAMAINEISEEN MENNEISYYTEEN

H

ima & Strada: Runoilijan Rööperi Kiertävä esitys, noin 1 tunti. Runoilijan Rööperiin pääsee taas tutustumaan ensi syksynä. https://www.himastrada. fi/kierrokset/runoilijan-rooperi/ Kaupunkikierroksia tuottava katuopaskollektiivi Hima & Strada esittelee erilaista Helsinkiä. Kierroksien suunnittelijoina ja oppaina toimivat asunnottomuutta kokeneet ihmiset, joilla on erilaisia näkökulmia kaupunkiin. Hima & Stradan Runoilijan Rööperi -nimiselle nojatuolimatkalle pääsi keväällä Avoimet Ovet -teatterissa. Se oli samalla aikamatka, joka vei kuulijan 60–70 -lukujen Rööperiin ja asunnottoman elämään. Katuopas Kari Vähä-Ahon omakohtaiset kokemukset tältä ajalta olivat mielenkiintoista ja kokemuksellista kuunneltavaa. Matkaa vielä siivittivät Vähä-Ahon omat runot. Taiteilija Vähä-Aho istuu jo valmiina tuolilla pienellä korokkeella ja vanhan ajan jalkalamppu tuo tunnelmaa. Kun katsoo esittäjää itseään partoineen, persoonallisesti punaiseen pukeutuneena ja silminnähden hyväntuulisena, jokin vanha aika vilahtaa ja mielikuvaa vielä auttaa se, että hän tuo olemukseltaan mieleen entisen ajan filosofit. Ja siksihän hän osoittautuukin. Esittäjän rauhallinen olemus ja selkeä kerronta auttaa pysymään matkassa alusta loppuun saakka ja ajankulu unohtuu ja tulee tunne, että esiintyjä tekee tätä mielellään ja nauttii siitä. Kun esitys etenee, se on tavallaan hengästyttävä ja yllättävä kuulijalle, koska siinä on eri tasoja. On Vähä-Ahon runot, joissa ilmenee herkkyys ja kauneus, kuten kuvaus ”lehtipuut nauravat värikkäästi” ja tunnelmallisuus, kuten ”katulamput oli heikkoja”. Runoissa on osin myös kärkevää kritiikkiä, kuten ”vapauden illuusiolla käydään kauppaa” ja kun valtaapitävät tekevät uudistuksia, se on vain ”nimikyltti uusiksi, sisältö

pysyy samana”. Ja mikä onkaan osuToisaalta on kerronta, joka teissa on tehty ja ihmisiä, keitä vampaa kuin kuvaus ”raha ja valta kuvaa Rööperin silloisen ajan mer- siellä ollut ja miten nämä kaikki on huume”. kittäviä paikkoja, mitä niiden puit- ovat vaikuttanet elämään.


29

Nämä osat on taidokkaasti nivottu yhteen ja siten kokonaisuus säilyy. Esitys vie aikaan, jolloin maata vaivasi asuntopula väestökasvun ja voimakkaan muuttoliikkeen takia. Ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin. Vaikka Punavuori oli jo silloin varakkaampien paikka ja köyhyys oli pirstaleisempaa, siellä oli myös työväenluokka, koska oli tehtaita kuten Kaapeli ja Fazer. Alueella asui siis monenlaisia ihmisiä, joiden toimintamuotoihin satama vaikutti paljon. Oli merimiehiä, varastetun ja salakuljetun tavaran, laittoman viinan sekä huumeiden trokareita. Kun puute oli kaikesta, kyseenalaisia keinojakaan toimeentulon takaamiseksi ei katsottu kovin pahalla. Tästä yhteiskunnallisesta todellisuudesta oli vain pieni hyppäys vakavampaan rikollisuuteen. Esitys vie aikaan, jossa yhteisöllisyys oli voimissaan ja jossa vielä talkkarit kuuluivat olennaisena osana yhteisöön. Aikaan ja paikkaan, jossa hämyisät kapakat, peliluolat, IsoRoban pornokauppiaat ja kellarit toimivat hämärämpien hommien paikkoina. Kovina aikoina yritettiin tulla jotenkin toimeen tässä kortterikylässä. Sinne kuului myös Pursimiehen ja Albeltinkadun kulmassa ollut miesten yömaja Nuppuliina eli ”Nubbis” joka oli myös monille paheksunnan paikka. Nykyään tällaiset asukkaat ovat ei-toivottuja naapureita, joita vastustetaan järjestyshäiriöiden pelossa. He niin sanotusti uhkaavat omistusasunnon arvoa. He voivat periaatteessa olla samaa mieltä asunnottomien asumistilojen tarpeellisuudesta, mutta käytännössä he eivät halua sitä omalle asuinalueelleen, vaan jonnekin muualle, pois silmistä. Ei minun takapihalleni -ilmiö valitettavasti elää ja voi hyvin vielä tänäkin päivänä. Tässä kohdin, kun puhutaan yhteisöllisyydestä, kertoja Vähä-Aho mainitseekin, että ihmisellä on syvä, inhimillinen tarve kuulua johonkin laumaan. Vähä-Ahon muistoissa vilahtelee paikkojen lisäksi juttuja silloisista julkkiksista, kuten Tabe Slioorista, jonka suhdetta kaupunginjohtaja Erik von Frenkeniin seurattiin Jallulehdessä. On muusikko Cisse Häkkinen. On kavereita ja nimiä, joiden kaikkien kohtalosta ei enää edes tiedä, ovatko he elossa. Ja jotkut ovat muuttaneet nimensä. Vaikka yhdessä touhuttiin ja oli yhteisöllisyyttä, koska ihmisellä on ”syvä inhimillinen tarve kuulua laumaan”, sitä ”hyvää kaveria” silti tarvittiin. Esimerkiksi Koffin puistossa eli Pilvipuutarhassa oli hyvä varmistaa yöpaikka punatiiliseen, kahdeksankulmaiseen torniin Ralelta, joka hoiti tätä asiaa. Ja se piti hoitaa jo päivällä, koska torniin oli kyllä muitakin menijöitä. Töitäkin tehtiin, ainakin satunnaisesti. Kalustonhoitajana, varastomiehenä, purjeiden leikkaajana ja käytiin merialan ammat-

tikoulua, joskaan siitä ei koskaan tullut VähäAholle uraa eikä laivalla oltu töissä. Kuulijalle syntyy aikamatkasta mielikuvia olosuhteista, joissa tämä nuori koditon, jonka koti meni alta 10-vuotiaana, yrittää selviytyä. Kun ei sopeudu oikein mihinkään sääntöihin ja jonka sydäntä repii ”levottomuuden raastin”. Kun tutustuu Karin runokirjaan Kello käy ja kengät kuluu, ja kun kohtaa hänet kasvotusten, aukeaa aiemmin katsottu esityskin paremmin. Tämä pedantti vastaankinaaja, jolta ei yksiselitteistä vastausta saa, kertoo että hänen kotinsa on ollut suomen kieli. Hän on kirjoittanut aina, mutta hävittänyt paljon matkalla - niin tavaraa kuin kirjoituksia. VähäAho sanoo, että häntä viihdyttää suuresti, kun hänen runoistaan ollaan kiinnostuneita, ja hän itse on tukenut aina muita kirjoittajia. Kulttuuri on kulkenut hänen mukanaan aina. Hän on tuntenut alan ihmisiä ja seurannut ajan henkeä koko elämänsä. Hän on kirjoittanut siitä runoja. Osan runoista hän on hukannut, mutta itseään ei ole hukannut milloinkaan. Vähä-Aholla ei ole ollut koskaan varsinaisesti kotia. Hän ei siis ole ollut asunnoton vaan koditon, koska ei ole osannut sitä koskaan perustaa laitoskasvatuksen saaneena. Sanasta ”koti” Vähä-Aho sanoo, että sillä huono kaiku. Jos laitosta sanotaan kodiksi, silloin siellä aletaan käyttäytyä kuin kotonaan eikä se ole välttämättä hyvä asia. Sanotaan mieluimmin asiat oikeilla nimillä! Vähä-Ahoon on syvään kasvanut laitosten todellisuus ja pitkät laitosjaksot ovat olleet omiaan kehittämässä filosofista elämän asennetta. Tiedonhalu on puolestaan todellisuuden ymmärtämistä. Kielellisestä ilmaisusta puhuttaessa runoilija sanoo pitävänsä kirjoittamisesta, koska sillä pystyy oikaisemaan käsitteitä. Hän siteeraa Hemingway’tä ja sanoo, että hän ”etsii lauseita jotka ovat totta”, koska hänen mielestään kaikki valehtelevat. Vähä-Aho toteaa myös runokirjassaan, että pelko ja viha sekä suurenmoiset paskapuheet ovat olleet vaikuttavimpia tekijöitä hänen elämässään. Mies, joka pitää yhtenä huumeena valtaa ja rahaa ja toteaa, ettei hän ole esimerkiksi koskaan havainnut hyvinvointiyhteiskuntaa elämässään ja että se on vain väite, joka vaatii syvempää miettimistä. Epäilijä kun on, Vähä-Aho sanoo: ”Epäilen, olen siis olemassa!”. Teksti: Kirsti Kangas Kuva: Hima & Strada Runot: Kari Paavo Juhani Vähä-Aho

Hima & Stradan kaupunkikierrokset jatkuvat Pasilassa, Sörnäisissä, Maunulassa ja Kalasatamassa. Runoilijan Rööperiin päästään taas syksyllä.

