Page 1

V O LT

MAGASIN

M A G A Z I N E PA P E R

GOSHA RUBCHINSKIY

OPETH

LOOKBOOK AW16

F I L I P PA K

I S S U E

STR EET FA SH ION

FILA

#8 2 0 1 6


T H E B R I D G E S ER I E S Waris Ahluwalia

“STEP OUT OF THE SHADOW OF FEAR AND IN TO THE LIGHT OF LOVE.”


“THEN I WOKE TO DISCOVER I’M NOT WHO I THINK I AM.” @JLINDEBERGOFFICIAL | JLINDEBERG.COM


on the same page


diesel.com


S I S Ä LT Ö

38

54

10 S Ä R R E 13 T Y Y L I O PA S 14 G O S H A R U B C H I N S K I Y 16 S U R V I VO R S 21 STR EE T FA S H I O N

60

2 5 FIL A 27 F O R E V E R YO U N G 37 T Y Y LI O PA S 3 8 LO O K B O O K AW 2016

4 6 ADNYM 4 9 T Y Y L I O PA S L I F E S T Y L E 5 0 OPETH 5 4 T H E S E G LO R Y DAY S 6 0 F I L I P PA K

PÄ Ä K I R J O I T US

Tässä vihdoin uusi ja odotettu Volt! Hyvien juttujen lisäksi meillä on myös muuta aihetta iloon: avaamme nimittäin 20. lokakuuta uusia ja upeita Volt-liikkeitä ympäri Suomen. Kaikkiaan liikkeitä avataan yhdeksän. Tunnelma on katossa, ja odotamme sormet syyhyten, että hieno henkilökuntamme pääsee toivottamaan ihmiset tervetulleeksi.

Miten norjalainen mies mahtaa pukeutua tänä syksynä? Vastaukset löytyvät Voltin jutusta, jossa parivaljakko Hamre & Tronsmed keskittyy Oslon katumuotiin. Jos naapurimaan trendit alkoivat kiinnostaa, istu alas, nuolaise sormenpäätä ja käännä sivua. Luvassa on myös paljon muuta kiinnostavaa luettavaa. Nähdään keväällä, joka on meikäläisen lempisesonki.

Voltin tästä numerosta voit lukea rankan mutta tärkeän jutun Pelastakaa Lapset -järjestöstä ja pakolaiskriiseistä, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Jutussa on paljon sulateltavaa, mutta on ensiarvoisen tärkeää, että osoitamme nyt ja tulevaisuudessa empatiaa ja solidaarisuutta kanssaihmisiä kohtaan. Pelastakaa Lapset on jo jonkin aikaa ollut yhteistyökumppanimme, ja olemme nyt suunnitelleet yhdessä tote-laukun, josta saatava voitto menee järjestölle lyhentämättömänä. Laukkua on myynnissä kaikissa liikkeissämme viiden euron hintaan.

Patrick Ekblom, päätoimittaja

TOIMITUS

T O I M I T TA JAT

J U L K A I S U S TA VA S TA A

Toni Collin toni.collin@volt.no

D I G I TA A L I S E S T I

Nina Kveen Lillebo, Anders Lundqvist, David Larsson, David Johansson, Terje Thorsen och Thomas Hamre.

PA I N O TA L O

PÄ ÄT O I M I T TA JA

Patrick Ekblom patrick.ekblom@volt.no

S E U R A A M E I TÄ

Facebook: Volt Finland. Instagram: @voltfinland. OSOITE

ART DIRECTOR

Monika Tronsmed monika.tronsmed@volt.no

Löydät lehtemme myös digitaalisena versiona täältä: www.voltfashion.com MittMedia Print AB, Sundsvall www.mittmediaprint.se ETUSIVU

Volt Fashion OY Kansakoulunkatu 1 B, 2 krs. 00100 Helsinki, Finland

Malli: Dane Carlsen Kuvaus: Jesper & Mathias Photography

Volt M agasin ei vastaa valmismateriaalien sisällöstä ja varaa oikeud en tehdä muutoksia. Emme vastaa mahdollisista kirjoitusvirheistä ar tikkeleissa tai ilmoituksissa. Julkaisumme kopi ointi on kiellett y ilman lupaa. L ainaa meitä mieluusti, mutta mainitsethan aina lähteen. Volt M agasinin toimitettavat tekstit ja kuvat säilötään digitaalisesti. Ulkoisten kirjoitta jien ja kuvaa jien tulee ilmoittaa etukäteen mahdollisista vaatimuksistaan materiaalien myöhempää käyttöä koskien. Periaatteessa emme julkaise ra joitettua materiaalia. M ateriaaleista maksettu kor vaus kattaa Volt M agasinin oikeud en julkaista materiaaleja digitaalisesti.

8 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


shop at samsoe.com


– Minulla on sanottavaa, ja kun saan sen ulos, olen myös parempi puoliso ja isä.”

10 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


Särre julkaisi aiemmin tänä vuonna ensimmäisen sooloalbuminsa Ei riitä, joka on myynyt kultaa. TE KSTI A N D ER S LU N D Q U I ST KUVA TA I TO K AWATA

SÄRRE Soitan 34-vuotiaalle helsinkiläiselle räppäri-tuottajalle Särrelle (oikealta nimeltään Miika Särmäkari), ja aloitamme pyörittelemällä levyn nimeä. Mikä sitten riittää? – Join juuri kupin tosi hyvää kahvia, ja se riitti minulle juuri nyt. Mutta jos puhut motivaatiosta, sitä minulla on riittänyt aina tai ainakin 90-luvun lopusta lähtien, kun aloin räpätä. Luulin, että minun pitäisi tehdä jotain muutakin, mutta sille ei ole ollut tarvetta. Minulla on sanottavaa, ja kun saan sen ulos, olen myös parempi puoliso ja isä.

Kukaan ei pysty tekemään kaikkea itse, vaikka osaamista riittäisikin. – Aivan! Olen oppinut keskittymään. Siitä on apua, jos ymmärtää managerin, agentin, PR-henkilön ja vastaavien tehtäväkentän. Ymmärrys on kuitenkin eri asia kuin kaiken tekeminen käytännössä. Se on uuvuttavaa. Keskityn juuri nyt biisintekoon, ja toiveissani on tehdä paljon uutta musiikkia, myös englanniksi. M it ä ol i s it t e h n y t t y ök s e s i , j o s e t ol i s i p ä ä t y n y t musiikkialalle? – Kiinnostava kysymys. Olisin varmasti päätynyt puhetyöläiseksi. Ehkä minusta olisi tullut vanhan ajan saarnaaja, joka joutui mikrofonien puutteessa puhumaan kuuluvalla äänellä. Tai sitten myyjä.

Onko se samalla terapiaa? – Tavallaan kyllä. Tykkään leikkimisestä näin aikuisenakin, mutta sängyillä hyppiminen sopii paremmin lapsille. Rap on minulle keino pysytellä nuorena. Pyrin lataamaan lauluihin paljon energiaa ja tekemään niistä nostattavia ja voimaannuttavia, vaikka ne käsittelisivät sydänsuruja. Räppääjillä ja stand up -koomikoilla on paljon yhteistä; molemmat pohtivat syntyjä syviä. Molemmat ymmärtävät myös ajoituksen tärkeyden. Pitää osata tauottaa ja saada esitys lentoon, ja jutussa pitää olla kärki.

Oletko poliittinen? – Tapaan vastata tähän kysymykseen kieltävästi. Välillä minua pyydetään mukaan puoluetoimintaan. Ihmiset kuvittelevat minun tunnustavan jotain väriä, esimerkiksi vihreää, mutta en ole puoluepoliittinen. Haluan pitää musiikkini sen ulkopuolella ja yhdistellä biletystä ja runoutta. Poliittisia asioita on vaikea kommentoida kliseettömästi laulunteksteissä ja haastatteluissa. Toivon, että insinöörit ja keksijät löytävät meille hyviä ratkaisuja. Tietyissä asioissa olen kuitenkin poliittinen: olen ottanut aiempaa enemmän kantaa rasismia vastaan. Olen kiertänyt pikkukaupungeissa ja koen, että tietyistä asioista pitää puhua. Pitää vastustaa kiusaamista ja syrjintää.

Joku on sanonut, että stand up -koomikot ovat nykyyhteiskunnan filosofeja. Koskeeko sama räppäreitä? – Joitakin kyllä! Koomikkoja ja räppäreitä yhdistää sekin, että aloittaminen on helppoa. Koulutusta tai monimutkaisia laitteita ei tarvita, mutta tosi hyväksi on vaikea tulla. Kaikilla on silti mahdollisuus tehdä jotain ainutlaatuista. Hiphop oli tavallaan jatkoa punkin tee se itse -estetiikalle. – Meinasin sanoa ihan samaa. Olen samaa mieltä. Kaiken ei tarvitse olla niin monimutkaista, eikä tuotannon tai miksauksen tarvitse olla täydellinen toimiakseen.

Oletko kehittynyt siitä, kun aloitit? – Halusin aina tehdä biisejä, joten se ei ole muuttunut. Sitten kehityin battlejen ja improvisaation avulla, ja runsas keikkailu helpotti yleisön hallintaa. Tähän pääsee vain tekemällä duunia. Ei siinä ajattele, että ”minun pitää kehittyä”.

Olet lakannut osallistumasta ”battleihin”, mutta viime vuonna teit poikkeuksen. – Niin tein. Osallistuin lähinnä siksi, että pääpalkintona oli 8 000 euron arvosta studiolaitteita, ja voitin koko kisan. Se oli mahtavaa! Tätä nykyä yhteiset improt ovat minulle battleja tärkeämpiä. Meillä on kollektiivi, joka harrastaa friistailaamista. Yleisö antaa meille eri rooleja, ja me räppäämme niistä yhdessä tarinan. Olemme harrastaneet sitä jonkin aikaa, ja se on luovaa.

Miten Suomi-hiphop voi nykyään? – Aika hyvin. Yhdeksänkymmentäluvun alun aktit olivat valitettavasti ihan liian koomisia, joten ihmiset eivät ottaneet Suomi-räppiä vakavasti. Sitten genre kasvoi, ja nykyisin kirjo on mielestäni laajempi. Tyypit räppäävät sekä englanniksi että suomeksi. Nykyisin kuulee myös entistä enemmän musiikkity ylien sekoituksia, crossovereita, suomalaiseen kansanmusiikkiin, rokkiin ja jopa metallimusiikkiin. Kirjoa riittää, ja se on hyväksi kulttuurille ylipäätään. Myös internet on muuttanut paljon, ja nykyisin on vähemmän sääntöjä. Hyvä niin.

