Page 1

POLIITTINEN ILMASTO Varsinais-Suomen vihreiden kirjoituksia ilmastonmuutoksesta

pamfletti.indd 1

22.2.2019 11.10


pamfletti.indd 2

22.2.2019 11.10


POLIITTINEN ILMASTO Varsinais-Suomen vihreiden kirjoituksia ilmastonmuutoksesta

pamfletti.indd 3

22.2.2019 11.10


Julkaisija: Varsinais-Suomen vihreät ry Päätoimittaja: Sara Sorto Kirjoittajat: Ville Niinistö sekä Varsinais-Suomen vihreät eduskuntavaaliehdokkaat 2019 Kannen kuva: Akseli Valmunen Ehdokkaiden kuvat: Suvi Elo Taitto: Sauli Luttinen Työryhmä: Pekka Heikkilä, Eeva-Maria Kuparinen, Sauli Luttinen, Jakke Mäkelä, Sara Sorto ja Olli Välke Paino: Painosalama, Turku 2019 Painos: 1000 kpl Yhteystiedot Varsinais-Suomen vihreät ry Tuomaanpolku 4 A 20 20500 Turku varsinais-suomi@vihreat.fi www.varsinaissuomenvihreat.fi

pamfletti.indd 4

22.2.2019 11.10


SISÄLLYS ESIPUHE Ville Niinistö: Ilmastonsuojelu on ihmisen suojelua 6 JOHDANTO Sara Sorto: Muuttuva ilmasto 8 AJATUKSIA ILMASTOSTA Paco Diop: Minun toiveitani ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta 10 Alina Heywood: Tulevaisuus nuorten ehdoilla 12 YMPÄRISTÖ JA ILMASTO Saara Ilvessalo: Itämeren pelastaminen edellyttää ilmastonmuutoksen pysäyttämistä 14 Helena Särkijärvi: Julkisten metsien hoito kestäväksi 16 Kai Schneider: Kuukkeli rakastaa hiilinieluja 18 Saija Porramo: Suomi, suoluonnon suurvaltio 20 IHMINEN JA ILMASTONMUUTOS Johanna Niemi: Ilmastonmuutos ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus 22 Mari Kousa-Kuusisto: Ilmastonmuutos johtaa pakolaiskriisiin 24 Sofia Virta: Sosiaalipolitiikka on ilmastopolitiikkaa 26 ILMASTOTEKOJA Lasse Miettinen: Tehtävänä reilu muutos 28 Elina Rantanen: Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava 30 Riina Lumme: Tieteen tukeminen on teko ilmaston ja isänmaan hyväksi 32 Konsta Weber: Ilmastonmuutos ja yrittäjyys 34 Ville Savonlahti: Ilmastonmuutos ja eläintuotanto 36 Tuomo Liljenbäck: Sähköistetään kaikki 38 Niina Ratilainen: Nopeita vähäpäästöisiä junia, uusia raiteita ja yhteydet Eurooppaan – raideliikenteen aika alkaa nyt 40 PUHETTA ILMASTOSTA Jan Vuorenlaakso: Tee ilmastotekoja ja puhu niistä! 42

pamfletti.indd 5

22.2.2019 11.10


Ville Niinistö

Ilmastonsuojelu on ihmisen suojelua

Ilmastonsuojelulla on kiire. Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja ja käyttää fossiilisia polttoaineita merkittävästi yli luonnon kanto­kyvyn. Ilmaston­muutos etenee tavalla, jossa koko ihmiskunnan ­tulevaisuus ja lajien monimuotoisuus maapallollamme on pelissä. Ympäristö­ ongelmien ratkaisu edellyttää laajaa kulutuksen ja ­tuotannon ­muutosta, mutta se ei ole vain yksittäisten ihmisten vastuulla. On m ­ uutettava ne talouden pelisäännöt, jotka suosivat yhä päästöjen ­aiheuttamista puh­ taampien ratkaisujen sijaan. Tarvitaan panostuksia puhtaaseen uusiutuvaan energiaan, joukko­ liikenteeseen ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Samalla ne on tehtävä ­tavalla, joka lisää ihmisten arjen elämänlaatua. Panostamalla hiilen sidontaan ja ravinekiertoon maataloudessa vähennämme ravinne­ päästöjä Itämereen ja lisäämme maatalouden hiilinieluja. Metsiä on suojeltava ja hakkuut on pidettävä luonnolle kestävällä tasolla. Pieni­ tuloisten ja heikompiosaisten asemaa on parannettava samalla kun teemme ilmasto­ratkaisuja. Edistyksellinen ilmastopolitiikka on hyväksi myös Suomen taloudel­ le. Suomen ympäristötekniikka-alan liikevaihto on jo ohittanut ­metsäja paperiteollisuuden. Suomalainen ympäristöteknologia on jo nyt ­merkittävä vientiala. Voimme tehdä siitä vielä suuremman. 6

pamfletti.indd 6

22.2.2019 11.10


Ville Niinistö on ympäristöministerinäkin vaikuttanut vihreä kansanedustaja ja eurovaaliehdokas.

Ympäristöongelmien ratkaisu edellyttää laajaa kulutuksen ja tuotannon muutosta, mutta se ei ole vain yksittäisten ihmisten vastuulla. On muutettava ne talouden pelisäännöt, jotka suosivat yhä päästöjen aiheuttamista puhtaampien ratkaisujen sijaan.

Tutkimus osoittaa, että tiukkoja ympäristövaatimuksia noudat­ tavien maiden yritysten joukossa on enemmän markkinajohtajia ja niiden talouden kantokyky on parempi. Tämä johtuu siitä, että ympäristö­vaatimukset edistävät uusia keksintöjä, jotka ovat kilpailu­ kyvyn elin­ehto. Samalla yritykset säästävät kustannuksia esimerkiksi ­pienentyneen energiankulutuksen ansiosta. Parhaiten lainsäätäjät auttavat ilmastoa ja yritysten innovaatioita asettamalla tiukkoja ja kunnianhimoisia tavoitteita: fossiilisille poltto­ aineille viimeiset eräpäivät ja uusiutuvalle energialle kunnianhimoiset tavoitteet. Rahaa on siirrettävä ilmastolle haitallisista ja ­tehottomista yritystuista tutkimukseen. EU:n päästökauppaa tulee merkittävästi ­kiristää. Suomella korkeasti koulutettujen osaajien maana on edellytykset ­kehittää puhtaita ratkaisuja, joita muukin maailma tarvitsee. M ­ eillä on annettavaa tuulivoiman ja aurinkoenergian lisäksi myös esi­ merkiksi älyverkkojen, sähkön varastoinnin, sähkön kulutusjouston ja ­äly­liikenteen kehittämiseen. Ilmastokatastrofin jättäminen torjumatta on ylivoimaisesti huonoin ja kallein vaihtoehto, koko yhteiskunnalle ja myös teollisuudelle ja ­työpaikoille. 7

pamfletti.indd 7

22.2.2019 11.10


Sara Sorto

Muuttuva ilmasto

Maapallon ilmasto on ollut muutoksessa niin kauan kuin Maalla on ollut ilmakehä. Muutosten nopeus tai suunta eivät ole olleet vakioita, vaan eri aikakaudet ja alueet ovat kohdanneet hyvinkin erilaisia kehi­ tyksiä säässään ja sen ilmiöissä. Välillä muutos on ollut niin nopeaa, etteivät eliöt ole ehtineet sopeutua siihen, vaan lajeja on kuollut suku­ puuttoon, kokonaisia ekosysteemejä tuhoutunut ja pahimmillaan ­seurauksena on ollut joukkosukupuutto. Kaikkiaan tutkijat laskevat esihistorian ajalta viisi sukupuuttoaaltoa. Vaikka syitä näiden joukkotuhojen taustoilta on vaikea todistaa näin kymmeniä miljoonia vuosia myöhemmin, pidetään todennäköisimpinä geologisia mullistuksia, kuten supertulivuorien purkauksia, tai avaruu­ desta tulevien kappaleiden, kuten asteroidien, törmäyksiä Maahan. Nyt meneillään oleva kuudes sukupuuttoaalto alkoi jo tuhansia vuosia sitten, kun ihminen alkoi hävittää muita lajeja, ensin metsäs­ tämällä ja myöhemmin muun muassa elinympäristöjä tuhoamalla, liika­kalastamalla ja levittämällä vieraslajeja. Ilmastonmuutos on kiih­ dyttänyt tätä ilmiötä entisestään. Nykyisen ilmastonmuutoksen taustalla ovat erityisesti fossiiliset poltto­aineet. Ironista kyllä, nämä uusiutumattomat energianlähteet ovat peräisin paleotsooiselta maailmankaudelta, joka loppuvaiheillaan näki permikauden joukkotuhon, esihistoriallisista sukupuuttoaalloista tuhoisimman. Objektiivisesti ilmaston muuttumista ei voi pitää hyvänä tai huonona asiana. Muutos on aina paitsi tuhonnut myös synnyttänyt uusia lajeja ja elinympäristöjä. Subjektiivisesti lajimme mahdollista sukupuuttoa, tai edes elinolosuhteiden heikentymistä, voi pitää negatiivisena asiana. 8

pamfletti.indd 8

22.2.2019 11.10


Sara Sorto on Varsinais-Suomen vihreiden vaalityöryhmän puheenjohtaja, joka nauttii näistä vaaleista tukijoukoissa.

Supertulivuorille emme voi mitään ja asteroideillekin vähänlaisesti. Keskittykäämme siis ilmastopolitiikkaan.

Neljä vuotta sitten vihreät eduskuntavaaliehdokkaat Varsinais-­ Suomessa päättivät kirjoittaa yhdessä pamfletin ­luonnonsuojelusta. Vaikka luonnonsuojelu on aina ollut vihreän politiikan keskiössä, meistä tuntui, että se ei noussut esiin mediassa. Oli herännyt kysymys, ­ovatko vihreät unohtaneet luonnonsuojelun? Vuonna 2019 nämä keskustelut on vallannut yksi aihe, ilmaston­ muutos, joka vihdoinkin on noussut kaiken kansan huoleksi. Silti on yhä monia kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia. Miten ilmaston­ muutokseen voi varautua? Voimmeko vielä tehdä asialle jotain? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri Suomeen? Olemme keränneet tähän pamflettiin vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin sekä moniin muihin, joita et kenties ole koskaan tullut ajatelleeksi: Miksi IPCC on noussut viime kuukausina otsikoihin? Mitä tekemistä ilmastopolitiikalla on sosiaalipolitiikan kanssa? Mikä on hiili­ nielu? Miten kuukkeli liittyy tähän kaikkeen? Tämä pamfletti sisältää Varsinais-Suomen vihreiden eduskunta­ vaaliehdokkaiden ajatuksia esimerkiksi raideliikenteen ­kehittämisestä, metsänhoidosta ja tieteen tukemisesta. Jokainen näistä k ­ irjoituksista tarjoaa erilaisen näkökulman niitä kaikkia yhdistävään teemaan, ilmaston­muutokseen. Ilmastonmuutos on aikakautemme tärkein poliittinen kysymys, ­emmekä voi odottaa vielä neljää vuotta lisää, ennen kuin ryhdymme ­tekemään ilmastotietoista politiikka.