ILTA MIELEN SILLALLA Suuren yleisön pienet pakkomielteet itkuisen sanoittajan nauravat lauseet ja huolimaton, huomattava hellyys häpeilevät hämärässä nurkassa. Ilta keskustelee mielen sillalla ajatusten rannoilla kostea tuuli pyyhkii hiekkaa silmistä taivaallinen tanssikurssi tuulen tyhjässä sylissä paratiisin permannolla pahuuksien parketilla toimii. Potpurissa pyhyyksien hyvyyksien hyisellä suolla ja tuolla jänis loikkii kera ketun ahmat sammalta syövät sudet sekä saniaiset tassua yhteen lyövät. Halun täydeltä hai huomattavaa itsekkyyttä heittää mereen saalistaan näykkien kehityksen rannalla itkien tarpeemme todellisuuttaan tyydyttäen täydellisyyden mielekkyyttä pohtivat. Kari Paavo Juhani Vähä-Aho

UNOHTUNUT AIKA Unohtuneen ajan itkuisessa kellarissa keinuu kehto kauneutta kallellaan taivaan rannalla unen hiekassa lapsuus paljain jaloin tassuttaa. Päivät, yöt muistoissa miettivät unohtuneen ajan unelmiaan logiikka apunaan mieli kuvitustaan maalaa vapauden värinässä hapuilevat huulet suutelevat hallusinaatioitaan. Itkevän ajan unohtuneessa kellarissa kehto kaatuneena lapsensa kieltää rumuutta, ruostetta kauneudeksi mieltää kiiltävin kuvioin enkelit liitävät tähdet sammuvat tumman valon kiihkeässä sylissä kaikki on kemiallisesti myynnissä. Unohtunut aika kehityksen kellarissa kietoutuu itkuiseen ikuisuuteen synkkää surua katseessaan sotkuisen todellisuuden tekemätön taika naaraa naurua lallattaa luonnotonta laulua lämpimästi hymyillen. Kari Paavo Juhani Vähä-Aho


30

MINUN MUMMONI

M

KOVA TIE

R

oskisdyykkauksen ohella myin asunnottomien Asukki-lehteä. Sain siitä muutaman lantin, kirjoitin siihen myös runoja, sekä muita kirjoituksia. En ollut tottunut olemaan paikoillaan vaan aina olen kehitellyt itselleni erilaisia puuhia. Elämä tien päällä näytti kuitenkin nurjatkin puolensa, sai tottua uhkailuihin ja haistatteluihin. Ihan tavalliset ihmiset purkivat omaa pahaa oloaan heikommassa asemassa olevaan. Yritin kuitenkin toteuttaa Raamatun sanomaa omalta osaltani: ”Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.” (Room 12:18). Paheeni oli minullakin ja virheitä tein, mutta oli selviydyttävä päivästä toiseen kovissa olosuhteissa. Eräänä aamuyön hetkenä saavuin taas tutulle yökioskille Hesarille. Olin löytänyt roskiksista joitakin kauniita koruja, rihkamaa, arvelin. Esitin näitä yökioskin myyjälle, jos vaikka saisin niistä jonkun lantin. Hän lupasi laittaa vastineeksi koruista minulle jonkin aterian. Suostuin, koska oli nälkäkin. Istahdin katukäytävälle olevalle ulkoportaikolle nautiskelemaan ateriasta. Yhtäkkiä sain kovan tällin vasemmalle puolelle leukaani. Ateriani lensi pitkin katua. Minua

potkaistiin päähän. Lamaannuin tuosta, tunsin hampaan palasen suussani. Näin kahden miehen loittonevan kauemmas. Yritin jotain huutaa perään, mutta iskun jäljiltä olin sekavassa tilassa. Vähän ajan kuluttua poliisiauto lipui ohi, vinkkasin heille. He pysähtyivät. Kerroin, että sain niin sanotun ”vapaapotkun” päähäni. No, siitä lähdettiin tekemään ilmoitusta Pasilan poliisilaitokselle. Siellä minua kuulusteli naispoliisi. Kerroin, mitä muistin tapahtumasta. Hatarat muistikuvani kirjattiin ylös. Sanoin, että päätäni särkee. Polisi kehotti ottamaan yhteyttä lääkäriin. Jatkoin matkaani pää kipeänä. Siinä hoksasin kadulla karamellipussin. Oli varmaan tipahtanut joltakin. Aloin niitä maiskuttelemaan. Ihmisiä oli jo liikkeellä aamun sarastaessa. Joku nuori, tumma kaveri tuli vastaan, annoin loput karkit hänelle. Ne kelpasivat. Saavuin erään talon roskikselle. Koetin ovea, lukossa oli. Siihen pyöräili eräs täti. Kerroin olevani dyykkari. Hän sanoi, että on viereisestä talosta ja että voi aukaista minulle roskahuoneen oven. Niin aloin työn touhun, jos vaikka löytäisin jotain mielenkiintoista. Pään kivistys unohtui siinä vähitellen. Selviäisin yön koettelemuksista, niin uskoin. Edessä uusi valoisampi päivä. Teksti: Cari, 2019

inun mummoni Aino Lydia oli suuren Seppälän kartanon tytär Längelmäeltä. Se, miksi minusta ei koskaan tullut kartanon herraa, johtuu mummoni isästä. Eräänä aamuna hän palasi Tampereelta kotiin ja ilmoitti perheelleen: ”Meillä ei ole enää tätä kartanoa eikä myöskään sitä kivitaloa Tampereella. Hävisin ne viime yönä kortilla”. Tämä tapahtui joskus 1800luvun lopulla. En tiedä mummoni sen ajan vaiheista enempää, mutta vuosisadan vaihteessa hän päätti lähteä Amerikkaan. Hän pääsi Göteborgiin asti, mutta siellä matka tyssäsi. Lääkärintarkastuksessa todettiin, että silmissä oli jotain vikaa. Mummo palasi Suomeen ja meni Tammisaareen. Siellä hän tapasi tulevan miehensä Uuno Oskarin, siis minun pappani. En tiedä heidän Tammisaaressa olostaan sen enempää, mutta siskoni kertoman mukaan molemmat olivat perustamassa Tammisaaren työväentaloa. Seuraava minun tietämäni vaihe mummoni elämässä sattuu sisällissotaan ja sen jälkeisiin vuosiin. Aino Lydia ja Uuno Oskar asuivat ensin Tampereella, mutta muuttivat jossain vaiheessa Vaasaan Palosaareen, kuten äitini aina jaksoi muistuttaa. Uuno lähti merille valkoisia karkuun ja palasi olojen rauhoituttua takaisin. Perhe perusti leipomon Vaasaan. Äitini kertoman mukaan leipurit antoivat leipää ilmaiseksi köyhien lapsille mukaan luettuna Sinervon lapset. Sieltä alkoi minun äitini ja Sinervon sisarusten elinaikainen ystävyys. Nyt täytyy edetä ajassa sotavuosiin. Isovanhempani olivat silloin

talonmiehinä Mechelininkadulla. Kommunistit ja muut vasemmistolaiset olivat vankilassa. Ohrana etsi vaarallisia papereita. Pommitusten aikaan, kun muut olivat pommisuojassa, mummoni poltti niitä talon pommisuojassa. Asuin lapsuuteni Iisvedellä, joka oli Suomen suurin sisävesisatama sen jälkeen, kun Antrea jäi rauhanteossa rajan taakse. Iisvesi oli täynnä kommunisteja. Sieltäkö se aate tarttui? Asuimme kaukana Helsingistä, mutta kävimme joka vuosi äitini vanhempia katsomassa. Olin kuusivuotias vuonna 1946, kun istuin mummoni vieressä silloisen Suurkirkon eli nykyisen Tuomiokirkon rappusilla katselemassa TUL:n Liittojuhlamarssia. Se on varhaisin muistoni pääkaupungista. Perheemme muutti vuonna 1956 Helsinkiin. Asuimme ensin mummon luona Agiricolankadulla, kunnes meille ostettiin oma asunto Vallilasta. Mummo oli silloin jo leski. Kävin usein mummoa katsomassa ja kuuntelemassa tarinoita hänen elämästään. Tosin minulla tuppasi juoksuaika päälle, joten siskoni olivat paljon ahkerampia mummolassa kävijöitä. Aino Lydia kuoli vuonna 1964. Elvi Sinervo puhui hänen haudallaan ja kertoi mummoni suuresta merkityksestä heidän perheelleen ja vasemmistolaisille ihmisille. Olen Elvi Sinervo -seuran perustajajäsen. Kuulun seuraan, koska haluan kunnioittaa mummoni, äitini ja Elvi Sinervon muistoa. Teksti: Topi Berg

PS. Mummoni oli hieno ihminen, mutta en vieläkään syö setsuuria. Sain sitä häneltä ihan tarpeeksi.

KIRJOITA ASUKKIIN! TULE TEKEMÄÄN LEHTEÄ KANSSAMME! Asukki tarvitsee jatkuvasti uusia kirjoittajia, kuvittajia, valokuvaajia ja ideoijia. Sinulla ei tarvitse olla mitään aikaisempaa kokemusta vaan pelkkä kiinnostus riittää. Sinulla voi olla omakohtaista kokemusta asunnottomuudesta tai olet muuten vain kiinnostunut aiheesta.

Ota rohkeasti yhteyttä!


31

ESIVALTAA METROSSA

LAPSUUSMUISTOJA

O

li vuosi 1975 ja joulu. Isä oli töissä HUA:lla Pengerkadulla. Nykyään paikka tunnetaan palvelutalona. Minä ja pikkuveljeni olimme pukeneet punaiset tonttulakit päihimme ja jaoimme lauantaimakkaravoileipiä ja joulutorttuja Pengerkadun asukeille. Muista vieläkin tupakasta kellastuneet seinät ja sen imelähkön tuoksun. Saimme muutenkin toisinaan olla isän mukana, kun oli hänen työvuoronsa. Leikimme laskukoneella ja joskus juttelimme asukkien kanssa. Isän työ oli käsittääkseni kolmivuorotyötä, joten hän oli usein pois kotoa – yötkin. Sanoi lähtevänsä ”potkimaan leipää kotiin”. Isä oli minulle tuolloin lapsena kaikki kaikessa. Kerrankin hän vei minut Vaasankadun HM-baariin jäätelölle. Kukkurakauppa oli siinä lähellä myös. Isää kutsuttiin ”viik-

seksi”. Hänellä oli tuolloin paksut viikset. Tuo asuntolaketju oli nimeltään HUA – Helsingin uudet asuntolat. Lakanoissa oli HUA. Oli siis muitakin HUA:n asuntoloita, joilla isä aina toisinaan päivysti: Keijon maja, Annankadun asuntola, Katajanokan asuntola, Intiankadun asuntola ja muistaakseni myös Torpparinmäessä oli asuntola. En tiedä, onko noita asuntoloita enää yhtään olemassa, mutta olen iloinnut siitä, kun on avattu Mäkelänkatu 50:n, Ruusulankadun ja Sällikodin asumisyksiköt. Itsekin olen ollut kaksi vuotta asunnottomana. Se on jotain, mitä en voivoisin pahimmallekaan vihamiehelleni. Teksti: Anne Kuva: Eeva Rista, 1973, helsinkikuvia.fi-arkistosta