Levy-yhtiösi Rutilus Records ei ole julkaissut mitään vuoden 2009 jälkeen. – Totta. Levy-yhtiö on tauolla, mutta olemassa. Perustin oman lev ymerkin ja t yöskentelin sitten joitakin vuosia musiik k iteollisuudessa ja med ia-a la lla, muun mua ssa musiikkiviennissä. Suunnittelen nyt toiminnan käynnistämistä, jotta saisin kaikki tekijänoikeudet itselleni. Se vaatii kuitenkin aikaa ja hyvää henkilökuntaa. Nyt teen levyjä alamerkille, jolla on Universal Musicin kautta hyvät jakelukanavat.

Mitä seuraavaksi? Julkaisen rundin jälkeen uuden sinkun todennäköisesti lokakuussa. Se ei ole albumiraita, vaan ihan uusi biisi. Särrestä voi lukea lisää artistin nettisivuilta sarre.info.

11 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


N EU L E , TH E S E G LO RY DAYS, 6 9,9 EU R

PA I TA , E TO N, 13 9 EU R

PA I TA , TH E S E G LO RY DAYS, 8 9,9 EU R

– The sky grew darker, painted blue on blue, one stroke at time, into deeper and deeper shades of night. Har uki Murakami - From the book D anc e D anc e D anc e

H O U S U T TH E S E G LO RY DAYS, 1 19,9 EU R

THOMAS HAMRE

H O U S U T, F I LI PPA K , 17 5 EU R

TA K K I J. LI N D E B E R G, 1 19,9 EU R

B L EI S ER I , TH E S E G LO RY DAYS, 279,9 EU R

TA K K I , J. LI N D E B E R G, 28 0 EU R

TA K K I , TH E S E G LO RY DAYS, 29 9,9 EU R

L I PPI S , TH E S E G LO RY DAYS, 29,9 EU R

TA K K I , TH E S E G LO RY DAYS, 29 9,9 EU R

13 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


– Tämän nuoren moskovalaiskundin brutaali antimuoti dokumentoi samalla kriittisesti nyky-Venäjää.

Gosha Rubchinskiy

GOSHA RUBCHINSKIY Goša Rubtšinski on todellinen renessanssi-ihminen: taiteilija, muodinluoja, ohjaaja ja trendinuorison palvoma antimuotiguru. Volt Magasin tutustuu lähemmin mieheen, joka löytyy 1984-paidan takaa TE KSTI DAV I D L A R S S O N

”Jos haluat luoda kuvan tulevaisuudesta, kuvittele vain saapasta, joka astuu ihmiskasvoille ... aina, ikuisesti.” Tä mä toivottoma n dystopinen sitaatti on perä isin George Orwellin klassisesta ja samalla puhki jauhetusta tulevaisuudenkuvauksesta Vuonna 1984, ja se saattaa tuntua banaalilta. Riskinä on, että arvon lukija vieraantuu täysin artikkelin kirjoittajan epämääräisistä aivoituksista ja lopettaa koko lukemisen. Malttakaa kuitenkin vielä tovi.

CDG:n toimitusjohtaja Adrian Joffe toteaa The Business of Fashion -verkkojulkaisun haastattelussa, että ”minuun vetosi koko tämä Neuvostoliiton jälkeinen liikehdintä, jossa ihmiset olivat vihdoin vapaita ja halusivat tehdä taidetta, ja totesin, että tässä on etsimäni kundi”. Ei hullumpi ponnahduslauta Rubtšinskille, joka leikittelee itäblokkiestetiikalla blogosfäärin trendikerman hurratessa taustalla. Goša Rubtšinskia kutsutaan usein ”Venäjän Supremeksi”, mikä on paljonpuhuva esimerkki hypetyksen mittakaavasta.

1984 on nimittäin muutakin kuin vain George Orwellia, Reagania tai kasarikampauksia, joita vanhempasi eivät todellakaan halua muistella. 1984 on vuoden 2016 ehdottomasti trendikkäin t-paitapainatus – varsinkin, jos fontti näyttää siltä kuin se olisi löydetty dafont.comista hakusanoilla ”cyrillic inspired”. Silloin se on nimittäin Gošan tekosia.

Tämän nuoren moskovalaiskundin brutaali antimuoti dokumentoi samalla kriittisesti nyky-Venäjää ja on täynnä viittauksia bolševistiseen alakulttuuriin ja ironiseen neuvostonostalgiaan.

Goša Rubtšinski eli englanniksi Gosha Rubchinskiy on normcoren jä l keisen muod in R ita ri Peloton – muodinluoja, ohjaaja ja levoton taiteilijasielu, joka on noussut muotimaailman metaforisessa neuvostolipussa kuin loistava tähti sirpin ja vasaran ylle. Tai joka on ”muotiskenen vaikutusvaltaisin monitieteilijä”, kuten Dazed & Confused -lehti häntä niin ylevästi kutsui.

Mistä päästäänkin Orwelliin. Trendikäs t-paitapainatus viittaa luonnollisesti Orwellin kirjaan, ja asiayhteydestään irrotettuna se olisi omiaan nostattamaan someraivoa (”mitä nykynuoret muka tietävät MISTÄÄN?”). Rubtšinskin tyylin osatekijänä siitä tulee jotain ihan muuta: aikakapseli, aikalaisdokumentti, taiteilijan esittämää yhteiskuntakritiikkiä. ”Se viittaa oikeastaan nyky-Moskovaan”, Rubtšinski on kuulemma todennut. Enää artikkelin ingressin sitaatti ei ehkä tunnu niin vieraannuttavalta. Nuoren moskovalaisen kokemus siitä, että Orwellin ennustama saappaanisku vasten tulevaisuuden kasvoja on toteutunut, tuntuu jäätävän uskottavalta. Sen ilmentämiseen tarvitaan kuitenkin Goša Rubtšinskin taidetta.

Rubtšinski syntyi Moskovassa, valmistui kaupungin teknillisestä yliopistosta ja perusti vuonna 2008 oman ГОША РУБЧИНСКИЙ -vaatemerkin. Hän sai nopeasti huomiota ja yllättävää kyllä myös myynti- ja markkinointitukea Comme des Garçonsin legendaarisilta japanilaisilta avantgardisteilta.

14 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


etonshirts.com

When trying something new, scepticism is never suitable. AW 16. EXPLORE IN ST YLE.

SWEDISH PREMIUM SHIRTS. FOR EVERY TASTE. 15 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


Leikkiviä lapsia Kitchangan kaupungin keskustassa Pohjois-Kivun maakunnassa. Kuva Alessandro Pavone/ Save the Children

16 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


S U RV I V O R S Maailma on levoton, ja se tarvitsee kaikkia mahdollisia sankareita. Kuten osa Pelastakaa lapset -järjestön valmiusjoukoista, Vidar Strøm on kuluneiden 17 vuoden aikana matkustanut maailman eri kriisialueille. Nyt hän kertoo minulle maailmasta, jolta olen saanut olla turvassa. Hän puhuu sotaa käyvästä maailmasta ja sodan hauraimmasta osapuolesta: lapsista. TE KSTI N I N A K V EEN L I L L EB O

On kesäloma, aurinko paistaa. Kuulen kadulta leikkivien lasten ääniä. He ovat vallanneet naapurin pihan ja puolustavat sitä miekoin ja asein, sillä on sota. Niin dramaattista ja kovaäänistä, etten melkein saanut selvää Vidarin soittaessa Bergenistä. Vidar on lapsipsykologi, joka on valmistunut maisteriksi Bergenin psykologisesta tiedekunnasta pääaineena lasten huoltoasiat. Maailman kriisit ovat vieneet hänet muun muassa Kosovoon, Angolaan, Afganistaniin, Pakistaniin, Egyptiin ja Sri Lankaan. Hänen tehtävänsä on luoda turvattomassa tilanteessa lasten ja perheiden elämästä niin turvallista kuin mahdollista. Hän on työskennellyt lapsisotilaiden kanssa, auttanut lapsia ja nuoria pakolaisleireillä sekä avustanut toisistaan erilleen joutuneita lapsia ja vanhempia löytämään toisensa. Olemme paikan päällä rajallisen ajan, kolmesta kuuteen kuukauteen, ja siksi on tärkeää organisoida ja suunnitella kaikki hyvin. Koulutamme paikallisia sosiaalityöntekijöitä ja organisaatioita jatkamaan työtämme, kun itse lähdemme pois. Avustustyöstä on tehtävä kestävää. Pakolaisleireillä on kartoitettava tilanne ja selvitettävä, kuka osaa mitäkin. – Meidän on selvitettävä, kuka on kaikkein heikoimmassa asemassa ja löydettävä esimerkiksi opettajia ja esikoulun opettajia. Luomme aktiviteetteja, joiden ansiosta lapset tietävät nukkumaan mennessään, että huomenna menen kouluun tai päiväkotiin. On tärkeää luoda normaalit olot epänormaalissa tilanteessa. Traumatisoituneet lapset reagoivat eri tavoin. Joku itkee paljon, joku on aggressiivinen, joku taantuu täysin. Vidar kertoo, että leirillä on koulutusohjelmia vanhemmille ja opettajille, joita opetetaan ymmärtämään lasten reaktioita ja tarjoamaan heille hoivaa. – On tärkeää, että vanhemmat osallistuvat lastensa hoitoon, mutta heille annetaan myös käytännön tehtäviä. Passiivisuuteen ei pidä vajota. Kaikki tarvitsevat rutiineja, ja on tärkeää, että ihmisillä on jotakin ajateltavaa. Tutkimus ja kokemus osoittavat, että traumaattisista kokemuksista parhaiten ja nopeimmin toipuvia ei kohdella uhreina, vaan toimijana, joka hyödyntää kokemuk siaa n ja voimava rojaa n. Vida r pu huu terroristihyökkäyksistä, kouluampumisista ja Utøyasta. - On paljon yksilöllisiä eroja, ja jotkut eivät kestä asioita, joita toiset kestävät, ja se on otettava huomioon. Mutta itse ei voi auttaa itseään, ellei ole ollut mukana. Mielestämme tässä työssä on paljon itsensä auttamista.

Keskitymme ottamaan käyttöön voimavaroja, joita ihmisissä on, ja osallistamaan heidän lähiympäristöään. Ihmisillä on nimittäin uskomattoman paljon voimavaroja. Että saa olla taas lapsi. Minulla oli turvallinen lapsuus. Lapsuus, johon kuului mehujäätä, kaarnalaivoja ja tutkimusretkiä kimallekoristeisella polkupyörälläni. Pahin tapahtuma oli pieni naarmu polvessa. Niinpä en voi ymmärtää lapsisotilaan elämää. Samaan aikaan kun minä opin ajamaan pyörällä, joku toinen lapsi opetteli tappamaan. – On pitkä prosessi auttaa lapsisotilas takaisin normaaliin lapsuuteen. Kun työskentelemme lapsisotilaiden vapauttamiseksi, laadimme ohjelman, jossa lapset riisutaan aseista ja vapautetaan armeijasta muodollisesti, jotta paperilla ei vain sanota heidän kadonneen. Heidät on palautettava normaaliin elämään heidän kotikyläänsä.