9

pamfletti.indd 9

22.2.2019 11.10


Paco Diop

Minun toiveitani ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta

En osaa vielä luistella tai pelata jääkiekkoa. Haluaisin oppia, jos vaan ehdin. Mahdollisuus pipolätkään olisi kuitenkin oltava myös seuraa­ villa sukupolvilla. Ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuutta. Se on edennyt jo liian pitkälle. Enää emme voi odottaa. Maapallo on meidän ­jokaisen vastuulla ja lainsäädäntöä apuna käyttäen pitäisi huolehtia siitä, että kodeissa, kunnissa, kaupungeissa ja valtion tasolla toimitaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavalla tavalla. Kierrätys ja kasvisruokavaihtoehdot on tuotava jokaisen kansalaisen ulottuville. Esimerkiksi verotuksen avulla voidaan vaikuttaa kulutus­ tottumuksiin. Kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa tulisi esimerkiksi uudis­ rakentamisen ehtona pitää rakentamisen elinkaariajattelua: rakennusten tulee kestää aikaa ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Fossiilisille polttoaineille on jo nyt hyviä vaihtoehtoja. Niiden kehit­ tämistä on jatkettava ja käyttöä tuettava valtion tasolta. Fossiilisten polttoaineiden tuet on poistettava kokonaan. On myös laadittava suun­ nitelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kuljetusalalla.

10

pamfletti.indd 10

22.2.2019 11.10


Paco Diop on vuoden uusturkulainen ���� ja toimii lastentarhanopettajana sekä nuorisovalmentajana ��–��-vuotiaille.

Ilmaston pelastaminen pitää tehdä yhdessä ja se pitää tehdä nyt.

Meidän tulisi luoda lainsäädäntö, jolla vähennetään ­torjunta-aineiden käyttöä. Tarvitaan kipeästi konkreettisia toimenpiteitä biologisen ­monimuotoisuuden suojelemiseksi. Jokaisessa kunnassa olisi syytä laatia yhdessä ilmastonmuutoksen torjuntasuunnitelmat, joiden avulla varmistetaan valtion, maa­kuntien ja kuntien toimien yhdenmukaisuus ja edistetään koko maan tärkeim­ pien tavoitteiden saavuttamista terveyden, ympäristönsuojelun ja energia­ratkaisujen osalta. Ilmaston pelastaminen pitää tehdä yhdessä ja se pitää tehdä nyt. Jos emme nyt reagoi, vuoden 2027 eduskuntavaaleissa ei ehkä enää tarvitse äänestää Vihreitä, koska on liian myöhäistä. Hoidetaan siis oma osuu­ temme joka päivä, sillä olemme kaikki vastuullisia tässä tilanteessa. Kun pelastamme maapalloa, me samalla pelastamme itsemme ja tule­ vat sukupolvemme.

11

pamfletti.indd 11

22.2.2019 11.10


Alina Heywood

Tulevaisuus nuorten ehdoilla

Lapsena unelmoin talosta takapihalla, autosta ja perheestä, johon kuu­ luisi puoliso, kaksi lasta ja koira. Enää en unelmoi. Unelmoinnin sijaan minua ahdistaa. Tulevaisuus suorastaan pelottaa. Ilmastomme lämpe­ nee kovaa tahtia, yhteiskuntamme pyörii vastuuttomalla kulutuksella ja ruoantuotantomme on täysin kestämätöntä. Aiemmat päättäjät ovat tehneet huonoja päätöksiä, joissa fokus on ollut nykyhetkessä tai korkeintaan seuraavassa vaalikaudessa. He ovat vieneet minulta sekä muilta nuorilta oikeuden unelmoida. Unelmoin­ nin sijaan meidän on keksittävä keinoja maapallon pelastamiseksi ja taisteltava kestämätöntä politiikkaa vastaan. Keskustellessani kavereideni kanssa tulevaisuudesta seuraavat ky­ symykset toistuvat usein: Voinko koskaan hankkia lapsia ilman pelkoa siitä, että heidän elämänsä päättyy ennenaikaisesti ilmastokatastrofin myötä? Onko itsekästä unelmoida isosta talosta ja koirasta, kun minun harteillani on maapallon pelastaminen? Mihin kaikkeen minun on vain sopeuduttava siksi, ettei ilmastonmuutos ole ollut päättäjien mielestä tärkeä asia? Valitettavasti emme ole näiden ajatusten kanssa yksin. Vuoden 2018 nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan nuorten huoli ilmaston­ muutoksesta on kasvanut jyrkästi. Nuoria ahdistaa ilmaston lämpene­ minen, pelko ruoan ja puhtaan veden loppumisesta sekä pelko ilmas­ tosta johtuvien sotien ja kriisien ulottumisesta myös Suomeen. Nykyisillä lapsilla ja nuorilla on syytäkin olla huolissaan ilmaston lämpenemisestä ja ympäristön saastumisesta. Maapallo on päästetty huonoon kuntoon, eikä asia ole tuntunut nykyisiä tai entisiä päättäjiä kiinnostavan, sillä asia ei suoranaisesti ehdi koskettaa heitä. 12

pamfletti.indd 12

22.2.2019 11.10


Alina Heywood on ��-vuotias varavaltuutettu ja nuorisolautakunnan jäsen, joka on aloittanut vaikuttamisen ��-vuotiaana Turun nuorisovaltuustossa.

Vastuuttomien päättäjien ja päätösten aika on ohi. Meillä nuorilla pitää myös olla oikeus unelmoida tulevaisuudestamme. On helppoa siirtää ilmastopäätöksiä tulevaisuuteen, kun tietää, ettei itse joudu kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Vastuu on vie­ ritetty tuleville sukupolville, mutta samalla on unohdettu, ettei näille sukupolville ole jätetty kovin hyviä mahdollisuuksia selvitä tästä haas­ teesta! On paitsi typerää ja vastuutonta, myös äärimmäisen ­epä­kunnioittavaa nuorten tulevaisuutta ajatellen, kuitata ilmastonmuutos vitsinä tai vale­ uutisena. Ilmastonmuutos on seuraavan vaalikauden tärkein yksittäi­ nen kysymys, johon on löydettävä ratkaisu. Kaikenikäisten päättäjien kouluttaminen ja sitouttaminen ilmastotavoitteiden taakse on konk­ reettinen askel, jolla voimme pyrkiä kohti elinkelpoisempaa maapalloa. Ilmaston nykytilaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan nykytilan säilyttämisen eteen on tehtävä paljon työtä. Tästä lähtien kaikkien pää­ tösten kohdalla on arvioitava ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Pian ei ole maapalloa, jolla tehdä päätöksiä. Menneisyyden päättäjät saivat rikottua paljon, ja nyt on korjaamisen ja u ­ udelleenrakentamisen aika. Haluan olla päättäjänä tekemässä rohkeita ja kunnianhimoisia pää­ töksiä, jotta meillä olisi maapallo jätettäväksi tuleville sukupolville. Vastuuttomien päättäjien ja päätösten aika on ohi. Meillä nuorilla pitää myös olla oikeus unelmoida tulevaisuudestamme. Haluan tulevaisuuteni takaisin. En vain omaa tulevaisuuttani, vaan myös muiden nuorten tulevaisuuden. Haluan, että kymmenien vuosien päästä syntyvät lapset uskaltavat ja voivat unelmoida tulevaisuudesta ilman pelkoa. Haluan vihdoinkin sen koiran, ja metsän, jossa kävellä koiran kanssa. Siksi olen mukana politiikassa. 13

pamfletti.indd 13

22.2.2019 11.10


Saara Ilvessalo

Itämeren pelastaminen ­edellyttää ilmaston­ muutoksen pysäyttämistä Lempipaikkani on kesämökin ranta Varsinais-Suomen saaristossa. Kat­ selen sameaa ja rehevöitynyttä, maailman saastuneinta mertamme. Haaveilen tulevaisuudesta, jossa olemme palauttaneet sen terveeksi. Itämeren vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen ai­ heuttama rehevöityminen. Myös eräiden vaarallisten aineiden pitoi­ suudet ovat korkeita. Itämerta uhkaa lisäksi alati kasvava meriliikenne, joka aiheuttaa päästöjä sekä lisää öljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä. Itämeren suojelemiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu missään. Ravinteita on vähennetty, muttei tarpeeksi. Nyt vaarana on, että tehty työ valuu hukkaan. Ilmastonmuutos nimittäin heikentää Itämeren tilaa. Maapallo lämpenee nopeimmin pohjoisessa, ja Itämeri lämpeneekin nopeasti sekä sijaintinsa että pienen vesitilavuutensa takia. Ilmaston­ muutos vaikuttaa monin tavoin sekä Itämeren olosuhteisiin että sen eli­ öihin, ja jotkut vaikutukset näkyvät jo nyt. Mitä enemmän talvisin sataa vettä lumen sijaan, sitä enemmän ­ravinteita Itämereen valuu. Jäättömät talvet estävät myös e ­ simerkiksi itämerennorpan lisääntymistä. Kun Itämeren suolaisuus vähenee ja vesi lämpenee, lisääntyy myös niin sanotun sisäisen ravinnevaraston vaikutus, kun meren pohjaan kerääntyneet vanhat ravinteet aktivoitu­ vat uudelleen. Tämä saattaa tehdä tyhjäksi ravinnevalumavähennykset, joita olemme vuosien varrella tehneet. Sinilevät kiittävät. Itämeren pelastaminen edellyttää sekä siihen kohdistuvia toimen­ piteitä että ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Suomesta pitää tehdä 14

pamfletti.indd 14

22.2.2019 11.10


Saara Ilvessalo on toiminnanjohtaja ja tutkija oikeustieteellisessä Itämeri-osaamiskeskuksessa.

