Uutiset toukokuu 2016

Page 6

Hankeuutisia

6

Studieresa från Åboland till Kimmon Vihannes Oy 06.04.2016 Ett tjugotal personer från livsmedelsbranchen deltog i besöket till Kimmon Vihannes Oy i Kuusjoki, lite norr om Salo. Kimmon Vihannes är så mycket mera än grönsaker, fick vi erfara. Det är en fullvärdig partihandel med allt utom alkohol. Ja, öl och lätta drycker finns. Deltagarna fick under rundvandringen se precis hela varusortimentet, välfyllda hyllor i rena och prydliga utrymmen. Det nya, vältilltagna fryslagret skall inom kort vara färdigt, och då kan frysvarornas andel ännu ökas. Grönsaksavdelningen var välfylld av ett mångfald utav kvalitativa produkter. Efter en företagspresentation och kaffe med tilltugg lyssnade vi på cateringföretagaren och projektleda-

Grill Café Skagen Houtskarin vierasvenesatamassa Therese käyttäisi lähiruokaa mielellään ravintolassaan, mikäli sitä vain löytäisi ja saisi logistiikan toimimaan. Houtskari on Paraisten kaupunkiin kuuluva mantereelta kolmen lautan takana oleva energinen ja elinvoimainen saarivaltakunta. Jo sijaintinsakin vuoksi on selvää että saarella käytetään paljon lähiruokaa. Sen vierasvenesatama herää kunnolla henkiin viimeistään juhannuksena. Satama onkin syntynyt grillikahvion seurauksena. Vuonna 2002 yrittäjä, entinen pienviljelijä ja Houtskarin ensimmäinen torimyyjä, Therese Skaag ryhtyi grillinpitäjäksi. Grilli saikin hetkessä suuren suosion ja on vuosien mittaan laajentunut niin käyttäjäkunnaltaan kuin tilojenkin suhteen. Tälläkin hetkellä uusitaan keittiötä, jotta se voisi toimia entistä paremmin. Vappuun mennessä toivottavasti kaikki on valmista, sillä siitä alkaa sesonki, joka yleensä

ren Eija Lamsijärvi, som berättade om det mervärde som lokalproducerade råvaror ger hennes företag och kunder. Margot redogjorde för ett par av skärgårdsrestaurangers syn på att införskaffa lokala råvaror och hur man inom de nämnda företagen tänker lokalt. Kimitoöns städ- och kosthållschef Birgitta Parikka berättade om kommunens satsningar på bra skolmat. Dels inom projektet ”Heimlagat” och också om de lokalmatsdagar som arrangeras två gånger om året, en på våren och en på hösten. Lokalmatsdagarna kom till på initiativ av lokala producenter, som genom prodecentförbundet ”fick till det”. Vi hörde sedan hur Pargas stad sköter lokaltänket speciellt i Houtskär, där man gör allting själv, från grunden. Vår långväga gästtalare kom från Ruraliainstitutet vid Helsingfors universitet. Hon berättade om olika exempel på hur man genom innova-

tiva och helt praktiska ideér kan få in lokala produkter i storkök. Det handlar egentligen bara om att se behovet och hitta lösningen. Inte så svårt om viljan finns. Det allra senaste inom mattrenderna fick vi ta del av till sist. Det händer hela tiden, nya råvaror, arbetssätt och äffärsmodeller dyker upp. Vi lär oss att allt bättre minska på matsvinnet. Det finns modeller även för restauranger. Några producenter hade tagit med sig produkter vi fick smaka på och diskutera om. På hemvägen hördes enbart positiva kommentarer om eftermiddagens besök i stil med: ”Det lönade sig verkligen att komma med” , ”det var en bra eftermiddag”, ”jag tror att Kimmon Vihannes fick en ny kund nu”, ”fina och fräscha varor” m.m. Den här typen av evenemang ska vi ordna flera av!

kestää syyskuun loppuun. Saariston yrittäjien on oltava monitoimisia, sillä sesonki on lyhyt ja niin Theresekin talvisaikaan kuljettaa mm. kaupungin sisäistä postia sekä tekee catering-keikkoja. Grillikahvio Skagenissa on grilliruokalista sekä ala carte lista. Ala carteen Therese käyttää niin paljon paikallisia raaka-aineita kuin vain on mahdollista saada. Alkukautena tarjoillaan paikallista parsaa, jota meneekin ihan mukava määrä. Salaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa, lammasmakkaraa, varhaisperunaa ja kalaa saa helposti läheltä, mutta muitakin raaka-aineita Therese käyttäisi mielellään ravintolassaan, mikäli niitä vain löytäisi ja saisi logistiikan toimimaan. Logistiikka onkin ongelma, sillä itse ei ehdi pieniä määriä noutamaan ja tulisihan se kalliiksikin. Mielellään tuottajat saisivat tuoda niitä pienempiä määriä ravintolan takaovelle. Se helpottaisi tavarankäsittelyäkin, joka tehdään asiakaspalvelun lomassa. Therese on huomannut ettei läheltä ostetut raaka-aineet juuri tule sen kalliimmaksi kuin muualta hankitut, sillä lähituotanto on poikkeuksetta hyvänlaatuista ja tuoretta.

Ruokalistassa hän mainitsee mitkä raaka-aineet ovat paikallisia. Esim. ”Abborfilé från Houtskär”. Asiakkaat reagoivat tähän yleensä ihastuksella. Hän pyrkiikin joka vuosi löytämään uusia lähituottajia, joiden raaka-aineita voisi käyttää. Se ei ole ihan helppoa. Vanhemmat viljelijät alkavat eläköityä eikä nuoria juuri saa innostumaan. Hän uskoo että viljelemällä kasveja joita ravintolat tarvitsevat ja tarjoamalla tuotteitaan suoraan ravintoloihin ja esimerkiksi kaupungin keittiöihin voisi hyvinkin olla tulevaisuutta. Nuoret muuttavat pois saarelta kun ei työtä löydy. Ehkä tällä tavoin joku voisi jäädä. Pellot saarella ovat pieniä ja soveltuvat hyvin erikoisviljelyyn. Houtskarin alueella on myös Paraisten kaupungilla kokeilu, jossa pyritään mahdollisimman pitkälle käyttämään paikallisia tuotteita. Koulun ruokalistalla saattaakin lukea: paistettua haukea.

Skrivet av projektledaren för Åboland Margot Wikström


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.