Lapsilla on ollut erilaisia rooleja sodassa. – Kaikki eivät osallistu aseellisiin konflikteihin, vaan jotkut toimivat ruoanlaittajina ja vakoojina. Tytöt päätyvät usein seksiorjiksi. Onkin tärkeää arvioida perusteellisesti, mitä lapset ovat joutuneet kokemaan ja miten heitä pitää auttaa. Vähäisin tehtävä ei ole auttaa heitä eheytymään. Tarkkailen, että vanhempiensa “pois antama” lapsi todella pääsee takaisin kotiinsa. – Saa viettää aikaa vanhempien kanssa. On monia tapoja auttaa. Köyhyyttä vastaan voi taistella esimerkiksi mikrolainoilla. Kalastajalle voi lainata rahaa mopedin ostoa varten, jotta hän voi käydä myymässä kalojaan. Auttaa voi monella tavalla. Aloitamme taistelemalla köyhyyttä vastaan, joka on tai oli lähtökohta. Kyseessä on pitkällinen ja hankala tehtävä. Jos tietäisi

– He pakenevat jotain, eivät niinkään päästäkseen jonnekin Vidar kertoo heidän perustaneen keskuksen, jossa kunkin lapsen kokemukset käydään läpi ja selvitetään, millaista tukea he tarvitsevat ja mistä he ovat kotoisin. Lapsen vanhemmat etsitään ja arvioidaan, voiko lapsi palata heidän kanssaan kotiin. Tarvitaan suuri koneisto, ja myös paikallisilta vaaditaan paljon. Vidar kertoo toimivansa usein yhteistyössä Unicefin kanssa. – Kartoitamme maalaiskylät ja tutkimme, onko niissä koulua. Vanhemmat tulevat keskukseen vierailulle, ja me valmistelemme lapsen kotiinpaluuta varten. Lapsen koulunkäynti on keskeytynyt, ja he ovat kokeneet muille lapsille tuntemattomia asioita. Koulutamme vanhempia ymmärtämään, mitä lapsi on käynyt läpi ja minkälaista tukea hän tarvitsee. Valmistelemme koko kyläyhteisöä. Kun kaikki on valmista, lapset saavat palata kotiin. Lapsia rekrytoidaan sotilaiksi monesta syystä. Heitä rekrytoidaan monin tavoin. – Toisinaan se tapahtuu vanhempien hyväksyessä asian. Monet maat ovat äärimmäisen köyhiä. Vanhemmat saattavat ajatella, että lapsi saa paremman tulevaisuuden: ruokaa, vaatteita ja kenties hieman koulutustakin. Usein lapset kuitenkin kidnapataan ja pakkorekrytoidaan väkivalloin. Lapsisotilaat eivät tavallisesti saa koulutusta eikä terveydenhuoltoa. Heitä käytetään hyväksi fyysisesti, seksuaalisesti ja emotionaalisesti.

17 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016

Vida r kertoo ta rina n t yöstää n A fga nista nissa. Länsimaisissa lehdissä kerrotaan afganistanilaisista vanhemmista, jotka myyvät lapsiaan ja naittavat heidät 11 vuoden ikäisinä. YK halusi tietää, mitä oikein tapahtuu, ja Vidar ja eräs kollega lähetettiin tutkimaan asiaa. He vierailivat kahdessa kylässä afganistanilaisen lääkärin ja mullahin kanssa. He tapasivat kylän vanhimpia sekä naisia ja lapsia. Kertomukset olivat tuskallista kuultavaa. – Ei heille pidä puhua Lapsen oikeuksien sopimuksesta ja sanoa: “Ei näin saa tehdä”. On käytävä vuoropuhelua. Eräs nainen kertoi synnyttäneensä viisi lasta, joista kolme kuoli vauvana nälkään. “Nyt tyttäreni on 12-vuotias, ja jos saan järjestettyä hänet naimisiin, hän jää henkiin, sillä miehen perheellä on ruokaa.” Vidar vaikenee hetkeksi. – Asiaa ei voi puolustella, mutta tästä se johtuu. Vanhemmat rakastavat lapsiaan ja toivovat heidän jäävän henkiin. Tämä pätee kaikissa kulttuureissa, joissa olen työskennellyt. Sosio-ekonomisista syistä heillä ei ole mahdollisuutta parempiin ratkaisuihin. Olemassa oleva tilanne on niin paha. Keskustelujen avulla Vidar ja hänen kollegansa pystyivät auttamaan. He toimivat Worlds Food Program -ohjelmassa, jossa opetetaan kyläläisiä kasvattamaan ruokaa. He kertovat, miten lapsiin vaikuttaa se, ettei heillä ole lapsuutta. Mitä keholle tapahtuu, jos tyttö ryhtyy seksuaalisesti aktiiviseksi 11–12-vuotiaana. Kun he olivat työskennelleet kylissä kuukauden, tehtiin “jirga”, joka tarkoittaa muslimikulttuureissa oikeaa päätöstä. Päätettiin, ettei näissä kylissä naitettaisi tyttöjä alle 18-vuotiaina.


– Vuoropuhelu on tehokas menetelmä. Tärkein työvälineemme Pelastakaa lapset- tai Save the Children International -järjestössä on Lapsen oikeuksien sopimus. Se on lähtökohta kaikessa työssämme. Meillä on myös erilaisia ammattimenetelmiä, joita käytämme tarpeen mukaan eri tilanteissa. Kysyn, voidaanko kaikki lapset pelastaa. – Ajattelen niin, että suurin osa voidaan opettaa tulemaan toimeen itsensä ja muiden kanssa. Kun joutuu osallistumaan sotaan, se jättää jälkensä myös aikuisiin, mutta erityisesti tämä koskee kehitysvaiheessa olevia lapsia. On tärkeää, että YK on ryhtynyt kiinnittämään tähän erityisen paljon huomiota. Me kaikki olemme vastuussa lapsista ja maailmasta, jossa he kasvavat.

Eurooppa on epäonnistunut pahasti

Arvellaan, että tällä hetkellä maailmassa on noin 350 000 lapsisotilasta. – Määrä on kolmen viime vuoden aikana vain kasvanut ISIKSEN, Al Qaidan ja Boko Haramin va ikutu k sesta. Tiedä mme niiden rek r y toiva n tarkoituksella juuri lapsia, joita on helpompi muovata. On tavallaan syntynyt entistäkin väkivaltaisempi sodan muoto, epäsymmetrinen sodankäynti, käytettäessä itsemurhapommittajia. Jospa nämäkin lapset saisivat nauttia mehujäästä, kaarnalaivoista ja kimallekoristeisista polkupyöristä. – He kouluttavat jopa 10-vuotiaita tappajiksi. Nuoret ovat joutuneet sanomattoman aivopesun kohteeksi. Paljon on vielä tekemättä, ja edessä on pitkä tie. Emme kuitenkaan olisi tehneet tätä, jos emme olisi uskoneen siitä olevan hyötyä.

Vidar on elänyt pommien ja ammusten keskellä, mutta työhön syntyy silti palava innostus. Hän hymyilee ja sanoo, että laukku melkein lennähtää kaapista, kun hän on kotona. Tunnelma vakavoituu. – Kyse on siitä, että tässä pystyy omilla taidoillaan muuttamaan jonkun elämän paremmaksi. Se tuo tyydytystä ja tarkoituksen elämään. Mitä voisin tehdä toimiakseni kuten sinä? On kysymys paljolti siitä, osaammeko asettua toisen asemaan, sanoo Vidar. – Ajatel la a npa a la ik ä istä a fga nista nila ista turvapaikanhakijaa, joka ei saa oleskelulupaa Norjassa, koska viranomaisten mielestä Afganistan on turvallinen maa. Minulla on edelleen kontakteja afganistanilaiseen tiimiini, ja heidän mukaansa tilanne on pahempi kuin vuonna 2001. Palautettavat lapset saattavat joutua suureen vaaraan, sillä lapsien palauttaminen Afganistaniin ei ole turvallista. Lähettämällä lapset sinne altistamme heidät niille vaaroille, joita he pakenivat jäädäkseen henkiin. Gro Harlem Brundtland sanoi aikanaan, että “kaikki riippuu kaikesta”. Vidar kertoo, että useimmat yksinäiset lapset saapuvat Afganistanista, Syyriasta, Eritreasta ja Somaliasta. Maista, joissa on konflikteja ja vaikeat kasvuolosuhteet. – K aikessa on kyse tur vallisuudesta. Teht yäni tutkimuksen yksinäisistä lapsipakolaisista olen päätynyt siihen, että he pakenevat jotain, eivät päästäkseen jonnekin. Kukaan ei lähde turhaan hengenvaaralliselle matkalle Egeanmeren yli. Yksin matkustavilla lapsilla ei ole ketään turvanaan. Kukaan ei ota heitä syliin ja puhalla, kun heihin sattuu. Ei ole lastenhoitajaa. He ovat aivan yksin suuressa, tuntemattomassa maailmassa. Sellaisten ihmisten keskellä, jotka saattavat käyttää heitä hyväkseen. – Olen myös samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että ihmisiä pitää auttaa heidän kotimaassaan. Se vaatii valtavasti resursseja. Kun näkee, kuinka monia Pakistan on ottanut vastaan, samoin Iran, Kreikka, Turkki, Libanon ja Jordania. Ei mitään rajaa. Ihmiset eivät

kuitenkaan pakene ilman syytä. Meidän pitää pystyä luomaan maailma, jossa on vähemmän levottomuuksia ja sotaa.

pakolaispolitiikka. Puhutaan “heistä ja meistä” ja “he uhkaavat meidän ja lastemme hyvinvointia”. Tällainen puhe ei luo pohjaa hyvälle integraatiolle.

Jossakin meren pohjassa

Puhumme taas lapsista. Lapset ovat pakosalla yksin, mutta poliitikot pelleilevät kameroiden edessä. – Emme saa unohtaa, että he pakenevat jotakin. On ratkaisevan tärkeää ottaa heidät asiallisesti vastaan. Useimmat lapset haluavat olla aktiivisia ja tehdä tilanteelleen jotain, jos vain saavat mahdollisuuden. Asiaa ei edistä se, että heidät sijoitetaan johonkin vuoristohotelliin ilman mahdollisuutta koulunkäyntiin tai muuhunkaan. Monet kärsivät myös vaikeista sotatraumoista.