Puhdas luonto on maamme ja Varsinais-Suomen matkailuvaltti, mutta kaunis saaristo menettää viehätysvoimansa, jos kasvavia levälauttoja, sameutumista ja roskaantumista ei saada pysäytettyä. ilmasto­päästötön 2030-luvulla siirtymällä vähäpäästöiseen energiaan, liikenteeseen, asumiseen ja kulutukseen. Ympäristölle haitalliset tuet pitää lopettaa ja suunnata ne sen sijaan ilmaston ja ympäristön hyväksi. Ravinnepäästöjen vähentämistä itse Itämerelle pitää jatkaa entistä tehokkaammin. Tarvitsemme sitovia sääntöjä, taloudellista ohjausta, neuvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Suurin päästäjä on edelleen maatalous. Yhteiskunnan pitää toimia niin, että maatalousyrittäjien on helppoa ja edullista toimia Itämeri-ystävällisesti. Tukia pitää kohdistaa ensisijaisesti ympäristöperusteisesti sinne, missä rahalla saadaan aikaan suurimpia tuloksia vesiensuojelussa. ­Kullakin alueella pitää ottaa parhaat ravinnevalumat estävät keinot käyttöön: suojavyöhykkeet, kosteikot, kipsi, kalkki, viljelykeinot… ­Ravinteiden kierrätyksestä hyötyvät myös maatalousyrittäjät. Itämeren kautta ruokavalioomme päätyvien mikromuovien ­käyttö esimerkiksi kosmetiikkatuotteissa pitää kieltää. Merkittävä mikro­ muovin lähde ovat myös autojen renkaat, joten raideliikenteen, käve­ lyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen parantaa myös Itämeren hyvinvointia. Ongelmiin pitää puuttua myös aktiivisella kansain­välisellä yhteistyöllä Itämeren suojelukomissio Helcomissa ja EU:ssa. Jotta lapsenlapsemme voisivat elää puhtaan Itämeren rannalla, uida, purjehtia ja kalastaa, täytyy meidän ottaa meremme suojelu tosissaan. Puhdas luonto on maamme ja Varsinais-Suomen matkailuvaltti, mutta kaunis saaristo menettää viehätysvoimansa, jos kasvavia levälauttoja, sameutumista ja roskaantumista ei saada pysäytettyä.

15

pamfletti.indd 15

22.2.2019 11.10


Helena Särkijärvi

Julkisten metsien hoito kestävämmäksi Mot ett mer hållbart skogs­ bruk i offentligt ägda skogar Metsien ja maaperän hiilinielujen merkitys tulee korostumaan ilmasto­ politiikassa. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiili­ päästöjen ja -nielu­ jen tulisi olla tasapainossa kuluvan vuosisadan loppuun ­mennessä, mutta hallituksen kaavailemat lisähakkuut uhkaavat hei­ kentää metsiemme hiilensidontakapasiteettiä ja johtaa ilmakehään päätyvien ilmasto­päästöjen kasvuun. Julkisessa omistuksessa olevia metsiä tulee hoitaa siten, että puustoon ehtii sitoutua mahdollisimman paljon hiiltä ennen hakkuita. Metsää ei tulisi kasvattaa yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsän­ hoidon tavoitteena tulisi olla eri-ikäisistä puista koostuvat metsiköt. Avohakkuu heikentää metsän hiilitasetta jopa 20 vuodeksi, eikä edes hakkuutähteen keräys riitä korvaamaan päätehakkuun vaikutuksia. Nopea luonnon monimuotoisuuden lasku uhkaa koko maa­pallon elokehää. Tehometsätalous ja vanhojen metsien vähentyminen ovat nopeuttaneet monien lajien uhanalaistumista. Metsäluonto­ tyypeistä noin 70 % on uhanalaisia, mikä vastaa noin puolta maamme ­pinta-alasta. Metsissämme elää noin 2 000 punaisen listan lajia. Luonnon monimuotoisuutta voidaan parantaa myös talousmetsissä esimerkiksi säästämällä kuollutta puuainesta, huomioimalla hakkuissa lintujen pesimäajat, poistamalla lehdoista kuusia sekä suosimalla jat­ kuvaan kasvatukseen perustuvia metsänhoitomenetelmiä. Julkisessa omistuksessa olevien metsien hoidon ensisijaisena tavoit­ teena ei tule olla maksimaalinen taloudellinen tuotos, vaan luonnon hyvinvointi. 16

pamfletti.indd 16

22.2.2019 11.10


Helena Särkijärvi on saariston maisemanhoidon ja luontomatkailun kehittämisen parissa työskennellyt maantieteilijä ja taloussosiologi.

Avohakkuu heikentää metsän hiilitasetta jopa �� vuodeksi, eikä edes hakkuutähteen keräys riitä korvaamaan päätehakkuun vaikutuksia. Kalhuggningen försämrar skogens kolbalans för t.o.m. �� år framåt och inte ens borttagandet av hyggesavfallet kompenserar för slutavverkningens påverkan. Kolsänkorna i skogarna och marken kommer att få en allt större be­ tydelse i klimatpolitiken. Enligt klimatavtalet från Paris borde kol­ utsläppen och kolsänkorna vara i balans fram till slutet av detta år­ hundrade, men de av regeringen planerade ökade avverkningar hotar allvarligt att försämra våra skogars kolbindningskapacitet och leder till att utsläppen i atmosfären ökar. Offentligt ägda skogar behöver skötas så att så mycket kol som möj­ ligt hinner bindas i träden före avverkning. Skogen borde inte brukas som en likåldrig trädgeneration, utan målet för skogsbruket borde vara skogsbestånd med träd av olika åldrar. Kalhuggningen försämrar skogens kolbalans för t.o.m. 20 år framåt och inte ens borttagandet av hygges­avfallet kompenserar för slutavverkningens påverkan. Den snabba minskningen av naturens mångfald utgör ett hot mot jordens biosfär. I synnerhet har intensivt skogsbruk och minskningen av antalet gamla skogar gjort att flera arter blivit snabbare utrotnings­ hotade. Ca 70 % av skogsnaturens biotoper är hotade vilket motsvarar ca hälften av vårt lands areal. I våra skogar lever ca 2 000 arter som finns på den sk. röda listan. Naturens mångfald i ekonomiskogarna kan också förbättras till ex­ empel genom att avlägsna granar från lundar, spara död ved, ta hänsyn till fåglarnas häckningstider och gynna skogsbruksmetoder som byg­ ger på hyggesfritt skogsbruk. Det primära målet med skötseln av offentligt ägda skogar ska inte vara att uppnå maximal ekonomisk vinning, utan välbefinnandet för naturen. 17

pamfletti.indd 17

22.2.2019 11.10


Kai Schneider

Kuukkeli rakastaa hiilinieluja

Avohakatuissa metsissä näkymä on surullinen. Puut ovat pinossa metsätien varrella, kuukkeli ihmettelee hakkuualueen keskelle jätetyn kelon nokassa, metsää ei enää ole. Metsä on paljon muutakin kuin siellä olevat puut, ja haluamme säi­ lyttää yhteiset metsämme monimuotoisina. Metsien biodiversiteetti koostuu siellä elävän lajiston kirjosta sekä erilaisista metsäluonto­ tyypeistä. Ekologisesti kestävän metsätalouden määritelmä on, ettei se aiheuta uhanalaisuutta eri lajeille. Tämä ei Suomessa toteudu, sillä sekä uhanalaisten metsälajien että uhanalaisten metsätyyppien mää­ rä on suuri. Uhanalaisuuden syyt ovat metsänhoidossa sekä hakkuu­ tavoissa, varsinkin avohakkuissa, joita ironisesti voidaan kutsua myös uudistushakkuiksi tai paremmin kuvaavasti päätehakkuiksi. Avohakkuista kärsivät erityisesti metsissä elävät linnut, kuten kuuk­ keli, hömötiainen, valkoselkä- ja pohjantikka, metso, eri pöllölajit ja niin edelleen. Myös monet nisäkkäät, kuten liito-orava, kärsivät kestä­ mättömistä hakkuista. Avohakkuiden myötä kymmenien tuhansien lin­ tujen pesintä epäonnistuu. Nyt tiedetään, että voimaperäinen avohakkuuseen perustuva metsä­ talous on päävastuussa metsissä elävien lajien sekä biodiversiteetin kan­ nalta olennaisten luontotyyppien uhanalaisuudesta! Metsä­lakimme on mahdollistanut metsien hoidossa jatkuvan kasvatuksen metodin vasta vuodesta 2014, joten on ymmärrettävää, että kaikilla metsän­omistajilla ei ole siitä riittävästi tietoa saati rohkeutta menetellä metsäteollisuuden sekä metsänhoitoyhdistysten ajamasta standardista poiketen. 18

pamfletti.indd 18

22.2.2019 11.10


Kai Schneider on on yli �� ��� kilometriä Suomen vesistöjä melonut ja yli �� kansallispuistoa kiertänyt luonto-ohjelmapalveluyrittäjä sekä muusikko Teijon kansallispuiston kupeesta.

Vanhojen metsien on todettu olevan paitsi erinomaisia hiilivarastoja myös yhä hiilinieluja. Niiden avulla voimme hidastaa ilmastonmuutosta sekä varmistaa myös lajiston monimuotoisuuden. Tutkimuksen mukaan 80 % metsänomistajista on kiinnostunut jatku­ vasta kasvatuksesta, mutta vain 33 % on saanut siihen liittyvää metsä­ neuvontaa. Suomalaisista 70 % vastustaa avohakkuita valtion metsissä! Laajojen tutkimusten perusteella tiedetään, että nykyisellä tavalla tehtävät hakkuut ovat ilmastolle haitallisia. Vanhojen metsien on todet­ tu olevan paitsi erinomaisia hiilivarastoja myös yhä hiilinieluja. Niiden avulla voimme hidastaa ilmastonmuutosta sekä varmistaa myös lajis­ ton monimuotoisuuden. Avohakkuiden jälkeen metsä muuttuu hiilinielusta päinvastaiseksi, eli vapauttaa ilmakehään hiiltä. IPCC:n raportin mukaan planeettam­ me ei kestä tällaista luonnonvarojen käyttöä. Päästövähennyksiä tulee tehdä ripeästi sekä kauaskantoisesti. Uusia hiilinieluja voitaisiin saada lisäämällä puurakentamista myös Suomessa. Jatkuvapeitteinen metsänhoito helpottaa työtä monimuotoisuuden pelastamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myös vesistöt py­ syvät puhtaampina ja metsien virkistysarvot paranevat. Hiilinieluja voitaisiin lisätä myös perustamalla lisää kansallis­ puistoja, retkeilyreitistöjä sekä suojelualueita. Lähimatkailu lisääntyisi uusien luontomatkailukohteiden myötä ja matkailutulot jäisivät koti­ maahan. Kuukkeli on paikkalintu, joten jätetään sen pesimäreviirin naavai­ nen kuusimetsä hakkaamatta. Kuukkeli on myös indikaattorilaji, joka kertoo metsän lajiston ja luontotyyppien voivan hyvin.