”JOKAISEN ON suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin, häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa. Joka vastustaa esivaltaa, nousee siis Jumalan säädöstä vastaan, ja ne, jotka näin tekevät, saavat rangaistuksensa. Ei sen, joka tekee oikein, tarvitse pelätä viranomaisia, vaan sen, joka tekee väärin. Jos siis tahdot elää pelkäämättä esivaltaa, tee oikein! Silloin saat siltä kiitosta!” (Ote Raamatusta, Paavalin kirjeestä roomalaisille; luku 13, jakeet 1–3). Pääkaupunkiseudun metro, vappua edeltävä lauantai klo 14 jälkeen. Olen jo vuosien ajan kuljettanut katusoittolaitteitani suurehkossa ostoskärryssä; niin tänäänkin. Nousen metrokyytiin Hakaniemen asemalta suunnatakseni kohti rautatientoria – laitteistolle on hyvä paikka eteistilassa metro-ovia vastapäätä. Kaksi nuorta vartijaa lähestyy... pysähtyvät kohdallani: ”Tämä on viimeinen kerta, kun kuljetat noita vehkeitä täällä”. Olen heti tilanteen tasalla – katson suoraan eteenpäin, ilmeenikään ei värähdä: ”Tämä on viimeinen kerta, kun kuljetan näitä vehkeitä täällä”. Piste. Keskustelu saa arvoisensa jatkon. ”Ymmärrät varmaan itsekin, mikset voi kuljettaa noita täällä.” Keskittymiskykyni ei herpaannu: katse suoraan eteenpäin, sanat tulevat ilman tunnesisältöä: ”Tämä on viimeinen kerta, kun kuljetan näitä vehkeitä täällä”. Yhteinen matkamme on päättymässä, sillä rautatientorin pysäkki lähestyy. Nyt saan puristettua jo hiukan tunnetta, kun poistuessani pyydän vartijaa siirtymään hieman sivummalle

Kaksi vanhaa asunnotonta jätkää, istuu puiston penkillä ilman sätkää, mistähän sitä tupakkaa saisi, äsken, joku polttava henkilö ohi kulkea taisi? Mutta, nyt minä muistin juuri, oli hyvä, kun kävi tuuri.

siirtääkseni laitteistoni esteettömästi laiturialueelle. Loppu sujuu tutun kaavan mukaan, vaikkei ihan: setti tutulla soittopaikalla, mutta sen jälkeen - tavarat saavatkin taksikyydin takaisin varastopaikkaansa! ”Se on Jumalan palvelija ja toimii sinun parhaaksesi. Mutta jos teet väärin, pelkää! Esivalta ei kanna miekkaa turhaan. Se on Jumalan palvelija ja panee täytäntöön väärintekijälle kuuluvan rangaistuksen. Siksi on suostuttava esivallan alaisuuteen, ei vain rangaistuksen pelosta vaan myös omantunnon vaatimuksesta. Sen vuoksi te verojakin maksatte, sillä viranomaiset ovat Jumalan palveluksessa, kun he hoitavat tehtäviään. Antakaa jokaiselle se, mikä hänelle kuuluu: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.” (Ote Raamatusta, Paavalin kirjeestä roomalaisille; luku 13, jakeet 4-7). Kirjoittaja on työnohjaaja ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Hän työskentelee rataasentajana NRC Group Finland Oy:n palveluksessa. esa.uusi-kerttula@hotmail.

Taskussa mulla on löytöaski, jossa tupakkaa on kaikkiaan kaksi, nyt tupakaksi vaan, istutaan penkille, ja helteisestä päivästä nautitaan. Teksti: Jorkki


32

Kokema-toiminnassa

KOKEMUSASIANTUNTIJAT OVAT AINA TOIMINNAN YTIMESSÄ

K

okemusasiantuntijat ovat olleet Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnan peruspilareina jo vuodesta 1986, kun asunnottomat perustivat järjestön ajamaan asunnottomien asioita ja oikeuksia. Reilut kolmekymmentä vuotta myöhemmin Vva ry:n toiminnassa on edelleen mukana laaja joukko asunnottomia tai asunnottomuutta kokeneita henkilöitä. Osallisuus ja vertaisuus ovat järjestölle sekä tärkeitä arvoja että käytännön arkea. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä on Kokema-toiminta. Vuodesta 2012 alkaen toiminut Oman avaimet 1 – ja vuonna 2016 käynnistynyt Omat avaimet 2 – Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina -hankkeet aloittivat työ kokemusasiantuntijuuden juurruttamiseksi asunnottomien palveluihin eri kunnissa. Vuodelle 2019 hanke sai STEA:n kohdennetun Ak-toiminta-avustuksen, ja toukokuussa KOKEMA – Kokemusasiantuntijat mentoreina ja kouluttajina jatkoi Omat avaimet -hankkeiden aloittamaa työtä vakiintuneena yleishyödyllisenä toimintana. Vailla vakinaista asuntoa ry:n hallinnoima Kokema-toiminta vahvistaa kokemusasiantuntijoiden roolia asunnottomien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja käytännön toteutuksessa. Toiminnassa mukanaolevilla kokemusasiantuntijoilla ja mentoreilla on omakohtainen kokemus asunnottomuudesta ja sen lieveilmiöistä sekä pitkä kokemus asunnottomille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. He toimivat siltana palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten välillä. Toiminnalla tuetaan asunnottomuustoimijoita hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista tarkoituksenmukaisesti. Mentorit vievät kuntiin konkreettisia ohjeita ja käytännön työhön soveltuvia malleja: miten asun-

Vva ry:n Kokema-tiimi: Mikko Vehniäinen, Jarkka Eronen, Jenni Eronen, Carole Brady

Kokema-tiimi järjesti yhteistyössä Kritsin ja Soma-hankkeen kanssa leirin Kajaanissa, Sopentuvalla. Upeat maisemat ja eräelämä kirvoittivat myös lukuisia keskusteluita maan ja taivaan väliltä sekä inspiroivat musiikin tekoon.


33

Kokema-tiimin Mikko Vehniäinen oli Riikka Tuomen kanssa Haukilahden lukiossa kertomassa 16-vuotiaille asunnottomuudesta ja syrjäymisestä. Yksi keino vaikuttaa nuorten keskinäisiin asenteisiin toisiaan kohtaan, on mentoreiden jakama kokemuspohjainen tieto, miten esimerkiksi kiusaaminen voi johtaa erilaisiin ongelmiin ja lopulta syrjäytymiseen.

KOKEMUKSEN OMAAVAT LAHDESTA Kokemalaiset Y-säätiöllä koulutuksessa asunnottomien terveyspalveluista.

Kokema – Kokemus-asiantuntijat kouluttajina ja mentoreina pähkinänkuoressa: –  Vahvistettaan kokemusasiantuntijoiden roolia asunnottomien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja käytännön toteutuksessa. –  Ruohonjuuritason kokemustiedon tuominen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. –  Työ- ja ohjausryhmissä vaikuttaminen sekä vaikuttaminen eri tilaisuuksissa kokemusasiantuntijuuden edistämiseksi. – Kokemusasiantuntijuuden ja sen olemassaoloa edistävien ja estävien tekijöiden esiintuominen valtakunnallisesti. nottomuuskokemuksen omaavia asiantuntijoita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, kuinka kokemustietoa voidaan käyttää, ja mitä kokemusasiantuntijatyö voi olla kunkin kunnan ja palvelun kohdalla. Samalla kokemusasian-

– Kokemusasiantuntijoiden yhteistyön ja keskinäisen vertaistyön vahvistaminen. –  Palvelujen käyttäjien motivoiminen kokemusasiantuntijatyöhön. –  Mentoreina toimiminen kaikille kokemusasiantuntijoille ja vertaisille Jos yhteistyö kiinnostaa Kokeman kanssa, ottakaa yhteyttä carole.brady@vvary.fi, puh. 050 443 1063. 

tuntijoille tarjotaan mentorointia moninaisissa rooleissa toimimiseen. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan tarjoamalla kunkin kunnan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, työpajoja ja konsultointia asunnottomuuskentällä toimiville yhtei-

M

akkarakesteillä Nikulan asumispalveluissa aloitettiin. Paikalle tuli mukavasti väkeä. Henkilökuntaa saapui myös paikalle, joista kullanarvoiseksi osoittautui Kaitsu. Hänestä tuli kokoava voima koko revohkalle, joista ensimmäiset olivat Ilmo ja Tapsa. Seuraava tutustuminen muistini mukaan oli kokous, jossa suunniteltiin Yökahvilaa Lahteen. Tämä ryhmä toi mukaan Kirsti Puntarin asumispalveluista, joka myös osoittautui arvokkaaksi yhteydeksi Lahden ammattilaisiin. Ryhmä hajosi sittemmin erimielisyyteen siitä, saako mahdolliseen kahvilaan tulla päihtyneenä. Tästä poiki kuitenkin Lahden Elokoloon nuorten lauantairyhmä. Kokouksiin oli osallistunut Jukka, joka ohjasi Elokolon toimintaa. Elokoloon tuli myös Ilmon nukkuva Lahden A-Kilta, jonka toiminta elpyi kiitettävällä tavalla. Puntarin kerhohuonetta saimme käyttää Vva ry:n esittelyyn ja ”Omat

avaimet” -hankkeen tarkoitusperien esittelyyn. Puntarista tuli mukaan asunnottomuuden kokeneista Timo, Maukka ja Jussi sekä satunnainen vierailija eli monen ammatin taitaja Proffa. Puntarissa ja Nikulassa suunniteltiin toimintaa kokemusasiantuntijoille. Makkaranpaistoa, mölkkyturnauksia, Vartiosaaren tutustumiskäynnit. Seminaareihinkin osallistuivat useimmat edellä mainituista asunnottomuuden kokeneista. Kokouksia saatiin pitää Riitan avustuksella DUO:ssa silloin kuin tarve vaati. Alkuperäisideoista Yökahvila elää ajatuksena Kaitsun, Kirstin ja Reijon mielissä. Mahdollinen toteutus viipyy vielä, mutta tulevaisuutta se on. Kaiken kaikkiaan voi olla tyytyväinen pilottiin. Arvokasta on ollut Esinaisen ja Riitan tuki, joka on ollut huomaamatonta ohjailua taustalta, mutta erinomaisen tärkeätä.

söille ja organisaatioille. Vankilatyö on tärkeässä roolissa Kokeman toiminnassa niin vertaisryhmien vetämisessä kuin asumisneuvontaan liittyvissä asioissa. Muita keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Hyvinkään Män-

tylä ry, Sininauhasäätiö, Y-Säätiö, Laurea-ammattikorkeakoulu, Kuopion seudun nuorisoasunnot ry, Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry, Kulosaaren tukikoti ja Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry.