Hän puhuu pakenevista perheistä. Ja vanhempien ra k k aude st a lapsi i n sa . Pa ko meren yl i on hengenvaarallinen. Näemme sen uutisista. Veneitä, jotka eivät tule koskaan perille. Ne makaavat kuukausia meren pohjassa ennen kuin ne nostetaan. Lastiruumat täynnä kuolleita ihmisiä. Perheitä. He tiesivät vaarat lähtiessään matkaan. Että laivat olivat ehkä jo lähtöhetkellä kelluvia ruumisarkkuja vailla nimiä. Mutta kotona on vaarallista. – Ihminen tekee kaikkensa rakkaittensa puolesta. Olisin itsekin tehnyt kaikkeni pelastaakseni lapseni. Jälleen on otettava selvää, millaista ihmisten elämä on. Vid a r pu huu si it ä , m iten köyhä Norja k i n ol i 1800–1900-lukujen taitteessa. Hän kertoo omista sukulaisistaan. Useimmat asuivat maatiloilla, eikä ruokaa ollut kuin kahdelle lapselle. Jos tuli useampia, haluttiin muuttaa Amerikkaan. – Eikä sielläkään otettu avosylin vastaan. Olemme itsekin maa, josta on lähtenyt talouspakolaisia. On pyritty parempaan elämään. Olemmeko unohtaneet sen? – Jossakin on oltava raja, sen toki ymmärrän. Eräässä asiassa olemme epäonnistuneet pahasti. Eurooppa on epäonnistunut pa ha sti. Emme ole pä ä sseet yhteisymmärrykseen siitä, miten ottaa pakolaiset vastaan kunnolla ja arvokkaasti. Koordinoinnin ja taakanjaon sijasta olemme alkaneet kilpailla siitä, kenellä on tiukin

18 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6

Lapset ovat lounastauolla sodasta. Miekat ja pistoolit ovat nyt vain kasa keppejä. Osapuolet ovat asettuneet, ja rauha vallitsee. – Kohtaan työssäni kriisin keskellä olevia ihmisiä ja olen huomannut, kuinka paljon heillä on voimavaroja. Se tekee minuun suuren vaikutuksen. Mieti yksin saapuvaa alaikäistä ja sitä, millaisen matkan hän on tehnyt. Hän tulee vaikealta alueelta Afganistanista eikä ole koskaan nähnyt merta. Monen tuhannen pakolaisen matka on päättynyt jonnekin meren pohjaan. Maailma on levoton. Se tarvitsee kaikkia mahdollisia sankareita. – He kiipeävät vuorten yli, he lä htevät merelle kumiveneellä, vaikka eivät osaa edes uida. He taistelevat kaikin voimin. Englantilaiset tutkijat sanovat näitä lapsia selviytyjiksi, survivors, eivät uhreiksi. Nämä lapset ovat selviytyjiä.


Pakolaisia saapumassa kumiveneellä Kreikan Lesbokselle toukokuussa 2016. Kuva Pedro Armestre/Save the children

Ibrahim on yksin maanpakoon lähtenyt 16-vuotias irakilaispoika. Nyt hän on jumissa Idomenin pakolaisleirissä, jossa häntä auttaa Pelastakaa Lasten kumppani Arsis. Kuva Gabriele Francois Casini/Save The Children

19 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


STREET FA S H I O N OSLO TUTUSTUIM M E PÄ ÄK AUPUNG IN K ATUJE N M I E H ISE E N T Y YLIIN O S LO S SA , KU LT TU R E LLI E N Y KS I N Ä I ST E N S U S I E N E DVA R D MUNCHIN JA HENRIK IBSENIN KOTIK AUPUNGISSA . SANONTA “ EI OLE HUONOA SÄ ÄTÄ, AINOASTA AN VÄ ÄR ÄNLAISIA VA ATTEITA” S O I K O R V I S S A K U N S ATA A K A ATA M A L L A . T O T E S I M M E NOPE ASTI, ET TÄ HUONO SÄ Ä ON AINAKIN OLE MASSA , MUT TA M ITE N VÄ Ä R Ä N L A I S I A O LIVAT VA AT TE E T?

T H O M A S H A M R E & M O N I K A T R O N S M ED

21 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


K R I STO F E R K I I L H A LVO R S E N | 17 V U OT TA | M A L L I

J O N A H A N D R É S M OT Z F E LDT | 20 V U OT TA | TYÖSKENTELEE BENSA-ASEMALLA

1. Instagramista 2. Villapaidat ja takit 3. Housut Hykeltä, poolo Zarasta, silmälasit Moscotilta, vintagetakki, reppu The North Facelta ja kengät Nikeltä

1. Postpunk musiikista 2. Gosha Rubchinskiyn huivi ja pitkä villatakki 3. Huivi Goshalta, takki Pleasuresilta, housut Dickensiltä, Weekdayn villapaita, kengät ovat Adidaksen Stan Smithit ja koru isoäidiltä

K R I STO F E R

JONAH

1. K EN ELTÄ TA I M I STÄ H A E T I N S PI R A ATI OTA?

2. M ITK Ä OVAT TÄ R K EI M M ÄT VA ATEK A PPA LEES I SY KSY LL Ä / TA LV ELL A 2016

3. M ITÄ S I N U LL A O N PÄ Ä LL Ä S I TÄ N Ä Ä N?

SA N GA D

SA N GA D | 3 8 V U OT TA |

M AG N US

M AG N US PE R S SO N

K I RJA N PI TÄJÄ

1. Sosiaalisesta mediasta ja tämänhetkisestä mielialastani 2. Lyhyt villatakki 3. Adidaksen NDM lenkkarit, Off/White:n pitkähihainen neule, 3/4 housut Comme des Garconilta ja Chanelin laukku.

22 VOLT

| 29 V U OT TA | S U U N N I T T EL IJA

1. Matkailusta ja sosiaalisesta mediasta 2. Treenitakki 3. Lanvinin tennarit ja laukku, Wangin t-paita, Cubuksen treenitakki, Yves Saint Laurentin aurinkolasit ja vintage Rolex kello.

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


R I K A R D A LEX A N D E R S SO N | 3 2 V U OT TA | KO N S U LT T I I C A M A I N O KS EL L A

STE VE N PI MJA N G M O LDS K R E D | 3 0 V U OT TA | K A M PA AJA JA M EI K K A AJA

1. Elokuvista ja ihmisistä kaduilla, sosiaalisesta mediasta. 2. Musta sadetakki 3. Stan Smith -tennarit, Weekdayn farkut ja paita, ASOS:n paita ja laukku sekä Daniel Wellingtonin kello.

1. Historiallisista aikakausista yhdistettynä nykypäivän muotiin työn ja matkustelun kautta. 2. Villatakki 3. Vintageliivi Berliinistä, lippalakki H&M:stä, kengät Zarasta, vintagesolmio Lontoosta, aurinkolasit Kaiboschilta ja biker-takki H&M:stä

RIKARD

STE VE N

1. K EN ELTÄ TA I M I STÄ H A E T I N S PI R A ATI OTA?

2. M ITK Ä OVAT TÄ R K EI M M ÄT VA ATEK A PPA LEES I SY KSY LL Ä / TA LV ELL A 2016

3. M ITÄ S I N U LL A O N PÄ Ä LL Ä S I TÄ N Ä Ä N?

M A R I US

KJ E TI L

M A R I US H OV D E G U LB R A N DS E N | 18 V U OT TA | O PI S K EL IJA

KJ E TI L H OV D E G U LB R A N DS E N | 16 V U OT TA | O PI S K EL IJA

1. NBA:sta ja rap-artisteilta 2. Yeezy (Kanye West Adidas) tennarit 3. Nike Jordan tennarit, Burberryn farkut, Helmut Langin paita ja Vansin hattu

1. Musiikista: rap/hip-hop 2. Bombertakki, 3. Rick Ovensin tennarit, T by Alexander Wangin farkut, t-paita H&M:stä ja Niken hattu

23 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


FROM NORDIC LANDSCAPES SINCE 2004 www.sandqvist.net


Taantuminen teinivuosiin on tosiasia. Fila on täällä taas. Vihdoinkin! Volt Magasin tekee syväluotauksen brändin valikoivaan tyyliin, vuoden 2014 Tukholmaan ja Björn Borg -kytköksiin. TE KSTI DAV I D L A R S S O N KUVA FI L A

FA L L I N L OV E AG A I N , F I L A ? Tarkkaa ajankohtaa on vaikea sanoa. Se oli ehkä kesällä 2014. Normcoresta oli jo alettu varovasti vitsailla, ja räppäri Lorentz oli julkaissut kuumottavan levynsä Kärlekslåtar, kun Tukholman Trädgården-yökerho koki tyylillisen paradigmanvaihdoksen. Tai ainakin hienoisen renessanssin. Siihen saakka yökerhon tyyli oli ollut Södermalmin hienostoalueelle tyypillisesti yhtä ”pikkumustaa ja pinnistelyä”, mutta yhtäkkiä väki alkoi tallustella y mpä riinsä Birkenstockeissa ja lippik sissä. Verryttelypuvut, salilaukut ja juoksukengät viuhuivat. Ysärisumu oli niin sankka, että harva olisi yllättynyt, jos olisi nähnyt jonkun kädessä älypuhelimen sijasta hakulaitteen. Sumun turvin vanhat brändiketut astuivat taas esiin ja ottivat paikkansa muotitietoisten keskuudessa.

– He avasivat ensimmäisen liikkeensä PohjoisItaliassa vuonna 1911 tarjotakseen Biellan kaupunkilaisille maan parhaita tekstiilejä, prima tessile.

Yksi brändeistä oli Fila, joka taannutti meidät ihanasti teinivuosiin, takaisin 1990-luvulle ja vuosituhannen vaihteeseen. Vanhat suosikit saivat vanhan suolan janottamaan kollektiivisesti. Tämän artikkelin kirjoittaja kuvitteli jopa, että Fila oli saanut nimensä sanoista Fall In Love Again, koska hipsterisuosikki The-Dream lauloi niin ”F.I.L.A”-kappaleessaan. Niin ei kuitenkaan ollut, sillä nimi tulee merkin perustaneilta Filan veljeksiltä. Arvailu siitä, nolasinko itseni totaalisesti, vai oliko laulun nimi sittenkin vaatebrändiin viittaava sanaleikki, jää Urban Dictionaryn

25 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016

ja Rap Geniusin varaan. Palataan siis neljään Filan veljekseen. He avasivat ensimmäisen liikkeensä Pohjois-Italiassa vuonna 1911 tarjotakseen Biellan kaupunkilaisille maan parhaita tekstiilejä, prima tessile. Veljekset onnistuivat tavoitteessaan, ja yhtiö fuusioitui sotavuonna 1942 Fratelli Fila -yhtiön kanssa. Seitsemänkymmentäluvusta tuli Filan virstanpylväs, kun se päätti keskittyä tennikseen. Muodin lisäksi myös tennistä fanittavat lukijat tietävät varmasti, että tunnetuimpia Filan vaatettamia tennistähtiä oli Björn Borg. Vuosina 1976–1980 otetuissa ikonisissa kuvissa nähdään Wimbledon-pokaalia kohottava Borg, jolla on yleensä yllään Filan ”The White Line” -malliston verryttelypusero. Tätä nykyä Björn Borg ei saa trenditutkaa värähtämään. Edellä mainittu räppäri Lorentz voisi sen sijaan toimia huomattavasti uskottavampana Filan kansikuvapoikana. Fila ammentaa sitkeästi retrobuumista, ja merkin vakiintunutta asemaa lujittavat muun muassa Urban Outfittersin kanssa yhteistyönä tehnyt mallistot. Varsinkin brändin klassikkovaatteet, kuten verryttelypuserot ja pikeepaidat, nostattavat ”pakko saada” -reaktioita. Filan ja muotimaailman rakkaus roihahti uudelleen vuonna 2014, eikä se näytä hiipumisen merkkejä.


leather | bags | belts | bracelets

saddler.com | @saddlercom | #sdlr


VA LO K U VA A J A

Valokuvaaja Dan Young, Widow Rock, Arizona 1984. Kuva: Jørn Bordewich

FOR E V E R YOUNG TE KSTI T ERJ E T H O R S EN KUVA DA N YO U N G

Dan Young saapui Arizonasta Norjaan ja Osloon puoli vuosisataa sitten. Hänellä oli mukanaan kamera, avoin ja empaattinen mieli ja kirkas katse.