19

pamfletti.indd 19

22.2.2019 11.10


Saija Porramo

Suomi, suoluonnon suurvaltio

Suopursujen huumaava tuoksu isovarpurämeellä, keidasrämeiden ­kuljuista heijastuvat pilvet, rahkasammalen pehmeys jalan alla. Soiden koruton kauneus ei koskaan lakkaa sykähdyttämästä. Mutta suo on pal­ jon muutakin kuin tuoksuja, karpaloita ja kurkia. Ojittamaton suo on paitsi hiilinielu, myös toimiva ekosysteemi. Eko­ systeemipalveluina se suodattaa vettä, tasaa tulvia ja toimii elinympä­ ristönä neljälle prosentille maamme lajeista. Soilla kasvaa myös marjo­ ja, joista lakka on kaupallisesti erityisen arvokas. Soilla on huomattava merkitys myös luontoharrastuksen ja kulttuurin näkökulmasta. Suot peittävät kolme prosenttia maapallon maapinta-alasta. Huo­ limatta niiden pienestä pinta-alasta on niihin vuosituhansien aikana ­varastoitunut kolmasosa maaperän hiilestä. Ne ovat merien jälkeen maapallon toiseksi suurin hiilivarasto. Heikosti metsittynyt ojitettu suo vapauttaa hiiltä ilmakehään. Oji­ tettuja soita ennallistamalla voidaan palauttaa niiden luontainen vesi­ talous, jolloin ne alkavat uudelleen kerryttää turvetta. Turpeen kerty­ minen on hidas prosessi, joten tämän hetkiseen akuuttiin tilanteeseen se ei tuo ratkaisua, mutta pitkällä aikajänteellä niistä kehittyy uusia hiili­varastoja. Koko maailman mittakaavassa olemme pinta-alaan suhteutettuna maailman soisin valtio. Alun perin noin kolmannes pinta-alastamme oli luonnontilaisia soita. Nykyään soistamme on ojitettu kolmasosa, Etelä-Suomessa jopa 80 %. Ojitusten tarkoituksena oli lisätä puun­ tuotantoalaa, mutta suuri osa ojituksista tehtiin turhaan. Soita on rai­ 20

pamfletti.indd 20

22.2.2019 11.10


Saija Porramo on metsäekologiaan ja metsien suojeluun erikoistunut biologi sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja.

Alun perin noin kolmannes pintaalastamme oli luonnontilaisia soita. Nykyään soistamme on ojitettu kolmasosa, EteläSuomessa jopa �� %.

vattu myös viljelykäyttöön. Nykyään uusia soita ei enää ojiteta metsä­ taloudellisiin tarkoituksiin, mutta pelloiksi niitä päätyy edelleen jonkin verran. Nykyään yksi merkittävin uhka luonnontilaisille soille on turve­ tuotanto. Vaikka toimintaa on pyritty ohjaamaan jo ojitetuille, luonto­ arvoiltaan heikentyneille soille, tuotantoon otetaan myös luonnon­ tilaisia soita. Tämä toiminta ei ole kestävällä pohjalla ja pitäisi lopettaa. Nykyhallitus on linjannut, että ”päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. tur­ peen”. Nykytiedon valossa turpeen polttaminen pitäisi lopettaa mah­ dollisimman nopeasti ja vihreiden tavoitteena onkin, että turpeen pol­ tosta luovutaan kokonaan 2020-luvulla. Tänä vuonna julkaistussa Suomen luontotyyppien uhanalaisuus­ arvioinnissa 50 arvioidusta suoluontotyypistä yli puolet arvioitiin uhan­ alaisiksi. Etelä-Suomessa tavattavista suoluontotyypeistä uhanalaisia oli peräti kolme neljäsosaa ja tästä määrästä miltei kolmasosa arvioitiin äärimmäisen uhanalaisiksi. Koska Etelä-Suomessa suuri osa soista on jo hävitetty, tulisi viimeiset luonnontilaiset suot ehdottomasti säästää niin hiilinielujen, kuin luonnon monimuotoisuudenkin näkökulmas­ ta. Suojellaan ne tuleville sukupolville, jotta hekin saavat upottaa saap­ paansa hetteiselle sammalmättäälle, nuuhkia turpeen erikoista tuoksua ja nauttia soiden vangitsevan mystisestä ilmapiiristä!

21

pamfletti.indd 21

22.2.2019 11.10


Johanna Niemi

Ilmastonmuutos ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti toi ilmastonmuutoksen kaik­ kien tietoisuuteen. Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla. Tarvitaan sekä yhteiskunnallisia päätöksiä, teknisiä ratkaisuja että yksilöllisiä valintoja. Ihmiset kykenevät tekemään vastuullisia ratkaisuja. Niiden korosta­ misella ei syyllistetä eikä yksilöllistetä yhteistä ongelmaa. Yksilöllisil­ lä ratkaisuilla on merkitystä. Ne myös antavat pohjaa vaatia poliittisia päätöksentekijöitä tekemään vastuullisia ratkaisuja. Kaikkein yksilöllisin valinta on lasten hankkiminen. Kehitys­ maissa syntyy paljon lapsia, koska soveltuvaa, edullista ehkäisyä ei ole ­saatavilla. Yhteiskunnallinen ratkaisu on saattaa ehkäisy halukkaiden ­saataville, ja väestö”räjähdys” hoituu kyllä. Meidän on säilytettävä demokraattinen päätöksenteko ja ihmis­ oikeuksien kunnioitus. Itsevaltaiset järjestelmät ovat sekä aiheuttaneet ihmisille mittaamatonta kärsimystä että johtaneet valtavaan luonnon­ varojen tuhlaukseen ja ympäristön pilaamiseen. Teknologisten ratkaisujen edistäminen on välttämätöntä. Suomen pitää olla edelläkävijä kestävän kehityksen innovaatioissa, ja niitä voi­ daan edistää poliittisilla päätöksillä. Kestävä kehitys on nähtävä busi­ ness-mahdollisuutena eikä sen esteenä. Tuki uusiutuville energianlähteille ja vero-ohjaus voivat suosia maa­ lämmön, tuulivoiman ja aurinkoenergian käyttöä sekä vähentää fossii­ listen polttoaineiden käyttöä lämmitykseen. Suomi on tältä osin myö­ hässä muihin pohjoismaihin verrattuna. Siirtyminen sähköautoihin on herättänyt kiinnostusta, jopa valtion 22

pamfletti.indd 22

22.2.2019 11.10


Johanna Niemi on oikeuden ja sukupuolen kysymyksiin erikoistunut Minna Canth -akatemiaprofessori ja oikeustieteen tohtori.

Ilmastopolitiikassa katsotaan etupäässä päästöjä, eikä niiden ja haittojen jakautumista. Yleensä eniten kärsivät muutenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat. tukemana. Todellisena tavoitteena tulee olla henkilöautoriippuvuu­ den vähentäminen. On suosittava julkista liikennettä ja suunniteltava yhteis­kuntarakennetta suosimaan kestäviä liikkumismuotoja. Ilmastopolitiikassa katsotaan etupäässä päästöjä, eikä niiden ja hait­ tojen jakautumista. Yleensä eniten kärsivät muutenkin haavoittuvim­ massa asemassa olevat. Usein he ovat naisia ja lapsia, joilla on vähiten resursseja suojautua muurein tai lähteä paremmille alueille. Keskilämpötila on noussut Suomessa jo 2,3 astetta, kun tavoitteena on rajata nousu 1,5 asteeseen. Meillä maanviljely voi lämmön vuok­ si jopa helpottua tai kuivuuden vuoksi vaikeutua. Merenpinta taas tulee jäätiköiden sulaessa nousemaan aiheuttaen vakavia ongelmia rannikko­seuduilla. Säätilojen vaihtelut voimistuvat. Myrskyjä on enemmän. Rajuilmat lisääntyvät eniten päiväntasaajan molemmin puolin. Ne aiheuttavat eniten tuhoa siellä, missä rakennukset ovat heikkoja ja infrastruktuuri kehittymätöntä, eli siis köyhimmillä alueilla. Meidän ongelmamme ovat vähäisiä verrattuna siihen, miten il­ maston lämpeneminen voi eteläisemmissä maissa johtaa kuivuu­ teen, pulaan vedestä ja katovuosiin. Tästä seuraa todennäköisesti maahanmuutto­painetta pohjoiseen. Tällaisessa tilanteessa meidän ihmisyytemme punnitaan. Tähän­ astiset muuttoliikkeet ovat olleet vähäisiä siihen verrattuna, mitä ilmaston­muutos voi saada aikaan. Ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia, vaikka saatamme niin kauniina talvena tai lämpimänä kesänä kuvitella. 23

pamfletti.indd 23

22.2.2019 11.10


Mari Kousa-Kuusisto

Ilmastomuutos johtaa pakolaiskriisiin

Vuonna ���� noin 60 miljoonaan ihmisen arvioitiin jättäneensä ko­ tinsa ja lähteneen pakolaisiksi. Näistä kaikkiaan noin 2 miljoonaa pää­ tyi Eurooppaan, ja Suomeen asti vuosina 2014–2015 saapui noin 36 000 turva­paikanhakijaa. Me olemme nyt kohta neljä vuotta puhuneet poikkeuksellisesta ti­ lanteesta, johon emme olleet valmistautuneet – siitä huolimatta, että kansain­välinen Punainen Risti varoitti Eurooppaa jo pari vuotta aiem­ min siitä, että Syyrian epävarma turvallisuustilanne ja sodan pitkit­ tyminen, Libanonin epävarma sisäpolitiikka, kansainvälisen rahoi­ tuksen puute sekä Irakin ja Afganistanin olot tulevat ajamaan ihmisiä ­liikkeelle. Eurooppa oli sekaisin, Suomeen saapui turvapaikanhakijoita ja uusia vastaanottokeskuksia perustettiin, uusia ulkomaalaispoliiseja ja maa­ hanmuuttoviraston tarkastajia rekrytoitiin ja koulutettiin. Prosesseja ja lakeja muutettiin muuttamistaan. Vedottiin siihen, että on poikkeus­ tilanne. Sanottiin, että prosesseissa kestää, koska koko Euroopassa on pakolaiskriisi. Edelleen meillä on turvapaikanhakijoina ihmisiä, jotka ovat olleet Suomessa 3–4 vuotta. Ihmisiä, joille ei ole turvattu riittävää oikeudel­ lista apua, joiden kohdalla ei ole noudatettu kansainvälisiä sopimuksia, ihmisiä, joiden kotiinpaluu muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi. Samaan aikaan huokailemme, että yllättävän hyvin tämä meni, nyt vain hiotaan prosessit kuntoon.

24

pamfletti.indd 24

22.2.2019 11.10


Mari Kousa-Kuusisto on SPR:n vastaanottokeskuksen johtajana toiminut inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden puolestapuhuja.