Teksti: Reijo Pipinen


34

VAPAUTUVIEN VANKIEN ASUNNOTTOMUUTEEN ON PUUTUTTAVA

V

va ry osallistui toukokuun 26. päivä Dallapénpuistossa pidetyille Vankimessuille. Sateisesta säästä huolimatta tunnelma oli hyvä ja tarjolla oli sopivissa määrin niin asiaa kuin viihdettä. Suomessa kolmasosa vangeista vapautuu asunnottomana. Vapautuneet vangit voivat tarvita aluksi tukea ja ohjausta, jotta asuminen lähtisi sujumaan. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan, sillä asunnottomuus lisää uusintarikollisuutta. Asunnottomana vapautuva voi joutua vankilatuomioiden ja asunnottomuuden kierteeseen. Vasemmistoliiton kansanedustaja, varapuheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo piti Vankimessujen avajaispuheen. Hän painotti vankien ja vankiloista vapautuvien parissa tehtävän sosiaalityön tärkeyttä ja että vapautuvien vankien asunnottomuuteen on puututtava.

”Hyvät ystävät, Kiitos, että sain tulla pitämään ensimmäisen puheeni kansanedustajana juuri teille. Olen otettu, että saan olla avaamassa kolmatta kertaa järjestettäviä vankimessuja. Ja kiitos kaikille järjestäjätahoille – tämä tapahtuma on tärkeä ja on oikein, että se järjestetään täällä Kalliossa kaikille avoimena. Tämän maan vankiloissa ja näillä messuilla mukana olevissa järjestöissä tehdään mittaamattoman arvokasta työtä inhimillisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi, osattomuutta vastaan ja oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta. Helsingin Sanomissa oli hiljattain professori Kimmo Nuotion 60-vuotishaastattelu. Pitkään kotimaista kriminaalipolitiikkaa seurannut professori painotti haastattelussa suomalaista menestyksekästä linjaa, jossa keskeistä on ollut pyrkimys humaaniin kriminaalipolitiikkaan. Vankimäärä on tippunut 1970-luvun alun 7 000:sta 3000:een. Samaan

Kuva: Tuomas Rantanen/Voima

aikaan rikollisuus on vähentynyt. Nyt Suomi on monin tavoin turvallisempi kuin koskaan. Rikollisuuden vähentymisessä osansa on ollut tietoisella vankimäärän vähentämisellä ja esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusten käyttöönotolla. Huomiota on aivan oikein kiinnitetty ongelmien ratkaisuun ja kuntoutukseen. Kriminaalipolitiikka ei ole vain rikosoikeutta ja rangaistusjärjestelmää, vaan rikollisuuteen vaikutetaan myös ja ennen kaikkea sosiaalipolitiikalla, koulutuspolitiikalla, päihdepolitiikalla ja terveydenhuollolla. On hyvin tunnettu kriminaalipoliittinen fakta, että rikollisuutta ei juuri

ehkäistä tai vähennetä rangaistuksia koventamalla. Silti politiikassa on voimia, jotka populistiseen sävyyn vaativat kovempia rangaistuksia taikakeinona rikollisuuteen vastaamiseen. Viime hallituksen oikeusministerikin on kerännyt irtopisteitä rangaistusten koventamisella, ja vaatinut näpistelijöitä vankilaan sakonmuuntorangaistuksia kiristämällä. Näen itse asian toisin. Suomen suurin turvallisuusuhka on eriarvoisuuden kasvu. Jokaiselle oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi Suomi on turvallisempi Suomi. Vankeinhoidon ammattilaisia on kuunneltava enemmän. Myös vangeilla,

vankien läheisillä ja vankien parissa työskentelevillä järjestöillä on tärkeää kerrottavaa siitä, miten rikoksista tuomittuja voidaan parhaiten auttaa ja millaisia vankiloiden pitäisi olla. Professori Nuotion mukaan samalla tavalla kuin kouluja on uudistettu, myös vankiloita pitäisi uudistaa. Hyvä vankila tukee vankeja ja mahdollistaa kiinnittymistä yhteiskuntaan. Vankeinhoidon resursseja ei enää ole varaa leikata. Riittävä ja nykyaikainen vankilaverkostoon turvattava. Vankeusaikana tulee tarjota opiskelumahdollisuuksia ja muita valmiuksia, joiden avulla pärjäämistä siviilissä voidaan


35

KEIJO-hanke

KOKEMUSASIANTUNTIJUUS EDISTÄMÄSSÄ ITSENÄISYYTTÄ JA OSALLISUUTTA

S Vva ry:n ständillä ihmisiä kohtasivat Martta Pietarinen, Mikko Vehniäinen ja Carole Brady.

tukea. Vankiloiden olosuhteiden on oltava humaaneja, vankien ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittavia.

Hyvät ystävät Oikeus asuntoon on perus- ja ihmisoikeus. Silti liian monella meistä ei ole vakituista asuntoa. Viime vuoden lopussa Suomessa oli lähes viisi ja puoli tuhatta asunnotonta. Yli puolet asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla. Valitettava totuus on, että asunnottomuus koskettaa merkittävällä tavalla juuri vapautuvia vankeja. Vaikka asunnottomuus on viime vuodet laskenut, on hälyttävää, että vapautuvien vankien asunnottomuustilanne ei ole viime vuosina parantunut. Asunnottomana vapautuu vuosittain noin kolmannes vangeista. Tilanne on kestämätön. Vastaaminen asunnottomuuteen edellyttää monialaista työtä. Asunnottomuutta ei kitketä vain sosiaalipolitiikalla tai vain asuntopolitiikalla. Kenenkään ei tässä sivistysvaltiossa pitäisi joutua olemaan ilman kotia. Vapautuvien vankien kohdalla sekä Rikosseuraamuslaitokselta että kuntien aikuissosiaalityöltä vaaditaan vahvaa asunnottomuustyötä osana syrjäytymisen ennaltaehkäisyä ja yhteiskuntaan integroitumista. Tämä vaatii myös lisää resursseja. Vapautuvien vankien asunnottomuutta ei saa jättää vain vankiloiden tehtäväksi, kuntien on myös otettava asiasta vastuu, sillä jokainen vapautuva

vanki on myös kuntalainen. Katto pään päällä on ensimmäinen askel, mutta asunnon lisäksi tarvitaan aktiivista tukea kiinnittymisessä yhteiskuntaan ja rikoksen uusimisen ehkäisyssä.

Hyvät ystävät Suomalaisista vangeista vähemmän kuin joka kymmenes opiskelee. Tässä olemme muita Pohjoismaita jäljessä. Tässä meillä on työsarkaa. Opiskelua on tuettava ja jokaista on autettava löytämään oma juttunsa. Opiskelun tukeminen edellyttää myös, että vankiloissa on käytettävissä tarvittavat välineet, kuten tietokoneet ja nettiyhteydet. Myös lähiopetusta tarvitaan. Asumisen, opiskelun ja työelämävalmiuksien lisäksi on tuettava perheelämää sekä lisättävä mahdollisuuksia päihdekuntoutukseen.

Hyvät ystävät. Edellisen hallituksen kylmään ja kovaan ihmiskuvaan perustuvan kurittamisen politiikan ja aktiivimallien sijaan haluamme palauttaa toivon ja taata, että jokaisella suomalaisella on oikeus pärjätä ja luottaa hyvinvointivaltion turvaan. Kiitos ja erinomaista vankimessupäivää hyvät ystävät!” Veronika Honkasalon puhe Vankimessuilla 26.5.2019.

yyskuussa 2018 Laurea-ammattikorkeakoulussa alkoi uusi kokemusasiantuntijakoulutus KEIJO rikos- ja päihdetaustaisille henkilöille, joiden oma toipuminen on edennyt. Koulutuksessa hyödynnetään ryhmään kuuluvien kokemusasiantuntijuutta päihteistä irtautumisesta ja rikoksettomaan elämänhallintaan selviytymisestä. KEIJO-hankkeen tarkoituksena on kehittää työllistymistä tukeva koulutusmalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja kuinka sitä voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Tavoitteena on, että noin kolmasosa hankkeeseen osallistuvista työllistyy tai sijoittuu työllistymistä edistävään koulutukseen tai muuhun suunnitelmalliseen kuntoutukseen. KEIJO-hanke on myös ensimmäinen korkeakouluympäristössä toteutettava kokemusasintuntijakoulutus. Ensimmäiset 3kk vietetään Laurean kampuksella Tikkurilassa, jonka jälkeen tulee 3 kuukautta kestävä työkokeilu. Koulutusjakso pitää sisällään lukuisia luennoitsijoita eri alojen ammattilaisilta, esimerkkinä mainitakseni Matti Laine kriminologian puolelta. Lisäksi oppilaat saavat tehdä ”opinnäytetöitä”, kuten ryhmien vetämistä eri asumisyksiköiden asukkaille. Ryhmän vetämisistä tehdään PowerPoint-esitys, joka esitetään muille oppilaille ja opettajalle. Oppilaat tekevät myös tiivistä yhteistyötä Laurean muiden opiskelijoiden kanssa esimerkiksi erilaisissa seminaareissa ja työpajoissa.

Lisäksi valmistuneille ”keijoille” on tarjolla 15 ammattikorkeakoulupistettä (ilmaiseksi!!). Koulutukseen on sisällytetty myös muun muassa: – Perustyöelämätaidot –  Kriminologia ja rikosseuraamusala –  Ammatilliset ja vuorovaikutusmenetelmät. –  Ammatillisuus ja reflektointi eli mitä opin, mitä tunsin? –  Luovat aineet KEIJO-hankkeessa on tarjolla nuorisotyön ja sosiaalialan tehtäviin oppisopimuskoulutettavia. Jos sinulla olisi oppisopimusopiskelijalle paikka tarjolla, ota myös yhteyttä hankkeen vetäjään (tiedot alla). Yhdistykset voivat saada oppisopimuskoulutettavan 100%:n palkkatuella. Tämän lisäksi voi saada työttömän palkkaukseen kuntalisää (esim. Hki 500€/kk, Tre 600€/kk). KEIJO-hanke on ESR-rahoitteinen. Kaikki koulutuksesta ja oppisopimuspaikan tarjoamisesta kiinnostuneet saavat lisätietoja sivustolta keijo.net tai hankkeen vetäjältä Janika Lindströmiltä, puh.040 637 5006, sähköpostiosoite: janika.lindstrom@laurea.fi. Teksti: Mikko Vehniäinen


36

Horoskooppi

48 tuntia Tukikohta ry, A-klinikkasäätiö, EHYT ry ja frankfurtilainen ammattikorkeakoulu ovat julkaisseet toimintaohjeet yliannostustilanteissa. Projekti on EU-rahoitteinen. Selkeä, sarjakuvamainen ”Ensimmäiset 48 tuntia – Ja kuinka ystävät pelastivat henkeni” -esite on laadittu tueksi vankilassa oleville ja vankilasta vapautuville päihteitä käyttäneille ihmisille. Tarkoituksena on vähentää päihteidenkäytön riskejä ja että yliannostuksia ja yliannostuskuolemia saataisiin ehkäistyä. Esite on toki hyödyllinen myös kaikille muille asiasta kiinnostuneille. Esitteen voi tulostaa ilmaiseksi tästä linkistä: https://www.vinkki.info/ sites/default/files/ensimmaiset_48_tuntia.pdf

Oinas 21.3.–19.4. Jollakin tavalla olet kahden tulen välissä. Teit miten tahansa, pahoitat aina jonkun mielen. Valinta on varmasti vaikea, mutta kuuntele sydäntäsi, älä järkeä.