Dan Young sieppaa silmäräpäyksen ikuisuudesta ja antaa meille mahdollisuuden NÄHDÄ. Hänen kuvissaan näkyy erityisen herkkäaistinen ja valpas valokuvaaja, joka menee suoraan asiaan ja astuu tilanteen ytimeen, mutta osaa samalla mestarillisesti kertoa tarinoita valokuvillaan.

Dan Young syntyi Fort Defiancessa Arizonassa ja varttui useissa eri intiaanireservaateissa. Ulkopuolinen Amerikan muiden ulkopuolisten joukossa, joka ei koskaan tuntenut olevansa kotonaan. Jo nuorena hän alkoi harrastaa valokuvausta ja havaitsi, että hän pystyi ilmaisemaan tunteitaan kameran avulla.

Dan Young kartoittaa kuvillaan aivan erityistä maisemaa. Maisemaa, joka kohottaa elämämme korkealle ja juhlistaa sitä tavallista, joka meitä kaikkia ympäröi. Valojen ja varjojen, harmaan sävyjen ja värien kautta syntyy arkipäivän monisyinen mytologia, hienotunnelmainen ja kiehtova. Amerikkalainen valokuvaaja Barry Winogrand on todennut, että hän valokuvaa nähdäkseen, miltä maailma näyttää valokuvattuna. Dan Youngin kuvissa aistii valokuvaajan, joka reagoi omaan elämäänsä. Valokuvaajan, joka havainnoi avoimin aistein ja sympaattisesti maailmaa ja muovaa oman näkemyksensä siitä tulkinnaksi, joka puhuttelee meitä kaikkia. Näin on huolimatta siitä, että lopullinen kuva saattaa saada aivan eri merkityksen kuin mitä kuvanottohetkellä tapahtui.

Palveltuaan USA:n merivoimissa Dan Young alkoi opiskella valokuvausta Los Angelesissa Art Center School of Design -oppilaitoksessa. Siellä hän tutustui norjalaiseen valokuvaajaan ja elokuvantekijään Arild “Kristo” Kristofferseniin. Kristo kutsui Danin mukanaan Norjaan, minne hän halusi perustaa kuvatoimiston. Youngin ei tarvinnut miettiä kauan ennen kuin hän vastasi “Yeah, Norway sounds cool” ja pakkasi mukaan kameransa ja hyvän määrän Tri-X-filmiä.

Terje Thorsen (s. 1965) on norjalainen kirjailija, joka on tuottanut runokokoelmia esikoisteoksensa “Dikt fra ei nonne”, vuodelta 2009, jälkeen.

Young ei kuvaa mitään näyttäviä tapahtumia, vaan hänen kuvissaan kerrotaan elämästä sellaisena kuin sitä eletään kaik kialla, täynnä huumoria, draamaa ja yllät yksiä. Valokuvillaan Dan Young näyttää meille asioita, joita olemme itsekin nähneet, arkipäivän tapahtumia sellaisina, että tuntuu kuin näkisi niitä ensimmäistä kertaa.

“Yksi kertomus on yhtä hyvä kuin toinenkin”, sanoo yksi henkilöistä amerikkalaisen kirjailijan Sam Shepardin näytelmässä “Seduced”. “Kaikki riippuu siitä, miten sen kertoo.” Dan Young on poistunut tästä ajasta, mutta hänen kuvansa elävät.

Kaik ki on vettä, jos katsoo kyllin pitkään, sanotaan amerikkalaisen runoilijan Robert Creeleyn runossa. Kaikki tulee liki, jos katsoo tarpeeksi pitkään Dan Youngin valokuvia.

Ne ovat ajattomia. Forever Young.

www.danyoung.no

27 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


VA LO K U VA A J A

Dan Young “Nannestad” Norja 1963


VA LO K U VA A J A

Dan Young “Astrid Lindgren” Ruotsi 1979


VA LO K U VA A J A

Dan Young “Hastiin Yellowhair” Arizona 1974


VA LO K U VA A J A

Dan Young “East” Arizona 1999

Dan Young “West” Arizona 1999


VA LO K U VA A J A

Dan Young “Smoking Man” Oslo 1963


F OTO G R A F

Dan Young “Norwegians” Holmenkollen, Oslo 1964


GRAND OPENING Welcome to our universe!


On the 20th of October, we are opening 9 stores in Finland: K A MP P I - H EL S INKI I T I S - H EL S INKI JUMB O - V A NT A A I S O O ME NA - E S P O O KO S K IK E S KUS - T A MP ER E MYL LY - R A I S I O V A L KEA - O ULU JY V Ä S KYL Ä - F O R UM MAT KUS - KUO P I O


K EN GÄT, TH E S E G LO RY DAYS, 9 9,9 EU R

N EU L E , SA M SØ E SA M SØ E, 6 9 EU R

T EN N A R I T, A D I DA S, 9 9,9 5 EU R

– With clothes, I like mixing what different designers do until it becomes a personal expression of how I’m feeling that day. A$AP Rock y

T- PA I TA , A D I DA S, 37,9 5 EU R

THOMAS HAMRE

N EU L E , A D I DA S, 6 9,9 EU R

TA K K I , A D I DA S, 13 0 EU R

KO R K K I , SA M SØ E SA M SØ E, 3 9 EU R

N EU L E , TH E S E G LO RY DAYS, 9 9,9 EU R

N EU L E , D I E S E L , 1 10 EU R

T EN N A R I T, A D I DA S, 1 10 EU R

TA K K I , TH E S E G LO RY DAYS, 279,9 EU R

37 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


VOLT LOOKBOOK AUTUMN/ WINTER 2016 KUVAT J ES PER & M AT H I A S PH OTO G R A PH Y

M E I K K I J E A N E T T E TÖ R N QV I ST

T Y Y LI T H O M A S H A M R E


Housut, These Glory Days, 120 Kauluspaita, These Glory Days, 79,90 Paita, These Glory Days, 99,90 Kengät, These Glory Days, 99,90

EUR EUR EUR EUR


Nahkatakki, Deadwood, 250 EUR | T-paita, Diesel, 49,99 EUR | Farkut, Tiger Jeans, 129 EUR

Neuletakki, These Glory Days, 99,90 EUR | Paita, These Glory Days, 89,90 EUR | Housut, These Glory Days, 119,90 EUR

Housut, L’Homme Rouge, 190 EUR | Paita, L’Homme Rouge, 190 EUR

Pipo, Wood Wood, 40 EUR | Paita, Wood Wood, 125 EUR | Svetari Wood Wood, 140 EUR | Bombertakki Wood Wood, 250 EUR | Chinot Wood Wood, 140 EUR | Tennarit, Adidas, 120 EUR


Bombertakki Diesel, 240 EUR Farkut Tiger Jeans, 129 EUR


Pipo Adidas, 24,95 EUR Kääntötakki Adidas, 99,95 EUR Tennarit Adidas, 175 EUR Paita Filippa K, 120 EUR


Lakki These Glory Days, 29,90 EUR | Paita These Glory Days, 79,90 EUR | Svetari These Glory Days, 69,90 EUR | Takki These Glory Days, 129,90 EUR | Chinot These Glory Days, 79,90 EUR

Pipo Adidas, 24,95 EUR | Kääntötakki Adidas, 99,95 EUR | Tennarit Adidas, 175 EUR | Paita Filippa K, 120 EUR

Takki Adidas, 170 EUR | Paita Filippa K, 105 EUR | Housut Filippa K, 175 EUR

Svetari Wood Wood, 125 EUR | Takki J.Lindeberg, 350 EUR | Housut J.Lindeberg, 120 EUR | Pipo These Glory Days, 19,90 EUR | Kengät, These Glory Days, 9 9,9 EU R


Takki These Glory Days, 299,90 EUR | Poolo These Glory days, 89,90 | Bleiseri These Glory days, 279,90 EUR | Housut These Glory Days, 119,90 EUR

Takki These Glory Days, 279,90 EUR | Neuletakki These Glory Days, 99,90 EUR | Poolo These Glory Days, 49,90 EUR

Takki These Glory Days, 199,90 EUR | Housut These Glory Days, 119,90 EUR | Kengät These Glory Days, 89,90 EUR

Pipo These Glory Days, 19,90 EUR | Takki These Glory Days, 279,90 EUR | Paita These Glory Days, 79,90 EUR | Housut These Glory Days, 99,90 EUR | Tennarit These Glory Days, 99,90 EUR


Takki These Glory Days, 299,90 EUR Neule These Glory Days, 79,90 EUR Paita These Glory Days, 89,90 EUR Housut These Glory Days, 119,90 EUR Kengät These Glory Days, 99,90 EUR


46 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


Comin’ out swingin’! Tinkimättömyys, näkemyksellisyys ja Lähi-itä-vaikutteet ovat tehneet ADNYMista yhden Ruotsin tämän hetken kuumimmista muotimerkeistä. Ja tämä on vasta alkusoittoa...

TE KSTI DAV I D L A R S S O N KUVA A D N Y M

ADNYM Libanonin sisällissodan aikana osapuolet jakoivat Beirutin kahtia Itä- ja Länsi-Beirutiin. Näiden kahden leirin väliin syntyi harmaa alue, niin sanottu ei-kenenkään-maa, joka oli kokenut kovia ja tuhoutunut pahoin rajariidoissa. Vuosien myötä muslimivaltaisen Länsi-Beirutin ja kristittyjen hallitseman itäpuolen väliin kasvoi vehmas metsäkaistale, ”The Green Line”.

on varma asiastaan. Se uskaltaa pitää kiinni omasta linjastaan ja olla erilainen maailmassa, joka kärsii aivan liian usein hurjan muutostahdin aiheuttamasta matkapahoinvoinnista. – Farkut on demokraattinen vaate. Oman farkkumerkkimme perusta on siinä, että uskallamme jatkuvasti uudistaa, tuunata ja rikkoa vanhoja kaavoja. Denim on materiaali, jolla on rikas historia ja johon liittyy selkeitä ennakko-oletuksia. Meidän visionamme on ravistella käsityksiä siitä, miltä denim voi näyttää tai miten sitä voi käyttää, haastaa väsymättä vallitsevia standardeja ja luoda ketterä brändi, joka rikkoo farkkumerkkeihin liittyviä stereotypioita.