Jos emme tee kaikkeamme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, voimme todeta vuosien ����–���� pakolaiskriisin olleen vasta alkusoittoa.

Tunnumme unohtavan sen, ettemme ole vielä edes nähneet sitä to­ dellista pakolaiskriisiä, joka eittämättä on edessämme, jos emme saa ilmastonmuutosta pysäytettyä. Pahoin pelkään, että silloin ideologiset väittelymme inhimillisyydes­ tä ja kansainvälisten sopimusten tulkinnoista ovat täysin turhia, kun jopa sadat miljoonat joutuvat jättämään kotinsa ruuan ja puhtaan ve­ den puutteen vuoksi, kun sairaudet pääsevät leviämään yhäti lämpene­ vissä olosuhteissa ja kun merenpinta nousee sulavien jäätiköiden vuok­ si niin, etteivät esimerkiksi Aasiassa metrin päässä merestä elävät noin 150 miljoonaa ihmistä enää pysty siellä elämään. Ilmastopakolaisuus johtaa todennäköisesti rajat ylittävän pakolai­ suuden lisäksi yhä kasvaviin sisäisiin pakolaisliikkeisiin, jotka saattavat aiheuttaa yhä suurempia sotia heimojen välille, mikä lisää entisestään turvattomuutta ja epävarmuutta. Turvallisuus-, talous- ja ympäristöpolitiikan pitää nivoutua yhteen, ja länsimaiden on pystyttävä tukemaan kehittyviä maita ympäristö­ ystävällisessä kehityksessä ja kannettava vastuuta kulutuksesta, joka nyt pitkälti ulkoistetaan kehittyviin maihin ja siellä tapahtuvaan epäeettiseen ja ympäristön kannalta kestämättömään kulutukseen. Jos emme tee kaikkeamme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, voimme todeta vuosien 2014–2015 pakolaiskriisin olleen vasta alku­ soittoa. Tämän maapallon kantokyky ei enää riitä, ja silloin voimme sanoa hyvästit hyvinvointivaltioille, yhteiskuntarauhalle, inhimillisyy­ delle ja ihmiskunnan tulevaisuudelle. 25

pamfletti.indd 25

22.2.2019 11.10


Sofia Virta

Sosiaalipolitiikka on ilmastopolitiikkaa

Ilmasto ei ole helppo kohde suojella ja puolustaa – se kun ei voi äänes­ tää itselleen edustajia tai ostaa vaikutusvaltaa. Kun ilmasto itse nousee barrikadeille, muutoksen pysäyttäminen on vaikeaa ja sen seuraukset lopullisia. Ilmastoa puolustamalla puolustamme myös itseämme, rak­ kaitamme ja elämää maapallolla. Ja ilmaston suojelemiseen tarvitaan meitä – ihan jokaista. ”En mä tajua miks mun täytyis muuttaa just mun elämää, kun tää Suomi nyt vaan on tällainen pieni pläntti suhtees koko maailmaan niin tuskin se mun toiminnasta jää kiinni pelastuuko tää pallo vaiko ei.” Lisäämällä tietoa ja sitomalla sitä ihmisten arkeen saamme parhaat edellytykset asenteiden ja sitä kautta toiminnan muutokselle. On tär­ keää jakaa ihmisille tietoa vaikuttamismahdollisuuksista, ja tiedon rin­ nalla aitoa kokemusta siitä, että sinua kuullaan. Sinulla on vaikutusta, tervetuloa samaan rintamaan. ”Mulla ei ole ketään, enkä mä ole kenellekään mitään. Mulla ei ole mitään. Olen tyhjää, jumissa näkymättömyysviitan alla. Millään, mitä mä teen ei ole merkitystä. Mä en oo mitään, enkä ketään.” Köyhien lasten osuus on kasvussa, joka kymmenes suomalainen kokee itsensä yksinäiseksi ja yhtä moni käyttää masennuslääkkeitä, tuhannet elävät ilman kotia. Jos oma arki tuntuu selviytymiseltä tai elämä merkityksettömältä, ilmaston suojeleminen tuskin on tärkeys­ 26

pamfletti.indd 26

22.2.2019 11.10


Sofia Virta on yrittäjä, mielenterveys- ja päihdetyön parissa työskentelevä kasvatustieteilijä sekä sotepuolen moniosaaja.

Huono-osaisuuden kasautuessa vähenevät voimavarat, keinot ja mahdollisuudet huomioida ilmastoon vaikuttavia asioita omassa arjessa ja elämän aikana tehtävissä valinnoissa.

järjestyksessä ensimmäisenä – ja vaikka olisikin, ei siihen välttämättä riitä voimavaroja tai vaikutusmahdollisuuksia. ”Jos kaikki energia menee siihen, et kelaan miten pahana ahdistus tänään iskee, miten kestän sen, miten monta pillerii on jäljellä, mistä saan tänään ruokaa muksuille, missä nukutaan ens yö kun täällä ei oo turvallista ni ei siin tietkö paljon tuu mietittyy, et hei miten mä voisin osallistuu ilmastotalkoisiin tai mitkä nää nyt on tai et miten mun valinnat tänään vaikuttaa siihen, et millaista tällä pallolla on elää tyyliin kolmenkymmenen vuoden päästä. Vaikka kyllä mua kiinnostaa.” Olisi äärettömän tärkeää nähdä köyhyyden ja eriarvoistumisen vas­ tainen taistelu osana ilmastonsuojelua. Huono-osaisuuden kasautuessa vähenevät voimavarat, keinot ja mahdollisuudet huomioida ilmastoon vaikuttavia asioita omassa arjessa ja elämän aikana tehtävissä valin­ noissa. On tärkeää muistaa jokaisen maapallomme hyvinvointia tuke­ van valinnan olevan tärkeä – kuten sanonta kertoo, pienistä puroista syntyy suuria jokia. Meistä jokaisella ja meidän jokaisen valinnoilla on merkitystä. Meistä jokaista tarvitaan. Pohdittaessa ja puhuttaessa keinoista ilmaston suo­ jelemiseksi, olisi ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että pitämällä toi­ sistamme huolta turvaamme paremmat mahdollisuudet pärjätä tässä aika­kautemme suurimmassa taistelussa. 27

pamfletti.indd 27

22.2.2019 11.10


Lasse Miettinen

Tehtävänä reilu muutos

Edessämme on valtava murros. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen asettaa reunaehdot kaikelle, mitä teemme seuraavien vuosikymmen­ ten ajan. Koko yhteiskuntamme toiminta – tapamme tuottaa, kuluttaa ja elää – on sovitettava ainoan maapallomme kantokyvyn rajoihin. Suuresta muutoksesta päästöttömään yhteiskuntaan on tehtävä tur­ vallinen ja oikeudenmukainen. Vain pitämällä kaikki mukana voimme onnistua tehtävässä. Muutoksen lasku on jaettava reilusti. Sen hintaa ei voi kiskoa niiden selkänahasta, jotka ovat jo valmiiksi ahtaimmalla. Siksi vihreät ovat esittäneet reilua muutosta kantavaksi teemaksi seu­ raavien vuosikymmenten politiikalle. Kyllä, edessämme on massiivi­ nen muutos. Mutta se voidaan tehdä reilulla ja kestävällä tavalla, joka on myös sosiaalisesti oikeudenmukainen. Otetaan kaikki yhteiskunnan osapuolet – elinkeinoelämä, ammattiyhdistysliike, maataloustuottajat, kansalaisjärjestöt jne. – mukaan suunnittelemaan, kuinka se tehdään. Reilun muutoksen ytimessä on ilmastopolitiikan ohella koulutus ja sosiaaliturva. Vain koulutuksella ja osaamisella voimme luoda kaikille parhaat mahdolliset eväät pärjätä ja menestyä tulevaisuuden työmark­ kinoilla. Ja vain sosiaaliturvan uudistuksella perustuloksi voimme taata kaikille vakaan, eheän turvaverkon ja pohjan toimeentulolle, joka kan­ taa kaikissa olosuhteissa maailman muuttuessa. Samalla Suomen muuttaminen päästöttömäksi on suuri mahdolli­ suus luoda uutta hyvinvointia, työllisyyttä ja menestyksen eväitä. Edes­ sämme on uusi teollinen vallankumous, ei sen vähempää. Se tarkoittaa 28

pamfletti.indd 28

22.2.2019 11.10


Lasse Miettinen on historiaa opiskellut puoluesihteeri, feministi ja humanisti sekä pitkän linjan vihreä vaikuttaja.

Suuresta muutoksesta päästöttömään yhteiskuntaan on tehtävä turvallinen ja oikeudenmukainen. Vain pitämällä kaikki mukana voimme onnistua tehtävässä.

valtavaa määrää uutta teollista tuotantoa, palveluja, työtä ja kansain­ välisiä markkinoita suomalaisille ympäristöä säästäville tuotteille ja ratkaisuille. Tartutaan tähän mahdollisuuteen. Reilun muutoksen ohjelma pähkinänkuoressa: 1. Laaditaan tiekartta siitä, kuinka seuraavien vuosikymmenten ai­ kana siirrytään päästöttömään Suomeen. 2. Otetaan mukaan kaikki yhteiskunnan osapuolet (työntekijät, elinkeinoelämä, kansalaisyhteiskunta jne.) suunnittelemaan, miten tämä muutos toteutetaan turvallisella ja oikeuden­ mukaisella tavalla. 3. Tehdään suunnitelma, miten muutoksesta saadaan samalla irti suurin mahdollinen menestys Suomelle uusina vientituotteina, elinkeinoina, palveluina jne. 4. Tehdään sitova aikataulu fossiilisista polttoaineista luopumiselle ja niiden tukien alasajolle. 5. Tehdään suunnitelma eri alojen ja ihmisryhmien tukemiseksi siirtymässä irti fossiilitaloudesta. Autetaan esimerkiksi loppu­ van turveteollisuuden työntekijät uusiin työpaikkoihin, joita muutoksessa syntyy. 6. Toteutetaan vihreä verouudistus, jossa siirretään verotuksen paino­pistettä työn verotuksesta ympäristön kuormituksen vero­ tukseen ja kompensoidaan pienituloisille muutoksesta aiheutu­ vat kustannukset sosiaalietuuksien ja veronkevennysten kautta. 29