Leijona 23.7.–22.8. Avaudu ongelmistasi kunnolla, kun ystäväsi niistä kysyy. Hän tajuaa kyllä, että kaikki ei ole aivan kohdallaan. Puhuminen vie parhaan terän asialta kuin asialta.

Härkä 20.4.–20.5. Rakkaasi vaatii sinulta hieman mahdottomia. Voit tehdä hänen mielikseen, sehän ei ole sinulta pois. Pidemmän päälle hänen on ymmärrettävä sinunkin näkökantasi.

Neitsyt 23.8.–22.9. Ajatuksesi ovat kaukana, aivan liian kaukana. Olet hämmentynyt ja mietit omia tunteitasi. Keskity normaaliin elämään ja anna asioiden kulkea omaa rataansa.

Kaksonen 21.5.–20.6. Älä kuuntele muiden mielipiteitä, vaikka se olisi helpoin tapa kulkea eteenpäin asioissa. Oma mielipiteesi on nyt parempi ja vahvempi, yritä uittaa se muiden hyväksyttäväksi.

Vaaka 23.9.–23.10. Raskas talvi on imenyt sinusta mehut, mutta nyt tunnet aivan uudenlaista pirteyttä ja jaksamista. Olet varsin sosiaalisella tuulella. Suuntaa katseesi ystäviisi, saat heiltä avun.

Rapu 21.6.–22.7. Toivot tulevaisuudelta jotakin melko suurta muutosta. Nyt sinun pitää kuitenkin keskittyä romantiikkaan, lempi roihuaa nyt suurella liekillä. Hemmottele rakastasi jotenkin.

Skorpioni 24.10.–22.11. Kun sinä pääset nyt vauhtiin, siitä ovat oksat poissa. Koko tuleva kesä kulkee samaan tahtiin. Olet hyvin suosittu ja villeydessäsi jopa hieman hullu. Hauskaa aikaa tulossa.

Jousimies 23.12.–21.12. Lähiviikoista tulee mielenkiintoisia, kun ennat eräälle uuden mahdollisuuden. Pidä kuitenkin järki päässä, äläkä anna hänelle toista kertaa sydämesi avaimia. Kauris 22.12.–19.1. Älä sulje elämästäsi portteja ainoastaan mukavuudenhalusta. Nyt olet vähän jämähtänyt. Irrottaudu normirutiineista ja anna palaa. Se ei tee millään tavalla pahaa. Vesimies 20.1.–19.1. Tilanteesi on hieman kummallinen, haluaisit jatkaa näin, mutta silti haluaisit jotakin muutakin. Tämä vaatii hieman pohdintaa ja nimenomaan ajankäytön suunnittelua. Kalat 20.2.–20.3. Mukavia aikoja edessä, olet tehnyt hienosti suunnitelmasi. Älä aiheuta kenellekään pettymystä, on parempi muuttaa hiukan omia menojasi kuin pettää ystäväsi.


37

KESÄINEN RAP-RUNO

Kirja-arvostelut

Nyt sitä mennään, nyt sitä mennään, eikä puhuta ollenkaan kenellekään, puppeliini, silmät kiinni, eikös ole hyvä riimi? Löylyä lissää, löylyä lissää, eiköhän keksitä vielä lissää. Silmät auki, perse auki, onko meillä jokin kansan tauti? Leipäjono, työstä mono, nythän on meillä hyvä olo! Kiitos vaan, ja mennään taas, hyvää jatkoa toivotetaan. Uusiks meni, aika meni, niin sano silloin hyvä veli. Loppu on jo käsillä, eikä luovuteta sitä hevillä! Kesä on jo alkanut, SOTE ON RATKAISTU ja nyt sinä kyllä rentoudut. Teksti: Jorkki

Terävää tekstiä

Kuusen jäljillä Vuonna 1961 ilmestyi Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka -teos. Se oli käänteentekevä opas Suomelle kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Kirjan tavoitteet, päämäärät toteutettiin. Kuusen kirja avasi kaikille suomalaisille, myös köyhille, tien parempaan elämään. Tätä pyrkimystä köyhimmän, heikoimman väestönosan auttamiseksi lääkäri Ilkka Taipale on koko elämänsä ajanut - ei pelkästään puhumalla ja kirjoittamalla vaan myös käytännön työssä, yhdessä vaimonsa Vappu Taipaleen kanssa.

Hietaniemenkadun palvelukeskus täytti kesäkuun 7. päivänä 10 vuotta. Ilman tätä keskusta moni asunnoton olisi voinut huonommin Helsingissä. Hietsua johti ensin menestyksekkäästi Sanna Sunikka, joka taisteli naapuruston kanssa asunnottomien oikeudesta elää kansalaisena kaupungissa. Nyt palvelukeskusta luotsaa Anna-Maija Josefsson. Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa sanoi osuvasti onnittelupuheessaan, että Hietaniemenkadun palvelukeskus on paikka, jossa jaksetaan kulkea ihmisen vieressä ja tehdä työtä ympäri vuorokauden ja kuinka hyvin Helsinki ja Suomi ovat hoitaneet asunnottomuutta. Suomi

Kirja Pois puute, pois kurjuus on kokoelma Ilkka Taipaleen puheita ja kirjoituksia eri tilanteissa, eri ajankohtina. Mukaan on päässyt myös muutama vierailija. Merkittävin heistä kansankomissaario Josef Stalin, joka puhui SDP:n puoluekokouksessa Helsingin Työväentalon parvekkeelta marraskuussa 1917. Puheessa henkii todellinen Suomen ystävyys. Ilkka Taipale taas puhuu Vladimir Putinille ja Donald Trumpille Vanhan Ylioppilastalon parvekkeelta heinäkuussa 2018.

on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on saatu laskuun. – Vaikka tilanne ei vielä ole täydellinen, olemme oppineet paljon Hietaniemenkadun kymmenen vuoden aikana. Helsingistä löytyy tahtoa ja tarmoa. Me emme halua, että täällä nukutaan pakkasessa, Sanna Vesikansa muistutti. – Ennakkoluuloja on edelleen paljon, mutta sekä asiakkaat että työntekijät auttavat niiden hälventämisessä. Työntekijät tuovat jatkuvasti esille asioita, joita pitää korjata. Se on todella tärkeää. Helsinki kuuluu kaikille ja me teemme siitä yhdessä vieläkin paremman kaupungin, Vesikansa lupasi.

Ilkka Taipale: Pois puute, pois kurjuus Kustannus Oy Kunnia, 2019, 219 sivua. Mitä tiedät Sotesta? Yli 10 000 sivua erilaisia papereita, suunnitelmia, tilastoja. Arvioita ja arveluja, miten ihmisten asioita Suomessa 2020-luvulla ja siitä eteenpäin tulisi hoitaa. Mahdoton kokonaisuus, sanotaan. Siinä hallituskin kaatui! Ei ollenkaan vaikeata. Ilkka Taipale on Soten ratkaissut. Lukekaa Taipaleen uusin kirja Pois puute, pois kurjuus. Pari kerppua kirjoituksia (Kunnia 2019). Kirja on erinomainen esitys 2020-luvun sosiaalipolitiikasta Suomessa. Mitä meidän pitää tehdä?

Asunnottomien asialla Ilkka Taipaleen ja eräiden muidenkin aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa alkoi 1960-luvulla asunnottomien olojen parantamispyrkimyksillä. Tätä työtä Ilkka Taipale on tehnyt koko elämänsä ja tekee edelleen. Kirjassa on erittäin hyviä, tehokkaita ehdotuksia asunnottomuuden poistamiseksi 2020-luvulla. Toteuttamiskelpoisia, jos vain halutaan! Taipaleen teksti on oivaltavan terävää: ”Köyhät ryyppäävät, tupakoivat, pelaavat eniten. Valtio on tyytyväinen verotuloihin. Pultsari on Suomessa perinteisesti maksanut korkeimmat verot, ehkä 80 prosenttia varoistaan alkoholiveron kautta, enemmän kuin vuorineuvokset”. Ilkka Taipale on maailmalla alallaan kova sana. Taipaleen toimittama 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta -teos kertoo Suomesta lähes 50:llä kielellä. Kalevalan jälkeen toiseksi käännetyin kirjamme. Siihenkin Taipaleen kirjaan Sote-puuhastelijoiden olisi syytä tutustua. Teksti: Pekka Hurme

Hietaniemenkadun palvelukeskuksen 10-vuotisjuhlissa esiintynyt Palefacekin sanoo osuvasti: ”Totuus on tarua ihmeellisempää”.


38

n ä s e k u p Lop sää H

yvää päivää kirvesvartta, mistäpä löytää kesäsääkartta? Onneksi tapasin vanhan tutun Antti Muhosen, jolla on aina pieni hetki aikaa varteenotettavaan pieneen haastatteluun. – Kysymys siis on loppukesän säästä, Antti tokaisee, ja ottaa tuttuun tapaan sihijuoma kulauksen. – Heinäkuussa paikoin on sadekuuroja, siellä täällä ympäri Suomea, mutta etelä-Suomessa lämpötila pysyttelee +20 asteen hujakoilla. Tulee hyvä uintikausi kesä-Suomessa, hän tokaisee ja samalla sytyttää sätkätupakan. – Heinät saadaan hyvin korjattua sadoiltaan, kunhan maanviljelijät pitävät silmät ja korvat auki sen oikea ajankohdan saapuessa kohdalleen. Naisten viikolla bruukaa yleensä sataa eikä nytkään tule mitään poikkeuksia! Elokuun alku on sateinen ja loppukuulle sää muuttuu poutaiseksi, todella helteiseksi. Ottaen huomioon pohjoisen sijainnin, syksymmällä tulee marjasadosta keskinkertainen, kunhan vain ihmi-

set oppisivat keräämään, ihan ilman aikojaan omaan talouteensa. – Siilin liikkeistä näitä on ennenkin ennustettu, tokaisee Antti pilke silmäkulmassa. – Talventulo on sitten jossain marraskuun puolenvälin paikkeilla, ja todella kylmiä kausia tulee joulukuun aikana, koska pohjoiskylmät ilmavirtaukset tulevat etelän suuntaan. Tässä tuli jo vähän rima ylitettyä, kun oli vain kysymys kesän säästä. Kiitän haastattelusta pehtoori Antti Muhosta, joka ottaa repun selkään, ja kävelee pitkin Vantaajoen rantaa kotia päin hyräillen: ”Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa”. Vva:n koko toimituskunta toivottaa hyvää ja aurinkoista kesää kaikille Asukki-lehden lukijoille! Teksti: Jorma Korhonen Haastateltava: Pehtoori Antti Muhonen Sääkommentaattori: Siili, jonka kanssa oli mukava tehdä kesäsäädiili.