– Se oli dystopista, mutta tavallaan kaunista, kertoo ADNYMin suunnittelija Johni Tadi ja avaa ajatteluaan näin: – ”The Green Linen” varrella asui tinkimättömiä yksilöitä, jotka eivät halunneet valita puolia vaan uskoivat yksilönvapauteen. Asenteellisuutta vaatinut sota teki – Me olemme heistä anonyymeja, ihmisiä vailla identiteettiä. – Meitä inspiroi paljon suunnanneet etelään juuri tämä tinkimättömyys, usko kohti Lähi-idän itseen ja ympäristö, josta ajattelu kumpusi, Johni jatkaa. Se, että rikasta kulttuuria, muuttuu anonyymiksi keinotekoisessa kontrasteja ja ympäristössä, eräänlaisessa dystopiassa. Anonyymeina dystopiassa. Anonyymi dystopia. ADNYM.

monimuotoisuutta

ADNYM on tuliuusi farkkumerkki, jonka tilat sijaitsevat Tukholman Katarina Bangatalla. Siellä istuvat Johni Tadi ja yrityksen muut osakkaat Frippe Persson ja Stefan Söderberg. ADNYM ei ole samasta puusta veistetty kuin kaikki muut. Vaikka kaikilla kolmella on kokemusta Acnen, Hopen, Wranglerin ja Levi’sin kaltaisista jättiläisistä, Johni ja hänen ADNYMinsa ovat ammentaneet inspiraationsa muualta. – Yleensä vaikutteita haetaan Yhdysvalloista, Japanista tai muista Pohjoismaista. Me olemme suunnanneet etelään kohti Lähi-idän rikasta kulttuuria, kontrasteja ja monimuotoisuutta. Erityisesti meitä kiehtoo juuri Beirut, jonka ainutlaatuinen identiteetti on saanut vaikutteita Lähi-idän lisäksi myös Euroopasta. Tämä tuo farkkuihimme jännitettä – ne ovat sekoitus pohjoismaista minimalismia ja runsaita yksityiskohtia, mutta täynnä kontrasteja ja libanonilaisia vaikutteita silueteissa. ADNYM ei siis välttämättä ole vanhempiesi lempimerkki, mutta eihän mikään vakavasti otettava farkkubrändi ole koskaan tavoitellut edellistä sukupolvea. Ei, sillä ADNYMia ajaa vahva näkemyksellisyys. Se

47 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016

ADNYMista tulee siis uusi palanen pohjoismaiseen designpalapeliin. Kulunut kysymys pohjoismaisesta designista kirvoittaa Johni Tadista makeat naurut. – Ruotsalainen muoti tuppaa olemaan aika turvallista, muodikasta mutta ei silmiinpistävää. Ja heti alkaa kuulostaa siltä, että ei pitäisi luulla itsestään liikoja.

Hän nauraa ja jatkaa: – Me uskallamme tehdä simppeliä, toimivaa ja ajanmukaista vaatetta moderneille yksilöille. Teemme hyviä ja mutkattomia farkkuja. Ruotsalainen muoti nauttii kansainvälistä arvostusta, ja tästä on paljolti kiittäminen osaavia yrittäjiä, jotka ovat raivanneet tietä ja vakiinnuttaneet asemansa. Kaikkien tie on silti ainutlaatuinen. Me pyrimme löytämään omamme tietoisina siitä, missä muut ovat onnistuneet, mutta kadottamatta omaa tinkimättömyyttä tai uteliaisuutta. Uudistumista jahdatessa ei ole tarkoituksena uhrata farkkujen kivettynyttä mutta tärkeää asemaa ”ajattomana vaatekappaleena”. Tadi palaa jälleen puheissaan vihreälle vyöhykkeelle ja Beirutin jakautumiseen. – Siellä keskellä konfliktia syntyi jotain uutta. Me koemme liikkuvamme vaivatta toisaalta taiteellisten ja toisaalta mutkattomien laatuvaatteiden välimaastossa. Siellä vallitseva jännitys ja kontrasti pitävät meidät uteliaina, kun mietimme seuraavia siirtoja. – Pyrimme kaikessa myös siihen, että t yömme huomataan, että se herättää kiinnostuksen ja että ihminen tuntee tulleensa valituksi silloin, kun hän ymmärtää sanomamme. Kaikki eivät sitä ymmärrä, eikä kaikkien tarvitsekaan.


K Y N T T I L Ä , D I PT YQ U E , 70 EU R

S Ä H KÖ PYÖ R Ä , B O U G H, 3 24 0 EU R

VA AT EN AU L A K KO, H AY, 7 5 ,6 0 EU R

– An artist is somebody who produces things that people don’t need to have. Andy Warhol

THOMAS HAMRE

S U ED E K Ä S I S A I PPUA , BY R E D O, 4 8 ,6 0 EU R

T H E CO M PL E T E WO R KS O F R I C H A R D N EU T R A , R I C H A R D N E UTR A , 81 EU R

K U U LO K K EE T, U R BA N E A R S, 10 8 EU R

K EL LO, M A I SO N M A R TI N M A R G I E L A , 3 0 3 EU R

S I L M Ä L A S I T, M OSCOT M I LT Z E N, 28 5 EU R

K I RJA H Y L LY, B R U N O M AT TH SO N, 5 0 0 EU R

B E A R B R I C K DA F T PU N K 4 0 0 % , M E D I CO M TOY, 16 2 EU R

PA I M I O -T U O L I , A A LTO, 3 8 9 0 EU R

49 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


“ Opeth on yksi harvoista ruotsalaisbändeistä, jonka tulevasta levystä on tehty iso haastattelu Rolling Stoneen ennen kuin kotimaiset lehdet ehtivät edes havahtua

“ 50

VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


OPETH Jotkin bändit breikkaavat yhdessä yössä. Toiset taas keräävät hitaasti kierroksia, kunnes niillä on uskollinen yleisö ja kansainvälistä arvostusta ilman ensimmäistäkään hittiä. TE KST A N D ER S LU N D QV I ST

Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu ruotsalainen Opeth. Bändi on kollegojen arvostama, soittaa täysille saleille ja on saanut viimeisimmät levynsä suoraan Yhdysvaltain Billboard-listan top 20:een. Opeth on yksi harvoista ruotsalaisbändeistä, jonka tulevasta levystä on tehty iso haastattelu Rolling Stoneen ennen kuin kotimaiset lehdet ehtivät edes reagoida.

– Kitaristina tykkään siitä, että musiikki on taas hevimpää ja jylhempää. Osa biiseistä toimii varmasti erityisen hyvin livenä, sanoo kitaristi Fredrik ”Kulle” Åkesson. Hän janoaa jo keikoille ja kokee, että edellisen Pale Communion -levyn jälkeen tehty sadan keikan rundi oli liian lyhyt. – Sitä edellisen levyn jälkeen soitimme 250 keikkaa, mutta niin pitkään on vaikea painaa, koska monilla bändiläisillä on perhettä, hän myöntää.

Viime syksynä Opeth juhli 25-vuotista taivaltaan, ja syyskuun lopussa ilmestyy bändin 12. albumi Sorceress. Kyseessä on jo kolmas levy, jonka tämä entinen death metal -bändi on levyttänyt ilman murinalaulua. Aiemmin Opethin sarjamaiset sävellykset olivat varsin äkkivääriä, mutta nyt bändi on löytänyt luontevan tasapainon raskaiden, akustisten ja tunnelmallisten elementtien välille. Mukana on jopa jazzvaikutteita, ja aina joku vetää herneen nenään.

Levy äänitettiin jälleen kerran Rockfieldin studioilla, missä ovat äänittäneet myös Queen, Rush, Hawkwind ja Budgie. Rockfield sijaitsee Walesin maaseudulla. – Siellä on hyvä tunnelma. Syödään, nukutaan ja tehdään duunia. Alueella on hillittömästi lampaita, ja välillä saattaa herätä siihen, että makuuhuoneen ikkunasta tiiraa hevonen, Åkesson nauraa. Rockfieldissä tuntee myös historian painon. Ja sehän sopii, koska kuuntelemme enimmäkseen vanhaa musiikkia.

Opeth on tunnettu omaleimaisuudestaan. En esimerkiksi tiedä montakaan death metal -taustaista bändiä, joka tekee alkuperäisille uskollisia covereita popkappaleista. Opethin k iistaton nok kamies on Mikael Åkerfeldt, joka kirjoittaa kaiken materiaalin, soittaa kitaraa ja tulkitsee laulut tur vallisen ja miellyttävän kuuloisella äänellään. Hän tapaa esitellä koko albumin biisijärjestystä myöten muulle bändille ennen kuin he pääsevät siihen käsiksi.

– Teemme suunnitelmia vain kahden vuoden aikajänteellä, mutta minä olen tässä bändissä ”rock ‘til you drop” -meiningillä

Åkerfeldt ei peittele sitä, että päätösvalta ja veto-oikeus ovat hänellä. Samalla hän kuitenkin uskoo olevansa hyvä keulahahmo. – Olen hyvä tsemppaamaan muita ja kertomaan, miten tärkeitä he ovat bändille. Kiertueella ollessa johtajan asema unohtuu, silloin olen yksi bändiläisistä. En ole luontainen keulakuva, mutta muut jätkät haluavat mennä ja rokata.

Opethin jäsenet ovat vaihtuneet useita kertoja, mutta nykykokoonpano tuntuu epätavallisen vakaalta. – Tämä on ehdottomasti paras remmi tähänastisista. Olemme kavereita myös bändin ulkopuolella ja käymme yhdessä kaljalla, Åkerfeldt sanoo. – On etuoikeus, kun voi soittaa yhdessä ja samassa bändissä ja kun se bändi on Opeth, Åkesson vakuuttaa. Teemme suunnitelmia vain kahden vuoden aikajänteellä, mutta minä olen tässä bändissä ”rock ‘til you drop” -meiningillä.

Mihin murinalaulu hävisi? – Vaikka pidin growl-levyistä, en itse enää kuuntele sellaista musiikkia. Luovuimme murinasta viimeistä edellisellä Heritagelevyllä, ja aika oli kypsä. Nykyinen musiikkimme on lähempänä sitä, mitä itse kuuntelen.

Kysyn, miten Åkerfeldt suhtautuu lauluääneensä. – En halua kuulostaa itseltäni levyä kuunnellessa. Haluan kuulla sen ulkopuolisin korvin. Haluan laulaa hallitusti ja luotan nykyisin itseeni laulajana. Olen pyrkinyt löytämään teknisesti paremman laulutavan ja karsinut äänestä piirteitä, jotka tuovat mieleen ujon ja pelokkaan pikkupojan.