pamfletti.indd 29

22.2.2019 11.10


Elina Rantanen

Ilmastonmuutokseen on ­sopeuduttava Osallistuin syksyllä ���� Bonnin ilmastokokouksessa paneelikeskuste­ luun, jonka aiheena oli ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Paneeliin valmistautuessani havahduin siihen, miten vähän Suomessa lopulta puhutaan sopeutumisesta. On erittäin tärkeää päättää kunnianhimoisista tavoitteista, joilla ­ilmastonmuutosta hillitään, mutta se ei riitä; vaikka ilmastonmuutok­ sen hillinnässä onnistuttaisiin erinomaisesti, lämpenemistä ei voida enää pysäyttää. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ilmasto tulee läm­ penemään 2–4,9 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Ilmaston­ muutoksen kanssa on myös opittava elämään. Suomessa on osittain nukuttu ruususen unta ajatellen, ettei ilmaston­ muutos vaikuta juuri meihin kovin paljon. Julkisessa keskustelussa kuulee joskus jopa sanottavan, että Suomi hyötyy lämpenemisestä. Meillä on kyllä tehty kansallinen sopeutumissuunnitelma ja kaupun­ geissa toteutetaan yksittäisiä toimenpiteitä esimerkiksi lisääntyvien hule­vesien hallitsemiseksi, mutta kokonaisnäkemys ilmastonmuutok­ seen sopeutumisesta puuttuu. Varautumista tarvitaan, sillä lämpenemisen vaikutukset ovat arvaa­ mattomat myös Suomessa. Odotettavissa on ainakin rankkoja sateita ja ennakoimattomia sääolojen muutoksia. Ankarat sääolot saattavat pa­ himmillaan lamauttaa Suomen aiheuttaen taloudellisia ja inhimillisiä menetyksiä. Suomen on vastattava myös ilmastopakolaisuuteen, joka tulee ole­ maan huomattavasti tähän mennessä nähtyjä pakolaisvirtoja suurem­ pi kysymys. Meidän on oltava mukana kantamassa vastuuta ilmaston­ muutoksen globaaleista seurauksista; länsimaat ovat olleet suurimpia 30

pamfletti.indd 30

22.2.2019 11.10


Elina Rantanen on tutkijataustainen filosofian tohtori, kehitysjohtaja ja Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

On mietittävä, miten Suomea suunnitellaan ja rakennetaan vuosikymmenille, joina myrskyt, sateet ja tulvat lisääntyvät, ja saamme lisää asukkaita maista, joissa ei enää pysty asumaan. lämpenemisen aiheuttajia vaurautta rakentaessaan, joten niiden on kannettava myös suurin vastuu – etenkin, kun seuraukset saattavat olla pahimpia köyhimmissä maissa, jotka eivät ole kohtaloaan valinneet. Ilmastonmuutokseen varautuminen ei ole uhkakuvien maalaamis­ ta, vaan elämisen helpottamista seuraaville sukupolville, jotka tulevat elämään muuttuneissa ilmasto-oloissa. Jos emme nyt riittävästi mieti ­sopeutumiskeinoja, he voivat vain kysyä, miksi ette hillinneet muutos­ ta ajoissa ettekä varautuneet siihen. Ennakoiminen on aina helpompaa kuin tulipalojen sammutus. Jatkossa tarvitaan niin valtakunnallisia kuin paikallisia toimia, jotta pystymme elämään ilmastonmuutoksen kanssa. On mietittävä, miten Suomea suunnitellaan ja rakennetaan vuosikymmenille, joina myrskyt, sateet ja tulvat lisääntyvät, ja saamme lisää asukkaita maista, joissa ei enää pysty asumaan. Itämeren kaupunkien liiton ja maailman johtavan ilmastoraportointi­ organisaation CDP:n yhteisessä kaupunkeja arvioivassa raportissa osoitettiin Pohjois-Euroopan erottuvan edukseen vahvalla ilmaston­ muutoksen hillintätyöllä, mutta olevan muuta maailmaa jäljessä ilmaston­muutoksen sopeutumistoimissa; meidän ei ole vielä ollut pakko ajatella sopeutumista samalla tavalla kuin monessa muussa maailman kolkassa. Tämä kävi hyvin ilmi myös paneelikeskustelussa, johon Bonnissa osal­ listuin: moni panelisti eri puolilta maailmaa kertoi, miten esimerkiksi tulviin varautuminen on heillä jo nyt arkipäivää. Meidän ei pidä odot­ taa. Muutoksiin varautuminen helpottaa kaikkien elämää ja kannustaa samalla yhä kunnianhimoisempaan ilmastonmuutoksen hillintätyöhön. 31

pamfletti.indd 31

22.2.2019 11.10


Riina Lumme

Tieteen tukeminen on teko ilmaston ja isänmaan hyväksi Tänä päivänä suurin osa meistä suomalaisista tietää ilmastonmuutok­ sen olevan todellinen asia, jonka hidastamiseksi tulee ryhtyä toimen­ piteisiin. Tieteen piirissä tämä on tiedetty jo 70-luvulta – valitettavasti julkiseen keskusteluun se nousi vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Viimeisimpänä laajana ilmastoherätyksenä voidaan pitää IPCC:n vuoden 2018 raporttia, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen tulisi rajoittaa 1,5 asteeseen. Ja mikä on IPCC? Hallitusten välinen yhteistyö­ elin, joka koostuu ilmastotieteen kansainvälisistä huippututkijoista. Raporttia oli tekemässä yli 90 tutkijaa ja siinä viitataan 6 000 eri tutki­ mukseen. Tiede ja tutkimus ovat aina kulkeneet askeleen julkista keskustelua edellä ja pystyneet ennustamaan tulevia kehityssuuntia, eikä ilmaston­ muutos ole tässä poikkeus. Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta. Varoitusten ja uhkakuvien lisäksi tiede pystyy kuitenkin myös tarjoamaan ratkaisuja: IPCC:n raportti sisältää sekä perustelut että keinot siihen, miten 1,5 as­ teen tavoitteessa pysytään. Osa keinoista edellyttää teknologian kehittymistä – ja nopeasti. Eu­ roopan tiedeakatemiat huomauttivat jo alkuvuodesta 2018, että hiilen talteenoton tekniikka ei ole vielä siinä pisteessä, että sen varaan voisi laskea. Ratkaisut ovat kalliita ja niitä on vähän. Myös akkuteknologia on kehittynyt nopeasti, mutta vieläkään sääriippuvaisten energia­ muotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, tuottamaa energiaa ei pystytä varastoimaan riittävissä määrin. Suomen nykyinen hallitus on puhunut innovaatioista koko kautensa ajan, mutta samalla sekä perustutkimuksen että tutkimusinvestointien 32

pamfletti.indd 32

22.2.2019 11.10


Riina Lumme on pitkän linjan opiskelijapoliitikko, politiikan tutkimuksen opiskelija ja Vihreiden koulutuslinjojen valmistelija.

Suomella olisi tuhannen taalan paikka olla voittavana osapuolena silloin, kun kysyntä ympäristöystävälliselle teknologialle nousee. Tämä ei tapahdu itsestään. tukemista on vähennetty. Innovaatiot eivät synny tyhjiössä, eikä tekno­ logian kehityksen rahoittamista voi jättää pelkästään yritysten harteille tai odottaa, että kansainvälinen tutkimusrahoitus paikkaisi automaatti­ sesti tilannetta. Tarvitaan panostuksia myös valtion taholta. Toisaalta emme voi luottaa ainoastaan teknologian kehitykseen. Ilmaston­muutoksen ratkaiseminen on laajamittainen haaste, joka vaa­ tii tuekseen myös sosiaalisia innovaatioita. Uskon vahvasti, että näitä löydetään parhaiten kaatamalla tieteenalojen välisiä raja-aitoja, karsi­ malla tieteen ja tutkimuksen poliittista ohjausta sekä antamalla mah­ dollisuus nykyistä monitieteellisempiin tutkintoihin. Osa ratkaisuista taas vaatii valtioilta ja EU:lta regulaation eli sääte­ lyn kiristämistä, jotta markkinoita saadaan ohjattua oikeaan suuntaan. Kun suuripäästöisistä ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista energia­ muodoista tehdään kannattamattomia tai ne kielletään kokonaan, syn­ tyy suurempaa kysyntää energiatehokkaille ja ympäristöystävällisille vaihtoehdoille. Tässä voittavat ne, joilla niitä vaihtoehtoja on tarjota. Suomella olisi tuhannen taalan paikka olla voittavana osapuolena sil­ loin, kun kysyntä ympäristöystävälliselle teknologialle nousee. Tämä ei tapahdu itsestään. Meidän tulisikin nyt tehdä sellaista politiikkaa, joka ohjaa nopeampaan siirtymään kohti ilmastoystävällisiä ratkaisuja, kan­ nustaa investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä antaa tieteelle ja tutkimukselle mahdollisuuden luottaa yhtä hankekautta pidempään tukeen. Tuetaan suomalaista tiedettä – se on hyväksi Suomelle ja koko ­maapallolle.

33

pamfletti.indd 33

22.2.2019 11.10


Konsta Weber

Ilmastonmuutos ja yrittäjyys

Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa muuttaessaan ilmastoa. Muutok­ siin pitää vastata. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista moni on uhka, jo­ hon pitää varautua tai jota pitää hillitä. Ilmastonmuutos tuo yrityksille myös mahdollisuuksia: sen ratkai­ semiseen tähtäävät toimet ja innovaatiot, jotka ehkäisevät ilmaston­ muutoksen vaikutuksia. Myös meitä tulevista haasteista varoittavat ja meille aikaa valmistautumiseen tai sopeutumiseen antavat sovellukset ovat mahdollisia yritysten alkuja. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vääjäämättä. Sen lisäksi, että teemme vielä kaiken voitavamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, meidän pitää varautua parhaamme mukaan myös tuleviin muutoksiin. Lämpötilan nousun vaikutukset ollaan jo nähty. Kuumeneva ilmas­ to tuo mukanaan niin katovuosia kuin metsäpalojakin. Katovuosien ­ehkäisemiseksi meidän pitää saada maatalous toimimaan tehokkaam­ min, kehitettävä tai löydettävä uusiin oloihin paremmin sopeutuvia la­ jeja tai löydettävä tapoja jatkaa uusissa oloissa entisten kasvien viljelyä. Meillä pitää olla parempia tapoja ehkäistä tuholaisten vaikutuksia, kui­ tenkin niin, että emme samalla tuhoa tärkeitä pölyttäjiä. Metsäpalojen ennustamista ja sammuttamista pitää kehittää. Ilmastonmuutoksen takia kiihtyvät kansainvaellukset vaativat meitä toimimaan paremmin ja tehokkaammin sen eteen, että uudet tulijat löytävät paikkansa työelämässä ja maassamme. Tarvitaan nopeampaa koulutusta ja tehokkaampia työmarkkinoita. Energiantuotannon pitää tapahtua muulla kuin fossiilisella poltto­ aineella ja ylipäätään ilman minkään polttamista. Maa- ja aurinko­ 34

pamfletti.indd 34

22.2.2019 11.10


Konsta Weber on turkulainen yrittäjä, ekonomi ja kaupunginvaltuutettu, joka ratkaisee työkseen suuria haasteita avoimilla innovaatiokilpailuilla, asiakkainaan ja yhteistyökumppaneinaan mm. YK ja NASA.