MARTIN TIETOVISA Paljonko tulitikkuasti maksaa Kampin metroaseman R-kioskissa? 25 senttiä 35 senttiä 55 senttiä

Mikä tuote Alkossa menee tutkitusti halvalla ja hyvin päähän? Lonkero Koskenkorva Alkon muovikassi

Missä uimahallissa Tapsa Rautavaara löi päänsä, eikä toipunut tästä? Hän myös kuoli myöhemmin tähän vammaan. Itäkeskuksen uimahalli Tikkurilan uimahalli Oulunkylän uimahalli

Kuinka monta matkailijaa lensi Kiinasta Suomeen Suomen ja Kiinan lentoliikenteessä vuonna 2018? 50 000 250 000 yli 550 000

Kuinka korkea on Kampin kappelin puulastuista tehty rukoushuone? 11,5m 8,5m 6,5m

Kuinka monta prosenttia ihmisen virtsasta on vettä? 75% 85% 95%

10. Kuinka monta ääntä sai köyhien ja sairaiden puolustaja Ilkka Taipale eduskuntavaaleissa? 852 1528 3190 11. Mitä nimeä käytti Klaus Bremer toimiessaan Radio Cityn lentävä liikennereportterina vuosina 1989-2002? Klaude Kopteri Huli Kopteri K. Kopteri 12. Minkä teatterin pieni sivunäyttämö on Villen sauna? Kaupunginteatterin Kansallisteatterin Ryhmäteatterin

13. Kuinka monta mustaa aukkoa Linnunradassa on viimeisimmän tutkimuksen mukaan? 10 miljoonaa 100 miljoonaa 10 000 miljoonaa Oikeat vastaukset: C, 2) B, 3) A, 4) C, 5) C, 6) C, 7) B, 8) A, 9) B, 10) B Tehnyt: Martti J. Sällikoti


39

Mitä teen, jos jään asunnottomaksi? •  Kirjaudu asunnottomaksi oman kuntasi maistraatissa. Jos haluat kirjoille toiselle paikkakunnalle, varaudu perustelemaan, miksi haluat muuttaa. •  Poste restante -osoite viestii asunnottomuuden olevan vakavampaa kuin postin ohjaaminen kaverin luokse. •  Missä nukut ensi yön? Ota selvää majoitusmahdollisuuksista ja kuntasi asunnottomien palveluista. Kunnan sosiaalipäivystys auttaa eteenpäin. •  Varaa aika sosiaalityöntekijälle. Selvitä tilanteesi ja vuokranmaksukyky sekä mahdollinen tuki vuokran maksuun ja takuuvuokraan. •  Hae Kelasta etuudet, joihin olet oikeutettu. Selvitä kuntasi kohtuuvuokrarajat eli se, mihin summaan asti Kela korvaa vuokramenot. •  Tarvitsetko tukea asumiseen? Jos koet, ettei asuminen onnistu täysin itsenäisesti, ota tuettu asuminen puheeksi sosiaalityöntekijän kanssa tai ole yhteydessä kuntasi tuetun asumisen työntekijöihin. Asunnottomien tuettu asuminen on tarkoitettu henkilöille, joiden asumistaidot ovat heikentyneet asunnottomuuden tai esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi. •  Onko sinulla velkaa? Selvitä velan määrä Asiakastieto Oy:stä. Maksuhäiriömerkintä ei saa estää asunnon saantia yleishyödyllisistä kohteista. •  Saat kerran vuodessa luottotiedot ilmaiseksi käymällä Asiakastieto Oy:n toimistolla tai s-postilla (omatieto@asiakastieto.fi).

Viestiin on liitettävä kopio henkilöllisyystodistuksesta Asiakastiedon toimisto on avoinna ma-pe klo 13–15 osoitteessa Hermannin rantatie 6, Helsinki. •  Onko sinulla vuokravelkaa? Laadi maksusuunnitelma (entisen) vuokranantajan kanssa tai ota yhteyttä kunnan tai Takuusäätiön velkaneuvontaan. Vähäistä suurempi vuokravelka on este asunnon saannille, ellet osoita halukkuutta korjata tilanne. •  Pyydä apua – ei kannata jäädä yksin vaikeiden asioiden kanssa. Apua saat esimerkiksi kuntasi matalan kynnyksen päiväkeskuksista tai järjestöjen neuvontapalveluista. Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen palvelut on tarkoitettu kaikille asunnottomille. •  Toimi ja osallistu. Asunnottomuus tai asunnottomaksi jäämisen uhka voi lamaannuttaa. Muista, että voit itse vaikuttaa olosuhteisiin: tartu puhelimeen, täytä asuntohakemukset, pidä silmät ja korvat auki. Oma aktiivisuus katsotaan eduksesi myös asuntoa hakiessa! Jos tilanteesi akuutti etkä tiedä, kuka auttaa, ota yhteyttä kuntasi sosiaalipäivystykseen: Helsinki: 0206 96006 Espoo: 09 816 42439 Vantaa 09 8392 4005 Tampere: 0500 625 990 Turku: 02 262 6003 (virka-ajalla), virka-ajan ulkopuolella hätäkeskuksen (112) kautta.

Kun haet asuntoa Vuokra-asuntoja tarjoavat yleishyödylliset toimijat (esim. kaupungit ja kunnat, M2-kodit, Setlementtiasunnot), vuokra-asuntoyhtiöt (esim. eläkekassat, Lumo ja Sato, jolla myös yleishyödyllisiä kohteita) sekä yksityiset vuokranantajat. Yleishyödyllisistä kohteista tarjotaan asuntoa eniten tarvitseville. Asuntoyhtiöt ja muut yksityiset vuokranantajat etsivät luotettavia vuokralaisia, jotka maksavat vuokrat ajallaan. Voit itse vaikuttaa mahdollisuuksiisi löytää asunto. •  Täytä hakemus huolellisesti. Mieti tarkasti, mitä kirjoitat hakemuksen avoimeen kenttään, usein se osoittaa asunnon tarpeesi kiireellisyyden. •  Kokoa ja toimita tarvittavat liitteet. Yleishyödyllisissä kohteissa voidaan pyytää liittämään hakemukseen esimerkiksi verotodistus tai todistus opiskelupaikasta. Tarkista, pitääkö liitteet toimittaa asuntoa hakiessa vai vasta kun asuntoa tarjotaan. •  Tarkista, että hakemuksesi on voimassa. Asunnontarjoajasta riippuen hakemus vanhenee joidenkin kuukausien kuluessa ja se on uusittava itse. •  Hae asuntoa laajasti ja joustavasti, ei vain tiettyjä alueita tai ominaisuuksia. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungista vapautuu kaupungin asuntoja harvoin ja vaatimus hissistä kaventaa asuntovalikoimaa. •  Vakuuta vuokranantaja. Vuokranantaja saa tarkistaa hakijan luottotiedot, parasta siis kertoa luottotietomerkinnästä itse. Yritä osoittaa, että velat ovat hoidossa, esimerkiksi esittämällä maksusuunnitelma. • Maksuhäiriömerkintä ei saa estää asunnon saamista yleishyödyllisistä kohteista. •  Hoida vuokravelka, jos pystyt. Vuokravelka on yleensä este asunnonsaannille, ellet osoita halua korjata tilanne. Tee maksusuunnitelma entisen vuokranantajan kanssa tai ota yhteyttä velkaneuvontaan. •  Osoita tavoite kuntoutua ja panna asiat kuntoon, jos asumishistoriassasi on asunnon saantia vaikeuttavia asioita (esim häätöjä tai velkaa). Esimerkiksi A-klinikka-kontakti, hoitosuhde mielenterveyspalveluissa tai maksusuunnitelma velkojen hoitamiseksi viestii tavoitteesta. •  Vältä hämäriä vuokranantajia. Vaadi, että vuokrasopimus ja muut sopimukset tehdään kirjallisena ja pyydä kuitti kaikista maksuista, jotka olet maksanut. Älä maksa kohtuuttomia välityspalkkioita.

•  Jos olet maahanmuuttaja, voit hakea yleishyödyllistä vuokra-asuntoa, kun oleskelusi on pysyvää. EU-kansalaisilla tähän riittää oleskelun rekisteröinti ja kuuluminen Suomen sosiaaliturvan piiriin, EU:n ulkopuolelta tulevilla vähintään vuoden oleskelulupa. NÄMÄ LISÄÄVÄT HAKEMUKSESI KIIREELLISYYTTÄ •  Selkeä asunnottomuus (poste restante -osoite) tai riski jäädä asunnottomaksi. • Pitkäaikaisasunnottomuus. Yli vuoden kestänyt tai toistuva asunnottomuus katsotaan pitkäaikaiseksi. • Pienituloisuus on keskeisimpiä perusteita asunnon myöntämiselle. •  Nykyisen asunnon puutteellinen kunto, soveltumattomuus tai asuntoon liittyvät riskit (sisäilmaongelmat, terveysriskit, esteellisyys). Varaudu esittämään lääkärintodistus tai muu dokumentti! •  Asunnottomuudesta aiheutuvat terveyteen liittyvät riskit. Esimerkiksi sairaus, jota asunnottomuus pahentaa tai jonka hoito ja kontrollointi on vaikeaa asunnottomana. • Häätöuhka vuokranantajan puolelta tai määräaikainen vuokrasopimus (esim. vuokranantaja haluaa asunnon omaan käyttöönsä, asuntoon tulossa remontti, joka pakottaa muuttamaan tai nostaa merkittävästi vuokraa). •  Lapsen etu. Asunnottomat lapsiperheet asutetaan kriisiasuntoihin. Lainvoimainen huoltajuus lisää hakemuksen kiireellisyyttä. Erotilanteessa hanki lastenvalvojan vahvistama sopimus yhteishuoltajuudesta ja erittele lasten tapaamiset hakemuksessa. Huom! Etävanhemman asumistuki lasketaan yhden asukkaan mukaan, vaikka kyseessä olisi lastenvalvojan vahvistama vuoroasuminen. •  Kun muutat paikkakunnalta toiselle, opiskelu- tai työpaikka edistää asunnon saantia.