Mikael sanoo, että hän rakastaa yhä kaikkea hullua, mutta fokus on nyt hyvien biisien kirjoittamisessa. – Simppelien juttujen toteuttaminen kiinnostavasti on vaikeampaa kuin uskoisi.

Sinua on verrattu Greg Lakeen, mutta minusta laulusi tuo välillä mieleen myös Jimi Hendrixin. – Tuota vertausta en ole ennen kuullutkaan. Olisin kuitenkin mieluummin kuullut, että soitan mielestäsi kitaraa niin kuin Hendrix! Åkerfeldt nauraa.

Hän puhuu jopa musiikillisista ”soosiperunoista”, mutta kaikki paitsi vannoutuneimmat Opeth-fanit nauraisivat tälle kuvaukselle. Bändin tuotanto on yhä sekä monimutkaista että vaihtelevaa.

51 VOLT

1960–1970-lukuintoilijat saattavat huomata tämän biisien nimistä. Niitä ovat esimerkiksi Strange Brew (Creamlaina), Seventh Sojourn (The Moody Bluesin levynnimi, vaikka kappale on saanut inspiraationsa Family-yhtyeeltä) ja Chrysalis, joka on legendaarisen levyyhtiön nimi. – Sen kautta saadaan mukaan myös Jethro Tull ja Michael Schenker, Åkerfeldt sanoo tyytyväisenä.

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


calvinklein.com

I work hard in #mycalvins

James Rodriguez, Footballer

52 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


53 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


THESE G LO RY D AY S These Glory Days avasi ensimmäisen oman liikkeensä Norjan Bergenissä marraskuussa 2015. Se on These Glory Days -tiimin itsensä suunnittelema, ja inspiraatiota on haettu 60-luvun hotelliauloista. Materiaaleista erottuvat pähkinäpuu ja marmori. Creative Director Magnus Beckman kertoo haluavansa tarjota ensiluokkaista palvelua henkilökohtaisella otteella. Nyt liike on alkanut tarjota These Glory Daysin omille puvuille mittatilauspalvelua, joka on saatavissa yksinomaan Bergenin-liikkeessä. TE KSTI DAV I D J O H A N S S O N KUVA Z EN T U VO

These Glory Daysin sijaintipaikaksi valittiin Bergen, koska kaupungissa on vahva musiikki- ja muotiskene. Liikkeeseen virtaa kaikenikäisiä asiakkaita, joihin vetoavat merkin tyylikkäät, klassiset ja ajattomat vaatteet ja niiden hillitty värimaailma. Myymäläpäällikkö Simon Gummessonin mukaan muotitietoinen bergeniläismies tavoittelee yksilöllistä tyyliä ja välttelee trendejä. – Hänellä on vahva perusvaatekaappi, jossa on eleettömän ty ylik käitä vaatteita sekä väriläiskinä kontrastia tuovia vaatteita ja asusteita. Hän uskaltaa mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle eikä välitä siitä, miten kaikki muut pukeutuvat, Simon kertoo. Hän jatkaa: – Asiakasta ei enää hurmata pelkillä farkuilla. Liikkeen henkilökunnalta vaaditaankin yhä enemmän, mitä tulee vaatteisiin, laatuun ja istuvuuteen. Millainen vastaanotto teillä on ollut liikkeen avaamisen jälkeen? – Ihan ma htava siihen nä hden, että sijaitsemme sivukadulla, josta kaikki eivät ole vielä bonganneet meitä. Sana kiertää hitaasti mutta varmasti, ja meillä on jo paljon uskollisia ja vaatteista kiinnostuneita asiakkaita. Erityisen hienoa on se, että niin moni nuori on löytänyt tiensä tänne, Simon sanoo. Voitko kertoa uudesta mittapukukonseptistanne? – Se on tosi hot ja bergeniläisittäin jotain ihan uutta. A iemmin tää ltä on ollut vaikea saada pukua tai pikkutakkia, joka mukautuisi täysin oman vartalon mittoihin. Meillä ei tarvitse maksaa kalliita räätälihintoja, mutta istuvuus on taattu. Palvelu koskee aluksi pukuja, pikkutakkeja ja frakkeja, Simon kertoo. Magnus Beckman kertoo palvelusta tarkemmin näin: – Tarjolla on kolme hintaluokkaa, jotka perustuvat asiakkaan valitsemaan laatutasoon. Siten voi saada kerralla täydellisen istuvuuden, hän sanoo ja jatkaa: – Puvuissamme käytetään irtoliinarakennetta, ja ne ovat joko kevytrakenteisia tai tavanomaisia pukujamme, joissa on hieman jäykempi rakenne. Myös rakenteettomia on tarjolla. Magnus Beckman korostaa myös, että tavoitteena on luoda jännittävää yhteistyötä yli toimialarajojen, esimerkiksi asiakasiltoja, joissa on mukana partureita, baarimikkoja ja muita yrittäjiä. – Meiltä saa kaiken vaatteisiin liittyvän. On mahtavaa nähdä, miten asiak kaamme yhdistelevät kolmen mallistomme tuotteita. Yhteen tyyliin ei tarvitse enää jämähtää, ja se tuntuu vapauttavalta. Miltä tulevaisuus näyttää? – Emme ole koskaan täysin tyytyväisiä ja pyrimme a ina uudelle ta solle suunnittelussa, la adussa ja kokonaisvaikutelmassa. On mahtavaa, että niin suuri osa asiakkaistamme arvostaa työtämme ja näkemystämme. Tämä on jännittävä yhteinen matka.

54 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


– On mahtavaa nähdä, miten asiakkaamme yhdistelevät kolmen mallistomme tuotteita. Yhteen tyyliin ei tarvitse enää jämähtää, ja se tuntuu vapauttavalta.

55 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


L´HOMME RO U G E L’Homme Rouge -brändi häilyy ihailtavasti muodin ja taiteen välimaastossa. Se sai alkunsa täydellisen päähineen metsästyksestä ja on siitä lähtien ollut yksi Pohjoismaiden kiinnostavimmista muotitaloista. Volt Magasin ottaa tuntumaa siihen, millaista on olla ”Punainen ihminen”. TE KSTI DAV I D L A R S S O N

Historiankirjoittajat tapaavat etsiä epätoivoisesti Franz Ferdinand -tyyppistä dominopalikkaa – kaukaa haettua tai jopa banaalia sattumusta, jonka käyntiin sysäämä tapahtumaketju on aina kätevästi palautettavissa tähän yhteen alkutekijään. Aina sellaista ei löydy, ja usein se osoittautuu pettymykseksi. L’Homme Rougen alkusysäyksenä oli kuitenkin pipo. – Pipoa voidaan yhä pitää symbolisena lähtölaukauksena, korostaa L’Homme Rougen perustajiin kuuluva JohnRuben Holtback. John-Ruben on tottunut kertomaan tarinaa siitä, miten hän kaipasi veljensä ja kahden ystävänsä kanssa juuri oikeanlaista pipoa ja päätti ryhtyä tuumasta toimeen. – Enää meitä ei tunneta siitä. Seurannaisvaikutukset olivat silti a lkuperäistä sattumusta suuremmat, kuten edellä mainittujen Sarajevon lauk austen tapauk sessa. Tätä nyk yä L’Homme Rouge on Ruotsin k iinnostavimpia miestenvaatemerk kejä. Brä ndi on va in pa rissa v uodessa saav utta nut kulttia sema n sen nirson muotiväen keskuudessa, joka vannoo minimalismin ja käytettävyyden nimeen. Ja mustan. Mustaa sen olla pitää! Myös L’Homme Rougelta on nimestä huolimatta vaikea löytää yhtäkään vaatetta, jota ei olisi saatavissa myös mustana. Kouluranskansa lukeneet tietävät, että L’Homme Rouge kääntyy parhaiten ”Punaiseksi ihmiseksi” – tässä tapauksessa kuvaannollisesti pikemmin kuin kirjaimellisesti. Punainen ihminen viittaa tietynlaiseen mielentilaan, oman intohimon etsimiseen ja seuraamiseen. Punainen ihminen osoittaa myös inhimillisyyttä. – Se on kehotus noudattaa omia unelmia ja intohimoja ja etsiä aina omaa sisäistä voimaa. Punainen symboloi meille sydäntä. Teimme jotain, mihin meillä oli kova palo, ja tämä on ollut toimintamme ydin alusta lähtien. Nimi on tarkoituksenmukainen, John-Ruben kertoo.

L’Homme Rouge syntyi myös vastareaktiona muodin ainaiselle kertakäyttöajattelulle, ja tämä on hyvin linjassa brändin edellä kuvatun mission kanssa. – Meille on keskeistä se, että voimme luoda hyvällä omallatunnolla. Vaateala ei ole järin vastuullinen, joten haluamme osaltamme tarjota ihmisille vaatteita, jotka on valmistettu hyvissä olosuhteissa ja joiden laadukkuus takaa niille pitkän elinkaaren. Vuosien varrella L’Homme Rouge on suosinut myös abstrakteja printtikuosia, joiden lähtökohtana ovat usein olleet luontomaalaukset. Printit ovat aina olleet osa taiteellista DNA:tamme, John-Ruben muotoilee. Mieltymys näkyi muun muassa NK-tavaratalon kanssa vuonna 2015 toteutetussa mallistossa, jonka 100 erikoisvalmisteista kaulus- ja T-paitaa käsin maalattuine painatuksineen olivat saaneet innoituksensa Ruotsin tunturimaisemista. Mallisto nostatti alan lehdistössä melkoisen pöhinän. Vaatteet myytiin luonnollisesti loppuu n sek ä Tu k holma ssa et tä Göteborgissa nopeammin kuin kukaan ehti sanoa ”käsin maalattu”. Se oli kiistaton osoitus brändin suosion lumivyörymäisestä kasvusta. Tämän syksyn mallisto on nimeltään Blind Dimension, ja se on luontevaa jatkoa brändin aiempien vuosien e stet i i k a l le. L’Hom me Rou ge h a lu a a h a a st a a miestenmuodille niin ominaisen konservatiivisuuden häilymällä muodin ja taiteen välimaastossa, ja se on valinnut mallistonsa teemaksi sokeuden. – Aihetta tulkitessamme leikittelimme sokeuteen liitettävällä abstraktiudella, mutta olemme lähestyneet teemaa myös värin ja muodon kautta. Väriskaala tulee siitä, miltä valo näyttää suljettujen silmäluomien läpi, ja materiaalit ja siluetit ovat pehmeitä ja vähäeleisiä. Punaisen symboliikan ystävien ei kuulemma tarvitse pettyä.