Yrittäjyyden idea on nähdä tarve maailmassa ja täyttää se. Nyt näitä tarpeita tulee ja kovaa. Toinen toistaan polttavampia. lämmön ympärille on syntynyt runsaasti yrittäjyyttä viime vuosina. Tahti ei ole laantumassa. Resursseja pitää käyttää entistä tehokkaammin. Ruokaa pitää tuottaa tehokkaammin ja raaka-ainetta kierrättää ja säästää. Tehostamisen ja kiertotalouden ympärille on syntynyt valtavasti uutta yrittäjyyttä. Itämerellä kulkevien laivojen polttoaineen rikkipitoisuutta rajoi­ tettiin 2015. Ensin asiasta syntyi suuri poru ja viennin kustannusten maalailtiin karkaavan käsistä. Sitten kehitettiin paremmat rikki­pesurit ja vauhditettiin kaasukäyttöisten laivojen käyttöönottoa. Suomessa on asennettu polttoainetta säästävä roottoripurje risteilijään. Paljon on vielä tehtävissä laivojen päästöjen vähentämiseksi. Kaikilla näillä aloilla ja monella muulla on vielä tilaa uudelle yrittä­ jyydelle. Jo nyt Suomi on tutkimusten mukaan kärkikahinoissa kestä­ vien ratkaisujen tarjoajana ja kehittäjänä. Maamme korkea koulutus ja herkkyys kehittää innovaatioita ovat muutosten maailmassa valtteja. Niistä tulee pitää kiinni. Yrittäjyyden idea on nähdä tarve maailmassa ja täyttää se. Nyt näitä tarpeita tulee ja kovaa. Toinen toistaan polttavampia. Lainsäädännön muutokset vauhdittavat kehitystä, ja lainsäädännöl­ lä sekä kansainvälisillä sopimuksilla viedään edellytykset kokonais­ vaikutuksiltaan kestämättömiltä yrityksiltä toimia – ja toisaalta raken­ netaan kestäville yrityksille edellytykset menestyä.

35

pamfletti.indd 35

22.2.2019 11.10


Ville Savonlahti

Ilmastonmuutos ja eläintuotanto

Ilmastonmuutos pakottaa meidät muuttamaan yhteiskuntaamme ko­ konaisvaltaisesti. Ruoantuotanto vastaa hieman laskutavasta riippuen noin viidenneksestä ilmastoon vaikuttavista päästöistämme, joten sen merkitystä pikatiellä kohti uutta, kestävää maailmaa ei tule vähätellä. Ruoka on kuitenkin muutosta vaativista elämänalueista ehkä se vai­ kein. Ei siksi, että sen tuotannon uudelleenjärjestäminen olisi erityisen vaativaa – vaan siksi, että se tulee ihon alle. Ruoka ei ole ihmisille vain polttoainetta, vaan osa kulttuuriamme ja identiteettiämme. Määritte­ lemme itsemme yksilöinä jokapäiväisten ruokaostostemme kautta, eikä niihin puuttumiseen yleensä suhtauduta välinpitämättömästi, vaan usein jopa vihamielisesti. Muutospaineet kohdistuvat erityisesti eläintuotantoon, koska sen ympäristövaikutukset ovat moninkertaiset kasvisruokaan nähden. Suo­ men pelloista noin 80 % tuottaa rehua tuotantoeläimille, samalla kun valkuaisomavaraisuutemme on vain 20 %. Valtaosa kuluttamastamme proteiinista on siis tuontitavaraa, vaikka yhtä suuri osuus maatalous­ maastamme käytetään eläinten ruokkimiseen. Järkevämpää olisikin lisätä kotimaisen, suoraan ihmisravinnoksi kelpaavan kasviproteiinin tuotantoa. Vihreiden tuoreessa maatalouspoliittisessa ohjelmassa otetaan kunnian­himoiseksi tavoitteeksi eläintuotteiden käytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma ei oikeastaan ole edes erityisen 36

pamfletti.indd 36

22.2.2019 11.10


Ville Savonlahti on englantilaista filologiaa ja sukupuolentutkimusta opiskellut pokeriamattilainen, Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtaja ja lietolainen perheenisä.

Eläintuotannon nopeaa alasajoa voi kannattaa monesta eri näkökulmasta, mutta meille kaikille yhteisen tavoitteen siitä tekee ilmastonmuutos.

radikaali, sillä söisimme tuolloin kuin 70-luvulla – tämä heijastaa no­ peaa vaurastumistamme, jonka myötä liha on muuttunut juhlapöydän herkusta arkiruoaksi. Kehityksen peruuttaminen tulisi siis tehdä reilus­ sa kymmenessä vuodessa, ja vaikka faktat sitä puoltavat, vastarinta tu­ lee olemaan kiihkeää. Olin hiljattain kotikyläni partiolaisten vieraana puhumassa yhteis­ kunnallisesta vaikuttamisesta, minkä yhteydessä nuoret kysyivät kuinka vihreät arvot näkyvät omassa arjessani. Vastasin, että suurin yksittäinen valinta on varmasti vegaanius, johon olen ryhtynyt etenkin vähentääkse­ ni hiilijalanjälkeäni. Kun he kysyivät oliko ratkaisun takana myös eettistä pohdintaa, vastasin myöntävästi, mutta painotin, etten mielelläni puhu eläintuotannon moraalisista ongelmista poliitikon roolissa. Ruokavalioon liittyvällä etiikalla viitataan yleensä eläinten kärsimyk­ sen oikeuttamiseen, mutta modernin maatalouden luomat ympäristö­ ongelmat ovat tuoneet tähän pohdintaan uusia ulottuvuuksia. Jos koem­ me ilmastonmuutoksen torjunnan moraaliseksi velvollisuudeksemme tuleville sukupolville, sama pätee tietysti myös eläin­tuotantoon. Ja kos­ ka liian nopeasti muuttuva ilmasto vaikuttaa voimakkaimmin maailman köyhimpiin, ovat ruokavalintamme kiistatta myös ihmisoikeus­kysymys. Eläintuotannon nopeaa alasajoa voi kannattaa monesta eri näkö­ kulmasta, mutta meille kaikille yhteisen tavoitteen siitä tekee ­ilmastonmuutos. 37

pamfletti.indd 37

22.2.2019 11.10


Tuomo Liljenbäck

Sähköistetään kaikki

Ilmastopolitiikka on paljon muutakin kuin energiapolitiikkaa: sii­ hen kuuluvat liikenne maalla, merellä ja ilmassa, logistiikka, lämmi­ tys, energiansäästö, jopa ihmisten ruokavaliot ja elämäntavat. Kaikki ilmasto­politiikan osa-alueet ovat niin sanottuja viheliäisiä ongelmia: niihin ei ole helppoja ratkaisuja, vaan joku kärsii aina muutoksista. Ilmastonmuutos muuttaa kaiken. Mikäli jatkamme elämää nykyi­ sellään, ei muutos ole hallittavissa. Jos taas toimimme aktiivisesti ilmaston­muutoksen torjumiseksi, voimme yrittää rakentaa siedettävää tulevaisuutta ihmiskunnalle. Energiapolitiikka on kaikkein helpoin näistä osa-alueista. Lihan­ syönnin ja yksityisautoilun vähentäminen nostavat helposti pintaan primitiivi­reaktioita. Energia sen sijaan on asia, joka tapahtuu ”muual­ la”, sen ei pitäisi suoranaisesti koskettaa kenenkään identiteettiä. Kestävään energiantuotantoon on yksinkertainen kaava: 1. Sähköistetään kaikki mitä voidaan. Myös lämmitys ja liikenne. 2. Tuotetaan sähkö keinoilla, joissa mitään ei tarvitse polttaa. Ei hiiltä, ei öljyä, ei jätteitä, ei metsiä. Bioenergiaan on pantu paljon toivoa, mutta viimeisten vuosien ai­ kana saatu tieto on lisännyt tuskaa. Bioenergia lasketaan nollapäästöi­ seksi ainoastaan poliittisista syistä. Lähtökohtaisesti metsää kannattaa kasvattaa hiilinieluksi tai tehdä puusta pitkäikäisiä tuotteita. Hyviä teknologioita Suomen käyttöön on vähän, ja ne on helppo lista­ ta: aurinko-, tuuli-, vesi- ja ydinvoima. Kaikissa on haasteensa. Aurinko­ 38

pamfletti.indd 38

22.2.2019 11.10


Tuomo Liljenbäck on faktoja rakastava luonnontieteilijä, hevimies ja kissanomistaja.

Hyviä teknologioita Suomen käyttöön on vähän, ja ne on helppo listata: aurinko-, tuuli-, vesi- ja ydinvoima.

energiaa ei saada Suomen olosuhteissa keskitalvella, ja kuukausien skaalassa energian varastointi ei nykyisellään toimi. Tuulivoima on yksinään liian vaihtelevaa perusvoimaksi, eikä senkään varastointi­ tarve ole vielä kunnossa. Vesivoimaa on jo rakennettu sen verran, mitä ­Suomessa voidaan rakentaa. Ydinvoiman mainetta taas rasittavat huo­ nosti menneet projektit. Näillä meidän tulee kuitenkin pärjätä, jos ha­ luamme aidosti kestävän energiapaletin. Tuulivoimassa nopeaa kasvupotentiaalia on eniten. Sitä tukevat ener­ gian varastointiratkaisut vaativat kuitenkin vielä huomattavasti tuote­ kehitystä. Samalla täytyy ymmärtää, että kun tuulivoiman osuus kas­ vaa, myös systeemikustannukset kasvavat. Verkkoja on vahvistettava ja varastointia kehitettävä. Tämä hinta on maksettava. Olemmehan tuke­ neet myös kestämätöntä fossiilisiin nojaavaa infrastruktuuria. Ydinvoima on kaikista ongelmista huolimatta avainasemassa. Eri­ tyisesti pienet modulaariset ydinvoimalat ovat ratkaisu, jota pitäisi ak­ tiivisesti ajaa Suomessakin. Ydinvoima on kysymysmerkki erityisesti taloudellisesti, mutta niin on myös tuulivoima, kun sen osuus nousee. Varmaa kuitenkin on, että ilmastonmuutos vasta kalliiksi tuleekin. Energiantuotanto on helpoin ratkaistava ongelma, sillä se on ”vain rahaa”. Kaikissa muissa ilmastopolitiikan osa-alueissa puututaan ­dramaattisella tavalla ihmisten elämäntapoihin, ja vastarinta on sen mukaista. Niihin elämäntapoihin tulee väistämättä muutoksia, mutta sitä ennen helpot voitot kannattaa ottaa sieltä, mistä ne nopeasti saa. 39