40

VUONNA 2018 SUOMESSA OLI 5 482 ASUNNOTONTA

S

uuri osa asunnottomista (38,6 %) oli aiempien vuosien tapaan Helsingissä. Helsingin kaupunki tarkensi vuonna 2018 asunnottomuuden tilastointitapaansa ja siksi luku ei ole suoraan vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Vuoden 2018 asunnottomuuden tilastoinnissa Helsingissä hyödynnettiin kolmea aineistoa: Kelan toimeentulotuen perusosan saajat, sosiaalitoimen asiakkaat ja kaupungin vuokra-asunnon hakijat. Henkilötunnuspohjaiset aineistot on ajettu ristiin päällekkäisyyksien poistamiseksi. Kaupungin vuokra-asunnon hakijoista asunnottomiksi itsensä ilmoittaneet (3077) on käyty asuntopalveluissa kokonaisuudessaan läpi asunnottomuustiedon määrittämiseksi muun muassa väestötietojärjestelmää apuna käyttäen. Aiempina vuosina Helsingin luvut ulkona asuvista ovat perustuneet osittain arvioon. Vuonna 2018 suurimmat asunnottomien ryhmät Helsingissä olivat tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona elävien ryhmä ja ryhmä, jonka asunnottomuuden muodosta ei ole tarkkaa tietoa. Jälkimmäisessä ryhmässä arvioidaan olevan sekä muiden luona, että ulkona, porrashuoneissa ja ns. ensisuojissa eläviä. Marraskuun 15. päivä 2018 Hietaniemen palvelukeskuksen asumispäivystyksessä yöpyi 61 henkilöä. Vailla vakinaista asuntoa ry:n yöaikaan liikkuva etsivän työn yksikkö Yökiitäjä tavoitti syksyn 2018 aikana keskimäärin 43 henkilöä kuukaudessa. Yökeskus Kalkkersissa kävi marraskuun aikana 111 eri henkilöä.

Muu Suomi Muualla Suomessa asunnottomuus pysyi lähes ennallaan vuoden 2017 lukuihin verrattuna (kasvua 16 henkilöä). Yksinelävien asunnottomien määrä laski vuodesta 2017 vuoteen 2018 yhteensä 51 henkilöllä, ja pitkäaikaisasunnottomien määrä laski 82 henkilöllä. Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä asuvien määrä nousi hieman (23), siinä missä asunnottomien määrä muissa asunnottomuuden muodoissa laski. Asunnottomien nais-

ten ja nuorten (alle 25-v.) määrä laski ja maahanmuuttajien määrä nousi. Perheiden tilastointia muutettiin ARAn kyselyssä vuoden 2018 osalta niin, että perheet ja pariskunnat laskettiin erikseen, kun ne ovat aiemmin olleet samassa kategoriassa. Vuonna 2018 asunnottomia perheitä oli 84, joissa oli yhteensä 212 henkilöä (aikuisia 99

ja lapsia 113). Pariskuntia oli 46. Suomessa oli vuoden 2018 lopussa asunnottomia henkilöitä 5 482. Näistä 4 882 oli yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 1 162. Asunnottomia perheitä oli 159. Asunnottomien yksinhuoltajaperheiden tilanteesta tiedetään nyt ensimmäistä kertaa: yksinhuoltajia oli 123, mikä on 77,4 % kai-

kista asunnottomista perheistä. Maahanmuuttajataustaisista asunnottomista perheistä 45,9 % oli yksinhuoltajaperheitä. Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa johdonmukaisesti 1980-luvulta lähtien, kun asunnottomuutta on tilastoitu. Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvat ovat edelleen suurin asunnottomien ryhmä. Laitos- ja


41

NO FIXED ABODE NGO – VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY people all around Finland. You can inform the Yökiitäjä who is on duty at night time, if you are worried about someone sleeping rough, or if you notice someone whom you believe to be homeless. Our premises are not barrier-free: our office is on the third floor, and there is no lift. Vepa’s/ Kalkkers’ entrance has one step. In case you cannot access our office, we will arrange an appointment with you in another, accessible location!

N

o Fixed Abode is an NGO with the aim of reducing homelessness and improving the services of homeless people. We work together with our service users to find appropriate housing solutions for everyone as well as influencing Finnish housing policies together with other stakeholders. Organisation is not committed to any political parties’ or religious communities’ agenda. Our essential idea is that every person can live independently if she or he is provided with adequate conditions and support. Housing is a fundamental human right, and its absence cannot be accepted under any circumstances. The purpose of all activities of the Vailla vakinaista asuntoa ry is to make sure that everyone will find a decent place to live within a reasonable time. We are a nationwide organization. Our office is located in Helsinki and our services are concentrated on the Helsinki metropolitan area, where the majority of Finland’s homeless reside. Our work is divided into a low

threshold services, housing services and NGO work. No Fixed Abode was founded thirty years ago by homeless people themselves in the situation where there were 20 000 homeless persons in Finland.  Today No Fixed abode has nearly 40 employees working in different areas of action, of which about 25 percent have experience of homelessness. Organisation runs two housing units (Housing first) which have all together 100 apartments.

katuasunnottomuus on vähentynyt ja suurempi osa asunnottomuudesta on muiden ihmisten luona asumista. Tähän vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet muun muassa erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikkojen karsiminen (*) ja kansallisten asunnottomuusohjelmien mukainen työ asuntolapaikkojen muuttamisessa

asunnoiksi. Muiden luona asuvista ihmisistä ja heidän elämäntilanteistaan ja asuinoloistaan on valitettavan niukasti tutkimustietoa. Koko maan osuutta tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvista ei tiedetä tarkasti, sillä Helsingin ryhmään ”ei tietoa asunnottomuuden muodosta” kuuluu sekä ulkona, porrashuoneissa ja ensi-

SERVICES FOR THE HOMELESS Our low threshold services are aimed at everyone who is homeless or threatened with homelessness. Vepa’s activities are open to everyone. Most of our services are located in Sörnäinen city district, Helsinki. The housing councelor is on call at our organization’s office on working days and once a week in Vantaa. The D-station is located in Kannelmäki. An outreach team Yökiitäjä moves around the metropolitan area. We give advice on homelessness on the phone for

IMMIGRATION SERVICES Immigrant work is targeted at homeless immigrants, especially when your rights to social security and services are unclear. Immigration expert helps individually to find out the situation and solutions and guide you to appropriate services. In addition to housing issues, you can find out about your rights to social security and services. If you are eligible for social security, speak Finnish and you need the services of a housing counselor, contact our housing counselor. Immigration expert is responsible for English language counseling. She works in addition to Finnish, in English.

VEPA – PEER SUPPORT AND VOLUNTEERING CENTRE Everyone is accepted into Vepa just the way they are. In Vepa you can rest, spend time, eat a warm meal, tell about your problems and receive support for the suitable service. Vepa serves a warm meal, coffee, tea and bread once suojissa yms., että muiden luona eläviä. Muualla Suomessa yksinelävistä asunnottomista 76 prosenttia eli tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona. Teksti: Selvitys 3/2019: Asunnottomat 2018 – Ara, yhteenveto

a day. In Vepa there is a computer and a phone that is in use for visitors, you can complete running errands on these devices. Through Vepa you can contact and reserve a time with our housing counselor, get in contact with a floating support worker and an immigrant specialist. In Vepa donated clothes are handed out and on Wednesday there are men’s and woman’s sauna-turns. Two peer employees work in Vepa. Open hours: Monday–Friday 8–14 Address: Vaasankatu 5 F Tel. 050 443 1065 vepa(at)vvary.fi Vepa is closed in July.

NIGHT CENTRE KALKKERS Night centre Kalkkers works for low threshold crisis spot for the homeless. In Kalkkers you can rest safely, get first aid and some snack and food, talk about your situation and get help to find the suitable services. Kalkkers is open for half a year during the winter time. In Kalkkers donated clothes are handed out. For the visitors there is a computer they can use. Kalkkers does not provide shelter. A warm place to spend the night is offered to fifteen visitors regardless of their place of domicile. Two peer employees and two social work professionals work in Kalkkers. Open times: Monday-Sunday 22–06 (winter season) Address: Vaasankatu 5 F, 00500 Tel. 050 433 1068 Kalkkers(at)vvary.fi

(*) Mikkola, Merja, Rintanen, Hannu, Nuorteva, Leena, Kovasin, Merja & Erhola, Marina (2015) Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikkaselvitys. THL Raportti: 2015_008. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www. julkari.fi/handle/10024/125983


42

ABC–miten toim

ia

Asunnottomana pääkaupunkiseudulla Kadulta kotiin •  VARMISTA KUNTALAISUUS Kirjaudu kuntaan, joka on asumisesi ja hyvinvointisi kannalta sinulle sopivin. Tämä tehdään maistraatissa. Jos haluat vaihtaa kotikuntaa, varaudu perustelemaan miksi. • HAKEUDU ASUMISNEUVONTAAN

Vailla vakinaista asuntoa ry

Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara, puh. 050 443 0102, asumisasiat@vvary.fi ma–pe klo 9–16 toimistolla, Kinaporinkatu 2 D (käynti sisäpihalta) Neuvontaa ja ohjausta, kokonais­tilanteiden selvittely, viranomaispuhelut ja -kontaktit, apua asuntohakemuksen teossa, sekä puollot asuntohakemuksiin. Ajanvarausta ei tarvita, mutta on hyvä soittaa etukäteen. Ulla tavattavissa Vantaalla Tikkurilassa Minttu-kirkon tiloissa (Minttukirkontie 20)

Helsingin kaupungin asumisneuvojat

Neuvontaa helsinkiläisille erilaisissa asumisen ongelmissa, yhteensä 16 asumisneuvojaa, kysy oman alueesi neuvoja. Vuokranmaksuvaikeudet, häätöuhkatilanne, tukien ja etuuksien hakeminen, muut asumisen haasteet. Helsingin kaupungin asumisneuvojat ovat viranomaisia, jotka ovat yhteydessä myös kaupungin asumisjonovastaavaan! Sosiaalitoimiston vaihde puh. 09 310 5015

Asumisneuvonta-chat: Asumisneuvonnan chat-palvelu on avoinna ma-pe klo 13–15.

Muina aikoina olemme tavoitettavissa puhelimitse. Yhteystiedot sivuiltamme: http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/ sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinentuki-ja-toimeentulo/asumisneuvonta/ yhteystiedot

Vantaan sosiaalitoimiston vaihde puh. 09 83911 Muista oma aktiivisuus – se katsotaan eduksesi kun haet asuntoa!