56 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6

– Meille on keskeistä se, että voimme luoda hyvällä omallatunnolla


Norway, Sweden and Finland To be found at your nearest VOLT store. ahlershoes.com


59 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016


Filippa K Kampanja AW16

60 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


F I L I P PA K

Elin Larsson

Filippa K Volt Magasin tapasi Filippa K:n vastuullisuusjohtajan Elin Larssonin keskustellakseen siitä, miten vastuullinen ala oikeastaan on ja miten vaatteet saataisiin kiertämään. TE KSTI DAV I D L A R S S O N KUVA FI L I PPA K

Muotialalla on tunnetusti edessään pelkkiä haasteita, ja niistä ilmeisin on kovaa vauhtia toteutumassa. Kuten useimmat tietävät mutta kernaasti unohtavat, äiti maa on liekeissä. Me elämme yksinkertaisesti velaksi, mitä tulee luonnonvarojen käyttöön. Muotiala on tähän osasyyllinen, joten senkin on herättävä kuuntelemaan Al Goren ilmastoluentoa ja katsomaan epämiellyttävää totuutta silmiin. Viime aikoina näin on myös tapahtunut. K osk a muot ia la l la tehd ä ä n muot ia , myös ekologisuudesta on tehty trendi. Tällä kertaa tarkoitus on hyvä, ja se selittää, miksi kiiltävien lehtien sivuilla on viime vuosina uhrattu palstametreittäin tilaa ”vastuullisuudelle” ja ”kestävälle kehitykselle”. Ter vetulleena seurauksena on ollut se, että ekovaatteiden kuluttajakysyntä on kasvanut mukavasti. Filippa K on pohtinut vastuullisuuskysymyksiä jo pit k ä ä n. Tä mä r uot sa la inen muot ita lo, joka ei esittelyjä kaipaa, julkaisi vuonna 2014 ensimmäiset ”front runnerinsa” – vaatteet, jotka ”venyttävät mahdollisuuksien rajoja” nojautumalla tutkimustietoon ja syvälliseen materiaalitekniseen osaamiseen. Tavoitteena on varmistaa vastuullisuus tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa. – Kustakin ”front runnerista” saatuja kokemuksia hyödynnetään yrityksemme arjessa. Näin kertoo Filippa K:n vastuullisuusjohtaja Elin Larsson. Hän oli järjestyksessä seitsemäs yhtiöön palkattu henkilö ja on nyt työskennellyt Filippa K:ssa yli 20 vuotta häärien ”käytännössä joka osastolla”. Vuodesta 2011 lähtien Larsson on huolehtinut vastuullisuusjohtajana kestävän kehit yksen strategioiden laatimisesta ja toteuttamisesta Filippa K:n toiminnassa. – Haluan kuitenkin korostaa, että vastuullisuusasioiden

parissa työskentelevät muutkin kuin vain minä. Kaikki täällä Filippa K:ssa ovat sitoutuneet vastuullisuuteen om ien e de l ly t y s ten s ä ja te ht äv ä ro ol ien s a pohjalta. Pyrimme luomaan muotia tavalla, jossa kasvupyrkimyksiä ohjaa vastuullisuus ja liiketoimintaa tehdään planeetan kestokyvyn rajoissa. Elinin mukaan vastuullisuuskysymys kiteytyy oikeastaan kahteen suureen haasteeseen: vaatteiden tuotantotapoihin ja vallitsevaan kerskakulutukseen. Haasteiden selättämiseksi Filippa K on omaksunut kaksi uutta konseptia. Niistä ensimmäinen on kiertomuoti – sisäinen

– 3D-tulostimet ja vaatteiden pesu ja värjäys hiilidioksidilla veden sijasta mullistavat jatkossa myös muotialan. ajattelutapa, jossa siirrytään lineaarisesta ”raakaa ineesta jätteek si ” -ma llista jätteettömää n kiertotalouteen. Toisesta konseptista Elin käyttää nimitystä ”kuratoitu vaatekaappi”. – Jälkimmäinen näkyy enemmän asiakkaan suuntaan. Haluamme auttaa asiakkaita saavuttamaan aiempaa pienemmän ja järkevämmän vaatekaapin, josta pidetään huolta ja jota voidaan päivittää esimerkiksi kirppislöydöillä, vuokraamalla ja lainaamalla ystäviltä. Tällaisen kaapin vaatteet eivät koskaan päädy roskiin. Meillä on myös tekstiilitekniikan ja käsityön saralla selkeä pyrkimys suljettuun materiaalikiertoon.

61 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8/2016

– Haluamme tarjota vaatteita, jotka vaikuttavat myönteisesti ympäristöön ja ihmisiin – esimerkiksi ilmastoa säästäviä vaatteita tai vaatteita, joissa käytetyn kankaan valmistus on puhdistanut vettä. Tämä kuulostaa tosi futuristiselta, mutta ei ole kovinkaan kaukana tulevaisuudessa, Elin kertoo. – 3D-tulostimet ja vaatteiden pesu ja värjäys hiilidioksidilla veden sijasta mullistavat jatkossa myös muotialan. Tavoitteena on, että koko mallisto koostuisi edellä mainituista front runnereista vuonna 2030. Tuolloin Filippa K:n on toisin sanoen määrä käyttää vain vastuullisia materiaaleja, joiden koko tuotantoketju on täysin läpinäkyvä. Luonnonvarojen käytön tehokkuuden lisäksi tavoitteena on edistää hyviä työehtoja. Kaikki tuotteet on tietysti myös määrä suunnitella siten, että ne ovat aina tavalla tai toisella kierrätettävissä. Filippa K:n sitoutuminen näihin asioihin näkyy myös ulospäin. Yritys on perustanut keskustelun herättämiseksi ja alan vastuullisuuden parantamiseksi Filippa K Circlen, sähköisen ”hubin”, jonka tarkoituksena on Elin Larssonin mukaan haastaa ja auttaa muita ihmisinä ja yrityksinä. – Haluamme olla menestyvä yritys myös jatkossa, hän kertoo. Se vaatii kuitenkin sopeutumista uusiin edellytyksiin ja odotuksiin. Onko sinulla Filippa K:n lisäksi muita kestävän kehityksen ”sankareita”, jotka haluaisit mainita? – On vaikka kuinka paljon! Patagonia, Houdini, Stella McCartney, Eileen Fisher, KowTow, Swedish Stockings, Deadwood, Uniforms for the Dedicated, Mini Rodini… Näitä riittää. On mahtavaa seurata alalla tapahtuvaa myönteistä kehitystä. Paljon on kehitteillä, ja muutos on tulossa.


F I L I P PA K

Filippa K kampanja AW16. Takki on edelläkävijä Filippa K:lta

Kestävän kehityksen ikoneita Elon Musk Nykyisin on mahdotonta lukea tekniikkablogia ja tuskin edes aamulehteä kuulematta Elon Muskin edesottamuksista. Aiempien menestystarinoiden, kuten maksupalvelu PayPalin ja Tesla-sähköauton, lisäksi hänellä on näpit pelissä aurinkopaneelien, avaruusmatkojen ja Hyperloop-putkien (kannattaa googlata!) kehittelyssä. Musk on mahdollisesti Steve Jobsin ohella aikamme suurin bisnestähti. Muskin asemaa on suurelta osin pönkittänyt hänen tiedostavuutensa ja vastuullisuusajattelunsa – esimerkiksi Tesla-sähköauto on suoranainen ekologinen vallankumous. Erityisen hienoa Muskissa on se, että hän ei ole tippaakaan salamyhkäinen. Hän on antanut muille valmistajille mahdollisuuden hyödyntää Teslan tekniikkaa nopeuttaakseen siirtymistä ekologisesti kestävämpiin liikenneratkaisuihin. Kaiken kukkuraksi Muskilla on kädet täynnä Marsin asuttamisen, aurinkopaneelien ja muunlaisten kestävien liikenneratkaisujen (joko googlasit sen Hyperloopin?) kanssa, mikä tekee hänestä vastuullisuuden tärkeän puolestapuhujan.

Céline Cousteau Legendaarisen merentutkijan Jacques-Yves Cousteaun lapsenlapselta sopii odottaa jonkinasteista kiinnostusta merielämään. Céline on kuitenkin osoittautunut enemmän kuin sukunimensä veroiseksi, sillä hänestä on tullut vastuullisuus- ja ympäristöasioiden voimanpesä. Céline on tuottanut jopa 18 dokumenttielokuvaa, jotka kannustavat humanitaarisiin ja ekologisiin muutoksiin. Lisäksi hän luotsaa The Céline Cousteau Film Fellowshipiä, jok a kou lut ta a ja kehit tä ä seu ra ava n su kupolven tarinankertojia ja aktivisteja. Céline Cousteau on unohdettu sankari, joka pyrkii väsymättä lisäämään päättäjien ympäristötietoisuutta.

Leonardo DiCaprio Leonardo DiCaprio saattaa vaikuttaa tässä yhteydessä villiltä kortilta – yleensähän hänestä kirjoitetaan silloin, kun hänellä on uusi supermallityttöystävä. DiCapriosta tuli jokatytön sankari Titanic-elokuvan myötä, ja viimeksi hän sai lopulta Oscarin pääroolistaan karhunpainielokuvassa The Revenant. Kaikki DiCaprion Oscar-puheen kuulleet tietävät kuitenkin, että tämä myhäilevä monimiljonääri on myös ympäristöaktivisti. Puheessaan hän vakuutti, että ilmastonmuutos on täyttä totta ja meneillään täyttä häkää, ja puhe päättyi lähes vetoomukseen: ”Let us not take this planet for granted. I do not take tonight for granted.” DiCaprio valottaa ympäristö- ja vastuullisuusasioita myös Instagram-päivityksissään, joissa viitataan usein hänen omaan järjestöönsä The Leonardo DiCaprio Foundationiin. Sen tehtävänä on suojella maapallon viimeisiä luonnonvaraisia alueita ja toteuttaa ratkaisuja, joita ihmisen ja luonnon rauhanomainen rinnakkainelo edellyttää.

62 VOLT

MAGA ZI N E PA P E R

#8 / 2 0 1 6


20 OCTOBER 2016

G R A N D O P E N I N G Kamppi - Helsinki Itis - Helsinki

Jumbo - Vantaa

Iso Omena - Espoo

Koskikeskus - Tampere Mylly - Raisio Valkea - Oulu Jyväskylä - Forum Matkus - Kuopio

SUIT • DENIM • FASHION T H E S E G L O R Y D AY S HUMAN SCALES

//

DEA DWOOD

//

ADIDAS

//

J.LINDEBERG //

TIGER OF SWEDEN //

L’HOMME ROUGE

TIGER JEANS

//

NUDIE

//

//

C A LV I N K L E I N

//

LY L E & S C O T T

WON HUNDRED

//

// //

SAMSØE SAMSØE NEUW

AHLER

//

//

ETON

TOPECO

//

FILA

//

O SCA R JAC OB SON

//

//

SADDLER

DIESEL

//

//

FILIPPA K //

//

WHYRED

WOODWOOD

BJÖRN BORG

//

//

//

CHAMPION

SA ND QVI ST

TANGENTGC

//

//

//

HESTRA

STUTTERHEIM

SIMON & MARY

Volt Magasin #8 2016  

Volt Magasin is the biggest fashion magazine targeting men in Scandinavia. Feel welcomed to join!

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you