pamfletti.indd 39

22.2.2019 11.10


Niina Ratilainen

Nopeita vähäpäästöisiä junia, uusia raiteita ja yhteydet Eurooppaan – raideliikenteen aika alkaa nyt Liikenne on valtava hiilidioksidipäästöjen lähde kaikkialla maailmassa – ja politiikassa yksi vaikeimpia asioita muuttaa. Liikenteen ei kuiten­ kaan ole pakko olla ilmastosyntistä, ja voimme jo lähitulevaisuudessa liikkua vähähiilisesti tai jopa päästöttömästi. Tämän saavuttamiseksi liikennettä on siirrettävä autoteiltä raiteille. Vihreät julkaisivat joulukuussa suuren liikennepaketin, jossa esite­ tään 14 miljardin euron edestä rautatieinvestointeja Suomeen. Liikenne on kokonaispäästöjen vähentämisessä keskeisessä asemassa, sillä koti­ maan liikenteen osuus on noin viidennes Suomen kaikista kasvihuone­ kaasupäästöistä. Varsinais-Suomessa on loistavat mahdollisuudet lisätä hyviä ja ripei­ tä raideyhteyksiä. Kärkihankkeemme ovat kaksoisraide Turun ja Salon välille ja uusi raideyhteys Salosta Lohjalle, eli tuttavallisemmin tunnin juna Turusta Helsinkiin. Turun seudulta, Salosta ja Lohjalta pendelöi pääkaupunkiseudulle päivittäin töihin tuhansia ihmisiä. Myös Helsin­ gistä suuntautuu paljon työmatkaliikennettä tunnin junan vaikutus­ alueelle. Tunnin juna toisi junaliikenteeseen arvioiden mukaan päivä­ tasolla 2 500–4 000 uutta matkustajaa. Maakunnassamme on kysyntää myös lähijunaliikenteelle, mikä mah­ dollistuu 2020-luvulla raideliikenteen avautuessa VR:n monopolista kilpailulle. Varsinais-Suomessa on käytöstä poistettua rata­verkkoa ja ­juna-asemia, joita voidaan ottaa uudelleen käyttöön juna­liikenteelle. Nykyisellä rataverkolla paikallisjunayhteyksiä on mahdollista 40

pamfletti.indd 40

22.2.2019 11.10


Niina Ratilainen on kaupunkien ilmastopolitiikkaan perehtynyt ympäristösuunnittelija, ilmastoaktiivi ja intohimoinen kuntapoliiikko.

Matkustaminen VarsinaisSuomessa voisi jo pian olla hyvin erilaista kuin tänään. Tuhannet ihmiset voisivat tehdä päätöksiä asumiseen, työpaikan sijaintiin, vapaa-ajan viettoon ja matkailuun liittyen aivan uudella tavalla.

l­ iiken­nöidä Uuteenkaupunkiin ja Tampereen suuntaan Loimaalle ja sii­ tä eteenpäin. Tunnin junan toteutuessa vähintään lähijuna liikennöisi suuren osan päivästä Turun ja Salon välillä jopa 30 minuutin välein. Vihreiden koko maan kattavan Suomi raiteille -paketin toteuttami­ nen vie kokonaisuudessaan 12–20 vuotta. Matkustaminen Varsinais-­ Suomessa voisi jo pian olla hyvin erilaista kuin tänään. Tuhannet ihmi­ set voisivat tehdä päätöksiä asumiseen, työpaikan sijaintiin, vapaa-ajan viettoon ja matkailuun liittyen aivan uudella tavalla. Parempi, luotetta­ vampi ja tiheämpi rataverkko nostaisi raiteilla liikkumisen houkuttele­ vammaksi vaihtoehdoksi myös kotimaan matkailun osalta ja veisi jalan­ sijaa kotimaan sisällä lentämiseltä. Tulevaisuudessa lomamatkat voisi tehdä nykyistä paremmin raiteita pitkin. Vihreät haluaa tehdä liikkumisesta vähäpäästöistä. Siksi raiteisiin pitää satsata myös Euroopassa. Suomen näkökulmasta kiinnostavin on Rail Baltica, 1 000 kilometrin pituinen raideyhteys, jota suunnitellaan Tallinnasta Baltian maiden läpi Varsovaan. Tulevaisuudessa Suomi yh­ distetään raiteilla suoraan Keski-Eurooppaan. Ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire. Raideliikenteen inves­ tointeja on vauhditettava olennaisesti ja pian. Ehkä jo meidän elin­ aikanamme voi nousta Turusta ja Salosta tunnissa Helsinkiin kiitävään yöjunaan, joka jatkaa Helsingistä tunnelin kautta Tallinnaan ja siitä Rail Balticaa pitkin kohti etelää. Vai miltä kuulostaisi tehdä päiväretki kesäisenä viikonloppuna yöjunalla Berliiniin? 41

pamfletti.indd 41

22.2.2019 11.10


Jan Vuorenlaakso

Tee ilmastotekoja ja puhu niistä!

Jokainen voi tehdä omassa arjessaan valintoja, jotka hillitsevät ilmaston­muutosta. Yksi parhaista ilmastoteoista, jonka voit tehdä, on siitä puhuminen. Miksi ilmastonmuutoksen jarruttaminen on meille tärkeää? Meitä rannikkoseudun ja saariston asukkaita yhdistää usein kalastus, veneily ja retkeily. Miten merenpinnan nousu vaikuttaa asumiseemme ja har­ rastuksiimme? Jos sinulla on lapsia, miten ilmastonmuutos vaikuttaa heidän elämäänsä ja hyvinvointiinsa tulevaisuudessa? Monet meistä painiskelevat samojen kysymysten äärellä. Hyvää on se, että nämä luovat pohjan sekä omille ilmastoteoille että yhteis­ toiminnalle. Ilmastonmuutoksesta tulee niin paljon tietoa, että moni kokee huk­ kuvansa sen tietotulvan alla, toivottomuus ottaa vallan. Paras tapa eh­ käistä tämä on miettiä käytännöllisiä ratkaisuja ilmastonsuojeluun omassa arjessa ja omassa yhteisössä. Näitä valintoja voit tehdä jo tänään omassa elämässäsi: Liikkuminen. Pyöräile tai kävele autoilun sijaan silloin kun voit tai käytä julkisia liikennevälineitä. Ruoka. Syö enemmän paikallisesti tuotettua lähiruokaa. Lisää kasvik­ sia. Tasapainoita ruokavaliota vähentämällä punaista lihaa ja syömällä esimerkiksi edullisempia ruhonosia. Vähennä hukkaruokaa suunnitte­ lemalla kulutustasi. Matkustelu. Mieti voitko valita lomakohteen, johon pääset ilman lentämistä. Valitse ison hotellin sijaan pieni perhehotelli. Silloin rahasi 42

pamfletti.indd 42

22.2.2019 11.10


Jan Vuorenlaakso on useissa ympäristöjärjestöissä aktiivina toimiva hyvinvointi- ja onnellisuustutkimukseen erikoistunut sosiaali- ja yhteiskuntatieteilijä.

Me kaikki voimme ja meidän pitää puhua ilmastonmuutoksesta. Sinä ja minä olemme asiantuntijoita.

jäävät paikallisille toimijoille, joiden sitoutuminen oman alueen ympä­ ristöön ja kehitykseen on yleensä vankempi. Asuminen. Laske kotisi lämpötilaa edes parilla asteella. Miten läm­ mität kotisi, onko sinun mahdollista vaihtaa esimerkiksi öljylämmitys maalämpöön? Jos olet sähkölämmittäjä, varmista että ostat päästötöntä sähköä. Ja yksi tärkeimmistä asioista on puhua ilmastonmuutoksesta! Kir­ joita paikalliseen lehteen asiasta, someta, suosittele ja jaa artikkeleita aiheesta. Kun löydät ratkaisuja ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi, kerro niistä muille. Ole yhteydessä oman kuntasi päätöksentekijöihin ja vaadi ilmastotekoja myös heiltä. Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia ja etenkin lapsiamme. Muis­ ta, että sinun ei tarvitse olla tiedemies tai tiedenainen, jotta voit puhua siitä. Me kaikki voimme ja meidän pitää puhua ilmastonmuutoksesta. Sinä ja minä olemme asiantuntijoita. Kun puhut muille ilmastonmuutoksesta, puhu henkilökohtaisella tasolla, puhu sydämestäsi. Vältä kauhun lietsontaa ja tummien uhka­ kuvien maalailua, koska se aiheuttaa pelkoa ja pelko saa kuulijat pake­ nemaan. Rakenna vuoropuhelutyylisi tunnistettavien ja helposti lähes­ tyttävien arkisten asioiden varaan. Ole ratkaisukeskeinen, luo toivoa ja auta ihmisiä löytämään ne jo olemassa olevat voimavarat, jotka voidaan valjastaa ilmastonmuutoksen jarruttamiseen. Innosta keskustelukumppaniasi huomaamaan, että haluatte samaa asiaa: Maan, maapallon, jossa on hyvä asua myös huomenna. 43

pamfletti.indd 43

22.2.2019 11.10


Varsinais-Suomen vihreiden eduskuntavaaliohjelma 2019

NÄYTÄ LUONTOSI JA ÄÄNESTÄ YHTEINEN YMPÄRISTÖMME yy suojellaan Itämerta, maaperää, metsiä ja etelän viimeisiä soita yy tehdään maataloudestamme maailman eettisintä ja ekologisinta yy edistetään kestävää liikkumista, rakentamista ja kulutusta yy säilytetään luonnon monimuotoisuus ja kasvatetaan hiilinieluja MAAILMAN PARAS KOULU yy kasvatetaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen rahoitusta yy turvataan oppilas- ja opiskelijahuollon riittävät resurssit yy tuetaan elinikäistä oppimista ja uudelleenkouluttautumista yy lisätään tutkimusrahoitusta ymmärtäen myös tieteen itseisarvon TYÖTÄ JA TURVAA yy vahvistetaan työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yy lisätään työelämän joustavuutta erilaisissa elämäntilanteissa yy turvataan työnteon ja yrittämisen kannattavuus perustulolla yy lopetetaan työttömien ja työkyvyttömien rankaiseminen PIDETÄÄN HUOLTA yy puututaan huono-osaisuuden lisääntymiseen ja periytymiseen yy luodaan ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja yy taataan koti, ruoka ja terveydenhoito niitä tarvitseville yy torjutaan äärimmäistä köyhyyttä ja eriarvoisuutta maailmassa

Paremman tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan jokaista.

pamfletti.indd 48

22.2.2019 11.11


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.