•  MUITA NEUVONTAJA TUKIPALVELUJA:

Erityisdiakonia ja diakoniatyö

Pääkaupunkiseudun diakonit auttavat myös asumisasioissa. Hermannin diakoniatalo: Hämeentie 73, puh. 09 2340 2571 Vantaan seurakunnat: vaihde 09 830 61

Helsingin velka- ja talousneuvonta

Hämeentie 31 A, 4. krs Avoinna ma–pe klo 8.15–16 Asiakasohjaus ja neuvonta puh. 09 3104 3887 ma–to klo 9–12

Kuluttajaliitto

Kuluttajaliitolla on lakimiehen maksuton neuvontapalvelu myös vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. puh. 010 80 22 40, ti–pe klo 10–12 ja ti klo 17–19

Neuvontapiste Ne-Rå

Avoinna ma–to 9–16 puh. 046 850 9282, Sturenkatu 11 00510 Helsinki Hakemusten täyttöapua.

Liikkuva tukityö ja palveluohjaus Juhani Haapamäki puh. 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi

Maahanmuuttoasioiden asiantuntija

Heini Puurunen puh. 044 260 3818 Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Vanhempainvapaalla, sijainen palkataan alkuvuodesta 2019. heini.puurunen@vvary.fi

Etsivän työn tiimi Yökiitäjät puh. 050 528 2013 yokiitajat@vvary.fi

Kaupungin asunnot helsingissä Heka (Helsingin kaupungin asunnot Oy) omistaa suurimman osan kaupungin vuokra-asunnoista, joita Stadin asunnot puolestaan välittää. Stadin asunnot neuvoo hakijoita asuntohakemuksen täyttämisessä yms. sekä välittää hakijoille tarjotut asunnot. Tilakeskuksessa käsitellään vuokra-asuntojen osalta vapaarahoitteisten ja työsuhdeasuntojen vuokrasopimukset. Nettisivut ja lisätietoja: www.stadiasunnot. fib ja www.hekaoy.fi Olennaisia kriteereitä: • Asunnon saadakseen pitää ensisijaisesti olla sille tarve (kts. asunnontarveluokitus) • Kaupungin asuntoihin on tulo- ja varallisuusrajat • Vuokravelka voi olla este, ks. tarkemmin https://www.hel.fi/kv/ stadinasunnot-fi/hekan-asunnot/ ukk-heka/#7 • Kotieläimet sallitaan kaupungin vuokra-asunnoissa • Kaupungin tarjoamat asumisneuvontapalvelut kodittomille ovat sosiaalitoimen alla Asunnontarveluokitus: • Kaikkein kiireellisimmässä asunnontarpeessa on hakija, joka on asunnoton tai vastaavassa tilanteessa • Asunnottomaksi katsotaan henkilö, joka: asuu ulkona tai asunnoksi kelpaamattomissa tiloissa, asuu yömajassa tai vastaavassa tilapäisluonteisessa majoituksessa tai asuu laitoksessa asunnon puutteen vuoksi tai jonka laitoksesta pääsyn esteenä on asunnon puuttuminen tai asuinolosuhteiltaan on rinnastettavissa emt. olosuhteisiin. • Asunnottomaksi voidaan katsoa myös perhe, jonka perheenjäsenet joko asuvat erillään tai muissa tilapäismajoituksessa • Erittäin kiireelliseksi asunnontarpeeksi voidaan katsoa mm. jos on viranomaisen päätöksellä ilman omaa syytään velvoitettu muuttamaan asunnostaan, jää asunnottomaksi asunnon purkamisen vuoksi tai asunto on erittäin ahdas. • On muuttamassa paikkakunnalle, josta on saanut työ- tai opiskelupaikan. • Muita kiireellisyyteen vaikuttavia seikkoja voivat olla esimerkiksi; asunnosta irtisanominen, pysyvä sairaus tai vamma, asunnon ahtaus, avioero tai vastaava tilanne.


43

Yösijat Matalan kynnyksen yöpymispaikat pääkaupunkiseudulla:

Ruokaa & päiväkeskukset

HELSINKI

MAKSUTON AAMIAINEN/ RUOKAILU: HELSINKI

Kirkko ja kaupunki -lehti ja www.helsinginseurakunnat.fi

Hietaniemenkadun palvelukeskus Neuvonta ja päivystys ma–su 24h Asumispäivystyksessä on kriisimajoituspaikkoja 43:lle miehelle ja 9:lle naiselle. Palvelu on asiakkaalle maksutonta.

Elokolo Toinen linja 31 ma–pe 9–13, aamupuuro 9–11 Kontulankaari 11 A, kerhohuone 00940 Hki

Ostarin Onni, Pihlajamäen kirkolla Liusketie 1, 00710 Helsinki Tiistaisin klo 9–11 Aamupala 0,30€. Lahjoitusleipää

Kalkkers, Vailla vakinaista asuntoa ry Vaasankatu 5 F, lähellä Sörnäisten metroasemaa Avoinna klo 22–06, puh. 050 443 1068 yöaikaan Tilapäinen hätämajoitus, Hermannin diakoniatalo Hämeentie 73, 00550 Hki, pullakirkkosali 2.krs puh. 09 2340 2572 yöaikana Avoinna yön kerrallaan, klo 21–07 Mahdollisuus majoittua, neuvontaa, leipää ja teetä. Helsingin diakonissalaitos, hätämajoitus Alppikadun kortteli 21–08, pääasiassa EU:n liikkuvalle väestölle puh. 050 5053668, 050 5053709 VANTAA Koisorannan palvelukeskus ja ensisuoja Koisotie 5, 01300 Vantaa puh. 09 8392 4398 Yöpymispaikkoja on 20, ja ne täytetään tulojärjestyksessä. Päivystykseen voi tulla ilman lähetettä klo 12-24. Päihtyneenä voi tulla klo 16 alkaen.
 ESPOO Olarinluoman vastaanottokoti Luomanportti 9, 02070 Espoo puh. 050 0515 978 Jos sinulla on päihdeongelma ja olet asunnoton, voit hakeutua vastaanottokotiin ilman ajanvarausta. Avoinna 24h. Espoon kaupungin kriisimajoitusyksikkö Viisikko Kuninkaantie 41 D Espoolaisille asunnottomille, joilla on akuutti tilapäisen majoituksen tarve eikä päihde- ja mielenterveysongelmaa.

Päiväkeskus Illusia Mäkelänkatu 50 B Päivittäin klo 9, aamupuuro Vanha kirkko Annankatu 14 D Kahvia ja pientä syötävää ke 12–14, to 11–14 pe 9–12 Vepa Vaasankatu 5 Maksuton lämmin ateria arkisin Aukioloajat arkisin 8–14, paitsi ke 8–13 Vapaakirkko Annankatu 1 to 11-12, soppakirkko Vihreä keidas Mäkelänkatu 50 b. Aamiaista 9–11, muina aikona tarjolla teetä ja mahd. lahjoitusruokaa. EDULLINEN AAMIAINEN/ RUOKAILU HELSINKI D-ASEMA KANNELMÄKI Klaneettitie 11, 00420 Helsinki ma, ti, to ja pe 12–13.30 /ruokailu 1€ Itiksen symppis Turunlinnantie 14 A ma-pe klo 9–14, puuroaamiainen 0,20€ Kontulan symppis, Kontutalo (ostoskeskus) Keinulaudankuja 4 ma-pe klo 9–14, puuroaamiainen 0,20€

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkatu 5 B, 00100 Hki (sisäpihalta) Asunnottomille helsinkiläisille päivittäin: Lounas klo 11–13 (talon ulkopuolisille kävijöille alkaa klo 12), hinta 1,10€ Päivällinen klo 16.30–17.30, hinta 1,10€ Kahvi ja voileipä klo 8–17.30, hinta 0,55€ Henkilön tulisi itse maksaa ateriansa tai hakea omalta sosiaalityöntekijältä/ -ohjaajalta maksusitoumus ruokaan. HeTy – Helsingin Työttömät Katajanokanlaituri 4, Lounas 4€, HeTyn jäsenet 3€ lounastarjoilu aloitetaan pian, seuraa sivustoa. Kumppanuustalo Hanna Sturenkatu 12, 00510 Hki Ma–pe klo 10–15 Asukasbuffetissa kahvia, pientä suolaista ja makeaa omakustannushintaan, talon aukioloaikoina.
 Elokolo Toinen linja 31, 00530 Hki Päivittäin klo 9–15 Kahvia 0,50€, teetä/mehua 0,20€, voileipää 0,70€ ja pulla/kakkupala 0,30€ ELINTARVIKEJAKELUA Heikki Hurstin ruokajakelu Helsinginkatu 19, 00500 Hki
 ke ja pe noin klo 9.30–14 Myllypuron elintarvikejakelu Jauhokuja 3, 00230 Hki ma–pe 8–11 Pelastusarmeijan elintarvikejakelu Castréninkatu 24–26, 00530 Hki Leivän jako ark. klo 9-15, torstaisin klo 9–13 Ruoka-apu vain ajanvarauksella ark. klo 8–9 puh. 09 7743 1320 www.pelastusarmeija.fi/ajanvaraus

Erityisdiakonia Hermannin Diakoniatalo, Hämeentie 73 Ma, ti ja to päivätupa klo 9–12 2 kuppia kahvia ja tuplaleipä 0,50€. Puuro 0,20€ p.s. muutokset tietoihin voi lähettää Su pullakirkko 10 toimisto@vvary.fi Ke Diakoniaruokailu (1€) klo 12–13 Myös muissa seurakunnissa ruokailua, ks.


Lämmin kiitos tukijoillemme! Veikkaus Oy Sato Oy Stea Skanskakodit Suomen Hypoteekkiyhdistys Eniro 0100100 N2 Mars Finland Rollfoods Finnair catering Majvik K-market Maununneva Hihnalat Emmaus Emmaus-Västervik SEL ry Ravintola Blancco Pasila Ilkka ja Vappu Taipale Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat Danmarkshjemmet rf. Stiftelsen Sjunde Mars Fonden Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta Elina Yrjölän ja Juha Sihvosen 100 v. muistosäätiö. Kanniston leipomo Hakaniemi ja Kallio Helsingin Löytötavarapalvelu Kakkumestari Suvilahdenkatu Lidl JcDecaux King Kebab Ehyt ry HK SCAN Panda Orkla Suomi Pinkki Paplari/Anita Herukka Urtekram Suomi English Tea Shop - Crazy Rumors sekä kaikki yksityiset lahjoittajat ja tahot!

Profile for vvary_Asukki

ASUKKI 1/2019  

Asukki-lehti on toiminut asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden äänitorvena jo vuodesta 1987.

ASUKKI 1/2019  

Asukki-lehti on toiminut asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden äänitorvena jo vuodesta 1987.

Advertisement